2/17 6,50 5,90 ERIKOISHINTA VUONIS sopii kummihevoseksi Ponijalostus myötätuulessa Pauli Raivio kasvattaa kärsivällisyydellä ja rakkaudella Seija Kortteen kasvatti Stoneisle Lilian menestyy Ranskassa ILO selvisi suonsilmästä Ahaltek on aavikon kultainen hevonen Pekka Larsenin into syttyi uudelleen Hevosmatkalla kurkistettiin saksalaistallien elämään
Koko Suomen kattava ilmainen toimituspalvelu myös pienemmille rehuerille Mysli, Active, Premium, Mineraali, Sport, Sport Mysli, Breeder Olemme mukana Hevoset 2017messuilla 8.–9.4.2017 osastolla A139 Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi www.vilomix.fi/edustajat SOPIVA KOTIMAINEN REHU JOKAISELLE HEVOSELLE!
74 SUOMEN RATSASTAJAINLIITON jäsentalleilla on käynnissä Tervetuloa ratsastamaan -kampanja juhlavuoden kunniaksi. 09-413 97 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Toimituksen sähköposti: hevosmaailma@karprint.fi Kustantaja Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköposti: tilaukset@karprint.fi puh. 34 SEIJA KORTE seuraa kasvattinsa matkaa maailmalla. Mari Ahola-Aalto 53 HEVOSEN HYVINVOINTI on mestarisatulansovittaja Karin Rosenlewille sydämen asia. 50 ILO SELVISI ylös suonsilmäkkeestä. 73 12 SUOMENHEVOSTA lisää jalostukseen. 80 ILMALLA TÄYTTYVÄ turvaliivi suojaa ratsastajaa putoamisvammoilta.. Toimitus Päätoimittaja Mari Ahola-Aalto puh. ISSN 1455-0547 6 PEKKA LARSEN jäi koukkuun hevosiin kymmenvuotiaana. 09-413 97 300 ma–pe klo 8–16 Tilaushinta kesto 40 €, määräaikainen 46 € Ilmoitukset Kristiina Hattberg 09-413 97 370 Sähköposti: kristiina.hattberg@karprint.fi Painatus Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari puh. Kevät tuo tullessaan myös jo alkaneen näyttelykauden. 10 KALLELAN ORIASEMALLA hevosjalostusta yli 20 vuotta. Kummilapset koristelivat Linelle hienon satulahuovan. 4 Løkke Line toimii kummina Vaahteraportin päiväkodille Laitilassa. n Pääkirjoitus Sisältö 2/2017 Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 68 JOKAINEN HEVONEN on yksilöllinen urheilija, jonka ruokinta vaatii suunnittelua. 09-413 97 300 Kannen kuva Susanna Malmström Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. 64 LÄHDEPELLON RATSASTUSKOULU on äidin ja tyttären yhteishanke. 60 EQUITANAMESSUMATKA oli kiehtova kurkistus saksalaisten hevostallien elämään. 14 NORJAN VUONOja tunturialueilla harjoitettiin vuonohevosten jalostusta vuosisatojen ajan. – Kyllä tätä kelpaa esitellä Tampereen hevosmessuilla, jossa Line toimii talutusratsuna, Linen omistaja, Viivi Lehtonen, kertoo. Ypäjän suomenhevosten ratsuja pienhevossuunnan orinäyttelyssä nähtiin poikkeuksellisen paljon laadukkaita oriita, ja suomenhevosjalostukseen saatiin yhteensä 12 uutta oritta. Jännittävimmät ajat varsomisineen lähestyvät monilla talleilla. 28 Kevät lähestyy Kevät tuntuu talven taka-askelista huolimatta tekevän joka päivä tuloaan, ja sen myötä lähestyy taas uusi hevoskesä. Ilontuojissa on mukana monta vuonohevosta. 18 JOKA VIIDES hevonen on lihava. Varsanäyttely on välietappi urheiluhevoseksi kehittymisen polulla sekä kohtauspaikka kasvattajille. 44 KOULUTETUILLA perheratsuilla on kysyntää, todetaan Kaivaston ponitallilla. 78 MAGNUM FINLAND tekee hevostarvikkeita käsityönä. Siitostamman hyvä hoito heijastuu suoraan varsan terveyteen ja elinvoimaisuuteen. 28 KUMMIHEVOSKAMPANJA on osa Suomi100 -juhlavuotta. 59 KOSKELAN AKSELI juoksee hyväntekeväisyyteen. 22 PAULI RAIVON rakkaus on suomenhevonen, vaikka tallissa on vuosien varrella ollut myös lämminverisiä. 39 AHALTEKINHEVOSIA arvellaan olevan maailmassa 5 000-6 000 kappaletta. 56 TÄYTTÄ LAUKKAA Karibialla. Into kilparatsastukseen syttyi uudestaan
Näytelmässä nähdään selvästi, etteivät suomalaiset olisi tulleet toimeen ilman suomenhevosta. Hevostietokeskus toimii Kuopiossa 3,5 henkilön voimin. Viimeiset parikymmentä vuotta hän on luotsannut Hevostietokeskusta, joka tarjoaa hevosalaa koskevia neuvonta-, koulutusja asiantuntijapalveluja. 