1/2021 7,20 Satulahuopa ja -vyö viimeistelevät satulan istuvuuden Ravigaalassa Ravigaalassa palkittiin parhaat palkittiin parhaat Tallikoiria kolmessa polvessa Hyvinvointi tärkeintä tallirakentamisessa Väkivalta ja pakottaminen eivät saisi kuulua hevosalalle Valmentaja Katariina Alongi Valmentaja Katariina Alongi Turvallisuus korostuu ratsastusvarusteissa TALLIKOIRASARJA ALKAA Hevosyrittäjä Hevosyrittäjä Malin Malin Granrothin Granrothin tavoitteena tavoitteena yhteys yhteys hevoseen hevoseen Lumesta on myös hyötyä!
NEW COLOURS Noble Blue & Graphite /backontrack?nland _backontrack WWW.BACKONTRACK.FI
Hän harjoittelee islanninhevostalli Dynurissa. Kuva: Johanna Vaurio-Teräväinen Ratsastuksen viime vuoden parhaat palkittu Ratsastuksen vuoden 2020 ranking-tilastot ja valiomerkit on jaettu. Mäntsäläläiset ratsastajat Katja Karjalainen ja Pia-Pauliina Reitti on nimetty Tokion paralympialaisiin. 09-413 97 300 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Mediamyynti: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi Puh. 3 Pääkirjoitus 24. Mari Ahola-Aalto Hevosalalla tarvitaan muutoksen tuulia. Kolmantena paikan sai haapaveteläinen ampumaurheilija Jarkko Mylly. He ovat lapsiratsastajien esteratsastuksen Suomen mestari Jone Illi, 13, lapsiratsastajien kouluratsastuksen Suomen mestari Venla Lahtinen, 14, nuorten nelikäyntikombinaation lajimestari ja Suomen ennätyksen P2 Speedpassissa tehnyt askellajiratsastaja Gerda-Eerika Viinanen, 17 ja lasten luokan vikellyksen Suomen mestari Roosa Männistö, 13. Katja Karjalaiselle Tokion kisat ovat sen sijaan jo neljännet paralympialaiset. Jo aiemmin Tokion joukkueeseen oli nimetty viisi urheilijaa. Kaksi ratsastajaa Tokion paralympialaisiin evosala kaipaa muutosta työelämän päivittämiseksi tähän päivään, totesi Marjukka Järvelä selvitettyään työlainsäädännön toteutumista hevosalalla osana agrologin (AMK) tutkintoaan. Järvelän lopputyö tutkimusaineiston tulokset perustuvat hevosalan yrittäjien haastatteluihin (9 kpl), sekä työntekijöille suunnattuun kyselytutkimukseen (166 vastausta). Lista valiomerkkien voittajista ja muista palkituista löytyy ratsastajainliiton sivulta: www.ratsastus.fi/uutiset/ ranking-tilastot-ja-valiomerkit-2020/ Lisäksi neljä nuorta urheilijaa sai Hankkijan stipendin. Reiningissä paras oli Mari Rapola, All Aroundissa Heidi Olin, yksinvikellyksessä Jessica Laxen ja valjakkoajossa Leena Kalalahti. Hevosyrittäjän näkökulma asiaan on varmasti erilainen kuin selvitys kertoo, mutta tässäkään asiassa ei varmasti ole savua ilman tulta. Kuva: Oona Huttunen Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. Enemmistössä työpaikoista on selvityksen mukaan haasteita alan työehtosopimuksen noudattamisessa pääasiassa nuorista naisista koostuvan työvoiman kanssa. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. Työntekijöiden mukaan ongelmat koskevat useimmiten työyhteisön kommunikaatiota, työaikoja ja palkkausta. Eri lajien ranking-ykkösiksi tulivat senioreissa esteratsastaja Sanna Backlund, kenttäratsastaja Elmo Jankari, kouluratsastaja Anna von Wendt, pararatsastaja Sanna Koskiluhta ja matkaratsastaja Ines Beilmann-Lehtonen. Työlainsäädännön toteutuminen hevosalalla on aihe, joka nostattaa hevosalan toimijoiden keskuudessa voimakkaita näkemyksiä sekä puolesta että vastaan. vuosikerta Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 09-413 97 396 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma–pe klo 9–15 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 43 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 49 € Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Seuraava numero ilmestyy maaliskuun lopussa. Hän voitti hopeaa Lontoon paralympialaisten kouluratsastuksen vapaaohjelmasta vuonna 2012. Esimerkiksi työn mitoittaminen ja työn vaativuusryhmän määrittäminen, työvuorolistojen tekeminen, työturvallisuus ja työterveyshuolto koettiin tärkeiksi. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu) 5 G-horses tiimiä edustava nurmijärveläinen askellajiratsastaja Gerda-Eerika Viinanen teki Suomen ennätyksen P2 Speedpassissa. Lisäksi palkattoman ja/tai pimeän työvoiman käyttö on edelleen yleistä alalla, mikä hankaloittaa kouluttautuneiden ammattilaisten työllistymistä talliyrityksiin sekä heikentää heidän mahdollisuuksiaan vaatia työnteon vähimmäisehtojen toteutumista. Suomen Paralympiakomitean hallitus vahvisti Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön esityksen kolmesta uudesta urheilijavalinnasta. Reitti valmistautuvat ensimmäisiin paralympialaisiinsa. Opinnäytetyön mukaan niin alan palkansaajien kuin työnantajienkin olisi hyvä päivittää tietämystään työlainsäädännön määräämistä velvollisuuksista sekä oikeuksista. Eikä vähäinen asia ole sekään, että liiketaloudellinen menestys käy usein käsi kädessä hyvän työilmapiirin ja lakisääteisten työolojen toteutumisen kanssa. Kannen kuvassa: Hevosyrittäjä Malin Granroth ja hänen hevosensa Vilda. 09-413 97 369 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Puh
Kirjanpitoa helpottavaan sähköiseen palveluun on tullut tammikuun aikana uudistuksia yksittäisten hevosten valtuutuksiin liittyen. 27 Matka Rørosin markkinoille Norjaan on ainutlaatuinen perinne. 35 Hevoskuvat toivat Johanna Sjövallille Fotofinlandian voiton. Työllistymisnäkymät ovat hyvät. 30 Lumesta on myös hyötyä. Tallirakentaja Petri Korhonen pitää ilmanvaihtoa niin hevosen kuin ihmisenkin kannalta yhtenä tallin tärkeimmistä ominaisuuksista. 13 Satulan sovituksen yhteydessä satulansovittaja Atte Martikaisen huomio kiinnittyy myös hevosen satulahuopaan ja satulavyöhön. Venla on lahjakas kouluratsastaja, joka on mukana Suomen maajoukkueringissä. Agrologi-koulutus kaakossa jatkuu Savonia-ammattikorkeakoulu jatkaa agrologien koulutusta Virolahdella yhteistyössä Harjun oppimiskeskuksen kanssa. Tiedot pysyvät tallessa vaivattomasti ja kaikki tiedot ovat asianosaisten tarkasteltavissa. Hevosten sähköiseen lääkekirjanpitoon uudistuksia Suomen Hippos sekä Suomen Ratsastajainliitto edellyttävät lääkekirjanpitoa kaikkien kilpailevien hevosten osalta. Koulutus antaa valmiudet yrittäjänä toimimiseen ja maaseutuelinkeinossa tapahtuvien muutosten ymmärtämiseen. Yhä useammalla yrittäjällä on korkeakoulututkinto, joka antaa valmiuksia laajojen kokonaisuuksien hallintaan, Kainulainen toteaa.. Itselleen on hyvä antaa aikaa harjoitella rauhassa, sillä ratsastuksen tulee olla hauskaa. – Uudistus helpottaa esimerkiksi täysihoitotallien toimintaa. 4 6 – Väkivallan ja pakottamisen ei pitäisi kuulua hevosalalle, vaikka valitettavan usein niitä edelleen näkee, sanoo valmentaja Katariina Alongi. 38 Etelä-Karjalan Ravinaisten kolmivuotisen Laukkaa landelle -hankkeen myötä alueen ratsastusharrastus sai uusia heppailijoita ja Lappeenrannan ravirata näkyvyyttä. Kirjanpidon helpottamiseksi hevosen omistaja tai valmentaja on voinut valtuuttaa haluamiaan henkilöitä tarkastelemaan ja muokkaamaan hevostensa kirjanpitoa. Sähköinen lääkekirjanpito kelpaa myös jatkossa Hippokselle virallisena lääkekirjanpitona, eikä paperista kirjanpitoa tarvita sähköisen kirjanpidon rinnalla. Jos esimerkiksi hevosenomistajan siitostamma asuu toisella tallilla, voi hän näin valtuuttaa tallinpitäjälle pääsyn tämän yksittäisen hevosen lääkekaappiin. 19 Hevosyrittäjä Malin Granrothin Wiima Canissa on tavoitteena eläinten avulla kohentaa ihmisen elämän laatua ja yleistä hyvinvointia. Sama pätee esimerkiksi nuoriin hevosiin jotka eivät ole vielä valmennuksessa, mutta tallinpitäjä on muu kuin omistaja, sanoo Suomen Hippoksen tietohallintopäällikkö Jukka Niskanen. 24 Eläinlääkärin puheilla: Hyvän kunnon saavuttaminen vaatii suunniteltua ja laadukasta harjoittelua. Sisältö 1/2021 60 11 Hollolalainen ravivalmentaja Christa Packalen uskoo lantakysymykseen löytyvän hyvän ratkaisun, vaikka hän olikin vähän kummissaan, kun Forum ilmoitti luopuvansa HorsePower-palvelustaan. Suomen Hippoksen Oma Talli –palvelusta löytyvät kilpahevosten sähköinen lääkekirjanpito helpottaa hevostenpitäjien arkea. Koulutukselle oli kysyntää, sillä agrologeja ei aiemmin koulutettu Itäja Kaakkois-Suomessa. 44 Ratsastusharrastus kannattaa aloittaa joko alkeiskurssilla tai yksityistunneilla. Aikaisemmin valtuutukset ovat koskeneet kaikki Oma Tallin tiedoista löytyviä hevosia, mutta uudistuksen myötä valtuutuksen pystyy antamaan myös yksittäisille hevosille. Se tekee ratsastuskentästä mukavan joustavan ja helpon lanata. Myös maastoreitit muuttuvat tasaisemmiksi lumikerroksen myötä. – Hakijamäärät ylittivät odotukset 2020 syksyllä, kertoo Savonian koulutusvastuupäällikkö Petri Kainulainen. Lisäksi Ruokavirasto edellyttää tuotantoeläimiksi luettavilta hevosilta lääkekirjanpitoa. 11 Monen tallin ja raviradan lantahuollon järjestäminen kohtasi uusia haasteita vuodenvaihteessa, kun Fortum kertoi lakkauttavansa Fortum HorsePower-kuivikeja lantahuoltopalvelunsa helmikuun lopussa. – Maataloudessa on tapahtunut ja tapahtuu suurta rakennemuutosta, mihin koulutuksen on vastattava. – Vuoden päästä tutkinnon suorittamisesta 92 prosenttia on töissä! Monimuotokoulutuksessa hyödynnetään paljon verkko-oppimisympäristöä ja etäluento-ohjelmistoa. 42 Venla Lahtinen tähtää kilpaurallaan niin korkealle kuin mahdollista
Tiina Karhu kiittää koko tiimiä, jonka kanssa hän on jo vuosia työskennellyt yhdessä. 67 Menestyvän ravihevosen takaa löytyy menestyvä hoitaja. Karhua kuvaillaan voimaksi von Eckermannin menestyksen takana. Hänen rauhallisuutensa leviää perustelujen mukaan myös herkkiin hevosiin, kuten maailman parhaaksi hevoseksi valittuun Toveks Mary Louhun. 70 Hevosopiston alaisuudessa toimiva Hevosurheilun valmennuskeskus aloittelee toimintaansa Ypäjällä. – Meillä on enintään kahdeksan hevosta, joten meillä on aikaa hoitaa hevoset kunnolla. Tiia Karhusta Ruotsin vuoden hevosenhoitaja Tiia Karhu valittiin Ruotsin ratsastajainliiton juhlavassa Ryttargalan 2020:ssä vuoden hevosenhoitajaksi. Hän rakastaa urheilua ja hevosia. – Nimeäminen vuoden hoitajaksi oli kiva huomionosoitus, vaikka minun mielestäni jokainen meistä olisi sen ansainnut. – Olemme kaikki vaikuttuneita hänen hienosta voittoprosentistaan ja sisäänajetuista palkintorahoistaa, 9,3 miljoonaa kruunua. 64 Ratsastajan olennaisissa varusteissa tärkeintä on turvallisuus. – Viisivuotiaan Wimsen olen opettanut itse alusta asti positiivisella vahvisteella eli namipalkkioilla. Se on oppinut todella nopeasti ja helposti, kertoo hevosyrittäjä Malin Granroth. Tiia on todellinen ammattilainen ja kuuluu maailman hevosenhoitajien kärkikastiin. 60 Hevostalli on suunniteltava ja rakennettava hevonen edellä. Von Eckermann on MM-hopeamitalisti, EM-hopeaja pronssimitalisti ja kaksinkertainen maailmancupin finaalin pronssimitalisti. 52 Tallikoirasarja alkaa: Dixie, Whoopi ja Guffi viihtyvät hevosten kanssa . 5 19 52 Länsigöötanmaanpystykorva Dixie, Whoopi ja Guffi ovat Ruskeasuon tallin tallikoirat. 68 Hevosopiston Vermon ravikoulussa alkoi viime syksynä sosiaalipedagoginen hevostoiminta. Yhdessä 70 eläinystävän yksikään päivä ei ole samanlainen. Tietysti myös ne hetket, kun hevoset menestyvät kisoissa, ovat hienoja. Sen myötä niistä on myös helppo pitää hyvää huolta. 69 Suomalainen työhevonen on vuoden 2021 maatiaiseläin. 48 Ravigaalassa 2021 palkittiin vuoden 2020 parhaat. Helen A Johansson oli itse kertomassa palkinnon perusteista. On erittäin jännittävää seurata hänen toimintaansa tänä vuonna, ja toivon, että näemme pian naisvalmentajan, joka voittaa Elitloppetin tai miksei myös Prix d’Amériquen, Johansson sanoi.. Kaikki hevoset tulevat todella tutuiksi. Riittävät tilat ja hyvä ilmanvaihto tuovat viihtyvyyttä kaikille. Hän sai erittäin arvostetun Helen Anns Pris -palkinnon. Hänellä on tähtihevosia niin lämminkuin kylmäverisissä. Karhu on työskennellyt kuusi vuotta Ruotsin estemaajoukkueen kantavan voiman Henrik von Eckermannin tallilla Saksassa. Tiluksilla emäntänä häärii Helsingin kasvatti Annukka Cederlöf. 56 Tiluksilla on lämminhenkinen perinteinen suomalainen pieni maatila Uudellamaalla Vihdissä. Minulta isoin kiitos menee meidän koko tiimille, jonka kanssa olemme jo vuosia työskennelleet yhdessä, Karhu toteaa. Kuva: Christian Bernstorf/Svenska Ridsportförbundet Katja Melko palkittiin Ruotsissa Katja Melkon hieno vuosi ravivalmentajana huomioitiin myös Ruotsin Hevosgaalassa
6 Voimakeinoista hevosalalla pitäisi päästä eroon Ei väkivallalla, vaan vuorovaikutuksella – Väkivallan ja pakottamisen ei pitäisi kuulua hevosalalle, vaikka valitettavan usein niitä edelleen näkee, sanoo valmentaja Katariina Alongi. Vuosien varrella hänen valmennustyönsä ydin on siirtynyt yhä enemmän tunnetaitojen ja vuorovaikutuksen opettamiseen. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Jenni Backholm ja Katariina Alongin arkisto
Alongin valmennustyö onkin nykyisin pääasiassa tunnetaitojen opetusta ja vuorovaikutuskeskeistä valmennusta. Myöhemmin hän kyseenalaisti kaiken oppimansa, ja nyt käytössä ovat vain pehmeämmät keinot. Monilla on ihan vilpittömästi se käsitys, ettei hevosen kanssa saa olla liian kiltti. Vuosikymmenien hevoskokemuksen jälkeen Alongi oivalsi, ettei väkivallalla ja pakottamisella pääse mihinkään. – Kun hevonen ei tottele, katsotaan, että sitä saa rankaista joko lyömällä tai potkimalla tai sille voidaan laittaa erilaisia apuohjia, joiden avulla se saadaan alistumaan.. Traumoja jäi hänelle itselleenkin lapsena aloitetun ratsastusharrastuksen jälkeen. – Tiedon puute, pelko, kilpaurheilun vaatimukset, menestyksen hakeminen, helppojen ja nopeiden tuloksien saavuttaminen, auktoriteetteihin uskominen sekä yksinkertaisesti perimätietona saadut väärät käyttäytymismallit selittävät sitä, miksi ihminen sortuu käyttämään pakkokeinoja hevosten kanssa, Alongi luettelee. Hevosen lyömiseen ja pakottamiseen on monia eri syitä. – Hevosharrastuksen pitäsi olla kivaa eikä tuottaa traumoja, toteaa valmentaja, FM Katariina Alongi. Mutta liian kiltti ei voi olla. – Ajatellaan, että eihän tästä tule mitään, jos me kaikki vain kukkahattuilemme tallilla. Katariina Alongi opetettiin jo lapsena ratsastuskoulussa kohtelemaan hevosia kovalla kädellä. Mutta opit tehosivat. – On opittu ja totuttu siihen, että hevoselle näytetään vaikka voimakeinoin, kuka on pomo. Taustalla on usein oma ego, riittämättömyyden tunne ja hallinnan menettämisen pelko. Pakkokeinot osa hevoskulttuuria – En hyväksy hevosiin kohdistuva väkivaltaa tai pakottamista, mutta silti ymmärrän, miksi joku niin tekee, sanoo Alongi. Hevosten väkivaltaisesta kohtelusta pitäisi valmentaja Katariina Alongin mukaan pystyä puhumaan kiihkottomasti, jotta löydetään tie hevosten hyvään kohteluun. Nykyisin on toisin. Alongi tottui käyttämään raippaa kovalla kädellä ja pitämään sitä normaalina tapana toimia. Pakkokeinot ovat historiallisesti osa hevoskulttuuria ja ne nähdään yhtenä koulutukseen kuuluvana normaalina osa-alueena. 7 K un 11-vuotias tyttö kantaa syyllisyyttä vuosikausia syyllisyyttä siitä, ettei saanut poniaan tottelemaan ja ratsastuksenopettaja siinä tilanteessa löi ponia, on jotakin pielessä. Kuva: Jenni Backholm Hevonen on herkkä eläin, joka vaistoaa ihmisen tunnetilat ja reagoi niihin. Hevonen on yhteistyöhaluinen, kun sen viestejä ymmärretään
Väkivalta ja hevosten pakottaminen on niin yleisesti hyväksyttyä, että monet hevosihmiset eivät edes tiedosta tekojensa olevan väkivaltaa. Mutta hän oli alkanut vähitellen ymmärtää, että jokin tässä yhtälössä ei ole oikein. Löin hevosta muutaman kerran. – Hevosen tulee kunnioittaa sinun rajojasi, mutta yhtä lailla sinun pitää kunnioittaa myös hevosen rajoja. Sitten tuli hetki, jolloin Alongi oli niin sanotun vaikean hevosen kanssa täysin pattitilanteessa, ja hänen ajattelunsa hevosen kanssa toimimisesta muuttui lopullisesti. Ympäristön energiaa tarkkaillaan jatkuvasti ja siihen vastataan tarvittavalla tavalla, olipa se sitten pako, taistelu tai rauhoittuminen syömään. 8 Tietoinen ratsastaja on läsnä tässä hetkessä ja kiinnittää huomiota ympärillään, itsessään ja hevosessa tapahtuviin asioihin. Hevoset näkevät tunteet informaationa ja kommunikaatiovälineenä. Se on onnistuneen yhteistyön perusta. Alongi ratsasti tuolloin paljon asiakkaiden hevosia ja piti itseään hyvänä ratsastajana, joka pärjää hevosella kuin hevosella. ymmärtäminen. – Lopulta olin aivan raivona sen kanssa, suorastaan pikkulapsen itkupotkuraivari -tilassa. Vaikean taustan omaavan hevosen, Little Loven eli Lilon omistaja oli kertonut pyytäneensä apua ongelmiin jo monelta valmentajalta. Hevoset siis ottavat tunteen viestin vastaan, toimivat sen mukaisesti ja sitten rauhoittuvat tilanteen mentyä ohi. Hevosen väkivallaton kohtelu ei kuitenkaan tarkoita, että hevonen saa kävellä ratsastajan ylitse. Omat tunteet pysäyttivät Alongi itsekin ratsasti, kilpaili ja valmensi pitkään niillä opeilla, joita oli elämänsä var– Kun hevonen sitten ei maneesissa ratsastaessani toiminut siten kuin odotin, oli vaikeasti hallittava ja vastentahtoinen, omat tunteeni kuumenivat. Hevonen kommunikoi tunteilla I Hevoset ovat herkkiä tunnetaidon mestareita. Nyt hän sanoi, että jos Alongi ei pysty auttamaan, hevonen lähtee teuraaksi ja omistajan ratsastusharrastus loppuu siihen.. Ne ovat saaliseläimiä, joiden selviytyminen maailmassa on tuhansia vuosia ollut kiinni siitä, miten hyvin ne tunnistavat ympäröivien eläinten tunnetilojen vaihtelut. Jos yksi lauman hevosista pelästyy, koko lauma reagoi asiaan ja siirtyy turvallisempaan paikkaan. Joskus ihmettelen, Joskus ihmettelen, miten minulla kesti niin miten minulla kesti niin kauan näiden asioiden kauan näiden asioiden ymmärtäminen. Katariina Alongin Caching With Connection -yrityksen valmennuksen kulmakiviä ovat tekniikka, tietoisuus ja tunne. Yhteistyö ei kerta kaikkiaan toiminut. Alongin onneksi hevonen reagoi tilanteessa jähmettymällä liikkumattomaksi – rella saanut
Alongi kokeili kovuuden sijasta erilaisia ratkaisuja: vuorovaikutusta, hevosen viestien ymmärtämistä, joustavuutta, pyytämistä, palkitsemista. Vaihtoehtoja oli kaksi: lopettaa ratsastus tuolla hevosella tai kohdata ne syyt, jotka johtivat omaan, hallitsemattomaan käyttäytymiseen. Alongi vei hevosen talliin, meni kotiin ja mietti. Nuorin yhteydenottaja oli tuo 11-vuotias tyttö, joka koki olevansa syyllinen siihen, että ratsastuksenopettaja löi ponia. Nyt jokainen hevonen, jonka kanssa olen tekemisissä, vain vahvistaa luottamustani siihen, että tämä on oikea suunta. Opiskelua tärkeämpää Alongille on kuitenkin aina ollut hevosten viisaus, jota ei voi kirjoista oppia. – Nämä kaikki yhdistettynä siihen minkä jo hevosista tiesin ennestään, avasi minulle aivan uuden näkökulman hevosten ja ihmisten maailmaan. Sitten hän päätti kokeilla jotain erilaista ja laittoi sille kuolaimettomat suitset, joita ei ollut koskaan käyttänyt, koska oli uskonut, että hevosta hallitaan kuolaimilla. Tänä keväänä ilmestyy Katariina Alongin ja Laura Mannilan kirja Tunnetaitoja hevosihmisille . Alongi on koulutukseltaan liikunnanohjaaja valmennuslinjalta, ja filosofian maisteri. Verkkokurssit ovat nyt suosittuja. Hänen valmennuksessaan ovat olleet muun muassa vikellyksen Suomen maajoukkue sekä MM-pronssia voittanut yhdysvaltalaisjoukkue. Hän on suorittanut myös MB Elämäntaidon valmentaja -tutkinnon, Mary Wanlessin Ride With Your Mind -opettajakoulutuksen, Marta Williams eläinkommunikaatio -opinnot sekä lukuisia valmennustekniikan ja postitiivisen psykologian kursseja. Sitä kautta aloin miettiä muitakin asioita ja sitä, mistä kaikki tieto tulee ja mihin se oikeastaan perustuu. toisinkin olisi voinut olla, sillä hevonen oli tunnettu taipumuksestaan hypätä pystyyn. 9 Katariina Alongi I Katariina Alongi, 53, on kilpaillut niin seurakuin kansainväliselläkin tasolla ja valmentanut urheilijoita useassa eri lajissa salibandystä ratsastukseen. Vain oikeaoppisella istunnalla voidaan kommunikoida hevosen kanssa selkeästi ja ymmärrettävästi. – Joskus ihmettelen, että minulla kesti niin kauan näiden asioiden ymmärtäminen. Myös siitä on apua, että tutkimustietoa tulee koko ajan lisää. Lopulta Alongi osti Lilon omakseen. Puoliso on amerikkalainen, Piilaaksossa työskentelevä insinööri, ja perheessä on 18-vuotias poika. Tunsin aivan jäätävää häpeää. Alongi ryhtyi ottamaan selvää siitä, mitä tunnetaidot ja vuorovaikutus hevosen kanssa merkitsevät. Uusi näkökulma yhteistyöhön – Oli hyvin pysäyttävää ymmärtää, että olin vuosikausia kyseenalaistamatta ottanut vastaan paljon tietoa – kuten kuolaimien välttämättömyyden. Nykyisin Alongi ei enää paljon kierrä talleilla, vaan luennoi, opettaa kursseilla ja pitää puhelinvalmennuksia. Pehmeillä keinoilla suuria muutoksia – Ajatteluni alkoi muuttua. Se oli helpommin hallittava ja sillä pystyi lähtemään maastoonkin. Ymmärsin, että tätä ongelmaa ei ratkaista välineillä. – Opettajana pyrin tukemaan oppilasta siinä osa-alueessa, mikä hänelle on relevanttia, mutta samalla ohjata häntä kaikkien kolmen tärkeän osa-alueen, tekniikan, tietoisuuden ja tunteen pariin.. Muutosta tapahtunut – Viimeisten kymmenen vuoden aikana on onneksi tapahtunut aika iso muutos hevosten kohtelussa. Alongi teki Lilon kanssa paljon töitä, ja siitä sukeutui kelpo hevonen. Muutos vaati myös paljon itsetutkiskelua ja omien tunnetilojen ymmärtämistä, eikä se ollut aina helppoa. Coaching with Connection -yrityksessään Alongi opettaa istunnan biomekaniikkaa, luennoi tunteista ja tarjoaa henkistä valmennusta hevosihmisille. – Tuntui, että olen ottanut väärän hevosen tallista – niin erilainen se oli. Ihmiset ovat yhä enemmän kiinnostuneita vuorovaikutuksesta hevosen kanssa. Alongi hankki mahdollisimman paljon tietoa ja opiskeli käyttäytymisteoriaa, oppimisteoriaa, tunnetaitokoulutusta, positiivista psykologiaa, operanttia kouluttamista ja eläinkommunikaatiota. Katariina Alongin tekniikkaopetuksessa tärkeää on ratsastajan istunta. – Se on kova taakka lapselle. Alongi on asunut noin puolet elämästään ulkomailla, muun muassa Sveitsissä ja Yhdysvalloissa. – Rupesin kyseenalaistamaan kaiken, mitä olin siihen mennessä hevosten kouluttamisesta oppinut. Ymmärretään jo paremmin hevosen lajityypillistä käyttäytymistä, ja se otetaan huomioon hevosenpidossa.Mutta edelleen hevosia myös kohdellaan kovasti. Mietin paljon sitä, miten nämä asiat vaikuttavat lapsiin ja nuoriin. Ensin hän pyysi hevoselta anteeksi. – Tajusin, että oma kontrollini pettää, ja tämä pitää lopettaa nyt. – Kun olen itse kertonut avoimesti omaa tarinaani ja profiloitunut pehmeän linjan kannattajaksi, minulle tulee paljon yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat joutuneet näkemään väkivaltaa tai osallisiksi siihen
