Vastuullisen liiketoiminnan tulevaisuus II. 1/2026 Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry
on saanut TSV:n kautta Futura-lehden julkaisutoimintaan valtionavustusta, jota opetusja kulttuuriministeriö myöntää Veikkauksen tuotoista. 45. Suomen tiedekustantajien liitolta on saatu avustusta lehden taittokoneen ja oheislaitteiden hankintaan.. vuosikerta 1/2026 Tilaushinnat Jäsenille jäsenmaksuun sisältyvä Vuosikerta kotimaassa 61€ Vuosikerta ulkomaille 72 € Irtonumero jäsenille 9,30 €, muille 16,50 € Sähköinen irtonumero 11,90 € Tilaukset ja osoitteenmuutokset Hazel Salminen, futura@tutuseura.fi, Puh 040 502 8672 Toimitusneuvosto Minna Halonen, Sirkka Heinonen, Sami Holopainen, Sanna Ketonen-Oksi, Osmo Kuusi, Matti Minkkinen, Marileena Mäkelä, Laura Pouru-Mikkola, Minna Pura, Juho Ruotsalainen, Riika Räisänen, Petri Tapio, Johanna Viherä, Marja-Liisa Viherä, Tero Villman Julkaisija Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry./Futura-lehti Lintulahdenkatu 3, 00530 Helsinki 040 5028672, toimisto@tutuseura.fi tutuseura.fi tutuseura.fi/julkaisut/futura Futuran tulevat teemat Futura 2/26 Korkeakoulujen tulevaisuus Futura 3/26 Hyvän kierteillä tulevaisuuteen Futura 4/26 Kulttuurinen kestävyysmurros Futura 1/27 Avoin numero Futuran kirjoittajaksi. Jos olet kiinnostunut kirjoittamaan Futuraan, otathan yhteyttä futura@tutuseura.fi! Vastaava päätoimittaja Matti Minkkinen, matti.minkkinen@utu.fi Tämän numeron päätoimittajat Marileena Mäkelä ja Tiina Onkila Taitto Johanna Viherä Kansikuva Marja-Liisa Viherä Painopaikka Suomen Uusiokuori oy ISSN 0785–5494 Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry
F 1 Tekstiä saa vapaasti lukea näyttää ja käyttää tiedonhakuun Kopiointi tulostaminen ja jakaminen muuhun kuin henkilökohtaiseen käyttöön vain Kopioston kopiointiluvan ehdoilla Marileena Mäkelä & Tiina Onkila Mitä on tulevaisuuden vastuullinen liiketoiminta. Johanna Heinonen Tapahtumista tulevaisuuteen: Moniuloitteinen mittaus vastuullisen liiketoiminnan ja kestävyyden kehittämisessä Ville-Veikko Piispanen, Kristina Leppälä & Hanna Lehtimäki Kestävä muovin kiertotalous – vaihtoehtoisia tulevaisuuksia Katriina Siivonen, Satu Tuittila, Timo Räikkönen & Eeva Houtbeckers Jälkifossiilisen työn ajurit ja hidasteet yrityksissä Minna Pura Vaikuttavuusloikka LEGO® SERIOUS PLAY® -skenaarioajattelumenetelmällä Mirja Kälviäinen Kädenjälkeä edistämässä – Liiketoiminnan asiakaslähtöinen ympäristövastuu Tuuli Turja & Marketta Niemelä Digitaaliset ja sosiaaliset innovaatiot ikääntyvän väestön yhteiskunnassa SISÄLLYS P!! & S ,-& K R . F 1/2026 2 5 17 32 43 55 72 83 A .
Anne Quarshie ja kumppanit (2025) tutkivat tulevaisuuden uudistavia liiketoimintaketjuja Futura 3/2025 -artikkelissaan. Vastuullinen liiketoiminta tarkoittaa vähän eri asioita eri konteksteissa, mutta usein vastuullisen liiketoiminnan ajatellaan sisältävän yrityksen vastuun toimintansa taloudellisista, ympäristöja sosiaalisista vaikutuksista. Olimme kirjoittajakutsussa pyytäneet tutk!oita ja muita alan asiantunt!oita pohtimaan tulevaisuuden vastuullista liiketoimintaa ja yritysten roolia osana kestävyyssiirtymää. Globaalit turvallisuusuhat koettiin keskeisenä vastuullista liiketoimintaa hidastavana tek!änä, kun rajalliset (taloudelliset) resurssit ohjataan nykyhetkessä ennemmin turvallisuusalalle kuin vastuullisuustyöhön. Yritysten ympäristövastuun keskiössä pitäisi tällä hetkellä olla ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitseminen. Vastuullisuustyössä korostuu tällöin esimerkiksi energiaja raaka-ainetehokkuus, ja se keskittyy ulkoisten vaatimusten täyttämiseen. Liiketoiminta skaalataan planeetan rajoihin ja se jopa parantaa luonnon tilaa. Tiivistelmien pohjalta kirjoitetusta teksteistä kokosimme kaksi teemanumeroa Futura-lehteen. Onko tulevaisuuden liiketoiminta vastuullisempaa kuin nykyinen. Landrum (2018) kutsuukin yritysten nykyistä vastuullisuustyötä heikon tai jopa erittäin heikon kestävyyden työksi. Vastuullisen liiketoiminnan kehittyminen edellyttää myös PÄÄKIRJOITUS. F Tekstiä saa vapaasti lukea näyttää ja käyttää tiedonhakuun Kopiointi tulostaminen ja jakaminen muuhun kuin henkilökohtaiseen käyttöön vain Kopioston kopiointiluvan ehdoilla 2 Mitä on tulevaisuuden vastuullinen liiketoiminta. Toisinaan tähän vastuullisen liiketoiminnan kolmipilarimalliin nostetaan neljänneksi ulottuvuudeksi kulttuurinen vastuullisuus. Sosiaalisen vastuun ongelmat ovat arkipäivää myös suomalaisessa yhteiskunnassa, kuten toimittaja Paavo Teittinen (2025) osoittaa kirjassaan Pitkä vuoro: Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen. Me näemme, että yrityksillä pitäisi olla merkittävä rooli globaalien ympäristöja sosiaalisten ongelmien ratkais!ana, sillä yrityskenttä on laajamittaisesti pahentamassa esimerkiksi ilmastonmuutosta sekä luontokatoa. Heikossa kestävyydessä yritykset keskittyvät taloudellisen tuloksen tekemiseen ja näkevät luonnon vain raaka-ainelähteenä. Tähän liittyen raha nähtiinkin hyvänä vastuullisuustyön ajurina. Nostimme viisi tek!ää keskeisiksi muutosvoimiksi. Rahalla voitaisiin ohjata kohti vastuullisempia valintoja, mutta liika keskittyminen rahaan ja talouteen jättää vastuullisuuden muut pilarit vähemmälle huomiolle. Viidenneksi ajuriksi tunnistimme teknologian. Professori Nancy E. Luonnon kantokyvyn rajat tunnistettiin vahvasti vastuullisen liiketoiminnan ajuriksi. Sosiaalinen vastuu on tiiviisti sanottuna yrityksen ihmissuhteita niin yrityksen sisällä kuin yrityksen ulkopuolellakin: Miten reilusti yritys kohtelee vaikutuspiirissään toimivia henkilöitä. Taloudellinen vastuu tarkoittaa yhtäältä yrityksen taloudellisen toimintakyvyn varmistamista ja toisaalta taloudellisen hyvinvoinnin jakamista yritystä ympäröivässä yhteiskunnassa. Ensimmäinen julkaistiin vuoden 2025 kolmantena numerona ja nyt tämä numero, vuoden 2026 ensimmäinen, jatkaa samaa teemaa. Tällöin puhutaan regeneratiivisesta eli uudistavasta liiketoiminnasta. Vahvassa kestävyydessä puolestaan luonto asetetaan toiminnan keskiöön. Kulttuurinen vastuullisuus kattaa nimensä mukaisesti kulttuuriin kytkeytyvät näkökulmat, kuten kielen, perinteet ja tavat. Selvitimme tätä Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa (Mäkelä ym., 2025), jossa tutkimme vastuullisen liiketoiminnan ajureja ja esteitä. Vuoden 2025 alussa yllätyimme iloisesti, kun kirjoittajakutsuun Vastuullisen liiketoiminnan tulevaisuudesta saapui paljon ehdotuksia. Ympäristövastuussa yritys tunnistaa toimintansa ympäristövaikutukset, vähentää negatiivisia vaikutuksia sekä vahvistaa positiivisia. Myös kiristyvän vastuullisuussääntelyn merkitys korostui ja samanaikaisesti tunnistettiin, että epäselvä, poukkoileva lainsäädäntö on merkittävä este vastuullisen liiketoiminnan kehitykselle
Luontokato ja lajien sukupuutto kiihtyy. Erilaisilla tapahtumilla on aina taloudellisia, ympäristöja sosiaalisia vaikutuksia. Ville-Veikko Piispanen, Kristiina Leppälä ja Hanna Lehtimäki pohtivat vertaisarvioidussa artikkelissaan muovin kiertotalouden vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Koemme, että tätä yhteistä toim!uutta tarvitaan myös tulevaisuuden vastuullisen liiketoiminnan mahdollistamisessa. Katriina Siivonen, Satu Tuittila, Timo Räikkönen ja Eeva Houtbeckers tarkastelevat vertaisarvioidussa artikkelissaan kestävyysmurrosta edistäviä ja hidastavia tek!öitä työelämässä. Tarvitaan ennustettavaa sääntelyä, markkinoiden innovaatioita, älykästä teknologiaa, aktiivisia kuluttajia sekä pitkäjänteistä sidosryhmäyhteistyötä. Meillä jokaisella yksilöllä on rooli vaatia organisaatioilta, joissa toimimme, nykyistä vastuullisempia toimintatapoja. Mitkä ovat omat askeleesi sitä kohti. Piispasen ym. Tämä pääkirjoituskin kirjoitettiin muovisella näppäimistöllä. Tämän erikoisnumeron artikkeleissa käsitellään näitä muutosten mahdollisuuksista useista kiinnostavista näkökulmista katsoen: liittyen esimerkiksi yhteiseen toim!uuteen, yritysten johtamiseen ja kuluttamisen muutokseen. Lisäksi tapahtumat mahdollistavat uusien ympäristöMarileena Mäkelä & Tiina Onkila. Nykyhetkessä muovi on äärimmäisen arkipäiväinen materiaali. Vertaisarvioituja artikkeleita on neljä kappaletta, artikkeleita yksi ja katsauksia yksi. Vastuullisesta liiketoiminnasta on puhuttu ja aihetta on tutkittu jo vuosikymmeniä. Nykyhetken toimintaa pitäisikin ohjata ajatus, että jätämme tulevaisuuden perinnöksi kestävän tulevaisuuden. Ilmastonmuutos etenee edelleen ja vuonna 2025 ylitettiin ensimmäisen kerran 1,5 asteen lämpeneminen. Ylikulutuksen ja -tuotannon teemaa pohtivat myös Eerika Heinonen ja Veera Joro (2025) Futura 3/2025 -artikkelissaan tekstiiliteollisuuden kiertotalouden tulevaisuudesta. Heidän mukaansa tulevaisuusperintö on kehitetty sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän tulevaisuuden yhteisluomisen keinoksi. Heidän tulostensa perusteella voidaan sanoa, että kestävyysmurros työelämässä edellyttää vanhasta vapautumisen taitoa sekä taitoa elämäntyylimuutoksiin. Näistä skenaarioista löytyy myös ratkaisu kestävän muovi kiertotalouden mahdollistamiseen. Lisäksi erilaiset sosiaalisen vastuun globaalit haasteet liittyen köyhyyteen, alueiden väliseen epätasa-arvoon sekä globaalissa mittakaavassa myös sukupuolien väliset epätasa-arvotilanteet vallitsevat edelleen. He myös soveltavat artikkelissa tulevaisuusperinnön käsitettä. Miten toimit tänään vastuullisemmin kuin eilen. Tätä tarvitaan, jotta tuetaan tutkimuksen osallistujien toim!uutta kohti yhteistä ongelmanratkaisua. 