5 Hevostietokeskuksen Heiskaselle professorin arvonimi n Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi perjantaina professorin arvonimen Hevostietokeskuksen toiminnanjohtajalle Minna-Liisa Heiskaselle. Se alkaa 1900-luvun alusta ja yltää aina tähän päivään asti. Aiemmin vastaavan tason tuomareita nimitettiin Oeli olympiatason tuomareiksi. Minna-Liisa Heiskanen on hevosalan suomalaisen tutkimustyön pioneeri. Ravikilpailuissa ei saanut 15.11. Kilpailun järjestävät yhteistyössä Suomen Hippos ry, Suomen Ravivalmentajat ry ja Vermon Ravirata Oy. Kilpailun ensimmäinen lähtö on vuorossa Vermossa 12.4. Vihtiläinen Emma Väre ohjastaa ja valmentaa. Näytelmä kattaa vähän yli sadan vuoden ajanjakson. Kuva: SRL/Terhi Paavola Maria Collianderista kouluratsastuksen viiden tähden kansainvälinen tuomari n Kansainvälinen Ratsastajainliitto, FEI, julkisti, että helsinkiläinen Maria ”Mascha” Colliander on ylennetty korkeimman tason kansainväliseksi tuomariksi kouluratsastuksessa. Esityksen on käsikirjoittanut Heikki Lund ja sen ohjaa Kari Paukkunen. antaja Esa Holopainen) Matti Juutila (työnantaja Pasi Tikkala) Ville Koivisto (työnantaja Teemu Okkolin) Ellinoora Laurila (työnantaja Riina Rekilä) Terri Lehtonen (työnantaja Harri Koivunen) Iivari Nurminen (työnantaja Anssi Nurminen) Anu Penttilä (työnantaja VeliErkki Paavola) Toni Ripatti (työnantaja Kaisa Tupamäki-Kukkamo) Arna Ruohomäki (työnantaja Mia Lamminen) Tamara Skutnabb (työnantaja Erik Skutnabb) Emma Väre (työnantaja Risto Väre) Kilpailuun haki 29 nuorta, joista mukaan valittiin 12. n Ratsastuskeskus Aino ja KeskiUudenmaan Teatteri valmistavat 17. Henna Halme (työnantaja Teemu Okkolin) Olli-Pekka Holopainen (työnKenkäpakko päättyi n Suomen Hippoksen kilpailusihteerin Juhani Junttilan mukaan kenkäpakko otettiin hyvin vastaan. Hän on lajin Suomen ensimmäinen nykysysteemin viiden tähden tuomari. Rooleissa nähdään muun muassa Anu Sinisalo, Antti Reini ja Pertti Koivula. Junttilan mukaan kenkäpakko osattiin kaiketi asettaa kutakuinkin sopivaksi. nuorten kouluhevosten MM-kilpailuista, joissa hän arvostelee tänä vuonna yhdeksättä kertaa. Collianderilla on vankka kokemus muista arvokisoista, mm. Ainakaan mitään suurempaa ei hänen mukaansa ole Hippokseen saakka kuulunut. ja 15.3. Muutoksen taustalla on vuonna 2015 tehty tutkimus, jossa Hippos seurasi ravihevosten kavionpohjia ennen starttia ja sen jälkeen. Salamakypärät -kilpailun aikaisemmat voittajat ovat Jere Kiveinen 2016, Jukka Torvinen 2015, Hannu Torvinen 2013 ja Iikka Nurmonen 2012. välisenä aikana ajaa hevosella ilman kenkiä. Musiikkinäytelmä suomenhevoselle Maria Colliandrin nimitys on hieno tunnustus myös suomalaiselle kouluratsastukselle. Heiskanen, 65, on tehnyt elämäntyönsä hevosten parissa. Mukana on myös hevosia. Salamakypärät 2017 valittu n Enintään 25-vuotiaiden nuorten ohjastajalupausten Salamakypärät 2017 -kilpailun osallistujat on julkaistu! Tulevaisuuden ammattiraviurheilijat ohjastavat kauden aikana kahdeksan osalähdön pistekilpailussa, jonka osalähdöistä kuusi ajetaan Vermossa, yksi Härmän PowerParkissa ja yksi Lahden Jokimaalla. marraskuuta järjestettävään ensi-iltaan musiikkinäytelmää suomenhevosesta, suomalaisuudesta ja itsenäisen Suomen vaiheista. Heiskanen on myös käytännön hevostoimija, sillä hän on ratsastuskouluyrittäjä. Näytelmä esitetään Ratsastuskeskus Ainon tiloissa Järvenpäässä. Hän aloitti uransa poniraveissa, jossa hän kilpaili vuosina 2003-2011.. Hän on koulutukseltaan filosofian tohtori, ja väitöstutkimuksessaan hän käsitteli hevosten keinosiementämistä
Ratsastuskeskuksen avaaminen ei ollut niinkään haave, vaan sattuman kautta syntynyt tilaisuus. – Ratsastuksen opetuksessa panostamme laadukkuuteen ja pienryhmiin. Kun Salon keskus oli tarjolla vuokralle päätin perustaa yrityksen, koska se sopi nykyiseen tilanteeseeni. 6 R aisiolaiselle Pekka Larsenille hevoset ovat elämäntapa. Toisalta tämä on liian mukavaa ollakseen pelkkää työtä, naurahtaa Larsen, 56. Keskus työllistää Larsenien itsensä lisäksi yhden opettajan, Pekka ja Pia Larsenin lisäksi Pekka Larsen uskoo Criollo Numero Unosta olevan iloa vielä vuosia. – Hevoset eivät ole minulle harrastus, koska tämä on liian vakavaa ollakseen pelkkää harrastusta. Meillä olisi parantamisen varaa hevosten fyysisen kunnon nostamisessa, toteaa valmentaja Pekka Larsen, joka perusti viime syksynä Saloon ratsastus-ja valmennuskeskus Tehon. – Tarjoamme laadukasta ja korkealuokkaista ratsastuskoulutoimintaa, valmennuksia, kursseja, kilpailuja, hevosten ylläpito-, ratsutusja hyvinvointipalveluja. Talleihin on tehty remontti pari vuotta sitten, joten siinäkin suhteessa tilat olivat valmiit. Pekka Larsen jäi koukkuun hevosiin kymmenvuotiaana Into syttyi uudestaan – Suomessa harjoitellaan liian vähän. Monipuolista toimintaa Larsen pyrkii ratsastuskeskuksessaan monipuoliseen toimintaan. Kuva: Heidi Lammi. Teho aloitti toimintansa Salon Urheilupuistossa, Salon Ratsastusseuran omistamissa, entisen Anisin ratsastuskeskuksen tiloissa marraskuun alusta 2016. Omien kilpahevosten lisäksi meillä on seitsemän omaa opetushevosta ja kaksi täysihoitohevosta. Teholla voi järjestää myös lasten synttäreitä ja mahdollisuus on vaikka opetella valjakkoajoa. Larsen on taustaltaan kilparatsastaja. Viime syksynä hän perusti Ratsastus-ja valmennuskeskus Tehon vuokrakiinteistöön Saloon. Tilaa olisi vielä muutamalle. – Minulla oli 1980-luvulla Kangasalan Vääksyssä 30 hevosen talliyritys ja olen ollut mukana myös Takkulan ratsastuskeskuksessa
