1/16 6,40 5,50 ERIKOISHINTA Kesäallergiaan valmistautuminen alkaa hyvissä ajoin! POLARALLE juoksu aina ollut helppoa Pahansuopa nimetön arvostelu netissä harmittaa Hevonen kertoo kivusta ilmeellään Suomen vaunuhistoriallinen seura vaalii ajoperinteitä Unelmien hevoskesä ratsastusleirillä lähestyy!
Messut avoinna la klo 9–19, su klo 10–18
38 TERAPIAA turvallisessa Kiurumäen laumassa. 54 KOLMEN HEVOSEN LANNASTA omakotitalon vuoden lämpö. Monessa Suomen kunnassa hevoset ovatkin merkittävä elinkeino. Toimitus Päätoimittaja Mari Ahola-Aalto puh. 34 KIMPPAHEVOSEN kanssa jaetaan onnistumiset ja epäonnistumiset. Valinnan varaa on! 74 HEVOSVAELLUKSELLA luonto näyttäytyy uudella tavalla 76 RAVIGAALASSA juhlittiin viime vuotta. 4 Pääkirjoitus Vastuu virheistä ja huomautukset: Karprint Oy:n suurin vastuu hyväksytyn ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. 20 KYRÖJEN tallilla iloitaan pienistäkin onnistumisista. Ravija ratsastustoiminnan työpaikkamäärää ei monessa kunnassa tarkkaan edes tarkasti tiedetä, mutta monessa kunnassa on joka tapauksessa niin paljon hevosia ja hevosiin liittyvää toimintaa, että asia kannattaisi huomioida kunnan elinkeinostrategiassa, ja kehittää alaa eteenpäin. Karprint Oy ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai suunnitellun mukaisesti aineiston teknisten puutteiden tai asiasisältöjen puutteellisuuden vuoksi. 09-413 97 300 ma–pe klo 8–16 Tilaushinta kesto 39 €, määräaikainen 49 € Ilmoitukset Kristiina Hattberg 09-413 97 370 Sähköposti: kristiina.hattberg@karprint.fi Taitto Päivi Ahlroth, Tiina Lemmola, Mika Kettunen Painatus Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari puh. Kesän hevosleireillä eletään onnellisia hetkiä. 26 RATSASTUSKESKUS AINO yksi Suomen hienoimmista. Kunnat haikailevat menetettyjen teollisuustyöpaikkojen perään sen sijaan, että kehittäisivät rohkeasti uusvanhoja aloja. 52 16 60. Kuopat silmien yläpuolella ovat kipeän hevosen selkeät merkit. 09-413 97 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Toimituksen sähköposti: hevosmaailma@karprint.fi Kustantaja Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköposti: tilaukset@karprint.fi puh. Hevosia on Suomessa yli 74 000. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä viimeistään kahdeksan (8) vuorokauden kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta lehdessä. 16 ANTTI TUPAMÄKI iloitsee yhteistyöstä Polaran kanssa. Mari Ahola-Aalto Hyödyntävätkö kunnat hevosensa. Hyvä lihaskunto on paras este kaatumisille, sanoo geriatrian erikoislääkäri Vesa Savander. Hevostalous myös elävöittää maaseutua. Kengityssepän ammattitutkinto on Hingunniemen lippulaiva. 24 ÄHKYT lisääntyvät talvella. 09-413 97 300 Kannen kuva: Susanna Malmström Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. 48 AMMATTI HEVOSALALTA. ISSN 1455-0547 Hevosala tarjoaa elinkeinon, työtä ja harrastusmahdollisuuksia niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Suomessa on noin 16 000 tallia ja ala työllistää yli 15 000 henkilöä. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/ tilaajapalvelu 03150 Huhmari. Sisältö 1/2016 44 MAIJA RÄIHÄ on yksi Suomen vaunuhistoriallisen seuran perustajajäsenistä ja intohimoinen vanhojen hevosvaunujen harrastaja. 39 GERIATRIN PAKEILLA. Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 58 JALOSTUSMARKKINOILLE lisää oriita. 60 KESÄLEIREILLE ilmoittautuminen on menossa. 12 KESÄALLERGIAAN valmistautuminen kannattaa aloittaa nyt. 52 HEVONEN kertoo kivusta ilmeellään. 6 NETIN nimetön asiaton haukkuminen olisi saatava loppumaan. Antti Tupamäki omistaa puolet sekä valmentaa ja ohjastaa viime vuoden voitokkainta suomenhevosta Polaraa
– 2.8.2015 Joensuu 60 000 Helsinki Horse Fair*, 7. Lisäksi Savolainen on mm. Mahdollisuuksien hevonen – hevosalan valtakunnallinen yhteistyöverkosto on huolestunut luonnonvaraalan koulutuksen rahoituksen vähenemisestä. viisinkertaisen ravikuninkaan Vieterin kasvattaja. Hän säilytti kyllä yllätyksen täydellisesti. Suuri kiitos, Jorma Kontio lausui. Hevosalan työvoimatarve ja alalta poistuvien henkilöiden määrä huomioiden myöskään nykyinen aloituspaikkojen määrä ei takaa alalle riittävästi koulutettua työvoimaa, vaan ala tarvitsisi lisää aloituspaikkoja. Omissa lähdöissään juoksevat lämminveriset ja suomenhevoset. Hevosala huolissaan koulutusleikkauksista T asavallan presidentti Sauli Niinistö lupautui 29.–31. – 6.9.2015 Ypäjä 9 000 Finnderby, 4. Hevosalan avainluvut Suomessa vuonna 2015 Hevosia 74 200 Raviurheilun harrastajia ja seuraajia 210 000 Ratsastuksen harrastajia 170 000 Hevosala työllistää 15 000 Hevostalleja 16 000 Hevospelien vaihto (milj. Tasavallan presidentti lupautui Turun Kuninkuusravien suojelijaksi 3 Hevostalous lukuina 2015 2 1. Ravitapahtumat kokoavat paikan päälle vuosittain noin 670 000 suomalaista. Lähde: Mahdollisuuksien hevonen –hevosalan kehittämisohjelma, Suomen Ratsastajainliitto ry, Fintoto Oy ja Suomen Hippos ry. Hän oli molempien hevosten omistaja, kasvattaja, valmentaja ja ohjastaja. – 7.6.2015 Ypäjä 7 000 *Tapahtuma on osa myös muita lajeja esittelevää GoExpo-kokonaisuutta Taulukko 2: Yleisömäärät Suomen suurimmissa hevosalan tapahtumissa vuonna 2015. Hevosella, erityisesti suomenhevosella on ollut suuri merkitys maamme historiassa. Lähde: tapahtumajärjestäjät.. Hevosalalla työskennellään isojen ja voimakkaiden pakoeläinten, hevosten, kanssa. – On upeaa, että Mahdollisuuksien hevonen otettiin osaksi Suomi 100 -hanketta. Ennen Urheilugaalaa