2/2026 9,90€ ”Keppari on parasta tavata ennen kauppoja” Viulan Voiton meno hämmästyttää omistajia Ratsastus vetää puoleensa eläkkeellä Hoofin matkaa kestävällä tiellä Hevosfysioterapeutti Julia Wejberg Maltilla takaisin treeniin TEKOÄLY reaaliaikainen tieto harjoitteluun Tartuntatautien seurantaan digisovellus Lauma tukee varsomista Huumoriharjussa Somevaikuttaja Aada Lätti varttui seuraajiensa kanssa
050 4658876 • Avoinna ark. Boett, Horseware, Hansbo Sport, Equitheme. Muista suola ja elektrolyytit, ruoansulatusta unohtamatta. Yli 500m 2 :n myymälät – Yli 30 000 tuotteen valikoima kaksija nelijalkaisille www.voimaelain.fi – löydät meidät myös VOIMAELÄIN TURKU Markulantie 1, 20300 Turku • Puh. Monipuolinen valikoima huppuja suojaamaan herkkiä silmiä. SUOJAAVAT hyönteisja ihottumaloimet MUISTA suola ja elektrolyytit! HOITAVAT shampoot, öljyt ja voiteet KIVOJA leluja hevosten aktivointiin ja virikkeistämiseen ENSIAPU Loimet mm. 10–18, la 9–15. 10–19, la 10–16, su 12–16 VOIMAELÄIN SALO Hämeentie 37, 24100 Salo • Puh. VERKKOKAUPPA www.voimaelain.fi • Verkkokaupan myymälänouto molemmista liikkeistä. Suojaavia ja hoitavia tuotteita mm. Valikoimastamme mm. Carr & Day & Martin, Jenny’s Salvor, Foran Equine, Eclipse Biofarmab, Solhed’s, Effol, Arcticvet. 044 242 9194 • Avoinna ark. Nutri-gard vatsan ja suoliston hyvinvointiin. Suola, Equisalt, FlyOff nuolukivi, Refuel geeli. UUTUUS aktivointimatto
– 28 vuotta – Mari Ahola-Aalto S uomen Hevostietokeskus ry ja Savonia-ammattikorkeakoulu ovat aloittaneet yhteistyössä laajan asiantuntijaverkoston kanssa Taudit kartalle -digihankkeen, jolla kartoitetaan tartuntatautien esiintyvyyttä Suomessa, ja lisäksi tarjotaan hevosyrittäjille apua oirekartoituksessa ja diagnooseissa. 3 Pääkirjoitus Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. Kun digisovellus saadaan käyttöön, samalla olisi hyvä muuttaa ajattelua siinä suhteessa, että tauteihin liittyvä stigma saataisiin pois. On saattanut käydä niin, että tautia omalla tallilla on pidetty jonkinlaisena häpeänä eikä siitä ole haluttu kertoa. Tärkeä parannus tautien seurantaan hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. Siksi yhtä tärkeää kuin ennaltahkäisy on se, että jos tauti varotoimista huolimatta on talliin tullut, siitä tiedotetaan nopeasti, jotta taudin leviäminen ja vahingot saataisiin minimoitua. Mutta hevosten sairastuminen ei ole kenenkään syy. Hanke on todella tärkeä, sillä nykyisellään Suomessa ei ole saatavissa kattavaa tietoa tautitilanteesta. Aikakausmedia ry:n jäsen. Hanke maksaa jopa osan tautinäytteiden tutkimuksista. Kun jossakin puhkeaa epidemia, siitä tiedotetaan, mutta silti ei useinkaan riittävän nopeasti tiedetä, onko tauti jo levinnyt tai leviämässä jonnekin muualle. 040 729 1445 Tilaushinnat: 4 painettua numeroa vuodessa Kestotilaus: Painettu 53€ Verkkolehti 42€ Määräaikainen: Painettu 60€ Verkkolehti 47€ Kannen kuva: Johanna Vaurio-Teräväinen Seuraava printtinumero ilmestyy: Elokuun lopussa. Meilläkin on viime vuosina ollut useita ikäviä epidemioita. Tähän nyt kehitteillä oleva digisovellus on erinomainen väline. Painatus: Printall AS Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. 050 462 8446 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Mediamyynti: Taru Tonder taru.tonder@karprint.fi Puh. Muistissa on vaikkapa ravihevosten vuohisrokko – ihotulehdus, joka joitakin vuosia sitten aiheutti paitsi kärsimystä eläimille, myös merkittäviä taloudellisia tappioita, kun ravurit eivät päässeet töihin. Matkatuliaisina tai uusien hevosten mukana omaan talliin tulee valitettavasti helposti tauteja, jos ei ennaltaehkäisyyn ja varotoimiin panosteta. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu). Taudit kartalle -hanke tarjoaa digisovelluksen ja verkkopalvelun hevosten tarttuvien tautien tunnistamiseen, ajantasaiseen seurantaan ja niistä tiedottamiseen. Ennaltaehkäisy on tarttuvissa taudeissa erityisen tärkeää nykypäivänä, kun hevoset ja ihmiset liikkuvat maasta toiseen kilpailemassa ja valmentautumassa. 050 471 9780 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilauspalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu ma-ke klo 9-11.30 puh
74 Kaikelle tavaralle löytyy ottaja, kun hinta on sopiva ja löytyy oikea ostaja, toteaa käytettyjä hevostarvikkeita myyvän Hoofinin toinen yrittäjä, Nina Nurmesviita. 38 Nina Bjelogrlic innostui lapsuutensa ja nuoruutensa hevosharrastuksesta uudelleen eläkkeellä, kun on aikaa harrastaa. 1 4 20 32 Aada Lätillä on yli 41 000 seuraajaa. 14 ”Infektiotauteja voidaan ehkäistä jo ennakolta, kun pidetään huoli sopivista talliolosuhteista ja muistetaan rokotukset”, sanoo erikoiseläinlääkäri, ELT Katja Hautala. 90 Vuoden 2025 menestyneet raviponit ja poniraviurheilijat sekä nuorisotoiminnan tekijät saivat palkintonsa Nuorisogaalassa. 52 Suomen kesään mahtuu paljon erilaisia hevostapahtumia ja -kilpailuja. 94 Hevosuutisia 32. 84 Tunnelma Rauhalan Tallilla Kirkkonummen Luomassa on hiukan kuin olisi siirtynyt menneisiin aikoihin. Somevaikuttaja Aada Lätin mukaan parasta on syvä yhteys hevosen kanssa. Tapahtuma kokosi yli 50 000 kävijää. Hevostytön kasvutarina on kiinnostanut somessa. 78 Unelmakeppareita syntyy kahden naisen, äidin ja tyttären, Jaana Niemen ja Kaisa Viralan voimin Parkanossa. 64 Helsinki International Horse Show ylitti odotukset. 