– Sisko ja äiti ryhtyivät harrastamaan ratsastusta ja sisko tuli sanoneeksi, etten minä siihen pystyisi. Larsen oli hyvin lähellä onnistua toteuttamaan haaveensa. Larsen osallistui kansallisiin esteratsastuskisoihin 1970-luvulla. – Minun oli enää äärimmäisen vaikea päästä eteenpäin kansainvälisellä tasolla, vaikka haluja olisi ollutkin. Minulla oli toki sijoituksia World Cupeissa ja Grand Prix-kisoissa, mutta seuraava askel kilpailijana olisi edellyttänyt paikan vakiinnuttamista kansainvälisissä kisoissa, mikä olisi puolestaan vaatinut muuttoa ulkomaille. ?. Larsen kisasi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla parikymppisestä noin kolmikymppiseksi, kunnes elämän realiteetit tulivat vastaan. Kuva: Heidi Lammi valmennustoimintaa Tehossa pitää Karolina Blom. Esteratsastuksen koin omakseni alusta saakka, koska se tarjosi jännitystä ja vauhtia. Tuolloin harrastajamäärät olivat huomattavasti pienemmät kuin nykyisin. Lapset eivät ole mukana hevoshommissa. Ajattelin, ettei ratsastus voi olla kovin vaikeaa, kokeilin ja jäin koukkuun heti. Olin harrastanut tätä lajia puolisen vuotta, kun osallistuin ensimmäisiin kisoihini. – Vaimo auttaa siinä määrin kuin omalta työltään ehtii. Esteratsastus alkoi siskon sanoista Larsen aloitti ratsastuksen kymmenvuotiaana. 7 Pekka Larsen ja Criollo Numero Uno löysivät toisensa seitsemän vuoden jälkeen ja yhteistyö tuo tulosta
Hevosta ei saa missään tapauksessa säikäyttää uran alussa. – Sopimuskin jäi sitten allekirjoittamatta. – Hevosen pitää olla rohkea hypätäkseen mutta sen tulee ymmärtää olla varovainen, ettei osuisi puomeihin. – Ratsastuskeskus Teho tuo tähän uusia mahdollisuuksia. Ratsastuskisojen järjestäminen pääosassa Larsen alkoi keskittyä valmennukseen ja myöhemmin ratsastuskisojen järjestämiseen. – Helsinki Horse Show on oikestaan ainoa kisa, jonne voi heitä suuremmassa määrin odottaa. Toukokuussa on tarkoitus järjestää ensimmäiset kisat Salon Tehossa. Muiden omistuksessa vaille menestystä jäänyt ruuna puhkesi kukkaan. Larsenin mukaan Suomeen on vaikea saada tasokkaita ulkomaisia esteratsastajia ainakaan suurin joukoin. – En ole ihminen, joka jäisi murehtimaan menneitä ja sitä, mitä olisi kenties voinut tapahtua, en silloinkaan. Kilpailuvietti syttyi uudestaan Larsen aloitti kilpailemisen uudelleen tosissaan runsas vuosi sitten. Sopimus olisi mahdollistanut muutaman vuoden harjoittelun ulkomailla. Criollo Numeron Unolla on takanaan 15 sijoitusta vaikka sen kilpailu-uran oletettiin olevan ohi. – Criollo Numero Uno on aina ollut rehellinen ja yritteliäs. Rakensin kuntoa ja luottamusta vuoden verran ennenkuin menimme ensimmäiseen kilpailuumme. – Kilpailemisen aloitus oli sattuman summaa. – Kilpaileminen aloitetaan pienillä esteillä. Vuosien varrella kiikarissa on ollut muitakin hevosia, mutta en katsonut niillä olevan menestymisen mahdollisuuksia. Kisojen järjestäminen onkin viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut keskeistä Larsenin toiminnassa. 8 – Minulla oli jo allekirjoitusta vailla ollut yhteistyösopimus ruotsalaisen yhtiön kanssa. Valmentaja on osattava lukea hevosta. Uskoin, että sen korvien väli on kunnossa. Teho antaa harjoittelulle hyvät ulkoiset olosuhteet. Ostin hevosen Criollo Numero Unon joka oli nuorena omistuksessani. Esteratsun koulutus alkaa varsasta. Larsenin silmä ei erehtynyt. Varovaisuus ja rohkeus ovat vastakkaisia ominaisuuksia. Hevosella pitää olla sekä fyysistä että henkistä lahjakkuutta. 