Nuoret ja tulevaisuus – uusia maailmoja, tulevia tekijöitä. 1/2025 Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry
vuosikerta 1/2025 Tilaushinnat Jäsenille jäsenmaksuun sisältyvä Vuosikerta kotimaassa 57€ Vuosikerta ulkomaille 68 € Irtonumero jäsenille 8,40 €, muille 15,40 € Sähköinen irtonumero 12,50 € Tilaukset ja osoitteenmuutokset Hazel Salminen, futura@tutuseura.. Tämän numeron päätoimittajat Hannu Linturi ja Marja-Liisa Viherä Taitto Johanna Viherä Kansikuva Axel Jansson Painopaikka Suomen Uusiokuori oy ISSN 0785–5494 Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. tutuseura.. tutuseura.?/julkaisut/futura Futuran tulevat teemat Futura 1/25 Nuoret ja tulevaisuus – Uusia maailmoja, tulevia tek?öitä Futura 2/25 Tulevaisuudentutkimuksen menetelmälliset rajat ja rajanylitykset Futura 3/25 Vastuullisen liiketoiminnan tulevaisuus Futura 4/25 Rauhan tulevaisuus Futuran kirjoittajaksi. Jos olet kiinnostunut kirjoittamaan Futuraan, otathan yhteyttä toimisto@tutuseura.?! Vastaava päätoimittaja Matti Minkkinen, matti.minkkinen@utu.. on saanut TSV:n kautta Futura-lehden julkaisutoimintaan valtionavustusta, jota opetusja kulttuuriministeriö myöntää Veikkauksen tuotoista. Puh 040 502 8672 Toimitusneuvosto Matti Minkkinen (päätoimittaja), Minna Halonen, Sirkka Heinonen, Sami Holopainen, Sanna Ketonen-Oksi, Osmo Kuusi, Marileena Mäkelä, Laura Pouru-Mikkola, Minna Pura, Juho Ruotsalainen, Hazel Salminen, Petri Tapio, Johanna Viherä, Marja-Liisa Viherä, Tero Villman Julkais?a Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry./Futura-lehti PL 378, 00101 Helsinki 040 5028672, toimisto@tutuseura.. Suomen tiedekustantajien liitolta on saatu avustusta lehden taittokoneen ja oheislaitteiden hankintaan.. 44
1 1/25 F Hannu Linturi ja Marja-Liisa Viherä Oman elämänsä käsikirjoittaja vai aikuisuuden odotushuoneen ajan tappaja. Tulevaisuudesta kehkeytyvää kestävää ja inklusiivista mediakasvatusta hahmottamassa Mari Tähjä ja Heidi Enbacka Millaiset ovat ammattiin opiskelevien nuorten mahdollisuudet vaikuttaa kestävään tulevaisuuteen Anita Rubin SISÄLLYS P S A R F 1/2025 2 5 19 31 41 51 59 66 69 71 75 79 P R K. Hanna Lampi, Re?a Ahola ja Arniika Kuusisto “Tää on käytännössä niinku ikkuna mun mieleen yhdeksänvuotiaana” Tomi Kiilakoski, So?a Laine, Sarella Arkkila, Alisa Horsmanheimo, Aaro Sariola ja Konsta Happonen Nuorten ympäristötoim?uus, tulevaisuususko ja tutk?oiden kanssa käytävä vuoropuhelu Aino Rantamäki ja Harri Jalonen “Olisi tärkeää vetää köyttä samaan suuntaan yhdessä”. Delfoi-menetelmä opiskeluhuollon moniammatillisen yhteistyön toivotun tulevaisuuden hahmottajana Merja Kylmäkoski Nuorten osallisuus vuonna 2030 tarkasteltuna nuorten aikuisten paneeleissa Pasi Keski-Pukkila Käytetyt ja käyttämättömät ammatilliset tulevaisuudenkuvat Johanna Uttula Nuorten tulevaisuusvallan laajentaminen sosiokulttuurisen innostamisen keinoin Tommi Hoikkala Nuorisotutkimuksen stoori Hannu Linturi ja Marja-Liisa Viherä Anita Rubin – tulevaisuuksien ihmettel?ä Lauri Palsa ja Christa Prussk
