1/2026 10,90€ Ensin kunnioitus, Ensin kunnioitus, sitten luottamus sitten luottamus Hyvä uni tukee myös hevosten oppimista ja jaksamista Lapin vaellustallilta matkailuyrittäjäksi Pohjois-Savoon Liiketoimintaopinnoista ammatti hevosalalle Lapin hevosmatkailu Lapin hevosmatkailu on kasvussa on kasvussa Hevoskouluttaja Kari Vepsä: Uusi yhdistys Uusi yhdistys tuo talliyrittäjien tuo talliyrittäjien äänen kuuuviin äänen kuuuviin Hevosen nivelet ja Hevosen nivelet ja jäntet vaativat jäntet vaativat huolenpitoa huolenpitoa ILOTULITUS ILOTULITUS on monelle on monelle hevoselle hevoselle painajainen painajainen Eläinfysioterapeutti Susanna Vartiainen
Tilauspalvelu • tilaukset@karprint.fi • puhelin 040 729 1445 ma-ke kello 9-11.30 www.hevosmaailma.fi Tilaa nyt Hevosmaailma! Kestotilaus Painettu 53€ Verkkolehti 42€ Määräaikainen Painettu 60€ Verkkolehti 47€ Hevosharrastajan oma lehti
ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu). ”Niinpä keskellä kylmintä talvea, tykkylumen täyttämien mäntyjen kumartaessa tervetulotervehdyksiä, raijattiin muuttokuorma etelän ruuhkasuomesta Ivalon Törmäseen helmikuussa 2021. Lenkit on rakennettu siten, että kaiken tasoisille ratsastajille löytyy sopiva ja turvallinen alusta ratsastaa ja nauttia hienoista Lapin maisemista. Kun mahdollisuus muuttaa avautui töiden puolesta, kumpikin sai Inarista työtä poliisina, päätti perhe tarttua tilaisuuteen. Kun toimeentulo oli turvattu antoi se mahdollisuuden kehittää omaa tallitoimintaa itselle sopivaa tahtiin. Hevostilalle saapuu myös matkailijoita ympäri maailmaa. Haaveet todeksi hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. Perhe muutti Läntiseltä Uudeltamaalta Vihdistä Inariin. Aikuisten työt jatkuivat Inarin poliisiasemalla, ja alakouluikäiset lapset sujahtivat sulavasti koulumaailmaan.” Hevoset ovat kuuluneet Sanna Kärkkäisen elämään seitsemänvuotiaasta lähtien, ja siksi hänestä tuntui luontevalta jakaa hevosharrastuksen mahdollisuutta työn ohessa myös muille.. ”Hevosmatkailu ja hevosvaellukset ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina ja tarjonta on lisääntynyt. High Hill Horses -ratsutilan maastot ovat monipuolisia. 040 729 1445 Tilaushinnat: 4 painettua numeroa vuodessa Kestotilaus: Painettu 53€ Verkkolehti 42€ Määräaikainen: Painettu 60€ Verkkolehti 47€ Kannen kuva: Kari Vepsän albumi Seuraava numero ilmestyy: Maaliskuun lopussa. Aikakausmedia ry:n jäsen. Lappi oli heillä jatkuva saunanlaudekeskustelujen aihe ja yhteinen mielenmaisema. 3 Pääkirjoitus Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. Hevoset tarjoavat luonnonläheisen ja rauhallisen tavan liikkua Lapin luonnossa”, toteaa hevosmatkailun merkityksestä Lapin liiton kehittämispäällikkö Satu Luiro. 050 462 8446 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Mediamyynti: Taru Tonder taru.tonder@karprint.fi Puh. Toiminta on alusta alkaen keskittynyt lapsiin ja lapsiperheisiin. 050 471 9780 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilauspalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu ma-ke klo 9-11.30 puh. Tallilla asustaa tällä hetkellä viisi hevosta ja yksi shetlanninponi. Ja elämä johdattaa oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. ”Hevosaktiviteettien pariin hakeutuvat matkailijat ovat kiinnostuneita luonnosta, eläimistä ja rauhasta.” Toivottavasti saamme jatkossa kuulla ja lukea yhtä positiivisia ja tyytyväisiä hevosalan yrittäjien ajatuksia. Painatus: Printall AS Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. Vuoden vaihteen jälkeen erityisesti Ranskasta, Saksasta, Itävallasta, Sveitsistä, Hollannista, Italiasta ja Belgiasta rientää innokkaita hevosturisteja tilalle. Visit Ylläksen toimitusjohtajan Miska Jukkolan mukaan Lapin hevosmatkailijat ovat usein hyvin tietoisia siitä, mitä he matkaltaan hakevat. – 28 vuotta – Mari Ahola-Aalto O n ilo lukea Kärkkäisen pariskunnan haaveen toteutumisesta, optimismista ja rohkeudesta hypätä ihan uuteen elämään. Hiljalleen hevostoiminta kasvoi, ja lopulta heppakerhot ja ratsastusopetus paikallisille lapsille laajenivat Sannalle täysipäiväiseksi työksi
