2/2021 7,20 Pitääkö herpesvirusta pelätä. Tallikoira Elli rakastaa ratsastusta Riitin Tallissa toimitaan hevosten ehdoilla Mielentila on tärkeä koulutusväline Hyvällä kuljettajalla pitää olla pelisilmää Tiluksilla on näkyvissä kevään merkkejä Ihminen kuljettaa KORONAA tallilta toiselle KUOLAIN aiheuttaa vammoja!
BEMER Horse-Set. ~ Parantaa mikroverenkiertoa ~ Tukee elimistössä parasympaattisia prosesseja ~ Tehostaa rentoutumista ja palautumista suorituksen jälkeen ~ Parantaa suorituskykyä ~ Optimoi suorituksia paremman elastisuuden avulla ~ Vähentää ja ennaltaehkäisee tulehdusalttiutta ~ Tehostaa loukkaantumisen jälkeistä kuntoutumisprosessia ~ Parantaa anestesia kokemusta ja toipumista leikkauksen jälkeen BEMER Nordic · Itsehallintokuja 6 · FI-02600 Espoo. Hevosesi hyvinvointiin
16 Säännöllinen hammashoito jokaisen hevosen oikeus. 09-413 97 369 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Mediamyynti: Katja Juvankoski katja.juvankoski@karprint.fi Puh. 09-413 97 300 ma–pe klo 9–15 Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 43 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 49 € Seuraava numero: ilmestyy toukokuun lopussa. Niistä 84 prosentilla todettiin tuoreita vammoja suussa. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. vuosikerta. Tallikoira Elli mielipuuhassaaan ratsastamassa minikokoisella shetlanninponilla Legolla. Jos kilpailun järjestäjien tautitorjuntatoimet olisivat olleet riittävät, olisi virus saatu tukahdutettua heti alkuunsa. 28 Riiti tallilla Lohjalla opitaan perinteistä ratsastusta ja hevosenhoitoa – mutta aina hevosten ehdoilla. Mari Ahola-Aalto Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 34 – Toivotaan, että näillä päästään viruksista huolimatta aloittamaan kotimainen kisakausi kesän korvalla, sanoo Suomen Ratsastajainliiton hallituksen puheenjohtaja Marjukka Manninen. Viruksen sai Espanjassa 100 hevosta, joista osalle se aiheutti myös vakavia keskushermostollisia oireita. 42 H evoskansaa kohauttanut, Euroopassa levinnyt aggressiivinen EHV-1 -herpesvirus ei asiantuntijoiden mukaan ole uusi kanta, vaan vastaavaa viruskantaa on todettu jo vuonna 1997 Belgiassa. Tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Katja Hautala peräänkuuluttaa hevostallien omavalvontaa kaikkien virusten ja bakteerien torjunnassa. Hysteria ja pelko eivät nyt auta, vaan välimatkat ja hygienia ovat avaimet hevostenkin virusten leviämisen estämisessä. 26 Talli on hevoselle turvallinen paikka, jossa hyvinvoinnin rutiineja vaalitaan. Ihmisten tulee virusaikaan olla erityisen huolellisia, sillä ihminen voi levittää hevosten koronatartuntaa kuljettamalla sairastuneen hevosen lantaa esimerkiksi kengänpohjissaan tallilta toiselle. Kaikkien virusten ja bakteereiden torjumiseksi talleilla pitäisi Hautalan mukaan olla käsienpesumahdollisuus ja puhtaat käsipyyhkeet. Välimatkat ja hygieniatutut lääkkeet Sisältö 2/2021 20 Hevoskouluttaja Memma Mustonen mukaan kouluttamisen edellytys on, että hevonen on rauhallinen ja tottunut tallin tapoihin. 09-413 97 397 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puh. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu) 24. Epidemia sai alkunsa helmikuussa Espanjan Valenciassa järjestetyistä ratsastuskilpailuista. 14 Suomen Hippos kannustaa hevosen taustavoimia hevosen suun säännöllisiin tarkistuksiin ja suuvammojen ennaltaehkäisyyn. Hautala kehottaa välttämään vieraiden hevosten koskettamista eikä hevostenkaan tulisi olla kosketuksissa vieraiden hevosten kanssa. Tautipurkauksen seurauksena kaikkiaan 17 hevosta on tähän mennessä kuollut tai jouduttu lopettamaan. Ehkä tästä virustalvesta opitaan jotakin vastaisen varalle. Hän korostaa, että vastustustoimenpiteet ovat tärkeitä tallikohtaisten epidemioiden ehkäisemiseksi. Ensimmäisten hevosten sairastuttua kuumeeseen virusta ei eteläeurooppalaiseen leväperäiseen tapaan onnistuttu eristämään. 3 Pääkirjoitus 6 Eläinlääkäri Katja Hautala näkee tautitorjuntatoimien pettämisen selkeäksi syyksi herpesviruksen leviämiseen Euroopassa. Tilaa omasi! Lehdessä käytetään Matton Imageskuvatoimiston kuvia. Olihan 500 hevosta majoitettu samaan suureen telttatalliin. 10 Ravilähtöjen jälkeen tutkittiin 261 ravuria. Yleensäkään tallista toiseen ei pitäisi mennä vaihtamatta vaatteita välillä. Legon säkäkorkeus on 65 senttiä. 19 Hevostoimijat yhteisellä ohjelmalla kunnallisvaaleihin. Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen
56 Tiluksilla on kevättä ryntäissä. 78 ArcticVets tuottaa puhtaita hoitotuotteita kotimaisista raaka-aineista. 28 20 6 10. Nyt vuonna 1999 syntynyt, 105-senttinen shetlanninponiruuna asustaa Riitin omalla tallilla. 64 Koronan kanssa tullaan toimeen pääkaupunkiseudun ja Turun ulkopuolella. 59 Pararatsastaja Jaana Kivimäen tähtäimessä ovat MM-kisat. 47 Fysio Healinghevosten hyvinvointia 30 vuoden ajan. Kolmevuotias puoliverinen ruuna kantaa luottavaisena vesimattoa Memma Mustosen koulutushetken päätyttyä. 4 38 Nina Viitamäen Luontoäidin hevoset on Suomen ensimmäisiä yrityksiä, joissa nostettiin esille hevosten luonnonmukainen hoito ja ruokinta perinnetietoja hyödyntäen. 68 Hevosten hyvinvointi on varmistettava liikuntarajoitustenkin aikana. 52 Hevosaidan rakentajan tulisi hahmottaa, miten sähkö aidassa kulkee, voidakseen ymmärtää aidan toimintaa. Ajoksen Jani eli Köpö hankittiin, kun Riiti oli kymmenvuotias. Tekniikkaopetuksella ei pääse pitkälle, jos perusta ei ole kaikin osin kunnossa. 42 Tallikoira Elli on aina mukana kaikissa tallitöissä – myös saunassa päivän päätteeksi. 60 Lastaus ja kuljetus ovat asioita, joista hevosella pitäisi olla vain hyviä kokemuksia. 80 Tukes: Ratsastuskilpailujen turvallisuus pääosin kunnossa. – Kaikkien virusten ja bakteereiden torjumiseksi talleilla pitäisi olla saatavilla myös asianmukainen käsienpesumahdollisuus ja puhtaat käsipyyhkeet, toteaa eläinlääkäri Katja Hautala. 70 Satula-auto tuo satulat sovitusta varten omalle tallille. 69 Hippos suosittelee 14 vuorokauden karanteenia ulkomailta saapuville hevosille. Eläinlääkäri Kati Tuomola ryhtyi tekemään laajaa tutkimusta kuolainten vaikutuksesta hevosten suun kuntoon. 50 Seinäjoella juostaan taas Kunkkarit. 73 Kokonaisvaltainen valmennus on valmentaja Anna Kärkkäisen päämäärä
6 Karsinoiden, ruokakuppien ja vesiastioiden säännöllinen pesu ja kuivikkeiden vaihto usein ovat tärkeitä toimenpiteitä tautien torjunnassa.
7 Hevoskansaa huolettaa vaarallisen viruksen leviäminen Euroopassa Taudit kuriin torjuntatoimenpiteillä Eläinlääkäri Katja Hautala näkee tautitorjuntatoimien pettämisen selkeäksi syyksi viruksen leviämiseen Euroopassa. Teksti: Susanna Malmström
Kuvituskuva: Susanna Malmström Katja Hautala on erikoistunut tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäriksi. Ensimmäisten hevosten sairastuttua kuumeeseen niitä ei onnistuttu eristämään, vaan suuri määrä hevosia altistui tartunnalle. Myös ihmiset voivat levittää hevosten Myös ihmiset voivat levittää hevosten koronatartuntaa kuljettamalla koronatartuntaa kuljettamalla sairastuneen hevosen lantaa esimerkiksi sairastuneen hevosen lantaa esimerkiksi kengänpohjissaan tallilta toiselle. kengänpohjissaan tallilta toiselle.. 8 Ihminen voi levittää taudinaiheuttajia hevosesta toiseen huomaamattaan. Tautitorjuntatoimet eivät ole olleet riittävät, eikä virusten leviämistä onnistuttu estämään, vaan ne saivat hyvän mahdollisuuden jyllätä isossa hevosjoukossa. Usean viikon kestäviin kilpailuihin osallistui kaikkiaan noin 800 hevosta, joista noin 500 majoitettiin isoon telttatalliin. Lisätietoja nettisivuilta www.tervetalli.fi H evosiin perehtynyt, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Katja Hautala kertoo, että hevoskansaa kohauttanut, Euroopassa levinnyt aggressiivinen EHV-1herpesvirus ei alustavien selvitysten perusteella ole uusi kanta, vaan vastaavaa viruskantaa on todettu jo vuonna 1997 Belgiassa. – Epidemia sai alkunsa helmikuussa Espanjan Valenciassa järjestetyistä ratsastuskilpailuista. Varsinkin varsomisja astutuskauden alkaessa, on syytä olla erityisen tarkka hygieniasta, jotta vastasyntyneet varsat saadaan suojattua taudinaiheuttajilta
Valencian kilpailujen yhteydessä EHV-1 virukseen sairastui kaikkiaan 100 kilpahevosta. Osa hevosista saa suolisto-oireita, kuten ripulia tai ähkyä, osa tartunnan saaneista on oireettomia. Euroopan ratsastuskilpailuissa todetun taudinpurkauksen syyksi Hautala laittaisi olemattomat tautitorjuntatoimet. Tartuntaa tavataan Suomessa vain yksittäisiä tapauksia vuosittain, jos sitäkään, Hautala kertoo. Kenkien vaihtaminen tai niiden puhdistus ja desinfiointi eri tallien välillä on tärkeää koronaviruksen leviämisen ehkäisyssä. Näiltä hevosilta vaaditaan negatiivinen EHV1-testi ennen kuin ne voivat kilpailla seuraavan kerran, Hautala kertoo ja arvelee, että jatkossa tullaan muutenkin vaatimaan korkeampia tautivastustustoimenpiteitä. – Hevosten koronaa tavataan erityisesti talvella. Toiset lähtivät uusiin kilpailuihin, osa kotitalleihinsa Keski-Eurooppaan. Kylmä vuodenaika on otollisinta aikaa koronavirukselle, sillä virus viihtyy ja säilyy viileässä sekä kosteassa ympäristössä tartuntakykyisenä noin kolmen viikon ajan. – EHV1-virus aiheuttaa tyypillisesti kuumetta, väsymystä ja erityisen vaarallinen se on tiineille tammoille aiheuttaen luomisia. Kesällä lämpö tuhoaa viruksen talliympäristössä todennäköisesti nopeammin. Katja Hautala mukaan kohua aiheuttanut EHV-1 on yleinen myös Suomessa. Vaikkakin rokotukset suojaavat herpestartuntojen hengitystieoireilta ja luomisilta, eivät ne tehoa keskushermosto-oireita vastaan, Hautala lisää. Suurin osa hevosista sairastui kuumeeseen, mutta osalle virus aiheutti myös vakavia keskushermostollisia oireita. Tautipurkauksen seurauksena kaikkiaan 17 hevosta on tähän mennessä kuollut tai jouduttu lopettamaan, Hautala kertoo. Vanhoilla hevosilla ja niillä, jotka ovat sairastaneet taudin aikaisemmin, oireet ovat usein lieviä tai niitä ei ole lainkaan. – FEI:n kisajärjestäjät ovat epäonnistuneet tautitorjuntatoimissa ja läheisissä kontakteissa olevat hevoset ovat antaneet ihanteelliset olosuhteet virusten leviämiseen. – Epidemiaa ehkäistään leviämästä pitämällä sairastuneet ja altistuneet, myös oireettomat, hevoset erillään muista kolmen viikon ajan. Tallihygieniaan tulisi kiinnittää eritystä huomiota ja uudet sekä kilpailuista palaavat hevoset tulisi laittaa kahdeksi viikoksi karanteeniin. – Hevosten osastoiminen on tärkeää herpestartuntojen vastustamisessa. Myös Tanskaan ja Ruotsiin palasi altistuneita hevosia. Herpes on yleinen virus Hevosten herpesvirukset (EHV-4 ja EHV-1) ovat merkittäviä hengitystieinfektioiden aiheuttajia ja ne leviävät pisaratartuntana. Tiineet tammat kannattaa pitää omana ryhmänään erillään kaikista muista hevosista. Kaikkien virusten ja bakteereiden torjumiseksi talleilla pitäisi olla saatavilla myös asianmukainen käsienpesumahdollisuus ja puhtaat käsipyyhkeet, toteaa Katja Hautala. 9 Korona jyllää talleilla – Kaikkien virusten ja bakteereiden torjumiseksi talleilla pitäisi olla saatavilla myös asianmukainen käsienpesumahdollisuus ja puhtaat käsipyyhkeet, toteaa Katja Hautala. Sairastunut hevonen erittää virusta runsaasti ulosteeseen ja virus tarttuu suun kautta. EHV-4 virusta tavataan eniten ja se aiheuttaa erityisesti nuorille hevosille kuumetta sekä hengitystieoireita. I Hautalan mukaan Hautalan mukaan koronavirus on koronavirus on yleensä aikuisten yleensä aikuisten hevosten tauti. Vain pieni osa hevosista tarvitsee sairaalahoitoa ja nesteytystä. Joskus EHV1-tartuntaan liittyy myös keskushermosto-oireet, jotka voivat vaihdella lievästä horjumisesta koko takapään halvaantumiseen. Tallihygienia tärkeää Hautalan mukaan koronavirus on yleensä aikuisten hevosten tauti. Nyt FEI on keskeyttänyt kilpailutoimintansa Euroopassa useamman viikon ajaksi ja laittanut sairastuneet sekä altistuneet hevoset tarkkaan kontrolliin taudin leviämisen ehkäisemiseksi. – Lisäksi vielä vieras ympäristö kilpailusuorittamisineen on stressitekijä, joka alentaa hevosen vastustuskykyä ja altistaa herpestartunnoille, Katja Hautala selventää. Sairastuneet hevoset oireilevat yksilöllisesti, joten omistajan tai hoitajan on hyvä tuntea hevosen normaali terveydentila. Myös ihmiset voivat levittää hevosten koronatartuntaa kuljettamalla sairastuneen hevosen lantaa esimerkiksi kengänpohjissaan tallilta toiselle. hevosten tauti.. – EHV-1 hermostomuoto, josta nyt kohistaan, on harvinaisin, mutta vakavin. – Vieraiden hevosten koskettamista tulisi välttää, eikä hevosten tulisi muutenkaan olla kosketuksissa vieraiden hevosten kanssa. – Tauti menee yleensä viikossa itsestään ohi. Yleensäkään tallista toiseen ei pitäisi mennä vaihtamatta vaatteita välillä, sillä taudinaiheuttajat voivat kulkeutua ihmisten vaatteiden mukana hevosiin. Leviäminen estettävä Parhaillaan kohua aiheuttaneen viruksen leviäminen on Hautalan mukaan tällä hetkellä rajoittunut Kansainvälisen ratsastajainliiton (FEI:n) tasolla kilpaileviin hevosiin, vaikkakin epidemia on aiheuttanut pelkoa vaarallisen viruksen leviämisestä myös Suomeen. – Osa altistuneista hevosista lähti Valenciasta eteenpäin ilman minkäänlaista kontrollia. Hän korostaa, että vastustustoimenpiteet ovat tärkeitä tallikohtaisten epidemioiden ehkäisemiseksi. Hautalan mukaan oireita ovat ruokahaluttomuus, kuume ja väsymys. Samoin nuoret hevoset kannattaa pitää erillään kilpahevosista. I Eläinlääkäri Katja Hautala kertoo, että erittäin helposti tarttuva hevosten koronavirus on viime vuosina aiheuttanut aiempaa enemmän hevosten sairastumisia sekä Suomessa että Ruotsissa. Eläinlääkäri peräänkuuluttaa hevostallien omavalvontaa kaikkien virusten ja bakteerien torjunnassa. Kuume on usein tarttuvan taudin ensimmäinen oire ja kuumeinen hevonen kannattaakin eristää nopeasti tallin muista hevosista
10 Vammojen yhtenä syynä on ohjauspaine Kuolain voi vaurioittaa hevosen suuta merkittävästi
En havainnut itse verta, enkä aluksi hevosta mitenkään suuremmin noteerannut, mutta päätin vilkaista suuta kisan jälkeen ja sananmukaisesti järkytyin. – Ohjeiden mukaan eläinlääkärin ei tarvinnut katsoa hevosen suuhun, jollei verta ollut näkyvisLähde: Tuomola, K, Mäki-Kihniä, N, Valros, A, Mykkänen, A, Kujala-Wirth, M. Ravilähdön jälkeen tutkittiin 261 ravuria 115 lähdöstä kymmenessä eri ravikilpailussa neljällä länsisuomalaisella raviradalla. Julkaistuja tutkimuksia on islanninhevosista ja laukkasekä poolohevosista. Niin pahoja vammoja on ollut harvalla hevosella. 11 Kun eläinlääkäri Kati Tuomola kymmenisen vuotta sitten osin sattuman ansiosta vilkaisi yhden ravihevosen suuhun, tyrmistys oli valtava.– Suupielen sisäpuolet muistuttivat jauhelihaa. Kuolaimet olivat vaurioittaneet suun täysin. Viidenneksellä eli 20 prosentilla suun vauriot olivat lieviä, mikä tarkoitti enintään yhden sentin laajuista mustelmaa. Risk factors for bit-related lesions in Finnish trotting horses. Kymmenessä ravikilpailussa neljällä raviradalla tulokset olivat valitettavasti samanlaisia joka ilta. Tulokset puhuivat selvää kieltään. – Asiaa on tutkittu melko vähän. Tutkimus jatkuu, ja se on jo nyt kansainvälisestikin ainutlaatuinen tutkimus. Hevoset olivat iältään 3–15-vuotiaita ja rodultaan suomenhevosia (78), lämminverisiä (151) ja poneja (32). Asia jäi vaivaamaan Tuomolan mieltä, kunnes kymmenkunta vuotta myöhemmin Hippoksen aloitteesta Tuomola ryhtyi tekemään laajaa tutkimusta kuolainten vaikutuksesta hevosten suun kuntoon. Näin laajaa aineistoa ei olisi saatu, jos hevoset olisi tutkittu ennen ja jälkeen lähdön, niin olimme ehtineet tutkia vähemmän hevosia. Ravureiden suuhaavoista ei tiettävästi ollut tieteellistä julkaisua tätä ennen. Hevosilla, jotka kilpailivat Crescendolla, suoralla puoltajankuolaimella tai suoralla muovikuolaimella oli suurempi riski kohtalaiseen tai vakavaan suuvauriostatukseen kuin hevosilla, jotka kilpailivat ravinivelkuolaimella, mutta vaurioita oli myös tällä kuolaintyypillä.. Kyseisestä hevosesta oli muiden eläinlääkäreiden tekemiä raportteja, joissa mainittiin verta näkyneen hevosen suussa. Equine Vet J. Suurimmalla osalla suuvaurioita Tuomolan tutkimuksen ensimmäinen osa julkaistiin pari vuotta sitten. Vaurioita oli tavallisimmin suupielen sisäpuolella, posken etuosan limakalvolla ja alahammasloman ikenessä. 2021; 00: 1– 9. https://doi.org/10.1111/evj.13401 Tavallisimmat tutkituilla ravihevosilla käytetyt kuolaimet yleisyys järjestyksessä Ravinivelkuolain Crescendo Suora puoltajankuolain Suora muovikuolain (Happy Mouth) Nurmos kuolain Bristol-kuolain sä suun ulkopuolella. Teksti: Juhani Karvonen E läinlääkäri Kati Tuomola toimi tuolloin ravien eläinlääkärinä. – Niistä 84 prosentilla todettiin tuoreita vammoja suussa. Silti hevosesta ei ulospäin näkynyt mitään, vertakaan ei suun ulkopuolella näkynyt
Tutkimushevosista kuudella näkyi verta huulessa suun ulkopuolella lähdön jälkeen, vaikka vakavia vammoja oli viidenneksellä. Suuvauriot jäävät helposti Vakava vaurio tarkoittaa syvää yli sentin Vakava vaurio tarkoittaa syvää yli sentin kokoista haavaa tai vähintään kolmen sentin kokoista haavaa tai vähintään kolmen sentin kokoista pinnallista haavaa, tai useita kokoista pinnallista haavaa, tai useita pienempiä haavoja tai mustelmia tai niiden pienempiä haavoja tai mustelmia tai niiden yhdistelmiä. Suun vaurioihin ei ollut yhteyttä kielisiteellä, sekillä, laukkaamisella, rodulla tai sijoittumisella kolmen parhaan joukkoon tai sijoittumisella rahasijalle. Toisaalta 20 prosentilla vauriot olivat vakavia. – Vauriot saa aikaan ihminen, ei kuolain itsessään, mutta toki eri kuolaimilla on myös merkitystä vaurioiden syntymiselle. Risk factors for bit-related lesions in Finnish trotting horses. Hevosen tuntemuksia ei voi kukaan tarkkaan tietää. Suurena riskinä on suun vaurioiden kroonistuminen, Tuomola pohtii. Equine Vet J. Hevosilla, jotka kilpailivat Crescendolla, suoralla puoltajankuolaimella tai suoralla muovikuolaimella oli suurempi riski kohtalaiseen tai vakavaan suuvauriostatukseen kuin hevosilla, jotka kilpailivat ravinivelkuolaimella, mutta vaurioita oli myös tällä kuolaintyypillä. Tuomola ja Nina Mäki-Kihniä ovat julkaisseet tänä vuonna Ravihevosen suuoppaan, jossa opastetaan, miten hevosen suu tarkastetaan. – Crescendon ja suorakuolainten aiheuttamat suurvauriot olivat jossain määrin yllätys. https://doi.org/10.1111/evj.13401 Syvä haava näkyy vasemmassa hammaslomassa ensimmäisen alaposkihampaan edessä Iso krooninen haavauma oikeassa ulkosuupielessä voi olla hevoselle kovin kivulias. Tässä suhteessa kannattaisi mielestäni miettiä, olisiko nivelkuolain parempi vaihtoehto ja pyrkiä totuttamaan hevonen nivelkuolaimelle ja kevyille ohjasavuille. – Psyykkinen valmennus oli tärkeää, jottei ohjastuksessa tarvitsisi ylipäätään käyttää liian suurta ohjaspainetta. 12 Lähde: Tuomola, K, Mäki-Kihniä, N, Valros, A, Mykkänen, A, Kujala-Wirth, M. yhdistelmiä.. Suoralla kuolaimella havaittiin enemmän hammaslomavaurioita. Suuri vaikutus vaurioiden synnyssä on todennäköisesti ohjaspaineella, joka vaihtelee hevosen ja ohjastajan mukaan. – Tarkastus vie pari minuuttia. Hammaslomaan ja suun ulkopuolelle pureminen on mahdotonta. – Tulokset yllättivät jo senkin takia, ettei samanlaista tutkimusta oltu koskaan aikaisemmin tehty. Nekin johtuvat mekaanisesta ärsytyksestä. Tutkimuksessa tarkasteltiin vaurioita suun ja poskien etuosassa, johon pureminen on epätodennäköistä. Nahkapäällysteinen kuolainkin voi aiheuttaa vaurioita etenkin hammaslomassa. Iso ja syvä haava vasemmassa sisäsuupielessä luetaan jo vakavaksi vaurioksi. Sillä kohdalla suussa on luun päällä vain ohut limakalvo. Toki hammaspiikit voivat jossain tapauksessa pahentaa vaurioita. Ravinivelkuolain vaurioitti vähiten Tutkimuksen perusteella ravinivelkuolaimella kilpailleilla oli vähiten vaurioita. Suun sisällä tai kuolaimissa oli verta lisäksi 26 hevosella (10 prosenttia). Vakava vaurio tarkoittaa syvää yli sentin kokoista haavaa tai vähintään kolmen sentin kokoista pinnallista haavaa, tai useita pienempiä haavoja tai mustelmia tai niiden yhdistelmiä. Kun limakalvo kuolaimen paineen vaikutuksesta puristuu ja hiertyy hammasta vasten, limakalvo voi haavautua vaikkei hampaassa piikkejä olisikaan. Raveissa noin puolet kilpailee ravinivelkuolaimella. Tuomola suosittelee, että hevosen suu tarkastettaisiin ennen kisoja säännöllisesti. Suu tulisi tarkastaa säännöllisesti – Crescendo, suora puoltajankuolain tai suora muovikuolain saatetaan valita sellaiselle hevoselle, jonka ohjastamiseen käytetään voimakkaampia ohjasotteita. Hevosten suita ei oltu kisojen jälkeen laajasti koskaan tutkittu. Kuvittelisin, että hammaslomavauriot ovat erittäin kivuliaita. Mustelmien ja haavojen lisäksi havaitsimme punoituksia ja turvotuksia, joita emme kirjanneet aineistoon. –Tutkimushevosista yksi oli purrut kielen kärkeen. Silti joka toisella ravinivelkuolaimellakin kilpailleista hevosesta oli suussaan kohtalainen tai vakava vaurio. Vain 16 prosentilla hevosista ei havaittu mitään suun vaurioita. 2021; 00: 1– 9. Posken limakalvossa vaurioita oli 26, suupielen sisäpuolella 64, suupielen näkyvillä suun ulkopuolella kahdella prosentilla ulkopuolella kuudella ja hammaslomassa 26 prosentilla. Verenpurkaumia eli mustelmia oli 70, haavoja 40, verta suun sisäpuolella tai kuolaimissa 10 ja verta näkyvillä suun ulkopuolella kahdella prosentilla hevosista. Tarkastuksella voitaisiin estää ainakin haavojen kroonistuminen. Kun limakalvo rikkoontuu ja kuolain hankaa luuta vasten, sen luulisi tekevän kipeää. Hevosen psyykkeeseen suun kivut ja väärät kuolaimet varmasti vaikuttavat
Sci. Front. Tuomola muistuttaa, että suuvaiva voi aiheuttaa kipua, mutta saaliseläimenä hevosen ei kannata paljastaa kipuaan. Jos verta havaitaan suussa lähdön jälkeen, hevonen tarkastetaan ja hevoselle voidaan määrätä määräaikainen kilpailukielto sekä eläinlääkärin tarkastus ennen seuraavaa kilpailuun ilmoittamista. Pintakudos voi näyttää terveeltä jo muutaman viikon kuluttua. Hippos ohjeistaa, että hevonen tarkastetaan ja tarvittaessa poistetaan lähdöstä, jos verta havaitaan ennen lähtöä. Ei ole normaalia, että suuhun tulee haavoja. – Yleensä kipu kuitenkin saa eläimen muuttamaan käyttäytymistään jollain tavalla. – Voi kestää jopa 10 kuukautta, ennen kuin kudosrakenteen kuormituskestävyys on palautunut ennalleen. Tuomola jatkaa tutkimustaan kenttäratsastushevosilla, ja tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi tieteellisessä lehdessä. Joskus käytös tulkitaan hevosen ”tavaksi” tai ”luonteenpiirteeksi”. Toimenpide on helppo tehdä. 2021; 00: 1– 9. 13 Eläinlääkäreillä selvät ohjeet I Verensekainen sylki on merkki, jota raveja valvova eläinlääkäri tarkkailee rutiininomaisesti. Syvemmissä kudoksissa paranemisaika on pitempi. doi: 10.3389/fvets.2019.00206 Tuomola, K, Mäki-Kihniä, N, Valros, A, Mykkänen, A, Kujala-Wirth, M. Lähde: Ravihevosen Suuopas 2021 Kati Tuomola ja Nina Mäki-Kihniä Artikkelit: Tuomola K, Mäki-Kihniä N, Kujala-Wirth M, Mykkänen A and Valros A (2019) Oral Lesions in the Bit Area in Finnish Trotters After a Race: Lesion Evaluation, Scoring, and Occurrence. Vet. Risk factors for bit-related lesions in Finnish trotting horses. Vaihtoehtoja liikuttamiselle ovat esimerkiksi kuolaimettomat suitset, perähevonen, uittaminen tai vesikävelytys. Equine Vet J. 6:206. Erilaisia kipukäyttäytymisiä on joskus vaikea tunnistaa. https://doi.org/10.1111/evj.13401 Kati Tuomolalta kului muutama minuutti hevosen suun tarkastamiseen. – Kuolaimen käytöstä on pidettävä taukoa, kunnes haava on täysin parantunut. I. Haavautunut kohta on altis vaurioitumaan uudestaan, mikä on tyypillinen kierre suupielihaavoissa. Suun tarkasteluun tarvitaan otsalamppu, ripeyttä ja rauhallisuutta. Tämän hevosen suu oli täysin kunnossa Kuva: Nina Mäki-Kihniä piiloon, minkä takia suu kannattaa tarkastaa kuolaimen käytön jälkeen. Suu vaatii toipumisaikaa Jatkuva ärsytys tai infektoituminen hidastaa haavan paranemista. Hevosen hoitaja tai valmentaja voi tehdä sen osana hoitorutiineja ajon jälkeen. Kipu voi ilmetä syömiseen liittyvinä oireina ja ”hankala käytöksenä” esimerkiksi kuolaimen vastusteluna tai hitaana syömisenä
– Minulta kysytään monesti, mikä kuolain olisi hyvä, mutta keskustelu jää monesti hieman pintapuoliseksi. Oppaassa on esitetty esimerkiksi kuolaimen suuvaurioiden ehkäisyyn liittyvä kolmio, jossa pohjalta löytyy hevosen henkistä hyvinvointia korostava perushyvinvointi-kohta. Oppaassa nostetaan esille myös hevosen henkisen hyvinvoinnin tärkeyttä. Ravikilpailuissa on paikalla aina hevosten hyvinvoinnista vastaava kilpailueläinlääkäri avustajineen. Hevosen suuta tarkastetaan Mikkelissä 21.7.2019. Oppaassa onkin monta sivua koulutusta sekä mielenlaatua käsittelevää aineistoa, ja sitä, miten se hevosen mieli pysyisi hyvänä, Tuomola kertoo oppaan taustoista. prosentilla ilmeni eri asteisia suuvauriota. Alkuperäisen vuonna 2017 kerätyn aineiston pohjalta Equine Veterinary Journal julkaisi alkuvuodesta 2021 tutkimuksen eri kuolainten sekä suuvaurioiden yhteydestä. Tutkimuksessa selvisi, että tietyillä kuolaimilla oli yhteys havaittuihin suuvaurioihin. Vuonna 2019 Frontiers in Veterinary Science -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa ”Ravihevosten suuvaurioista kuolaimen alueella” (lyhennetty suomennos julkaistu Suomen Eläinlääkärilehdessä) kävi ilmi, että 261 tutkitusta hevosesta 84 Ravihevosen suuterveyden opas 2.0 Käytännön neuvoja hevosten suun hyvinvointiin Raviurheilussa kaikki lähtee liikkeelle hevosten hyvinvoinnista. Suomen Hippos kannustaa hevosen taustavoimia hevosen suun säännöllisiin tarkistuksiin ja suuvammojen ennaltaehkäisyyn. Tutkimusaineisto kerättiin Suomen Hippos ry:n ravihevosten hyvinvointiprojektissa. Kati Tuomola ja Nina Mäki-Kihniä ovat koostaneet ravihevosen suuterveyttä käsittelevän oppaan, joka pohjautuu osittain edellä mainittuihin tutkimuksiin. Hyvinvointi laajasti tärkeää Oppaassa korostetaan erityisesti hevosen perushyvinvoinnista huolehtimista sekä suuvaurioiden ennaltaehkäisyä. Kuva: Hippos/Ville Vuorinen. – Olen ollut 14 vuotta raveissa kilpailueläinlääkärinä, eikä tämä suun terveysasia ratkea pelkästään sillä, että vaihdetaan kuolain tai raspataan hampaat. Hevosia tarkkailHippos suosittelee säännöllisiä suutarkastuksia ravihevosille. 14 E läinlääkäri Kati Tuomolan ja kirjailija Nina Mäki-Kihniän toimittama Ravihevosen suuterveyden opas 2.0 antaa hyödyllisiä ohjeita hevosihmisille. Lisäksi opas sisältää tietoa hevosten hammassairauksista sekä koulutuksesta