Nuori on kyvykäs ja halukas tutkimaan tulevaisuuttaan. Niin ei näytä olevan, lukuun ottamatta vuotuista nuorisobaPÄÄKIRJOITUS Tuuli tuulee tulevasta sieltä mitä ei vielä ole tuulee, tuo tarinoita mahdollisen mahdollisuudesta mahdottoman mahdollisuudesta tulla todeksi tuuli tuulee tulevasta antaa unelmille siivet ja oikeuttaa toivon tuulta ei voi koskettaa ei voi nähdä sen voi vain tuntea tuulta ei voi vastustaa ei voi pysäyttää sen mukana voi vain lentää tuuli tuulee tulevasta raikas, uusi mahdollisuuksien tuuli . Tulevaisuudentutkimuksesta poiketen nuorisotutkimuksella on läheinen suhde oman alan käytännön työkenttään eli nuorisotyöhön. Tämä Futura ristiinpölyttää kahta suhteellisen tuoretta tiedonalaa, joilla on osaksi yhteinen tutkimusintressi ja -kohde. Aikaisemmin julkaisemattomassa runossa Anita kuvaa ilmavasti sitä, miten nuoruus ja tulevaisuus kietoutuvat toisiinsa. Anitaa muistetaan ja muistellaan tässä vuoden ensimmäisessä Futura-numerossa. Kymmenen vuotta sitten kuolleelle tulevaisuudentutk?a Anita Rubinille valinta oli selvä. Se näkyy lehden kirjoituksissa myös toisen teeman eli nuorisotutkimuksen kautta. Toisessa päässä nuoruus on varhaista aikuisajan pohdiskelua ja muotoilua, johon lapsella ja nuorella on riittävät kyvyt. Väitöksessään hän selvitti nuorten tulevaisuuskuvia tavalla, joka edelleen inspiroi tutk?oita. Politiikka on myös kenttä, jossa molemmat tiedonalat kohtaavat. Lehden kirjoituksia yhdistävä teema on nuorten kytkentä paitsi tulevaisuuden tutkimiseen myös sen tekemiseen. Voisi olettaa että nuorisotutkimuksessa kiinnitetään runsaasti huomiota tulevaisuuteen. Heidän yleisimpiä ammattinimikkeitään ovat nuoriso-ohjaaja, etsivä nuorisotyöntek?ä, nuorisoja yhteisöohjaaja ja yhteisöpedagogi. Suomessa nuorisotyöntek?öitä on eri tehtävissä kunnissa, seurakunnissa ja järjestöissä. Tulevaisuus on tulevaisuudentutk?oiden leipälaji, mutta niin sen pitäisi olla myös lasten ja nuorten, joilla sitä on meistä kaikista eniten edessään. Toisessa päässä nuoruus on vajaavaltaista aikuisuuteen valmistautumista ja odotusta. Runoissa Anita täydensi sitä, mitä hän tutkimuksissaan löysi.. Koulun nuorisotyö on kasvava työkenttä, jota tarjotaan yhdeksässä kunnassa kymmenestä. He ovat tulevaisuuden asianosaisia, joita tutkimuskontekstissa edustaa nuorisotutkimus. Tulevaisuudentutkimuksessa ei vastaavaa käytännön professiota ole, ellei sellaisiksi lueta politiikkaa ja poliitikkoja, jotka ammatikseen puhuvat tulevaisuudesta ja myös päättävät siitä. Nuoriso eli seuraavaksi toimiin ryhtyvä sukupolvi on yhteiskunnan tärkein tulevaisuusresurssi, josta halutaan pitää huolta. Otsikossa piirretään asteikon päät kahdenlaiseen nuoruuteen. Nuorisotyötä tehdään nuorisotaloilla, verkossa ja jalkautuvana työnä. Surullista on, että liian monen nuoren tulevaisuuskuvittelun kyky on tukahtunut tai tukahdutettu. 1/25 2 Futura Oman elämänsä käsikirjoittaja vai aikuisuuden odotushuoneen ajan tappaja. Koulutuksena heillä on kasvatusja ohjausalan perustutkinto tai ammattikorkeakoulututkinto kuten yhteisöpedagogi tai sosionomi
Palataan vielä Anitan runoon! Runon keskushahmo on tuuli, joka symboloi sekä muutosta että toivoa. Tämän lehden teemat eivät vain tarkkaile tulevaisuuden tuulia, vaan niissä on mukana Anitalle ominaista eetosta tehdä töitä tuulten kanssa. Futuran kirjoitusten perusteella tilanne on muuttumassa. ?-palvelun mukaan Suomessa noin 140. Kiinnostavaa on miten tutkimuskohteet otetaan mukaan tutkimuskumppaneiksi. Hoikkalan tavoin Merja Kylmäkoski käsittelee nuorisotutkimuksen ja tulevaisuudentutkimuksen suhdetta. Tutkimusprofessori Tommi Hoikkala vertailee katsauksessaan kahta rinnakkaista tiedonalaa ja kertoo “nuorisotutkimuksen stoorin”. Lisää Anitasta tulevaisuuksien muotoil?ana löytyy omana tekstinään seuran nettisivuilta 3 . Futuran vertaismediaa Nuorisotutkimusta 1 on julkaistu vuodesta 2010 ja sen tulevaisuus-teemaiset artikkelit ovat olleet harvinaisia. Vertaisarvioidun artikkelin tekemiseen uppoaa ChatGPT:n arvion