2/19 7,00 Ravikoulussa opitaan ajamaan Hiihtoratsastus – elämystä ja extremeä Eläinten käyttäytymisneuvoja kouluttaa ihmisiä Taikakepparin ratsut ovat arabeja Talli on hevosen KOTI Sopimattomat varusteet johtavat ongelmiin Irlannincob hurmaava tupsujalka
Miettisen tutkimuksessa kuolaimia käyttävistä hevosista 89 prosentilla todettiin suun pehmytkudosten paikallista paksuuntumista, 78 prosentilla yksi tai useampia haavaumia, 78 prosentilla suupielien pigmenttipuutosta, 37 prosentilla punoitusta, 19 prosentilla turvotusta ja 15 prosentilla arpia. Kuten hevosten käyttäytymistieteen maisteri Jaana Pohjola sanoo, emme tiedä, mitä hevonen ajattelee, mutta voimme hyvin kuvitella, miten itse saman tilanteen kokisimme. Hevoset ovat olleet ihmisten ratsuja ajokäytössä pitkään ja varusteet ovat osittain yhtä vanhaa perua. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu) 3 Mirva-Kristine Varpa toteutti Kuusamossa unelmansa islanninhevosista, luonnonrauhasta ja kunnon talvesta. 09-413 97 300 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Mediamyynti: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi Puh. 6 34 Nella ohjeistaa, ettei tallissa juosta eikä huudeta, vaan käyttäydytään rauhallisesti. Hevosen hyvinvointia ajatellen kielletään kilvanajo kengittä talvikaudella. Miettisen mukaan kuolainmallilla ei ole suurta merkitystä, sen sijaan kuolainten paksuudella näyttää olevan merkitystä hevosen suun hyvinvoinnille. Milloin aletaan puhua tosissaan kuolaimien käytön epäinhimillisuudestä. Kuolaimia on siis käytetty jo tuhansia vuosia sitten, jolloin tietämys hevosen suun anatomiasta oli lapsenkengissä. Mari Ahola-Aalto Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 09-413 97 369 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Puh. Epäsopivat kuolaimet samoin kuin kireä turpahihna voivat aiheuttaa suun haavaumia tai esimerkiksi hampaiden kulumista. Epäsopiva paksu metallitanko painamassa kieltä ja rikkomassa suuta, ei voi olla tätä päivää. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. 44 Milloin siirrytään tälle vuosituhannelle?. Sopivien varusteiden valitseminen vaatii kuitenkin ymmärrystä hevosen tarpeista ja lajityypillisestä käytöksestä. Nuoret orit warlander Keijo ja suomenhevonen Arska saavat virikettä Jenny Trogenin kumikanasta. 09-413 97 396 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma–pe klo 9–15 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 42 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 48 € Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. Kannattaa ajatella, onko käsittely reilua ja onko se kivaa. Hevosen kuolainten sopivuus pitäisi Miettisen mukaan tarkistaa vuosittain, koska hevosen suun anatomiset mittasuhteet voivat muuttua hevosen ikääntyessä. Suun terveyden kannalta kuolaimen mallin valintaa vieläkin tärkeämpää on kuolaimen oikea käyttö. n Pääkirjoitus K äytettävät varusteet vaikuttavat merkittävästi siihen, miten hevonen voi. Eläinlääkäri Mirjami Miettinen tutki muutama vuosi sitten hevosten suun mittasuhteiden merkitystä kuolaimen valintaan, suun haavaumien esiintymistä ja sijaintia sekä ratsastuksessa esiintyvien käytösoireiden esiintymistä kuolaimia käyttävillä ja kuolaimettomia suitsia käyttävillä hevosilla
48 Vuohi shettiksen kaverina. Suomen Hippos syntyi 17 hevosjalostusliiton ja 64 raviseuran allekirjoituksin. 78 Rein Pill ja Alfons voittoon Ainossa . 66 Vapun Aihe Ratsuoripäivien paras suomenhevosori. Ensimmäiset totoravit Ravirengas järjesti itse 1928. n Sisältö 2/2019 64 Taikakepparin ratsut ovat arabeja. 68 Kylmälän Hevosklinikka on erikoistunut ontumiin. 34 Issikoilla erämaamaisemissa Kuusamossa. 100 vuotta Suomen Ravirenkaan perustamisesta . 50 Alumiiniaitaus valitaan entistä useammin. 22 Teekkarit kokeilivat hiihtoratsastusta Kaivarissa. Suomalaisista Emma Tallberg sijoittui Arvenilla kolmanneksi neljän virhepisteen lopputuloksella ja Susanna Granroth neljänneksi Baccaralla kahdeksalla virhepisteellä. 16 Hevosuutisia 18 Hiihtoratsastus – elämystä ja extremeä. Pulssi on jo 110, sanoo ravikoululainen Sanna Hult.. 44 Muista ihminen: Talli on hevosen koti. Ravirengas toi liittoon niin hevosalan käyttövoiman, totopelit, kuin kaviouran esiintyjät, ravihevoset. Suomalaisen maatalousalan uudelleenjärjestelyn yhteydessä hevosjalostuksesta vastannut julkisen vallan jatke, Hevostalouden Keskusliitto, ja kansalaisyhteiskunnan Suomen Ravirengas fuusioituivat 1973 hevosalan yhteiseksi keskusjärjestöksi, Suomen Hippokseksi. 76 Bemer -terapiasta apua sekä ihmiselle että hevoselle. Viron Rein Pill voitti ensimmäistä kertaa kansainvälisen Aino Mastersin pääluokan, Mercedes-Benz Grand Prix´n. 72 Irlannincob – hurmaava tupsujalka vihreältä saarelta. 26 Eläinten käyttäytymisneuvoja kouluttaa ihmisiä. 54 Valmennus on tavoitteellista harjoittelua. 32 Kuninkuusravien 95 vuoden ikää juhlistetaan Lahden Jokimaalla. Perustamisen taustalla oli tarve yhtenäistää 1900-luvun alun tuolloin yksityiseksi kutsuttua hevosseurojen ravitoimintaa, joissa kukin seura pelasi omilla säännöillään ja tavoillaan. Ravirengas tavoitteli heti toimintansa alusta alkaen tuolloin jo muissa pohjoismaissa käytössä olleita oikeuksia organisoida raveihin rahasta pelaamista. Seura ja myöhemmin sen jäsenyhdistykset vastasivat totoravien järjestämisestä vuoden 1973 alkuun asti. 40 Hesy: Hevosen hyvinvointi on koko hevosalan etu. – Kyllä jännittää. 14 Ihmisen ja hevosen ymmärrettävä toisiaan. 6 Turengin ratsastuskoulussa hevonen saa olla hevonen. GP-voitto oli Alfons RA -ratsulle jo uran neljäs. Helmikuussa tuli kuluneeksi 100 vuotta raviurheilun keskusjärjestön Suomen Hippoksen edeltäjän, Suomen Ravirenkaan, perustamisesta. 78 Vermon ravikoulussa opitaan ajamaan. 12 Yksilöllisyys tärkeintä varusteiden valinnassa. 4 72 Irlannincob Rose’s Lorraine eli Lyyli vuoden 2018 Horse fair messuilla esiintymässä irlannincobien esityksessä. 62 Rungoton satula muovautuu ratsun ja ratsastajan väliin. Runsas karvoitus jaloissa, hännässä ja harjassa on irlannincobeilla erittäin suotavaa. Mikään yllätys voitto ei ollut, sillä Pill, 58, on yksi maansa menestyneimmistä ratsastajista. 59 Perhossa yksilöllisellä opetuksella osaavia ammattilaisia