3 1/26 F teknologisia innovaatioita, mutta liika teknologiausko vähentää tarvetta ja halua nykyisen liikakulutuksen vähentämiseen. Hän tutustuttaa artikkelissaan luk!at LEGO ® SERIOUS PLAY ® -skenaarioajattelumenetelmään omakohtaisesti haastattelemalla menetelmän kehittäjää sekä reflektoimalla kokemuksiaan menetelmän fasilitaattorina. Johanna Heinonen-Kemppi pohtii vertaisarvioidussa artikkelissaan tapahtumien vastuullisuuskysymyksiä tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta. Osa vaikutuksista on negatiivisia, mutta usein tapahtumilla on erityisesti positiivisia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Pura kannustaakin kaikkia tulevaisuudentutk!oita uteliaaseen ja kokeilevaan otteeseen. Kuitenkin jos verrataan yritystoimintaa globaaleihin ympäristöja sosiaalisiin haasteisiin, ongelmia ei suinkaan ole vielä ratkaistu vaan tilanne on monelta osin mennyt jopa huonompaan suuntaan. Vastuullisempi ja kestävämpi tulevaisuus rakentuu muutoksista meidän kaikkien toiminnassa – ja niiden aika on nyt. Suomalaisetkin yritykset ovat raportoineet ympäristöasioista aina 1990-luvulta lähtien ja vastuullisuudestakin 2000-luvulta lähtien. Minna Puran vertaisarvioitu artikkeli keskittyy osallistavan tulevaisuudentutkimuksen menetelmiin. Tulevaisuuden vastuullinen liiketoiminta luodaan jo tänään. artikkeli pohjautuu yritysjohtajien haastatteluihin, joiden pohjalta he loivat viisi skenaariota muoville: regulaatiovetoinen kehitys, markkinoiden ohjaama muutos, teknologiset ratkaisut, kuluttajien vaikutukseen perustuva tulevaisuus sekä sidosryhmien yhteistyöhön nojaava ekosysteemimalli
Tiina Onkila professori Jyväskylän yliopisto tiina.onkila@jyu.fi Marileena Mäkelä apulaisprofessori Jyväskylän yliopisto marileena.t.makela@jyu.fi käytänteiden kokeilut. E. Gummerus. Quarshie, A., Lorentz, H., Ve!alainen, A. Futura 44(3), 21–36.. Digitalisaation kehittyminen ja muut teknologiset innovaatiot voivat auttaa ratkaisemaan ikääntyvän väestön aiheuttamaa lisääntyvää terveydenhuoltoja hoivatarvetta, mutta kehitystyössä pitäisi huomioida ikääntyvä väestö aktiivisina toim!oina. (2025). (2025). Pitkä vuoro. Tulevaisuuden tekstiilien kiertotalous irti kasvuriippuvuudesta, ylikulutuksesta ja -tuotannosta. (2025). https://doi. Hänen johtopäätökset ovatkin, että onnistunut paikallinen tapahtuma antaa taloudellista hyötyä, vahvistaa paikallista yhteenkuuluvuutta sekä aiheuttaa vain vähän ilmastovaikutuksia. Globaalien ympäristöongelmien ratkaisu vaatii meiltä kuluttajilta uusia toimintatapoja, kun pyrimme vähentämään asumisen, liikkumisen, ruoan ja muun kulutuksen ympäristövaikutuksia. Heinonen-Kemppi tutkii artikkelissaan Suomen Paras Vappu -tapahtumaa ja esittelee mallin tapahtumien taloudellisten, sosio-kulttuuristen ja ympäristövaikutusten mittaamiseen. Tulevaisuuden uudistavat toimitusketjut. Lähteet Heinonen, E., & Joro, V. 1/26 4 F Mitä on tulevaisuuden vastuullinen liiketoiminta. (2025). (2018). Turja ja Niemelä esittelevät katsauksessaan kolme skenaariota ikääntyvän väestön aktiivisesta osallistumisesta digiyhteiskunnan kehittämiseen: digiklinikoiden käytettävyysharppaus, tekoälyn kulttuuriset kouluttajat ja etätöissä palvelurobotin kautta. Näissä skenaarioissa korostuu sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden osa-alueet. https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/ jyx_123456789_105692 Teittinen, P. Mirja Kälviäisen artikkeli avaa ympäristökädenjäljen käsitettä. org/10.1177/1086026617717456 Mäkelä, M., Hokkanen, P., Käyrä, M., & Sarja, M. Tuuli Turjan ja Marketta Niemelän katsaus tarttuu ajankohtaiseen kysymykseen digitaalisista innovaatioista ikääntyvän väestön yhteiskunnassa. Ikääntyvällä väestöllä nähtiin olevan aktiivinen rooli oman hyvinvoinnin varmistamisessa sekä kulttuurisesti tiedon ja osaamisen siirtämisessä seuraaville sukupolville. Organization & Environment, 31(4), 287–313. Landrum, N. Kun ympäristöjalanjälki kattaa yrityksen aiheuttamat negatiiviset ympäristövaikutukset, niin ympäristökädenjälki kuvaa yrityksen aiheuttamia positiivisia ympäristövaikutuksia. Kuluttamisen s!aan tulevaisuudessa puhutaan lainaamisesta, vuokraamisesta ja jakamisesta. JYU Reports, 71. Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen. Stages of corporate sustainability: Integrating the strong sustainability worldview. Futura 44(3), 50–59. Tulevaisuuden yritykset voivatkin tarjota kuluttajille Kälviäisen sanoin arkeen helposti solahtavia, kulttuuris-sosiaalisesti hyväksyttäviä palveluja tukemaan asiakkaiden arkisia vastuullisuustoimia. Vastuullisen liiketoiminnan ajurit ja esteet: Tuloksia toimintaympäristön analyysistä
Yksi keskeinen haaste on, että monet olemassa olevat arviointikehykset eivät kykene kuvaamaan sitä, miten tapahtumien vaikutukset kehittyvät ja muokkaavat yhteisöä pitkällä aikavälillä (Miller & Torres-Delgado, 2023). Tämä on erityisen ongelmallista tilanteissa, joissa toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja sidosryhmien odotukset kasvavat (Cyfert ym., 2022). Usein yritykset panostavat kuitenkin ensis!aisesti taloudellisten hyötyjen mittaamiseen, mikä voi johtaa ympäristöja yhteisövaikutusten aliarviointiin (Crompton, 2006). Tapahtumat muodostavat kiinnostavan kontekstin vastuullisuuden tarkastelulle, sillä ne kokoavat yhteen moninaisia sidosryhmiä (järjestäjät, osallistujat ja paikallisyhteisöt) ja synnyttävät välittömiä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia (Laing & Mair, 2015). Toisin sanoen, vaikka lyhytaikaiset taloudelliset ja ekologiset vaikutukset voidaan mitata, jää usein hämäräksi, miten tapahtumat vaikuttavat paikalliseen kulttuuriin, osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen vuosien päästä (Fredline & Faulkner, 2000). Lisäksi tapahtumat tarjoavat mahdollisuuden kokeilla innovatiivisia ja ekologisesti kestäviä käytäntöjä paikallisella tasolla (Stevenson, 2021). Tässä artikkelissa moniulotteisella mittauskehyksellä tarkoitetaan lähestymistapaa, jossa taloudellisia, sosiokulttuurisia ja ympäristövaikutuksia tarkastellaan samanaikaisesti ja kytketään niitä koskevaan ennakoivaan tulkintaan tulevaisuudentutkimuksen käsitteiden avulla. F 5 Tekstiä saa vapaasti lukea näyttää ja käyttää tiedonhakuun Kopiointi tulostaminen ja jakaminen muuhun kuin henkilökohtaiseen käyttöön vain Kopioston kopiointiluvan ehdoilla Tapahtumista tulevaisuuteen: Moniulotteinen mittaus vastuullisen liiketoiminnan ja kestävyyden kehittämisessä Johdanto Vastuullinen liiketoiminta edellyttää organisaatioilta kykyä tunnistaa ja hallita toiminnan taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia (Elkington, 1998; Getz & Page, 2016). Tällä tarkoitetaan erityisesti sitä, että mittaustuloksia hyödynnetään vaihtoehtoisten kehityspolkujen hahmottamiseen ja strategisten valintojen tukemiseen, ei ainoastaan nykytilan kuvaamiseen. Samoin useimmat mittaukset jäävät kertaluonteisiksi ja keskittyvät yhteen tapahtumaan ilman jatkuvaa seurantaa (Brown ym., 2015).. Vaikka tapahtumien ympäristötoimet, kuten jätteiden kierrätys ja energiatehokkuus, ovat saaneet huomiota, niiden mittaaminen ja integrointi liiketoimintastrategiaan on usein sirpaleista (Majid Johanna Heinonen KTT, yliopistonlehtori Kauppatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto; lehtori LAB-ammattikorkeakoulu johanna.heinonen@uef.fi REFEREE-ARTIKKELI ym., 2023)