mukaan keskimäärin 400 tuntia. Useat kirjoitukset eivät tyydy vain kuvaamaan ja selittämään tutkimuskohdettaan, vaan pyrkivät myös vaikuttamaan sen tulevaan kehitykseen. Trendi näkyy tässä lehdessä ja siinä saattaa olla tulevaisuudentutk?oilla oppimista. Futura on osa instituutionaalista ekosysteemiä, joka on pitänyt pintansa suhdanteista toiseen. Viime vuosien kiinnostava kehityspiirre on ollut osallistavan yhteyden luominen tutkimuskohteeseen. Lehden artikkelit lupaavat parannusta. Tarvittaessa se on kykyä puskea vastatuuleen. Maailmassa niitä on kymmeniä tuhansia. Puheenvuoroissa pohditaan nuorten tulevaisuusvaltaa, mediakasvatusta ja kestävää tulevaisuutta. Molemmissa tutkimustieto johtaa parhaimmillaan parempaan tulevaisuuskäytäntöön sen väestön osan joukossa, jolla tulevaisuutta on eniten edessä: “tutkimus niittää ja politiikkaa kiittää”. Kaikki 2000-luvun tutu-sukupolvet ovat saaneet oppinsa Topi-aineistojen 2 kautta. Jälkimmäisiä oli mukana ennätysmäärä, 16. Jokainen Futuran numero on merkittävä intellektuaalinen investointi, joka tehdään lähes kokonaan vapaaehtoistyönä. Lammen, Aholan ja Kuusiston kuvaama tulevaisuuspiirustus on kehitetty metodiksi, jolle voi ennakoida ja toivoa menestystä. Ennätys on myös vertaisarvioitujen kirjoitusten määrä. Opinto-ohjauksen toivottava tulevaisuus on riippuvaista siitä, miten saadaan itse ohjattavat mukaan tavoitteita tukemaan. Anitalla on ollut vaikutusta molempiin tiedonaloihin. Toimitus kiittää kaikkia kirjoittajia ja referee-arvio?ia. Sen kaltaisia tiedejulkaisuja ilmestyy Journal. Jokaisen kirjoituksen taustalla on mittava oppimisen ja tutkimisen historia, mutta jätämme sen huomiotta ja keskitymme arvioihin siitä, mitä itse kirjoittamiseen on tarvittu aikaa. Viiteen vuoteen lehdessä ei ole ollut yhtään tulevaisuuteen keskittynyttä teemanumeroa, ja niukasti on ollut myös yksittäisiä artikkeleita. Anita Rubin oli huolissaan siitä, että tulevalle sukupolvelle ei anneta välineitä, miten ja millä edellytyksillä tulevaisuuden päätöksiä pitäisi tehdä kompleksisessa maailmassa. Nuorten tulevaisuustyöpaja-menetelmä on jo käytössä eikä ilmastoja ympäristökysymyksiä ole mahdollista käsitellä ilman tulevaisuusorientaatiota. Se ei ole pelkkä odotus, vaan aktiivinen kutsu muutokseen. Rantamäen ja Jalosen artikkelissa annetaan taustatukea yhteistyön ajatukselle. Tämä teemanumero kertoo myös siitä, miten syvää vaikutus on ollut myös nuorisoja kasvatustieteissä. Tuuli tulee tulevaisuudesta, joka on vielä tuntematon ja täynnä potentiaalia. Prosessissa niitä on ollut mukana useita ja kolme niistä ilmestyy vasta myöhemmissä Futuroissa. Lehden tematiikka on ennemminkin nykyhetkeen kiinnittyvää ja ongelmaja huoliorientoitunutta. Teimme karkean laskelman tähän numeroon lähetetyistä ja käsitellyistä käsikirjoituksista. Hän päätyy kummastelemaan, miksi tulevaisuusmenetelmät eivät ole käytössä nuorisotutkimuksessa. Näitä käsikirjoituksia lähetettiin Futuran Hannu Linturi & Mrja-Liisa Viherä 1 https://journal.?/nuorisotutkimus 2 Topi – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit, https://tulevaisuus.?/ 3 https://www.tutuseura.?/anitarubin/. 3 1/25 F rometria, josta on kehittynyt viime vuosina merkittävä politiikan teon tietoperäinen pohjustaja. Runon tulevaisuus on avoin ja kutsuva. Siinä “jo pienet lapset nähdään sekä oman elämänsä päähenkilöinä ja käsikirjoittajina että merkityksellisenä osana yhteiskuntaa sen s?aan, että he olisivat odotushuoneessa aikuisuuteen.” Ympäristötoim?uutta ja tulevaisuususkoa käsittelevä artikkeli taas on tutk?oiden ympäristöaktivistien yhdessä kirjoittama