urheilutoimittajat valitsivat Kontion ennätysmäisesti 24. Helsingissä järjestettävä päätapahtuma CityHorse esittelee kaupunkilaisyleisölle hevosia eri käyttömuodoissa, kertoo suomenhevosen tarinaa ja esittelee hevostaloutta. Rahoituksen väheneminen kahdessa vuodessa viidenneksellä vie mahdollisuuden tehokkaan ja tuloksekkaan koulutuksen järjestämiseen. Mika Häkkinen vuonna 2009 ja Jorma Kontio vuonna 2016 ovat henkilöt, joille on myönJorma Kontio ajoi 10 000. Jorma Kontio Suomen urheilun lähettiläs Turun Kuninkuusravit kunnioittaa raviurheilun ja ennen muuta suomenhevosen hienoja perinteitä ja järjestää yhteistyössä 100-vuotiaan Maaseudun Tulevaisuuden kanssa perjantaina 29.7. Tällainen tieto vain lisää ennestäänkin hyvää tekemisen meininkiä tapahtuman järjestämisessä, Turun Hippoksen toimitusjohtaja Ilmari Halinen iloitsee. Suomalaisen hevosurheilun näyteikkunoita ja suurimpia tapahtumia ovat ympäri Suomea kiertävä Kuninkuusravit ja ratsastuksen osalta Helsinki International Horse Show. – 8.3.2015 46 000 Helsinki International Horse Show, 22. Hevosalan oppilaitosten tavoitteena on kouluttaa ammattitaitoisia työntekijöitä. Tammikuisessa gaalaillassa koettiin tunteikas hetki, kun kaikkien aikojen menestynein suomalaisohjastaja sai palkintonsa. heinäkuuta järjestettävien Turun Kuninkuusravien suojelijaksi. – 19.7.2015 Mikkeli 21 300 Suur-Hollola –ajo, 4. Ratsastuksenharrastajista yli puolet on aikuisia. Tosin muutama tiukka haastajakin saattaa kutsun saada. Jorma Kontio rikkoi ensimmäisenä ohjastajana Pohjoismaissa 10 000 voiton rajan 16.8.2015 Pihtiputaan raveissa. Hevosteema levittäytyy vuoden 2017 aikana ympäri Suomen paikallisten tapahtumien kautta, ja tähän työhön kutsutaan mukaan koko hevosväki. €) 230 Syntyneitä varsoja 3 033 Taulukko 1: Suomen hevosalan avainluvut. Valtioneuvoston Suomi 100 -ohjelma on myöntänyt osarahoituksen hevosalan juhlavuoden koordinointiin. Itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017. Kilpailun suojelijana toimii itse legendojen legenda, Pentti Savolainen. – 25.10.2015 44 500 St Michel -ravit, 18. – Luulin, että Anna-Julia saa jonkin palkinnon, kun hän lähti pöydästä kohti lavaa. Ne ovat palvelleet meitä työhevosina maaja metsätaloudessa sekä sotasankareina, ja nyt ne ovat oivia kumppaneitamme harrastuksessa ja urheilussa. Kunnianosoitus on harvinainen. Ratsastustoimintaa harjoitetaan koko maassa, yritysten keskittyessä kaupunkien läheisyyteen. – 12.4.2015 Tampere 14 000 Finlandia –ajo, 17.5.2015 Vermo 9 200 Kymi GP –ravit, 27.6.2015 Kouvola 9 200 Suomenratsujen Kuninkaalliset, 3. Jo nyt alan huolena on hevosten käsittelytaitojen heikkeneminen. Hevonen mukana Suomen 100-vuotisjuhlassa Turun Kuninkuusravit kunnioittaa vanhoja mestareita netty Suomen urheilun lähettilään arvo. 5 Pohjoismaiden voitokkain raviohjastaja Jorma Kontio palkittiin Urheilugaalassa Suomen urheilun lähettiläänä. – Kuninkuusraveille tasavallan presidentin lupautuminen suojelijaksi on suuri kunnia-asia. On hienoa, että hevonen on saanut oman ja ansaitun paikkansa, kun juhlimme itsenäisen Suomen 100-vuotista historiaa, Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall iloitsee. kerran vuoden parhaaksi lajissaan. Yleisömääräarviot 2015 TAPAHTUMA KÄVIJÄMÄÄRÄ Kuninkuusravit, 1. Kunkkarilegendat -lähtöön kutsutaan 12 raviohjastajaa, jotka ovat voittaneet uransa jossain vaiheessa ravikuninkaallisen tittelin. Hevosurheilu – elinkeinoja, vauhtia ja virkistystä Ravikilpailuja järjestetään 43 raviradalla, joilla kilpailee vuosittain lähes 7 000 hevosta. Kuva: Hippos/Terhi Piispa Vekselin vuoden 1984 kuninkuus oli ikimuistoinen, sillä Pentti Savolainen vei myös ravikuningattaren seppeleen Vekkuliinalla. Hevonen kokoaa ympärilleen kaikenikäisiä naisia ja miehiä sekä tyttöjä ja poikia. voittonsa viime kesänä Pihtiputaalla. juhlalähdön vanhoille mestareille. Ratsastusta harrastaa 170 000 suomalaista. Hevosurheilutapahtumat vaihtelevat elämyksellisistä jääraveista, paikallisista seurojen ratsastuskilpailuista ja tunnelmallisista kesäraveista aina kymmeniätuhansia suomalaisia kokoaviin ravija ratsastusurheilun suurtapahtumiin. – Olen ajanut kilpaa ja voittanut 18 eri maassa ja yrittänyt kyllä pitää suomalaista kulttuuria yllä. Tämä palkinto tuli minulle täytenä yllätyksenä ja tuntuu huomionosoituksena todella hyvältä. – 5.7.2015 Lahti 14 900 Hevoset–messut, 11. Johdonmukaista ja turvallista hevosten käsittelyä ei voi oppia kuin tekemällä. Urheilun lähettilään palkinnon luovutti isälleen Jorma Kontion tytär, menestynyt esteratsastaja Anna-Julia Kontio. Suomen toiseksi seuratuimmassa urheilulajissa kilpaillaan kahden hevosrodun voimin
Valitettavasti siellä ei kukaan ajattele, että joku joutuisi ison kellon alle vastaamaan näistä puheista. Tervetuloa mukaan! Jouni Miettisen mielestä ihmiset voisivat itsekin ottaa osaa yhdistysten hommiin. Niitä pärjääviä sitten haukutaan. Miettinen muistelee, että ennen vanhaan oli niin, että kun mies avasi suunsa, niin hän vastasi puheistansa. Hän suree sanansäilän kohteeksi syyttä joutuneita. Ilkeän arvostelun kohteeksi ovat joutuneet yhdistysten hallitusten johdon lisäksi muun muassa ohjastajat, hevoset ja valmentajat. – Kun julkisuudessa ollaan, niin arvostelua täytyy toki kestää, mutta kyllä sen täytyy olla asiallista. – Kun esimerkiksi hevonen vaihtuu valmentajalta toiselle, ja pärjää sillä toisella valmentajalla, niin ruvetaan nimillä puhumaan,. – Tervetuloa kaikki talkoisiin ja osallistumaan eri yhdistysten