Askellajioriista parhaaksi valittiin Freemann (Finest-Diandra-Diamond Hit) ja paras ratsuponiori oli Raatilan Vision Miller (Vernons Vision-Millesford Molly III-Bakeburn Ben). Mikäli hevonen alkaa oireilla (kuume, yskä tai sierainvuoto) on hyvä olla heti yhteydessä virkaeläinlääkäriin ja seurata hänen antamiaan ohjeita. Se oli myös paras 3-vuotias ori. 1967) on valittu Yliopistollisen eläinsairaalan uudeksi johtajaksi. Osallistuneiden oriiden hyväksymisprosentti oli tänä vuonna korkea ja nuoret oriit olivat laadukkaita. Neurologinen muoto EHV-1-taudista (herpesvirus) leviää myös tällä hetkellä nopeasti. teet vaihtaa ennen toiseen talliin siirtymistä tai muita hevosia käsittelemään ryhtymistä. Influenssaepidemian aikaan suositellaan erityistä tarkkaavaisuutta hevosten terveydentilan seurannassa, varsinkin jos ne siirtyvät tai ovat siirtyneet lähiaikoina paikasta toiseen. Hygieniarutiineista tärkeitä ovat käsienpesu saippualla ja vedellä sekä ennen että jälkeen hevosen käsittelyn. Euroopasta kantautuu tietoa nopeasti leviävästä influenssaepidemiasta. Ponien Helsinki-ajon kaksoivoitto meni Veera ja Viivi Pasaselle. . 4ja 5-vuotiaista oriista jalostukseen käyttöoikeuden saivat esteoriit Cybersekä askelaljiori Freemann. Sekä Gervards Windra, . Ottamalla ns. Kilpailuihin tai valmennuksiin ei tule lähteä sairaalla tai mahdollisesti sairastuneella hevosella. Toiseksi sijoittui Katrinebergs Malla ja Ida Rintala ja kolmanneksi Gemstone Aria ja Suvi Saarinen. Ravilauantain avauksena nähtiin kaksi ponilähtöä. – Olimme yllättyneitä ja iloisia. PCR-näyte voidaan taudin aiheuttaja selvittää muutamassa päivässä. MBA-tutkinnon hän suoritti Henley Business Schoolissa. Wahlroosilla on monipuolista johtamiskokemusta, muun muassa Eläinklinikka Avecista, Pfizer Animal Healthista, Porvoon Lääkärikeskuksesta sekä useista IT-alan start up -yrityksistä. Ensimmäisenä lähtönä ajetun ponien Helsinki-ajon kaksoisvoitto matkasi Keiteleelle kun Veera Pasasen ohjastama ja valmentama Gervalds Windra voitti ja Viivi Pasasen ohjastama Marjaleena ylsi hopeasijalle. Mikäli hevosen rokotuksesta on kulunut yli 6 kuukautta, suotavaa olisi antaa nyt uusintarokotus, jotta vasta-ainetaso pysyy korkealla. 5 . Suomen Hippos suosittelee hevosalan toimijoita tarkistamaan tallien hygieniarutiinien toimintatavat ja kiinnittämään erityistä huomiota etenkin ulkomailta muuttaneiden hevosten terveydentilan seurantaan. Vuoden 2019 Ratsuoripäivät päättyivät seitsemän uuden oriin hyväksymiseen. Kuva: Kaisa Stengård Kaksoisvoitto Pasasen talliin Keiteleelle Vermon Ravikoulun Ponimeeting, jonka voiton vei Oona Halmeen ohjastama ja valmentama Odd Molly. Voitto oli Oona Halmeen ja ennätystään parantaneen Odd Mollyn kahdeksas perättäinen. Hän on työskennellyt nimitykseensä asti porvoolaisen Eläinklinikka Avecin toimitusjohtajana. TARKISTA RUTIINIT JA PYSÄYTÄ HEVOSINFLUENSSA. Raportit kertovat, että liikkeellä on hevosinfluenssaa ja pääntautia. Vermon Ponien Helsinki-ajo avasi ponien suurkilpailukauden. Ratsuoripäivien askellajivoittaja oli Freemann. Ratsuhevosoriista hyväksyttiin 3-vuotiaat Quarante, ST Dicaprio sekä Lotto. Toinen lähtö oli B-ponien Esteori Quarante ja askellajiori Freemann parhaat Timo Wahlroos Yliopistollisen eläinsairaalan johtoon Timo Wahlroos aloitti Eläinsairaalassa maaliskuun lopussa. Timo Wahlroos on myös ollut aktiivinen Eläinlääkäriliitossa ja toiminut liiton varapuheenjohtajana sekä yrittäjävaliokunnan puheenjohtajana. että Marjaleena kumpikin yllättivät kyllä startissa positiivisesti, iloitsevat Veera ja Viivi Pasanen. ravattavat Pony Seinäjoki-Race shetlanninponeille ja ensimmäistä kertaa ajettava Ernst Rivaldo-ajo B-poneille. Lähdimme hakemaan poneille hyviä startteja, mutta kumpikaan poneista ei oikein lämmityksen jälkeen tuntunut mitenkään erityiseltä. Kädet tulisi desinfioida ja vaat. Orilautakunta valitsi Quaranten (Quiran-Dorothee-Canto) vuoden 2019 Ratsuoripäivien parhaaksi oriiksi ja parhaaksi esteoriiksi. Hevosilla on raportoitu lähiaikoina influenssaa muun muassa Irlannissa, Ranskassa, Belgiassa, Alankomaissa ja Ruotsissa. Seuraavana ponien suurkilpailukalenterissa ovat Seinäjoella Seinäjoki Racepäivänä 13.4. Eläinlääketieteen lisensiaatti, MBA Timo Wahlroos (s. Tarttuvaa ja vakavaa tautia ei halua talliinsa kukaan, ja suurella osalla hevosväestä on jo käytössä hyvät rutiinit riskien minimoimiseksi
– Hevonen harvoin ilmoittaa, ettei se haluaisi lähteä ulos. Luonne-eroja hevosen sosiaalisuudessa toki on, mutta luontainen kanssakäyminen ja lajitoverin läsnäolo on tärkeää. Siitoshevoset edustavat barokkirotuja, lukuunottamatta suomenhevosori Carambaa, joka on juoksijapuolelle kantakirjattu siitosori. –Ravihevonen Voimauuno on ensimmäinen ratsastuskoululla syntynyt varsa. Voimauunoa ohjastaa Mikko Jokiaho, kertoo talliyrittäjä Jenny Trogen. Nelivuotiaalla orilla on ajettu yksi koelähtö, ja tänä vuonna on mahdollisuuksien mukaan tarkoitus ajaa lisää. Hevonen hakee luontaisesti sekä turvaa, että seuraa lajitoverista ja orikin tarvitsee ystäviä. He. Meillä orit tarhaavat omissa tarhoissaan, mutta vierekkäin, Jenny Trogen, 34, sanoo. Suuri osa tuntihevosista on suomenhevosia, mutta löytyy myös puoliverisiä sekä welshponeja pienimmille ratsastajille. Hevonen haluaa lajityypillisesti seuraa – Pidän hevosiani, myös oreja tallissa vierekkäin jolloin ne pääsevät haistelemaan toisiaan ja toteuttamaan lajityypillistä käytöstä. Ei ole oikein, että ori eristetään yksin tallin nurkalle. Pitäähän tallissa vähintään yksi juoksijakin olla, joten antaa Uunon näyttää mihin siitä radalla on. Hevoset ovat ulkona aina kun sää sallii. 6 J anakkalan Turengissa sijaitseva Turengin ratsastuskoulu on pääosin nimensä mukaisesti ratsastustalli. Tallissa on kymmenkunta tuntihevosta, siitoshevosia, nuoria ja on ratsastuskoululla yksi oma ravihevonenkin
Ratsastuskoulun tuntihevoset tarhaavat laumoissa, ja pääsevät näin myös toteuttamaan lajityypillistä kanssakäymistä vapaa-aikanaan. – Ulkoillessaan paljon, myös nuori hevonen oppii hahmottamaan ympäristöään ja siedättyy erilaisille asioille, kuten liikenteelle. Työpäivän jälkeen hikiset hevoset kuivattelevat tallissa tai menevät asianmukaisesti loimitettuina takaisin ulkoilemaan. voset lepäävät tallissa useamman tunnin ennen ratsastustuntien alkua. Epätasaisessa maastossa hevonen kehittää tasapainoaan luontaisesti ja lajitoverin kanssa liikkuessa pääsee myös nuoren hevosen lihaksisto sekä liikerata kehittymään.. Töitä on maksimissaan pari tuntia päivässä. – Tuntihevoset pääsevät säännöllisesti irrottelemaan irtojuoksutuksen merkeissä ja kokeneet ratsastajat käyvät reippailla maastolenkeillä hevosten kanssa. – Laumassa tarhaavat hevoset ovat myös turvallisia alkeisratsuja, eivät ole moksiskaan, jos toinen ratsukko vahingossa ratsastaa liian lähelle. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen Viime vuonna syntyneet Pura Raza Española, prevarsa Manta ja warlander-varsa Alma ovat kiintyneet Jenny Trogeniin. Trogen laittaa nuorten hevosten tarhoihin palloja ja kumiankkoja, joilla hevoset saavat leikkiä mielensä mukaan. Myös havut ja puunrungot ovat kivoja järsittäviä. 7 . Niin yksinkertaista, mutta käytännön toteuttaminen talliyrittäjyydessä vaatii kuitenkin hevosen ymmärtämistä eläimenä. Tärkein virike nuorelle hevoselle on kuitenkin lajitoveri. Ne saavat toisistaan turvaa jännittävissä tilanteissa myös silloin, kun aloitteleva ratsastaja ei vielä osaa itse hevoselle turvallisuuden tunnetta luoda. Monipuolinen liikunta sekä lepopäivät ovat hevosille on tärkeitä. Turengin ratsastuskoulussa hevonen saa olla hevonen Hevosen pitää saada olla hevonen. Hevoset myös oppivat ryhmässä toimimisen
