Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. 3/2025 Vastuullisen liiketoiminnan tulevaisuus I FUTURA 3/2025 SISÄLLYSLUETTELO
Futura-lehden julkaiseminen toteuttaa avoimen saatavuuden periaatteita 12 kk embargolla. Lisätietoja: kopiosto.fi. Suomen tiedekustantajien liitolta on saatu avustusta lehden taittokoneen ja oheislaitteiden hankintaan. Täten tekstejä, sekä painettuja että sähköisiä, saa vapaasti lukea, selailla, näyttää ja tehdä niihin kohdistuvia tiedonhakuja myös muuhun kuin yksityiseen käyttöön. Tekstejä saa kuitenkin (muussa kuin henkilökohtaisessa tarkoituksessa) kopioida, tulostaa ja jakaa vain Kopioston kopiointiluvan ehtojen mukaisesti. on saanut TSV:n kautta Futura-lehden julkaisutoimintaan valtionavustusta, jota opetusja kulttuuriministeriö myöntää Veikkauksen tuotoista. 44. vuosikerta 3/2025 Tilaushinnat Jäsenille jäsenmaksuun sisältyvä Vuosikerta kotimaassa 57€ Vuosikerta ulkomaille 68 € Irtonumero jäsenille 8,40 €, muille 15,40 € Sähköinen irtonumero 12,50 € Tilaukset ja osoitteenmuutokset Hazel Salminen, futura@tutuseura.fi Puh 040 502 8672 Toimitusneuvosto Matti Minkkinen (päätoimittaja), Minna Halonen, Sirkka Heinonen, Sami Holopainen, Sanna Ketonen-Oksi, Osmo Kuusi, Marileena Mäkelä, Laura Pouru-Mikkola, Minna Pura, Juho Ruotsalainen, Hazel Salminen, Petri Tapio, Johanna Viherä, Marja-Liisa Viherä, Tero Villman Julkaisija Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry./Futura-lehti Lintulahdenkatu 3, 00530 Helsinki 040 5028672, toimisto@tutuseura.fi tutuseura.fi tutuseura.fi/julkaisut/futura Futuran avoimen julkaisemisen periaatteet: tutuseura.fi/julkaisut/avoin-julkaiseminen/ Ohjeita Futuran kirjoittajille: tutuseura.fi/julkaisut/futura-ohjeet Futuran tulevat teemat Futura 4/25 Rauhan tulevaisuus Futura 1/26 Vastuullisen liiketoiminnan tulevaisuus II Futura 2/26 Korkeakoulujen tulevaisuus Futura 3/26 Hyvän kierteillä tulevaisuuteen Futuran kirjoittajaksi. Seuran julkaisut ovat Kopioston ehtojen alaisia. Jos olet kiinnostunut kirjoittamaan Futuraan, otathan yhteyttä toimisto@tutuseura.fi! Vastaava päätoimittaja Matti Minkkinen, matti.minkkinen@utu.fi Tämän numeron päätoimittajat Marileena Mäkelä ja Tiina Onkila Taitto Johanna Viherä Kansikuva Axel Jansson Painopaikka Suomen Uusiokuori oy ISSN 0785-5494 (painettu) 1459-0549 (sähköinen) Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. rahoittajan vaatimuksesta voidaan kirjoittajan pyynnöstä käyttää lisenssiä CC BY-ND 4.0.. Yksittäistapauksissa, esim
1 3/25 Futura Tiina Onkila ja Marileena Mäkelä Näkökulmia vastuullisen liiketoiminnan tulevaisuuteen Nina Wessberg, Emmi Heinisuo, Ella Hatara ja Tuija Rantala Arvoketjun kestävän kehityksen indikaattorikategoriat muovaamassa tulevaisuuden liiketoiminnan vastuullisuutta Anne Quarshie, Harri Lorentz ja Anu Veijalainen Tulevaisuuden uudistavat toimitusketjut Veera Vainio, Sami El Geneidy, Ulla Helimo, Juulia Räikkönen, Ilari Sääksjärvi, Aliisa Wahlsten ja Janne S. Kotiaho Luontojalanjäljen arviointi organisaation strategiatyökaluna – kohti luontopositiivista tulevaisuuden organisaatiota Eerika Heinonen ja Veera Joro Tulevaisuuden tekstiilien kiertotalous irti kasvuriippuvuudesta, ylikulutuksesta ja -tuotannosta Aino Halinen, Sini Nordberg-Davies ja Mariia Syväri Yritysten markkinamuokkausvisiot kestävän tulevaisuuden rakentajina Essi Saru, Teemu Haukioja, Anu Ikonen-Kullberg, Rosanna Virtanen ja Kati Suomi Yrityksen perustaminen sosiaalisen, ympäristöllisen ja taloudellisen vastuun pohjalta – näkökulmia ja kokemuksia monitieteisestä yliopisto-opetuksesta SISÄLLYS Pääkirjoitus Seurainfo Artikkelit Referee-artikkelit Futura 3/2025 2 5 21 37 50 60 69 79
Viime vuosina muun muassa ilmastonmuutoksesta ja ihmisoikeuksista keskustelemisen lisäksi aihepiirit ovat laajentuneet esimerkiksi luonnon ja biodiversiteettikadon laajempiin huomiointiin, ihmisten hyvinvoinnin ja diversiteetin erilaisiin kysymyksiin ja jopa yrityksen perustehtävän pohtimiseen uudelleen – onko yrityksen tehtävä osakkeenomistajien tuotto-odotuksiin vastaaminen vai arvon tuotto sidosryhmille laajemmin. Tällaiset muutokset tulevat edellyttämään laajasti kestävyystoimijuutta useilta eri toimijoilta liiketoimintakontekstissa (Onkila ym., 2023) sekä yhteiskunnan eri tasoilla toimijoiden keskuudessa ja vuorovaikutuksessa (Teerikangas ym., 2021). Näkemykset ja odotukset liiketoiminnan vastuista tulevat määrittämään niiden toimintaedellytyksiä entistä vahvemmin, ja kattamaan entistä syvällisemmin useita aiheita liiketoiminnassa, kuten liiketoimintamallit, arvontuoton, innovaatiot ja materiaalija energiavirrat. Keskustelu on laajentunut vähittäisistä muutoksista systeemisemmän muutoksen suuntaan. Systeemiset muutokset kattaen erityisesti koko arvoketjun, ulottuen jopa markkinamuokkaukseen 2. Lisääntyvästi keskustelemme myös siitä, että muutoksen on oltava systeemistä, luoden liiketoiminnalla uudenlaisen toimintaympäristön ja rakenteet. Visiointi mahdollisuuksista positiivisten luontovaikutusten luomiseen liiketoiminnan ja organisaatioiden tulevaisuuden toiminnassa 3. Tähän liittyen vastuullisuuden liiketoiminnan kenttä on jatkuvasti muokkautuva, ja aiheeseen liitetään jatkuvasti lisää teemoja. Kehitystä on tapahtunut sekä alan tutkimuksessa ja teoretisoinnissa että yritysten käytänteissä ja niitä ohjaavissa ja säätelevissä viitekehyksissä. Nämä muutokset ulottuvat liiketoiminnan logiikan kyseenalaistamiseen kohti liiketoiminnan mallien muutosta esimerkiksi regeneratiivisuteen perustuen (Das & Bocken, 2024). Ne kaikki syventävät ja pohtivat vastuullisen liiketoiminnan tulevaisuuden kysymyksiä, yhteen tai useampaan seuraavista kolmesta teemasta painottuen: 1. Tässä erikoisnumerossa julkaistaan yhteensä kuusi kirjoitusta, joista kolme referee-artikkeleita ja kolme artikkeleita. Keskeiset toimijat ja toimijuus vastuullisen liiketoiminnan tulevaisuudelle Esittelemme seuraavaksi tarkemmin kutakin artikkelia ja sen kontribuutiota erikoisnumeromme teemaan. Vastuullisuuteen liittyvät odotukset ja käsitykset ovat globaalisti lisääntyneet kestävän kehityksen keskusteluun nojaten sekä myös muovanneet liiketoiminnan edellytyksiä ja toimintaympäristöjä. Carroll (2021) ennakoi, että kestävyyden ja vastuullisuuden kysymyksissä erityisesti tasavertaisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset, keskustelu yrityksen tehtävästä ja yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa, proaktiiviset yritysstrategiat ja yrityksen sisäiset vastuullisuuskäytänteet sekä vastuullisuutta määrittävien viitekehysten institutionalisoituminen tulevat kiihtymään. PÄÄKIRJOITUS. 3/25 2 Futura Näkökulmia vastuullisen liiketoiminnan tulevaisuuteen Liiketoiminnan vastuullisuuden teemat, toimet ja haasteet ovat olleet viime vuosikymmeninä nopeasti kehittyviä ja eteneviä. Kuten muun muassa Sancak (2023) tuo esiin, myöskään yritystoimijoille ei ole usein selkeää, miten organisaatiomuutoksia kestävyystransformaatioon liittyen voidaan toteuttaa, ja muutoksissa jäädäänkin vielä vahvan kestävyyden tasosta (Mäkelä & Onkila, 2024). Meillä ei kuitenkaan ole jaettua ymmärrystä siitä, miltä vastuullisempi liiketoiminnan tulevaisuus voisi näyttää. Tulevaisuudessa liiketoiminta ei voi jättää huomiotta vastuullisuuden ja kestävyyden haasteita. Tämä kannustaa ja myöskin pakottaa muutoksiin liiketoiminnassa, osana laajempaa kestävyystransformaatiota (Sancak, 2023)