28 Kehitteillä oleva teknologia tuo tekoälyn suoraan satulaan ja tarjoaa ratsastajalle välitöntä palautetta ratsastuksesta. 20 Karkkilalaisella Huumoriharjun hevostilalla luotetaan hevosen luonnollisiin vaistoihin varsomisessa. Tarkka seuranta synnytyksen jälkeen on tärkeää, kunnes varsa on muutaman vuorokauden ikäinen. 26 Suomen Hevostalliyrittäjät ry on virallisesti perustettu. 70 Suomenmestari Ville Vaurio ratsasti kouluratsastuksen hallimestaruuskisoissa Ypäjällä kolme starttia kolmella hevosella ja otti kaikilla voitton. Hän on tehnyt väitöskirjan hevosten loistartunnoista. 44 Alli Vähäniityn saamasta lahjahevosesta, Viulan Voitosta kypsyi voitokas juoksijalahjakkuus. Katja Hautala tekee aktiivisesti tutkimustyötä hevospraktiikan ohella. 4 6 Kun arki alkaa jälleen ja harjoittelu käynnistyy uudelleen, kunnon rakentaminen kannattaa tehdä maltilla, sanoo hevosfysioterapeutti Julia Wejberg
4 eri käyttötilaa, LED-näyttö. 20 W aurinkopaneeli saatavilla lisävarusteena. Isku riittää hyvin hevosten ja karjan aitaamiseen. Toimintavarma paimen myös vaihtelevissa aitausolosuhteissa. Monipuolinen paimen, 4 eri käyttötilaa, LED-näyttö. 20 W aurinkopaneeli saatavilla lisävarusteena. 2,8 J OLLI 300 Keskitehoinen perusverkkopaimen, isku 2,8 J. 3,0 J OLLI 250B+ Monipuolinen 12 V akkupaimen, 2 J isku. Tehoon nähden pieni virrankulutus. VIHREÄVALKOINEN AITANAUHA 12 MM PUNAVALKOINEN AITANAUHA 12 MM, 20 MM JA 40 MM VIHREÄVALKOINEN AITANAUHA 12 MM, 20 MM JA 40 MM AITANAUHAT UUTUUS! UUTUUS! 0,91 Ω/m 0,73 Ω/m 0,58 Ω/m 0,80 Ω/m 0,86 Ω/m 0,48 Ω/m Erittäin kestävät ja hyvin sähköä johtavat aitanauhat ympärivuotiseen käyttöön SÄHKÖPAIMENET JA AITAUSTARVIKKEET LAITUMILLE Tutustu koko tuotevalikoimaan ja katso lähimmät jälleenmyyjät VERKKOPAIMENET AKKUJA AURINKOPANEELIPAIMENET. Pitää itsepäisimmätkin eläimet aidan oikealla puolella. Soveltuu parhaiten hieman lyhyempiin aitoihin. Aurinkopaneelimahdollisuus OLLI 450B+ Ollin voimakkain 12 V akkupaimen napakalla 3 J iskulla. www.olli.fi 3,8 J OLLI 600 Luotettava perusverkkopaimen, keskivoimakas 3,8 J iskuenergia. 2,0 J OLLI 9.07S Näppärä aurinkopaimenkokonaisuus, jossa tulee mukana kaikki tarvittava: paimen, 12 V/12 Ah geeliakku, 6 W aurinkopaneeli sekä verkkovirta-adapteri. 11 J OLLI PROTECTOR 11 Kaikkien aikojen tehokkain Ollipaimen 11 J iskulla! Teho riittää erittäin suuren aitauksen sähköistämiseen. 0,71 J Edulliset, peruslaatuiset aitanauhat 0,336 Ω/m 0,308 Ω/m 0,58 Ω/m SINIVALKOINEN AITANAUHA 12 MM JA UUTUUS 20 MM
6 Maltilla takaisin treeniin Pitkä ja kylmä talvi on voinut tarkoittaa monelle hevoselle tai ponille tavallista pidempää lomaa, ja kovimmilla pakkasilla ehkä myös hieman tavallista runsaampaa heinää. Kun arki alkaa jälleen ja harjoittelu käynnistyy uudelleen, kunnon rakentaminen kannattaa tehdä maltilla. Teksti ja kuvituskuvat: Susanna Malmström
7 › Kahlaaminen vedessä on tehokas ja nivelystävällinen tapa kehittää hevosen lihaskuntoa sekä tukea kuntoutumista.
’’Mitä vähemmän hevosella on systemaattista harjoittelutaustaa, sitä suurempi merkitys on perusteellisella peruskuntojaksolla, joka kannattaa tehdä loman jälkeen. Hän huomauttaa, että hevosen kehitystä ei ratkaise harjoittelun määrä, vaan sen laatu ja suunnitelmallisuus. Hän kehottaa miettimään millaisessa kunnossa hevonen oli ennen lomaa, kuinka pitkä tauko on ollut ja kuinka paljon kunto on voinut loman aikana laskea. ’’Harjoittelun vaikutus perustuu normaalin tasapainotilan horjuttamiseen. Julia Wejberg on urheiluja eläinfysioterapeutti, kilparatsastaja ja Feif1-valmentaja. Heinäanalyysi ja punnitut heinät antavat hyvän pohjan, ja tarvittaessa lisäruokinta suunnitellaan analyysin perusteella.’’ Laadukasta liikuntaa Wejberg muistuttaa, että hevosen kehitystä kannattaa tarkastella pitkällä aikavälillä. ’’Liian kevyt harjoittelu ei kehitä, eikä liian raskas harjoittelu vahvista, mutta voi pahimmillaan rikkoa hevosen.’’ Lähtötaso ratkaisee Wejbergin mukaan hevosen fyysinen ja koulutuksellinen lähtötaso on keskeinen tekijä harjoittelua suunniteltaessa. Nämä vaativat toisistaan poikkeavaa intensiteettiä, monipuolisuutta ja harjoitusmäärää.’’ Wejberg muistuttaa, että myös hevosen aiemmat vammat on huomioitava. Ylipaino kuormittaa hevosen elimistöä merkittävästi. Vuosi on harjoittelussa usein yllättävän lyhyt aika, erityisesti nuoren hevosen kohdalla. ’’Jos hevonen on kerryttänyt lomalla kiloja, harjoittelu kannattaa aloittaa rauhallisemmin tai ensimmäistä vaihetta voi tehdä pidempään. Tavoitteena on, että hevonen kehittyy, pysyy terveenä ja pystyy toimimaan mahdollisimman hyvin siinä työssä, jota siltä vaaditaan’’, sanoo Julia Wejberg. Pelkkä liikutus ei riitä. Yksi suurimpia haasteita on löytää oikea tasapaino. On eri asia, onko kyseessä harrastehevonen, aluetasolla kilpaileva hevonen vai huipputasolle tähtäävä urheilija. Harjoittelun tulisi olla nousujohteista ja teknisesti laadukasta.’’ Siksi Wejberg pitää valmennuksen merkitystä erittäin suurena.. Sen vuoksi myös ruokinnan suunnittelu on tärkeä osa kuntokauden onnistumista. Hän työskentelee Uudenmaan alueella hevosten parissa tehden tallikäyntejä. ’’Kaikista olennaisinta hevosen hyvinvoinnin kannalta on se, että asiat tehdään teknisesti oikein. Harjoittelun tavoitteet vaikuttavat myös ohjelmaan. Kun hevosen elimistöä kuormitetaan sopivasti, se sopeutuu ja vahvistuu. 8 K un hevonen palaa takaisin töihin loman jälkeen, harjoittelun tärkeimmät periaatteet ovat nousujohteisuus ja tasapaino kuormituksen sekä palautumisen välillä. Hevosfysioterapeutti Julia Wejberg työskentelee hevosten kuntoutuksen, ennaltaehkäisevän lihashuollon ja suorituskyvyn kehittämisen parissa. Terveenkin hevosen elimistö tarvitsee aikaa sopeutua, jotta kunto nousee turvallisesti ja ilman turhia rasitusvammoja. ’’ ’’Jos hevosella on ollut joskus menneisyydessä esimerkiksi jännevamma, kuormitusta pitää lisätä erityisen varovasti.’’ Lisäksi Wejberg kehottaa huomioimaan, että hevosen lihavuuskunto vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti harjoittelua voidaan lisätä. ’’ Harjoitteluun tulisi sisältyä kestävyyttä, voimaa, nopeutta, liikkuvuutta, koordinaatiota ja tasapainoa