1/25 4 Futura 1/2025-numeroon kahdeksan, joiden arviointia varten rekrytoitiin 16 meritoitunutta asiantunt?aa. Näillä luvuilla saadaan Futura 1/2025 -lehden kustannukseksi 145 800 euroa. Vertaisarvioitujen artikkelien kirjoittamisen laskennallinen työmäärä on yhteensä 3 200 tuntia. Niiden kirjoittamiseen laskettiin kuluneen aikaa 700 tuntia. Koko vuoden liikevaihto tässä liikevaihtolaskelmassa olisi siis lähes 600 000 euroa. Olen, siis saan uneksia olen, siis saan uneksia ihmisenä olemisen ihmeestä kaikista kauneimmasta jakamisesta, saamisesta ehdoitta antamisesta . Vuoden neljään Futuraan resurssia tarvitaan jo pyöreät 10 henkilötyövuotta. Keskimääräiseen henkilötyövuoteen lasketaan kuuluvaksi n. Lehteen toimitettiin myös seitsemän muuta juttua katsauksista puheenvuoroihin. Anita Rubin. Fiktiivisen laskelman johtopäätös on nostaa yhtä kuvitteellinen hattu päästä! Muutosten maailmassa on instituutioita, joiden toivoo jatkavan olemistaan myös kaikissa mahdollisissa tulevaisuuksissa! Ei siksi ettei tehdystä työstä makseta palkkaa, vaan siksi, että tekemiselle löytyy muitakin insentiivejä kuin raha. Otimme laskuharjoitukseen keskiarvon ja saimme summaksi 320. Iso kiitos akateemiselle prekariaatille! Hannu Linturi tulevaisuuksientutk?a hannu.linturi@gmail.com Marja-Liisa Viherä FT maija.vihera@gmail.com Oman elämänsä käsikirjoittaja vai aikuisuuden odotushuoneen ajan tappaja. Tiivistettynä koko lehden tekemisen panos on siis 2,5 korkean asiantuntijatason työvuotta. Näin laskien koko Futuraan käytetty vapaaehtoistyön kokonaismäärä on 4 220 tuntia. Tekoälyarvio yhden referee-arvion vaatimasta työmäärästä on 10–30 tuntia. Muutetaan lopuksi panos myös kuvitteellisiksi euroiksi! Ylemmän loppututkinnon suorittaneiden laskennallinen tuntipalkka on pyöristettynä 30 euroa ja tohtorintutkinnon 40 euroa. 1 700 tuntia. Futuran todellinen budjetti on vuositasolla 21 000–25 000 euroa
Avainsanat: tulevaisuuspiirustus, tulevaisuuskasvatus, pitkittäistutkimus, Constructivist Grounded Theory (CGT), tulevaisuusvaltaistuminen REFEREE-ARTIKKELI Hanna Lampi KT, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto hanna.lampi@helsinki.fi Arniika Kuusisto professori Helsingin yliopisto arniika.kuusisto@helsinki.fi Re?a Ahola apurahatutk?a Helsingin yliopisto reija.ahola@helsinki.fi. Tutk?at esittelevät myös menetelmän jatkokehittämisehdotuksena maailmanlaajuisen verkkovälitteisen taidenäyttelyn. 5 1/25 F “Tää on käytännössä niinku ikkuna mun mieleen yhdeksänvuotiaana” Konstruktivistinen grounded theory (CGT) -tutkimus tulevaisuuspiirustuksista tulevaisuuskasvatuksen menetelmänä pitkittäistutkimusaineistosta 2006–2023 Tutkimuksessa luodaan konstruktivistisen grounded-teorian (CGT) avulla tulevaisuuskasvatuksen menetelmä tulevaisuuspiirtämisen kautta. Visuaalinen aineisto ja taidelähtöinen tutkimusote tuotti ns. Pitkittäistutkimusaineisto koostui 14 suomalaisen 25–28-vuotiaan avoimista teemahaastatteluista heidän katsoessaan noin 9-, 12-, ja 15-vuotiaina piirtämiään kuvia kuvitteellisesta elämästään 40-vuotiaana. hiljaista tietoa. Sen avulla voitaisiin paitsi tarkastella tulevaisuuden muutosilmiöitä paikallisessa kontekstissa, myös vahvistaa tulevaisuusdemokratiaa ja vastustaa tulevaisuuskolonialismia globaalilla tasolla. Analyysissa rakentui viisi kategoriaa: kuulluksi ja nähdyksi tuleminen, piirustusten retrospektiivinen merkitys, hiljainen tieto, hyvinvoinnin peili ja tulevaisuusvaltaistuminen. Tulokset osoittavat, että tulevaisuuspiirustusten ja sen pohjalta käytävän dialogin avulla voidaan saada tietoa lapsen ja nuoren hyvinvoinnista sekä vahvistaa lasten ja nuorten tulevaisuusvaltaistumista