– Me ihmiset ajattelemme liian helposti, että näin ei saa tapahtua ja tämä asia pitää ihan heti korjata. – Hevonen ymmärtää, että ahaa, haluat tämän jalan, no voinhan sen sinulle nostaakin. Vastakkainasettelusta ei ole hyötyä. Suomi voisi olla edelläkävijä Katariina Alongin mielestä asiat, joita sanotaan hevosen käyttäytymishäiriöiksi, ovat usein hevosen yritystä kommunikoida. – Suomessa on hevosen lajinomainen pito ja hyvä kohtelu ovat selkeästi nousussa. – Jos työkalupakissa on vain yksi työkalu, on luonnollista, että siitä ei haluta luopua, ellei saada jotain muuta tilalle. Väkivalta ei koskaan ole eikä saa olla normaalia, mutta Alongin mielestä siitä puhuminen pitäisi saada normaaliksi. Usein kannattaisi vain pysähtyä, laskea viiteen ja hengitellä rauhassa. I – Suomella olisikin minusta mahdollisuus olla edelläkävijä hevosen hyvinvoinnin suhteen. – Hevosiin kohdistuvat väärinkäytökset ovat aiheena tabu. – Kun hevonen huomaa, että sitä kuunnellaan, se alkaa luottaa ja menee tilanteisiin paljon suuremmalla varmuudella. He eivät ole kestäneet katsoa väkivaltaa hevosta kohtaan, mutta eivät myöskään ole uskaltaneet puuttua asiaan. Suomessa tilanne on kuitenkin parempi kuin monessa muussa maassa. – Hevonen on lähtökohtaisesti yhteistyöhaluinen. 10 – Hevosen tunneherkkyyden vuoksi omat tunteemme vaikuttavat vuorovaikutukseen hevosen kanssa hyvin voimakkaasti, Katariina Alongi sanoo. Joskus auttaa sekin, että vain rauhassa seistään hetki ja annetaan hevosen miettiä asiaa – hetken odottamisen jälkeen hevonen voi lähteä liikkeelle jo pohkeestakin. Kun ratsastaja ei ymmärrä hevosen kommunikaatiota, hän turhautuu. Jos se nostaa, kiitetään hevosta, joko namilla tai vaikka rapsuttamalla. Jos hevonen esimerkiksi ei halua nostaa takakaviota, vaan potkii ja riuhtoo, neuvoo Alongi komentamisen ja pakottamisen sijaan pehmeitä keinoja. – Olisi voinut miettiä, miksei poni mene tuosta kohdasta. Ja saa ehkä kuulla, että ”ethän edes ole voittanut kisoja, tai eihän sinulla ole alan koulutustakaan...”. Asia on jossain pinnan alla, eikä siitä puhuta. Mutta jos otetaankin aikalisä ja edetään rauhassa, hevonen huomaa, että tämä ihminen on tässä hyvällä fiiliksellä ja kiittää, kun yritän. – Me ihmiset olemme usein hätähousuja, niin olen itsekin. Kun joku sitten avaa suunsa, joutuu hän helposti maalitauluksi. Mitä ratsastuksenopettajan olisi tuossa tilanteessa pitänyt tehdä. – Ensin näytetään hevoselle, että tässä on kaviokoukku ja aion nyt nostaa sinun kaviotasi. Olisi voinut kokeilla tulla selästä alas ja taluttaa ponia. – Ei yhtään auta leimata toisia hevosihmisiä hyviksi ja toisia huonoiksi. – Mutta ei ainakaan vielä ole tieteellisesti todistettu, että hevonen pystyisi ajattelemaan niin manipulatiivisesti, että aiheutanpa tässä nyt jollekin muulle olennolle jonkun tietyn tunnetilan. Hevonen vaistoaa sen, ja sitten ollaankin eräänlaisessa kilpailuasetelmassa – joka usein johtaa pakottamiseen ja väkivaltaan. Jotta väkivaltaa voitaisiin vähentää, Alongi haluaa tuoda lisää työkaluja hevosmaailmaan. – Monet minuun yhteyttä ottaneet ovat kokeneet jääneensä todella yksin. Jos johonkin asiaan on fyysisiä tai psyykkisiä esteitä, meidän on selvitettävä, mitä ne esteet ovat. – Kun näin edetään pikkuhiljaa, voin taata, että hevonen alkaa nostaa myös takakaviota paremmin kuin sillä menetelmällä, että huudetaan hevoselle, kun se tekee väärin. Olisi voinut kokeilla palkitsemista, kun poni ottaa askeleen eteenpäin. Yhdysvalloissa sijaan on laidasta laitaan kaikkea. Kiihkottomampi keskustelu tarpeen Hevosen kohtelun parantamiseksi Alongi toivoisi myös avoimempaa keskustelukulttuuria. Jos takakavio on edelleen ongelma, lasketaan vaatimustasoa ja tyydytään siihen, että hevonen vain rentouttaa jalan eikä edes nosteta sitä, ja kiitetään tästä. Pehmeästi tuloksiin I Katariina Alongilta kysytään apua moniin ongelmiin. Pitää päästä kiihkottomampaan keskusteluun. – Ajatellaan, että hevonen vain kenkkuilee, tekee tahallaan vastoin ohjausta. Ja jos hevonen ei todellakaan pysty takakaviota nostamaan, on mietittävä, mitä se yrittää tällä kertoa. – Olen kuitenkin toiveikas tulevaisuuden suhteen, sillä uskon, että hevosten käsittely on jo muuttunut ja tulee jatkossa muuttumaan yhä parempaan suuntaan. Harrastajan ei ole helppoa sanoa vastaan opettajalle tai valmentajalle. On hyvääkin, mutta myös normaalina sellaista, mikä Suomessa olisi eläinsuojelulaissa kiellettyä. Sitten nostetaan toinen kavio ja taas kiitetään. Jalka saattaa olla myös kipeä. Jos etukavio on helppo, aloitetaan pyytämällä, että hevonen nostaisi sen
Järvenpään voimalaitoksessa on Lannalle mietitään uutta hyötykäyttöä lämpöenergiana Fortum lopettaa hevosen lannan vastaanoton Hevosen lasketaan tuottavan noin tonnin verran lantaa vuodessa. Kun Suomen hevoskannaksi arvioidaan noin 75 000 eläintä, lantaa syntyy paljon, eikä kaikkea ole mahdollista levittää pelloille. Lannasta sai lämpöä Hevosen lannan käyttö lämpöenergiana nousi uudestaan esiin, kun Fortum ilmoitti lopettavansa lannan vastaanoton Järvenpään voimalaitokselle. poltettu lantaa jätteen ohessa. Teksti: Juhani Karvonen Suurilla talleilla lantaa kertyy vuodessa tonnikaupalla. Kuivikelanta on toimitettu pääosin Fortumin Järvenpään voimalaitokselle, missä siitä on tuotettu sähköä ja lämpöä. Fortum on tarjonnut HorsePower-palvelua hevostalleille vuodesta 2015, jolloin sen tarina alkoi Fortumin sisäisenä startup hankkeena. – Ajatus on ollut meillä tiedossa jo pari vuotta, mutta meidän ei ollut mielekästä laittaa hanketta vireille niin pitkään kuin Fortum. Lanta on tullut jälleen ajankohtaiseksi, koska puuhaketta ja lantaa voidaan polttaa lämpöenergiaksi. Muutama vuosi sitten Janne Ekholm oli Jokimaan raviradan projektijohtajana tutkimassa raviradan läheisyyteen suunniteltua biokaasulaitosta, joka on nyt ikään kuin tauolla. Fortum HorsePower on tarjonnut lantahuoltoa niin isoille kuin pienille yksiköille, raviradoista pieniin muutaman hevosen kotitalleihin. – Fortum tulee lopettamaan HorsePower -liiketoiminnan. Fortumin myytyä Järvenpään voimalaitoksen toiminnan kesällä 2020, on todettu, ettei edellytyksiä Etelä-Suomen alueella sekä Ruotsissa vuosina 2017-2019 tarjotulle Fortum HorsePower -palvelun jatkumiselle ole. Tällä hetkellä Ekholm on energiayhtiö Energy Shiftin palveluksessa. Kaatopaikoille lannan vieminen loppui lainsäädännöllä vuonna 2014. Enimmillään talleilta kerättiin 30 000 tonnia lantaa vuodessa. Viiden vuoden aikana lannalla on tuotettu noin 6 500 omakotitalon vuoden energiatarve. Lanta on luonteeltaan haastava polttoaine, joka osaltaan on rajoittanut voimalaitosten halukkuutta hyödyntää lantaa energiantuotannossa, sanoo Fortumin HorsePower-konseptista vastaava Anssi Paalanen. 11 M onen tallin ja raviradan lantahuollon järjestäminen kohtasi uusia haasteita vuodenvaihteessa, kun Fortum kertoi lakkauttavansa Fortum HorsePower-kuivikeja lantahuoltopalvelunsa helmikuun lopussa
– Tarkalleen en osaa lannan määrää sanoa, mutta sitä kertyy aika tavalla. Uusi innovaatio tämä ei ole, mutta nyt talliyrittäjillä saattaisi olla uutta motivaatiota asiaan, sanoo Ekholm. Teivon raviradan toimitusjohtaja Päivi Lehtonen yllättyi Fortumin päätöksestä, mutta uusin lannan vastaanottaja löytyi nopeasti Pälkäneeltä. Niitä on miltei joka kunnassa, samoin kuin hevosiakin. 12 Enimmillään Fortum HorsePower keräsi talleilta 30 000 tonnia lantaa vuodessa. En usko, että kuljetus on se suurin ongelma, vaan vastaanottajan löytyminen. – Lanta ei ole ihanteellisin polttoaine, koska sen laatu vaihtelee suuresti ja se sisältää runsaasti vettä, mutta hakkeen kanssa siitä muodostuu käyttö. Teivossa lanta lastataan kannellisiin kontteihin. – Minulla on edelleen Fortumin kontti ja tilaa on runsaasti. Kuva: Pauli Impola Fortum yllätti niin tallit kuin raviradatkin – Onneksi kuljetusyritys, joka toimi Fortumin kanssa, oli paikallisia toimijoita ja meille tuttu. Osa lannan vastaanottajista hoitaa kuljetukset, mutta uskoisin kuljetuksen jotka tapauksessa järjestyvän jonkun muunkin toimesta, sanoo Packalen. Lanta ei ole ihanteellisin polttoaine, Lanta ei ole ihanteellisin polttoaine, koska sen laatu vaihtelee suuresti koska sen laatu vaihtelee suuresti ja se sisältää runsaasti vettä. Nyt minulla on tarjouksia vetämässä kuljetuksesta ja vastaanotosta. Vaihtoehtoja sijoituspaikoiksi löytyy varmasti. Lehtosen mukaan tieto Fortumin kuljetusten loppumisesta tuli yllättäen ja nopeasti. – Meillä on sopimus tallien kanssa siitä, että ratayhtiö hoitaa lannat pois. Edellisen hallituksen ohjelmassa haluttiin lisätä hevosen lannan hyötykäyttöä ja sallia polttaminen. Teivon lanta muutti suuntaa –Tampereen raviradalla Teivossa syntyy lantaa vuosittain noin 3 500 kuutiota. – Kuljetusyrittäjä hakee lannan, kun ratamestari tekee tilauksen. ja se sisältää runsaasti vettä. Suurimmat kustannukset kertyvät kuljetuksista. Aikaa on helmikuun loppuun. Lahden seudulla yksi vaihtoehto lämmöntuotannolle olisi Orimattila, sillä Lahdessa on jo vahva kaukolämmöntuotanto. Packelenin mukaan hevostilojen yhteistyö olisi kenties mahdollista, mutta käytännössä se vaihtoehto tuskin onnistuu. Hakkeella ja lannalla tuotettu lämpö on hivenen edullisempaa kuin pelkällä hakkeella tuotettu lämpö. I Hollolaiselle Kiikun tallin Christa Packalenille Forumin päätös tuli yllätyksenä. Talleilla ei olisi ollut motivaatiota ottaa tätä palvelua käyttöön, koska Fortumin tarjoama palvelu toimi tallien kannalta oikein hyvin. Heidän kanssaan oli helppo sopia uusista järjestelyistä. Kesä tasoittaa jonkin verran lannan tuottoa. Suomessa rakennetaan vuosittain kymmeniä pieniä lämpövoimaloita. poltti lantaa ja jätettä. Jos lantaa ja haketta polttava lämpölaitos sijoitettaisiin hevoskeskittymän lähelle, lannalle kertyisi vain lyhyitä kuljetusmatkoja. – He tunsivat meidät ja isona toimijana olimme heille sopiva asiakas. Monet radat ovat lähellä kaukolämpöverkkoja ja tarvittaessa erillisverkkoja voi löytyä läheltä talleja. Aikaisemmin lannan viennin hoiti Fortum, mutta nyt lantamme kuljetetaan Pälkäneelle Humuspehtoorille, sanoo toimitusjohtaja Päivi Lehtonen. Jollei kuljetusyritys olisi ollut tuttu, olisi lannasta eroon pääsy ollut varmaan hankalampaa. Kesällä suurin osa hevosista on muualla, joten lantaa kertyy vähemmän. Vastanottajia on, mutta kaikki eivät tunnu ottavan uusia asiakkaita. Meillä homma toimii oikein hyvin, lanta ei jää pitkiksi ajoiksi kontteihin lojumaan, eivätkä ne pursua yli, sanoo Lehtonen. Lakimuutosten myötä lannan poltto korkeintaan 50 megawatin energiantuotantoyksikössä ei enää edellyttänyt jätteenpolttolupaa. Muutos lakiin tehtiin marraskuussa vuonna 2018. – Uutena ajatuksena on sijoittaa lämpövoimaloita lähelle hevoskeskittymiä tai raviratoja. Packelenilla ei toistaiseksi ole isompaa huolta lannasta
Koska tarjonta kasvoi äkkiä, täytyy saada lopputuotteen kysyntä myös samaan sykliin ja vasta sitten voimme kasvattaa vastaanottoa, kun lopputuote myydään samaa vauhtia ulos, sanoo Mantsinen. Tällä tavoin palamisprosessi saadaan mahdollisimman täydelliseksi. I. – Laitos sijaitsisi kolmen kunnan Orimattilan Hollolan ja Lahden rajalla, jolloin se palvelisi aika laajasti paikkakuntien asukkaita. – Asiakas voi itse tuoda lannan tänne tai yhteistyökumppanimme hoitaa kuljetuksen. Joka tapauksessa asiakas maksaa rahdin, mutta vastaanottomaksua emme lannasta peri. – Sen sijaan puuperäisen sidosaineen ja lannan poltto tuottaa tuhkaa, jolla voisi olla ihan todellisia hyödyntämismahdollisuuksia, joita kannattaa selvittää edelleen. Yksi mahdollisuus on pääkaupunkiseutu, jossa lähivuosina on tarvetta pienille lämpölaitoksille. Nyt Mantsinen ei enää uusia sopimuksia tee. Joka tapauksessa biokaasulaitos on nyt tauolla. kelpoinen polttoaine. Vuosittain lantaa on otettu vastaan vaihtelevasti. – Vanhojen lämpölaitosten muuttaminen lantaa ja haketta polttaviksi laitoksiksi ei ole ole järkevää, koska muutetun lämpövoimalan toimintavarmuus ei olisi taattu. Lannan tarjonta kasvoi loppuvuodesta ja Humuspehtoori sai uusia asiakkaita. Jokimaan raviradan kupeeseen suunniteltu lantaa hyödyntävä biokaasulaitos on ottanut takapakkia. Lanta palaa on kaksi sekuntia 850 asteessa. Yrityksen omistajilla Lahden Energialla ja Porin Energialla tuskin on innokkuutta kunnostaa vanhoja laitoksia. – Lannan kosteus ja kuivikkeiden määrä vaikuttavat palamiseen, mutta automatiikka hoitaa oikean annostelun. Viime vuonna määrä oli noin 14 000 tonnia, mikä vastaa 25 000 kuutiota, sanoo Mantsinen. Tuolloin palaminen on riittävän puhdasta, jotta lain määräykset tulevat täytetyiksi, Janne Ekholm sanoo. Komposti puolestaan toimii mullan raaka-aineena. Yrityksen toimipaikka on Pälkäneellä Etelä-Pirkanmaalla. Meillä on ympäristöluvassa vielä varaa ottaa lantaa vastaan. – Se olisi jo rakennettu jo vuosia sitten ilman valituksia, joita tehtiin ennen kaikkea oletetuista hajuhaitoista, joita ei minun mielestäni kuitenkaan olisi ollut. Lannalla on etunsa Hakkeen määrällä voidaan säädellä lannan määrää. Lanta yhdistettynä yhteen sidosaineeseen on myös ympäristöystävällisempää. 13 Ei enää uusia sopimuksia I Humuspehtoorin toimitusjohtajan Suvi Mantsisen mukaan lannan tarjonta on kasvanut sen jälkeen, kun Fortum ilmoitti lopettavansa lannan vastaanoton. Jos kapasiteettia vapautuu, voimme palata asiaan. – Otan yhteystiedot tulevaisuutta silmällä pitäen. Kunta lantaa poltetaan jätteiden ohessa, tuhka on ongelmajätettä. Meidän tarkoituksemme on rakentaa tämän vuoden aikana lämpövoimala jonnekin maahan. Se olisi ikään kuin tutustumiskohde. – Olemme käyttäneet hevosenlantaa jo 1980-luvulta saakka yhdyskuntalietteen kompostoinnin tukiaineena
– Hyvin istuva satula, kunnollinen satulahuopa sekä oikeanlainen satulavyö antavat hevoselle mahdollisuuden liikkua maksimaalisella kapasiteetillaan, Martikainen tiivistää ja jatkaa vertauskuvin.. Kouluhuopa on koulusatulan siiven mukainen ja pidempi, toteaa Atte Martikainen. Työntäyteiset päivät ovat antaneet paljon kokemusta, jonka ohessa hän on hankkinut viimeisimmät tiedotja innovaatiot, satulavalmistajien järjestämiltä kursseilta. Hyvä huopa ei jää myttyyn satulan alle, eikä se paina säkää tai selkärankaa. Espoolainen hevostarvikeliike Hipposport Oy tunnetaan myös edelläkävijänä satulan sovitukseen hankitun langattoman, paineanturoita sisältävän tietokonesatulahuovan käytöstä. Y ksi Suomen tällä hetkellä pisimpään satula-alalla toimineista asiantuntijoista on Atte Martikainen Hipposport Oy:stä. Satulan sovituksen yhteydessä Atte Martikaisen huomio kiinnittyy myös hevosen satulahuopaan ja satulavyöhön. Satulahuovat ovat kautta aikojen olleet koristeellisia ja väriskaala on laaja. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström Satulahuopa ja -vyö viimeistelevät satulan istuvuuden Estehuopa (alla) myötäilee estesatulan mallia. Vyö ei saa puristaa tai hiertää, eikä aiheuttaa hevoselle muutakaan epämukavuutta. Hän on myynyt ja sovittanut satuloita yli 20 vuotta. Satulavyö pitää satulan paikallaan. 14 Satulahuovan tehtävä on suojata satulaa hevosen hieltä ja mahdolliselta lialta
– Satulahuopia on monen mallisia, koska niin on hevosiakin. – Joillain hevosilla saattaa edelleen näkyä selässä pieniä jälkiä, jotka muistuttavat karvatupentulehdusta. Hyvät huovat pysyvät paikoillaan, eivätkä paina hevosta mistään. Huopa myös saattoi liikkua hevosen liikkuessa, jolloin se alkoi painaa hevosen selkää. Huonosti istuva satulahuopa ruttaantui hevosen ja satulan väliin. Eikä ulkonäössä olla unohdettu ratsastajaakaan, Martikainen hymyilee ja viittaa liikkeen pitkiin satulahuopariveihin, joiden tyylikkyydessä ja väriskaalassa ei olla tingitty. Pahimmassa tapauksessa huopa kiristyi kiinni selkärankaan ja säkään, joiden pitäisi olla vapaat kaikesta paineesta. Epäsopivilla varusteilla aiheutetaan hevoselle kipua, hän toteaa ja jatkaa satulahuovista. Hän tuntee nykypäivän hevosvarusteiden laatuvaatimukset ja mainitsee, että muun muassa Zürichin yliopistossa, Sveitsissä, on tehty väitöskirja satulan vaikutuksesta hevosen liikkeisiin. Urheilusukka on muotoiltu, eikä se valu kovassakaan vauhdissa. Väärä varuste tuottaa kipua Martikainen painottaa, että satulahuopa on osa hevosen hyvinvointia, ja sen kuuluu istua hyvin. Ensin ostetaan jalkaan sopiva lenkkari, jonka käyttömukavuuden viimeistelee sukka. Ne voivat olla merkki siitä, että satulahuopa vähän. Näin toimii hyvä satulahuopakin. Parhaat ovat tarkoin tutkittuja ja testattuja. – Kaikkia hevosten varusteita on kehitetty nykypäivänä ja hevosen hyvinvointiin kiinnitetään erityisen paljon huomiota. 15 – Satulahuopa on kuin sukka juoksukengässä. – Ennen huovat nostettiin edestä ja takaa ylös satulan kanssa, jotta koko matkalle selkärankaa jäisi ura
Tässä padissa on hyvä selkärangantila. Mattes valmistaa tuotteita lampaankarvasta ja erilaisista kestävistä kankaista. Tuotteiden toimivuus on varmistettu yhteistyöllä useiden ammattiratsastajien, ratsastuksenopettajien, satuloiden valmistajien, Zürichin yliopiston eläinlääketieteellisen sairaalan hevososaston sekä saksalaisen hevosten osteopatian instituutin (Deutsche Institut für Pferde Osteopathien) kanssa. Satulavyö valitaan hevosen anatomian mukaan. – Satulavyöt puolestaan ovat anatomisesti muotoiltuja ja malleja on useita. Lisäksi huopa on tyylikäs. Mattes on vuonna 1867 perustettu saksalainen perheyritys ja kansainvälisesti tunnettu brändi. Vyössä oleva lampaankarvapehmuste on irrotettavissa pesua varten napakoilla tarroilla. Se ei ole kovin vakavaa, mutta siihen on puututtava ennen kuin pienet patit puhkeavat ja tilanne pahenee. Satulahuovan pienillä kohokuvioilla, eli tikkauksilla, on merkityksensä. Nykypäivänä lampaankarvahuovissa sekä padeissa on hyvä selkärangantila, jonka ansiosta se ei paina missään tilanteessa hevosen rankaa. Ne pitävät huovan ryhdikkäänä ja satulahuovan paikallaan hevosen liikkuessa. heiluu. 16 Padi laitetaan satulan ja huovan väliin. Mattes-kirjailu kruunaa huovan ja reunaa kiertää kaunis nyöri. Laatua ja toimivuutta Hipposport tekee yhteistyötä usean ulkomaisen yrityksen kanssa, joiden tuotteita se tuo maahan, mutta satulahuovissa ja -vöissä Martikainen mainitsee yhden edelläkävijän, Mattesin. Lampaankarvaa voi ja kuuluukin pestä usein, sillä materiaali tykkää siitä, Martikainen neuvoo.. Näitä ongelmia ei enää ole, sillä laadukas, nykyaikainen huopa asettuu paikoilleen oikean leikkauksen ja jämäkän muotoilunsa ansiosta. – Lampaankarva on hevosta vasten miellyttävin, sillä se on luonnonmateriaali, joka hengittää, eikä hiosta. Tuotteet ovat teknisiä ja kehitetty monilla erilaisilla tutkimuksilla auttamaan hevosta liikkumaan helpommin
Aito lampaankarva on pehmeä ja hengittävä materiaali, joka tässä huovassa tulee hevosen selkää vasten. 17 Kaunis satulahuopa, jossa on kaikki kohdillaan. Tikkaukset on suunniteltu niin, että huopa pysyy ryhdissään ja täytteet paikoillaan. Tämä huopa istuu hyvin ja muotoilu on ihanteellinen tälle ponille. Huovassa on myös hyvä selkärangantila. sillä materiaali tykkää siitä.. Jämäkkä, muotoiltu satulahuopa pysyy kuosissaan ja on hevoselle mukava. Lampaankarvaa voi ja Lampaankarvaa voi ja kuuluukin pestä usein, kuuluukin pestä usein, sillä materiaali tykkää siitä. Esimerkki satulahuovasta, joka ei sovi tälle ponille, vaan se ruttaantuu satulan alla
Toiset hevoset tykkäävät padista, toiset eivät, ja saman voisi sanoa ratsastajista. Asiakkaita hänellä on aloittelevista harrastajista Suomen huippuratsastajiin. I • 55-vuotias satula-asiantuntija on myynyt ja sovittanut satuloita yli 20 vuotta. – Padi tasaa ratsastajan paineen satulaan ja vaimentaa ratsastajan aiheuttamaa iskua, joka kohdistuu hevosen selkään. – Lähtökohtana on aina, että satula istuu hevoselle. • Tytär Janni Martikainen (24) on ammattiratsastaja, kouluvalmentaja sekä yksi Suomen menestyneimmistä nuorista kouluratsastajista myös kansainvälisillä kisakentillä. On myös hevosia, jotka jostain syystä muuttuvat selästään nopeasti, jolloin kustannustehokkain ja helpoin ratkaisu on korjata satulan pientä istuvuusepäkohtaa padilla. 18 – Janni-tyttären harrastuksen seuraaminen on ollut erittäin opettavaista. Eihän liian pientä, kapeaa, isoa tai leveää lenkkariakaan saa täysin sopivaksi millään pohjallisella. Padi tarpeen mukaan Joskus voidaan tarvita satulan istuvuuden parantamiseen padia, romaania tai muuta alustaa, joka laitetaan huovan ja satulan väliin. Kuva Lee Canham Atte Martikainen on myös Master-alppihiihtäjä, jossa kilpailee MM-tasolla. Vaihtoehtoja on monia, Martikainen kertoo ja toteaa, että oikeanlaisen padin löytäminen on myös satulansovittajan osaamisaluetta. – Hevoselle istuvaa ja oikein muotoiltua vyötä ei tarvitse kiristää niin paljon kuin mihin ehkä on totuttu, jotta satula pysyisi paikoillaan. – Jos jatketaan vielä esimerkkiaiheella lenkkari ja sukka, niin padi on lenkkarin pohjallinen. Kuten satula, myös vyö testataan käytännössä sopivaksi. Sopiva padi valitaan yksilöllisesti ja tarpeen mukaan useista eri vaihtoehdoista. • Kaksi aikuista lasta. • Käynyt useita kansainvälisiä kursseja satuloista ja niiden istuvuudesta. – Satulavyön malli ja materiaali vaikuttavat hevosen liikkumishalukkuuteen paljonkin. Ihanteellisesti istuva vyö muotoilee hevosta koko matkaltaan ja on oikean pituinen. Atte Martikaisen tytär, Janni Martikainen, kansainvälisellä kilpailuareenalla hevosellaan Cornado. Tällä hetkellä Janni opiskelee liikunnan ja valmennuksen ammattitutkintoa. Heidän asiakkaansa on muun muassa Harjun oppimiskeskus, johon yritys on toimittanut pihattohevosten seurantajärjestelmän. Poika Joona Martikainen (26) on työskennellyt myös Hipposportissa, mutta tällä hetkellä opiskelee Turussa kauppatieteitä. Martikainen huomauttaa, ettei padilla voi koskaan korjata epäsopivan satulan istuvuutta sopivaksi. Padin käyttö on hyvin yksilöllistä. Näitä hevosia ovat esimerkiksi siitostammat tai sairaudesta toipuvat, lihaksensa menettäneet hevoset, joita kuntoutetaan. • Töissä 31-vuotiaassa perheyrityksessä Hipposport Oy:ssä vaimonsa Virve Ruutu Martikaisen kanssa. Hän harrastaa myös golfia ja surffausta. Hänellä on takanaan valmentajan I ja II opinnot.. Opiskelujen ohessa Joona työskentelee service delivery managerina Fidera-nimisessä yrityksessä. Vyön paine jakautuu kaikkialta tasaisesti hevosta vasten, eikä se paina hevosta mistään kohtaa. Satula on hevosen tärkein varuste, jonka hyvä satulahuopa ja oikeanlainen satulavyö viimeistelevät, sanoo satuloiden asiantuntija Atte Martikainen. Hevonenkin kiittää liikkumalla innokkaasti ja se pystyy keskittymään työhönsä, kun varusteet ovat mukavat, eivätkä tuota kipua, Martikainen sanoo. Kuva: Virve Ruutu-Martikainen Atte Martikainen – Tietysti siihen tarkoitukseen sopivalla pesuaineella ja oikeassa lämpötilassa, hän tarkentaa. On tärkeää, että satulavyö valitaan hevosen rakenteen mukaan ja testataan ratsastaen. Vyö rakenteen mukaan Kun sopiva satula huopineen on löytynyt, niin seuraavaksi katsotaan hevoselle oikeanlainen satulavyö