Samalla loukkaantumisriski piene. ’’Harjoittelun monipuolisuus on yksi keskeinen tekijä hevosen suorituskyvyn, kestävyyden ja terveyden ylläpitämisessä. Lajista riippumatta jokaisen kannattaa harjoitella monipuolisesti. Näin varmistetaan, että hevonen liikkuu oikein ja että harjoittelusta on sille aidosti hyötyä.’’ Wejbergin mukaan kokonaisvaltainen harjoittelu rakentuu useista toisiaan tukevista osa-alueista. Harjoitteluun tulisi sisältyä kestävyyttä, voimaa, nopeutta, liikkuvuutta, koordinaatiota ja tasapainoa. 9 › Kouluharjoituksissa keskitytään tasapainoon, kehonhallintaan ja takaosan voimaan, jotka tukevat hevosen kokonaisvaltaista kuntoa. Se on hevosen hyvinvoinnille todella tärkeää. ’’Olen sitä mieltä, että jokaisella ratsastajalla tasosta tai tavoitteista riippumatta pitäisi olla oma valmentaja. Kun näitä ominaisuuksia kehitetään rinnakkain, paranee myös hevosen liikkeen laatu
Viikot 1–3: Pohjakunnon rakentaminen Ensimmäisten viikkojen tavoitteena on rakentaa peruskunto rauhallisesti. Hevonen saa hieman hengästyä, mutta ei puuskuttaa voimakkaasti’’, Wejberg muistuttaa. Ohjelmaa tulee kuitenkin soveltaa yksilöllisesti, erityisesti sen mukaan, kuinka pitkä tauko hevosella on ollut ja millainen kunto sillä oli ennen lomaa. Viikko voi sisältää esimerkiksi: 1 pitkä maastolenkki (75-90 min), jossa enemmän ravia ja laukkaa 1 vauhtimaasto (30-40 min) hengitysja verenkiertoelimistön kehittämiseksi 1 puomitai kenttätreeni nopeuden ja ketteryyden harjoittamiseen (noin 50 min) 2 koulutreeniä, joissa painotetaan siirtymisiä, taivutuksia ja takaosan voimaa (45-50 min) 1 kevyt päivä, esimerkiksi kävelytystä maasta tai kevyttä juoksutusta 1 vapaapäivä Treeniohjelman laati Julia Wejberg. Samalla harjoittelun pitäisi pitää hevonen motivoituneena ja hyväntuulisena. Viikko voi sisältää esimerkiksi: 3 maastoratsastusta vaihtelevassa maastossa ja kevyillä mäillä (45-60 min) 2 kevyttä koulutreeniä tasapainon ja kehonhallinnan kehittämiseksi (30-40 min) 2 vapaapäivää tai kevyttä taluttelua ’’Harjoittelun tulee olla matalatehoista. Hevosen peruskunto-ohjelma Vaihteleva maasto kehittää hevosen kestävyyttä, lihaskuntoa ja tasapainoa.. Harjoittelu tapahtuu pääosin käynnissä ja matalalla sykkeellä. Viikko voi sisältää esimerkiksi: 2 maastolenkkiä, joissa käynnin lisäksi kevyttä ravia ja enemmän mäkitreeniä (60-75 min) 2 koulutreeniä, joissa harjoitellaan esimerkiksi ympyröitä, väistöjä ja askellajien vaihtelua (40-50 min) 1 kevyt laukkaharjoitus maastossa tai kentällä (noin 30 min) 2 vapaapäivää tai kevyttä juoksutusta tai maastatyöskentelyä ’’Jos hevonen tarvitsee enemmän palautumista, kaksi täyttä vapaapäivää viikossa on hyvä ratkaisu.’’ Viikot 7–10: Tehon ja lihaskunnon lisääminen Viimeisessä vaiheessa harjoitteluun lisätään tehoa ja lihaskuntoa kehittäviä harjoituksia. Harjoittelu jakautuu kolmeen vaiheeseen. 10 Ohjelma on esimerkki noin kahdeksanvuotiaan harrastehevosen peruskunnon kehittämisohjelmasta, joka kestää 8–10 viikkoa. Peruskuntokauden tavoitteena on vahvistaa hevosen kestävyyttä, lihaskuntoa ja tukirakenteita sekä kehittää tasapainoa, liikkuvuutta ja koordinaatiota. Ohjelma sopii terveelle hevoselle, joka on ollut ennen taukoa kevyessä mutta säännöllisessä käytössä. Viikot 4–6: Kestävyyden ja voiman kehittäminen Kun pohjakunto on rakennettu, harjoitteluun voidaan lisätä hieman tehoa ja uusia askellajeja
Jos hevosella pystyy ratsastamaan noin 6 kilometriä 30 minuutissa, alkuja loppukäynnit mukaan lukien, ja hevosen hengitys on tallille palatessa jo palautunut, alkaa peruskunto olla hyvällä tasolla. Hevosfysioterapeutti Julia Wejberg laatii hevosille yksilöllisiä kuntoutusja harjoitusohjelmia, joissa huomioidaan hevosen kunto, tausta ja mahdolliset aiemmat vammat. Sen tarkkuus voi vaihdella oman tavoitetason mukaan. 11 › Monipuolinen ja laadukas harjoittelu kehittää suorituskykyä ja vähentää loukkaantumisen riskiä. Suunnitelma voi alkaa katsauksella edelliseen kauteen: mitä on tehty, mikä on mennyt hyvin ja missä olisi kehitettävää. Tarvittaessa apua kannattaa hakea ammattilaiselta. Hän huomauttaa, että myös ratsastajan oma fysiikkaharjoittelu voi olla osa kokonaisuutta.. Kannattaa huomioida, että jokainen hevonen on yksilö, joten harjoittelu, kuten myös kuntoutus, olisi hyvä suunnitella yksilöllisesti. nee ja hevosen suorituskykyä voidaan kehittää pitkäjänteisesti.’’ Suunnitelma selkeyttää Wejberg ehdottaa jokaiselle ratsastajalle jonkinlaisen valmennussuunnitelman tekemistä tavoitteista riippumatta. Kun perusta tehdään huolella, hevonen kestää paremmin myös vaativampaa harjoittelua myöhemmin. Kun peruskuntokausi on tehty, voidaan siirtyä kohti hevosen omien tavoitteiden mukaista normaalia harjoittelua. Kunnon kehittäminen on pitkä prosessi. Sen jälkeen voidaan asettaa tavoitteita tulevalle kaudelle. ’’Suosittelen ihan kaikille, että tekee itselleen valmennussuunnitelman. Tavoite voi olla myös ihan yksinkertainen.’’ ’’Suunnitelmaan kannattaa kirjata myös hevosen hyvinvointiin liittyviä käytännön asioita, kuten lepojaksot, ruokinta suhteessa työmäärään, kengitykset, lihashuolto, eläinlääkärin tarkastukset, raspaukset, rokotukset ja loishäädöt’’, neuvoo Wejberg. Kuntotesti Peruskuntokauden lopuksi hevosen kuntoa voi arvioida Julia Wejbergin ehdottamalla yksinkertaisella testillä