Nyt he pyörittävät High Hill Horses-hevostilaa. 38 Laumakäyttäytymiseen nojaava koulutus, selkeä johtajuus ja varhainen käsittely ovat Kari Vepsän avaimet hevosen hyvinvointiin ja turvalliseen yhteistyöhön ihmisen kanssa. 18 Eläinfysioterapeutti Susanna Vartiaisen mukaan oikeanlainen kuormitus ja ennaltaehkäisy ovat keskeisiä tekijöitä hevosen nivelterveyden ylläpitämisessä. 56 Talliyrittäjä Virpi Pohjolainen palasi Lapista kotitilalleen Rantalan Muatulalle Tuusniemelle. 64 Ravivuoden menestyjät palkittiin Ravigaalassa. Se tietää myös hevosyrittäjiksi Lappiin muuttanut poliisipariskunta. 14 Ilotulitteiden pauke on monille hevosille äärimmäisen stressaava ja pelottava kokemus. Uudenvuoden ja muiden ilotulitustapahtumien lähestyessä hevosten hyvinvointiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. 4 Sisältö 1/2026 6 OTM Pirkko Saalinki on ollut aktiivisesti ajamassa talliyrittäjille omaa yhdistystä, jonka kautta yrittäjien ääni saataisiin paremmin kuuluviin. 30 Uusi hevosalan peruskoulutus alkaa Hämeenkyrössä. 74 Helsinki International Horse Show lähestyy. 24 Eläintenkouluttajan ammattitutkinto tarjoaa tutkittuun tietoon perustuvan reitin ammattiin, joka yhdistää tiedon, käytännön ja ihmisten ohjaamisen. 52 REM-uni tukee hevosten motivaatiota ja oppimista. 44 Kärkkäisen pariskunta haaveili Lappiin muutosta ja kun työasiat loksahtivat paikoilleen he muuttivat Inarin Ivaloon. 44 Lapin maastot mykistävät. 1 4. 8 ”Talliyrittäjät tarvitsevat oman yhdistyksen”, toteaa Heponiityn Ratsastuskoulun toinen omistaja Sanna Jahnukainen. 49 Suomenhevosen astutusmäärässä vain pieni pudotus viime vuonna. 69 Raviohjastaja Elina Leinonen sai ensimmäisen Allan Korven muistostipendin. 54 Digitaalinen järjestelmä mullistaa hevosten tartuntatautien seurannan
Hae yhteishaussa 17.2.-17.3.2026 Lisää tietoa edullisesta opiskelija-asumisesta ja kansainvälisistä mahdollisuuksita sekä yhteystiedot löydät osoitteesta: sasky.fi/ruovedenlukio Sasky Ruoveden lukio Ratsasta kohti ylioppilastutkintoa Sasky Ammatti-instituutti Iisakki, Osaran toimipiste Tee hevosharrastuksesta ammatti Hevostalouden perustutkinto, hevostenhoitaja koulutus alkaa Osaralla elokuussa 2026 Koulutus sopii erityisesti sinulle, joka olet kiinnostunut hevosista ja arvostat käytännönläheistä oppimista Hae yhteishaussa 17.2.-17.3.2026 Lisää tietoa oppilaitoksen maksuttomasta asuntolasta sekä yhteystiedot löydät osoitteesta: sasky.fi/osara Haluatko yhdistää hevoset ja opiskelun. Ratsastuslinjan opiskelijana yhdistät ratsastusharrastuksen ja lukio-opiskelun. Katso myös muut koulutukset ja hae mukaan: sasky.fi/yhteishaku. Eläinlääketieteellisellä painotuslinjalla valmentaudut eläinlääketieteellisiin ja lääketieteellisiin opintoihin
Heti, kun on sovittu, keitä siinä on, laaditaan perustamisasiakirja ja säännöt, ja rekisteröidään yhdistys Patenttija rekisterihallitukseen.” ”Tarvetta yhdistykselle kyllä selvästi on. Tarkoitus on, että yhdistyksen jäsenistö koostuu vain talliyrittäjistä. Juristi Pirkko Saalinki on viime kuukausina ollut yhdessä muutamien hevosalan vaikuttajien kanssa aktiivisesti ajamassa talliyrittäjille omaa yhdistystä, jonka kautta yrittäjien ääni saataisiin paremmin kuuluviin. Tarvitaan pankkitili ja nettisivut. Yhdistykselle tarvetta ”Ehdotukseni järjestäytymisestä lähti siitä, että seurasin keskustelua ja tiesin yrittäjillä olevan ongelmia. Jos se lähtee käyntiin, hallitus voi miettiä tulevaisuutta sitten myöhemmin erikseen. Kokouksessa päätettiin ryhtyä keräämään perustajajäseniä yhdistykseen. 6 O ikeustieteen maisteri, juristi Pirkko Saalingin näkemyksen mukaan hevosyrittäjien etuja on valvottava ja näkemyksiä tuotava esiin uusien, tiukentuvien lakien ja asetusten keskellä. Uskon aika hyvin ymmärtäväni alan ongelmat ja lainsäädännön tuomat haasteet.” Tammikuun lopun kokous oli kartoituspalaveri, jossa viimeisen kerran mietittiin yhdistyksen tarvetta ja sitä, mitä yrittäjät yhdistykseltä haluaisivat. MuutaTalliyrittäjien ääni kuuluviin Kun uutta hevosasetusta tehtiin, talliyrittäjät olivat huolissaan joistakin asetuksen kohdista. ”Perustamiskokous pidetään sitten, kun on saatu perustajajäsenistö kokoon, mutta se on ihan päivien asia. Saalinki on julkisuudessa kehottanut talliyrittäjiä järjestäytymään, ja hän on ollut aktiivinen myös yhdistyksen perustamista suunniteltaessa. Saalinki korostaa, että hevoset ovat yksilöitä, ja vastustaa yhtenäistä, tiukkaa sääntelyä. Nykyisin Saalingin talli on vuokrattu toiselle yrittäjälle, mutta yksi oma hevonen hänellä edelleen on. Teksti: Tarja Pitkänen. On sitten toinen asia, johtaako tämä siihen, että on myös jäsenmaksuhalukkuutta. Ei ole järkevää ylläpitää yhdistystä, jolla ei ole resursseja toimia.” ”Jo