Ongelmahevosia ei ole, joskus täytyy auttaa ihmistä ja hevosta löytämään yhteinen sävel. – Annan hevosten syödä metsästä esimerkiksi mustikan varpuja. Täytyy olla kärsivällisyyttä siihen, että varsa sisäistää opitut asiat ja johdonmukaisesti jatkaa koulutusta ihan päivittäisestä peruskäsittelystä ratsun alkeisiin, Jenny Trogen sanoo. Pihlajasta saa vitaamiineja ja havupuut tekevät hyvää hengitysteille. 8 Varsan kanssa ei saa olla kiire Varsan kanssa pääsee aloittamaan aina puhtaalta pöydältä, tuontihevosilla ja aikuisilla on aina oma taustansa. Kolmevuotiskeväänä tai oikeastaan ennen laidunkau. – Tämä on erittäin tärkeää hevosen tulevaisuutta ajatellen. – Ruusunmarjaa ja nokkosta on joskus tullut myös annettua. Hevosta pitää osata lukea ja sen käytöksen perimmäiset syyt oivallettava. Köhän tullen valkosipuli ja timjami, mutta valkosipulin jälkeen, etenkin nuorille on hyvä muistaa antaa vähän rautaa vaikka sen nokkosen muodossa. Ihminen tulkitsee hevosta väärin tai hevonen on niin hukassa että yhdessä toimimisesta tulee mahdotonta. Varsa vieroitetaan emästään noin puolen vuoden iässä. Kerään kaikki mahdolliset joulukuuset ja hakkuualueilta olen joskus käynyt luvan kanssa keräämässä kuusia sekä mäntyjä. Ihmisen tulee ottaa hevosen mieli haltuun, jotta yhdessä toimiminen on mielekästä molemmille. – Pidän hevosiani, myös oreja tallissa vierekkäin jolloin ne pääsevät haistelemaan toisiaan ja toteuttamaan lajityypillistä käytöstä. – Rehuna suosin Lucernea. Luonnosta löytyy paljon hyötykasveja. – Varsan kanssa on muistettava, että se on kuitenkin hevonen. – Minun mielestäni ei ole olemassa ongelmahevosia on vain hevosongelmia. – Varsa saa ja varsan pitää reagoida uusiin asioihin ja tilanteisiin omalla, sille yksilölle luontaisella tavalla. Hevosilla on hyvä olla rutiineja, mutta toisaalta ne eivät saa olla myöskään liian rutinoituneita tapoihinsa. Askellajit läpi ja laidunlomalle. Kuusta kuluu eikä pajuakaan kaihdeta Ravinnon suhteen Trogen on tarkka, mutta hän luottaa hevosen omaan arviointikykyyn ruuan suhteen. – Koen itse, että asioihin vahvasti reagoiva hevonen on kuitenkin helpommin tulkittavissa kuin hevonen, joka on täysin kuoressaan. Pakurikääpää on annettu vanhuksille ja siankärsämöä tarjottiin joskus mahakivusta kärsivälle. Ihminen ei saisi viedä hevoselta kaikkea reagointia pois, nämä eivät ole koneita vaan eläimiä. Varsana opitut asiat kantavat hevosta loppuelämän, tämän takia varsan kanssa ei saa olla kiire. Kaksivuotiaita ajetaan silloin tällöin ja opetetaan maasta käsin liinassa työskentelyyn. Hevosella tulee olla rauhallinen mieli, kun ihminen on lähellä. Welshponi Aatu saa apetta. –Hevonen on saaliseläin ja lähtökohtaisesti sen pelko on aina kuolemanpelkoa, jolloin reaktio pelon tullen on vahva. Aika usein kyse on vain siitä, ettei ihminen ole kyennyt luomaan yhteyttä hevoseen. Hevonen pelkää kuolemaa . Paju poistaa jäykkyyttä ja oliko jopa niin, että tulehduksiakin. den alkua hevoset laitetaan satulaan ja mikäli hevosen kehitys on siinä pisteessä, niin ratsastaja nousee kyytiin. Varsa oppii emältään paljon, mutta ihmisen tehtävä on opettaa miten asioihin reagoidaan mahdollisimman turvallisesti. Väkirehua hevoset saavat puolesta litrasta pariin litraan päivässä. Pienillä asioilla, eleillä voi olla suuri merkitys hevosen käsittelyssä. Vedestä ja heinästä Trogen ei tingi, niitä on käytännössä aina turvan edessä tarjolla. Neljävuotiskaudella alkaa vasta varsinainen ratsukoulutus. Iberianhevoset kehittyvät hitaasti ja tämä tulee huomioida nuoren hevosen koulutuksessa. Ihminen luo hevoselle turvan ja johdonmukaisella käsittelyllä, siedätyksellä, toistoilla hevonen oppii myös itse hallitsemaan pelkotilojaan ja reagointi normalisoituu, Jenny Trogen sanoo. – Vuoden ikäisenä varsat opetetaan valjaisiin ja pikkuhiljaa siitä kärryille. Varsat saavat olla laitumella ikätovereidensa kanssa, mutta samassa laumassa on aina yksi tai useampi vanhempi hevonen tai poni antamassa junioreille oppia hevosen elämästä
Lisäksi annan hevosille kuureina sinkkiä, Bja Evitamiinia. Hevonen, jolla on elämän kokemusta pystyy helpommin mukautumaan ihmisen toimiin. ?. Hevoset ovat säilyneet hyvin terveinä, eikä esimerkiksi jalkavaivoja ole juurikaan ilmennyt. Hevonen joka on ollut vain muutamalla pienellä rauhallisella pikkutallilla, muutaman ihmisen käsiteltävänä vaatii enemmän aikaa tottuakseen tuntityöskentelyyn ja vaihtuviin ratsastajiin. Harjoituskilpailuja järjestetään säännöllisesti ja niissä ratsastetaan hyvällä fiiliksellä omaa kehitystä seuraten. Ratsastus on Jenny Trogenin mukaan siinä mielessä ihana laji, ettei siinä ole koskaan valmis. – Paras D-vitamiinin lähde on aurinko, joten aina kun kelit sallivat saavat hevoset ulkoilla ilman loimia. URAN VAIHTO EI TEE HEVOSESTA YHTÄÄN HUONOMPAA . Hokkiaikaan polkemat ehkäistään käyttämältä bootseja tarhassa. – Ruokinta täytyy yksilöidä hevosen ja käyttötarkoituksen mukaan.Hevosilla on suolakivet karsinoissa, mutta keväisin maan sulaessa olen lisännyt ruokaan suolaa. – Ravurin etuna on se, että hevonen on nähnyt maailmaa, tottunut ihmisiin, hälyyn ja yllätyksiin. Se pitää hevosten mahat hyvässä kunnossa ja lisää mukavasti syljen eritystä. Molemmat ovat erittäin motivoituneita työhönsä ja pidetyimpiä tuntihevosia. Harrastusta mukavalla mielellä Ratsastajan tärkein taito on kyky lukea hevosta. Meillä on sopuisat laumat, joten suuremmilta haavereilta on onneksi vältytty. – Yksi syy on varmasti runsas ulkoilu ja sopiva määrä työtä huolletuilla pohjilla. Kaikille hevosille tuntiratsun ura ei sovi, ratsastuskouluyrittäjä ja kasvattaja sanoo. Ratsastajia opetetaan lukemaan hevosen eleitä ja ymmärtämään oman tekemisen vaikutus hevoseen. – Hevonen, jolla on elämän kokemusta pystyy helpommin mukautumaan ihmisen toimiin. Minulla on omat sekoitukset niin tiineille kun helposti lihovillekin hevosille. Trogenin kokemuksen mukaan entisistä ravureista kehkeytyy varsin hyviä ratsuja. – Jokainen ratsastuskerta, jokainen hevonen opettaa ratsastajalle jotakin. Meillä on tuntikäytössä kaksi suomenhevosta, joilla on ravitausta. Ryhmiä on sekä aikuisille, että lapsille. – Hevosten elämä pyritään pitämään luonnonmukaisena ja stressittömänä. – Keskeisimpiä asioita ratsastuksessa on oppia työskentelemään ratsukkona, ratsastajan tulee hallita oma kehonsa ja tuntea hevosen liikkeet. On surullista, kuinka raviuran tehnyt hevonen on aina vaan ”entinen ravuri”. 