Kirjoita lisäksi, mitä teet työksesi, mitä harrastat sekä missä aiot tulevaisuudessasi asua. 4). Väitöstutkimuksensa johtopäätöksenä Lampi (2017) totesi, että tulevaisuuspiirustusta voidaan käyttää kouluissa motivoivana, edullisena ja universaalina työkaluna tukemassa oppilaantuntemusta, oppilashuoltoa, ekososiaalista sivistystä, globaalija tulevaisuuskasvatusta sekä eri oppiaineiden välistä yhteistyötä. esim. Lisäksi 15-vuotiaita ja sitä vanhempia on pyydetty kirjaamaan myös arvoja ja itselle tärkeitä asioita. Keskeistä on tehtävän jälkeen käytävä kasvattajan ja oppilaan välinen dialogi. Kansainväliseen pitkittäistutkimukseen osallistuneille informanteille annettu tehtävänanto on esitetty vuosina 2005–2006, 2008–2009, 2011–2012 ja 2022–2023, tutkittavien koulukielellä. Piirtämisen s?aan he ovat saaneet myös tehdä miellekartan tai näiden välimuodon. Jo 1990-luvulla Mannermaa (Rissanen, 1995) ehdotti, että kouluissa pitäisi olla ”tulevaisuusajattelu”-niminen oppiaine, Pulkkinen (1998, s. Tähän Anita Rubinin (2002, s. Toisaalta ulotamme pohdintamme myös yksilöä laajempaan kontekstiin. 64–65) esittämään haasteeseen pyrimme osaltamme tällä tutkimuksellamme vastaamaan. Näkökulmia tulevaisuuskasvatukseen ja tulevaisuuksientutkimukseen Tulevaisuuskasvatus on kasvatustieteellinen suuntaus, jonka perustana on tulevaisuudentutkimuksen lähtökohta siitä, että vaikkei tu“Tää on käytännössä niinku ikkuna mun mieleen yhdeksänvuotiaana”. Tarve tulevaisuuskasvatukselle ja sen menetelmien kehittämiselle on tunnistettu jo pitkään. Tavoitteenamme on tässä artikkelissa selvittää aikuisiksi varttuneiden pitkittäistutkimukseen osallistuneiden informanttien haastatteluiden avulla vastaus tutkimuskysymykseemme: Millaisia tulevaisuuskasvatuksen mahdollisuuksia tulevaisuuspiirustusmenetelmä tarjoaa. Se soveltuu tämänkaltaisiin tutkimusasetelmiin, joissa ei ole valmista teoriaa, johon nojata. Tulevaisuuden kaaospuheen ja epävarmuuden keskellä tarvitsemme välineitä, joilla kohdata muutokset yhdessä. Siinä jo pienet lapset nähdään sekä oman elämänsä päähenkilöinä ja käsikirjoittajina että merkityksellisenä osana yhteiskuntaa, sen s?aan, että he olisivat vain odotushuoneessa aikuisuuteen (ks. Aromaa & Alasaari, 2024). 11; Alanen & Karila, 2009, s. Puhettamme ovat sävyttäneet vuosikymmeniä uhkakuvat maapallon säilymisestä sekä muutoksen ja ennakoimattomuuden diskurssit. Hänen mukaansa tulevaisuuteen suuntautuvan opetuksen yhtenä tavoitteena on, että oppilaat kokevat kommunikaation myönteisenä ja luovana tapahtumana sekä että heidän elämänuskonsa, itsetuntemuksensa ja luottamuksensa omiin mahdollisuuksiinsa voimistuvat (Rubin 1995, s. Ehkä elämän tarkoitus on varmistaa, että viesti ei katoa. esim. Hanna Lampi on kerännyt viestejä lapsuudesta aikuisuuteen lähes 20 vuotta kehittämällään tulevaisuuspiirustusmenetelmällä. Voisiko kehittämällämme menetelmällä lisätä lasten ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä, ja voiko sen avulla tunnistaa hyvinvointiin liittyviä signaaleja. Alanen & Bardy, 1990, s. Toivomme tutkimuksemme tarjoavan opettajille, tulevaisuudentutk?oille, taidekasvattajille tai muille lasten ja nuorten parissa työskenteleville – esimerkiksi oppilashuollon henkilöstölle – monipuolisen menetelmän työnsä tueksi. varhaiskasvatusikäisille ja aikuisille erilaisissa inklusiivisissa ryhmissä (ks. Tutkimustehtäväämme vastaamme Constructivist Grounded Theory (CGT) -menetelmän avulla. 