ylläpitokustannuksiin tarvitaan vähän rahaa. Hänellä on myös liikkeenjohdossa MBA-tutkinto. Ilman jäsenmaksuja ei pystytä toimimaan. Kun itsekin olen ollut hevosalan yrittäjä, ne ovat minulle läheisiä asioita. Jos tulevaisuudessa haluttaisiin laajentaa, se on sitten sen ajan murhe. Talliyrittäjillä on yhteiset intressit.” Epätarkkuuksia ja virheitä Uusi asetus saa yrittäjiltä kritiikkiä siitä, että se on sekä epäselvä että osin virheellinen. Tarvitaan neuvontaa ja asiantuntijoita, ja yleensä siitä pitää maksaa, että asiantuntijat neuvovat.” Alkuvaiheessa rahaa on saatavissa vain jäsenistöltä, myöhemmin ehkä muualtakin. Saalinki kehottaa hevosyrittäjiä järjestäytymään, jotta he voivat paremmin vaikuttaa muun muassa hevosasetusten kaltaiseen sääntelyyn. ”Ymmärrän talliyrittäjien ongelmia, kun itsekin olen ollut hevosalan yrittäjä”, toteaa oikeustieteiden maisteri, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Pirkko Saalinki, jolla on myös monipuolinen hevosalan tausta. Tammikuun lopulla pidettiin kokous, jossa järjestäytymistä pohdittiin. On kuitenkin järkevää aloittaa kapealla sektorilla, koska siihen meillä on nyt osaamista. ”Perustetaan yhdistys tällaisena. Nurmijärvellä asuva Saalinki on aiemmin paitsi harrastanut ratsastusta, myös toiminut sekä talliyrittäjänä että hevoskasvattajanakin
Vapaaehtoisesti kyllä kerättiin kasaan satakunta ihmistä ja laadittiin lausunto, mutta se oli kiireesti kyhätty, ja sen merkitys lienee jäänyt vähäiseksi.” ”Maaja metsätalousministeriöstä pyydettiinkin, että talliyrittäjät olisivat toimineet SRL:n tai Hippoksen kanssa yhdessä, mutta se ei olisi ollut ongelmatonta, koska ei meillä ollut mitään keinoja siihen. ”Sinänsä ei ole poikkeuksellista, että asetukseen puututaan, mutta näin nopea korjaustarve on tietysti osoitus siitä, että olisi ehkä pitänyt käyttää enemmän aikaa asetuksen valmisteluun.” Valmistelussa olivat mukana muun muassa SRL ja Hippos, MTK ja monia eläinsuojelutahojen edustajia, ja valvontaeläinlääkärit varmasti vaikuttivat asetuksen muotoiluun.” ”Talliyrittäjillä ei silloin ollut yhdistystä, joka olisi voinut toimia edunvalvojana ja antaa lausuntoja. 7 › Oikeustieteen maisteri Pirkko Saalinki on ollut aktiivinen talliyrittäjien oman yhdistyksen perustamisessa. Näillä toimijoilla. mia kohtia asetuksessa ollaankin korjaamassa heti alkuvaiheessa. Saalingilla itsellään on myös hevosyrittäjän tausta
Lisäksi korjataan joitakin siirtymäaikoja sekä muutamia sellaisia lakiteknisiä termejä, joita asetuksen kirjoittaja ei ollut itsekään sisäistänyt oikein.” ”Valmistelun kiire on ollut havaittavissa muun muassa siten, että pihattojen siirtymäajat unohdettiin, vaikka perustelumuistiossa nimenomaisesti todettiin, että rakenteellisille muutoksille varataan siirtymäajat.” ’’ Isoihin investointeihin pitäisi joka tapauksessa olla siirtymäaika. ’’ Vuodenvaihteessa voimaan astunut hevosalan uusi asetus ei ole kaikin osin tyydyttänyt talliyrittäjiä.. ”Siinä on oikeastaan vain yhden intressiryhmän ongelmia kuultu, eli aasin omistajien. Asetukseen nyt tekeillä olevat muutokset ovat varsin kapea-alaisia. ”Ei se tietysti mahdotonta ole, kyllähän sinne olisi saanut kuka tahansa lähettää lausuntoja, mutta jos sinne lähettää sata yksittäistä ihmistä lausunnon, niin todennäköisesti niihin ei samalla lailla perehdytä kuin jos jokin asemaltaan jo vakiintunut organisaatio antaa lausunnon. Sikäli ymmärrän, että yrittäjiä ei kuultu, koska on vaikea kontaktoida ryhmää, jolla ei ole edunvalvojaa. 8 on omat sisäiset organisaationsa, joiden kautta toimitaan, eikä se olisi aikataulullisestikaan ollut mitenkään mahdollista.” Kapea-alaisia muutoksia ”Minusta tässä on ollut kaksi ongelmallista asiaa: ensinnäkin asetus on tehty liian kiireesti, ja toisekseen talliyrittäjiä ei kuultu, mikä on varmasti vaikuttanut muotoilun hiomattomuuteen