toimintaan, eikä vain arvostelemaan. Keskustelupalstoilla pitäisi olla aika kova sensuuri ja valvojan pitäisi poistaa pahansuovat tekstit, hän pohtii. Miettinen arvelee, että asialla on varmastikin turhautuneita ihmisiä, jotka eivät itse ole menestyneitä. Pahansuopa asiaton puhe saatava loppumaan H evosmaailmaan on tullut jotakin, mikä ei sinne kuulu: pahansuopaa puhetta, joka rikkoo hyvät tavat. – Ohjastajat ja valmentajat puhaltavat yhteen hiileen, mutta hevostenomistajien, pelaajien ja julkisen sanan keskuudessa ikävä kieli näkyy. Aina on puhuttu pahaa! Miettinen pohtii, että selän takana puhumista on harrastettu aina, mutta netti on tehnyt hevospiirien lisäksi yleisen haukkumispaikan myös poliitikoita ja muita julkisuuden henkilöitä kohtaan. Yhdistysten hallitukset, ohjastajat ja valmentajat joutuvat pahansuovan arvostelun kohteeksi. – Toisaalta on hienoa, että hevospalstoja luetaan ja syntyy keskustelua. Ravivalmentaja Jouni Miettisen mielestä kissa täytyy nostaa pöydälle ja ongelmasta puhua ääneen. Kaikki keskustelu ei toki ole Miettisenkään mielestä suinkaan huonoa. Pitkän uran hevosten parissa tehnyt porilainen ravivalmentaja Jouni Miettinen, 63, on pahoillaan. Siten saadaan mainoksia ja lehtiä myytyä. 6 Ravivalmentaja Jouni Miettinen haluaa nostaa kissan pöydälle: Hevosurheilukaan ei ole säästynyt sosiaalisen median ikävämmiltä puolilta. Toimivien henkilöiden nimet tuodaan esiin, sen sijaan haukkujat toimivat anonyymisti. Puskista huudellaan nimettöminä asiattomuuksia ja keskustelijoilta puuttuvat käytöstavat. – Nyt huutelijoille annetaan palstatilaa
Sen omistaja on nyt jo 85-vuotias. 7 Pahansuopa asiaton puhe saatava loppumaan haukkumaan ja arvostelemaan sitä aikaisempaa. Miettinen kertoo esimerkin elävästä elämästä. Välillä Miettiselle on tullut mieleen joidenkin ihmisten kirjoitteluista, että pitäisi nostaa kunnianloukkaussyyte, muttei lantakasa pöyhimällä parane. Hänen hevosensa tuli pari – kolme vuotta sitten kolmanneksi Vermossa ja alitti ajan 1.30. Sitä ihmistä arvostettiin ja se oli sellainen miehen mitta, Miettinen sanoo. Nostetaan kissa pöydälle Miettinen sanoo, etteivät epäkohdat parane, jollei niihin uskalleta puuttua. Keskustelupalstoille pitäisi saada rekisteröityminen sähköpostiosoitteineen, silloin ne alkaisivat siistiytyä. Minä haluaisin nähdä tällaiset ihmiset puhumassa omilla nimillään ja kasvoillaan. Jos täällä Porissa menisi sanomaan saman, niin se ei olisi yhtään mitään. Välillä keskusteluissa vihjataan eläinrääkkäyksen suuntaan. – Ihmisiä, jotka suhtautuvat negatiivisesti tähän lajiin, ei tarvita ravitai hevosurheiluJouni Miettinen toteaa, että välillä on tullut mieleen kunnianloukkaussyytteen nostaminen joidenkin ihmisten kirjoitteluista, muttei lantakasa sittenkään pöyhimällä parane. Puhuttaisiin siitä, mikä on eläinrääkkäystä ja mikä ei, hän tuhahtaa. Hän meni Iisalmella huoltoasemalle ja sanoi: Minulla on tähtijuoksija ruuna. – Kun mennään maaseudulle, niin aletaan arvostaa hevoshommia, hän sanoo. Kissa on uskallettava nostaa pöydälle. Joku saattaa kirjoittaa ilkeyksiä nettiin vain herättääkseen pahaa verta. Se oli tälle miehelle valtava tapahtuma. Siellä häntä arvostettiin, koska kulttuuri ja arvostus on siellä sellainen. – Minulla oli taannoin valmennettavana eräs suomenhevonen. Täytyy muistaa, että hevonen on jalo hieno eläin, oli kyseessä sitten ratsastus tai raviurheilu, Miettinen sanoo.. – Minä olen kasvanut sellaisessa ympäristössä, että jos jollakin maamiehellä oli kantakirjatamma, niin me tiedettiin se kaikki. Löytyy eroja paikkakunnittain Miettisellä on Ruotsissa liikemiestuttavia ja he ovat haltioissaan hänen hevosistaan, mutta Suomessa, etenkin Etelä-Suomessa ja isommissa kaupungeissa ei hevosia niinkään arvosteta. Eikä sillä ollut mitään tekemistä rahan kanssa. piireissä
– On tällaista varmasti ollut ennenkin, mutta se on jäänyt niin sanottuihin hevosmiesten baareihin. Pitäisi on tällainen ”tolokku” suhtautuminen asiaan.. Viime vuonna hän edusti Lahden ravinaisia Ravinaisten SM-kisoissa Porissa. Täytyy vain toivoa, että ihmiset pystyisivät erottamaan jonninjoutavuudet oikealta uutisoinnilta. Peruskoulun ohella hänellä oli parhaimmillaan kahdeksan omaa valmennettavaa ponia. 8 J ukka-Pekka Kauhanen on toiminut 30 vuotta ravivalmentajana. Aamulla on kiva mennä töihin, enkä kutsuisi tätä pelkästään työksi, Henna Halme, 21, Orimattila: – Arvostetaan tätä hienoa raviurheilua Henna Halmetta harmittaa usein kuultu negatiivinen palaute ja nimimerkin takaa huutelu. – Meillä on tällä hetkellä 25 hevosta valmennuksessa, joita itsekin valmennan. Startteja on kertynyt 514 totosijoin 32-36-39. Vaikka siellä puhutaan paljon huonoja asioita, niin paljon siellä on hyvääkin. Poniajolupa oli taskussa 2010, ja hän ajoi pian ensimmäisen startin. tyy tähän päivään ja urheiluun, eikä sille oikein mahdeta mitään. Enemmänkin kysymys on siitä, että aika muuttuu ja on tullut tällainen uusi media – sosiaalinen media. Peruskoulun päätyttyä hän aloitti työt hevosenhoitajana kotonaan eli Ravitalli Teemu Okkolinilla. Kauhanen ei lähtisi laatimaan kovin tiukkoja sääntöjä nettikeskustelulle. Hän suoritti hevoskortin 16-vuotiaana ja pääsi heti sen saatuaan ajamaan kilpaa oman tallin hevosella. Meillä on kivat hevoset ja hyvät hevosen omistajat ja hyvä tiimi tallilla. Kuulijat ja lukijat joutuvat vaativampaan asemaan. – En pidä ilmapiiriä mitenkään erityisen huonona. Hän on ohjastanut 237 starttia totosijoin 33-46-31. Sekään ei ole hyvä, että oltaisiin ihan hiljaa. – Totta kai esimerkiksi rekisteröityminen siistisi keskustelua jollakin tapaa, mutta samalla veisi voimaa keskustelulta. Tuntuu kuitenkin siltä, että negatiivinen puhe olisi lisääntynyt. Totta on sekin, että negatiivinen uutinen tulee paremmin esille kuin positiivinen uutinen. Hän on hallitseva ravinaisten Suomen mestari. Asiat hyppäävät paremmin esille kaiken kansan näkyviin. – Ei se tietenkään ole mukavaa, mutta liitRavivalmentaja Jukka-Pekka Kauhanen, 63, Iisalmi: – Negativiinen puhe on lisääntynyt H evostenhoitaja ja -ohjastaja Henna Halme ajoi ponikortin 10-vuotiaana, ja ryhtyi ajamaan poneilla kilpaa