Näin mittauskehys voi toimia yrityksille ja yhteisöille työkaluna, jolla ne voivat varautua ja sopeutua kestävyysmurroksiin ja muuttuviin sidosryhmäodotuksiin (Elgin, 2025). Vaikka taloudelliset vaikutusarviot ovat tärkeitä, niitä on kritisoitu kapeasta näkökulmastaan, sillä ne eivät huomioi vastuullisuuden laajempia ulottuvuuksia. Kirjallisuuskatsaus Taloudelliset vaikutukset ja niiden mittaaminen Tapahtumien taloudellisten vaikutusten mittaaminen on ollut pitkään keskeinen tutkimusalue, ja sen painopiste on tyypillisesti käv!öiden kulutuksessa, paikallisten yritysten saamissa hyödyissä ja aluetaloudellisissa kerrannaisvaikutuksissa (Safari ym., 2021; Getz & Page, 2016). Tulevaisuudentutkimus tarjoaa tähän välineitä. Tavoitteena on tarjota kuvaus tapahtuman vaikutuksista ja malli siitä, miten mittaustuloksia voidaan käyttää ennakoivasti suunnittelussa ja strategisessa päätöksenteossa. Tämä tekee arvioista osittain poliittisesti ohjattuja, mikä on todettu erityisesti suurten urheiluja kulttuuritapahtumien tutkimuksessa (Fourie & Santana-Gallego, 2011). Pitkittäinen ennakointi (longitudinal foresight) tarjoaa välineen arvioida tapahtumien vaikutusten kehitystä ajan myötä ja yhdistää kertaluonteiset mittaukset jatkuvaan strategiseen oppimiseen (Samson-Onuorah & Bakare, 2025). Tämä tarkoittaa sitä, että yritykset ja järjestäjät voivat käyttää mittaustuloksia niin evidenssinä kuin indikaattoreina, jotka ohjaavat toimintaa kohti kestävämpää toimintaa (UNESCO, 2023). Näin mittaaminen kytkeytyy suoraan strategiseen keskusteluun siitä, millaisia tulevaisuuksia halutaan edistää ja millaisin askelin niihin voidaan edetä. Näitä mittauksia hyödynnetään usein tapahtumien oikeutukseen poliittisessa päätöksenteossa, mikä voi kuitenkin johtaa yksipuoliseen painotukseen: taloudelliset hyödyt korostuvat, kun taas kustannukset, kuten infrastruktuuri-investoinnit, turvallisuusjärjestelyt tai paikallisten asukkaiden kokemukset, jäävät vähälle huomiolle (Crompton, 2006). Esimerkiksi mittaustuloksista voidaan tunnistaa heikkoja signaaleja, joiden pohjalta voidaan rakentaa vaihtoehtoisia skenaarioita ja arvioida niiden vaikutuksia tulevien tapahtumien suunnitteluun. Tämä on ongelmallista erityisesti nykyisessä toimintaympäristössä, jossa organisaatioilta odotetaan kykyä tuottaa sekä taloudellista arvoa että positiivisia yhteiskunnallisia ja ympäristövaikutuksia (Argento ym., Moniulotteinen mittaus vastuullisen liiketoiminnan ja kestävyyden kehittämisessä. Tämän artikkelin tavoitteena on yhdistää moniulotteinen mittauskehys ja tulevaisuudentutkimuksen näkökulma siten, että Suomen Paras Vappu -tapaustutkimus toimii esimerkkinä. 1/26 6 F Keskeinen haaste nykyisissä arviointikäytännöissä on niiden heikko kyky kuvata vaikutusten ajallista dynamiikkaa ja strategista merkitystä: mittaukset tuottavat usein tilannekuvia, mutta eivät systemaattisesti tue pitkän aikavälin oppimista ja päätöksentekoa (Brown ym., 2015; Miller & Torres-Delgado, 2023). Osallistavat ennakointimenetelmät, kuten skenaariotyöskentely, backcasting ja yhteiskehittely, toimivat yhdyspisteenä nykytilan mittausten ja tavoiteltujen tulevaisuuksien välillä: mittaustuloksia käytetään vaihtoehtoisten kehityspolkujen hahmottamiseen ja konkreettisten toimenpiteiden priorisointiin (Inayatullah, 1998). Jälkinormaalin tieteen näkökulma (post-normal science) puolestaan korostaa epävarmuuden, arvolatausten ja monitulkintaisuuden eksplisiittistä käsittelyä mittaamisessa (Funtowicz & Ravetz, 1993). Tässä valossa mittaus ei ole enää pelkkä reflektio, vaan dynaaminen osa organisointia ja päätöksentekoa, siis eräänlainen “tulevaisuustyökalu” (Miller, 2018; Elgin, 2025). Tapahtuma edustaa keskikokoista, vahvasti paikallista kulttuuritapahtumaa, mikä tekee siitä tyypillisen esimerkin suomalaisesta, paikallisesta tapahtumakentästä ja tukee tulosten kontekstuaalista tulkintaa. Esimerkiksi ympäristöön ja sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät tek!ät jäävät talouslaskelmien ulkopuolelle, mikä rajoittaa niiden merkitystä kestävyysmurroksen kannalta (Mair ym., 2024). Tämän pohjalta tutkimuskysymykseksi muotoutuu seuraava: Miten moniulotteinen mittauskehys voi tukea vastuullisuuden arviointia ja samalla toimia ennakoivana työkaluna tulevaisuuden kestävyysstrategioiden rakentamisessa tapahtumien kontekstissa
7 1/26 F Johanna Heinonen 2025). Perinteinen kysymys “paljonko tapahtuma tuotti alueelle euroja?” ei enää yksin riitä, vaan tarkastelu laajenee kysymykseen “miten tapahtuma voi tukea alueen ja yritysten kestävää taloudellista kehitystä tulevaisuudessa?” (Elgin, 2025). Tällaiset kokeilut ovat linjassa yritysten ja kaupunkien vastuullisuusstrategioiden kanssa, joissa painotetaan ympäristövastuuta ja hiilineutraaliustavoitteita (UNEP, 2022; United Nations, 2023). Sosiokulttuuriset ja ympäristölliset vaikutukset Viime vuosina tutkimus on siirtynyt tarkastelemaan taloudellisten vaikutusten ohella myös sosiokulttuurisia ja ympäristövaikutuksia, mikä kuvastaa laajempaa muutosta kohti kokonaisvaltaisempaa vastuullisuuden arviointia (Stevenson, 2021; Gray, 2006). Tällaiset pitkäaikaiset vaikutukset voivat esimerkiksi muokata paikallista identiteettiä, luoda uusia yhteisöllisyyden muotoja tai tukea osallistujien kykyä hahmottaa ja hyödyntää tulevaisuutta (Miller, 2018). Tämä linjaa suoraan artikkelin tutkimuskysymykseen: mittauskehys voi toimia paitsi arvioinnin työkaluna myös tulevaisuuden kestävyysstrategioiden rakentamisen välineenä, mikä laajentaa taloudellisen vaikuttavuuden tarkastelua kohti transformatiivista ja vastuullista liiketoimintaa (Miller, 2018). Ympäristövaikutusten tutkimus on perinteisesti keskittynyt hiil!alanjäljen arviointiin, energiankulutukseen, resurssien käyttöön ja jätehuoltoon, mikä tarjoaa tärkeän pohjan ekologisen kestävyyden mittaamiselle (Jones, 2017). Sosiokulttuuriset vaikutukset ovat erityisen merkittäviä, sillä ne liittyvät yhteisöllisyyden vahvistumiseen, paikallisen identiteetin rakentumiseen sekä osallistumisen ja inkluusion laajentumiseen (Fredline & Faulkner, 2000; Laing & Mair, 2015). Tästä näkökulmasta moniulotteinen mittaus ei ainoastaan kuvaa sosiokulttuurisia vaikutuksia jälkikäteen, vaan myös tuottaa ennakoivia signaaleja siitä, miten tapahtumat voivat toimia transformatiivisina alustoina pitkällä aikavälillä (Elgin, 2025). Tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta taloudelliset vaikutukset voidaan nähdä osana laajempaa kokonaisuutta, jossa huomioidaan myös pitkän aikavälin kehityspolut ja kestävyysstrategiat. Tässä tutkimuksessa yhteisön resilienssillä viitataan paikallisyhteisön kykyyn ylläpitää sosiaalista koheesiota, sopeutua muutoksiin ja hyödyntää tapahtumien tuottamia sosiaalisia ja kulttuurisia resursseja pitkällä aikavälillä. Näin ollen taloudellisten vaikutusten tutkimuksessa on selkeä tarve moniulotteiselle lähestymistavalle, joka ei ainoastaan raportoi menneitä hyötyjä, vaan tukee myös ennakoivaa päätöksentekoa. Lisäksi viimeaikainen tutkimus osoittaa, että pelkkä välittömien taloudellisten hyötyjen mittaaminen ei tarjoa organisaatioille riittäviä välineitä valmistautua tulevaisuuden kestävyysvaatimuksiin ja riskeihin (Settembre-Blundo ym., 2021). Uudemmassa tutkimuksessa painopiste on siirtynyt resurssien määrällisestä mittaamisesta kohti vastuullista resurssienhallintaa, jossa tarkastellaan myös kiertotalousratkaisuja, palveluntarjoajien innovaatioita ja järjestelmätason muutoksia (Wani ym., 2025). Taloudellisten mittareiden yhdistäminen ennakoiviin indikaattoreihin, kuten kestävän kulutuksen malleihin, matkail!oiden käyttäytymisen muutoksiin tai kiertotalouden ratkaisuihin, voi tarjota organisaatioille välineitä varautua tuleviin muutoksiin (Miller & Torres-Delgado, 2023). Sosiokulttuuriset vaikutukset eivät kuitenkaan rajoitu yksittäiseen tapahtumaan, vaan ne voivat jättää pitkäkestoisia jälkiä paikallisiin käytäntöihin ja kulttuurisiin narratiiveihin, mikä linkittyy tulevaisuustutkimuksen käsitteeseen pitkäaikaisvaikutukset (legacy impact) (Oliveira ym., 2021). Tutkimukset osoittavat, että tapahtumat voivat lisätä sosiaalista pääomaa ja vahvistaa yhteisön resilienssiä, mikä tekee niistä tärkeitä välineitä sosiaalisen kestävyyden edistämisessä (Stevenson, 2021). Tässä tutkimuksessa pitkäaikaisvaikutuksilla viitataan tapahtumien pitkäaikaisiin sosiokulttuurisiin, taloudellisiin ja yhteisöllisiin vaikutuksiin, jotka ulottuvat yksittäisen tapahtuman ajallisen keston yli ja muokkaavat paikallisia käytäntöjä, rakenteita ja merkityksenantoja. Samalla ne tarjoavat yrityksille mahdollisuuksia pilotoida ratkaisuja, rakentaa referenssejä ja kehittää liiketoimintamalleja.