Tavoitteena yhteys hevoseen Wiima Canissa voidaan eläinten avulla kohentaa ihmisen elämän laatua ja yleistä hyvinvointia. Hänellä on myös kehitysvamma-alan ammattitutkinto. Eläimet antavat myös mahdollisuuden ja motivaation liikkumiseen. Malin teki Raaseporissa aluksi työnsä ohessa koiraterapiaa lähinnä autismi spekrtumin alueen asiakkaille ja ikäihmisille, kunnes hänen hevosensa Vilda joh– Kysyntää eläinavusteisesta toiminnasta on enemmän kuin tarjontaa, sanoo Malin Granroth hevostensa Wimse ja Vildan kanssa.. Kun lisätään vielä eläinterapiakoulutus ja rakkaus eläimiin, niin kaikki yhdessä johdattivat hänet eläinavusteisen työn pariin. Wii tulee eläimistä ja ma Malinista. Canis on susi, joka viittaa koiraan. Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Wiima Canisin albumista V iitasaarelainen Malin Granroth,32, on mielenterveyteen ja päihdeongelmiin suuntautunut lähihoitaja. 19 Hevosyrittäjä I Malin Granrothin toiminimi Wiima Canis nimi on lähtöisin terapiakoirakoulutuksen käyneestä Vili -nimisestä koirasta, Vildasta sekä Malin nimestä
Kun asiakas tulee tallille, hän saa päättää hoidetaanko eläimiä vai istutaanko esimerkiksi kahvipöydän ääressä seuraamassa niiden tekemisiä. Myös tulla nähdyksi, Malin selkeyttää ideologiaansa, johon sopi myös koulutus ’pollesta potkua mielenterveyteen’. – Vuosittain olemme telttailleet tallialueella. – Onneksi sain tallilta eläinten lisäksi myös auttavia käsiä mukaan, Malin kiittelee tallin omistajaa Carita Wallgren-Lindholmia tuesta ja mahdollisuudesta toteuttaa haaveet Wiima Canisin toiminnasta. Tämä on ollut hyvä ratkaisu myös korona-aikaan. datti hevosnaisen laajemmin alalle. Hänelle on tärkeää, että asiakas on itse mukana suunnittelemassa tallikäyntien toteutusta. – Nämä koulutukset ovat lähinnä vahvistaneet omaa toimintaani ja tuonut varmuutta siihen, että teen ihan oikeaa työtä. – Ryhmätoiminta on ollut suosittua vuosien varrella ja samat ryhmät ovat säilyneet useamman kauden. Sitä täydensi vielä sosiaalipedagogisen hevostoiminnan koulutus. Siitä syntyi yritys Wiima Canis. kiertämään. Samalla he oppivat lukemaan eläimiä ja saavat niistä paljon hyvää mieltä ja iloa, Malin juttelee kokemuksistaan. Hevosen hoitaminen, kävely jalkaisin luonnossa ja arkiset askareet ovat niitä asioita, joista oppii paljon hevosesta eläimenä. Pienempien lasmitä tallilta ja lähiympäristöstä löytyy ja haaveillakin saa, Malin hahmottaa tallimiljöön hyödyntämistä. – Asiakas saa itse kertoa, mitä hän toivoo. – Minulle oli tärkeää, että voin tarjota paineetonta yhdessäoloa, mahdollisuuden pysähtyä ja vain olla. – Yöratsastus on ollut suosittua ja se kuuluu vahvasti kesään, hän lisää. Halusin yhdistää eläimet ja ne ihmiset, joilla ei ollut mahdollisuutta omaan eläimeen, Malin kiteyttää ja lisää, että kaikki tehdään eläimen ja asiakkaan ehdoilla, perustuen molempien vapaaehtoisuuteen. Suunnitelmaan ei jumiuduta, vaan eletään vahvasti tilanteen mukaan. – Minä tarjoan luonnon, eläimet ja rauhan, ja loput tehdäänkin sitten fiiliksen mukaan. – Asiakkaita tarhalapsista vanhuksiin ja mielenterveyspotilaista vaikeasti kehitysvammaisiin alkoi virrata pienelle tallille ja kohta jo tallin kissat, koirat, kanit sekä hevoset osallistuivat toimintaan, Malin kertoo. Voimme myös ihan konkreettisesti yhdessä katsoa,. Olen huomannut, että lapset ja nuoret kaipaavat paljon yhdessäoloa, leikkimistä keskenään, retkeilyä, uimista ja grillaamista, Malin luettelee. Työntäyteiset päivät saivat miettimään kokopäiväistä yrittäjyyttä ja niin Malin irtisanoutui lähihoitajan työstään. Malinin mukaan ryhmissä pystyy hyvin toteuttamaan sosiaalipedagogista toimintaa. Hän on huomannut, ettei kaikilla ole edes muuta tietoa tallilla tekemisestä, kuin ratsastus. – Ajatukseni eläinavusteiseen työhön oli alusta alkaen selkeä. Apuna voidaan käyttää kuvia, piirtää tai vaikka viittoa. – Myös eläinten tunteita kunnioitetaan ja toiminta perustuu kaikkien sen hetkiseen tunnetilaan. Sydämen asia Malin haluaa tehdä työtään oman sydämensä johdattamana, tavoitteinaan sekä eläimen että asiakkaan hyvinvointi ja onnellisuus. Asiakasmäärä kasvaa Vilda -tamman myötä sana Malin Granrothin toiminnasta lähti Malin Granroth tekee terapiatoimintaa sydämensä kutsumuksesta. ten kanssa telttailemme yhden vuorokauden ja nuorison kanssa vietämme tallilla kaksi tai kolme yötä. Kesällä pidämme dropin -ryhmiä, jolloin asiakas voi ilmoittautua vain yhteen kertaan. Kuvassa Vilda ja Edvin Pellinen. Ihmiset näkevät samalla, miten hevosen saa tekemään asioita pakottamatta. harrastuskaveri, jolla voisi tehdä kaikkea. 20 – Ainoa toiveeni oli, että varsasta tulisi kiltti – Ainoa toiveeni oli, että varsasta tulisi kiltti harrastuskaveri, jolla voisi tehdä kaikkea
Vilda on pohjoisruotsinhevonen, jonka Malin osti varsana Ruotsista. Hän kertoo, että lapset ovat hyviä keksimään kaikenlaista tekemistä. – Vildan ensimmäiset kolme vuotta tutustuimme toisiimme, olimme yhdessä, teimme paljon kävelyretkiä ja maastakäsittelyä. – He miettivät miten hevosen saa johdateltua liikkumaan omasta tahdostaan ja esimerkiksi lasten keksimä leikki, aarrejahti, on ollut todella suosittua. – Pystyin tarjoamaan yksilöllistä toimintaa yksittäisille ihmisille, joten ketään ei altistettu tartunnalle. Vildan ensimmäinen varsa myytiin Ahvenanmaalle ja toinen varsa, nyt viisivuotias ruuna Wimse, jäi minulle. – Ostin sen tunteella, enkä ollut väärässä, Malin muistelee. – Omalla luonteellaan Vilda rohkaisi minua yrittämään ja ajattelin, että jos ei nyt, niin milloin. Heille on kunnia-asia auttaa myös siksi, että heidän oman rotunsa edustaja on myyty ulkomaille. Malin löysi Vildan nettimyynnistä. Perinteitä kunnioittaen Malin halusi Vildasta monipuolisen käyttöhevosen, jonka hän sanoo saaneensakin. – Ainoa toiveeni oli, että varsasta tulisi kiltti harrastuskaveri, jolla voisi tehdä kaikkea. Ruotsissa on paljon ihmisiä, jotka haluavat säilyttää vetoja työhevosperinteitä. – Eräänä päivänä näin myyntisivuilla ihastuttavan varsan, johon minulla heti liittyi aavistus, että tämä on se oikea. Kun se oli kolmevuotias palasin sen kanssa Ruotsiin näyttelyyn. – Noin 14 vuotta sitten katselin ruotsalaisilta nettisivuilta myynnissä olevia hevosia. Hevoseni oli perheenjäsen ja ystävä. Pikkuhiljaa aloitettiin ohjasajo ja yhtenä päivänä kävin istumassa Vildan selässä hiljaisen yhteisymmärryksen merkeissä. Myöhemmin pandemia vielä lisäsi Malinin eläinavusteiselle toiminnalle kysyntää, kun ihmisille tuli tyhjää tilaa elämään. Näyttelymenestystä ja varsoja – Maksoin Vildan ja se tuli kesäkuussa, vuoden ikäisenä Suomeen laitumelle. Vildalla ja sen molemmilla varsoilla on Ruotsin passit. Koen itsekin olevani oppimisen äärellä, enkä mitenkään valmis, hän myöntää. Samalla näytettiin myös varsa, jolloin Vildasta tuli diplomitamma. – Suomessa pohjoisruotsinhevosille ei ole omia näyttelyitä ja muutenkin, jos olisin halunnut Vildalle Suomen passin, se olisi silloin rekisteröity tilastohevoseksi, jota en halunnut hienolle, palkitulle rotutammalle. – Kuva kuusi kuukautta vanhasta, länkivaljaisiin valjastetusta Vildasta antoi ymmärtää, että kasvattajat olivat panostaneet varsaan. Ruotsissa koin vahvaa yhteisöllisyyttä. Tarjontaa oli paljon ja valitseminen vaikeaa. Samana kesänä Vilda astutettiin ja se jäi Ruotsiin vuodeksi kasvattajan luokse, jossa se synnytti ensimmäisen varsansa. – Tuskin olisin aloittanut eläinavusteista toimintaa yrittäjänä ilman Vildaa. Vilda oppi seuraamaan vapaana ja se saikin olla pihassa irti kuin koira, Malin naurahtaa. Neljävuotiaana kävimme uudestaan näyttelyissä, jolloin Vilda suoritti ajokokeen. – Minulla ei ollut kiire tehdä odotettuja ”järkeviä” asioita. Kaikki alkoi Vildasta Malin Granrothin luottohevonen kaikessa on hänen 14 -vuotias tammansa Vilda. – Tässä asiassa olen hyvin avoin. – Pohjoisruotsinhevonen on puhtaasti työhevonen, ei ravihevonen, vaikka rotu muistuttaakin kylmäveriravuria. Täytyy uskaltaa kysyä ja pyytää myös apua. 21 Hänen mielestään on tärkeää luoda avoin ja keskusteleva ilmapiiri
22 työhevosajoa tekevien ihmisten kanssa ja huomasin, miten helppoa oli saada asiantuntevaa apua. Parhaillaan opiskelen koirahierojaksi ja eläinkommunikoijaksi. Raaseporissa toimintaa pyörittävät edelleen tallin muut hevoset ja Vildan viisivuotias varsa, Wimse. Uusia tuulia Rakkaus vei hevosnaisen Keski-Suomeen, mutta Wiima Canisin toiminta ei ole loppunut. Kuva: Susanna Malmström. – Kurssi kesti 10 viikkoa ja viikon työpanos oli laskettu neljästä kuuteen tuntia viikossa. Välillä ajoimme naapuriin kahville ja hevonen odotti pihassa, ihan kuin entisaikaan oltiin tehty, Malin muistelee. Samalla opin perinteisen valjastuksen ja ymmärsin työhevosajon idean. Koirat ovat myös lähellä sydäntäni, joten tulen myös tekemään niiden kanssa vielä jotain, Malin Granroth toteaa suunnitelmistaan. Ajelimme useilla vanhoilla perinnevaunuilla, kuten myös reellä ja heinäkärryillä. – Wiima Canis jatkaa vielä pienimuotoisesti Raaseporissa, vaikka otin Vildan mukaani Viitasaarelle. – Ainakin haluan tehdä eläinavusteista toimintaa, sillä se antaa niin paljon ja kysyntääkin on. Koulutus pohjautui tieteelliseen materiaaliin ja käytännön harjoituksiin omalla työpisteellä. Seidi Lindholm jatkaa omalla toiminimellään ja osa ratsastavista kehitysvammaisista asiakkaista siirtyi toiselle tallille. – Näiden vuosien varrella Vildalla on ajettu muun muassa hääajoa, kuljetettu Luciaa vaunuilla kulkueessa ja tehty asiakasajoja sekä reellä että vaunuilla. Myös metsätöitä sillä on tehty. Malin pohtii uusia mahdollisuuksia toiminnan jatkamiseen sekä missä muodossa ja mikä olisi asiakasryhmä, johon hän haluaa tulevaisuudessa panostaa. Malin kertoo myös käyneensä ’ratsastuspedagogiikkaa pienille lapsille’ -nimisen koulutuksen viime syksynä, jonka innoittamana perustettu naperoryhmä kokoontuu kerran kuussa Raaseporissa, silloin kun Malin käy siellä tekemässä töitä. I Fanny Stenroos nauttii kesäisestä ratsastuslenkistä. – Vilda on aina toiminut hyvin ja tehnyt työnsä kuuliaisesti, Malin toteaa hevosestaan, mutta myös mainitsee, että oman vähäisen kiinnostuksensa vuoksi ajohommat ovat jääneet vähemmälle. Metsätyökurssilla vuonna 2019 Vilda toimi opetushevosena. Nuoren hevosen opettaminen heidän kanssaan oli mukavaa
Kuva: Susanna Malmström. 23 Vilda on toimiva ja luotettava vaunuhevonen. Malin Granroth ja Christopher Røhr perinneajoissa Fiskarsissa vuonna 2018
Hän on kerryttänyt monipuolista hevoskokemusta myös aiemmissa hevosenhoitajaopinnoissaan. Liian nopea rasituksen lisäys tai muutoin väärin toteutettu harjoittelu kuitenkin altistavat rasitusvammoille sekä suurentavat hevosen loukkaantumisriskiä. 24 Eläinlääkärin puheilla V almennussuunnitelman laatiminen on ehdottoman tärkeää erityisesti, mikäli hevosen kuntoa ja suorituskykyä halutaan parantaa nykyisestä. Suunnitelman käytännön toteutuksessa tulee kuitenkin tarkoin seurata hevosen yksilöllistä vastetta harjoitteluun. Tällöin voidaan saavuttaa parhaat tulokset niin kilpailullisesti kuin terveydellisestikin. Tällöin riskinä ovat muun muassa jännevauriot ja nivelongelmat. Nämä hoidot tarkoittavat myös harjoittelun keskeytymistä ja siten kehityksen pysähtymistä. Huolellisinkaan suunnitelma ei takaa menestystä, vaan elävien eläinten kanssa on pakko sietää epävarmuutta tulevaisuuden ja terveyden suhteen. Hyvän kunnon saavuttaminen vaatii kuitenkin suunniteltua ja laadukasta harjoittelua. Hevosten välillä on suurta yksilöllistä vaihtelua urheiluominaisuuksien suhteen, joten myös valmennussuunni. Huolellinen valmennussuunnitelma edistääkin paitsi tavoitteiden saavuttamista myös hevosen terveyttä. Johanna on kilpaillut kenttäratsastuksessa muutaman startin kansainvälisellä tasolla. Tyypillisiä rasitusperäisiä sairauksia tai vammoja ovat hankosidevauriot, pinnallisen koukistajajänteen vauriot, lihassairaudet sekä niveltulehdukset. Tämän vuoksi hyvään suunnitelmaan kuuluu myös joustavuus. Valmennussuunnitelma tavoitteiden ja terveyden tukena Sopiva lihavuuskunto ja hyvä lihaskunto ovat tärkeä osa hevosten ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Tavoitteiden kanssa eteenpäin Valmennuksen suunnittelu alkaa tavoitteiden ja lähtökohtien pohtimisesta. Harjoittelu voi olla myös liian satunnaista ja kevyttä, jolloin haluttuja kunto-ominaisuuksia ei saavuteta. Helsingin yliopistolla Viikissä opiskellut eläinlääketieteen lisensiaatti Johanna Soiluva on työskennellyt Ypäjän Hevossairaalassa viime keväästä lähtien. Hyvä kunto parantaa hevosen vastustuskykyä ja kun hevonen on huolellisesti valmisteltu urheilusuorituksiin, on myös loukkaantumisriski matalampi. Vakavat vauriot voivat lopettaa hevosen kilpauran kerralla ja lievemmätkin vammat tulee tutkia sekä hoitaa aikaisessa vaiheessa, jotta vakavammilta seurauksilta vältyttäisiin. Paremman kunnon saavuttaminen vaatii määrällisesti lisättyä tai teholtaan raskaampaa harjoittelua
Kaikilla valmennussuunnitelmilla on kuitenkin myös yhteneväisyyksiä. 25 telma tulee tehdä yksilöllisesti. Hevosen rasituksensietokyvyn parantaminen. Yhteisiä tavoitteita suunnitelmille ovat: 1. Kilpailukauden kattavassa suunnitelmassa tulisi huomioida erikseen peruskuntokausi, kilpailuihin valmisteleva kausi, kilpailukausi ja palautumiskausi. Riittävä rasituksen taso riippuu täysin hevosen kuntotasosta.. Myös jokaisen yksittäisen harjoituksen tavoite tulisi miettiä ennen harjoituksen suorittamista. 2. Valmennussuunnitelma on hyvä tehdä joko yhdeksi vuodeksi tai yhdeksi kilpailukaudeksi kerrallaan. 3. Valmennussuunnitelman käytännön toteuttamisessa auttaa, kun isommat tavoitteet jakaa kuukausija viikkotasolle. Hevosen loukkaantumisriskin pienentäminen. Jotta elimistö kehittyy, tulee harjoituksen olla riittävän rasittava. Hevosen kokonaissuorituskyvyn parantaminen lisäämällä taitoa, voimaa, nopeutta, kestävyyttä tai kaikkia näistä
Esimerkiksi uiminen rasittaa kehoa eri tavalla kuin ajamalla tai ratsastaen tehty kuntoharjoittelu. Riittävä rasituksen taso riippuu täysin hevosen kuntotasosta. Harjoittelun myötä elimistö sopeutuu toistuvaan rasitukseen esimerkiksi kasvattamalla lihassolujen pinta-alaa, lisäämällä lihasten välistä koordinaatiota ja parantamalla hapenottokykyä. Liian vähäinen ruokinta hidastaa palautumista ja estää lihasmassan rakentumista. Hevonen voi myös kaivata kipulääkettä, jolloin on syytä olla yhteydessä omaan eläinlääkäriin. Eläinlääkärin tutkimuksia kaivataan erityisesti, mikäli hevonen kipeytyy tai sen lihakset jumiutuvat ilman selkeää syytä. Hyväkuntoisellekin hevoselle uuden tyyppinen rasitus tulee aloittaa kevyesti. Kehittyminen vaatii kohdennettua harjoittelua, oli kyse sitten taitotai kunto-ominaisuuksista. Toiselle hevoselle kehittävä rasitus voi tarkoittaa reipasvauhtisia laukkavetoja, toiselle riittävät kevyet ravipätkät. seuraamalla on oleellista. Muutoin ajaudutaan nopeasti tilanteeseen, jossa harjoittelu on nykyistä kuntoa ylläpitävää eikä kuntoa kehittävää. Sopeutumisen myötä elimistö kehittyy vahvemmaksi. Ylipaino heikentää hevosen suorituskykyä ja altistaa paitsi rasitusvammoille, myös useille eri sairauksille. Jos hevosella halutaan kilpailla tai muuten tehdä sunnuntaikävelyä fyysisesti haastavampia urheilusuorituksia, on suunnitelmallinen harjoittelu tarpeellista. Jotta elimistö kehittyy, tulee harjoituksen olla riittävän rasittava. Tämän takia palautuminen ja sen suunnittelu on tärkeässä roolissa. Tavallisemmin ongelmana on kuitenkin liiallinen ruokinta ja sen aiheuttama ylipaino. Hevonen tottuu vain sellaiseen rasitukseen, jota se tekee. 26 Valmennusfysiologian perusteet Valmennusfysiologian perusperiaatteiden ymmärtäminen on lähes välttämätöntä, jos valmennussuunnitelmasta haluaa kattavan kokonaisuuden. Tämän vuoksi hevosta tulisi harjoittaa saman tyyppisillä harjoitteilla, joita se kilpailuissakin tulee suorittamaan. Kokonaisharjoittelun monipuolisuutta ei tule kuitenkaan unohtaa. Kuva Anssi Niinisen tallista Puuppolasta. Harjoittelun idea on, että elimistö sopeutuu ja siten tottuu tekemäänsä rasitukseen. Tällöin taustalla voi olla altistavia tekijöitä kuten lievä ontuma tai lihassairaus. Lisäksi erityisesti Eja B12-vitamiinit ovat tärkeässä roolissa lihasten toiminnassa ja hyvinvoinnissa. Tällöin tilannetta voidaan helpottaa esimerkiksi hyvän hierojan avulla, akupunktiolla tai mesoterapialla. Rasituksen tehon ja keston lisäksi vaikuttaa myös rasituksen laatu. Harjoittelu itse asiassa laskee suorituskykyä lyhyeksi aikaa harjoituksen jälkeen. Lihasten kehittyminen ja hyvinvointi vaatii paitsi sopivaa ruokinnan energiamäärää, myös tasapainoista valkuaisruokintaa. Harjoittelun ja palautumisen välisen suhteen lisäksi yksi valmennuksen peruspilareista on oikeanlainen ruokinta. I Harjoittelun idea Harjoittelun idea on, että elimistö on, että elimistö sopeutuu ja siten sopeutuu ja siten tottuu tekemäänsä tottuu tekemäänsä rasitukseen. Tämä on tärkeää erityisesti loukkaantumisriskin pienentämiseksi. Lihashuolto osana valmennusta Valmennussuunnitelmaan olisi hyvä sisällyttää paitsi suunnitelmat itse harjoituksista, myös niiden välissä tapahtuvista asioista. Tämän takia rasitustasoa tulee tasaisesti nostaa, mikäli haluaa hevosen kunnon jatkuvasti kehittyvän. Mikäli tämän jälkeen hevoselle annetaan mahdollisuus palautua, on se palautumisen jälkeen paremmassa kunnossa kuin ennen harjoitusta. Vaikka harjoittelu olisi huolellisesti suunniteltua ja laadukkaasti toteutettua, voivat hevosen lihakset kipeytyä. Liian kevyt rasitus ei kehitä, mutta yksittäinenkin liian kova rasitus voi altistaa loukkaantumisille. rasitukseen.. Sopivan rasitustason löytäminen esimerkiksi hevosen palautumissykettä Valmennussuunnitelmaan olisi hyvä sisällyttää paitsi suunnitelmat itse harjoituksista, myös niiden välissä tapahtuvista asioista
Joka vuosi yli 80 rekivaljakkoa ilmoittautuu Rørosin markkinoille. Ennen teiden aikaa oli helpompaa matkustaa ja kuljettaa tavaraa talvella jäätyneiden järvien, soiden, jokien ja purojen yli. Kuva: Giljar Groven, Norja Vanhan ajan markkinatunnelmaa. Lisäksi viljelijöillä oli talvella paremmin aikaa, koska he eivät olleet kiireisiä viljelyksillään. 27 Matkalla. Kaivosyhteisö oli riippuvainen elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden saannista ulkopuolelta, joiden hankkiminen oli haasteellista. Vuonna 1644 keskelle vuoria kehittyi pieni kaivoskaupunki Røros. Kuva: Røros martnan Facebook-sivut Kuparitehdas teki Norjan vuoristokaupungista vilkkaan kauppapaikan Matka Rørosin markkinoille on ainutlaatuinen perinne Unelma perinteiden ja vanhojen kauppareittien palauttamisesta historialliseen kaivoskaupunkiin on toteutunut. Teksti: Susanna Malmström M uinaisista ajoista lähtien pääasiassa Ruotsin Härjedalenin ja Taalainmaan maakuntien maanviljelijät olivat vastuussa tavaroiden myynnistä ja vaihdosta Ruotsin kylien ja Norjan Rørosin välillä. Matka tehtiin joka vuosi helmikuussa hevosilla, jotka vetivät Joka vuosi noin 80 perinnerekivaljakkoa ilmoittautuu Rørosin markkinoille. Kuva: Røros martnan Facebook-sivut
Røroslaiset kutsuivat lastirekien kanssa saapuneita ruotsalaisia ”liittolaisiksi”. Unelma toteutui Aftenposten kirjoitti vuonna 1981: ”Tärkeä osa kauppapaikan ympärillä olevaa traditiota on palannut. Kuva: Røros martnan Facebook-sivut. Tehtaan toimintaa varten tarvittiin työkaluja, ruutia, rautaa, savea ja köysiä. Kuva: Lara Dysaland, Norja innokkaita perinneharrastajia alkoi suunnitella matkaa hevosilla rekineen Rørosin markkinoille uudelleen. Reet oli pakattu täyteen myytäviä elintarvikkeita ja tavaroita, kuten viljaa, herneitä, taljoja, kalaa, suolaa, lihaa, voita, juustoa, tupakkaa, pellavaa, kangasta, vanua ja viinaa. 28 Lumikengät ovat tarpeen näillä reissuilla. Vanhojen reittien löytäminen oli aikaa vievää puuhaa, mutta vihdoin, vuonna 1981, kymmenen hevosta lastirekineen tuli Klövsjöstä Rørosin markkinoille. Vuonna 1853 Rørosin kauppatapahtuma virallistettiin, kun kuninkaallisessa päätöslauselmassa todettiin seuraavaa: ”Vuodesta 1854 lähtien markkinat pidetään Rørosissa, missä ne alkavat helmikuun toiseksi viimeisenä tiistaina ja kestävät seuraavaan perjantaihin.” Perinne kuolee ja herää uudelleen 1930-luvulla rautatie ja autot syrjäyttivät hevoset ja pikkuhiljaa myös Rørosin rekiliikenne lopetettiin. Kun ruotsalaiset viljelijät voivat, mikseivät myös Østerdalenin, Gauldalenin ja Gudbrandsdalenin maanviljelijät voisi ylläpitää samoja Rørosin markkinoiden perinteitä kuin vuodesta 1854.” Jöns Fahlénin unelma perinteiden ja vanhojen kauppareittien lastirekiä perässään. 1970-luvulla joukko Rørosin markkinat on kansallinen tapahtuma, johon osallistuu vuosittain noin 70 000 kävijää. Ihmiset eri puolilta maata tulivat Rørosiin vaihtamaan ja myymään tavaroitaan, sekä ostamaan uusia. Kuva: Giljar Groven, Norja Rekimatkat Rørosin markkinoille tehdään kunnioittaen vanhaa perinnettä. Kukaan ei tiedä, onko se pysyvää, mutta tämä on ollut hyödyllinen piristysruiske markkinoille. Fahlèn aloitti huolellisen työn elvyttääkseen vanhan perinteen, joka oli ollut aikoinaan välttämätön monille hänen alueensa viljelijöille. Vain hiiltä, polttopuuta ja muuta puutavaraa saatiin paikallisesti. Osa tavaroista meni isompiin myyntivarastoihin, osa ihmiseltä toiselle. Tämä oli ensimmäinen rekimatka yli 50 vuoteen ja se oli menestys. J. Idea tuli ruotsalaiselta Jöns Fahléniltä (1918–2006) Jämtlandin maakunnassa, pohjois-Ruotsissa sijaitsevan Klövsjön kaupungin vihannestorilta. Rørosin pormestari toivotti ”liittolaiset” tervetulleiksi. Vuotuiset markkinat syntyivät Laaja kauppayhteys siirtokuntien ja maanosien välillä kehittyi vähitellen ja Rørosista tuli vilkas kauppapaikka jo parisataa vuotta ennen markkinoiden perustamista. Matka oli 165 kilometriä pitkä, ja se kesti viisi ja puoli päivää. Matkalaiset oli otettu hyvin vastaan myös rekimatkan varrella Ruotsin ja Norjan puolella sijaitsevilla vanhoilla tiloilla
