3/2025 10,10€ Hevoskesä on täynnä tapahtumia Mikä neuvoksi, kun hevosen pelko on harrastuksen haittana. Uinnilla treeniä ja kuntoutusta Jeanette Byskatan ammattina kuolainsovittaja Jalostus on valintaa Riiti Oinonen investoi rohkeasti maneesiin Laser nopeuttaa paranemista Keinoemovälitystä tarvitaan taas varsomista, pelastusta 3333
Pitää itsepäisimmätkin eläimet aidan oikealla puolella. Erittäin kestävä ja pitkäikäinen. 20 W aurinkopaneeli saatavilla lisävarusteena. 2,8 J OLLI 300 Keskitehoinen perusverkkopaimen, isku 2,8 J. Monipuolinen paimen, 4 eri käyttötilaa, LED-näyttö. 1,6 ?/m 0,336 ?/m UUTUUS! SINIVALKOINEN AITANAUHA, erittäin hyvin sähköä johtava ja kestävä, Olli Shockteq -laatuinen aitanauha, ympärivuotiseen käyttöön. 2,0 J KÖYDEN PÄÄTYLIITIN mahdollistaa kipinöimättömän liitoksen veräjäeristimeen ja veräjänkahvaan. Soveltuu parhaiten hieman lyhyempiin aitoihin. V akkupaimen napakalla 3 J iskulla. VERÄJÄERISTIN, veräjänkahvan vastakappaleeksi. Toimintavarma paimen myös vaihtelevissa aitausolosuhteissa. Sopii aitalangoille, -köysille ja ohuille aitanauhoille. Myös pitkiin aitauksiin. UUTUUS! RUOSTUMATON KÖYSILIITIN 5–8 mm aitaköydelle ja joustavalle veräjäköydelle. Tehoon nähden pieni virrankulutus. käytetään köysiliittimen kanssa. 0,71 J Vihdoinkin kipinöimätön liitos aitaköydellä! ERIKOISVAHVA VERÄJÄNKAHVA kestää selkeästi tavallista veräjänkahvaa enemmän, hajoamatta. 11 J OLLI PROTECTOR ?11 Kaikkien aikojen tehokkain Ollipaimen 11 J iskulla! Teho riittää erittäin suuren aitauksen sähköistämiseen. 20 W aurinkopaneeli saatavilla lisävarusteena. www.olli.fi 3,8 J OLLI 600 Luotettava perusverkkopaimen, keskivoimakas 3,8 J iskuenergia. Kaksi paksuutta: 5 mm (300 m) ja 8 mm (200 m). OLLI 9.07S Näppärä aurinkopaimenkokonaisuus, jossa tulee mukana kaikki tarvittava: paimen, 12 V/12 Ah geeliakku, 6 W aurinkopaneeli sekä verkkovirta-adapteri. Sopii aitaköysille ja joustavalle veräjäköydelle. Leveys 12 mm, rullassa 200 m. 3,0 J OLLI 250B+ Monipuolinen 12 V akkupaimen, 2 J isku. Isku riittää hyvin hevosten ja karjan aitaamiseen. Ruuvikiristys. SÄHKÖPAIMENET JA AITAUSTARVIKKEET LAITUMILLE Tutustu koko tuotevalikoimaan ja katso lähimmät jälleenmyyjät VERKKOPAIMENET AITAUSTARVIKKEET AKKUJA AURINKOPANEELIPAIMENET. AITAKÖYSI, Olli Shockteq Erittäin kestävä ja hyvin näkyvä, vahvaa ja pitkäikäistä UVsuojattua polyeteeniä. 4 eri käyttötilaa, LED-näyttö. Aurinkopaneelimahdollisuus OLLI 450B+ Ollin voimakkain 12
Kuten Sammaliston oriaseman Anneli Hakatie jutussa naurahtaa, ilmojen lämpeneminen vaikuttaa selvästi siihen, että tammojen omistajat heräävät kevääseen. Lohjalainen talliyrittäjä Riiti Oinonen investoi tänä vuonna talilleen rohkeasti maneesin. Ratsastuskoulun pyörittämistä on vaikeaa, ellei mahdotonta jatkaa vuosikausia ilman maneesia. 10 eniten pisteitä kerännyttä oritta ja tammaa asettuvat lähtöviivalle Kuninkuusraveissa Oulussa elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Sen verran kamalia ovat Etelä-Suomen talvet. – 27 vuotta – Mari Ahola-Aalto K un kevät ja aurinkoiset päivät saapuvat herättävät ne hevosharrastuksen jälleen uuteen kauteen, kuten suomalaiset yleensäkin. 3 . Aikakausmedia ry:n jäsen. Huonot kelit vähentävät asiakkaita ja lisäävät työtä, ja lisäksi huonot pohjat vaikuttavat myös hevosten terveyteen. Siksi maneesin toteutuminen tuntuu Riitin Tallila todella hyvältä. Pääkirjoitus Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. Edessä on vielä useita heinäkuun loppupuolelle saakka juostavia Kohti kuninkuusraveja -lähtöä, joten kaikki on vielä mahdollista. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta päätti joulukuussa 2024 lisätä suomenhevoskasvatusta tukevaa rahoitusta 400 000 euroa. Tammanomistajat pohtivat, kuinka löytää ominaisuuksiltaan sopiva ori tammalleen. 040 729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 53 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 60 € Digilehti: Kestotilaus: 42 € Määräaikainen tilaus: 47 € Kannen kuva: Karoliina Sinkkilä-Jämsinen Seuraava numero ilmestyy: Syyskuun puolivälissä. Painatus: Printall AS Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. Suomen Hippoksen toimitusjohtajan Minna Mäenpään mukaan tavoitteena on, että tämä lisätuki jakaantuisi mahdollisimman laajasti ja kaikille jalostussuunnille. Juhannuksen jälkeen oriasemilla alkaa jo hiljetä. Tämä ylimääräinen tammapalkkio kohdistuisi silloin lähes 700 astutettavalle tammalle, jotka täyttävät laatukriteerit. Eduskunnalle ehdotettiin tämän rahan perusteiksi kaikille vuonna 2025 astutettaville suomenhevostammoille maksettavaa lisäpalkkiota. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu). 050 471 9780 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilauspalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu ma-ke klo 9-11.30 puh. Raviurheilussa ovat edessä kaikki kesän suurkilpailut ja ennen kuin lähdöt on juostu kaikki ovat potentiaalisia voittajia. Avuksi kannattaa lukea kokeneen hevoskasvattajan Toini Immosen ajatuksia jalostuksesta. 050 462 8446 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Mediamyynti: Taru Tonder taru.tonder@karprint.fi Puh. Nyt on toteutunut tämäkin tavoite. Tänä keväänä myöhemmin monena muuna keväänä. Tämä ei kuitenkaan valtiontukisäädösten mukaisesti ole mahdollista, joten palkkio maksetaan osana tammapalkkiojärjestelmää. Kriteereinä tulemme esittämään nykyisen tammapalkkion kriteereitä laajennettuna monimuotoisuuden mittarilla (tulevan varsan sukusiitosaste). Suomessa kiivain varsomiskausi ajoittuu tyypillisesti huhtikuun ja kesäkuun välille. Hyvää hevoskesää! Hevosihmiset heräävät yhdessä auringon kanssa hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. Kun Riiti vuonna 2021 toteutti yhden suuren haaveensa ja osti oman tilan kasvavaa ratsastuskoulutoimintaansa varten, oli maneesin rakentaminen jo silloin selkeänä tavoitteena
54 Jeanette Byskatan ammatti on kuolainsovittaja. 54 – Jos kuolainta käytetään, pitäisi hevosella olla oikeus sen yksilöllisen sopivuuteen, toteaa kuolainsovittaja Jeanette Byskata.. Kaikki hevoset tykkäävät uimisesta. 68 Equiterapeutti Ismo Haapanen on hevosten tuki-ja liikuntaelinten asiantuntija. 44 Hevoskesässä riittää tapahtumia. Sitä pohtii hevoskasvattaja, agronomi Toini Immonen. 4 Sisältö 3/2025 6 Vaikka varsominen yleisesti sujuu sitä paremmin, mitä vähemmän ihminen siihen sekaantuu, tarvitaan joskus ihmisen apua. 73 Heli Rontu lienee Suomen ainoa naispuolinen hevosautojen myyjä 80 JD Multituotteessa syntyy vuosittain 25-30 000 palkintoruusuketta. 16 Rohkea talliyrittäjä Riiti Oinonen on juuri saanut valmiiksi uuden maneesin, josta hän haaveili monta vuotta. Lisäksi se on mukavaa kesäistä yhteistä tekemistä. 30 Hevosharrastuksen yksi isoimpia varjopuolia on hevosen sisäänrakennettu taipumus pelätä ja epäröidä erilaisia asioita. Kolme varsomista oli vielä tulossa. 12 Mitä kaikkea on hyvä ottaa huomioon, kun hankitaan siitostammaa, ja sitten valitaan sille sopivaa oritta. 36 6 Risto Lampinen oli toukokuun alussa mukana pelastamassa kolmea tallissaan syntynyttä varsaa. Karoliina Sinkkilä-Jämsinen on tottunut uittaja. 22 Sammaliston oriasemalla Riihimäellä on alkamassa vuoden kiivain sesonki. 26 Heli Lepon pyörittämä SHKL:n keinoemovälitys yhdistää orvot varsat ja varsansa menettäneet tammat. Varsomisissa oli kaikissa erilaiset ongelmat. 36 Uintitreeni on hyväksi lihaksille, hengitykselle ja verenkierrolle. Kesäiset uimareissut ovat hevoselle sekä hyvää fyysistä treeniä että mielen rentoutusta. 62 Ravilegenda Lauri Tyynelä, 75, nousee rattaille Oulun Kuninkuusravien legendojen lähdössä
Hevosethan pystyvät jonkun aikaa tarvittaessa panttaamaan varsomista. H aapamäellä, Keski-Suomessa toimii siitostammojen ja varsojen täysihoitoa tarjoava yritys Koivikon Hevostila, jota isännöi Risto Lampinen. Nukkumaan uskallettiin mennä joskus kahden-kolmen maissa. Varsaa retuuteltiin, painettiin kylkiin, kaadettiin kylmää vettä päälle ja puhallettiin sieraimen kautta ilmaa keuhkoihin toivoen, että se saisi hengitysrefleksin ja yskisi limoja keuhkoistaan. Madiganin sidontatekniikkaa on kätevä käyttää myös varsoja hoidettaessa tai tutkittaessa. huomasimme kamerasta, että Vipinä oli juuri alkanut varsoa. Lukuisia vasikoita aikoinaan elvyttänyt Risto ei jäänyt neuvottomaksi tässäkään tilanteessa. 6 Kolme varsomista, kolme pelastusta Hevonen on lähtökohtaisesti hyvä varsoja, ja monesti homma hoituu parhaiten, kun ihminen puuttuu tilanteeseen mahdollisimman vähän. Vedet menivät, mutta varsominen ei oikein edennyt. Varsa pysyi elottomana ja tilanne alkoi näyttää epätoivoiselta. Tamma olikin jo seurannassa kamerallisessa karsinassa, kertoo Risto Lampinen. Niin vain varsa alkoi hengittää! Seuraavaksi jännitystä toivat mahdollisen hapenpuutteen aiheuttamat ongelmat. Ihmisapu ratkaisi elämän ja kuoleman välillä. Vipinän aiemmat varsomiset ovat sujuneet todella näppärästi, joten varsaa odoteltiin saapuvaksi rauhallisin mielin. Tämä on tarina muutaman tunnin sisään syntyneestä varsakolmikosta, joka olisi menehtynyt ilman ihmisen apua. Teksti ja kuvat: Mari Åman Risto Lampinen oli mukana pelastamassa kolmea tallissaan syntynyttä varsaa. Kiireisin sesonki on keväisin, kun uusia varsoja syntyy. Kun varsa syntyy tässä asennossa, se ei etene synnytyskanavaan normaalisti, jolloin poltot jäävät liian vaisuiksi ja varsa jää usein jumiin synnytyskanavaan. Se on samantyyppinen rauhoittava tilanne kuin kissanpennun niskasta nostaminen. Joskus kuitenkin tamma tai varsa voivat syystä tai toisesta tarvita apua. Puhallukseksi ristitty varsa pistelikin jo tunnin ikäisenä menemään ympäri karsinaa ja löysi nisänkin saman tien, kun vaan malttoi sen verran vauhtia hiljentää. Yliviisas tamma todennäköisesti tiesi, että jokin on pielessä ja odotti ihmiset talliin. – Siitosjätti Turon viimeistä kokonaista ikäluokkaa edustavan Vihjeen Vipinän oli määrä varsoa vasta 14.5., mutta tamma näytti täysine utareineen ja vahatippoineen siltä, että varsa tulee etuajassa. – Myöhään maanantai-iltana 5.5. Vielä viimeinen puhallus, jonka jälkeen varsa joko virkoaa tai todetaan menetetyksi. Tamma odotti ihmistä Seuraavana aamuna niin ikään kokenut tamma Daniela Aria alkoi varsoa. Käsin tunnustelemalla huomattiin, että varsa on tulossa virheasennossa pää edellä, eikä etujalat edellä, kuten kuuluisi. Kiiruhdimme talliin, mutta varsa oli ehtinyt vetää henkeensä vettä, ja oli täysin eloton. Huoli osoittautui turhaksi. Puhalluksesta otettiin vasta-ainetestejä verikokein ja riski varsa pysyi mukavasti sekä turvallisesti aloillaan sidottuna. Lopputuloksena menehtyvät sekä tamma että varsa, mikäli apua ei ole saatavilla. Tammalla oli vaan tällä kertaa tullut laskuvirhe, ja se varsoi ahtaasti karsinan nurkkaa kohti, jolloin suuri välähdysläinen orivarsa ei saanut etukavioillaan puhkottua sikiökalvoja
Jotkut varsat, jotka eivät ”pulahda riittävän rajusti” ulos jatkavat ikäänkuin sikiön elämää syntymän jälkeen. Parvelan Retu) löysi uudelleenohjelmointinsa jälkeen emänsä Kopran Karaatin nisälle. Resetointi herätti elämään Samana aamuna varsoi myös ensikertalainen Kopran Karaatti, jonka parvelanretulaista jälkeläistä Rivakkaa sen omistajakimppa odotti suurella innolla saapuvaksi. – Onneksi lähinaapurista Saharan oriasemalta löytyy eläinlääkäri Petra Huhti, joka pyydettiin vilkaisemaan Rivakkaa. Kun kaikki keinot oli omista taskuista käytetty, oli onneksi eläinlääkäri naapurissa, jolla oli vielä lisää kikkoja takataskussa. Resetointi tai varsan uudelleenohjelmointi kieltämättä kuulostaa hölynpölyltä, mutta uskottava se on, kun on omin silmin sen vaikutuksen nähnyt. Varsa oli muutoin ponteva ja jäntevä, mutta se ei meinannut millään löytää nisää. Tamma toimi todella viisaasti ja yritti kaikin keinoin itsekin opastaa poikaansa nisälle, mutta homma ei vaan alkanut luonnistumaan. Toivotaan, että niilläkin menee kaikki hienosti, juttelee Risto Lampinen. – Olen kuullut tästä. 9 . Suurella kiitollisuudella Koivikon Hevostilan väen ja eläinlääkäri Petra Huhtin ponnistuksista ja periksiantamattomasta työstä voidaan vihdoin huokaista helpotuksesta ja nauttia tämän kimpan ensimmäisestä kasvatista. – Onneksi Risto Lampisella on hevosmiestaitojen lisäksi vuosikymmenten kokemus lehmäpuolelta, josta voi ammentaa erilaisia taikoja myös varsomistilanteisiin. Rivakan isän Parvelan Retun taustavoimiin kuuluva hevoskasvattaja Noora Ojanperäkin oli tietoinen Madiganin menetelmästä, kun varsan omistajaporukka asiasta hänen kanssaan keskusteli. Varsa tarvitsisi kuitenkin useita litroja maitoa päivässä, joten tuttipullosta heikolla imulla, kehnolla tekniikalla ja malttamattomalla asenteella varustetun varsan juottaminen ei pitemmän päälle tule riittämään. – Tamman omistajakimppa seurasi tiiviisti päivän tapahtumia varsan ympärillä. ?. – Mukana on monta omistajaa, joille matka tamman kanssa varsasta kilpahevoseksi ja siitä siitostammaksi on varmasti ollut ikimuistoinen. Jos varsa ei itse löydä tissiä, tai osaa imeä, vitsit ovat aika vähissä jonkun ajan päästä. Silloin tosiaan voi simuloida tämän puristuksen ja nopean hölläämisen, joka onnistuessaan saa varsan heräämään sikiötilasta. – Varsalle päätettiin lopulta tehdä eräänlainen resetointi ja aloittaa puhtaalta pöydältä. Nyt kasvattajan rooli avaa taas ihan uuden näkökulman ja kiinnostuksen lajiin. Molemmat olivat aluksi väsyneitä, mutta jo päivällä varsin virkeitä. › Rivakka-varsa (i. Varsa työnnettiin takaisin kohtuun ja Risto sai kaivettua sen etuset esiin melkoisesta sykkyrästä. Rivakalle nimittäin ilmaantui upea imurefleksi saman tien resetoinnin jälKaikilla oli hätä varsan puolesta – Kun astuttaa hyväsukuisen hienon tamman huippuoriilla ja siitä syntyy toivottu orivarsa, niin voi kuvitella millainen hätä on kaikilla varsan puolesta, kertoo Karaatin isän Kartierin omistaja-kasvattaja Päivi Korvenranta. Tamman poltot jäivät aika ohuiksi ja se oli jo kovin voipunut aamuisesta ponnistelusta, joten ilman ihmisen apua olisi tässä tapauksessa menneet sekä varsa että tamma, vaikka varsa olikin jo tässä kohtaa oikeassa asennossa. – Yhtä kaikki, kolme varsaa saatettiin lyhyen ajan sisään maailmaan, niistä jokainen jäi henkiin ja vieläpä lopulta oikein hyvissä voimissakin. Tärkeää tässä kaikessa on osaavat ammattilaiset ympärillä, jolloin omistajan roolista pystyy huolettomammin nauttimaan! iloitsee Korvenranta. Meillä on syntynyt tänä vuonna yhteensä seitsemän varsaa ja kolme on vielä tulossa. Sitten oikeaan asentoon saatettu varsa saatiin vedettyä ulos kahden miehen voimin. Asiaa hankaloittivat myös Karaatin pikkuruiset nisät, jotka olivat vielä supussa turpeiden utareiden kätköissä. Hevosihmiset pitävät tiiviisti yhteyttä keskenään ja ovat varsojen kautta eräällä tavalla samaa perhettä. keen ja se oli muutenkin jotenkin valmiimman oloinen
Tämän yksinkertaisen, mutta oikea-aikaisesti toteutettuna varsin tehokkaan menetelmän on kehittänyt eläinlääkäri John Madigan Kalifornian yliopistosta. Varsomisessa kohdun supistukset ja synnytyskanavan paine stimuloivat varsan aivoja vähentämään neurosteroideja, jotka pitävät sen unenomaisessa tilassa. Tämän seurauksena varsa ”herää” ja syntyy uudelleen. Menetelmä perustuu ajatukseen, että syntymän aikana varsan elimistössä tapahtuu neurologinen ”kytkin”, joka muuttaa kohdunsisäisen lepotilan aktiiviseksi syntymänjälkeiseksi eloksi. Jos tämä paine ei ole riittävä tai varsa syntyy vaikkapa keisarinleikkauksella tai muuten poikkeuksellisesti, neurosteroiditasot voivat jäädä korkeiksi. Tällöin varsa ei ymmärrä, että se on syntynyt itsenäiseksi olennoksi, vaan se jää osittain unenkaltaiseen tilaan, jossa se on kohdussa ollut. Varsaa pidetään rauhallisesti puristukMadigan Foal Squeeze-tekniikka sessa noin 20 minuuttia, jonka aikana se vaipuu uneen. 10 R esetointi on virallisemmalta nimeltään Madigan Foal Squeeze-tekniikka. Madiganin tekniikkaa on tutkittu ja käytetty menestyksekkäästi ympäri maailmaa. – Sitomisessa on osattava oikea tekniikka. Varsan keho sidotaan pehmeällä köydellä tai liinalla hellästi, mutta napakasti sellaiseen asentoon, että se muistuttaa kohdunsisäistä asentoa. Se on ei-invasiivinen, ei-lääkkeellinen ja helppo toteuttaa asiansaosaavan henkilön toimesta. Miksi menetelmä sitten tarkalleen ottaen oikein toimii. Myös varsan silmät peitetään, jotta pimeys vastaa kohdun olosuhteita. Varsa vaipuu uneen ja menee pitkälleen. Kun varsa kulkee synnytyskanavan läpi, fyysinen paine ja hapenmuutokset stimuloivat tätä siirtymää. dummy foalien hoitoon, mutta myös Rivakan tyyppisissä tapauksissa, joissa jokin yksittäinen elintärkeä taito tai valmius jää hiukan puolitiehen. Sen jälkeen köydet löysätään, ja varsa ”syntyy uudelleen”.. Kuka tahansa ei voi sitoa varsaa miten tahansa, toteaa eläinlääkäri Petra Huhti. Sitä käytetään usein ns. Varsaa pidetään rauhallisesti puristuksessa noin 20 minuuttia. Madiganin menetelmässä varsan keho sidotaan pehmeällä köydellä tai liinalla hellästi, mutta napakasti sellaiseen asentoon, että se muistuttaa kohdunsisäistä asentoa. On kuitenkin riski, että varsa vahingoittuu tai vaikka tukehtuu jos sen sitoo väärin. Joskus tämä kytkin ei mene kunnolla päälle. Sen jälkeen köydet löysätään, ja varsa ”syntyy uudelleen”. Madiganin menetelmä imitoi synnytyspainetta, joka saa aivot lopettamaan näiden rauhoittavien hormonien tuotannon
11 . F orssalaislähtöinen, mutta nykyään Ruovedellä asuva Jukka Houttu, 75, kuuluu suomalaisten urheiluhevosiin keskittyneiden eläinlääkäreiden uranuurtajiin. Jukka Houttu valmistui eläinlääkäriksi Helsingin Eläinlääketieteellisestä Korkeakoulusta vuonna 1976, jonka jälkeen hän oli vuoden Ruotsissa erikoistumassa hevosiin. Olisinko voinut tehdä jotakin muutakin. Jukka Houttu on vuosikymmenten ajan omistautunut hevosten hyvinvoinnille ja tehnyt väsymätöntä työtä niiden hyväksi. Jukka Houttu ei päässyt itse paikan päälle palkintoa vastaanottamaan, mutta osallistui tilaisuuteen videotervehdyksen välityksellä. Pohdinnan lopputuloksena oli että EN, kirjoitti Jukka Houttu palkitsemisen jälkeen Facebookissa. – Jokin aika sitten kun taas kerran istuin alas pohtimaan elämän ihmeellisyyttä ja ihanuutta, tuli mieleeni, että koko elämäni on kulunut hevosten parissa. Hänet on myös tunnettu auliudestaan jakaa arvokasta tietämystään sekä osaamistaan”, perusteli raati valintaansa. Jukan intohimo kirurgiaan ja sielun palo hevosiin eivät näytä hiipumisen merkkejä! Palkintoa oli Hevoset-messuilla luovuttamassa hallituksen puheenjohtaja Marjukka Manninen Suomen Ratsastajainliitosta. Houtun voi edelleen silloin tällöin bongata klinikan leikkaussalissa – useimmiten niveliä tähystämässä. ?. ”Raudanluja ammattilainen” Palkinnon saajan valitsevat vuosittain Suomen Ratsastajainliitto ja Suomen Hippos. Vuoden Kavionjälki -palkinto eläinlääketieteen uranuurtajalle Eläinlääkäri Jukka Houttu palkittiin pitkästä ja ansiokkaasta työstään hevosalan ja hevosen hyvinvoinnin hyväksi Vuoden kavionjälkipalkinnolla. – Olen saanut sielunpalon hevoseen, ja se on puskenut minua eteenpäin. ”Tampereen Hevosklinikan vuonna 1977 perustanut Jukka on vuosikymmenten ajan omistautunut hevosten hyvinvoinnille ja tehnyt väsymätöntä työtä niiden hyväksi. Houttu tunnetaan paitsi Tampereen Hevosklinikan perustajana, myös vahvoista meriiteistä hevoslääketieteen ja etenkin kirurgian saralla niin kotimaassa kuin myös alan piireissä maailmalla. Vuonna hän perusti 1977 Tampereen uuden raviradan yhteyteen hevosklinikan, jonka toiminta vuosien saatossa laajeni, ja joka toimii nyt uusissa tiloissa nimellä Tampereen Hevosklinikka. Onko se ollut sen arvoista. Jukka on hevoslääketieteen raudanluja ammattilainen ja hänen ammattitaitonsa on saanut laajaa kansainvälistä arvostusta. Pitkän työrupeaman tuoma kokemus on alalla korvaamaton voimavara ja Houttu on myös jakanut tietämystään lukemattomille kollegoille. Olen onnellinen ja ennen kaikkea kiitollinen siitä, että olen saanut tehdä töitä hevosten ja hevosyhteisön kanssa
Vain luotettavan tiedon pohjalta tehty valinta tuottaa tulosta. K un mietitään siitostamman ja etsitään sitten sille sopivaa oritta, edessä on isoja päätöksiä. Arvioinnin avuksi lasketaan periytymisaste-lukemaa. Geenien ja ympäristön vaikutusten erottaminen toisistaan ei ole aina helppoa. – Kaikessa eläinjalostuksessa on olennaista ymmärtää, että kaikki ei ole geenien vaikutusta. – Ensiksikin on mietittävä tavoitteita. Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen Jalostustyöhön kuuluu olennaisesti tiedon kerääminen. Parhaimmillaan. Joku haluaa harrastuskaverin, joku harrastaa hevoskasvatusta laajemminkin, ja jollekin pitkäjänteinen suunnitelmallinen jalostustyö voi olla se tärkein asia, toteaa hevoskasvattaja, agronomi Toini Immonen Maatila 2030 -hankkeen koulutussarjassa Varsan polku. On osattava erottaa ympäristön vaikutus geeneistä, koska ympäristön vaikutus ei periydy. 12 Jalostus on valintaa Mitä kaikkea on hyvä ottaa huomioon, kun hankitaan siitostammaa, ja sitten valitaan sille sopivaa oritta. – Periytymisastetta voidaan pitää kohtalaisena, jos se on 20 prosenttia, ja korkeana, jos se on yli 35 prosenttia. Mikä osuus on perimällä, mikä ympäristöllä – ja ennen kaikkea, miten varmistettaisiin, että saadaan toivotunlainen varsa