Näin moniulotteinen mittaus toimii paitsi vastuullisuuden arvioinnin välineenä, myös organisaatioiden työkaluna ennakoida ja rakentaa tulevaisuuden kestävyysstrategioita. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, johon vastasi 338 osallistujaa (13,5 % kokonaisosallistujamäärästä). Tutkimuskohteena oli Lappeenrannassa järjestetty Suomen Paras Vappu -tapahtuma vuonna 2024. Lisäksi osallistavat ja transformatiiviset ennakointimenetelmät voivat kytkeä mittaustulokset strategisiin keskusteluihin halutuista tulevaisuuspoluista (Inayatullah, 1998). Kysely sisälsi seuraavat osa-alueet: • Taloudellinen ulottuvuus: osallistujien tapahtumaan liittyvät kulut (esim. Näin mittaaminen muuttuu raportoinnista välineeksi, joka voi tukea yhteisöjen oppimista ja yritysten kestävyysstrategioiden kehittämistä. majoitus, ravintola, vähittäiskauppa, liikkuminen). • Asiakaskokemus: tapahtuman arviointi ja suositteluhalukkuus Net Promoter Score -menetelmällä (Reichheld, 2003). 1/26 8 F Tulevaisuuden näkökulmasta ympäristövaikutusten mittaaminen voidaan nähdä paitsi tilannekuvana myös välineenä ohjata kestävyyspolkuja toivottuun suuntaan. Taulukko 1 on laadittu kokoamaan tapahtumien taloudelliset, sosiokulttuuriset ja ympäristövaikutukset yhteen ja liittämään niihin tulevaisuudentutkimuksen näkökulmat. • Sosiokulttuurinen ulottuvuus: yhteisöllisyyden, yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden kokemukset sekä tapahtuman vastuullisuustoimien havainnointi. Tässä kohtaa tulevaisuustutkimus tarjoaa lisäarvoa: se laajentaa arvioinnin menneisyyden ja nykyhetken mittaamisesta kohti tulevaisuuteen suuntautunutta ennakointia, joka tukee sekä yrityksiä että yhteisöjä kestävyyshaasteiden hallinnassa (Miller, 2018; Elgin, 2025). Taulukko toimii näin siltana kirjallisuuskatsauksen ja empiirisen analyysin välillä tarjoten kehikon, jonka avulla tutkimuksen tuloksia voidaan tulkita osana laajempaa kestävyysstrategioiden kehittämistä. Tapahtumat ovat luonteeltaan kompleksisia ja arvolatautuneita ilmiöitä, minkä vuoksi niiden tutkiminen hyötyy jälkinormaalista näkökulmasta, joka painottaa epävarmuuden ja monimutkaisuuden huomioimista (Funtowicz & Ravetz, 1993). Menetelmävalinta oli perusteltu, koska tutkimuskysymys edellytti sekä määrällisiä mittareita tapahtuman välittömien vaikutusten arviointiin että laadullista tulkintaa tulosten merkityksen ja ennakoivan potentiaalin ymmärtämiseksi. Tulevaisuudentutkimuksen näkökulmat Edellä esitellyt tutkimukset ovat osoittaneet, että tapahtumien taloudelliset, sosiokulttuuriset ja ympäristövaikutukset voidaan mitata suhteellisen tarkasti, mutta niiden merkitys jää vajaaksi, ellei niitä tarkastella myös pitkän aikavälin näkökulmasta (Getz & Page, 2016; Mair ym., 2024). asuinpaikka ja osallistumistapa (paikalliset, päiväkäv!ät, yöpyjät). Moniulotteinen mittaus vastuullisen liiketoiminnan ja kestävyyden kehittämisessä. Otosta voidaan pitää määrällisesti riittävänä tapahtumatutkimuksen kontekstissa (vrt. • Taustatiedot: mm. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida tapahtuman taloudellisia, sosiokulttuurisia ja ympäristövaikutuksia sekä tarkastella niitä tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta osana moniulotteista mittauskehystä. • Ympäristöulottuvuus: osallistujien matkustustiedot (kuljetusmuoto, matkan pituus). Aineistonkeruu ja otos Kyselyn toteutti ulkopuolinen tutkimusorganisaatio Salmi Platform. Kysely toteutettiin sekä digitaalisesti että paikan päällä tapahtumassa, mikä mahdollisti erilaisten osallistujaryhmien tavoittamisen. Menetelmä Tutkimusasetelma ja lähestymistapa Tutkimus perustui ensis!aisesti määrälliseen kyselyaineistoon, jota täydennettiin avoimista palautteista johdetulla laadullisella tulkinnalla (Creswell, 2014). Sen tarkoituksena on havainnollistaa, miten perinteinen mittaaminen voidaan kytkeä ennakoivaan analyysiin ja muuttaa tapahtumien arviointi osaksi strategista ja tulevaisuuteen suuntautunutta oppimisprosessia (Miller, 2018; Elgin, 2025). Holtom ym., 2022). Ennakoivat indikaattorit, kuten kuluttajien valmius kestäviin liikkumisratkaisuihin, osallistujien ympäristötietoisuus tai yritysten kyky integroida kiertotalousmallit toimintaansa, voivat tarjota tärkeää tietoa strategisesta suunnittelusta (Oliveira ym., 2021)
Moniulotteinen mittaus ja tulevaisuustutkimuksen näkökulmat.. Tutkimuksen laadullinen osuus perustui vastaajien avoimiin palautteisiin, joita tarkasteltiin Salmi Platformin tuottaman koontiraportin kautta. Ympäristövaikutukset analysoitiin hiil!alanjälkilaskennan avulla, jossa osallistujien ilmoittamat matkustustavat ja -etäisyydet muunnettiin päästöiksi standardoituja muuntokertoimia hyödyntäen (Jones, 2017). 9 1/26 F Aineiston analyysi Aineiston analyysi eteni vaiheittain kirjallisuuskatsauksessa esitetyn viitekehyksen (taulukko 1) pohjalta: aineiston esikäsittely, kvantitatiiviset laskelmat, laadullinen tulkinta, tulosten sijoittaminen kehikkoon sekä ennakoiva tulkinta. Tämä mahdollisti tulosten s!oittamisen paitsi nykyhetken mittareihin myös ennakoiviin ulottuvuuksiin, jotka tarjoavat tietoa kestävyysstrategioiden suunnitteluun. Arviointi perustui matkailututkimuksen vakiintuneisiin aluetaloudellisiin menetelmiin, joissa kulutus muunnetaan aluetalouden kerrannaisvaikutuksiksi (Crompton, 2006; Safari ym., 2021). Analyysi ei kuitenkaan rajoittunut välittömien taloudellisten hyötyjen kvantifiointiin, vaan niitä tarkasteltiin myös osana paikallistalouden resilienssiä, mikä on linjassa Getzin ja Pagen (2016) käsityksen kanssa tapahtumien pitkäkestoisesta merkityksestä. Tämä mahdollisti osallistujien matkustamisesta aiheutuvien päästöjen arvioinnin ja liikkumismuotojen vertailun, mutta ei kata tapahtuman kokonaispäästöjä (esim. Tuloksia tarkasteltiin osana transformatiivista ennakointia: Johanna Heinonen Taulukko 1. Avoimista vastauksista oli johdettu tekoälypohjainen sentimentti-indikaattori sekä keskeisiä tulkinnallisia havaintoja, joita hyödynnettiin kvantitatiivisten tulosten täydentämisessä ja erityisesti asiakaskokemuksen sekä sosiokulttuuristen vaikutusten tulkinnassa. Lisäksi tulosten tulkinta nojasi Elginin (2025) esittämään ajatukseen siitä, että taloudelliset mittarit voivat toimia ennakoivina indikaattoreina, kun ne kytketään laajempiin kestävyysstrategioihin. Taloudelliset vaikutukset analysoitiin yhdistämällä osallistujien raportoimat kulutustiedot eri kategorioihin ja laskemalla niiden kokonaisvaikutus. energia, materiaalit, ruoka)
Asiakastyytyväisyys ja suositteluhalukkuus viittaavat paitsi tapahtuman kykyyn tuottaa laadukas osallistumiskokemus myös sen mahdollisuuteen luoda pitkäkestoisia suhteita yleisönsä kanssa. Tämä liitettiin tulevaisuuslukutaitoon, jonka mukaan tapahtumat voivat kehittää osallistujien kykyä hahmottaa ja hyödyntää tulevaisuutta osana laajempaa oppimisprosessia (Miller, 2018). Tämä lähestymistapa on linjassa Wun ja Thamin (2023) näkemyksen kanssa, jonka mukaan ympäristömittarit voivat toimia indikaattoreina ekologisten kehityspolkujen suunnassa. Tulokset Asiakastyytyväisyys ja suositteluhalukkuus Net Promoter Score (NPS) vaihtelee välillä -100 ja +100. Analyysin teoreettinen tausta rakentui sosiaalisen pääoman ja yhteisön resilienssin käsitteille, joiden avulla voidaan ymmärtää tapahtumien merkitystä yhteisöllisyyden vahvistajana (Fredline & Faulkner, 2000; Stevenson, 2021). Asiakastyytyväisyys analysoitiin Net Promoter Score -menetelmällä, jossa osallistujien suositteluhalukkuus muunnettiin numeeriseksi indeksiksi (Reichheld, 2003). Vapaista palautteista muodostettu tekoälypohjainen sentimenttiarvo oli 20,8 (asteikko -100–100), mikä vahvistaa positiivisen yleiskuvan. Sosiokulttuuriset vaikutukset analysoitiin yhteisöllisyyttä, yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta koskevien kyselymuuttujien pohjalta. Tämä tukee aikaisempaa tutkimusta, jonka mukaan tapahtumien onnistuminen voidaan nähdä paitsi lyhytaikaisena tyytyväisyytenä myös pitkän aikavälin taloudellista resilienssiä rakentavana tek!