Vainio ym. He korostavat myös eri toimijoiden toiminnan ja toimijuuden tärkeyttä tämän mahdollistamiseksi – edellytyksenä olisi muun muassa yritysten, kuluttajien ja lainsäätäjien toisiaan tukeva toiminta. Quarshie ym. 3 3/25 Futura Wessberg ym. He korostavat, että kiertotalouden mukaiseksi rakennetut liiketoimintamallit eivät aina tuota ratkaisuja kestävyyshaasteisiin arvoketjuissa, vaan niiden edellytyksenä olisivat syvällisemmät muutokset arvoketjun jokaisessa vaiheessa. Tämä artikkeli tukee erikoisnumeromme keskeisiä teemoja kahdella tapaa: se täydentää systeemisen murroksen ymmärrystä tuomalla esiin ratkaisuja uudistavampiin toimitusketjuihin siirtymiseksi, mutta myöskin visioi tulevaisuuden luontopositiivisemman liiketoiminnan reunaehtoja. He keskittyvät visioiden ja visioinnin tärkeyteen kestävien markkinoiden muokkaamisessa. Se tarjoaa kuitenkin organisaatioille työkalun konkreettisia muutoksia varten muun muassa käyntänteissä ja päätöksenteossa, mikä voi mahdollista suuntautumista kohti luontopositiivisuutta. He kiinnittävät tutkimuksensa uudistavaan eli regeneratiiviseen paradigmaan, joka valottaa mahdollisuuksia liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen muuttamiseen erityisesti toimitusketjujen hallinnan ja uudistavan liiketoiminnan kautta. Kirjoittajat ehdottavatkin, että niin kuluttajia kuin yrityksiä on syytä yhteiskunnallisesti tukea ja tuupata oikeaan suuntaan. Kirjoituksen perusteella visioinnin merkitys vastuullisen liiketoiminnan tulevaisuuTiina Onkila & Marileena Mäkelä. Tämä artikkeli tukee erikoisnumeromme keskeisiä teemoja erityisesti visioimalla niitä polkuja ja mahdollisuuksia, joita luontopositiivisempi tulevaisuus organisaatioiden johtamisessa ja käytänteissä voi edellyttää, ja millaiseen tietopohjaan näitä voidaan perustaa. kuvaavat artikkelissaan olennaisten kestävän kehityksen indikaattoreiden tunnistamista ja niiden hyödyntämistä toiminnan parantamisessa. Artikkelin empiirisessä osuudessa visioidaan asiantuntijoiden kanssa järjestettyjen työpajojen pohjalta haasteita ja ratkaisuja siirtymässä kohti regeneratiivisuutta. Artikkelissa esitellään luontojalanjälkeen keskittyvä BIOVALENT-menetelmä, minkä avulla arvioidaan Turun yliopiston luontojalanjälki. Visiointi luo markkinoiden eri toimijoille mahdollisuuden proaktiiviseen toimintaan, ennakointiin ja sopeutumiseen. jatkavat systeemisen muutoksen ja toimijuuden tärkeyden teemoista, kytkien nämä erityisesti markkinamuokkauksen visioon. He korostavat määrällisen tiedon tarpeellisuutta luontopositiivisuustavoitteiden asettamisessa. Heidän mukaansa tulevaisuus on hyvin riippuvainen siitä, millaista tietoa kerätään ja miten tämän tiedon jakamisessa läpi tuotantoketjun ja vielä laajemmin, yhteiskunnan toimijoille asti, onnistutaan. Tutkijat korostavat, että luontojalanjäljen selvittäminen sinällään ei ratkaise luontokatoa. Kirjoittajat näkevät kestävyysmurroksen etenemisen edellytyksenä niin julkisten että yksityisten organisaatioiden toiminnan kestävämpään suuntaan kuin myös kyvyn visioida. Rakentamaansa mahdollisuuksien nelikenttään perustaen kirjoittajat rakentavat hypoteettisen skenaarion luontopositiivisuuden tavoittelulle. Artikkeli lisää ymmärrystä paitsi systeemisen muutoksen tarpeesta, niin myöskin tässä käytettävän ja siihen vaikuttavan tiedon roolin tärkeydestä toimitusketjuissa. Tulokset esittävät haasteita ja mahdollisuuksia näiden ylittämiseksi sekä uudistaviin toimitusketjuihin siirtymiseksi. Heinonen ja Joro kirjoittavat systeemisestä muutoksesta kohti kiertotalousmallia arvoketjuissa, erityisesti tekstiiliteollisuudessa. He korostavat yrityksen rajoja laajempaa vastuullisuutta: on huomioitava koko liiketoimintaekosysteemin kaikkien toimijoiden vastuullisuus. Halinen ym. jatkavat luontopositiivisuuden tavoittelun teemalla. Kirjoittajat korostavat vastuullisen liiketoiminnan tulevaisuudessa laajemman systeemisen näkökulman tärkeyttä. Artikkelissa pyritään tukemaan yritysten toimintaa kestävyysmurroksessa luomalla toimintatapoja tulevaisuuden kestävyysindikaattorien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen sekä esitellään kestävän kehityksen trendikartoitus. korostavat transformatiivisen muutoksen tärkeyttä järjestelmätasolla liiketoiminnassa. Oleellisia ovat myös näiden toimijoiden väliset suhteet. Näiden kolmen vertaisarvioidun artikkelin lisäksi erikoisnumeromme sisältää kolme artikkelia, joissa keskustellaan ja pohditaan erikoisnumeromme teemoihin liittyviä kysymyksiä
Teoksessa S. (2023). (2021). Business & Society, 60(6), 1258–1278. Change management in sustainability transformation: A model for business organizations. Domination of Managerial and Technical Frames—How the Circular Economy Is Reported in Finnish Business. Kirjoittajat korostavat tarvetta myös asennemuutokselle sekä koulutuksen painopisteiden muuttamiselle, jotta yritysmaailmaan saadaan tulevaisuudessa enemmän vastuullisesti ajattelevia työntekijöitä, johtajia ja yrittäjiä. Tämän artikkelin perusteella lukija näkee vastuullisuuden hyvin oleellisena tulevaisuuden työelämätaitona. https://doi. Teerikangas, T. Circular Economy and Sustainability, 4(4), 2909–2930. Tällaisen taidon kehittymisen perustana on koulutettaville muodostuva kokonaisvaltaisempi ymmärrys yrityksen roolista yhteiskunnallisten kestävyystavoitteiden edistämisessä. (2023). (2021). He esittelevät ja pohtivat yrittäjille ja päättäjille järjestettyä koulutusta tulevaisuuden vastuullista liiketoimintaa varten. B. https://doi.org/10.1016/j.jenvman.2022.117165 Teerikangas, S., Koistinen, K., Onkila, T., & Mäkelä, M. org/10.4337/9781789906035.00005 Ku va Ve ikk o Vi he rp ur o. Russell & R. Sustainable Production and Consumption, 49, 529–544. Sustainability agency in business: an interdisciplinary review and research agenda. Teoksessa S. Introduction to the research handbook of sustainability agency. https:// doi.org/10.1016/j.spc.2024.06.024 Mäkelä, M., & Onkila, T. E. (2024). Journal of Environmental Management, 330, 117165. Marileena Mäkelä apulaisprofessori Jyväskylän yliopisto marileena.t.makela@jyu.fi Tiina Onkila professori Jyväskylän yliopisto tiina.onkila@jyu.fi Ku va Pe tte ri Ki vim äk i Näkökulmia vastuullisen liiketoiminnan tulevaisuuteen Lähteet Carroll, A. Padfield (toim.), A research agenda for sustainability and business (s. Corporate social responsibility: Perspectives on the CSR construct’s development and future. org/10.1007/s43615-023-00335-5 Onkila, T., Teerikangas, S., Koistinen, K., & Mäkelä, M. Onkila, K. Mäkelä (toim.), Research handbook of sustainability agency (s. Edward Elgar Publishing. 1–27). https://doi.org/10.1177/00076503211001765 Das, A., & Bocken, N. (2024). https://doi. Voidaankin ajatella, että kouluttaminen vastuullisuusja kestävyysteemoihin on yksi oleellisista systeemisen kestävyysmurroksen edellytyksistä ja lähtökohdista kestävyystoimijuudelle yritystoimijoiden ja päättäjien keskuudessa. Koistinen, & M. 19–35). Saru ym. https://doi.or g/10.4337/9781839107719.00009 Sancak, I. korostavat kirjoituksessaan toimijuuden tärkeyttä kestävän liiketoiminnan tulevaisuudessa. 3/25 4 Futura den kannalta onkin kiistaton – kirjoittajia lyhentäen lainaten ’kestävistä markkinoista on luotava visioita, jotta ne voisivat tulla todeksi’. Regenerative business strategies: A database and typology to inspire business experimentation towards sustainability
Lähestyminen tulevaisuuden kestävän kehityksen indikaattoreista esitetään perustuen VTT:n tekemään kestävän kehityksen trendikartoitukseen (White paper), ja yrityshaastatteluista kerättyä tietoa esitetään siitä, kuinka kestävyysdataa voidaan hyödyntää teollisten prosessien kestävän kehityksen mukaisen toiminnan toteuttamisessa. Tämän on kuitenkin oltava suhteessa toiminnan luonteeseen ja vaikutuksiin, joten kestävän kehityksen indikaattorien valintaprosessin tulee tukeutua kunkin organisaation ja ekosysteemin toiminnan vaikutusten analyysiin. 5 3/25 Futura Marileena Mäkelä apulaisprofessori Jyväskylän yliopisto marileena.t.makela@jyu.fi Arvoketjun kestävän kehityksen indikaattorikategoriat muovaamassa tulevaisuuden liiketoiminnan vastuullisuutta Tässä artikkelissa kuvataan tutkimusta Business Finland -rahoitteisessa Optimi1-hankkeessa, jossa tutkitaan sekä kehitetään teollisen tuotantoketjun kestävyyttä ja vastuullisuutta koko tuotantoketjun yli ulottuvan kestävyysdatan keräämisen ja jakamisen kautta. Datan jakaminen liittyy EU:n Kestävyysraportoinnin vaatimuksiin. Yritys ei voi olla yksin vastuullinen, vaan sen on otettava huomioon ekosysteemin kaikkien toimijoiden vastuullisuus. Artikkelissa kuvataan, kuinka olennaiset kestävän kehityksen indikaattorit tunnistetaan, miten indikaattoreita hyödynnetään liiketoimintaan ja sen kehittämiseen sekä tuotantoprosessin kestävän kehityksen mukaisen toiminnan parantamiseen. Vastuullisen liiketoiminnan tulevaisuus on riippuvainen siitä, millaista tietoa keräämme tuotantoprosesseista ja kuinka jaamme tämän tiedon koko tuotantoketjun yli aina loppukäyttäjälle ja yhteiskunnan muille toimijoille asti. Yritysvastuun myötä kohdistetaan huomio vastuullisuuden lisäämiseen yrityksen toiminnoissa yli koko tuotantoketjun. Artikkelissa keskitytään erityisesti luomaan toimintatapoja tulevaisuuden kestävyysindikaattorien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen, jolloin täytetään, mutta myös ylitetään vastuullisuudessa lainsäädännön asettamat vaatimukset. Tulevaisuuden ennakointia on siis kerättävän tiedon valintaan liittyvä päätöksenteko, ja kerättävän tiedon hyödyntäminen vastuullisen liiketoiminnan tulevaisuuden luomisessa. REFEREE-ARTIKKELI Nina Wessberg johtava tutkija, dosentti VTT nina.wessberg@vtt.fi Emmi Heinisuo tutkija VTT emmi.heinisuo@vtt.fi Ku va Jo on as Ca vé n Ella Hatara tutkija VTT ella.hatara@vtt.fi Tuija Rantala tiimipäällikkö VTT tuija.rantala@vtt.fi Ku va El la Ha tar a Ku va Li isa M äk ine n Ku va Li isa M äk ine n