17). Voisiko menetelmällä tukea toimijuutta kestävän tulevaisuuden puolesta. 1/25 6 Futura Johdanto Elämä on kuin veisit viestiä lapselta, joka olit – vanhukselle, joka sinusta tulee. Heitä on ohjeistettu seuraavasti: kuvittele itsesi noin 40-vuotiaaksi, piirrä 1) itsesi aikuisena, 2) tulevaisuuden kotisi, 3) ihmiset ja eläimet, joiden kanssa aiot asua. Piirustusaineistoa kolmesta eri maanosasta on kerätty yhteensä noin 600 kappaletta. Menetelmää on väitöksen jälkeen sovellettu koululaisten lisäksi mm. Keskitymme tässä pitkittäistutkimukseen osallistuneisiin suomalaisiin (N=14). 62) puolestaan ehdotti ”tulevaisuustietoa”. Tulevaisuuden edessä olemme kaikki yhtä ensikertalaisia (Lampi, 2017), ja tarvitsemme muutosjoustavuutta eli resilienssiä. 64–65) on ollut huolissaan, että tulevalle sukupolvelle ei anneta välineitä, miten ja millä edellytyksillä tulevaisuuden päätöksiä pitäisi tehdä kompleksisessa maailmassa. CGT auttaa rakentamaan teoriaa aineiston analyysin kautta (Charmaz, 2014). Rubin (2002, s. Näin kiteytti keski-ikäinen mies dokumentissa Human (Gilard & Arthus-Bertrand, 2015)
(Barendregt ym., 2024.) Rasa (2024) puhuu tulevaisuuskolonisaatiosta, jossa nykyiset vallitsevat tulevaisuudenkuvat ja niihin liittyvät oletukset rajoittavat tiettyjen ryhmien toim?uutta ja mahdollisuuksia, eivätkä ota huomioon kaikkien ihmisten lähtökohtia ja tarpeita. 2) Praktisesta järkevyydestä puhutaan silloin, kun etsitään keinoja päämäärien saavuttamiseksi. Tutuksi ovat tulleet eteentai taaksepäin suuntautuvat kirjoittamistehtävät. 3–7). Niiden kautta on mahdollista edistää transformatiivista muutosta kohti aiempaa oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta, joka ottaa huomioon osallistujien monimuotoisuuden. esim. Hyyppä ym., 2024; Salonen ym., 2023). Osallistavissa tulevaisuudentutkimuksissa on kehittämisen tarvetta inklusiivisuuden suhteen. (Rappaport, 1981.) Tulevaisuusvallalla tarkoitetaan mahdollisuutta osallistua tulevaisuutta koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon (Facer, 2011). Tavoitteena on vahvistaa ennakointitaitoja ja systeemistä ajattelua monimutkaisesta maailmasta ja omasta roolista siinä sekä visioida kestävää ja toiveikasta tulevaisuutta (ks. Metodologinen viitekehys Motivaatio tutkimuksellemme kumpuaa praktisesta ja emansipatorisesta tiedonintressistä (Habermas, 1987; Patoluoto & Tuomela, 1976). Tämä näkyy myös globaalin pohjoisen ja etelän välisissä valta-asetelmissa. Tulevaisuuskuva on osa maailmankuvaa (Lampi, 2017, s. 7 1/25 F levaisuudesta voi tietää, siihen on mahdollista vaikuttaa (ks. Se on prosessi, joka antaa ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa elämäänsä ja ympäristöönsä. Nuoret ovat marginalisoituneet nykyisessä päätöksenteossa, vaikka heillä on potentiaalia vaikuttaa tulevaisuuteen. Hanna Lampi, Re?a Ahola & Arniika Kuusisto. Mikkonen, 2000, s. (2022) ovat tutkimuksissaan hyödyntäneet backcasting-menetelmää, jossa kuvitteellisesta tulevaisuudesta käsin tarkastellaan polkua nykypäivään. Tulevaisuuspiirtämistutkimuksemme tavoitteena on vahvistaa yksilön ymmärrystä tilanteestaan sekä kykyä osallistua ja toimia yhteisöissään sekä laajemmissa konteksteissa. (2024) ja Laherto ym. Prosessien tulisi kiinnittää enemmän huomiota marginalisoituneiden ryhmien osallistumiseen sekä osallistujien identiteettien monimuotoisuuteen. Sillä ja tulevaisuuden demokratisoinnilla on yhteys tulevaisuuksien kuvitteluun. esim. Muutosten ja sen ajureiden pohdinnan sekä oman toim?uuden re?ektion kautta hahmotetaan tulevaisuus jatkumona, ei valmiina lopputuloksena. 