Lihakset eivät kehity itse harjoituksen aikana. Palautumisen aikana kudosvauriot korjataan, lihassoluja vahvistetaan ja energiavarastoja täydennetään’’, Wejberg kertoo. ’’Riittävän palautumisen jälkeen elimistö siirtyy niin sanottuun superkompensaatiovaiheeseen. Kuormituksen jälkeen hevosen suorituskyky laskee hetkellisesti, koska elimistö on rasittunut eikä ole vielä valmis uuteen suoritukseen. Erityisen varovainen kannattaa olla loman jälkeen, jolloin hevonen ei välttämättä ole vielä täydessä vireessä.’’ . Yksi yleisimmistä virheistä hevosten harjoittelussa on kuormituksen liian nopea lisääminen tilanteessa, jossa hevosen elimistö ei ole vielä ehtinyt sopeutua. Varsinainen kehitys tapahtuu palautumisvaiheessa. ’’Jos uusi harjoitus tehdään liian aikaisin, hevonen ei ehdi palautua ja kuormitus kasvaa liikaa. 12 Kehitys tapahtuu palautumisen aikana. Nopeusharjoittelu, kuten sprintit, kuormittaa hermolihasjärjestelmää ja tarvitsee tyypillisesti noin 24-48 tuntia palautumista.’’ Wejberg muistuttaa, että myös matalatehoinen kestävyysharjoittelu vaatii palautumista. Silloin lihaksisto ei palaakaan vain lähtötasolle, vaan vahvistuu hieman alkuperäistä tasoa paremmaksi.’’ On myös hyvä tiedostaa, että tässä prosessissa tasapaino on kuitenkin herkkä. Tällöin elimistö ei kehity, vaan voi ajautua ylikuormitustilaan, mikä lisää rasitusvammojen riskiä. ’’Harjoittelun aikana hevosen lihaskudokset kuormittuvat ja niihin syntyy mikrovaurioita. Hän korostaa, että palautumisen laatuun vaikuttavat muun muassa ravitsemus, lepo, stressitaso sekä hevosen yksilölliset ominaisuudet. Se on normaali ja välttämätön osa kehitysprosessia. ’’Kehitys syntyy siitä, että harjoitus ja palautuminen ovat tasapainossa keskenään. Toisaalta liian pitkät tauot harjoitusten välillä voivat johtaa siihen, että elimistö ehtii palautua takaisin lähtötasolle ja harjoituksen hyödyt menetetään.’’ Palautuminen vaatii aikaa Wejberg suosittelee pohtimaan tarkasti, millaista treeniä tekee viikon aikana ja kuinka paljon, sillä harjoituksen luonne vaikuttaa myös palautumisaikaan, sillä eri harjoitukset kuormittavat elimistöä eri tavoin. Liian äkillinen ja voimakas kuormituksen lisääminen hidastaa palautumista ja kasvattaa rasitusvammojen riskiä. ’’Suunnitelma jäsentää omaa ajattelua ja auttaa tekemään harjoittelusta monipuolisempaa.’’ Kehitys tapahtuu levossa Harjoittelua suunniteltaessa on tärkeää muistaa tasapaino työn ja levon välillä. ’’Pitkä, matalatehoinen kestävyysharjoittelu tarvitsee usein 24-48 tuntia palautumista, vaikka rasitus saattaisi tuntua pieneltä.’’ Hän korostaa, että kehitys ei synny siitä, että hevosta harjoitetaan mahdollisimman paljon. ’’Esimerkiksi raskas voimaharjoittelu vaatii yleensä noin 48-72 tunnin palautumisajan. Riittävä lepo harjoitusten välissä vähentää rasitusvammojen riskiä ja auttaa hevosta vahvistumaan
Se on perinteinen traktori, joka on pienennetty tallikäyttöön sopivaksi, menettämättä kuitenkaan voimaansa tai luotettavuuttaan. Pienestä koostaan huolimatta Thaler on yllättävän vahva ja kykenee nostamaan ja siirtämään raskaatkin taakat vakaasti. Lumi-aura on kiinni minuutissa. Se on kuin tallin sisäinen apulainen, joka pääsee sinne, minne iso traktori ei sovi. Hevostallin kaltaisessa ympäristössä, missä koneet ovat kovassa käytössä päivittäin ja usein pölyisissä ja kosteissa olosuhteissa, tämä takuun tuoma turvallisuus on korvaamatonta. Vaihda tilalle kauha. Yhä useammin se ääni kuuluu Solis-traktorista tai Thaler-pienkuormaajasta. Aamu alkaa varhain ruokinnalla, jatkuu siivouksella, tarhauksella ja päättyy usein myöhään illalla viimeiseen tallikierrokseen. Solis ja Thaler: Tehoa, ketteryyttä ja ergonomiaa tallin ehdoilla Minkälaisia koneita nämä uudet tallivalloittajat sitten ovat. Thaler-pienkuormaajat puolestaan ovat ketteryyden ja ergonomian mestareita. Hankintahinta on usein merkittävästi kilpailijoitaan edullisempi, mikä tekee koneen hankinnasta vihdoin mahdollista myös pienemmille harrastetalleille, ei vain suurille ammattitiloille. Sekä Solis että Thaler tarjoavat markkinoiden pisimmän viiden vuoden takuun sijoittuvat, jopa useamman vuoden mittaiset pitkät takuuajat. Suomen hevostalleilla kaikuu uusi, helpotusta tuova ääni – pienkoneiden moottorien luotettava hurina. Soliksen vahvuus on sen monipuolisuus: se hoitaa niin ratsastuskentän ja tarhojen lanauksen, raskaiden rehukuormien vedon kuin monipuolisten eurokiinnikkeisten työlaitteiden käytön. Pitkä takuu ei ainoastaan suojaa yllättäviltä korjauskustannuksilta, vaan se on myös selkeä viesti koneen kestävyydestä ja luotettavuudesta. Se ei perustu pelkästään koneiden perusominaisuuksiin, vaan nerokkaaseen ja käytännölliseen ratkaisuun: universaaliin eurokiinnikkeeseen. Vuosikymmenten ajan lapio, kottikärryt ja raaka selkävoima olivat tallin standardivarusteet. Onko talvella satanut puoli metriä lunta. Nämä kaksi merkkiä ovat lyhyessä ajassa valloittaneet suomalaisten hevosharrastajien ja ammattilaisten sydämet. Päinvastoin. Markkinoilla on saatavilla satoja erilaisia työlaitteita, jotka on suunniteltu nimenomaan eurokiinnikkeeseen sopiviksi. Tämä teollisuusstandardi on muuttanut pienkoneiden maailman ja tekee niistä tallin todellisia monitoimityökaluja. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut perustavanlaatuisesti. Rehujen, kuivikkeiden ja hevosten hoidon kustannukset nousevat jatkuvasti, joten jokaisen koneinvestoinnin on oltava tarkasti perusteltu. Solis ja Thaler ovat nousseet suosioon nimenomaan siksi, että ne tarjoavat poikkeuksellisen hyvän hinta-laatusuhteen. Tunti toisensa jälkeen fyysinen rasitus kasaantuu, ja aikaa jää harvoin muuhun kuin pakollisiin rutiineihin. Järkivalinta: Taloudellista turvaa edullisella hinnalla ja pitkällä viiden vuoden takuulla Tallin pitäminen on tunnetusti kallista lystiä. Ja mikä parasta hevostallin pitäjälle, nämä työlaitteet ovat usein erittäin edullisia verrattuna konemerkkien omiin, suljettuihin järjestelmiin. Niiden nivelohjaus tekee niistä äärimmäisen helposti hallittavia ja kääntyviä myös kapeilla tallikäytävillä, karsinoissa ja muissa ahtaissa paikoissa. Solis ja Thaler ovat vallanneet Suomen hevostallit – Uusi aika tallitöissä Hevostalli on työntäyteinen ja vaativa ympäristö. Ne on suunniteltu kestämään kovaa käyttöä ja tarjoavat erinomaisen maastoesteiden ylityskyvyn sekä vakauden. ILMOITUS Maahantuoja: Konetalo Vainikka Jakelija: Ab Solis Invest Oy Seuraa meitä somessa: Solis Traktorit, Thaler kuormajaat www.kuormaaja.fi www.solis.fi. Eikä ihme, sillä ne tarjoavat täydellisen ratkaisun tallien suurimpiin haasteisiin: miten tehdä raskaat ja aikaavievät työt tehokkaasti, mutta budjettiystävällisesti. Universaali eurokiinnike: Yksi kone, satoja mahdollisuuksia Yksi Soliksen ja Thalerin ehdottomasti suurimmista valttikorteista on niiden uskomaton monikäyttöisyys. Thaler on optimaalinen valinta lannan poistoon, kuivikkeiden siirtoon ja muihin nostoja siirtotöihin, missä tilaa on vähän, mutta voimaa tarvitaan. Universaali eurokiinnike on joustavuutta parhaimmillaan, ja se tekee tallityöstä sujuvampaa ja monipuolisempaa kuin koskaan
14 ¨Kun hevoset kulkevat kisamatkoilla tai uusia hevosia tulee talleille, tulee mukana helposti myös tartuntatauteja. ”Tauteja voidaan kuitenkin ehkäistä jo ennakolta, kunhan pidetään huoli sopivista talliolosuhteista ja muistetaan rokotukset”, sanoo erikoiseläinlääkäri, ELT Katja Hautala. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Katja Hautalan arkisto Taudit kuriin rokotuksilla, hygienialla ja hyvillä talliolosuhteilla Tartuntatautien ehkäisyyn kannattaa panostaa
Virustaudeissa ne kyllä sitten lentelevät talli-ilmassa ympäriinsä.” Siirtotallit ovat käteviä, jos tarvitaan eristystä. Herkimpiä sairastumaan ovat varsat ja nuoret hevoset. ”Hyvä keino tautien ehkäisemiseen on tallin hevosten päivittäinen lämmönmittaus. Viruksen aiheuttaman hevosinfluenssan esiintyminen on viime vuosina vähentynyt lisääntyneen rokottamisen ansiosta. Tartuntatautien ehkäisyyn kannattaa panostaa Virustautien ennaltaehkäisyssä olennaisia asioita ovat hyvä hygienia, sopivat talliolosuhteet ja tarvittaessa karanteeni, sekä rokotuksista huolehtiminen. ”On paljon riskejä, kun tuodaan uusi hevonen matkojen takaa ulkomailta, ja myös kilpailumatkoilta tulee tartuntatauteja talleille”, toteaa tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri, ELT Katja Hautala. Herpesviruksen erittäminen tosin saattaa alkaa jo ennen kuumeen nousua, mutta mitä nopeammin kuumeinen hevonen saadaan pois muiden joukosta, sitä helpommin tautia voidaan vastustaa.” Hevosinfluenssa saatu kuriin Hevosten tarttuvista taudeista Suomessa esiintyy yleisesti esimerkiksi herpesvirusta ja bakteerin aiheuttamaa pääntautiakin todetaan säännöllisesti. Olisikin hyvä järjestää niin, että uusi hevonen saisi kaveriksi tai ainakin näköyhteyden päähän aikuisen hevosen, joka ei ole säännöllisessä kilpailutai työkäytössä. Kesäaikaan uuden hevosen voi sijoittaa erilliselle laitumille kauemmas muista hevosista. Ennaltaehkäisyssä olennaisia asioita ovat hyvä hygienia, sopivat talliolosuhteet ja tarvittaessa karanteeni sekä rokotuksista huolehtiminen. 15 › T artuntatauti pääsee usein riehumaan tallille uuden, mahdollisesti ulkomailta tuodun hevosen mukana. Vanhemmmilla hebosilla on usein parempi vastustuskyky tarttuvia tauteja vastaan kuin nuorilla.” Riskit pitää aina arvioida tallikohtaisesti. Totaalikaranteeni ja eristys muista on hevoselle kova paikka. Vaikka uudella tai kilpailumatkalta palaavalla hevosella ei olisi mitään oireita, saattavat ne olla taudin kantajia ja sairastuttaa muita. Jos joku hevonen yhtäkkiä nostaa kuumeen, se täytyy heti eristää. ”Ongelma meillä usein on se, että on yksi tallikäytävä, jonka varrella kaikki hevoset ovat, ja kun sinne tulee uusi hevonen, niin tulevat uudet pöpötkin. Jos se saadaan heti eristettyä, se ei ehdi tartuttaa muita varsinkaan pääntaudin kohdalla. Uusi hevonen erilleen muista ”Kun tallille tulee uusi hevonen, on se hyvä pitää pari viikkoa erillään muista hevosista”, Hautala toteaa. ”Kaikki hevoset tulee rokottaa jäykkäkouristusta vastaan, ja hevosinfluenssarokotus on suurelle osalle tarpeen”, toteaa tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Katja Hautala.. ”Pitää kuitenkin muistaa hevosen lajityypilliset käyttäytymistarpeet