Lopuksi keskustelussa ja johtopäätöksissä syvennytään tulosten merkitykseen kestävälle liiketoiminnalle, vastataan tutkimuskysymyksiin sekä arvioidaan tutkimuksen rajoituksia ja tulevaisuuden potentiaalisia tutkimusaiheita. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat Scope 3 -päästöt eli yrityksen arvoketjun epäsuorat kasvihuonepäästöt, mutta lähestymistapamme on laajempi: tavoitteena on tunnistaa myös muita tulevaisuuden kestävän kehityksen indikaattorikategorioita koko arvoketjussa. Kestävyysraportointidirektiivi CSRD ja Yritysvastuudirektiivi CSDDD), jotka tähtäävät erityisesti raportoinnin kehittämiseen ja sen kautta yritystoiminnan vastuullisuuden parantamiseen ja varmistamiseen. Monet yritykset hakeutuvatkin vapaaehtoisiin vastuullisuusstandardeihin kuten ISO 14001 Ympäristöjohtamisen standardi (ISO, 2015) tai ISO 26000 Vastuullisuuden standardi (ISO, 2010), jotka auttavat viitoittamaan tietä lakia pidemmälle meneviin vastuullisuuskäytäntöihin. Lainsäädäntö luo yrityksille vähimmäisvaatimukset vastuullisuudelle, mutta yritystoiminnassa tämä tulisi nähdä vasta lähtötasona. Ihannetapauksessa yritykset toimivat kestävästi ja vastuullisesti jo valmiiksi, ja lakisääteiset velvoitteet täyttyvät ikään kuin sivutuotteena, kun vastuullisuus on sisäänrakennettuna toiminnan ytimeen. Tässä artikkelissa tarkastellaan kestävää teollista toimintaa datan jakamisen ja indikaattorien asettamisen näkökulmista. Tällä hetkellä yritykset käyttävät dataa pitkälti vastaamaan yrityksen ulkopuolelta tulevaan paineeseen esim. lainsäädännön, standardien tai asiakkaiden vaatimuksiin, eikä kestävyysdataa hyödynnetä vielä sisäisessä kehitystyössä. Työ pohjautuu tutkimushankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää teollisuuden tuotantoprosesseja kestävän kehityksen mukaisiksi hyödyntämällä dataa koko arvoketjun laajuisesti. Esitetyt tavoitteet ovat luoneet viitekehyksen, johon organisaatioiden odotetaan kytkevän toimintansa kestävän kehityksen edistämiseksi. Kestävyysraportointidirektiivin (CSRD, Euroopan parlamentti ja neuvosto, 2022) mukaan tätä vaikutusten tunnistamista kutsutaan kaksoisolennaisuusanalyysiksi ja siinä korostetaan vaikutuksia sekä liiketoimintaan että yhteiskunnallisiin asioihin. GHG-protokolla (GreenHouse Gas protocol) määrittää kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa, mukaan lukien Scope3-päästöjen arvioinnin (WBCSD & WRI, Artikkelissa esitelllään ensin tutkimuksen aineiston ja menetelmät, jossa laadullisen tutkimuksen keinoin pyritään tuottamaan uutta ymmärrystä tulevaisuuden kestävyysindikaattoreista. Kestävän kehityksen dataa tulisi jatkossa hyödyntää enemmän tulevaisuuden liiketoiminnan kehittämisessä. Artikkelin tuloksena esitetään, että ennakointiin perustuvan tulevaisuuden trendikartoituksen avulla voidaan tunnistaa indikaattorikategorioita, joita seuraamalla ja joihin tunnistamalla mitattavissa olevia indikaattoreita voidaan suunnata teollisen tuotantoprosessin toimintaa kestävää kehitystä vahvistaen. 3/25 6 Futura Johdanto Yhdistyneet Kansakunnat (YK) esitti vuonna 2015 Kestävän kehityksen globaalit tavoitteet (UN, 2015), jotka ovat nyt ohjanneet myös vastuullisen yritystoiminnan kehittämistä noin 10 vuotta. Avainsanat: kestävän kehityksen indikaattorit, kestävyysdata, tulevaisuuden data, datan jakaminen, kestävä teollisuus Arvoketjun kestävän kehityksen indikaattorikategoriat muovaamassa tulevaisuuden liiketoi.... Seuraavaksi artikkeli esittelee tutkimustulokset, joissa syvennytään kirjallisuuskatsauksen ja empiirisen tutkimuksen löydöksiin sekä kuvataan löydösten perusteella luotu kolmitasoinen kestävän kehityksen KPI-malli. Yrityksen päästöjen hallintaa ohjaavat jo nyt vakiintuneet viitekehykset. Teollisen toiminnan vaikutukset voivat kohdistua esimerkiksi ihmisiin, yhteisöihin, rakennettuun ja rakentamattomaan ympäristöön. Sekä lainsäädännön velvoitteiden että vapaaehtoisten standardoitujen johtamisjärjestelmien lähtökohtana on teollisen tuotantoprosessin vaikutusten tunnistaminen ja arviointi. Samaan aikaan Euroopan Unioni (EU) on tehostanut vastuullisen yritystoiminnan ohjausta uusilla direktiiveillä (esim
Rohrbeck ja Kum (2018) ovat tutkimuksissaan osoittaneet, että tällaisella ennakointitoiminnalla on positiivisia vaikutuksia yritysten liiketoiminnalliseen suorituskykyyn. Olemme haastatelleet toimijoita, joilta olemme keränneet näkemyksiä kestävän kehityksen tulevaisuudesta teollisten tuotantoprosessien toiminnassa. Tämä artikkeli on keskustelunavaus tulevaisuuden kestävän kehityksen indikaattorien tunnistamiseen teollisissa tuotantoprosesseissa yli koko arvoketjun osana yritystoiminnan strategista ennakointia. Nämä vaiheet painottuvat ylävirran vaiheisiin, materiaalista valmiin tuotteen valmistukseen. Edellä mainitut raamit keskittyvät kuitenkin pääosin olemassa olevan toiminnan mittaamiseen. Myös Gordon ym. (Rantala ym., 2024) Tutkimme sitä millaisella lähestymistavalla tulevaisuuden kestävä kehityksen indikaattoreita voisi tunnistaa. Lisäksi on tärkeää myös keskittyä alavirtaan mm. Kestävyysdatalla tarkoitamme dataa, jota kerätään arvoketjun varrella sen alkuja loppupään toiminnoista sekä yrityksen sisäisesti kestävän kehityksen kolmijaon (ympäristö, talous ja sosiaalinen) mukaisesti. Strategisella ennakoinnilla ja yritysennakoinnilla tarkoitetaan ennakointitoimia, joilla yritys tavoittelee tulevaisuuteen varautumista sekä kestävän liiketoiminnan luomista ja kehittämistä tulevaisuudessa. Yleensä tuotantoketju nähdään osana toimitusketjua, joka painottaa tuotteiden ja palveluiden tehokasta virtaa raaka-aineiden hankinnasta asiakkaalle. Tämä tutkimus ei kuitenkaan ole perinteisessä mielessä arvoketjututkimusta, sillä emme sinällään tutki arvoketjua, vaan sitä, kuinka tieto siirtyy arvoketjussa. Kestävyysindikaattorien asettaminen ja niiden pohjalta liiketoiminnan kehittäminen ovat kuitenkin vahvasti sidottuja kerättävään dataan ja sen hallintaan kestävyystoimien tukemiseksi (Neri ym., 2021). Wenzel (2022) taas puolestaan on ehdottanut tulevaisuuden luomista yritystoiminnassa toimijoiden todellisten tekemisten kautta. Tulevaisuuden kestävyysindikaattorien tunnistaminen on mielestämme tällaista ennakointitoimintaa, joka kehittää yritysten tulevaisuuden kestävää liiketoimintaa. Trendinäkemyksiä olemme ammentaneet VTT:n tuoreesta ”Future of Sustainability” -raportista (Hanf, 2025), jossa hahmotellaan kestävän kehityksen tulevaisuuden suuntia. Esimerkiksi puukuitupohjainen tuotantoketju sisältää useita pääprosesseja kuten puun korjuu, sellun valmistus, paperin/kartongin valmistus ja puukuitujen jalostaminen erilaisiksi valmiiksi tuotteiksi (Rantala ym., 2025). Ennakoinnin kentällä tutkimuksemme asettuu strategisen ennakoinnin ja yritysennakoinnin (corporate foresight) alueelle. Tavoitteena on näin ennakoivasti tunnistaa erilaisia tekijöitä, joihin yritysten kannattaa varautua ja huomioida indikaattorien asetannassa. KPI:llä mitataan esimerkiksi yrityksen yleistä pitkän aikavälin suorituskykyä, mukaan lukien suoriutumista kolmen kestävän kehityksen ulottuvuuden näkökulmasta: ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen ja ne voivat olla sekä laadullisia että määrällisiä (Rantala ym., 2024). Lähestymme haastetta moni. (2020) ovat peräänkuuluttaneet konkreettisia toimia ennakoinnin yhdistämisessä innovaatioiden, insinööritoimien sekä tutkimuksen ja kehityksen käytäntöihin. Meidän mielenkiintomme kohdistuu tulevaisuuden kestävän kehityksen indikaattoreihin, joita ei määritellä näissä standardeissa. 7 3/25 Futura Nina Wessberg, Emmi Heinisuo, Ella Hatara & Tuija Rantala 2004; WRI & WBCSD, 2011). Tutkimuksen kohteena ovat keskeiset suorituskykyindikaattorit (Key Performance Indicator, KPI). Samoin kestävyysraportointidirektiivi ja siihen liittyvä Eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit ESRS (European Sustainability Reporting Standards) (EFRAG, 2023) antavat yksityiskohtaiset ohjeet kestävyyteen liittyvien tietojen raportointiin. Tuotantoketju tarkoittaa tuotteiden valmistusketjua raaka-aineista valmiiksi tuotteiksi. Kestävyysdata voidaan jakaa aktiiviseen ja staattiseen dataan käytön mukaan. Siksi nostamme esille myös kestävyysdatan ja sen roolin. käyttöön ja käytöstä poistoon/uudelleen hyödyntämiseen. Valitsimme tähän tutkimukseen arvoketju-termin, koska se kattaa sekä yläettä alavirran ja painottaa arvon muodostumista molempiin suuntiin (WRI & WBCSD, 2011). Aktiivinen data mahdollistaa paremman kestävän kehityksen suorituskyvyn ja kestävät innovaatiot. Staattinen data painottuu raportointiin tunnistaen tai valvoen kestävän kehityksen suorituskykyä