16-vuotiaana se on paremmassa kunnossa kuin koskaan ennen. – Pienillä askeleilla päästään pitkälle, mutta kovin pitkillä harppauksilla syntyy yleensä vain takapakkia. Paha säikähdys voi merkitä, että koko kilpailu-ura on ohitse. Vuonna 2007 perustettu Team Eurohorses ry on Suomen johtavia ratsastuskilpailuiden järjestäjiä. Juuri ennen allekirjoitusta yhtiön pääkonttori ilmoitti lopettavansa kaikki Suomen toimintonsa, mikä tuli täytenä yllätyksenä Suomen henkilöstölle. – Siinä mielessä ala on koventunut. Ammattitaitoinen valmentaja osaa seurata hevosta ja päätellä millä puolella viivaa kulloinkin ollaan. Seura haluaa olla mukana kehittämässä suomalaista kilparatsastusta järjestämällä korkealuokkaisia ratsastuskilpailuja. Larsen kuuluu Salon Ratsastusseuraan, joka toimii myös Ratsastusja valmennuskeskus Tehon tiloissa. Hevosen totuttaminen esteisiin on kuin veteen piirretty viiva. Larsenin kokemusten mukaan hevosen paluu esteradoille on äärimmäisen harvinaista. Esteratsun valmennus vaatii kärsivällisyyttä ja kokemuksen kautta oppii välttämään turhia virheitä. Kuva: Heidi Lammi. Hevosen tulee olla riittävän rohkea, mutta toisaalta tarpeeksi varovainen. Yksi tunti puomia ei riitä, vaan peruskuntokaudella pitäisi tehdä pitkiä kävelylenkkejä, joihin tulisi sisältyä kiipeilyä loivissa ylämäissä. Rohkea, mutta silti varovainen Esteratsun menestys tulee nimenomaan pään sisältä. Parivuotiaana hevosella aletaan ajoharjoitukset ja sitä totutetaan satulaan ilman ratsastajaa. – Jos pääsisimme näkemään sinne, olisi varmaan helpompi ennustaa, mistä hevosesta on esteratsuksi ja mistä ei. Kukaan ei voi tietää, miten hevonen reagoi isoon esteeseen ennen kuin hevosella on ensimmäistä kertaa kokeiltu esteen ylitystä. Kilpailijoiden määrä ei ole juurikaan noussut, mutta järjestäjiä on entistä enemmän. Viime vuosina ratsastuskisojen järjestäjiä on tullut lisää. Haluan katsoa eteenpäin. Tuolloin varsaa totutetaan vähitellen käsittelyyn. Suomen kisoihin osallistuvat ulkomaiset ratsastajat ovat yleensä lähtöisin naapurimaista. Olen järjestänyt vuosittain pari isoa kisaa ja useampia pieniä. Täysverinen kilparatsu hevonen on tavallisesti 7-8 vuoden iässä. Tasapainon löytyminen on esteratsastuksessa se suurin haaste. Tänä keväänä Larsen itse kilpailee ja järjestää kahdet kisat Ypäjä Spring Shown ja Salo Spring Shown. Hevonen oli ollut seitsemän vuotta muualla. Ensimmäiset kunnon estekisat ovat hevosella yleensä edessä viisivuotiaana. Suomi on syrjässä, matka tänne on pitkä ja Euroopassa on runsaasti pieniä kisoja. – Voitin amatöörien sarjan ja joukkue SM-kultaa. Aikanaan pidin sitä lupaavana esteratsuna, mutta noina seitsemänä vuotena se ei menestynyt. Ratsukon menestyksen perusta on keskinäinen luottamus. Jotkut hevoset uskaltavat ylittää miltei millaisen esteen tahansa, mutta eivät välitä puomikosketuksista
Yksi tunti puomia ei riitä, vaan peruskuntokaudella pitäisi tehdä pitkiä kävelylenkkejä, joihin tulisi sisältyä kiipeilyä loivissa ylämäissä. Ratsastajan ja hevosen yhteistyötäkään ei voi etukäteen täysin ennustaa. Bemerterapia on fysikaalinen verisuoniterapia hevosille, koirille ja ihmisille. Hevonen on yleensä mukautuvainen eläin, joka oppii sopeutumaan myös uuteen ratsastajaan. – Suomessa harjoitellaan liian vähän. Vaikka hevonen sopeutuisikin jonkin toisen ratsastajan käsittelyyn, on sillä vain yksi ratsastaja, joka saa hevosesta irti sen parhaimman tuloksen. Hevosen pitää pystyä luottamaan ratsastajaan ja päinvastoin. . Hevosala yhdistää Pekka Larsen kertoi järjestämistään kisoista Tampereen messuilla 2013. – Siihen, miten yhteistyö alkaa sujua, ei ole mitään patenttiratkaisua. Bemer-terapialla parannetaan heikentynyttä mikroverenkiertoa. Olen aina ihaillut Englannin Yorkshiren nummia, jotka ovat aivan täydellistä harjoitusmaastoa. Rasitus pitää myös rytmittää. Meillä olisi parantamisen varaa hevosten fyysisen kunnon nostamisessa. Teksti: Juhani Karvonen Pekka Larsen ratsasti viime vuoden joukkue-SM:ssa, ja joukkue voitti kultaa. 9 Pekka Larsenin vaimo, Pia Larsen on menestynyt kilparatsastaja; 130 cm -taso, este/kenttämaajoukkueratsastaja sekä liikunnanohjaaja, kasvatustieteiden maisteri/luokanopettaja. Pia Larsen on keskittynyt hevosen päivittäiseen treenaamiseen, hyvinvointiin ja kuntovalmentamiseen sekä oikeaoppiseen ruokintaan. Pia Larsen pyörittää Pro Well Horses-yritystään ja toimii Bemer-partnerina. Kuva: Tampereen messut Fyysinen kunto luodaan pitkillä lenkeillä Larsen hierotuttaa hevosensa säännöllisti samoin kuin käyttää niitä eläinlääkärin tarkastuksissa. – Laukkaharjoitukset ovat intervallityyppisiä, jotta hevosella saadaan kimmoisuutta ja räjähtävää voimaa. Kuva: Heidi Lammi. Toisaalta maailmalta tunnetaan aika paljonkin pareja, jotka on tehty niinsanotusti taivaassa. Luottamus on synnytettävä vähitellen. Larsenin hevosella tehdään pitkiä noin 10 kilometrin ja 1-2 tunnin lenkkejä. Suomessa pitkä talvi hankaloittaa harjoittelua, lumisuus ja urien jäisyys ovat riskejä