9 Puoliverinen Ilpo, suomenhevoset Pentti, Milli ja Akka saavat olla toistensa läheisyydessä karsinaoloista huolimatta. Meillä harrastetaan mukavalla mielellä ja edetään ratsastajan sekä hevosen ehdoilla. Uran vaihto ei tee hevosesta yhtään sen huonompaa. – Aika usein äidit innostuvat ratsaille sen jälkeen kun ovat alkaneet tuoda lapsia harrastukseen, naurahtaa Trogen. Nuorimmat ratsastajat ovat noin kolmevuotiaita naperoratsastuksessa kävijöitä. . Molemmilla näillä on helppo laukka ja ne tykkäävät myös esteistä kovasti. Turengin Ratsastuskoulussa käy viikoittain 50-60 ratsastajaa. Hevosten jalat pysyvät vahvoina, mutta eivät kuitenkaan rasitu liikaa. Vapaa heinäruokinta ja vatsaystävällinen rehu riittävän veden saannin kanssa on pitänyt myös ähkyt loitolla. Meidän rehussa on lisänä Omega3-öljyä ja mukavasti kalkkia. Siinä missä me opetamme hevosille perusasioita päivittäin, opettavat ne myös meille koko ajan itsestään
Marraskuussa 2017 saapui kotiin musta, valkoisin merkein oleva siitosori Bronco. – Vain muutama kuukausi myöhemmin äitini menehtyi syöpään. Naveganteoriin sukulinjat ovat erittäin laadukkaat ja haave kasvattaa Suomessa myös puhtaita Pura Raza Español hevosia nosti päätänsä. Warlander ja kasvatustyö veivät sydämen. Navegante valitsi minut ja minä toin hänet kotiin. – Kasvatustyössä minulle on erittäin tärkeää kunnioittaa hevosten perimää, jalostaa laadukkaita, hyvä rakenteisia, kauniisti liikkuvia selkeällä rotuleimalla varustettuja yksilöitä. Tämä äärimmäisen herkkä hevonen opetti minulle, mitä oikeasti tarkoittaa olla yhden ihmisen hevonen. Niin Friidu jäi kotiin, kantaen ainoana titteliä ”äitini hevonen”. Ori oli ns. – Oma ajatus friisiläisestä vain vaunuhevosena murtui täysin, kun kapusin tämän upean tamman selkään. – Vuonna 2015 sanoin ääneen lauseen ”minusta olisi hienoa tehdä hevosten kanssa jotain sellaista mistä jäisi jälki Suomen historiaan, jotain mistä minut hevospiireissä muistetaan.” Saman vuoden keväällä hänen pihalleen tuotiin kuvan kaunis friisiläistamma Frieda H. Tallinpitäjästä tuli ratsastuskouluyrittäjä viisi vuotta sitten. Ori on syntynyt Sevillassa 2005. Espanjalaista temperamenttia ei tammalta puutu, mutta emän roolin tamma otti vakavasti ja huolehti 2018 kesällä syntyneestä varsastaan paremmin kun hyvin. Friidun, äitini hevosen tunnearvo on minulle mittaamaton. – Metsätarhan perällä minua odotti surusilmäinen, takkutukkainen ori jonka katsetta en unohda ikinä. Warlanderissa kiteytyy friisiläisen miellyttävä luonne ja iberianhevosen herkkyys ja rohkeus. En olisi voinut muutakaan. Nuoret orit warlander Keijo ja suomenhevonen Arska saavat virikettä kumikanasta. – Syksyllä sain sertifikaatin mikä oikeuttaa käyttämään kansainvälistä warlander -logoa ja näin ollen olen minusta tuli virallisesti Suomessa toimiva warlander -kasvattaja. En sanoin pysty kuvailemaan tunnetta mikä syntyi kun nollasta sataan kiihtyvä tulisieluinen hevonen painoi päänsä syliini ja kertoi että tässä on hyvä. Warlandereita on maassa vain toistakymmentä yksilöä. – Bronco astui ensimmäiset tammat viime kesänä, jälkeläisiä odotetaan syntyviksi kesällä 2019, Jenny Trogen toteaa. . Friisiläinen on upea vaunuhevonen, mutta myös hieno ratsu. Trogen kasvoi perinteisen kaavan kautta hevostytöstä hevosen omistajaksi. – Olin jo pikkutyttönä sanonut, että kun kasvan isoksi haluan andalusialaisen hevosen. Haaveena puhdasrotuinen P.R.E. Oppiäitini kertoi oriin päätyneen hänelle monen mutkan kautta siitoskäyttöön. Warlander on iberianhevosen ja friisiläisen risteytys. Kasvattajana Suomessa minä kuitenkin jatkan vuosisatoja vanhaa espanjanlaista työtä P.R.E hevosten jalostuksessa. Pohjatyö oriin kuntouttamisessa tehtiin hyvin ja kuukautta myöhemmin mentiin selästä käsin jo kaikki askellajit. nähnyt elämää eikä takeita ratsastuskäytössä kestämisessä olisi. Tällöin todella tunsin ensimmäistä kertaa hevosen tanssivan, tunsin kuinka upea eläin minulla on käsissäni. Jatkumo oli selvä, kun loppukesästä 2015 Friidu astutettiin Navegantella. Trogenilla niitä on kolme ja kesällä syntyy neljäs. – Ori vaatii määrätietoista ja johdonmukaista käsittelyä. Surusilmästä tanssijaksi Vuoden 2015 kesällä Trogen sai oppiäidiltään puhelun koskien Pura Raza Espanolarotuista oritta Navegantea. Rotutyypilliseen tapaan jännittyneenä ori on varauksellinen ihmisiä kohtaan ja käytöksen voi lukea väärin. Tällöin olin tosin siinä uskossa että ne kaikki ovat valkoisia ja tanssivat ratsastajan alla. Sain epämääräisiä viitteitä vaivoista, joille ei kuitenkaan ollut varsinaisia perusteita. Tie P.R.E hevosen sydämeen syntyi luottamuksen kautta. 10 J enny Trogen on Suomessa vielä harvinaisen rodun, warlanderin kasvattaja. Komea oripoika Frigante syntyi heinäkuussa 2016. Äitini, joka rakasti katsella hevosia, mutta pelkäsi ison eläimen lähellä oloa, kykeni koskettamaan Friidua. Lokakuussa 2016 saapui kotiin elegantti valkoinen P.R.E tamma Emona. – Niin sai alkunsa minun ensimmäinen warlanderini. Kiitollisempi en voisi olla siitä, että äitini sai kokea Friidun kanssa edes pienen palasen siitä tunteesta mitä eläimet minulle itselleni tuovat. – Emona tuli minulle siitostammaksi ja itselle ratsuksi