Esittelemme ensin tutkimuksen aineiston ja menetelmät, jossa laadullisen tutkimuksen keinoin pyritään tuottamaan uutta ymmärrystä tulevaisuuden kestävyysindikaattoreista. Tästä huolimatta paine raportoida myös Scope 3 -päästöt on kasvussa. Scope 2 käsittää epäsuorat päästöt ostetusta sähköstä ja lämmityksestä, kun taas Scope 3 sisältää kaikki muut epäsuorat päästöt, kuten jakelusta ja tuotteiden elinkaaren loppuvaiheen käsittelystä. GHG-protokolla (WRI & WBCSD, 2011) on uudistumassa lähitulevaisuudessa luoden painetta yritysten kestävyysArvoketjun kestävän kehityksen indikaattorikategoriat muovaamassa tulevaisuuden liiketoi.... Maineenhallinta, kilpailuedun tavoittelu sekä rahoituksen saannin ehdot muodostavat nekin ulkoisia kannustimia. Yhä useampi yritysjohto pitää kestävyyttä välttämättömänä osana liiketoimintaa jo eettisistä syistä. Sisäisiä ajureita puolestaan ovat yrityksen omat arvot ja strategia sekä organisaation kyvykkyydet. 3/25 8 Futura tahoisesti ja monialaisesti. Seuraavaksi artikkeli esittelee tutkimustulokset, joissa syvennytään kirjallisuuskatsauksen ja empiirisen tutkimuksen löydöksiin sekä kuvataan löydösten perusteella luotu kolmitasoinen kestävän kehityksen KPI-malli. • Miten yritykset näkevät kestävyysdatan ja kestävyysindikaattorien hyödyntämisen tulevaisuuden liiketoimintaan varautumisessa ja sen luomisessa. Lisäksi henkilöstön osaamisella ja kulttuurilla on vaikutusta: organisaatiot, joilla on vahva kestävyyden kulttuuri ja osaamista, pystyvät toteuttamaan vastuullisuustoimia tehokkaammin (Hettler & Graf-Vlachy, 2023; Lazar ym., 2021) Toisin sanoen yrityksen sisäinen sitoutuminen ja kompetenssit toimivat moottorina ulkoisten vaatimusten täyttämiselle. Keskeiset uudet toimintaa ohjaavat direktiivit ovat Kestävyysraportointidirektiivi CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) ja Yritysvastuudirektiivi CSDDD (Corporate Sustainability Due Diligence Directive) (Euroopan parlamentti ja neuvosto, 2022; Euroopan Komissio, 2022). Tausta Hettlerin ja Graf-Vlachyn (2023) mukaan yritysten toimintaa ohjaavat erilaiset – niin ulkoiset kuin sisäiset – motivaatiotekijät ja paineet kestävyyteen liittyen. Myös raportointivelvollisuudet ovat kasvaneet ja yritysten on tuotettava tietoa kestävän kehityksen toimistaan kiinnostuneille sidosryhmille. Hyvä hallintotapa (corporate governance) edellyttää, että kestävyysriskit sisällytetään riskienhallintaan ja päätöksentekoon. Rajauksena on, että emme lähesty aihetta mittaamisen teknisessä mielessä, vaan tutkimus keskittyy ennakoinnin näkökulmasta tarkastelemaan indikaattoreita liiketoiminnan kehittämisessä. Uudet direktiivit ja standardit määrittelevät aiempaa tarkemmin, mitä yritysten pitää tehdä ja raportoida. Tämän lisäksi markkinoiden ja sidosryhmien odotukset ohjaavat toimintaa: asiakkaat haluavat kestäviä tuotteita ja sijoittajat suosivat vastuullisia kohteita. Yksi keskeinen osa-alue yritysten kestävyyden mittaamisessa on kasvihuonekaasupäästöjen hallinta. Yritysvastuun toimintaympäristö on Euroopassa murroksessa sääntelyn osalta. Scope 1 kattaa suorat päästöt, kuten ajoneuvoista ja tiloista aiheutuvat päästöt. Viime vuosina on korostunut ymmärrys, että Scope 3 -päästöt voivat monilla aloilla muodostaa valtaosan yrityksen kokonaispäästöistä (Teske ym., 2022). Artikkeli etenee seuraavasti. Lopuksi keskustelussa ja johtopäätöksissä syvennytään tulosten merkitykseen kestävälle liiketoiminnalle, vastataan tutkimuskysymyksiin sekä arvioidaan tutkimuksen rajoituksia ja tulevaisuuden potentiaalisia tutkimusaiheita. Greenhouse Gas Protocol (GHG Protocol) (WBCSD & WRI, 2004) on globaalisti käytetty viitekehys päästöjen laskentaan. Ulkoisia paineita ovat ennen kaikkea lainsäädäntö ja sen tuomat velvoitteet, toisin sanoen yritykset pyrkivät noudattamaan ympäristöä ja yhteiskuntavastuuta koskevia lakeja ja määräyksiä. Niiden kartoittaminen ja vähentäminen on kuitenkin vaikeaa, koska ne tapahtuvat yrityksen omien rajojen ulkopuolella, usein toisessa maassa tai toisella toimialalla. GHG-protokolla jaottelee päästöt kolmeen ryhmään. Tutkimuskysymykset, jotka reflektoivat tätä fokusta ovat: • Miten voimme jäsentää ja tunnistaa teollisen arvoketjun tulevaisuuden kestävän kehityksen indikaattorikategorioita osana yrityksen strategista ennakointia
Kestävyyden mittaamisessa on myös korostunut prosessilähtöinen tarkastelu: pelkkä yrityksen oman toiminnan seuraaminen ei riitä, vaan on katsottava koko arvoketjua (Neri ym., 2021). tehokkuus, joustavuus, laatu) ja operatiivisella tasolla seurataan päivittäistä toimintaa (esim. Kun yritys rakentaa itselleen kestävyyden mittaristoa, sen on tehtävä valintoja: mitä mitataan ja millä mittareilla. Kestävyyden mittaristo voi palvella yrityksissä monia eri tarkoituksia, erityisesti tulevaisuuden liiketoiminnan kehittämisessä. Yleisesti voidaan todeta, että sosiaalisen kestävyyden mittarit saavat vähiten huomiota verrattuna esimerkiksi taloudellisiin tai ympäristöllisiin mittareihin, vaikka niiden merkityksen odotetaan kasvavan tulevaisuudessa (Lazar ym., 2021; Neri ym., 2021). loppupään kestävyyteen. Keskeisiä pohdittavia tekijöitä ovat toiminnan koko, vaikutusmahdollisuudet, riskiprofiiliin liittyvät päästöt, sidosryhmien näkemykset, ulkoistettujen toimintojen osuus, toimialakohtaiset ohjeistukset sekä muut yritystai toimialakohtaiset kriteerit (Fouret, 2022). hävikin määrä, energiankulutus tuotantoyksikköä kohti). työtapaturmien määrät, henkilöstön tyytyväisyys, monimuotoisuusluvut), tai sertifioinneilla, jotka kattavat yrityksen omat toiminnot (esim. Kuitenkin selkeä malli mittareiden sijoittamiseksi eri Scope 3 -arvoketjun vaiheisiin, kuten alku(upstream) ja loppupään (downstream) toimintoihin, on edelleen puutteellista. Yritysten on siis syvennettävä yhteistyötä arvoketjunsa toimijoiden kanssa saadakseen tarvittavat tiedot käyttöönsä. Lisäksi mittareiden valinnassa tulee huomioida niiden merkittävyys yksittäiselle yritykselle ja koko arvoketjulle, eri tuotantovaiheiden (upstream/ downstream) painotukset, strategiset painopistealueet, tiedon saatavuus ja laatu, tulevaisuuden merkittävyys, sääntelyn ja standardien vaatimukset sekä mittareiden määrä (Fouret, 2022). Neri ym, 2021; Boggia ym, 2018). Strategisella tasolla keskitytään pitkän aikavälin tavoitteisiin (esim. Monet tutkimukset esittävät yleisiä kestävyyden indikaattoreita, mutta harvemmin pureudutaan juuri arvoketjun eri vaiheiden erityispiirteisiin (esim. Toinen haaste liittyy indikaattorien tasapainoon kestävyyden osa-alueiden välillä. Sosiaalista ulottuvuutta on mitattu usein lähinnä yrityksen oman henkilöstön hyvinvoinnin tai työolosuhteiden näkökulmasta (esim. Tällainen kolmitasoinen lähestymistapa voi auttaa varmistamaan, että kestävän kehityksen tavoitteet kytkeytyvät yrityksen strategiaan, mutta heijastuvat myös käytännön toimintaan ja päätöksentekoon. 9 3/25 Futura datan hyödyntämiselle. On kuitenkin nähtävissä, että sosiaalisen vastuun merkitys on kasvamassa ja samalla tarve kehittää uusia, parempia mittareita tälle ulottuvuudelle. Tutkijat ovat ehdottaneet jäsennystä tarkastelemalla mittareita strategisella, taktisella ja operatiivisella tasolla (Ante ym., 2018). Yksi tunnistettu haaste on, että eri päästöluokkia (Scope 1, 2, 3) tai kestävyyden osa-alueita ei aina erotella selkeästi. Ympäristöja talousmittareita pidetään helpommin kvantifioitavina, eli ne tuottavat selkeitä lukuja (kuten tonnia CO?e, euroja, prosenttiosuuksia). Piecyk & Björklund, 2014). Monet sosiaaliset tekijät tas ovat laadullisempia (esim. Olennaista on, että valitut indikaattorit ovat merkityksellisiä: ne kertovat jotain tärkeää yrityksen kestävyyden tilasta tai edistymisestä. Samalla EU:n raportointistandardeissa (ESRS) on omat vaatimuksensa päästöjen ja ilmastovaikutusten raportoinnista, mikä lisää painetta kehittää kestävyysdatan keruuta ja hallintaa entistä järjestelmällisemmäksi. vaikutus paikallisten yhteisöjen terveyteen ja elämänlaatuun). Indikaattorien tuottaman tiedon on autettava päätöksenteossa – muuten mittaaminen on turhaa. Tämä kielii puutteista eri päästöjen erittelyissä toisistaan sekä Scope 3 -päästöjen hallinnassa, ja vaikeuttaa sellaisten toimintamallien kehittämistä, jotka kohdistuisivat esimerkiksi juuri arvoketjun alkupään vs. Niiden avulla voidaan tukea kestävyystoimien läpinäkyvyyttä, joka puolestaan tukee eri sidosryhmien kuten Nina Wessberg, Emmi Heinisuo, Ella Hatara & Tuija Rantala. hiilineutraalius, markkina-aseman kehitys), taktisella tasolla mitataan liiketoimintaprosessien suorituskykyä (esim. Neri ym., 2021; EFRAG, 2023). Tutkimuskirjallisuus on käsitellyt kestävän kehityksen mittareita monista näkökulmista, mutta yhtenäinen malli on vielä muotoutumassa. Tämä on osaltaan hidastanut niiden integroitumista yritysten mittaristoihin. (ks