He tekevät tätä hommaa tosissaan ja keskittyvät tekemiseensä. – Älämölö on kovinta silloin kun epäonnistutaan, mutta kun pärjätään, niin ollaan hiukan hiljempaa. Olen onnekas, koska olen saanut kotona oppia raviurheilusta ja saanut vastuuta. 9 oikeaa näkemystä oikeista asioista. – Totta on sekin, että negatiivinen uutinen tulee paremmin esille kuin positiivinen uutinen, toteaa JukkaPekka Kauhanen. Kotisohvalta helppo neuvoa Hennaa harmittaa, kun niin usein kuullaan negatiivista palautetta ja nimimerkin takaa huutelua. Heillä ei ole. Olen huomannut, että sieltä kotisohvalta näyttää olevan helppoa antaa ohjeita. On kurjaa ja karua, että netissä voidaan arvostella ilkeästi ihmisiä, Henna Halme sanoo. Joka päivä oppii jotain uutta. – Vanhemmilla ravivalmentajilla on paljon muutakin tekemistä kuin notkua internetin ihmeellisessä maailmassa. – Arvostetaan tätä hienoa raviurheilua, jota itse arvostan! – Meillä on täällä Suomessa huippuammattilaisia ja hyviä hevosia, joten iloitaan yhdessä silloin kun siihen on aihetta. Valmentajia, kuskeja ja koko lajia arvostelevat sellaiset, jotka eivät todennäköisesti ole tätä hommaa päivääkään itse tehneet. – Jouni Miettinen piti hienon puheen raveissa. Aina sitä pyrkii tekemään duunin kunnolla ja loppuun saakka, mutta erehdyksiä sattuu kaikille: jos ei koita, niin ei voita. – Haluaisin arvostelijoiden kokeilevan tätä hommaa, silloin voisi tulla ymmärrystä lajia kohtaan, eikä aina oltaisi veistä kääntämässä haavassa. vaan ennemminkin elämäntavaksi. Muutakin tekemistä kuin roikkua netissä – Älämölö on kovinta silloin kun epäonnistutaan, mutta kun pärjätään, niin ollaan hiukan hiljempaa
– Välillä tietty kuski otetaan hampaisiin ja teksti on aika rajua. Siellä menee perussivistyneenkin ihmisen suodatin pois päältä. Siinä menee raja. Täytyy olla onnellinen toisen puolesta. Hänellä on valmennettavanaan muun muassa Jokivarren Kunkku. Vanhaa treenaria ei kannata alkaa haukkua. – Huono ilmapiiri on nimenomaan somessa. – Täytyy arvostaa jokaista, joka tässä lajissa pärjää ja hankkii leipänsä, se ei helpolla tule. Meidän ammatti on aika rankka duuni ja kaikki tekevät mitä tämä vaatii, siksi toisia kunnioitetaan, sanoo Emma. – Normaali kritiikki ja asiallinen puhe on ihan “fine”. – Asioista voi keskustella, mutta sen on oltava asiallista. Alan ihmiset ovat onnellisia toistensa menestyksestä. Kuva: Virpi Piippo Antti Ojanperä, 35, Pihtipudas: – Voiko tämä laji niin huonosti. Tämä on hyvin herkkä laji ja kun ihmiset pelaavat, niin monenlaiset tunteet nousevat valtaan. Uskon heidän olevan – Täytyy arvostaa jokaista, joka tässä lajissa pärjää ja hankkii leipänsä, se ei helpolla tule.. Leipä on lujassa eikä se ole leveä. En tiedä mistä se johtuu – voiko tämä laji niin huonosti. Aina kun joku pärjää, täytyy olla tyytyväinen. Pahaa puhutaan ennen kaikkea kuskeista, se kertoo aika paljon huutelijoista. – Valitettavasti negatiivinen ilmapiiri on totta. Pari hevosta on omassa omistuksessa ja pari muiden hevosta valmennettavanani, Emma kertoo. Kaikkien tulisi puhaltaa yhteen hiileen. – Omalla nimellään esimerkiksi Twitterissä saa sanoa mielipiteensä, mutta nimettömänä keskustelupalstoilla tulee jos jonkinlaista tekstiä. Siellä on kavereita ollut vaikkapa minkälaisen ryöpytyksen jaloissa. Se harmittaa, että joillakin haukutuilla on 14–15-vuotiaita lapsia. Emma Väre, 23, Vihti: – Samaa ei ikinä kehdattaisi sanoa kasvotusten pelaajia, joiden pelit ovat menneet persiilleen ja hihat ovat palaneet. 10 A ntti Ojanperä on toiminut ammattivalmentajana kahdeksan vuotta. Kun mennään henkilökohtaisuuksiin, niin ammutaan yli. Heillä on ollut oma talli vuodesta 1986. Ennen kaikkea kuskit hampaissa – Uskon, että sosiaalisessa mediassa huutelevat eivät tee tätä työtä. Hänellä on parinkymmenen hevosen talli, joista pari on omia. Somessa menee perussivistyneenkin ihmisen suodatin pois päältä, tuumii Emma Väre. – Kuskit ja valmentajat tekevät aivan varmasti parhaansa tässä lajissa. On hirveää lukea omista vanhemmistaan kauheaa tekstiä. R avivalmentaja Emma Väreen isä Risto Väre on ammattivalmentaja ja ammatti on tullut tutuksi tyttärellekin. Se antaa rajattomat mahdollisuudet ja siellä sanotaan sellaisia asioita, mitä ei ikinä kasvotusten kehdattaisi sanoa. Minua tai meitä kohtaan ei ole ollut mitään negatiivista, vaan ennemminkin positiivista. Teksti: Virpi Piippo Kuvat: Hippos – Omalla nimellään saa sanoa mielipiteensä, mutta nimettömänä keskustelupalstoilla tulee jos jonkinlaista tekstiä, Antti Ojanperä sanoo. Moni asia vaikuttaa moneen tässä lajissa. – Minulla on ollut omia valmennettavia viitisen vuotta. – Nimenomaan anonyymit puhuvat pahaa, mutta ammattilaisten keskuudessa ei pahaa puhuta ja ilmapiiri on enemmänkin kannustava. Monesti on pienestä kiinni, jos jokin asia epäonnistuu. Paljon sitä on ollut
Täyden palvelun rakennusliike!