Talot ovat yksitai kaksikerroksisia puutaloja ja kaupungilla on keskiaikainen yleisilme. Røros uudelleenrakennettiin sen jälkeen, kun ruotsalaiset joukot tuhosivat sen vuonna 1679. Kulttuurihistoriallinen Røros on 5 650 asukkaan kunta Norjan keskiosassa, Etelä-Trøndelagin läänissä. Ihmiset viettävät aikaa basaareissa, tanssisaleissa, ravintoloissa, majataloissa ja kulttuuripaikoissa. Joka vuosi Røros muuttuu vilkkaaksi kauppapaikaksi, jossa on vanhan ajan markkinoiden lisäksi erilaista tapahtumaa ympäri vuorokauden. Rakennuksia on entisöity vanhaan tyyliin ja kaupunkia on kehitetty kulttuuriperintökohteena vuodesta 1900. Markkinoilla on torikaupan lisäksi paljon ohjelmaa läpi vuorokauden. Ne on jaettu kahdeksaan ajojoukkueeseen. Pienten puisten talojen Røros on paitsi Norjan kaunein kylä, myös yksi kylmimmistä. Kulttuurimaisemaan kuuluu myös talvikuljetusreitti. Vuoden 2021 markkinat on peruttu koronapandemian vuoksi. Kuva: Røros martnan Facebook-sivut Vanhojen reittien Vanhojen reittien löytäminen oli aikaa löytäminen oli aikaa vievää puuhaa, mutta vievää puuhaa, mutta vihdoin, vuonna 1981, vihdoin, vuonna 1981, kymmenen hevosta kymmenen hevosta lastirekineen tuli lastirekineen tuli Klövsjöstä Rørosin Klövsjöstä Rørosin markkinoille. markkinoille. 29 Muinaisina aikoina Røros oli riippuvainen ruuan ja muiden tarvikkeiden saamisesta ulkopuolelta, joita tuotiin kaupunkiin hevosilla, jotka vetivät perässään lastirekiä. Rekien saapumista Rørosiin juhlitaan joka vuosi osana markkinoiden ohjelmaa. Mukaan hyväksytään rekivaljakkoja (kuormakuljettajia ja ”liittolaisia”), jotka seuraavat vanhoja reittejä Kløvsjøn lisäksi Dalarna Femundista, Nord-Østerdalista, Hedemarkenista, Gudbrandsdalenista, Trøndelagista, Selbusta ja Tydalista. Kaivostoiminta Rørosissa lopetettiin vuonna 1977 ja vuonna 1980 Røros valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Nykyään Rørosin tärkein elinkeino on matkailu ja historiallinen kaupunki on retkeilijöiden, käsityöläisten ja taiteilijoiden suosiossa. Talven pakkasennätys on –50,4 astetta vuodelta 1904. Kuva: Røros martnan Facebook-sivut palauttamisesta Rørosiin on toteutunut. I Lähteenä käytetty useita norjalaisia julkaisuja.. Vuonna 1853 tehdyn kuninkaallisen asetuksen mukaisesti Rørosin markkinat on pidetty joka vuosi, vuodesta 1854 lähtien. Useat muutkin pitivät Klövsjö-ryhmän aloitteesta ja nyt joka vuosi yli 80 rekivaljakkoa ilmoittautuu markkinoille
Täällä on upeat ja selkeät vuodenajat, ja talvessakin on monta erilaista jaksoa: kaamos, ankara sydäntalvi, ja upea aurinkoinen kevättalvi. Tallillamme ei ole maneesia, tai ylipäänsä karsinatallia, vaan hevosilla on käytössään pihatot, kertoo talliyrittäjä ja ratsastukLumesta on myös hyötyä Talvisen lumimyräkän innoittamina kysyimme talleilta, miten hevosten ja ihmisten elämä sujuu kinosten keskellä. Kovilla pakkasilla hevosia ei kuitenkaan rasiteta liikaa, vaan maastoratsastusretket ovat lyhyitä ja rauhallisia. Pidän lumesta ja lumisesta maisemasta kovasti, Maria Paso kertoo. Kempeleestä Oulun läheltä kotoisin oleva Maria Paso muutti Saariselälle vuonna 2015 ja ”Pohjantähden alle”, Polaris Point Horsesin tiloihin 2019. Hän kertoo itse nauttivansa lumisista talvista. – Täällä talven ihmemaassa Ivalossa on tänä vuonna tavallista vähemmän lunta, mutta viime talvena rikoimme lumiennätyksiä ja se asetti omat haasteensa. Moni on Lapissa vain kerran elämässään, eikä halua jättää väliin tilaisuutta ratsastaa lumisessa erämaassa, Maria Paso kertoo. Pääosa lumitöistä on ulkoistettu, joten traktori hoitaa esimerkiksi asiakkaille ajoväylät pihaan. – Edellinen talvi oli todella luminen, ja silloin sai tehdä mielin määrin lumitöitä pihamaalla ihan hartiavoimin. – Kun lämpötila putoaa alle -25 asteen, ehdotamme lyhyempää retkeä ratsastajille varpaiden ja sormien varjelemiseksi. Teksti: Tuuli Turtola senohjaaja Maria Paso Polaris Point Horses -hevostilalta. Pakkasella lyhyempiä matkoja Ivaloon saapuvat ratsastajat ja turistit eivät hekään yleensä arkaile pakkasta. – ”Oikea talvi” on yksi syistä, miksi rakastan asua Lapissa. Lumi teettää talleilla luonnollisesti lisätöitä. Tämä talvi on ollut poikkeuksellinen, sillä alkuvuodesta etelä-Suomessa oli ajoittain jopa kylmempää ja lumisempaa kuin pohjoisessa. Luminen talvi teki ratsastusreittihuollosta haastavaa, sillä hevosten tekemät askelpolut katosivat jatkuvasti satavan ja tuiskuttavan lumen alle, ja muuttuivat raskaaksi. Sitä kylmemmällä kelillä ratsastamme rauhallisia lyhyitä lenkkejä, mikäli ratsastajat haluavat olosuhteista huolimatta ratsastaa. 30 L apissa lumi ja kylmät talvet on normaali asia joka vuosi
Ivalossa on tavallisesti melko lyhyt ”jääkausi”, eli maan jäädyttyä lumi sataa yleensä pian maahan. Kuva: Maria Paso kävellä. Se aika on talleilla haastavinta, kun maa on kova mutta lumi ei ole vielä satanut pehmusteeksi. Mahdolliset haavat pysyvät puhtaina tarhassakin ja kylmä on luonnollisesti Päivittäisellä käytöllä Päivittäisellä käytöllä polut pysyvät auki polut pysyvät auki hevosvoimin, eikä hevosvoimin, eikä koneellista huoltoa koneellista huoltoa tarvittu. tarvittu.. Sopivan löytyessä sellainen kyllä hankitaan, Maria Paso kertoo. Päivittäisellä käytöllä polut pysyvät auki hevosvoimin, eikä koneellista huoltoa tarvittu. – Joten ehdottomasti lunta saa talvella olla! Lumen hyödyt ja haitat Hyviä puolia lumisessa talvessa ovat Marian Pason mukaan muun muassa puhtaus ja kylmyys – hevosten jalat ja karva pysyvät puhtaina ja kuivina, talvikarva ei kastu vaan pääsee pörhistymään säiden mukaan. Kuva: Maria Paso Suomenhevonen ei vähästä hätkähdä, ja lumen tulo on niille aivan luonnollinen ilmiö. Kuva: Maria Paso Maria Paso nauttii Ivalon talvimaisemista. 31 Viime talvena Ivalossa oli ennätysmäärä lunta
Lumi tekee ratsastuskentästä mukavan joustavan ja helpon lanata. Hevosopistolla nautitaan talvesta Hevoselle on tärkeää ulkoilla ja päästä liikkumaan päivittäin kelistä riippumatta. Säiden viiletessä ja iltojen pimentyessä elokuun tienoilla ne alkavat kasvattaa talvikarvaa valmistautuakseen tulevaan talveen. – Moni hevonen rodusta riippumatta sopeutuu kyllä vallitseviin olosuhteisiin, kun siihen on riittävästi aikaa, eli viikkoja ja kuukausia, mutta kylmän sietäminen on myös yksilöllistä, Maria Paso sanoo. Pakkaset lisäävät toki lämmityskustannuksia. Aurinkoisina kevätpäivinä ne pötköttelevät hangessa silmät kiinni, nautiskellen pehmeästä pedistään. – Syksyllä en loimita hevosia heti säiden viiletessä, joten ne saavat seurata luonnollista rytmiä ja kasvattaa itselleen sopivan palttoon, jolla pärjää kovassakin pakkasessa. 32 hyväksi hevosten jaloille. Nautimme lumesta ja ”oikeasta” talvesta. – Hevoset tavallisesti hikoavat reippaiden maastoretkien jälkeen, jolloin ne hyvän harjauksen jälkeen tarvittaessa loimitetaan ja päästetään pihattotarhaan liikkumaan. Hevosille kasvaa paksu ja lämmin talviturkki, jolla ne pärjäävät pohjoisen pakkasissa. Parissa tunnissa karva kuivuu ja loimet voi riisua kuivumaan. Suomenhevosen lisäksi monet alkuperäisrodut kestävät hyvin erilaisia sääolosuhteita. Kuva:Hevosopisto/Tanja Konttila Y päjän Hevosopistollakin olosuhteet ovat tänä talvena olleet varsin lumiset. Se on kuitenkin olematon vaiva kaiken positiivisen rinnalla. – Ypäjällä emme ole saaneet nauttia lumesta näin paljon ihan joka talvena. Talviturkki suojaa hevosta kylmältä Maria Pason hevoset elävät pihatossa. – Lumen huono puoli voisi olla esimerkiksi tierat, joita joskus pitää naputella irti hevosenkengistä. Meillä on työkavereina aina vain suomenhevosia, kansallisrotumme on minulle erityisen rakas ja arvostan sitä suuresti, Maria Paso sanoo. Joskus hevoset saattavat kirmaillessaan astua odottamattoman syvään hankeen ja kompuroida, mutta suurempia vahinkoja tapahtuu harvemmin. Lumi tuo valoa ja muistuttaa meitä Suomen upean luonnon eri vuodenajoista, kertoo Hevosopiston markkinointija viestintäjohtaja Suvi Louhelainen. Lumityöt tietenkin lisäävät työmäärää, mutta ehdottomasti olemme onnellisia lumisesta talvesta. Kesäkauden aikana tehdään lyhyiden retkien lisäksi 1-4 päivää kestäviä ratsastusvaelluksia. Maria Pason ratsut tykkäävät piehtaroida lenkin jälkeen lumessa. tapahtuu harvemmin jos koskaan. Yleensä hevoset kiirehtivätkin ensimmäisenä piehtaroimaan, kun pääsevät loimesta eroon. Reitistöt ovat laajemmat kesällä, kun maastot ovat auki, mutta talvireittiverkosto on varsin kattava eikä siihen ehdi muutamassa kuukaudessa kyllästyä, Maria Paso kertoo. Liukastumisia ja muita tapaturmia Maria Paso ehkäisee hevosten hokeilla. I – Hevoset saavat yleensä hokit ennen – Hevoset saavat yleensä hokit ennen maan jäätymistä, joten liukastumisia maan jäätymistä, joten liukastumisia tapahtuu harvemmin jos koskaan. Myös maastoreitit muuttuvat tasaisemmiksi lumikerroksen myötä. Talvisin ratsastusja rekiretket kestävät yhdestä kahteen tuntia, kesällä ja syksyllä pääsee vaeltamaan ratsain parhaimmillaan useita päiviä kestäviä seikkailuja koskemattomaan kairaan. Hevosopiston alueella on useita talleja, tarhoja ja maneesit. Polaris Point Horses -yritys järjestää ympäri vuoden ratsastustunteja ja ratsastusretkiä erämaahan suomenhevosilla. Meillä Ypäjällä on viisi hehtaaria katettua ja lämmitettyä alaa. – Elinkeinomme on pääosin matkailusta kiinni, joten ”kunnon talvi” on ehdottomasti hyödyllinen, Maria Paso sanoo. Suomenhevonen ei hätkähdä vähästä, ja lumen tulo on niille aivan luonnollinen ilmiö. Tapaturmia sattuu vähän Tallin kaikki hevoset ovat suomenhevosia. Kunnon talven tuomia etuja on myös kansainvälinen kiinnostus. – Hevoset saavat yleensä hokit ennen maan jäätymistä, joten liukastumisia tapahtuu harvemmin jos koskaan. Ravitallin ammattilaiset huolehtivat raviradan ja hiittisuoran kunnossapidosta niin kesällä kuin talvellakin. – Meillä on kuusi reipasta suomenhevosruunaa, lauman pomo Hege, komea työhevonen Mahti, reipas ikiliikkuja Martti, topakka ja utelias Tarmo, ahkera työmyyrä Vertti ja rauhallinen ja lempeä Velmu. Lumi teettää jonkin verran lisätyötä talleilla ja talliympäristössä. Hevoset ovat sekä ratsuja että ravureita. Seuraamme myös maneesiemme lumikuormaa. – Lumisateet työllistävät kunnossapidon tiimiämme, joka huolehtii lumitöistä ja teiden aurauksista. Lappi on tavallisena vuonna kansainvälisesti suosittu matkailukohde erityisesti olosuhteiden ja talvisen tunnelman ja arktisen elämäntavan ansiosta. Hevosetkin tuntuvat nauttivan lumisesta talvikelistä
välttämätöntä.. Osa hevosista, erityisesti nuoremmat, innostuvat ensilumesta, mutta nekin tottuvat siihen pian. – Hevoset nauttivat ehdottomasti lumesta. Vanhemmille hevosille lumentulo on jo tuttu juttu. 33 Hevosopistolla nautitaan talvesta säännöllisesti, Suvi Louhelainen kertoo. Suosittelemme turvakenkiä aina hevosia käsitellessä, jotta turhilta ”hokinpolkemilta” vältytään, Suvi Louhelainen kertoo. Hevoset nauttivat lumesta Suvi Louhelaisen mukaan hevoset nauttivat lumikelistä, ainakin enemmän kuin rapakelistä. Lumi on hyväksi ravihevosille Lumikelistä on myös hyötyä. Tarhatessa hevoset toki uteliaina tutkivat erityisesti ensilunta. Talvella olosuhteet ovat siten erinomaiset ravurien – Hevosilla on – Hevosilla on talvisin hokit talvisin hokit alla, se on alla, se on turvallisuuden turvallisuuden näkökulmasta näkökulmasta välttämätöntä. Talvikelillä henkilökunta ja opiskelijat noudattavat erityistä varovaisuutta. – Hevosilla on talvisin hokit alla, se on turvallisuuden näkökulmasta välttämätöntä. Rapakeli aiheuttaa hevosille helposti tylsiä ihovaivoja, kuten pahimmillaan riviä vuohisiin. Lumipatja on erinomainen alusta hevosen treenaamiseen, ehdottomasti parempi kuin esimerkiksi kesällä kova hiekkainen alusta. Järven jää on parhaita paikkoja myös hevosen jalkaterveyden kannalta treenaamiseen. Jotkut hevoset jopa innostuvat lumesta. Kauniin lumisen talvimaiseman haittapuolena on lisääntynyt riski erilaisiin tapaturmiin, kuten liukastumisiin. Hevosten liukastelua voidaan estää niiden kenkiin kiinnitettävillä hokeilla
I. Ajolenkin jälkeen myös huolehditaan siitä, että hevonen pääsee talliin suojaan ja pesun jälkeen loimitettavaksi. Ravikilpailuissa pakkasraja on rannikolla -15-20 ja sisämaassa -20-25 astetta. – Me ihmiset taidamme reagoida valon muutoksiin mielialallamme enemmän kuin hevoset. riippumatta. Kuva: Hevosopisto/Tanja Konttila Lumi ja pakkanen eivät estä ravihevosten treenaamista. Kunhan hevosella on seuraa, se ruokitaan säännöllisesti, se saa liikettä ja suojataan pahimmilla keleillä loimella tai otetaan sisälle suojaan, on hevonen onnellinen vuodenajasta riippumatta. Kuva: Hevosopisto/Tanja Konttila treenaamiseen, kun hevosten hoidosta huolehditaan hyvin. Hevoselle on tärkeää ulkoilla ja päästä liikkumaan päivittäin kelistä riippumatta, Suvi Louhelainen sanoo. Vuodenajat, pimeys ja sää vaikuttavat voimakkaasti useimpien ihmisten vireyteen ja mielialaan. Kurjimmilla keleillä hevosen tulisi päästä ha– Kunhan hevosella on seuraa, se ruokitaan – Kunhan hevosella on seuraa, se ruokitaan säännöllisesti, se saa liikettä ja suojataan säännöllisesti, se saa liikettä ja suojataan pahimmilla keleillä loimella tai otetaan sisälle pahimmilla keleillä loimella tai otetaan sisälle suojaan, on hevonen onnellinen vuodenajasta suojaan, on hevonen onnellinen vuodenajasta riippumatta. lutessaan suojaan. Ravikilpailuissa pakkasraja on rannikolla -15-20 ja sisämaassa -20-25 astetta. Todella kovia pakkaspäiviä onneksi on harvoin, niiden sattuessa hevosen ajomahdollisuudet arvioidaan päivän tilanteen mukaan. Kovimmilla pakkasilla hevosen kuljetukseen kisamatkoilla pitää myös kiinnittää huomiota. Hevosiin näillä asioilla ei tiettävästi ole yhtä selkeää vaikutusta. – Hevonen pitää suojata vedolta ja viimalta. 34 Tarhatessa hevoset tutkivat uteliaina erityisesti ensilunta. Tuuliolosuhteet vaikuttavat asiassa myös, Suvi Louhelainen sanoo
Hän on toiminut ammattivalokuvaajana vuodesta 2006 alkaen. Hevoskuvissa Johanna Sjövall haluaa tuoda esiin hevosten uljauden ja luonteenomaisen jyhkeyden. Voiton Sjövallille toi kuvasarja Magic of Horses. Voitto on merkittävä, sillä Sjövall oli kisassa mukana ensikertalaisena. Sittemmin Sjövall valmistui Ypäjän Hevosopistolta ratsastuksenopettajaksi ja toimi ratsuttajana Saksassa ja Tanskassa. Ratsastusta Johanna Sjövall on harrastanut jo lapsesta saakka. Hänen perheeseensä kuuluvat mies ja 8-vuotias lapsi.. Minulla on ollut hoitohevosia ja olen käynyt ratsastustunneilla, Johanna Sjövall kertoo hevoshistoriansa alkutaipaleesta. Unenomainen, melankolinen ja dramaattinen ovat Johanna Sjövall on toiminut ammattivalokuvaajana vuodesta 2006 saakka. 35 Hevoskuvat toivat Fotofinlandian voiton Hevosalan ammattilainen Johanna Sjövall saavutti voiton arvostetussa Fotofinlandia-kilpailussa. Ura ratsastuksenopettajana ja hevosten parissa sai kuitenkin yllättäen lopun, sillä Sjövallilla todettiin allergia, joka pakotti alan vaihtoon. Hän on suorittanut valokuvaajan ammattija erikoisammattitutkinnot ja alan arvonimistä hänellä on muun muassa Suomen ammattivalokuvaajien myöntämä mestarinarvo. – En toimi enää ratsastuksenopettajana, tallilla käynnit ovat tätä nykyä melkein pelkästään valokuvaukseen liittyviä. – Omia hevosia minulla ei ole koskaan ollut. Sen jälkeen olisin halunnut olla talleilla ihan joka päivä. Olen hevostellut kymmenvuotiaasta saakka, menin silloin kaverini kanssa talleille, kun hänellä oli ratsastustunti. A ikaisemmin ratsastuksenopettajana toiminut porilainen Johanna Sjövall vaihtoi työnsä valokuvaukseen. Hevosen selässä en ole käynyt vuosiin, Johanna Sjövall kertoo. Hänen elämässään hevosia on enää vain valokuvien kautta. Hän on voittanut useita alan tunnettuja kotimaisia ja ulkomaisia kilpailuja
Toiset kuvat pärjäävät jossain kilpailussa ja toisessa ei, hän pohtii. Fotofinladia 2020 voittajatyö Magic of Horses koostuu kahdeksan kuvan sarjasta. Toiset hevoset ovat erittäin herkkiä ja toiset taas eivät välitä yhtään mitään. Sjövall kertoo, että myös koirien kuvaus on lähellä hänen sydäntään. Johanna mukaan hevoset kyllä usein huomaavat, että tilanne on normaalista poikkeava. Ammattivalokuvaajana hän kuvaa jonkin verran myös tuotteita ja tiloja. Kameralaitteistokin saattaa kummastuttaa hevosta. Hevosten ja muiden eläinten lisäksi Johanna Sjövall kuvaa myös paljon ihmisiä, sekä kuluttajaettä yritysasiakkaille. Eläimet, kuten hevoset, suhtautuvat valokuvaamiseen vaihtelevasti. Kuvat: Johanna Sjövall. – Tätä on vaikea arvioida. Yksittäiset kuvat ja niihin taidokkaasti vangitut hetket muodostavat kokonaisuutena mieleen jäävän tarinan, joka ansaitsi ykkössijan tiukassa kilpailussa. – Valkoinen welsh cob -ori jota olen kuvannut paljon, tuntee jo minut ja kamerani ja poseeraa ja liikkuu tottuneesti kuvaustilanteessa. Taianomaiset hevoset ja valkea ori I Voitokasta kuvasarjaa Magic of Horses (”hevosten taika”) kehuttiin nimensä mukaisesti taianomaiseksi. 36 sanoja jotka usein kuvaavat tunnelmaa hänen kuvissaan. Boss on todella vaikuttava persoona, hän kertoo. – Mutta kaikenlaisista hevosista löytyy ihania persoonia. Henkilökohtaisesti hän kertoo pitävänsä eniten muhkummista hevosista, kuten esimerkiksi welsh cob ja shire -rotuisista hevosista. Nämä kuvaukset täyttävät hänen kalenteriansa pääsääntöisesti. Aina kun on kyse arvostelulajista, jossa ei voida mitata varsinaisesti mitään konkreettista, on vaikea sanoa mikä asia sitten sen kilpailussa pärjäämisen. – Hevoset harvemmin säikkyvät salaman välähtävää valoa, mutta heijastimet ja softboxit ja salamalaite itsessään usein pelottavat, ja jos niitä käytän niin aloitan usein varovasti ja totutan hevosen näihin laitteisiin. Valokuvissaan Johanna Sjövall haluaa tuoda esiin sekä hevosiin liittyvää unenomaista mystiikkaa että niille eläiminä luonteenomaista herkkyyttä ja voimaa. Monet arkipäiväisistä asioista poikkeavat asiat voivat tuntua hevosista pelottavilta. Kuvasarjassa esiintyy erirotuisia hevosyksilöitä tunnelmallisissa kuvissa ulkona kuvattuina. Ehkä tuo Blue Boss -niminen valkoinen welsh ori, jonka kuvista koko hevoskuvausprojektini on lähtenyt liikkeelle, on sellainen minulle tosi tärkeä hevonen. Toiset ottavat rennosti, toisia tilanne hermostuttaa. Johanna Sjövall ei itse lähde arvaamaan, mitkä seikat siivittivät juuri hänen työnsä Fotofinlandia kilpailun voittoon. Jollakin tavalla hevoset pystyvät aistimaan katseleeko ihminen niitä muuten vaan, vai valokuvaus mielessään. – Osa hevosista taas on sellaisia, joita olen kysynyt malliksi. Fotofinlandia kilpailun tuomaristo perusteli voittajavalintaansa seuraavasti: Johanna Sjövallin kuvat ovat yhtä suurenmoisia ja vaikuttavia kuin hänen kuvauskohteeksi valitsemansa hevoset. Erityisesti silloin kun tein arvonimisarjoja niin oli välillä helpompi kuvata ihan omia projekteja joissa minulla on täysi vapaus tehdä sellaisia kuvia kuin haluan, Johanna kertoo. Sarja on osa suurempaa kokonaisuutta, jonka tekeminen kesti useamman vuoden. Usein se myös innostuu toden teolla esittämään itseään, Sjövall kertoo. Suhtautuminen vaihtelee Johanna Sjövallin valokuvissa esiintyvät hevoset ovat yleensä hänen asiakkaidensa hevosia, eli hevostenomistajien, jotka ovat pyytäneet ammattikuvaajan kuvaamaan hevosiaan. Johanna Sjövall kuvaa kaikenlaisia hevosia
marraskuuta 2020. Fotofinlandia-voittaja saa 10 000 euron rahapalkinnon. Se että hieman osaa lukea hevosen eleitä ja aikeita auttaa paljon. Mutta yhtä usein suunnitelmia pitää vaihtaa. Kuvat: Johanna Sjövall. Kuvaajana hän ei anna kuvalle erityistä arvoa sen perusteella, miten luonnollinen tai todenmukainen se on. Toisaalta hän pitää myös kuvista, joissa voi käyttää digitaalisuutta hyväkseen ja luoda kuvan sellaiseksi kuin haluaa. Kilpailu on avoin kaikille valokuvaajille. Fotofinlandia -kilpailun järjestää Finnfoto – Suomen valokuvajärjestöt ry. Siitäkin on toki hyötyä, ettei kuvaaja itse pelkää hevosia! – Luulen, että lähes kaikki jotka enemmän kuvaavat hevosia ovat jollakin tavalla muutenkin hevosihmisiä. Johanna Sjövall kuvaa mielellään kuvia, jotka ovat hyvinkin luonnollisia ja dokumentoivia. Ensimmäisen kerran Fotofinlandia-kilpailu järjestettiin vuonna 1988. – Minusta tuntuu, että ne yllättävät tilanteet luovat sellaisia hetkiä joita ei pysty suunnittelemaan. Kansainvälinen tuomaristo valitsee jokaisesta kategoriasta kolme palkittua sijoille 1.-3., ja kaikkien sarjojen 1. F otofinlandia on ammattija harrastajakuvaajille suunnattu valokuvakilpailu. – Fotofinlandian kansainväliseen viisihenkiseen tuomaristoon kuuluivat tänä vuonna uusiseelantilainen Ollie Dale, yhdysvaltalainen Jamie Hayes, norjalainen Pål Hermansen, tsekkiläinen Jan Pohribny ja ruotsalainen Laila Villebeck. Johanna itse suunnittelee kuvausta usein jonkin verran ennakolta. Erityisesti asiakkaan kanssa mietitään hieman esimerkiksi kuvan toivottua tyyliä ja kuinka siihen päästäisiin. Toisaalta välillä on mahtavaa vaan tarkkailla ja dokumentoida asiat niin kuin ne ovat. Fotofinlandia-kilpailussa on seitsemän kategoriaa: mainoskuva, taidekuva, kuvituskuva/ digitaalinen taide, luontokuva, muotokuva, lehtikuva sekä portfoliosarja. Onneksi voin siis tehdä molempia, enkä osaa sanoa, että arvottaisin niitä kuvia mitenkään eri tavalla, Johanna Sjövall sanoo. – Minusta on välillä kiva luoda jotain mikä ei ole totta vaan esittää tavallaan illuusio. sijan voittaneiden joukosta koko Fotofinlandian voittajan. 37 Fotofinlandia, Suomen suurin valokuvakilpailu Omasta hevostaustasta on Johannan mukaan ollut apua hevosten kuvaamisessa. Tuomaristo luonnehti tämän vuoden loppukilpailuun valittuja kuvia laadultaan erittäin korkeatasoiseksi. Hevoset tuovat yllätyksellisyydellään sitä omaa persoonaansa kuvissa esiin, Johanna sanoo. Valokuvia voi ottaa spontaanisti tai etukäteen suunnitellen. I Luonnollisia ja käsiteltyjä kuvia I Nykyään kuvia voidaan muokata ja käsitellä reippaasti kuvankäsittelyllä. Fotofinladia 2020 voittajatyö Magic of Horses koostuu kahdeksan kuvan sarjasta. Valokuvaus on muuttunut viimeisen reilun kahdenkymmen vuoden aikana valtavasti. Kaikki kilpailussa palkitut kuvat on nähtävissä Fotofinlandian nettisivuilla. 2020 -kilpailun voittajat julkistettiin palkittujen kuvien näyttelyn avajaisissa Lempäälän Ideaparkissa 3
38 Hevosharrastus tutuksi uusille ihmisille Laukkaa landelle Etelä-Karjalan Ravinaisten kolmivuotisen Laukkaa landelle -hanke myötä alueen ratsastusharrastus sai uusia heppailijoita ja Lappeenrannan ravirata näkyvyyttä. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Etelä-Karjalan Ravinaiset ry Laukkaa landelle -hankkeen aikana Etelä-Karjalan Ravinaiset ry järjesti monia hevostapahtumia.