Sitten jos huomataan, että hevosen kanssa on ongelmia, niin vaihdetaan helposti kuolainta. Ajanvaraus arkisin 8–16 puh. I Päivitetty Ravihevosen suuterveyden opas 2.0 antaa hyödyllisiä ohjeita hevosihmisille. – Kuolain ei itsessään tee suuhun vaurioita. Suomen Eläinlääkärilehti. Hippoksen Youtube –sivuilta löytyvä video on edelleen ajankohtainen, Tuomola kommentoi. Yleisimmin käytetty ravikuolain oli vähiten yhteydessä suun vaurioihin, mutta kolmen muun kuolainmallin (Crescendo, suora puoltajankuolain ja suora muovikuolain) kohdalla suun vauriot olivat yleisimpiä. Osaksi jokapäiväisiä tallirutiineja Hippos kannustaa ihmisiä hevosten säännöllisiin suutarkastuksiin ja suun terveyttä tukevat tarkastukset on hyvä ottaa osaksi päivittäisiä tallirutiineja (linkki Hippoksen uutiseen 26.7.2019). Ravihevosen suuterveyden opas nostaa suureen rooliin vammojen ennaltaehkäisyn jo hevosen opetusvaiheesta lähtien. 15 Ravihevosen suuterveyden opas 2.0 laan lämmittelyssä, kilpailutilanteessa sekä tallialueella, ja raveissa hevosen suu tutkitaan aina, jos suupielessä näkyy verta. – Monesti kun puhutaan, että onko hevonen kunnossa, niin keskitytään lihaskuntoon ja esimerkiksi jalkojen terveyteen, mutta hevosen tulisi olla myös mieleltään kunnossa, kun halutaan mennä kovaa. Se on tärkeää, mutta jos ongelmia ilmenee, se on kuitenkin jälkijättöistä. Ravikilpailuissa valvonta on tärkeää, mutta se on vain pieni osa hevosen hyvinvoinnin varmistamista. Se on asia, joka kerrankin on hevosihmisille ilmaista. Kun peruskuolaimesta mennään erikoiskuolaimeen, eikä sekään toimi, niin sitten tulee helposti vaurioita. Siksi onkin tärkeää mitä kotona tapahtuu ja panostaa hevosen koulutukseen,Tuomola kommentoi. www.hevossairaala.. – Kun mennään oppaassa esitetyssä kolmiossa yläpäähän, sieltä löytyy ikään kuin jäävuoren huipulta raveissa tapahtuva valvonta. Tilanteen tulisi olla hallinnassa ilman voimankäyttöä. Oppaassa onkin haastateltu hevosten koulutukseen erikoistuneita asiantuntijoita. Sci. Toimintaohjeiden mukaisesti mahdolliset hevosen terveyttä koskevat laiminlyönnit raportoidaan eteenpäin. Tutkimuksessa verta oli havaittavissa suun ulkopuolella vain kahdella prosentilla hevosista. Ravihevosten suuvaurioista kuolaimen alueella. 040 416 6052 Ravihevosen suun terveyttä käsittelevät tutkimukset: I Tuomola K, Mäki-Kihniä N, Kujala-Wirth M, Mykkänen A and Valros A (2019) Oral Lesions in the Bit Area in Finnish Trotters After a Race: Lesion Evaluation, Scoring, and Occurrence. 2019, 125, 8. doi: 10.3389/fvets.2019.00206 https:// www.frontiersin.org/articles/10.3389/fvets.2019.00206/full (suomenkielinen versio) Tuomola, Mäki-Kihniä, Kujala-Wirth, Mykkänen & Valros. Tärkeää olisi opettaa ravurit niin, että ne esiintyvät kilpailutilanteissa rentoina ja luottavaisina. Front. Sivut 516-519. Risk factors for bit-related lesions in Finnish trotting horses. Siihen miten hyvin hevonen pysähtyy, vaikuttaa kiihtymystila. Hevonen on iso eläin ja siinä on paljon voimaa, mutta suu on taas pieni ja herkkä, ja tämä aiheuttaa tietynlaisen ristiriidan. Equine Veterinary Journal. – Jos suuhun kuitenkin tulee vaurioita, on niiden havainnointi ja asianmukainen hoito tärkeää. https://www.sell.fi/sites/default/files/sivujen_ liitteet/elainlaakarilehti_8_19_ravihevosten_suuvauriot.pdf Tuomola, Mäki-Kihniä, Valros, Mykkänen & Kujala-Wirth. Hevosen taustajoukkojen suorittamat tarkastukset olisivatkin tärkeitä, eikä suun etuosan tarkistukseen mene kuin muutama minuutti. Jännittynyt hevonen on haastavampi ohjastaa, jolloin myös suun vaurioita ilmenee helpommin. – Jos hevonen käyttää jotain kolmesta erikoiskuolaimesta, on sillä kohonnut riski saada vaurioita suuhun, Tuomola taustoittaa kuolaimen roolia suun vaurioissa. ”Suun terveysasiat ”Suun terveysasiat eivät ratkea eivät ratkea pelkästään sillä, että pelkästään sillä, että vaihdetaan kuolain tai vaihdetaan kuolain tai raspataan hampaat.” raspataan hampaat.”. 2021.Risk factors for bit-related lesions in Finnish trotting horses – Tuomola – Equine Veterinary Journal – Wiley Online Library Alkuvuodesta ilmestyneessä tutkimusjulkaisussa havaittiin selviä eroja eri kuolainmallien välillä. 6:206. Vet. Ohjaspaineen tulisi olla vain merkki siitä, että nyt hiljennetään vauhtia
Nämä ovat pieniä hampaita, jotka sijoittuvat poskihampaiden eteen hammaslomaan. Ne puhkeavat tyypillisimmin oreille ja ruunille 4-5 vuoden iässä, mutta myös tammoilla voi olla kulmahampaat. Suuperäiseen kipuun voivat viitata myös haasteet kuolaintuntuman kanssa. Johanna on kilpaillut kenttäratsastuksessa muutaman startin kansainvälisellä tasolla. Erityisen tärkeässä roolissa ovat poskihampaat, ilman etuhampaita hevonen tarvittaessa pärjää. Säännöllinen hammashoito jokaisen hevosen oikeus Hevosten hampaiden hoitoon ja hammassairauksiin panostetaan aiempaa enemmän. Lievempiä oireita ovat esimerkiksi hidastunut syöminen sekä pureskeleminen vain toisella puolella suuta. Kiilteen, hammassementin ja -dentiinin muodostama poimuisuus tekee hampaasta tehokkaan korsirehun jauhamisessa. Oireiden ollessa näin selkeät on suussa usein jo enemmän sanottavaa. Eikä syyttä, suun hyvinvointi on tärkeä osa hevosen kokonaisvaltaista ja ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Hevosilla on yhteensä 36-44 hammasta. H ammashoidon tavoitteena on ehkäistä ongelmia jo ennen niiden syntyä sairauksien hoitamisen sijaan. Poskihampaita on 24, kuusi molemmilla puolilla sekä yläleuassa että alaleuassa. Hevoset peittävät saaliseläiminä kipuaan eivätkä lopeta syömistä kuin äärimmäisissä tilanteissa. 16 Eläinlääkärin puheilla Helsingin yliopistolla Viikissä opiskellut eläinlääketieteen lisensiaatti Johanna Soiluva on työskennellyt Ypäjän Hevossairaalassa viime keväästä lähtien. Näistä 12 on etuhampaita, 6 yläleuassa ja 6 alaleuassa. Tätä uutta hammasta ei kuitenkaan varsinaisesti enää muodostu, vaan se on olemassa ikenen alla reservikruununa jo hevosen syntymästä asti. Myös suusta tuleva paha haju on usein viite vakavammista ongelmista. Tällöin kuolaimen käyttäminen voi aiheuttaa hevoselle kipua. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota jo lievempään oireiluun. Sudenhampaat tyypillisesti poistetaankin hevoselta. Suuperäistä kipua vaikea tunnistaa Vaikka kipu vaikuttaa suuresti elämänlaatuun, ei suuperäisen kivun tunnistaminen ole välttämättä lainkaan helppoa. Hevonen voi myös kastella heiniään veteen tai syödä pää vinossa. Lisäksi toimiva hampaisto on elintärkeää hengissä pysymiselle; hevonen tarvitsee hampaitaan korsirehun jauhamiseen. Kaikilla hevosilla ei kuitenkaan lainkaan puhkea sudenhampaita tai niiden suotuisemman sijainnin vuoksi poistaminen ei ole tarpeen. Hän on kerryttänyt monipuolista hevoskokemusta myös aiemmissa hevosenhoitajaopinnoissaan. Sudenhampaita ei tarvita ruuan jauhamiseen ja haastavan paikkansa vuoksi ne voivat asettautua kuolaimen kohdalle. Suuperäisiin ongelmiin viittaa esimerkiksi vaikeutunut syöminen. Tyypillisesti hevonen ottaa heinää suuhunsa, mutta sylkäisee heinätukon pienen pureskelun jälkeen pois. Vanhalla hevosella hampaat voivatkin kirjaimellisesti kulua loppuun, jolloin hevonen ei pysty enää pureskelemaan korsirehua. Hevosilla voi olla myös kulmahampaita, joita on enintään 4. Tämä on yksi syy tarkastaa hevosten hampaat säännöllisesti koko hevosen elämän ajan. Poistaminen on usein suositeltavaa tehdä ennen kuolainten säännöllisen käytön aloittamista. Hevosten hampaiden rakenne poikkeaa esimerkiksi ihmisten ja koirien hampaista. Toki kuolaimeen reagointiin vaikuttaa myös ohjan. Jauhamisen seurauksena hampaan purupinta kuluu, jolloin uutta hammasta puhkeaa tilalle. Hevonen saattaa olla haluton hyväksymään kuolaintuntumaa, olla erityisen herkkä kuolaimen liikkeille, purra kiinni kuolaimeen, olla toispuolinen, pitää kieltänsä suun ulkopuolella tai nostaa sen kuolaimen päälle. Ihmisillä ja koirilla hampaan peittää yksittäinen kiillekerros, kun taas hevosella kiille muodostaa hampaan purupinnalla useita poimuja. Hevosilla voi olla myös sudenhampaita, yhdestä neljään kappaletta
Diasteemat voivat vaatia tiheääkin hoitoa, esimerkiksi hammasvälin huuhtelua kuukauden välein. I Hammashoidon tavoitteena on ehkäistä ongelmia jo ennen niiden syntyä sairauksien hoitamisen sijaan. Piikkien ja koukkujen lisäksi hevosella voi olla kariesmuutoksia. Sopiva tutkimusväli on yksilöllistä ja sitä kannattaa kysyä omalta eläinlääkäriltä. Tyypillisiin hammasongelmiin kuuluvat myös diasteemat eli rehua keräävät hammasvälit. Vaikka kipu vaikuttaa Vaikka kipu vaikuttaa suuresti elämänlaatuun, suuresti elämänlaatuun, ei suuperäisen kivun tunnistaminen ei suuperäisen kivun tunnistaminen ole välttämättä lainkaan helppoa. Esimerkiksi head shaking –oirelun taustalla voi olla suun sairaustai kiputila. Etukoukut muodostuvat tyypillisesti ensimmäisten yläposkihampaiden etupinnalle, takakoukut taas viimeisten alaposkihampaiden takapinnalle. Suuperäiset ongelmat eivät myöskään näy aina vain oireiluna suussa, vaan ne voivat aiheuttaa myös oireita laajemmin hevosessa. Vaikka suuperäisen kivun tunnistaminen voi olla vaikeaa, kannattaa suu aina muistaa mahdollisena oireiden aiheuttajana. Hampaiden tutkiminen ja raspaus sekä muut tarvittavat toimenpiteet on syytä jättää kokonaan eläinlääkäreille. Varomaton hammashoito ja esimerkiksi liiallinen raspaus voivat aiheuttaa suuresti kipua sekä aiheuttaa sairaustiloja, jotka voivat vaatia suuriakin hampaan poisto -operaatioita. Kariesta voi olla hampaiden purupinnalla olevissa infundibulumeissa, jolloin puhutaan infundibulaarisesta karieksesta. 17 päässä oleva käsi, mutta varsinkin äkillisissä käytösmuutoksissa on syytä tarkistaa hevosen suu. Tämä puolestaan voi näkyä esimerkiksi ongelmina peräänannon kanssa. Hampaat tutkitaan rauhoitettuna, jollei erityinen terveydellinen peruste estä hevosen rauhoittamista. Rehu voi kerääntyä pitkäksikin aikaa hammasväliin ja aiheuttaa voimakkaan tulehduksen ikeneen. Suurimmalle osalle hevosista sopiva hammastarkastusväli on 6-12 kuukautta, mutta jotkut kaipaavat tarkastuksia tiheämminkin. Hevosen hampaistoon voi muodostua myös etuja takakoukkuja. Hammaspiikkien muodostuminen on yksilöllistä ja vaikuttaa sopivaan hammastarkastustiheyteen. Muutokset voivat olla myös hampaan ulkopinnalla, jolloin kyseessä on perifeerinen karies. Tällöin kohtaan kertyy rehua, joka saa hampaan entisestään kulumaan ja karieksen etenemään. Tällöin suusta tulee myös pahaa hajua. Toimiva hampaisto on elintärkeä hengissä pysymiselle. Nämä terävöitymät aiheuttavat pahentuessaan limakalvohaavaumia poskeen ja kieleen. Molemmissa kariestyypeissä hammassementti kuluu ja karhentuu. Hammashoito käytännössä Jokaisen hevosen suu on syytä tutkia eläinlääkärin toimesta säännöllisesti. Oireita hevosessa laajemminkin Hevosen alaleuka on kapeampi kuin yläleuka, jonka vuoksi niin sanottuja hammaspiikkejä eli hammaskiilteen terävöitymää syntyy tyypillisesti yläposkihampaiden ulkopinnalle ja alaposkihampaiden sisäpinnalle. ole välttämättä lainkaan helppoa.. Nämä piikit voivat paitsi aiheuttaa limakalvohaavaumia, myös estää leukanivelen normaalia liikettä ja hampaiden puremista yhteen. Lisäksi on olemassa lukuisia muita hammassairauksia, jotka vaativat eläinlääkärin hoitoa
Tallien helppo saavutettavuus ja hyvät liikenneyhteydet mahdollistavat lasten ja nuorten harrastustoiminnan. Yhdessä viestimällä hevosala tekee asiaa tutummaksi niin tuleville päättäjille kuin äänestäjille. Vetovoimaisia asuinympäristöjä Hevosalan infrastruktuuri toimii hyvin kaupungin viheralueilla ja myös väylävyöhykkeen kaupungin eri osien välillä. Koululaiskyselyissä hevosharrastus on toivotuimpien harrastusten joukossa vuosi toisensa jälkeen. FAKTA: Kokonaisuudessaan hevostalouden liikevaihto nousee arviolta yli 800 kaavoitusratkaisuilla luoda tilaa toimia ja näin tukea elinkeinotoiminnan kehittymistä. Hevonen kuluttaa kotimaisia elintarvikkeita noin kahdella eurolla päivässä. Tallija laidunympäristöstä löytyy koti myös monille luonnoneläimille pölyttäjistä lintuihin. Hevonen on varteenotettava perinnemaiseman ylläpitäjä – myös kaupungissa.> Hevosyrittäjyydelle voidaan. Tämä infra tarvitsee rakentajansa ja ylläpitäjänsä, missä kunnan rooli on merkittävä. FAKTA: Hevosurheilulajeissa harrastetaan ja urheillaan – ihmisen sukupuolesta, iästä tai rajoitteista riippumatta. FAKTA: Hevosala työllistää kokoja osa-aikaisesti 15 000 henkilöä ympäri Suomen. T avoitteena on, että kunnallisessa päätöksenteossa on mukana hevosalaa tuntevia henkilöitä. Hevosyrittäjyydestä koituu kerrannaisvaikutuksia muille elinkeinonharjoittajille, kun hevosalan yritykset ja harrastajat hankkivat palveluja ja tuotteita. Hevonen luo työtä erityisesti sellaisilla alueilla, joilla työllistyminen voi muutoin olla vaikeaa. Faktatiedon jakamisella kartutetaan eri tahojen tietämystä ja ymmärrystä hevosalan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta sekä lisätään hevosalan näkyvyyttä mediassa ja yhteiskunnassa laajemmin. Koululaiskyselyissä hevosharrastus on tyttöjen suosituin harrastus vuosi toisensa jälkeen. Kuntien tulisi vastata koululaisten toiveeseen: hevosharrastukset ovat hyvin liitettävissä myös harrastamisen Suomen malliin. miljoonaan euroon ja tukitoimialat mukaan lukien jopa miljardiin euroon. Monipaikkaisuus, digitaalisuus ja etätyö mahdollistavat monen haaveet esimerkiksi tallista omassa pihassa. Suomessa on 75 000 hevosta, jotka liikuttavat ja koskettavat yli 600 000 suomalaista. Ratsastuskilpailuissa miehet ja naiset kilpailevat tasavertaisesti samoissa luokissa, myös olympialajeissa. Alan toiminnot ja harrastusmuodot eivät ole sidottuja pelkästään kaupunkiympäristöön. FAKTA: Yli puolet suomalaisista nuorista haluaisi asua tulevaisuudessa kaupunkien läheisellä maaseudulla. Kotimaisia hevosrehuja ostetaan suoraan maatiloilta 46 miljoonalla eurolla per vuosi. Laitumet, monivuotiset rehunurmipellot ja hakamaat toimivat hiilinieluina sekä luonnon monimuotoisuuden lisääjinä ja säilyttäjinä. 18 Hevosalan yhteinen kunnallisvaaliohjelma 2021 Hevonen luo hyvinvointia Hevosten, hevosalan ja hevosyrittäjyyden työllistävyysja hyvinvointivaikutukset niin yhteisön kuin yksilöiden kannalta ovat todellisia ja merkittäviä. Hevosala on merkittävä elinkeino Hevoselinkeino tuottaa palveluita kuntalaisten käyttöön ja myös käyttää kunnan palveluita. On arvioitu, että hevonen vaikuttaa lähes 600 000 henkilön elämään elinkeinotoiminnan, harrastuksen ja hevosenomistuksen kautta. Enemmän kuin keskivertosuomalainen! Hevonen työllistää Hevoselinkeinot ja hevosen hyvinvointi edellyttävät rakennetulta ympäristöltä monenlaista: harrastus-, urheiluja ulkoilualueita, ratsastusja ajoreittejä, teitä ja kulkuyhteyksiä. Fevosalalla tasapuolista ja tasa-arvoista Hevosharrastus tarjoaa monipuolisia ja yhdenvertaisia harrastusja vapaa-ajanvaihtoehtoja
Webinaarille on tulossa jatkoa. 19 Hevosalan yhteinen kunnallisvaaliohjelma 2021 Hevonen luo hyvinvointia Hevosalan eri tapahtumia ja messuja seuraa vuosittain paikan päällä yli 800 000 katsojaa. Hevosta käytetään monin eri tavoin ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa toiminnassa sekä hyvinvointipalveluissa. Hippoliksen kuntavaalisivuille päivitetään tukimateriaalia ja työkaluja oman alueen vaikuttamistyöhön. Hevosalalla on paljon positiivista voimaa, josta ammentaa. Tavoitteena on, että kunnallisessa päätöksenteossa on mukana hevosalaa tuntevia henkilöitä. Paikallinen vaikuttaminen on kuitenkin alan yksittäisten toimijoiden kannalta kaikkein merkittävintä. Hevosalan keskusjärjestöt tekevät edunvalvontatyötä, joka näkyy yhteiskunnallisesti. Webinaarissa esiteltiin myös Hevosalan kuntavaaliohjelma 2021 ja toimenpiteitä kohti kuntavaaleja. Hevonen mahdollistaa elämyksiä ja vahvistaa luontoyhteyttä. Lisätietoa päivittyy myös mukana olevien järjestöjen nettisivuille.. Faktatiedon jakamisella kartutetaan eri tahojen tietämystä ja ymmärrystä hevosalan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta sekä lisätään hevosalan näkyvyyttä mediassa ja yhteiskunnassa laajemmin. Katsetta suunnataan myös eduskuntavaaleihin 2023. Hevonen luo hyvinvointia Hevonen luo hyvinvointia erilaisten liikuntaja urheilumuotojen mahdollistajana. Seuraavaksi vaikuttamistyötä jatketaan viestinnällä, keräämällä tietoa, verkostoitumalla ja olemalla yhteydessä paikallisten tekijöiden avulla kuntavaaliehdokkaisiin ja eri alueiden päättäjiin. Viedään viestiä yhdessä eteenpäin. Suurimmat yksittäiset hevostapahtumat keräävät yli 50 000 hengen yleisön, ja niillä on merkittävä aluetaloudellinen, parhaimmillaan yli 10 miljoonan euron vaikutus. Suomessa on 75 000 hevosta, joista 20 000 on suomenhevosia. Paikallisella vaikuttamisella päästään suoraan asian ytimeen ja vaikuttamaan henkilökohtaisella tasolla. Hevosen ja ihmisen välinen vuorovaikutus vahvistaa mm. Hevosalan yritystoiminta elävöittää kaupunkikuvaa ja monipuolistaa palvelutarjontaa sekä tarjoaa lapsille ja nuorille turvallisen ja kasvattavan ympäristön. On eri asia tehdä tätä yhdessä kuin yksin. FAKTA: Kela korvasi vuonna 2020 ratsastusterapiaa 2,14 miljoonalla eurolla vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena. Verkostot ovat jo olemassa, on aika aktivoida niitä. Kuvat: Erja Mattila & Anne Laitinen/Hippolis, Irina Keinänen/Hevosopisto, Sonja Holma/SRL Paikallistasolla asian ytimeen I Hevosalan järjestöt Hippolis, MTK, Suomen Hippos ja Suomen Ratsastajainliitto järjestivät maaliskuussa ensimmäisen webinaarin, jossa koulutettiin hevosalan jäsenistöä vaikuttamistyöhön. tunnetaitoja, itsetuntoa ja elämänhallintaa. Suomessa kasvatetun hevosen ostaminen ja omistaminen on ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävä valinta. Kohderyhmänä ovat myös ne, joita hevonen ei vielä ole koskettanut, ja tavoitteena potentiaalisen vaikuttajaverkoston kasvattaminen
Yleensä noin neljäntenä päivänä hevonen on oppinut tämän rutiinin ja tulee portille iloisena vastaan. – Rutiinit auttavat hevosta rentoutumaan. On paljon muutakin ratsastuksen lisäksi, mitä hevosen tulee osata, jotta se on toimiva kaikissa tilanteissa. – Rauhatonta hevosta, joka keskittyy kaikkeen muuhun paitsi kouluttajaan, on turha alkaa opettaa uusiin asioihin, toteaa Mustonen ja painottaa, että hevoset kaipaavat rutiineja. Mustonen on nähnyt paljon erilaisia hevosenpitokulttuureja ja sopeutunut monenlaiseen elämään, toimien myös karjapaimenena itsekouluttamallaan hevosella. Rutiinit kuntoon Memma Mustonen toteaa, että hevosen kouluttamisen edellytys on, että hevonen on rauhallinen ja tottunut tallin tapoihin. Se lähtee luottavaisena mukaani talliin, eikä ikävöi lauman perään. Ihanteellisena määränä itselleni pidän noin neljän hevosen kanssa työskentelyä kerrallaan, Mustonen selvittää. Turvallisuutta kouluttamisessa on tutustua hevoseen ja tietää millaisen yksilön kanssa on tekemisissä. Yksilön mukaan Memma Mustonen on kouluttanut lukuisia hevosia satulaan yksin ja myös tehnyt ensimmäiset selkäännousut ja ratsastukset ilman avustajaa. Karsinassa se on rento ja rauhallinen. Veri vetää kuitenkin ulkomaille, siksi hän pyrkii tekemään Suomessa ollessaan tallilomituksia keikkatyönä, hevosten kouluttamisen ohessa. Itselleni on kuitenkin tärkeää, että ehdin keskittyä jokaiseen yksilöön ja tehdä työni huolella ilman kiireen tuntua. Välillä hän on palannut Suomeen, jolloin hän on kouluttamisen ohessa toiminut hevostallilomittajana. Mustonen siedättää hevosen ensin moniin erilaisiin ärsykkeisiin ja painottaa, että kun hevosen mielentila on oikea, oppiminen tapahtuu nopeasti. Mustonen opettaa hevoset ensimmäiseksi tallin rutiineihin ja ympäristöön. Jotta saisin pelkästä kouluttamisesta elannon, pitäisi asiakkaiden hevosia olla työn alla koko ajan aika monta. Suomen lisäksi hän kouluttaa hevosia useassa muussakin maassa. Esimerkiksi sisään ratsastettavan hevosen kanssa menee alussa helposti aikaa kaksikin tuntia päivässä. Pidän hevosen rentona ja teen vain asioita, joihin tiedän sen olevan valmis. Hevonen voi kärsiä eroahdistuksesta ja hermoilla yksin karsinassa, vaikka siellä olisi ruokaa. Tietää millaisiin asioihin se saattaa reagoida ja miten. – Hevoset ovat älykkäitä ja niillä on uskomattoman hyvä Hevoskouluttaja. Pelkästään hevosten koulutuspaikkoja tarjoamalla on hieman vaikea päästä hyville ansioille. Mielentilan pitää olla rauhallinen ja luottavainen. Silloin voin lähteä sen kanssa maneesiin ja aloittaa koulutuksen. Hevoskoulutustyötä hän tekee Kirkkonummella Palmun ratsutallilla. 20 Memma Mustonen kouluttaa hevosia ja poneja turvallisiksi harrastuskavereiksi ja ratsuiksi. – Lomittajan työ on kausiluontoista, joten se mahdollistaa matkustamisen. – Kun hevonen tulee uuteen paikkaan on normaalia, että se on alkuun hämillään ja tuntee olonsa turvattomaksi. Esimerkiksi jalkojen nosto ja kavioiden hoito, letkutus, lastaus, maastoon lähtö yksin ja porukassa ja niin edelleen, Mustonen luettelee päivittäisiä asioita, joihin hevosen on totuttava. – Aloitankin kouluttamisen talliin ja rutiineihin niin, että vien hevosen päivittäin tarhasta yksin talliin, annan väkirehut ja odotan, että se rauhoittuu sen verran, että saa ne syötyä, jonka jälkeen vien sen taas takaisin tarhaan muiden luokse. Hevoskouluttaja Memma Mustonen kouluttaa hevosia niiden tulevaa käyttöä silmällä pitäen Mielentila on tärkeä koulutusväline Rauhallinen ja kärsivällinen kouluttaja luo hevoselle turvallisen olotilan. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström H evoskouluttaja Meri-Tuuli, Memma Mustonen on tehnyt työtä ratsuhevosten kanssa lähes 20 vuotta. En koskaan ryhdy kouluttamaan hevosta, joka ei ole esimerkiksi tottunut olemaan tallissa ja maneesissa yksin. – En kuitenkaan ole uhkarohkea. – Kun laskee kaikki hevosen kulut ja päälle vielä kouluttajan palkkion, niin monelle omistajalle sellainen kuukausihinta, josta kouluttaja saisi kunnollisen korvauksen, on liikaa. Se saattaa napata suullisen heinää kykenemättä syömään sitä, pyöriä ja hirnua levottomasti
Näin päästään muuttamaan ärsykkeen herättämää tunnetilaa. Käytän totuttamiseen erilaisia tavaroita ja ääniä tuottavia esineitä. Positiivisella vahvisteella, eli tässä tilanteessa makupalalla, tulokKuka. Eläintenkouluttajan ammattitutkinto (2013) Kouluttanut hevosia neljällä mantereella Erikoistunut nuorten hevosten alkukoulutukseen, sisäänratsastukseen ja kouluratsastukseen Kokemusta täysin käsittelemättömien hevosten aloittamisesta aina korkean koulun liikkeiden opettamiseen asti Uudelleenkouluttanut ongelmatapauksia. Toiset vaativat paljon enemmän siedättämistä ennen ratsastamista kuin toiset. – Koulutuksessa edetään aina yksilön mukaan. Tulokset pysyviksi – Totutan hevosen maasta käsin monenlaisiin tilanteisiin sekä sellaisiin asioihin, joita normaalissakin elämässä on ja voi tapahtua. Jännittynyt hevonen sen sijaan ei kykene oppimaan tai vaatii ainakin hirveästi toistoja. Tämä on erityisen hyvä menetelmä tapauksissa, joissa hevosella on mahdollisesti taustalla huonoja kokemuksia tai opittua pelkoa. – Pidän huolen, että hevonen on aina rento ja rauhallinen. Siksi jännittyneen hevosen kouluttaminen on ajan tuhlaamista. Rento hevonen oppii yleensä jo yhdestä kerrasta. Teen toistoja koulutettavan hevosen tarvitseman määrän. Voin käyttää myös ruokaa vastaehdollistamisessa, eli yhdistää johonkin alun perin jännittävään tai epämiellyttävään ärsykkeeseen syömisen tuottaman mielihyvän. Hevoskouluttaja Meri-Tuuli (Memma) Mustonen, 36v. 21 muisti. Jos näen, että se vähänkään jännittyy, palaan siihen, missä hevonen oli rauhallinen ja jatkan taas hitaasti eteenpäin. Pahimmassa tapauksessa hevonen voi vielä yhdistää jännityksen johonkin sillä hetkellä läsnäolevaan ärsykkeeseen. Tällöin hevonen saa rauhallisesta käytöksestä palkkion, makupalan
Kun hevonen yhdistää tähän positiivisia kokemuksia, niin se ei myöhemmässä elämässänsä säikähdä sitä, kun ratsastaja joskus putoaa. Kaikkia vaiheita teen hevosen molemmilta puolilta ja useita toistoja. Yleensä hevonen nopeasti uskaltautuu mukaani, jolloin annan sille leipäpalan tai muun herkun. – Maastaratsastuksessa kävelen hevosen vierellä ja pidän ohjia sekä raippaa käsissäni, kuten ratsastettaessa. Ensin vain painan kädellä jalustinta. Selkään nousen maasta, en siis käytä jakkaraa, sillä samalla hevonen tottuu siihen, että satula voi vähän keikkua. Kun hevonen on saanut seurata minua ja kokea saavansa minusta turvaa, se pysyy helposti lähelläni myös ympyrällä vapaana. – Voin valmistella hevosta esimerkiksi laittamalla säkkituolin sen selkään ja valuttamalla sitä hevosta pitkin maahan asti. Ratsastus on alusta asti helppoa, kun hevonen jo osaa ja ymmärtää ratsastajan avut. – Kun juoksutus sujuu vapaana, opetan toki hevosen juoksemaan myös liinassa. 22 Hevonen totutetaan kosketukseen ja erilaisiin asioihin ympärillään. Haluan, että hevonen oppii itse kontrolloimaan, mistä se kääntyy sekä minkä kokoista ympyrää ja missä tempossa se liikkuu. Tavoitteena turvallisuus Mustonen opettaa avut hevoselle maasta käsin, ennen ensimmäistä ratsastusta. Etenen toistojen myötä koko ajan pidemmälle, mutta niin vähitellen, ettei hevosen mielestä edes tapahdu mitään uutta. Liikkeellelähdössä käytän ääniapua sekä samalla kosketan raipalla kevyesti hevosen lapaa. – Selkään nousuunkin siedätän hevosen järjestelmällisesti asteittain. Seuraavaksi alan nostella jalkaani jalustimeen ja vähitellen lisätä painoa siihen, kunnes lopulta voin siirtää koko painoni jalustimelle ja alkaa nousta sen varaan vähä vähältä korkeammalle. set ovat yleensä pysyviä, kertoo Mustonen kokemuksestaan. Liinan tulee pysyä aina kevyenä. – Kun maneesi on hevoselle tuttu ja se tuntee olonsa turvalliseksi, on aika aloittaa juoksutus. Juoksuttaessa on ratkaisevassa asemassa kouluttajan kehonkieli, eli eleet, liike, liikkeen suunta ja energia, jolla liikutaan. Tämä on kieltä, jonka hevonen ymmärtää luonnostaan, en joudu sitä erikseen opettamaan, Mustonen tarkentaa ja huomauttaa jälleen miten tärkeää on säilyttää koko ajan sekä oma että hevosen mielentila rentona. Hän sekä ohjasajaa pitkillä ohjilla, että maastaratsastaa hevosia normaaleilla ratsastusvarusteilla. Silloin se ei myöskään säikähdä, jos satula hiukan liikkuu sen selässä rat1 2. Teen sitä joka puolelta ensin paikallaan ja myöhemmin myös liikkeessä. Hevoskouluttaja Memma Mustonen totuttaa hevosen satulan lisäksi kantamaan mitä erilaisempia asioita ennen ratsastajaa ja heittelee niitä eri puolille hevosta totuttaakseen hevosen erilaisiin ääniin ja liikkeeseen ympärillään. Myöhemmin raippa vaihtuu pohjeavuksi. Yleensä se tutkiikin joka nurkan ja jos joku ovi tai muu asia jännittää, niin menen oitis sinne itse ja esitän uteliaana tutkivani sitä hevosen mielestä jännittävää paikkaa. Uteliaisuus sallitaan Memma Mustonen pitää alkuun hevosia maneesissa irti, joka on mieluisin ja luontaisin tapa seurata kouluttajaa sekä lukea kouluttajan kehonkieltä. – Päästän hevosen aluksi vapaaksi tutkimaan maneesia. Kolmevuotias puoliverinen ruuna totuttelee satulaan ja sen ääniin. Sen jälkeen se asia ei enää ole pelottava, ennemminkin kiinnostava. – Vaikka tämä kuulostaa aikaa vievältä tyyliltä on eteneminen nopeaa, yleensä ei tarvita montaakaan koulutuskertaa kun selkäännousut sujuvat rutiinilla. Hevonen on edelleen vapaana, jolloin se voi liikkua sille helpoimmalla tavalla, eikä se ole sidottu kiinni liinaan, josta tulisi sille painetta. En tyydy siihen, että aita tai liina kääntäisi hevosta, vaan sen on löydettävä ja säilytettävä itse tasapainonsa