Myös oma kasvatustyö on merkittävää.. 10 Kallelan oriasemalla tehty yli 20 vuotta jalostustyötä Suomen suurin, Kallelan oriasema palvelee hevosenomistajia siemennyspalveluissa, spermanvälityksessä ja kasvatustoiminnassa. Kallelassa panostetaan palvelun korkeaan laatuun sekä laajaan orivalikoimaan
Nykyään oriasema työllistää pariskunnan kummankin osapuolen. Satakunta karsinapaikkaa Vuonna 1995 sikatila lopetti toimintansa kokonaan, ja oriaseman toiminta alkoi laajentua merkittävästi. . Ympärivuotisesti tilalla asuu 40-50 hevosta.. – Karsinapaikkoja meillä on tällä hetkellä suunnilleen sata, ja sen lisäksi on sitten vielä suuri pihatto vieroitetuille varsoille. Kaisa Nivola työskentelee oriaseman lisäksi eläinlääkärin virassa Uudessakaupungissa. Kuva: Hippos/Ilkka Lukka – Ensimmäinen elävä ori muutti tilallemme vuonna 1991, Nivola muistelee. Tilalla asuva, ikioma ja tammapraktiikkaan erikoistunut eläinlääkäri on yksi Kallelan oriaseman lukuisista valttikorteista. Vuotisilla varsoilla on pihatossa reilusti tilaa. Oriasema toimii Hannu Nivolan lapsuuden kotitilalla, ja vielä 1990-luvun alussa tilalla asui pääasiassa sikoja. Kallelan oriasemalla tehty yli 20 vuotta jalostustyötä . Oriaseman karsinapaikat ovat täynnä sesonkiaikana, eli kesäisin. H evoset tulivat tilalle aikoinaan vähän niin kuin vaimon kylkiäisinä, naurahtaa Kallelan oriaseman omistaja Hannu Nivola. Kallelan oriasemalla hevosilla on tilaa. Nykyään isoon tilaan kuuluu parisenkymmentä rakennusta, joista karsinapaikkoja on seitsemässä. Siittolatoiminta alkoi ensin hyvin pienimuotoisena, ja vuosittain tilalla vierailevia tammoja oli vain muutamia. Mukana juhlassa oli myös eläinlääkärivaimo Kaisa Nivola. Hannu Nivola palkittiin tammikuisessa ravigaalassa jälleen Vuoden Kasvattajana. 11
Hippos on palkinnut Nivolan 2010-luvulla useampaan kertaan Vuoden kasvattajana. Nivola pyrkii kasvatuksella parempaan suoritushevoseen. Yritetään muokata tulevasta sukupolvesta hieman parempi kilpahevonen. Mitättömän sukuinen tamma ei Nivolaa kiinnosta, vaikka sillä olisi miten paljon rahaa. Hyvä isäori ja hyvä emätamma on hyvä alku varsalle, mutta Nivolan usein on melkoista palapeliä, mikä ori yksilönä sopisi rakenteellisesti ja luonteensa puolesta juuri sille tammalle. Henkilökuntamme on erittäin ammattitaitoista ja panostamme laadukkaaseen ruokaan Usean vuoden menestynein kasvattaja. – Hevosten hyvinvointi on meille totta kai ykkösasia. Tamma voi olla starttamaton tai juossut vain muutaman startin, jos sillä on hyvä suku. Siitosoriit ovat jo läpäisseet tiukan seulan, tammoissa hajonta on laajempaa. Laadukas hoito ja ravinto – Hevosten hyvinvointi on meille totta kai ykkösasia. – Se on helppo sanoa mikä näistäkin varsoista on kaunein, vielä kun tietäisi mikä on paras, tuumaa Hannu Nivola katsellessaan pihatossa olevia varsoja. Myös huonosukuinen, vaikka kuinka kova ori, on automaattisesti poissa Nivolan laskuista. Meiltä löytyy laadukkaita vaihtoehtoja erittäin paljon ja moneen makuun. Omien siitostammojen jälkeläiset tunnetaan Callela-etuliitteestään. Meillä on se ajatus, että teemme aina kaiken loppuun saakka kunnolla, oli se sitten hevosten hoitaminen tai mikä tahansa muu asia. Nivolan kriteerien mukaan tamman tulee olla hyväsukuinen, hyvärakenteinen, ja vähintään 160-senttinen. – Siemenneste tuodaan tähän huoneeseen käsiteltäväksi. Paraskaan periyttäjäori ei välttämättä sovi juuri sille. Lisäksi hevoset saavat Racingkivennäistä ja valkuaislisää sekä muita täydennysrehuja tarpeen mukaan. Vaikuttavan kokoisella tilalla on myös lukuisia suuria tarhoja. Kilpailusuoritukset ovat Nivolalle bonusta ja mielellään niin, että tamma on osoittanut Suomen oloissa varaista lahjakkuutta. – Pyrimme siihen, että asiakas tekisi orivalintansa aina itse. – Meillä hevosilla on erinomaiset tilat. Hevoset ruokitaan omalla tilalla tuotetulla heinällä sekä naapuritilalta ostetulla kauralla. – Henkilökohtaisesti en halua tehdä valintoja kenenkään puolesta, koska niihin vaikuttavat niin monet asiat. 12 Hannu Nivola on kasvattanut 130 Callela-alkuista amerikkalais-ranskaista lämminveristä ravihevosta. Oriasematoiminnan lisäksi tilalta löytyy muutama oma siitostamma, ja kaikenkaikkiaan tilalla asuu 15 omaa hevosta. Asiakas valitsee itse Kallelan oriasema pyrkii tarjoamaan asiakkailleen hyvin kattavan valikoiman eri oreja. Periytyminen kulkee geeneissä ja pitää olla näyttöä, että oriin geeneissä se kulkee. Kaikki karsinamme ovat vähintään 9 neliöisiä, monet 14 neliöisiä. Nivolan mukaan jalostuksessa kannattaa panostaa tammamateriaaliin, eikä katsoa omaansa liian ruusuisten silmälasien läpi. Jos haluaa kasvattaa varsan Suomen huipulle, on Nivolan mukaan emätamman kanssa oltava erittäin kriittinen. Henkilökuntamme on erittäin ammattitaitoista ja panostamme laadukkaaseen ruokaan, Nivola alleviivaa. Tilalla työskentelee ympärivuotisesti kolme työntekijää