Liian myöhään aloitettu kesäallergian hoito on usein turhaa hoitoa. Hyönteisyliherkkyydestä johtuvaan sairauteen on olemassa kuitenkin monia eri ennaltaehkäisyja hoitokeinoja. 12 H evosten kesäihottuma on monia hevosia ja poneja kiusaava jokakesäinen vaiva, johon ei ole vielä löydetty parannuskeinoa. Satu Marttila selvitti Hämeen ammattiJokainen kesäallergiaa sairastava hevonen tai poni on hoidettava yksilöllisesti Kesäihottuma on monitahoinen ja monimutkainen sairaus. Kesäihottumaa esiintyy hevosilla kaikkialla ympäri maailmaa. Liian myöhään aloitettu hoito on usein turhaa hoitoa. Siksi jokainen sitä sairastava hevonen tai poni on hoidettava yksilöllisesti
Kesäihottuman diagnosointi perustuu tyypillisiin sairauden aiheuttamiin oireisiin.. Hyönteiset suurin aiheuttaja Kesäihottuma aiheutuu ensisijaisesti hyönteisten pistoista ja niiden syljestä johtuvasta yliherkkyysreaktiosta. Eri paikkakunnilla ja eri laitumilla allergisoivien hyönteisten määrä vaihtelee ja siten myös oireiden voimakkuus vaihtelee. Oireet alkavat yleensä keväällä tai alkukesästä, ja voivat jatkua pitkälle loppusyksyyn asti. Luonnollisesti kesäihottuman oireet ovat voimakkaimmillaan pahimpana hyönteisaikana. Yleisimmät kutinapaikat ovat harjamarrossa, hännäntyvessä sekä selässä ja mahan alla. – Kesäihottuman vakavuus riippuu aina yksilöstä. – Kutina aiheuttaa hevosessa hinkkausreaktion, joka taas johtaa rikkoutuneeseen ja tulehtuneeseen ihoon. 13 . korkeakoulusta kesäihottuman yleisyyttä Suomessa ja sen hoitoa lopputyössään Hevosten kesäihottuma ja sen eri hoitomuodot. Muutkin hyönteiset, kuten paarmat, mäkäräiset, hyttyset ja kärpäset aiheuttavat kutinaoireita ja voivat pahentaa oireita, ärsyttämällä jo tulehtunutta ihoa. Siitä seuraa intensiivinen kutinan lievitys eli hinkkaus, joka johtaa jouhien ja karvojen irtoamiseen. Oireet ilmenevät kausittain. Yliherkkyyttä aiheuttavat hyönteiset ovat etenkin Culicoidespolttiaissukuun kuuluvia lajeja. Nämä hyönteiset eivät kuitenkaan ole taudin varsinaisia aiheuttajia, vaan pikemminkin sitä pahentavia tekijöitä. Joillakin hevosilla ilmenee myös voimakasta hilseilyä. Kesäihottuma on kaikkein yleisin allerginen ihosairaus hevosilla ja poneilla. Varsinkin, jos ihottumaa ei hoideta kunnolla, Satu Marttila sanoo. Mitä kesäihottuma on. Kesäihottuman oireita voidaan ennaltaehkäistä ja lievittää erilaisilla tuotteilla ja hoitokeinoilla, jotta siitä kärsivä hevonen pystyisi elämään mahdollisimman tavallista hevosenelämää. Alkuun kutiavilla paukamia Kesäihottuman iho-oireet alkavat usein kutiavilla paukamilla. Liian myöhään aloitettu hoito on usein turhaa hoitoa Työn tutkimusosion Satu Marttila toteutti internet-kyselynä, johon vastauksia saapui 280 kappaletta. Se voi johtaa sekundäärisiin oireisiin, kuten karvan ja jouhien lähtöön, ihon tulehtumiseen ja parkkiintuneeseen, paksuuntuneeseen ihoon, Satu Marttila kuvailee. Jouhien irtoaminen on usein ensimmäinen merkki, josta hevosen omistaja huomaa, ettei kaikki ole kunnossa. – Kesäihottuma on monitahoinen ja monimutkainen sairaus. Tutkimustulosten mukaan yleisimmät Suomessa kesäihottumasta kärsivät rodut ovat suomenhevonen, islanninhevonen ja shetlanninponi. Kesäihottuma on yleisyydestään huolimatta yhä varsin salaperäinen sairaus. Kesäihottuma ilmenee ihon ja karvatupen kutinana. Oireet ovat kuitenkin jokaisella hevosella yksilölliset. Ihottumaalueet voivat laajeta ja pahentua hyvinkin nopeasti. Hyönteisyliherkkyydestä johtuva kesäihottuma aiheuttaa pahoja kutinaoireita ja huonontaa siitä kärsivän hevosen elämänlaatua, Satu Marttila toteaa tutkielmassaan. Myös levottomuus ja tuskaisuus ovat yleisiä oireita. Se voi joissain tapauksissa äityä jopa niin pahaksi, ettei hevosella voi ratsastaa tai kilpailla. Hoitamattomana ihoalueille syntyy lopulta ihonalaista turvotusta ja verenpurkaumia sekä pintaverisuonten tuhoutumista. Hevosen asuinpaikalla on paljon merkitystä oireiden voimakkuuteen. Sitä on tutkittu jo vuosia, mutta sairaudelle ei ole vielä löydetty parannuskeinoa. Siksi jokainen sitä sairastava hevonen tai poni on hoidettava yksilöllisesti. Käytöksessä ilmenevistä oireista yleisin on Satu Marttilan kyselyn hermostuneisuus
Sukupuolen ja värin vaikutuksesta kesäihottuman puhkeamiseen on useita eri mielipiteitä ja tutkimustuloksia. Culicoides -suvun polttiaislajien määrä on Suomessa suuri. Polttiaisten ja mäkäräisten ohella myös muut kesähyönteiset vaikuttavat omalta osaltaan kesäihottuman taudinkuvaan. Nämä verta imevät hyönteisnaaraat ovat aktiivisimmillaan yleensä lämpimällä ja tyynellä säällä, aamuja iltahämärän aikaan ja yöllä. Jokaiselle hevosyksilölle puhkeava kesäihottuma on aina eri tekijöiden summa ja juuri siitä syystä ei sille ole löydetty toimivaa parannuskeinoa. Tutkimusten mukaan kaiken rotuiset hevoset ja ponit voivat sairastua kesäihottumaan. Aikuiset polttiaiset imevät ravinnokseen kukkien mettä. Suomessa esiintyvistä Culicoides lajeista ainakin kolme on erityisen kiinnostuneita hevosista. Yliherkkyystilaan joutunut hevonen reagoi herkemmin myös muihin hyönteisiin, kuten paarmoihin ja hyttysiin. Myös Simulium -sukuun kuuluvien mäkäräisten on todettu aiheuttavan kesäihottuma yliherkkyysoireita. Mutta on todettava, että esimerkiksi myös puoliverisiä hevosia on paljon Suomessa, mutta niillä ei kuitenkaan yleisesti todeta kesäihottumaa, Satu Marttila toteaa. Iällä ei ole suoraa vaikusta kesäihottuman puhkeamiseen. – Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että siellä ei esiinny lainkaan Culicoides-polttiaisia. Polttiaisten pistoja puremajälki on kutiseva, kirvelevä ja usein se myös tulehtuu. Nykytietämyksen valossa niillä ei näyttäisi olevan merkitystä kesäihottuman syntyyn. 