änä (Getz & Page, 2016; Elgin, 2025). Tässä tutkimuksessa saatu arvo 66 viittaa siten vahvaan suositteluhalukkuuteen ja myönteiseen asiakaskokemukseen. Tulokset olivat linjassa samantyyppisten tapahtumien raportoitujen keskiarvojen kanssa. Salmi Platformin useisiin tapahtumiin perustuvan vertailuaineiston mukaan vastaavien tapahtumien keskimääräinen NPS on noin 65 (Markkanen, 2026). 1/26 10 F hiil!alanjälkilaskenta tarjosi pohjan skenaariotyöskentelylle, jossa pohdittiin vähäpäästöisen liikkumisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa (Zanella ym., 2025). Taloudelliset vaikutukset Tapahtuman kokonaisvaikutus paikallistalouteen oli 131 000 ", josta 24 000 " muodostui matkail!oiden kulutuksesta ja 107 000 " paikallisten kulutuksesta. Tämä tarjosi vertailukelpoisen mittarin tapahtuman laadusta ja asiakaskokemuksen vahvuudesta, mikä täydentää taloudellisia ja sosiokulttuurisia ulottuvuuksia. Näin analyysi nojautui Taulukossa 1 esitettyyn kehikkoon ja vastasi tutkimuskysymykseen osoittamalla, kuinka moniulotteinen mittauskehys voi toimia samanaikaisesti vastuullisuuden arvioinnin työkaluna ja ennakoivan kestävyysstrategian rakentamisen välineenä. Läpileikkaavana periaatteena analyysissä sovellettiin tulevaisuudentutkimuksen näkökulmia. Taloudelliset vaikutukset tulkittiin resilienssin vahvistamisen välineinä, ympäristövaikutukset liitettiin skenaarioihin vähäpäästöisistä liikkumisratkaisuista ja sosiokulttuuriset vaikutukset tulevaisuuslukutaitoon, joka korostaa osallistujien tulevaisuudentajun kehittämistä (Inayatullah, 1998). Tämä indikaattori perustuu avoimiin palautteisiin ja toimii niitä tiivistävänä mittarina. Keskimääräinen kulutus oli päivämatkail!oilla 86 "/vrk, yöpyvillä matkailijoilla 111 "/vrk ja paikallisilla 46 "/hlö. Tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta nämä mittarit toimivat ennakoivina indikaattoreina: uusintaosallistuminen ja suosittelut vahvistavat tapahtuman kysyntää ja paikallistalouden kestävyyttä tulevina vuosina. Lisäksi tuloksia tulkittiin pitkäaikaisvaikutuksia korostavan näkökulman kautta, jonka mukaan tapahtumat voivat jättää pitkäkestoisia jälkiä paikallisiin identiteetteihin ja kulttuurisiin narratiiveihin (Oliveira ym., 2021). Kuten Fisher ja Kordupleski (2018) toteavat, NPS-mittaus on tehokas tapa arvioida tapahtuman kykyä luoda pitkäaikaisia suhteita osallistujiin. Viidenkymmenen ylittäviä arvoja pidetään yleisesti erittäin hyvinä. Paluuhalukkuuden keskiarvo oli puolestaan 9,3/10. Vaikka Moniulotteinen mittaus vastuullisen liiketoiminnan ja kestävyyden kehittämisessä. Lisäksi 87 % vastaajista antoi tapahtumalle arvosanan vähintään 8/10
Se osoittaa, että moniulotteinen mittaus ei jää vain nykyhetken tilannekuvaukseksi, vaan tarjoaa välineitä kestävyysstrategioiden ennakoivaan suunnitteluun. Tulokset tarjoavat perustason skenaarioille, joissa voidaan tarkastella vähäpäästöisten liikkumisratkaisujen, kuten joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kimppakyytien, osuuden kasvattamista tulevissa tapahtumissa. Näin tapahtuma ei ainoastaan raportoi hiil!alanjäljestään, vaan tarjoaa myös aineksia kestävän liikkumisen käytäntöjen kehittämiseen. Tämä tukee transformatiivisen ennakoinnin näkökulmaa, jossa yksittäisen tapahtuman ympäristömittarit nähdään indikaattoreina pitkän aikavälin ekologisista kehityspoluista (Inayatullah, 1998). Tuloksia voidaan tulkita potentiaalisena pitkäaikaisvaikutuksena: tapahtuma vahvistaa paikallisidentiteettiä, yhteenkuuluvuutta ja resilienssiä pitkällä aikavälillä (Robertson ym., 2021). Ympäristövaikutukset Osallistujien matkustuksesta aiheutunut hiil!alanjälki oli keskimäärin 0,06 kgCO₂e/km. Taloudellisten hyötyjen rinnalla tapahtumaa voidaan tarkastella ennakoivana signaalina paikallistalouden resilienssistä: toistuva osallistuminen ja paikallisen kysynnän vahvistuminen luovat pohjaa kestävälle taloudelliselle kehitykselle (Crompton, 2006; Safari ym., 2021). Mittauksessa huomioitiin myös taloudellisen vaikuttavuuden suhde matkustamisen päästöihin: matkailukulutus suhteutettiin matkustamisesta aiheutuviin päästöihin (169 "/kgCO₂e). Tämä tarjoaa uudenlaisen näkökulman, jossa taloudelliset ja ympäristövaikutukset kytkeytyvät toisiinsa, ja tukee jälkinormaalia ajattelua mittaamisen monimutkaisuudesta ja arvolatauksista (Funtowicz & Ravetz, 1993). Näin tulokset voidaan nähdä sekä tapahtuman välittöminä vaikutuksina että ennakoivina indikaattoreina, jotka ohjaavat kohti pitkän aikavälin kestävyysstrategioita. 11 1/26 F matkail!oiden osuus oli suhteellisen pieni (9 % osallistujista), paikallisten aktiivinen osallistuminen tuotti merkittävän kulutusvaikutuksen. Samalla vastuullisuustoimien tunnistaminen tukee tulevaisuuslukutaidon näkökulmaa: osallistujat tunnistavat ja reflektoivat kestäviä käytäntöjä, mikä voi luoda edellytyksiä kestävyysaiheisen keskustelun ja oppimisen vahvistumiselle (Miller, 2018). Negatiiviset vaikutukset olivat vähäisiä: 62 % vastaajista ei kokenut lainkaan haittoja ja vain 5 % mainitsi roskaamisen. Tuloksia tukevat myös avoimista palautteista tehdyt havainnot, joiden mukaan tapahtuma koettiin erityisesti tunnetilojen kautta: vastaajat liittivät tapahtuman erityisesti kulttuuritarjontaan, yhteisöllisyyteen sekä iloon ja viihteeseen. 92 % vastaajista arvioi sen lisänneen paikkakunnan elinvoimaa ja vetovoimaa, 94 % koki sen edistäneen kulttuuritarjontaa ja 81 % arvioi sen parantaneen hyvinvointia ja elämänlaatua. Johanna Heinonen. Lisäksi 89 % vastaajista koki tapahtuman lisänneen yhteenkuuluvuuden tunnetta, 74 % koki tapahtuman lisänneen paikallisten halukkuutta asua paikkakunnalla ja 96 % koki tapahtuman turvalliseksi. Tämä viittaa siihen, että tapahtuma ei ollut vain kertaluonteinen elämys, vaan sitä voidaan tulkita ympäristöksi, joka tukee osallistujien vastuullisuuteen liittyvää tietoisuutta ja reflektiota. Sosiokulttuuriset vaikutukset ja vastuullisuustietoisuus Tapahtuma tuotti merkittäviä sosiokulttuurisia hyötyjä. Tämä on matalampi kuin Salmi Platformin vertailuaineistossa raportoitu keskiarvo 0,09 kgCO₂e/km (Markkanen, 2026). Tämä täydentää kvantitatiivisia tuloksia ja viittaa siihen, että tapahtuman merkitys rakentuu paitsi mitattavista vaikutuksista myös koetuista elämyksellisistä ja sosiaalisista ulottuvuuksista. Keskimääräinen matkan pituus oli 147 km, mikä vahvistaa tapahtuman paikallista ja alueellista vetovoimaa: suurin osa yleisöstä saapui suhteellisen läheltä, mikä vähensi osallistujaliikkumisesta syntyviä päästöjä. Tulosten tulkinta tulevaisuustutkimuksen näkökulmasta Taulukko 2 kokoaa tutkimuksen keskeiset havainnot ja liittää ne kirjallisuuskatsauksessa esitettyyn moniulotteiseen viitekehykseen. Myös yhdenvertaisuuden edistäminen (64 %) ja vastuullisuustoimien tunnistaminen (72 %) nousivat esille
1/26 12 F Taloudellisella ulottuvuudella vahva asiakastyytyväisyys ja korkea paluuhalukkuus (NPS 66, uusintaosallistumisen keskiarvo 9,3/10) osoittavat, että tapahtuma ei ole vain kertaluonteinen kulutusilmiö, vaan sillä on potentiaalia rakentaa paikallistalouden resilienssiä. Tämä voidaan nähdä lähtökohtana skenaarioille, joissa tarkastellaan vähäpäästöisten liikkumismuotojen, kuten joukkoliikenteen ja kimppakyyteihin perustuvan matkustamisen, osuuden kasvua tulevaisuudessa. Sosiokulttuurisella ulottuvuudella vahva yhteisöllisyyden kokemus (89 %), elinvoiman vahvistuminen (92 %) ja yhdenvertaisuuden tukeminen (64 %) viittaavat pitkäaikaisvaikutuksiin: tapahtuma rakentaa pitkäkestoista yhteenkuuluvuutta ja paikallisidentiteettiä. Ympäristöulottuvuudella alhainen hiil!alanjälki (0,06 kgCO₂e/km) tarjoaa perustan transformatiiviselle ennakoinnille. Suomen Paras Vappu -tulokset sijoitettuna moniulotteisen mittauksen ja tulevaisuustutkimuksen viitekehykseen.. Tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta tämä merkitsee ennakoivaa signaalia kysynnän jatkuvuudesta ja paikallisen talouden kestävyyden vahvistumisesta. Samalla vastuullisuustoimien tunnistaminen (72 %) he!astaa tulevaisuuslukutaitoa: osallistujat tunnistavat ja jäsentävät kestäviä käytäntöjä, mikä voi lisätä valmiuksia tarkastella omia valintoja tulevaisuudessa. Tulos osoittaa, että tapahtuma houkuttelee pääosin lähialueelta, mikä vähentää matkustuksen päästöjä. Moniulotteinen mittaus vastuullisen liiketoiminnan ja kestävyyden kehittämisessä Taulukko 2