– Kun tutustuu kasvattajien luona suureen määrään hevosia, ymmärtää miten vahvasti luonne periytyy. Sellaisille hevosille on aina markkinoita, Mustonen puhuu kokemuksestaan. – Toiset hevoset säntäävät säikähtäessään rajusti ja salamannopeasti, toiset jähmettyvät paikalleen tai saattavat myös hyökätä kohti uhkaavaksi kokemaansa ärsykettä. – Suurin osa ratsastajista on tavallisia harrastajia, jotka haluavat luotettavan hevosen, jonka kanssa voi huoletta harrastaa monipuolisesti. Pakoreaktio on refleksi, jota hevonen ei ehdi miettiä, joten se ei myöskään ehdi tehdä päätöstä, miten se käyttäytyy reagoidessaan. 23 Ympyrällä juoksutus on hyvä keino saada hevonen kuuliaiseksi ääniavuille sekä keskittymään kouluttajaan joka asellajissa. Kolmevuotias puoliverinen ruuna kantaa luottavaisena vesimattoa. – Jos hevonen on reaktiivinen, niin käytän avustajaa ensimmäisellä ratsastuksella. Reaktioon vaikuttavat jalostusvalinnat. I 1 2. Mustonen liuttaa vesimaton hevosen selkää pitkin alas maahan. Memma Mustosen mukaan jo luonnonvalinta on muokannut eri alueilla eläneiden alkuperäisten villihevoskantojen pakoreaktiota sen mukaan, millaiset saalistajat ovat hevosia uhanneet. Mustonen selventää hevosten erilaisia luonteenpiirteitä, joita jalostus on muokannut. – Hevonen oppii seisomaan paikallaan tapahtui mitä tahansa. Silloin yleensä jatkan itse hevosen vierellä, jotta tilanne pysyy hevoselle mahdollisimman tuttuna ja pystyn parhaiten tarkkailemaan sen eleitä. Aina voi tulla joku asia, pienikin, joka yllättää ja säikäyttää hevosen, Mustonen kertoo. Hevoskouluttaja suosittelee tutustumaan erilaisiin hevosiin mieluummin jo kasvattajan luona, ennen päätöstä ostaa hevonen. Tähän hevonen totutetaan asteittain, jotta se ei hermostu. – Kaikista hevosista ei saa täysin pomminvarmaa, hevoskouluttaja sanoo ja toteaa, että reaktiivisuus on perinnöllinen ominaisuus. – Vaikka voimme järjestelmällisesti edeten siedättää hevosen vaikka millaisiin pelottaviin ärsykkeisiin, emme kuitenkaan koskaan voi kontrolloida ympäristöä täysin. Ratsastaja on aluksi mahallaan satulassa, jotta voi turvallisesti ja nopeasti laskeutua, jos hevonen jännittyisi. – Lähisukulaiset ovat käyttäytymiseltään hämmästyttävän samankaltaisia. Yleistäen voidaan sanoa, että täysiverityyppiset hevoset kuuluvat useimmiten ensimmäiseen ryhmään ja kylmäveriset jälkimmäiseen. Jalostusyksilöitä valittaesssa onkin tärkeää kiinnittää huomiota luonneominaisuuksiin upeiden liikkeiden ja kauniin ulkomuodon lisäksi. Nuoren hevosen on vaikeaa jättää lauma ja lähteä ihmisen mukaan. – Myöhemmin ihminen on jalostanut erilaisia hevosia erilaisiin käyttötarkoituksiin ja jalostusvalinnoillaan hyvin voimakkaasti vaikuttanut myös näihin ominaisuuksiin, hän sanoo. Luonne periytyy Kaikilla hevosilla on pakoreaktio, mutta eri tyyppiset hevoset reagoivat säikähtäessään eri tavoin. Nelivuotias poni on koulutettavana yksin kentällä. sastajan kanssa, kun lähdetään liikkeelle. Näin se valmistellaan myös siihen, ettei se säikähdä ja ryntää karkuun, jos ratsastaja putoaa satulasta
Kouluttamani karjahevonen ymmärsi uskomattoman nopeasti mitä pitää tehdä. Rapsutuksesta nuori hevonen tuntee hyvää oloa ja rentoutuu, eikä sillä ole tarvetta lähteä karkuun. – Hevosen itsevarmuus myös kasvoi kohisten, sen huomattua, että voi liikutella isoja nautoja haluamallaan tavalla. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa maatilalla, jossa työskentelin hevosenkouluttajana, oli kumpuilevaa laidunmaata 200 neliökilometriä. Jatkan. Toiset päästävät luokseen vartissa ja toisten annan seurailla puuhiani kauempaa päivien ajan. Karjahevoset toimivat niissä tilanteissa välittömästi ja omatoimisesti täysin ilman ratsastajan ohjeita. Siihen asti ne kasvavat käsittelemättöminä vaeltaen suurilla laitumilla laumansa kanssa. Siinä työssä on niiden mielestä järkeä. Naudat ovat hevosta hitaampia, joten niiden eteen voi kiertää ja kääntää lauman kulkusuunnan, mutta koska hevoset ovat keskenään yhtä nopeita hevoslauman lähtiessä laukkaamaan, ei voi muuta kuin seurata mukana ja katsoa mihin ne menevät ja kuinka pitkälle jaksavat juosta. – Jopa talomme takapihalla asui seitsemän sarvikuonon perheryhmä, joista yksi oli vasta poikanen, hän muistelee hymyillen. Isoilla tiloilla puolivillien eläinlaumojen jaottelu tapahtuu paimentamalla ne kokomaa-aitaukseen, josta hevosia voidaan kujaa pitkin erotella eri aitauksiin. Näin saadaan halutut eläimet omaksi laumakseen, joka sitten paimennetaan sopivalle laidun lohkolle, hän muistelee mielenkiintoista aikaa Etelä-Afrikassa. – Jos hevonen lähtee karkuun seuraan vain rauhallisesti ja kun se pysähtyy, niin pysähdyn. – Ne olivat upeita hetkiä, kun laukkasin kouluttamallani hevosella lauman keskellä ja joka puolella ympärilläni oli vapaana laukkaavia hevosia. Hevoset todella pitävät siitä ja antavat kaikkensa. Thaimaassa hän on käynyt useaan kertaan. Elämiä tilalla oli kaikkiaan noin tuhat, joista hevosia 80, lihakarjaa noin 500 ja sen lisäksi muun muassa kirahveja, sarvikuonoja, seeproja, puhveleita ja erilaisia antilooppeja, Mustonen kertoo. Paimentaminen on ollut kivointa, mitä olen ikinä hevosen kanssa tehnyt. Karjanajosta mukavimmat muistot Mustosella on hyvät muistot myös hevosten erittelystä paimentamalla niitä karjahevosilla. – Eri maiden eläintenpitokulttuurit poikkeavat paljon toisistaan ja hevoset koulutetaan Suomeen verrattuna myöhään, noin nelivuotiaina. Pian ne alkavatkin seistä paikoillaan ja suhtautua läheisyyteeni normaalina ilmiönä. 24 M emma Mustonen on työskennellyt hevoskouluttajana useassa eri maassa, joten erilaiset hevoskulttuurit ovat tulleet hänelle tutuiksi. – Koskettamisen aloitan lavasta rapsuttamalla. – Etelä-Arfikassa koulutin myös yhden hevosen karjanajoon sopivaksi muutamassa viikossa ja paimensin sillä karjaa sekä hevosia koulutustyön ohessa. Koulutus aloitetaan ihan laitumella, seuraamalla hevosia, kun ne laiduntavat. – Hevoset ovat uskomattoman älykkäitä lukemaan lauman liikkeitä ja tajuavat ratsastajaansa nopeammin, mikäli jotkut eläimet aikovat yrittää karata laumasta. Vaikka se oli hevoslaumassaan enemmänkin pahnan pohjimmainen ja väisteli muita, paimentaessaan se ryhdistäytyi ja tuntui ihan kasvavan kokoa. – Orivarsat vieroitetaan emistään nuorina ja jaotellaan niin, että oriit laiduntavat keskenään noin 20 oriin laumoissa. Noin tunnissa tai parissa olen yleensä päässyt koskettamaan niitä, mutta eroa on yksilöiden välillä. Lähestyn koulutettavaa hevosta rauhallisesti vuoroin askel eteen – askel taakse, kuitenkin koko ajan kuin huomaamatta lyhentäen välimatkaa. Hevoslauman paimentaminen on Memman mukaan vielä nautojen paimentamistakin jännittävämpää. Annan niiden tottua läsnäolooni ja liikuskeluuni. Tammoja käytetään usein vain siitokseen, eikä niitä edes kesytetä koko niiden elämän aikana. Hevoskoulutusta maailmalla Hevoslaumat paimennetaan hevosilla laitumelta kokoomaaitauksiin, joista ne jaotellaan omiin laumoihinsa. Koulutus aloitetaan laitumella – Puolivillinä kasvaneet hevoset kesyyntyvät yllättävän nopeasti. – Australia, Etelä-Afrikka, Namibia, Thaimaa, Espanja ja Ranska, hän luettelee maita, joissa on käynyt kouluttamassa hevosia
– Astutustilanteissa kaikkien paikalla olijoiden tuli olla hiiren hiljaa tai se ei ottanut mitään kontaktia tammaan. Hevosnäyttelijöitä oli kymmenittäin ja ne olivat todella hyväluonteisia ja toimivia. Kuva: Linnea Niemi kiin auttamaan saksalaisen lännenelokuvan kuvauksissa. Olin nuori silloin ja minulla kävi kyllä uskomattoman hyvä tuuri saada niin hyvä hevonen itselleni. – Etelä-Afrikassa sattuman kautta pääsin myös Kapkaupunpuoliveriruuna Dali, joka oppi kouluratsastusliikkeet aina passagea ja sarjavaihtoja myöten. Sen jälkeen käytän köyttä, jolla koskettelen hevosta rauhallisesti joka puolelta. Varsalle aina hyvä alku Hevoskouluttajan mukaan ei ole mitään väliä aloitetaanko varsan koulutus talutukseen ja päivittäisiin käsittelyrutiineihin jo aivan pienenä maitovarsana, vai nelivuotiaana puolivillinä laiduneläimenä. Teen köyteen silmukan, jonka laitan hevosen turvan ympäri. – Pieni varsa voi saada vaikkapa haavan, johon tarvitsee hoitoa. – Namibiassa asuin 800 neliökilometrin kokoisella karjatilalla, jossa nautoja oli noin 8 000 ja hevosia 50. I Kuvat: Memma Mustonen, Etelä-Afrikka toillut trooppisessa viidakossa ja uittanut vesiputouksessa, sekä Siamin lahdella. I Espanjassa asuessaan Memma Mustonen osti itselleen käsittelemättömän nuoren andalusialaisen orin. Bravuureihin kuului näyttävä espanjalainen käynti ja takajaloille nouseminen pyynnöstä. Näin sillä on ensimmäistä kertaa riimuntapainen päässä, mutten lähde vielä taluttamaan. – Ranskassa asuin 1800-luvun linnassa ja koulutin 12 andalusialaista, joiden pääasiallista työtä oli toimia ruohonleikkureina viiniviljelmillä. Jotkut hevoset oli opetettu kaatumaan laukasta, toiset hyppäämään takajaloilleen, toiset vankkureiden vetämiseen. Australiassa Mustonen on kouluttanut sekä puoliverisiä että haflingereita ja hoitanut laukkahevosia. Jos se ei ole tottunut käsittelyyn ja haavaa joudutaan hoitamaan väkisin, se ei ole hyvä alku, kouluttaja sanoo. Sitä piti ratsastaa höyhenen kevyin avuin, mutta sitten se tekikin aina kaiken mitä siltä keksin pyytää. Kerran aivastin kesken astutuksen ja Flamante hyppäsi saman tien alas tamman selästä ja tuli luokseni kysymään, mitä nyt pitäisi tehdä. – Flamante oli erikoinen hevonen. Memma Mustonen ja andalusialainen ori Flamante, joka nousee pyynnöstä pystyyn. Hän koulutti sen ja toi mukanaan Suomeen. Se tykkäsi tehdä temppuja. Hevosia joka lähtöön Mustosella on pitkä ja monipuolinen kokemus erilaisista hevosista ja niiden kouluttamisesta. Melko pian se on valmis siihen, että voin laittaa köyden sen kaulan ympäri. – En muutenkaan lähde vielä viemään hevosta pois laumastaan, vaan opetan sille seuraamisen hitaasti sen omalla mukavuusalueella niin kauan, kunnes se ymmärtää paineen. – Thaimaassa olen kouluttanut paikallisia alkukantaisia poneja kookospalmuviljelmillä, maasaikaan kiikaroimme eläinten juomapaikalle, jossa villieläimet kävivät säännöllisesti juomassa ja flamingoparvi asui pidemmän aikaa. Kaikki oli sille helppoa, Memma Mustonen muistelee. Siksi tämä työkin on aina samanlaista eri kulttuureista riippumatta. – Lopputuloksen kannalta iällä ei ole väliä, ainoastaan sillä, että kokemukset muodostuvat positiivisiksi. Auringon laskun – Hevoset ovat – Hevoset ovat kaikkialla samoja ja kaikkialla samoja ja ne puhuvat samaa ne puhuvat samaa. Tietenkin Suomen oloissa varsa on tärkeää kesyttää huolella mahdollisimman varhain, sillä meillä hevoset yleensä viedään talliin ja ulos sekä niiden kanssa tehdään muutenkin päivittäisiä asioita jo varhain. – Hevoset ovat kaikkialla samoja ja ne puhuvat samaa kieltä. 25 Oma hevonen Espanjasta Hevoskoulutusta maailmalla Nuoret oriit kokooma-aitauksessa. – Hevosilla oli omat erikoisosaamisalueensa tai temppunsa. Dali oli todella herkkä ja erittäin lahjakas hevonen. Ratsastuskentältä näkyivät Pyreneiden vuoriston lumipeitteiset huiput. Se hirnui aina nähdessään ihmisen, muttei koskaan muille hevosille. Opetan sitä hitaasti, edelleen rapsutustaktiikalla, seuraamaan pientä painetta riimussa. – Muista omista hevosista tärkeimpiä on ollut myös tätä niin kauan, että saan koskea sitä joka paikkaan. Hän kertoo, että kenguruita ja kakaduja pyörii paikallisilla maatiloilla kuin Suomessa jäniksiä ja variksia. Hoidin elokuvahevosia ja ratsastin niitä kuvauspaikoille. Memma Mustonen painottaa, että hevonen on eläin, johon pätevät samat koulutustavat, oli sen asuinmaa tai rotu mikä tahansa. Vaikka sitä käytettiin jonkin verran siitokseen, se oli orina niin kuuliainen ja hyväkäytöksinen, että sen saattoi taluttaa vaikka yhdestä jouhesta kiimaisen tamman ohitse. Mustonen käy kouluttamassa hevosia maissa, joissa varsat syntyvät laitumelle ja elävät siellä laumoissa puolivilleinä nelivuotiaiksi asti. Sen kesyttäminen vei noin 10 minuuttia ja sen jälkeen se rakasti kaikkia ihmisiä
– Kovaääninen seurustelu ei ole suotavaa, se tulee tehdä eri tiloissa. Muutenkin tallin elämässä olisi hyvä olla selkeä toistuva aikataulu. Tallissa on tarkkailtava joka päivä juomakuppien puhtautta ja aina välillä tarkistettava, että veden virtausnopeus on riittävä. Teksti: Kati Wikström si hyvä antaa mieluummin pienempiä määriä useammin, kuin isompi määrä kerralla. Tallissa ei myöskään saa Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä kaikille hevosille.. Varsat puolestaan tarvitsevat rauhaisan lepopaikan, joka on riittävän lämmin kovilla pakkasilla ja vedoton tuulisilla sekä kosteilla säillä. – Rauhalliset olosuhteet ovat tärkeitä hevosille, koska ne lepäävät myös päiväsaikaan. 26 H yvä ilmanvaihto, turvalliset ja riittävän kokoiset karsinat sekä tallin valoisuus ovat Hevostietokeskuksen toiminnanjohtajan Minna-Liisa Heiskasen mukaan hevosen hyvinvoinnille tärkeitä tekijöitä tallimiljöössä. – Raikasta juomavettä tulisi olla jatkuvasti saatavilla. Korsirehua oliTalli on hevosen koti Hyvinvointia rutiineilla Tallimiljöö ja sen puitteet ovat hevosille tärkeitä, joten rauhallisiin ja viihtyisiin oloihin tulee panostaa. Pölyttömillä kuivikkeilla tehdään hevosille hyvä alusta lepoon. Talli on hevoselle turvallinen paikka, jossa hyvinvoinnin rutiineja vaalitaan. – Luonnollisesti hyvät rehut ja niiden oikea annostelurytmi on olennaista eli ensin korsirehut, sitten väkirehut. Hyväksi havaittu ruokinta on syytä pitää päivästä toiseen mahdollisimman samanlaisena ja kaikki muutokset olisi Heiskasen mukaan tehtävä asteittain totuttamalla. – Jos tallilla on paljon esimerkiksi hoitohevosia, tarvitaan selkeät ohjeet siitä, milloin hevosilla on ruoka-ajat ja milloin alkaa iltalepo. – Varsojen ruokailupaikan tulee olla katettu, jotteivat varsat kastu pihatto-olosuhteissa ja altistu muun muassa hengitystietulehduksille. Vanhat vesijohtoputket tulee Heiskasen mukaan uusia aika-ajoin, jotteivat ruostehippuset tuki juomakuppien venttiilejä. Tämä tarkoittaa sitä, että niille on järjestettävä selkeitä lepohetkiä päivälläkin. Lepoa sekä rauhaa Hevoset arvostavat rutiineja, joten niistä on Minna-Liisa Heiskasen mukaan hyvä pitää kiinni
Niitä noudattamalla talli on viihtyisä ja kodikas paikka niin hevosille kuin ihmisillekin. Tallissa ja tallialueella tupakointi on kielletty. Lastenvaunuja, pulkkia, polkupyöriä yms. I Jotta hevoset viihtyisivät omassa kodissaan, on talleilla tehty sitä varten tallisäännöt. – On myös muistettava, ettei ulkoilutus korvaa liikuntaa, korostaa Heiskanen. Tallisäännöt tutuiksi Yleisimmät tallisäännöt: Käyttäydy asiallisesti ja rauhallisesti, vältä esimerkiksi huutamista ja juoksemista. Vaihtelu virkistää hevostakin, kertoo Heiskanen. Myös vanhojen hevosten ulkoilutusaikoja on hyvä miettiä kovilla keleillä. Liikuntaa ja kavereita – Ulkoilutus ja terveiden hevosten riittävä liikuttaminen on tärkeää, samoin liikunnan monipuolisuus. Muista sulkea ovet perässäsi. Korsirehu ja kuivikkeet varastoidaan muualla kuin tallikäytävällä eikä niitä säilytetä samassa tilassa hevosten kanssa, neuvoo Heiskanen. Anna hevosille ruokarauha ja kunnioita niiden vapaa-aikaa tarhassa. Aiemmin musiikin soittamista on pidetty hyvänä, mutta viimeisten tutkimusten mukaan, se ei olekaan niin suotavaa, luettelee Heiskanen. Hevoset voivat pelästyä lepattavia vaatteita, sateenvarjoja yms. joten käytä niitä varoen. Tavarat pidetään siististi omilla paikoillaan. Jos tallilla on paljon esimerkiksi hoitohevosia, tarvitaan selkeät ohjeet siitä, milloin hevosilla on ruoka-ajat ja milloin alkaa iltalepo. I. Pidä koirasi kytkettynä ja huolehdi, ettei se häiritse tallin rauhaa. – Tämä koskee luonnollisesti tarhausaikoja ja muuta liikuttamista. Vältä turhaa oleskelua tallissa. Hevosia ei saa ruokkia, eikä niille saa antaa makupaloja ilman lupaa. – Tärkeää on tietysti hevosten hoidossa seurata säätilaa, jonka vaihteluista olemme saaneet tuntumaa tänä vuonna. tupakoida ja hevosten niin kutsuttua ”lääppimistä” karsinoissa tulisi välttää. Tämä koskee myös valaisimia ja mahdollisia pattereita sekä ilmastointilaitteita. Kovaääninen seurustelu ei ole suotavaa hevosten tiloissa. – Tallija tarhausasiat pitää miettiä aina hevosten käytön ja iän myötä. – Tallin siisteydestä kannattaa huolehtia niin tallin ilmanlaadun kuin paloturvallisuudenkin takia. Hevosen karsinoihin ja tarhoihin ei saa mennä ilman lupaa. Moni levoton tarhahevonen rauhoittuu, kun sillä on kaveri. Hevoset arvostavat rutiineja ja ja rauhaa. Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä kaikille hevosille, kuten tiedämme. Olosuhteet ovat olennaiset, koska hevoset lepäävät myös päiväsaikaan. Siisteyteen kuuluu luonnollisesti tallin seinien ripsuminen ja karsinan seinien puhdistus tietyin väliajoin sekä kesäisin tallin pesu. 27 Hyvinvointia rutiineilla – Tallin turvallisuuteen, rauhaan ja hevosten hyvinvointiin vaikuttaa jokainen tallissa kävijä, sanoo Hevostietokeskuksen toiminnanjohtaja Minna-Liisa Heiskanen, joka toimii myös itse ratsastuskouluyrittäjänä, Rauhalahden Ratsastuskoulussa. Vastuuhenkilö tekee eri hevosryhmille hyvän kodin ja osaa ennakoida tapaturmariskejä. Vastuuhenkilö tarvitaan Minna-Liisa Heiskanen haluaa tuoda esille myös tallin vastuuhenkilön merkityksen. ei saa tuoda talliin sisälle
Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen. Vuonna 2015 ensin vuokratiloissa aloittanut hevostalli tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet harrastamiseen aina kilpatasolle saakka. 28 Talliesittely Riia-Inari ”Riiti” Oinonen pyörittää 40 hevosen tallia Intohimo hevosiin vei yrittäjyyteen Riitin Talli syntyi, kun Riia-Inari ”Riiti” Oinosen pitkäaikaisesta haaveesta tuli totta
Mutta naapurissa oli hevostalli. On miesratsastajien ryhmiä ja ”tätiryhmiä”. Riitin tallilla on ryhmiä niin lapsille kuin aikuisillekin. Riitin työn punaisena lankana on toimiminen hevosten ehdoilla. Töitä ne tekevät maksimissaan kaksi tuntia päivässä. – Oli meillä islanninhevonen, kun oli ihan pieni, mutta siitä minulla on vain valokuva ja joitakin muistikuvia, että sen selässä on istuskeltu. Loma-aikoina Riitin tallilla järjestetään leirejä eritasoisille ratsastajille. Hevosilla on kengät lukuunottamatta joitakin kevyttä työtä tekeviä shetlanninponeja. Osa leireistä sisältää mökkiyöpymisen, osa on päiväleirejä. Toinen tärkeä toimintaperiaate Riitillä on se, että tallille ovat tervetulleita kaikki, taitoihin tai taustoihin katsomatta. Kun mennään lempeimmän kautta, hevoset toimivat hyvin ja tekevät työtään tyytyväisinä. Riiti Oinonen haluaa panostaa hevosten ensiluokkaiseen hoitoon. Hevoset ovat koko päivän ulkona, ja jatkossa rakennetaan lisää pihattoja. Seitsemänvuotiaana pääsin ratsastamaan. – Haluan luoda tänne sellaisen ympäristön, jossa kaikki viihtyvät, eikä katsota pitkään, jos ei ole ykkösluokan vaatteita ja varusteita. – Meillä kaikilla oli pienestä asti intohimo hevosiin. Kotitilalla oli vuohia ja lampaita. Tallilla on ratsastustunteja joka päivä. Tallilla järjestetään kilpailuja esteja kouluratsastuksessa, sekä nuorten hevosten sisäänratsastusta ja ongelmahevosten koulutusta. Sittemmin sisarukset kävivät myös ratsastuskoulussa Lohjalla. 29 R atsastustunteja joka päivä pyhät arjet, tallityöt isossa tallissa, paperisota – yrittäjä Riia-Inari ”Riiti” Oinosella, 29, on kädet täynnä työtä. Hevosinnostus jo lapsena Riiti on kotoisin Karjalohjalta. Hevosten ehdoilla ja lempeimmän kautta Riiti opettaa perinteistä ratsastusta ja hevosenhoitoa – mutta aina hevosten ehdoilla. Päivittäin ryhmiä on viisi-kuusi, yleensä kuusi henkeä ryhmässä. Omia hevosia on nyt kolmisenkymmentä, ja lisäksi tallissa asuu kahdeksan hevosta vuokrapaikoilla sekä Riitin kahden työntekijän hevoset. Siskoset saivat aloittaa ratsastuksen kukin vuorollaan. Toimittuaan joitakin vuosia yrittäjänä vuokratiloissa Riiti osti yhdessä sisarustensa kanssa vuodenvaihteessa Koisjärveltä Lohjalta ison tilan talleineen. – Hevosten hyvinvointi on minulle ykkösprioriteetti. Tavoitteellisemmin ratsastaville on tarjolla valmennustiimi ja mahdollisuus päästä myös kilpailemaan. Hevosia myös opetetaan ajolle. Mutta hän tiesi kyllä, mihin ryhtyi, eikä ole ratkaisua katunut. Esimerkiksi kuolaimia käytetään, mutta kuolaimettomia Riia-Inari ”Riiti” Oinonen pyörittää 40 hevosen tallia suitsiakin tallilta löytyy. – Talli koostuu kahdesta osasta: ensimmäisellä käytävällä asuvat ratsastuskoulun hevoset ja toisella yksityiset hoitohevoset, Riiti Oinonen esittelee.. – Opetan meidän ratsastajiamme ratsastamaan mahdollisimman kauniisti ja mahdollisimman pienillä avuilla. Se on sopiva koko, jotta opetus voi olla sekä tehokasta ratsastajalle että hevoskeskeistä. Sekä Riiti että isosisko Karoliina ja pikkusisko Ottilia olivat aina kiinnostuneita hevosista. Tallin hevoset ovatkin koko päivän ulkona tarhassa, yhdessä kavereiden kanssa. Riiti pitää itse tunteja viitenä päivänä viikossa, ja kahtena päivänä opettamassa käy Lotta Leppäkoski, jolla on talli Nummella
Köpö-poni edelleen hyvissä voimissa ja asustaa nyt Riitin tallissa. Pari vuotta sitten Riitin talli siirtyi Koisjärven tiloista vuokralle Karjalohjalle Kotisillan talliin, jossa oli valmiiksi tarjolla hienot puitteet, ja oli maneesi. Kaksi vuotta Karjalohjalla toi Riitille paljon uusia asiakkaita.. Siskot ovat omistajina mukana, vaikka käytännössä minä olen tässä päätoimijana. – Köpön myötä tilanne sitten meidän sisarusten osalta levisikin käsiin... Kun Riiti oli kymmenvuotias, perheeseen ostettiin ensimmäinen oma poni, shetlanninponi Köpö. Hän opiskelee eläinlääkäriksi Tartossa. kaikki vapaa-aikamme kului hevosten kanssa, Riiti nauraa. Vuokralta omalle tilalle – Olin kyllä vielä vuokralla ollessani rakentanutkin tänne tilalle kaikenlaista, mutta ei ole järkevää tehdä isoja investointeja tiloihin tai laitteisiin. – Nyt Karoliina asuu Joensuussa ja opiskelee fysioterapeutiksi. – Mutta kun lukion jälkeen jäin välivuodelle, yhtäkkiä tajusin, että en halua tehdä mitään muuta kuin tätä. – Näin jälkeen päin ajatellen olen tosi kiitollinen vanhemmilleni siitä, että he ovat aina tukeneet hevosharrastustamme. Siskot mukana yrityksessä Lukioaikana Riiti vielä ajatteli, että on pidettävä järki päässä ja hevoset saisivat jäädä harrastukseksi. Riiti meni sitten opiskelemaan Ypäjälle, suoritti opintoja työn ohessa ja valmistui ratsastuksen ohjaajaksi. Pikkusisko Ottilia on ollut tallin toiminnassa mukana niin paljon kuin on opiskeluiltaan ehtinyt. – Pikku hiljaa sitten homma laajeni, ja vuonna 2015 perustimme sisarusteni kanssa osakeyhtiön, Riitin Talli Oy:n. Vuonna 2012 Riiti vuokrasi nykyisen tilan, muutti sinne muutaman hevosen kanssa ja aloitti ratsastuskoulutoiminnan. Realistina Riiti ymmärsi, ettei omien tilojen ostaminen ollut silloin mahdollista, kun toiminta oli melko pienimuotoista. Jokin muu ammatti olisi syytä hankkia. – Köpö on maailman kiltein ja rauhallisin poni, joka toimii ihan kaikessa tekemisessä kaikentasoisilla ja kaikenikäisillä, Riiti kiittelee. Varmasti jossakin vaiheessa erikoistuu hevosiin... Nyt vuonna 1999 syntynyt, 105-senttinen shetlanninponiruuna asustaa Riitin tallilla. 30 Ajoksen Jani eli Köpö hankittiin, kun Riiti oli kymmenvuotias. Isosisko Karoliina on pitkään työskennellyt ravipuolella ulkomailla. Vielä koulussa olleessaan Riiti hoiti naapurin hevosia, ja omiakin oli silloin jo muutama
Poneille on pihatto. – Mutta ei tämä – Mutta ei tämä vielä ole sellainen vielä ole sellainen kuin haluan. Hevoset saavat heinää neljä kertaa päivässä, osa on vapaalla heinällä. Tulevaisuudensuunnitelmissa on ehdottomasti maneesi. Riiti haluaa myös automatisoida monta asiaa. kuin haluan. Tallissa on shetlanninponeja, risteytysponeja, rusponeja, eestinhevosia, suomenhevosia ja puoliverisiä. On asialliset tallitilat ja isot tarhat, kaksi kenttää, hyvät maastot ja tarvittavat ulkorakennukset. Ruokinta hoidetaan nyt käsipelillä, mutta jossakin vaiheessa on tarkoitus hankkia automaatit. pääsisi sitten talvellakin täysipainoisemmin treenaamaan. – Sain myös itselleni varmuuden siitä, että haluan tehdä tätä loppuelämäni, kunhan olosuhteet ovat sopivat järkevälle toiminnalle. 31 Tallilla on kolmisenkymmentä yrityksen omaa hevosta, ja kahdeksan paikkaa hoitohevosille. – Mutta ei tämä vielä ole sellainen kuin haluan, Riiti sanoo. Kerralla ei saa kaikkea, mitä haluaa.. – Suomen talvisäät pitävät kyllä huolen siitä, että se haave ei unohdu... – Se tuntui isolta palkinnolta, että omalla työllään on päässyt siihen asti, että oli mahdollista hankkia oma tila. Tila on nykyiselläänkin kaikin puolin sovelias ratsastuskoululle. Ja sitten tulikin myyntiin Riitin alkuperäinen vuokratila Koisjärvellä. Maneesi ja lisää pihattoja Työtä Riitillä on paljon sekä käsillä nyt että edessä. Uusien pihattojen rakentaminen nykyisten lisäksi on suunnitelmissa. – Mutta täytyy olla realisti investointien suhteen. Vuokra-ajan umpeuduttua Karjalohjalle edessä oli mietintä, miten eteenpäin. – Vuodenvaihteessa tehtiin kaupat ja tässä ollaan, Riiti hymyilee. Tilalla on peltoa 13 hehtaaria, joten laidunmaata riittää. Kun peltoa on 13 hehtaaria, kesällä hevosilla on tilaa laiduntaa