13 . Jos taas valitaan monia ominaisuuksia, joita halutaan periyttää, ne kaikki eivät todennäköisesti siirry eteenpäin. Suku antaa noin 50 prosentin varmuuden, ja sitten kaikkien sukulaisten tiedot parantavat varmuutta. – Kasvattajan kannattaa tehdä kaikkensa ja yrittää maksimoida ympäristötekijät. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen kin alle puolet on geenien vaikutusta, ja loput ympäristön. › ’’ Hyvän siitostamman valinnalla luodaan raamit onnistumisen mahdollisuudelle. Ensimmäinen huomioon otettava asia tammassa on, onko sen suvussa edellytykset periyttämiseen. Mutta pitää muistaa, että vain luotettavan tiedon perusteella tehty valinta tuottaa tulosta, pohtii Toini Immonen. Arvosteluvarmuus on jalostuksen etenemisessä tärkeä asia, ja mitä enemmän on luotettavaa tietoa, sitä parempi on jalostusarvon arvosteluvarmuus. – Kannattaa painottaa lähisukua ja arvostaa hyviä emälinjoja. Valintaero on myös hyvä peruskäsite hahmottaa, ja muistaa etenkin orivalinnoissa, että mitä ankarampaa valintaa voidaan tehdä, sitä nopeammin jalostus edistyy. – Kun yksilö on syntynyt, niin toki taas tiedämme enemmän asiasta. – Jalostusvalinta on tehtävä nimenomaan geneettisen tason perusteella. Sitten, kun hevonen on saanut kilpailutuloksia, varmuus nousee noin 65 prosenttiin, ja merkittävä harppaus tehdään sitten, kun hevosella on jälkeläisiä. Hyvä siitostamma, joka tiinehtyy ja hoitaa varsansa hyvin, on kullanarvoinen asia. Perimä määrää ylärajan onnistumismahdollisuudelle. Jos geneettistä kapasiteettia ei ole, ei hevonen pysty yltämään tiettyä tasoa korkeammalle. Ennen kuin hankkii siitostamman, kannattaa päättää tavoitteet: mitä rotua on itselle mieleistä kasvattaa, mitä käyttötarkoitusta varten kasvattaa, onko tarkoitus myydä varsoja, millä tasolla haluaa kasvattaa. Mutta tunteen ja järjen käyttäminen ja niiden erottaminen toisistaan on haasteellinen asia. Jos otetaan vain jokin ominaisuus jalostuksen kohteeksi, jalostus edistyy nopeasti sen ominaisuuden osalta. Toiseksi tarkastellaan tamman käyttökelpoisuutta siihen tarkoitukseen, mihin se on. – Nyt puhutaan jalostusarvosta – hevosellahan voi olla muuta arvoa vaikka kuinka paljon – mutta tässä on kysymys siitä, kuinka paljon yksilö pystyy siirtämään geenejään jalkeläisille. Kaikessa eläinjalostuksessa urospuolisten osuudessa on mahdollista tehdä voimakasta valintaa. ’’ Jalostustyöhön kuuluu olennaisesti tiedon kerääminen. Hevosten kohdalla esimerkiksi rakenneasioilla on suuret periytymisasteet, koska niihin ympäristöllä on pienempi vaikutus. Tavoitteet selviksi – Hyvän siitostamman valinnalla luodaan raamit onnistumisen mahdollisuudelle. Historia on osoittanut, että periyttäjäoriit yleensä tulevat vahvoista emälinjoista. Nykyisin siitostamma usein ostetaan, ja voi olla että tamman ostajalta silloin puuttuu syvällisempi tietämys tamman suvun luonteenpiirteistä, koska ei ole työskennelty niiden hevosten kanssa kuten aikoinaan tehtiin. Kaikkea ei saa kerralla – Jalostus on valintaa. – Asetan korkeita vaatimuksia myös oriin emän suvulle. Ne on määritelty jalostusohjelmassa, toteaa hevoskasvattaja, agronomi Toini Immonen. – Tunteetkin ovat valinnoissa usein mukana – ja niin niiden pitääkin olla hevoskasvatuksessa. –?Kun aloittaa jonkun rodun kasvattamisen, ensimmäinen asia olisi perehtyä rodun jalostustavoitteisiin. Vain luotettavan tiedon pohjalta tehty valinta tuottaa tulosta. Kun puhutaan jalostusarvosta, pitää katsoa kyseistä yksilöä monesta eri näkökulmasta. Tosin pitää muistaa, että esimerkiksi jalka-asentoihin voi vaikuttaa hyvällä kavionhoidolla. sekä sitä, että suvussa on tammoja, joilla on useampia varsoja
?. melko hyvä • 50 jälkeläistä ... ’’ Tärkeintä olisi havaita tamman heikoimmat asiat, joita oriin valinnalla sitten pyritään korjaamaan. Ori voidaan valita myös intuition perusteella eli vaistonvaraisesti, toki siinäkin voi olla aimo annos tietotaitoa mukana. Peritymisaste keroo, kuinka paljon keskimäärin johtuu perimästä. Kannattaa myös ottaa huomioon tamman koko. luotettava • 150 jälkeläistä ... Toki omat tavoitteet täytyy pitää mielessä – tosin ne eivät kovin paljon voi poiketa kyseisen rodun yleisistä jalostustavoitteista. • 5-10 jälkeläistä ... tosi luotettava. Pitkällä tähtäimellä on rodulle hyväksi, että geenipohja on laaja. Erisukuisuuden vaaliminen voi olla arvokas asia, mutta silloin tuloksista ja tasosta voidaan joutua tinkimään. suuntaa-antava • 25 jälkeläistä ... Kun jälkeläisiä on sata, niin sen jalostusarvo eli käytännössä periyttämiskyky käytännössä tiedetään. Jos tamma on normaalikokoinen, se helpottaa orin valintaa. 14 kasvatettu. – Klassinen ”parasta parhaalle” – periaate ei aina ole sopivin. Siinä voi tulla pettymys. Jo 25 jälkeläisen tuoma tieto oriin jalostusarvosta on lähes yhtä arvokasta kuin oriin oma kilpailu-ura. Aloittelevalle kasvattajalle suositeltava ratkaisu on tamma, joka on jo aiemmin varsonut ja hoitanut varsansa moitteettomasti. Rakenteesta on otettava huomioon yleinen sopivuus käyttötarkoitukseen. Tamman kova tulostaso sitten toki helpottaa varsan myyntiä. Oriin valinta tietyn oriaseman tarjonnan mukaan on myös aika yleistä, mutta se ei myöskään välttämättä johda sopivimpaan valintaan. Sopivan oriin valinta vie myös rodun jalostamista eteenpäin ja on koko populaation kannalta tarkoituksenmukaista, koska ei-toivottuja asioita saadaan vaimenemaan. Nimenomaan oriin valinnassa valinnan tulee olla riittävän voimakasta. Toisaalta esimerkiksi omaa harrastushevosta kasvatettaessa luonne voi nousta muiden ominaisuuksien yläpuolelle. Kannattaa kiinnittää huomiota eniten niihin asioihin, joilla on merkitystä käytön, kestävyyden ja terveyden kannalta. Tamman rakenteen heikkouksia voi joskus joutua kompensoimaan tarkalla orin valinnalla. – Tammojen kohdalla valinta ei voi olla niin ankaraa kuin siitosoriiden puolella. ’’ GEENIT + YMPÄRISTÖTEKIJÄT • Vain geenien vaikutus voi periytyä! • Periytymisaste kertoo kuinka paljon keskimäärin johtuu perimästä – loppu on ympäristötekijöiden vaikutusta • Periytymisaste ’’kohtalainen jos 0,20’’ ja ’’korkea jos yli 0,35’’ ’’Menestyvä huippuyksilö’’ Jälkeläistietojen tuoma varmuus nostaa siten jalostusarvon varmuutta. hyvä • 100 jälkeläistä ... – Voi myös valita oriin, jota itse ihailee ja seuraa, mutta siinä helposti unohdetaan kriittisyys. Helppoa on käyttää kulloinkin suosituinta oritta. Tässä on etuna varsan myynnin helppous, mutta suosikkiori ei välttämättä ole sopivin kyseiselle tammalle. – Kannattaa miettiä, mitkä siinä rodussa ovat kriittiset kohdat: luonne, rakenneominaisuudet, käyttöominaisuudet, terveysasiat, vai jotain muuta. Toki luonteesta osa on ympäristötekijöiden vaikutusta ja osa periytyvää, mutta syntyvälle varsalle tamman luonne on suuri ympäristötekijä, eli hankitut hankaluudet voivat siirtyä varsaan. Silloin tämä vaihtoehtoisten oriiden joukko kannattaa rajoittaa geneettisiin huippuihin. Ihanteelliset olosuhteet Alkutilanne Huonot olosuhteet Jälkeläistietojen tuoma varmuus. Tulostasoltaan keskiverto tamma voi kuitenkin olla oikeinkin hyvä siitostamma. Samasta alkutilanteesta lähtevillä varsoilla toisesta voi kasvaa menestyvä huippuyksilö, mutta huonossa tilanteessa voi käydä niin, että geneettistä kapasiteettia ei päästä hyödyntämään. – Tamman luonteen nostan esille tärkeänä asiana. Vähimmäisvaatimuksista lista – Itse pidän välttämättömänä, että pyritään valitsemaan mahdollisimman sopiva ori. – Jos on hyvin pitkä kokemus ja näkemystä, näinkin voi toimia. Kilpailutulokset omasta lajista kertovat tästä. Siitosoriin valinta – Jalostus on tarkoituksenmukaista hevosten kasvattamista, ja siihen päästään vain sillä, että valitaan geneettisesti riittävän tasokkaita yksilöitä
Vahvuuksien tunnistaminen on myös tärkeää. – Aika hyvä strategia on asettaa tietyt vähimmäisvaatimukset tärkeimpiin asioihin. – Jos tammasta ei löydy parannettavia asioita, on mahdotonta tehdä oikeaa oriin valintaa. Tulevan varsan emän isän tiedoilla on myös painoarvoa. Oriin valinnassa kannattaa painottaa myös lähisukua ja sen ominaisuuksia: tulostasoa, tuottoisuutta, periyttämisvarmuutta, terveyttä. 15 . Liiallisen sukusiitoksen pelon ei pidä antaa estää oriin valintaa. Valinta 2-3 oriin välillä Jos oriin valinnan ratkaisuvaiheessa on vielä liian monta vaihtoehtoa, ei ehkä ole tehty riittävän ankaraa valintaa. Kasvattajaystävälliset hinnat! ASTUTUSMAKSU 150 € (+alv) /kiima + mahdolliset ell-kulut. Varsan sukusiitoksen määrä kannattaa myös testata. – Kun teen orivalintoja suurella harkinnalla, jäljellä on yleensä vain 2-3 vaihtoehtoa ennen lopullista valintaa, Toini Immonen sanoo. Lähde: Varsan polku 1-2, Maatila 2030 -hankkeen koulutussarja, hevoskasvattaja, agronomi Toini Immonen Alkutilanne. – Tärkeintä olisi havaita tamman heikoimmat asiat, joita oriin valinnalla sitten pyritään korjaamaan. – Suomenhevosravureita ostaessani laitan painoarvoa erityisesti varhaiskypsyyteen, nopeuteen, koska nopeus on ravihevosen tärkein jalostettava ominaisuus ja ravin sujuvuuteen. Hevostilalla on paljon laidunja tarhatilaa, ja pidemmätkin hoitosopimukset onnistuvat. Kun tietää tamman vahvuudet, on mahdollista pienellä riskillä antaa oriille jotakin anteeksi ja ehkä korjata ne tietyt heikot kohdat. VARSAMAKSU 600 € (ei alvia) – 6–8 prosenttia on perusteltua ja turvallistakin, jos on harkitusti valittu ja tarkasteltu, että sieltä ei tule liian isoja riskejä. Myös varsapihatot ja -laitumet löytyvät tarvittaessa tilalta. Kiiman voi myös tarkastuttaa itse ennen tamman tuontia. Pitää sitten vain sopivasti tehdä päätöksiä, mitä haluaa painottaa, koska kaikkea ei voi aina saada. Täydellistä orivalintaa ei ole olemassa, mutta silti pitää pyrkiä parhaaseen mahdolliseen. . Pyrin ottamaan huomioon myös luonneasiat. – Tällä kaikella pystymme nostamaan todennäköisyyttä, että saamme haluamamme varsan syntymään. Alle viisi prosenttia kokonaissukusiitosasteena on nykyisin jo lähes harvinaista monissa roduissa. Yli 10:tä prosenttia kannattaa pääsääntöisesti välttää, tai pitää olla todella vankat perusteet oriin valinnalle. Täytyy pitää mielessä mahdollinen kilpaura, varsan myynti, luonneasiat, terveysasiat, kuinka paljon painottaa varhaiskypsyyttä, onko ajatuksena tiettyjen sukulinjojen säilyttäminen ja onko varsan tuleva siitosarvo isossa roolissa. – Monenlaisia asioita voi olla omien tavoitteiden joukossa. Haen ryhdikkyyttä, ja keveys on aika korkealla valinnoissa. 21,9a 24,5ke (Viesker – Vihjeen Viima – Taikuri) Voittoprosentti 35% VARAUKSET JA YHTEYDENOTOT: Risto Lampinen puh: 040 737 4488 | Osoite: Koskelantie 41, 42800 Haapamäki Ku va : An u Le pp än en I palkinnon KTK-herrasmiesori, erinomaisella juoksupäällä ja voitontahdolla KARTIER tiinehdyttää hyvin, ja ottaa vastaan tammoja luomuna Koivikon Hevostilalla Keuruulla. Silti onneakin tarvitaan, että syntyisi huippuyksilöitä. Periaatteena on, että pysyteltäisiin mahdollisimman alhaisissa sukusiitosasteissa. Terveysasiat ovat totta kai mukana, ja painotan myös oriin ravityyliä ja liikkeiden sulavuutta suhteessa tamman ravityyliin. Tunnearvojakaan ei sovi sivuuttaa
16 Riiti Oinonen toteutti haaveen maneesista Maneesi on Suomen talvessa ratsastuskoululle verraton apu. Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen. Talliyrittäjä Riiti Oinonen on juuri saanut valmiiksi uuden maneesin, josta hän haaveili monta vuotta
Pohjatyöt tehtiin joulukuun alussa valmiiksi ja tammikuussa aloitettiin rakennustyöt. Viitisenkymmentä hevosta Riitin Talli Oy Lohjan Koisjärvellä on vuonna 2015 perustettu hevostalli, joka tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet harrastamiseen aina kilpatasolle saakka. – Mutta tämä ei suinkaan ole tuulessa läpättävistä muoveista kyhätty, vaan vakaa ja tukevaseinäinen halli. Kaikki kaatosateessa, tuiskussa ja tuulessa pidetyt ratsastustunnit ja ulkokentän huoltoon käytetyt työtunnit epävakaina ja pitkinä talvina ovat pitäneet tämän haaveen kirkkaana mielessä, Riiti toteaa. Kustannustehokas ratkaisu Uusi maneesi on Fin-Est Hall Oy:n suunnittelema ja rakentama. Itse halli maksoi 125 000 euroa, mutta pohjatöistä, perustuksista, valaistuksesta ynnä muista syntyi sen verran lisäkustannuksia, että kokonaisuuden hinnaksi tuli 170 000 euroa. Nyt on toteutunut tämäkin tavoite. – Koska budjetti oli tiukka, kartoitimme tarkasti erilaisia ratkaisuja, ja tämä oli ehdottomasti kustannustehokkain. Siksi maneesin toteutuminen tuntuu todella hyvältä. PVC-muovista rakennettu maneesi on kooltaan 20 x 40 metriä. Suunnittelimme ja toteutimme itse valaistukset ja laidat. Myös ongelmahevosten koulutus kuuluu palveluihin. Trix-koirakin viihtyy Riitin kanssa talliympäristössä. Poniratsastuksen lisäksi on tarjolla myös ponitalutuksia. Kun talliyrityksen edellisestä suuresta investoinnista eli tilan ostamisesta on kulunut vasta neljä vuotta, pankki lähti rahoittamaan hanketta nihkeästi. 17 . › Maneesi oli talliyrittäjä Riiti Oinosen pitkäaikainen haave. Sen verran kamalia ovat Etelä-Suomen talvet. Maneesi pyrittiin hankkimaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. – Tiesin, että ratsastuskoulun pyörittämistä on vaikeaa, ellei mahdotonta jatkaa vuosikausia, ellei maneesia saada. Yritys tuottaa PVC:stä valmistettuja pressuhalleja. Tallissa on nyt viitisenkymmentä hevosta, joista 15 on vuokrapaikoilla olevia asiakkaiden hevosia.. Tallilla on ratsastuskoulu, täysihoitopaikkoja hevosille, ratsutusta ja ajo-opetusta sekä valmennuksia. K un talliyrittäjä Riia-Inari ”Riiti” Oinonen, 33, vuonna 2021 toteutti yhden suuren haaveensa ja osti oman tilan kasvavaa ratsastuskoulutoimintaansa varten, oli maneesin rakentaminen jo silloin selkeänä tavoitteena. Maneesi valmistui kahdessa viikossa. Riitin ensimmäinen mielikuva pressuhallista oli aivan erilainen. Huonot kelit vähentävät asiakkaita ja lisäävät työtä, ja lisäksi huonot pohjat vaikuttavat myös hevosten terveyteen. Olen todella tyytyväinen lopputulokseen. – Omin voimin tehtiin kaikki, mikä pystyttiin. – Maneesi on todella ollut suuri, pitkäaikainen haaveeni. Halli on ihanan valoisa ja hiljainen
Tallilla työskentelevä Julia Hoffren taluttaa Buksua. – Tavoitteellisemmin ratsastaville on tarjolla valmennustiimi ja mahdollisuus päästä myös kilpailemaan. Osa hevosista asuu pihatoissa, osa karsinatallissa. Tehovalmennuksia on tarjolla niin junioreille kuin senioreillekin. Tallilla on töissä neljä hevostenhoitajaa ja Riitin lisäksi toinen ratsastuksenopettaja, Lotta Leppäkoski, jolla on oma talli Nummella. Tallilla on ratsastustunteja seitsemänä päivänä viikossa. Ruokinta hoidetaan nyt käsipelillä, mutta jossakin vaiheessa on tarkoitus hankkia automaatit. Riiti haluaa kuitenkin tulevaisuudessa vielä automatisoida monta asiaa. Asiakkaita tulee eniten Lohjalta, Sammatista, Karjalohjalta, Nummelasta, Espoosta ja Vantaalta. Tilat ovat hyvät ja hevosmäärä sopiva. Täytyy olla realisti investointien suhteen. Tallilla järjestetään kilpailuja esteja kouluratsastuksessa, sekä nuorten hevosten sisäänratsastusta ja ongelmahevosten koulutusta. Riiti opettaa kuutena, Lotta neljänä päivänä viikossa. Lasten ja nuorten ryhmien lisäksi on aikuisten ryhmiä ja ”tätiryhmiä”, miesratsastajien ryhmäkin on ollut. – Se on sopiva koko, jotta opetus voi olla sekä tehokasta ratsastajalle että hevoskeskeistä. Hevosia myös opetetaan ajolle. Ryhmiä on kaikenikäisille. ’’. Nyt on ryhmä, jossa on nuoria poikia. Tallissa hevoset ovat kahdella eri käy’’ Ratsastuskoulun pyörittämistä on vaikeaa, ellei mahdotonta jatkaa vuosikausia, ilman maneesia. Päivittäin ryhmiä on kuudesta kahdeksaan, korkeintaan kuusi henkeä ryhmässä. Etualalla katselee Rölli. Tulevaisuudessa automaatteja Yritys on nyt sen kokoinen kuin Riiti Oinonen haluaa sen olevan. 18 Riitin Tallilla on hyvät tarhatilat. Osa leireistä sisältää mökkiyöpymisen, osa on päiväleirejä. – Mutta ei tosiaan nyt, kun juuri rakennutettiin maneesi. Loma-aikoina Riitin tallilla järjestetään leirejä eritasoisille ratsastajille. Hevoset saavat heinää neljä kertaa päivässä, osa on vapaalla heinällä
On myös isot tarhat, ratsastuskenttä, hyvät maastot ja tarvittavat ulkorakennukset, sekä useita pihattoja. Hän käy silloin tällöin hoitamassa Riitin Tallin hevosia. 19 . Ja onpa kotona muutama hevonenkin. Kärryille, loimille ja rehuille löytyy hyvät säilytystilat tallin yhteydessä olevasta hallitilasta. Onneksi Ottiilia on vapaa-ajallaan mukana tallin juoksevien töiden hoitamisessa. Hevosten ehdoilla – Haluan panostaa hevosten ensiluokkaiseen hoitoon ja hyvään tallihenkeen. Kaikki sisarukset mukana Talliyhtiön osakkaina ovat Riitin lisäksi hänen pikkusiskonsa Ottiilia Oinonen ja isosiskonsa Karoliina Oinonen. Toiveissa onkin, että omista kasvateista saadaan harrastekaverit ja kisahevoset sekä Riitille että Ottiilialle. Sittemmin hän siirtyi ratsupuolelle kisaamaan esteissä ja kouluratsastuksessa. – Olen nyt yhdeksän kuukauden ikäisen Iiris-tytön äiti. Nuorempana Riiti kilpaili ravipuolella, ensin poneilla, ja sitten myös C-kortilla isoissa hevosissa. Tallin ympäristössä on monipuoliset treenimaastot, joissa pääsee ajamaan myös kärryillä. – Tällä tavalla taataan omat tilat ja rauha myös yksityisille hevosille. Meillä käy tallilla harrastajia laidasta laitaan, ja kaikille löytyy sopivantasoista opetusta ja sopiva ratsu, Riiti Oinonen sanoo. Ottiilia on eläinlääkäri, jonka päivätyö on hevosklinikalla Vermossa. Lapsenhoidossa on suurena apuna ollut Riitin äiti. Töitä ne te. tävällä. Tallin hevoset ovat koko päivän ulkona tarhassa, yhdessä kavereiden kanssa. Riitin Tallilla tehdään myös pienimuotoista hevoskasvatusta. › Valoisan pressuhallin toteutti Fin-Est Hall Oy. On ollut ihana huomata, että meidän tiimi hoitaa hommat, vaikka itse olenkin nyt ollut tallin arjesta sivussa ja keskittynyt vain hallintoon ja opettamiseen. Ottiilia asuu Riitin Tallin tilalla. Äitiys on toki tuonut omia haasteitaan yrittäjyyteen. Molemmista talleista löytyy tilava varustehuone sekä loimienkuivatushuone, pesupaikka, sosiaalitilat sekä sisävessa. Tallin toisella käytävällä asuvat ratsastuskoulun hevoset ja toisella yksityiset hevoset. – Hevosten hyvinvointi on minulle ykkösprioriteetti. Joensuussa asuva Karoliina on eläinfysioterapeutti, joka on erikoistunut hevosiin. Minulle on tärkeää, että jokainen kokee olonsa tallilla tervetulleeksi. Riitin työn ohjenuorana on toimiminen hevosten ehdoilla. Riiti asui aikaisemmin tilalla, mutta lapsen syntymän myötä hän muutti Karjalohjalle, jossa asuu avopuolisonsa Daniel Salosen kanssa. Tämä talli on elämäntyöni ja haluan kasvaa ja kehittyä sen mukana. Kun peltoa on 13 hehtaaria, hevosilla on kesällä tilaa laiduntaa. – Omat ratsastukselliset haaveet ovat toistaiseksi jäissä, mutta ehkä niille tulevaisuudessa on enemmän tilaa
20 Riitin Tallin hevoset asuvat kahdella eri käytävällä, ratsastuskoulun hevoset erikseen ja asiakkaiden hevoset erikseen. Vaikka maailmassa onkin nyt taloudessa epävakaat tuulet, on meillä riittänyt koko ajan asiakkaita enemmän kuin olemme pystyneet ottamaan, kertoo Riiti Oinonen. Asiakkaita on riittänyt – Meillä on onneksi tosi sitoutunut asiakaskunta ja oli selvää, että myös maneesi oli järkevä, kannattava investointi. Pesuun pääsi Fanni Långströmin 11-vuotias Voitto Aikaveto. Asiakkaiden kuuntelu ja hevosten hyvinvointi on tärkeässä roolissa. Meillä on etuna se, että asiakaskunta on laaja ja tarjoamme erilaisia palveluita. Nyt keskitymme maksamaan investointeja pois ja rakentamaan mahdollisimman laadukasta palvelua, jossa tärkeimpänä on hevosten hyvinvointi ja ilmapiiri, johon kaikkien asiakkaiden on helppo tulla, Riiti sanoo. Kun mennään lempeimmän kautta, hevoset toimivat hyvin ja tekevät työtään tyytyväisinä. ?. – Taloudellinen tilanne vaikuttaa kyllä hevosalaan kovasti, kun kuluttajilla on koko ajan vähemmän rahaa käytettävissä. Riiti opettaa perinteistä ratsastusta ja hevosenhoitoa, mutta aina hevosten ehdoilla. Oikein hinnoitellulle, laadukkaalle palvelulle on kuitenkin edelleen selvästi kysyntää. Hevosilla on kengät lukuunottamatta joitakin kevyttä työtä tekeviä shetlanninponeja. kevät keskimäärin kaksi tuntia päivässä. – Opetan meidän asiakkaitamme ratsastamaan mahdollisimman kauniisti ja mahdollisimman pienillä avuilla. Esimerkiksi kuolaimia käytetään, mutta kuolaimettomia suitsiakin tallilta löytyy. Yrityksen kasvu on ollut koko ajan tasaista. – Yritys on investoinut viimeaikoina paljon
Osa oreista tyhjennyshypytetään kauden alussa. täysikasvuisuutta. Tälle kaudelle tallilla on neljä omaa ja neljä vierasta oria. Laatuarvostelufinaalin voitto tuli sekä askellajien että irtohypytyksen toisella tilalla. Nelivuotisfinaalissa Peikko oli toinen ollen paras askellajihevonen. Asemallamme on käytössä kaudella 2025 tuorespermana oriit Instertanz, Florentinus, Celantus, Ryhlyn Peikonlehti, Silvolan Hemminki ja Kipunan Feeniks, Ingemanns Taiwan ja Suonsilmän Toivo sekä pakasteena Londen, Don Laurie ja Sternkönig. Teksti : Jussi Karvonen Lähetysten hintojen nousu tuo oreja myös paikan päälle S ammaliston Tallilla Riihimäellä toimii sperman käsittelyyn ja siirtoon hyväksytty oriasema. 22 Oriaseman kevät Riihimäen Sammaliston oriaseman sesonki kiihtyy ratsupuolella vauhtiin toukokuun puolivälissä. Koulutus ei tietenkään periydy, mutta ne hevosen ominaisuudet, jotka parantavat koulutettavuutta, osaltaan periytyvät. Tyhjennyshypyytyksiä tehdään yleensä 2-4 kertaa. – Florentinuksen suureen suosioon on varmasti vaikuttanut että se on kiinnostava suvultaan ja kilpaillut menestyksekkäästi kansainvälisellä GP-tasolla, Hakatie sanoo.. Ingemanns Taiwan on knastrup. Instertanz, Florentinus ja Celantus ovat puoliverisiä. Lisäksi vuoden mittaan käy satunnaisia oriita, joiden omistajat haluavat tarjota oriinsa spermaa monistakin erinäisistä syistä. – Meillä on sopimukset kahdeksan ratsuoriin kanssa tälle vuodelle. Tästä johtuen ravihevoselle on edullista olla mahdollisimman alkuvuodesta syntynyt ja olla siten kehityksessään mahdollisimman pitkällä jo ikäkauden alussa. ja kausi jatkuu elokuun loppuun. – Sen tarkoituksena on saada vanha, hypytystauon aikana kerääntynyt, usein runsaasti kuolleita siittiöitä sisältävä siemenneste pois ja ori tuottamaan laadukasta spermaa ennen varsinaista keräystä. Astutuskausi alkoi 1.5. – Suosituin ratsuoreista on ollut Florentinus, jolla on kolmen astutuskauden jälkeen jo 134 jälkeläistä. Ratsuilla tämän merkitys ei ole niin suuri, koska syntymäajankohdasta johtuvat kehityserot vähenevät iän myötä, kun hevonen lähestyy muutenkin ns. Ryhlyn Peikonlehti, Silvolan Hemminki, Kipunan Feeniks ja Suonsilmän Toivo ovat suomenhevosia. Kaikki oriit testattu kaudelle 2025 CEMja EVA-negatiivisiksi. Celantuksella on takanaan viisi astutuskautta ja jälkeläisiä on 138 ja Insteranzilla, jonka ensimmäiset jälkeläiset syntyivät viime kesänä, on 32 jälkeläistä. Karsinnassa Peikko sai ravistaan huimat 9,75. – Ravipuolella sesonki alkaa jo alkuvuodesta, sillä ravurit kilpailevat jo 2-vuotiaina kun ratsujen sisäänratsastus tapahtuu yleensä vasta 3-vuotiaana ja kilpaileminen aloitetaan kevyesti 4-vuotiaana. Ratsutammojen omistajille sukutausta on todella tärkeä. Peikko voitti kolmevuotiaana sekä laatuarvostelun karsinnan että laatuarvostelun finaalin. – Suku ei kuitenkaan välttämättä tee hevosesta hyvää ratsua, vaan siihen tarvitaan koulutus. Uusia tälle vuodelle ovat Kipunan Feeniks ja Suonsilmän Toivo. Oriaseman uusi tähti Ryhlyn Peikonlehti eli Peikko on hyväksytty ensimmäisenä nelivuotiaana suomenhevosten ratsukantakirjaan. – Ilmojen lämpeneminen vaikuttaa selvästi siihen, että tammojen omistajat heräävät kevääseen, tänä vuonna myöhemmin, naurahtaa Sammaliston oriaseman osakas Anneli Hakatie. Oriasemalla valmistaudutaan uuteen sesonkiin käymällä läpi tavaratarpeistot, muuta ei juurikaan ole tarvis tehdä
› Anneli Hakatie pitää tärkeänä oriaseman asiantuntemusta. 23 . Sammaliston tallilla on eläinlääkäri, joka osaa nimenomaan siitospraktiikan. Oriaseman uusi tähti Ryhlyn Peikonlehti eli Peikko on hyväksytty ensimmäisenä nelivuotiaana suomenhevosten ratsukantakirjaan.