– Meillä hyppypäivät ovat maanantai, keskiviikko ja perjantai. Teksti ja kuvat: Linda Rantanen Näissä karsinoissa tapahtuu tammojen siemennys. Kallelassa asiakkaiden käyttöön on pyritty saamaan mahdollisimman tasokas ja laaja jalostusaines. – Meidän tiineysprosenttimme ovat olleet aina huippulukemissa. Kallelassa tammoja ei astuteta, vaan kaikki keinosiemennetään. . – Kauimmaiset asiakkaat ovat tulleet Ivalosta ja Juvalta. Talvisin saamme lopetella jo viiden, kuuden maissa. Kasvatustyötä on tietenkin hieman hankalakin niin vain lopettaa, pohtii vuonna 1957 syntynyt Nivola. Silloin työtä piisaa paljon. Paikanpäältä löytyy useita oreja, ja tuontispermalla käytössä on kattava valikoima huippusukuisia oreja. Sujuvasta toiminnasta huolimatta ainakaan suurempaa toiminnan laajentamista ei lähiaikoina ole tiedossa. Kesäaikaan työpäivät venyvät usein myös hyvin pitkiksi. Oriasema on selkeästi osoittanut erityisosaamisensa tammojen tiinehdyttämisessä, ja heillä on myös erikoisosaamista ongelmatammojen hoidosta. – Uskon ja toivon että siittolatoimintakin tulee ainakin jossain määrin jatkumaan myös tulevaisuudessa. – Meidän tiineysprosenttimme ovat olleet aina huippulukemissa.. – Kesäisin työskennellään aamukuudesta iltakymmeneen, joten työntekijätkin työskentelevät vuoroissa. Tammoja ympäri Suomen Parhaimpina vuosina tilalla on vieraillut yli 400 tammaa, nykyään luku on vakiintunut 200 paikkeille. Toki asiakkaan toiveiden mukaan joustetaan. – Seuraava suuri muutos lienee sukupolven vaihdos, ja se on sitten pojan asia mitä lähtee tekemään. Lisäksi lisäksi spermaa toimitetaan miltei yhtä monen tamman siemennykseen ympäri Suomen, ja myös muualle Eurooppaan. 13 – Kesäisin työntekijöitä on tietenkin paljon enemmän, ja meillä on myös muun muassa eläinlääkäriharjoittelijoita. Kallen oriaseman asiakaskunta on hyvin laaja. Oritalli on oriaseman muiden tilojen tapaan erittäin avara ja siisti
Vain sitkeät ja vahvat vuonohevoset pärjäsivät ja selvisivät vaativissa olosuhteissa. Liikkeet ovat energiset, tahdikkaat, matkaavoittavat ja joustavat siten, että se liikkuu hyvin sekä tiellä, maas. Se on rohkea ja kärsivällinen. Nykyään vuonohevosia käytetään pääasiassa ratsuina ja valjakkohevosina, mutta esimerkiksi kiinnostus hevosmetsätyöajoon on viime aikoina lisääntynyt vuonohevosharrastajien joukossa. 14 N orjanvuonohevonen on yksi Norjan kansallisroduista. den hevosrotujen kanssa. Vuonohevonen on lihaksikas ja pirteä hevonen, jolla on selvä sukupuolileima. Vuonohevosia käytettiin monipuolisesti ratsuina ja vaunujen edessä sekä kantojuhtina ja maataloustöissä. Vain sitkeät ja vahvat vuonohevoset pärjäsivät ja selvisivät vaativissa olosuhteissa Norjan vuonoja tunturialueilla. Se on yksi maailman vanhimpia ja puhdasrotuisimpia hevosia. Luonnonolosuhteet ovat osaltaan estäneet norjanvuonohevosen risteytymisen muiNorjassa vuonohevoselle vaativat kantakirjaustestit sekä polveutumisvaatimukset Maailman vanhimpia ja puhdasrotuisimpia hevosia Norjan eristyneillä vuonoja tunturialueilla harjoitettiin vuonohevosten jalostusta vuosisatojen ajan
15 . Kuva: Jonna Heino Ennen maanviljelystä vuonohevosta käytettiin kantohevosena ja kulkuneuvona ratsain. Norjassa vuonohevoselle vaativat kantakirjaustestit sekä polveutumisvaatimukset Pohjoismaiden suurin vuonohevoskasvattaja löytyy Suomesta, Tammelasta. 1800-luvulla vuonohevosesta tuli kärryhevonen.. Yli-Tokon vuonohevostilalla on tällä hetkellä 48 vuonohevosta ja keväällä odotetaan syntyväksi 11 varsaa
Vuonohevosten ”tavaramerkki”, pystyharja, on leikattu lyhyeksi viikinkiajoilta lähtien. Kuva: Jonna Heino Suomessa syntynyt Trollguten on 1. 