Moniulotteinen mittauskehys osoittautui tässä tapaustutkimuksessa samanaikaisesti sekä vastuullisuuden arvioinnin välineeksi että ennakoivaksi työkaluksi tulevien kestävyysstrategioiden rakentamiseen tapahtumakontekstissa. Ympäristöulottuvuudella matkustukseen perustuvan hiil!alanjäljen vertailu käytettyyn vertailuarvoon osoitti, että tapahtuma vetosi pääosin lähialueilta saapuviin osallistujaryhmiin ja muodosti siten suhteellisesti pienen liikennepäästökuorman. Kolmanneksi mittauskehys tuottaa käytännön lähtötietoja, joita voidaan käyttää ennakoivassa tarkastelussa esimerkiksi vaihtoehtoisten kehityspolkujen ja skenaarioluonnosten rakentamiseen (Getz & Page, 2016; Stevenson, 2021). Kulutuslukujen ja aluetaloudellisen vaikutuksen esittäminen yhdessä tekee läpinäkyväksi myös arvioinnin arvolatautuneisuuden ja epävarmuuden, mikä on jälkinormaalin tieteen ytimessä: taloudellisia hyötyjä on luettava rinnakkain muiden ulottuvuuksien kanssa, jotta päätöksenteko ei jää poliittisesti ohjautuvan optimismin varaan (Funtowicz & Ravetz, 1993; Crompton, 2006; Safari ym., 2021). 13 1/26 F Pohdinta ja johtopäätökset Keskeiset tulokset ja vastaus tutkimuskysymykseen Vastaus tutkimuskysymykseen “Miten moniulotteinen mittauskehys voi tukea vastuullisuuden arviointia ja samalla toimia ennakoivana työkaluna tulevaisuuden kestävyysstrategioiden rakentamisessa tapahtumien kontekstissa?” on kolmitahoinen. Tällainen mittaustulos toimii transformatiivisen ennakoinnin lähtöarvona: siitä voidaan johdonmukaisesti johtaa skenaarioita joukkoliikenteen, kevyen liikkumisen ja kimppakyyteihin nojaavien ratkaisujen asteitJohanna Heinonen. Vastuullisuustoimien laaja tunnistaminen osallistujien keskuudessa puolestaan viittaa tulevaisuuslukutaitovalmiuksien kehittymiseen: kun kestävät käytännöt tehdään näkyviksi ja ymmärrettäviksi, tunnistamisen ja reflektoinnin edellytykset vahvistuvat, mikä voi lisätä valmiuksia tarkastella valintoja myös tapahtuman ulkopuolella (Miller, 2018; Stevenson, 2021). Taloudellisella ulottuvuudella korkea asiakastyytyväisyys ja suositteluhalukkuus (NPS 66; paluuhalukkuus 9,3/10) voidaan tulkita kysynnän jatkuvuutta indikoiviksi mittareiksi, jotka kytkeytyvät paikallistalouden resilienssin vahvistumiseen toistuvien osallistumisten ja vahvistuvan paikallisen kysynnän kautta (Reichheld, 2003; Getz & Page, 2016). Tältä pohjalta talousmittarit toimivat sekä jälkiarvioinnin perustana että ennakoivina indikaattoreina, kun ne kytketään selkeästi määriteltyihin skenaarioihin ja välitavoitteisiin (Elgin, 2025; Inayatullah, 1998). Ensinnäkin mittauskehys tekee näkyväksi tapahtuman taloudelliset, sosiokulttuuriset ja ympäristövaikutukset tavalla, joka ylittää yksittäisen tilannekuvan ja kytkee vaikutukset pitkäjänteiseen kestävyystyöhön. Sosiokulttuurisella ulottuvuudella yhteisöllisyyden, elinvoiman ja koetun turvallisuuden korkeat tasot viittaavat siihen, että yksittäinen tapahtuma voi toimia paikallisia narratiiveja ja identiteettiä vahvistavana solmukohtana, mikä on yhdenmukaista pitkäaikaisvaikutuksia käsittelevän kirjallisuuden kanssa (Fredline & Faulkner, 2000; Oliveira ym., 2021). Mittarit eivät jääneet kertaluonteisiksi tilannekuviksi, vaan ne tuottivat lähtötason, jota vasten voidaan asettaa tavoitetiloja ja seurata muutosta osana tapahtumien suunnittelusykliä (Inayatullah, 1998; Miller, 2018). Nämä havainnot täydentävät aiempaa näyttöä siitä, että sosiokulttuuristen vaikutusten systemaattinen seuranta on olennainen osa kokonaisvaltaista vastuullisuuden arviointia, eikä pelkkä talousmittaristo riitä kuvaamaan tapahtumien yhteiskunnallista merkitystä (Mair ym., 2024; Gray, 2006). Toiseksi kehys mahdollistaa sen, että eri ulottuvuudet voidaan liittää tulevaisuudentutkimuksen näkökulmiin, kuten jälkinormaalin tieteen näkökulma, pitkäaikaisvaikutukset ja tulevaisuuslukutaito, jotka avaavat väyliä ennakoivalle suunnittelulle (Funtowicz & Ravetz, 1993; Inayatullah, 1998; Miller, 2018). Suomen Paras Vappu -tulokset tekivät näkyväksi tasapainoisen vaikutusprofiilin: taloudelliset hyödyt, vahvat sosiokulttuuriset vaikutukset ja suhteellisen matala matkustuspohjainen hiil!alanjälki muodostivat kokonaisuuden, joka vastaa tutkimuskysymykseen sekä arvioinnin että ennakoinnin näkökulmista (Getz & Page, 2016; Stevenson, 2021)
Tutkimus osoittaa, että tapahtumien vaikutusten arviointia voidaan kehittää siirtymällä lineaarisista ja yksittäisiin mittareihin keskittyvistä malleista kohti dynaamisia ja tulevaisuuteen suuntautuvia kehikkoja, jotka yhdistävät vastuullisuuden ja ennakoinnin (Miller, 2018; Elgin, 2025). Lisäksi olisi tarpeen kehittää mittareita, joilla voidaan systemaattisesti Moniulotteinen mittaus vastuullisen liiketoiminnan ja kestävyyden kehittämisessä. Käytännön tasolla tutkimus tarjoaa tapahtumajärjestäjille ja alueellisille toim!oille välineitä vastuullisuuden kokonaisvaltaiseen raportointiin ja kehittämiseen. Lisäksi tutkimus tuo uutta näkökulmaa jälkinormaalin tieteen keskusteluun osoittamalla, että mittaaminen ei ole arvolatauksista vapaata, vaan sen avulla voidaan tehdä näkyväksi taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten ulottuvuuksien välisiä jännitteitä (Funtowicz & Ravetz, 1993; Crompton, 2006). Tutkimuksen arviointi ja jatkotutkimus Tutkimuksen vahvuutena on laaja-alainen mittaus, joka yhdistää määrälliset ja laadulliset menetelmät ja s!oittaa tulokset moniulotteiseen viitekehykseen. Tämä on linjassa EKTAK-hankkeen tavoitteiden kanssa, joissa painotetaan alueellisen yhteistyön vahvistamista, laadun kehittämistä ja tunnettuuden lisäämistä (LAB, n.d.). Toisaalta tutkimus luo lähtötason, jota voidaan hyödyntää jatkossa laajemmissa aineistoissa ja vertailevissa tutkimuksissa. Jatkossa olisi tarpeen toteuttaa pitkittäistutkimuksia, jotka seuraavat tapahtumien vaikutuksia usean vuoden ajan ja arvioivat, miten taloudelliset, sosiokulttuuriset ja ympäristövaikutukset kehittyvät (Henry ym., 2024). Olisi hyödyllistä tarkastella, miten eri tapahtumatyypit, kuten musiikkifestivaalit, urheilutapahtumat ja paikalliset kulttuur!uhlat, eroavat vaikutusprofiileiltaan ja millaisia erityisiä ennakointityökaluja niiden suunnittelu edellyttää (Stevenson, 2021; Oliveira ym., 2021). Alueella on pitkät perinteet kulttuuritapahtumien järjestämisessä, mutta myös taloudellisia ja rakenteellisia haasteita, joita pandemia ja kansainväliset kriisit ovat vahvistaneet (Etelä-Karjalan liitto, 2021). Haasteena voidaan kuitenkin pitää sitä, että aineisto perustui yhteen tapahtumaan, mikä rajoittaa yleistettävyyttä. Taloudellisten hyötyjen näkyväksi tekeminen lisää tapahtumien legitimiteettiä rahoittajien ja sponsorien silmissä, kun taas sosiokulttuuristen hyötyjen ja ympäristövaikutusten läpinäkyvä raportointi tukee sidosryhmien luottamusta ja hyväksyttävyyttä (Laing & Mair, 2015). Lisäksi kyselypohjainen aineisto sisältää aina vastaajaharhan mahdollisuuden (Holtom ym., 2022). Näin ollen tutkimus ei ainoastaan arvioi yksittäisen tapahtuman vaikutuksia, vaan tukee myös alueen kilpailukykyä ja resilienssiä pitkällä aikavälillä. Erityisesti pitkäaikaisvaikutukset ja tulevaisuuslukutaito saavat tapauskuvauksen kautta viitteellistä tukea. Tuloksia voidaan myös tarkastella suhteessa Etelä-Karjalan tapahtumakentän kehittämisen tavoitteisiin. Myös ympäristöulottuvuuden rajautuminen matkustamiseen rajoittaa johtopäätöksiä kokonaisvaltaisesta kestävyysvaikutuksesta. Tämä on linjassa Sandfordin (2019) näkemysten kanssa, joiden mukaan tapahtumat voivat jättää pitkäaikaisia kulttuurisia jälkiä ja toimia oppimisympäristöinä, joissa osallistujien tulevaisuusajattelu kehittyy. 1/26 14 F taisesta laajentamisesta sekä asettaa seurattavia välitavoitteita, mikä tekee päästövähennysten johtamisen läpinäkyväksi ja oppimista tukevaksi (Larsen & Hojer, 2007). Moniulotteinen mittaus tarjoaa välineitä vastata näihin haasteisiin: se lisää läpinäkyvyyttä ja vahvistaa yhteistä tiedontuotantoa, jotka ovat edellytyksiä pitkäjänteiselle kehittämiselle. Kun ympäristömittarit integroidaan talousja sosio-kulttuurisiin indikaattoreihin samaan raportointipintaan, sidosryhmät näkevät eksplisiittisesti sekä synergiat että jännitteet, mikä parantaa päätösten perusteltavuutta ja hyväksyttävyyttä (Funtowicz & Ravetz, 1993; United Nations, 2023). Kontribuutiot Tämä tutkimus tuottaa teoreettista kontribuutiota vahvistamalla käsitystä siitä, että tapahtumat toimivat alustoina, joissa taloudelliset, sosiokulttuuriset ja ympäristövaikutukset kietoutuvat yhteen ja vaativat moniulotteista mittaamista (Getz & Page, 2016; Stevenson, 2021). Tämä mahdollistaa sekä yksittäisten mittarien että kokonaisvaltaisten vaikutusten tarkastelun (Creswell, 2014)