Oriin hypytykseen kuluva aika vaihtelee. Oria ei välttämättä tarvitse ajaa asemalle ja hypyttää monta kertaa viikossa. Noin 70 prosenttia tammanomistajista haluaa käyttää kotimaista spermaa. Suomi on pitkä maa ja tietysti laidunkausi vaihtelee hyvin paljon vuodesta. – Meillä orien siitosmärät jäävät monesti muutamaan kymmeneen tammaan sen jälkeen, kun huippuvuosi on ohitettu. Viime vuonna Sammaliston oriasemalta palveltiin kaikkiaan 120 tammaa. Suomessa ikäluokat ovat kuitenkin aika pienet, Anneli Hakatie sanoo. Monesti oriilla ensimmäinen on huippuvuosi, minkä jälkeen kiinnostus sitä kohtaan vähenee, mikä jossakin mielessä valitettavaakin. – Noin 70 prosenttia spermasta lähetettiin pakettina ja 30 prosenttia hevosenomistajista tulee paikan päälle. – Sperman laaduissa on eroja. 24 Luotettavaa asiantuntemusta Sammaliston Tallilla on kasvatettu FWB-ratsuhevosia yli 25 vuotta, ja Sammalistossa toimii myös ratsastuskoulu. Parhaana vuonna 2018 Celantuksella astutettiin 70 tammaa. Syyt ovat usein hoidettavissa. – Elatusaineet ovat koko ajan parantuneet ja joidenkin aineiden on mainostettu takaavan jopa viiden päivän säilyvyyden. Parhailla oreilla riittää kysyntää Sammaliston tallilla ei ole pariin vuoteen tullut uusia puoliverisiä siemennykseen, suomenhevosissa vaihtuvuutta on enemmän. Säilyvyyteen vaikuttavat paljolti elatusaineet. – Tämä yksityinen toimija on MyXline, joka välittää kuljetuksia Onnibussille ja huolehtii bussinvaihdoista muutamalla isolla risteysasemalla. – Meistä kukaan ei työskentele pelkästään oriasemalla, mutta tarpeen mukaan siellä on töissä 1-5 meistä, Anneli Hakatie sanoo. Jos tamma ei tule tiineeksi, on siihen lukuisia syitä, jossa kokenut eläinlääkäri osaa auttaa. Hypytykset painottuvat aamuihin, jotta saamme lähetykset lähtemään ajallaan. Viime vuonna kokeilimme yhtä valmistetta, emmekä aivan noihin päiviin päässet. Laimentimet ovat niitä aineita, joihin siemenneste sekoitetaan, ja jotka mahdollistavat siittiöiden säilymisen elinkelpoisina säilytyksen ajan. Meidän tallimme Celantus oli kaksi vuotta ulkomailla ja tuli takaisin vasta kesäkuun alussa. Kun Matkahuollon palvelut jokin vuosi sitten loppuivat, alkoi lähetyksiä hoitaa yksityinen toimija. Poikkeuksiakin toki on. Joka tapauksessa kehityksen suunta elatusaineessa on niiden antama entistä pitempi säilyvyys, mikä on valtava etu etenkin asemalla käyville oriille. –Ratsujen kohdalla on tietty uutuudenviehätys. Ilman näitä aineita siittiöt elävät oriin ulkopuolella toimintakykyisinä vain vajaat 30 minuuttia. Minusta kannattaisi seurata, millaisia jälkeläisiä on orille syntynyt pitkällä tähtäimellä. Eläinlääkärin palkkio on meillä kausimaksuna 490 euroa. Joidenkin orien sperma ei ole siirtokelpoista. Euroopassa huippuorilla voidaan astuttaa kolmessa vuodessa jopa 700 tammaa . Nykyinen orimäärämme on aika sopiva. Meidän eläinlääkärimme ovat kokeneita ja osaavat auttaa tiinehtymisongelmissa. Joillakin asemilla tätäkin pakon sanelemana tehdään, mutta itse en ole halunnut siihen lähteä. Vika ei ollut välttämättä aineessa, vaan säilyvyyteen vaikuttaa hyvin moni muukin tekijä. Aikaisemmin spermaa lähetettiin paketissa Matkahuollon kautta. Lähetysten hinnat nousivat selvästi ja viime kesänä oli jo havaittavissa, että asemalle tuotiin tammoja hieman enemmän kuin aikaisemmin. Se ei esimerkiksi kestä säilytystä. Toisilla siemenen keruu sujuu hetkessä ja toiset vaativat enemmän aikaa. Jos oreja otettaisiin lisää, pitäisi töitä alkaa paiskia sesonkiaikana hypytyspäivinä jo aamuyöstä. Me maksamme, jotta saamme lähetykset perille ja esimerkiksi bussien vaihdot tulevat hoidetuiksi. Hakatie muistuttaa myös oriaseman asiantuntijoiden merkityksestä. Jos asiakas on pitkämatkalainen, voin myös suositella jotakin muuta asemaa. Työntekijöitä Sammaliston tallilla on yhteensä 11, joista neljä on vakituista. Asiakkaat laskeskelevat, että ori kannattaa kuljettaa hieman kauempaakin asemalle. Paketissa lähetetty sperma on tietysti vaivattomampi tapa astuttaa tamma kuin tuoda hevonen tänne. Suomessa pyritään saamaan sperma siirrettyä saman vuorokauden aikana. Kevät on hyvä aika syntymälle Tamma kantaa varsaansa 11 kuukautta, joten astutusajankohta vaikuttaa siihen, mihin aikaan keväästä varsa syntyy. Muut tekevät töitä oman toiminimensä kautta. – Hypytämme omat oriimme maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Ulkomailta tuleva sperma on aina edelliseltä vuorokaudelta. Tamman omistajlle on tietenkin aina riskinä , että kustannuksia syntyy, mutta tamma ei tulekaan tiineeksi. Silti sillä astutettiin kesän mittaan 31 tammaa, mikä oli vain kaksi tammaa vähemmän kuin käytetyimmällä orillamme. – Meillä on täällä asiantunteva eläinlääkäri, joka osaa nimenomaan siitospraktiikan. Joku ori saattaa olla hetken suuressa suosiossa. Asiakkaita Sammaliston oriasemalla on ympäri maata aina Rovaniemeä myöten. Siemenen säilyvyys on olennaisin kriteeri ja sperman laatu saattaa tuoda rajoituksensa sen siirtämiselle. – Itse pidän ainakin ratsujen osalta hyvänä sitä, että varsa syntyisi toukokesäkuussa, jolloin se pääsee heti ensimmäisinä elinviikkoinaan laitumelle
Kuva: Anneli Hakatie ja paikkakunnasta riippuen, pohtii Hakatie. Halvimmillaan maksu on 27 euroa. 25 . Suomessa on kaikkiaan 45 oriasemaa, joista vain seitsemän on EU-asemia. Hevosia pitää esimerkiksi ulkoiluttaa tiettyjen säännösten mukaan. – Suomessa astutusmäärät putosivat keskiarvoisesti ilmeisesti noin 13 prosenttia, kun taas Euroopassa nähtiin jopa 30 prosentin laskua. Kuva: Anneli Hakatie Oriasemalla tamma siemennetään oriin tuorespermalla heti sperman keräyksen jälkeen. Varsottaminen on kuitenkin aina kustannuskysymys. – Olen pyrkinyt pitämään kustannusten nousun maltillisena, mutta tietysti nousua on ollut pakko sisällyttää hintoihin. Loppujen lopuksi Suomessa taitaa olla aika vähän sellaisia oreja, joiden siemenellä on kysyntää ulkomaille, sanoo Hakatie. Peikko hoitaa tehtävänsä pukilla. – Lisenssimaksusta nousi aika iso haloo. Viime vuonna Hippos määräsi kaikille suomenhevosille lisenssimaksun. Varsoja ei pidä teetättää, jos eläimen pitoon ei ole varaa. – Eurooppaan emme siementä vie, koska emme ole EU-asema. Kuva: Anneli Hakatie Noin 30 milliä spermaa riittää yhden tamman astuttamiseen. Aikaisemmin kotisiitosorille ei tarvinnut lisenssiä ostaa. Maksu on kuitenkin pieni asia verrattuna moneen muuhun kustannuserään, mutta ehkä kyse oli enemmän periaatteesta. – Tiloillakin on omat vaatimuksensa. Niitä koskevat tarkat säännökset. Kuva: Anneli Hakatie Spermalähetykset ovat valmiina matkaan. Astustumäärät ovat viime vuosina pienentyneet, mutta Hakatie ei näe laskussa suurta dramatiikkaa. ?. Kustannukset ovat nousseet myös oriasemilla kuten kaikessa muussakin. Se merkitsi monelle asemalle liiketoiminnan kuihtumista
Tilanteeseen on kuitenkin saatavilla apua ja neuvoja. Aina varsominen ei suju niin kuin on ajateltu. Surullisimpia tilanteita hevoskasvattajalle on, jos tamma tai varsa kuolee. Teksti: Mari Ahola-Aalto Kuvat: Heli Lepon arkisto Taffeli-varsa sai keinoemän Tuffeli-tammasta Heli Lepon pyörittämän Suomen hevosenomistajien keskusliiton keinoemovälityksen kautta.. 26 Keinoemovälitys Keinoemon kanssa varsasta kasvaa tasapainoinen hevonen Uusi varsomiskausi on jälleen käynnissä
– Ikinä ei keinoemovälitykseen ole tarjottu niin vähän tammoja kuin viime kesänä, 64 tammaa ja varsoja oli 24. – Se napahdus, että tamma tajuaa, mitä siltä odotetaan, voi sitten tapahtua viidessä tai kymmenessä minuutissa. Voimme ehkä yhdessä miettiä ja pallotella, että jos tekisitkin näin tai noin, Heli Lepo sanoo. On sykähdyttävä hetki, kun uusi pari syntyy. – Ihan aina ei sopivaa tammaa ole tarvittuna ajankohtana ollut tarjolla. Mielessä pyörii, että miten ihmeessä tässä käy, kun varsa ei ole päässyt imemäänkään koko yönä. – Joskus täytyy taas nostaa kädet pystyyn, yhdistäminen ei onnistu kaikista yrityksistä huolimatta. Keinoemoina saatetaan käyttää tammoja, joiden oma varsa siirretään kasvamaan varsalaumaan, kun tamma menee hoitamaan yleensä arvokkaampaa varsaa. Varsalleen voi vuokrata emän maksua vastaan. 27 . Heli Lepon mukaan keinoemon etsimiseen kannattaa panostaa.. Hänellä on itsellään pitkä kokemus hevosista. Hänellä on ollut omia hevosia yli 20 vuotta ja niiden kanssa hän on harjoittanut pienimuotoista kasvatusja kilpailutoimintaa. Meillä ei yksikään varsa joudu kasvamaan ilman emää siitä syystä, että sen emä lähtisi hoitamaan toista varsaa, Lepo toteaa. Hän aloitti hevosharrastuksen naapurin hevosten kanssa alle kouluikäisenä. Hän valmistui Ypäjän hevostalousoppilaitoksessa. Tammasta ei makseta vuokraa, mutta suotavaa on, että varsan omistaja, edun saadessaan, arvostaa palvelua ja mahdollisuutta niin paljon, että vastaa tamman kuluista ja sen ensiluokkaisesta hoidosta, jotta tamma palaa varsan vieroituksen jälkeen omistajalleen hyvässä kunnossa. Keinoemovälitys on toiminut vuodesta 2000 alkaen, 25 vuotta. Kannustaisin ilmoittamaan tiedot meillekin, niin tamma tai varsa saavat enemmän mahdollisuuksia. Kaikki vapaaehtoista Heli Lepo on käynyt opintomatkoilla tutustumassa ammattimaiseen keinoemovälitystoimintaan USA:ssa, Ranskassa, Australiassa, Irlannissa, Ruotsissa ja Italiassa. Rohkaisua ja tukea Keinoemovälitys koordinoi, neuvoo ja auttaa. Suomessa me voimme röyhistää rintaamme. Toukokuun ensimmäisellä viikolla keinoemoksi on tarjottu 11 tammaa. – Ei tässä mitään varsin uutta ollut. Kolmisen tuhatta hevosenomistajaa on ollut 25 vuoden aikana yhteydessä keinoemovälitykseen. Tässä prosessissa oppii myös paljon hevosesta. Yhteen saattaminen voi pelastaa varsan hengen ja mahdollistaa sen kehittymisen terveeksi ja tasapainoiseksi hevoseksi. Neljä varsaa on tarvinnut emää, ja kaikki ne ovat emän saaneet, kertoo Lepo. Heli korostaa, ettei hän kerro yksilötietoja hevosista avun kyselijöille, vaan toimii itse välittäjänä. Tamma voi ensin olla ihan kamala peto varsalle. Kun tiedetään, että varsalta on kuollut emä, on sopivaa keinoemoa haettu yhdessä ennenkin. Tällä hetkellä Helillä on kaksi hevosta. Hevosihmisten auttamisen halu on ollut läsnä aina. Alkukevät ja loppusyksy ovat hankalimpia ajankohtia. Käytännössä suurin osa tammoista jää ikävä kyllä käyttämättä, koska varsaa ei tule sopivaan aikaan, ja tilanne laukeaa, Heli Lepo sanoo. Mutta tämä valtakunnallinen palvelu kattaa koko Suomen. – Tamman ja varsan yhdistäminen ei onnistu ihan ihmisen suunnittelemalla tavalla. Ulkomailla keinoemotoiminta on kuitenkin liiketoimintaa. › Keinoemon kanssa varsasta kasvaa tasapainoinen hevonen K einoemovälitys yhdistää orvot varsat ja varsansa menettäneet tammat. Suomen hevosenomistajien keskusliiton keinoemovälitystä pyörittävä Heli Lepo pitää käytännössä luetteloa tammoista, jotka ovat käytettävissä keinoemoiksi ja välittää tietoa niistä emänsä menettäneiden varsojen omistajille. – Suurissa hevosmaissa ei yhdenkään varsan tarvitse kasvaa ilman emää, keinoemo on puhelinsoiton päässä. Keinoemojen välittäminen on siuntiolaiselle Helille harrastus. Yli 2 000 hevosenomistajaa on halunnut lainata tammaansa varsan hoitajiksi, yli 900 varsaa on tarvinnut keinoemoa ja lähes kaikki ovat sen saaneet. – Hevonen on hyvä synnyttäjä. Hevosia syntyy nyt vähemmän kuin huippuvuosina, ja ehkä ne löytävät apua jotakin muuta kautta, eikä kaikkia tarjota SHKL:n keinoemovälitykseen. – Voi olla, että hevoskasvattaja alkaa jo väsyä orpovarsan hoitamiseen yötä päivää, tamma on ilkeä omalle varsalleen, eikä niitä voida pitää yhdessä, ja keinoemotammakin saattaa laittaa vähän hanttiin. Yleisesti on arvioitu, että vain kolmessa prosentissa kaikista varsomisista on jotain hankaluutta. Työkokemusta on ravitalleilta, hevosklinikalta, ratsutallilta, siittolasta ja ulkomailta. – Suomessa toiminta perustuu kaikin osin vapaaehtoisuuteen. Tarvitaan rohkaisua, että jaksa vielä vähäsen. Se ei ole kaikkein eettisin tapa toimia, mutta raha ratkaisee
Harvalla on mahdollisuutta hoitaa varsaa koko ajan, saati käyttää siihen palkattua työvoimaa. – Siksi ternimaitoa kannattaa aina kerätä talteen pakastimeen, jos se suinkin on mahdollista. Lypsä maitoa varsan emältä mahdollisimman paljon. – Pidetään tamma tarvittaessa väliaikaisesti vaikka pakkopilttuussa, jottei se vahingoita varsaa, jonka turvallisuus on pääasia. . Suomessa on kokemusta siitä vuodesta 2013 saakka. Heti, kun tamma alkaa antaa periksi, palkitaan sitä. ’’ Varsa on helpointa totuttaa uuden tamman alle, kun sitä on tuttipulloruokittu "oikein". Pikkuvarsoilla on selkeä imemisen tarve, mutta varsan kanssa, joka ei löydä tissille on todella hankalaa. . Varsan hoito ihmisvoimin vaatii paljon aikaa ja jos kasvatus on elinkeino, tulee varsan hoito kalliiksi. Niistä voidaan tehdä keinoemoja hormonihoidolla, joka saa ne tuottamaan maitoa varsan tarpeisiin. – Kukaan myyntiin hevosia kasvattava ei myöskään ota sitä riskiä, että varsa kasvaisi ilman emää. – Varsa on helpointa totuttaa uuden tamman alle, kun sitä on tuttipulloruokittu ”oikein”. 28 – Ensimmäinen puoli vuotta on niin tärkeä varsan kasvun ja kehityksen kannalta, että toimivan keinoemon etsimistä kannattaa jatkaa, vaikkei ensimmäinen tarjokas toimisikaan. Jotkut tammat tuottavat maitoa ilman hormonihoitoakin, ja otta–?Vaikka usein keinoemoa haetaan ihan pienenä emättömiksi jääneille varsoille, on kolmekuukautinenkin varsa vielä niin pieni, että sille kannattaa hankkia keinoemo, kannustaa Heli Lepo kainalossaan viimekesäinen Taffeli-varsa. Hae keinoemotamma heti kun se on mahdollista. Varsalle elintärkeitä, immuniteetin tuovia vasta-aineita imeytyy syntymän jälkeen vain muutamien tuntien ajan. Kun varsa kuolee ja tammaa halutaan tarjota keinoemoksi on hyvä muistaa, että tamma ehtyy 4-7 vuorokauden kuluessa, jollei se imetä. Jos epäonnistut ensimmäisen keinoemotarjokkaan kanssa, kokeile toista tammaa.. . . Varsaa pidetään tamman vierellä, autetaan sitä imemään ja lopulta annetaan tamman haistella varsaa, joka on saman hajuinen kuin tamma tai sen oma varsa. Ehtymistä voidaan siirtää vähän lypsämällä tammalta maitoa. . . Haju on hevoselle tärkeä tekijä, siksi toisilleen vieraisiin tammaan ja varsaan tartutetaan samaa hajua. . – Pikkuvarsa on kuin vauva, sitä pitäisi ruokkia kerran tunnissa ja pitkään. Tammaa autetaan ymmärtämään, mitä siltä halutaan. Huolehdi varsan vasta-aineiden riittävästä saannista. – Löytyy yllättävän paljon äidillisiä tammoja, joilla ei ole ollut omaa varsaa pitkään aikaan, mutta tiedetään, että ne hoitavat varsansa hyvin. Jos varsa joutuu odottamaan emää, voi sen opettaa syömään sangosta tai ruokkia sitä tammanmaidonvastikkeella tuttipullosta. Varaa riittävästi aikaa ja päättäväisyyttä tamman ja varsan yhdistämiseen, älä luovuta liian helposti. Joskus vasta kolmas tamma toimii. ’’ Kun tarvitset keinoemoa . . Haju on tärkeä Heli Lepo antaa muutamia vinkkejä varsan ja tamman yhdistämiseen. Jos suinkin mahdollista olisi tamman ja varsan hyvä olla yhdessä koko ajan. . Jos on epäilystä siitä, ettei vastasyntynyt varsa olisi saanut tarpeeksi ternimaitoa, kannattaa sille Lepon mukaan tehdä viimeistään seuraavana päivänä vasta-ainepikatesti. Varsomaton tamma voidaan saada keinoemoksi hormonihoidolla. Toimitaan rauhallisesti ja päättäväisesti. Eli niin, että se joutuu kääntämään päänsä samaan asentoon kuin tamman alle mennessä. Se viivästyttää varsan kehitystä
Heli Lepon mukaan Eevan hoidettavana on tänä kesänä lämminverivarsa. Yhdeksäs kesä alkamassa Superkeinoemolla, 2001 syntyneellä suomenhevostammalla Erä-Eevalla (i. Jos mahdollista säilytä tamman oman varsan hajuja. – On tuttipullovarsoista tullut menestyneitäkin hevosia, mutta yleisesti niistä sanotaan, että ne voivat olla arjessa vähän hankalia käsitellä ja outoja. Jos varsa kasvaa ilman hevoskontaktia, se ei opi käyttäytymään kuten hevonen. Ilmeisesti ne eivät ’puhu hevosta’, käyttäytyvät eri tavalla ja muut ovat niistä vähän ihmeissään, Heli Lepo sanoo. Jos hevosen ainoa kisailukumppani on ihminen, jää ihminen helposti siinä touhussa toiseksi. Erityisesti laumassa elävät tammat eivät oikein löydä paikkaansa, ja muut hevoset vähän hylkivät niitä. Muiston Loisto, e. Jos varsasi kuolee ja haluat tarjota tammaasi keinoemoksi, ota huomioon . –?Eevan ura keinoemona sai alkunsa, kun tamma tapasi kuolleen vasikan ja oli sitä mieltä, että tämähän on minun ja tätä minun pitää alkaa hoitaa. Kesällä 2023 Eeva hoiti american bashkir curly-varsa Elisabethia.. Hevoskontakteja tarvitaan Varsan parhaan mahdollisen henkisen ja fyysisen kasvun ja kehityksen tae on kasvaminen toisten hevosten seurassa. . Silloin täytyy pitää huolta, että kaikki kolme saavat tarpeeksi ravintoa. Jos samalla tallilla on kaksi ajallisesti lähekkäin varsovaa tammaa, joista toinen menehtyy, on mahdollista, että jäljelle jäävä tamma ottaa hoitaakseen molemmat varsat. Tee kirjallinen sopimus tamman lainasta. Suomen Hevosenomistajien keskusliiton keinoemopalvelu toimii puhelimitse, Heli Lepo, 050 309 7555. . Ero-Mori) oli viimeksi oma varsa 2018, mutta keinoemona sillä on alkanut yhdeksäs perättäinen kesä. –?Eevalla on ollut hoidettavanaan suomenhevosvarsoja, lämminverivarsoja, ratsuvarsoja, eräänä kesänä sillä oli kiharakarvainen varsa. vat ilman mitään sen kummempia kommervenkkejä varsan omakseen. Lajityypillistä käytöstä ei kuitenkaan voi hevoselta kieltää. Eeva on oikein supertamma ja sillä on myös ihana omistaja, Henna Torttila, joka lentää aina tarvittaessa hätiin. . Erä-Taru, ei. –?Eevalta tulee ilman hormonihoitoa maitoa sen verran, että varsa saa tyydytettyä imemisen tarpeensa. . Paras tulos yhdistämisessä saadaan, jos tamma menee orpovarsan luokse. Omistaja keksi, että tammasta voisi tulla hyvä keinoemo, ja niinhän siitä tulikin. Saa olla todella hyvämaitoinen tamma, että maitoa riittää kahdelle varsalle. 29 . Tamma ehtyy 4-7 vuorokauden kuluessa, jollei se imetä. Sovi etukäteen mahdollisimman yksityiskohtaisesti tamman hoidosta ja palauttamisesta. – Erityisesti nuorten hevosten pitää saada leikkiä ja kisalla toistensa kanssa. – Hyvin monena vuonna niin on käynytkin. Lepo on laatinut Keinoemo-oppaan, josta löytyvät perustiedot keinoemovälityksen toiminnasta sekä siitä miten tamma ja varsa yhdistetään. Ei riitä, vaikka ihminen hoitaisi varsaa kuinka hyvin. Varsoille voi myös melko varhaisessa vaiheessa antaa maidon ohella kiinteää ravintoa, Lepo neuvoo. Oppaan voi ladata itselleen SHKL:n nettisivuilta. . . – Jollei varsalle löydy sopivaa tammaa, tarvitsee se joka tapauksessa hevosseuraa. .