– Tallillani tätä lajia harrastetaan pääsääntöisesti tehtäväradan muodossa. Tehtävät ovat hauskoja ja vaativat ratsukolta tiivistä yhteistyötä sekä tarkkuutta. – WE ei ole rotusidonnainen laji, vaan tätä voi oikein hyvin harrastaa myös suomenhevosilla, puoliverisillä ja poneillakin. Laji koostuu kolmesta osaalueesta kouluratsastus, tehtävärata ja nopeus. WE-ratsastukseen kuuluu erilaisia tehtäviä, joista suomenhevonen Nata selvisi hienosti. Niitä harjoitellaan ratsain esimerkiksi avaamalla portteja, ylittämällä pieni puusilta, ”seivästämällä” härkäfiguuri, peruuttamalla puomikäytävää pitkin, laukkaamalla voltteja ja pujottelua sekä hyppäämällä pienen heinäpaalin yli. 11 WE-ratsastus vaalii karjapaimenten perinteitä . Suomenhevonen Nelli oli vauhdissa WE-radalla.. Vielä en ole tavannut hevosta, joka ei näistä tehtävistä tykkäisi. Suomessa laji on vasta nostamassa siipiään ja harrastajamäärät ovat kasvussa. Working Equitation, WEratsastus, on eteläisestä Euroopasta lähtöisin oleva ratsastuslaji, joka vaalii karjapaimenten työssään tarvitsemia taitoja. Suomenhevonen Jekku selvitti WE-radan mallikkaasti. – Välillä järjestämme valmennusviikonloppuja, mutta tehtäviä harjoitellaan meillä ihan perusratsastustunneillakin, Jenny Trogen sanoo
Sopimattomat varusteet johtavat ongelmiin Yksilöllisyys tärkeintä varusteiden valinnassa Sopivien varusteiden merkitys hevosen hyvinvoinnille on nykyisin entistä enemmän esillä. Asiantuntijan apua osataan myös pyytää tarvittaessa. Jopa Englannissa on julkaistu artikkeli, jossa kehotetaan tarkistamaan varusteet useita kertoja vuodessa, vaikkei Englannissa edes ole sellaisia vuodenaikavaihteluita kuin meillä Suomessa. Hevosella on pään alueella paljon herkkiä kohtia, joissa hermot ovat todella pinnassa. Hevonen voi alkaa vältellä varusteiden laittoa, aristaa selvästi käsittelyä ja käyttäytyä huonosti tai erikoisesti ratsastettaessa tai ajettaessa. – Oireita kyllä vähitellen tulee, mutta hevonen saattaa oireilla selkeästi vasta siinä vaiheessa, Fysioterapeutti Heli Hyytiäinen korostaa yksilöllisyyttä hevosen varusteiden valinnassa. Epäsopivat varusteet aiheuttavat hevoselle kipua ja muita terveysongelmia. Varuste ei saa painaa hevosta, ei puristaa eikä kiristää. 12 Y ksilöllisyys ja varusteiden sopiva malli ja koko ovat ne asiat, jotka nousevat esiin kaikkien hevosen varusteiden kohdalla. Vaikka jokin varuste on pitkään ollut hevoselle sopiva, se ei välttämättä enää olekaan. Mikään varuste ei saa olla liian tiukalla. Hevonen muuttuu ikääntyessään, eikä entinen varuste ehkä enää olekaan sopiva. Varusteet syytä tarkistaa usein – Varusteiden sopivuus pitää myös tarkistaa usein asiantuntijan kanssa. – Ihmiset välittävät myös hevosen kivusta ja puuttuvat siihen. – On myös muistettava, ettei vaikkapa sama satula sovi kaikille tallin hevosille. Myös hevosen painon vaihtelu voi muuttaa tilannetta. – Silloin näkyy muutos käyttäytymisessä. Varusteet eivät saa painaa hevosta mistään kohdasta. Omistajan on syytä olla tarkkana ja seurata varusteiden sopivuutta, sillä hevonen on hyvä peittämään ongelmia, eikä välttämättä osoita varusteen sopimattomuutta heti. Fysioterapeutti Heli Hyytiäinen toteaa, että kaikki varusteet eivät sovi kaikille hevosille, vaan yksilöllisyys on olennaisen tärkeää valittaessa varusteita. Kaikki mallit eivät sovi kaikille hevosille. – Mitään teräviä painepisteitä ei saa olla, vaan paineen pitää jakautua tasaisesti koko varusteen alueelle, toteaa eläinten fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti Heli Hyytiäinen. – Eivät omistajat tahallisesti käytä epäsopivia varusteita. – Lisäksi myös ilmasto-olosuhteet vaikuttavat. Teksti: Tarja Pitkänen kun se on jo todella kipeä, Hyytiäinen toteaa. Hyytiäinen on tyytyväinen siitä, että varusteiden sopivuuteen kiinnitetään nykyisin hyvin huomioita. Tässä on Hyytiäisen mukaan tapahtunut paljon positiivista kehitystä: nykyisin näkee harvoin, että varusteita kiskottaisiin kaikin voimin hullun tiukalle, kuten joskus menneinä aikoina on tehty
– Monilla hevosilla pärjää kuolaimettomillakin varusteilla, mutta kaikille hevosille kuolaimettomuus ei sovi. . Heli Hyytiäinen on Master of science -tutkinnon suorittanut ja väitellyt eläinten fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti. – Hevosella on pään alueella paljon herkkiä kohtia, joissa hermot ovat todella pinnassa, eikä ympärillä ole mitään, mikä antaisi suojaa. – Varuste ei kuitenkaan yksinään ole hyvä tai paha, vaan olennaista on se, miten sitä käytetään. – Valinnat pitää tehdä vain hevosen mukaan, hinnan mukaan ei pidä ostaa kallista eikä halpaa. Yksilöllisiä muokkauksia täytyy toki useinkin tehdä, mutta satulan pitää olla aina sekä hevoselle että ratsastajalle sopiva. Tällä hetkellä Hyytiäisellä on kaksi hollannintyöhevosta. Suojat eivät saa hiertää – Kaikenlaiset suojat, joita käytetään kainaloista alaspäin, on – Jos vamma löydetään riittävän ajoissa, siihen pystytään usein vaikuttamaan fysioterapiassa. Pään alueella paljon herkkiä kohtia – Kun puhutaan päähän laitettavista varusteista, vaikkapa suitsista ja riimuista, niin oleellista on, että ne eivät saa painaa hevosta mistään kohdasta.. Mutta niitäkin tilanteita on, että jos varuste on päässyt pahasti haittaamaan, on syntynyt pysyvä vaurio. Myös kohtuuhintaisista löytyy hyviä. Satula ei myöskään saa olla liian pitkä eli se ei saa mennä lanneselälle saakka, vaan sen pitää pysyä rintakehän päällä, eikä se saa puristaa sivusuunnassa. Hän työskentelee Yliopistollisen eläinsairaalan hevossairaalassa Viikissä. Fysioterapialla korjataan vaurioita – Jos jokin vaurio tai vamma on päässyt tulemaan, ensimmäinen asia on, että eläinlääkäri tutkii tilanteen ja antaa diagnoosin, mistä on kysymys. – Joskus ennen saattoi nähdä sellaista, että kolme naista kiskoo pinteleitä tiukkaan kaikin voimin otsasuoni pullistuen... Eli aina kannattaa huolellisesti seurata varusteiden sopivuutta. Sama satula ei useinkaan sovi saman tallin useille hevosille. Omia hevosia hänellä on ollut vuodesta 1985. – Silloin päästään kunnolla näkemään, minkä mallinen hevosen suu on, ja minkä mallinen kuolain sinne mahtuu ja parhaiten sopii hevoselle. Fysioterapeutin työhön kuuluu myös varusteiden tilanteen arviointi ja tarvittavat ohjeet korjaavista toimenpiteistä jatkon osalta. – Pahin riski lisävarusteissa, kuten sivuohjissa tai juoksutussysteemeissä on liiallinen staattisuus: hevosta ei ole hyvä liikuttaa pakotetussa asennossa, vaan sen pitää päästä vaihtelevaan asentoon. – Suorituskyky, liikkuminen ja toiminnallisuus paranevat, kun varusteet ovat sopivat ja niitä käytetään oikein. Joskus kannattaa myös miettiä, ovat suojat oikeasti tarpeen, ja miksi ne ovat tarpeen. onneksi siitä on jo päästy. – Ja kun oikeasti hakee hyvää, olkoonpa kysymys satulasta tai mistä tahansa varusteesta, olisikin parasta ensin valita sopiva ja vasta sitten kysyä, mitä se maksaa. – Eiväthän kaikki ihmisetkään käytä samanlaisia lenkkareita. Hyytiäinen