Riitin Tallillakin on niin erilaisia asiakasryhmiä – ja on hevosia, jotka tekevät pääasiassa lasten tunteja, ja toiset taas työskentelevät vain taitavampien kanssa. Hevonen on iso investointi, eikä yrittäjällä ole varaa hutiostoksiin. Mutta on ollut todella palkitsevaa huomata, miten loistavia hevosia niistä on lopulta kuoriutunut. – Mutta ravipuoli sitten jäi kokonaan, kun ratsastuskoulutoiminta alkoi kasvaa. patyttönä ja kasvanut ammattilaiseksi. – On hienoa, että tietoisuus on kasvanut. Tuntihevosilta vaaditaan paljon. – Niiden kanssa tehtiin sitten todella paljon töitä. – Arvostan ja kunnioitan hyviä tuntihevosia todella paljon. 32 I Hyvien, tuntihevosiksi valmiiden ratsastuskouluhevosten löytäminen on Riiti Oinosen mukaan viimeisen viiden vuoden aikana vaikeutunut. – Hevoskulttuuri on viime vuosina elänyt ison muutoksen aikaa. – Alkuun meillä ei ollut varaa investoida kalliisiin hevosiin. Nuorempana Riiti kilpaili ravipuolella, ensin poneilla, ja sitten myös C-kortilla isoissa hevosissa. Työntekijät ovat hevostenhoitajia. – Kun hevosia kohdellaan hyvin ja koulutetaan oikein, saadaan tuntihevosia, jotka toimivat oikein. – Suurin muutos on se iso trendi, että nykyisin ajatellaan enemmän hevosta kokevana ja tuntevana yksilönä eikä vain välineenä, jolla ratsastetaan. Hyviä hevosia vaikea löytää Asiakkaita tulee eniten Lohjalta, Sammatista, Karjalohjalta, Nummelasta, Espoosta ja Vantaalta. – Tänne on hyvät yhteydet monelta suunnalta. – Se on aika vaativa yhdistelmä. Hevosikaan ei saa laittaa samaan muottiin, eikä kaikkien tarvitse soveltua kaikkeen mahdolliseen käyttöön. Tallin sijaintiin Riiti on tyytyväinen. – Toisille hevosille sopivat toiset asiat paremmin ja toisille toiset. Samalta hevoselta ei vaadita kaikkea. – Olen onnekseni löytänyt aivan ihanat työntekijät. Toinen on aloittanut teini-ikäisenä Riitin tallin hep. Pienimuotoista hevoskasvatusta Riiti tekee myös pienimuotoista hevoskasvatusta. – Viime vuonna syntyi kolme varsaa ja tänä vuonna syntyy yksi. Hevoskulttuuri murroksessa Tulevaisuutta ajatellen tärkeitä ovat uudet investoinnit, mutta ihan yhtä tärkeää Riitille on kehittää toimintaa asiakkaita kuunnellen ja hevosia ymmärtäen. Niiden pitää kuunnella apuja herkästi, mutta silti ne eivät saa reagoida liikaa ympäristön ärsykkeisiin tai ratsastajan tunnetilaan. Vaikka tämä on työtä ja bisnestä, muutoksia pitää seurata. Riitillä on tällä hetkellä kaksi työntekijää sekä harjoittelija. Mennään pienillä askelilla, asia kerrallaan tavoitteiden suuntaan. Niiden työ on raskasta, jos ei niinkään fyysisesti, niin psyykkisesti. Riiti on kilpaillut myös esteissä ja kouluratsastuksessa. – Haluan luoda tallille sellaisen ympäristön, että kaikki viihtyvät, Riiti Oinonen sanoo. Se on vain sivuharrastus, jolla ei ole järjen kanssa paljonkaan tekemistä. Toinen heistä on valmistunut harrasteohjaajaksi ja opiskelee nyt työn ohella ratsastuksen ohjaajaksi. Varusteille on omat tilansa. Muutamat meidän vanhemmista hevosistamme ovat tulleet meille ”projektihevosina”, eli ne ovat olleet jollain tavoin haasteellisia. Hevosten hyvinvointi ja eettiset asiat ovat isossa roolissa. Hinnat ovat nousseet reilusti – kun vielä joitakin vuosia sitten hevosen sai viidellä tonnilla, hinta on nyt lähes tuplaantunut. Nyt ajatellaan yhä enemmän sitä, paljonko hevoset tekevät töitä ja paljonko ne saavat olla ulkona. – Ennen minulla oli aikaa omalle harrastamiselle enemmän, nyt ei oikein ole ollut
– Olemme molemmat kiireisiä, eikä ehditä nähdä paljon. I. – Meillä on nyt kaksi kolmevuotiasta, jotka on tarkoitus laittaa satulaan tämän kevään aikana. Työpäivät ovat kummallakin pitkiä, eikä ennakoitavuutta aina ole. – Hän on ollut mukana seuraamassa tätä minun aina vain lisääntyvää hevosmeininkiäni, ja iso kiitos siitä, että on jaksanut... Eikä minulla tällä hetkellä ole kisahevostakaan, kun vanha estetammani sai viime vuonna varsan ja on myös nyt tiineenä. – Mutta on se hänen tilansa kohta hevostilakin... Keskinäistä ymmärtämistä aittaa se, että molemmat ovat yrittäjiä. meidän varsoja on ollut siellä kasvamassa, ja hevosia kesällä laiduntamassa, Riiti nauraa. 33 Ponit asustavat pihatossa. Miesystävänsä Ilpo Rantalaihon kanssa Riiti on ollut yhdessä kahdeksan vuotta. Lisäksi hänellä on hiljattain hankittu omenatarhayritys. Toivon, että tulevaisuudessa voin panostaa myös omaan valmentautumiseen ja kilpailemiseen. Myös koti hevostilalla Tilaan kuuluu myös asuinrakennus, joka on nyt Riitin koti. Miesystävällä on Suomisjärvellä järvenrantatila, jonka pääelinkeino on mökkivuokraus. Toiveissa on, että omista kasvateista saadaan omat harrastekaverit ja kisahevoset sekä Riitille että Ottilia-sisarelle
34 – Alan toiminnan on perustuttava aina osaamiseen sekä ymmärrykseen hevosen fysiikasta, terveydestä ja luontaisesta käyttäytymisestä, toteaa Ratsastajainliiton uusi puheenjohtaja Marjukka Manninen Amadora -tammansa kanssa. Kuva: Teija Soini/Fotosoini
Varapuheenjohtajan pallilta uuteen pestiinsä noussut vuonna 1976 syntynyt Manninen on ollut mukana liiton hallituksessa kausilla 2006–14 sekä vuodesta 2016 lähtien. Olympiakisat ovat aina tärkeät ja nyt meillä on sinne vielä tarjolla koko ajan enemmän kansainvälisillä kentillä jalansijaa saava Henri Ruoste sekä pararatsastajat. Lähetimme talleille useita ohjeistuksia, jossa avattiin viranomaisohjeistuksia ja autettiin niiden soveltamisessa. Näiden ja monien muiden toimien avulla toimintaa pystyttiin jatkamaan turvallisesti. Ensin oli Uudenmaan sulku ja kun rajat taas avattiin, pystyivät yksityiset toimijat jatkamaan toimintaansa. – Toivotaan ja siltä näyttää, että toimintaa pystytään jatkamaan ja teemme kaikkemme sen eteen. Tuoreinta pohdintaa herättävät taas mahdolliset liikkumisrajoitukset. Todella tärkeää olisi saada myös kansainvälinen kisakausi olympiaja paraolympialaisineen varmistettua. – Olimme viime keväänä hieman erilaisessa tilanteessa. Hän on kansallinen kouluratsastustuomari sekä kansainvälinen pararatsastustuomari. Viime vuosi opetti myös paljon ratsastuskoulujen ja -tallien osalta. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Mannisen kotialbumi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtajana toimiva Marjukka Manninen on kolmivuotisen kautensa alkumetreillä Ratsastajainliiton puheenjohtajana. – Liiton hallitus päätti kokouksessaan maaliskuun puolivälissä, että kaikki kilpailut ovat tauolla maaliskuun loppuun asti. Myös kenttäratsastajat ovat valmiudessa Elmo Jankari kärkenä, jos peruuntumisia tapahtuu. Oli ilahduttavaa nähdä kuinka kaikki toimivat hyvin ja vastuullisesti. Nyt olemme joutuneet pohtimaan niiden toiminnan jatkamista eri tavalla, kun eri alueilla on erilaisia sulkuja harrastustoimintaan, koskien myös yksityisiä toimijoita. Manninen suhtautuu tämän hetken tilanteeseen tyynesti, vaikka nykyinen pandemiatilanne haastaa ratsastusharrastajatkin siinä missä muidenkin lajien harrastajat. – Olemme pyrkineet viestinnällisesti ottamaan kantaa taudin leviämisen estämiseen. Uusia malleja toimintaan Korona kuritti Ratsastajainliiton toimintaa viime vuonna, liiton 100-vuotisjuhlavuonna. Myös kilpailusekä liiton valmennukset on laitettu tauolle, ettei tauti pääsisi Suomeen tai ainakaan lähtisi leviämään. Etätyöt ja vähentyneet lomamatkat ovat saaneet harrastajia palaamaan lajin pariin. 35 O ululainen kauppatieteiden maisteri Marjukka Manninen toimii Suomen Ratsastajainliiton hallituksen puheenjohtajana kolmivuotiskauden 2021–23. Estetään virusten leviäminen Oman varjonsa harrastukselle luo Euroopassa parhaillaan herkästi leviävä hevosilla esiintyvä herpesvirus. Sikäli toimi ja pelikenttä ovat tuttuja. Kevään rajoitusten jälkeen kilpailukausi päästiin avaamaan vasta juhannuksen paikkeilla. Kilpailutaukoa jatkettiin huhtikuun puoleen väliin asti kansainvälisen FEIn käytännön mukaisesti hallituksen kokouksessa maaliskuussa. Onneksi on löytynyt toimijoita, jotka ovat järjestäneet tuontihevosille karanteenitallimahdollisuuksia. Harrastajamäärät kasvussa Liitossa jouduttiin viime keväänä ja uudelleen juuri nyt miettimään edunvalvonnallisesti ratsastuskoulujen toiminnan jatkamista epidemian aikana. Harrastustoiminnan tilanne korona-aikana on mielenkiintoinen, sillä useat ratsastuskoulut ovat raportoineet harrastajamääriensä kasvusta. Edeltäjä, helsinkiläinen esteratsastaja, valmentaja ja yrittäjä Mikael Forstén toimi puheenjohtajana kauden 2018-20. – Tiedossamme ei ole yhtään koronan tartuntatapausta talleilta. – Tilanne pandemian puristuksissa olevassa yhteiskunnassa on tällä hetkellä haasteellinen, ja tuo mukanaan paljon monimutkaisiakin kysymyksiä. – Toivotaan, että näillä toimenpiteillä päästään molemmista viruksista huolimatta aloittamaan kotimainen kisakausi kesän korEuroopassa parhaillaan herkästi leviävän hevosten herpesviruksen tilanne on toistaiseksi Suomessa hyvä, mutta Suomen Ratsastajainliiton hallituksen puheenjohtajan Marjukka Mannisen mukaan meillä on syytä toimia sen suhteen vastuullisesti ja ennakoivasti. Marjukka Manninen kilpailee kansallisella tasolla kouluratsastuksessa. Olen innostunut pestistä ja näen paljon mahdollisuuksia sekä hevosalalla ylipäätään että harrastuksessa. – Yrityskenttä ja eri toimijat ottivat asetetut vaatimukset hyvin huomioon. Kun hevosia tuodaan ulkomailta, suositellaan niille vahvasti karanteeniaikaa. Ihmiset toimivat vastuullisesti, mikä oli tosi hyvä juttu. Manninen palkittiin Ratsastajainliiton kultaisella ansiomerkillä 2014. Kuva: SRL/Jutta Koivula Marjukka Manninen Ratsastajainliiton hallituksen puheenjohtajaksi Suunnannäyttäjä ja pelinrakentaja valla. Hän toimii nimenomaan suunnannäyttäjänä ja pelinrakentajana. Tärkeää on myös kuljettaa mahdollisimman vähän hevosia talleilta toisille. Suomessa tilanne on toistaiseksi hyvä, mutta Mannisen mukaan meillä on syytä toimia sen suhteen vastuullisesti ja ennakoivasti. Käyntimäärät talleilla ovat myös lisääntyneet, kun ihmisillä on enemmän aikaa käytössään.. Talleilla ja ratsastuskouluissa löydettiinkin hyviä malleja muun muassa pienentämällä ryhmäkokoja, kieltämällä oleskelu yhteistiloissa ja kiinnittämällä huomiota hygieniakäytänteisiin. – Kilpailujärjestäjiä löytyi mukavasti ja kisoissa otettiin hyvin huomioon koronavaatimukset. – Puheenjohtajan rooli on toki aina erilainen
– Olen harrastanut useita eri lajeja ja harrastan edelleenkin, mutta kyllä ratsastus on koukuttava laji, se pitää nöyränä. Samalla tytöt harjoittelevat tallihommia ja ponista huolehtimista. Ne ovat aika kovia lukuja. – Hevosten määrä on pysynyt viime vuodet jotakuinkin samanlaisena, vaikka lajin arvostus ja kiinnostus hevosta kohtaan on mieluummin lisääntynyt kuin vähentynyt. Samoin hevosen käyttö erilaisissa terapiatoiminnoissa on lisääntynyt. Avointa keskustelua tarvitaan Julkisuuteen nousee aika ajoin keskustelu hevosen hyvinvoinnista. Kaverina on kuitenkin elävä eläin, jonka kanssa tehdään yhteistyötä ja kokonaisuutta. – Olemme itsekin herättäneet keskustelua ja pyrkineet puhumaan asioista avoimesti. On tärkeää kertoa, miten me teemme tätä lajia. Kesällä heillä on yleensä poni kotona lomailemassa. – Se on ihan yleiseurooppalaista ja yleismaailmallista keskustelua, ja mielestäni on tärkeää, että toiminta on sellaista, että se kestää eettisen ja läpinäkyvän tarkastelun kaikissa tilanteissa. 36 Marjukka Mannisen tyttäret Siiri (12) ja Peppi (10) käyvät ratsastamassa ratsastuskoulussa. Ihmisten halu päästä lähemmäs luontoa ruokkii kiinnostusta hevosta kohtaan ja tuo lajiin erilaisia harrastajia samalla monipuolistaen lajia. – Viimeisten opetusja kulttuuriministeriön tekemän tutkimusten mukaan ratsastus on ala-asteikäisten tyttöjen osalta kaikkein suosituin harrastus ja yläasteikäisilläkin muistaakseni viidenneksi suosituin. Manninen korostaakin sitä, että vaikka asioita lähestyttäisiin eri näkökulmista, on hevosalan ihmisten toiminta kestävällä pohjalla. – Ratsastajainliiton jäsenmäärä on täällä hetkellä noin 50 000 eli puhutaan merkittävästä lajista ja yhdestä kaikkein isoimmista lajiliitoistamme. Kuva viime kesältä, jolloin Osmo oli vielä kaksivuotias. Tehtyjen tutkimusten mukaan jossakin vaiheessa vuotta harrastuksen parissa on ollut 160 000 ihmistä ja ympäri vuoden 140 000. Kasvamassa on 3-vuotias nuori ruuna Sarcasmo, jolla Marjukka aloittaa ratsastamisen nyt keväällä. – Kun ajatellaan kilparatsastusta, lähtevät säännöt siitä, että ykköstilalla on hevosen hyvinvointi ja että hevosia kehitetään siihen suuntaan, että niistä tulee mahdollisimman pitkäikäisiä ja kestäviä. Se on kaikkien oikeiden hevosihmisten kirkas tavoite. Tuoreimpia tapauksia on Hevosopiston otsikoihin noussut tilanne,. Ratsastus koukuttaa Hevosten asemaa ja arvostusta pohtiessa Manninen muistuttaa, miten tärkeästä harrastuksesta on kysymys. Osmon omistavat äiti ja tyttäret yhdessä. – Ollaan sitten ratsastuskoulussa, harrastamassa yksikseen, valmentautumassa tai kilpailuissa, toiminnan on perustuttava osaamiseen sekä ymmärrykseen hevosen fysiikasta, terveydestä ja luontaisesta käyttäytymisestä. Isompana trendinä on nähtävissä, että ihmiset hakeutuvat luontoon ja haluavat raitista ilmaa. Toki on myös alueita ja talleja, joissa kävijämäärät ovat vähentyneet ja osa harrastajista on joutunut jäämään tauolle. Tiedonvälityksessä kuuluu kertoa, miten hevosen kouluttaminen etenee ja mitä se tarkoittaa hevoselle. Kiehtovin puoli on varmaan se, ettei siinä tule koskaan valmiiksi. Hevosopistolla tärkeä rooli Hevosala – kuten muutkaan lajit – ei ole säästynyt soraääniltä. – Myös uudet ihmiset ovat hakeutuneet lajin pariin, kun muut harrastukset ovat tauolla
missä epäilyt johtamisen ongelmista johtivat myös omistajien luottamuspulaan. I Hevonen on uudelle puheenjohtajalle tuttuakin tutumpi. Ypäjä ei ole ainoastaan oppilaitos ja valmennuskeskus vaan se täyttää resursseillaan ja fasiliteeteillaan myös loistavat olosuhteet kilpailuiden järjestämiseen. Manninen toimii myös kansallisen II-tason kouluratsastustuomarina. Se, että ratsastuskouluissa olevat ammattilaiset ovat hyvin koulutettuja, on meille tärkeää. Ensikosketuksen hevoseen Marjukka Manninen sai ekaluokkalaisena läheisellä tallilla ja suhde on siitä vain monipuolisesti tiivistynyt. Amadora ja Manninen ovat eläneet iloisia hetkiä yhdessä 13 vuotta. Marjukka Manninen ei halua lähteä kommentoimaan yksittäistä tapausta enempää, vaan haluaa antaa Hevosopiston maaliskuussa aloittaneelle uudelle hallitukselle työrauhan ja suunnata katseet eteenpäin. – Tämän vuoden teemana on Yhdessä eteenpäin, joka on hyvä slogan tässä tilanteessa niin yhteiskunnallisesti kuin tietenkin jokaiselle hevosen kanssa toimivalle yksilölle. – Amadora tuli minulle 2-vuotiaana ja on nyt 15-vuotias. Perspektiiviä omaan, nykyiseen toimintaan on tuonut myös monipuolinen toimiminen kentällä. Hän myöntää omaavansa kovan kilpailuvietin. Kenttätuomarija stewardioikeudetkin löytyvät, mutta ne eivät ole tällä hetkellä aktiiviset. – Seuraamme huolella tilannetta ja heti vain, kun on mahdollista ja turvallista, pyrimme käynnistämään kilpailukauden sekä muut tapahtumat, Marjukka Manninen toivoo. – Meidän lajissamme ensikosketus lajiin tapahtuu pääsääntöisesti ratsastuskouluissa. 37 Kaksi omaa ratsua Myös tuomarina toimiva Marjukka Manninen tuntee ratsastusharrastuksen monipuolisesti. Nyt liitossa toivotaan, että koronan rokotuskattavuudessa päästäisiin niin hyvään vaiheeseen, että joitain viime vuodeksi suunniteltuja tapahtumia voitaisiin järjestää loppuvuonna. Sen kanssa pitäisi aloittaa ratsastaminen nyt keväällä. – Kunnioitan Kyra Kyrklundia, ratsastajaa, joka on tinkimättömällä työllään noussut kerta toisensa jälkeen eri hevosilla olympialaisiin ja luonut samalla oman selkeän systeemin, miten se tehdään. Sen lisäksi meillä on 3-vuotias nuori ruuna Sarcasmo (i.Secret e.i. I. Manninen asuu perheensä, aviomiehensä Jussin ja kahden tyttärensä Siirin ja Pepin kanssa synnyinmaisemissaan Ouluun liitetyn Haukiputaan Kellossa. – Käyn katsomassa maailmalla kisoja, se antaa perspektiiviä. Pararatsastuksessa hänellä on kansainväliset tuomarioikeudet. Tsarevitj, kasvattaja Raisa Francis), joka on kasvamassa ravitallilla ikäistensä kanssa. – Olen aloittanut ratsastuskoulussa, kuten suurin osa Suomen ratsastajista. Koululaisena kävin aika paljon tallilla töissä iltaisin, viikonloppuisin ja kesäisin. Mannisella on esikuvia ratsastuksessa. Nykyisin Manninen kilpailee kouluratsastuksen kansallisella pikkukierros-tasolla puoliverisen, Suomessa syntyneen tamman Amadoran (i. – Hevosopisto on meille äärimmäisen tärkeä oppilaitos, joka järjestää monipuolisesti kaikista korkeinta koulutusta tällä puolella. Marjukka Manninen on kotoisin nykyisin Ouluun kuuluvalta Haukiputaalta. vastuullisesti. Florestan, e.i. Ratsastajainliiton tarkoituksena oli tuoda hevonen entistä lähemmäs ihmisiä, paikkoihin, joissa alaa vielä tuntemattomat olisivat päässeet kosketukseen hevosen kanssa. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Haapaveden kaupunginjohtajana, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaja soteuudistuksen muutosjohtajana sekä Tyrnävän kunnanjohtajana. Marjukka Manninen työskentelee Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtajana. Yhdessä eteenpäin Viime vuodeksi suunnittelut liiton 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumat jouduttiin jäädyttämään nopeasti edenneen pandemian vuoksi. – Olen ollut toimihenkilöpuolella niin puominnostajana, portinaukaisijana kuin lähettinäkin. Blue Hors Don Schufro, kasvattaja Marianne Mäkelä) kanssa. Sieltä olen noussut pikkuhiljaa toimihenkilöksi ja tuomariksi. Junnuna oli omakin hevonen, jolla kilpailin sekä kouluettä estepuolella. Hevosharrastus vei ekaluokkalaisen sydämen, kun omalle kylällä perustettiin ABC-talli. Hevoset pystyvät olemaan kesällä pari kuukautta kotona, muuten ne ovat maneesitallilla. – Kun numerolappu lyödään rintaan, oli laji mikä hyvänsä, annan itsestäni 110 prosenttia, vaikka olisin lähtenyt kisaamaan leikkimielellä ja itseäni haastaakseni. – Se on paikka, jossa pystytään pitämään yhtä aikaa useamman lajin kilpailut kansainväliselläkin tasolla. Liiton puolella olen aloittanut seuraja aluetoimijana, josta tulin ensin koulujaokseen ja sitä kautta hallitukseen, Marjukka Manninen kertoo taustastaan. Oli ilahduttavaa Oli ilahduttavaa nähdä, kuinka kaikki nähdä, kuinka kaikki toimivat hyvin ja toimivat hyvin ja vastuullisesti. Myös laitesukellus ja triathlon kuuluvat Mannisen harrastuksiin. Hänellä on uskomattoman hyvä kyky pilkkoa monimutkainen asia yksinkertaisiksi palasiksi, jotka voidaan ratkaista palanen kerrallaan. – Siksi Ypäjän merkitys on äärimmäisen tärkeä
Mutta niin kilpakuin harrastehevosillakin on runsaasti ongelmia nimen omaan ruoansulatuksen kanssa. Ruokaa on yltäkyllin, mutta sairaudet ja oireet tällä aihealueella ovat valtavat. Se on edelleenkin laumaeläin, laiduneläin ja kasvissyöjä, toteaa Luontoäidin hevoset -yrityksen omistaja Nina Viitamäki, friisilaistamma Eden on varmasti samaa mieltä.. Kun jokainen hevosta hoitava asiantuntija huomioi hevosen kokonaisvaltaisesti, johon kuuluu siis lääkehoito, ruokinta, liikunta ja lepo. Aitoja raaka-aineita – Minusta on surullista, että monet omavaraistalouteen perustuvat keinot ja menetelmät ovat jääneet unholaan. – Joko tuloksia ei ole tullut lainkaan tai sitten ne eivät ole olleet toivottuja, kertoo Luontoäidin hevosetyrityksen omistaja, sastamalalainen Nina Viitamäki. Jalostushevosten hoidoilla halutaan tukea niiden yleistä hyvinvointia ja terveyttä. – Sitten yhdessä hevosenomistajan, lääkäreiden ja muun hoitavan ammattitiimin kanssa katsomme jokaisen hoidon osaalueen yhteensopiviksi keskenään. Ainakaan niitä ei mainittavasti kunnioiteta meillä Suomessa, harmittelee Nina Viitamäki. Ruoansulatuskanavien sairaudet ja oireet ovat osalla hevosista tulleet taakoiksi jo ihan varsavuosista lähtien. – Tämän sitten luonnollisesti halutaan heijastuvan kasvatustyön tuloksiin, kuten varsojen hyvinvointiin esimerkiksi, sanoo Viitamäki. Hoidon on tarkoitus olla mahdollisimman kokonaisvaltaista. 38 T yypillisin luonnonmukaista hoitoa vaativa tapaus on sellainen, jossa hevosen kanssa on jo kokeiltu sekä lääkehoitoa että kuntouttavaa hoitoa. Harrastehevosilla on usein erilaisia ihovaivoja. – Nykyään suuri osa hevosilla ilmenevistä ongelmista liittyy Luonnonmukaista hoitoa ja ruokintaa Ruoansulatuksen vaivat yleisimpiä Luontoäidin hevoset on Suomen ensimmäisiä yrityksiä, joissa nostettiin esille hevosten luonnonmukainen hoito ja ruokinta perinnetietoja hyödyntäen. Kati Wikström Kuvat: Luontoäidin hevoset ruoansulatukseen, mikä on todella ikävää tässä ravinto-opin ylikehittyneessä yhteiskunnassa. – Kilpahevosilla on urheilijan vaivoja, tukija liikuntaelinten oireita sekä haasteita psyyken kanssa. – Usein vertaankin tilannettamme naapurimaahamme NorHevonen ei ole muuttunut vuosituhansien aikana. – Parhaat tulokset ovat ehdottomasti tulleet silloin kun pitkäaikaissairaat tai vaikean sairauden runtelemat hevoset saavat avun niin lääkäreiltä kuin vaikkapa luontaishoidostakin. Vielä 15 vuotta sitten Viitamäen mukaan suurimpana osana hevosen ongelmista olivat erilaiset ihovaivat sekä hengitystieongelmat
– Myös mahdollisimman aidot ruoka-aineet rehussa takaavat käsittelemättömyyden ja tunnistettavuuden. 39 Ruoansulatuksen vaivat yleisimpiä jaan, jossa erilaiset perinneopit ovat säilyneet osana identiteettiä. Siinä missä norjalainen kykenee hyödyntämään levää merenrannoilta, suomalainen hakee nokkosen. – Yksi tällaisista tuotteista on MASH-tyyppinen aperehu. Siinä kilpahevosta ruokittiin aperehulla, jonka avulla sen vatsa saatiin pidettyä terveenä. Yleisimmin käytetyt kasvit pohjoismaissa ovat nokkonen, voikukka, rakkolevä, kumina, minttu ja siankärsämö. Ei siis sen ihmeellisempää kuin ihmistenkään terveessä ravitsemuksessa. Se perustuu täysin ikivanhaan reseptiin, jonka alkuperäinen ajatus oli hoitaa laukkahevosia. Vaikka yhteiskunta kehittyy ja uutta tietoa tulee päivittäin, on omia perinteitä hyvä ylläpitää. – Pitää pystyä tunnistamaan, mitä ruoka-aineita lautasella on, ovatko ne luonnosta sellaisenaan saatuja vai prosessoituja tai täy. Joissakin uusissa, innovatiivisissa tuotteissa on upealla tavalla yhdistetty nykyajan päivitetyt tarpeet ja tiedot sekä perimätietoa. Nina kertoo, että herbalistin käyttämät kasvit perustuvat usein siihen, mitä luonnossa on tarjolla
Perusterveen hevosen kohdalla voidaan sen sijaan ylläpitää sen hyvinvointia. Hevosen laidunkasvillisuuden tulisi olla sen mukaista, johon se on alkujuuriaan syntynytkin. Sisäisesti voimme auttaa hyödyntämällä fytoterapialla kasveja, jotka tukevat hevosen lihasten ja nivelten hyvinvointia. I Hevonen on, kuten me ihmisetkin, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Rikkipitoisen maan erikoisuus heijastuu laiduneläimiin ja kasvillisuuteen. – Fytoterapeutti ja herbalisti ovat luontoalan ammattiryhmiä, joissa merkittävänä osana koulutukseen kuuluu suorittaa minimissään lääkehoidon ja -tieteen perusteet. – Voimme hoitaa esimerkiksi hevosen tukija liikuntaelinten ongelmia varsin monipuolisesti, valaisee Viitamäki. Rikillä on tervehdyttävä merkitys muun muassa islanninhevosten ihon hyvinvointiin. – Hevoselle on kuitenkin asetettu kovin suuria vaatimuksia nykypäivänä, urbaaniyhteiskunnan muutosten mukana. Kuten islanninhevosella, jonka alkuperän erikoisuus voidaan liittää maaperään ja ilmastoon ja sitä kautta muun muassa löytää helpotusta vaikka ihottumiin. Älä hoida haavaa, vaan koko potilasta”. Erilaisia kipukasveja kuivattuina. – Moni sairaanhoitaja muistaa varmaankin koulutuksessa kuulemamme viisaat lauseet: ”Älä hoida potilasta sairaaksi. – Meidän käsissämme on se, millaisena oma luonto ja elinpiiri tuntuvat hevosesta ja onko se niihin tyytyväinen. Me ihmiset voimme vaikuttaa siihen, millaisen ympäristön hevosellemme tarjoamme, painottaa Viitamäki. Kun hevonen saa elää sille lajityypillisessä ympäristössä, on se osa luonnonmukaisuutta. Tällaisia ovat esimerkiksi ruusunmarja, voikukka, koivu tai mustaherukka. Itse tehtyä kuusenkerkkäsiirappia valmistumassa. Sen anatomia ja fysiologia eivät ole muuttuneet, ja se on edelleen laumaeläin, laiduneläin ja kasvissyöjä. – Voimme hyödyntää ulkoisesti hirudoterapiaa, vesijumppaa sekä erilaisia haudehoitoja suolakääreistä yrttihauteisiin, saveen tai sammaleeseen. Islantilaiselle hevoselle se on toista kuin suomenhevoselle. Mesiangervoa voidaan käyttää muun muassa haudukkeina, esimerkiksi lihassäryissä. Näitä ajatuksia voi mielestäni soveltaa myös hevosen hoidossa, kiteyttää Viitamäki. – On tärkeää, että kehon osa-alueille tarjotaan luonnonmukaisia vaihtoehtoja, olipa kyse sitten ravinnosta, kehon ulkoisesta hoidosta tai kuntouttavista vaihtoehdoista, sanoo Nina Viitamäki. – Hevonen on sama hevonen, mitä se on ollut jo vuosituhansien ajan. Mutta mikään hoito, missä hoidetaan oiretta tai sairautta ei saisi jäädä niin sanotusti päälle, vaan tavoite on aina saada hoitovaste ja siten tervehtyä. 40 Kokonaisvaltaista apua luonnon keinoin Yksilöllisesti tehty rehuaineseos, joka hoitaa hevosta luonnonmukaisin keinoin. Näitä osa-alueita tulee perinnetiedon mukaan hoitaa kokonaisvaltaisesti luonnonmukaisin menetelmin. Mustikka auttaa muun muassa suolistokatarrin ja muiden suolistotulehdusten hoidossa.. – Perinnetietoa on myös tutustua rotuihin, joilla mahdollisesti on joitakin omia tarpeita. Koko hevosen hoitoa – Lääketiede, ravinto-oppi ja erilaiset kuntouttavat menetelmät, kuten esimerkiksi fytoterapia, pitäisi soveltaa hevosen elämään soveltuvaksi ja kokonaiseksi paketiksi, toteaa Viitamäki. Tämä on hyvä huomioida, halutessaan luokitella fytoterapian tai vastaavat muut alat niin sanotuiksi uskomushoidoiksi. Toivoisin, että hevosen kanssa vallitsevat vaatimukset muodostaisivat kultaisen keskitien