30 Rohkean ja luottavaisen hevosen kanssa maastoilu on elämys.
Teksti ja kuvituskuvat: Susanna Malmström Kouluta hevosesta maastovarma. 31 . › Maastoilu on parhaimmillaan elämys, jossa ihminen voi tuntea olevansa yhtä luonnon ja hevosensa kanssa
Ennakointi tärkeää Jos tiedetään että hevonen jännittää jotain paikkaa, niin Tallberg suosittelee tekemään selkeän koulutussuunnitelman. Entä jos hevonen ei suostu lähtemään maastoon lainkaan, vaan se laittaa liinat kiinni jo tallin pihalla. Pyyntö tarkoittaa sitä, että hevonen pysäytetään ja sen pää pyydetään alas. Hän myös varoittaa hevosen pakottamisesta kohti pelottavaa asiaa sen sijaan, että omistaja näkisi vaivaa ja kouluttaisi hevostaan järjestelmällisesti. – Maastossa säpsyileminen on melko yleistä, mutta jos hevonen pelkää tai ei jopa suostu lähtemään yksin maastoon, eikä hevoskaveria ole saatavilla mukaan, on se jo ongelma maastoilua haluavalle omistajalle. – Maastoilu yksin, kuten lastaus tai kuljetuskin, ovat hevoselle oikeasti vaikeita tehtäviä. – Matkan varrella voi olla hevoselle erilaisia herkkuja useassa eri kohdassa. – Hevoselle koulutetaan uusi asia siinä kohdassa koetun ja opitun päälle. Saaliseläimen vaistot Yleensä useimmat hevoset menevät mielellään maastoon, jos mukana on hevoskaveri. Hevoselle ei ole helppoa olla rennosti yksin jossain, missä se ei näe, haista tai kuule tuttuja hevosia. – Hevonen ei saa rynnätä rastilta toiselle, ja rasteilla hevonen saa syödä vain pyynnöstä. Hevoselta on evoluution aikana huolella jalostettu pois se, että se lähtisi yksin vaeltamaan, koska yksinäinen hevonen on päätynyt petojen syömäksi ennemmin tai myöhemmin. Paitsi jos rennoksi ja mukavaksi suunniteltu maastoretki onkin jatkuvaa varpaillaan oloa siitä, milloin hevonen säikähtää ja miten voimakkaasti se reagoi. 32 H evonen pystyy liikkumaan hankalissakin maastoissa ja jaksaa kulkea pitkiä matkoja. Nyt sille voi antaa ’’ Hevonen ei osaa esittää pelkäävää, jotta se pääsisi helpomalla, vaan sen pelko on todellista. Lauman mukana liikkuvalla saaliseläimellä on parhaat mahdollisuudet jäädä henkiin, Tallberg kertoo, mutta hän painottaa, että vaikka yksin lähteminen maastoon ei ole hevoselle lajityypillistä, ei se tarkoita, etteikö hevosella voisi maastoilla yksin. – Perimmäinen syy siihen on se, että yksinolo on hevoselle lajityypillisesti luonnotonta. Jossain vaiheessa evoluutiota yksinolo on ollut saaliseläimelle kuolemaksi. Hyvin harvoin sillä keinolla tulee pelottomia hevosia, Tallberg tuumaa. Lenkki tehdään toisen hevosen perässä taluttaen pitkällä liinalla, jotta jos hevonen säikähtää ja säpsähtää, siitä ei seuraa riimun kiristämistä ja ihminen pystyy rentona. Hevonen on ehkä joskus säikähtänyt siinä paikassa jotain ja sille on samalla tapahtunut jotain tai sille on ehkä tuotettu kipua. – Jos hevonen ilmaisee epäröintinsä pysähtymällä, mutta sitä pakotetaan eteenpäin ja vaaditaan väkisin ylittämään kaikki mahdolliset pelkokynnykset, seuraa siitä vain molemmille osapuolille stressaava ja epämukava maastoretki, josta ovat rentous ja nautinto kaukana. Kouluta älä pakota Hevosiin erikoistunut eläintenkouluttaja Minna Tallberg antaa ohjeita, miten hevosesta koulutetaan maastovarma. Hevosen kouluttaminen rentoon maastoiluun on yksi isoimpia palveluksia, joita ratsulleen, ja tietysti itselleen, voi tehdä, sillä yleensä hevosetkin nauttivat maastoilusta. Maastoon lähteminen yksin voi olla monelle hevoselle vaikeaa. – Hevonen ei osaa esittää pelkäävää, jotta se pääsisi helpommalla, vaan sen pelko on todellista. Jossain vaiheessa hevosen pelko saattaa äityä paniikiksi. Mieluisa tehtävärata Jos maastoilu on jatkuvasti hankalaa, suosittelee Tallberg tekemään alkuun lyhyen lenkin, joka on suunniteltu ja toteutettu hevoselle mieluisaksi herkkurasteineen. Jos hevonen menee rennosti ja helposti toisen hevosen kanssa maastoon, niin suosittelen alkuun opettamaan hevoselle maastoilun toisen hevosen avulla. – Kun yksinmaastoilu tehdään hevoselle helpoksi, mukavaksi ja kannattavaksi, saadaan hevosesta rento maastoratsu, jollaista ei pakottamalla saada aikaan. Luonnossa liikkuminen on tutkitusti terapeuttista ja vähentää stressiä. On yleistä, että kun hevonen säikähtää ja hypähtää, ratsastaja takertuu hevoseen ja vetää samalla ohjista, aiheuttaen hevoselle suuhun kipua. Rento käynti monimuotoisilla luonnon poluilla ja sopivilla metsäteillä laukkaaminen ovat niitä asioita, joita maastoilulta yleensä toivotaan. Jossain vaiheessa hevonen saattaa kääntyä kannoillaan ja laukata paniikissa tallille turvaan muiden hevosten luokse, kuvailee Tallberg yleistä kauhukuvaa pelkäävällä hevosella maastoilusta. ’’. – Jännittymistä ei kannata siinä tilanteessa enää harjoitella yhtään enempää, eli ei viedä hevosta siihen paikkaan tai kohtaan, jossa se pelkää, siinä toivossa, että se lopettaa pelkäämisen. Hän suosittelee tekemään suunnitelman, joka toteutetaan niin, että pelko oikeasti poistuu. Silloin hevonen voi muuttua arvaamattomaksi ja jopa vaaralliseksi
Tästä edetään niin, että ihminen siirtyy välillä hevosen taakse ja välillä taas palaa viereen. Seuraavaksi ihminen voikin jo ohjasajaa koko lenkin, neuvoo Tallberg. Minna Tallberg kutsuu lenkkiä turvalenkiksi, joka kuvaa hyvin lenkin tarkoitusta. Tässä tärkeää on seurata hevosen reagointia, edetä asteittain ja ennen isompaa stressiä palataan takaisin päin. Kun se hyväksyy, että toinen hevonen voi olla vähän taaempana, voidaan seuraavaksi kiertää lenkki ilman hevoskaveria, vain ihmisen kanssa. Siksi lenkin pituus on todella lyhyt ja kestää vain muutaman minuutin. vihjeen, joka tarkoittaa, että hevonen saa syödä. › Kun maastoilu sujuu taluttaen, voidaan turvalenkki tehdä ohjasajaen, jolloin hevonen tavallaan jo maastoilee yksin. 33 . – Kun hevonen kävelee turvalenkin rennosti ohjasajamalla, se tavallaan jo maastoilee tutun lenkin yksin. Sen on tarkoitus tuoda hevoselle hyvää mieltä ja olla turvallinen. En tarkoita, että aina kun hevonen vähän jännittyy, ei voi tehdä mitään, vaan päinvastoin. Eteneminen asteittain – Kun turvalenkki on opetettu toisen hevosen avulla niin, että turvaa tuova hevonen kulkee edellä ja lenkki sujuu koulutettavalta hevoselta rennosti, voidaan vaatimustasoa nostaa vaihtamalla hevosten paikkaa. Seuraavaksi lenkin voikin tehdä jo selästä ja lähdetään etenemään poikkeamalla hieman polulta ja palataan taas takaisin ennen kuin hevonen alkaa epäröidä. – Kaikista hevosista ei tule yhtä turvallisia yksinmaastoilijoita, kuin mitä ne ovat toisen hevosen seurassa, mutta yleensä aidosti kouluttamalla saadaan ihan hyvä maastohevonen.. – Nyt koulutettava hevonen kävelee edellä, ja edelleen pidetään samat rastit
Sen jälkeen hevoselle voidaan opettaa järjestelmällisesti erilaisia asioita, joita se ihmisten maailmassa joutuu kohtaamaan. Liike toistetaan usein ja myös yleistetään hyvin eli tehdään eri paikoissa. Liike opetetaan hevoselle rauhallisessa paikassa, kun hevonen on rennossa mielentilassa. Pelkäävä hevonen ei ole aina ihmisen kontrollissa ja tilanne voi muuttua nopeasti jopa vaaralliseksi. Hevonen muistaa liikkeen mukana opitun hyvän, rennon mielentilan, eikä enää mieti sitä asiaa, jota se oli säikähtänyt.. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström Hevosen voi opettaa laskemaan päänsä alas koskettamalla sen kaulaa. 34 H evoskouluttaja Minna Tallberg on kouluttanut lukuisia hevosia, ja hän tietää, että usein hevosen jännittyminen ja pelkääminen johtuvat puhtaasti kivusta, joka pitää hoitaa ensin pois. Hän muistuttaa, että hevonen on geneettisesti koodattu pelkäämään herkästi kaikenlaisia asioita, joista ympäristön muutos on tyypillisin. – Yksinkertaistettuna syy hevosen pelkoon on se, että hevonen on saaliseläin, Tallberg tiivistää. Hevosen pelko harrastuksen haittana Hevosharrastuksen yksi isoimpia varjopuolia on hevosen sisäänrakennettu taipumus pelätä ja epäröidä erilaisia asioita. Sama liike voidaan tehdä selästä ja ottaa se käyttöön silloin, kun hevonen epäröi jotain
Kun hevosta alkaa jännittää tai jotain pelottavaa on edessä, voidaan tätä vihjettä ja liikettä käyttämällä saada hevonen siihen yhdistettyyn mielentilaan ja syrjäytettyä pelko, neuvoo hevoskouluttaja Minna Tallberg ja lisää, että kun hevonen huomaa, ettei mitään pelottavaa ollutkaan, voi se jatkaa matkaansa rennosti. – Jos kierrettä ei katkaista, voi hevonen oppia koko ajan paremmaksi pelkäämään tai säikähtämään. Siitä hevonen voi oppia, että jos tuossa kohdassa risahtaa jokin, näkyy tai haisee jotain, niin se tarkoittaakin, että kohta tapahtuu jotain ikävää. Rentoutta voi opettaa Kun hevonen oppii toimimaan tavoilla, jotka lisäävät sen turvallisuuden tunnetta, vahvistuvat nämä tavat nopeasti. Se mitä sitten tapahtuu, on seurausta siitä, mitä hevonen oppinut. – Vaikka ihmisen mielestä kaikki menisi hyvin, voi ympäristössä jokin asia nostaa hevosen stressitason nopeasti korkealle. Emme voi käskyttää hevosta olemaan pelkäämättä tai säikähtämättä, Tallberg painottaa. Sen lisäksi tehtävä yleistetään mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi, jos ratsastaja tippuu ja jää roikkumaan ohjaan, jolloin hevosen suuhun sattuu. – Tärkeää on tietää, ettei hevosta koskaan pakoteta, eli esimerkiksi sen päätä ei sahata alas, vaan hevosen kanssa harjoitellaan niin paljon rentoa pään laskemista vihjeestä, että siitä tulee tapa. Se voi olla pään alas laskeminen, hitaampi askellaji tai muu apujen yhdistelmällä tapahtuva liike. 35 . Kun liike koulutetaan hevoselle tarpeeksi hyvässä mielentilassa ja sopivalla vahvisteella, jäävät mielentila ja turvallisuuden tunne hevosen muistiin. Kierre katkaistaan suunnittelemalla asiat opettamalla sekä hevoselle, itselleen että muille, jotka ovat hevosen kanssa tekemisissä, muutamia asioita, joilla hevosen stressitaso saadaan nopeasti takaisin normaaliin. Tehdään ratsain vaikka ympyrä pitkin ohjin takertumatta millään lailla hevoseen, luettelee Tallberg ja painottaa, että oli vihje mikä tahansa, se täytyy opettaa hevoselle etukäteen todella huolellisesti, rauhallisessa paikassa ja mielentilassa. Tehtävä voi oikeastaan olla mikä vaan apujen yhdistelmä, kunhan siitä tulee nopeasti saatavilla oleva vaihtoehto hevosen luontaiseen reaktioon ja jännittämiseen. Käytetyt ja uudet hevosautot myy. – Sana ei ehkä ole paras vaihtoehto vihjeeksi, sillä sen sävy muuttuu silloin, kun ihmistä jännittää, huomauttaa Tallberg ja suosittelee mieluummin kosketusta. Silloin kun hevosen stressitaso nousee vähän, tarvitsisi se jo siinä vaiheessa muutamia sekunteja aikaa todetakseen, että pelko olikin vaaratonta ja se voi jatkaa elämäänsä. . – On melko sama minkä tavan tai käytöksen hevoselle opettaa. – Hevonen on voinut oppia jonkin ympäristössä tapahtuvan asian seurauksena jotain kivuliasta, jonka se muistaa taas siinä samassa paikassa. – Yksi vihje voisi olla käden laittaminen puoleen väliin hevosen kaulaa merkiksi, että hevonen laskee päätään alaspäin
Kuva: Karoliina Sinkkilä-Jämsinen. 36 Uinti on hyväksi lihaksille,hengitykselle ja verenkierrolle Uinti on hevosille harjoitusmuoto, josta saa monia terveyshyötyjä, mutta myös mukava virkistymisja motivaatiotekijä
Kylmällä ilmalla ja tuulella on syytä loimittaa hevonen heti uiton jälkeen huolellisesti, toteaa laukaalainen eläinlääkäri Antero Tupamäki. . . Ilman venettä ja avustajaa voi hevosta uittaa ratsastamalla veteen ja liukumalla selästä kaulan vierelle hevosen painuessa syvälle veteen. Pallea ja vatsalihakset ovat mukana, ja ilma vaihtuu täydellisemmin. Uiminen sopii siksi hyvin kroonisten yskien tukihoidoksi, toteaa Antero Tupamäki. Uinnissa hengitys on syvää ja voimakasta. Uittaminen ei rasita jalkoja samoin kuin muu treenaaminen, ja sopii siksi erinomaisesti vammojen kuntoutusliikunnaksi esimerkiksi jännevammoissa, murtumien kuntoutuksessa ja nivelleikkausten jälkeen. – Kokematon ja arkaileva hevonen sen sijaan voi ensimmäisillä kerroilla hätäillä ja rehkiä enemmän, jolloin lenkki muodostuu anaerobiseksi eli maitohappoa tuottavaksi ja palautuminen tapahtuu hitaammin. Toinen tapa on kahlata hevosen perässä takaa ohjastaen kunnes hevonen alkaa uida, ja sitten tartutaan toisella kädellä häntään ja toisella kädellä ohjastaen liu’utaan hevosen perässä. Rauhallinen uinti 150-180 . Uintiin liittyviä mahdollisia – joskaan eivät yleisiä – riskejä ovat hukkuminen, veden joutuminen keuhkoihin, kangistuminen, kylmettyminen, loukkaantuminen ja laihtuminen. Silloin yksi soutaa tasaisesti ja toinen istuu perässä ja ohjaa pitkistä suitsista hevosta uimaan veneen perässä. . Maksimi: 210-240 . Hiitti: 180-210 . Uittamisella on fysiologisia vaikutuksia sykkeeseen ja sydämeen, hengitykseen ja keuhkoihin, energiankäyttöön, lihaksiin, ihoon ja lämmönsäätelyyn sekä psyykeen. . Uinti sopii treenausmuodoksi ja erinomaisesti erilaisten vammojen kuntoutusliikunnaksi. Hölkkä: 120-160 . Teksti: Tarja Pitkänen H evosen uittaminen voidaan aloittaa keväällä, kun veden lämpötila nousee +14-15 asteeseen. 37 . Kuva: Virpi Piippo Hevosen pulssi lyöntiä minuutissa . Uintivalmennus on hevoselle myös psyykkisesti mielekästä valmennusvaihtelua. . Uittomatkoissa ja -kerroissa on tärkeää tietää, onko hevonen aloittelija vai jo konkari uimisessa. . › Uittamisesta on hevoselle monenlaisia terveyshyötyjä. Hyvää kuntoutusliikuntaa Uiminen on hevosen terveydelle monin tavoin hyödyllistä. Reipas ravi: 160-190 . – Uittaminen aloitetaan keväällä 1-2 lenkillä uittokertaa kohden. Helpointa on uittaa hevosta järvessä veneen perässä. Syksyllä saa uittaa hiukan viileämmässäkin vedessä, eli vielä lämpötilan ollessa +10 astetta. – Kylmemmässä vedessä tehdään lyhyemmät lenkit, lämpimämmässä pidemmät. . Ruokinnassa on otettava huomioon, että kymmenen minuutin uitto kuluttaa saman energiamäärän kuin yhden tunnin rauhallinen kärrylenkki. Uiminen on Tupamäen mukaan kokeneelle uimarille aerobista eli hapellista valmennusta, jossa pulssi nousee 150-190 lyöntiä minuutissa -tasolle. Lenkin pituuden on hyvä olla hevosen uintinopeudesta riippuen 200-300 metriä, mikä on ajassa mitaten 4-5 minuuttia. Sillä on fysiologisia vaikutuksia sydämeen, hengitykseen, energiankäyttöön, lihaksiin, lämmönsäätelyyn ja psyykeen. . Helpointa veneen perässä Hevosta voi uittaa järvessä, altaassa tai juoksumattoaltaassa. – Palautumiseen lenkkien välillä tarvitaan 1-2 minuuttia tai kunnes hengitys on selvästi tasaantunut. Muutaman uintikerran jälkeen voidaan uittaa 4-5 lenkkiä, 4-6 minuuttia kukin. –?Uittomatkoissa ja -kerroissa on otettava huomioon, onko hevonen uimisessa aloittelija vai jo konkari, toteaa eläinlääkäri Antero Tupamäki. Kahlaus 50 cm vedessä: 120-160 . . Vesihöyry huuhtoo hengitysilman kautta hengityselimistä limaa ja epäpuhtauksia. – Sillä on kuumalla ilmalla virkistävä vaikutus, ja useimmat hevoset nauttivat uimisesta. Nopea uinti/tottumaton uimari: 180-210. Samalla iho puhdistuu ja hiki poistuu. Esimerkiksi hiitissä hevosen hengitysrytmi on askelrytmin mukainen, nopea ja pinnallinen, ja vain osa keuhkojen ilmasta vaihtuu. – Kaulasta kiinnipitäen pysyy vauhdissa mukana ja voi samalla ohjailla hevosta. Siksi myös palautuminen uimalenkistä tapahtuu nopeasti. – Uiminen valmentaa sopivasti hengitysja verenkiertoelimiä sekä raajojen suuria lihasryhmiä. Käynti: 80-100
Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Karoliina Sinkkilä-Jämsinen Karoliina Sinkkilä-Jämsinen näki jo nuorena tyttönä hevosen uittamisen hyödyt, ja hän onkin käyttänyt uittamisesta säännöllisenä treenimuotona sekä omille että vieraille hevosille.. Hän on uittanut omia hevosiaan voittajiksi sekä treenannut ja kuntouttanut suuren määrä muita. 38 Hevosten uittaminen on tehokas treenimuoto Valmentaja ja ohjastaja, montén nelinkertainen suomenmestari Karoliina Sinkkilä-Jämsinen on vannoutunut hevosten uittamisen kannattaja
Uittaminen on usein helpointa veneestä. 39 . Rupesin kuntouttamaan sitä vedessä, kahlaamaan ja uittamaan sitä. – Erilaisia hevosia, joilla on ollut joku vamma, tai hevosia, joille on syystä tai toisesta haluttu pitää pieni tauko muusta valmennuksesta. Se oli elämäni hevonen, ihan äärimmäisen älykäs. Minulla on tässä aivan taivaalliset vesipaikat. Lakuboyn myötä alkanut vesitreeni on jäänyt Sinkkilä-Jämsiselle tärkeäksi osaksi hevosten treenausta ja kuntoutusta. Tallissa on nyt kolme hevosta, joista kaksi kimppahevosia – toinen on kisahevonen ja toinen eläkesiitostamma – sekä yksi vieras. – Ja tamman selkään hyppäsin aina, kun vain mahdollista, ilman satulaa ja suitsia. – Alkukosketus vesitreeniin oli kahlaaminen ja selästä uitto, mutta sitten kun oli oma hevonen, uitin sitä veneestä. Kun Lakuboy sitten loukkasi taas hankkarin, eri jalasta kuin ensimmäisellä kerralla, Sinkkilä-Jämsinen osti hevosen itselleen 200 markalla. Jos hevoset ovat olleet kauempana, olen kuskannut niitä kopillakin veden äärelle. Merja Ikäheimonen ratsasti sillä ensimmäisen montékisansa. Omassa omistuksessa on matala hiekkaranta. Kaiken otin, minkä sain, Sinkkilä-Jämsinen nauraa. Vermossakin voitin pari kertaa. Olen yleensä pystynyt vielä jatkamaan niiden kilpauraa, kun olen keventänyt treeniä niin, että vain pakolliset vauhtiajot on suoritettu ja muuten treenattu vedessä. – Siitä lähtien olen aina käyttänyt vettä elementtinä, olenpa kiertänyt talleilla missä tahansa. Hevonen saatiin kuntoon, ja omistaja keksi ilmoittaa sen monté-lähtöön. – Yhden tuttavan pellolle tuotiin sitten hevonen nimeltään Lakuboy, jolla oli hankosidevamma. Ulkopuolisille hevosille Sinkkilä-Jämsinen on tehnyt uittotreenit itse, oman tallin kimppahevosia sen sijaan usein uittavat muut osaomistajat. Monenlaisia hyötyjä Vesitreenin muoto riippuu tavoitteista. Rannassa pystyy uittamaan, kahlaamaan satulassa tai ajamaan kärryillä. – Ajoin sitten useamman voiton Lakulla. Nuori Karoliina kävi läheisellä tallilla hoitamassa siitostammoja ja varsoja sekä siivoamassa karsinoita. Esteratsastus jäi, eikä mennyt kauan, kun ajoin kortin itse, ja lähdin montéen mukaan. Sittemmin hän kävi myös säännöllisesti ratsastuskoululla tunneilla, ja kisasi esteratsastuksessa. Ja tälläkin kertaa hän sai kuntoutettua hevosen kisakuntoon. › S uonenjokelainen Karoliina SinkkiläJämsinen, 45, hurahti hevosiin 11-vuotiaana, kun hänen lapsuudenperheensä muutti Suonenjoen Iisvedelle. Sinkkilä-Jämsinen tekee hevosille myös huippukylmähoitoja, joista saa hyvää tukea kuntoutukseen esimerkiksi hankkarija jännevammoissa. Uittotreenin laatuun pystyy vaikuttamaan sillä, kuinka paljon, kuinka pitkään ja millä tyylillä uittaa – uitetaanko esimerkiksi lyhyitä intervalleja vai pidempiä jaksoja.. Sinkkilä-Jämsisellä on myös ollut joka kesä hevosia vesikuntoutuksessa. Ihanteelliset olot uimiseen Sinkkilä-Jämsinen asuu Suonenjoen Iisvedellä Saunaniemessa. – Uskallan kyllä väittää, että jos kaikki treeni olisi tehty ratsain tai kärryillä, jalkojen kestävyys olisi ollut huonompaa. – Ja minä olin sitten saman tien ihan myyty sille lajille. – Olen vuosien varrella ostanut tarkoituksella sellaisia hevosia, joilla on ollut jänteissä ja hankkareissa vammoja. He tekevät myös aamuja iltatalleja. – Asun niemenkärjessä
Uinnista on apua myös, jos hevonen vaikkapa säästää jotakin jalkaa. En ole ikinä antanut periksi, vaikka on monenlaisia vempeleitä jouduttu käyttämään, traktoriakin. Hevonen ratsastetaan veteen, ja sen uidessa liu’utaan sen vierellä.. – Vedessä treeni tulee hevoselle niin miellyttävässä muodossa, ikään kuin vaivihkaa, että se ei oikein huomaakaan että tässä ollaan tekemässä treeniä. Järvessä se alkaa helpommin käyttää tasaisesti kaikkia raajojaan ja koko kroppaa. Siksi kannattaa tehdä lyhyt toisto perään, jotta hevonen rentoutuu ja huomaa, ettei tässä mitään hätää ole. Motivaation paraneminen on myös vesitreenien suuri hyöty. Jos hevosella on raskas uintityyli tai se menee todella kovaa, sitä uitetaan lyhyempiä matkoja kuin sellaista, joka etenee rauhallisesti ja hitaasti. Se, kuinka hevosen saa järveen ensimmäisen kerran, voi joskus olla työlästä. Hevonen hoksaa, että tämähän onkin kiva juttu. – Pisimmät uitot saattavat olla 20 minuuttiakin, ja on minulla joku hyvä uimari joskus uinut lähemmäs puoli tuntiakin. – Opetusvaiheessa joku hevonen saattaa hiukan hätääntyä, kun vesielementti on outo. – En tiedä, kuinka monia hevosia olen käyttänyt järvessä, mutta sen olen nähnyt, että poikkeuksetta hevoset ovat tykänneet uittamisesta. Osa menee helposti, mutta joillekin se on vaikeampaa. – Kahlaus on sitten voimatreeniä, josta on monenlaisia hyötyjä. Lähes kaikilla hevosilla takapää näkyy uidessa, mutta riippuu siitä, miten se käyttää etupäätään, rasittuuko selkä vai ei. – Mutta kaikki olen veteen saanut. – Varsinkin vanhoilla hevosilla, jotka saattaavat olla jo vähän työlääntyneitä siihen radan kiertämiseen ja kilpailuihin, motivaatio paranee vesitreeneissä ja ne voivat löytää ihan uutta kipinää. Kun 40 minuuttia kahlaa järvessä, lähtee jalkojen nestekierto liikkeelle. Se hoitaa tavallaan myös jalkoja niin, että se vie turvotuksia pois. – Ja kun se ensimmäinen kerta onnistuu, niin sen jälkeen sujuu helposti. Uittaminen onnistuu myös selästä käsin. Sinkkilä-Jämsinen on uittanut pääosin ravihevosia. . – Jos on hevonen, joka starttaa vaikka viikon välein, niin minulla hevonen ei välttämättä käy valjaissa ollenkaan siinä viikolla, vaan käytän pelkästään intervalliuittoja. Moni hevonen jännittää aluksi, mutta kun se tottuu, uintityylikin muuttuu vapautuneemmaksi. – Keskimääräinen uittokerta on minulla ehkä kahdeksasta kolmeentoista minuuttia, mutta siitä voidaan lähteä viilaamaan ylöspäin tai alaspäin riippuen siitä, mitä uitolla haetaan. Minusta uittaminen olisi hyödyllistä myös ratsuille. Jos starttiin on aikaa vielä vaikkapa kuukausi, niin hiittiharjoitteet kärryistä radalla kuuluvat myös ohjelmaan. Nekin, joista on sanottu, ettei sitä pysty uittamaan, kun ei sitä saa järveen. – Jotkut uivat rauhallisesti ja tosi hyvällä tyylillä, mutta on myös sellaisia, jotka uivat vaikka takapuoli liian korkealla, jolloin selkä voi rasittua. Kun keinot loppuu, konstit alkaa, nauraa Sinkkilä-Jämsinen. Joku hevonen saattaa vielä muutaman kerran vähän pelätä veden räiskymistä, mutta ei kestä kauan, kun se jo menee mielellään veteen ja nauttii uittamisesta. Ja toistoja sitten kahdesta neljään. – Ratsuja uitetaan vähemmän. Kaikki hevoset tykkäävät Kun hevosta aletaan totuttaa uittoihin, Sinkkilä-Jämsinen pitää miniminä kahta uittokertaa. Hevosen uintityyli onkin otettava huomioon, jos uittamista käytetään valmennusmuotona. Mielenvirkistykseksi ehkä kahlataan niillä, tai ratsastusleirin kohokohdaksi käydään kahlaamassa. – Samalla kun hevonen treenaa, se hoitaa itseään, jos on ollut vaikkapa jännetai hankkarivammoja tai imusuonentulehduksia. 40 – Uittaminen pitää myös hevosen hengitystiet hyvässä kunnossa. Uintityyli otettava huomioon Kaikki hevoset osaavat sinänsä uida, mutta tyylejä on monia