Kestävyysdata tukee myös strategista johtamista yhdistämällä kestävyystoimet laajempiin liiketoimintatavoitteisiin, jolloin taas tuetaan kestävyyden tuomista osaksi ydinliiketoimintaa ja päätöksentekoa. Kirjallisuuskatsaus Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tunnistaa, miten kestävyysindikaattoreita käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa lähestytään indikaattorien määrittämistä ja millaisia indikaattoreita esitetään erityisesti metsäteollisuuden toimitusketjujen Scope 3 -päästöjen näkökulmasta tutkimushankkeen toimialoilla (logistiikka ja Taulukko 1. Taulukko 1 vetää yhteen hyödynnettyä aineistoa ja menetelmiä. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen kohteen ollessa monitahoinen ja -alainen, myös menetelmällisesti tutkimus yhdistää erilaisia lähestymistapoja tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi. Arvoketjun kestävän kehityksen indikaattorikategoriat muovaamassa tulevaisuuden liiketoi.... Lisäksi kestävyysdatan mukaiset indikaattorit ovat olennaisia suorituskyvyn parantamiseksi, sillä ne mahdollistavat edistymisen seurannan, kehityskohteiden tunnistamisen sekä vertailun alan standardeihin tai parhaisiin käytäntöihin (Braglia ym., 2024). Tutkimuksen aineisto ja menetelmät. 3/25 10 Futura sijoittajien, viranomaisten ja asiakkaiden vaatimusten täyttämistä (CDP, 2020a; 2020b). Tutkimuksen aineisto koostuu kolmesta kokonaisuudesta: 1) kestävyysindikaattorien kirjallisuudesta ja ennakointikirjallisuudesta, 2) haastatteluaineistosta (N=11) ja 3) asiantuntijoiden työpajakeskusteluista, joita analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla
Näitä trendejä tarkastellaan kolmella aikajänteellä: lyhyellä aikavälillä (nykyhetki–2030), keskipitkällä aikavälillä (2030–2040) ja pitkällä aikavälillä (2040 ja siitä eteenpäin). Haastatteluiden avulla pyrittiin selvittämään myös tulevaisuuden datan jakamista ja sitä, miten arvoketjun välisen datan jakamisen vaatimaa yhteistyötä voitaisiin syventää ja edesauttaa asiakas-toimittajasuhteiden kesken, sekä minkälaisia mahdollisuuksia tulevaisuuden datan jakamisella on. Tuloksia esiteltiin tutkijoista ja yritysedustajista muodostuvalle ryhmälle ja niistä syntyneistä ensimmäisistä havainnoista keskusteltiin yhdessä. Tutkimuksessa priorisoitiin suomalaisia yrityksiä tai yrityksiä, joilla on laajaa toimintaa Suomessa metsäteollisuuden tai sitä tukevalla sektorilla. Katsaus toteutettiin kaksivaiheisesti: ensin analysoitiin yleisiä tutkimuksia kestävyysindikaattoreista painottaen Scope 3 -päästöjä ja toisessa vaiheessa tarkasteltiin kestävyysindikaattoreita sekä KPI-mittareita edellä mainituilla toimialoilla. Haastattelujen koodausprosessi tuotti käsitteitä, jotka myöhemmin ryhmiteltiin ja luokiteltiin, muodostaen datan tärkeimmät näkökulmat. Tässä White paper -raportissa on tulevaisuuden kestävän kehityksen trendien tunnistamiseen käytetty tulevaisuuteen suuntaavaa toimintaympäristön analysointia (Horizon scanning) sekä tunnistettujen trendien jäsentämisessä ja tulevaisuusulottuvuuksien visualisoinnissa tutka-muotoa (radar). Haastateltavia oli yhteensä 11 ja he edustivat 10 yritystä ja monipuolisesti metsäteollisuuden arvoketjua sekä sen eri toimijoita raaka-ainetoimittajista logistiikkaan liittyvien palveluiden tarjoajiin (taulukko 2). Reflektoimme myös tulevaisuuden trendejä suhteessa Scope 3 -indikaattorien asetannan kirjallisuuteen. Tämä edesauttoi ymmärtämään eri toimijoiden liiketoimintaa ja vaikuttavia tekijöitä. Kävimme systemaattisesti läpi ulottuvuuksiin tunnistetut trendit ja analysoimme niiden merkitystä tulevaisuuteen suuntaavien indikaattorien asetannassa. 11 3/25 Futura pakkausteollisuus). Tämän pohjalta tunnistettiin arvoketjun kestävyyden kannalta olennaisia temaattisia kategorioita kestävyysindikaattorien asettamiselle. Haastatteluaineisto analysoitiin käyttämällä laadullista data-analyysiohjelmistoa, NVIVOa. Kokonaisuudessaan raportti kuvaa 87 kestävyystrendiä neljällä osa-alueella: sosiaaliset, teknologiset, ympäristölliset ja taloudelliset trendit. Nina Wessberg, Emmi Heinisuo, Ella Hatara & Tuija Rantala. Kysymykset keskittyivät laajemmin arvoketjun sisäisen kestävyysdatan keräämiseen sekä sen arvoon ja hyödyntämiseen päätöksenteossa kuin vain tulevaisuuden kestävän kehityksen indikaattoreihin. Aineistoksi valikoitui 18 relevanttia tutkimusartikkelia ja raporttia, joita täydennettiin sääntelykirjallisuudella kattavamman kokonaiskuvan saavuttamiseksi. Tutkimuksen yhteydessä haastatellut yritykset valikoituivat merkityksellisyyden ja ajankohtaisuuden perusteella. Nämä näkökulmat eivät olleet ennalta määrättyjä, vaan ne nousivat esiin haastattelumateriaalin analyysistä. Yhdeksi keskeiseksi kirjalliseksi aineistoksi erityisesti tulevaisuuteen suuntaavaan indikaattorien asetantaan nousi Future of Sustainability -raportti (White paper) (Hanf, 2025), jota tutkimuksessa hyödynnettiin hahmottamaan kokonaisvaltaisesti tulevaisuuden kehityssuuntia. Haastattelut toteutettiin Teams-yhteydellä, ne nauhoitettiin sekä laadittiin tekstimuotoiseksi hyödyntämällä Teamsin litterointia. Haastattelut Kirjallisuusanalyysin lisäksi toteutimme laadullista tapaustutkimusta noudattaen puolistrukturoituja haastatteluja. Valinnassa painotettiin tutkimuksia, jotka käsittelivät suoraan Scope 3 -päästöjä, mutta myös Scope 1ja Scope 2 -päästöihin liittyviä julkaisuja sisällytettiin, koska ne toivat olennaisia näkökulmia päästöraportointiin tai joissain tapauksissa päästökategoriat eivät olleet selkeästi eroteltavissa. Haastattelut olivat pituudeltaan noin yksi tunti ja kussakin haastattelussa oli mukana noin kolme tutkijaa, joista yhdellä oli päävastuu haastattelun vedosta. Kirjallisuuskatsauksen löydöksiä on hyödynnetty tämän tutkimuksen taustan kuvaamisessa. Tutkimuskirjallisuus haettiin Scopus-tietokannasta ja Google Scholarista käyttäen hakusanoja kuten "sustainability", "sustainability indicators", "sustainability KPI", "Scope 3" sekä toimialakohtaisia termejä
Sen pohjalta pystyttiin reflektoimaan millaisia asioita tulevaisuuden indikaattorien asetannan tulisi ottaa huomioon koko arvoketjun näkökulmasta sekä kattaakseen eri kestävyyden osa-alueet. Tulosten perusteella moni yritys painotti edelleen pakollisiin vaatimuksiin vastaamista ja nosti esiin raportoinnin kestävyysdatan primäärisenä käyttökohteena. Empiirisen ja teoreettisen ymmärryksen luomista tukivat jatkuva monitieteinen dialogi Optimi1-hankkeen tutkijoiden sekä yritysedustajien kanssa käydyt keskustelut, joiden avulla validoitiin löydöksiä kirjallisuuskatsauksesta nostetuista indikaattoreista. Lainsäädännöllisten vaatimusten muutokset ja heiluriliikkeet lisäsivät epävarmuutta ja vähensivät halukkuutta kehittää datan hyödyntämistä, joskin yritykset tunnistivat datalle monia käyttökohteita, jotka voisivat luoda arvoa, etenkin tulevaisuudessa. Yritysten välinen yhteistyö ja kommunikaaTaulukko 2. Yritys, toimiala, haastateltavien määrä, osasto ja haastattelupäivämäärät. Näin saatiin keskusteluun mukaan monitieteisyyttä ja yritysnäkökulmaa. Datan jakamiseen on kehitteillä erilaisia teknisiä toteutustapoja kuten digitaalinen tuotepassi mutta vielä ei ole kehitetty yhtenäistä ratkaisua. Kirjallisuudesta ja haastatteluista saatuja tuloksia täsmennettiin työpajoissa näin asiantuntijakeskusteluilla. Synteesissä pyrittiin kirjallisuuskatsauksen pohjalta tunnistamaan indikaattorien asetannan haasteita ja rajauksia perustuen tutkimuskirjallisuuteen. Yritykset kaipasivat läpinäkyvyyttä ja yhtenäisempiä standardoituja mittareita sekä automaattisempia menetelmiä kestävän kehityksen mittaamiseen arvoketjusta. Näitä keskusteluja voidaan luonnehtia työpajakeskusteluiksi, koska niissä työstettiin kirjallisuuskatsauksen ja haastatteluiden tuloksia. Aineiston keräämisen ja analysoinnin monitieteisyys toteutui näissä keskusteluissa, kun eri tieteenaloista käsin asiaa tarkastelevat tutkijat ja käytännön toimien kanssa operoivat yritysedustajat toivat erilaisia näkökulmia mukaan keskusteluun. Työpajakeskusteluissa esitettiin tutkijoille ja yritysedustajille kirjallisuuskatsauksen ja haastatteluiden tuloksia sekä niistä tehtyjä johtopäätöksiä, ja myös keskusteltiin näistä. Arvoketjun kestävän kehityksen indikaattorikategoriat muovaamassa tulevaisuuden liiketoi.... Suurimmat datan jakamisen ja hyödyntämisen haasteet yrityksillä painottuivat tekniseen toteutukseen, standardisoinnin vähyyteen ja sujuvan arvoketjun välisen yhteistyön puuttumiseen. Tulokset Kestävyysdatan valjastaminen liiketoiminnan kehittämiseen Yritysten edustajien haastatteluissa pyrittiin tunnistamaan kestävyysdatan keräämisen ja hyödyntämisen nykytilannetta ja haasteita sekä kestävyysdatan arvoa ja tulevaisuuden käyttöä. Tällä hetkellä teknisen toteutuksen lisäksi haastavaa on kestävyysdatan määrittäminen, sekä mitä dataa tulisi jakaa ja mitä mitata. 3/25 12 Futura Työpajakeskustelut Aineiston ja menetelmien moninaisuus haastoi tutkijoita synteesin rakentamisessa, mutta samalla monitahoinen lähestyminen tuki ilmiön syvällisempää ymmärtämistä ja lisää tutkimustulosten luotettavuutta triangulaation avulla (Denzin, 1978)