16 Yli-Tokon vuonohevostilalla järjestetään vuosittain vuonohevosille käyttöajosekä käyttöratsastuskilpailut, joilla myös tuodaan esille vuonohevosen monipuolisuutta. palkinnolla jalostukseen hyväksytty kantakirjaori, ohjaksissa Maarit Yli-Tokko. Valkoiset merkit eivät ole sallittuja oriilla. . Kaikki hyväksytyt vuonohevosen värit ja niiden eri sävyt tulee huomioida. Kuva: Marjo Uimi tossa että ratsastusja ajoalueilla. Norjassa, kuten Suomessakin, jalostukseen tarjottavilla vuonohevosilla tulee olla tiedossa viisi rekisteröityä sukupolvea sekä jalostukseen hyväksytyt isät viidessä polvessa. Sen halkaisija ei saa olla viittä senttiä suurempi. Pieni tähti voidaan hyväksyä tammalla. Lähde: Suomen Vuonohevosyhdistys ry. Jalostusarvosteltavan vuonohevosoriin tulee suorittaa ja läpäistä käyttökoe, joka sisältää ratsastuskokeen ja ajosekä juontolaiteajokokeen. Tammoilta vaaditaan hyväksytty ratsastustai ajokoe. Kuva: Marjo Uimi Gnist Varde ”Nisse” valjakkohevosena. Ominaista rodulle ovat paitsi edellä mainitut hallakko-värit, myös alkukantaiset merkit, kuten harjasta selän kautta häntään ulottuva tumma siima (juova) sekä seepraraidat jaloissa. Rodun virallisia värejä on viisi: ruunihallakko (yleisin), harmaahallakko, punahallakko, valkohallakko ja keltahallakko (harvinaisin). Vaativat kantakirjaustestit Nykyjalostuksen tavoitteena on säilyttää vuonohevonen puhdasrotuisena ja monipuolisena yleishevosena sekä kehittää rodun muita hyviä ominaisuuksia, kuten sen luontaista hyväntuulisuutta, yhteistyökykyä ja fyysistä kestävyyttä. Erityisen tärkeää on säilyttää vuonohevosen rotuleima ja -tyyppi. Ohjaksissa Nissen omistaja Annika Tanskanen. Suomessa on noin 470 virallisesti rekisteröityä vuonohevosta. Vesiesteellä viimevuoden käyttöratsastusmestarit Sigrid Hugleikson ”Siku” ja Tanja Myhrberg. Alkuperäiset rodulle ominaiset värit ja merkit tulee säilyttää. Niitä värejä ja merkkejä, jotka eivät ole rodulle ominaisia, ei tule hyväksyä. Vuosittain syntyy keskimäärin 10 -20 varsaa. Alkukantaiset värit Vuonohevosella on jäljellä alkukantainen villiväritys, hallakko
Kuva: Anita Saito Vuonohevosen olemuksesta huokuu rauhallisuus ja lempeys. Kuva: Tanja Hämäläinen. Hyvin pidetty ja oikein kohdeltu vuonohevonen on yhteistyöhaluinen ja siitä on paljon iloa kaikenlaiseen harrastamiseen koko perheelle. Hänen toimialaansa olivat metsien ja puistojen kunnostussekä raivaustyöt. Rotuyhdistyksen perustajajäsen sekä jalostusvastaava, Gunilla Avellan, kertoo vuonohevosen olevan erittäin hyvä kantohevonen, koska se on rauhallinen ja varmajalkainen. Kuskina Jukka Yli-Kotila, joka työskenteli Helsingin kaupungilla hevosmetsurina. Kuva: Mikko Vuohelainen Nykyjalostuksessa vuonohevonen pyritään pitämään monipuolisena yleishevosena. Parivaljakossa hevoset Simeon ja Emil. Harva enää tekee metsätöitä ja harvasta hevosestakaan on siihen enää. Marjo Uimi metsätöissä 4-vuotiaan Valhalla Nemon kanssa. Myös näistä ominaisuuksista pitävät huolen Norjan vaativat kantakirjaustestit sekä polveutumisvaatimukset. Rodun puhtaus, alkuperäinen ulkonäkö sekä vuonohevosen vahvuudet halutaan säilyttää. 17 Vuonohevonen toimi aikoinaan kantojuhtana Norjan jyrkissä vuoristoissa sekä työhevosena maatilalla
Tutkimusten mukaan hevosten liiallinen lihavuus on yleistymässä. – Lihavuuskunnon arviointi vaatii harjoittelua ja toistoja eri hevosilla, jotta asteikkoa oppii käyttämään erilaisilla hevosilla ja virhemarginaali pienenee, tutkija Elena Autio sanoo. Tutkijat suosittelivat hevosenomistajia analysoimaan ruokinnassa käytetyt rehut ja muodostamaan hevosen ruokavalion ruokintasuositusten mukaiseksi, sekä huolehtimaan hevosen säännöllisestä liikunnasta. Lihavuuskuntomääritys on virallinen tapa arvioida hevosen painoa. Kesyhevonen on täysin ihmisen ehdoilla elävä eläin, se elää kaukana luonnollisista elinolosuhteista. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista 300:sta hevosesta oli liian lihavia. Se on samaa tasoa kuin monissa ulkomaisissa tutkimuksissa. Asteikko auttaa hahmottamaan, mitkä rakenteelliset kohdat rungosta alkavat näkyä tai peittyä – Lihavuuskunto määritetään lihavuuskuntoasteikon avulla, joita on olemassa useita erilaisia, esimerkiksi 1-5 tai 1-9. Liikalihavuuden aiheuttajaksi paljastui laidunja karkearehuruokinta, eikä väkirehuruokinta. Liikalihavuus on yksinomaan kesyhevosten ongelma. – Määritys tapahtuu arvioimalla hevosen olemusta silmämääräisesti ja käsin tunnustelemalla ja vertaamalla havaintoja lihavuuskuntoluokitukseen. Laadukkaat rehut ja liikunnan puute aiheuttavat liikalihavuutta Joka viides hevonen on lihava Hevosten lihavuus on nykyään varsin yleistä ja se aiheuttaa niille monia terveyshaittoja. Lihavuuskuntoluokituksella arvioidaan rasvan määrää hevosen kehon eri alueilla. – Myös ohuessa kesäkarvassa laihuus on helpompi havaita kuin paksussa talvikarvassa. Monesti juuri kevytrakenteiset hevoset arvioidaan laihoiksi, samoin kuin kilpailukunnossa olevat ravihevoset. Kaksiulotteisesta valokuvasta lihavuuskuntoa ei myöskään pysty tarkasti määrittämään. Ne syövät usein energian kulutukseensa nähden liikaa tai liian ravinteikasta rehua ja lihovat. Tutkimuksessa karkearehujen parantunut laatu ja liikunnan puute todettiin siten pääasialliseksi liikalihavuuden aiheuttajaksi. – On totta, että hevosen rotutyyppi voi hieman hämätä lihavuuskuntoa arvioitaessa. Suomessa lihavia hevosia on Hevostietokeskuksen selvitysten mukaan noin 20 prosenttia. Vastaavasti taas raskasrakenteiset hevoset ja tiineet tammat voi kokematon arvioitsija tulkita lihavaksi, kertoo Hevostietokeskuksen tutkija, FT, Elena Autio. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista hevosista oli laiduntai heinäruokinnalla, ja ne saivat vain pieniä määriä väkirehuja. 18 L uonnossa ei esiinny ylipainoisia villihevosia. Kansainvälisesti yleisimmin käytetty luokitus on niin sanottu Henneken asteikko, joka perustuu Texasin yliopiston tutkijoiden vuonna 1983 laatimiin määritelmiin. Hevostietokeskuksen mukaan eräässä amerikkalaisessa tutkimuksessa todetaan, että hevosten liikalihavuus on esimerkiksi Yhdysvalloissa luultua yleisempää. Lihavuuskuntoluokituksella arvioidaan rasvan määrää hevosen kehon eri alueilla.. Tutkijoiden laatima asteikko Lihavuuskuntoluokituksella arvioidaan rasvan määrää hevosen kehossa. Virallinen tapa arvioida Yleensä maallikkokin voi silmämääräisesti havaita hevosen olevan liian laiha tai liian lihava, mutta hevosen voi myös arvioida väärin. – Lihavuuskunto määritetään lihavuuskuntoasteikon avulla, joita on olemassa useita erilaisia, esimerkiksi 1-5 tai 1-9
– Myös teolliset väkirehut ovat erilaisten mekaanisten ja kypsennyskäsittelyjen vuoksi perinteistä kauraa sulavampia ja niissä saattaa olla myös melassia maittavuutta parantamassa, mikä on nopeasti sulavaa energiaa. Joillakin hevosilla voi olla näkyvästi iso maha, niin sanottu heinämaha. Heinämahaisen hevosen kylkiluut voivat silti näkyä. Henneken luokituksessa tavoiteltavana lihavuuskuntona pidetään luokkaa 5 ja tyydyttävänä luokkia 4 ja 6. Rehuilla on väliä rasvakertymillä, kun hevonen laihtuu tai lihoo. Jos säilöheinäpaali on vielä tarhassa hevosten vapaasti syötävissä, lihovat hevoset silloin helposti. 19 . Tietyt rehut saattavat olla lihottavampia kuin toiset. Eri puolilla kehoa, etenkin kaulassa, säkässä, kyljissä ja hännäntyvessä on silmin ja sormin havaittavia pehmeitä, pullottavia rasvakertymiä ja kuve on rasvan täyttämä. Jos lihavuuskuntoluokka on yli 6, hevonen on liian lihava. Lihavan hevosen kylkiluut ovat sormin painettaessa huonosti tunnettavissa tai niitä ei tunnu lainkaan. Hevosen ylipainon voi päätellä useasta eri kehon kohdasta. – Nykyisin yleisesti käytettävä, hyvälaatuinen säilöheinä on perinteistä kuivaheinää paremmin sulavaa, jolloin se on ravitsevampaa ja hevonen saa siitä enemmän ”irti”. Heinämaha ei kuitenkaan ole hyvä lihavuuskunnon mittari. Suurin osa hevosista kuuluu näihin luokkiin. Alipainon syynä voivat olla myös loiset, hampaiden huono kunto tai jokin sairaus. – Hevosen lihavuuskuntoa kannattaa seurata säännöllisesti ja pyytää vaikka ulkopuoliselta ammattilaiselta siitä mielipide, kuten vaikka kengityssepältä tai eläinlääkäriltä. Lihavuuden ennaltaehkäisy on paljon helpompaa kuin lihavan hevosen laihdutus, joten siihen kannattaa panostaa. Lihavuuskunnon arviointi vaatii harjoittelua ja toistoja eri hevosilla, jotta asteikkoa oppii käyttämään erilaisilla hevosilla ja virhemarginaali pienenee, Elena Autio sanoo. Hevonen voi siis lihoa pelkästään hyvälaatuisella säilöheinällä ja laidunruoholla, varsinkin hyvät rehunkäyttäjät, Hevostietokeskuksen tutkija Elena Autio sanoo. Jos säilöheinää on tarhassa hevosten vapaasti syötävissä, lihovat hevoset helposti.. Kilpahevoset yleensä kuuluvat luokkaan 4, siitostammat puolestaan saavat olla hieman painavampia. – Hyvä keino on seurata hevosen rinnanja vatsanympärysmittaa mittanauhan avulla ja kirjata lukemat ylös. Hyvälaatuinen säilöheinä on perinteistä kuivaheinää paremmin sulavaa, jolloin se on ravitsevampaa ja hevonen saa siitä enemmän irti. Heinämaha voi johtua esimerkiksi huonosti sulavan karkearehun käytöstä, jolloin rehun huonosti sulava kuitu täyttää suolistoa. Ennaltaehkäisy helpompaa. Tällöin huomaa ihan konkreettisesti jos hevonen alkaa lihoa tai sitä onnistuu laihduttamaan, Elena Autio neuvoo. Vastaavasti lihavuuskuntoluokkaa 4 laihemmat hevoset saavat ruokinnasta liian vähän energiaa
20 Hevonen voi lihoa pelkästään hyvälaatuisella säilöheinällä ja laidunruoholla, erityisesti hyvät rehunkäyttäjät.