No rupesin kävelyttämään sitä, ja uitin todella paljon. Eläköitymään Puikkonen ei ole ehtinyt. – Uittaminen sopii kaikille hevosille. Sukkula (kolminkertainen ravikuningatar). Vastaus voi usein olla uittaminen. – Ja hevoset tykkäävät uittamisesta, sen kyllä näkee. Vipotiina (1999-1924) on kaikkien aikojen eniten ansainnut suomenhevostamma. Lapsuudessani uitimme työhevosia tuossa läheisessä järvessä aina työajojen jälkeen. . Mukana uimareissulla valmentaja ja ohjastaja Pertti Puikkonen ja hoitaja Jaana Lehtonen. Hevosia hänen tallissaan on nyt 14, joista yksi oma, ja muut ovat Puikkosella treenattavina. Se lopetettiin 25 vuoden ikäisenä syksyllä 2024 hammasvaivojen vuoksi. Ja uintihan on terapiaa myös hevosille. Uittaminen on Puikkosen mukaan hyväksi kaikille hevosille, olivatpa ne työhevosia, ravihevosia tai ratsuja. Vuosien varrella monia voittoja keränneen Pertti Puikkosen valmentama I.P. Se kuntoutui ja voitti sitten kuningatartittelin useampaan kertaan, ja teki ennätyksiä, Puikkonen kertoo. Vipotiina kuntoutui uittamalla V almentaja ja ohjastaja Pertti Puikkosella on hevosten uittamisesta hyvät kokemukset jo lapsuudesta, jolloin hän oppi kotitilallaan Mikkelissä uittamaan työhevosia. Puikkonen uitti Vipotiinaa neljän minuutin lenkkejä, enimmillään kahdeksan kertaa. Usein käy niin, että kun yksi menee uimaan, toiset tulevat perässä. Ravikuningatar I.P. 41 . Täytyy myös katsoa, että hevonen ui hyvässä asennossa eikä liian syvässä. Se haudattiin samaan paikkaan kuin emänsä I.P. Sopii kaikille hevosille Hevosten uittaminen pitää Puikkosen mukaan aina aloittaa vähemmällä ja sitten vähitellen lisätä kierroksia. – Kun joku hevonen alkaa pärjätä raveissa, saatetaan kysyä, mikä treenauksessa on muuttunut. Uittamisella oli Vipotiinan onnistuneessa treenauksessa suuri osuus. Meillä on täällä hienot järvet, joissa voi kahlata, ja uittopaikka ihan lähellä. – Olen tänäänkin neljä hevosta ajanut, ja Vermoon ollaan taas menossa, 70-vuotias Puikkonen nauraa. – Espoossa oli oli hiekkalampi 600 metrin päässä, ja uitin hevosia siinä. Se voitti ravikuningattaren tittelin kolme kertaa, vuosina 2009-2011 Puikkosen valmentamana ja ohjastamana. Se on todella hyvä treenausmuoto. Uitettiin sekä veneestä että selästä, ja saimme todella hyviä tuloksia sellaisilla hevosilla, joilla oli joitakin vaivoja. Uimisessa hengitys aukeaa, lavat aukeavat ja lihakset nousevat. – Vipotiina oli loukannut jalkansa, ja lääkäri sanoi, ettei sitä pysty treenaamaan. Vipotiina valmistautui vuoden 2009 kuningatarkilpailuun uimalla ahkerasti. Vipotti (jalostusvalio), emänemänsä Ilta-Posti (jalostusvalio) ja tätinsä I.P. Vipotiina voitti 161 startistaan 31, ja keräsi urallaan yli puolen miljoonan euron voittosumman. I.P. Puikkonen on kotoisin Mikkelistä, jonne hän on palannut Espoon-vuosien jälkeen. – Ostin äidiltä synnyinkotini, jossa nyt asun. Kuva: Hippola/Irina Keinänen. Tamma sai menestyksekkään juoksu-uransa jälkeen seitsemän varsaa. Sen vuonna 2009 Suurmestaruudessa juoksema voittoaika 20,2a on yhä tammojen Suomen ennätys
Kuva: Hippos/Maisa Hyttinen. 44 Kuninkuusravit on Suomen suurin ravitapahtuma, noin 50 000 kävijällään
www.kuninkuusravit.fi Kuninkuusravit on Suomen suurin ravitapahtuma, noin 50 000 kävijällään. Tule sellaisena kuin olet ja anna muidenkin tulla sekä olla. Ohjelmassa on tänä vuonna koko tapahtuman kantavana teemana: Hevonen kuuluu kaikille. Kokonaiskilpailun voittaa parhaan yhteisajan juossut hevonen. Markkinointia on tehty niin verkossa kuin eri medioissa, sekä jalkautumalla aktiivisesti eri tapahtumiin. . – Jokaisen tulee tuntea itsensä tervetulleeksi, jotta voi eläytyä kilpailuun ja iloita sekä rentoutua muun festivaalikansan kanssa. Kuninkuusraveissa tammat kilpailevat ravikuningattaren ja oriit ravikuninkaan tittelistä. – Talkoolaiset ovat suuressa roolissa tapahtuman valmisteluissa ja heidän aktiivisella panostuksellaan alueella on suoritettu monenlaisia pieniä ja isompiakin projekteja. Lauantaina kilpaillaan 2 100 metrin osamatka ja sunnuntaina 1 609 metrin ja 3 100 metrin osamatkat. Lipunmyynti on käynnistynyt mukavasti. 45 . Tarjontaa on suurtapahtumista pienten kesäraviratojen tunnelmallisiin kilpailuihin. elokuuta. Hevonen tarjoaa suomalaisille paljon suuria tunteita. Kuva: Hippos/Maisa Hyttinen Kuninkuusravit kutsuvat Ouluun Suomen kesään kuuluu lukuisia hevostapahtumia. Ravikuninkuus ja -kuningattaruus ratkaistaan kolmella osamatkalla, jotka on jaettu kilpailtavaksi kahtena päivänä. Tähän pyritään myös Oulun kuninkuusraveissa. – Teema näkyy tapahtumassa eri tavoin ja sillä tavoitellaan suomenhevosen arvostuksen ymmärtämistä ja lisäämistä kulttuurissamme. – Kilpailupuolella uutuutena on lämminveristen perinteinen vauhtijuhla Number One, joka ajetaan tänä vuonna Kuninkuusravien perjantaina. Samoin kuin kokea elämyksiä, laulaa, nauraa ja tanssia. Tavoitteena on saada uusia ihmisiä hevosharrastuksen pariin, kertoo Harri Haavisto, Äimäraution raviradan tiedottaja. Luvassa on kansanjuhla, jonka keskiössä on kansallisrotumme suomenhevonen. Vuonna 2025 Kuninkuusravit ravataan Oulun Äimärautiolla 1.-3. Messussa saarnaa hevoshieroja Kerttu Helynen, ja tekstinlukijoiksi on kutsuttu ihmisiä raviurheilun parista. Kirkon edustalla kirkkoväkeä vastaanottaa juhlallinen suomenhevosten kunniavartio. Uutuuksia ohjelmistossa – Tapahtuman uutena oheisohjelmana on sunnuntaina Oulun Tuomiokirkossa järjestettävä Ravimessu, valaisee Haavisto. Se ajetaan suomenhevosilla, joita ohjastavat pohjoiseen Suomeen ja Kuninkuusraveihin liittyvät ravilegendat, tarkentaa Haavisto. Tekstit: Kati Wikström Hevoskesä kutsuu. Iso kiitos siitä heille! Tapahtuman markkinointi on tärkeä osa valmisteluja. Aktiivinen taustatiimi kasvaa hiljalleen ja lopullinen henkilöstömäärä saadaan täyteen vuokratyövoiman sekä talkoolaisten avulla, sanoo Haavisto. Kuninkuusravien perinteiseen ohjelmaan kuuluvat myös varsahuutokauppa sekä lauantain iltajuhla. › K uninkuusravit on Suomen suurin ravitapahtuma, joka houkuttelee vuosittain paikalle 50 000 katsojaa. – Perjantaina ohjelmassa on myös Legendojen lähtö. Valmistelut vauhdissa Äimärautiolle odotetaan noin 50 000 katsojaa viikonlopun aikana. – Valmistelut ovat edenneet hyvin ja etenevät päivittäin. Kuninkuusravit, Oulu: pe-su 1.8.-3.8
Estekisoista luvassa ovat myös Junioricup, Ponicup, Pikkuponicup, Amatöörisarja, Racing Noviisisarja ja Lapsiratsastajien Cup. Finnderby – NBCH 2025: ke-su 25.6.-29.6. Hevosopisto Championship Weekend: to-su 7.8.-10.8. Esteja kenttäratsastuksen SM-kilpailut: to-su 7.-10.8. Kuva: Ypäjän Hevosopisto/Ansku Ankelo Hevoskesä kutsuu. 46 P aluun Ypäjän hevoskesään tekee Hevosopisto Summer Festival 11.-15kesäkuuta. Samaan aikaan kisataan Pohjoismaiden ja Baltian Mestaruuskilpailut este-, koulu ja parakouluratsastuksessa sekä vikellyksessä. Tapahtuma tarjoaa neljä päivää jännittäviä ja korkeatasoisia kilpailuja, joissa ratkaistaan Suomen mestaruudet eri luokissa. Tämä odotettu tapahtuma on omistettu kokonaan suomenhevosille, juhlistaen kansallisrodun rikasta historiaa, perinteitä ja monipuolisia taitoja. Kyseessä on vuotuinen suomenhevosratsun kasvatuksen päätapahtuma. Elokuussa on Hevosopisto Championship Weekend sekä esteja kenttäratsastuksen SM-kilpailut. Suomenratsujen Kuninkaalliset x Back on Track: to-su 28.8.31.8. Suomenratsujen Kuninkaallisia vietetään elokuun viimeisenä viikonloppuna. Tuona aikana kisaillaan Pohjola-osakilpailut kouluja esteratsastuksessa. Hevosopisto Summer Festival: ke-la 11.6.-15.6. Senioreiden kenttäratsastuksen Suomen mestaruuskilpailun yhteydessä kilpaillaan perinteinen Mannerheimin Kenttäratsastuskilpailu. Kesäkuun lopussa Ypäjän kesään kuuluu perinteinen ja rakastettu Finnderby XXXXIX. www.hevosopisto.fi/tapahtumat Ypäjällä kisaillaan koko kesä Ypäjän Hevosopiston XXXXVIII Finnderbyn voittivat Marika Rättö ja Stolzenburg E virheettömällä suorituksella uudella, erikoisesteitä sisältävällä vakioradalla
Kenttäratsastuskilpailu aloitetaan Tampereen Niihamassa perjantaina 18.7. Osallistumisvahvistuksia St Micheliin odotetaan lähempänä kisaviikonloppua, mutta suomalaishuippujen rinnalla nähtäneen kansainvälisiä tähtiä edellisvuosien tapaan. › Ranskalainen viikonloppu R anskalainen viikonloppu koostuu ranskalaisen keittiön gourmet -ruuasta ja vauhdikkaasta hevosurheilusta. Molempiin tapahtumapaikkoihin on yleisöllä vapaa pääsy. www.stmichel.fi St Michelissä vauhtia Vauhdin hurmaa St Michelissä vuonna 2023. Viikonlopun yleisömäärä on vakiintunut noin 25 000 kävijän tasolle. Viime kesänä voiton vei Stall Zetin omistama ruotsalaisori Don Fanucci Zet rattaillaan ruotsalainen Örjan Kihlström. Kilpailu jatkuu lauantaina Lempäälän Ratsuniityssä jännittävällä maastoesteosuudella. Tapahtumaviikonloppuna on luvassa raviurheilun juhlan lisäksi monipuolista ohjelmaa perjantaista sunnuntaihin. Vuonna 1981 perustetusta St Michelistä on vuosien varrella muodostunut yksi kesän suosituimmista ravitapahtumista. https://www.ranskalainenviikonloppu.com/ S t Michel – vauhtiviikonloppu vietetään Mikkelissä 18.-20.7.2025. Ranskalainen viikonloppu, Lempäälä: pe-la 18.-19.7. Ranskalainen viikonloppu uudistuu, Lempäälän Ratsuniityn järjestämä tapahtuma on saanut toiseksi yhteistyöseuraksi Lempäälän Ratsastusseuran lisäksi Tampereen Ratsastusseuran. Tänä vuonna kilpaillaan muun muassa joukkueSM-mitaleista. St Michel on myös suurin Mikkelissä vuosittain järjestettävä yleisötapahtuma. St Michel, Mikkeli: pe-su 18.-20.7. kouluja estekokeella. Kuva: Hippos/Maisa Hyttinen. 47 . Tapahtuma järjestetään idyllisessä Vaihmalan kylässä Lempäälässä, noin 30 minuutin ajomatkan päässä Tampereelta. Kihlström, 62, on yksi maailman menestyneimmistä raviohjastajista ja voitto oli hänelle kolmas St Michelissä
Hevoskesä kutsuu. • Kouluratsastus, kaikki ikäluokat, Woikoski: pe-su 8.–10.8. 48 Solbacka Summer Games on viisipäiväinen esteratsastuskilpailu Klaukkalassa. Tapahtumassa kisataan 80-140cm:n luokissa ja tapahtumassa kisataan myös seurajoukkeiden Suomen mestaruudesta! Kisaviikolla kilpaillaan avointen luokkien ohella nuorten hevosten luokkia. Solbacka Summer Games on yleisölle avoin, ja katsojia sekä kilpailijoita hemmotellaan maan parhaaksikin kehutun buffetin monipuolisilla herkuilla. Kuva: Heidi Lammi Solbacka Summer Games S olbacka Summer Games on viisipäiväinen alueja kansallisen tason esteratsastuskilpailu, joka tuo Suomen ykkösratsukot Klaukkalaan. • Parakouluratsastus, Woikoski: pe-su 8.-10.8. • Esteratsastus, kaikki ikäluokat, Ypäjä: pe-su 8.–10.8. • Kenttäratsastus, seniorit ja nuoret, Ypäjä: to-su 7.–10.8. • Matkaratsastus, Marttila: la 2.8. • Askellajiratsastus, SIHYn ovaalirata, Ypäjä: to-su 10.–13.7. SSG:ssä hypätään lähes 40 eri luokkaa! Kilpailut huipentuvat sunnuntaina ratkottavaan 140 cm tasolla kisattavaan Solbacka Grand Prixiin. • Vikellys, kaikki ikäluokat, Ypäjä: la-su 16.–17.8. Solbacka Summer Games, Klaukkala: ke-su 16.-20.7 www.ridingclubsolbacka.fi/ssg/ Suomen mestariksi! Kesäisessä Suomessa kisataan monista Suomen mestaruuksista
› Työmestaruudet ratkotaan Miehikkälässä Kukka Meeri vastasi vuoden 2024 suomenhevosten työmestaruus-kilpailussa päivän kovimmasta vetotuloksesta. Parhaan yhteispistemäärän saavuttanut hevonen voittaa SM-tittelin ja kilpailuun voittajalle määrätyn rahapalkinnon. Suomenhevosten työmestaruudet, Miehikkälä: la 7.6.2025 www.hippos.fi/tyomestaruus/ Henkan Juulia on työmestari 2024. Viime vuoden työmestaruuden nappasi konkareiden joukossa kilpaillut ensikertalainen tamma Henkan Juulia, ohjastajanaan kuudennen työmestaruuden kolmannella hevosella ohjastanut kälviäläinen Mikko Uusimäki. Miehikkälässä, Pellinkankaan radalla. Mikko Uusimäen valmentama ja ohjastama tamma oli kisan ensikertalainen. Kuva: Hippos/Mia Mäki-Maunus. Niitä ovat 1000 metrin juoksukoe, 500 metrin käyntikoe 500 kilon kuormalla ja vetokoe, jossa vedetään rekeä hiekkaesteessä. Työmestaruuskilpailussa maan parhaat suomenhevoset kilpailevat työmestaruuden SM-tittelistä. Ensimmäisen työmestaruuden hän otti Neiti Huhtikuun kanssa 20 vuotta sitten. Pekka Vilkunan omistama ja ohjastama tamma veti 1 100 kilon kuorman. 49 . Kilpailun tarkoituksena on hevoskulttuurin, perinteisten hevosmiestaitojen, suomenhevosen monikäyttöisyyden ja sen geneettisen vaihtelun edistäminen. Kuva: Hippos/Mia Mäki-Maunus S uomenhevosten valtakunnallinen Työmestaruuskilpailu 2025 järjestetään 7.6. Mestaruus ratkaistaan kolmella osakokeella. Aina 20 metrin vedon jälkeen kuormaan lisätään painoa 50 kiloa. Kaiken perustana on hevosen hyvinvointi ja terveys sekä omaehtoinen halukkuus suoriutua annetuista tehtävistä
Suomen Ratsastajainliiton pääyhteistyökumppani Pohjola Vakuutus jatkaa kansallisten esteja kouluratsastuksen pääsarjojen nimikkokumppanina. Mukana ovat parhaat ratsukot kaikissa ikäluokissa sekä tietysti hurmaavat suomenhevoset. Karijoelle, jossa nähdään sekä sarjan 3. Kuva: SRL/Heidi Lammi Hevoskesä kutsuu Esteratsastuksen Pohjola-sarjan osakilpailut: • Stable Nova, Hyvinkää, järjestäjänä Esteratsastuksen Kannatusyhdistys ry: la-su 24.-26.5. • Myrkyn Ratsukarnevaalit, Karijoki, järjestäjänä Myrkyn Yksityisratsastajat ry: pe-su 25.-27.7. Pohjola-sarjat kuuluvat Suomen kesään. Esteratsastuksen Pohjola-sarjan finaali: • Jumping PowerPark 2025, Kauhava, järjestäjänä Pohjanmaan Hevosurheilun Kannatusyhdistys ry: pe-su 29.-31.8. • Hevosopisto Summer Festival, Ypäjä, järjestäjänä Ypäjän hevosopisto: ti-su 11.–15.6. Kouluratsastuksen Pohjola-sarjan osakilpailut: • Myrkyn Ratsukarnevaalit, Karijoki, järjestäjänä Myrkyn Yksityisratsastajat ry: la-su 24.-26.5. 50 Esteja koulukisojen huumaa V iidettä kautta käyntiin pyörähtävät Pohjola-sarjat tuovat jälleen huippu-urheilun huumaa kilpailupaikkakunnille ympäri Suomen. • Hevosopisto Summer Festival, Ypäjä, järjestäjänä Ypäjän hevosopisto: ke-su 11.–15.6. Suomenhevosten ystävien kannattaa suunnata erityisesti 25.–27.7. Suomenhevosten Pohjola GP kilpaillaan tuttuun tapaan metrin estekorkeudella. osakilpailu että finaali. Vuoden 2024 Pohjola-sarjan esteratsastuksen pääsarjan voittajat olivat Alina Salo ja Da Vinci. • Strawberry Challenge goes Mansikkakarnevaalit, Suonenjoki, järjestäjänä Suonenjoen Vasama Riders ry: la-su 12.-13.7. Kouluratsastuksen Pohjola-sarjan finaali: • Olympiakentän Dressage Weekend, Helsinki, järjestäjänä Helsingin Ratsastajat ry: la-su 2.-3.8.
Härmä La 9.8. . Riihimäki Su 17.8. Kalajoki Ma 21.7. . Halsua . Savonlinna Su 10.8. Kannus P annukahvin tuoksu, timoteit aidan varressa, perinteinen ravimakkara, hevosten kavioiden kopse vain metrien päässä, iloinen puheensorina, ripaus maalaisromantiikkaa, ja aitoa ravitunnelmaa, näistä merkeistä tunnistaa Kesäravit. ja FB Kokemäen kesäravit LIPUT 10 €/pvä, alle 16-v. Suomessa ajetaan raveja ympäri vuoden, mutta erityisesti kesällä ravitoiminta on vilkasta läpi maan. Loviisa To 10.7. Haapajärvi Su 6.7. Kauhava Su 22.6. HEINÄKUU To 3.7. Suomessa on 25 kesärataa, joilla ajetaan raveja kesäkuukausina. Kesäravit kokoavat yhteen niin ravikansaa kuin muitakin hevostapahtumista nauttivia lomalaisia. Kokkola Pe 13.6. Riihimäki Ti 15.7. ELOKUU Ma 4.8. Härmä Su 27.7. KESÄKUU Su 1.6. Vieremä Su 15.6. Suonenjoki Pe 11.7. Halsua . Kausala Ti 10.6. Riihimäki Pe 20.6. Suomen upeista, erilaisista kesäraviradoista jokainen on vierailemisen arvoinen.. Kurtakko Ke 30.7. Kaukonen Su 10.8. Riihimäki Su 17.8. Kohdataan kesäraveissa Kesäraveissa on tunnelmaa. Vieremä (juhannusaatto) La 21.6. Lapua Su 31.8. Kuva on Kauhavalta. Sodankylä Su 29.6. Kesäraveissa ei ainoastaan pääse raveihin, vaan näkemään tuttuja, kannustamaan oman kylän hevosia ja nauttimaan ainutlaatuisesta kesäravitunnelmasta, vanhan ajan leppoisasta maalaisravitunnelmasta. Kesäravikausi kestää yleensä toukokuusta elokuuhun. Loviisa Pe 8.8. Lieksa La 19.7. Jämsä Ma 7.7. Härmä La 5.7. klo 15 sunnuntaina 22.6. Jämsä Su 6.7. Vieremä Su 24.8. Lieksa Su 27.7. Kuva: Hippos/Maisa Hyttinen Lisätiedot www.sataravi. ilmaiseksi Sataravi Oy KOKEMÄEN KESÄRAVIT Perinteiset Kokemäen JUHANNUSRAVIT lauantaina 21.6. Loviisa Ke 23.7. Eteläisimmän Loviisan ja pohjoisimman Kaukosen välillä on yli 900 kilometriä. . Kemijärvi Su 13.7. Riihimäki Su 8.6. Pihtipudas La 26.7. 51 . Kokemäki (juhannuspäivä) Su 22.6. Kokemäki La 28.6. klo 14 Ponilähdöt noin tuntia ennen
– Olimme erityisen ilahtuneita siitä, miten erilaisilla taustoilla hakijoita oli. Seitsemän ensikertalaista Montekypärät-sarjassa ei ole ikärajaa eikä lisenssirajoituksia. Mukana on esimerkiksi poniraviurheilusta hevoslähtöihin ponnistaneita ja aikuisiällä raviurheilusta innostuneita ohjastajia, kertoo ohjastajasarjoista Suomen Hippoksessa vastaava Hanna Närhinen kertoo. Sarjaan saivat hakea ohjastajat, jotka olivat vuoden 2024 loppuun mennessä kilpailleet enintään 75 montélähtöä. MOS vähentää haitallisten bakteerien kiinnittymistä suolen seinämään antaen hyödyllisille mikrobeille elintilaa. C-vitamiini on antioksidantti, joka tukee solujen normaalia toimintaa.. Lisäksi sarjaan saivat hakea sellaiset ohjastajat, jotka ovat urallaan ajaneet jo yli 75 montélähtöä, mutta vuosien 2023 ja 2024 aikana ovat ajaneet enintään 15 montélähtöä. 52 H akijoita sarjoihin oli tänäkin vuonna paljon. Salamakypäriin haki 32 ohjastajaa ja Montekypäriin 18 ohjastajaa. Mukana on paljon uusia kasvoja ja osallistujia on jälleen ympäri Suomen, etäisestä Suomesta aina Lappiin asti. Molempien ohjastajasarjojen kaudet alkavat torstaina 22. Salamakypärät-sarjaan saivat hakea 16-29vuotiaat kokelaslisenssin haltijat tai vähintään 30 lähtöä ajaneet harrastajalisenssin haltijat. toukokuuta Kaustisella. Sarjaan valittiin kymmenen kokelaslisenssin haltijaa ja kaksi harrastajalisenssin haltijaa. Salamakypärien osallistujat valittiin yhteistyössä Suomen Ravivalmentajat ry:n kanssa ja Montekypärien osallistujat Suomen monté-ohjastajat ry:n kanssa. Montekypärien ja Salamakypärien osallistujat valittu Suomen Hippoksen järjestämien ohjastajasarjojen osallistujat on valittu. Tällaisia osallistujia valittiin seitsemän. Fermentoitu hiiva (TruEquine™) on postbiootti joka vahvistaa suoliston mikrobiyhteisöä ja sen toimintaa, sekä tukee limakalvojen vastustuskykyä. Montekypärien seitsemän osalähtöä kattava kausi päättyy Vermossa 8. Salamakypärät-kilpailusarja päättyi vuonna 2022 toistamiseen Jere Hurmeen (edessä) voittoon. Seitsemän osallistujaa on mukana sarjassa ensimmäisen kerran. B-vitamiinit korvaavat suoliston pieneliöstöhäiriöiden aiheuttamaa B-vitamiinivajetta. Osallistujista puolet on mukana sarjassa ensimmäisen kerran. Tämän hakukriteerin täyttäviä osallistujia valittiin kolme. . Molempien sarjojen voittajat palkitaan Ravigaalassa. Treoniinia tarvitaan suolen limakalvojen uudistumiseen. Vermossa. lokakuuta. Salamakypärät ajavat tänä vuonna kymmenen osalähtöä, joista viimeinen on 24.9
Treoniinia tarvitaan suolen limakalvojen uudistumiseen. B-vitamiinit korvaavat suoliston pieneliöstöhäiriöiden aiheuttamaa B-vitamiinivajetta. Tuukka Varis voitti Salamakypärätkilpailusarjan vuosina 2023 ja 2024. 53 . MOS vähentää haitallisten bakteerien kiinnittymistä suolen seinämään antaen hyödyllisille mikrobeille elintilaa. C-vitamiini on antioksidantti, joka tukee solujen normaalia toimintaa. Salamakypärät 2025 Kyösti Blomerus, Helsinki Tino Keväänranta, Nokia Väinö-Kalle Korhonen, Kuopio Carolina Krokvik, Mustasaari Elina Leinonen, Loimaa Vilma Lepistö, Mikkeli Robert Lindgren, Lahti Annu Pakkanen, Ylöjärvi Johanna Pirttijoki, Ylöjärvi Jerry Rauos, Espoo Kaisa Rehula, Tampere Tiia Vehviläinen, Hankasalmi Montekypärät 2025 Noora Hartikainen, Iisalmi Hanna-Kaisa Kärkkäinen, Juva Laura Laurikainen, Tampere Maiju Leppäjärvi, Sodankylä Eini Nevalainen, Kuopio Heidi Piippo, Kiuruvesi Ilona Rekilä, Hämeenkyrö Anna Torvinen, Pirkkala Veera Valli, Seinäjoki Kitta Virolainen, Lohja. Kuva: Hippos/Anu Leppänen Fermentoitu hiiva (TruEquine™) on postbiootti joka vahvistaa suoliston mikrobiyhteisöä ja sen toimintaa, sekä tukee limakalvojen vastustuskykyä
Teerijärvellä, Pohjanmaalla asuva Jeanette Byskata, 45, on kuolainsovittaja. Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Johanna Allén Kuolainsovituksessa mietitään yhdessä ratsastajan ja kuolainsovittajan kesken, mikä voi olla syy huonoon kuolaintuntumaan.. Sitä tutkittiin ja kuvattiin, mutta syytä oireilulle ei löydetty. Jeanette päätti kuvauttaa hevosensa pään ja hampaat. – Sen hampaidenkin todettiin olevan kunnossa normaalissa eläinlääkärin tutkimuksessa. Jeanette on hevoshieroja, joten hän tuntee hevosen anatomian. Hevosta käytettiin useasti eläinlääkärillä. Hän alkoi epäillä, että takaosan ongelma voisi löytyä hevosen päästä. Kivun tuottaminen ei kuulu hevosurheiluun ja tietoa varusteista on saatavilla. Hänen tiensä kuolainten ammattilaiseksi alkoi siitä, kun hänen oma hevosensa oireili takaosastaan omituisesti. Ammattina kuolainsovittaja Jos kuolainta käytetään, pitäisi hevosella olla oikeus sen yksilölliseen sopivuuteen. Sovituksiin saa apua alan ammattilaisilta, vaikka suitsien ja kuolainten sovittamisen ammattilaisia onkin Suomessa vasta muutama. – Päästä kiinnittyvät lihasja faskiaketjut kulkevat läpi koko hevosen, takaosaan asti. Yleensä puhutaan ratsun satulasta ja ajohevosen längistä, mutta suitsien ja kuolainten sopivuus on hevoselle aivan yhtä tärkeä asia. 54 V arusteiden sopivuus on hevosen hyvinvoinnille ja terveydelle äärimmäisen tärkeää