19), tiedostamme myös arvomme, jotka ohjaavat jokapäiväistä toimintaamme. Meidän tulisi keskittyä pohtimaan myös tutkimuksissamme sitä, mikä on ihmiskunnalle ja ihmiselle aidosti tärkeää elämän jatkumisen kannalta. Rubin (1995) esittelee kaksi von Wrightin käsitettä: 1) Kun ihminen harkitsee päämääriään ja analysoi niiden merkitystä, puhutaan praktisesta viisaudesta. Hyyppä ym. Praktisen tiedonintressin kautta korostamme ymmärrystä, vuorovaikutusta ja käytännöllistä tietoa, joka tukee ihmisten tietoista toimintaa omassa kontekstissaan. Pölösen (2024) mukaan kiihdytämme esimerkiksi tekoälyn avulla elämäämme kohti jotain, mutta kukaan ei kysy, mikä on se päämäärä, mitä haluamme saavuttaa. Salonen kumppaneineen (2023) ovat kehitelleet teorian planetaarisesta sosiaalipedagogiikasta (PSP), joka pyrkii osaltaan vastaamaan tähän vahvistamalla oppijoiden moraalista vastuuta ja toim?uutta. Toim?uuden vahvistumisessa valtaistuminen (empowerment) on keskeistä. Hän on innoittanut kouluja ja kuntia toteuttamaan tulevaisuusverstaita tai teemapäiviä, joissa on pohdittu utopioita ja dystopioita, käytetty delfoija mielikuvamenetelmiä tai muita tulevaisuustutkimuksen ja skenaarioajattelun työtapoja. Tulevaisuustietoisuus tarkoittaa ymmärrystä siitä, että nykypäivän valinnat luovat tulevaisuuden (Rubin 1995, s. 1995; 1998). 21), ja sen hahmotteleminen vaikuttaa ihmiseen kaksisuuntaisesti: toisaalta tekohetkellään se määrittelee henkilölle tavoitteita, ja toisaalta siihen nojautuva toiminta nykyhetkessä luo tulevaisuutta (Mikkonen, 2000). esim. iii). Tulevaisuuksien demokratisoinnin tavoitteena on muuttaa ”uhrit” toim?oiksi ja päähenkilöiksi. Emansipatorisesti pyrimme kuvaamaan, selittämään ja muuttamaan todellisuuden ilmiöitä tulevaisuusvaltaistumisen avulla. Tulevaisuuskasvatuksen ja sen tutkimuksen pioneeri on Suomessa kiistatta ollut Rubin (ks. Yksilöllä ja yhteisöllä on oltava resurssit, tieto ja vapaus tehdä merkityksellisiä päätöksiä omasta elämästään. Kun tajuamme menneisyyden ja nykyisyyden merkityksellisyyden osana moraalista harkintaamme (s
Subjektiivisuus koskee sekä tutk?aa että osallistujaa. Tutkimuksemme s?oittuu usean tieteenalan rajapinnoille, esimerkiksi kasvatustieteeseen, psykologiaan ja sosiologiaan. Tutkittaville on keksitty pseudonyymit. Monimenetelmällisyys auttaa ymmärtämään tulevaisuuksia eri näkökulmista. 224–227). Tutkimuksen toteutus Tutkimusaineisto koostuu 14 suomalaisen pitkittäistutkimukseen osallistuneen 25–28-vuotiaan aikuisen haastatteluista ja heidän aiemmin sekä haastattelutilanteen yhteydessä tekemistään tulevaisuuspiirustuksista 1 . Kaikki ovat syntyneet Suomessa tai tulleet Suomeen ennen yhdeksän vuoden ikää, joten he puhuvat suomea natiivitasolla (Sikiö, 2017). Vilmilän ja Kiilakosken (2018) mukaan kuvat voivat täydentää haastatteluja ja virittää erityisesti nuoret kokemusten kuvaamisiin, tuoden autenttisuutta ja lisäarvoa tutk?an ja tutkittavan väliseen vuorovaikutukseen. Taideperustaisen tutkimusotteen ehtoina on tutkittavien aktiivinen rooli ja tutkimuksen syklisyys. He edustavat koulutustasoltaan suomalaisia realistisesti: korkeakoulusta valmistuneita / opiskelevia on noin kolmasosa (Huomo, 2022). esim. Lasten piirustuksilla voi olla merkittävä viestinnällinen voima, jos ne liitetään lasten omiin kertomuksiin ja selityksiin (Nikiforidou & Doni, 2023). 