14 Aina eri tekijöiden summa Kesäihottuman puhkeamiseen vaikuttavat useat eri tekijät. Oletettavasti puhkeamisikä vaihtelee myös roduittain, mutta siihenkin vaikuttaa moni eri osatekijä. Sellaiset tilanteet, joissa iho on rikki ja ruvella ovat toivottavasti yhä harvinaisempia, kertoo Johanna Ihalainen Suomen Islanninhevosyhdistyksestä.. Maailmalla myös muilla roduilla Ympäri maailmaa kesäihottumaa on tavattu muillakin roduilla, muun muassa quarterhevosilla, arabialaisilla täysverisillä, friisiläishevosilla, shirenhevosilla sekä useilla poniroduilla. Polttiaisnaaraat tarvitsevat kuitenkin muniensa kehittymiseen verta. Mielenkiintoinen seikka on se, että kesäihottumaa ei ole tavattu lainkaan Islannissa. Teksti: Tuuli Turtola Kuvat: Johanna Ihalainen Kesäihottuma pysyy kurissa hyvällä hoidolla. Ilmastolla, maantieteellisellä sijainnilla, polttiaishyönteisten esiintymistiheydellä ja yksilön perinnöllisillä taipumuksilla on kaikilla oma vaikutuksensa. Sairautta ilmenee niin nuorilla kuin vanhoillakin hevosilla. Noin 50 prosenttia Islannista Eurooppaan tuoduista islanninhevosista sairastuu kesäihottumaan, koska niille ei ole kehittynyt vastustuskykyä niitä vastaan. Se, että suomenhevosia on määrällisesti paljon Suomessa varmastikin vaikutti tutkimuksen lopputulokseen. Hevosen värillä ei väliä Hevosen rodun, sukupuolen ja värin vaikutusta kesäihottuman puhkeamiseen on tutkittu useissa eri tutkimuksissa. – Islanninhevoset ja suomenhevoset ovat tutkitusti herkimpiä sairastamaan kesäihottumaa. Satu Marttilan mukaan Suomessa kesäihottuma on yleisin islanninhevosilla, suomenhevosilla sekä shetlanninponeilla. Niitä esiintyy runsaasti etenkin Lapissa. Muualla Euroopassa syntyneiden islanninhevosten sairastumisprosentti on noin viisi prosenttia, eli ei sen suurempi kuin muidenkaan rotujen
Ihottuma-alueet kannattaa pestä ainakin kerran päivässä. Ihon voi pestä pelkällä vedellä tai hevosshampoolla. Tärkeintä on hevosen hyvinvointi ja että se pystyy viettämään mahdollisimman normaalia hevosenelämää, Satu Marttila sanoi. Mielestäni kesäihottumaisen hevosen hoitajalla tulisi olla matala kynnys ottaa eläinlääkäriin yhteyttä, Satu Marttila pohtii. Loimi tulee puhdistaa mahdollisimman usein, sillä lika ja hiki voivat pahentaa ihon kutinaa.. Myös kortisoni hillitsee kutinaa ja pahoja tulehdusreaktioita ja siten helpottaa hevosen tuskaista oloa. Antihistamiineista kesäihottuman hoitoon sopivat setiritsiini ja klorfeniramiini. Näiden sisäisesti käytettävien hoitokeinojen vaikutuksen näkee yleensä vasta viikkojen tai kuukausien päästä. Ihottumaloimea ei pidä sekoittaa tavalliseen hyönteisloimeen, sillä polttiaiset pystyvät usein tunkeutumaan hyönteisloimen verkkokankaan läpi. Lääkinnällisistä hoitokeinoista kesäihottumaa voidaan lievittää kortisonilla ja antihistamiineilla sekä antibiooteilla. Huppu on myös tärkeä osa ihottumaloimea. – Mistä sitten tietää, että on löytänyt hyvän ja toimivan hoidon. Ihottumaloimi on tiivis, mutta hengittävä ja kevyt loimi, joka on tehty lämpöä ja valoa heijastavasta kankaasta. Kokeilla voi myös lisäravinteita Satu Marttilan tutkimukseen vastanneet hevosenomistajat olivat kokeilleet kesäihottuman hoitoon myös lisäravinteita, kuten biotiinia, yrttejä, sinkkiä ja valkosipulia. – Haluan vielä muistuttaa, että kesäihottumaisen hevosen hoitaminen voi olla todella työlästä ja aikaa vievää. Siitä, että oireet on saatu kuriin ja ulkopäin katsomalla ei pysty toteamaan hevosen sairastavan kesäihottumaa. – Ihottumaloimen voisikin sanoa olevan tärkein hevosen suojaamiskeino. Liian myöhään aloitettu hoito on usein turhaa hoitoa. Polttiaiset ja mäkäräiset eivät pysty lentämään kovalla tuulella, joten tuuliset, aukeat ja puustosta kaukana olevat laidunpaikat ovat sijainniltaan ihanteellisimmat. Loimitus tulisi aloittaa jo hyvissä ajoin ennen hyönteiskautta ja lisäravinteiden antaminen kuukausia aikaisemmin. Kesäihottuman hoito yksilöllistä Hyvällä hygienialla ja siistillä tallilla on myös suuri vaikutus hevosen yleiseen hyvinvointiin. – Antibioottikuuri on erityisen tärkeä, jos hevonen on kutinan ja hinkkauksen ansioista saanut ihotulehduksen. Hevosen säännöllinen peseminen ja harjaus pitävät ihon puhtaana. Kesäihottumaan sairastavan hevosen on usein pidettävä ihottumaloimea koko kesän ajan, Satu Marttila sanoo. Käytännössä se tarkoittaa hyönteiskarkotteiden ja ihottumaloimen käyttämistä, rajaamalla hevosen ulkoilumahdollisuuksia tai rakentamalla hyönteissuojiksi tarkoitettuja ulkokatoksia. 15 J okaisen kesäihottumaa sairastavan hevosen hoito on aina yksilöllistä. Pahasti kesäihottumaiset hevoset on pidettävä kesällä öisin sisällä tallissa. Kesäihottuman kaikkein tehokkain ennaltaehkäisyja hoitokeino on suojata hevonen hyvin kaikkien hyönteisten pistoilta ja puremilta sekä hyönteiskontaktin välttäminen. Matalalla kynnyksellä lääkäriin Eläinlääkärin apua tulee hakea heti, kun niin sanotut kotikonstit eivät riitä. Usein parhaimman hoitokeinon löytää vain kokeilemalla. Niiden käytöllä pyritään vähentämään kutinaoireita ja ihoärsytystä. Hevosen hyvinvointiin on todella paneuduttava. Iholle jäävä lika pahentaa kutinaoireita ja lisää hinkkaamisen tarvetta. Tulehtunutta ihoa ei noin vain hoideta kotikonsteilla. Laidunten sijainnilla on myös huomattava merkitys hyönteisten määrään