Kursseja järjestettiin Ruotsissa, johon Jeanette hakeutui. Monen asian kokonaisuus Syitä kuolainsovittajan paikan päälle pyytämiseen on monia. – Hevonen ei reagoi tarpeeksi nopeasti, eikä kommunikointi ja yhteistyö ratsastajan kanssa toimi. – Jos kuolain on sopiva ja istuu hevoselle hyvin, mutta mukeltaminen ei lopu, on ongelma jossain muualla kuin kuolaimessa. Sitä ei saatu vedettyä normaalisti ulos, sillä tulehdus aiheutti sen, että hammas mureni, joten se leikattiin ulos posken kautta. Siellä tutustuin myös kuolainseppään, joka tekee kuolaimia hevosen mittojen mukaan. Hän etsi lisätietoa suun ongelmista. › ’’ Puhutaan ratsun satulasta ja ajohevosen längistä, mutta suitsien ja kuolainten sopivuus on hevoselle aivan yhtä tärkeä asia. ’’ ten hampaisiin erikoistuneita eläinlääkäreitä, jotka olisivat kuvanneet hevosten hampaita. Hierojana hänellä oli valmiiksi paljon tietoa hevosen pään lihaksistosta ja hermoista ja hän päätti jatkaa opintojaan hevosen kuolainsovittajan ammattiin. Niinpä Jeaneten opintie jatkui Hollantiin, International College for Professional Bitfit Consultants -ammattikouluun. – Vasta tässä koulussa pääsin perehtymään syvemmälle kuolainten vaikutukseen ja oikeaan sopivuuteen. Se oli todella mielenkiintoista. Kun sellainen eläinlääkäri löytyi, selvisi syykin. – Löysin Ruotsista Axelsons Animals Massage school -nimisestä koulusta viikonloppukurssin, jossa käsiteltiin hevosen pään anatomiaa ja kuolainten sopivuutta sekä sovitusta. Ihan aluksi selvitetään, onko hevonen ylipäätään – Vaikka hevoseni oli kuvattu kauttaaltaan, olivat sen pää ja hampaat jääneet kuvaamatta, sillä niihin aikoihin meillä päin ei ollut hevos. Hevonen jännittyy, ei käytä selkäänsä oikein, aukoo suutaan ja työntää kieltään ulos, yrittäen poistaa kuolaimen aiheuttamaa epämukavaa tunnetta tai kipua, listaa Jeanette Byskata muutaman yleisimmän syyn. Koulutus Hollannissa Hevonen saatiin kuntoon, mutta tästä kaikesta viisastuneena Jeanette Byskataa alkoi kiinnostaa yhä enemmän hevosen pään anatomia. 55 . – On hyvin yleistä, että kuolain vaihdetaan toiseen, jos hevonen mukeltaa suullaan. – Koulu kestää lähijaksoineen kaksi vuotta, ja sinne pääsyn edellytyksenä vaaditaan, että hakijalla on takanaan koulutus tai ammatti, jossa pitää tuntea hevosen anatomia, kuten eläinlääkäri, hieroja tai fysioterapeutti. Sen jälkeen kävin vielä Ruotsissa Equicare -kuolainkoulutuksen. Koska kuolainsovittajan ammatti pitää sisällään paljon muutakin, ei pelkkä kuolainten sovittaminen riittänyt Jeanetelle, vaan hän halusi enemmän tietoa ja koulutusta. – Ruotsissa pidetyn kurssin kouluttaja oli saanut oppinsa Hollannissa ja hänen suosituksestaan otin yhteyttä hänen opettajaansa. Yksi poskihammas, joka näytti päällepäin terveeltä, oli röntgenkuvien mukaan pahasti tulehtunut
Jos sillä on esimerkiksi vikaa jalassa, paha olo näkyy suussa. – Kuolainsovituksessa tehdään alkuun haastattelu, josta selviää hevosen ja ratsastajan tausta, koulutustaso ja heidän yhteiset tavoitteensa, haasteensa sekä mitä he kuolainsovitukselta toivovat. – Hevosen varusteiden sopivuus on tärkeää, myös suitsien, painottaa Jeanette. Esimerkiksi leukanivel voi kipeytyä, jos hevosen hampaat ovat epäsymmetriset. Onko kieli paksu ja millainen hevosen kitalaki on. 56 terve. – Kuolain valitaan myös ratsastajan osaamistason mukaan. Väärä liikkumistapa Kuolaimesta johtuva vääränlainen liikkumistapa voi aiheuttaa hevosen kehoon jännitteitä ja jopa lihasvammoja, unohtamatta ratsastajan aiheuttamaa vaikutusta, sillä leukaniveleen, kieleen ja niskaan voi tulla jännitteitä myös ratsastuksesta. Jos ratsastaja on vielä koke–?Kuolaimen käytön opettaminen hevoselle, kuuluisi hevosen perusopetukseen, huomauttaa Jeanette Byskata.. Kitalaki voi olla joko korkea tai matala. – Tunnustelen hevosen lihakset ja katson, onko hevonen symmetrinen. Sen lisäksi, että kuolaimen pitää sopia ratsastajalle ja hevoselle, on sen oltava tarkoitukseen sopiva, esimerkiksi koulukilpailussa sallittu. Päässä on paljon hermoja, joiden päältä hihnat ja soljet eivät saa mennä. – Suitsien ja kuolainten ostaminen ja sovittaminen vaativat paljon tietoa. Katson aina miten suitset sopivat kyseiselle yksilölle. Vasta sen jälkeen mietitään, minkä mallinen kuolain valitaan. Tutkin löytyykö sieltä vaurioita, mustelmia tai kovettumia, sekä miltä hevosen suun rakenne näyttää. Hihnojen kuuluu olla oikeilla paikoillaan ja sopivan pituiset. Kokeilen käsin pään, reagoiko hevonen hermokipuun ja palpoin kieliluun sekä leukanivelen alueen, mikäli sieltä löytyy herkkyyttä. Katson sen kaviot ja kengityksen ja selvitän, onko satulan sopivuuden kanssa ongelmaa. – Sen jälkeen, kun suitset on sovitettu ja niiden sopivuus on korjattu, katson hevosen suun
Nämä voivat olla kankija bidongi-mallisia kuolaimia. › maton, valitaan hevoselle kuolain, joka antaa anteeksi ratsastajan hieman epätarkan käden. – Kuolainongelma voi johtua siitä minkälainen ja minkä tasoinen ratsastaja on, liittyen myös ratsastajan kehonhallinnan tasoon. Melko pian maine kiiri ja Jeanettea pyydettiin apuun muuallekin, jolloin kuolainvarastokin vaihtui uusiin innovaatioihin. – Eri kuolainmerkit ovat myös hieman erikokoisia, ja myös eri mallien välillä on kokoeroja. – Yleensä sovitetaan viisi optimaalisinta kuolainta, sillä hevonen ja ratsastaja jaksavat keskittyä juuri sen ajan. Puututtava ajoissa – Jos hevonen esimerkiksi alkaa pelata kuolaimella tai työntää kieltään ulos suustaan, on sillä siihen jokin syy. Joskus omistaja haluaisi, että esimerkiksi valmentaja ratsastaisi hevosen, mutta silloin asetelma on väärä, jos kuolainta etsitään nimenomaan omistajalle tai hevosen vakituiselle ratsastajalle ja hevoselle. Eli valmentajan kehon tasapaino ja käsi voivat olla ihan erilaiset kuin vakituisen ratsastajan. Jeanette pääsi alkuun ammatissaan sovittelemalla niitä tuttujen hevosille. Kuva: Jenny Ahlskog ’’ Jos hevonen alkaa pelata kuolaimella tai työntää kieltään ulos suustaan, on sillä siihen jokin syy. Yleensä hevosella on paha olo. Hevonen valitsee itse sopivan kuolaimen sekä kertoo, mikäli vika kuolaimessa on. Jos taas ratsastaja on jo kokenut ja taitava, voidaan hevoselle valita kuolain, jolla saadaan hieman lisää hienosäätöä. Haluan nähdä hevosen ratsastuksessa omalla ratsastajalla, hevosen omalla kuolaimella, josta näen mitkä ovat haasteet ja ongelmat. Jeanette Byskata huomauttaa, että kuolainta on todella hankalaa ostaa pelkän suun mittauksen perusteella. – Vaikka minulla on melkoinen arsenaali kuolaimia mukanani, alkaa sovitus aina siitä kuolaimesta, joka hevosella on jo käytössä. Jos siihen ei puutu heti poistamalla ongelJeanette Byskatalla on ollut hevosia 30 vuotta, joten hänelle on kerääntynyt paljon erilaisia kuolaimia varustetilaan. Jos huomaan, että kuolain ei toimi, se vaihdetaan saman tien toiseen. ’’. 57 . Sen huomaa kyllä heti, toteaa kuolainten sopivuuteen erikoistunut ammattilainen. Kuolainsovittaja Jeanette Byskata ja hänen omakasvattinsa Alberga Aino. Uusi kuolain valitaan hevosen suun mittojen ja anatomian sekä muiden tarpeiden mukaan
Syitä kuolaimen välttelyyn ja mukeltamiseen voi olla monia. ’’. Jeanette edustaa uutta Fager -kuolainta, jota hän myös myy. Nyt tiedetään, että jos liian pitkä kuolain liikkuu liikaa hevosen suussa, aiheuttaa kuolaimen nivel helposti vaurioita hevosen suuhun. Siksi edustan myös Neue Schule -kuolaimia, jotka eroavat rakenteeltaan Fagerin kuolaimista. – Välillä voi taas kokeilla miten hevonen reagoi kuolaimeen. Suoralla kuolaimella hevosen asettaminen taas ei ole yhtä helppoa kuin liikkuvalla nivelkuolaimella. Kuolainten sovituksessa on mahdollista myös ostaa uusi kuolain. Kuolainsovituksessa tutkitaan hevosen suu. ’’ On yleistä varsinkin Suomessa, että hevosilla on liian pitkät kuolaimet. Fagerit ovat aika siroja ja niiden nivelet ovat pieniä, joten ne vievät vähän tilaa suusta, antavat tilaa kielelle. Jeanetten mukaan on yleistä varsinkin Suomessa, että hevosilla on liian pitkät kuolaimet. – Sovitan kaikkia merkkejä, mutta koska malleja ja kokoja on nykyään todella paljon, on mahdotonta pitää sellaisia määriä mukana, joten päädyin Fageriin, johon tutustuin jo Ruotsissa ja ihastuin niiden uusiin innovaatioihin. – Jos omistaja haluaa, että hevosella on hyvä olla ja se voi hyvin, kannattaa ottaa ammattilainen katsomaan sen varusteet kuntoon, vaikkei ongelmia juuri nyt olisikaan. Painopiste suussa on pieni. Tapaa on todella hankala saada pois, Jeanette Byskata sanoo ja suosittelee siihen ratsastusta kuolaimettomilla suitsilla jonkin aikaa. – Vähän ylipitkän kuolaimen käyttöä perusteltiin ennen sillä, ettei kuolainrengas nipistäisi hevosen suupieltä. Jeanette Byskatalla on asiakkaita tällä hetkellä erityisesti Eteläja Länsi-Suomessa. Jeanette kuitenkin toteaa, että osa hevosista tykkää kuolaimista, joissa on enemmän massaa. – Tämä tieto ei tue nykyistä tutkimusta siitä, että ohut kuolain olisi mukavin. Osa hevosista haluaa painoa kuolaimeen, jolloin kuolain on vähän vakaampi ja ratsastajan apu tulee selvemmin kuolaimeen. Suora kuolain on vakaa, eikä liiku yhtä paljon hevosen suussa kuin nivelkuolain, mutta painaa usein vahvasti kieltä, kun taas kaksija kolmeosaiset nivelkuolaimet liikkuvat enemmän, eivätkä tuota yhtä paljon painetta kielelle. . 58 man, voi hevoselle jäädä kuolaimella pelaaminen tavaksi sen jälkeenkin, kun kuolain ja muut asiat, kuten vika kehossa tai hampaissa, on hoidettu kuntoon
Ohjastajan lisäksi myös hevonen pystyy aktiivisesti vaikuttamaan kuolaimeen syntyvään paineeseen. Kuva: Hippos/Maisa Hyttinen. Tällöin saadaan Mittaus kertoo hevosen ja ohjastajan kommunikaatiosta Ohjastuntuman vaikutusta hevoseen ja optimaaliseen suorittamiseen niin ratsukuin ravipuolella analysoiva Niina Kirjorinne rohkaisee valmentajia tutustumaan uusien teknologioiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Mistä on kyse. Esimerkiksi koulutuksesta, historiasta ja terveydentilasta riippuen hevosen tapa kommunikoida voi olla hienovaraista tai jopa rajua. Kuolain on merkittävin yksittäinen kommunikaatioväline ravihevosen ja ohjastajan välillä. Tässä artikkelissa Niina Kirjorinne vastaa yleisimpiin kysymyksiin liittyen ravihevosten kanssa tehtäviin ohjasjännitemittauksiin. Ohjasjännitettä mittaamalla voidaan reaaliajassa seurata tätä hevosen ja ohjastajan välistä kommunikaatiota. Mittari antaa reaaliaikaista tietoa siitä, millaisia voimia kuolainrenkaaseen kohdistuu. Jos kuolaimen ja ohjastuntuman kanssa on haasteita, mittaaminen auttaa löytämään ratkaisuja sekä oikeiden varusteiden valintaan että ohjastajan ja hevosen kouluttamiseen. Kontakti ohjastajan ja hevosen välillä elää harjoitustai kilpailutilanteessa kaiken aikaa. Kevyt ja tasainen ohjastuntuma on kokonaisuus, joka edellyttää harjoittelua sekä ohjastajalta että hevoselta. Jännitemittauksessa käytetään iPos-ohjasjännitemittaria, joka kiinnitetään ohjan ja kuolaimen väliin. › Ohjastuntuma U usilla mittausmenetelmillä voidaan mitata ja kehittää esimerkiksi ohjastuntumaa, hevosen liikettä ja sen symmetriaa, vähentää varusteiden aiheuttamaa painetta hevoseen sekä parantaa ohjastajan käden ja kehon toimintaa. Miten mittaus tapahtuu. Vauhdin hidastamisen lisäksi taitava ohjastaja pystyy ohjasotteilla esimerkiksi suoristamaan, tasapainottamaan ja tukemaan hevosta. Vauhdin hidastamisen lisäksi taitava ohjastaja pystyy ohjasotteilla esimerkiksi suoristamaan, tasapainottamaan ja tukemaan hevosta. Jännitemittari ei mittaa vain kuolaimeen tulevaa vetoa, vaan useita muitakin mittaustilanteessa vaikuttavia voimia, jonka vuoksi mittaukseen on tarkoituksenmukaista yhdistää esimerkiksi eri kulmista kuvattua videota hevosesta, ohjasjännitemittarin antamaa tietoa kuolaimesta ja lihasaktivaatiomittarin tuottamaa tietoa ohjastajan kehosta. 59
Hevosen voi opettaa kevyemmäksi ja rennommaksi suustaan. Turvallisuussyistä tuntumamittauksen aikana kuolaimeen on kiinnitetty myös toinen ohja jännitemittarin rikkoutumisen tai irtoamisen varalta. Etenkin hevoset, joita voidaan treenata myös ratsain, on helppo opettaa vastaamaan ohjasotteisiin rennommin, sillä selästä käsin mahdollisia korjaustapoja on käytettävissä enemmän. Tämä johtuu muun muassa liikkeestä ja mittareiden teknisistä ominaisuuksista. Mittausten avulla valjakon kommunikaatioon voidaan löytää varmuutta, sävyjä ja tarkkuutta. Ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että esimerkiksi kielen asennolla on merkittävä vaikutus kehon voimantuottoon. Kuvakaappaus Niina Kirjorinteen koostamasta videosta.. Mittaustilanteessa on mahdollista testata ja vertailla eri treenitekniikoiden ja varusteiden vaikutusta suoraan hevoseen – esimerkiksi miten nopeasti ja miten kevyesti hevonen vastaa eri pyyntöihin. Vinkkejä valmentajalle Hevoseen saa ja pitää vaikuttaa, jotta hevonen oppii käyttämään kehoaan mahdollisimman terveellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. On hyvä muistaa, että jo yhden askeleen aikana vaihteluväli tuntumassa on mittausteknisesti varsin suuri, vaikka hevonen tuntuisi kevyeltä ajaa. 60 kattava käsitys siitä, mitä hevosen ja ohjastajan välillä tapahtuu erilaisissa valmennustai kilpailutilanteissa. Syitä suuvaurioihin. Jos tuntumassa on ongelmia, ne kannattaa ratkoa, sillä suun toiminnalla on iso merkitys myös hevosen suorituskykyyn. Monet jo nykyisellään käytössä olevat keinot ovat hyviä. Mittaus auttaa myös ymmärtämään omaa fiilistä ajaessa ja luottamaan siihen, sillä tunteesta saadaan tarkkaa dataa. Suun anatomian osalta on selvää, että kuolaimet, joissa on suuri kitka (esimerkiksi synteettiset pehmeät materiaalit), voivat helpommin vetää poskien pehmytkudokset poskihampaiden väliin. Miten tuloksia hyödynnetään. Hyvä ohjenuora apujen käyttöön ja ohjastuntumaan on ”käytä lievintä mahdollista keinoa, joka toimii”. Sen jälkeen tuntuma kannattaa mitata, jotta voidaan analysoida mikä tilanteen laukaisee ja miten se voidaan korjata. Mittauksessa nähdään reaaliajassa tuntuman symmetria, määrä ja laatu, ja ongelmatilanteissa nähdään myös tilanteen rakentuminen valitusta mittauskokonaisuudesta riippuen. Ohjasjännitetutkimuksissa analysoidaan usein lyhyttä hetkeä, josta lasketaan tulosten maksimikeskiarvo. Erilaiset kieliongelmat, tuntuman vahvuus tai toispuoleisuus ja muut haasteet on hyvä tutkia ensin eläinlääkärin kanssa. Osa tutkimuksista antaa viitteitä siitä, että tietyt kuolainmallit voivat nostaa riskiä suuvaurioihin. Esimerkiksi harjoitustilanteessa ohjalle painavaa hevosta voi ajaa toisen takana, ja suustaan levottoman hevosen kanssa voi auttaa Mittaustilanteessa on mahdollista testata ja vertailla eri treenitekniikoiden ja varusteiden vaikutusta suoraan hevoseen esimerkiksi miten nopeasti ja miten kevyesti hevonen vastaa eri pyyntöihin. Toisaalta on useampia tutkimuksia, joissa vastaavia suuvaurioita on löytynyt myös sellaisilta hevosilta, joilla ei käytetä mitään suuhun tulevia varusteita. Myös turpahihnan malli ja kireys ovat merkittäviä tekijöitä
Moni ajaa arjessa kädet sisään kallistuneena, jopa ranteet taittuneena, joka luo ohjaan pienen sitkeyden tai tahmeuden tunteen. Myös ohjastajan käden asento ja lihasjännitys vaikuttavat tulokseen. Siksi ohjaspainemittauksen antamiin tuloksiin on tärkeää yhdistää myös muita mittauksen aikana tehtyjä havaintoja. Maan kontaktivoima näkyy mittalaitteessa kavion osuessa maahan. Newtoneina tai kiloina ilmaistu mittaustulos ei siis yksinomaan kerro, vetääkö ohjastaja ohjasta tai nojaako hevonen kuolainta vasten. Kaikkien näiden muuttujien vuoksi mittaustuloksissa voi kuitenkin olla vaihtelua noin 3–10 kilon välillä, vaikka ohjastaja ajaisi hevosta tismalleen samalla tavalla ja yhtä kevyesti. Tämä on normaali fysiologinen ilmiö. Hevosen vauhti, liiketekniikka, asento, tasapaino ja rentous vaikuttavat tapaan, jolla kavio osuu rataan, ja sitä kautta kontaktivoiman suuruuteen. › ohjien vieminen rintaremmin kaulahihnan alta, joka rauhoittaa ohjan luonnollista liikettä. Lähde: Hippos. Rento käsi suodattaa ohjan ja kärryjen tärinää ja mahdollistaa herkän, tuntevan käden kommunikaation välineenä. Myös ohjastajan asento vaikuttaa tuntumaan, vaikka ajaessa ollaan melko kaukana hevosesta. Omissa mittauksissani olen havainnut, että pystyssä olevat nyrkit parantavat ohjasotetta aina hieman. Kun hevosta ajetaan löysällä ohjalla, ohja heijaa ylös ja alas hevosen liikkeen sekä painovoiman vaikutuksesta. . Esimerkiksi silloin, kun hevosta ajetaan roikkuvan löysällä ohjalla, mittaustulokseksi saadaan yleensä noin 4–6 kilogrammaa. Kärryistä riippuen ohjan pituus on erilainen – lyhyellä kilpaohjalla liikettä syntyy vähemmän kuin pitkällä treeniohjalla. Mittaaminen monimutkaista Hevosen juostessa sen kehoon ja suuhun kohdistuu merkittäviä voimia silloinkin, kun kuolainta ei ole suussa lainkaan. Rennot hartiat, kevyesti kyljessä olevat kyynärpäät ja pystyssä olevat nyrkit, joiden peukalot ovat jopa aavistuksen ulospäin kallistuneet, tekevät ajoasennosta omille käsille rennomman, jonka myötä ohjassa tapahtuvat asiat tuntuvat vielä hieman herkemmin. Tärkeintä on löytää ne hevoskohtaiset keinot, jotka parhaiten auttavat kehittämään hevosen ajettavuutta sekä kotona että kilpailuissa. Tällaiset lukemat ovat rennon, mutta vauhdiltaan reippaan suorituksen aikana tavallisia. Kesäradalla tärähdys on luonnollisesti pienempi kuin jääpintaisella talviradalla. 61
– Koulutuksia tai kursseja en ole hevosalalla käynyt. Tyynelän suvussa hevosmiestaito tuntuu periytyvän. Tyynelän Kuvio jäi kokonaiskilpailussa toiseksi 0,7 sekunnilla. Nyt poikani Ilkka jatkaa hevoshommissa, ja on hevosmies kolmannessa polvessa. Lapsuudessa kotitilalla oli enimmillään kymmenen hevosta, muistelee Tyynelä. – Kasvoin hevosperheessä, jossa hevoset kävivät tutuiksi niin maaja metsätaloustöissä kuin raviurheilussa. – Hevonen on sana, joka saa meikäläisen aina valppaaksi. Lauri Tyynelä ja Kuvio Lahden 1987 Kuninkuusraveissa. Teksti: Juhani Karvonen. Arki ja huvi pyörivät Muhoksella maatalossa enemmän tai vähemmän hevosten merkeissä. Isän esimerkki vaikutti, hän ajoi myös kilpaa aktiivisesti 1960-luvulla. Tyynelä on kasvattanut, valmentanut, ohjastanut ja kengittänyt kymmeniä hevosia yli 50 vuoden aikana. Kuvio otti voiton avausmatkalla ja oli kilpailun johdossa kahden lähdön jälkeen. Kun kyse on hevosista, Tyynelän kiinnostus herää nopeasti. 62 Ravilegenda I lman muuta sopii, vastaa oululainen Lauri Tyynelä 75, kysymykseen haastattelusta. – Olen ollut pikkupojasta saakka hevosten kanssa tekemisissä. Tyynelä oli mukana Kuninkuusraveissa kaikkiaan seitsemän kertaa. Hevosmiestaito syntyy varmaan geeneissä ja toimimisesta hevosten kanssa. Kuva: Ilkka Tyynelän arkisto Veteraani nousee kärryille legendojen lähdössä Lauri Tyynelän oli mukana vuoden 1987 tiukassa kuninkuustaistossa Lahden Jokimaalla. Alle kouluikäisenä tein hevosella peltotöitä ja kouluiässä ajoin metsästä tukkeja
Sari, ei. Vuonna 1987 Kuvio voitti 18 lähtöä, mikä toi oriille Suomen voitokkaimman suomenhevosen tittelin. Myrskyvaroituksen ennen Kuninkuusraveja ori antoi olemalla kakkonen Oulussa Pohjola Grand Prixissä. Kuviolla on Oulun Äimänraution yhden kauden voittoennätys. Kuvio juoksi 185 lähtöä, joista 50:ssä se vei voiton. Vuonna 1986 se saavutti kymmenen voittoa. Seuraavana vuonna se oli voittotilaston kakkonen 17 voitollaan. Kuninkuuraveissa ori juoksi kakkoseksi jääden kokonaiskisassa vain 0,7 sekuntia kuninkuuden voittaneelle Vekelle. › Pankinjohtajan työ täytti aikanaan Tyynelän tunnit viikolla, mutta viikonloput ja lomat kuluivat hevosten parissa. Olin suunnitellut satsaavani hevosiin vielä enemmän, kun jäin eläkkeelle, mutta pienten tapaturmien takia oli pakko tinkiä hevosharrastuksesta parin vuoden ajan. Kuvion ja Kuvattimen väliin mahtui Noita (i.Velho, e. 1963 syntynyt Kuvatin (i. Tyynelä oli kilpaillut raveissa jo vuosikausia ennen tilastoinnin aloittamista. Kuviota ei voi unohtaa Kuninkuusraveissa Tyynelä on ohjastanut kahdella vuosikymmenellä seitsemän kertaa, kolmella eri hevosella Kuvattimella, Kuviolla ja Noidalla. Kuvio syntyi Vekkulin ja Kuvattimen jälkeläisenä vuonna 1980. Päätösmatkalla jäin pussiin oman ratavalintani takia turhan pitkäksi aikaa. Tilasto ei anna aivan oikeaa kuvaa, sillä se alkaa vasta vuodesta 1977. ’’ Tyynelä oli kilpaillut raveissa jo vuosikausia ennen tilastoinnin aloittamista. Arin-Kuva,e. – En paljon kotona ehtinyt olla ja kilometrejä lasken kertyneet 2-3 miljoonaa, joista hyvin suuri osa liittyi jotenkin raveihin. Primaus) , jolla Tyynelä osallistui kuningatar-kilpailuun vuonna 1985. Halla, ei. ’’. Se sijoittui vuonna 1987 Pohjoismaiden mestaruudesta kamppailtaessa kolmanneksi ja oli sijoituksellaan paras suomalainen hevonen. – Se oli poikkeuksellinen lahjakkuus, jollaisia kasvattajan ja valmentajan kohdalle osuu hyvin harvoin. Lähetin) oli Kuvion emä ja Kuvattimella Tyynelä ajoi 1970-luvulla kaikkiaan kolmissa Kuninkuusraveissa. Hippoksen tilastoissa Tyynelällä on 106 voittoa. 63 . – Olimme kahden ensimmäisen matkan jälkeen johdossa. Kuvio oli elämänsä kunnossa vuonna 1987. Nyt terveysongelmat tuntuvat olevan ohitse. Jos Tyynelän valmentamista ja ohjastamista hevosista pitää nostaa esiin yksi hevonen, on se Kuvio. Kolmen kuninkuusravihevosensa (oikealla Kuvio) lisäksi Lauri Tyynelä menestyi 23 voittoa juosseella Hiltalla (vas.) Se juoksi 23 voittoa. Kuviolla hän ajoi kolmet kunkkarit 1980-luvun lopulla
64 Kuvion yllä on klassinen keltainen loimi V5-voiton merkiksi. I.P. Tyynelä ajoi toistaiseksi viimeisen kerran kilpaa vuonna 2015. Joillekin hevosille kuljetusautoon astuminen on haaste, mutta pitää aina muistaa, että fyysinen pakot. Omia hevosia ei tällä hetkellä ole. Voitokkaita hetkiä on Tyynelän uralla paljon, mutta pettymyksiltäkään hevosmies ei ole voinut välttyä. Minulla on edelleen ohjastajakortti, mutta ajohommat ovat siirtyneet seuraavalle sukupolvelle. Onneksi tuo revähdys kuitenkin parani, vaikka vaiva leikkaushoitoa tarvitsikin. – Hevosta ei saa koskaan pakottaa. Hehkun (i. Se ei juokse koko matkaa, vaan alkaa säästellä lopussa. – Viimeisellä takasuoralla päästin Kuvion irti ja se otti hurjan loppuvedon, mutta se ei aivan riittänyt. Ennen sitä lähtöä olisi varmaan hyvä löytää sopiva hevonen ja starttejakin saisi tulla joitakin alle, naurahtaa Tyynelä. Kysymys on ainakin minun nähdäkseni tahdosta, ei hevosen kunnossa mitään vikaa pitäisi olla. – Tosin nykyisen valmennettavani I.P. Lauri Tyynelän Ilkka-poika taluttaa reippain askelin oria seremonioihin. Yhdeksänvuotiaan hevosen kanssa haaste ei välttämättä ole helppo. Hehkua vielä mukaan tosi koitoksiin. Hänen omistamiinsa ravureihin kuuluu huipputamma Dream Girl. Viimeiset starttinsa Kuvio juoksi 1994 ja ori kuoli 26-vuotiaana vuonna 2006. Valmennan tällä hetkellä I.P. Komentelu ei johda hyvään Vuosikymmenet hevosten parissa ovat tehneet perusasiat selviksi. – Onhan se suuri ja odottamaton kunnia päästä vielä ajamaan tuollaisten ohjastajien kanssa. Hänet on valittu Oulun Kuninkuusravien legendojen lähtöön yhdessä muun muassa Pekka Korven, Jorma Kontion ja Mikko Särkelän kanssa. Hevoset ovat yksilöitä, mutta tietyt periaatteet pätevät niistä jokaiseen. I.P. Ruunan omistaa oululainen Anna-Kaisa Paakkari. Ilkka Tyynelä on varttuneemmalla iällä palannut ravien pariin. Tietysti täpärä tappio harmitti varsinkin, kun Kuvio olisi voinut viedä koko potin. Hehku nyt työn alla Tyynelän osalta Kuninkuusravit eivät ole ohitse. Hehkua, joten kärryillä tulee istuttua päivittäin. Lento, e.I.P. Tyynelän tavoitteena on saada I.P. Kuva: Äimäraution arkisto Kuvio painettiin kanssakilpailijoiden ahdistamana sisäradalle, jossa se paineissaan laukkasi lyhyesti. Kuvion nivus revähti sen noustessa takajaloilleen Forssan kuninkuusraveissa vuonna 1988 ja mielessä kävi hyvän ravurin menetys. – Kun Kuvion täyssisko menehtyi jo pikkuvarsana, tuntui se isolle takaiskulle. Se on haudattu synnyinkotinsa pihamaalle. Välke, ei.Turo) kanssa ajoin yhden koelähdön kolmisen vuotta sitten. Raviurheilussa tulee joskus harmittavia tappioita, mutta ne on vain hyväksyttävä osana tätä lajia. – Nelivuotiaana se juoksi hyvin, mutta sen jälkeen hevosen henkinen kantti jotenkin mureni. Hevosella oli 41 jälkeläistä