Kilpailukyvyn kasvattamiseksi yritykset tunnistivat mm. Ne keskittyvät erityisesti organisaation suoriin ja epäsuoriin päästöihin, kuten energiankulutukseen, polttoaineiden käyttöön ja prosessipäästöihin, ja ne ovat usein kvantitatiivisia, standardoituja mittareita, jotka mahdollistavat vertailun eri toimijoiden välillä sekä täyttävät lainsäädännön ja kansainvälisten raportointivaatimusten edellytykset. Yhdeksi keskeiseksi lähitulevaisuuden kestävyysdatan keräämistä ja jakamista helpottavaksi tekijäksi koettiin jakamisen ja mittarointimetodien standardisointi ja käytäntöjen yhtenäistäminen. Eniten arvoa tuotti datan hyödyntäminen viestinnässä ja raportoinnissa asiakkaille, sekä mahdollisesti asiakkaiden asiakkaille. Yrityksillä oli kuitenkin motivaatiota kehittää datan jakamisen käytäntöjä ja sujuvuutta, sillä datalle tunnistettiin useita käyttökohteita ja arvoa tuottavia elementtejä. Ne tukevat organisaation kykyä ennakoida systeemisiä muutoksia, kehittää kestävyysinnovaatioita ja rakentaa pitkän aikavälin liiketoiminNina Wessberg, Emmi Heinisuo, Ella Hatara & Tuija Rantala. Haastateltavat yritykset kokivat, että heidän nykytilassaan oli vielä kehitettävää ja ratkottavana olevia haasteita. Moni yrityksistä osasi suunnata myös katseensa tulevaisuuteen ja pohtivat innovatiivisesti ideoiden kestävyysdatan jakamisen tulevaisuutta ja ideaalimaailmaa, jossa dataa olisi mahdollista helpommin myös hyödyntää. Datan hyödyntäminen päätöksenteossa tuo säästöjä kustannuksissa, kasvattaa kilpailukykyä, sekä edesauttaa arvonluontia eri sidosryhmiä kohtaan, kuten asiakkaat, rahoitus ja ympäröivä yhteiskunta. 13 3/25 Futura tio kestävyysdatan keräämiseen ja jakamiseen liittyen osoittautui monelle yritykselle pullonkaulaksi toimittaja-asiakassuhteissa. Tasolla 3 ovat tulevaisuuteen varautumiseen ja tulevaisuuden luomiseen liittyvät indikaattorit. Viestinnässä hyödyntäminen loi brändiarvoa ja positiivista mainetta. Tällä tasolla ovat indikaattorit, jotka liittyvät tulevaisuuteen varautumiseen ja tulevaisuuden luomiseen. Tasolla 1 on GHG-protokollan määrittelemät arvoketjujen päästöjen seurantaan liittyvät indikaattorit. Tämä tutkimus toi esille sen, että yritysten indikaattorien asettamista ohjaavat myös ESRS-standardit (European Sustainability Reporting Standards), muodostavat tason 2. Moni myös mainitsi, että tärkeää olisi yrityksen sisältä syntyvä motivaatio, muutoshalukkuus sekä sisäinen ja ulkoisen ympäristön paine, jotta sujuvuuden edellytykset täyttyisivät. Yritykset tunnistivat nykytilassa ja tulevaisuudessa kestävyysdatan hyödyntämisen potentiaalia liiketoiminnan kehittämisessä ja rahoituksen saamisessa. ESRS-standardit ohjaavat yrityksiä asettamaan indikaattoreita, jotka eivät palvele pelkästään viranomaisraportointia, vaan myös sidosryhmien tiedontarpeita, kuten sijoittajia, asiakkaita ja kansalaisyhteiskuntaa. Yhdeksi muutosvoimaksi taas tunnistettiin lainsäädännön muuttuminen ja kokonaisvaltainen siirtyminen fossiilittomaan energiaan ja tuotantoon. keinot kestävämmän ja vastuullisemman arvoketjun luomisella toimittajavalinnan ja hankintakriteeristön kautta sekä niiden avulla omien tuotteiden hiilijalanjäljen pienentämisen. Tason 2 indikaattorit tulisi tukea toiminnan läpinäkyvyyttä ja vastuullisuusstrategian toteutumista, ja ne voivat sisältää sekä määrällisiä että laadullisia mittareita. Yleisesti kestävyysdataa pystyi hyödyntämään omien prosessien kehittämiseen ja ulkopuolisten sidosryhmien vaateisiin vastaamiseen, kuten tuotteiden hiilijalanjälkilaskelmien toimittamiseen tai arviointien ja sertifikaattien, kuten Ecovadiksen, saamiseksi. Sujuva datan kerääminen ja sen myötä kommunikointi arvoketjussa mahdollistaisi yhteisen strategisen keskustelun myynnin ja oston rajapinnassa kestävyysperformanssin parantamiseksi ja toiminnan läpinäkyvyyden. Haasteita oli pyritty ratkaisemaan erilaisten täytettävien kyselyiden sekä lomakkeiden avulla, ja moni tavoitteli yhteisten alustojen hyödyntämistä. Monilla toimittajayrityksillä ei ollut kyvykkyyksiä vastata kaikkiin dataan liittyviin vaatimuksiin, jotka usein koskivat datan tarkkuutta, laskentametodia ja erityisesti päästöjen kohdalla päästöjen formaattia. Kolmitasoinen viitekehys kestävän kehityksen indikaattoreihin Tunnistimme tutkimustulostemme perusteella kolme tasoa, joiden avulla kestävän kehityksen avainindikaattoreita voidaan lähestyä arvoketjuissa
Kuitenkin malli korostaa, että taso 3 suuntautuu eniten yrityksen strategisen päätöksenteon kehittämiseen ja tukemiseen pitkällä aikavälillä. Aineistosta nousi esille, että yrityksille päästölaskenta sekä ESG-standardeihin vastaaminen painottuivat toimintaa ohjaavana ja kaikkein tutuimpina, eikä niinkään tason 3 ennakoiva lähestyminen. 3/25 14 Futura nan kykyä. Tämä tukee EU:n Kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) toimeenpanoa (Euroopan parlamentti ja neuvosto, 2022), joka astuu vaiheittain voimaan vuosina 2024–2028. Kestävän kehityksen datan kolme eri tasoa: GHG, ESRS ja tulevaisuuden liiketoiminta. Tason 3 indikaattorit voivat olla strategisia, kokeellisia tai narratiivisia, ja ne heijastavat yrityksen omaa visiota kestävästä tulevaisuudesta esimerkiksi kiertotalouden, Scope 3 -päästöjen hallinnan tai arvoketjujen uudelleenmuotoilun kautta. Yritykset panostavat kestävyysraportoinnin velvoitteisiin vastaamiseen, ja ovat toteuttaneet kaksoisolennaisuusanalyyseja Optimi1-hankkeen aikana. Tämä ohjaa yrityksiä reaktiiviseen velvoitteisiin vastaamiseen ja vaikeuttaa pitkäjänteistä kestävyyssuunnittelua ja kehittämistä. Tasolla 1 yritykset laskevat kasvihuonekaasupäästönsä, joka on yksi kestävän kehityksen KPI, yleensä osana vastuullisuusraportointia (Dobers, 2023). Tulosten mukaan näyttää siltä, että yritykset keskittyvät toiminnassaan erityisesti tason 1 ja 2 datan hallintaan, ja indikaattorit keskittyivät näille tasoille. Tätä ohjaavat erityisesti ulkoiset motivaatiotekijät, kuten standardit ja sääntely. Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi ajankohtaisena näyttäytyi ESRS (EFRAG, 2023) tasolla 2, joka määrittelee päästöjä laajemmin, mitä tietoa yritysten pitää raportoida kestävyydestä – eli ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyvistä asioista. Regulaatio ja raportointivelvoitteet korostavat toimintaympäristön dynaamisuutta, jossa velvoitteet muuttuvat jatkuvasti. Tasojen 1 ja 2 arvoketjuista kerättävää ja jaettavaa dataa voidaan hyödyntää myös yrityksen sisäisessä päätöksenteossa ja tuotantoprosessin kestävän kehityksen suorituskyvyn parantamisessa ja seurannassa, nämä siis luovat pohjaa myös tulevaisuuteen luotaavalle tarkastelulle. Arvoketjun kestävän kehityksen indikaattorikategoriat muovaamassa tulevaisuuden liiketoi.... Nämä tasot on esitetty kuvassa 1. Painotamme kuitenkin, että 13/05/2025 VTT – beyond the obvious Tulevaisuuden visio ja tiedon hyödyntäminen Raportointi Scope 3 Kestävän liiketoiminnan horisontin indikaattoreiden laajentaminen CO2-e Tuotantoketjun päästöt GHG Protokolla (WBCSD&WRI) Part of ESRS, E1-6 (with Scope 1&2) S E G Kestävä kehitys tuotantoketjussa E S G CO2-e ESRS (EU CSRD & WSME) E1E4 S1-S4 G1 Kestävän kehityksen transitioprosessi Tulevaisuuteen varautuminen ja tulevaisuuden luominen Ennakointi Liiketoiminnan kehittäminen Tuotantoprosessin kehittäminen Kestävyysdata päätöksenteossa Kuva 1. Hankkeen fokuksen ollessa erityisesti Scope 3 -päästöissä pyrimme yritysten olennaisuusanalyysien pohjalta nostettujen keskeisten teemojen lisäksi tunnistamaan EFRAG:in (European Financial Reporting Advisory Group) tuottamista ohjeistuksista erityisesti Scope 3 tarkasteluun keskittyviä kohtia ja tuottamaan näistä potentiaalisia indikaattoreita (EFRAG, 2023). Yritykset tuottavat kestävyysdataa mallin kaikilla tasoilla