39 L aukkaa landelle-hankkeen vetäjän Tuula Nampajärven mukaan tavoitteena oli saavuttaa mahdollisimman paljon näkyvyyttä, vuoropuhelua sekä uutta kanssakäymistä maaseudun ja kaupunkilaisten välillä. – Tavoitteena oli myös tehdä tunnetuksi Lappeenrannan raviradan erilaisia käyttömahdollisuuksia ja lisätä raviradan näkyvyyttä tapahtumapaikkana. Poniveeruskat saivat alkunsa Laukkaa landelle -hankkeen aikana ja ovat jatkaneet suosiotaan myös sen jälkeen. sekä hevostaloudesta. Teimme retkiä kokemusasiantuntijoiden luokse ja järjestimme erilaisia tapahtumia. – Lapsia ja nuoria pyrittiin aktivoimaan hevosharrastuksen pariin ja innostumaan hevosalasta – Parasta hankkeessa olivat uudet ihmiset, uudet kokemukset ja toiminta-mahdollisuudet, kertoo Laukkaa landelle -hankkeen vetäjä Tuula Nampajärvi. Laukkiskerho oli erityisesti nuorimmille heppafaneille mieluinen. Idea 2019 päättyneeseen hankkeeseen tuli silloiselta raviradan toimitusjohtajalta Kari Tiaiselta, joka ehdotti hanketta Etelä-Karjalan Ravinaisille, sanoo Nampajärvi. – Tiainen järjesti yhteispalaverin Lappeen raviradan tiloissa, ja mukana oli edustajia sekä raviradan puolesta että Etelä-Karjalan Ravinaisista ja Leader Länsi-Saimaan asiantuntijoita.. Kuvassa komeilee myös orivarsa Keikari von Retee
– Tuolloin alueelle kokoontui maakunnista tuotemyyjiä, paikalla oli maatilojen eläimiä ja lapsille monenlaista puuhaa poniajeluista ratsastukseen. Näiden lisäksi meillä oli pienempiä tapahtumia, kuten koirien leikkimielinen Match Show ja järjestimme kepparikisoja useampana vuotena, koko hankkeen ajan. Laukkiskerhon kanssa teimme myös Villimiehen tammakilpailuun avausnumeron, joka oli katrilliesitys keppihevosilla ratsastaen, kertoo Nampajärvi. – Päivä sai näyttävän päätteen, kun palokunta joutui poistumaan paikalta oikeaan tehtävään, lähialueella olevan maastopalon vuoksi, toteaa Nampajärvi. Wild Cup -tapahtuma oli vuosittainen suurkilpailu, jossa oli keppihevosille niin estekuin kouluratsastusluokat edustettuina. 40 Poniveeruskan voittajakolmikko vuosimallia 2020: voittaja Månstorps Universum & Anton Punkka, kakkosena maalissa olivat Pikku Humanteri & Ronja Grönman (alakulma) ja kolmantena Kantolan Whole Lotta Rosie & Maria Kiukas (yläkulma). – Vierailimme erilaisissa tapahtumissa esittelemässä Lappeen raviradan toimintaa sekä itse hanketta. – Siinä askarreltiin ja järjestettiin lapsille sekä nuorille aktiviteettejä, esimerkiksi kepparikisoja ja -näytöksiä. – Teimme myös pari isompaa linja-autoretkeä, jolloin kävimme Tampereen Hevosmessuilla ja Helsingissä Horse Fair -tapahtumassa. Lukuisia hevostapahtumia Laukkaa landelle -hankkeen aikana perustettiin muun muassa Laukkiskerho. Ratsukot kiertelivät alueella usean tunnin ajan, jolloin yleisö sai tutustua rakuunoiden toimintaan ennen ja nyt. – Hankkeen koko keston eli kolmen vuoden ajan järjestimme monia tapahtumia ja aktiviteettejä, joissa hevosharrastukseen ja raviradan toimintaan pääsi tutustumaan iloisissa merkeissä, summaa Nampajärvi. – Hanke toteutti alueelle erilaisia hankintoja, kuten opastekyltit raviradalle ja muutama pöytä. Saimme paikalle museoautoja ja traktoreita, jotka kiinnostivat yleisöä. – Kävimme päiväkodeissa ja kouluilla järjestämässä kepparisekä ponitapahtumia. Alueella oli myös pomppulinna ja suurena vetonaulana Rutalan VPK, joka esitteli palomiesten toimintaa ja kalustoa. Suurin hankkeen projekteita olivat toukokuussa 2018 raviradalla järjestetyt Maalaismarkkinat. – Tapahtuma sai huikean avauksen, kun rakuunaratsukot olivat pääportilla vastaanottamassa yleisöä, jota olikin paikalla ilahduttavasti
Poniveeruska jatkuu Hankkeen jälkeenkin ajetaan A-ponien Poniveeruska-tapahtuma, joka on myös Hippoksen ponien suurkilpailukalenterissa. 41 Tukea ja tunnettuutta raviharrastukselle I Joukko raviurheilusta ja hevosista innostuneita naisia, haluaa omalla panoksellaan edistää raviurheilun tunnettavuutta erityisesti naisten keskuudessa sekä tukea raviharrastusta Etelä-Karjalassa. – Tarvitaan myös hyvää yhteishenkeä sekä tiimiä, joka on valmiina auttamaan. – Toimimme normaalioloissa aktiivisesti kotiratamme Lappeen kanssa tiiviissä yhteistyössä. – Jokavuotinen päätapahtumamme on Lappeessa ravattavat Veeruska-ajot, joissa on lähtö suomenhevosille sekä lämminverisille. I det ihmiset, uudet kokemukset ja toimintamahdollisuudet. Osa kerholaisista siirtyi Lappeen ravinuoriin, osa puolestaan löysi ratsumaailman. – Kouvolan raviradan järjestämissä Nostalgia-raveissa olemme jo olleet vuosia yhteistyössä 1 000 metrin naistenajossa. Esimerkiksi kotieläinpiha on ravien yhteydessä ollut lapsiperheiden keskuudessa erittäin suosittu. Pehmeää tutustumista puolin ja toisin. Tämä on oikeaa tiimityötä parhaimmillaan. En voi kylliksi kiittää Leader Länsi-Saimaata saamastamme tuesta ja neuvoista, Tiina Sirppiniemi on todellakin ihminen oikealla alalla, kiittää Nampajärvi. Lisäksi järjestämme erilaisia retkiä ja matkoja hevosaiheisiin tapahtumiin. Tiedän, että muutamalla tytöllä on keppari vaihtunut omaan hevoseen. Tämä herra istui kaikki kolme esityskertaa alusta loppuun, siinä samalla kuuntelin hänen tarinoitaan omista hevosistaan. – Byrokratiaa on melkoisesti ja se sitouttaa useammankin ihmisen hankkeeseen. Ravinaiset pyörittävät usein raveissa pienimuotoista kahvilatoimintaa paistamalla lettuja/ vohveleita. Voittajakehän koristelu on myös kuulunut tehtäviimme. Myös alkupääomaa pitää olla, kun hankkeeseen ryhtyy. Etelä-Karjalan Ravinaiset ry:ssä on tällä hetkellä noin 80 jäsentä. Tällainen hanke on hyvä mahdollisuus, mutta siihen kannattaa Nampajärven mukaan valmistautua todella huolella. Uusia ihmisiä ja kokemuksia Nampajärvi uskoo, että jalkautuminen kaupungille eri tapahtumiin, auttoi varmasti hevosurheilun tunnettuuden ja mielikuvan parantamisessa ihmisille, joille hevoset olivat hieman vieraampi juttu, – Parasta hankkeessa olivat uuja Karjalan evakkotaipaleesta. – On hienoa, kuinka tapahtuma on saavuttanut vuosi toisensa jälkeen yhä enemmän osallistujia ja arvostusta, sanoo Nampajärvi. Hankimme raveihin yhteistyökumppaneita, palkintoja sekä hoidamme koristelut ja muun ohjelman. kalusto lasten leikkipaikalle. Varsinkin hankkeen aloitus on haasteellinen, ennen kuin rutiinit alkavat toimia ja homma rullata. Myös keppihevostelijat löysivät oman lajinsa, ja alueella toimii heille oma yhdistys. – Osallistumme erilaisten teemaravien järjestelyihin. – Itse pidän Poniveeruskan voittajaa eräänlaisena ponien suurkilpailun voittajana, joka loimitetaan vuosittain suunnittelemaani loimeen. – Tänä vuonna ravit ajetaan jo 33. Myös harjoitusraveissa pidetään tallikahviota. – Järjestämme raveihin lapsille erilaista ohjelmaa, esimerkiksi kasvomaalausta, ongintaa, poniratsastusta ja niin edelleen. Vuonna 2018 järjestetyillä Maalaismarkkinoilla olivat yleisöä vastaanottamassa rakuunaratsukot. – Mieleenpainuvin kiitos tuli vanhalta herrasmieheltä, joka osallistui ravien yhteydessä järjestettyihin kengitysnäytöksiin. Myös ensimmäiset viralliset Poniveeruskat, aloittivat toiminnan hankkeen innoittamana, kertoo Nampajärvi. – Laukkiskerho valitettavasti päättyi, kun hanke loppui. Meidän onnemme oli aivan loistava Leader -henkilöstö. Korona-aika on luonnollisesti ollut hiljaista tapahtumapuolella, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Sari Kontunen. Osallistumme raviradan ympäristön somistukseen hankkimalla sponsoreiden avulla sinne kukat ja istuttamalla ne. kerran, siellä toivottavasti kohtaavat hevosihmiset ja upea ravitunnelma, tietää Kontunen. Paras palaute tulee kentältä, oli paljon iloisia ihmisiä, jotka kiittelivät tästä toiminnasta
Hevosen kanssa opetteVenla Lahtisen äiti Marika Lahtinen on yksi Venlan valmentajista. Venla harjoittelee sitkeästi pitäen myös pohjatyön kunnossa. 42 Venlan tavoite on korkealla Venla Lahtinen tähtää kilpaurallaan niin korkealle kuin mahdollista. Uuteen ikäluokkaan Venla Lahtisella alkoi vuodenvaihteessa uusi aikakausi ratsastuksessa, kun hän kilpaili viime vuonna viimeistä kertaa lapsiratsastajissa. Hän omistaa miehensä kanssa Vihdin Ratsutallin, jossa Venlan harjoitteluolosuhteet ovat maksimaalisen hyvät.. Venla pääsi finaaliin ja sijoitus oli 16. Teksti: Tarja Omenainen Kuvat: Tarja Omenainen, Tarja Pitkänen ja Lahtisten arkisto V ihtiläinen Venla Lahtinen (14) holsteinruuna Classified tekivät oman ennätystuloksensa lapsiratsastajien EM-kilpailujen finaalissa Unkarissa viime vuoden elokuussa. Hyvät harjoitteluolosuhteet Venla on elänyt koko ikänsä hevosten parissa. Kokonaisuuteen kuuluu riittävä määrä unta sekä oikeanlainen ruokavalio. – Haen Venlan koulusta, jotta hän ehtii ratsastaa ennen kuin ratsastustunnit tallilla alkavat, Marika Lahtinen kertoo. Venla Lahtista valmentavat kotioloissa Eeva-Maria PorthanBroddell sekä hänen äitinsä Marika Lahtinen, joka on ratsastuksenopettaja ja yrittäjä Vihdin Ratsutallissa. – Venlasta on tullut taitava ratsastaja, koska hän joutuu omaksumaan asioita monelta valmentajalta. Lapsiratsastajissa kilpailevat 12–14-vuotiaat ratsastajat. – Ratsastan päivittäin vähintään kolme hevosta, Venla valottaa. Lisäksi valmentajana toimii maajoukkuevalmentaja Kikko Kalliokoski. Vahvuutemme on, että pystymme ottamaan hevoset meille nuorina ja luomaan ne omiksi. – Tämä tarkoittaa, että tulevalla kaudella kilpailen enemmän poneilla. Venlan vahvuus on, että hänellä onkin todella vahva valmennustiimi taustalla, Marika Lahtinen sanoo. Venla Lahtinen on myös kouluratsastuksen suomenmestari lapsiratsastajissa. Harjoitteluolosuhteet ovat mitä parhaimmat, kun oman kodin pihapiirissä pääsee hevosen selkään kätevästi niin usein kuin haluaa. Venla on lahjakas kouluratsastaja, joka on mukana Suomen maajoukkueringissä. Koulunkäynnin täytyy myös sujua suuresta harjoittelumäärästä huolimatta. – Kun tähdätään korkealle täytyy löytää myös oikeanlaiset hevoset. Alle 18-vuotiaisiin junioreihin siirryttäessä kilpailuihin tulee lisää haasteita, joihin täytyy paneutua. Seuratasolla Venla edustaa Tervalammen Ratsastajia. Yläkoulussa kahdeksannella luokalla opiskeleva Venla kertoo, että etäopiskeluaikana liikuntatunnitkin vietettiin hevosen selässä
Haluan tähdätä kilpaurallani niin korkealle kuin mahdollista, Venla sanoo. Kylmänviileät kisahermot – Valmentaja Marko Björs valmensi Venlaa hienosti sujuneissa EM-kisoissa ja kehui häntä ratsastajaksi, jolla on kylmänviileät kisahermot, Marika Lahtinen muistelee. Eteen voi tulla millaisia tilanteita vain, Marika Lahtinen toteaa. Aika näyttää toteutuvatko suunnitelmat. 2013 Tanskassa syntyneestä Clasusta tulee Venlalle osaava kouluratsu. Mitä hankalampi hevonen on sitä enemmän Venla ja Clasu (Classified) Woikosken SM-kisoissa syyskuussa 2020. – Vahvuuteni on, että olen kärsivällinen. – Hän tietää tekevänsä parhaansa ja se riittää, Marika Lahtinen toteaa. – Kun lähdetään radalle kilpailemaan niin viimeisenä muistutan Venlaa, että nauti! Tämä ohje antaa aivoille oikeanlaista viestiä kisatilanteessa. se opettaa. – Kaikki hevoset opettavat jotakin ratsastajalle. 43 Venla Lahtisen mukaan hänen vahvuutensa hevosen kanssa on kärsivällisyys. Vuoden 2021 kilpailut ovat vielä arvoitus koronarajoitteiden vuoksi. vähintään kolme hevosta.. I – Ratsastan päivittäin – Ratsastan päivittäin vähintään kolme hevosta. Kuva: Tarja Pitkänen lemme tällä hetkellä muun muassa laukanvaihtoja, joita hevoseni ei aivan vielä osaa, Venla sanoo. Ne eivät ole koneita. Zorro on erittäin reaktiivisilla vaistoilla varustettu poni. Kalenterissa ovat ovat SM-kisat, PM-kisat sekä EM-kisat. Finaalipaikka sellaisessa sakissa on todella kova tulos, totesi Björs Venlan saavutuksesta Ratsastajaliiton tiedotteessa. Työtä täytyy tehdä aina nöyrästi ja kärsivällisesti. Rakastan myös esiintymistä. Hevosia täytyy osata ratsastaa. Venlalla on takanaan pitkä ratsastusura Maskerade HE-ponilla, joka on opettanut hänelle paljon
Myös tuntien pitäminen on hauskempaa, kun hevoset tuntee kuin omat taskunsa. – Haluamme opettaa oppilail. Teksti: Kati Wikström K irjonurmen talli on SRL:n hyväksymä ratsastuskoulu Kuhmoisissa, eteläisessä Keski-Suomessa. – Tallissamme on noin 25 hevosta: suomenhevosia, poneja ja puoliverisiä, kilpahevosia, yksityishevosia ja tuntiratsuja, kertoo tallin ratsastuksen opettaja ja koulutuskeskus Salpauksessa ratsastuksen ja hevosaineiden opettajana toimiva Meija Lahtinen. – Pyrimme mahdollisimman pieneen hevosten vaihtuvuuteen, joten myymme hevosia vain aivan erityistapauksissa. Talli on rakennettu 1870-luvulla, jolloin kookas kivirakennus toimi Kuhmoisten seurakunnan navettana. Itselleen on hyvä antaa aikaa harjoitella rauhassa, sillä jokainen suorittaa omalla tasollaan ja ratsastuksen tulee olla hauskaa. Harrastus kannattaa aloittaa joko alkeiskurssilla tai yksittäisillä tunneilla. 44 Hauska uusi harrastus Ratsastuksen voi aloittaa missä iässä tahansa. Hevoselle on tärkeää, että se saa elää omassa tutussa laumassaan ja vanhoissa ympyröissä
Tietysti ratsastus vaatii aina hieman roh. Kirjonummen talli tekee yhteistyötä Kuhmoisten hevoslukion kanssa. 45 Hauska uusi harrastus Harrastus kannattaa aloittaa alkeiskurssilla tai yksittäisillä tunneilla. Kuva: Miia Lahtinen/ Kirjonurmen talli le kykyä kuunnella hevosta. Jotkut vanhat vammat voivat estää ratsastusharrastuksen, mutta vain kokeilemalla tietää, kestävätkö esimerkiksi selkä tai polvet ratsastusta. Rohkeasti ratsaille! Ratsastusharrastus sopii monenlaisille ihmisille, ainoastaan paino voi asettaa rajoitteita. Korkealla selässä olemiseen tottuu yleensä muutamassa minuutissa. On tärkeää tuntea ratsunsa, ja osata vaatia asioita niin, että hevonen työskentelee aktiivisesti ja on kuuliainen, mutta siltä ei vaadita enempää, kuin mihin se sillä hetkellä pystyy. – Monesti isoa eläintä jännittää aluksi, mutta jännitys menee oikeastaan aina ohi. – Jos harrastajalla on isompia fyysisiä tai psyykkisiä rajoitteita, kannattaa hakeutua ratsastamaan esimerkiksi sellaiselle tallille, jossa on hevosavusteisia palveluja tai terapiaratsastusta, ja ratsastus tapahtuu pienryhmässä tai yksityistunnilla. Hyvä peruskunto tekee Lahtisen mukaan ratsastuksesta turvallisempaa, kun tasapaino kestää paremmin hevosen liikkuessa. Hevosilla on rajansa siinä, kuinka painavaa ihmistä ne jaksavat kantaa. Esimerkiksi tunnin alussa ei lähdetä tekemään isoja temponmuutoksia, kun hevonen ei ole vielä vertynyt
Se kertoo siitä, että tallilla on koulutettu henkilökunta, sanoo Lahtinen Opetuksessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että se on ystävällistä, mutta opettaja antaa myös neuvoja istunnasta ja sen vaikutuksesta hevoseen sekä korjaa vuorovaikutusta hevosystävälliseksi, eli ohjissa ei roikuta eikä jaloilla puristeta. Aloittelija tarvitsee mukavat, joustavat housut ja kannalliset kengät. Kuva: Salla Kuikka/Kirjonurmen talli Oppilaille on tärkeää kuunnella hevosta ja tuntea ratsunsa. – Moni opetushevonen lähtee liikkeelle mukavuudenhaluisesti käsijarru päällä, mutta jos kokeneemmatkin ratsastajat joutuvat koko tunnin käskemään hevosia eteenpäin, niin silloin on joku pielessä. – Yllättävää kyllä, moni pelkää enemmän hevosia maasta käsin kuin selästä. Kuva: Miia Lahtinen/Kirjonurmen talli keutta, jos haluaa ratsastaa ilman talutusta, sanoo Lahtinen. Aloitteleva ratsastaja ei vielä pysty arvioimaan opetuksen ja toiminnan laatua, joten kannattaa kysyä vinkkejä pidempään ratsastusta harrastaneilta. – Jonkinlainen laadun tae on se, että tallilla on Ratsastajainliiton hyväksyntä. Kypärän saa alkuun lainaan tallilta. koulutettu tehtäväänsä.. Hevoset ovat pyöreitä, lihaksikkaita ja liikkuvat mielellään. Käsineet on myös hyvä olla. Hevosilla pitää olla kohtuullinen työmäärä viikossa, ja niiden pitää päästä ulkoilemaan paljon. – Hyvällä tallilla toiminta on – Hyvällä tallilla toiminta on organisoitua, turvallisuuteen organisoitua, turvallisuuteen kiinnitetään paljon huomiota ja kiinnitetään paljon huomiota ja ratsastuksenopettaja on ratsastuksenopettaja on koulutettu tehtäväänsä. – Hyvällä tallilla toiminta on organisoitua, turvallisuuteen kiinnitetään paljon huomiota ja ratsastuksenopettaja on koulutettu tehtäväänsä. – Eli puitteet ovat kunnossa ja hevoset hyvinvoivan näköisiä, Meija Lahtinen sanoo. Kuvassa komeilee myös Corfu Z. – Sukulaisten vuosikymmenten takaisia kypäriä ei kannata käyttää, sillä ne eivät vastaa enää tämän päivän turvallisuusvaatimuksia, korostaa Lahtinen. Aikaa sopivan tallin valintaan Tallin valintaan kannattaa käyttää aikaa. Varsinkin lapset uskaltavat ratsastaa, mutta hevosen varustaminen karsinassa vaatii pitkään harjoittelua, ennen kuin se sujuu itsenäisesti. Veera Helminen ja Solklar maastoesteillä. 46 – Hyvällä tallilla toiminta on organisoitua, turvallisuuteen kiinnitetään paljon huomiota ja ratsastuksenopettaja on koulutettu tehtäväänsä, tietää Meija Lahtinen
Sitten opetellaan kaasu, jarru ja kääntäminen. Talvea ihailevat Minnea Lehtonen ja Otto-Ville. – En vieläkään tiedä, mikä se kolmas vaihe oli, mutta molemmat oppivat kuitenkin keventämään, nauraa Lahtinen. Tarkemmin ratsastukseen voi alkaa perehtyä 6-7-vuotiaana. Kuva: Meija Lahtinen/Kirjonurmen talli – Tunneilla pitäisi tapahtua kehitystä. Ei pakoteta ravaamaan ennen kuin sen itse uskaltaa tehdä. Silloin hänellä täytyy olla mukana avustaja, joka kävelee koko ajan vierellä ja pitää lapsesta hieman kiinni. – Opettajalle kannattaa kertoa rohkeasti omista toiveistaan harrastuksen suhteen sekä, jos joku mietityttää tai pelottaa. Kannattaa käydä katsomassa ja testaamassa useampia paikkoja. Lisäksi sitä isompi osa tunnista menee siihen, että muistelee, mitä siellä pitikään tehdä. Kuva: Hilla Lundahl/Kirjonurmen talli Kirjonurmen talli on rakennettu 1870-luvulla, jolloin se toimi Kuhmoisten seurakunnan navettana. Kun hyvä talli on löytynyt, voi luottaa opettajan ammattitaitoon ja antaa hänen ohjata harrastuksessa eteenpäin, summaa Lahtinen. Jos on taustaa esimerkiksi tanssissa tai motocrossissa, on oppiminen helpompaa. Turvallisuus on hyvin tärkeää, siksi kannattaa ratsastaa tarpeeksi kauan hitailla poneilla ja talutuksessa. Ratsastusharrastuksen voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa. Käsien pitäisi yhä edelleen pysyä rentoina. Sen jälkeen aletaan vaikuttamaan hevoseen enemmän. – Tällainen tilanne on esimerkiksi, jos tunneilla edetään hirveällä vauhdilla ja muutaman tunnin päästä jo laukataan, vaikka osalla on vielä tasapainon kanssa haasteita. – Joskus jo 2tai 3-vuotiaat lapset tykkäävät ratsastaa puoli tuntia. Tämä on usein aikuisena aloittaneiden miesten ongelma. – Nämä miehet alkoivat sitten analysoimaan sitä, onko kevennyksessä kaksi vai kolme vaihetta, kun heidän mielestään vaiheita oli kolme ja opettaja sivuutti yhden. Ravaamista harjoitellaan pienissä pätkissä, pikkuhiljaa matkaa pidentäen, Lahtinen sanoo. – Lapsille kannattaa selittää, että ratsastuksen opettelussa kaikkia ratsastajia aina neuvotaan paljon ja istuntaa sekä apujen käyttöä korjaillaan. Toki rahatilanne ja muu elämä asettavat rajoitteita siihen, kuinka paljon pystyy harjoittelemaan. Omaan tahtiin opettelua Nykyään etenemisessä ei ole suorituspaineita, vaan jokainen voi edetä omaa vauhtiaan. – Joskus meillä aloitti ratsastuksen kaksi insinöörimiestä. – Kannattaa rentoutua ja heittäytyä harrastukseen sekä ratsastaa alkuun vain fiiliksellä eikä analysoida liikaa, tähdentää Lahtinen. – Ratsastajan urheilullisuus on usein ratkaisevaa. Ensimmäiseksi: ratsastajan pitää yrittää olla häiritsemättä hevostaan. – Jos hevonen kompastuu tai säikähtää jotakin, avustaja saa napattua lapsen suoraan syliinsä, eikä mitään riskejä pitäisi olla. Joku oppii laukkaamaan muutamassa tunnissa, toisella menee viikkoja, että oppii keventämään. Erityisen tärkeää on saada kädet rauhassa paikoilleen. – Tunneilla opetellaan ensin rentoutumaan ja mukautumaan hevosen liikkeisiin. 47 Talutuksella turvallisesti alkuun I Talutusratsastus sopii kaiken ikäisille lapsille jo muutaman vuoden iästä alkaen. Toisaalta iso lihasvoima voi hidastaa kehittymistä korkeammalle tasolle, kun voimaa tulee käytettyä liikaa ja vaikuttaminen hevoseen ei ole kyllin pehmeää. Liian nopeaakaan eteneminen ei saa olla, koska silloin toiminta ei Lahtisen mukaan ole turvallista. Ratsastuksen oppimisen kannalta, olisi hyvä käydä ratsastamassa mahdollisimman usein. – Kannattaa valita huolella talli, jolla ratsastaa. Toki se voi monelle riittää rentouttavaksi harrastukseksi. Jos vuodesta toiseen tunneilla ravataan vain pitkät sivut, niin ratsastuksessa ei paljon etene. I. – Ratsastuksessa noudatamme tallissa selvää linjaa. Opettaja käski kevennyksen harjoittelussa menemään satulassa ylös ja alas, ylös ja alas. – Jos lapsi ei ole aiemmin ratsastanut, hänen kannattaa osallistua muutamalle puolen tunnin talutusratsastustunnille, kertoo Kirjonurmen tallin ratsastuksen opettaja Meija Lahtinen. Jos on jäntevä ja joustava vartalo, oppii liikkeisiin mukautumaan nopeasti ja lihaksia on helppo käyttää. Kouluiän kynnyksellä voi ratsastusharrastuksen aloittaa syvällisemmin. Sitten eteneminen onkin kiinni ratsastajasta. Hevosen tulee reagoida etenkin jalkoihin nopeasti ja kuuliaisesti, toteaa Lahtinen. Näin täytyy tehdä, jotta ratsastus pysyy turvallisena, ja ponit tottelevaisina. – Mitä pidemmäksi tauot venyvät, sitä jännempää on aina kiivetä kyytiin. – Talutusratsastuksessa harjoitellaan ratsastuksen alkeita, kuten pysäyttämistä ja liikkeelle lähtöä sekä kokeillaan vähän ravia
Odotetun Vuoden valmentaja –palkinnon vei urjalalainen Markku Nieminen.. Kuva: Hippos/Suvi Hakkarainen Markku Niemiselle historiallinen valinta vuoden ravivalmentajaksi Mascate Match on Vuoden hevonen Vuoden 2020 parhaat raviurheilijat saivat palkintonsa Ravigaalassa. 48 Ravigaala Yleisön valinta Vuoden hevokseksi oli Raviliiga-tähti Mascate Match. Tamma juhli Villinmiehen Tammakilvan voittoa syyskuussa Lappeenrannassa hoitajansa Hanna Rakkolaisen ja valmentajaohjastajansa Pekka Korven kera. Illan jännittävin hetki nähtiin, kun yleisö valitsi Vuoden hevoseksi Raviliiga-tähti Mascate Matchin. Gaalassa useamman palkinnon keräsi myös hallitseva ravikuningas Evartti
Lexus Dream ja Vuoden vanhempana lämminveritammana gaalassa palkittu Willow Pride. Tamman voittosumma vuodelta 2020 oli yli 300 000 euroa. joulukuuta 307 000 eurolla Massi Stablelle, johon kuului paljon hevosen Raviliiga-taipaleen omistajia. Raviliigan päätyttyä puolet hevosten tuloista lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen ja summaan lasketaan mukaan myös Raviliigan huutokaupasta saadut tuotot. Kyllä se tavoite on, ja oli viime vuodelle, että miljoona menisi rikki. Ne tunnelmat ovat olleet ainutkertaisia, Mascate Matchin kanssa Ravigaala-lähetyksessä esiintynyt kimpanvetäjä Pauliina Raento kommentoi Vuoden hevonen –palkintoa. Pekka Korpi on palkittu kuudesti. Massista tuli kallein koskaan Suomessa huutokaupattu hevonen. Vuoden hevonen oli toinen palkintokategorioista, johon yleisö sai valita voittajan. – Tunnustus vetää todella nöyräksi. – Kyllähän tunnelmat ovat hienot, eihän siitä mihinkään pääse. Nieminen on valittu Vuoden valmentajaksi kuusi kertaa aikaisemmin, edeltävän kerran palkinto on matkannut Pirkanmaalle viime vuonna ja ensimmäisen kerran vuonna 1998. Kyllä meidän täytyy siihen pystyä tänä vuonna, palkintorahoja valmennettavillaan yli 870 000 euroa viime vuonna kerännyt valmentaja pohti tulevaa vuotta. Mascate Matchin taustajoukoista palkintoja Ravigaalassa keräsi Vuoden hevosenhoitajaksi valittu Hanna Rakkolainen sekä Vuoden kasvattajaksi valittu Punkarin Hevostalli Ky, joka on Mascate Matchin osakasvattaja. Gaala järjestettiin tänä vuonna vastuullisesti suorana tv-lähetyksenä yleisötapahtuman sijaan, mutta illan palkintokategoriat olivat edellisistä vuosista tuttuja. Peräti tuhanteen omistusHetviina oli vuoden paras vanhempi suomenhevostamma. – Ollaan menty kovempaa kuin vuoristorata, ylös sekä alas. Mascate Match voitti viime vuonna muun muassa ikäluokkansa pääkilpailun Suuren Suomalaisen Derbyn, ja ykkössijoja kertyi yhteensä 13 kappaletta. Sen kunniakirjan vastaanotti omistaja Christer Sandholm.. Gaala huipentui Raviliiga-tähti Mascate Matchin palkitsemiseen Vuoden hevoseksi. Palkinto myönnettiin urjalalaiselle Markku Niemiselle, 64. Pekka Korven valmentama tamma kellotti Mikkelissä myös 4-vuotiaiden tammojen uuden Suomen ennätyksen 10,0 1609 metrin ryhmäajossa. järjestetyssä Ravigaalassa Ravitoimittaja ry:n hallituksen valitsemat voittajat sekä yleisön suosikit saivat ansaitsemansa tunnustukset. Mascate Match huutokaupattiin 30. Skyfall Shine vei 4-vuotiaiden, Consalvo 3-vuotiaden ja Time Match 2-vuotiaiden lämminverioriiden/ruunien loppukilpailut. Vuodessa on ollut toisaalta Derbyn sekä Villinmiehen Tammakilvan voitot, SE-aika Mikkelissä ja sitten toisaalta loukkaantuminen loppuvuodesta, mutta paljon todella hienoja hetkiä myös ihmisten kesken. Kokeneen valmentajan tavoitteet vuoteen 2021 ovat selvät. Markku Niemisen valmennettavat voittivat viime vuonna peräti kolme Kasvattajakruunu-finaalia eri ikäluokissa. Mascate Matchin menestys kaviourilta tietää suurta jättipottia hevosen hyväntekeväisyyskohteena toimivalle Sylva ry:lle. Markku Niemistä kuultiin Ravigaalan lähetyksessä etäyhteyksiä pitkin. Avoimella tasolla menestyksekkäästi esiintyivät mm. 49 L auantaina 16.1. Luulen, että sieltä tulee vielä uusiakin hevosia. Miehelle itselleen palkinto tuli yllätyksenä. ”Massi” keräsi 37,6 prosentin osuuden annetuista äänistä. Ehdolla olivat myös Elian Web, Evartti, Next Direction, Parvelan Retu ja Virin Camilla. Niemisellä on nyt eniten vuoden ravivalmentajan titteleitä Suomessa. – Viime vuonna kilpailleiden pitää vielä nostaa hieman tasoaan, ja oikeasti uskon, että ne vielä tekevät sen. Tallin nykyiset kilpailijat nähtäneen jatkossakin voittajakehissä, mutta uusia menestyjiä sopii odottaa radoille myös kuluvan vuoden kilpailuissa. Massilla on hieno fanijoukko, johon kuuluvat omistajat sekä muut ihmiset jotka seuraavat Massia mediassa ja radalla. Vuoden valmentaja Markku Nieminen I Vuoden valmentaja –palkinnon julkistaminen oli jälleen yksi Ravigaalan odotetuimmista hetkistä. Sitä kuukausien mittaan odottaa, että mihin sitä tänä vuonna ovat rahkeet riittäneet, talliltaan juhlahumun keskeltä tavoitettu Markku Nieminen kommentoi