Jalkojen voimaa ja kestävyyttä pitää kehittää nuoresta alkaen. TreeLaukka ei ollut Kuviolle vieras askellaji, sillä ori otti ”ritolat” liki joka kolmannessa uransa startissaan. Tyynelä treenaa hevosiaan ainoastaan pehmeällä, mutta pitävällä alustalla. – Komentelulla puhumattakaan fyysisestä rangaistuksesta hevoselta loppuu yhteistyökyky aika nopeasti. Kun se on selvittänyt asian mielessään, pääsemme eteenpäin. 65 . – Hyvät jalat ovat ehdoton edellytys hevosen menestykselle kilparadoilla. Varsinkin auton takana ori saattoi kuumeta laukalle. Hehkua, jonka hän toivoo vielä palaavan kilparadoille.. Hevosen kanssa pitää viettää aikaa ja oppia tuntemaan sitä. ’’ Lauri Tyynelä valmentaa I.P. › taminen voi olla viimeinen teko. Ne ovat hieman pehmeitä, mutta kuitenkin riittävän kovia, jotteivät hevosten jalat nuljahtele. Hevoseen puree loogisuus, selkeys ja rauhallisuus. Joskus olen vain seissyt hevosen kanssa hiljaa ja antanut sen työstää jotakin asiaa omassa päässään. Valmennuksessa on aina mentävä hevosen ehdoilla, jolloin hevosesta saa irti sen parhaimmat puolet. Kuva: Äimäraution arkisto ’’ Onhan se suuri ja odottamaton kunnia päästä vielä ajamaan tuollaisten ohjastajien kanssa. Hevosta ei voi koiran tavoin palkita. Jos ori kolauttaa itsensä johonkin, voi sen juoksu-ura pahimmassa tapauksessa katketa siihen. – Muhoksella oli hiekkakankaita, jotka ovat aivan erinomaisia harjoitteluun. Lauri Tyynelän mukaan laukat liittyvät usein lähtötouhuihin
– Ammattimaisuus ja lisääntynyt tietotaito ovat tietysti hyviä asioita. Se määrä ei riitä tuottamaan hyviä ravureita tulevaisuudessa, miettii Tyynelä. Totuttelun pitää olla varovaista. naan hevosta eripituisilla intervallivedoilla. Lauri Tyynelän isä ajoi kilpaa 1953 syntyneellä Hitukolla.. Kasvatukselle pitäisi luoda nykyistä paremmat lähtökohdat, jotta toiminta kannattaisi myös taloudellisesti. . Kasvatukseen tarvittaisiin tukia Raviurheilu on muuttunut Tyynelän alkuajoista entistä ammattimaisemmaksi. Kärryt laitan hevoselle vasta, kun se on niihin valmis. Kiirehtiä ei kannata. Kun hevoselle laittaa muutaman kerran pelkät valjaat ja sen jälkeen kärryn, hevonen yleensä tottuu niihin nopeasti. Tyynelä on opettanut monelle varsalle juoksijan alkeet. Tulevaisuudessa tilanne voi kuitenkin muuttua. Tyynelän perheessä on hevosmiehiä kolmessa polvessa. Meillä riittää hyviä ohjastajia ja valmentajia, mutta kasvattajien määrä on vähentynyt. Lenkin mitta on yleensä 6-10 kilometriä. – Toisena kesän laitan kärryt perään, mutta jotain hevosia pitää alussa vain kävelyttää riimussa. Kasvatus ei toimi enää maatalouden ohessa samalla tavoin kuin ennen. Viime vuonna Suomessa syntyi 20 suomenhevosvarsaa ja ammattimaisia kasvattajia on vähän. Tasokkaita hevosia riittää edelleen lähtöihin ja esimerkiksi ponilähdöt ovat suosittuja. – Ensimmäisen kesänsä varsa saa elellä rauhassa laitumella ja opetella lauman tavoille. Jos hevonen väsyy ja kyllästyy, on sen uudelleen motivoiminen pitkän työn takana. – Omistaminen on tietysti tärkeää, mutta kaiken pohjana on kasvatus. – Kun hevonen oppii nauttimaan kärryistä ja vetämisestä, ei se kyllästy juoksemaan kilpaa. 66 Elämäntyönsä pankkialalla tehnyt Lauri Tyynelä on kasvattanut, valmentanut ja ohjastanut kymmeniä hevosia
www.hevosmaailma.fi Tilaa nyt! Hevosharrastajan oma lehti 8 numeroa 5:n hinnalla 53 53€€. Tilauspalvelu • tilaukset@karprint.fi • puhelin 040 729 1445 ma-ke kello 9-11.30
Laserin kehitys meni valtavin askelin eteenpäin. Sain häneltä laserin koekäyttöön. 68 S uomeen hevosten tukihoidoksi laser rantautui Ruotsista hevosterapeutti Ismo Haapasen mukana 90-luvun alussa. Käytin kiropraktiikan ja fysioterapian lisäksi paljon muitakin erilaisia laitteita, kuten sähköimpulssi-, ultra-, hieronta-, ja magneettilaitteita, mutta laser on ainoa, joka on säilynyt ja sen käyttö, tietous ja tehokin ovat lisääntyneet. – Monet naureskelivat alussa, että mikä taskulamppu sinulla on, mutta ammattilaiset suhtautuivat laseriin hyvinkin asiallisesti. Tein yhteistyötä myös suomalaisten raviohjastajien, muiden muassa Ilkka Korven kanssa. Solvallan raviradalla, jossa muutenkin kävin opiskelun ja työn ohessa ajamassa hevosia sekä tallihommissa, sain asiakkaiksi muutamia hevosia. Laserhoito nopeuttaa paranemista Laseria on käytetty hoitomuotona jo 1960-luvulta saakka ja sen parantavasta vaikutuksesta on tehty lukuisia tieteellisiä tutkimuksia. Laser tukihoitona Kun Haapanen valmistui equiterapeutiksi, lopetti hän kaikki muut työt ja aloitti täysipäiväisenä hevosfysioterapeuttina. Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Ismo Haapanen. Tulokset olivat positiivisia ja siitä se sitten lähti, muistelee Haapanen. Hänen ansiostaan alkoi yhteistyö myös BWT Tallin Timo Sohlbergin kanssa. Heidän kutsustaan kävin usein Suomessa ja lopuksi päädyin Suomeen asumaan, sillä töitä oli paljon, enkä enää pystynyt hoitamaan kahdessa maassa kaikkia asiakkaitani. Hode on Irradia Ab:n perustaja ja hän tehnyt merkittävää tutkimustyötä erityisesti matalatehoisen laserkäsittelyn parissa. – Opiskelin silloin equiterapeutiksi ja kysyin Hodelta, voisiko laser toimia myös hevosiin. Myös annokset ovat muuttuneet valtavasti niistä ajoista, kun aloitin laserhoidot. – Laserhoidolla hoidettujen vammojen on todettu paranevan 40 60 prosenttia nopeammin, kuin jos laseria ei olisi käytetty lainkaan, Haapanen viittaa tutkimuksiin, kuten myös omaan pitkäaikaiseen kokemukseensa. – Hevosten hoitojen ohessa käytin laseria ja töitä riitti. – Hoito perustuu siihen, että laserin valo stimuloi solujen energiatuotantoa, aineenvaihduntaa ja verenkiertoa, mikä edistää kudosten paranemista ja vähentää kipua sekä tulehdusta. – Vuosien varrella opiskelin laserin käyttöä ja sen tehoja sekä kävin opintoja sillä alueella lisää. Kun Haapanen asui Ruotsissa, tapasi hän siellä ruotsalaisen fyysikon ja laserlääketieteen asiantuntijan Lars Hoden vuonna 1986. Apu moniin vaivoihin Laserhoitoa käyttävät tänä päivänä monet hevosalan ammattilaiset niin eläinlääkärit, fysioterapeutit kuin hierojatkin, erityisesti hevosten tukija liikuntaelinten vaivojen, haavojen ja tulehdusten tukihoidossa
Aallonpituus yleensä 630-905 nm. – Vammoja ja vaurioita hoidetaan erityyppisillä lasereilla. – Korkeampitehoisten lasereiden superpulssi-teho on jopa 20 W, joka tunkeutuu syvälle Joulemäärä kertoo tehosta Lääketieteellinen Irradia -laser, jota Ismo Haapanen käyttää, on käynyt kaikki testit läpi ja niissä on joko tehopulssi tai superpulssi. – Yli 500 mW laserit vaativat eläinlääkärin tai ihmisten hoidossa lääkärin valvonnan. ten suora ihokontakti, joka on avainasemassa monen hoidon tulokseen. Haapanen huomauttaa, että hevosille käytetään pääasiassa matalatehoisia lasereita 1-3B, joiden teho on 5 mW-500 mW per diodi. › Ismo Haapasen omistama ravihevonen Time Match voitti lähtönsä Forssan raveissa viime maaliskuussa. Vamma hoidettiin laserilla. Kuinka paljon energiaa laite tuottaa hoidettavan alueen kudokseen riippuu oikeasta annostelusta, joita ovat aika, teho, aallonpituus ja etäisyys ihosta tai useimmi. 69 . Time Match oli pitkään tauolla hankosidevamman vuoksi
. ?Kiputilat: toimii luonnollisena kivunlievittäjänä ilman lääkkeitä. . Lihasja jännevammat: nopeuttaa paranemista ja vähentää tulehdusta . Jänteisiin ja pinnallisiin vammoihin toki riittää pienempi teho. Haavat ja ruhjeet: edistää solujen uusiutumista ja nopeuttaa haavan sulkeutumista. Hän varoittaa pienitehoisten, edullisten laserlaitteiden yleistyneestä markkinoinnista. Hevosten laserterapeutti Ismo Haapanen viihtyy edelleen tallilla jynssämässä ja laseroimassa omia ravihevosiaan, joita on tällä hetkellä kolme. – Hevosen hoitokerta lääketieteellisellä laserilla kestää usein vain muutamia minuutteja silloin kun joulemääräinen annos on tarpeeksi suuri ja laserdiodien laatu on tarpeeksi korkea antamaan puhtaan, yhdellä aaltopituudella olevan superpulssatun laservalon. . . Tätä voisi ajatella esimerkillä, että salamavaloja tulisi yhtenään ja tunkeutuisivat kudokseen, laserterapeutti havainnollistaa. kudoksiin, ja jota käytetään esimerkiksi niveliin tai syvällä oleviin lihasvammoihin, esimerkiksi selkäkipuihin. Irradia MidLite 904 V -laserlaitteella annettuun hoitoon riittää muutama minuutti. 70 Laserhoidon käyttökohteita hevosilla . Nivelongelmat: vähentää kipua ja turvotusta esimerkiksi nivelrikossa. Irradia Mid-laser 2,5 eri laserpäillä, jotka on tarkoitettu ammattikäyttöön ja nopeuttavat hoitoaikoja.. Selkävaivat: Käytetään esimerkiksi hevosten lihasjännitysten hoitoon. . .
Ismo Haapanen on tuonut Irradian laserlaitteet Suomeen ja toimii niiden asiantuntijana sekä kouluttajana. Haapanen on saanut koulutuksen myös ihmispuolen laserhoidosta. Näiden lisäksi hän on pitänyt omaa vastaanottoa aikanaan yrityksensä Horsewell Oy:n tiloissa. Haapasen potilaita on ollut maailman ennätyksen tehneitä ravihevosia sekä monen tasoisia ja eri lajien ratsuja. Lisätietoja laserhoidoista ja laserlaitteiden vuokrauksesta saa nettiosoitteesta www.laserwell.fi tai sähköpostilla info@laserwell.fi Ismo Haapanen on omistanut elämänsä hevosten hyvoinvoinnille. Haapanen on kouluttautunut Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa. 71 . Hän on hevosten tuki-ja liikuntaelinten asiantuntija, ja toiminut alalla 1980-luvun lopulta lähtien. Hän on hoitanut hevosia muun muassa Fysio Healing Oy:ssä, HorseWellissä, Hyvinkään hevossairaalassa, Laukaan hevosklinikalla sekä monella ammattitallilla Suomessa, Ruotsissa sekä USAssa. Myös hevosen haavoja hoidetaan laserilla. Lisäksi hän on ollut Suomen Hippoksen koulutusryhmän jäsen vuodesta 1992 lähtien, jossa hän sai tietoa hevosista usean eläinlääkärin ja hevosten ammattiasiantuntijoiden johdolla. Equiterapiaa 1980-luvulta saakka Equiterapeutti Ismo Haapanen on diplomitasoinen hevosterapeutti, laserterapeutti, hevoskiropraktikko ja akupunktioterapeutti. – Saman lopputuloksen saamiseen niin sanotulla halpislaitteella, joudutaan laseria antamaan monta tuntia yhtäjaksoisesti, varsinkin kun kyseessä on karvapeitteinen eläin. Hänellä on laaja kokemus hevosten hoitamisesta sekä Suomessa että ulkomailla. ?. – Uskon, että hevonenkin alkaa jo kyllästyä tuntien paikallaan seisomiseen, tuumaa Ismo Haapanen
Käyttöön sopivia hevosajopelejä. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Tampereen Ajopelit Oy/Werneri Turunen Photography Heli Rontu on tiettävästi ainoa naispuolinen hevoskuljetusautojen myyjä tällä hetkellä. 72 Jo lapsena hevosten parissa olleesta tytöstä kasvoi porkkanavastaava, omien sanojensa mukaan tätiratsastaja ja hevoskuljetusautojen myyjä. Ravitoiminta kuuluu Ronnun suvun perinteisiin
– Kinusin nuorena ratsastustunneille, mutta kuljetushaasteiden takia se olisi ollut vaikeaa eikä ravihevosillamme silloin ratsastettu. Näistä yksi on kilpailuista eläköitynyt Villikuti, joka on opetettu puskaratsuksi. Pelosta huolimatta selkään Heli Rontu, 33, edustaa sukunsa neljättä sukupolvea hevosurheilun harrastamisessa. Hieman vanhempana hän lähti isänsä Juha Ronnun mukana tallille harjaamaan hevosia. Heli ratsasti Niihamassa kaksi vuotta, ja lähti pikkuhiljaa mukaan perheen omien ravihevosten hoitoon ja ravireissuille. Tampereen Ajopelit Oy on 30 vuotta toiminut Rontujen perheyritys. – Tällä hetkellä omistan hevosenergiani perheen kuudelle hevoselle. Franko, e. Heli nautti ajoreissuista. – Istuin talvella isän ajaessa hänen sylissään koppakärryissä, paksusti toppavaatteisiin pakattuna. – Isä hoki kaksi vuotta, että: ”Tässä suvussa ei ole ikinä ollut kuin työtai kilpahevosia, meillä ei mitään lemmikkiheppoja ole”. Nykyään hevoshommista on tullut myös Helille ammatti. Tuurilla päädyin Kati Keskisen tunneille. Amiksiiri, ei. Aatami) oltiin myymässä toisaalle, mutta Heli piti päänsä ja sai itselleen lemmikkihevosen. Uusi kurssi alkoi Niihaman ratsastuskoululla, jonne menin hevospelosta huolimatta. › T ampereen Ajopelit Oy:n myynnistä ja markkinoinnista vastaavan Heli Ronnun aikaisin hevosiin liittyvä lapsuudenmuisto on taaperoiästä. Heli Rontu on koulutukseltaan matkailualan restonomi ja hänen aiempi työpaikkansa oli Visit Tampere, jossa hän työskenteli kansainvälisen markkinoinnin parissa. KesHeli Rontu toimii perheensä hevosten hoitajana ja porkkanavastaavana.. Minua nauratti kovasti hevosen kakkaaminen suoraan silmieni edessä. Lisäksi yrityksellä on vaihtuva varasto heti saatavilla olevia käytettyjä hevosautoja. Hänen opetustyylinsä sopi minulle loistavasti. – 30-vuotiaana kuulin aikuisten alkeiskursseista. 73 . Se edustaa ainoana yrityksenä Suomessa hevoskuljetusautomerkkejä Amelinea ja Xtreme Cargoa. Sen lisäksi hän on tiettävästi sukunsa ensimmäinen, joka ratsastaa. Muistan, kuinka häntäjouhia lensi suuhuni ja yritin toppatumpuilla saada niitä pois, onnistuen huonosti. – Isän mielestä hevosen ollessa jo puhdas, topautin sen kylkeä ja sanoin: ”Vielä nousee tomua!”. Saatoin joskus harjata myös muiden hevosia odottaessani isää lenkiltä. Näin ollen ratsastushommat jäivät ja myöhemmin minulle kehittyi pelko isoa ja voimakasta eläintä kohtaan. Ensimmäinen lemmikki 2014 syntynyttä Villikutia (i
Kumppaneita tarvitaan Tampereen Ajopelit Oy:ssa Heli Ronnun vastuulla on markkinointi ja hän tekee käytännössä kaiken itse materiaaleista lähtien. Se toimii opettajanani, jonka kanssa kerrytän omia taitojani niin ajaen, ratsastaen kuin maastakäsitellen. Cuda, ei. – Lisäksi myyn kuljetuskalustoa siinä missä isäkin, ja olen perehtynyt etenkin uusien autojen tilauksiin. Kihin Muisto, e. Kutilla on Instagramissa tili @lemmikkiheppa. Hevosella on jo sen verran ikää, että se menee tarpeeksi rauhallisesti eikä tarvitse pelätä kontrollin kadottamista. Valmentajaisän ollessa lenkillä Heli varustaa seuraavan hevosen valmiiksi, jotta valmentamisen lisäksi ehditään tehdä töitäkin. Hullumies, e. Pidän itseäni enemmän tätiratsastajana kuin raviurheilijana. Taranella, ei. Näin osaan myös esitellä hevosautot paremmin. K.K. Data, ei. Oma ratsastamiseni jäisi melko minimiin, mikäli kaikki hevosemme olisivat aktiivisesti kilpailevia. Tänäkin kesänä olen Expossa vaihtuvan hevosautovalikoiman kanssa, neljässä isoimmassa tapahtumassa. 1980-90-luvuilla Ronnun perheen juoksijoita olivat olivat Novelli (i. – Kesän aikataulut määrittyvät pitkälti tapahtumien mukaan, sillä kumppanuutemme Ypäjän Hevosopiston kanssa on ollut meille iso juttu viimeiset pari vuotta. Vixen, e. Vetori). – Tapahtumissa pidän erityisesti siitä, että voin oppia ihmisten kokemuksista kuljetuskaluston suhteen. Vetomi, ei. Hoitamista ja ravitoimintaa Rontut muuttivat keväällä Teiskoon, jossa samalle tontille sopivat autobisnes ja hevoset. – Omat ratsastustaitoni ovat ehkäpä kehittyneen aloittelijan tasolla. Liising) ovat jo napsineet radoilta muutamia voittoja. Virallisesti Heli toimii kaikkien perheen hevosten hoitajana. 2018 syntynyt ruuna on tienannut 30 juoksemistaan starteista noin 80 000 euroa. Vetori), Kihin-Veto (i. Tosin isänsä mielestä hän edelleenkin harjaa hevosia liian antaumuksella ja pitkään. Kössi, e. – Ratsastuksen Kuti on ottanut ihan hyvin vastaan, sopivan lännensatulan löytyessä ja kunhan se pääsee maastoon. Hovi-Lurkki) ja Juha Ronnun isän Uuras Ronnun kasvatit Luotto-Poika (i. Yhteinen harrastus ja työ takaavat runsaasti isä-tytär-aikaa Juha ja Heli Ronnulle. Vetomi, ei. – Päivittäiset autokauppa-askareet eli autojen pesu ja pienet huoltotyöt vievät myös aikaa, jotta saadaan vaihdossa tulleet autot myyntikuntoon. Mantsuria, ei. Koen olevani ennen kaikkea porkkanavastaava. Välähdys, e. Perheyrityksen tiimi on pieni, siihen kuuluvat Helin lisäksi hänen isänsä ja äitinsä, Sari Rontu, joka vastaa taloushallinnosta. ’’ Hevonen on tärkein asia, joka määrittää kuljetuskaluston tarpeet. – Yhteinen työ ja yhteinen harrastus varmistavat ainakin isä-tytär-ajan riittävyyden, nauraa Heli Rontu. Luonnos, e. Rinteen Lissu, ei. Lähes 40 vuotta raviurheilun parissa aktiivisesti toiminut Juha Rontu täytti huhtikuussa 60 vuotta. Auraus). Turo) ja Vinsennes (i. Kuti on ainoa hevonen, jota Heli uskaltaa itse ajaa. – Kuljen isän mukana raveissa, koska eihän noita ”mamman mussukoita” voi päästää maailmalle ilman, että mukana on joku, joka niille lässyttää ja rapsuttelee. Frans, e. H.L. Auraus) ja nelivuotiaat ruunat Suurmies (i. Starttihevosista parhaiten menestynyt on tällä hetkellä ravitalli Suurosen kasvatti Taraori (i. Uraansa aloittelevat viisivuotias ruuna Volvori (i. 74 kusteluja käytiin, ja lopulta voitin taistelun siitä, että Kuti sai jäädä ansaitulle eläkkeelle lemmikkihevoseksi eikä sitä myyty toisaalle. ’’
Turvallisuutta tuo myös se, että kuljetuskalusto on valittu juuri omaan käyttöön sopivaksi. Uusien autojen hinnat hipovat sadassa tuhannessa eurossa ja yli. Heli Rontu paneutuu huolella asiakkaan tarpeisiin ja kyselee tältä muun muassa sitä, millaista hevosta/hevosia autossa tullaan kuljettamaan. Heillä ei välttämättä ole samanlaista ymmärrystä hevosautojen mahdollisuuksista kuin meillä, summaa Rontu. Toinen uutuus on yöpymismahdollisuus pienessä kahden hevosen autossa, sillä sänky on hytin yläpuolella. – Etenkin vain trailerilla kulkeneille näytän myös, miten hevonen kävelee autoon. Oikeat tarpeet kartoitetaan Hevosautot yleistyvät kovaa vauhtia. Tulevaisuuden trendejä – Karsinamalli on nykyään todella suosittu, ja etenkin uudet tilattavat autot ovat usein karsinamalleja, kertoo Heli Rontu. – Käytettyjen hevosautojen suosituin hintahaarukka on 30 000-60 000 euroa, hevostrailerien 5 000-9 000 euroa. Moni luopuu trailerista, kun kuljetustarvetta on enemmän kuin muutaman kerran vuodessa. Tapahtumissa muihin näytteilleasettajiin tutustuminen on ollut perheyritykselle hauskaa ja tärkeääkin. Kansainvälisen ratsastajainliiton säännöt ovat erilaiset kuin Hippoksen säännöt. Tuolloin takapenkin tilalle voi valita omalla sisäänkäynnillä esimerkiksi pienen keittiön. 75 . Hevosen vieminen autoon/traileriin ja pois ottaminen, lastaussillan käsittely ja väliseinän siirtäminen – kaikkien näiden sujuvuus on tärkeää. Toiseksi tärkeimpänä tulee henkilö, joka hevosen käsittelyn hoitaa. – Haasteisiin löytyy useimmiten ratkaisu, jota moni asiakas ei ole osannut ajatella. Turvalliset matkan takeet Työ hevoskuljetusautojen parissa vaatii ymmärrystä hevosen kuljettamisesta, mutta myös hevosen sielunelämästä. Villikuti sai kunnian toimia suvun ensimmäisenä lemmikkihevosena siirryttyään eläkkeelle.. Varsan kuljettaminen on täysin erilaista kuin esimerkiksi orin kuljettaminen. Eli miten väliseinä siirtyy, mihin sen saa kiinni, mihin hevosen saa kiinni, miten ilmastointi toimii, mihin heinäpussin saa kiinni, mistä tulevat valot, kuinka lastaussilta toimii ja niin edelleen, listaa Heli Rontu. Myös varusteiden määrä ja koot ovat erilaiset. – Opastan aina tärkeimmät asiat läpi, vaikka sitä ei erikseen pyydettäisi. Tätä teen erityisen paljon ratsastuskisoissa. Matka sujuu mutkattomasti, kun ymmärtää haasteet ja osaa ennaltaehkäistä ongelmatilanteet, tietää Heli Rontu. – Tämän mukavuuden näen tulevaisuuden trendinä etenkin ratsupuolella, kiteyttää Heli Rontu. Hytissä oleva jatko-ohjaamo mahdollistaa siellä yöpymisen, jolloin kisareissuilla tila sopii vaikkapa vaatteiden vaihtoon, sekä toimii lämpimänä tilana omaa luokkaa odotellessa. Raveissa on katokset, joissa varustetaan, kun taas ratsu olisi kiva pystyä varustamaan autossa/trailerissa. Muilla arvioisin syklin olevan 4-10 vuotta, mikäli tarve ei tänä aikana muutu. Sitä kautta alkoi yhteistyö myös Black Horse-rehujen kanssa. . – On iso ero, saapuuko kisapaikalle ratsun vai ravurin kanssa. Lisäksi tilaan saa pienen tv:n ja jääkaapin, ja mitä nyt haluta saattaa. – Karkeasti sanoen ammattitallit vaihtavat kaluston 2-3 vuoden välein eli tehdastakuun päättyessä. – Hevonen on tärkein asia, joka määrittää kuljetuskaluston tarpeet. – Ameline-merkkiseen hevosautoon saa jopa räätälöityä itselleen niin kutsutun Living-osion. – Hevonen on elävä olento, joten se voi saada vaikka mitä päähänpistoja matkan aikana. Ne ovatkin tarkkaan harkittu sijoitus, toteaa Rontu
Suositeltu vaihtoväli on noin 2–5 vuotta. Jokainen kolhu heikentää kypärän suojausominaisuuksia. Varmista, että kypärä on sopivankokoinen, ja se on kiinnitetty napakasti. 76 T urvallisuus ja kemikaalivirasto Tukes kannustaa ratsastajia huolehtimaan ratsastusvarusteidensa kunnosta. Käytä kypärää ratsastuksen lisäksi hevosta juoksuttaessa, hevosta maasta käsin esitettäessä (mm. Hevonen on suurikokoinen pakoeläin, ja joskus vahinkoja tapahtuu, vaikka asiat olisi muuten ennakoitu hyvin. . . Auringon valo voi heikentää kypärän suojausominaisuuksia. Vaihda kypärä uuteen, jos se on saanut kolhun. Varusteilla on väliä hevosharrastuksessa Ovatko varusteet kunnossa, istuuko kypärä oikein ja tiedätkö, miten turvaliivit oikeasti toimivat. Myös lainakypärän kanssa kannattaa olla tarkkana ja katsoa kypärän sisältä löytyvät merkinnät, kuten kypärän valmistusajankohta, koska kypärien suojausominaisuudet heikkenevät ajan myötä.. Niillä voi olla onnettomuustilanteissa turvallisuuden kannalta ratkaiseva merkitys. Lilly Ricciardella ponillaan Kuma Hyvinkäällä Mallun tallin kilpailuissa. Hevosharrastus ja ratsastus vaativat suojavarusteiden käytön lisäksi paljon osaamista, taitoa ja tasapainoa. Huomioi nämä kypärän käytössä . . Vain hyvin kiinnitetty kypärä suojaa päätäsi. . . Joskus tapaturmien selvittelyssä paljastuu, että loukkaantuneella on ollut käytössään ikivanha kypärä, joka ei anna riittävää suojaa ja silloin vammat voivat olla vakavampia. . . . . Liivi puetaan aina päällimmäiseksi varusteeksi, jotta sillä on tilaa täyttyä tarvittaessa. . Ratsastuskypärästandardin EN 1384 mukaiset kypärät soveltuvat myös hevosten hoitoja käsittelytilanteisiin. Kuva: Sari Ricciardella Kypärä voi pelastaa – mutta vain, jos se istuu kunnolla Hyvä ratsastuskypärä suojaa päätä vain, jos se on kunnolla kiinnitetty ja se on kunnossa. Tukes on koostanut hevosharrastajille ajankohtaisen tietopaketin varusteiden turvallisuudesta. Osta kypärä aina uutena ja vaihda se uuteen valmistajan ohjeiden mukaan. Kiinnitä kypärä kunnolla. Säilytä kypärä kuivassa paikassa suojassa auringonvalolta. . . Ohjeita ratsastuskypärän käyttäjälle . Tukes suosittelee kypärän käyttöä myös hevosen hoitotilanteissa. . hevosnäyttelyt) sekä lastaamisessa. . Paukkuliivin päälle ei saa laittaa takkia tai muutakaan vaatetta. Kypärän alle ei pidä laittaa paksua pipoa, vaan ohut kypärähuppu. Kypärää ei saa tiputella tallin käytäville. Huonosti kiinnitetty kypärä voi onnettomuustilanteessa pudota päästä, ja silloin loukkaantumisvaara on suuri. Joskus kypärä on ollut vääränkokoinen tai -mallinen, tai se on ollut niin huonosti kiinnitetty, että putoaa ennen ratsastajaa. Jos kypärää käyttää paksun pipon kanssa, se ei asetu hyvin päähän, eikä suojaa kunnolla onnettomuuden sattuessa