suositteleekin, että kuolaimen istuvuus ja sopivuus arvioitaisiin eläinlääkärin kanssa yhteistyössä esimerkiksi hammashuollon yhteydessä. Sen takiahan meillä varusteita on, emmekä vain viiletä tukka hulmuten menemään ilman varusteita. – Satulan valinnassa on tärkeää, että ei tehdä kompromisseja tai tehdään vain minimaalisia kompromisseja. – Perusasia satulan valinnassa on, että ranka pitää jättää vapaaksi paineesta. Jos satula ei sovi ratsastajalle, myös hevonen kärsii ihmisen huonon ratsastusasennon myötä. Samoin häntäremmin kanssa on syytä varoa, ettei se ole liian tiukka eikä vedä tai paina häntää. . Ei kompromisseja satulan kanssa – Satuloita löytyy nykyisin niin paljon erilaisia, että olisi kyllä ihme, jollei sopivaa löytyisi. — Jos vamma löydetään riittävän ajoissa, siihen pystytään usein vaikuttamaan fysioterapiassa. . Jalat ovat erilaisia ja niin ovat hevosten selätkin. Painon pitää jakautua tasaisesti koko kontaktipinnassa. Kuolain on valittava huolellisesti. – Suojata pitää, jos tarvetta on, kunhan suojat eivät hierrä, paina tai purista, ja niiden pitää olla istuvat ja sopivan kokoiset. 13 myös valittava yksilöllisesti. Kuka. . Varusteiden sopivuuden lisäksi tärkeää on kouluttaa hevonen liikkumaan oikein, ei niin, että vedetään rensselit kireälle ja pakotetaan se liikkumaan määrätyllä tavalla. – Tässä, kuten kaikissa muissakin varusteissa, yksilöllisyys on avainsana. Hän on myös sekä Hyvinkään Hevossairaalan että Hevosslääkärikeskus Hippomedin konsultoiva fysioterapeutti. – Eikä hevosen käyttötarkoitusta huononna yhtään se, että varusteet sopivat, vaan päinvastoin. Jos varuste painaa juuri hermon päälle, siitä aiheutuu melkoisia ongelmia. Kallis hinta ei Hyytiäisen mukaan ole tae parhaasta valinnasta jollekin hevoselle. Hyytiäinen asuu Vihtijärvellä Vihdissä. Varisteen tulee olla riittävän kokoinen ja malliltaan sopiva. Eläinlääkäri laittaa lähetteen fysioterapiaan ja sitten aloitetaan tilanteen korjaaminen. – Ja kun mistä tahansa varusteista puhutaan, on muistettava, että turvallisuus on ensisijaisen tärkeä asia. Varusteissa on kuitenkin niin paljon valinnanvaraa, että sopiva kyllä löytyy. Kuolain pitää sovittaa huolella – Kuolaimen sopivuus on todella tärkeä asia. nopeasti, vaikka hevosen kivun huomaaminen onkin vaikeaa
– Motivaationi kouluttaa ihmisiä ymmärtämään enemmän eläinten kouluttamisesta alkoi siitä, että ymmärsin itse, miten paljon helpommalla sekä ihminen Oikeat varusteet helpottavat yhteistyötä Ihmisen ja hevosen ymmärrettävä toisiaan – Usein hevonen pyrkii jollakin tavalla kertomaan ratsastajalle, miltä tuntuu, sanoo eläintenkouluttaja Minna Tallberg. Kun ihminen oppii tunnistamaan eläimen käyttäytymistä, ilmeitä ja eleitä, yhteistyökin helpottuu. 14 S ipoolainen eläintenkouluttaja Minna Tallberg on erityisen kiinnostunut hevosen käyttäytymisestä, kouluratsastuksesta ja ongelmien ennaltaehkäisystä. Teksti: Tarja Pitkänen – Sekä ihminen että eläin pääsevät helpommalla, kun molemmilla on keinot ymmärtää toista, toteaa eläintenkouluttaja Minna Tallberg.
Siksi sille pitää huolella opettaa riimun paineelle myötäämistä ennen kuin sitä yritetään taluttaa, Tallberg sanoo. – Varusteiden on oltava sellaiset, että vältetään turhaa painetta. Satulan tulee sopia hevoselle niin hyvin, että se pysyisi hevosen selässä ilman satulavyötäkin. Sopivien varusteiden valitseminen vaatii ymmärrystä hevosen tarpeista ja lajityypillisestä käytöksestä. Hän on luennoinut Suomen Ratsastajainliiton Hevosen hyvinvointikiertueella vuosina 2015-16. – Myös tutkimuksia tehdään aivan eri lailla kuin vaikkapa kaksikymmentä vuotta sitten, ja nykyaikana tieto kulkee internetissä nopeammin kuin ennen. – Hevosilla on todella yksilöllisen malliset suut, on erilaista kielen paksuutta, erilaista kipuherkkyyttä ja muita eroja. Löysäkin turpahihna voi estää hevosta haukottelemasta. Kuolaimettomuus ei toki ole aina jokaiselle hevoselle parempi – on hevosia, jotka eivät siedä painetta pään ulkopuolella, ja silloin kuolain ilman turpahihnaa on parempi vaihtoehto. Näin sitä ei tarvitse sitoa kiinni niin usein ja jos tarvitsee, se osaa jo pysyä paikallaan ja riimunaru on vain varmistus. – Jos varusteet eivät ole sopivat, yleensä hevonen yrittää käytöksellään jotenkin kertoa ratsastajalle, että kaikki ei ole hyvin. Jos naru on aina kireällä, ei hevosella ole varsinaista syytä pysyä ihmisen mukana. Kyllähän eläinkin kivuttomana suorittaa paremmin kuin kivuliaana. Ratsastuksen hän aloitti viisivuotiaana. Kuolain vie aina tilaa hevosen kieleltä ja siksi ohut kuolain on hevoselle miellyttävämpi kuin paksu. – Tietysti kannattaa aina käydään keskustelua, ennen kuin muutoksia tehdään, mutta on tärkeää hyödyntää tutkittua tietoa ja tarvittaessa muuttaa toimintatapoja. . . Suuhun tulee helposti vaurioita – Hevosilla on tutkitusti paljon vaurioita suussa. – Ilman kuolaimia voi kyllä ratsastaa koulua tai mitä vain, jos hevonen siihen opetetaan. Satula jakaa ratsastajan painoa – Satulan tarkoitus on paitsi auttaa ratsastajaa pysymään tasapainossa, ennen kaikkea jakaa ratsastajan painoa hevosen selässä laajemmalle alueelle kuin ilman satulaa. Tallberg asuu Sipoossa, jossa hänellä on omia hevosia. – Tärkeää on, että hevonen tuntee painetta päässään tai suussaan vain silloin, kun sitä pyydetään esimerkiksi kääntymään ja heti, kun se lähtee seuraamaan pyyntöä, paine kevenee tai poistuu kokonaan – Hevonen välttää lajityypillisesti juKuka. – Hevoselle tulee opettaa myös paikallaan seisomista ensin ilman, että se on kiinni. – Silloin hevonen tuntee kipua ja kroppaan tulee ongelmia, varsinkin, kun satulaan istutetaan vähintään 50-kiloinen tai painavampikin ratsastaja. Talutuksessa on tärkeää pitää riimunaru löysällä aina, kun hevonen kulkee halutussa kohdassa. Painon jakamisessa paras on rungollinen satula eli sellainen, jonka sisällä on esimerkiksi puusta tai lasikuidusta tehty runko. . – Siksi satulan sopivuus kannattaa pitää säännöllisesti mielessä. Hevosen ymmärrettävä ratsastajan pyynnöt – Hevosille pitää myös opettaa ohjasotteiden merkitys maasta käsin ennen kuin niillä ajetaan tai ratsastetaan. – Jos käytetään kuolaimia, pitää varmistaa että ne sopivat juuri tälle hevoselle. Oikeanlaiset varusteet ovat olennainen osa hevosen hyvinvointia. Kun turpahihna on sopivan löysä, hevonen pystyy avaamaan suutaan jonkin verran helpottaakseen oloaan, mikäli sen suussa tuntuu liian kovaa painetta. – Yhdenlainen satula ei ole kaikille paras, vaan satula on valittava hevosen mukaan. Minna Tallberg on harrastanut hevosia lapsesta saakka. 