(2023). Event Management, 28(8), 1225–1234. Eco-e(ciency, environmental and sustainable innovation in recycling energy and their e)ect on business performance: evidence from European SMEs. W. https://doi.org/10.1016/S01607383(99)00103-6 Funtowicz, S. https:// doi.org/10.1016/S0016-3287(98)00086-X Jones, M. Journal of Sustainable Tourism, 31(7), 1483–1496. & Engstrom, S. Applied Stochastic Models in Business and Industry, 35(1), 138–151. International Journal of Event and Festival Management, 6(2), 135-157. https://doi.org/10.1080/096695 82.2023.2213859 Oliveira, M., Miguel, M., van Langen, S. (1998). https://doi. (2021). Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2021–2025. Futures, 30(8), 815–829. Sustainable event management: A practical guide. & Shamsi, I. Science for the post-normal age. Saatavissa https://liitto.ekarjala.fi/maakuntasuunnittelu/aluekehittaminen/maakuntaohjelma-2022-2025/ Fisher, N. Partnerships from cannibals with forks: The triple bottom line of 21st century business. Circular Economy and Sustainability, 1(1), 99–113. 20.4.2026 Miller, R. https://doi.org/10.1016/j.heliyon.2022. J. B., Hong, F., King, P. Guest editorial: Exploring entrepreneurship policy in a global context: a gender perspective. https://doi. (2011). (1998). Toimitusjohtaja. Sage. O., & Ravetz, J. Measuring sustainable tourism: A state of the art review of sustainable tourism indicators. 15 1/26 F seurata tulevaisuuslukutaidon valmiuksien kehittymistä osallistujien keskuudessa, sillä tämä on tunnistettu alan tutkimuksessa yhdeksi keskeiseksi mutta edelleen ratkaisemattomaksi kysymykseksi (Miller, 2018). & Mair, J. Johanna Heinonen Lähteet Argento, D., Brorström, S., & Grossi, G. Progress and prospects for event tourism research. (2017). fi/fi/projekti/etela-karjalan-tapahtumaklusteri Laing, J. Social, environmental and sustainability reporting and organisational value creation. e11188 Elgin, C. https://doi.org/10.1016/j.tourman.2015.03.007 Gray, R. & Hojer, M. (1993). https://lab. (2015). International Journal of. & Edwards, D. https://doi. https://doi.org/10.1177/00187267211070769 Inayatullah, S. (2006). Viitattu 4.1.2026. https://doi.org/10.1080/01 490400.2014.991009 Larsen, K. International Journal of Foresight and Innovation Policy, 3(1), 95–115. https://doi.org/10.1007/s43615-02100019-y Reichheld, F. Theory and practice of building community resilience to extreme events. Event evaluation: Definitions, concepts and a state of the art review. Whose value. E. Economic impact studies: Instruments for political shenanigans. K., Ncube, A., Zucaro, A., Fiorentino, G., ... org/10.4324/9781315439723 LAB. Futures, 25(7), 739–755. https://doi. Tourism Management, 52, 593–631. (2023). Routledge/UNESCO. (2000). Good and bad market research: A critical review of Net Promoter Score. Robertson, T., Docherty, P., Millar, F., Ruck, A. Salmi Platform. H. Sustainability, 15(12), 9465. H. https://doi.org/10.1108/JPBAFM-07-2023-0118 Brown, S., Getz, D., Pettersson, R., & Wallstam, M. p.). (2003, December 1). (2022). Routledge. (2021). Journal of Travel Research, 45(1), 67–82. Translating social sustainability goals into performance measurement practices. The impact of mega-sport events on tourist arrivals. J. Annals of Tourism Research, 27(3), 763-784. Transforming the future: Anticipation in the 21st century. (2006). Tourism Management, 32(6), 1364–1370. https://doi.org/10.1504/IJFIP.2007.011437 Mair, J., Foley, C. (2007). org/10.1177/0047287506288870 Cyfert, S., Szumowski, W., Dyduch, W., Zastempowski, M., & Chudzi%ski, P. https:// doi.org/10.1016/0016-3287(93)90022-L Getz, D., & Page, S. Accounting, Auditing & Accountability Journal, 19(6), 793–819. https://doi. (2025). Music festivals and social inclusion—The festival organizers’ perspective, Leisure Sciences, 37:3, 252–268. Journal of Public Budgeting, Accounting & Financial Management, 37(2), 175–195. https://doi.org/10. Technological innovation and transformation perspectives in environmental futures studies for transport and mobility. & Genovese, A. I., & Kordupleski, R. https://doi.org/10.1002/tqem.3310080106 Etelä-Karjalan liitto. org/10.4324/9781351048002 Miller, G., & Torres-Delgado, A. (n.d.) Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri. (2022). (2018). org/10.1108/09513570610709872 Henry, C., Ballantine, J., Dejardin, M., Neergaard, H., & K&í'ková, A. Causal layered analysis: Poststructuralism as method. (2024). https://doi.org/10.1016/j.tourman.2011.01.011 Fredline, E., & Faulkner, B. (2021). (2015). Harvard Business Review, 81(12), 46-54+124. org/10.1108/IJEBR-08-2024-078 Holtom, B., Baruch, Y., Aguinis, H., & Ballinger, G. https://doi.org/10.1002/ asmb.2417 Fourie, J., & Santana-Gallego, M. European Journal of Futures Research, 13(1), art. Survey response rates: Trends and a validity assessment framework. https://doi.org/10.1186/ s40309-025-00248-6 Elkington, J. (2018). F. (2014). (2025). https:// doi.org/10.3390/su15129465 Markkanen, W. Heliyon, 8(10). R. Environmental Quality Management, 8(1), 37–51. The One Number You Need to Grow. Research design: Qualitative, quantitative, and mixed methods approaches (4. Whose creation. L. Tämä mahdollistaisi sen, että tapahtumia ei nähdä ainoastaan kertaluonteisina elämyksinä, vaan osana laajempaa yhteiskunnallista oppimisprosessia ja kestävyyssiirtymää. The power of moving fast: responsible leadership, psychological empowerment and workforce agility in energy sector firms. org/10.1108/IJEFM-03-2015-0014 Creswell, J. Crompton, J. Events and Economic Sustainability: A Critical Commentary. 4. (2026). Circular economy and the transition to a sustainable society: integrated assessment methods for a new paradigm. https://doi. International Journal of Entrepreneurial Behavior & Research, 30(7), 1601–1613. 3727/152599524X17095118412090 Majid, S., Zhang, X., Khaskheli, M. (2024). Host community reactions: A cluster analysis. Anticipatory macroeconomic governance: exploring future-oriented strategies for economic resilience and sustainability. (2016). Human Relations, 75(8), 1560–1584