Jokainen joutuu sitten tekemään ratkaisunsa tämän suhteen – jotkut voivat joutua lopettamaan laidunten vuokrauksen, koska vaatimukset ilman siirtymäaikaa vain ovat liikaa.” Esimerkiksi ruokinnan kohdalla pihattojen suhteen asetuksessa on sellainen omituisuus, että on siirtymäaika talleille, mutta ei pihatoille. ”Esimerkiksi laidunten katokset on yksi sellainen asia. Mutta isoihin investointeihin pitäisi joka tapauksessa olla siirtymäaika.” Alkuperäisen asetuksen perustelumuistiossa todettiin, että isoille investoinneille tulee siirtymäaika, mutta tästä on todettu, että siirtymäaikaa ei tule. Tämä seikka on yksi niistä muutoksista, jotka ovat nyt lausunnolla.” Muulivarsaa ei olekaan Se, että aasilla pitää nyt olla kaverina toinen aasi, on herättänyt paljon keskustelua. Mikään ei tietysti estä meitä lausumasta niistäkin, mutta en tiedä, onko mitään vaikutusta, jos lausutaan asioista, joista ei ole lausuntoa pyydetty.” Siirtymäaikoja puuttuu Saalinki näkee asetuksessa edelleen ongelmallisena sen, että joissakin rakenteellisia muutoksia vaativissa asioissa siirtymäajat puuttuvat. ”Nyt olennaisia virheitä korjataan, mutta kyllä sinne vieläkin jää kohtia, joita pitäisi korjata. Jos on taitoa ja aikaa tehdä itse, pääsee vähän halvemmalla. Asetuksen mukaan hevoset eivät saa olla ilman korsirehua kuutta tuntia kauempaa” ”Tämä tarkoittaa sitä, että tammikuun ensimmäisestä päivistä saakka asetusta on pitänyt noudattaa pihatoissa, mutta ei talleissa. Tämä on iso kustannuskysymys, johon tarvittaisiin siirtymäaika.” ”Jos on paljon hevosia, eikä katoksia kykene rakentamaan itse vaan ostaa palvelun, yhden pienen katoksen kustannus voi olla pari tuhatta euroa, ja jos niitä tarvitaankin vaikka kymmenen, kustannus on iso. Tätä oli tarkoitus lieventää niin, että aasitamman varsa kelpaa kaveriksi, mutta siellä asetusmuutoksesta tiedotettaessa puhuttiin puhutaan ”muulivarsasta”, ja sellaista otusta ei ole olemassakaan. Tämän on tietysti outoa. ”Ja tässä on lisäksi mennyt termit sekaisin. Laidunten omistajat olisivat toivoneet siirtymäaikaa katosten rakentamiselle. Meillä on paljon maanviljelijöitä, jotka ottavat laidunhevosia peltolaitumille, joilla ei välttämättä ole uuden asetuksen vaatimaa suojaa, tai laidunta ei pysty yhdistämään metsään. Virhe sittemmin korjattiin tiedotteeseen ja termit ovat nyt oikein lausuntopyynnössä. Käytännössä silloin on rakennettava katoksia, jos ei ole mahdollisuutta ottaa hevosia tallirakennukseen tai pihattoon. Aasitamman ja hevosorin varsa on muuliaasi”, toteaa Pirkko Saalinki. ”Eli tämä on asia, johon valvontaeläinlääkäri voi nyt puuttua. ”Sitä toivoisin, että kun säädellään hevostenpitoa, otettaisiin huomioon se, että hevoset ovat yksilöitä. 9 Uuden asetuksen mukaan laitumilla on oltava hevosille suoja, käytännössä katos. Ei niitä voi aina niputtaa ja ajatella, kaikki aina käyttäytyisivät samalla taval
Ei sitä kukaan kiellä, etteikö huonoakin hoitoa tai laiminlyöntejä olisi, mutta ei muutaman pahimman rikollisen mukaan tarvitse asetusta tehdä.” ”En usko, että tämä asetus edes hirveästi helpottaa valvontaeläinlääkärien työtä, vaikka se on varmaan ollut tarkoitus. 10 la ja kaikilla olisi samat tarpeet, vaikka silloinhan olisi helppoa, mutta niinhän asia ei ole.” Nyt säätely on osittain hyvin pistemäistä, ja se voi johtaa tilanteeseen, että yksilön hyvinvointi heikkenee. Siinä missä ammattilainen osaa hoitaa monia asioita itsenäisesti, harrastaja voi tarvita ohjausta. Pahimpia ylilyöntejä on sitten korjattu ja kumottu hovioikeudessa asti.” Tulkinta ongelmallista Hevosia hoidetaan Pirkko Saalingin mukaan Suomessa pääsääntöisesti hyvin, mutta juristina hän tietää, että poikkeuksiakin on. Nyt tässä asetuksessa on sellaista trendiä, että jos tehdään joku poikkeus, aina pitäisi saada eläinlääkärin lupa. ’’. Tässä tapauksessa oikeus ratkaisi, että hevosenomistaja toimi asianmukaisesti, vaikkei kutsunut eläinlääkäriä välittömästi.” ”Kun joku talliyrittäjä on voinut tehdä työtään kymmeniä vuosia, ja sitten tallille tulee hevosista vain vähän kokemusta omaava valvontaeläinlääkäri, joka soveltaa ohjeita kirjaimellisesti, yhteentörmäys on aika selvä.” ”Molemmat kimpaantuvat, syntyy valtataistelu ja asioita saatetaan joutua selvittelemään on selvitelty oikeudessa asti. On jopa käyty oikeutta siitä oliko hevosenomistajan toimintatapa oikea, kun hän odotti joitakin päiviä ennen eläinlääkärin kutsumista paikalle, vai olisiko pitänyt kutsua eläinlääkäri paikalle viipymättä. ”Olen perehtynyt noin tuhanteen eläinsuojelurikokseen, joista osassa on ollut kyseessä hevonen. Pitää myös aina arvioida, kärsiikö hevonen ihan oikeasti, vai onko tämä asia enemmän ihmisten silmissä eikä hevosella ole mitään hätää.” Vuodenvaihteessa voimaan astunut hevosalan uusi asetus ei ole kaikin osin tyydyttänyt talliyrittäjiä. Asetukseen jää kuitenkin niin paljon arvostuksenvaraisia käsitteitä, joita sitten joudutaan tulkitsemaan.” ”Valvontaeläinlääkäreillä on käytössään tarpeen