Tätä tukee jo tasolla 2 ESRS-ohjeistuksiin nojaava lähestyminen, jossa yritykset entistä kokonaisvaltaisemmin tarkastelevat ESG-vaatimuksia tason 1 GHG-protokollan tarkastelun lisäksi. Erilaisten sensorien asentaminen prosesseihin lisääntyy jatkuvasti, jolloin prosesseista saatavan datan määrä kasvaa ja samalla datan prosessointiin tarvittavan suorituskyvyn vaatimukset kasvavat. Geopoliittiset muutokset energiakentällä Energiainfrastruktuurin hajauttaminen, uusiutuvien energialähteiden omavaraisuuden lisääminen ja kriisinkestävien toimitusketjujen rakentaminen ovat nousseet keskeisiksi kestävyyden elementeiksi. Hanf, 2025). 2. (EFRAG, 2023) Tasojen 1 ja 2 tarkastelu luovat pohjaa tason 3 eli tulevaisuuteen suuntautuneiden indikaattorien tarkasteluun. kvanttiteknologian investoinnit ja pilotointi). 3. ennakoiva kunnossapito, prosessien automatisointiaste) ja tuotekehitykseen (esim. Esimerkinomaisesti tunnistimme indikaattoreita ohjaaviksi kategorioiksi mm. Näemme kuitenkin, että kestävän kehityksen indikaattoreiden horisonttia tulisi laajentaa ennestään, minkä vuoksi esitämme tätä kolmatta tulevaisuuden kestävyysindikaattorien tasoa. Kvanttiteknologia saattaa tuoda vastauksen näihin kasvun vaateisiin. Tulevaisuuteen suuntaavien indikaattorien valinnassa painotamme kokonaisvaltaista kestävyyden tarkastelua, jossa pyritään tasapainoisesti tunnistamaan niin teknologisia, ympäristöllisiä, sosiaalisia kuin taloudellisia indikaattoreita (esim. Biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja luontokato Ekologinen kestävyys ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen on keskeinen tulevaisuuden avainindikaattori ilmastonNina Wessberg, Emmi Heinisuo, Ella Hatara & Tuija Rantala. 15 3/25 Futura EFRAG-ohjeistuksen mukaisesti jokaisen yrityksen tulee oman kaksoisolennaisuusanalyysin pohjalta määritellä toiminnalle keskeisimmät osa-alueet. GHG-päästöt kaikissa ESRS:n kategorioissa E1-5, hiilidioksidipäästöjen vähentämisen toimet ja energiatehokkuuden edistämisen sekä uusiutuvien energioiden käyttö niin arvoketjun alkupäässä kuin loppupäässä ESRS:n kategoriassa E1. Suoranaisesti Scope 3 -päästöjä ei mainita muissa ESRS-kategorioissa kuin ESRS E1-4, mutta tunnistimme laajemmin arvoketjun toimintaa tarkastelevia kohtia, joita olivat esimerkiksi arvoketjun työntekijät ESRS S2, paikallisyhteisöt ESRS S3, asiakkaat ja kuluttajat ESRS S4 ja tulevaisuuden hallinnan näkökulmasta hallintotapa ESRS G1. Tunnistimme, että yritykset voivat hyödyntää tasojen 1 ja 2 dataa myös tulevaisuuteen suuntautuneiden kestävyysindikaattorien mittaamiseen. Tulevaisuuden arvoketjujen kestävän kehityksen indikaattorikategoriat Tutkimusprosessimme tuloksena tulevaisuuden metsäteollisuuden arvoketjujen kestävän kehityksen indikaattorikategorioita voisi tunnistaa seuraavilta kategoria-alueilta: 1. Indikaattorit voivat liittyä esimerkiksi logistiikassa kestävän ajotavan edistämiseen IoT:n tuottaman datan avulla, tekoälypohjaisiin operatiivisiin tehostamistoimiin (esim. Siinä missä IoT koettiin jo olemassa olevaksi teknologiaksi, tekoäly ja erityisesti kvanttiteknologioiden kehitystyö koettiin pitkän aikavälin tarkastelun kohteeksi. Tuloksissa korostui yritysten tarve geopoliittisesti resilientille energiajärjestelmälle. Analyysiin perustuen voidaan tehdä ESRS:n Scope 3:een suuntautuvia indikaattoreita, jotka reflektoivat kunkin yrityksen toimintaympäristöä ja liiketoimintamallia. Tarkastelun pohjalla on ajatus siitä, että yritysten tulee samanaikaisesti pystyä varautumaan tulevaisuuden muutoksiin tukeakseen omaa muutosten sietokykyään ja liiketoiminnan jatkuvuutta, mutta myös löytää keinoja luoda haluttuja ja kestäviä tulevaisuuksia omalla aktiivisella toimijuudellaan. Nämä kohdistuvat ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä heijastavat kestävyystoimia yrityksen taloudelliseen tilanteeseen, eli kestävyysindikaattorit ovat aina kontekstisidonnaisia. Esineiden internet (IoT), tekoäly (AI), koneoppiminen ja kvanttiteknologia (datan hallinta) Digitaaliteknologiat, kuten IoT, AI, koneoppiminen sekä tulevaisuudessa kvanttiteknologia voivat toimia kestävän kehityksen mahdollistajina, mutta samalla ne luovat uusia haasteita datan hallintaan, yksityisyyden suojaan ja eettiseen teknologian käyttöön liittyen. Indikaattorit voivat esimerkiksi liittyä yrityksen asettamiin raja-arvoihin kriittisten ja strategisten raaka-aineiden arviointiin liittyen (Critical raw materials (CRM) assessment) ja toimitusketjujen kriisinkestävyyteen, sekä uusiutuvan energian osuuteen
Tämä tutkimus paikkaa tätä tutkimusaukkoa luomalla lähestymisen kestävyyArvoketjun kestävän kehityksen indikaattorikategoriat muovaamassa tulevaisuuden liiketoi.... 4. Tunnistamme, että tulevaisuuden indikaattorit voivat kunkin yrityksen kohdalla sitoutua myös muihin trendeihin, jotka heijastavat toimialakohtaisia, alueellisia tai strategisia erityispiirteitä. Esimerkkinä vihreiden rahoitusinstrumenttien sekä tutkimusja kehitysrahoituksen osuus tavoitteesta. 7. 6. Paikallinen tuotanto Viimeisenä esille nousi geopoliittiseen tilanteeseen ja riskienhallintaan liittyen tuotannon paikallisuuden merkitys. Standardit mahdollistavat kestävien ratkaisujen mittaamisen, vertailun ja läpinäkyvyyden, sekä vähentävät viherpesun riskiä. Indikaattorit voivat liittyä esimerkiksi biodiversiteettiä suojaavien hankintakäytäntöjen toteutumiseen ja arvoketjujen auditointituloksiin sekä riskiarvioihin. Tämä korostaa tarvetta luoda indikaattoreita esimerkiksi taloudelliseen läpinäkyvyyteen ESG-suorituskyvyn osalta ja mittareita kestävän tutkimusja kehitystoiminnan rahoitukselle. Yritysten kestävyysohjautuvuus muotoutuu paitsi yleisesti tunnistettujen kehityssuuntien, myös organisaatiokohtaisten tavoitteiden, riskien ja sidosryhmäodotusten pohjalta. Regulaatio myös ohjaa tarkempaan arvoketjujen hallintaan. 5. Lisäksi on syytä huomioida, että tulevaisuusindikaattorit eivät ole staattisia, vaan ne voivat muuttua teknologisen kehityksen, sääntelyn, geopoliittisten tapahtumien tai yhteiskunnallisten arvojen muutosten myötä. Kestävän kehityksen koulutus ja osaaminen Erityisesti asiantuntijahaastattelut nostivat esille tarpeen kestävyysosaamisen kehittämisen organisaatioissa. Tässä mainittiin koulutuksen lisäksi toimet monialaisesta rekrytoinnista, jotta pystytään tukemaan uusia taitoja ja ajattelutapoja. Keskustelu Pohtiessaan tulevaisuustyön ja ennakoinnin vaikutusten arviointia Parkkonen ja Vataja (2019) toteavat, että olennaista on tarkastella toiminnan prosesseja ja käytäntöjä sekä niiden eri piirteitä, myös suhteessa laajempaan toimintaympäristöön. ISO-standardit). Dynaamiset ja ennakoivat indikaattorit voivat toimia sekä ohjaavina välineinä että reagointikyvyn tukena nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Esimerkki-indikaattoreita voisivat olla koulutuspäivien määrä ja määritellyn osaamistason saavuttaminen. Tämä korostaa tarvetta joustaville ja kontekstisidonnaisille indikaattorikehyksille, jotka mahdollistavat kestävyyden arvioinnin eri toimijoiden lähtökohdista käsin. Investointeja kuitenkin haastaa esimerkiksi lainsäädännön muutosten hankala ennakointi, ja erityisesti pienempien yritysten haasteena on riittävien näyttöjen antaminen kestävyystoimista. Tätä olemme toteuttaneet tässä artikkelissa kuvatussa tarkastelussa tunnistaessamme tulevaisuuden kestävän kehityksen indikaattoreita yli lainsäädännön ja standardoitujen prosessien (GHG-protolla ja ESRS-standardit). Maailmanlaajuinen ympäristöhallinto (standardit) Aineistosta nousi esille, että globaalit ympäristöhaasteet edellyttävät yhtenäisiä sääntelykehyksiä ja standardeja, jotka ohjaavat kestävää toimintaa yli kansallisten rajojen. Indikaattori voi olla esimerkiksi toiminnan yhdenmukaisuus ympäristöstandardien kanssa (esim. (2021) korostavat kestävyysmittareiden sekä indikaattorien ja pitkän aikavälin kestävän kehityksen strategian välisen yhteyden puutetta. Tämä kuitenkin nähtiin myös kestävyyden osalta merkittävänä muuttujana arvoketjun hallinnan ja tuotannon organisoinnin näkökulmista, joissa painotettiin paikallisia toimijoita ja tarpeisiin keskittymistä. Tämän vuoksi indikaattorien jatkuva tarkastelu ja päivittäminen osana organisaation strategista ennakointia on olennainen osa kestävän kehityksen johtamista. Neri ym. Pitkällä aikavälillä tämä voi tarkoittaa yrityksen aktiivista osallistumista kansainvälisiin ympäristöaloitteisiin sekä toiminnan yhdenmukaisuutta globaalien ympäristöstandardien kanssa. Tätä mittaava indikaattori voisi olla esimerkiksi paikallisten toimittajien osuus. 3/25 16 Futura muutoksen, ilmansaasteiden sekä vesistöjen suojelun ohella. Kestävä rahoitus ja investoinnit Yhdeksi liiketoimintaa ohjaavaksi tekijäksi ovat kasvaneet vastuulliset sijoituskäytännöt, ESG-kriteerit ja vihreät rahoitusinstrumentit. VTT:n White paper (Hanf, 2025) sekä sen sisältämä ennakointiprosessi ja prosessin tulokset tarjosivat tämän laajemman toimintaympäristön indikaattorien tunnistamisen perustaksi