Herpeksen aiheuttamilta harvinaisilta neurologisilta oireilta rokotus ei suojaa. Jäykkäkouristusrokotus on kaikille hevosille aivan ehdoton, koska maaperäbakteerin aiheuttama jäykkäkouristus eli tetanus on kuolemaan johtava sairaus, joka voidaan rokottamalla estää. Hän on tehnyt väitöskirjan hevosten loistartunnoista. Herpesvirusrokotusta suositellaan tiineille tammoille, koska herpes voi aiheuttaa luomista. Tulokkaalle voi olla tarpeen järjestää parin viikon karanteeni, jotta mahdollinen oireeton taudinkantaja ei tartuttaisi muita. Hevosten koronavirus vaikuttaa suolistossa ja aiheuttaa ripulia, kuumetta ja vetelyyttä. Hänellä on myös siittolaeläinlääkärin pätevyys. KATJA HAUTALA Tarttuva tauti tulee tallille usein uuden, ulkomailta hankitun hevosen mukana. Pääntautirokotetta kannattaisi käyttää ainakin isommissa talleissa, jossa hevosten vaihtuvuus on suurta tai silloin, kun tautia on liikkeellä. Hevosilla on oma koronavirus, erilainen ja vähemmän vaarallinen kuin ihmisillä. Rokotus influenssaan ja jäykkäkouristukseen Katja Hautala tekee aktiivisesti tutkimustyötä hevospraktiikan ohella. ”Rokotuksissa hevosinfluenssaa ja jäykkäkouristusta vastaan rokottaminen on perussetti”, toteaa erikoiseläinlääkäri, ELT Katja Hautala. Ravikilpailuissa säännöt edellyttävät kilpahevosten influenssarokottamista vuosittain. Lisäksi on myös lievempiä hengitystieoireita aiheuttavia viruksia, joista harvoin päästään diagnoosiin saakka”, Hautala toteaa. Koronalle tyypillisesti oireilevia hevosia on menneenä talvena ollut jonkin verran useilla talleilla. Myös kilpahevosille on hyötyä herpesrokotuksesta, koska herpes aiheuttaa hengitystieoireilua. 16 ”Virusarteriittiä meillä todetaan aika vähän, mutta sitäkin on. Kaikkia taudinaiheuttajia ei myöskään tunneta, ja lisäksi virukset muuntuvat jatkuvasti. Pääntautia vastaan voidaan rokottaa terveet hevoset myös tallikohtaisten tautipurkausten yhteydessä. Hevosinfluenssarokote tulisi antaa ainakin kaikille kilpahevosille, sekä hevosille jotka matkustelevat paljon tai asuvat isoissa talleissa. Hautalan Espoossa toimiva TerveTalli -eläinlääkäripalvelut on erikoistunut hevosten terveydenhuoltoon erilaisissa talliympäristöissä.. Eläinlääketieteen tohtori Katja Hautala on tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri. Hautalalla on kokemusta kilpailueläinlääkäritoiminnasta sekä raviettä ratsastuspuolella
Tartuntatautien seurantaan digisovell us. Rokotteen voi antaa myös tiineille tammoille.” Pääntauti on Hautalan mukaan poikkeuksellinen sikäli, että vaikka antibiootit yleensä auttavat bakteeriperäisiin tauteihin, pääntautiin niitä ei yleensä suositella, koska ne voivat pitkittää taudin kulkua. ”Uusi rokote on pääntaudin vastustukseen merkittävä työkalu. Myös koirilla ja freteillä ihmisten koronaa on tavattu. Herpesvirus nelonen aiheuttaa hengitystietaudin ja joskus myös tiineille tammoille luomisia. Se on hyvin säilyvä virus.” Ihmisille pandemian aiheuttaneen COVID19 -viruksen ei ole todettu tarttuneen hevoseen, mutta kissaeläimillä sitä on tavattu. Avoin ja nopea tiedonkulku estää tautien leviämistä ja vähentää taloudellisia tappioita. Tavoitteena on kehittää valtakunnallinen järjestelmä – mobiilisovellus ja verkkopalvelu – hevosten tarttuvien tautien tunnistamiseen, ajantasaiseen seurantaan ja niistä tiedottamiseen. Antibiootti voi pitkittää ”Pääntautiin on nyt Suomessakin saatavilla rokote, joka antaa hyvän suojan tautia vastaan”, Hautala kertoo. Näytteenotto on tarkoitus aloittaa syksyllä. Taudit Kartalle -hankkeen tavoitteena on vähentää tautipurkauksiin liittyvää turhaa häpeää – hevosten sairastuminen ei ole kenenkään syy”, Hautala toteaa. Pääntaudissa hevoselle muodostuu paiseita leuan alle imusolmukkeiden alueelle, ja jos niitä lääkitään antibiooteilla, paiseenmuodostus pysähtyy. Pääntautia vastaan on aikaisemminkin ollut rokote, mutta sillä on ollut paljon enemmän haittavaikutuksia kuin influenssarokotteella ja herpesrokotteella. Suomessa ei ole toimivaa hevostautien seurantajärjestelmää, eikä siten ajantasaista tietoa tautien esiintyvyydestä. ”Hevosten tarttuvat taudit eivät ole vain yksittäisten tallien ongelma, vaan koko hevosalan yhteinen haaste. Uutta rokotetta voidaan käyttää myös tilanteessa, jossa tallissa on jo alkanut tautipurkaus, eli terveet hevoset voidaan rokottaa. Hankkeen toteuttavat Suomen Hevostietokeskus ry ja Savonia-ammattikorkeakoulu yhteistyössä laajan asiantuntijaverkoston kanssa. Hevosten tarttuvat taudit aiheuttavat merkittäviä taloudellisia menetyksiä, heikentävät hevosten hyvinvointia ja lisäävät hoitajien työtaakkaa. 