vaatiessa kyllä keinot puuttua tilanteisiin, jos he uskaltavat niitä käyttää. ’’ Suurin osa talliyrittäjistä pitää hevosia siksi, että he rakastavat hevosia yli kaiken. Jännevamman pystyy taitava ammattilainen havaitsemaan itse, eikä siihen yleensä pyydetä eläinlääkäriä heti, vaan vasta turvotuksen jälkeen, jolloin voidaan ultrata. Silloin talliyrittäjän ammattitaito mitätöidään.” Asetuksen haasteena on se, että se sääntelee sekä ammattilaisten että harrastajien toimintaa samalla tavalla. Silloin lähtökohta on, että niille halutaan hyvää, vaikka ei tietysti ole sataprosenttisesti näin.” ”Ja kun tallinpitäjät ovat yleensä yrittäjiä, he ovat myös ammattilaisia, jotka tuntevat omat hevosensa ja tietävät niistä todella paljon – tietävät, mikä on niille hyväksi. ”Valvontaeläinlääkärit varmaan toivoisivat, että asetusteksti tehtäisiin hyvinkin täsmällisen tarkaksi, koska se helpottaisi heidän työtään.” Talliyrittäjät ammattilaisia ”Toinen asia, mitä mielestäni asetusta tehtäessä pitäisi olisi pitänyt miettiä, on se, että suurin osa talliyrittäjistä pitää hevosia siksi, että he rakastavat hevosia yli kaiken. ”Nostan esimerkiksi kaviopaiseen. Tai jännevamman
11 › Hyvinkäällä toimivan Heponiityn Ratsastuskoulun toinen omistaja Sanna Jahnukainen on ollut mukana pohjustamassa hevosalan yrittäjien uuden yhdistyksen perustamista. Teksti: Mari Ahola-Aalto Kuvat: Heponiityn Ratsastuskoulu ”Talliyrittäjät tarvitsevat oman yhdistyksen” Hyvinkään Ratsastuskeskus ky täytti 40 vuotta viime keväänä. Sanna Jahnukainen (oik.) on ollut Riitta Holopaisen yhtiökumppani viimeiset 20 vuotta.
”Esimerkiksi, kun jokin aika sitten oli keskustelua siitä, sovelletaanko ratsastuskoulun koko palvelukonaisuuteen silloista 24 prosentin arvonlisäkantaa, olisi tarvittu jokin taho ajamaan ratsastuskouluyrittäjien etua.” ”Onneksi asia saatiin hoidettua, mutta olihan siinä vähän aikaa jännä tilanne, kun kukaan ei tehnyt yhtään mitään. Mekin olemme Ratsastajain Liiton jäsentalli ja tallipostia tulee kerran kuukaudessa, mutta eipä siinä yleensä ihmeitä ole.” ”Onneksi liiton hallituksen jäsen, alv-asiantuntija Valtteri Gundersby ryhtyi kaivelemaan asiaa.” Verohallinnon tekemä päätös soveltaa yleistä, silloin 24 prosentin, verokantaa ratsastuskoulun koko palvelukokonaisuuden myyntiin katsottiin loppujen lopuksi hallinto-oikeudessa virheelliseksi. Jollei hän tiedä vastausta sillä hetkellä, niin hetken päästä. ’’ Olemme ihan puhtaasti vanha kunnon ratsastuskoulu. Ratsastajain Liiton olisi pitänyt tarttua asiaan saman tien, olla yhteyksissä jäseniinsä ja rauhoitella tilannetta. ”Minulle ei tullut yllätyksenä, että alv-prosentti putosi vuodenvaihteessa 14:stä 13,5:een, mutta kuulin, että joillekin tuli. 12 Tallin 40-vuotisjuhlan ohjelmassa oli myös oppilaiden katrilli. ”Oli kohtuuton tulkinta, jos oli jossakin väärä sana, niin toiminta onkin valmennusta, ja verokanta on korkeampi.” Neuvoja tuntee alan ”Meillä on todella hyvä kirjanpitäjä, joka pitää itsensä ajan tasalla. Häneltä voi kysyä ihan mitä vain. ”Talliyrittäjät tarvitsevat yhteisön ja instanssin, josta saamme apua ja neuvoja verotukseen ja lainsäädäntöön liittyvissä asioissa”, toteaa 20 vuotta talliyrittäjänä toiminut Sanna Jahnukainen. On selvää, ettei pienellä talliyrittäjällä ole enää pitkän päivän jälkeen, kymmenen aikaan illalla intoa tutkia verottajan sivuilta, miten arvonlisäprosentti. ’’ T ammikuun lopun kokous oli kartoituspalaveri, jossa mietittiin yhdistyksen tarvetta ja sitä, mitä yrittäjät yhdistykseltä haluaisivat. Kaikilla ei sellaista tilannetta ole”, pohtii Jahnukainen
Riitta ja Sanna ovat kumpikin mastertason opettajia, Riitta myös ammattivalmentaja. Silloin se ei rönsyile liikaa. Ei tarvitse juurta jaksain selittää, millainen on hevostalli ja miten se pyörii.” Vain talliyrittäjien yhdistys Yhdistyksen perustamisessa aktivoiduttiin osittain myös 1.1.2026 voimaan tulleen hevosasetuksen vuoksi. ”Seurailin mielenkiinnolla liiton alkuaikoja, mutta eipä siitä ole paljon viime aikoina kuulunut, pohtii Jahnukainen. Nyt saamme aikaan tahon, joka kertoo yksiselitteisesti meidän kantamme.” ”Tähän saakka yksi on sanonut yhtä ja toinen toista, eikä loppupeleissä ole tullut ulos mitään kunnon kannanottoa.” ”Jatkossa toivomme, että yhdistykseen otetaan yhteyttä ja kysytään, miten käsittelyssä olevia hevosalan asioita voidaan parhaiten hoitaa.” Sanna Jahnukainen on sitä mieltä, että