– Isäni opetti erittäin paljon latinankielisiä nimiä kasveille ja iltasatukirjana minulla oli usein isäni tekemä herbario. Yhteiskunnallisesti tärkeää – Suurin syy yrityksen perustamiseen oli lopulta kuitenkin se, että elämääni tupsahti sairas hevonen, jonka halusin ostaa ja auttaa sitä omalla tavallani, sanoo Viitamäki. sin syntetisoituja, havainnollistaa Viitamäki. – Huomasin tuolloin, ettei kasvien käytöstä hevosten hoitoon ollut minkäänlaista tietopankkia. – Kasvatamme pienimuotoisesti warlander -rotua ja toimimme ikään kuin rodun lähettiläinä Suomessa. Oman hevosen sain yhdeksänvuotiaana. – Varsinainen leipätyöni oli alkuvuosina toimia jälleenmyyjänä rehuaineseoksia ja irtorehuaineita valmistaville yrityksille. – Työni onkin matkanvarrella jalostunut omannäköisekseni. Tallissa asuu kolme hevosta, jotka ovat friisiläinen, warlander sekä vuonohevonen. Isäni oma isoäiti oli puutarhuri ja herbalisti, ja hän jakoi oppejaan mieluusti. Barokkihevosrodut ovat sydäntäni lähellä. – Kaikenkarvaiset hevoset ovat kuuluneet elämääni oikeastaan aina, iästä ja rodusta riippumatta ja kaikissa elämäni vaiheissa. – Alkuun perustin ihan harrastusmaisin ottein verkkosivuston, jonne keräilin ja kerään vapaa-aikanani edelleenkin, kaikille avointa ja ilmaista tietoa kasveista. Nina Viitamäki konsultoi, suunnittelee ja valmistaa tuotteita niin yrityksille kuin yksityisillekin. Sieltä olen saanut oppia siitä, mitä luonto merkitsee kaikkien meidän hyvinvoinnillemme, ja miten meidän tulisi luontoa hoitaa. Äitini sukujuuret ovat Norjassa, jossa on aina ollut vahva ymmärrys luontoa kohtaan. Perinteet luonnonmukaisessa hoidossa, kun tuntuvat kadonneen. Jokainen niistä on ollut minulle hyvin merkityksellinen ja rakas, toteaa Viitamäki. Kuvassa Luontoäidin hevoset -yrityksen omistaja Nina Viitamäki ja vuononhevostamma Råssarsmil. Siihen rinnalle keräsin muuta luonnonmukaisuuteen kuuluvaa informaatiota ja pohjustusta. Meidän herbalistien ammattijoukko on tänäkin päivänä hyvin pieni, summaa Viitamäki. Lisäksi hän valmistaa hevosille yksilöllisiä rehuaineseoksia. Luontoäidin hevoset toimii rehuaineiden maahantuojana sekä vientija tukkuyrityksenä. – Tällä hetkellä tilamme hevoskanta on pieni ja sellaisena se tulee myös pysymään, hevoset ovat jo usean vuoden ajan olleet meillä siitoshevosia. Nuoruudessa tuli kokeiltua kilpailemista aina montesta rodeoon, mutta kouluratsastus ja erityisesti klassinen sellainen on aina miellyttänyt minua. – Olin ollut 25 vuotta hoitoalalla töissä, lisäksi minulla oli nuorena hankittu koulutus maatalousja luontoalalle. – Isovanhemmillani oli hevosia ja isäni vei minua yksityiselle tallille ratsastelemaan ollessani kuusivuotias. Oman kokemuksensa jälkeen Nina halusi auttaa muita ja koki yhteiskunnallisen tarpeen nostaa esiin vanhoja ja hyviä menetelmiä hevosten hoidossa. – Edustaessani erästä englantilaista hevosille suunnattua yrttija luontaistuotesarjaa, sain heidän suosituksestaan mahdollisuuden osallistua Englannissa kurssille. 41 A jatus luonnonmukaisesta, perinnetietoon pohjautuvasta hevosenhoidosta tuli Nina Viitamäelle alkujaan jo ihan äidinmaidossa. Tilamme nimi on Stud farm Ojeroso. Sain jo lapsesta pitäen vanhemmiltani myös oppia kasveista ja niiden käytöstä. Luontoäidin hevoset on yhden naisen yritys. Se käytiin Master Equine herbalistin alaisuudessa ja sain paljon vahvistusta jo opituille asioille, mutta myös uutta oppia. – Pitää pystyä – Pitää pystyä tunnistamaan, tunnistamaan, mitä ruoka-aineita mitä ruoka-aineita lautasella on, lautasella on, ovatko ne luonnosta ovatko ne luonnosta sellaisenaan saatuja sellaisenaan saatuja vai prosessoituja tai vai prosessoituja tai täysin syntetisoituja täysin syntetisoituja. Mutta kuten perheyrityksissä tapana on jokainen meistä auttaa ja on tukena tarvittaessa kaikissa yrityksissämme. I Herbalisti pienestä pitäen Ajatus luonnonmukaisesta, perinnetietoon pohjautuvasta hevosenhoidosta on tullut vanhempien perintönä. Pienestä tytöstä lähtien Hevoset ovat aina kuuluneet olennaisena ja luonnollisena osana huhtikuussa 50 vuotta täyttävän Viitamäen elämään. Lisäksi myin rehuja, hoitotuotteita sekä luontaistuotteita myös muille eläimille. Informaatiota ei löytynyt Suomesta eikä Euroopasta ylipäätään. – Minun lapseni ovat tahoillaan yrittäjiä kauneudenhoitoja terveysalalla sekä visualisoinnin alalla ja mieheni on eläkkeellä. – Koko suku kummankin vanhempani puolelta on täysin luontoa rakastavaa
Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Sanna Marttinen, Jenna Vahviala ja Laura Marjeta. Tallikoira on mukana kaikessa Tallikoira 42 Ratsastaminen on Ellin lempipuuhaa Tallikoira Elli on aina mukana kaikissa tallitöissä – myös saunassa päivän päätteeksi. Minikokoinen shetlanninponi Lego on Ellin paras kaveri
Yhdessä kaverukset ovat hellyttävä näky. – Elli on todella kaikessa mukana, nauraa Sanna. Mutta kaikki koirat innostuvat, kun tallilla tapahtuu jotain tavallisesta päivärutiinista poikkeavaa. Parhaat kaverit Elli rakastaa metsälenkkejä ja ratsastamista poneilla ja hevosilla. Kuva: Laura Marjeta K uusivuotias jackrussellinterrieri Elli on tuttu näky Sanna Marttisen tallilla Järvenpäässä. Isokokoinen Elsa on rauhallinen ja viihtyy usein makailemassa pihalla. Sanna Marttinen keskellä Legon ja Ellin kanssa, vasemmalla Jasmin ja Nasu sekä Fanny ja Vilte, oikealla Mandi ja Mahdi-poni. Kun Elli oli pentu, se nukkui tallilla – Marttisen tyttärien nukenvaunuissa. Muidenkin hevosten selkään Ellin voi laittaa, mutta Legolla ratsastamista se erityisesti rakastaa. 44 Aivan kodin vieressä Järvenpäässä on hyviä ratsastusmaastoja. Elli pyörii talliympäristössä koirista eniten, mutta muutkin ovat toki mukana. Boksien siivous on Ellin mielipuuhaa. Elli on aina siellä, missä toimitaan hevosten kanssa tai tehdään tallitöitä. Kuva: Jenna Vahviala Elli ja Lego naamiaisasuissaan. Minikokoinen shetlanninponi Lego on Ellin paras kaveri. Kotona myös koirakavereita Ellin koirakavereina perheessä ovat pihavahti, kuusivuotias pyreneittenmastiffi Elsa, sekä pieni, vasta seitsemän kuukauden ikäinen welshgorgi Nasu, joka on Sannan tyttären Jasminin koira. Elli osaa myös hypätä Legon selkään, ja sitten mennään. Muun muassa tutun kengittäjän tulo on hauska juttu – silloin pääsee järsimään kavionkappaleita.. – Elli pysyy hevosen selässä hyvin ja näyttää nauttivan menosta
Omakotitalon pihapiirissä Järvenpäässä on nyt oma, aiempaa pienempi talli ja hevosia viisi. Lisäksi tallissa on suomenpienhevonen Doni. – Koskaan en kilpaillut, vaikka hoidin hevosia ja ratsastinkin nuorena. – Kun mennään Legon kanssa maastoon ja molemmat ovat vapaana, ja Lego viivyttelee jossakin, Elli käy hätistelemässä sitä, että jatketaanpas matkaa. kaikki on kunnossa. Elli pysyy maastossakin tukevasti Felix-ponin selässä. Elli hyppää myös esteitä. Hevosista tuli välillä Sannalle jopa päätyö – hänellä oli yli 20 hevosen talli. Ensimmäinen oma hevonen Felix on perheessä edelleen. Meillä käy muutamia ulkopuolisia ratsastajia. Nuorimmat tytöt käyvät harjoittelemassa esteitä läheisessä Ratsastuskeskus Ainossa, jonne ei ole kotoa kuin kymmenen minuutin ajomatka. on ihan varmaa, että Elli osallistuu kaikkeen. Elli onkin aito Elli onkin aito tallikoira, joka tallikoira, joka myös vahtii hevosia myös vahtii hevosia ja katsoo, että ja katsoo, että kaikki on kunnossa. Sen kavereina ovat kolmevuotiaan Lego-ponin lisäksi Belgian ratsuponi Mahdi, joka on Mandin kisaponi, sekä puoliverinen Vilte, jolla Fanny kilpailee. Kun Sannan tyttäret kymmenen vuotta sitten kiinnostuivat ratsastuksesta, perheeseen hankittiin shetlanninponi Felix. Aamutalli, päiväheinät, iltatalli, siivous... Viisi hevosta omassa tallissa I Sanna Marttinen, 43, ratsasti nuorempana, mutta aikuisiässä harrastus jäi pitkäksi aikaa pois elämästä. – Minä olen tässä kotona ja hoidan tallityöt, ja tytöt usein auttavat. Pihalla on myös ratsastuskenttä katsomoineen, ja maastoon pääsee suoraan omalta pihalta. Hevoset jäivät kuitenkin perheen elämään. Pienimuotoista vuokrausta – Toiminta on nyt lähinnä omaa harrastusta, ja ihan pienimuotoista vuokrausta. Tallikoira osaa komentaakin – On ihan sama, mitä tallilla milloinkin tehdään. – Ponille piti ensin hankkia kaveri, ja sitten lisääkin kavereita... 45 Elli valvoo, kun Sanna ratsastaa Donilla. Tyttäret kisaavat esteratsastuksessa Tyttäristä kaksi nuorinta, 13-vuotias Mandi Peltoniemi ja 18-vuotias Fanny Peltoniemi, kilpailevat esteratsastuksessa, ja molemmat ovat pärjänneet hyvin. Sannan puoliso Sami Peltoniemion yrittäjä, jolla on oma autoliike Järvenpäässä. Jos joku hevonen yrittää karata, Elli komentaa sen takaisin. Vanhin tytär, 21-vuotias Jasmin Peltoniemi, ratsastaa myös silloin tällöin, mutta hän ei ole ei innostunut kilpailemisesta. – Jouduin kuitenkin luopumaan siitä, kun selkäni ei enää kestänyt tallityötä siinä määrin kuin sitä isossa tallissa oli. – Siitä sitten innostuttiin lisää, Sanna nauraa. Se kulkee sujuvasti tallilla ja osaa tarvittaessa sekä väistää että komentaa hevosia. Elli onkin aito tallikoira, joka myös vahtii hevosia ja katsoo, että kaikki on kunnossa
Russeli tarvitsee runsaasti liikuntaa ja aktivointia arkeensa. Rodun kehitti 1800-luvulla englantilainen kirkkoherra John ”Jack” Russell , joka oli innokas metsästäjä. Se oli vuonna 2020 Suomen kahdeksanneksi suosituin koirarotu. Myös Englanti on tunnustanut rodun viralliseksi roduksi vuonna 2016. Niillä on hyvä keskinäinen ymmärrys. Seurana on tietenkin tallikoira Elli. – Se tulee jopa saunaan meidän kanssamme. – Elli osaa lukea hevosia. Jack Russell Terrier) on pieni, suurimmaksi osaksi valkoinen terrierirotu, jonka ihannesäkäkorkeus on 25-30 senttiä. Pieni koko ja hämärässä näkyvä, ketusta selkeästi erottuva väritys olivat erityisen toivottuja ominaisuuksia luolakoiralle. Ehkä ne kommunikoivat keskenään jollakin sellaisella tavalla, jota me ihmiset emme osaa. Kuin samaa laumaa. Lähde: Suomen Jackrusselinterrierit ry Pyreneittenmastiffi Elsa, jackrussellinterrieri Elli ja welshgorgi Nasu. Russelille sen oma lauma, eli perhe jossa se elää, on tärkeä, eikä se halua olla paljon heistä erossa. omaan tarhaansa tai boksiinsa. Vaikka jackrussellinterrieri on energinen rotu, ei se kuitenkaan tarkoita sitä, että pitää olla koko ajan aktivoimassa kaikin mahdollisin tavoin, tai se syö talosta jokaikisen jalkalistan. ylälauteella muiden mukana ja ihan yhtä kauan kuin muutkin. 46 Jackrussellinterrieri usealla tallilla I Jackrussellinterrieri (engl. Ei koskaan vaaratilanteita Elli rakastaa lämpöä ja kesäisiä ilmoja, talvella se ei aina edes haluaisi olla ulkona. Vaaratilanteita ei ole koskaan sattunut. Ottaen huomioon rodun alkuperäisen käyttötarkoituksen eli luolatyön tai pienriistan metsästyksen talleilla ja tiloilla, ei russeli ole aivan tavallinen seurakoira. Elli ja hevoset suhtautuvat toisiinsa hyvin luontevasti. ymmärrys.. Leukojen tuli olla vahvat ja hampaiden suuret, jotta koira tarvittaessa pärjäisi vastustajalleen ja jotta se saisi purtua poikki luolassa kulkua vaikeuttavat juuret. Ja Elli tulee ihmisten mukaan, istuu Elli tarkistaa tallilla kaikenlaisen tekemisen. Kun Sanna tekee lumitöitä mönkijällä, Elli hyppää kyytiin. Niillä on hyvä keskinäinen hyvä keskinäinen ymmärrys. Niillä on hevosia. Kun joku ratsastaa kentällä, Elli tulee katsomoon tai kentän laidalle seuraamaan tilannetta tarkkaan. Jackrussellinterrieri on virallisena rotuna nuori, mutta erittäin suosittu ympäri maailmaa. Rotu sopi erityisen hyvin tähän tehtävään jäntevän ja voimakkaan ruumiinrakenteensa, sekä pelottoman, itsevarman luonteensa vuoksi. Suurin osa jackrussellinterriereistä on seuraja harrastuskoirina. Kaikkein mieluiten russeli on mukana perheen puuhissa, mitä ne sitten ovatkaan pihatöistä sisällä tehtäviin arkiaskareisiin. – Se tietää jo silloin, kun saunaa ruvetaan lämmittämään, että kohta sinne päästään. Pihasauna lämmitetään tallitöiden päätteeksi joka päivä. Rodun alkuperäinen tarkoitus oli ajaa kettu luolastaan perinteisten ajokoirien kanssa tapahtuvan ketunmetsästyksen yhteydessä. Boksien siivous on sen mielipuuhaa. Suomeen ensimmäiset russelit kulkeutuivat Englannista 1970-luvulta lähtien hevoskauppojen kaupanpäällisinä ja hevostallien kautta russelit levisivät sitten työkoirista lemmikeiksi. I – Elli osaa lukea – Elli osaa lukea hevosia. Energisyytensä vuoksi se ei tyydy pelkkiin kävelylenkkeihin hihnassa. – Ja Elli ja Lego ovat todella kuin paita ja peppu, parhaat kaverit. Felix-poni on lasten luottoponi, jolla on hyvä ratsastaa. Tärkeä ominaisuus oli myös puremilta ja säältä suojaava tiivis turkki. Russeli on hauska ja vauhdikas seuralainen, joka tarvitsee määrätietoisen omistajan, koulutusta ja aktivointia. Kansainvälinen kenneljärjestö FCI ja Suomen Kennelliitto hyväksyivät rodun virallisten rotujen joukkoon vuonna 2001. Oli kyse sitten aikuisesta tai pennusta, koira tarvitsee lepopäiviä. Russelit ovat Englannissa edelleen suosittuja hevostallien rottakoiria. Elli osaa katsoa, mihin menee ja mitä tekee, eikä se koskaan häiritse tai härnää hevosia. Vaikka russeli on Englannista kotoisin oleva rotu, sen kehittäjämaa on kuitenkin ollut Australia
– Meillä ei ole suoraa kuluttajamyyntiä. – Päämiehiä on muun muassa Ruotsissa, Irlannissa, Yhdysvalloissa ja Ranskassa. Kasvavaan jälleenmyyntiverkostoon kuuluu tällä hetkellä noin 200 yritystä yksityisistä lemmikkija hevosalan yrityksistä isoihin ketjumyymälöihin. Yrityksen omistavat nykyisin Susanna ja Antti Simonen ja sen toimitilat sijaitsevat Salossa. Yrityksen valikoimaan kuuluu 1 000 eri tuotetta, kun kaikki pakkauskootkin otetaan huomioon. Tuotteemme ovat saatavilla jälleenmyyntiverkostomme kautta, Antti Simonen kertoo. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Fysio Healing Oy V uonna 1990 hyvinkääläisen Ismo Haapasen perustama maahantuontiyritys Fysio Healing Oy on tuonut 30 vuoden ajan laadukkaita lisäravinteita ja hoitotuotteita tyydyttämään hevosten sekä heidän omistajiensa tarpeita. 47 Hevosalan yritys Hevoset nauttivat luonnonmateriaaleista valmistetuista Borstiqin harjoista. Laadukkaat ja luotettavat tuotteet tukevat eläinten hyvinvointia niiden kaikissa eri elämänvaiheissa. Ainoa oma tuotesarjamme on Voima-pe. Fysio Healingillä laajat tuotevalikoimat Hevosten hyvinvointia 30 vuoden ajan Salolaisen Fysio Healingin toiminnan tärkein peruslähtökohta jo alkuajoista lähtien on ollut hevosten ja eläinten hyvinvointi
Toimimme liikevaihtoluokassa 500 000– 1 000 000 euroa. Susanna Simonen on perehtynyt hevosten fysiologiaan sekä valmentamiseen ja ruokintasuunnitteluun. 48 – Teemme jatkuvasti töitä tuotevalikoimamme laajentamiseksi, sillä kilpailu alalla on kova, Antti Simonen kertoo. Kuva: Pertti Repola suainesarja, jonka meille valmistaa kotimainen alihankkija. Fysio Healing työllistää Simosen pariskunnan lisäksi Marjaana Elovirran, joka on ollut yrityksen palveluksessa lähes koko sen olemassaolon ajan. Psylliumia hiekanpoistoon Tällä hetkellä on myydyimpiin tuotteisiin kuuluu Psyllium -siemenvalmiste.. Pandemia-ajan vuoksi osa asiakastapaamisista tehdään etänä Teams-yhteyksien avulla. – Valikoiman kanssa tulee tehdä töitä koko ajan, jotta pysymme ikään kuin kartalla. Jonkin verran kauppaa on onnistuttu tekemään vielä perinteisesti asiakkaidenkin luona. Tänä vuonna liikevaihtomme tullee olemaan 700 000 euron luokkaa. Kolmen hengen yritys Kilpailutilanne on hevosalalla kova, mikä Simosen mukaan on vain hyvä asia. – Marjaanalla on laaja tuotetietous kaikista tuotteistamme, Antti Simonen kiittelee. Marjaana Elovirta tuntee Fysio Healingin tuotteet 30 vuoden ajalta
– On ollut ilahduttavaa huomata, että ratsupuolellakin ollaan menossa entistä enemmän urheilullisempaan suuntaan ihan harrastuspuolellakin. Hurahdinkin valmennuskoulutuksiin ja vuosikausien jälkeen pääsin mukaan Hippoksen hevosvalmennuskouluttajarinkiin, Susanna Simonen kertoo. – Ravihevoset veivät joskus mennessään, sillä minusta on hienoa seurata, millä keinoin hevonen saadaan valmennuksessa viritettyä huippuunsa. Simosilla on tällä hetkellä kuusi hevosta, sekä lämminverisiä, että suomenhevosia. Lisäravinteilla lisätehoa Susanna Simonen on huomannut, että hevosten ongelmat ovat hyvin monenlaisia. Tietotaito lisääntynyt Susanna Simonen on harrastanut hevosia 5-vuotiaasta lähtien. Hän on huomannut lähes 40 vuoden aikana kuinka hevosen fysiologian tuntemuksessa on harpottu isoja askelia eteenpäin. – Toinen pitkään suosiossa ollut tuote on perinteinen Chevinal vitamiini-, hivenaineja aminohappolisä. Laadukkaille lisäravinteille, jotka tukevat kilpahevosen kilpailukuntoisuutta, on aina paljon kysyntää. – Kasvattaminen ei ole helppoa, eikä se ole ollut sitä meidänkään kohdallamme. Psylliumin siemenet geeliytyvät suolistossa ja nostavat maa-aineksen suolistosta, josta se kulkeutuu normaalisti ruuansulatuksen mukana ulos. – Teemme yhteistyötä vain sellaisten yritysten kanssa, jotka edistävät voimakkaasti hevosten hyvinvointia. – Meiltä löytyy kaikki tarvittavat tuotteet harrastehevosesta urheiluhevoseen, Marjaana Elovirta lupaa. 49 Fysio Healingin toimitilat sijaitsevat Salossa, mutta tuotteiden myynti kuluttajille tapahtuu jälleenmyyjien kautta. Hiekkaähky on yleistynyt viime vuosina ja siitä on saatu paljon lisää tietoa, Susanna Simonen kertoo. Arnikalinimentti on puolestaan suosittu erityisesti hevoshierojien keskuudessa hoidettaessa hevosten jalkaja selkälihaksistoja. – Teen paljon ruokinnansuunnittelua isoillekin talleille, joissa on hyvinkin menestyneitä hevosia. Nykyisin tieto haetaan ja siihen etsitään täsmällinen tuote. – Meille tulee myös Ranskasta luontaistuotteita kuten tamman hormonitoimintaa tasapainottavia tuotteita.wa1 – Suosittuja ovat myös vitamiinivalmisteet, joista erityisesti b-vitamiinivalmiste on tämän päivän urheiluhevoselle erityisen tärkeä. I Tieto hevosen elimistöstä sekä valmennusfysiologiasta on tullut Tieto hevosen elimistöstä sekä valmennusfysiologiasta on tullut kaikkien tavoitettavaksi, ja sitä kautta on lisääntynyt tietotaito kaikkien tavoitettavaksi, ja sitä kautta on lisääntynyt tietotaito siitä, miten lisäravinteista on hyötyä hevosille. Tuotteiden tulee olla myös laadukkaita, se on ollut meille tärkeä argumentti koko ajan. – Energiaja elektrolyyttituubit on esimerkiksi tarkoitettu kilpailupäiviksi varmistamaan hevosen suorituskyky sekä palautuminen. Enää ei toimita mutu-tuntumalla tai sillä, että joku on sanonut, mikä hevoselle on hyväksi. Ruokintaja valmennussuunnitelmia Omat hevoset ovat pärjänneet aikoinaan myös radoilla, tosin neljä viimeistä vuotta pariskunta on keskittynyt yritystoimintaan, ja hevoset ovat rinnalla vain harrastusmuodossa. Sitä käytetään sisäruokintakaudella sekä tiiviisti valmennuksessa oleville hevosille ympäri vuoden. Kaikenlaista mutkaa on ollut matkassa, joten kaikista ei ole sitten tullutkaan kilpahevosia. Neljä niistä on omia kasvatteja. – Mahahaava puhuttaa aina sekä lihaksistoon liittyvät vaivat, jotka heijastuvat usein jalkojen terveyteen. Laaja tuotekirjo Hoitotuotteiden, lisäravinteiden ja vitamiinien lisäksi valikoimasta löytyy muun muassa turvallisuuteen liittyviä turvaheijastamia, tekstiileille soveltuva kyllästesuihke vedenpitävyyteen, kesäihottumien hoitoon soveltuvia ihottumaloimia sekä ruotsalaisen valmistajan täysin puhdas salvasarja, joka on luomutuote. – Se tarkoittaa sitä, että valmistuttajien on mahdollista selvittää, mistä asti käytettävät raaka-aineet tulevat. Paitsi että tuotteita kehitetään ajantasaisesti eteenpäin, tulee valmistettavien tuotteiden raaka-aineiden olla saastevapaita. Esimerkiksi myynnissä olevan ruusunmarjajauheen marjat kasvatetaan vuoristoalueella, jolloin niissä ei ole ympäristösaasteita, Marjaana Elovirta kertoo. – Se, mitä tänä päivänä tiedetään hevosen elimistöstä sekä valmennusfysiologiasta on tullut kaikkien tavoitettavaksi, ja sitä kautta on lisääntynyt tietotaito siitä, miten lisäravinteista on hyötyä hevosille. Susanna tekee myös valmennussuunnitelmia ratsuhevosille. – Puhdasta psylliumsiementä käytetään paljon kotihoidossa hevosille, jotka ovat saaneet suolistoonsa maa-ainesta joko syömällä maata tai rehun mukana. Irlantilaisen Foranin laajaan ravintolisäsarjaan on tullut uutuutena erityisesti kilpahevosten lihaksistolle ja valmennuksen tueksi suunniteltuja tuotteita. siitä, miten lisäravinteista on hyötyä hevosille.. Tuotteelle on muodostunut vuosien varrella vankka käyttäjäkunta. Sarjassa on erikseen tuubimuodossa täsmätuotteita lihaksistolle. Hyvinvointi ykkönen Perinpohjaisesti Fysio Healingin tuotteet tunteva Marjaana Elovirta korostaa, että koko yrityksen olemassaolon ajan tärkeintä on ollut hevosten ja eläinten hyvinvointi. Monivuotista arnikakasvia onkin käytetty sukupolvien ajan lääkekasvina turvotuksiin, venähdyksiin sekä ruhjeja rasitusvammoihin. – Foranin lisäravinteilla saadaan pidettyä kilpahevosen kilpailukuntoisuutta yllä entistä tehokkaammin. Sitä kautta olen päässyt nauttimaan myös menestyksestä
Seinäjoella ravataan viimekesäisten poikkeusravien jälkeen tänä vuonna yhdeksättä kertaa. Lippuja tuli myyntiin tuhat per päivä ja yleisöalue jaettiin viranomaismääräysten mukaisesti lohkoihin. Iloisissa tunnelmissa ohjastaja Hannu Torvinen, vuoden 2020 Ravikuningatar Virin Camilla, valmentaja Reino Miettinen ja Arja Miettinen. Anniskelualue oli rajoitettu 500 henkilölle. Myös tapahtuman palvelut olivat rajoituksista johtuen suppeammat. Kuva: Hippos/Ida Laine Vuoden 2020 Ravikuninkaan Evartin taustalla olevien pihtiputaalaisten Antti Ojanperän (valmentaja) ja Santtu Raitalan (ohjastaja) yhteistyö toimii. Kuninkuusravititteleistä siis ajettiin Seinäjoella, mutta lippuja Kesän elämykselliset ravifestarit Kuninkuusravit jälleen Seinäjoella Kuninkuusravit on suomalaisen ravikesän suuri kohokohta, jonka aikana paremmuudestaan mittelevät suomenhevoset. 50 V iime kesänä koronatilanne vaikutti myös Kuninkuusravien järjestelyihin. Teksti: Kati Wikström myytiin rajoitetusti, sillä koronapandemia asetti kokoontumisrajoituksia ja taajaan muutoksia tapahtumien järjestelyihin. Kuva: Hippos/Ida Laine. Kevään mittaan ravit päätettiin jo kokonaan perua, mutta toukokuun lopussa Suomen Hippos päätti, että Ravikuningas ja -kuningatar seppelöitäisiin poikkeusoloissa
– Tässä vaiheessa kevättä on vielä vaikea sanoa, mitä kaikkea on luvassa, sillä vallitseva koronatilanne on myös otettava huomioon järjestelyissä. Myös Kuninkuusravien sosiaalisen median kanavat olivat valjastettu ravitapahtuman seuraamiseen. – Jokainen järjestäjä tuo aina vähän uutta ja omaa tapahtumaan, niin myös Seinäjoella tehdään, mutta vielä ei voi enempää kertoa. Mikäli vain on turvallista, ravataan Kuninkuusravit suurena yleisötapahtumana, kuten perinteenä on ollutkin. – Lapsille on suunniteltu alueelle omia aktiviteetteja ja monesti lapsien kanssa mutkattomimmin viihdytään picnic-alueella sekä ruokatorilla. – Kuninkuusravit ovat parhaimmillaan ihania hetkiä hyvässä seurassa, kiteyttää Willman. I Näin komeat tunnelmat oli Lahden Kuninkuusraveissa vuonna 2019. Kyseessä on yksi maailman vaativimmista ravikilpailuista, joka vaatii nopeutta, kestävyyttä ja siihen valmistautuminen edellyttää vuosien työtä. Kuninkuusraviviikonloppu koostuu koko kansan jännittävästä hevoselämyksestä, hyvästä ruuasta ja juomasta sekä yhdessäolosta. 51 – Keskitymme järjestämään Kuninkuusraveja paikan päälle pääsevälle yleisölle, mutta olemme myös varautuneet tautitilanteen aiheuttamiin vaihtoehtoisiin järjestämismalleihin, kertoo Seinäjoen Ravikeskuksen tiedottaja Emma Willman. Ovathan Kuninkuusravit ennen kaikkea elämykselliset ravifestarit, toteaa Willman. Perjantaina ei ennen ole suurkilpailua juostu, joten tämä on varmasti kiva lisä viikonloppuun. Tänä vuonna Kuninkuusravit järjestetään jälleen Seinäjoella 30.7.-1.8. Kuningattareksi kruunattiin Virin Camilla rattaillaan Hannu Torvinen. – Seinäjoki järjestää kunkkariperjantaina Pohjolan 6-vuotispokaalin lämminverihevosille. Toki pyrimme valmistautumaan kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin ja järjestelyihin, mutta aika näyttää, mitä kesällä tapahtuu tautitilanteen ja rajoitusten suhteen. Ravikuninkaan seppeleen sai niskaansa heti ensiyrittämällä pihtiputaalaisen Antti Ojanperän valmentama Evartti. Oriin ohjasti voittoon Santtu Raitala. Tammaa valmentaa Reino Miettinen. Kuninkuusravit on juostu Suomessa vuodesta 1924 lähtien (vuosia 1934–1937 sekä 1940– 1942 ja 1944 lukuun ottamatta). Tunnetuin brändi, kovin kisa Kuninkuusravit on Suomen raviurheilun tunnetuin brändi, joka kerää tapahtuma viikonloppuun reilun 50 000 hengen yleisön elämään mukana hevosten mitellessä paremmuudestaan ravilähdöissä. Olemme myös varautuneet tautitilanteen aiheuttamiin vaihtoehtoisiin järjestämismalleihin. Kuninkuusraveihin suunnataan yhdessä ystäväperheiden ja lasten kanssa. – Yleensä nämä ravifestarit keräävät viikonlopun aikana lähes 60 000 hengen yleisön jännittämään suosikkiensa puolesta radan varteen sekä tapaamaan ystäviään hyvän tunnelman vallitessa, kertoo Seinäjoen Ravikeskuksen tiedottaja Emma Willman. Seinäjoki toimi Kuninkuusravien isäntänä ensimmäistä kertaa vuonna 1933. Kuva: Seinäjoen Ravikeskus/Kirsi Haapamatti Kuninkuusravit jälleen Seinäjoella Kuninkuusraveja pystyi seuraamaan omalta kotisohvaltaan eri kanavien TVja nettilähetysten kautta. – VIP-lipulla voi syödä ja juoda aivan radan tuntumassa. Pitkän historian omaavan tapahtuman ominaispiirre on vuosittain vaihtuva järjestämispaikkakunta. Kilpailujen matkat ovat ensimmäisen päivän 2 100 metriä ja toisen päivän 1 609 ja 3 100 metriä. Lisäksi kokemattomampikin ravikävijä saa opastuksen ravimaailmaan. C O M. – Keskitymme järjestämään Kuninkuusraveja paikan päälle pääsevälle yleisölle. Kuninkuusja kuningatarkilpailuihin voivat osallistua vain kantakirjatut suomenhevosoriit ja -tammat. Kuva: Hippos/ Iita-Maria Ahtiainen T I L U K S I L L A . Kuninkuusraveissa kuninkaaksi ja kuningattareksi kruunataan hevoset, jotka saavuttavat parhaan yhteisajan kahden päivän aikana ajetuissa kolmessa kilpailussa
– Iskua ei siis tule vielä siitä, että eläin koskee aitaa, vaan vasta siitä, kun se sähkö kulkee takaisin sinne paimeneen. Tästä syystä maadoitus on niin tärkeä osa toimivaa aitausta, painottaa Farmcomp Oy:n valmistamien Olli-paimenten tuotepäällikkö Johannes Hyrsky. Jollei sähkö pääse takaisin paimeneen, ei iskuakaan synny. Mikäli sähkön tie syystä tai toisesta katkeaa eläimen ja maan välillä, eläin ei saa iskua, vaikka paimen toimisikin kuten pitää. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Farmcomp Oy. 52 J okaisen tulisi hahmottaa miten sähkö aidassa kulkee, jotta voi ymmärtää aidan toimintaa Kun eläin koskettaa sähköistettyä aitaa, sähkö kulkee aidasta eläimen kautta maahan, maata pitkin maadoituskankiin ja niiden kautta takaisin paimeneen antaen mennessään eläimelle iskun. Hyvä aita toimii, kun kokonaisuus on kunnossa eli tolpat, langat, eristimet ja paimen on oikein mitoitettu ja oikein asennettu. Aidantekijän on hyvä perehtyä saatavilla olevaan aitausmateriaalivalikoimaan ja suunnitella Hevosaidan rakentajan tulisi ymmärtää aidan toimintaa Sähkön kulku voi takuta monesta syystä Hevosaitauksen kenties tärkein ominaisuus on tarkoituksenmukaisuus
Korkeat hevoset tarvitsevat luonnollisesti korkeamman aidan kuin pienet ponit. 53 Hevosaidan rakentajan tulisi ymmärtää aidan toimintaa Aidan korkeus määräytyy aidattavien eläinten mukaan. Kätevimmin liitokset saa tehtyä metallisilla aitaliittimillä, sillä ne johtavat hyvin sähköä koko pinnaltaan.