Tapaaminen on siellä missä ruuna Polarakin – hevosen toisen omistajan Janne Tiaisen isän Tarmo Tiaisen kotitilalla. Polara olikin viime vuoden voitokkain suomenhevonen. Hevonen kostaa, jos olet sille ilkeä.. – Olimme juuri Jannen kanssa myyneet yhden hevosen, joten ostimme tämän sitten Ristolta. Polara ostettiin sen kasvattajalta Petteri Saloselta vuosi sitten. 16 O len synnytyksessä, kuinka haastattelun kanssa toimitaan, kirjoittaa Antti Tupamäki. Vastassa Polaralle juoksu on aina ollut helppoa Polara oli heti alusta juoksijan oloinen, mutta 15 voittoa 19:stä startista oli kuitenkin yllätys hevosen toiselle omistajalle Antti Tupamäelle. Ikää sillä on nyt kuusi vuotta. Tapaaminen siirretään seuraavaan päivään, jolloin Antista on tullut pienen hiukan alle kolmikiloisen tyttövauvan isä. Vuoden verran hän on ollut myös isäntänä kotitilallaan, joka siirtyi hänelle sukupolvenvaihdoksessa. Yhdeksästätoista startista Polara on voittanut 15. Hevosta kaupiteltiin ensin Antin isälle Risto Tupamäelle, joka ostikin hevosen onnistuneen startin jälkeen. pihalla ovat Jannen äiti Anne Tiainen ja Minttu-koira. Eläimiä ei saa koskaan lyödä
Koko opetusjärjestelmää voisi tarkastella ja koulutusaikoja lyhentää, hän kritisoi. Hevoskauppoja oveluudella Miehet ovat yhteistuumin pohtineet kuinka hevoskauppoja tehtäisiin naisia suututtamatta. Treeniä maltillisella vauhdilla Hevosta ajetaan hyvin hiljaisella vauhdilla, jotta jalat ja korvien väli pysyisivät ehjinä. Se pysähtyy aina tallin ovella ja se voi olla siinä viidestä sekunnista kahteen minuuttiin ennen kuin se tulee talliin. Miehet ovat antaneet sen tehdä temppunsa, eivätkä ole sitä kieltäneet. Persoonallinen hevonen Polara on rauhallinen, mutta sillä on omaakin tahtoa, ja kilpailuluonne on hyvä. – Voiton jälkeisenä aamuna on paljon mukavampaa herätä, toteaa Antti Tupamäki. Suotta opintoja venytetään kolmeen vuoteen. Soitin Antille ja sanoin, että osta Jannen kanssa puoliksi. – Se oli kauhean lahjakkaan näköinen hevonen. – Tyhjiin ei olla ikinä ajettu eikä väsyksiinkään koskaan, vaan virtaa on vielä jäänytkin.. Hänellä on Mikkelissä hyvät puitteet, on kylmäysvehkeet ja toistakymmentä treenattavaa. Se pysähtyy metri ennen sitä paikkaa, jossa se laitetaan kiinni. Sisko Kaisa, 29, on samalla alalla, vaikka on lukenut myös ruotsin kielen opettajaksi. Voimaa tulee tätä kautta. Polaralle juoksu on aina ollut helppoa Sukupolvenvaihdos vuosi sitten Petäjävetinen Antti, 28, kävi Tupamäen koulua 300 metrin päässä kotoaan. – Kotona on aina ollut hevosia ja ravitalli koko minun elinaikanani, joten olen kasvanut tähän hommaan. – Kun lapset olivat pieniä, olin välillä aika piipussa. Olisi sen mielellään pitänyt itsekin. – Jos se olisi joku huonompi hevonen, emme kenties olisi jääneet odottamaan pysähtyykö se. Kävin töissä ja lypsyllä, Tarmo puolestaan hääräsi koko ajan hevosten kanssa. Se on älykäs hevonen, Tarmo Tiainen pohtii. Lisäksi se on terve kaikin puolin, Antti Tupamäki kertoo. – Polaralla on omia persoonallisia juttuja, joita se haluaa tehdä joka päivä. Sitten se tulee ja napsaistaan kiinni. Kerran hevonen pyöritteli päätään, kun se vietiinkin toiseen paikkaan kuin mihin se on tottunut. – Tyhjiin ei olla ikinä ajettu eikä väsyksiinkään koskaan, vaan virtaa on vielä jäänytkin. Rasitusta annetaan siten, että Tarmo istuu jarrukärryissä ja ajetaan mäkeä, välillä myös hangessa. Polara on rauhallinen hevonen, mutta tarhassa se ei anna heti ottaa itseään kiinni. Yläasteen hän kävi Petäjävedellä ja suoritti maatalousalan perustutkinnon Saarijärvellä. Se kun oli sellainen hoikkanen, kun se tänne tuli. Isä ja äiti työllistivät perheen. Minä sanoin, että jos taloon tulee kymmenes hevonen, niin minä lähden. Tarmo Tiaisen hevoskiintiö oli siis täynnä, joten hän ehdotti pojalleen Jannelle, että tämä ostaisi hevosen. 17 . Hevosia on sellaiset 25. niin sama homma. – Paljon seurataan luontoakin ja ennustellaan ilmoja, Tarmo Tiainen jatkaa. – Saadakseen sukupolvenvaihdoksessa, EU-kelpoisen tilan, täytyy olla maatalousalan koulutus, valistaa Tupamäki. Vapusta marraskuun alkuun saakka hevonen oli koko ajan laitumella, Antti Tupamäki selostaa. Antti oli kehunut sitä ajettuaan sillä. – Ravi on sille ihan älyttömän helppoa. Treenejä on kaksi tai kolme kertaa viikossa. Siitä alkoi pyöristyminen. Kun se otetaan karsinasta, – Ei se työlle tunnu, vaan mukavalta harrastukselta, ennen kaikkea hyvän hevosen ansiosta, Antti Tupamäki tuumii. Nykyajan valmennukseen on Polaran pidossa se ero, että Tarmo laittoi sen oikein kovaan vihreään heinään. – Tämän päivän opiskelu on enemmänkin sellaista jankkaamista, kun pitäisi olla enemmän työharjoittelua. Ei tästä tule mitään, Anne Tiainen muistelee. Ei se Anne siitä hermostu, kun te sen ostatte. – Ruokaa se on saanut niin paljon kuin se haluaa. Hevonen seisoo paikallaan vähän aikaa. Se voitti neljä starttia yhdeksästä puolessa vuodessa, kunnes sille ilmaantui ostaja. Sillä on hyvin taloudellinen ravi, eikä se rasita sitä niin kovasti. Koulu sijaitsee Tupamäen mailla
Antti Tupamäki on aina ollut hevosten kanssa tekemisissä. – Kyllä joku varmaan ajattelee, että eikö näillä muuta tekemistä ole, Tiainen naurahtaa. Se on mielekästä ennen kaikkea hyvän hevosen ansiosta, Antti Tupamäki kertoo. Ajellaan kilpaa. Anne Tiaisen mukaan miehet parantavat maailmaa. Anne Tiaisen mukaan hevosmiehen optimistisuus on tärkeä ominaisuus. – Kauhea pulina kuuluu tuolta pellolta, kun ne ajaa siellä.. Kunnia kuuluu hevoselle Miehet vastaavat yhteen ääneen, että valmentajan paras ominaisuus on ”hyvät hermot”. Kun noin hyvin on mennyt, niin isompirahaisia lähtöjä sitten jatkossa, Antti Tupamäki pohtii. – Paljon seurataan luontoakin ja ennustellaan ilmoja. – Uudesta hevosesta ajatellaan aina, että siitä tulee juoksija. Huonosta hevosesta ei hyvää saa. Tulkitaan tuulta ja katsellaan joutsenia, Tarmo Tiainen kertoo. Eihän hevosta jaksaisi vuositolkulla valmentaa, jollei siihen luottaisi. Heidän mielestään on silti turha korostaa liikaa valmentajien roolia. Myös Polaran omisti ensin hetken hänen isänsä Risto Tupamäki. Samalla kaavalla jatketaan. – Ei se työlle tunnu, vaan harrastukselta ja on mukavaa. Hevoselle tarpeeksi heiniä Tarmo Tiaisen isän opit näkyvät hevosen hoidossa. – Polaraa ei kuitenkaan ole nyt tarkoitus myydä, ja oletusarvo on, että se juoksee hyvin jatkossakin. Hevonen oli tärkein talossa. – Hän oli Karjalassa syntynyt vanhan kansan mies. Maailman parantamista otsalampun kajossa Antti Tupamäellä on paljon töitä omassa tallissa, ja työpäivän päätteeksi miehet lähtevät illalla ajamaan otsalampun valossa. – Hevonen on pääasia. Rahassa se on juossut noin 42 000 euroa vuodessa. 18 Polara on ruunattu vasta nelivuotiaana, joten välillä se kaipaa tammoja