hevosalan yrittäjät tarvitsevat uuden oman yhdistyksen. Asetus on jo astunut voimaan, mutta sen valmistelussa havaittuja puutteita palautettiin helmikuun alussa lyhyehkölle lausuntokierrokselle. Ne asuvat kaikki pihatoissa, meillä on kolme suurta pihattoa.” Heponiityn Ratsastuskoulun toiminnassa talouden taantuma ei juuri tunnu. ”Kulut ovat nousseet reippaasti, esimerkiksi sähkölaskut ovat melko ”rapeita”, mutta meillä on edelleen hyvä tilanne asiakkaiden suhteen. . Tuoda esille myös hevosalan pienyrittäjyyttä, joka ei tällä hetkellä kovin hyvin esille vahvojen ratsastusja raviurheiluliittojen tuodessa hevosurheilua esille ansiokkaasti omista lähtökohdistaan. 13 muuttuu. Me olemme vanha koulu, jonka ihmiset tuntevat ja puskaradio toimii. ”Pidin lähes 20 vuotta kaikki tunnit yksin, mutta nyt meillä on toinenkin opettaja. Sen sisällön epäjohdonmukaisuudet ovat saaneet osakseen kritiikkiä. 40 vuotta vanha koulu Yhtiökumppanit Riitta Holopainen ja Sanna Jahnukainen ovat pyörittäneet Hyvinkään Ratsastuskeskus ky:tä ja Heponiityn Ratsastuskoulua yhdessä kaksikymmentä vuotta. Siksi olisi hyvä tietää, että on olemassa taho, josta voi kysyä asioita ja saada apua, myös juridisia neuvoja.” ”Myös se on hyvä, että ne keneltä neuvoja kysytään tuntevat tämän alan. Mitään notkahdusta ei ainakaan toistaiseksi ole koettu. Niiden joilla on y-tunnus ja pitopaikkatunnus. Rakensimme omat tilat Heponiityn tilalle 2014. Naapurissa on western-talli ja porukka jakaantuu tallien kesken intressiensä mukaan.” Sanna Jahnukainen on vastannut pitkälti tallin käytännön toiminnasta. Kartoittavassa teams-kokouksessa käytiin keskustelua myös siitä, otettaisiinko mukaan esimerkiksi freenä toimivat opettajat, mutta heidän lähtökohtansa ja asemansa on ihan erilainen.” Keväällä 2024 toimintansa aloittaneen Suomen Hevosurheiluliiton yhtenä ajatuksena oli koota jäsenikseen hevosyrittäjiä. ”Talliyrittäjien kantaa asetukseen ei koskaan kysytty. Siksi haluan olla omalta osaltani mukana varmistamassa, että saamme hevosyrittäjien yhdistyksen perustettua ja liikkeelle”, Sanna Jahnukainen sanoo. Olemme myös ainoa ratsastuskoulu Hyvinkäällä. Tontilla on ponit mukaan lukien nyt nelisenkymmentä hevosta. Tällä kertaa lausuntopalvelussa, jossa asetus ei alkujaan ollut. ”Olemme ihan puhtaasti vanha kunnon ratsastuskoulu. Riitta Holopainen perusti koulun vuonna 1985, silloinen toinen omistaja oli Ismo Lätti, joka myi osuutensa 1998. Omat työni sallivat nyt sen, että voin käyttää aikaani muuhunkin kuin ihan jokapäiväiseen työhön. Sanna, ratsastuskoulun entinen oppilas tuli koululle ensin opettajaksi, sitten Riitan yhtiökumppaniksi 2005. ”Se on nimen omaan talliyrittäjien yhdistys
Asiantuntijan mukaan hevonen voidaan totuttaa ilotulituksiin, mutta koulutus on aloitettava hyvissä ajoin. Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Kim Bäckman. 14 Ilotulitus on monelle hevoselle painajainen Ilotulitteiden pauke on monille hevosille äärimmäisen stressaava ja pelottava kokemus
15 › E läintenkouluttaja (EAT) Katariina Cozmeilla on omakohtaista kokemusta raketteja pelkäävästä hevosesta, ja myös siitä, miten hevosta voidaan auttaa selviämään paukkeesta paremmin. Silloin hevosen reaktioon ei yksinkertaisesti voi paljoakaan vaikuttaa, mutta ennalta kouluttamalla voidaan estää se, ettei hevonen mene aivan pakokauhun valtaan.” Stressitaso ratkaisee paljon Katariina Cozmein mukaan hevosen perusstressitasolla on valtava merkitys. ”Jos suhde hevoseen on luottamuksellinen ja arki on muuten rauhallista, hevonen kestää uudenvuoden paukkeen paremmin ja palautuu nopeammin säikähtämisistä. Aloitetaan hyvin hiljaisella äänellä ja Ilotulitus ei ole vain se yksi päivä, vaan monille eläimille pitkä ja vakava kärsimys. Hän korostaa, että täysin hallitsemattomiin tilanteisiin on vaikea varautua edes ammattilaisen keinoin. Kuvamuokkaus: AI. Hänen mukaansa suurin haaste hevosenomistajille on kuitenkin se, ettei ilotulitusten ampumista koskevaa lakia aina noudateta. ”Voin olla maastoratsastuksella tapaninpäivänä, kun yhtäkkiä joku alkaa ampua raketteja. Tärkeintä on, että hevonen pystyy jatkamaan toimintaansa: syömään, juomaan ja palautumaan nopeasti.” Siedätä – vältä floodaamista Hevosta voidaan siedättää ilotulitusten ääniin hyvissä ajoin esimerkiksi soittamalla rakettien ääniä kaiuttimista. ”Jos määrättyjä aikoja noudatettaisiin, vältyttäisiin monilta yllätysraketeilta. ”Kuka tahansa säikähtää äkillistä kovaa ääntä. Sallin sen myös hevoselleni. ”Hevosia voidaan kouluttaa sietämään ilotulituksia, mutta valmistautuminen täytyy aloittaa ajoissa, yksi-kaksi kuukautta ennen uutta vuotta”, Katariina painottaa. Nyt raketteja ammutaan päiviä ennen ja jälkeen vuodenvaihteen, jopa keskellä päivää”, Katariina harmittelee. ”Siedättäminen täytyy tehdä hitaasti ja hallitusti. Jos stressitaso on jo valmiiksi korkea, keinoja rauhoittaa hevosta on huomattavasti vähemmän.” Tavoitteena ei ole estää hevosta reagoimasta, vaan auttaa sitä hallitsemaan tilanteen