Aidan toimivuus, etenkin sähkön kulku, tulee ratkaista oikein, jotta aitaus ei teetä ylimääräistä työtä. Pois keräämisessä ja keväällä uudelleen paikoilleen laittamisessa on toki työtä, mutta sekä pylväiden että aitanauhojen käyttöikä nousee merkittävästi, jos ne varastoidaan talveksi, jatkaa Hovilainen. Osa hevosista kunnioittaa aitaa, osa katsoo, että ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella. Huonossa liitoksessa sähkö ei kulje.. Monesti heikosta iskusta syytetään paimenta, mutta aidan pituudella ja käytetyllä aitajohtimella on merkittävä vaikutus siihen. paimenella. Ohut aitalanka on edullista ja sille käyvät käytännössä kaikki eristimet, mutta Puutteellinen tai virheellinen maadoitus on kaikkein tavallisin syy aidan heikkoon tehoon. Heikkolaatuisessa langassa jännite tippuu nopeasti jo pienellä matkalla, kun taas parempilaatuisessa johtimessa jännite pysyy korkeana hyvinkin pitkässä aidassa. Aitaustarvikkeet kannattaa valita sen mukaan, onko kyseessä kesälaidun vai ympärivuotinen pysyvä aitaus. – Siirrettävillä aitatolpilla tehdyt aitaukset tulisi kerätä pois laidunkauden päättyessä. – Valinta langan, köyden tai nauhan välillä on osin myös mieltymyskysymys. On turha yrittää On turha yrittää kompensoida huonoa kompensoida huonoa lankaa tehokkaalla lankaa tehokkaalla paimenella. 54 aitaus hyvin etukäteen. – Sähköaitaa rakennettaessa on huolehdittava siitä, että sähkö kulkee häiriöttä koko aidan matkalta. Paksumpi metallisäie johtaa sähköä aina paremmin kuin ohuempi säie. Esimerkiksi kevyet lasikuitutai muovitolpat soveltuvat parhaiten tilapäisiin aitauksiin, esimerkiksi kesälaitumiin. Ulkoisesti langat saattavat näyttää samoilta, mutta johtavuudessa voi olla iso ero. Tehokkainkaan paimen ei saa huonokuntoista tai väärin rakennettua aitaa toimimaan kuten pitäisi. – Sähkönjohtavuus on aitalangan kenties tärkein ominaisuus. Harjateräs ei ole hyvä materiaali, sillä se menettää ruostuessaan sähkönjohtokykyään. – Aitajohtimen vastus on yleensä ilmoitettu tuotepakkauksessa. Esimerkiksi isot hevoset tarvitsevat luonnollisesti korkeamman aidan kuin pienet ponit, kertoo Hyrsky. – Aidan toimivuuden ohella aidattavien hevosten erilaisuus kannattaa ottaa huomioon. Markkinoilla olevien aitajohtimien johtavuudessa on valtavia eroja. Osassa johtimia käytetään lisäksi kuparia tai alumiinia, mikä edistää johtavuutta, jatkaa Hyrsky. – Yleisimpiä syitä huonolle sähkönkululle ovat esimerkiksi riittämätön maadoitus ja väärin tai huonosti tehdyt liitokset sekä huonokuntoinen aitajohdin, toteaa Hyrsky. – Aidan korkeus määräytyy aidattavien eläinten mukaan. On turha yrittää kompensoida huonoa lankaa tehokkaalla paimenella, Hyrsky opastaa. Turhaa työtä ja turhia kuluja syntyy, jos käy ostamassa kasan tarvikkeita ja alkaa vasta sitten suunnitella aitaa. Toisille riittää pienitehoisempi sähköpaimen kuin toisille, sanoo Ollin myyntija markkinointikoordinaattori Merene Hovilainen. Langan tulee johtaa hyvin sähköä Aitalangan valinnassa on syytä kiinnittää huomiota sähkön johtavuuteen. Mitä pienempi on vastusluku, sen paremmin sähkö kulkee. Sähkö kulkee aitajohtimen sisällä olevissa terässäikeissä
Kätevimmin liitokset saa tehtyä metallisilla aitaliittimillä, sillä ne johtavat hyvin sähköä koko pinnaltaan. Vain reilun kympin maksavat maadoituskanget eivät ole se oikea kohta pihistellä, toteaa Hyrsky. Paras maadoituskangen paikka onkin kostea multa tai savimaa, esimerkiksi ojan penkka, opastaa Hyrsky. Ei tule myöskään unohtaa sähkön kulkua paimenen ja aidan välillä. Paimenen valinnassa on tärkeää paitsi tehokkuus, myös sen sopivuus kyseiseen aitaukseen. Markkinointikoordinaattori Merene Hovilainen muistuttaa, että aidan toimivuuden ohella aidattavien hevosten erilaisuus kannattaa ottaa huomioon aitauksessa. – Väärä sijoituspaikka on esimerkiksi räystään alla kuivassa sepelissä, joka ei johda hyvin sähköä. Jos aidataan hyvin aitaa kunnioittavia tapauksia, pärjätään pienempitehoisemmalla paimenella kuin sellaisten kanssa, joilla on taipumusta tutkimusmatkailuun, naurahtaa Hovilainen. Huono maadoitus tuo heikon tehon Puutteellinen tai virheellinen maadoitus on kaikkein tavallisin syy aidan heikkoon tehoon. – Kun lasketaan aidan pituutta, on muistettava laskea aidan kaikki lankakerrokset yhteen, muistuttaa Hyrsky. Lankaa ei pitäisi missään nimessä jatkaa tekemällä umpisolmu liitoskohtaan. Ihmeisiin ei tehokkainkaan paimen kuitenkaan pysty ja aitaan kiinni kasvavaa kasvillisuutta olisi aina syytä minimoida. Varapaimen olisi aina hyvä olla olemassa, jos varsinainen paimen menee rikki. Jos paimenen mukana tuleva aitaliitosjohto on liian lyhyt, tulee sähkön johtamisessa paimenelta aidalle käyttää nimenomaan paimenkäyttöön suunniteltua korkeajännitekaapelia. Kipinät polttavat aikaa myöden aitalangan mustaksi ja jopa kokonaan poikki. Umpisolmu ei aitauksen ikää Huonot liitokset ovat monesti syy siihen, miksei sähkö kulje hyvin. – Maadoituskankia tulisi olla paimenen tehosta, aidan pituudesta ja maaperän sähkön johtavuudesta riippuen yleensä 1–6 kappaletta. Jokainen huono liitos heikentää sähkön kulkua, mikä tietysti kertautuu, mikäli huonoja liitoksia on paljon, muistuttaa Hyrsky. Aitajohdinta joutuu aika ajoin kiristämään, sillä esimerkiksi lämpötilanvaihtelut, aitalangoille kertyvä lumi ja jää sekä eläinten törmääminen aitaan saavat aitalangan aikaa myöten venymään. Solmussa sähköä johtavat metallilangat eivät kunnolla kohtaa toisiaan ja seurauksena on kipinöintiä solmun sisällä. Paimenen tehoon ja aitauksen kokoon nähden riittämätön maadoituskankien määrä on yleinen ongelma. Varaosia on saatavilla aika vanhoihinkin malleihin, jatkaa Hyrsky. leveä aitanauha taas näkyy hyvin. 55 Huonossa liitoksessa sähkö ei kulje. Paimenvalmistajat ilmoittavat viitteellisen haarukan, minkä pituisille aidoille paimenta suositellaan. Tuotepäällikkö Johannes Hyrsky kehottaa aidantekijää perehtymään saatavilla olevaan aitausmateriaalivalikoimaan ja suunnitella aitaus hyvin etukäteen. Harjateräs ei ole hyvä materiaali, sillä se menettää ruostuessaan sähkönjohtokykyään. Jos jännite romahtaa, ei aitakaan toimi kuten pitää, Hyrsky summaa. – Umpisolmun avaaminen on hankalaa, ruuvattava tai pujotettava liitos on paljon helpompi kiristää. Tehokkaampi paimen ei auta yhtään, jos aitalanka ei täytä tehtäväänsä eli kuljeta sähkövirtaa riittävän hyvin. Paimenen sovittava aitaan Paimenia on laadullisesti hyvin erilaisia. Samalla ilmoitetaan myös kasvillisuuden vaikutus aidan pituuteen: mitä enemmän kasvillisuutta, joka voi kasvaa kiinni aitaan, sitä lyhyempi on aita, jonka paimen jaksaa tehokkaasti sähköistää. Lähes aina paimen kannattaa korjauttaa. – Myös aidattavilla eläinyksilöillä on merkitystä. Pitkä aita vaatii tehokkaamman paimenen kuin pieni aitaus. – Pussillinen liittimiä maksaa noin kymmenen euroa. Pitkässä aidassa kannattaa siksi käyttää aitajohtimia, joiden ominaisvastus on pieni. Usein samassa aitauksessa käytetäänkin sekä lankoja että nauhoja juuri tästä syystä, sanoo Hovilainen. Myöskään kuiva, kallioinen tai kivikkoinen maaperä ei johda hyvin sähköä. Jos pidemmät sähkökatkokset ovat yleisiä, on hyvä olla varalla akkupaimen, jotta aidan saa sähköistettyä myös sähkökatkosten aikana. – Olli-paimenilla on kolmen vuoden takuu, joka kattaa myös ukkosvauriot. Paimenen tehon on oltava riittävä aitauksen kokoon nähden. Parantamalla maadoituksen suositusten mukaiseksi monet aidan heikkoon tehoon liittyvät ongelmat korjaantuvat. Katkoksia olisi oltava mahdollisimman vähän. Liikaa niitä ei voi olla. I Lähde: Farmcomp Oy. – Tavallinen sähköasennuskaapeli on paimenkäytössä kuin vuotava vesiletku: sähkö pääsee siitä karkuteille, mitä tarkoittaa jännitteen romahtamista. Kun aitalangat ja paimen ovat sopusuhdassa aidan pituuteen verrattuna, on vielä mietittävä miten paljon kasvillisuutta aitaan tulee kasvamaan ja miten huolella sitä aiotaan niittää. Mitä enemmän kasvillisuutta on, sitä tehokkaampi paimen tarvitaan
Pikkuhiljaa, kun asia oivalleKoko kesän läpi jatkuvat iltavillien Koko kesän läpi jatkuvat iltavillien hepulihetket alkavat viimeistään hepulihetket alkavat viimeistään maaliskuussa, kun luonnossakin maaliskuussa, kun luonnossakin eletään kiivasta pariutumisaikaa. Huolimatta siitä, että pakkasta saattaa Etelä-Suomessakin olla vielä ihan reilusti, on se toissijainen seikka suomenhevoselle. Kiistatonta kun on se, että heittämällä pörröisin talvilookki on nimenomaan tilan suomenhevosella. Tilan 22-vuotias suomenhevosruuna Kaisteri ei meinaa pakkasta pelkää. Mukavaltahan se varmasti tuntuu, kun erilaiset kyhmyt ja nystyrät rapsuttavat karvaa samalla hieroen myös lihaksia. Yleensä omaa vuoroa jonotetaan nätisti ja kaikki halukkaat pääsevät kyllä haastamaan emännän hartiavoimia niin halutessaan. J J J Karvanvaihto tuo mukanaan lisääntyvät kaverin rapsutteluhetket ja ylenpalttisen piehtaroinnin. Eikä se ihan hetkeen lopu. Ilman muuttolintujakin kevään edistyminen maatilalla kyllä näkyy ja osittain myös kuuluu hyvin selkeästi. Totaalisen poikkeuksen kaikkeen tekevät kuitenkin pihan ponipojat. Hevosten harjaus ilman riimuja ja kytkemistä mahdollistaa monipuolisemman vuorovaikutuksen. Tiluksilla on harvoin keväällä aikaa perehtyä muuttolintuhavaintoihin, vaikka se mielenkiintoista olisikin. Aaseilla homma vedetään vielä pidemmälle. Koko elämänsä kytkettynä hoitotoimenpiteisiin tottunut hevonen ei luontaisesti osaa välttämättä nauttia harjauksesta “vapaaehtoisesti” ja väistää mielellään. Villahousut vaihtoon ja virtaviivaisempaa kesäasua kasvattamaan! Emännän mielestä se on turhaa hötkyilyä vielä helmikuussa. Lisäksi valo saa kaiken näyttämään likaiselta ja 40-luvulla rakennetun vanhan maatilan roudan horjuttaneita rakenteita korjaillaan kyllästymiseen asti. Emännän mielipiteet ei luonnollisesti kesämiehenä erityisen hyvin viihtyvän suomenhevosen valmistautumiseen kuitenkaan kuulu. Kun päivä on jo selkeästi pidempi, aloittaa Kaisteri ensimmäisenä kesään valmistautumisensa.Tämän talven ja kevään taitekohdan huomaa haluamattaankin, kun ensimmäinen karvakääryle leijailee naamalle. eletään kiivasta pariutumisaikaa.. Ponipörrön kunnossapitopuuhat alkavat usein vasta huhtikuun tienoilla ja viimeisistä villahousun rippeistä luovutaan vasta kesäkuussa. Usein viimeistään maaliskuussa alkaa myös heidän mielestä olla aika vaihtaa hieman kevyempään kuosiin. Toisaalta asian voi ajatella myös niin päin, että kun on hyvissä ajoin syksyllä aloittanut kokovartalo karva-asun kasvatuksen, riittää siitä lämmöksi hieman harvempanakin. Kerran vuodessa karvaa vaihtava aasi on kesäpuserossaan usein vasta heinäkuussa. Tiukka ja kauttaaltaan tiheä shetlanninponin talviturkki pysyy ja pysyy. Se on myös asia mikä ei ole ollut itsestään selvää. Myös harjalaatikko saa ihan uudenlaista mielenkiintoa osakseen ja väki vaeltaa itse sitä ihmettelemään. Hyvänä kakkosena hieman takamatkalta karvan vaihtoon lähtevät puoliverinen Derkun, sekä lämminverinen Severi. Parempi olisi pitää pörrö päällä kunnes sää on selvästi lämpimämpi. J J J Virallinen kevään avaus Tiluksilla tapahtuu helmikuussa. Talven taittuessa työt lisääntyvät siinä määrin, että kurahaalarissa tunteja kuluu ihan reilusti jo pelkästään lumen alla vettyneiden lantapalleroiden keräilyssä ja joka suunnasta solisevien sulamisvesien kurissa pidossa. 56 Tiluksilla Kevättä Kevättä ryntäissä ryntäissä K uu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta ja niin edelleen
Kokoero ei rapsutteluissa ole ongelma. Tiluksilla asukkaat, kuten kolme ratsua, kaksi ponia, kolme aasia, possut, vuohet, lampaat, ankat, kanat, koirat ja kissat jakavat saman pihapiirin, vapaa-ajan ja palvelusväen. 57 I Tiluksilla emäntänä häärii 39-vuotias Helsingin kasvatti Annukka Cederlöf, joka lähti kokeilemaan yli kaksikymmentä vuotta mukana kulkenutta unelmaansa ja vaihtoi poliisin maiharit kuraisiin kumisaappaisiin ja kaupungin valot luonnon omaan teatteriin. Pelle ja Derkun löysivät toisensa heti ensi tapaamisella. Uusi elämä emäntänä yhdessä 70 eläinystävän kanssa on kaikissa tunneskaaloissaan rikastuttava, eikä yksikään päivä tilalla ole samanlainen. Tiluksilla lauma kulkee yhdessä, eläimet ystävystyvät yli lajirajojen ja kertovat mennessään emännälle tarinaa elämisestä, elämästä ja siitä, mitä on kunkin persoonan takana. Ei varsinkaan jos kyseessä on paras kaveri. Pelle-ponista oli mahtavaa, että tilalle saapui vihdoin joku hänen kaltaisensa kaveri.. Hyvää mieltä, iloa ja elämää I Tiluksilla on lämminhenkinen 1940-luvulla rakennettu hyvin perinteinen suomalainen pieni maatila Uudellamaalla Vihdissä. Hyvän mielen mietteitä, iloa, elämää ja eläinpersoonia, ihan jokaiselle
Isännän vahvistaessa aitaa, se sama mahdollisuus vain vaikeutuu heille entisestään. Vuorovaikutuksen satoa saa korjata sitten tilanteissa joissa luotto ihmiseen on haastettu. Nurmen kasvua on kuitenkin syytä tarkastella. Se on emännällekin antoisampaa, kun välillä voi tarjota juuri sitä, mitä kyseinen yksilö kaipaa ja vuorovaikutus hevosen kanssa luo syvemmän välittämisen puolin ja toisin. Saattaapi olla, että jos ei laitumen tarkkailua kukaan olisi suorittanut, nurmi voisi jäädä kokonaan kasvamatta. Kaikkinensa kevät on odottavaa ja energistä aikaa. Mitä pidemmälle kevättä edetään, sitä enemmän sähköä on ilmassa. Siinä ei ole yksinkertaisesti mitään järkeä, jos hevosilta kysytään. Lauman mielestä toiminnan voi luokitella täysin vahingoksi ja siksi se ei tavallaan voi olla kiellettyä. Merkitystä ei juurikaan ole sillä, onko salamarakkauden kohde samaa lajia tai ehkä esimerkiksi vuohi. Ryntäät aidassa hiertyen notkutaan aamusta iltaan, jotta voidaan varmistua siitä, että kuten kaikkina edellisinäkin vuosina, niin myös tänä vuonna ruoho kyllä tulee kasvamaan. Koko kesän läpi jatkuvat iltavillien hepulihetket alkavat viimeistään maaliskuussa, kun luonnossakin eletään kiivasta pariutumisaikaa. Se tuntuu epäreilulta. Parasta vapaana harjauksesta tekee ehkä se, että hevonen pystyy elekielellään kertomaan paljon selkeämmin, mikä tuntuu hyvältä ja mistä kohtaa on tällä kertaa paras pyöritellä ja mikä tärkeintä; kiitos nyt riittää. Harmillisesti kuitenkin lauta-aidat rajoittavat kaikkiruokaisten kulinaristien mahdollisuutta maistella vettyneitä, viime kesästä selvinneitä ja lumen alla koko talven hautuneita ruohon rippeitä. Siihen on kuitenkin vielä matkaa ja se vaatii malttia, niin isäntäväeltä, kuin itse tallin asukkailtakin. Kaisterin valvontavuoro. Taktiikka on selkeä. Villieläimet pariutuvat kiivaasti, eikä salamarakkauksilta säästytä myöskään kesyeläinten keskellä. J J J Fyysisen muodonmuutoksen lisäksi kevään edistymisestä kertoo myös lauman muuttuva mieliala. Sitä riskiä ei yksinkertaisesti vain voi ottaa.. Monenlaisia ihastumisia syntyy useita ja kohde saattaa vaihtua ihan päivän ja fiiliksen mukaan. J J J Lumen alta pikkuhiljaa esille paljastuva sula maa ja sen tuoksu herättää viimeisenkin yksilön talvihorroksestaan. I Sitä ei hevoseläin helpolla ymmärrä, että miksi koirat saavat jo juosta laitumella. Tästä syystä poikkeuksetta kevään edetessä laitumen ja pihan väliseen aitaan on laitettava lisävahvistukseksi sähköä. Kaikkinensa kevät on odottavaa ja energistä aikaa. Silloin siirrytään vaiheeseen kaksi; aitalautojen uuvutus. Pitkäjänteisen aitalautojen uuvutuksen alla lannistuneiden lautarikkojen korjaus ei palvelusväkeä miellytä. 58 taan ja ymmärrys omaehtoisuudesta tilanteessa voimistuu, ovat Tiluksilla poikkeuksetta kaikki kahdeksan kavioeläintä oppineet nauttimaan harjailusta vapaana ja tulevat paikalle harjalaatikon nähdessään. Peurojen ja kauriiden jatkuvat juoksentelut, huutelut ja haju saa virtaa myös maatilalla mukavan leppoista elämää elävän lauman tasapaksuun eloon. Äkilliset tilanteet maastossa, ikävemmät hoitotoimenpiteet tai muu pelkoa herättävä ihmisjohtoinen tilanne kysyy hevoselta luottamusta ja sen vahvuus määrittää usein hevosen omien ratkaisujen määrän ja laadun. Sähkölanka estää ylenpalttiset nojailut, mikä kiihtyy ruohonkasvun mukaan korreloiden ja on huipussaan juuri ennen laidunporttien avautumista. Kasvun edetessä myös maltti alkaa herpaantua. Hevosilla on hippa herkässä ja lopulta kun laitumen portit aukeavat, on kaikki se odotusten ja pettymysten sekamelska ollut sen arvoista ja siitä tietää, että keväästä on siirrytty kesäaikaan. Kaikkinensa kevät on odottavaa ja energistä aikaa. Kun intensiivisesti venyttelee kaulaa yli aitalautojen, on auttamatta selvää, että jossain kohtaa talven rampauttamista rakenteista joku pettää
Jaana oli ilman hevosta kuukauden, kunnes löysi lupaavan Gambrinon, 10-vuotiaan lusitano-ruunan. Poloiset olivat vasta kolmeviikkoisia ja läkähtyneitä suorassa auringonpaisteessa. Hylätty koiranpentu sai kodin Jaanan avustaja löysi kolme pahvilaatikkon hylättyä koiranpentua viitisen kuukautta sitten. Erityisen surullista oli, kun hänen monivuotinen, rakas kilpakumppaninsa Legolas jouduttiin toukokuussa lopettamaan parantumattoman jalkavamman vuoksi. Myös lymSekä Jaana Kivimäki että lucitanoruuna Rio saavat hyötyä Bemer-terapiasta. Treenaamisesta huolimatta kilpailemaan he eivät ole päässeet, koska maailmalla koronan lisäksi jylläävän hevosten herpes-viruksen vuoksi monet kilpailut on peruttu. Espanjalaiselle käynnille opetettua ruunaa Jaana on nyt totuttanut tavalliselle, koulukilpailuissa hyväksytylle käynnille hyvin tuloksin. Hevoshierojan mukaan Rion lihakset tuntuvat myös erittäin hyviltä ja pehmeiltä. Patentoidun signaalin korjaavat vaikutukset muun muassa. Helpotusta Bemer-terapialla Jaana on käyttänyt Bemer-terapiaa aina vuodesta 2013 alkaen ja saanut sillä hyviä tuloksia erityisesti haavojen ja ruhjeiden hoidossa. Se parantuikin kolmessa kuukaudessa, mitä sekä lääkäri että ortopedi pitivät ihmeteltävän nopeana parantumistahtina. Nyt rasavilli pentu, FinGo, on mukana tallitiimissä ja vienyt meidän kaikkien sydämen, hymyilee Jaana. Tähtäimessä olleisiin, eteenpäin lykättyihin Tokion olympialaisiin Jaana ei siis olisi päässyt koronastakaan huolimatta. – Korona tuntui tuovan tullessaan muitakin ikäviä asioita, tuumaa Jaana. Avustaja otti pennut mukaansa ja pyysi Jaanaa tuomaan maitojauhetta ja tuttipulloja – ja niinhän siinä kävi, että kun Jaana sai yhden niistä syliinsä tuttipulloa imemään, hän ei voinut siitä enää luopua. Bemer-terapia on fysikaalisen, kehon toimintoja säätelevän terapian nykyaikaisempia muotoja. Lahjakkuutta siis löytyy. – Tähtäimessämme onkin nyt olympialaisten sijaan MM-kilpailut, koska kisakokemusta ei ole kertynyt nuorelle hevoselle vielä tarpeeksi, kertoo Jaana vaihtuneista tulevaisuuden suunnitelmistaan. Kun Rio kompastui eräällä ratsastuskerralla, retkahti Jaanan niska sen verran pahasti, että niskasta löytyi välilevyjen pullistumaa. mikroverenkierron häiriöihin on tieteellisesti todistettu. Päivittäinen hoito auttaa tähän ja turvottelu on paljon vähäisempää. Teksti:Kirsi Paananen fahoito tukee nestekiertoa ja toimii hyvin yhdessä Bemer-hoidon kanssa turvotuksia poistaen. Linimenttiä ei ole tarvinnut vielä koskaan käyttää. Nuoresta iästään huolimatta Gambrinolla, eli Riolla, oli ratsastettu GP-tason ohjelmia, minkä huomasi siitä, että se tarjosi Jaanallekin heti piaffia ja passagea. – Jalat kylmätään aina ratsastuksen jälkeen ja sitten annetaan Bemer-hoitoa. 59 Hevostuote M ennyt vuosi, viime kesä mukaan lukien, on Jaana Kivimäellä kulunut sekä koronaepidemian että auto-ongelmien vuoksi kokonaan Espanjassa. – Otin Bemer-hoitoa erityisen tiheään ja myös paikallisesti niskaani. Se myös silminnähden rentoutuu hoidossa. I. – Onneksi pennut pelastuivat. Jaana Kivimäki ja Gambrino hiovat yhteistyötään Tähtäimessä MM-kisat Jaana Kivimäki on monelle tuttu hevosammattilainen, joka vaihtoi esteratsastuksen pararatsastukseen vakavan onnettomuuden myötä vuonna 2005. Jaana on käyttänyt sitä vuodesta 2013 saakka ja Rio saa hoitoa ennen sekä jälkeen ratsastuksen. Muutakin apua on tullut. Tähtäimessä MM-kilpailut Vaikka Jaanan niskaongelmat ovatkin hiukan hidastaneet harjoittelua, on Jaanan ja Rion yhteistyö kehittynyt hyvin. Rio saa Bemer-terapiaa aina ennen sekä jälkeen ratsastuksen ja vielä erikseen ratsastuksen jälkeen kaikille jaloilleen. – Kun istun koko ajan, jalkani turpoavat helposti
– Kun jäin pois työelämästä viisi vuotta sitten, niin mietin, että jotain voisi vielä tehdä. Palvelun pääasiallinen toimialue on Etelä-Suomi, mutta tarpeen vaatiessa Nordlund saHevoskuljetus vaatii kuljettajalta hevosenkäsittelytaitoa ja ihmistuntemusta Hevoskuljetus on monen taidon kokonaisuus Lastaus ja kuljetus ovat asioita, joista hevosella pitäisi olla vain hyviä kokemuksia. 60 K irkkonummelainen Kari Nordlund (65) on päätoiminen eläkeläinen, mutta toimii sivutoimisena hevoskuljettajana perheen yhteisessä HNNK Hevoskuljetuspalvelut -nimisessä yrityksessä. Jos hän pyytää auttamaan, niin autan ja teen kuten asiakas toivoo. – Minulla on se periaate, että omistaja tuntee hevosensa ja tietää miten sen kanssa tulee toimia. Hänen tyttärensä jatkavat isänsä peruja, sillä molemmat ovat hevosihmisiä. – Hevosen omistaja on asiakkaani. Pari omaa varsaakin on matkan varrella syntynyt. Nordlund on pienestä asti ollut ”hulluna” hevosiin ja aikuistuttuaan hän on ollut hevosten kanssa tekemisissä ratsastusja raviharrastusten tiimoilta. Nordlundin Minna-tytär pyörittää omaa Huumoriharjun Tallia Karkkilassa ja auto on heillä yhteiskäytössä. Koska olin jo vuosia kuljettanut omia ja tyttäreni hevosia, Minna ehdotti, että tarjoaisin yksilöllisiä hevoskuljetuksia palveluna. – Minnalla on ratsutila, Outi ratsastaa ja kolmas polvikin on ollut ratsailla jo pari vuotta, hevosmies kertoo. Palvelua alusta loppuun Kari Norlund sanoo osallistuvansa hevosen matkaan lastauksesta lähtien, mutta aina kunnioittaen omistajan toiveita. Hevoskuljettaja. Nordlundin periaatteeseen kuuluu myös välttää hevosen pakottamista viimeiseen asti. Toisinaan Kari Nordlundin hevosauto on rakennettu Ranskassa Les Vans ABllä. Omistaja päättää hevosensa lastaustavasta, esimerkiksi mennäänkö porkkana edellä, vai käytetäänkö liinoja, hevoskuljettaja kertoo ja sanoo toimivansa lastaustilanteessa avustajana. Alun perin Nordlundin kalustona oli traileri ja nelivetoauto, mutta vuosi sitten traileri vaihtui kahden hevosen kuljetusautoon. Kysyntää alkoi olla kivasti ja työ osoittautui monipuoliseksi. – Hevosen tulisi saada vain hyviä kokemuksia sekä lastauksesta että matkustamisesta. Kävin vaadittavat koulutukset sekä kokeet ja sain pätevyystodistuksen, jolla sain hankittua viranomaisilta kuljetusluvan. Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Kari Nordlund noo olevansa valmis lähtemään kauemmaksikin
Yksilöllinen palvelu on hänelle tärkeää. Kari Nordlund matkalla aamutuimaan kisoihin kahden kokeneen ratsun kanssa. – Kamerasta on helppo seurata matkustamon tapahtumia. – Olen myös – Olen myös kuljettanut kuljettanut varsoja, jotka varsoja, jotka vieroitetaan vieroitetaan siinä samalla siinä samalla emästään. emästään.. Miniatyyrihevosella oli ruhtinaalliset tilat matkustaa. 61 Kari Nordlund kuljettaa ammatikseen hevosia
Juuri vieroitettu varsa saattaa saada hepulin autossa, mutta rauhoittuu itsestään, kun se huomaa, ettei tilanteessa ole mitään pelättävää, hevoskuljettaja kertoo kokemuksestaan ja toteaa, että hänen autossaan ei ole koskaan sattunut hevosille vahinkoja. Tilanne on Klinikkakäynnillä hevosta usein jännittää. Hevosen matkustustila rajataan kalterien ja pehmusteiden kanssa niin, ettei hevonen pääse hyppimään ja telomaan itseään.. Olen myös kuljettanut varsoja, jotka vieroitetaan siinä samalla emästään. niille stressaava kaikin puolin ja näissäkin tapauksissa omistaja on joskus päätynyt rauhoitukseen. Kahden hevosen tilaan lastaudutaan auton sivusta ja takana on tilat varusteille ja ruokintakaukalolle. Silloin ihmisen läheisyys rauhoittaa. 62 hevonen, joka pelkää matkustamista tai jonka tiedetään olevan hankala lastata, rauhoitetaan ensin. Hevoskuljetus vie myös poniraveihin. – Automme on vankkarakenteinen ja turvallinen sisältä
Hauskimmat kuljetettavat ovat olleet kolme aasia, jotka painautuvat tiiviisti kiinni toisiinsa matkan ajaksi, Nordlund kuvailee valvontakamerakuvaa. – Kun kuljetan hevosia, saan tutustua samalla monenlaisiin ihmisiin. Välillä tuntui, että rajalla vartijat laittoivat ennemminkin kättä lippaan saatesanoin, että pitäähän hevosten päästä liikkumaan. 63 Ihmistuntemus eduksi Kari Nordlund on nähnyt työelämässään esimiesasemassa kaikenlaisia ihmisiä ja hänelle on elämän varrella syntynyt hyvä pelisilmä erilaisten ihmisten kanssa. Viimeksi, kun Uusimaa suljettiin, niin ammattikuljettajan oli helppo liikkua sulkurajojen yli. – Näistäkin hevosista on selvitty rauhallisin ottein, hyvähermoinen hevosmies toteaa. Hevosia kuljetettaessa ei voi tehdä mitään äkkinäistä. – Autossamme on vahvat kalterit, jotka voi tarvittaessa vielä tukkia niin ettei niiden väliin voi jäädä jalka tai kavio, Nordlund mainitsee ja viittaa nuoriin, kokemattomiin kuljetettaviin sekä riskialttiisiin tapauksiin. Virusten torjuminen viimeaikaisen kohun myötä on saanut uudet mittakaavat, mutta Nordlundille on aina ollut itsestään selvää, että jokaisen asiakkaan jälkeen auto desinfioidaan hyvin. Toisinaan jo matkaan lähtiessä tiedetään, ettei paluukyytiä tule. Kun näytin luvat rajalla, niin suhtautuminen oli todella positiivista. – Koska kuljettaminen ei ole minulle liukuhihnatyötä, eli hevoset eivät vaihdu niin sanotusti lennossa, niin auton puhdistus ja desinfiointi jokaisen matkustajan jälkeen on ollut alusta asti helppo ja rutiininomainen tapa, hän toteaa. – Tässä autossa kaikki tunteet ovat sallittuja ja jopa toivottuja, Nordlund kertoo vastanneensa, kun ystäväänsä sureva asiakas on pahoitellut itkuaan. – On kyydissä minkälainen eläin tahansa, niin kyydin on aina oltava tasaista. Kari Nordlundin mukaan hevoskuljetukseen suhtauduttiin rajalla hienosti, joten mahdolliset tulevat rajoitukset eivät huoleta kuljettajaa. – Hevosten liikkuminen jatkuu kuten ennenkin ja klinikoille matkustetaan muutenkin sen mukaan, missä on tapaukseen sopiva asiantuntija. Hevosten kanssa sattuu kaikenlaista ja joskus klinikkamatkat päättyvät suruun. ten lupien vuoksi. Jos joskus sellainen tilanne sattuisikin, niin hevonen ei voi vahingoittua auton turvallisen sisätilan ja pehmusten ansiosta. I BLACK HORSE biofarm.fi @biofarmoy #blackhorserehut MyGastro Limakalvot Vatsahapot Solukalvot C-Max Vastustuskyky Raudan imeytyminen Antioksidantti MULTIliq Monipuolinen Ympärivuotiseen käyttöön Piimax Luusto Nivelet Kaviot Cartivet + msm Nivelet Liikkuvuus Ylläpito/rasitus Cartivet Cartivet Nivelet Hevoset ja ponit Seniorit Amino-Booster Lihakset Valmennus/kilpailu Aminohapot ADEliq Vastustuskyky Luusto ja lihakset Talvikausi Eliq Lihakset Solujen suojaus Vastustuskyky Biomet Kaviot Karvapeite Iho Ferrimax Rauta Suorituskyky Veriarvot Elektrolyytti Palautuminen Elektrolyytit Liukenee veteen Cartivet Complete Jänteet Rustot Nivelet Stressless Magnesium ja tryptofaani Hermosto Lihakset Carragen Hengitystiet Luonnollinen Perinteinen C-Garlic Hengitystiet Vastustuskyky Luonnollinen Bliq Lihakset Hermosto Iho/karvapeite Yeast Booster Suoliston toimintahäiriöt Elävä hiiva Mos. Turvallisuus huomioitu Hevoskuljettajan kyytiin on tullut tämän viiden vuoden aikana kaikenlaisia kavioeläimiä. Hevoskuljettajalta vaaditaan myös empatiakykyä silloin, kun omistaja joutuu kokemaan luopumisen tuskan. Pehmeä kaasujalka ja erityisesti hyvät välimatkat muihin autoihin ovat tärkeitä. Korona-aika työllistää Koronasulku Uudellamaalla lisäsi hevoskuljetuksen kysyntää ammattikuljettajan asianmukaisAasit painautuvat tiiviisti kiinni toisiinsa matkan ajaksi. Olen aina tullut toimeen kaikkien kanssa ja hevoskuljetuksissa minulla on vain hyviä kokemuksia omistajista, hän toteaa ja jatkaa hymyillen, että myös niiden, jotka syöttävät porkkanat lastaussillalla, eikä hevosella ole aikomustakaan tulla kyytiin. – Pienimmät ovat olleet miniatyyrihevosia ja toinen ääripää on isokokoiset puoliveriset