Lainakypärien kunto tulee tarkistaa säännöllisesti. Koska paukkuliivit vaativat lauetakseen nopean nykäyksen, ne eivät suojaa yllättäviltä ulkoapäin tulevilta iskuilta, kuten hevosen potkuilta. Muutama vuosi sitten selvitimme ns. . Käytä vain hevosurheiluun tarkoitettua turvaliiviä Tukesin havaintojen mukaan moottoripyöräilykäyttöön valmistettuja liivejä on myyty turvaliiveinä ratsastukseen ja raviurheiluun. Tarkista käyttöohjeista, mitä valmistaja sanoo liivin minimikäyttökorkeudesta. Paukkuliivit on suunniteltu suojaamaan pudotessa hevosen selästä, ja liivit vaativat lauetakseen nykäisyn tai muun nopean liikkeen. Sylinterikuolaimet kestävät uutena hyvin suuriakin vetovoimia, mutta havaintomme mukaan niiden sisälle voi käytön aikana mennä rehujäämiä ja suoloja, jotka haperruttavat ajan myötä kuolainta. Sylinterikuolaimen nivelen kuluessa sisäpuolelta, on vaurioita erittäin vaikea havaita. . Tukes kannustaa ratsastuskouluja ja muita ratsastuspalveluiden tarjoajia neuvomaan etenkin aloittelevia ratsastajia sopivan kypärän valinnassa ja oikeassa käytössä. Jos liiviä käytetään matalammalla hevosella, se ei todennäköisesti ehdi laueta. . Vaarallisin tilanne on sellainen, jossa ratsastaja jää kiinni jalustimeen ja raahautuu laukkaavan hevosen jaloissa. ’’ Lainakypärien kunto tulee tarkistaa säännöllisesti. Moottoripyöräilijöiden liiveissä ei ole välttämättä huomioitu ratsastuksen ja raviurheilun erityispiirteitä, minkä vuoksi Tukes suosittelee valitsemaan omaan käyttötarkoitukseen valmistetun turvaliivin. 77 . Lue käyttöohjeista, mitä valmistaja kertoo liivin ja kaasupatruunan käyttöolosuhteista kuten lämpötilasta. Standardin EN 13158 mukaiset turvaliivit on tarkoitettu ratsastusja ravikäyttöön. Varmista, että paukkuliivin kaasupatruuna on kiinnitetty kunnolla liiviin. Myös hevosten varusteilla on väliä – kiinnitä huomiota kuolainten kuntoon Tukes muistuttaa hevosharrastajia, että myös hevosten kuolainten kunto tulisi tarkistaa. Perinteisten turvaliivien ohella myynnissä on paukkuliivejä. . ’’ Kypärä on syytä vaihtaa uuteen, jos se on saanut kolhun. Sileäpohjaiset kannalliset ratsastusjalkineet irtoavat jalustimesta parhaiten. . . . Palveluntarjoajan tehtävänä on varmistaa, että palvelussa käytetään vain vaatimustenmukaisia ja käyttöön sopivia kypäriä, olivatpa ne sitten ratsastajien omia tai tallin lainakypäriä. Turvajalustin voi auttaa putoamistilanteessa Erilaisten turvajalustimien tarkoituksena on vapauttaa ratsastajan jalka jalustimisesta putoamistilanteessa. Jalustinten käytössä on tärkeää huomioida sopivat ratsastusjalkineet. Turvajalustumissa on erilaisia mekanismeja; kuminauhoja, magneetteja ym., jotka antavat periksi putoamistilanteessa. sylinterikuolaimiin liittyviä riskejä. Tämä lisää riskiä siihen, että kuolaimen osat irtoavat toisistaan. Tukesin tiedossa on myös vaaratilanne, jossa ratsastaja on jäänyt paukkuliivistä kiinni satulaan hevosen kaatuessa, eikä näin ole päässyt kaatuneen hevosen alta pois.. Sylinterikuolainten käyttö vaatii siis huolellista puhdistamista ja kuolainten kunnon seuraamista. Jos liivi on mahdollista kiinnittää satulaan siten, että mekanismi jää jumiin, ei liiviä kannata käyttää. Esimerkiksi kaikki kaasupatruunat eivät toimi kylmissä olosuhteissa. Jokainen kolhu heikentää kypärän suojausominaisuuksia. Liian pieniä jalustimia suhteessa jalkineen kokoon ei kannata käyttää, eli jalustimeen täytyy jäädä jalkineen lisäksi hieman tilaa. väärään asentoon joutuessaan. Tarkista nämä ennen paukkuliivin käyttöä . Kokeile, että satulaan kiinnitettävä liivi irtoaa helposti satulasta, eikä kiinnitysmekanismi jää helposti jumiin esim
Vauhtiksen jälkeen oriiden toiselta sijalta löytyy istuva ravikuningas, Seppo Suurosen valmentama V.G. Jämsä, Jämsän Ämmän ajo 16.7. Oriiden puolella onkin pisteissä tasaisempaa. Vieremä 25.5. Voitto ..................................175 Sheikki .........................................151 Evartti ..........................................147 Issakan Valo ...............................132 Kinderi ........................................111 Profiili ..........................................108 Herra Heinämies .........................92 Pro ................................................. Kokemäki 29.6. Viimeiset ennen elokuun alussa Oulussa kilpailtavia Kuninkuusraveja ajettavat Kohti Kuninkuusravejalähdöt kisataan 19.7. Joensuu 6.7. Altano-ketju oli myyjien näkökulmasta ylivoimaisesti kiinnostavin vaihtoehto, jossa he näkivät hevosklinikalla kaupassa aidon tulevaisuuden. Bjerke, Alm Svartens lopp 11.6. Solvalla 28.5. Ylivieska, Helätin-ajo 4.6. Vuonna 1977 perustettu Tampereen klinikka on Suomen suurin ja maineikkain hevosklinikka, minkä lisäksi se on tähän asti ollut koko ajan yksityisomistuksessa, vaikka iso osa muista suomalaisklinikoista on jo aiemmin siirtynyt eri ketjujen omistukseen. Kaustinen 19.7. Vieremä 29.5. Tammojen pisteet ovat 261, 182 ja 148. 66 Runoneito .................................... Vermo 7.6. Vermo 6.6. Powerpark 23.6. Lahti, Suur-Hollola-ajo 6.7. Se voitti myös Vermossa 3.5. 66 Varoitus .........................................65 Avoimet KK-lähdöt 23.5. 122 Pihlajan Hilima ........................ Jämsä, Jämsän Äijän ajo 12.7. Mikkelissä. Kouvola 20.6. 120 Brenna .........................................105 Sirpsakka ..................................... 80 Lakan Leija ...................................74 Jonnin Joutava ............................. Klinikan aikaisemmat omistajat, eläinlääkärit Kimmo Elfving, Kristiina Ertola ja Jukka Houttu ovat myyneet toimintaa pyörittävän Tampereen Hevosklinikka Oy:n uudelle omistajalle, jolla on Euroopassa, Pohjois-Amerikassa sekä Oseaniassa yhteensä lähes sata klinikkaa. Kajaani 8.6. Arjessa mikään ei kaupasta huolimatta muutu, vaan Tampereen Hevosklinikan toiminta jatkuu entiseen tapaan. ennen Jarmo Saarelan Annania ja Ilkka Hoffrenin Brennaa. Vermo 14.6. 80 Wertti .............................................50 Siirin Valtsu ..................................45 Tähtisekki .....................................30 Tammat: Suven Sametti .............................261 Annan ..........................................182 Pirttilän Olga .............................148 Lilian Rols .................................. Kohti Kuninkuusravejapistetilanne 9.5.2025: Oriit: Vauhtis .........................................183 V.G. Powerpark 29.6. Mikkeli, St Michel Tammatähti Kolminkertainen ravikuningatar 10-vuotias Suven Sametti johtaa ylivoimaisesti tammojen Kohti kuninkuusraveja -pisterankingiä. Lahti 5.7. Kuninkuussekä Kuningatarkilpailuun ilmoittautuneista hevosista kymmenen eniten Kohti Kuninkuusraveja -pisteitä kerännyttä saavat varman paikan pääkilpailuun. Vermo, A.V. Jyväskylä 14.6. Hevosklinikka työllistää yhteensä parikymmentä henkeä. Suven Sametti on noin 80 pistettä edellä myös oriiden rankingin kärkisijalla olevaa Seppo Suurosen tallin Vauhtista, jolla on kasassa 183 pistettä. ja 21.6. Mikkeli Suurmestaruus Tammalähdöt: 23.5. Marttilan Tammasarja 19.7. Kuva: Hippos/Maisa Hyttinen Suven Sametilla ylivoimainen johto Tammojen Kohti kuninkuusravien pisterankingissä viimevuotinen, kolminkertainen ravikuningatar Tapio Perttusen Suven Sametti johtaa lähes 80 pisteellä ennen Markku Krögerin valmentamaa Annania ja Terho Rautiaisen valmentamaa Pirttilän Olgaa. 78 Hevosuutiset Tampereen hevosklinikka osaksi kansainvälistä ketjua Tampereen hevosklinikka siirtyy osaksi saksalaista Altano-klinikkaketjua. Osallistujat vahvistava päätoimikunta voi nostaa sijoille 11 ja 12 hevosen, jolla on vähemmän pisteitä, mutta jokin muu erityisen vahva peruste päästä mukaan kilpailuun, kuten poikkeuksellinen nousukunto tai menestys edellisen vuoden kilpailussa.. Kouvola 20.6. Voitto 175 pisteellä ja kolmantena on Jussi Suomisen valmentama Sheikki151 pisteellä
Hän kertoi tapahtuneesta myös tallin sosiaalisen median kanavassa. Ratsastajainliiton jäsentallilla, Siirilän Ratsastuskeskuksessa, on tehty säännöllisiä tallineuvojan käyntejä kahden vuoden välein, eikä sen toiminnassa ole ollut aiemmin huomautettavaa. Euroopan ravijärjestö UET julkisti tänään Euroopan edustajat raviohjastajien MM-kilpailuihin Uuteen-Seelantiin. Ratsastuskoulun yrittäjä Sanna Lahdensuo oli kyseisenä huhtikuun lopun päivänä toisella paikkakunnalla, mutta reagoi heti asiasta kuultuaan määräämällä hevosen loppupäiväksi karsinalepoon. Ranskan, Italian ja Ruotsin edustajat saivat kilpailuun varman paikan, ja kolmesta muusta paikasta UET-jäsenmaat äänestivät. – Ontuvalla, kipeällä hevosella ei saa ratsastaa, se on ihan selkeää. Lahdensuo oli erittäin pahoillaan ja järkyttynyt tapahtuneesta ja oli aktiivisesti yhteydessä Suomen Ratsastajainliittoon asian selvittämiseksi. Tulee varmasti hienoja kokemuksia sekä kaviouralla että sen ulkopuolella, kuvaili Raitala ensitunnelmia valinnan jälkeen. Kilpailussa kohtaavat maailman parhaat raviohjastajat suurimmista raviurheilevista maista. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com Kipeällä hevosella ei saa ratsastaa Someen levisi video pohjalaisesta opetushevosesta, joka hyppäsi ratsastustunnilla pieniä esteitä voimakkaasti ontuen. Eurooppaa edustavat Pierre Vercruysse (Ranska), Antonio Simioli(Italia), Mats Djuse (Ruotsi), Jaap van Rijn (Hollanti), Santtu Raitala (Suomi) ja Michael Nimczyk (Saksa). Tapaus on erittäin valitettava. – Uskomme, että uusi yhteinen suomalainen yhtiömme antaa meille parhaan mahdollisuuden vaikuttaa aktiivisesti ja vastuullisesti hevosalan tulevaisuuteen. – Vuosi on lähtenyt kivasti käyntiin ja kyllähän tällä hetkellä fiilikset on kivat, kun hyvin mielenkiintoisia hevosia alkaa päättää talvitaukojaan ja isot kisat lähestyy, sanoo Raitala Suomen suurkilpailukesän kynnyksellä. Nuori, alaikäinen ratsastaja ei ymmärtänyt hevosensa olevan loukkaantunut. Lisäksi kilpailuun osallistuvat USA:n, Kanadan, Australian ja Uuden Seelannin edustajat. Amiir on aktiivisesti kouluratsastuksessa tallin tuntiratsastajien kanssa kilpaileva opetushevonen. Yhtiö tulee jakamaan voittoa 60 prosenttia Suomen Hippokselle ja 40 prosenttia ATG:lle. Hevoselle tehtiin eläinlääkärin tarkastus ja varmistettiin terveydentila ennen kuin se jatkoi opetuskäytössä. Suomen ohjastajaliigan Raitala on voittanut jo kuutena vuotena peräkkäin ja tullut yhtä monta kertaa palkituksi vuoden ohjastajana ja vuoden raviurheilijana. Hippokselle ja ruotsalaiselle ATG:lle yhteinen peliyritys Suomeen Santtu Raitala edustaa Eurooppaa raviohjastajien MM-kilpailussa Suomalainen Santtu Raitala valittiin edustamaan Eurooppaa ja Suomea raviohjastajien MM-kilpailussa Uudessa-Seelannissa 1.-12. Aiemmin Euroopan edustajat MM-kilpailuihin valittiin suoraan Euroopan mestaruuskilpailuiden perusteella. Suomen Hippos ja ruotsalainen vedonlyöntiyhtiö ATG ovat allekirjoittivat maaliskuun lopussa yhteisyrityksen osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen. marraskuuta. Santtu Raitala on pohjoismaiden voitokkain ja vähiten ajotaparikkeitä tehnyt ohjastaja 2020-luvulla. Uusi yritys, jonka nimi julkistetaan myöhemmin, haluaa lisenssimarkkinassa tarjota suomalaisille asiakkaille hevosja urheiluvedonlyöntiä sekä nettikasinopelejä nykyaikaisella ja vastuullisella tavalla. Selvitämme asiaa ja käsittelemme sitä hallituksessa, sanoo Ratsastajainliiton toiminnanjohtaja Jukka Koivisto. Pohjoismainen raviyhteistyö on ja tulee olemaan jatkossa entistä tärkeämpää, ja tämä ratkaisu vahvistaa kykyämme kehittää lajia ja hevoselinkeinon toimintaedellytyksiä eteenpäin, sanoo Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää sanoo. Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. Yhtiö tulee hakemaan rahapelilisenssiä Suomeen lisenssimarkkinalainsäädännön sen mahdollistaessa. Viimeksi se kilpaili huhtikuun alkupuolella. Tällä kertaa toivoin mukaanpääsyä vähän normaaliakin enemmän johtuen paikasta missä kilpailut järjestetään. Tavoitteena on varmistaa yhtiön pitkäjänteinen vahva panos suomalaiseen hevoselinkeinoon. – Kaikin tavoin kivat fiilikset! Ylipäätään, että pääsi mukaan, koska sekään ei nykysysteemillä ollut mikään itsestäänselvyys. Yrityksen päätoimipiste tulee olemaan Helsingissä.. Sijaisopettaja ei tällä hetkellä pidä tallilla opetustunteja. 79 . Opetushevonen olisi pitänyt poistaa tunnilta saman tien. Ratsastajainliiton tallineuvojat keskustelivat asiasta sekä yrittäjän että tunnin pitäjän kanssa. Opetustunnin kulkua selvitetään myös vielä tarkemmin. Siirilän Ratsastuskeskuksessa ratsastustuntia pitänyt kokenut sijaisopettaja ei vetänyt hevosta heti pois, kuten olisi pitänyt, vaan se jatkoi tunnin loppuun asti. Yhdeksänvuotias opetushevonen Amiir liikkui seuraavana aamuna puhtaasti ja mielellään niin talutettuna kuin vapaana tarhassa. Myös ratsastuskoulun yhteistyö kokeneen sijaisopettajan kanssa on jatkunut pitkään, eikä hänen toiminnassaan ole aiemmin ollut ongelmia. Nykyisin EM-kilpailuja ei järjestetä, joten osa valinnoista siirrettiin äänestettäväksi sekä UET:n hallitusten jäsenten että eri maiden median edustajien kautta. Suomen Hippos omistaa yhtiöstä 50 prosenttia ja ATG 50 prosenttia. Vuonna 2023 Raitala sijoittui Hollannissa, Saksassa ja Belgiassa ajetuissa MM-kilpailuissa neljänneksi. Lahdensuo ilmoitti itse tapahtuneesta valvontaeläinlääkärille. Ratsastajainliitto aloitti asian asianmukaisen selvityksen
80 J D Multituote Oy on valmistanut palkintoruusukkeita 40 vuotta, eikä niiden suosio näytä laantumisen merkkejä. Monesti niillä palkitaan kilpailussa hyvin sijoittuneet, mutta pienemmän osallistujaruusukkeen voivat saada kaikki osallistuneet. Jouni Drugg kertoo yrityksen hankkineen ensimmäisen rypytyskoneensa ruusukenauhan rypyttämiseen 80ja 90-lukujen taitteessa. Ruusukkeita käytetään eniten erilaisissa näyttelyissä ja kilpailuissa, mutta omanlaisensa ruusukkeet voi tilata vaikka polttariporukan rintaan. Teksti: Kati Wikström Kuvat: JD Multituote Oy. Yritys valmistaa myös lähes koko historiansa ajan tuotannossa olleita korvalappuja, olkaimia ja vöitä sekä tekee alihankintatöitä teollisuudelle. Nykyisin kaksi ihmistä täysipäiväisesti ja yhden osa-aikaisesti työllistävä perheyritys on keskittynyt kankaasta, nahasta ja muovista tehtäviin erikoistuotteisiin ja asusteisiin. Kotimaisia palkintoruusukkeita syntyy Vantaalla Vantaalainen JD Multituote Oy valmistaa käsityönä 25-30 000 eri väristä ja kokoista palkintoruusuketta vuodessa. Toiminta on ollut nykyisenlaista vuodesta 1993 lähtien. Ruusukkeita syntyy vuositasolla noin 25 000-30 000 kappaletta. Niitä menee eniten Eri kokoisia ruusukkeita käytetään erilaisissa kilpailuissa, tempauksissa, kampanjoissa. Jouni Drugg, 56, jatkaa yrittäjänä äitinsä isän perustamassa yrityksessä
Drugg kertoo perusvalikoiman sisältävän runsaasti erilaisia ruusukkeita. Suosituimpia kilpailusijoituksia merkitsevät väreistä hevosilla ovat sini-valkoinen, sininen, valkoinen, punainen, keltainen ja vihreä. – Meillä on pitkät perinteet palkintoruusukkeiden teossa. Värivalikoima on monipuolinen. koirien ja hevosten palkitsemiseen ja asiakkaina on eniten erilaisia kilpailuja järjestäviä yhdistyksiä. Auton koristeluun teimme ison ruusukkeen noin metrin halkaisijalla. Hakaneulat tuodaan Aasiasta, kaikki muu materiaali on Suomesta tai EUalueelta. Näiden lisäksi teemme erikoistoiveiden mukaisia ruusukkeita. – Ruusukkeita on päässyt telkkariin, drag showhun ja polttareihin. Veikkaisin, että suosioomme ovat syypäinä joustavat toimitukset ja hintojen maltillisuus. – Hännän pituus on vakiona 1ja 2-kerroksisissa ruusukkeissa 20 senttiä, 3ja 4-kerroksisissa 30 senttiä, 5-kerroksisissa ruusukkeissa 40 senttiä ja 7-kerroksisissa hännän pituus on puoli metriä. Rullalla on 100 metriä nauhaa, joten hännän pituus vain mielihalusta kiinni. Kotimaista käsityötä – Perusvalikoimaan kuuluvat 1-5ja 7-kerroksiset ruusukkeet. › JD Multituote Oy:n yrittäjä Jouni Drugg kertoo, että jokainen ruusuke valmistetaan yksi kerrallaan käsityönä Vantaan Itä-Hakkilan toimitiloissa. Osa asiakkaista haluaa myös personoida ruusukkeensa. Ruusukkeen teossa on useita koneellisia vaiheita. Halkaisijaltaan 1-2-kerroksiset ruusukkeet ovat pienimmillään 8 senttiä, ja suurimmillaan 27 senttiä, jolloin kerroksia on seitsemän. Pienellä säädöllä ja harjoittelulla saimme tehtyä ruusukkeet pentunäyttelyyn ja siitä on useiden vaiheiden kautta sekä opettelemalla tultu tähän, Jouni Drugg kertoo. Löytyvätpä JD Multituotteen ruusukkeet myös Kariniemen ”omasta mielestämme parasta kananpoikaa” -tv-mainoksista. Näitä arvosteluruusukkeita tarvitaan useimmiten eniten, ja siksi niitä luonnollisesti tilataan hieman pienempinä malleina. Ruusukkeen teossa on 10-14 eri työvaihetta sen koosta ja kerrosten määristä riippuen. Lisäksi yritämme aina tehdä ruusukkeita, jollaisia asiakkaat haluavat. – Lisänä ovat vielä lila ja vaaleanpunainen. – Erään liiton tavoitteena on huhujen mukaan ollut jopa luoda monopoli ja toimia Suomen ainoana ruusukkeiden toimittajana. Ei kai liittojen toiminnan tarkoituksena ole pyörittää liiketoimintaa,. Suorasta nauhasta alkaen, kaikki on käsin tehtyä. Myydyimmät ruusukkeemme ovat yhden ja kahden kerroksen pienehköt palkintoruusukkeet, jollaisen saa usein muistoksi osallistumisesta kilpailuun, Jouni Drugg kertoo. – Jokainen ruusuke valmistetaan omissa toimitiloissamme Vantaan Itä-Hakkilassa. 81 . Painatukset, suitsikoukut, ja keskinappimateriaalien laminointi ovat myös omaa tuotantoa. Naapurissa toimineen lemmikkitarviketukun omistaja näki nämä ruusukkeet ja kysyi, voisimmeko tehdä niitä myös koiranäyttelyihin. Nauhat rypytetään, ruusukkeen keskelle tulevien nappien tekstit painetaan (oik.) ja suitsikoukku leikataan sopivaan mittaan (yllä). Ruusukkeita tilataan muihinkin tarkoituksiin kuin kilpailujen palkinnoiksi. Drugg on harmissaan siitä, että suomalaiset eläinharrastusliitot tuovat kilpailuissaan käyttämänsä ruusukkeet pääosin itse ulkomailta, eivätkä käytä kotimaisen valmistajan tuotteita. – Alunperin valmistimme rintanapeille taustaruusukkeita, joista rintanapin hakaneula pujotettiin läpi. Kiinnitysvaihtoehtoina ovat hakaneula ja suitsikoukku, jolla ruusuke saadaan roikkumaan hevosen suitsiin, kertoo Jouni Drugg kertoo ja toteaa palkintoruusukkeiden olevan kotimaista käsityötä. – Yritämme rikkoa yksivärisyyttä lisäämällä vaaleampia, kirkkaampia ja tummempia sävyjä ruusukkeisiin aina mahdollisuuksien mukaan, etteivät kaikki ruusukkeet olisi joka kerta samannäköisiä
– Ruusukkeeseen voidaan teettää metallinen painolaatta joko keskustaa tai nauhaa varten, tai tulostaa nauhalle digitulostimella. Saamme itse tehtyä A4-arkkeja ja leikattua ne, mutta suurempia kokoja ja määriä varten, voidaan arkkeja teettää myös yhteistyökumppanilla. Tillander on palkintoruusukkeissa heidän värinsä, musta ja hopea. Toki lajista riippuen, arvostelusarjat ja niiden ruusukkeet monesti toistuvat samoina, toteaa Drugg. – Nykyisin saadaan myös tehtyä valokuvatekniikkaa hyödyntäen nelivärisiä keskustoja. Opettelimme myös keskustan tulostuksen kullalla ja hopealla. – Ruusukkeeseen, kun voi käytännössä ripustaa melkein mitä tahansa! Kuten vaikkapa strasseja, höyheniä, helmiä, kristalleja ja vaikka karamelleja. – Maakuntien, sponsoreiden tai seurojen tunnusvärejä käytetään usein kilpailun tai näyttelyn kaikissa ruusukkeissa. Luovuus kukkimaan Omilla logoilla ja erilaisilla lisukkeilla saadaan persoonallisia ruusukkeita. . ’’. – Olisi hienoa, jos asiakkaat kertoisivat enemmänkin toiveistaan, kannustaa Drugg. Joskus etsitään ja tilataan erikoisvärejä, myös kuvioituja nauhoja voidaan käyttää. Erikoispainatukset ovat Druggin mukaan helpoimpia toteuttaa. – Meillä ei periaatteessa ole mitään valmista sarjaa, jota tyrkyttäisimme aina asiakkaalle, ellei hän muita tietoja ilmoita. ’’ Ruusukkeeseen voidaan teettää metallinen painolaatta joko keskustaa tai nauhaa varten. 82 vaan pitää pystyssä suomalaisten harrastusmahdollisuuksia. Niissä on myös pitkät hännät. Yritys tekeekin yhteistyötä myös toisten mikroja pienyrittäjien kanssa. Nauhoissa vain tulevat usein vastaan tilausmäärien rajat – viidestä kilometristä nauhaa saa melkoisen määrän ruusukkeen häntiä tai koristesakaroita. Komeimmissa palkintoruusukkeissa on kokoa ja kerroksia. Paikan päällekin voi tulla leikkimään väreillä ja lisukkeilla. Kun ratsastuskisojen sponsori on Jalokiviseppä A. Baltian mestaruuskisojen ruusukkeessa on kaikkien Baltian maiden värit
MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III MÖNKIJÄ CENTER MÖNKIJÄ CENTER MÖNKIJÄ CENTER Avoinna: Ark.10-17, La 10-13 09 595 510 040 553 2428 Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! Suomessa yli 150 huoltopistettä. s-postilla: myynti@rally.fi ja www.monkijacenter.fi. 2 hlö, LED valot ym. 315?/kk. 3 hlö. 5980 Rahoituksella alk.119?/kk. 21900 Rahoituksella alk. +tk Katto, takalasi, tuulilasi, pyyhin, verkko-ovet. T-kortti tai B-kortti 60 km/h. UUTUUS! MADE IN TAIWAN KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi 3 VUODEN TAKUU VUODEN TAKUU Teho 32 Kw / 44 Hv ja vääntö 53 N-m / 5200 rmp. 17900 Rahoituksella alk. 2/4-veto + lukko edessä. 275?/kk. Rek. +tk . (19900?) +tk . SAA AJAA TIELLÄ! Markkinoiden hienoin T1b. Rek. 550 Ohjaustehostimella T3b XWOLF TOURING Markkinoiden tehokkain 500 luokan mönkijä. TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! Tilaukset ja tiedustelut puh. Lämpöhytillä (23900?) 1000 LANDMAX KOPPIMÖNKIJÄT! HETI TOIMITUKSEEN SUOMEN MYYDYIN Värit: Desert Yellow, Musta, Punainen. +tk
PAL.VKO 2025-28 274563-2503 OSTA LIPPUSI KOKO KANSAN RAVIFESTAREILLE KUNINKUUSRAVIT.FI