17 › Suomen hevosala ottaa merkittävän digiloikan, kun Taudit Kartalle -hanke käynnistyy. Sovellus antaa käyttäjälle arvion todennäköisimmistä taudeista ja ohjeet jatkotoimiin. Tietopankissa on alkuvaiheessa mukana yksitoista sairautta: hevosinfluenssa, hevosarteriitti, hevosen herpesviruksista EHV 1 ja 4, pääntauti, koronavirustartunnat, vuohisrokko, Länsi-Niilin kuume, piroplasmoosi, afrikkalainen hevosrutto, näivetystauti ja rabies. Yhä pohjoisimmaksi leviävät hyönteislajit ja tuontihevoset voivat tuoda mukanaan myös meille uusia taudinaiheuttajia, joista osa uhkaa myös ihmisten terveyttä. Lääkittäessä myös immuniteetin muodostuminen häiriintyy.” Vakavia tautimuotoja harvoin Herpesviruksia on useita eri tyyppejä, joista viisi voi tarttua hevosiin. Kissat ovat siirtäneet tautia myös toisiin kissoihin. Nyt ihmetelläänkin, onko virus jotenkin muuttunut vai eivätkö testit toimi, kun oireet ovat kuitenkin viitanneet koronaan.” ”Oma käsitykseni on, että korona on tullut jäädäkseen. ”Tarkoitus on järjestää hevosenomistajille myös tuettua näytteenottoa, eli hanke maksaisi osan tautinäytteiden tutkimushinnoista”, kertoo hankkeen asiantuntija, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri, ELT Katja Hautala. Järjestelmä hyödyntää tekoälyä hevosen oireiden, perustietojen ja sijainnin perusteella tehtävässä tautiepäilyn arvioinnissa. Sitä on käytetty Euroopassa jo kymmeniä tuhansia annoksia, ja sen turvallisuus on hyvä. ”Sen sijaan jos kaikki menee hyvin, paiseet muodostuvat, puhkeavat ja tyhjenevät luonnollisesti, ja hevonen muodostaa immuniteetin tautia vastaan. Merkittävimpiä ovat herpesvirus nelonen (EHV-4) ja herpesvirus ykkönen (EHV-1). ”On noussut esiin, että kun oireilevilta hevosilta on otettu koronavirustesti, se on kuitenkin ollut negatiivinen. Ilmastonmuutos ja hevosten aktiivinen liikkuvuus sekä Suomessa että ulkomailla lisäävät osaltaan tautiriskejä
Ei ole varmaa vastausta siihen, miksi tauti oli siellä näin vakava. Paljon hevosia sairastui ja useita menehtyi. ”Meille on eduksi, että Suomessa ei ole ainakaan toistaiseksi niitä puutiaislajeja, jotka tautia levittävät. ’’ ”Avoin ja nopea tiedonkulku estää tarttuvien tautien leviämistä ja vähentää taloudellisia tappioita", toteaa eläinlääkäri Katja Hautala.. Ratsuissa sitä ei ole laajemmin todettu. Esimerkiksi hevosinfluenssa ja pääntauti ovat tartuntatauteja, jotka leviävät herkästi hevosesta toiseen. Vuohisrokkovirus nyt Ruotsissa Vuohisrokon suhteen mennyt talvi oli Hautalan mukaan hiljainen. 18 Herpesvirus ykkönen voi pahimmillaan kuumeen, hengitystietaudin ja luomisten lisäksi aiheuttaa myös neurologisia oireita, jotka voivat johtaa hevosen halvaantumiseen ja sitä kautta kuolemaan. Joitakin yksilöitä on löytynyt, mutta niiden ajatellaan olevan muuttolintujen tuomia. ”Mutta siihen nähden, kuinka yleinen herpesvirus meillä on, esiintyy näitä vakavia tautimuotoja harvoin, yleensä ihan yksittäisiä vuosittain”, Hautala toteaa. Osalla hevosista sairaus kuitenkin voi olla hyvin lievä tai jopa oireeton. ”Ei ole mitään merkkejä siitä, että tauti olisi levinnyt laajemmin, vaan se on tämän yhden tallin tragedia. Tautiin ei ole rokotetta, mutta lääkitys on. Taudin aiheuttaa alkueläin, joka menee hevosen vereen ja hajottaa verisoluja. Kun hevonen kohtaa viruksen, suuri osaa jää oireettomiksi kantajiksi, mutta virus saattaa sitten aktivoitua omia aikojaan ja hevonen alkaa yhtäkkiä erittää virusta.” Ei kotoperäistä piroplasmoosia Piroplasmoosi on puutiaisten välittämä tauti, joka on hyvinyleinen Etelä-Euroopassa, kuten Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa. Tyypillisesti herpesvirus aiheuttaa vanhemmilla hevosilla kuumetta ja nuorilla hengitystieoireita, ja joskus tiineille tammoille luomisia. Talvella 2021-22 satoja ravihevosia sairastui Suomessa todella kivuliaaseen vuohisten ihotulehdukseen eli vuohisrokkoon. ’’ Meille on eduksi, että Suomessa ei ole niitä puutiaislajeja, jotka tautia levittävät. Pelätyt keskushermosto-oireet ovat hyvin harvinaisia.” ”Käytännössä kaikki meidän hevosemme ovat kohdanneet herpesvirus nelosen ja ilmeisesti suuri osa ykkösen. Kotoperäisiä piroplasmoositartuntoja ei ole todettu, mutta ilmastonmuutoksen myötä uudet puutiaislajit leviävät Suomeenkin ja tilanne voi muuttua.” Piroplasmoosi aiheuttaa tyypillisesti korkeahkoa kuumetta, anemiaa ja syömättömyyttä. Moni tautiin sairastunut hevonen jää kuitenkin krooniseksi kantajaksi. Tänä talvena kuitenkin Helsingissä Tuomarinkylän kilpatallilla ilmeni vakava herpesvirus ykkösen taudinpurkaus
Neurologiset oireet vaihtelevat lievistä takaosan liikkeiden koordinaatiohäiriöistä raajojen täydelliseen halvaantumiseen. Harvinaisissa tapauksissa virus voi aiheuttaa sydänlihaksen tulehduksen, joka saattaa olla kohtalokas. Virusarteriittiin sairastunut kantava tamma saattaa luoda varsansa. Pitkittynyt kuume ja märkäinen sierainvuoto viittaavat bakteerien aiheuttamiin jälkitauteihin. Olen antanut ohjeistuksen, että meiltä Keskija Etelä-Eurooppaan kilpailemaan ja valmennukseen lähtevät hevoset kannattaisi ehdottomasti rokottaa jo Suomessa.” Hevosten yleisimmät infektiosairaudet. Tyypillisiä oireita ovat korkea kuume, yskä, sierainvuoto sekä pään ja kaulan imusolmukkeiden turpoaminen. Hevosinfluenssan aiheuttama infektio johtaa harvoin kuolemaan. Se voi tarttua hevosesta ihmiseen. Tauti ilmenee hevosilla usein lieväoireisena kuumeiluna, mutta virus voi aiheuttaa myös vakavan, hermosto-oireisen, kuolemaan johtavan aivokuumeen. Oireet ovat vaihtelevia: kuumetta, ruokahaluttomuutta sekä jalkojen, vatsanaluksen ja silmäluomien turvotusta. Muita oireita ovat lihaskipu, jalkojen turvotus, turvonneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus. Raivotauti voi tarttua sekä hevoseen että ihmiseen, mutta se on Suomessa harvinainen. Hevosinfluenssa