Varentin mukaan tallilla on tultu toimeen hyvin käsidesillä ja maskeilla. Ehkä suurin Tallit ja korona. Ratsastus on siitä hyvässä asemassa moneen muuhun harrastusmuotoon verrattuna, että esimerkiksi turvavälejä on helppo noudattaa ja kontakteja syntyy luontaisestikin melko vähän. – Hämeenlinnan seudulla kymmenen hengen kokoontumisrajoitus ei ole aiheuttanut suuria ongelmia meillä, koska ryhmissä ei yleensä ole enempää kuin kahdeksan ratsastajaa. Jos kokoontumisrajoitus laskisi kuuteen henkeen, pitäisi tunteja vähän sääKoronan kanssa tullaan toimeen pääkaupunkiseudun ja Turun ulkopuolella Ratsastuksessa asiakaspiikki Korona on toistaiseksi vaikuttanut vaihtelevasti ratsastustallien toimintaan eri puolilla maata. Hevoset pystytään hoitamaan ja ulkoiluttamaan aivan normaalisti. Teksti: Juhani Karvonen tää, mutta sekin mahdollisuus on mietitty, sanoo hämeenlinnalaisen Aulangon Ratsastuskoulun yrittäjä Salla Varenti. 64 P ääkaupunkiseudulla tilanne saattaa olla toisenlainen, koska kokoontumisrajoitukset sanelevat toimintaa. – Turvavälit täyttyvät oikeastaan aika luonnostaan, koska yleensä ihmiset ovat hevosen eri puolilla
Hevoset pystytään hoitamaan ja ulkoiluttamaan normaalisti Aulangolla. – Hevosten hyvinvoinnista pystymme pitämään huolta. – Viimeisen vuoden aikana olemme järjestäneet viisi aloituskurssia, mikä tarkoittaa 50 uutta aloittajaa. Osa heistä on entisiä ratsastuksen harrastajia, jotka ovat palanneet ainakin hetkeksi entisen harrastuksensa pariin. Kun asiakkaita on parisataa, ei tuo kaksi ole kuin prosentin verran. 65 Aulangon Ratsastuskoulun yrittäjä Salla Varentin mukaan asiakkaat ovat hyvin sitoutuneita ohjeisiin, eikä mitään erityistä valvontaa tarvitse ylläpitää. Itse liiketoimintaan ei koronalla ole ollut ainakaan Aulangolla mainittavaa merkitystä. – Ryhmäliikuntatiloja on monen harrastuksen osalta suljettu, mutta ainakin tämänhetkisen tulkinnan mukaan ratsastustallit eivät kuulu kiellettyihin tiloihin, koska välimatkat pysyvät riittävän pitkinä. – Tähän mennessä on kaksi harrastajaa jättänyt kurssit katkolle, syynä voi olla myös riskiryhmiin kuuluminen. Asiakkaat ovat hyvin sitoutuneita ohjeisiin, eikä mitään erityistä valvontaa tarvitse ylläpitää. Tallilla ei ole altistumisia eikä tartuntoja. Taluttajia ja hoitajia on riittävästi. Varentin mukaan ratsastuskoulut näyttävät selvinneen koronasta paremmin kuin useimmat muut ryhmäliikuntamuodot. Tämäntyyppinen talli muodostuu helposti etenkin nuorison sosiaaliseksi kokoontumispaikaksi, jossa oleskellaan, vaikkei oltaisi varsinaisesti harrastamassa. Jos korona on laittanut talouden ahtaalle, voi harrastus tietysti jäädä tauolle. Toisaalta olen monelta taholta kuullut, että ratsuhevosia olisi nyt myyty tavallista enemmän. Tunneille on tullut uusia ratsastajia, koska lähes kaikki muut harrastusmuodot ovat olleet pannassa. – Kouluissa on ollut jopa asiakaspiikki. Herpes kiusaa kilpailutoimintaa Kilpailutoimintaan on vaikuttanut koronan ohella herpes, joka. Harrastus jää harvalla tauolle Varentin mukaan koronan takia ei juuri kukaan ole keskeyttänyt ratsastusharrastustaan. En usko, että tämäkään on kovin pysyvät muutos, vaikka luulisi, että hevonen on sen kaltainen ostos, että se jäisi pysyväksi. Varmasti joitakin jää harrastuksen pariin, kun korona on ohitettu, mutta suurin osa luultavasti palaa takaisin vanhaan harrastukseensa. Henkilökohtaisesti en usko, että piikki jää pysyväksi. Aulangolla on normaalisti järjestetty vuosittain 1-2 aloituskurssia, mutta joinakin vuosina kursseja ei ole ollut lainkaan. Ehkä ihmiset ovat panostaneen hevosen kautta omaan hyvinvointiinsa. Koronan kanssa tullaan toimeen pääkaupunkiseudun ja Turun ulkopuolella Ratsastuksessa asiakaspiikki muutos on, ettei tallilla sallita nyt ylimääräistä porukkaa. Nyt tänne voi tulla vain siinä tapauksessa, että on todella asiaa
Itse pelkään enemmän koronaa kuin herpestä. Alueja kansallisen tason kilpailutoiminta kiellettiin 1.3. – Itse pidän näin pitkää taukoa jonkinlaisena ylireagointina, koska tuo herpes virus on varmasti jo piilevänä Suomessa. asti. Iso talli tarjoaa riittävästi tilaa ja turvavälit täyttyvät lähes luonnostaan. Hygienia tallin pitäjän vastuulla Ratsastuskoulut voivat välttää kohtaamisia pienentämällä ryhmäkokoja, rajaamalla ihmisten määrää tallilla ja maneesissa, laittamalla opetushevosia tunneille valmiiksi tai perumalla talutustunnit. alkaen sulkuajaksi eli 28.3.2021 saakka. Virukseen on menehtynyt nyt 17 hevosta Espanjasta alkunsa saaneeseen ryppääseen, mutta Suomessa kuolemia ei ole ollut. Kilpailutauko jatkuu huhtikuun puoleenväliin saakka. Varenti muistuttaa, että hevosilla on oma korona, jonka ei ole todettu tarttuvan ihmisiin. Ratsastajainliiton hallitus suosittelee, että valmennustoimintaa, rataharjoituksia tai muuta vastaavaa toimintaa ei järjestetä, ellei sitä voida tehdä terveysturvallisuus varmistaen sekä alueellisen viranomaisen suosituksia ja rajoituksia noudattaen. Suomen Ratsastajainliitto kehotti pienentämään ryhmäkokoja Ratsastuksen parissa ei epidemiaryppäitä. Treenausmotivaatioon herpes on vaikuttanut etenkin kilpailijoiden keskuudessa. Talleilla korostuu nyt se, että ihmisten väliset kohtaamiset tapahtuvat suojatusti ja ryhmäkokojen määräyksiä noudattaen, erityisesti pienemmissä tiloissa, kuten pukuhuoneissa, satulahuoneessa tai vapaa-ajantiloissa. 66 I Suomen Ratsastajainliiton hallitus päätti helmikuun lopulla vaikeutuneen epidemiatilanteen vuoksi uusista ratsastusta koskevista toimenpiteistä. Ihmisten ja hevosten hyvinvoinnin turvaamiseksi suojautuminen on välttämätöntä. Ratsastajainliitto pitää ensisijaisena sitä, etteivät tartunnat saa levitä hevostoiminnan parissa. harrastusmuodot ovat olleet pannassa. Ammattiurheilu jää tilapäisen tartuntatautilain rajoitusja sulkutoimenpiteiden ulkopuolelle, ja Ratsastajainliiton maajoukkueja liitovalmennukset jatkuvat määräyksiä ja rajoituksia kunnioittaen. Tallin pitäjän vastuulla on valvoa hygieniaa ja tarjota mahdollisuus käsien pesuun tai käsidesin käyttöön, valvoa maskien käyttöä, riittäviä etäisyyksiä sekä kävijämäärien rajoitusten noudattamista. Hevosen selässä oltaessa ei olla fyysisesti lähellä muita harrastajia, eikä ratsastuksen parissa ole saatujen tietojen perusteella syntynyt epidemiaryppäitä. Vuosittain Suomessakin näitä tapauksia on muutama, esimerkiksi stressi saattaa vaikuttaa sen aktivoitumiseen hevosessa. Tällä pyritään estämään aggressiivisen hevosten herpesviruksen EHV-1:n leviäminen. Edelleen painotetaan maskien, etäisyyksien, käsihygienian ja siivouksen käyttöä. Osassa arvioista 40-50 prosenttia hevosista on mainittu viruksen kantajiksi, osassa arvioista määrä voisi olla jopa 90 prosenttia. todettiin helmikuussa Espanjassa. Siinä mielessä tuntuu hieman ylireagoinnilta, että virus olisi yhden kuljetuksen päässä. Ihmisten välisiä kontakteja on vältettävä hyvällä suunnittelulla, ohjeistamisella, tiedottamisella ja valvonnalla. Päätöksen takia peruuntuvien kilpailujen kilpailutoimitusmaksut palautetaan. Suomen Ratsastajainliitto jatkoi myöhemmin maajoukkueja liittovalmennusten sekä SRL:n alaisen kilpailutoiminnan keskeytystä 11.4. Hevosia on hoidettava päivittäin, ja liikunta on tärkeä osa niiden hyvinvointia. – Kokonaisuutena tilanne on ainakin itselläni vielä aika hyvä ja koulutoiminta pyörii varotoimien kanssa aika hyvin I Tunneille on tullut uusia Tunneille on tullut uusia ratsastajia, koska lähes kaikki muut ratsastajia, koska lähes kaikki muut harrastusmuodot ovat olleet pannassa. Kotivalmennuksessa olevien hevosten valmennus ei ole kärsinyt, mutta maajoukkuevalmennus on nyt tauolla nimenomaan herpeksen takia. Epidemia on nyt poikkeuksellisen laaja Espanjassa
Kilpailevia hevosia on vain muutama. Yksinyrittäjän suuri riski on sairastuminen, mikä tietäisi, että hevosten hoito pitää pystyä järjestämään pikaisellakin aikataululla sijaisten avulla. 67 H evoset valmennetaan ja hoidetaan Pilvenmäellä kuten ennenkin. Starttaavan hevosen Suomen Ratsastajainliitto kehotti pienentämään ryhmäkokoja Yrittäjä ei saa nyt sairastua Forssalaisen ravivalmentajan Cathy Johanssonin tallipäivää korona ei ole juurikaan muuttanut. – On hienoja, että raveja voidaan ajaa, vaikka tietysti yleisön puute hiljentää ratoja. Hevosia myös tarjotaan valmennukseen vähemmän kuin yleensä. Jo viime keväänä Hippos kehotti talleja laatimaan toimenpideohjelman siltä varalta, että yrittäjä sairastuisi vakavasti ja äkillisesti. – Meillä on kuitenkin Pilvenmäellä hyvä raviyhteisö ja hoitaja varmasti löytyisi, vaikkei nimettyä varamiehiä olekaan. Uskoisin. että jokainen haluaa tehdä parhaansa, että pääsemme normaalitilanteeseen. I Yhtä hevosta Yhtä hevosta kohden saa kohden saa raveissa olla raveissa olla hevosauton hevosauton kuljettaja,hevosen kuljettaja,hevosen hoitaja, hevosen hoitaja, hevosen valmentaja valmentaja tai ohjastaja, tai ohjastaja, maksimissaan maksimissaan kolme henkilöä kolme henkilöä per hevonen. Eniten korona on näkynyt vierailijoiden määrän vähenemisenä. Raviradoilla turvallista Johanssonin tämä hetken valmennettavat hevoset ovat pääosin nuoria starttaamattomia. – Minulla on yksi harjoittelija ja väljät tilat. Raviradoilla toimitaan kuitenkin erittäin turvallisesti. huoltaminen raveissa vaatii taustavoimilta tarkkaa keskittymistä, joten suoranaisesti yleisön puute ei siihen vaikuta, mutta toki yleisö luo tunnelman ja kovasti odotamme sitä päivää, että kaikki pääsevät taas raveihin normaalisti, Johansson juttelee. Syynä on varmaan monen hevosen omistajan tiukentunut talous, sanoo Cathy Johansson. per hevonen.. – Olen ollut vuoden mittaan aika vähän raveissa. Osallistumismaksut maksetaan mahdollisuuksien mukaan netissä, ja jollain radoilla on järjestetty niin, että kilpailunumerot eli voilokit ovat noudettavissa ulkotiloista, jolloin kontakteja minimoidaan. – Korona on opettanut nöyryyttä ja tehnyt ihmiset varovaisiksi. Cathy Johanssonin hevoset saavat liikuntaa ja ulkoilua koronasta huolimatta. Yhtä hevosta kohden saa raveissa olla hevosauton kuljettaja,hevosen hoitaja, hevosen valmentaja tai ohjastaja, maksimissaan kolme henkilöä per hevonen. Radoilla on hyvin väljää ja tartuntojen leviäminen on minimoitu tehokkaasti. Teksti: Juhani Karvonen Ravivalmentaja Cathy Johansson työpäivässä tallilla ei korona ole rutiineita muuttanut
Asetuksessa 588/2010 8§ hevosten suojelussa sanotaan, että hevosen liikunnan, ulkoilun ja sosiaalisen kanssakäymisen tarpeiden tyydyttämisestä on huolehdittava päivittäin. I Liikkumaan tottuneen hevosen suolisto, hengityselimistö ja liikuntaelimistö joutuu koetukselle liikunnan äkisti loppuessa, joten sairastumisriski on suuri.. Ratsastajainliitossa seurataan myös tarkkaan keskustelua yritystuista yrityksille, jotka liikkumisrajoituksista kärsivät. Ratsastajainliiton näkemyksen mukaan talliyrittäjillä on oltava mahdollisuus hevosten päivittäiseen riittävään liikuttamiseen. Ratsastajainliiton yhteydenotoissa on vedottu eläinsuojelulakiin, jonka mukaan eläinten hoito ja mahdollisuus lajinmukaiseen toimintaan on turvattava. Esiin on nostettu ehdotus Ratsastajainliiton myöntämästä, viranomaisille pysäytettäessä esitettävästä todistuksesta hevosten liikuttamisesta vastaaville henkilöille. mietinnössään, että ratsastus maneeseissa saa jatkua. 68 Hevosten hyvinvointi on varmistettava Liikuntarajoitusten astuessa voimaan Suomen Ratsastajainliitto valmistelee toimenpiteitä pääkaupunkiseudun ja Turun liikkumisrajoitusten varalta. – Luonnossa hevonen liikkuu lähes koko ajan, ja se nukkuu vain lyhyissä pätkissä. Liikkumisrajoituksilla on todennäköisesti suurin vaikutus Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen moniin ratsastuskouluihin, joissa voi olla edessä kolmen viikon toiminnan keskeytyminen. Maneesin käyttö sallittua koko maassa Eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunta linjasi torstaina 25.3. Yksilöurheiluna ratsastus ei kuulu valmisteilla olevan lain soveltamisen piiriin, kuten kuntosalit ja muut ryhmäliikuntatilat. Tauko alkaa aikaisintaan pääsiäisen jälkeisellä viikolla. Laki astunee voimaan pääsiäisen jälkeen. Samaa todistusta voisivat käyttää myös yksityishevosten omistajat. Ratsastajainliitossa tullaan selvittämään pääkaupunkiseudun ja Turun ratsastuskoulujen oma näkemys siitä, miten tämä turvattaisiin. R atsastajainliitosta on oltu yhteydessä eri viranomaisiin siitä, miten hevosten hoito ja hyvinvointi pystytään turvaamaan, jos kansalaisten liikkumista ja harrastamista rajoitetaan. Ratsastajainliiton hallitus oli todella tyytyväinen, että sen viranomaisille ja päättäjille esittämä huolenaihe ja perustelut päätöksen tekemiseen on kuultu. Liikkumaan tottuneen hevosen suolisto, hengityselimistö ja liikuntaelimistö joutuu koetukselle liikunnan äkisti loppuessa, joten sairastumisriski on suuri. – Eläinsuojelulain 3§ mukaan eläintenpidossa on edistettävä eläinten terveyden ylläpitämistä sekä otettava huomioon eläinten fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet. Päivittäisten hoitotoimenpiteiden äkillisiä muutoksia on vältettävä, hevoseläinlääkäri Liisa Harmo korostaa
Myös kilpailutilanteessa ohjastajilla on niin sanottu hevosenmitta toisiinsa ja turvavälit säilyvät. asti. On erittäin tärkeää, että viranomaisten antamia suosituksia ja ohjeita riittävistä etäisyyksistä, hygieniasta sekä maskien käytöstä noudatetaan. Virus säilyy huonosti hevosen ulkopuolella, ja se on herkkä desinfektioaineille. Varsinkin Espanjassa vakavia tartuntaryppäitä aiheuttanut hevosten herpesvirus EHV-1 uhkaa ratsastuskilpailuiden lisäksi pahimmassa tapauksessa myös Euroopan ravikilpailuiden järjestämistä. Tallialueet ovat laajat ja ravikilpailutoiminta tapahtuu ulkona, jolloin turvavälit on mahdollista pitää. EHV-1 herpesvirus on johtanut tartuntaryppäisiin, joihin liittyy myös useita hevosten kuolemiin johtaneita tapauksia. Pienillä teoilla suuri vaikutus Koronajoitusten myötä ponien harjoituslähtöjen järjestäminen on ollut keskeytyksissä ja Suomen Hippos on suositellut myös harjoitusja paikallisravien järjestämisestä pidättäytymistä ainakin 28.3.2021 asti. 69 I hmisten koronan lisäksi hevospiireissä Euroopan laajuista huolta ovat aiheuttaneet hevosten herpesvirustartunnat. Suomessa Ratsastajainliitto tiedotti 18. Ravikilpailutoiminnassa on noudatettava erityisen tarkasti 14 vuorokauden karanteeni ulkomailta saapuville hevosille turvavälejä ja hygieniaohjeistuksia. I EHV-1 herpesvirukseen liittyy hevosten kuolemiin johtaneita tapauksia Hevosten hyvinvointi on varmistettava Hevosten herpesvirus EHV-1 uhkaa ratsastuskilpailuiden lisäksi pahimmassa tapauksessa myös Euroopan ravikilpailuiden järjestämistä. Kuva: Hippos. Kilpailutai jalostusarvostelutilanteeseen ei tule saapua sairaana tai vähäisilläkään oireilla. Mahdollisten tartuntaketjujen katkaisemiseksi Hippos suosittelee ulkomailta palaaville sekä talliin uusina muuttaville hevosille 14 vuorokauden karanteenia muista hevosista. Karanteenisuositus on voimassa toistaiseksi, ja se koskee myös ulkomailta Suomeen suurkilpailuihin saapuvia hevosia. Tartunnoille on tyypillistä, että virus jää elimistöön piilevästi ja voi aktivoitua myöhemmin stressin tai tiineyden yhteydessä. Herpesvirukset leviävät pääasiassa pisaratartuntana, mutta ne voivat levitä myös virusta sisältävien eritteiden likaamien käsien, vaatteiden tai tavaroiden välityksellä. Näillä toimenpiteillä halutaan varmistaa raviurheilun elinkeinotoiminnan jatkuvuus myös poikkeusoloissa. maaliskuuta, että liiton kilpailutoiminta on katkolla ainakin 11.4. Sairaus esiintyy kolmena muotona: hengitystieinfektiona, sikiön vaurioitumisena sekä halvauksena
– Autoon mukaan otettavat satulat valitaan asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan. – Muutostyöt hoituvat sujuvasti yhteistyösatulaseppämme toimesta, satulansovittajan ohjeiden mukaan. Kaksi satula-autoa kiertää sovittuja reittejä. Teemme säännöllisesti myös pidempiä reissuja alueille, joissa meillä on vakiintunutta Satulan sovittaminen helpoksi Satula-auto omalle tallille Satula-auto kiertää etukäteen auton tilanneiden asiakkaiden luona tallikäynneillä. – Auton tilaaminen tallille mahdollistaa sen, että pystytään kerralla kokeilemaan useita erilaisia satuloita asiantuntijan avustuksella. Satula-autolle on ollut paljon kysyntää, etenkin niiden asiakkaiden keskuudessa, joilla on haasteita kuljettaa hevosta toimipisteeseen. – Yhteensä meitä on seitsemän kokoaikaista ja kaksi osa-aikaista työntekijää sekä oman yrityksensä kautta työskentelevä satulaseppä. Myös satulan vuokraaminen on ollut erittäin suosittu palvelu.. Tuolloin sopivan satulan löytäminen on helpompaa ja nopeampaa, kertoo Satula.comin Pauliina Niemi, joka pääasiassa ajaa satula-autoa ja tekee satulansovituksia. Satuloiden myynnin lisäksi, niitä myös vuokrataan ja muokkaukset tekee satulaseppä. Yli sadan satulan valikoimasta on kätevää sovittaa satulaa omalla kotitallilla. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Satula.com asiakaskuntaa, kuten Satakuntaan, Pohjanmaalle, Itä-Suomeen ja Pohjois-Karjalaan. Koko tiimimme koostuu kokeneista hevosalan ammattilaisista, joille hevoset ja ratsastus kuuluvat tärkeänä osana elämään myös vapaa-ajalla. – Työn luonteesta johtuen, sovittajamme eivät pysty välttämättä vastaamaan puhelimeen päivän aikana, tarkentaa Niemi. Satulan sovitukseen sisältyy myös koeratsastus ja tarvittaessa satulansovittaja voi tarkistaa myös asiakkaan olemassa olevan satulan istuvuuden ja mahdolliset muokkaustarpeet. 70 S atula.comin toimipisteet sijaitsevat Paimiossa, Ypäjällä, Kangasalalla, Helsingissä ja Oulussa. – Autot lähtevät liikkeelle Paimiosta ja suurin osa asiakkaistamme on Etelä-Suomen alueella. – Asiakkaidemme sitoutuminen on mahdollistanut sen, että yrityksemme on voinut kehittää palveluja ja valikoimaa yli kymmenen vuoden ajan entistä parempien satuloiden ja satulapalvelujen mahdollistamiseksi. Kysyntää riittänyt – Satula-autolla ajan päätoimisesti minä, mutta ajoittain myös muu satulansovittaja liikkuu toisen automme kanssa, kertoo Pauliina Niemi. Pidempiäkin reissuja Satula-auto kiertää asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, mutta samalle reissulle pyritään yhdistämään saman reitin varrelta useampia paikkoja. – Satulan-auton tilaukset onnistuvat parhaiten sähköpostilla tai ottamalla yhteyttä verkkosivujemme yhteydenottolomakkeen kautta, jossa voi samalla antaa esitiedot ja lähettää kuvat hevosen selästä
Satula-auton saaminen omalle tallille onnistuu, mikäli tallin sijainti on reitteihimme tai aikatauluihimme sopiva. Osalla asiakkaistamme ajankäyttö on etätöiden vuoksi muuttunut joustavammaksi ja palveluaikoja on ollut jopa entistä helpompi sopia. Satula-autolle on kysyntää etenkin niiden asiakkaiden keskuudessa, joilla on haasteita kuljettaa hevosta toimipisteeseen. – Palvelemme isoa osaa asiakkaistamme myös etänä ja haluamme lisätä faktoihin sekä tutkimukseen perustuvaa satulatietoutta asiakkaidemme keskuudessa ja lisätäksemme hevosten hyvinvointia. Vaihtoehtoisesti voi myös kerätä samalta alueelta kokoon enemmän sovitusta tarvitsevia. – Kiireisissä tilanteissa suosittelemme sovitusajan varaamista toimipisteisiimme. Satula-auto tuo satuloita sovitettaviksi talleille. – Palveluaika kannattaa sopia mahdollisimman lähelle omaa tallia. – Tuleva sivusto tarjoaa tutkimustietoa, sovitusvinkkejä ja ohjevideoita kaikille satula-asioista ja ratsukon hyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneille. Satulaautot liikkuvat pääosin ympäri Etelä-Suomea.. 71 – Olemme siitä mielessä kiitollisessa tilanteessa, ettei korona ainakaan toistaiseksi ole juurikaan vaikuttanut lajimme harrastamiseen eikä sitä kautta myöskään palveluidemme kysyntään. I Satula-autoon otetaan yli sadan satulan valikoimasta mukaan asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaiset satulat. Sivusto julkaistaan kevään aikana ja sitä kehitetään jatkuvasti yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa, kertoo Niemi. Akatemia avautumassa – Olemme aloittaneet myös Satula-akatemia -sivuston rakentamisen, sanoo Niemi. – Satula valitaan yksilöllisesti hevosen ja ratsastajan mukaan, hyvin istuva satula löytyy vain sovittamalla sitä, sanoo Pauliina Niemi
– Satulan rungon ja paneelien tulee olla oikean malliset suhteessa hevosen selkään. Satulan tulee olla oikean levyinen ja muutenkin oikean kokoinen hevoselle ja ratsastajalle. – Tärkeää on, että satula jättää riittävästi tilaa selkärangalle ja säälle sekä mahdollistaa lapojen liikkumisen. – Kokeneen ja ammattitaitoisen satulansovittajan käyttäminen pienentää epäonnistuneen kaupan riskiä, opastaa Pauliina. – Hevosten lihasja lihavuuskunto elää vuodenaikojen, talliolosuhteiden, ruokinnan ja liikunnan määrän muutosten mukaan. 72 S atulan tehtävänä on jakaa ratsastajan aiheuttamaa painetta tasaisesti hevosen selkään ja suojata selkärangan aluetta sekä lisätä ratsastajan mukavuutta. Vastuuasioiden vuoksi satulan ostaminen yritykseltä on kuluttaja-asiakkaalle turvallisempaa. Vuokrasatula antaa enemmän turvaa ja joustovaraa näihin muuttuviin tilanteisiin. Satulaa kannattaa aina sovittaa. Satulan tulee pysyä paikallaan ja paneelien kontaktin selkään tulee olla tasainen. I Hyvin istuva satula on mukava – Hyvin istuvan satulan kanssa hevonen liikkuu tyytyväisesti ja kipeytymättä, kertoo satulaa sovittava Pauliina Niemi.. Satuloiden hintaluokka vaihtelee 500-5 000 euron välillä. Vuokraus turvallisinta Satula valitaan yksilöllisesti hevosen ja ratsastajan mukaan. Hyvä satula on mukava sekä hevoselle että ratsastajalle. – Satula on sovitettava aina myös liikkeessä ratsastajan kanssa, sillä hevosen liikemekaniikka vaikuttaa satulan valintaan. Hevosia on rakenteellisesti hyvin erityyppisiä, joka voi aiheuttaa lisähaasteita, kertoo Satula.com Pauliina Niemi. Rungottomia ja joustorunkoisia satuloita emme juurikaan myy. – Olemme valikoineet tarjolle laadukkaita ja toimiviksi todettuja tuotteita, joita on turvallista myydä. – Hyvin istuvan satulan tunnistaa siitä, että hevonen liikkuu sen kanssa tyytyväisesti ja kipeytymättä, ja ratsastajan on helppo istua satulassa hyvässä tasapainossa. Lisäksi hevosen terveydentilassa saattaa tapahtua muutoksia. – Satuloiden ostamiseen liittyy myös riski tuotteissa olevista mahdollisista piilevistä vioista, joiden vuoksi myös tuotteen kunnon ja laadun arvioiminen on tärkeää. Tärkeä huomioitava asia on myös ratsastajien erilaiset mittasuhteet ja muut satulan valintaan vaikuttavat yksilölliset tekijät. Niin uusia kuin käytettyjä sekä asiakkaidemme myyntivälitykseen antamia satuloita, luettelee Niemi. Vuokraus on Pauliinan mukaan yleensä aina turvallisin tapa ostaa satula. – Satula.comin valikoimassa on paljon erilaisia ja erihintaisia satulamerkkejä eri lajeihin. Satulaa ei koskaan kannata ostaa ilman sovitusmahdollisuutta
Siksi hyvä perusratsastus on asia, josta lähdetään liikkeelle ja johon palataan yhä uudelleen. Kotitilalla Ypäjällä Kärkkäisellä on 40 hevosen tila, jossa asuu sekä omia että asiakkaiden hevosia. – Pidän itseäni perustason valmentajana, vaikka minulla on oppilaita maajoukkuetasolla asti. Se on olennaista, jotta hevonen jolla ja jonka kanssa harjoitte. Valmentajan pitää olla sellainen, jolta voi kysyä ja saada apua ihan kaikkeen. Perusratsastukseen palataan aina, ollaanpa millä tasolla tahansa. Kärkkäinen valmentaa sekä koulu-, esteettä kenttäratsastajia. Anna Kärkkäinen valmentaa muun muassa Somerolla. Teksti: Tarja Pitkänen Laadukkaaseen valmennukseen kannattaakin panostaa. Muiden valmennettavien lisäksi hän pitääkin nykyisin useammassa ratsastuskoulussa valmennuksia, joihin oppilaat osallistuvat koulun hevosilla. Someron Ratsastajien Saga Rupponen hyppyvuorossa ponillaan Reims. Hänellä itsellään on vankka tausta kaikissa lajeissa, ja myös menestystä kilpakentillä. Hyvän perusratsastuksen päälle on sitten hyvä rakentaa lisää taitoa ja lajitekniikkaa. – Ei ole järkevää säästellä valmennuksessa, kun aloittaa harrastusta tai hankkii oman hevosen. Kärkkäisellä itsellään on vahva ratsastuskoulutausta. – Se, että perusta on kunnossa, on arvokasta pääomaa myöhemmin, Kärkkäinen sanoo. Hevoslukutaito tärkeää Kärkkäisen valmennuksen kulmakivi on hyvä perusratsastus. Tekniikkaopetuksella ei pääse pitkälle, jos perusta ei ole kaikin osin kunnossa. 73 Valmennus V almentaja Anna Kärkkäisellä on laaja skaala valmennettavia, aloittelevista kilparatsastajista maajoukkuetasolle, ja kaikkea siltä väliltä – myös harrasteratsastajia, jotka eivät edes tähtää kilpailemiseen, mutta haluavat kehittää omaa ratsastustaan. Kuva: Seidi Siimes Valmentaja Anna Kärkkäinen: Hyvä perusratsastus on kaiken lähtökohta Kokonaisvaltainen valmennus on valmentaja Anna Kärkkäisen päämäärä. – Toinen tärkeä asia valmennuksessa on taito lukea hevosta. – Kokonaisvaltaisen valmennuksen rooli on todella tärkeä
Lajivalmennuksessa – olkoonpa kyse sitten koulu-, estetai kenttäratsastuksesta – Kärkkäinen joutuu valmentajana eniten puuttumaan siihen, että hevosen täytyy olla rehellisemmin pohkeen edessä ja kahdella ohjalla. eivät mene hukkaan.. 74 lemme, voisi mahdollisimman hyvin. Hyvä perusratsastus tähtää siihen, että ratsastaja saa hevosen liikkumaan mahdollisimman terveellä tavalla siten, että hevonen tekee töitä itseään kehittäen eikä kuluttaen. Eli tullaan taas perusratsastukseen. Valmentaminen on kokonaisuus, jossa yhdistyvät sekä lajivalmennus että hevosen ja ratsastajan fysiikkavalmennus, psyykkistä puolta unohtamatta. Hyvän perusratsastuksen merkitys on tullut esille myös Kärkkäisem omassa kilpailuvalmentautumisessa. Kuva: Leena Kahisaari – Vuodet hyvässä – Vuodet hyvässä ratsastuskoulussa ratsastuskoulussa eivät mene hukkaan. Se on jotakin, mitä ei voi oppia kirjasta, vaan on kehitettävä omaa tunnetta, Anna Kärkkäinen sanoo. Valmentajan on myös osattava auttaa mitä moninaisimmissa ongelmissa, ja tarvittaessa ohjattava oppilas muiden ammattilaisen luokse. – Siis sitä, että saa hevosta suoristettua ja saa sen liikkumaan hyvin rehellisesti pohkeen edessä ja itsensä kantaen. – Kun edellisen hevoseni kanssa pääsin kouluratsastuksen maajoukkuevalmennukseen, sain useammalta valmentajaltani kuulla, että minulle oli helppo opettaa uusia, vaikeita asioita, koska perusratsastukseni taso on hyvä. Anna Kärkkäinen voitti suomenhevosori Kassun kanssa kultaa kouluratsastuksen mestaruuskisoissa viime vuonna. Kehittäen, ei kuluttaen Hyvä perusratsastus tarkoittaa sitä, että ratsastaja osaa tuntea, kuinka hevonen liikkuu ja käyttää itseään, ja pystyy vaikuttamaan siihen. – Siitähän uuden ratsukon valmennuksessa yleensä aloitetaan, mutta siihen myös aina palataan, lajista riippumatta. Eli oppii tuntemaan, milloin hevonen käyttää itseään oikein ja milloin ei, ja oppii tarvittaessa korjaaman sitä