Meillä on porukassa ollut mukana myös konkareita. Tiivis kaksikko on raivannut tiensä raviratojen seremoniakehiin. Pihtiputaalaisoriin taustajoukoista palkintoja keräsi myös. Ne jotka aloittivat tässä projektissa kysymällä, mikä on laukan ja ravin ero, ovat menneet suoraan raviurheilun huipulle. Evartti palkittiin gaalassa myös Vuoden parhaana vanhempana suomenhevosoriina/ruunana. – Se on antanut kaiken ja vielä enemmän. Tamma loukkaantui syksyllä ja aloittaa alkaneena vuonna siitoksessa. Mascate Matchin ainutkertainen lahjakkuus tulee näkymään suomalaisessa raviurheilussa pitkään. Evartti oli kansan suosiossa myös Vuoden sykähdyttävin ravihetki yleisöäänestyksessä, kun Evartin tie vaikeuksien kautta ravikuninkaaksi äänestettiin kategorian voittoon 26,8 prosentin ääniosuudella. 50 Vuoden voitokkain hevonen Sorretun Voima Mari Koikkalainen, 15 ykkössijaa viime vuonna. Janita Antti-Roiko Montéhevonen: .............................................................Nitro Diablo Salamakypärät-voittaja: .............................................Niko Riekkinen Juniorikypärät-voittaja: ..............................................Anna Hiltunen Ravirata: ......................................................................Vermo Kesäravirata: ...............................................................Hankasalmi Nuorisokerho: ..............................................................Turku 3-vuotias lämminverinen: ...........................................An-Dorra 4-vuotias lämminverinen: ...........................................Mascate Match Vanhempi lämminverinen tamma: ............................Willow Pride Vanhempi lämminverinen ori/ruuna: ........................Elian Web 4-vuotias suomenhevonen: ..........................................Ville Kalle 5-vuotias suomenhevonen: ..........................................Parvelan Retu Vanhempi suomenhevostamma: .................................Hetviina Vanhempi suomenhevosori/-ruuna: ...........................Evartti Vuoden voitokkain hevonen: ......................................Sorretun Voima (15 voittoa) Vuoden hevonen – yleisöäänestys: ..............................Mascate Match Vuoden sykähdyttävin ravihetki – yleisöäänestys: .... Toiseksi eniten ääniä Vuoden hevonen -äänestyksessä keräsi hallitseva ravikuningas Evartti 28,5 prosentin osuudella, mikä merkitsee sitä, että Evartti on yleisön valinta Vuoden suomenhevoseksi. Ravigaalan palkitut: Ohjastaja: .....................................................................Santtu Raitala Vuoden voitokkain ohjastaja: .....................................Santtu Raitala Valmentaja: ..................................................................Markku Nieminen Hevosenomistaja: .........................................................ML Stable Oy Kasvattaja: ...................................................................Punkarin Hevostalli Ky Hevosenhoitaja: ...........................................................Hanna Rakkolainen Komeettahenkilö: ........................................................Kimmo Ahola Komeettahevonen: .......................................................MAS Champ Montéohjastaja: ............................................................ Kyllähän tämä on ihan once in a lifetime -tilanne, Raento katsoo Mascate Matchin uraa taaksepäin. Mascate Matchin kilpailu-ura päättyi 4-vuotiskauteen. Evartin matka ravikuninkaaksi osuuteen jaetut Raviliiga-hevoset toivat lukuisille ihmisille ensikosketuksen raviurheiluun. Viime kaudella ML Stablen ykkösnimiä olivat Derbyn kakkoseksi sijoittunut Always Ready ja kolmevuotiskaudellaan kaikki neljä starttiaan voittanut Road To Hill, jonka suurin meriitti oli Kriterium-karsinnan voitto. Mikko Laakkosen ML Stable Oy vuoden hevosenomistaja
Kuvat: Hippos/Juho Hämäläinen hovikuski Santtu Raitala, joka valittiin Vuoden ohjastajaksi ja Urheilutoimittajain Liitto valitsi Raitalan Vuoden parhaaksi raviurheilijaksi. 51 Vuoden hevosenhoitaja Hanna Rakkolainen otti vastaan myös Mascate Matchin kunniakirjan. Hurjan voittosaldon arvoa nostaa, että ravit olivat kaksi kuukautta tauolla koronan vuoksi keväällä. Vuoden kohokohtia olivat ravikuninkuus Evartin rattailla ja Finlandia-ajon voitto Zarenne Fasilla. Vuoden raviradan kunniakirjan vastaanotti Vermon toimitusjohtaja Heikki Häyhä. I BLACK HORSE biofarm.fi @biofarmoy #blackhorserehut MyGastro Limakalvot Vatsahapot Solukalvot C-Max Vastustuskyky Raudan imeytyminen Antioksidantti MULTIliq Monipuolinen Ympärivuotiseen käyttöön Piimax Luusto Nivelet Kaviot Cartivet + msm Nivelet Liikkuvuus Ylläpito/rasitus Cartivet Cartivet Nivelet Hevoset ja ponit Seniorit Amino-Booster Lihakset Valmennus/kilpailu Aminohapot ADEliq Vastustuskyky Luusto ja lihakset Talvikausi Eliq Lihakset Solujen suojaus Vastustuskyky Biomet Kaviot Karvapeite Iho Ferrimax Rauta Suorituskyky Veriarvot Elektrolyytti Palautuminen Elektrolyytit Liukenee veteen Cartivet Complete Jänteet Rustot Nivelet Stressless Magnesium ja tryptofaani Hermosto Lihakset Carragen Hengitystiet Luonnollinen Perinteinen C-Garlic Hengitystiet Vastustuskyky Luonnollinen Bliq Lihakset Hermosto Iho/karvapeite Yeast Booster Suoliston toimintahäiriöt Elävä hiiva Mos. – Evartin ravikuninkuus oli ilman muuta kauden ykkönen. Siitä olen haaveillut aina, Raitala sanoi gaalalähetyksessä. Nappikausi toi myös ajajaliigan ykköstilan 277 voitolla ja mittavalla erolla seuraaviin. Vuoden ohjastajavalinta oli 29-vuotiaalle Raitalalle toinen peräkkäinen. Antti Ojanperän valmennettavista Evartin ohella menestyi MAS Champ, joka valittiin gaalassa Vuoden komeettahevoseksi. Vuoden kasvattajana palkittiin Punkarin Hevostalli Ky:n Markku Punkari
Inkalla on Ruskeasuon talleilla nyt kaksi omaa hevosta. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Tarja Pitkänen ja Pia Mussalon kotialbumi Tämä iloinen kolmikko hoitelee tallikoiran hommia Ruskeasuon talleilla Helsingissä. Piti saada sellainen koira, joka toisaalta sopii alakouluikäisen pojan talutettavaksi, ja toisaalta myös pärjää hyvin hevosten kanssa tallilla. Koirat asuvat eri omistajien luona, mutta niiden yhteys toisiinsa on säilynyt kiinteänä Ruskeasuon talleilla, jossa omistajat käyvät ratsastamassa ja usein muutenkin ulkoilemassa. – Koira on minulla aina mukana tallilla. – Tämä rotu on luonnostaan sopiva tallikoiraksi. Yksityisten hevosille on tallipaikkoja. Jos omalle koiralle tarvitaan tilapäistä hoitopaikkaa, apua löytyy aina. Tinan koirat ovat aina saaneet olla talleilla vapaana. Ensimmäisen göötin jälkeen hänellä onkin ollut niitä useita. Kentillä ja maastopoluilla on tilaa ratsastaa. Muutaman kerran vuosien varrella on sattunut, että hevonen on vahingossa potkaissut, kun koira on pyörinyt aivan jaloissa. Göötti hyvä tallikoira Tina Schoultz aloitti aikanaan ratsastuksen Tuomarinkylän ratsastuskoululla. Tinalla on myös villakoira Leo, joka myöskin pärjää hyvin mukana tallilla. Inkalla kaksi hevosta Kun Tina ja Inka sitten tapasivat Ruskeasuon talleilla, Inka totesi, että tällainen koira pitää saada. marinkylän Ratsastuskoulu, ja siellä ovat vuokralaisina muun muassa Marko Björs ja Janne Berg. Valinta on osoittautunut oikeaksi. Se ei pelkää hevosia, mutta osaa tarvittaessa väistää ja kunnioittaa niitä. Niinpä Inkalla on nyt Tina Dixie-koiran jälkeläinen Whoopi. Saimme riemastuttavat 21 vinkkiä! Kiitos niistä. – Päädyin sitten juuri länsigöötanmaanpystykorvaan, kun tiesin, että Kyra Kyrklundilla oli samanrotuinen, Tina toteaa. Dixie, Guffi ja Whoopi ovat viihtyneet tallilla koko elämänsä ajan. 52 L änsigöötanmaanpystykorvat Dixie, Whoopi ja Guffi ovat kukin vuorollaan kasvaneet toimimaan luontevasti hevosten parissa, vanhemmat nuoremmille mallia näyttäen. Kolmikon vanhin, mummi Dixie on jo 16-vuotias. Talleilla toimii TuoTallikoirasarja alkaa I Hevosmaailma etsi loppysyksyllä Facebookissa tallikoiraa. – Tutustuimme, kun Tina opetti minua täällä. Dixie on Tinan, Whoopi Inkan ja Guffi Pian ja Jukan. Hieno paikka sekä hevosille että koirille Ruskeasuon tallien maat ja rakennukset ovat Helsingin kaupungin. Ruskeasuon tallit on ihanteellinen paikka niin hevosille kuin koirillekin, keidas keskellä Helsinkiä. Ei uskoisi, että tällainen paikka voi ollakaan näin lähellä kaupungin keskustaa. – Vaaratilanteita ei ole tullut. Koirat kirmailevat innokkaina ratsujen perässä. Kolmen sukupolven tallikoirien omistaja asuvat kaikki Helsingissä melko lähellä toisiaan, joten yhteyttä on voitu pitää muutenkin kuin tallilla. Koiran hän halusi hankkia kouluikäiselle pojalleen seuraksi. – Hevoset meitä yhdistivät alkuun, ja sitten myös koirat, nauravat Tina Schoulz, Inka Noramaa sekä Pia ja Jukka Mussalo. Ne pysyttelevät kuitenkin aina omistajansa lähistöllä eikä karkaamista tarvitse pelätä. Dixie, Whoopi ja Guffi juoksentelevat tottuneesti hevosten lomassa, pelkäämättä, mutta tarvittaessa kunnioittavasti väistäen. Tästä numerosta alkaa tallikoirasarja, jossa esittelemme erilaisia tallikoiria, niiden touhuja, tallikoirarotuja sekä koirien isäntiä ja emäntiä! Tallikoiria kolmessa polvessa Dixie, Whoopi ja Guffi viihtyvät hevosten kanssa Iloinen haukunta kuuluu kauas Ruskeasuon talleilla. Pia ja Jukka puolestaan tutustuivat Ruskeasuon talleilla käydessään Tinaan ja Inkaan, jotka ovat molemmat toimineet Pian ja Jukan opettajina. Niinpä. Sen jälkeläinen, mamma Whoopi puolestaan on 11, ja Whoopin poika Guffi 7-vuotias. Innostuin sitten itsekin kouluttautumaan ratsastuksenohjaajaksi, Inka kertoo
Hevoset ja koira samaa laumaa – Minusta tuntuu usein, että omat hevoseni pitävät koiraa oman Hevosten ja koiran keskinäisiin väleihin omistajan ei tarvitse puuttua, ne hoitavat kyllä kommunikointinsa itse, kun ei ihminen mene sähläämään siihen väliin. usein tallilla ihan vain omaksi iloksemme ja katselemassa muiden tunteja, Pia kertoo. 53 – Kokeneemmat talleilla liikkuvat koirat – Kokeneemmat talleilla liikkuvat koirat opettavat kokemattomammille, kuinka opettavat kokemattomammille, kuinka talleilla liikutaan. – Jos hevoset kokevat, että koira on liikaa jaloissa, ne eivät kuitenkaan koskaan tee mitään aggressiivista. sitten Inkan Whoopin jälkeläinen Guffi päätyi heille. Kun Pia ja Jukka käyvät ratsastustunneilla, Guffi ei yleensä ole mukana. Sen näkee, että ko. – Jos käydään kävelemässä ja koira jää jonnekin haistelemaan, hevonenkin pysähtyy, ja katsoo ikään kuin sanoakseen, että hei, nyt yksi jäi jälkeen ja puuttuu laumasta. Käymme laumansa jäsenenä, Inka sanoo. Ne saattavat hiukan nostaa jalkaa kuin näyttääkseen, että menetkös siitä, Inka toteaa. – Mutta se käy silti täällä monta kertaa viikossa, sillä asumme aivan lähellä ja lenkkeilymme suuntautuu aina tänne. – Hevosihmisillähän on usein myös koiria. Mutta enimmäkseen niillä on keskinäistä leikkiä. talleilla liikutaan. – Toinen hevoseni, ruuna, on sellainen, että sillä on vähän pilkettä silmäkulmassa, ja välillä näyttää siltä, että sen tekisi mieli hätistellä koiraa pois tieltä
Viisaitahan villakoirien pitäisi olla... mutta kun Leo oli nuori, se käveli kerran hyvin diivana tallilla sillä seurauksella, että putosi lantaluukusta lantalaan. 54 Kunnon poseeraus, kuuluva hirnahdus ja hymyä kameralle! Kun Jukka ja Pia Mussalo, Tina Schoultz ja Inka Normaa tulevat tallille, koirat ovat mukana. Mutta kun koira meni edellä, hevonen uskalsi tulla perässä ja oli paljon rennompi. – Oli syksy ja pimeää. – Ne luottivat toisiinsa ja ymmärsivät toisiaan. Koirasta apua hevoselle – Ei näillä koirilla ole talleilla ja tallin ympäristössä liikkuessa ole aikomustakaan karata, Tina sanoo. Gööttien kanssa Tinalle ei ole koskaan sattunut tallilla kommelluksia, mutta villakoira Leon kanssa sen sijaan on. Ruskeasuon talleillakin käy paljon koiria, joista monet voivat olla siellä vapaana. Ne pyörivät ja hyörivät innokkaina lähistöllä jo hevosia varustetettaessa. keneemmat talleilla liikkuvat koirat opettavat kokemattomammille, kuinka talleilla liikutaan, Inka sanoo. Onneksi oli eräs kengittäjä paikalla ja saimme sen yhteisvoimin sieltä ylös.. Näin, että hevosta vähän jännitti. – Göötit ovat viisaita koiria. Kun Tina oli aikanaan Tuomarinkylässä maastossa kokemattoman hevosen ja koiran kanssa, koirasta oli hevoselle apua. Menee enemminkin niin päin, että koirat vahtivat omistajia
Koiran ruumiinrakenne on vankka. Luonteeltaan se on uskalias, valpas, älykäs, ystävällinen ja energinen, ja sillä on taipumus haukkua. Mutta siihen oli varmasti joku hyvä syy! I. Länsigöötanmaanpystykorva muistuttaa suuresti saksanpaimenkoiraa, mutta on huomattavasti pienempi. – Ja tietysti sopiva luonne. Likaa hylkivä, hyvä karva on myös eduksi. Se on Ruotsista kotoisin oleva lyhytjalkainen, tarmokas koirarotu, jonka historia ulottuu viikinkiajalle, jolloin se toimi lehmäpaimenena ja vahtikoirana. Lyhyistä jaloistaan huolimatta länsigöötanmaanpystykorva on ponteva koira. Koiran osattava lukea hevosta Talleille sopii paimenkoira, joka luontaisesti seuraa omistajaansa. Turkki on lyhyt ja kova, alusvilla tuuheaa ja pehmeää. Koirakolmikon omistajat vakuuttavat, etteivät nämä göötit ole hurjia haukkujia – ja juuri silloin puhkeaa melkoinen haukkukuoro. 55 – Ruskeasuon talleilla tunnelma on mukava ja olosuhteet hyvät, toteaa Pia Mussalo. Se rakastaa seuraa ja leikkii mielellään toisten koirien kanssa, mutta parhaiten se viihtyy perheensä kanssa eli laumassaan. Länsigöötanmaanpystykorva I Länsigöötanmaanpystykorva sopii hyvin tallikoiraksi. Länsigöötanmaanpystykorva sopii hyvin perheja seurakoiraksi. Länsigöötanmaanpystykorvan erikoispiirteenä on häntien monimuotoisuus, sillä rodussa esiintyy synnynnäistä töpöhäntäisyyttä. Rodun liikunnantarve on suuri, joten koiran kanssa voi harrastaa monenlaista. – Ei ehkä mielellään esimerkiksi collie, joka haukkumalla ajaa. – Ja totta kai koiran pitää olla ketterä liikkeissään, että pystyy tarvittaessa väistämään nopeasti. Ja ettei mene tuonne tarhoihin jahtaamaan hevosia, Inka toteaa. Koiran pitää osata lukea hevosia ja ymmärtää niiden kommunikointia, Tina sanoo. Kouluttaminen on melko helppoa, ja länsigöötanmaanpystykorvia on käytetty myös pelastuskoiratoiminnassa. Oikein kova haukkujakaan ei ole paras mahdollinen tallikoira
Kylmänviileesti emännästä ohi vaan, ettei tuo turhia rupeaisi reissun tarkoitusta kyselemään. Hörppäsin sen ensimmäisen ja todennäköisesti viimeisen lämpimän hörpyn kahvistani ja puin kumisaappaat takaisin jalkaan. Katsoin varmuudeksi vielä ikkunasta pihatielle saadakseni vahvistuksen jo melko varmalle päätelmälleni: hevoset olivat irti. Lumisilla laitumilla ei juuri ääntä laukasta lähde, pelkkä pärskintä kertoo, että nyt on vauhtia ja villi meno, joten kyse ei ollut siitä. Tuoreen kahvin höyry hiveli lempeästi paleltuneita poskipäitä, mutta ei hivellyt kauaa. Ne mistä pitäisi lähtökohtaisesti päästä kulkemaan esimerkiksi sisään tai ulos, olivat joko jäätyneet kiinni tai eivät auetessaan enää suostuneet sulkeutumaan. J J J Tila sijaitsee keskellä peltoja. Oli kai parempi mennä itsekin paikalle selvittämään mitä oikein Hetkeni Kärjessä kotia kohti kaarsi tilan suomenhevonen Kaisteri ja hyvänä kakkosena risteytysponi Jerry. Siihen kun olisi ollut niin kovin vaikea vastata. Aavistelin myös, että pelloille tai metsään he eivät lähtisi. Aamupäivän pakolliset puuhastelut tallissa oli saatu päätökseen ja nyt vihdoin voisi hetken hengähtää ja nauttia itsekin kupin kahvia. Pihalla isännän ilmeestä pystyi päättelemään, että pari-kolmesataa suomalais-ugrilaista voimasanasarjaa oli saattanut laaksoon jo levitä. 56 Tiluksilla P akkanen paukkui pihalla ja sen tunsi myös poskissa. Pakkanen oli jäädyttänyt kaikki myös ympäristöstä. Läpiliikennettä ei ole ja nekin kulkijat, jotka tupiinsa kylänraittia kulkevat, näkyvät satojen metrien päähän. Varsinaista huolta irtolaiset eivät minussa aiheuttaneet, he tuskin omalla toiminnallaan saisivat vahinkoa aikaiseksi ja varmajalkaisina selviäisivät itsekin valitsemistaan reiteistä. Ensinnäkin eteneminen hangessa olisi liian työlästä ja vauhdin huuma tuntui paljon kovemmalta tietä pitkin kiihdyttäessä. villihevosena. Ikkunan alta hetkeä aiemmin kuulunut kolmitahtinen, rytmikäs ja neljän hevosen kaanonissa kaikunut töminä oli juuri päättänyt minun kahvihetkeni. Mutta sopivasti myös ne, minkä pitäisi olla visusti kiinni, olivat pakkasen pyörityksissä saaneet luvattoman suurta letkeyttä ja sen olivat huomanneet myös hevoset
Tunnen sen innon ja vimman Tunnen sen innon ja vimman joka joskus jännän äärellä oikein joka joskus jännän äärellä oikein kihelmöi ja kutkuttaa, saa tekemään kihelmöi ja kutkuttaa, saa tekemään mielenkiintoisia ratkasuja ja mielenkiintoisia ratkasuja ja muovautuu laumaälyn alla yleensä muovautuu laumaälyn alla yleensä päättömäksi toiminnaksi. Uusi elämä emäntänä yhdessä 70 eläinystävän kanssa on kaikissa tunneskaaloissaan rikastuttava, eikä yksikään päivä tilalla ole samanlainen. Tunnen laumani. Hyvän mielen mietteitä, iloa, elämää ja eläinpersoonia, ihan jokaiselle.. Hyvää mieltä, iloa ja elämää I Tiluksilla on lämminhenkinen 1940-luvulla rakennettu hyvin perinteinen suomalainen pieni maatila Uudellamaalla Vihdissä. Tiluksilla lauma kulkee yhdessä, eläimet ystävystyvät yli lajirajojen ja kertovat mennessään emännälle tarinaa elämisestä, elämästä ja siitä, mitä on kunkin persoonan takana. päättömäksi toiminnaksi. 57 Hetkeni I Tiluksilla emäntänä häärii 39-vuotias Helsingin kasvatti Annukka Cederlöf, joka lähti kokeilemaan yli kaksikymmentä vuotta mukana kulkenutta unelmaansa ja vaihtoi poliisin maiharit kuraisiin kumisaappaisiin ja kaupungin valot luonnon omaan teatteriin. villihevosena Tunnen laumani. Tiluksilla asukkaat, kuten kolme ratsua, kaksi ponia, kolme aasia, possut, vuohet, lampaat, ankat, kanat, koirat ja kissat jakavat saman pihapiirin, vapaa-ajan ja palvelusväen
Yleensä se on Pelle-poni, jolla jo pienen kokonsa vuoksi on aika paine pysyä perässä, eikä se kuntokaan ole enää viimevuosina ollut ihan huippuunsa viritetty. Tunnen sen innon ja vimman joka joskus jännän äärellä oikein kihelmöi ja kutkuttaa, saa tekemään mielenkiintoisia ratkaisuja ja muovautuu laumaälyn alla yleensä päättömäksi toiminnaksi. Perää pitänyt Pelle puolestaan luotti sisuun, sillä oli ennenkin pärjätty. I. Tunnen laumani. 58 Tilan raskaskalusto kotimatkalla. Päätin kävellä suoraan pihatiemme puoliväliin ja viheltää. Ei, he olivat jalosukuisia ja sairaan nopeita. pyynnöstä. Saattoipa olla ihan niin, että heinäjakelu olisi tuokion päästä jo portilla ja nälkähän se oli matkalaisille tosiaan tullut. J J J Käsitys laumaeläimestä tiivistyi konkretiaksi, kun katselin nyt naapurin pihatietä porhaltavaa nelikkoa. J J J Tein nopean tilanneanalyysin siitä mitä ja ketä olin ikkunasta nähnyt ja missä he nyt menivät. Derkun vanhana virkamiehenä luotti loppukirissään silkkaan voimaan. Ei isäntä sitä tiennyt, mutta hän tiesi, että tuolta ne tuli ja tuonne ne nyt oli menossa. “Vie vaan tarhaan ne porkkanat, ansaitsevat kyllä palkan, kun palasivat pyynnöstä, mutta riimuja ei enää tarvita.” Tarhassa puolestaan mittelöitiin nyt siitä, että kuka oikeastaan olikaan ollut kaikista rohkein ja kuka juoksi kurvissa kovimpaan. Nyt oli askarreltu. pullea, reilusti pörröinen ja jokseenkin helppoon elämään tottunut. Se hurmos alkaa yhdestä todellakin itsensä ylittäneestä ja kerää lisää energiaa seuraavasta samalla paisuen ja pullistuen. Kukaan hevosista ei säikähtäneellä olemuksellaan kirinyt tietä pitkin pierupukkisarjojen lyödessä tahtia ja tilsojen lennellessä puolikaaressa pientareille. Siinä hurmoksessa kiteytyi pihan perällä leppoisasti elävien laumaeläinten yltiöpäinen innostus, mikä yleensä purkautuukin kaahailuna, mutta joka harvakseltaan johtaa mihinkään aitojen ulkopuolella. Jännää oli ollut, mutta ei hitsit kun maistuikin hyvälle noi porkkanat. Päämäärää ei ollut, ei suunnitelmaa, eikä oikeastaan mitään ajatustakaan lopputuloksesta. Kaikilla oli tosi kyseessä, mutta kukaan ei tiennyt miksi ja mihin toiminnalla ylipäätä pyrittiin. Vihelsin kerran ja huusin “pooojaaaat..” kaikki liike pellon toisella puolen pysähtyi. Mentiin niin vimmatusti, tosin nyt 180-astetta toiseen suuntaan. J J J Tässä vaiheessa isäntä oli saanut kokoon jo nätin lajitelman erikokoisia riimuja, monivärisiä naruja ja ämpärillisen porkkanaa ja ryki nyt jäätynyttä tallin ovea takaisin kiinni. Ei tuo elämänsä vimmoissa edennyt orkesteri pieniä ja isoja, mutta sitäkin uljaampia hevosia pitkälle lähtisi ja todennäköisesti ihan kohta tapahtuisi se käänne, että joku alkaisi miettiä matkan tarkoitusta, johon kukaan porukasta ei osaisi antaa vastausta ja siinä kohtaa oikein tarjoiltu valmis ratkaisu ongelmaan “mulla on hei jo hiki” olisi erittäin tervetullut. Tai se on itsevarmuuteensa sokaistunut suomipolle, jolle mikään ei ole este, paitsi sitten jos alkaakin jännittää. Ja taas mentiin. Toiminta totisesti oli alkanut, myös isännällä, joka kiukunpuna poskilla ryki tallin kiinni jäätynyttä ovea auki hakeakseen jotain kättä pidempää, millä tuo nyt kylänraittia edennyt hippolauma pyydystettäisiin. Korvaparit pyörivät nyt linnuntietä noin 400 metrin päässä, kuin käynnistääkseen sopivaa ratkaisumallia täytäntöön pantavaksi. Tuon suoraviivaisen ajatusmallin kautta syntyi suhteellisen tarkka syväanalyysi siitä, miten asia tulisi ratkaista. Siihen asti suunnitelma oli todennäköisesti valmis, mutta siitä eteenpäin sitä ei enää ollut. Sen verran ehdin toimintaa ikkunasta kuitenkin nähdä, ettei kyseessä ollut paniikki. Touhukas meininki sai aaseihinkin sähköä ja pihalla tanssittiin hetki koko porukalla, aina tasan siihen asti, kunnes isäntä ja porkkanaämpäri saapuivat paikalle. Lopulta kun tämä suunniteltu suuri ja kielletyksi tiedetty loikka oli todistettu jo monen toimesta, saatiin yhdessä aikaiseksi eräänlainen hurmos. Porkkanoiden päälle piehtaroinnit, hörppy vettä ja sitte taas odotettiin. Koko pumppu kaarsi tietä pitkin ensimmäisestä risteyksestä vasemmalle, seuraavasta oikealle ja lopulta korvat tötteröllä minun ohitseni suoraan takaisin tarhaan, mistä olivat alun alkaen lähteneetkin. Jos hyppää ihan vaan vähän, voi hypätä ihan yli asti. Lopputuloksena kuitenkin oli, että kolmesta laudasta kaksi ylimmäistä oli tippunut hankeen. Ei väliä jätkät, nyt vaan hitsisti hanaa ja mennään! He olivat hetkellisesti elämänsä huipulla, rohkeina kaikki ja uhmasivat suurta maailmaa villihevosina. Se on huumaava tunne, sen pienen hetken, kunnes jollekin ekana tulee mieleen, että olisko tää jätkät nyt sitten tässä. Sekunnin aikana kukaan ei tiennyt mistään mitään, kunnes jollain välähti. Se oli silkkaa laumaelämän tiivistämää iloa, hurmosta ja pikku jännää, mitä yleensä suhteellisen turvallisessa elämässä maatalon pihalla ei synny, ilman pientä askartelua. Portin laudat olivat jääkuuran peittämänä lipsuneet osittain omiaan, mutta varmasti myös hieman avustettuina. Voin silmissäni nähdä sen ujosta ajatuksesta pikkuhiljaa mahdollisuudeksi ja edelleen toiminnaksi jalostuneen suunnitelman. oli tapahtunut. Heistä kukaan ei juuri nyt ollut lievästi Vie vaan tarhaan ne Vie vaan tarhaan ne porkkanat, ansaitsevat porkkanat, ansaitsevat kyllä palkan, kun palasivat kyllä palkan, kun palasivat pyynnöstä