Isällä oli autossa kasetteja. Hevosen pysähtyessä rahtia ajettaessa ja kuormaa purettaessa sille annettiin ensimmäisenä heiniä. Siirtomatka saattoi olla kymmenen kilometriä, jopa pidempi. Kesällä sen avulla tehtiin kaikki peltotyöt. Siinä sitten opin Janne Tulkin ja Yölinnun kappaleet. Hevosella pidettiin myös pääpussia, jossa oli leipää, kauraa ja muuta. – Muuten minulla on huono muisti, mutta muistan laulun sanat ja hevosen suvut. Kuuden aikaan aamulla annettiin jo seuraavat heinät. Hevonen teki koko vuoden töitä ja sitä kunnioitettiin. – Hevosille paljon hyvää heinää, kauraa ja kivennäisaineita, lisäksi melassia, miehet listaavat. VIESKER 1228-89 Tummanpunarautias FI 20.6.1989 Suomenhevonen 19,9aly 22,5ly VOKKER 662-72 Tummanrautias FI 1969 Suomenhevonen 22,3aly 25,1ly FORTE Jo 55 FI 1961 Suomenhevonen 25,4aly 27,1ly PONNE 5902 FI 1951 29,7ke KIITO 502672 FI 1953 35,0ke HALLA 502888 FI 1952 Suomenhevonen LÄHETIN 5096 FI 27,9ke MURTIMA 54136 FI 1941 VIESKA 2062-84 Vaaleanpunarautias FI 12.5.1984 Suomenhevonen 51,6aly JASKA 230-72 FI 1969 Suomenhevonen 35,4aly 36,2ly ERILO 5731 FI 1950 29,2ke ERO-VIHJE 38216 FI 1959 30,1ke VIESTA 2309-75 FI 1975 Suomenhevonen 29,3aly 32,2ly VIETERI 407-71 FI 1967 21,6aly 25,9ly ESTA 101580 FI 1963 34,1aly 36,6ly RYNTÄYS 1799-01 Rautias FI 13.6.2001 Suomenhevonen 28,2aly 26,9ke POIKA-SIRO 1703-81 Punarautias FI 14.7.1981 Suomenhevonen 27,3aly 27,4ly VIRHAKKA 1172-76 FI 1975 Suomenhevonen 27,1aly 26,9ly VIETERI 407-71 FI 1967 21,6aly 25,9ly PIRHAKKA 782-71 FI 1970 33,3aly 37,6ke ERO-SIRO 1072-76 FI 1962 Suomenhevonen 27,1ake ERO-LOHKO yh 1160 FI 1951 24,8ly ARIN-SIRPA 100229 FI 1954 31,7ke TIPAN TUIKKU 1533-89 Punarautias FI 20.5.1989 Suomenhevonen 29,5ake 29,9ke SUIKKU 1810-78 FI 1978 Suomenhevonen 24,3aly 26,9ly VEKKU-LENTO 555-74 FI 1971 26,7aly 28,2ly ARITAR 101057 FI 1960 40,2ke YLI-TIPPA 1208-78 FI 17.6.1977 Suomenhevonen 47,9ke YLI-VETO yh 1270 FI 1958 26,9aly 28,8ly POSTI-NEITI 848-71 FI 1968 25,8aly 28,8ly SUKU JA JÄLKELÄISET ISÄ EMÄ – Hevosille paljon hyvää heinää, kauraa ja kivennäisaineita, lisäksi melassia, miehet listaavat.. Tuntuu, että nykyään tiettyjä ruokia pihistetään. Karaokea missä vain sattuu olemaan. – Ennen hevosen ruokinta ja sen kohtelu olivat tärkeintä. Siellä hevonen käveli kahdeksan tuntia ja illalla hevonen käveli vielä kotiin. – Nyt kun Antin kanssa ajetaan 17 kilometriä, niin entisajan hevoset nauraisivat tälle. Häntä on pyydetty kirkkoonkin laulamaan. Saviolla voitin ohjastajien laulukisan toissa kesänä. – Kyllä minä aika paljon hoilaan. – Raveihin mennessä emme ole laulaneet autossa, mutta paluumatkalla kylläkin. – Jatkossa aikaa tulisi antaa tenavallekin, pohtii tuoreen isän onnitteluja Anne Tiaiselta vastaanottava Antti Tupamäki. Liikkuvalle hevoselle täytyisi antaa heiniä niin paljon kuin se syö. Ennen miehet veivät kymmenen aikaan viimeiset maukkaat kylmät heinät. Hevosella mentiin rahtiin ja savotalle. 19 Sillähän perhe eli. Laulan myös hevosta ohjastaessa, jopa koulun tunneilla. Laulava hevosmies Antti Tupamäki on hyvä laulamaan, siinä voisi olla hänelle jopa toinen ammatti. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo Hevoset saavat Tiaisen tallissa syödä vapaasti heinää
Ensimmäisen shetlanninponinsa Siiri ratsasti kantakirjaan kuusivuotiaana. Rinnalla on Siirin onneksi kulkenut yli 40 vuotta erityisesti suomenhevoskasvattajana ansioitunut äiti, Sirkku Kyrö. Muutamien ulkomailla, Saksan lisäksi muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa, vietettyjen vuosien jälkeen Siiri palasi kotimaahan ja aloitti oman yritystoimintansa. Vuokratilat löytyivät muutaman kilometrin päästä kotitilalta, Mäntsälän Ruohojärven kartanolta. – Koko elämäni olen kulkenut hevoset edellä. Matka ammattiratsuttajaksi sekä kilparatsastajaksi ja oman tallin vetäjäksi on ollut pitkä. Aleksis Kyrön vastuualueina neljännessä polvessa suvussa olevalla tilalla ovat lypSiiri Kyrön tallilla iloitaan pienistäkin onnistumisista Siiri Kyrö ratsasti kolmevuotiaana omalla shetlanninponillaan. – Se oli huvittavan näköistä, kun pieni tyttö tutti suussa yritti väkisin vetää kuolaimista ponia toiseen suuntaan kuin mihin se oli menossa, muistelee Sirkku Kyrö tyttärensä alkutaivalta hevosmaailmassa. – Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2008, jolloin perustimme veljeni kanssa maatalousyhtymän. Jokainen varsa on silmissäni GP-tähti! 4-vuotiaan San Allegron ja Siiri Kyrön kotitalli sijaitsee Orimattilan Sammalistossa.. 18-vuotiaana hän matkusti Saksaan opiskelemaan oppisopimuksella ratsuttajaksi. Se oli näissä oloissa melko looginen ratkaisu, kertoo pienestä tytöstä asti hevosten kanssa puuhaillut puuhaillut Siiri. 20 N yt, 32 vuotta myöhemmin, Siiri Kyrön tallin hevoset tottelevat nuorta naista jo huomattavasti paremmin. Sukutilalle sukupolvenvaihdos Paluu kotitilalle Orimattilan Sammalistoon tuli ajankohtaiseksi vuonna 2008, kun Siirin isä, Kyösti Kyrö tuli luopumistuki-ikään 58-vuotiaana