Hevosinfluenssa on ortomyksoviruksiin kuuluvien influenssa A-virusten aiheuttama herkästi tarttuva ja nopeasti leviävä tauti, joka aiheuttaa hevoselle voimakkaan hengitystietulehduksen ja vaatii usean viikon toipumisajan. Salmonella on yksi niistä. Hevosilla esiintyy myös jonkin verran MRSA-bakteeria eli antibiooteille resistenttiä, niin sanottua sairaalabakteeria. ”Suomalainen tutkimusryhmä, jossa itsekin olen mukana, löysi taudin aiheuttajan, hevosen parapox-viruksen.” Tänä talvena virusta todettiin ensimmäisen kerran Ruotsissa. EHV-1-tartunta aiheuttaa hengitystietaudin, mutta se voi ilmetä myös vakavina tautimuotoina, kuten luomisina, vastasyntyneiden varsojen kuolemina ja hermosto-oireina. EHV-4 -infektion oireita ovat muun muassa sierainvuoto, kuume ja ruokahaluttomuus, ja se sairastuttaa pääasiassa nuoria hevosia. 19 Herpesvirukset Hevosten herpesviruksia (Equine herpesvirus, EHV) on viittä eri tyyppiä. ”Länsi-Niilin kuumetta ei ole vielä tavattu Suomessa, mutta jännitys tiivistyy. Lähimmät tapaukset ovat Pohjois-Saksasta läheltä Tanskan rajaa, ja tanskalaiset ovat jo kovasti huolissaan. Virusarteriitti Virusarteriitti on pienten valtimoiden tulehdussairaus, jonka aiheuttaa arteriittivirus EAV, equine arteritis virus. Virusarteriitti leviää pisaratartunta yleensä hengitysteiden kautta, mutta sairastunut ori voi levittää virusta myös spermassaan. Suurin osa hevosista paranee taudista, mutta joskus pääntaudin aiheuttamat paiseet voivat levitä pään imusolmukkeista myös muualle elimistöön, ja silloin tauti on usein tappava. Ensimmäisiä oireita ovat kuiva yskä, kirkas vuoto sieraimista sekä korkea kuume. Imusolmukkeisiin voi syntyä paiseita. Hevosen ja ihmisen välillä tarttuvia tauteja on Suomessa onneksi vähän. Ravitalleille sairaus oli taloudellisesti raskas, hevoset eivät voineet kilpailla eivätkä treenata. Sekä hevoseen että ihmiseen voi tarttua myös West Nile Virus eli Länsi-Niilin kuume, jota levittävät hyttyset ja linnut. Pääntauti Pääntauti on hevosilla esiintyvä Streptococcus equi -bakteerin aiheuttama hengitystieinfektio. Pääntautia vastaan on kehitetty uusi rokote, joka on parempi kuin aiemmin käytetyt. Raivotautia todettiin viimeksi vuonna 2003 Viron tuontihevosessa
Tarpeen mukaan lähipiiristä pyydetään silmäpareja apuun ja valvontaa vuorotellaan.’’ Kun varsominen on selkeästi lähellä, muut hevoset siirretään toiseen aitaukseen. ’’Kun ollaan lähellä laskettua aikaa, tammaa seurataan tauotta. Jos varsan emä suhtautuu ihmiseen hyväksyvästi, tekee yleensä alle vuorokauden ikäinen varsa tuttavuutta ihmiseen. Tilaa pyörittävä Minna Nordlund on vuosien kokemuksen myötä huomannut, että tammat haluavat synnyttää lähellä omaa laumaansa. ’’Aiemmin varsomisia hoidettiin perinteisesti varsomiskarsinassa, mutta tammat eivät viihtyneet erossa laumastaan. Mikäli tamma selkeästi suojelee varsaa ihmiseltä, tätä tulee kunnioittaa, eikä varsaa kannata turhaan lähestyä. Varsalta otetaan lisäksi varmuuden vuoksi vasta-ainetesti eläinlääkärin toimesta pian syntymän jälkeen.’’ Ensimmäiset päivät rauhassa Tarkka seuranta on tärkeää, kunnes varsa on muutaman vuorokauden ikäinen. Se saa olla rauhassa pihattorakennuksessa, mutta lauma on aivan lähettyvillä, jolloin tamma voi koskettaa laumansa jäseniä. Ensimmäisen elinviikon aikana Lauma tukee varsomista Huumoriharjun tilalla Karkkilalaisella hevostilalla luotetaan hevosen luonnollisiin vaistoihin varsomisessa. Pihatossa on kamera, jonka avulla Nordlund voi tarkkailla tilannetta myös öisin häiritsemättä tammaa. Nordlund seuraa tilannetta kameran kautta siihen asti, että varsa on noussut jaloilleen ja alkanut imeä maitoa. Seurantaa kameran avulla Varsomisen lähestyessä tamman vointia seurataan tarkasti. Perussääntö on kuitenkin aina, ettei ihminen mene tamman ja varsan väliin, ja tammalla säilyy koko ajan esteetön näköyhteys sekä pääsy varsan luokse.’’ Ensikosketus ihmiseen Varsaa ei aluksi oteta kiinni, vaan sen luontaista uteliaisuutta hyödynnetään. Nykyisin tamma siirretään omaan pihattoon noin kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa. Samalla tammalla merkit ovat usein hyvin samankaltaiset, ja synnytykseen valmistautumisen tunteminen auttaa myös yövalvomisessa. ’’Kun tamma luottaa tilanteeseen, se päästää myös varsan ihmisen lähelle.’’ Varsaa totutetaan vähitellen eriasteiseen käsittelyyn. Useampi tamma päätyi synnyttämään laitumelle lauman läheisyyteen. Jos varsa on terve, tärkeintä on Nordlundin mukaan antaa emän ja varsan olla rauhassa ensimmäiset päivät. ’’Yleensä tamma rentoutuu jo muutaman päivän kuluttua, jos se huomaa, että ihminen kunnioittaa sen huolta. ’’Varsa leimaantuu emäänsä, ja se on kaikkein tärkeintä. Tamma saa rauhaa, mutta kokee silti lauman olevan lähellä, mikä lisää tamman levollisuutta ja turvallisuuden tunnetta’’, Minna Nordlund kertoo. Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Huumoriharjun tila. 20 H uumoriharjun tilalla hevosten varsominen pyritään järjestämään mahdollisimman luonnollisesti. Kun tammaa hoidetaan ja ruokitaan, varsa alkaa usein itse hakea kontaktia ihmiseen. ’’Pihatossa tarkistan jälkeiset ja kun kaikki näyttää hyvältä, annan tamman ja varsan olla rauhassa pitkään. Tamma hoidetaan normaalisti, ja varsan tulee heti tottua siihen, että ihminen käy tamman luona, ruokkii ja hoitaa tammaa sekä siivoaa karsinaa