– Mutta kun puhutaan suljetusta populaatiosta, pieni määrän muutos ei vielä hirveästi ratkaise, Mäenpää sanoo. Kun peilataan muutama kymmenen vuotta taaksepäin, sukulaisuusaste on kasvanut varsinkin juoksijoiden kohdalla. Astutusmäärät kasvoivat viime vuonna lämminverisillä ratsuhevosilla, mutta muilla ne ovat suunnilleen edellisvuoden tasolla. 59 K otimaisessa ratsuhevoskasvatuksessa Suomessa tehdään Hippoksen jalostusjohtajan Minna Mäenpään mukaan kansainvälisen tason laatukasvatusta, vaikkakin pienessä mittakaavassa. – Jos kaikki ratsuhevoset otetaan mukaan, niiden astutusten lukumäärä viime vuonna oli 733, edellisvuonna 658. Näkee, että kun kasvattajat tekevät valintojaan, he todella panostavat laatuun. Meidän ikäluokkamme menevät nyt kovempaa kuin ennen, Mäenpää sanoo. Määrän osalta suomenhevosissa oltiin nyt suunnilleen sillä tasolla, jolla on oltu viimeiset viisi vuotta. – Mutta ilahduttavaa on syntyneitten varsojen määrä, joka viime vuonna oli 1 105. Lämminveriset ratsuhevoset olivat reilusti plussan puolella edellisvuoteen verrattuna, ja rotuponien osalta määrä pysyi samana. Samoin lämminverisillä ravihevosilla oltiin lähes samalla tasolla, vähennystä edellisvuoteen oli noin 30 astutusta. Vastaavassa luvussa oltiin viimeksi vuonna 2013. www.hevossairaala.. Ajanvaraus arkisin 8–16 puh. – Samoin on lämminveristen ravihevosten kohdalla. – Seuranta tunnuslukuja kehitetään koko ajan. Viime vuonna astutuksia oli 1 832, kun vuonna 2019 niitä oli 1 838. den tasolla, nyt oli vain muutama astutus vähemmän, ilmenee Hippoksen viime vuoden alustavista astutustilastoista. 040 416 6052 Suomenhevosten astutukset säilyivät lähes edellisvuoden tasolla, pudotusta on vain hieman. Lämminveristen ratsuhevosten astutuksissa kasvua Suomenhevosten astutuksissa oltiin viime vuonna suunnilleen suunnilleen edellisvuoLämminveristen ratsujen astutukset lisääntyneet Kasvatustoiminnan laatu parantunut Suomalaisessa hevoskasvatuksessa laatu on hyvä, ja se on edelleen parantunut. I. – Huoli suomenhevosista ei siis sikäli ole kasvanut, vaan päinvastoin on nähtävissä pientä piristystä. Suomenhevosilla pientä piristystä Kriittisimpänä rotunamme on pidetty suomenhevosta, koska se on suljettu populaatio, jota ei tuonnilla voida tukea. – Ratsut ja ponit ovat hiukan haasteellisemmat ilmoittaa – me seuraamme tietysti ennen kaikkea meillä kantakirjattuja rotuja, mutta meillä on astutustilaistoissa muutakin informaatiota, Mäenpää toteaa. Viime vuoden luku oli 1 545, ja edellisvuoden 1 575. On tärkeää seurata, mitä populaation sisällä tapahtuu, eli miten sukulaisuus ja sukulaistuminen etenevät. Ponien kohdalla astustusmäärä on ollut sama sekä viime vuonna että edellisenä, 626. – Kasvatustoiminnan laatu on kaikessa parantunut. – Aika kapea se ikäluokan kärki tietysti on, mutta ilahduttavaa on myös se, että joukko kapean kärjen takana on laaja, Mäenpää toteaa. Ja se näkyy kyllä sitten kilparadoilla. Esimerkiksi suomenhevosien kohdalla perinnöllinen taso sekä ratsuettä ravipuolella on noussut huomattavasti
Samat periaatteet pätevät sekä raviettä ratsutalleissa, mutta tietysti esimerkiksi karsinoiden koko on mitoitettava hevosten koon mukaan. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen. Ratsuhevoset ovat keskimäärin hieman kookkaampia kuin ravihevoset. 60 Tallirakentaminen Hevostalli on suunniteltava ja rakennettava hevonen edellä Riittävät tilat ja hyvä ilmanvaihto tuovat viihtyvyyttä kaikille Hevostallin voi rakentaa tai rakennuttaa monella tavoin, mutta riittävät tilat, tehokas ilmanvaihto ja ennen kaikkea käytännöllisyys ovat olennaisia asioita
Toinen tärkeä seikka on työntekijöiden arjen helpottaminen erilaisilla päivittäiseen työntekoon vaikuttavilla tilaratkaisuilla, sanoo useita hevostalleja rakentanut hämeenlinnalainen Petri Korhonen. Lämmöntalteentottoa ei välttämättä tarvita, jos korvausilmaputken voi asentaa kulkemaan tallin harjalla. Tallinsa Korhonen rakensi vuonna 2005. Toimiva tilaRiittävät tilat ja hyvä ilmanvaihto tuovat viihtyvyyttä kaikille Petri Korhoselle hevosten, kuten Ellin, viihtyvyys on tärkeintä.. – Etenkin syksyllä sisätiloihin kertyy kosteutta runsaasti. Korhonen pyörittää 30 hevosen MP Riding Centertallia Hämeenlinnassa. Yksi ilmanvaihdon kannalta oleellinen tila on loimien kuivaushuone. Viime vuosina talleja on tullut myyntiinkin, mikä kielii muutoksista koko hevosalalla. Suosittelen lämpöeristystä satulahuoneen ja tallin välillle, koska tallissa lämpötila on noin seitsemän astetta, kun satulahuoneissa asteita on 15-20. – Ammoniakki ei omien kokemusteni mukaan nouse ylös kovinkaan merkittävässä määrin, minkä takia poistoilmalle on hyvä varata putki nimenomaan karsinan alaosasta. – Olen itse käyttänyt käänteistä ilmanvaihtoa. Viimeisten runsaan kymmenen vuoden aikana Korhosen yritys on rakentanut talleja useita vuosittain ympäri maata. Työnsä ohella Korhonen on kilpaillut aktiivisesti esteratsastuksessa sekä kotimaassa että ulkomailla. Tallien saneeraukset liittyvät aika usein pohjien uusimiseen ja suojaseinien kunnostamiseen. 61 O lennaista on aina hevosten viihtyvyys. – Tuloilma otetaan katon harjalta sen korkeimmasta kohdasta, minkä ansiosta sisääntuloilmaputki pysyy lämpimänä. Ei tietysti ole pahitteeksi, vaikka katossa olisi jonkinlainen poistoputki ammoniakille. – Tallinpito on tänä päivänä aika huono bisnes, välilliset työvoimakulut ovat aika suuret, eikä ihmisillä ole varaa näin kalliisiin ”harrastuksiin” . Korhosen tallissa on automaattinen lannanpoisto, jota on vieläkin melko harvassa tallissa. Ilman pitää vaihtua muuallakin kuin katon rajassa, jossa vaihtuu vain lämmin ilma. Ilmanvaihto voi olla sinänsä tehokas, mutta se saattaa vain kylmentää tallia. Ilmanvaihtoon kannattaa paneutua Korhonen pitää hevosten viihtyvyyden kannalta olennaisimpana hyvää ilmanvaihtoa. Leipätyönsä Korhonen tekee omassa Rakennuspalvelu P Korhonen Oy:ssa. – Sinne suosittelen aina asennettavasi erillisen kosteudenpoistojärjestelmän. Harjoittelen koko ajan ja aion palata kilpailuihin, kun olosuhteet sallivat. – Kilpailut ovat jääneet koronan ja osin oikean hevosen puuttumisen takia. Talli oli tuolloin monessa suhteessa aikaansa edellä ja on sitä edelleenkin. Itse asiassa uudisrakentaminen on aika harvinaista, ei edes jokavuotista. Putki lämmittää tuloilman, koska ilma lämpenee karsinoihin laskeutuessaan. Ilmanvaihto pitää tallissa olla, mutta ratkaisut ovat hyvin kirjavia. – Tallia on aina mietittävä hevoset edellä. Kuivaushuone on ehkä tallin kostein ja lämpimin huone. Tilajärjestys säästää askeleita Tallin tilojen suunnittelu riippuu suuresti tilojen käytöstä ja hevosten määrästä. – Riittävän ilmanvaihdon voi toteuttaa monella tavalla, mutta olennaista on, että koko tallin ilma vaihtuu. – Kymmenestä rakennusprojektista kuusi liittyy jollakin tavalla hevosalaan, mutta kaikki projektit eivät ole uuden rakentamista. Pääsiasia on, että ilma kiertää tehokkaasti. Ilmanvaihto voi olla eri tavoin hoidettu tallin eri osissa. Kuivaushuoneeseen voi asennuttaa erillisen ilmanvaihtokoneen, joka kuivaa ilmaa tehokkaasti. Myös tallityöntekijöille tehokas ilmanvaihto luo miellyttävän työympäristön. Ilma imetään karsinan alareunasta alle metrin korkeudelta. Jokaiseen karsinaan voi sijoittaa oman ilmanvaihtoputkensa, joka imee ammoniakkipitoisen ilman lattian rajasta kanavaan. Korhonen on itse suunnitellut ilmanvaihdon, jossa järjestelmä toimii tasapainoisesti koko tallissa. Vaikka ilmanvaihto olisikin tehokas, suosittelee Korhonen silti talliin avattavia ikkunoita. Avautuvat ikkunat toimivat tuolloin ikään kuin ilmanvaihdon tukena. – Hyvän ilmanvaihtojärjestelmän tärkein ominaisuus on tehokas lämmöntalteenotto
Jos hevosia on yli 20 ja tallissa vain yksi käytävä, tallista tulee aika pitkä. – Mikään ei estä rakentamasta minimivaatimuksia tilavammankin tallin tai karsinan, esimerkiksi korkeutta voi olla enemmän kuin määräykset edellyttävät. Karsinassa saa olla tilaa ja korkeutta. Karsinassa tilaa kannattaa olla hieman enemmän, etenkin jos hevonen on kookas. Käytännöllisyyden kannalta on hyvä, jos tallissa pääsee kiertämään ympäri. Satulahuone ja pesupaikka ovat hyvä sijoittaa mahdollisimman lähelle sisääntuloa. Samasta syystä tallista pitäisi olla lyhyt kävelytysmatka tarhoille. Tallin ulosja sisäänkäynnille paras paikka on useinmiten pääty. Kookas. – Kahden käytävän talli puoltaa paikkaansa, jos hevosia on enemmän kuin parikymmentä. Karsinan tulee vaatimusten mukaan minimissään kooltaan 3x3 metriä. järjestys säästää turhia askeleita. Käytävän tulee olla sen verran leveä, että hevoset mahtuvat ohittamaan toisensa. Vähimmäiskoko ja -korkeus Määräykset sanelevat karsinoille tietyt vähimmäiskoot hevosen koon mukaan. Kahden käytävän talli tulee kalliimmaksi, mutta on käytettävyytensä ansiosta ehdottomasti parempi vaihtoehto. Monesti tallin suunnitteluvaiheessa ei tulla ajatelleeksi, että ihmisillä kertyy työpäivän mittaan askeleita aika tavalla. – Työntekijöiden kävelymatkat vähenevät ja hevosiakin on helpompi viedä ulos. Pesupaikkojen letkut suosittelen vedettäväksi yläkautta, mikä on käytännöllistä, sanoo Korhonen. – Valjasja pesuhuone kannattaa sijoittaa vierekkäin ja lähelle uloskäyntiä. 62 Kaksi ulostuloa päädystä helpottaa muun muassa hevosten viemistä tarhoihin
Hevosten kavioista jää lattialle helposti lunta ja jäätä. – Ikkunan kokoa ei ole määritelty, mutta sellainen 90 x 120 sentin ikkunakoko on yleensä sopiva. Kun lattia kuluu rosoiseksi, sen harjaaminen luudalla käy työstä. – Keski-Euroopassa EU-säännökset otetaan monesti aika väljästi ja siellä tuskin kiinnitetään tällaisiin yksityiskohtiin kovin paljon huomiota, sanoo Korhonen. Teollisesti valmistettu puu on kovaa ja sillä voi korvata afrikkalaisen puun kovuuden puolesta. – Tänä päivänä afrikkalainen puu ei ole ekologisesti paras vaihtoehto. – Tietysti se on työläs vaihtoehto, koska lattiat on tehtävä kahteen kertaan. Tuhannesta hevosesta varmaan 999 pääsee ulos riittävästi. Pesupaikan letkut on vedetty yläkautta. Suomessa on paljon vanhoja ja hienoja talleja, joissa vähimmäiskorkeusvaatimus ei aivan täyty jonkun yksittäisen palkin takia. Karsinoiden lattia saa jäädä 10-20 senttiä viereisen käytävän lattiaa alemmaksi. Uskon että, Suomessa hevosia pidetään äärimmäisen hyvää huolta verrattuna moneen muuhun maahan. hevonen pitää ison karsinansa puhtaana paremmin. Aikanaan on suosittu kovaa afrikkalaista puuta, mutta Korhonen ei pidä sitä hyvänä ratkaisuna. Korhonen suosittelee tallin keskimääräiseksi korkeudeksi 3,5 metriä karsinoiden kohdalla, mikä on metrin verran enemmän kuin laki suoranaisesti määrää. 63 hu mm a & ka ik ki o nn is tu u! MANEESIT Jarkko 0400 861 156 | Turkka 0400 311 686 | Iro 040 652 2264 | Automaattisesta lannanpoistosta merkkinä ovat karsinoiden edessä olevat lattialuukut, joiden kautta lanta kulkee lattian alla olevia kuljettimia pitkin ulos tallista. – Betoni on helppo pitää puhtaana, mutta sen ongelmana on kuluminen. Kun ilmatila on suuri, myös valmista happea on riittävästi. – Minusta karsinoiden kokoa tärkeämpää on, että hevoset saavat ulkoilla riittävästi. Hevosten karsinoiden pohjat kannattaa valaa kosteussuojalla käsitellystä betonista, jottei ammoniakki imeydy lattiaan. Mutta käytävä pysyy puhtaana, mikä helpottaa käytännön työtä tallissa. Kun hevoset ovat tyypillisesti päivisin ulkona happea kertyy talliin ja happiresurssi riittää paremmin yön ajaksi. Ikkunan alareunan tulee olla hevosen kaulan alaosan kohdalla. Muuten hevonen tuppaa hyppimään karsinassa. – Laki määrittää korkeudeksi kolme metriä, mutta olen rakentanut talleja, jotka ovat harjaltaan 5,5 metriä. Betonin etu on sen helppohoitoisuus. Siivous helpottuu huomattavasti, koska purut eivät valu käytäville karsinoiden ovia avattaessa. Hapen määrä vähenee tallissa yön aikana. Syviä uria voi tietysti tasoittaa, jos tarve vaatii. – Kivilattia on työläs rakentaa, mutta se ei ole liukas. Hevoselle lattian urat ovat vain hyvästä, sehän pysyy paremmin pystyssä. Muovilankku on kuitenkin edullista ja ehdottoman kestävää karsinan seinissä. Ikkunan pitää olla riittävän iso Määräysten mukaan ulkoseinällä jokaisen karsinan kohdalla tule olla ikkuna, josta hevonen voi seurata maailman menoa. I. Hevosilla on tapana työntää kuivikkeita karsinoista käytäville. – Minusta hienon rakennuksen purkamisessa ei ole mitään mieltä vain sen takia, että katto on kenties muutaman sentin liian alhaalla. Karsinan seinien materiaaliksi Korhonen suosittelee muovia tai teollisesti valmistettua puuta. Toisaalta kivilattia on hieman hankalampi pitää puhtaana kuin betonilattia. Käytävälle sopii kivi Karsinoiden lattiamateriaaliksi sopii parhaiten betoni, mutta käytävien on hyvä olla betonista valmistettua katukiveä. Hevonen on utelias eläin ja sille ikkuna, josta todella näkee ulos, luo viihtyvyyttä. Kivilattia saattaa tulla hieman edullisemmaksi, etenkin jos sen tekee itse. Pesupaikoilla lattiamateriaaliksi soveltuu esimerkiksi kumibitumi, Petri Korhonen sanoo. Teollisesti valmistettu puu on yleensä puristettu bambusta, eikä se elä kuten puu yleensä tekee
Kovilla pakkasilla tärkeintä on tietenkin kerrospukeutuminen ja siinä ratkaisevaa on alin kerros. Kuva: Back on Track Vauhdikkaassa harrastuksessa suojataan pää hyvällä kypärällä ja käytetään paukkuliiviä. I Ratsastushousujen pito auttaa pysymään satulassa. Hevosurheilussa saattaa sattua ja tapahtua, joten päätä on syytä suojata ihan tallityöskentelystä tunnille. Tuotteet sopivat käytettäviksi vammojen ennaltaehkäisyyn, lihasten tulehdusperäiseen kipuun sekä niveloireisiin. Sen tulee sopia hyvin ja olla mukava pitää, näiden seikkojen takia kypärää kannattaa aina sovittaa ennen ostamista, kannustaa Virtanen. Kuva: Back on Track Kypäriä on useanlaisia ja sopivan löytämiseksi, sitä tulisi aina sovittaa. Kangastuotteiden erityisellä lämmöllä hoidetaan sekä omia että hevosen lihaksia. 64 Ratsastajan varusteet B ack on Track Oy:n country managerin Krista Virtanen mukaan ratsastusharrastuksessa, kuten kaikissa varusteissa, kannattaa aina ottaa lähtökohdaksi turvallisuus. Kuva: Back on Track Welltex -kankaasta tehdyillä varusteilla on lämpöä hyödyntäviä ominaisuuksia, kertoo Back on Track Oy:n country manager Krista Virtanen.. Lämpöä heijastava ominaisuus – Kaikki Back on Trackin tuotteet on valmistettu funktionaalisesta Welltex-kankaasta, jolla on lämpöä heijastava ominaisuus. – Tärkeimpiä varusteita ratsastajalle ovat kypärä, paukkuliivi eli mukava turvaliivi ja hyvät ratsastushousut, luettelee Virtanen. – Olennaisin varuste ratsastusharrastuksessa on kypärä. – Viilentämiseen, esimerkiksi hellekeleillä, on tarjolla Cool on Track -peite. – Tuotteet heijastavat kehon lämpöä ja olemme vuosien varrella kehittäneet kangasta siten, että se on mahdollisimman hengittävä. – Tärkeää kypärässä on myös sen istuvuus. – On myös hyvä huolehtia hevosesta, jolle Welltex-kankaan lämpöhyödyt sopivat erinomaisesti. Teksti: Kati Wikström kastuttaa verenkiertoa, jolloin lihakset vetreytyvät ja kykenevät parempaan suoritustehoon, Virtanen sanoo. – Koska materiaali toimii ihon kanssa yhdessä, soveltuu se niin pakkasille kuin helteillekin. Kypärämme EQ3 Lynx, voitti Folksamin turvallisin kypärä -testin vuonna 2018. Pitkäaaltoinen lämpösäteily vilRatsastajan olennaiset varusteet Turvallisuus on tärkeintä Ratsastusvarusteiden tulee olla turvallisia, istuvia ja mukavia käyttää. Samanlainen peite löytyy myös koirille
Kypärän tulisi olla uusi, eikä esimerkiksi kaverin vanha, koska sellainen ei aina täytä turvallisuusvaatimuksia eikä kenties jo kolhuja kokeneena auta kiperässä tilanteessa. Erityisesti lapsilla, tällaiset seikat voivat saada liikaa huomiota ja keskittymisen vaarallisesti herpaantumaan. Lehtosen mukaan hyvän pidon antavat housut, esimerkiksi minichapsit ja turvaliivi sekä ratsastushanskat ovat kaikki varusteita, jotka suojaavat, parantavat turvallisuutta ja mahdollistavat keskittymisen itse ratsastamiseen. Kuva: Börjes Kotimäki Oy. – Kypärän tulee olla oikean mallinen ja sopivan kokoinen, housujen tarpeeksi istuvat, ei siis liian löysät eikä liian kireät. I Ratsastusvarusteissa on mistä valita, olennaisinta on kuitenkin varusteiden sopivuus itselle. Monesti nykyään saappaan sijasta käytetään ratsastusnilkkureita, joihin on tarjolla erilaisia pohjavaihtoehtoja ja niiden kanssa minichapseja. Kuva: Börjes Kotimäki Oy Ratsastussaappaisssa ja nilkkureissa oleva korko estää jalan luiskahtamisen jalustimesta. Kuva: Börjes Kotimäki Oy Ratsastushanskat ovat on hyvä sovittaa ennen ostamista. Kuvassa myös satulapukki, jossa saa kätevästi testattua turvaliivien ja housujen sopivuuden myös satulassa istuen. Epäsopivat varusteet ovat turvallisuusriski. – Istuvuus on varusteissa tärkeää, jotta hevosen selässä ei tarvitse miettiä epämukavia ja epäsopivia vaatteita eikä esimerkiksi korjailla kypärän asentoa. 65 B örjes Kotimäki Oy:n yrittäjän Tuikku Lehtosen mukaan on ymmärrettävää, ettei ratsastusharrastusta aloittaessa välttämättä halua hankkia heti kaikkia mahdollisia varusteita. – Korollisia, ratsastukseen sopivia kenkiä tarvitaan, jotteivat jalat luiskahda jalustimista. Mukavuutta ratsastukseen Juuri oikean kokoista Ratsastusvarusteiden tulee olla sopivia ja mukavia, jotta harrastaessa pystyy keskittymään olennaiseen. Kuva: Börjes Kotimäki Oy – Ratsastusjalkineen pohjan tulee olla tarpeeksi taipuisa ja pitävä, jotta tuntuma jalustimeen säilyy. Turvaliivit suojaavat ratsastajaa ja vahvistavat nimensä mukaisesti turvallisuutta, sanoo Börjes Kotimäki Oy:n yrittäjä Tuikku Lehtonen. Hanskat eivät saa pyöriä käsissä, mutteivat myöskään kireydellään estää käsien kunnollista liikuttamista. – Olennaisinta ovat hyvät varusteet, joilla parannetaan turvallisuutta sekä ratsastamisen mukavuutta. Lehtonen korostaa, ettei lasten ratsastusvarusteissa tulisi olla liikaa kasvuvaraa
Vaatteiden materiaaleihin ja puhtaanapitoon kannattaa kiinnittää huomiota. Kypärän on täytettävä turvallisuusluokitukset ja turvaliivin on oltava juuri oikean kokoinen. Kuva: Eläintarvikeliike Voimaeläin Oy R atsastajan olennaisimmat varusteet ovat kypärä, turvaliivi ja ratsastukseen soveltuvat jalkineet. C O M Huomio materiaaleihin Säässä kuin säässä Omaan tarpeeseen hankitut, juuri oikeanlaiset varusteet tuovat iloa pitkään. Tuotteissa on myös paljon erilaisia teknisiä ominaisuuksia, joilla lisätään ratsastusmukavuutta. – Asusteista suosituimpia ovat tietysti ratsastussukat, joita on kivaa vaihdella fiiliksen mukaan, valikoimaa on runsaasti. Myös puolichapsit ovat hyvin suosittuja ja niitä löytyy sekä nahkaisina että synteettisinä. Samat valintakriteerit koskevat myös raviharrastajia. 66 T I L U K S I L L A . – Pidempään ratsastaneet, kilpailevat ratsastajat tarvitsevat laadukkaita saappaita ja kilpailuvaatteita. Teknisillä ominaisuuksilla lisää mukavuutta Simosen mukaan tärkeintä on, että varusteet istuvat ja ovat sopivia käyttäjälleen. I. – Lisäksi tarvitaan sopivat ratsastushousut sekä hyvät sormikkaat, listaa Eläintarvikeliike Voimaeläin Oy:n yrittäjä Susanna Simonen. Kuva: Eläintarvikeliike Voimaeläin Oy Euro-star Lava talviratsastustakki, jossa on heijastavia yksityiskohtia. Oikein valitut ratsastusvaatteet tekevät harrastuksesta mukavaa säällä kuin säällä. Vaatteissa on myös paljon eroja hengittävyydessä, vedenpitävyydessä, kestävyydessä… – Vaatteissa on isojakin hintaeroja, jotka monesti selittyvät teknisillä ominaisuuksilla. Niitä on testattu ja suunniteltu juuri ratsastajien tarpeisiin. Penelope -malliston laukut ovat herättäneet ihastusta. Jatkuvasti lisääntyvät myös erilaiset lifestyle-asusteet, esimerkiksi joulukuussa saimme ihania Penelope -malliston nahkalaukkuja, ihastelee Simonen. – Ratsastusjalkineitä ja kypäriä voi myös tuunata persoonallisemmiksi. Muotoiltu vyötärö pitää selän lämpimänä, samoin kuin lämmin toppaus. Takin materiaali on hengittävää. Panostaminen turvallisuuteen ja materiaalien teknisiin ominaisuuksiin maksaa itsensä ajan kanssa takaisin
Hoitajatietoja on pystynyt lisäämään Heppa-järjestelmään muutaman vuoden ajan, mutta varsinaisia tilastoja hoitajien osalta ei ole ollut. Menestyvän ravihevosen takaa löytyy menestyvä hoitaja Suvi Himanka oli viime vuonna Suomen voitokkain hevosenhoitaja. Hoitaja tunteekin omat passihevosensa perin pohjin. Edellytys hoitajan lisäämiseksi on, että hoitajalla on tunnukset Heppaan. Mielenkiintoista että pärjättiin hyvin, vaikka oli tuommoinen erilainen vuosi. H evosenhoitajan rooli ravihevosen menestyksessä on kiistaton. Joka päivä, kun sama ihminen toimii saman hevosen kanssa, niin sitä huomaa, että mikä käytös on sille milloinkin normaalia, Himanka avaa hevosenhoitajan roolia. Raviratojen tilastointi mahdollistaa paikallisten hoitajaliigojen järjestämisen, ja vuodelle 2021 liigat ovat käynnissä mm. Jyväskylän Killerin, Joensuun Linnunlahden sekä Vermon raviradoilla. Hoitajien menestystä on mahdollista seurata nyt Mobiilihepan tilastotyökalun kautta. – Periaatteessa hoitaja tekee kaiken passihevosen kanssa, vaikka toki Markku Nieminen ajaa niin paljon meidän hoitajien hevosia kuin hiittipäivien aikana kerkeää. Kuvassa Mika Forssin ohjastama Himangan passihevosiin kuuluva Q-Rex Oak. Voittojen lisäksi hevosten sekä taustajoukkojen tilastoja on mahdollista suodattaa starttimäärän ja voittosumman perusteella. Sitten jalkojen hoidot ja muut hommat. Hevosten hyvinvoinnista ja valmistautumisesta vastaavien ammattilaisten menestyksen seuraaminen on jatkossa helpompaa Hippoksen Mobiilihepan vertailutyökalun avulla. Ei sitä tässä ammatissa sillä tavalla ajattele numeroita. Se on harvinaista, että kaikki passihevoset ovat talvitauolla samaan aikaan. Tilastotyökalun ominaisuudet ovat päivittyneet hoitajatilastojen myötä. Periaatteessa hoidat kaikki asiat ruokinnoista tarhauksiin sekä ajamiset ja raveissa käymiset. Kuva: Hippos/Hanna Laakso Himangan hoitohevosiin lukeutuvat muun muassa komeissa voittoputkissa kilpailevat Joseph Boko ja Skyfall Shine sekä kolmivuotisikäluokan parhaimpiin lukeutuvat Consalvo ja Star Town Kemp. Make on tosi mukava pomo, ja saamme hoitajina paljon vastuuta.” – Hoitajan tärkein tehtävä on tuntea oma passihevosensa. Viimeinen puolikas ja varsinkin syksy sujuivat hevosilta hyvin. Hippoksen Mobiilihepan vertailutyökalun avulla päästään seuraamaan hoitajien eri vuosien valtakunnallista sekä alueellista menestystä. I. – Olihan se mielenkiintoista, kun tilastot tulivat julki. Hippoksen Mobiilihepan tilastotyökalun avulla hoitajien menestyksen seuraaminen helpottuu merkittävästi. Työkalusta käykin ilmi, että viime vuoden hoitajaliigan voittajaksi nousi Markku Niemisen tallilla työskentelevä Suvi Himanka, jonka ”passihevoset” juoksivat vuonna 2020 kilparadoilla peräti 35 ykkössijaa. Tosi kiva lisä, että hoitajillekin tuli oma tilasto, Himanka kommentoi. Oikeastaan kaikki mitä hevosen elämään liittyy. Hoitajatilastoja pystyy vertailemaan mm. Ravihevosten hoitajan tulee olla myös 16 vuotta täyttänyt. 67 Viime vuoden voitokkain hevosenhoitaja oli Suvi Himanka. Hevosten valmentajat voivat lisätä hoitajat Heppa-järjestelmään. eri vuosien sekä raviratojen välillä. – Vuosi oli tosi poikkeuksellinen, kun korona katkaisi ravit kokonaan ja omalta osalta tuntuu, että voitot alkoivat kertyä vasta kesäkuun alusta. Selvä yhteys menestykseen Hoitajat vastaavat hevosten hyvinvoinnista ja yhteys kilpailijan menestykseen on kiistaton. Vuodesta jäi tosi hyvä fiilis, Suvi Himanka toteaa