15 että eläin pääsevät, kun molemmilla on keinot ymmärtää toista, toteaa Tallberg. Hän pitää luentoja ja käytännön kursseja ympäri Suomen niin oppilaitoksissa kuin hevosharrastajillekin, ja itsekin opiskelee hevosalaa edelleen. miin joutumista ja säikähtää helposti, jos se kokee olevansa kiinni jossain. Mitä enemmän hevonen tuntee painetta varusteista, sitä huonommin se erottaa varsinaiset avut. Silloin hevonen saattaa esimerkiksi ryhtyä välttelemään satulointia tai jopa tarhassa kiinni antamista. Vääränlaisen satulan huomaa usein hevosen oireilusta, mutta välttämättä se ei oireile selkeästi, vaan vaikuttaa vain yleisesti huonosti voivalta. Jos hevonen viihtyy sellaisen kanssa eikä sen selkä kipeydy, se voi olla sille hevosyksilölle paras vaihtoehto. – Käytettävät varusteet vaikuttavat paljon siihen, miten hevonen voi. Eläintenkouluttajan ammattitutkinnon hän suoritti ensimmäisten joukossa vuonna 2010. Vaikka se olisi kuukausi sitten sopinut, nyt se ei ehkä sovikaan. – Kun hevosella ei ole sopimattomia varusteita päällä ja se on kivuton, se on sekä turvallisempi että kaikin tavoin helpompi ja säyseämpi, ja paremmin apuja seuraava, kun ei ole epämukavuutta tai kipua kilpailemassa sen huomiosta koko ajan. Turhaa painetta vältettävä Kun hevosia käsitellään, ajetaan tai ratsastetaan, käytetään erilaisia varusteita suitsista satulaan. – Jos satula on sopimaton ja esimerkiksi puristaa, hevonen ei ehkä halua nostaa laukkaa. . Liian kireä turpahihna taas estää hevosta nielemästä ja pureskelemasta. Hevosella on suuret lihakset, ja työskennellessä ne usein muuttuvat. Satula ei myöskään saa olla liian pitkä niin, että painoa tulee hevosen lannenikamille. . Jos hevonen availee suutaan tai heittää kielen ulos, tai estelee suitsien laittamista, silloin se yleensä yrittää kertoa, että jokin varuste on kipua tuottava tai vähintäänkin epämukava, Kuolain voi olla metallia tai synteettistä materiaalia, ja se asettuu hevosen suun hammaslomaan, jossa ei ole hampaita. Tallberg kouluttaa pääosin hevosia ja kirjoittaa hevosalan lehtiin. Se saattaa olla haluton liikkumaan ratsastuksessa. – Vasta viime aikoina tutkijat ovat herättäneet keskustelua siitä, onko hevosen hyvinvoinnin mukaista rajoittaa sen suun aukaisemista. Laukan nosto on iso liike ja toispuoleinen askellaji, jossa satulan sopimattomuus tuntuu kaikkein pahimmalta. Jos on ohjat ilman kuolaimia, tai suitsien kanssa käytetään liian kireää turpahihnaa, niin hevosen posket voivat painua kiinni hampaisiin ja tulee ongelmia. Näin varmistetaan, että hevonen ymmärtää ohjastajan tai ratsastajan pyyntöjä. – Varusteiden kuuluu olla mahdollisimman vähän painetta tai epämukavuutta aiheuttavia, niiden kuuluu sopia juuri sille hevosyksilölle, jolle ne laitetaan ja hevosta tulee kouluttaa reagoimaan niihin oikein, Tallberg sanoo. Tietoa paljon tarjolla Tallberg on tyytyväinen siitä, että hevosten hyvinvoinnista keskustellaan aiempaa enemmän. Hevosella on terävät hampaat, joiden ulkosyrjiin tulee usein hammaspiikkejä. ?. – Joustorunkoinen satula jakaa painoa vähemmän tehokkaasti, mutta voi muuten sopia paremmin joillekin hevosille.
Tammalla on edessään siitosura. Hetviina (Sipori Hetvi, Tino) Omistaja Christer Sandholm, Kirkkonummi Pisteitä 59,0 LÄMMINVERISET 1. Suomen Hippoksen jalostusvaliokunta käsitteli kokouksessaan maaliskuussa suomenhevosten ja lämminveristen ravihevosten jalostusarvosteluluokkien korotukset sekä jälkeläispalkinnot. Ranch Kelly (Tsar d´Inverne – Gabriela Kemp, Speedy Somolli) Omistaja Kelly´s Team, Mäntyharju Pisteitä 51,0 3. Juoksijasuunnan suomenhevostammoista valio-jälkeläispalkinnolla palkittiin kolme tammaa. SUOMENHEVOSET 1. ratsusuunnalle jalostusarvosteltu ori Valtteri Valloitus. Lämminverisistä ravihevostammoista korkeimpaan A-jälkeläisluokkaan ylsi seitsemän tammaa. Mukana ovat viime vuoden suomenhevosten estemestari Rannan Ruhtinas ja koulumestaruuden hopeamitalisti Kulta-Ahon Kasimir. Huiskeri (Viesker Virkku-Huki, Jannen Suikku) Omistaja Talli Huki, Kempele Pisteitä 60,0 2. ?. Palkitseminen perustuu tamman saamiin rakenneja käyttöpisteisiin. Ukaasi (Valtraus – Eloveena, Kihin Hiski) Omistajat Aikapojat Team & Markun Talli, Pori Pisteitä 59,5 3. Lovely Sky (Love You – Vanilla Sky, Pearsall Hanover) Omistaja Heikki Mikkonen, Juankoski Pisteitä 51,5 2. Esteripalkittiin ratsusuunnan jälkeläisistään, joita on mm. Lämminverisistä tammoista korkeimpaan A-jälkeläispalkintoluokkaan merkittiin tammat Wendy Testaburger, Our Lucy, K W Microchip, Nightlife Lobell, Lady Arnette, Briso Madigold sekä Martha De Vie. S uomenhevosten korkein valio-jälkeläispalkinto myönnettiin yhdelle oriille ja viidelle tammalle. J alostuspäivillä palkitaan perinteisesti kolme parasta suomenhevosja kolme parasta lämminveritammaa. Ratsusuunnalla valio-arvolla palkittiin kaksi tammaa. Jälkeläiset ovat niin ikään menestyneet ratsastuskilpailuissa. Quick Desire (Ever to Exel – Clash Photo, S.J.´s Photo) Omistajat Liedes Irma&Mari&Mervi, Halsua Pisteitä 50,5 Valio-jälkeläispalkinto pienhevosoriille Sibbo sekä viidelle suomenhevostammalle Pienhevossuunnalla palkittiin valio-palkinnolla suomenhevosten mestaruustasolla kouluratsastuksessa menestynyt ori Sibbo. Neljälle oriille I palkinto Ratsusuunnalla korotettiin peräti viiden oriin jalostusarvosteluluokkaa I palkintoon kilpailusuoritusten perusteella. Jos kahdella tammalla on sama yhteispistemäärä, ratkaisee ravikilpailuennätys paremmuusjärjestyksen. Juoksijasuunnalle jalostusarvosteltu tamma E. Tamman Kelmerita valio-palkinnon perusteena oli kuusi jälkeläistä, joista kolme ovat menestyneet kouluratsastuskilpailuissa. Pienhevossuunnalla palkittiin valio-palkinnolla itse suomenhevosten mestaruustasolla kouluratsastuksessa menestynyt ori Sibbo, jolla on useita jalostusarvostelussa palkittuja jälkeläisiä. 16 Valtakunnan huipputammat palkittiin Jalostuspäivillä Ranch Kelly palkittiin lämminveritammojen kakkosena. Valio-arvon saivat Hiskin Vimma, Hissun Piirto sekä Xena, jonka jälkeläisistä Vixus on viime vuoden Pikkuprinssin voittaja