Hevoskokemus puuttuu monilta Nykyisin ei ole itsestäänselvää, että ratsastuksen harrastajalla olisi kokemusta hevosista pitkältä ajalta. Kärkkäinen on kilpaillut kenttäratsastuksessa ponija junioriratsastajana EM-tasolla, esteillä 135-luokissa sekä koulussa inter A -tasolla asti. Koulutukseltaan hän on ratsastuksenopettaja, ammattivalmentaja, hevostenvalmentaja sekä hevosagrologi. – Siksi valmentajan on kyettävä auttamaan pienimmissäkin pulmissa, aivan perusasioista alkaen. Ratsastuksen suosio harrastuksena kuitenkin kasvaa, ja oma poni saatetaan saada melko pienelläkin kokemuksella. Suomenhevosori Kulta-ahon Kasimir eli Kassu on valmentaja, kilparatsastaja Anna Kärkkäisen luottohevonen. Kärkkäisellä on 8ja 6-vuotiaat pojat, jotka myös ratsastavat. – Ennen, maalaisympäristössä, touhuttiin hevosten kanssa jo pienestä pitäen. Ratsastettavien hevosten lisäksi tallissa on siitostammoja, varsoja ja nuoria hevosia. 75 Kuka. Karsinapaikkoja tallissa on 12, ja lisäksi kolme pihattoa, joissa asuvat nuoret hevoset ja siitostammat. Anna Kärkkäinen on valmentaja, ratsuttaja ja kilparatsastaja Ypäjältä. Hevoset ovat puoliverisiä, suomenhevosia ja poneja. Hevostaitojen opetus on tärkeä valmennuksen osa-alue.. Kärkkäisellä on Ypäjällä noin 40 hevosen tila, joista kymmenkunta on omia ja loput asiakkaiden hevosia. Suomenhevosilla hänellä on mitaleita mestaruuksista kaikista kolmesta lajista. Nuoren ratsastuksen harrastajan vanhemmat ovat toki harrastuksessa mukana, kuljettavat ja kustantavat, mutta heilläkään ei välttämättä ole hevoskokemusta. – Silloin ei tiedetä ja tunneta, mikä hevonen on eläimenä. Kärkkäinen valmentaa sekä koulu-, esteettä kenttäratsastuksessa kaikentasoisia ratsastajia, aina maajoukkuetasolle saakka. – On annettava vaikkapa ruokintatai käsittelyohjeita. Nykyisin kaupunkien kasvateilla ei ole sitä samaa kosketuspintaa eläinten kanssa toimimiseen, Anna Kärkkäinen sanoo. Kuva: Leena Kahisaari – Vuodet hyvässä ratsastuskoulussa eivät mene hukkaan, ja siellä tehdyn työn hedelmää saa kerätä vielä vuosikymmeniä myöhemmin
– Tämä avaa oppilaille usein sen, mistä on lopulta kysymys. Jos hevonen tarvitsee hierojaa, on hyvä, että valmentajalla on myös antaa sopivan ammattilaisen nimi, jotta ei hieroja jää hankkimatta. Nuorison kanssa valmentaja välillä joutuu jopa kasvattajan roolin. Anna Kärkkäinen on itse kilpaillut, ja myös valmentaa sekä koulu-, esteettä kenttäratsastuksessa. – Kun valmentaja huomaa, että oppilaalla on vaikkapa pulmia satulan kanssa, hän ohjaa oppilaan satulapuolen ammattilaiselle, joka tarkistaa tilanteen ja sovittaa oikeanlaisen satulan. 76 – Opetan kuuntelemaan ja lukemaan hevosta. Silloin ratsastus lisää hevosen hyvinvointia. Jos se on jäykkä jostakin, pyritään saamaan saada se notkeammaksi, tai jos se on heikko jostakin, pyritään saamaan se vahvemmaksi, Asenteita ja oivalluksia Ratsastajalla saattaa toisinaan olla asenneongelma, johon valmentajan on syytä puuttua. Kun ratsukko tulee valmennukseen, valmentajan on osattava tarvittaessa osattava puuttua kaikkeen mahdolliseen. tee mitään.. Ratsastajan pitää osata tulkita merkkejä siitä, milloin on tarvetta esimerkiksi hiukan keventää treeniä, tai milloin on syytä tarkastella hevosen terveyttä tai ruokintaa. Jos perusta ei ole kunnossa, ei tekniikalla tee mitään. – Pitää katsoa vaikkapa se, onko satula sopiva, ovatko kuolaimet oikeanlaiset tai onko suitset sovitettu oikein. – Kun taito lisääntyy, ratsastetaankin hevosta. – Totta kai tekniikkaa harjoitellaan koko ajan ja pyritään pääsemään eteenpäin, mutta jos joku perusasia – kuten hevosen hyvinvointi, terveys tai ruokinta – ei ole kunnossa, ei ratsastajakaan voi kehittyä lajissa. Kun alkeiden oppimisesta siirrytään hiukan eteenpäin, Kärkkäinen pyytää oppilaita miettimään, mitä eroa on sillä, ratsastetaanko hevosella vai ratsastetaanko hevosta. Valmentajan pitääkin olla melkoinen moniosaaja, jotta pystyy tarjoamaan apua kaikkiin eteen tuleviin ongelmatilanteisiin. – Kaikenlaisia tilanteita tulee... Siinä vaiheessa, kun vasta harjoitellaan, miten hevosen saa kääntymään tai vaihtamaan askellajia, tai miten siihen saa lisää vauhtia, voi sanoa, että ratsastetaan hevosella – vähän samoin kuin sanottaisiin, että ajetaan polkupyörällä. Perusasiat kuntoon ennen tekniikkaa – Valmennukseenhan tullaan varsinaisesti ratsastustekniikan oppimista varten, mutta yllättäen se saattaakin joskus olla aika pieni osa kokonaisuudesta. Kuva: Leena Kahisaari Jos perusta Jos perusta ei ole ei ole kunnossa, kunnossa, ei tekniikalla ei tekniikalla tee mitään. Ratsastetaanko hevosella vai hevosta. Olen esimerkiksi huomauttanut kerran jos toisenkin, kuinka äidille puhutaan, Kärkkäinen nauraa. – Valmennuksen yhteydessä käydään läpi hevosen kanssa toimiminen ihan arkisissa tilanteissa. Mutta se ei tarkoita, että hänen pitäisi pystyä tekemään kaikki itse. Ratsastustaito tähtää siihen, että pystytään omalla ratsastuksella kehittämään hevosta sen sijaan, että kulutettaisiin sitä. Hevonen kuljettaa silloin ratsastajaa
I Onko mielessänne uusi talli, maneesi tai vanhan rakennuksen saneeraus. Ja jos on aina ratsastanut vinona, asentotunto tottuu tilanteeseen ja vino asento tuntuu oikealta. Vaikkapa siinä, että on jos vaihdettu kuivalta heinältä säilöheinälle eikä hevosen vatsa pidäkään säilöheinästä, vaihdetaan takaisin kuivalle. Jos istunnassa on ongelma, Kärkkäinen suosittelee usein fysioterapeutilla käyntiä. – Hevosten kanssa ei voisi harrastaa, jos ne eivät osaisi mitään. – Ratsastaessa pyrimme aina suoristamaan itseämme ja hevosta. Le ik ka a ta lte en !. – Kun haet hevosta tarhasta ja se kääntyy pois, täytyy miettiä, miksi se tekee niin. Rajat pitää olla, mutta kysymys on siitä, mihin ne asetetaan. Monesti asia on fysioterapeutin ohjeilla saatu korjattua jo yhdenkin käynnin jälkeen, ja ratsastaja palaa seuraavaan valmennukseen huomattavasti suorempana. Hevoselle tarvitaan rajat Viime aikoina on yhä enemmän puhuttu hevosesta tuntevana ja kokevana olentona. Jokin sinun tulossasi yhdistyy silloin hevosen mielessä johonkin epämiellyttävään. – Kyllä, hevosen mielipide pitää joissakin asioissa ottaa huomioon. Ab Horseman nlandia Oy, Teuva Pyydä tarjous jo tänään! • Betonielementit talleihin ja maneeseihin • Ulkoseinät, karsinat, ikkunat, hevosaidat, muovilankut ym. On sanottu, että hevosen mielipide pitää myös ottaa huomioon. – Harrastus loppusi, jos hevosia ei saisi kouluttaa. 77 – Kun sanon, että sinulla on istunnassa tällainen virhe ja korjaan istuntaa, oppilas vastaa, että joo, mutta minulla on ollut tämä aina... Mutta ei sitä pidä hyväksyä. – Silloin pitää korjata asennoituminen asiaan. Parantamisen varaa on on varmasti kaikkien eläinten kohdalla. Siitä, millä tavalla eläintä koulutetaan, voidaan ja pitääkin keskustella. Hevoset pitää kouluttaa turvallisiksi – ne eivät saa tulla ihmisten päälle eivätkä ne saa talutettaessa mennä, minne itse haluavat. Pitää nähdä vaivaa asennon eteen, muulloinkin kuin ratsastaessa – vaikka autoa ajaessa kiinnittää huomiota siihen, istuuko suorassa vai onko toinen kylki kasassa. horsemanfinlandia.fi HORSEMAN finlandia Tarjouslaskenta, betonituotteet, suunnittelu: +358 50 3713 290 info@horseman. – Mutta kun koulutus on onnistunut hyvin ja ratsastus on hevoselle mieleistä, se tulee portille vastaan. Se on hevosen kuuntelua. Oikein koulutettu ja hyvin kohdeltu hevonen tekee mielellään työtä ihmisen kanssa. Jos näyttää siltä, että hevonen ei toimi ratsastuksessa, jossakin on ollut vikaa. – On fakta, että olemme kaikki vinoja, oikeatai vasenkätisiä. – Siinä kohtaa kysyn, miksi et sitten tee asialle mitään. Kun asenne muuttuu, vinouden korjaaminen ei sitten yleensä olekaan vaikeaa. – Tärkeintä on, että ratsastaja oivaltanut, että hänellä todellakin on ollut toinen puoli alempana tai jokin kohta vinossa. Mutta niin pitkälle kuuntelu ei voi mennä, etteikö ihminen saisi asettaa hevoselle rajoja
Me maksamme reilun hinnan tuottajille ja raaka-aineiden ketju on ekologinen, loppuun saakka suunniteltu. 78 Hevostuote Puhtaita hoitotuotteita kotimaisista raaka-aineista A jatus kotimaisen ArcticVet -tuotesarjan kehittämisestä syntyi, kun halusimme hoitaa omia eläimiämme turvallisilla tuotteilla, joilla on merkitystä. ArcticVet -tuotteista on apua haavojen ja ruhjeiden hoitoon ja puhdistamiseen sekä kuivan, kutisevan tai ärtyneen ihon hoitoon ja iho-ongelminen ennaltaehkäisyyn. Tuotteet on pakattu kierrätettäviin pakkauksiin ja suihkeet on valittu muodoksi helppokäyttöisuuden lisäksi myös hygienisyyden vuoksi, yrittäjät kertovat. Päätimme tuoda markkinoille luonnonmukaisen ja kotimaisen vaihtoehdon, jonka raaka-aineet on kerrottu selkeästi tuoteselosteessa, kertovat FinnTar Oy:n perustajat, paimiolaiset hevosja koiraharrastajat Niina Autti ja Kirsi Suhonen. Meidän tuotteidemme toiminta perustuu siihen, että se peittää hevosen ominaishajua, jolloin ötökkä ei osaa suunnistaa hevosta kohti. – Siankärsämö on aliarvostettu tehokasvi, joka auttaa kipuihin ja kutinoihin, Niina Autti sanoo. Tuotteita on turvallista käyttää tiineillä tammoilla, pikku varsoilla, koiran pennuilla. – Perinteinen ötökkäkarkote on tarkoitettu toimimaan niin, että hyönteinen kuolee myrkkyyn, kun se laskeutuu hevosen tai koiran iholle. – Meidän ötökkäkarkotteissammekaan ei lue, että käyttäjän tulee suojata kätensä kumihanskoin ja käyttää hengityssuojainta, myrkkyjä niissä ei ole, Kirsi Suhonen sanoo. – Voimme taata tuotteiden ja koko tuotantoprosessin puhtauden, tunnemme kumppaneinamme toimivien luomutilojen pitäjät ja raaka-aineiden kerääjät nimeltä. Näistä ei haittaa joutuessaan myöskään ihmisen iholle, vaan ne ovat hyvin hoitavia. Korona sotki markkinoille tulon Kirsin ja Niinan yrityksen tuotteet on lanseerattu markkinoille 2019 kesällä ja viime vuoden Hevoset-messuilla heidän piti tulla suuremmin markkinoille tuotteillaan, mutta sitten tuli korona.. Pihkaa on käytetty toistakymmentä vuotta haavojen hoidossa sairaaloissa. – Meidän tuotteissamme pihka on yhdistetty vaseliinin sijaan luomuöljyihin jolloin ne imeytyvät nopeasti, eivätkä tuki ihohuokoisia, toteaa Kirsi. Pihka tunnetusti tappaa bakteereita ja viruksia. Ei myrkkyjä luontoon Tuotteet ovat puhtaita ja turvallisia. – Tuotteet ovat mahdollisimman luonnonmukaisia, emme käytä ylimääräisiä kemikaaleja tai säilöntäaineita, vaan säilöntäaineina tuotteissa toimivat vitamiinit. Kotimaisista raaka-aineista tehdyn eläinten ihonhoitoon tarkoitetun tuotesarjan tärkeät vaikutusaineet siankärsämö, pihka ja terva – ovat peräisin Pohjois-Suomen puhtaasta luonnosta. – Ekologisuus ja biohajoavuus ovat ihmisille tärkeitä tekijöitä ja he ovat kiinnostuneita raaka-aineista, miten ne on viljelty ja millaisissa olosuhteissa tuotettu. – Tuotteemme valmistetaan ja pakataan matkaan toimipaikassamme Paimiossa. – Pihka on vanha kansanlääkinnässä käytetty raaka-aine, jonka me olemme tuoneet eläinpuolelle pulloon, sellaiseen muotoon, jossa olemme itse todenneet sen hyväksi ja helpoksi käyttää, Kirsi Suhonen sanoo. Kirsin ja Niinan tavoitteena on ollut ekologisuus myös siinä, ettei hevosista kulkeudu laidunkaudella ei-toivottuja aineita maaperään. Hevosja koiraharrastajat Kirsi Suhonen (vas.) ja Niina Autti tulivat markkinoille uudella eläinten ihonhoitoon tarkoitetulla tuotesarjallaan kesällä 2019
– Kaikki ne ovat olleet vähän koekaniineja ArcticVetin tuotteille ja kaikille ne ovat sopineet hyvin. – Tiesin, että ArcticVet-tuotteet ovat kotimaisista raaka-aineista tehtyjä, turvallisia ja biohajavia. Ilonan kotipihatossa asuvat Väinön lisäksi shetlanninponiruuna Raketti ja ruotsalainen kylmäveritamma Ulla. Kokeilussa olivat myös seerumihoidot, joista Väinö sai jonkin verran apua, mutta ne eivät vaivaa parantaneet. – Jos Väinölle sattuu tulemaan joku avonaisempi haava tai ruhje, niin ne paranevat hyvin suihkeen avulla. Varsinkin, kun minulla on muutenkin herkkäihoinen hevonen, jolle eivät kaikki hoitotuotteet ole sopineet. – Olen huomannut, että suihke karkottaa jonkin verran itikoita, hyttysiä, mäkäräisiä ja polttiaisia. Teimme sitä tilausapteekeille, eläinlääkäriasemille ja yritysasiakkaille tukka putkella. Kevään aikana FinnTar lanseeraa uuden tuotesarjan, joka sisältää sampoon ja hoitosuihkeen. Väinöllä kesäihottuma oireilee hännän ja harjan hankaamisena. Tärkeää tietää, mitä tuote sisältää Ilona ja Väinö ovat olleet mukana ArcticVetin tuotteiden testiryhmässä. Kuva: Vilma Saarinen/vilma view. 79 P aimiolaisen Ilona Suikin suomenhevoruuna Suopellon Väinö kärsii kesäihottumasta. Kun ihottumanhoitoon käytetään tervapohjaisia tuotteita, sotkevat ne aina vähän harjaa ja muutenkin kesäihottumahevosta täytyy pestä usein. Joistakin tuotteista Väinö sai helpotusta, jostakin se taas sai allergisen reaktion ja ihottumaa. Osaan tuotteista liittyy teuraskielto, eli ne ovat aika tiukkaa tököttiä, miettii Ilona, joka on itse ammatiltaan sairaanhoitaja. – Olen syöttänyt sille myös yrttejä sisäisesti. Väinö on myös kestänyt suihkeen käytön hyvin, sille ei ole tullut mitään ei -toivottuja reaktioita. On myös mukava tukea suomalaisia pienyrittäjiä. – Olen käyttänyt Pihkasuihketta myös kissan korvien ihottumaan ja siihenkin se on hyvin tehonnut. – Hoitavalle sampoolle on tilausta, Ilona sanoo.–ma-a Herkkäihoinen Suopellon Väinö kärsii kesäihottumasta, jota Ilona Suikki hoitaa luonnonmukaisia ja kotimaisia raaka-aineita sisältävän ArcticVet-sarjan tuotteilla. – Se ei ole ihan niin paha, että se hankaisi itsensä verille, mutta ihan kunnolla se hinkuttaa ja jouhia katkeilee. Monta vuotta saimme apua Vainikan Aitan Pioneertuotteilla, hoitavalla sampoolla ja öljyllä, mutta niiden valmistus on lopetettu. –ma-a Helpotusta Väinön kesäihottumaan – Osa meidän kokeilemistamme markkinolla olevista hyönteiskarkotteista on todella vahvoja, ja niistä jää epäselväksi, mitä kaikkia ainesosia niissä on. Maapohjaprobioottia on käytetty avuksi ihonhoitoon ja tuloksia on saatu erityisesti kaupunkiympäristössä elävien ihmisten allergioiden hoidossa. Suihkutettavassa muodossa se on kätevä käyttää. Samaa tutkimusta on tehty myös kaupunkikoirien keskuudessa. Kylmemmällä ilmalla siitä tulee vähän jähmeämpää, mutta huoneenlämmössä sen toimii hyvin. Sarja on maailman ensimmäinen eläintuotesarja joka on saanut lisenssiluvan käyttää kotimaista metsäuutetta. Toinen Ilonan ja Väinön käytössä oleva lempparituore on Pihkasuihke. – Lähdin innolla mukaan testaamaan uutta tuotesarjaa. Uuden sarjan sampoo ja hoitosuihke otetaan käyttöön koirilla ja hevosilla. – Kesäihottuna puhkesi sille samana kesänä, kun ostin sen. Kaikki niissä käytetyt raaka-aineet on lueteltu tuoteselosteessa. Väinö reagoi polttiaisiin erityisesti keväällä ja syksyllä. Uutetta on tutkittu kymmenen vuotta Helsingin ja Tampereen yliopistoissa. 2009 syntynyt Väinö tuli Ilonalle kaksivuotiaana. Samoin muihin paikkoihin, jos Väinö on hieronut itseään niin, että sen karva on paikoitellen lähtenyt. ArcticVettuotesarjassa on pihkasuihke ja -voide, hoitovoide ja -suihke sekä hoitoöljy. – Viime kevät meni meillä käsidesiä tehdessä. – Odotan innolla tuotesarjaan tulevaa hoitavaa sampoota. Ilona on kokeillut kymmenen vuoden aikana Väinön ihottumaan useammanlaisia tuotteita. Siitä löytyy paras apu niin kesän kutinoihin kuin pieniin kolhuihinkin, Ilona kertoo. Suihke rauhoittaa kutinaa heti. 36-vuotias Ilona on harrastanut ratsastusta 10-vuotiaasta lähtien ja Väinö on hänen ensimmäinen oma hevosensa. – Olimme Väinön kanssa pulassa, että milläs nyt ihottumaa hoidetaan. Apua kutinoihin ja kohuihin – Sain ensimmäiseksi käyttöön Arcticspray-hoitosuihkeen, monitoimisuihkeen, joka on meillä vakiokalustoa ja edelleen ahkerassa käytössä. Kuin tilauksesta tulivat markkinoille ArcticVetin tuotteet. – Hoidan sillä Väinön harjamartoa, jonne suihkutan sitä
Jonkin verran putoamisia Vakavia tapaturmia kilpailutilanteissa tuli viime vuonna Tukesin tietoon vain muutamia, mutta etenkin esteratsastuskilpailuissa oli jonkin verran putoamisia. – Kilpailutapahtumat poikkeavat toisistaan varsin paljon lajista ja yleisömäärästäkin riippuen. Turvallisuus oli pääosin kunnossa, mutta myös kehitettävää löytyi. Lisäksi kilpailijamääriä ja yleisöä jouduttiin rajaamaan. Tukesin valvontaprojektissa tarkasteltiin myös eri lajeja, kouluratsastuskilpailuita, esteja kenttäratsastuskilpailuita, islanninhevosten askellajikilpailuja, suomenhevostapahtumia sekä historiallisen ratsastuksen tapahtumia. Vakavia tapaturmia kilpailutilanteissa tuli Tukesin tietoon viime vuonna vain muutamia, mutta etenkin esteratsastus-kilpailuissa sattui jonkin verran putoamisia. Myös riskit ovat erilaisia lajin. Asiakirjan tulisi palvella käytännön toimintaa ja siinä tulee tunnistaa järjestettävän tapahtuman aitoja ja konkreettisia vaaranpaikkoja, sanoo Tukesin ylitarkastaja Kielo Kestinmäki. Osa kilpailuista jouduttiin perumaan ja kilpailukaudesta tuli lyhyt. Koronatilanne hankaloitti tapahtumien järjestämistä. Asiakirjojen sisällössä oli vielä pientä kehittämisen tarvetta. – Kaikkiin tapahtumiin oli laadittu kuluttajaturvallisuuslain mukainen turvallisuusasiakirja. 80 Tukes tutki: Ratsastuskilpailujen turvallisuus on pääosin kunnossa Turvallisuus oli pääosin kunnossa, mutta myös kehitettävää löytyi, totesi Tukes valvoessaan 15 ratsastuskilpailutapahtumaa viime vuoden aikana. T urvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) valvoi vuoden 2020 aikana 15 erilaista ratsastuskilpailutapahtumaa alkaen pienistä seuratason kilpailuista aina suurempiin ulkoilmatapahtumiin saakka
Saimme yhdessä keskusteltua kehittämiskohteista ja turvallisuusasioista. 81 Ratsastuskilpailujen turvallisuus on pääosin kunnossa Kilpailunjärjestäjän muistilista: Muista erottaa hevosten käyttämät reitit yleisön liikenteestä erityisesti suurissa tapahtumissa. Kuuntele valmentajaa! Hyvä valmentaja tai ratsastuksenopettaja kertoo, oletko valmis kilpailemaan ja millä tasolla. – Valvontaprojekti sujui hyvin ja myös vastaanotto tarkastuksilla yrittäjien, seuratoimijoiden ja kilpailuiden järjestäjien kanssa oli hyvä. Nyt pakollisen kilpailutauon aikana on hyvä hetki miettiä tulevien kilpailuiden järjestelyt kuntoon. Samoin ratamestarin osaaminen korostuu, jotta tehtävistä saadaan kilpailullisesti mielenkiintoisia, mutta myös turvallisia, Kestinmäki kertoo. Pidä onnettomuuskirjanpitoa. Ilmoita vakavista tapaturmista Tukesiin. Käyttäydy katsomossa rauhallisesti erityisesti, jos kilpailijoina on kokemattomia ratsukoita tai nuoria hevosia.. Osallistu sellaiseen luokkaan, mihin taitotaso riittää sekä ratsastajalla että hevosella. Liiku hevosen kanssa vain niille merkityillä reiteillä Noudata järjestäjän ohjeita ja älä liiku hevosalueilla. I Muista päivittää ratsastuskypärä, jos se on saanut kolhuja. Täydennä turvallisuusasiakirjaa enemmän käytännön toimintaa ja olosuhteita vastaavaksi. Suomen Ratsastajainliitto ry:n kilpailusäännöt ohjaavat kilpailijaa oikealle tasolle. Ole ajoissa paikalla ja lue järjestäjän ohjeet. Telttojen ja muiden messukatosten kiinnitykseen kannattaa kiinnittää huomiota. Sitten kun taas päästään kisaamaan, kilpailutapahtumien pitää olla turvallisia kaikille niin tartuntatautien suhteen kuin muutenkin, Kestinmäki sanoo. Päivitä osaamisesi sääntökoulutuksissa. luonteesta riippuen. – Hevosala ei ole päässyt helpolla tänäkään vuonna, vaan hevosten tarttuva virustauti huolestuttaa alan toimijoita koronatilanteen lisäksi. Vaikkapa esteratsastuksessa on tärkeää, että kilpaillaan sillä tasolla, mihin osaaminen sillä hetkellä riittää, niin hevosella kuin ratsastajallakin. Kokemattoman kilpailijan kannattaa liikkua hevosen kanssa aluksi vaikka valmennukseen, jotta voi arvioida, miten hevonen käyttäytyy kuljetuksessa ja vieraassa paikassa. Tunnista vaaranpaikat juuri omassa tapahtumassa ja kilpailussa. Muista kouluttaa koko henkilökunta toimimaan hätätilanteissa, huomio myös vapaaehtoisiin talkootyöntekijöihin
Nopeasti energiaa palautukseen, kun sitä tarvitaan! Maahantuonti ja markkinointi Fysio Healing Oy puh. WellAware® Ruusunmarjarouhe sisältää suuret määrät vitamiineja, mineraaleja ja muita ravinteita. Sisältää hydrolysoitua kasviproteiinia, joka antaa välttämättömiä aminohappoja, sisältäen BCAA:t , lihasvoiman, energian ja palautumisen ylläpitämiseen. Maahantuonti ja markkinointi Fysio Healing Oy puh. Ruusunmarja vahvistaa ja suojaa kehoa Muscle Max tukee lihaksiston kehitystä Muscle Max on maukas nestemäinen ravintolisä, joka sisältää optimaalisen seoksen antioksidantteja, vitamiineja ja aminohappoja. Sen käytöstä hyötyvät nuoret hevoset, hevoset, jotka tarvitsevat lisää voimaa tai ovat menossa laatuarvosteluun. 020 712 1515, www.fysiohealing. Tämän vuoksi WellAware® Ruusunmarjarouhe on tehty 98-prosenttisesti kuoresta. Ruusunmarjan kuori sisältää useimmat näistä aktiivisista ravintoaineista. WellAware® Ruusunmarjarouhe sisältää erittäin tehokkaita antioksidatiivisia vitamiineja: C-vitamiinia, ?-karoteenia ja E-vitamiinia, kuin myös kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, foolihappoa, bioflavonoideja, lykopeenia ja pektiinejä. Pre-Fuelia Liquidia voidaan käyttää päivittäin valmennuksen ja harjoittelemisen tukena tai useamman päivän kestävän kilpailuin/ kilpailuiden yhteydessä. 020 712 1515, www.fysiohealing. Muscle Maxin sisältämät L-lysiini, E-vitamiini, seleeni ja B-vitamiinit tukevat lihasten muodostumista, suojaavat soluvammoilta ja optimoivat proteiinin ja energian käytön kehossa. Kaiken muun lisäksi ruusunmarja suojaa soluja oksidatiiviselta stressiltä sekä lisää nivelten liikkuvuutta paitsi ihmisillä niin myös eläimillä. Terve mikrobikasvusto, jota Diamond V vahvistaa tehokkaasti, hajottaa hyvin rehua ja silloin rehusta imeytyy ravintoaineita tehokkaasti hevoselle käytettäväksi. Pakkauskoot 1l ja 2.5l. Pre-Fuel Liquid polttoainetta harjoitteluja kilpailukaudelle. 020 712 1515, www.fysiohealing. Sekoita rehuun tai veteen kilpailun tai harjoittelun jälkeen ja anna hevoselle. Siten hevonen saa tärkeitä ravinteita enemmän syömästään rehusta kasvuun, hyvinvointiin ja lisääntymiseen! Refuel Liquid on tehokas elektrolyyttitiiviste palautumiseen, pakkauskoot 1l ja 5l, sisältää tehokkaan elektrolyyttitiivisteen, glukoosin ja Bvitamiinit, jotka vaikuttavat suolatasapainoon ja ruokahalun palautumiseen harjoittelun, kilpailun tai varsomisen jälkeen. 82. Maahantuonti ja markkinointi Fysio Healing Oy puh. Se soveltuu kaikille hevosille takaamaan tasapainoisen ruuansulatusjärjestelmän kaikissa tilanteissa. Muscle Max oriiden ja siitostammojen jalostuksessa; E-vitamiinista ja seleenistä saatavat korkeat antioksidanttipitoisuudet tukevat hedelmällisyyttä, kun taas B-vitamiinit auttavat energian hyödyntämisessä ja L-lysiini on yksi tärkein osa tammanmaidossa. Kovan rasituksen ja hikoilun jälkeen Refuel Liquid tasapainottaa tehokkaasti suolatasapainon. Ruusunmarjarouhe sekä vahvistaa, että suojaa useita elintärkeitä kehon toimintoja. Pre-Fuelilla tarjoat energiaa ja tukea lihaksistolle kovatehoisen harjoittelun aikana ja ylläpidät suorituskyvyn maksimaalisena koko suorituksen ajan. Tietoista, orgaanista ja aina korkealaatuista. Tuotteen lähimmät jälleenmyyjät löytyvät verkkosivuilta: www.backontrack. 020 712 1515, www.fysiohealing. Maahantuonti ja markkinointi Fysio Healing Oy puh. Polttoainetta kasviproteiinista Tehoa palautumiseen Tasapainoinen ruuansulatus Diamond V:lla on suuri vaikutus umpija ohutsuolessa, koska se sisältää tärkeitä suolistomikrobien tarvitsemia ravintoaineita. Näiden yhdistelmä tukee hevosen lihaksiston kehittymistä, toimintaa ja terveyttä. WellAware®, valveutuneelle kuluttajalle. Glukoosi auttaa elektrolyyttien talteenotossa ja antaa nopeasti palauttavaa energiaa. Pre-Fuel Liquid on suunniteltu vastaamaan lisääntyneeseen proteiinin tarpeeseen nopeasti ja helposti. Hevostuotteet Diamond V, 3kg, eroaa muista hiivapohjaisista tuotteista olemalla täysin fermentoitu hiivaviljelmä (Saccharomyces cerevisae), mikä tarkoittaa, että vaikuttava aine ei ole vain hiiva, vaan myös käymisprosessissa syntyvät ravinteet ja käymistuotteet. Pakkauskoot 1l ja 2.5l Muscle Max sisältää aminohappoja, antioksidantteja ja B-vitamiineja
Helppo annostella tuubista suoraan suuhun. Maahantuonti ja Markkinointi: Fysio Healing Oy, Hämeentie 37, 24100 Salo • puh. Käyttö: Intensiivinen valmennustai kilpailukausi. Sisältäen aminohappoja, elektrolyytit, E-, Cja B -vitamiinit. Jokaisen kilpahevosen rutiineihin 1-3 tuntia ennen suoritusta. Käytetään päivittäin tai valmennuksen vaatimusten mukaan. Kaikille hevosille harjoituksien ja kilpailuiden jälkeen sekä varsoneille tammoille. Nutri-Calm Geelituubi 60 ml Rauhallisempi ja keskittyneempi hevonen – luonnollisesti! Nutri-Calm sisältää ainutlaatuisen yhdistelmän ainesosia, jotka yhdessä parantavat hevosten keskittymistä (magnesium, L-tryptofaani, B-vitamiinit). kilpailu, näyttely, kuljetus stressin vähentämiseen. Glukoosi auttaa elektrolyyttien talteenottoa sekä antaa nopeaa energiaa. Ei väsytä. tamman maitoa. Pre-Fuel Geelituubi 60 ml Polttoainetta huippusuorituksiin! Tuubi sisältää helposti saatavilla olevaa energiaa kovaan rasitukseen ja palautumiseen sen jälkeen. Tarjoaa nivelille ja luille kohdistetun tuen kehityksen ja valmennuksen aikana sekä näkyviä tuloksia karvan laadussa. Saatavana myös nestemäisenä. Helppoon rutiininomaiseen kuparilisäykseen kaikille hevosille. Ihanteellinen mm. Käyttö: Intensiivinen valmennustai kilpailukausi, nopean kasvun kausi, hevosen yleiskunnon nostaminen, siitoskaudet. Refuel -tuotteiden annostelu heti rasituksen jälkeen ja uusi tarvittaessa 3–4 tuntia rasituksen jälkeen. Kaikki hevoset ovat alttiita hermostuneisuudelle. Korkeat antioksidanttipitoisuudet tukevat hedelmällisyyttä, B-vitamiinit auttavat energian hyödyntämisessä, aminohappo L-lysiini on tärkeä osa mm. Löydä lähin jälleenmyyjäsi ja tutustu lisää tuotteisiin www.fysiohealing.fi Hyvinvointia – Välittämistä – Huolenpitoa. Pre-Fuel Liquid 1 l ja 2,5 l Nestemäinen tiiviste valmennuksen tueksi, ylläpitämään suorituskykyä! Takaa energiansaannin kovatehoisessa valmennuksessa ja kilpailukaudella. Ei doping varoaikaa. Copper-Max Geelituubi 30 g Tehokas geeli kuparin tarpeeseen! Antaa suuren annoksen kelatoitua kuparia, lisänä sinkkiä optimaalisen imeytymisen saavuttamiseksi ja Biotiinia kavioiden hyvinvointiin. * ) Geelituubi sisältää myös antioksidantit (Eja C-vitamiinin) ja se on helppo annostella tuubilla suoraan suuhun. 020 712 1515 e-mail: myynti@fysiohealing.fi • www.fysiohealing.fi HUIPPU-UUTUUDET! HUIPPU-UUTUUDET! Muscle Max, 1 l ja 2,5 l Maukas nestemäinen aminohappo, antioksidantti ja B-vitamiini -valmiste tukemaan lihasten kehitystä! Suojaamaan soluvammoilta ja optimoimaan proteiinin ja energian käyttöä kehossa. Refuel Liquid, 1 l ja 5 l ja * ) Geelituubi 30 ml Välttämättömien elektrolyyttien tasapainoon ja palautumiseen! Tukemaan palautumista elektrolyyttien, glukoosin ja B-vitamiinien ruokahalua edistävän toiminnan avulla. Annostelu tuubista suoraan suuhun 1-2 tuntia ennen stressaavaa tilannetta
Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2021-20 274563-2102