Ilman pitkäjänteistä suuntautumista kestävien arvoketjujen rakentamiseen tähtäävät toimet uhkaavat jäädä lyhytnäköisiksi ja irtautua laajemmista strategisista tavoitteista. Tutkimus edistää olemassa olevaa kirjallisuutta arvoketjun kestävyysindikaattoreista (kts. On kuitenkin todettava, että useimmat olemassa olevat ja standardoidut kestävyyden suorituksen indikaattorit eivät kuitenkaan onnistu yhdistämään operatiivisen ja strategisen ohjauksen tasoja tehokkaasti, vaan keskittyvät pääasiassa lyhyen aikavälin operatiivisiin mittareihin. Jotkin yritykset mainitsivat, että kestävyysdataa tarjotaan asiakkaille lisäarvoa tuottavana palveluna, mutta liiketoimintapotentiaalin tunnistamisessa on vielä paljon mahdollisuuksia. Lukuisia indikaattoreita voidaan tunnistaa, mutta lukuun ottamatta standardoituja indikaattoreita (GHG, ESRS), niiden käyttö ei ole vakiintunutta. Asiantuntijahaastatteluiden tuottamat tulevaisuuden merkittävät teemat yhdistyvät hyvin White paperin perusteella tunnistettuihin kestävyyden indikaattoreihin ja pystyimme helposti valitsemaan listan avainindikaattoreita näiden kahden lähteen perusteella. Jotkin yritykset mainitsivatkin, että keräävät vain sitä dataa, mitä raportointi velvoittaa ja ainoastaan sillä on merkitystä. Kirjallisuus korostaa holistista operationaalisen tuotannon optimoinnin, toiminnan monitoroinnin ja kokonaisvaltaisen arvonluonnin lähestymistä, mutta kestävyyden näkökulmat sekä lähestymiset erityisesti vastuullisuuden ja pitkän aikavälin indikaattorien asetantaan ovat vielä kehitteillä. 17 3/25 Futura sindikaattorien asetantaan, jossa huomioidaan lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin lähestyminen. Mengistu ja Panizzolo (2023) raportoivat tutkimuksestaan tunnistaneensa yhteensä 1041 kestävän kehityksen indikaattoria teollisesta toiminnasta. Näistä 290 oli talouteen liittyviä indikaattoreita, 410 ympäristöön ja 341 yhteiskunnallisiin asioihin liittyviä. Haastattelutulosten pohjalta voidaan todeta, että staattista, raportointivelvoitteiden täyttämiseen liittyvää kestävyysdataa hyödynnetään yrityksissä enemmän kuin aktiivista kestävyysdataa, jonka avulla yritys voisi kehittää omaa toimintaa ja tarjoamaa kestävän kehityksen mukaiseksi. Asenteidenkin muuttamisessa on vielä työtä, jotta kestävyysdataa pystyttäisiin hyödyntämään kattavammin kohti kestävämpää tulevaisuutta. Tässä tutkimuksessa tunnistettiin, että standardoidut (kuten GHG-protokolla) ja säännellyt (kuten CSRD) viitekehykset ohjaavat kestävyysindikaattorien asetantaa, mutta erityisesti raportoinnin näkökulmasta, johon resursseja usein allokoidaan. Ante ym., 2018; Braglia ym., 2024; Neri ym., 2021; Dobers ym., 2023). Tämän tutkimuksen haastattelutulokset tukevat kestävyysdatan jakoa passiiviseen ja aktiiviseen (Rantala ym., 2024). Kestävyystoimien onnistuminen edellyttääkin kokonaisvaltaisempaa tarkastelua operatiivisen, taktisen ja strategisen päätöksenteon yhteensovittamista. Oma tutkimuksemme on linjassa näiden huomioiden kanssa. Oletuksemme myös on, että näin tunnistetut indikaattorit kuvaavat merkityksellisesti tulevaisuutta ja palvelevat tulevaisuuteen varautumisessa ja tulevaisuuden luomisessa teollisessa kontekstissa. Toiseksi, indikaattorien valinta kannattaa tehdä kunkin yrityksen kaksoisolennaisuusanalyysin tuloksiin nojautuen eli kontekstisidonnaisesti räätälöiden. Me tunnistimme ei-standardoituja kestävyysindikaattorikategorioita VTT:n White paperista (Hanf, 2025). Tämän pitkän aikavälin strategisen näkökulman puuttuminen haittaa kestävien arvoketjujen hallinnan kehittämistä. Artikkeli korostaa myös indikaattoreiden räätälöinnin tärkeyttä eri teollisuudenaloille. Nina Wessberg, Emmi Heinisuo, Ella Hatara & Tuija Rantala. Huomionarvoista tutkimuksessa on ensinnäkin, että useimpia indikaattoreita on käytetty vain kerran. Haasteellista on kuitenkin tunnistaa näihin indikaattorikategorioihin liittyviä datapisteitä. Se tulee tehdä nojautuen kunkin yrityksen kaksoisolennaisuusanalyysiin tai muihin merkittävien vastuullisuuteen vaikuttavien tekijöiden tunnistusprosesseihin nojautuen, esimerkiksi standardien mukaisten johtamisjärjestelmien yhteydessä. Päästölaskennasta tai ESRS:n pohjalta kerätty data pystyy antamaan syötteitä myös pitkän aikavälin strategiseen ohjaukseen, mutta vain jos asetetut indikaattorit ohjaavat arvoketjun toimintaa hyödyntämään dataa tätä varten, eikä pelkästään viranomaisraportointiin tai lyhyen aikavälin tuotannon optimointiin ja seurantaan
Tulevaisuuden kestävyysindikaattorikategorioita ovat esimerkinomaisesti tunnistamamme 1) Geopoliittiset muutokset energiakentällä, 2) IoT, AI ja koneoppiminen ja kvanttiteknologia (datan hallinta), 3) Biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja luontokato, 4) Kestävän kehityksen koulutus ja osaaminen, 5) Maailmanlaajuinen ympäristöhallinto (standardit), 6) Kestävä rahoitus ja investoinnit ja 7) Paikallinen tuotanto. Siihen osoitamme jatkotutkimustarpeita, kuin myös tulevaisuuden kestävyysindikaattorien hyötyjen ja käytön käytäntöjen osoittamiseen. Tutkimuskysymyksenämme kysyimme: miten voidaan jäsentää ja tunnistaa teollisen arvoketjun tulevaisuuden kestävän kehityksen indikaattorikategorioita osana yrityksen strategista ennakointia. Paljon hyödynnetään vielä keskiarvoja laskennassa, mutta tulevaisuudessa primääristä dataa tullaan keräämään enemmän ja näin pystytään tunnistamaan todellisia päästöjä ja vaikutuksia sekä myös tehtyjen korjaustoimenpiteiden vaikutuksia niihin. Yrityksillä on kuitenkin jo toive saada kestävyysdataa aktiivisemmin hyödynnettyä liiketoiminnassaan ja kehitystoimissaan. Yritysten haastattelut toivat esille, että kestävyysdatan hyödyntämiseen liittyy vielä paljon epävarmuutta sekä rajoittuneisuutta. lainsäädännön, standardien tai asiakkaiden vaatimuksiin. Tällä hetkellä yritykset käyttävät dataa pitkälti vastaamaan yrityksen ulkopuolelta tulevaan paineeseen esim. Vastauksemme on, että ennakointiin perustuvan tulevaisuuden trendikartoituksen avulla voidaan tunnistaa indikaattorikategorioita, joita seuraamalla ja joihin tunnistamalla mitattavissa olevia indikaattoreita voimme suunnata teollisen tuotantoprosessin toimintaa kestävää kehitystä vahvistaen. Arvoketjun kestävyysdatan keräämisessä ja hyödyntämisessä on vielä paljon haasteita ja se luokin tulevaisuuden kehityskohteita. Toinen tutkimuskysymyksemme oli:miten yritykset näkevät kestävyysdatan ja kestävyysindikaattorien hyödyntämisen tulevaisuuden liiketoimintaan varautumisessa ja sen luomisessa. Kestävyysdataa kerätään usein staattisesti raportointivelvoitteiden vuoksi, mutta etenkin isommissa yrityksissä on omia mittavia päästötavoitteita ja päästöille voi yrityksissä olla oma mittari ja sisäinen hinta. Yhtenä tulevaisuuden jatkotutkimuksen aiheena voisi olla, miten tulevaisuuden indikaattorien käyttöönotArvoketjun kestävän kehityksen indikaattorikategoriat muovaamassa tulevaisuuden liiketoi.... Vastuullinen toiminta ja siitä kerättävä data palvelevat toiminnan kehittämistä sekä liiketoiminnan että itse prosessin toiminnan näkökulmista. Hyödyllistä on myös ajatella, että kestävän kehityksen data ei ole mitään erillistä liiketoiminnan kannalta, vaan vastuulliseen liiketoimintaan kuuluu koko yritystoiminta ja siten koko yritystoiminnasta kertova data. 3/25 18 Futura Lopuksi Kestävyysdatan hyödyntäminen on yrityksissä vielä melko kehitysvaiheessa, mutta mahdollisuuksia hyödyntää sitä monipuolisemmin on lukuisia. Arvoketjun läpinäkyvyyttä kestävyysdatan osalta haluttaisiin paremmaksi tulevaisuudessa. Haastattelujen perusteella yritykset toivoivat selkeitä, standardoidumpia, toimintatapoja ja mittareita arvoketjujen kestävyysdatalle sekä automatisoidumpia keräystapoja. Kestävyysdataa hyödynnetään vielä melko vähän sisäisessä kehitystyössä, toisin sanoen aktiivista kestävyysdataa tulisi hyödyntää tulevaisuudessa enemmän. Tutkimuksemme ei vastaa vielä siihen, kuinka tulevaisuuden kestävyysindikaattoreita käytännössä mitattaisiin ja raportoitaisiin. Tällöin dataa hyödynnettäisiin kattavasti yrityksen ja sen tarjoaman kehittämisessä kestävää kehitystä tukien. Kestävyysdata on myös muuta kuin vain dataa päästöistä ja ekologisesta suorituskyvystä, esimerkiksi auditointietoa arvoketjun eri vaiheen työntekijöiden oloista tai toiminnan yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä eri alueilla paikallisesti. Tulevaisuudessa painotus todennäköisesti siirtyy passiivisen kestävyysdatan, eli raportointivelvoitteisiin vastaamisen sijaan aktiivisen kestävyysdatan hyödyntämiseen. Raportointia voidaan tehdä viranomaisille, lainsäädännön vaatimusten vuoksi, tilintarkastukseen, asiakkaille sekä sisäisesti toiminnan kehittämiseksi esimerkiksi strategiseen päätöksentekoon, investointien tueksi ja niin edelleen. Tästä toiminnasta kerättävä ja jaettava data kuvastaa ja kertoo toiminnan vastuullisuudesta. Vastuullisuus on kokonaisvaltaista