Hän painottaa, että niin sanottua floodaamista tulee välttää. Ilotulituksia järjestetään muutenkin vuoden mittaan, esimerkiksi venetsialaiset ovat erittäin suosittuja erityisesti länsirannikolla.” ’’ Rauhoittavia lääkkeitä tulisi käyttää vain äärimmäisessä tilanteessa. ”Floodaaminen, eli hevosen altistaminen pelottavalle ärsykkeelle niin kauan, että se lakkaa reagoimasta, on epäeettistä. Se ei opeta hevosta selviytymään, vaan lamaannuttaa sen.” Äänet, valot ja käytännön keinot Hevoset reagoivat eri tavoin ilotulituksiin: toisia pelottavat eniten äänet, toisia valonvälähdykset. voimakkuutta lisätään asteittain vasta, kun hevonen ei reagoi edelliseen tasoon”, Katariina Cozmei neuvoo. 16 Hevosen perusstressitaso ja luottamuksellinen suhde ihmiseen vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten hevonen selviää ilotulituksista. Pihattohevosilla ulkovalojen pitäminen päällä vähentää kontrastia välähdysten ja pimeyden välillä.” Katariina neuvoo tarjoamaan hevosille runsaasti heinää, joka auttaa niitä rentoutumaan. ”Tätä ei pidä vähätellä” Katariina Cozmei kertoo, että yksi hänen hevosistaan oli uudenvuoden raketeista useita päiviä täysin sekaisin. Se ei ole vain yksi päivä, vaan monille eläimille pitkä ja vakava kärsimys. Stressi oli päällä pitkään.” Siksi hän ei hyväksy väitettä, että kyse olisi vain yhdestä illasta vuodessa. ”Ääniä voidaan helpommin hallita esimerkiksi soittamalla taustalla radiota tai tukkimalla tarvittaessa hevosen korvat. Sen sijaan markkinoilla on nykyään erilaisia rauhoittavia yrttejä ja tukiaineita, joista voi keskustella eläinlääkärin kanssa. ’’. ”Se ripuloi ja sen hermosto oli jatkuvassa valmiustilassa. ”Rauhoittavia lääkkeitä tulisi käyttää vain äärimmäisessä tilanteessa.” Ongelma rauhoitteissa on se, ettei hevonen pysty syömään, joten lääkkeitä käytetään vain, jos hevonen on selkeästi vaaraksi itselleen tai muille. Jos hevonen pelkää erityisesti valoja, karsinan ikkunat voidaan peittää vaikka pahvilla tai jätesäkeillä. ”Tätä ei pidä vähätellä
Osta liput: lippu.fi LA | Iltaklinikka – Mary Wanless Kansalaisaloite ilotulitteiden kieltämiseksi etenee eduskuntaan Yksityisten ilotulitusten kieltoa ajava kansalaisaloite etenee eduskuntaan – mielipiteet jakautuvat.. joulukuuta kello 18.00 ja uudenvuodenpäivänä 1. Juhlaan on perinteisesti kuulunut ilotulitteiden ampuminen. tammikuuta kello 02.00 välisenä aikana. Aloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Vastaavanlaisia kansalaisaloitteita on ollut vireillä aiemminkin, mutta ne eivät ole johtaneet lainmuutoksiin. Pelastuslaitokset päättävät kuitenkin alueellisesti, onko ilotulitteiden käyttö venetsialaisten aikaan sallittua vai edellyttääkö se erillistä ilmoitusta tai lupaa. 17 I lotulitteiden yksityistä käyttöä ja myyntiä vastustava kansalaisaloite ”Ilotulituskielto Suomeen, nyt!” keräsi tarvittavat 50 000 kannatusilmoitusta vain muutamassa päivässä. Perusteluina esitetään muun muassa turvallisuus-, ympäristöja eläinsuojelunäkökulmia. 25.–26.4.2026 Jokaisen hevosihmisen vuoden kohokohta. Uudenvuoden ja venetsialaisten ulkopuolella tapahtuvaan ilotulitteiden käyttöön vaaditaan aina pelastusviranomaisen kirjallinen lupa. Venetsialaiset ovat mökkeilyja veneilykauden päätösjuhla, jota vietetään elokuun viimeisenä viikonloppuna. Nykyiset säännöt Tällä hetkellä yksityisille kuluttajille tarkoitettujen ilotulitteiden käyttö on sallittua uudenvuodenaattona 31. Ilotulitteiden käytön rajoittamisesta on keskusteltu Suomessa jo pitkään, ja mielipiteet asiasta jakautuvat voimakkaasti. Aloitteen tavoitteena on kieltää ilotulitteiden myynti yksityishenkilöille ja rajata niiden käyttö kuntien tai ammattilaisten järjestämiin julkisiin ilotulitusnäytöksiin. Lopullisen päätöksen lakimuutoksesta tekee eduskunta, joka voi joko hyväksyä tai hylätä aloitteen