Viitattu 4.1.2026. Futures, 111, 71–80. P., Sharma, P., & Gokhale, N. 409–437). Journal of Accounting & Organizational Change. Carbon accounting for sustainability management: case study of MICE events. Journal of Sustainable Tourism, 29(11–12), 1776–1791. Flexibility and resilience in corporate decision making: a new sustainability-based risk management system in uncertain times. (2025). Environmental Management System for Event Operations United Nations Environment Program Ozone Secretariat. org/10.1111/1467-8500.12468 Samson-Onuorah, C. The Sustainable Development Goals report 2023: Special edition. (2022). https://doi. (2023). Thinking with heritage: Past and present in lived futures. (2021). org/10.1007/s40171-021-00277-7 UNEP. https://doi. https://doi. (2021). The impact of environmental regulation, Environment, Social and Government Performance, and technological innovation on enterprise resilience under a green recovery. Australian Journal of Public Administration, 80(3), 407–423. Global Journal of Flexible Systems Management, 22(Suppl 2), 107–132. https://doi.org/10.1016/j.heliyon.2023.e20278 Zanella, M., Ashraf, N., & Mahmood, Z. United Nations. N., Iyer, V. The contribution of community events to social sustainability in local neighbourhoods. (2025). H., Somani, P. https://doi. E. & Pyman, A. Dynamic Strategic Foresight Using Predictive Business Analytics: Modeling Competitive Advantage Under Volatile Market and Technological Conditions. Viitattu 4.1.2026. United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization. https://doi.org/10.1108/JAOC08-2024-0259 Moniulotteinen mittaus vastuullisen liiketoiminnan ja kestävyyden kehittämisessä. org/10.1016/j.futures.2019.06.004 Settembre-Blundo, D., González-Sánchez, R., Medina-Salgado, S. The sustainable practices implemented at mega international events and evaluation of their e)ectiveness in mitigating environmental degradation. (2021). World Futures Day 2023: Harnessing Futures Literacy and Foresight for Inclusive and Resilient Societies. A. (2019). (2025). In Navigating Trust in Sustainability Reporting and Assurance (pp. https:// doi.org/10.1016/j.!drr.2021.102253 Safari, D., Glow, H., Noblet, A. I. Viitattu 4.1.2026. 1/26 16 F Disaster Risk Reduction, 59, Article 102253. org/10.55248/gengpi.6.0525.1627 Stevenson, N. https://doi.org/10.4018/979-8-3373-0117-4.ch013 Wu, Y., & Tham, J. & García-Muiña, F. Saatavissa https://unstats.un.org/ sdgs/report/2023/ UNESCO. (2023). (2023). Exploring the impact of an economic centric approach to evaluating cultural activities: Evidence from a regional music festival. & Bakare, F. https://doi.org/10.1080/09669582.202 0.1808664 Sandford, R. Saatavissa https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/ pf0000392364 Wani, P., Behare, N., Pulekar, D. Heliyon, 9(10). Saatavissa https://ozone.unep.org/ems United Nations
Ville-Veikko Piispanen dosentti, tutkimuspäällikkö Itä-Suomen yliopisto, Kauppatieteiden laitos Kristina Leppälä tutk!atohtori Itä-Suomen yliopisto, Kauppatieteiden laitos kristina.leppala@uef.fi Hanna Lehtimäki professori Itä-Suomen yliopisto, Kauppatieteiden laitos hanna.lehtimaki@uef.fi Avainsanat: muovi, kiertotalous, vastuullinen liiketoiminta, tulevaisuus. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin, yhdistäen aineistolähtöiset havainnot tulevaisuudentutkimuksen teoreettisiin skenaarioihin. Ne osoittavat myös, että kestävän muovin kiertotalouden toteutuminen edellyttää näiden eri ajureiden yhdistämistä: ennustettavaa sääntelyä, innovatiivisia markkinoita, älykästä teknologiaa, aktiivisia kuluttajia ja pitkäjänteistä sidosryhmäyhteistyötä. F 17 Tekstiä saa vapaasti lukea näyttää ja käyttää tiedonhakuun Kopiointi tulostaminen ja jakaminen muuhun kuin henkilökohtaiseen käyttöön vain Kopioston kopiointiluvan ehdoilla REFEREE-ARTIKKELI Kestävä muovin kiertotalous – vaihtoehtoisia tulevaisuuksia Abstrakti Muovi on talouskasvun ja hyvinvoinnin luomisessa tärkeä öljypohjainen materiaali, mutta sen laajamittainen käyttö aiheuttaa merkittäviä ympäristöongelmia. Näitä ovat regulaatiovetoinen kehitys, markkinoiden ohjaama muutos, teknologiset ratkaisut, kuluttajien vaikutukseen perustuva tulevaisuus sekä sidosryhmien yhteistyöhön nojaava ekosysteemimalli. Tutkimus tuottaa uutta tietoa yritysjohtajien näkemyksistä ja vahvistaa, että systeeminen lähestymistapa on välttämätön muovin kiertotalouden onnistumiseksi. Aineisto koostuu seitsemän suomalaisen muovialan yritysjohtajan puolistrukturoiduista haastatteluista, joiden avulla selvitettiin muovin roolia arvoketjuissa, kiertotalouden soveltamista liiketoiminnassa sekä näkemyksiä tulevaisuuden kehityspoluista. Tulokset osoittavat, että muovin kiertotalouden tulevaisuus rakentuu useiden skenaarioiden varaan. Monikäyttöisenä materiaalina muovi kytkeytyy yhteiskuntaan monin eri tavoin ja ratkaisujen löytäminen muovien aiheuttamiin ongelmiin on vaikeaa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan muovin kiertotalouden tulevaisuutta yritysjohtajien näkökulmasta
Muovi on yksi tällaisista käytössä olevista pitkäikäisistä materiaaleista. Tarvitaan kriittistä ratkaisukeskeistä ajattelua, jotta voidaan rakentaa vaihtoehtoisia ja vastuullisia tulevaisuuksia muovien hallinnalle (Hahladakis ym., 2020). Muovin osalta korvaavien materiaalien kehitys ja infrastruktuuri eivät vielä vastaa muovin monipuolisia ja kriittisiä käyttötarkoituksia. Muovin tulevaisuutta osana ympäristön kannalta kestävää taloutta voidaan tarkastella hyödyntämällä tulevaisuusskenaarioita. 1/26 18 F Johdanto Yksittäisten elävien organismien olemassaolo on ajallisesti rajallista, mutta monet materiaalit säilyvät hyvinkin kauan sukupolvelta toiselle. Kestävyystutkimus peräänkuuluttaa myös omistautuneita käytännön toimia, jotka pienentävät muovijalanjälkeä ja auttavat globaalia yhteiskuntaa siirtymään pois muovipandemiasta (Christian, 2022; Kleme* ym., 2020; Snellman ym., 2023). Pitkäikäisistä materiaaleista tulee osa tulevaisuutta, uusien sukupolvien arkea. Muovin käytön vähentäminen yhteiskunnassa on sekä mahdollista että toivottavaa, mutta sen toteuttaminen on haastavaa, sillä muovilla on ominaisuuksia, jotka tekevät siitä vaikeasti korvattavan monissa käyttökohteissa (Rasmussen, 2018; PlasticsEurope, 2022). Muovi on materiaalina kevyt, kestävä, muokattava ja edullinen, mikä on tehnyt siitä keskeisen raaka-aineen monilla teollisuudenaloilla, kuten elintarvike-, elektroniikkaja terveydenhuoltoalalla (Col!n ym., 2022; Geyer ym., 2017). Muovin ominaisuudet yhdistettynä sen alhaiseen hintaan ja laajaan saatavuuteen tekevät korvaamisesta taloudellisesti ja teknisesti vaikeaa. Muoviin liitetyt merkitykset he!astavat muovin kaksoisroolia: toisaalta se on modernin yhteiskunnan keskeinen innovatiivinen materiaali, Kestävä muovin kiertotalous vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Kuvaamme, miten muovin käyttö ja elinkaari kytkeytyvät monimutkaisiin taloudellisiin, poliittisiin ja kulttuurisiin prosesseihin (Gregson ym., 2015). Muovi ei ole vain taloudellisesti kilpailukykyinen, vaan myös toiminnallisesti välttämätön (materiaali) esimerkiksi elintarvikkeiden suojaamisessa, säilytyksessä ja ruokahävikin vähentämisessä. Tarkastelemme laadullisessa tutkimuksessamme muovia moniulotteisesti teknologisena innovaationa, liiketoiminnan arvonluomisen osana ja kulttuurisena ilmiönä, joka näkyy ihmisten kiintymyksenä ja riippuvuutena muoviin. Taustakirjallisuus Muovi materiaalina Sana muovi (engl. Täydellinen luopuminen muoveista ei siten ole realistista, vaan ratkaisut on löydettävä vastuullisen ja tehokkaan kiertotalouden kehittämisestä sekä uusista innovaatioista muovien hallintaan, kierrätykseen ja korvaamiseen (Rasmussen, 2018; Johansen ym., 2022). Käymme läpi muovin kiertotalouden kehittymisen mahdollisuuksia ja pohdimme teknologisten, liiketoiminnallisten sekä yhteiskunnallisten innovaatioiden kehityskulkuja muovien ympäristöongelmien ratkaisuiksi moninäkökulmaisena ja monitoim!aisena systeemisenä muutoksena. Ne auttavat hahmottamaan aikaisempien päätösten taustalla olleita pyrkimyksiä ja ohjaavat syventymään kehityskulkujen vivahteisiin (Christian, 2022). Muovista on tullut erottamaton osa modernia yhteiskuntaa, talouskasvua ja hyvinvointia, ja vaikka sen käyttöä pidetään haitallisena, muovin käytön vähenemisestä ei näy merkkejä (Geyer ym., 2017; Wei ym., 2024). Esittelemme lopuksi muoviteollisuuden johtajien haastatteluihin pohjautuvan analyysin muovien tulevaisuudesta ja arvoketjusta sekä eri systeemitason tulevaisuuden skenaarioista. Sana(na) "muovinen" sisältää myös negatiivisia merkityksiä, kuten viittauksen epäaitouteen, kertakäyttökulttuuriin ja kestämättömyyteen. Tarkastelemme, miten muovialan toim!at Suomessa hahmottavat ja kertovat muovien tulevaisuudesta sekä millaisia dynamiikkoja he ennakoivat muoviliiketoiminnassa. Noin 40 % kaikesta tuotetusta muovista käytetään pakkauksiin, jotka puolestaan muodostavat jopa 60 % maailman muov!ätteestä (PlasticsEurope, 2019). plastics) viittaa materiaalin perusominaisuuteen, plastisuuteen, eli kykyyn muovautua ja mukautua erilaisiin käyttötarkoituksiin (Rasmussen, 2018; Bucher, 2022). Kestävän tulevaisuuden saavuttaminen myös muovien suhteen ei perustu ainoastaan teknologiseen kehitykseen