Turvalliset kilpailuolosuhteet kiilaavat kaiken edelle Kilpailijoille pitää aina taata turvalliset olosuhteet. – Päivän on paistanut aurinko, ja lämpötila kääntyy pakkaselle välittömästi auringon laskeuduttua. – Sääolosuhteet eilen ja tänään ovat olleet samanlaiset, minkä vuoksi tilannetta pystyttiin tarkastelemaan eilen illalla. Oulun raviradan ratamestari Antti Jaara sanoo, että rata testattiin maanantaina illalla kello 19 aikoihin. – Ihmisten ja hevosten turvallisuudesta ravikilpailuissa ei tingitä, hän sanoo. Tunnista suuri hyöty 26. Joensuu on yksi radoista, jotka ovat tänä talvena joutuneet perumaan ravinsa. Vastuu siirron selvittämiseen on raviradalla, mutta asiasta keskustellaan myös yhdessä Hippoksen kanssa. Costello voitti Sanomalehti Karjalainen -ajon Risto Tupamäki rattaillaan Joensuussa maaliskuussa. – Noin 80 prosenttia radasta on sulanut, mutta 200 metrin pätkä takasuoran lopusta viimeisen kurvin alkuun routii, mikä saadaan aisoihin pakkasella. Sen vuoksi yhden tunnin aikataulumuutos autraa jo paljon. ?. Hän jatkaa, että esimerkiksi Jyväskylän sunnuntain 24.3. Suomen Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Martti Tala keskustelee kaviourien kunnosta ratojen eläinlääkäreiden kanssa tapauskohtaisesti. Ensisijaisesti tarkastellaan aina sitä, pystytäänkö kilpailijoille takaamaan turvalliset olosuhteet. peruttujen ravien siirtoa Teivoon tai Mikkeliin selvitettiin, mutta kummallakin paikkakunnalla kaviouraa oli suolattu, eikä ravien järjestäminen ollut sen vuoksi juuri sinä päivänä mahdollista. Hippoksen kilpailupäällikkö Tuomo Pekonen kertoo, että kaviourien tilanteesta ja mahdollisesta siirtotarpeesta käydään aktiivista vuoropuhelua ravijärjestäjien kanssa. – Mikäli kavioura ei takaa turvallisia kilpailuolosuhteita eikä ravien siirto toiselle paikkakunnalle ole mahdollista, ravien peruminen on perusteltu ratkaisu. – Pitää huomioida sekin, että vaikka periaatteessa joku rata voisi ottaa ravit järjestettäväksi toiselta, saattaa silloin radan oma tuleva ravipäivä vaarantua, mikäli rataa ollaan jo kunnostamassa sitä varten, kilpailupäällikkö Pekonen sanoo. Kuva: Hippos/Aada Pölönen Ihmisten ja hevosten turvallisuudesta ravikilpailuissa ei tingitä. 17 S uomessa on jouduttu helmi-maaliskuussa perumaan raveja olosuhteiden vuoksi. Siirto parempi vaihtoehto Ravipäivän siirto paikkakunnalta toiselle on aina parempi vaihtoehto kuin ravien peruminen kokonaan, mikäli jokin ravirata järjestysvuorossa olevan radan lähialueelta pystyy takaamaan turvalliset kilpailuolosuhteet. maaliskuuta Oulussa Äimäraution radalla ravien aloitusaikaa siirrettiin tunnilla eteenpäin. Jyväskylän, Seinäjoen ja Joensuun raviradat ovat jo olleet yhteydessä Hippokseen ja esittäneet korvaavaa ravipäivämäärää peruttujen ravien tilalle
18 Hevonen on totutettava myös paukkeeseen takanaan, sillä sukset voi pamahtaa hyppyrin jälkeen lumeen.
Mari tunnetaan rohkeana ja taitavana ratsastajana. Molempien hevosten valtti on, että ne ovat. . Ammatiltaan hän on ratsastuksenohjaaja ja lajivalmentaja hän on kouluttanut toisen tämänhetkisistä ratsuistaan kokonaan itse. Marin vahvuus on ratsastus Mari omistaa Palmun Ratsutallin, joka on 30 hevosen talli Kirkkonummella. Yhteistyössä omistajien kanssa Mari hioi Cindystä itselleen sopivan kisakumppanin, jolla hän edelleen kilpailee aktiivisesti monessa lajissa. – Kilpailen hevosillani koulussa vaativaa B:tä, esteillä 110cm ja kenttäratsastuksen tutustumisluokkia. Myös hiihtoratsastus kuuluu tallin elämystarjontaan. Sen pitää sietää liinojen kosketuksta kyljissään sekä jaloissaan, kuten myös suksien suhinaa takanaan, Mari Palmu kiteyttää. Hevostila tarjoaa ratsastustuntien ja leirien lisäksi maastovaelluksia. Toinen hänen kilparatsuistaan on oma kasvatti Cindy, joka siirtyi uusien omistajien käsiin jo kaksivuotiaana, jääden kuitenkin asumaan Palmun Ratsutallin tuttuun ja turvalliseen ympäristöön. 19 Hiihtoratsastus on vauhdikas urheilulaji, joka vaatii taitoa ja kylmäpäisyyttä Hiihtoratsastus – elämystä ja extremeä Jarkko Kulmalaa ei ratsastus kiinnosta, mutta taitavana laskettelijana hän näkee vaimonsa Mari Palmun hevosen perässä hiihtämisen monipuolisena harrastusmahdollisuutena. – Hyvä hiihtoratsastushevonen on nopea, ja se pitää tietysti kouluttaa maastovarmaksi. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström H evosyrittäjä Mari Palmu (35) on harrastanut miehensä Jarkko ”Ja lle” Kulmalan (43) kanssa hiihtoratsastusta noin kahdenkymmen vuoden yhteisen taipaleen ajan
Ammatiltaan hän on muusikko. – Metsäpoluilla laukkaaminen vaatii hevoselta hyvää tasapainoa, sillä sen täytyy laukata yhtä lailla alamäkeen sekä pujotella puiden välistä. Mari kertoo, että Jalle on harrastanut laskettelua koko ikänsä ja on suksilla kuin kotonaan. Kisoihin osallistui kaikenikäisiä ratsastajia ja hiihtäjiä sekä ratsuja poneista hevosiin.. niin lumipenkkoja voi käyttää mäkinä ja hyppyreinä vuorotellen tien molemmin puolin, Jalle vinkkaa. Kilpailuja järjestetään harvoin Mari ja Jalle kävivät talven aikana hiihtoratsastuskilpailuissa, jossa he nappasivat voittoruusukkeen. Osallistujia oli kyllä mukavasti. Tietysti ratsastajan pitää hallita hevonen hyvin. Rata mentiin kaksi kertaa ja lopuksi oli finaali. Rajana vain mielikuvistus Jallen mukaan hiihtoratsastus on monipuolista urheilua, jossa vain mielikuvitus on rajana. Puiden väistely vauhdissa sekä rinteiden ja kantojen yli hyppely suksilla on konkarihiihtäjälle helppoa. – Hän on myös potkunyrkkeilyn lajivalmentaja sekä usean taistelulajin aktiiviharrastaja, eikä urheilulliselle laskettelijalle suksilla temppuilu haastavissa paikoissa hevosen perässä ole vaikeaa. Puiden väistely vauhdissa sekä rinteiden ja kantojen yli hyppely suksilla on konkarihiihtäjälle helppoa. – Pitää olla ruista ranteessa ja potkua jaloissa, eikä hiihtäjä saa häiritä hevosta, tiivistää Jalle hyvän hiihtäjän ominaisuudet ja huomauttaa, että epätasapainoinen hiihtäjä voi painaa liinoilla hevosen kylkeen, jolloin paine voi kääntää hevosta. Jos hiljaisella, auratulla metsätiellä suoraan hiihtäminen tuntuu tylsältä, Hiihtoratsastusta voi harrastaa myös metsäpoluilla puita pujotellen. – Hyvä hiihtoratsastushevonen on myös vakaa ja jäntevä, hän toteaa. – Millä tahansa metsäpolulla, jolla hevonen voi laukata, voi harrastaa myös hiihtoratsastusta, Jalle toteaa. Jalle tulee hiihtäen hevosen perässä minne vain hevosella voi mennä, tehden temppujakin samalla. – Hiihtäjä voi käyttää lumivallit ja kumpareet hyväkseen, hevosen mennessä kiitolaukkaa niiden ohi. – Kilpailuissa ei ollut esteitä hevosille eikä hyppyreitä hiihtäjälle. Virtuoosi suksilla Mari Palmun mies, Jarkko ”Jalle” Kulmala auttaa tallilla ja vastaa pääasiassa rakennusten kunnossapidosta. Hiihtäjä voi käyttää hyppyrinään rinteitä tai vaikka kantoja taitonsa mukaan. 20 hyviä omalla tasollaan kaikissa kolmessa lajissa, Mari toteaa