Vuoden 2021 maatiaiseläin on suomenhevosen työhevoslinja. Vermon Ravikoulun toiminta on osa osana Emmi Paanasen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan täydennyskoulutusta Itä-Suomen yliopistolla. Toiseksi viimeisellä kerralla hän jo halasi isoa lämminveriravuria Don Herkulesta, iloitsee Emmi. I Teksti ja kuvat: Paula Rintamaa/Hevosopisto. Työhevosella on ollut myös tärkeä rooli hevostaitoperinteiden säilymisessä. Eräs konkreettinen esimerkki oppimisesta on toiminnanohjauksen sekä kehollisten koordinaatiotaitojen vahvistuminen, kun harjoittelemme vaikka ohjastamista kärryillä. – Meillä on tällä kurssilla ollut seitsemän osallistujaa. – Jos nuorella on keskittymisvaikeuksia, hevosen kanssa toimiessa on pakko keskittyä siihen mitä on tekemässä, sillä hevosen Hevosopiston Vermon ravikoulussa järjestettiin yhteisöpedagogi Emmi Paanasen (oik.) johdolla tavoitteellista hevostoimintaa nuorille, joilla on oppimisvaikeuksia. Moni voi kokea keskittymisen, hahmottamisen, muistamisen tai vaikka sosiaalisten tilanteet haastaviksi. Jos nuorella on oppimisvaikeuksia, paras tapa auttaa häntä ei välttämättä ole koulumainen opetus, vaan erilaisia taitoja opetellaan tekemisen ja toiminnan kautta. Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan kehittäminen Ravikoululla jatkuu hyvien kokemuksien myötä. Sankari – Eri-Luonnos). Maatiaisrotujen sukupuutto merkitsisi myös suomalaisen kulttuurin köyhtymistä. Geenivarantoa unohtamatta Suomenhevosen työhevoslinjoissa on säilynyt harvinaisempia sukulinjoja, joiden merkitys voi tulevaisuudessa korostua pyrittäessä pitämään suomenhevonen puhtaana perinnöllisistä sairauksista ja koko rodun geenivaranto laajempana. Ominaisuuksiltaan maailman monipuolisin ja luonteeltaan nöyrä ja palvelualtis alkuperäisrotumme antaa mahdollisuudet moneen käyttöön, summaa kansallisrotumme parhaita puolia Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää. Nykypäivän työhevonen on sekä nostalgisten tunteiden herättäjä, että innostava harrastuskumppani. He ovat 15-29 -vuotiaita nuoria, joilla on elämässään erilaisia haasteita, kertoo Asta. Yhteisöpedagogi Emmi Paananen on vetänyt tavoitteellista hevostoimintaa Vermossa nuorille, joilla on oppimisvaikeuksia. Toiminnan yksi tavoite on, että nuori saavuttaa hevosen kanssa luottamussuhteen. I Suomalainen työhevonen vuoden 2021 maatiaiseläin Suomalaisia työsuunnan jalostusoreja edustaa 2011 syntynyt Tanja Lundstenin omistama Tuohivirsu (R.T. Viime syksynä toiminta on alkoi myös Hevosopiston Vermon ravikoulussa. Syrjäytymässä olevilla maatiaisroduilla on taloudellis-biologinen ja tieteellinen merkitys, sillä niiden erityisominaisuuksia voidaan tarvita tulevaisuuden kotieläintaloudessa, kun tuotanto-olosuhteet, jalostustavoitteet ja kuluttajien tarpeet muuttuvat. Kuva vuodelta 2017. Luottamussuhde hevosen kanssa – Elämyksellisyys ja toiminnallisuus ovat tärkeitä, kertoo Emmi Paananen. Toiminnallisuuden avulla monet taidot vahvistuvat ihan huomaamatta. Kaikki suomenhevosen työsuunnan jalostukseen hyväksytyt oriit löytyvät Heila-jalostusjärjestelmästä, jossa suomenhevosten sukuihin kannattaa tutusta laajemminkin. Ihmisen kesyttämien eläinlajien geneettinen monimuotoisuus turvataan yhdeltä osaltaan ylläpitämällä alkuperäisrotuja. Monet suomalaiset alkuperäisrodut ovat nykyisin pieniä, uhanalaisia rotuja. Nyt suomalainen työhevonen on valittu myös Vuoden maatiaiseläimeksi. Eräskin nuori oli alussa niin arka, että jo talliin tulo pelotti. Rodut ovat tärkeä osa suomalaisuutta ja ansaitsevat tulla säilytetyksi elävänä osana maamme kulttuuriperintöä. – Kun nuori uskaltaa tutustua hevoseen, hän samalla harjoittelee kommunikointia sen kanssa ja joutuu miettimään sen hyvinvointia kaikessa toiminnassa. Kuva: Hippos/Fager-Pintilä T yöhevosten aika ei suinkaan ole ohitse – erilaiset työja perinneajotavat tekevät voimakasta paluuta. Työhevosilla on kysyntää luontoa säästävässä metsätyössä, maaperän elvytyksessä ja viheralueiden hoidossa sekä monenlaisessa harrastuskäytössä. Jekku-ponia värjättiin vesiliukoisilla, turvallisilla väreillä. Hevosen kanssa toimiessa harjoitellaan kaikkea tätä, ja opitun voi siirtää sitten arkielämään. – Toivomme, että työhevosen perinteinen rooli säilyy tulevaisuudessakin, mutta samalla monipuolistunut käyttö tuo paljon uusia mahdollisuuksia. Työhevosella on tärkeä tehtävä erityisolosuhteissa, joihin esimerkiksi metsätai peltotyökoneet eivät sovellu. Nuoret ovat osallistuneet valmentajansa Asta Kohtalan kanssa toimintaan osana Kohti itsenäistä elämää -nuorten kurssia, jota järjestää Helsingin seudun erilaiset oppijat ry. 68 H evosopistolla on pitkät perinteet järjestää sosiaalipedagogisen hevostoiminnan täydennyskoulutusta. Maatiainen ry valitsee vuosittain vuoden maatiaiseläimen. Oppimisvaikeudet voivat ilmetä monella eri tavalla. Hevosen kanssa opitun voi siirtää arkielämään ”Elämyksellisyys on tärkeää” palaute on välitöntä
SH. Sisältää sylinterin, Hydraulikoneikon, letkut ja liittimet, akun ja Finman V-auran (800?) Akku: 45 Ah Geeliakku, P 225 mm x L 120 mm x K 180 mm Hydrauliyksikkö: TGB ostaj alle Ilman Hydr auliik kaa 800e KOTIMAINEN Finman V-AURA SAATAVANA HYDRAULIPAKETILLA! Avoinna: Ark.10-17, la 10-13 MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III Tilaukset ja tiedustelut puh. +tk KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi Kaikki mallit 2-paikkaisia. 9490. 13990 SH. + tk . MUILLE 990. 9990 SH. 4x4 KAUPANPÄÄLLE: 550 550 550 EFI EFI EFI BLADE BLADE BLADE VINSSI + VINSSI + VINSSI + PERÄVAUNUPERÄVAUNUPERÄVAUNUPISTOKE PISTOKE PISTOKE 26" MAXXIS BIG HORN Testivoittajarenkaat. 159?/kk. P 450 mm x L 200 mm x K 250 mm Moottori: 1,6 kw / 12V DC Pumppu: 4-9 L min. + tk . ETUSI ETUSI ETUSI ARVO NYT 2990 ARVO NYT 2990 ARVO NYT 2990 ??. 179?/kk. 8490 SH. 10490 SH. +tk Tilausnro 11017 UUTUUS! UUTUUS! UUTUUS! 600 EFI+ 600 EFI+ 600 EFI+ EPS FULL LED EPS FULL LED EPS FULL LED 8290 8290 8290 ??. + tk . NYT SE ON TOTTA! Siiven asennon siirto keräävästä sivulle heittäväksi kestää vain 2 sekuntia! Finman V-aura sopii pienellä sovitteella melkein kaikkiin 4x4 mönkijämalleihin! 1) Paketti sisältää KAIKKÍ TARVITTAVAT OSAT ja on valmiina käyttökunnossa toimittaessa. OHJAUSTEHOSTIMELLA OHJAUSTEHOSTIMELLA OHJAUSTEHOSTIMELLA UUTUUS! UUTUUS! UUTUUS! 1000 BLADE 1000 BLADE 1000 BLADE LTX EPS LED LTX EPS LED LTX EPS LED OHJAUSTEHOSTIMELLA OHJAUSTEHOSTIMELLA OHJAUSTEHOSTIMELLA 11990 11990 11990 ??. MODULARBOX OY Suomen Suurin Mönkijäkauppa MODULARBOX OY Suomen Suurin Mönkijäkauppa MODULARBOX OY Suomen Suurin Mönkijäkauppa UUTUUS! UUTUUS! UUTUUS! TRAKTORIMÖNKIJÄ ERIKOISERIKOISERIKOISERÄ! ERÄ! ERÄ! 6490 6490 6490 ??. Paine: MAX 200 bar Öljysäiliö: 6 L Ohjaus: 2-toiminen sähköventtiili KAIKKI NYT PAKETTIHINTAAN! KOKO PAKETTI 2) Finman V-aura 2 sylinterillä 1990 . TGB OSTAJILLE PARAS KOTIMAINEN FINMAN V-AURA 800. + tk UUTUUS! UUTUUS! UUTUUS! 4x4 7790 7790 7790 ??. + tk . 10490 . Alumiinivanteet. +tk SH. + tk . +tk Tilausnro 11009 OHJAUSTEHOSTIMELLA 550 EPS 550 EPS 550 EPS Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. + tk Toimi heti! Toimi heti! Toimi heti! Alumiinivanteet. 199?/kk. MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! Rahoituksella alk. + tk . 9990 SH. 4x4 Pikasäädettävät iskunvaimentimet lisäsäiliöillä. 13990 . 10490 SH. ETUSI ARVO ETUSI ARVO ETUSI ARVO NYT 2570 NYT 2570 NYT 2570 ??. + tk . 26" MAXXIS BIG HORN Testivoittajarenkaat. Rahoituksella alk. Tilausnro 11010 Alumiinivanteet! Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg Rahoituksella alk. + tk 4x4 83hv 83hv 83hv OHJAUSTEHOSTIMELLA OHJAUSTEHOSTIMELLA OHJAUSTEHOSTIMELLA 7290 . +tk SH. KAIKKI IN! SH. 139?/kk. +tk 2490 . + tk Alumiinivanteet. ETUSI ETUSI ETUSI ARVO NYT 2990 ARVO NYT 2990 ARVO NYT 2990 ??. tai s-postilla myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 MÖN KIJÄ CENTER MÖN KIJÄ CENTER MÖN KIJÄ CENTER Avoinna: Ark.10-17, la 10-13 MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA -VARMASTI! SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. 13990 SH. TASAUSPYÖRÄSTÖ! 26" MAXXIS BIG HORN Testivoittajarenkaat. Tilausnro 11006 MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! 550 EFI+EPS 550 EFI+EPS 550 EFI+EPS SPECIAL SPECIAL SPECIAL EDITION EDITION EDITION FULL LED FULL LED FULL LED Rahoituksella alk. SH. + tk . TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOKO MAAHAN KOTIIN ASTI!. 169?/kk. 8490 SH. 9990 . ETUSI ARVO ETUSI ARVO ETUSI ARVO NYT 2990 NYT 2990 NYT 2990 ??. 8490 . +tk Tilausnro 11019 Rahoituksella alk
Toivottavasti voidaan tehdä hyvää hevosalan osaamisen ja urheilun tason puolesta. Nuorten olisi hyvä saada laadukasta valmennusta ja kokemusta kilpailuista Suomessa, jotta olisivat valmiita ulkomaille. L ajiasiantuntija toimii paitsi asiantuntijan myös mentorin roolissa. Lajiasiantuntijoiden myötä Valmennuskeskus muun muuassa kehittää urheiluakatemiatoimintaa, tuottaa valmennusklinikoita ja pyrkii luomaan suhteita etenkin nuorille ratsastajille ja viemään heitä urheilijan urallaan eteenpäin. En ole nähnyt vain kilpailemista vaan koko tuottoprosessin alusta loppuun saakka ja käynyt sen läpi henkilökohtaisesti. Koko managementista aasta ööhön. Lisäksi haluan tuoda osaamistani kasvatuksesta, josta meillä on kokemusta 25 vuotta. – Koen tärkeäksi tehtäväni viedä eteenpäin Hevosurheilun valmennuskeskuksen uutta strategiaa ja mahdollistaa sen toteutumisen. Toimintaa tarjotaan tavoitteellisille ja motivoituneille ratsukoille ja heidän sidosryhmilleen, ei pelkästään maajoukkueratsastajille. Henri Ruosteen ja Juulia Jyläksen mukaan lähteminen on iso askel eteenpäin ja juuri sitä työtä, jota Olympiakomitea meiltä odottaa, riemuitsee Hevosopiston toimitusjohtaja Pauliina Mansikkamäki. I Mikael Forstén aloittaa hevosurheilun valmennuskeskuksen Sports Directorin tehtävässä. 70 Hevosurheilun valmennuskeskukseen uusia kasvoja Hevosopiston alaisuudessa toimiva Hevosurheilun valmennuskeskus on uudessa strategiassaan kaavaillut kullekin olympialajille omaa lajiasiantuntijaa. Mitä parempi osaaminen meillä on valmennuksissa ja hevosten käsittelyssä, mitä korkeampi taso kilpailuissa, sitä valmiimpia nuoret olisivat tavoittelemaan unelmiaan, linjaa Mikael Forstén haluaa antaa osaamisensa ja kokemuksensa ratsastusurheilun kehittämiseen. Annan mielelläni osaamiseni Ypäjän nostamiseksi siihen gloriaan, joka sille kuuluu, Forstén jatkaa. Lajiasiantuntijan toivotaan tuovan näkemystä ja konkretiaa valmennuskeskuksen toiminnan kehittämiseen, jotta Suomen ratsastusurheilun kehitys oikeaan suuntaan jatkuu. Lisää tasoa ja osaamista – Tämä on mahtavaa, olen tosi otettu tästä pestistä! Nastan kuuloinen projekti ja asiallinen juttu. Lajiasiantuntijat toimivat yhteistyössä maajoukkuevalmentajien kanssa. – Olemme tehneet Hevosopistolla kovasti töitä yhteistyössä Suomen Ratsastajainliiton kanssa, jotta saamme hevosja ratsastusurheilun luontaiseksi osaksi muuta urheiluperhettä. Mikael Forstén aloittaa urheilujohtajana. – Urheiluakatemiayhteistyön myötä lajijohtajat antavat tukensa myös motivoituneille ja lahjakkaille ratsastajille, joiden tavoitteet ovat korkealla kansainvälisellä tasolla, kertaa Mansikkamäki. Useimmiten se tarkoittaa asumista ja olemista ulkomailla. – Valmennuskeskuksen toiminta tukee Suomen Ratsastajainliiton maajoukkuetoimintaa jo nyt maajoukkuevalmennusten kotipaikkana, ja tulevaisuudessa toivottavasti myös toiminnallisesti nykyistä laajemmin ja syvemmin. Toimintaan luodaan tasoryhmiä urheilijan polun eri vaiheessa oleville. Ratsastusteknisesti tietysti olen kilpaillut isoja ratoja ja isoja kisoja, olen pysynyt ajan hermolla ja voin sieltä tuoda vinkkejä ja ajatuskulmia, mihin kiinnittää huomiota ja mitkä asiat ovat tärkeitä huippu-urheilussa, iloitsee huippuesteratsastaja ja hevoskasvattaja Juulia Jyläs. Tämä on suomalaiselle ratsastusurheilulle loistava asia, iloitsee myös huippu-urheilun johtoryhmän puheenjohtaja Antti Linna. Haluan osallistua ennen kaikkea asiantuntijana, tuon kokemusta ja näkemystä ammattimaisesta hevostyöstä ja kuviosta esteratsastuksessa. Suomen Ratsastajainliitto ry:n puheenjohtajan tehtävästä luopunut MM-tason kilparatsastaja näkee tilaisuuden tarttua valmennuskeskuksen asiantuntijatehtävään juuri sopivaksi. – Ajattelin jo vuosia sitten, että oman aktiiviurani päätyttyä kilparatsastuksessa haluan antaa oman osaamiseni ja kokemukseni ratsastusurheilun ja –valmennuksen kehittämiseen, MM-tasollakin kilpaillut Mikael Forstén kommentoi. Se että Suomen Ratsastajainliitto ja suomalainen ratsastusurheilu saavat Hevosopiston kautta avukseen todellista kansainvälistä ajassa olevaa osaamista, on mittaamattoman arvokasta. Aiemmin Hevosopisto solmi yhteistyösopimuksen Elmo Jankarin ja Sanna Siltakorven kanssa, jotka toimivat kenttäratsastuksen lajiasiantuntijoina. – Meillä on kiinteä joukko ratsastajia, jotka satsaavat kansainväliseen uraan
Yhdessä tekeminen auttaa koko maata ja urheilua. Kuva: SRL/Hanna Heinonen Henri Ruoste Pyörittää omaa valmennusja myyntitallia Saksassa puolisonsa ja liikekumppaninsa kanssa, pääpaino myyntihevosissa. Kilpaillut GP-tasolla omakasvatti Courage T Z:llä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö meillä olisi heitä, kertoo olympiapaikkaa Tokioon odottava kouluratsastaja Henri Ruoste. – Päätös lähteä mukaan oli omalta osaltani nopea. Tietysti kilparatsastus on ratsukkokohtainen asia, meillä on nytkin monta kansainvälisen tason ratsastajaa, joilla ei ole sopivaa hevostilannetta. I. Se nopeuttaa oppimisprosessia. Juulia Jyläs Valmennusja myyntitalli puolisonsa kanssa Hollannissa, myös omaa hevoskasvatusta. Mitä vahvempi pohja on harrastajamäärissä, sitä enemmän sieltä tulee kilparatsastajia ja heistä aina joku nousee kansainväliselle tasolle. 71 Hevosurheilun valmennuskeskukseen uusia kasvoja Juulia Jyläs – Finishing Touch Wareslage olivat mukana Horse Show’ssa vuonna 2015. Kun harrastajia on paljon, autamme ja tuemme nuoria ja nautimme tuloksista myöhemmin kansainvälisesti pärjäävien senioriratsastajien muodossa. Fyysisesti kouluratsastuksen tilanne on hyvä, meillä on laaja pohja harrastajia ja enemmän kansainvälisiä ratsastajia kuin pitkään aikaan. He tuntevat ja ovat nähneet ja kokeneet toimintakentän ja osaavat auttaa, ettei samoja virheitä tarvitse tehdä uudelleen. Edustanut Suomea EMja MM-kilpailuissa, kilpaillut World Cup-tasolla ja Grand Prix-luokissa. Edustanut Suomea EM-kilpailuissa, useita Grand Prix-tason voittoja ja sijoituksia. Valmennuskeskus toteuttaa ratsastuksen maajoukkueja aluevalmennuksia yhteistyössä Suomen Ratsastajainliiton kanssa. – Osaaminen ja tekeminen on mennyt vuosia oikeaan suuntaan. Ypäjän Hevosopisto Suomen suurin hevosalan ammatillinen oppilaitos Tarjoaa koulutuksen hevosalan kaikkiin tutkintoihin Urheiluakatemiayhteistyön kautta Ypäjällä on mahdollisuus urheilijan kaksoisuraan Hevosurheilun valmennuskeskus Toimii Hevosopiston alaisuudessa Hevosurheilun valmennuskeskus tarjoaa puitteet ratsastuksen olympialajien maajoukkuevalmennuksille. Ehdolla edustamaan Suomea Tokion Olympialaisiin 2021. Kansainväliset urheilijat ovat monessa maassa mukana mentorina, avaamassa ovia, auttamassa, tukemassa, jakamassa kontaktejaan. Valmennuskeskuksessa voi valmentautua, harjoitella, kilpailla ja opiskella lähes kaikissa hevosurheilun lajeissa HUJO Kansainvälisen huippu-urheilun johtoryhmä ja ratsastuksen huippu-urheilun asiantuntijayksikkö Mikael Forstén aloittaa urheilujohtajana Suomen Ratsastajainliiton urheilujohtaja Jutta Koivula. Haluan olla mukana luomassa toimintamallia, joka tukee uraa, auttaa nuoria ihmisiä saamaan mahdollisimman laajan pohjan ja näkökulman siihen, mitä ura kilparatsastajana on ja mitä se voi olla
Minusta on mukava huomata, että nykyinen johto todella panostaa asioihin ja käyttää alan asiantuntijoita maailman huipulta, kiittää Elmo Jankari. I. – Kenttäratsastuksen ympärillä on nyt todella paljon porukkaa ja massa lisääntyy koko ajan. – Meillä on noin 30 hevosta tallissa, joka muuttaa Ypäjälle. Hevosopistolla taas on tarjota Suomen parhaat fasiliteetit meidän treenaamiseemme. Uskon, että ollaan oikealla tiellä ja tehty oikeita asioita. Jankari toimii Etelä-Suomen ja Kaakkois-Suomen alueiden liittovalmentajana ja Siltakorpi kenttäratsastuksen maajoukkuevalmentajana. Pariskunta on vuokrannut käyttöönsä karsinoita Hevosopistolta ja siirtää toimintansa Ypäjälle. Ykköshevosten kanssa on lähdettävä Eurooppaan, koska Suomessa ei ole neljän tähden kilpailuja. Muutama vuosi sitten liittovalmennukseen yhdellä alueella oli hakijoita alle 10, tänä syksynä lähes 60, Siltakorpi toteaa. – Seuraavat arvokisatavoitteet on 2021 EM-kilpailut, jos ne järjestetään ja 2022 MM-kilpailut Rooman Pratoni del Vivaronissa. Sen sijaan kuluneena vuonna saimme ratsastettua nuorilla hevosilla todella onnistuneen kilpailukauden Suomessa. Mukana on kaikenlaisia 2-vuotiaista olympiahevosiin. Olimme siellä tänä syksynä kilpailemassa, hevoset viihtyivät hyvin ja tekivät hyvän kilpailun. N euvottelut etenivät Sanna Siltakorven ja Elmo Jankarin kanssa nopeasti. – Kilpailukaudella joudumme tietysti miettimään, miten ratkaisemme asiat. Kun massaa on tarpeeksi, ratsastajat kehittävät toinen toisiaan ja nostavat toisiaan korkeammalle tasolle. Kenttäratsastus hyvässä nosteessa Maajoukkuevalmentaja Sanna Siltakorpi näkee kenttäratsastuksen tilanteen tällä hetkellä todella positiivisena. Yhteistyö Hevosopiston kanssa syventää ja tiivistää entisestään valmentamista. Yksi maailman parhaista maastoratojen suunnittelijoista, Eric Winter, oli 2019 Hevosopistolla ja hän teki varmasti hyvän pohjatyön kartoittaessaan alueita. Huippu-urheilu tarvitsee nimenomaan ensin massaa ja harrastajia, joista joku innostuu vähän enemmän ja sieltä alkaa pikkuhiljaa nousta huippu-urheilun edellytyksiä täyttäviä tähtiä. – On upeaa saada maailmanluokan urheilijoiden osaamista Hevosopistolle. Hevosaines on nyt hyvä, kahden vuoden sisällä pitäisi olla 3–4 uutta neljän tähden hevosta. Suurin osa näistä on omia tai kasvattajien ja muiden omistajien kanssa yhteisomistuksessa. Kuva: Hevosopisto Siltakorpi ja Jankari muuttavat Ypäjälle Yhteistyö Sanna Siltakorven ja Elmo Jankarin kanssa alkoi vuoden 2021 alusta lähtien. Kahteen tähteen asti Suomen tarjonta riittää hyvin, mutta kehittämistä olisi vielä kilpailukauden pituudessa. Sanna ja Elmo toimivat esikuvina opiskelijoillemme ja tuovat arvokkaan lisään oppimisyhteisöömme, iloitsee toimitusjohtaja-rehtori Pauliina Mansikkamäki. Jos hevosille saadaan tarpeeksi rutiinia ja kaikki menee hyvin, siellä olisi noin neljä hevosta, joilla olisi edellytyksiä menestyä, Jankari ja Siltakorpi toteavat. 72 Elmo Jankari ja Sanna Siltakorpi toimivat Hevosurheilun valmennuskeskuksen kenttäratsastuksen lajiasiantuntijoina. – Voimme olla enemmän ja henkilökohtaisemmin apuna ja ratsukot voivat halutessaan tulla useammin valmentautumaan. – Sanna ja Elmo antavat asiantuntemustaan valmennuskeskuksen olosuhteiden ja kilpailutapahtumien kehittämiseen, olemme todella iloisia alkavasta yhteistyöstä koko suomalaisen ratsastusurheilun puolesta. Nyt se loppuu turhan aikaisin. Opiskelijoille taas voimme tarjota polun huippuammattilaiseksi Hevosopiston tarjotessa koulutusmahdollisuudet ja meidän osaksemme jää huippu-urheilu, Jankari kertoo. Näkemystä kehittämiseen – Haluamme tuoda Hevosopistolle omaa ammattiosaamistamme sekä näkemystä toiminnan kehittämiseen
Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Allekirjoitus: ................................................................................................................... 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.hevosmaailma.. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Puhelin: ............................................................................................................................. 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 202___. Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta. Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.hevosmaailma.. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. Nimi: .................................................................................................................................... Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. 1) Tilaus Tilaan itselleni lahjaksi Hevosmaailma -lehden (6 nroa/vuosi) kestotilauksena 43€/v määräaikaisena 49€/v. kaveriksi koko vuodeksi Karprint Oy Hevosmaailma Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ Sähköposti: ..................................................................................................................... Tilaa Hevosmaailma www.hevosmaailma.. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. Lehden saajan nimi: ................................................................................................. Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Lähiosoite: ...................................................................................................................... 09-413 97 300 Hevosmaailma tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville. Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. tilaukset@karprint.. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Harrastelehtenä Hevosmaailma kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevostaloudessa eläviä. 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Puhelinnumero: .......................................................................................................... Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet
Seuran juhlavuosi on osoitus toiminnan pitkäjänteisyydestä ja lajin suosion säilymisestä Mikkelissä. Tänä vuonna Sairilan ratsastajat kehittää kaikkien ikäryhmien (lapset, nuoret ja aikuiset) toimintaa. 29 ratsastusseuraa on saanut tähtimerkin lapset ja nuoret -kategoriassa. SarRa viettää juhlavuotta erilaisten ja eri-ikäisille ratsastajille suunnattujen tapahtumien ja kilpailujen merkeissä. Tähtimerkki on osoitus ja lupaus toiminnan laadusta ja Sairilan Ratsastajien puheenjohtaja Eija Wall iloitsi seuralle myönnetystä tähtimerkistä, joka on osoitus toiminnan laadusta ja turvallisuudesta. Seuran toiminnassa vahvasti kehittyvä toiminta-alue on ratsastajien oheisharjoittelun merkityksen korostaminen harrasteratsastajien lajiharjoittelun tukena. Aikuisratsastajien osuus harrastajista näyttää kasvavan vuosi vuodelta, toteaa seuran tiedottaja Jarkko Kosonen. Seurassa on 253 jäsentä, joista alle 18-vuotiaita juniorijäseniä 122 ja aikuisia 131. Olympiakomitea ja lajiliitto myöntävät tähtimerkin tunnuksena urheiluseuralle, jonka toiminta täyttää määritellyt laatutekijät seuran valitsemilla osa-alueilla ja seura suorittaa hyväksytysti Tähtiseura-laatuauditoinnin. Tähtiseurassa jokainen voi urheilla ja liikkua omalla tasollaan ja kohti omia tavoitteitaan seuran tarjoaman taustatuen avulla. Kuva: Jarkko Kosonen Olympiakomitean tähtiseurat lukuina Tähtiseuroja on Suomessa 556, 45 eri lajissa. Keskeinen ja tärkeä osa toimintaa on koulutettujen ohjaajien pitämä, 7-12 -vuotiaille lapsille suunnattu junnukerho. Aikuiset: 97 seuraa, 20 lajia. Lapset ja nuoret: 540?seuraa, 44 lajia. 74 30-vuotias Sairilan Ratsastajat palkittiin M ikkelissä toimiva ratsastusseura Sairilan Ratsastajat ry on saanut viidentenä ratsastusseurana Suomessa Olympiakomitean ja Suomen Ratsastajainliiton myöntämän Tähtiseura-tunnuksen sekä lasten ja nuorten että aikuisten kategorioissa. Nämä seuratason kilpailut ovat avoimia myös muiden seurojen ratsastajille. Suomessa on noin 500 Suomen ratsastajainliittoon kuuluvaa seuraa. Suunnitteilla on myös oma tapahtuma keppihevosratsastajille. I. turvallisuudesta. Viidellä ratsastusseuralla on tähtimerkki sekä lasten ja nuorten että aikuisten kategorioissa. Tähtiseurat auditoidaan kolmen vuoden välein. – Jäsenmäärämme on pysynyt vakiona viime vuodet ja olemme yksi Etelä-Savon suurimmista ratsastusseuroista. Monenlaisille harrastajille Seuran tammikuisessa vuosikokouksessa valittiin puheenjohtajana jatkamaan mikkeliläinen Eija Wall. Junnukerhossa opitaan hevostaitoja, luodaan yhteishenkeä ja opitaan pienestä lähtien huolehtimaan hevosisista ja kunnioittamaan hevosta. Seura järjestää vuoden aikana kahdet kouluratsastuskilpailut ja kahdet esteratsastuskilpailut. Keskiössä jäsenten ja hevosten hyvinvointi Sairilan Ratsastajat (SarRa) on mikkeliläinen ratsastusharrastusta edistävä seura, joka toimii yhteistyössä Relanderin Ponitallin kanssa. Huippu-urheilu:?19 seuraa, 3 lajia. – Ratsastus on luonnonläheinen, tasa-arvoinen ja monipuolinen liikuntamuoto, joka sopii hyvin monenlaisille harrastajille, tiivistää Eija Wall. – Hevosen arvostus ja hyvinvointi ovat ratsastajan tärkeimpiä arvoja, Eija Wall tiivistää
yms! Meiltä löytyy ruokia ja tarvikkeita kaksija nelijalkaisille. Voimaeläimessa satsataan vahvasti kotimaisiin tuotteisiin, joita löytyy mm. Tarkista tuoreimmat kampanjat ja alennukset verkkokaupasta tai poikkea kylään! Olemme täällä Sinua ja lemmikkiäsi varten. Tiloissamme toimii myös trimmaamo Koira-Expertit! Meillä on ruokia ja tarvikkeita kissoille, linnuille, lampaille, pieneläimille, kanoille yms. ruuista, luista, koiran ulkoilutuotteista ja monipuolisesti tarvikkeista. 044 242 9194 • Avoinna ma–pe 10–18, la 9–15 myynti@voimaelain.fi • www.voimaelain.fi Harjat hepalle, koiralle ja tallin siivoukseen. Yli 500m 2 :n myymälä – Yli 20 000 tuotteen valikoima kaksija nelijalkaisille www.voimaelain.fi – löydät meidät myös Koodilla HEVOSMAAILMA verkkokaupan ostoksista Kuponki voimassa 31.3.2021 asti.. Hämeentie 37, Salo • Puh
Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2021-13 274563-2101 BEMER Horse-Set. ~ Parantaa mikroverenkiertoa ~ Tukee elimistössä parasympaattisia prosesseja ~ Tehostaa rentoutumista ja palautumista suorituksen jälkeen ~ Parantaa suorituskykyä ~ Optimoi suorituksia paremman elastisuuden avulla ~ Vähentää ja ennaltaehkäisee tulehdusalttiutta ~ Tehostaa loukkaantumisen jälkeistä kuntoutumisprosessia ~ Parantaa anestesiakokemusta ja toipumista leikkauksen jälkeen BEMER Nordic · Itsehallintokuja 6 · FI-02600 Espoo. Hevosesi hyvinvointiin