Nivelten ja jänteiden suojeleminen onkin yksi hevosenomistajan tärkeimmistä tehtävistä. Teksti ja kuvituskuvat: Susanna Malmström. 18 Nivelten ja jänteiden terveys Hevosen nivelet ja jänteet vaativat huolenpitoa Hevosen jänneja nivelsiteiden vauriot ovat hyvin yleisiä
”Aloitin työni pääasiassa hevosten parissa. Se oli luontevaa, koska minulla oli itselläni hevonen ja hevosten tukija liikuntaelimistön ongelmat olivat jo silloin yleisiä”, Vartiainen kertoo. Taustalla oli ihmisten fysioterapeuttikoulutus, joka on edelleen edellytys eläinfysioterapiaan erikoistumiselle. Fysioterapeutin mukaan hevosen nivelten ja jänteiden terveenä pitäminen on haastavaa jo Vapaa liikkuminen tarhassa on tärkeä osa hevosen luontaista hyvinvointia sekä tukija liikuntaelimistön terveyttä.. Vuonna 1995 eläinfysioterapeutin uransa aloittanut Susanna Vartiainen oli tuolloin maan ensimmäinen ja ainoa päätoiminen eläinfysioterapeutti. Eläinfysioterapia oli Suomessa vielä 1990-luvulla lähes tuntematon ala. Vaikka Vartiaisen työn painopiste on sittemmin siirtynyt yhä enemmän koirien ja kissojen fysioterapiaan, hevosten hyvinvointi on edelleen keskeinen osa hänen työtään. 19 › H evosen käyttötarkoitus, rakenne ja harjoittelu vaikuttavat suoraan niveliin ja jänteisiin. Eläinfysioterapeutti Susanna Vartiaisen mukaan oikeanlainen kuormitus ja ennaltaehkäisy ovat keskeisiä tekijöitä hevosen terveyden ylläpitämisessä. Rakenne kuormittaa jalkoja Hevosen nivelet ja jänteet ovat osa tukija liikuntaelimistöä, joka kantaa suuria kuormia, mutta on herkkä rasitusvammoille, kulumille ja tapaturmille. Nykyään ennen jatkokouluttautumista vaaditaan lisäksi useamman vuoden työkokemus
Kuva: Susanna Vartiainen senkin vuoksi, että sen pitkäraajainen rakenne ja suuri kehon massa kohdistavat voimakasta rasitusta erityisesti alaraajoihin. ”Kuormitus ei jakaudu tasaisesti. Jos kavio ei toimi oikein, vaikutukset näkyvät ylempänä koko kehossa. ”Kaviot ovat koko kehon perusta. Hän korostaa myös monipuolisen liikunnan tärkeyttä. ”Se, kuinka hyvin jänteet ja nivelet kestävät, riippuu pitkälti hevosen yläosan lihaskunnosta. ”Mitä monipuolisempaa liikuntaa hevoselle voi tarjota, sitä paremmin se tulee kestämään. Kun tähän yhdistetään nopeus, voima ja äkilliset liikkeet, jalat joutuvat todella kovalle kuormitukselle”, Vartiainen kuvaa. Hyvä lihaskunto suojaa Vaikka ongelmat näkyvät usein jaloissa, ratkaisu voi fysioterapeutin mukaan löytyä ylempää kehosta. ’’. Kannattaakin panostaa tarhoihin ja laitumiin, jotta jo nuoret kasvavat varsat oppivat koordinoimaan jalkojaan ja käyttämään kroppaansa mahdollisimman hyvin. Kengityksen pitäisi tukea hevosen luonnollista liikettä ja huomioida sen käyttötarkoitus”, Vartiainen painottaa. 20 ”Hevosen nivelten ja jänteiden terveys vaatii oikeaa ruokintaa, säännöllistä liikuntaa ja liikalihavuuden välttämistä”, toteaa fysioterapeutti Susanna Vartiainen. ”Hevosella on ohuet jalat, mutta suuri ja painava runko. Etujalat kantavat enemmän painoa pään ja kaulan massan vuoksi, kun taas takaosa vastaa liikkeen tuottamisesta ja kokoamisesta. Estehevonen altistuu toistuville iskuille ja alastuloille, kouluhevonen pitkäaikaiselle kokoamiselle ja ravihevonen erityisesti jänteiden ja alaraajojen kuormitukselle”, Vartiainen selittää. ”Jos lihaksisto on heikko, kuormitus siirtyy suoraan jalkojen alaosiin. Selkä, vatsalihakset, lavan seutu ja takaosa kannattelevat koko kehoa”,sanoo Susanna Vartiainen. Tämä rasittaa erityisesti kintereitä ja takaosan lihaksistoa.” Hevosen työ määrittää pitkälti sen tyypilliset rasitusongelmat. Tämä vaatii keholta jatkuvaa sopeutumista.” Terveys alkaa kavioista Hevosten nivelten ja jänteiden vaivoissa ennaltaehkäisy on keskiössä. ”Tuntihevosilla kuormitus on usein epätasaista mutta jatkuvaa, sillä ne liikkuvat monien eri ratsastajien alla ja vaihtelevissa olosuhteissa. Hevonen tarvitsee paljon liikuntaa ja mitä pidempiä maastolenkkejä monimuotoisissa maastoissa, niin sitä terveempi ja tyytyväisempi hevonen’’, viittaa Vartiainen myös hevosen henkiseen terveyteen. Hevosen lajityypillinen elämä on lajitoverit ja iso tila liikkua aamusta iltaan, jopa vuorokauden ympäri. Monipuolinen liikunta ja tasapainoinen lihastyö auttavat jakamaan rasitusta ja suojaamaan niveliä.” ’’ Hevonen tarvitsee paljon liikuntaa. Yksi tärkeimmistä tekijöistä on kavioiden hoito ja oikeanlainen kengitys. ”Ratsu-, ravija tuntihevosen kuormitus on hyvin erilaista