1) Vaakatason janoilla kuvataan tulevaisuustutkimuksen menneisyyteen ja tulevaisuuteen suuntautuvaa pitkittäistutkimusjatkumoa, 2) pystysuunnassa jatkuvassa aineiston tarkasteluja kehittymisprosessissa nousee konstruktivistinen grounded theory (CGT), ja 3) syvyyssuunnassa taideperustaisuuden tuoma hiljainen tieto tarjoaa mahdollisuuksia tulkita informanttien henkilökohtaisia kokemuksia ja tunne-elämää aineistolähtöisen analyysimme merkityksenannoissa. Hirsjärvi & Hurme, 2000; Eskola & Vastamäki, 2015). Sen keskiössä on informanttien ja tutk?an välinen dialogi (ks. Haastattelut toteutettiin vuosina 2022 ja 2023. Tämä voi myös tarjota merkityksellisyyden tunnetta ja auttaa oman maailmansuhteen rakentamisessa (Vilmilä & Kiilakoski, s. Haastattelussa käytettiin avointa teemahaastattelua (ks. 1/25 8 Futura Menetelmällinen viitekehyksemme yhdistelee tulevaisuudentutkimukselle ominaisesti eri metodeja, tieteenaloja ja tutkimusperinteitä ja on luonteeltaan pluralistinen (Lampi 2017, s. (Huhmarniemi & Jokela, 2020; Kallio, 2008). Kaksi niistä toteutettiin informantin toiveesta etäyhteydellä, muut kasvokkain. Alhanen, 2016). Valta säilyy piirtäjällä eikä siirry tutk?alle ja hänen tulkinnalleen. Toistuva, CGT-menetelmäprosessiin kuuluva teorian muokkaus tarjoaa meille lopulta joka suuntaan laajenevan laatikkomme katon, joka kiteyttää vastauksen tutkimustehtäväämme. Taideperustaisella tutkimuksella voidaankin saavuttaa tällaista syvempää ymmärrystä, kokemusperäistä ja intuitiivista tietoa, jota kutsutaan hiljaiseksi tiedoksi. Tutkimukselliset lähestymistavat muodostavat avaruudellisesti laajenevan tutkimuskehyslaatikon. 150 sivua. 4.) sekä harvinaisemmin tuotetussa prospektiivisessa aineistonkeruussa ja tarkastelussa (ks. Kaksi niistä toteutettiin yhdessä ystävysten kesken, muut yksilöhaastatteluina. Kuvan käytöllä tutkimuksen emansipatorisuus korostuu, kun informantti itse tulkitsee omaa piirustustaan. Elämänkertaja elämänkaaritutkimuksiin kytkös löytyy vapaasti tuotetussa retrospektiivisessä materiaalissa (Sinkkonen, 2007, s. Osallistuneista 50 % on naisia ja 50 % miehiä. Kaikilta tutkittavilta kysyttiin: 1) muistavatko he mitään aiemmista tutkimuskerroista (ennen piirustusten näyttämistä), 2) mitä he näkevät piirustuksissa ja mitä ajatuksia ne herättävät verrattuna nykyiseen “Tää on käytännössä niinku ikkuna mun mieleen yhdeksänvuotiaana” 1 Piirustukset sekä informanttien tämänhetkinen elämäntilanne löytyvät liitteinä verkko-osoitteessa: www.tutuseura.fi/futura2025-1-lampi-ahola-liite. Ääninauhaa syntyi yli 400 minuuttia ja litteroitua tekstiä tästä n. 5–6; Pulkkinen & Caspi, 2002, s. Tutkittavien lapsuudessa noin 43 prosentilla ainakin toisen vanhemman äidinkieli oli muu kuin suomi, saman verran kuin tälle itähelsinkiläiselle kaupunginosassa olikin tyypillistä (Helsingin seudun aluesarjat, 2024). Poulton ym., 2023). 9). Kuviossa 1 on havainnollistettu monimenetelmällistä pitkittäistutkimusprosessiamme. esim. esim. Kaikki haastattelut tallennettiin äänittämällä. Visuaaliset menetelmät, kuten piirtäminen, voivat auttaa lapsia ja nuoria ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan, joita he eivät välttämättä osaa pukea sanoiksi (Thomson, 2008). Keskellä ympyrässä näkyy tämän tutkimuksen tulevaisuuspiirustusja haastatteluaineisto
Tu le va isu us pi iru st us m en et elm än m ah do lli su uk sie n tu tk im ise n m et od ol og ise t ul ot tu vu ud et .. 9 1/25 F Hanna Lampi, Re?a Ahola & Arniika Kuusisto K uv io 1
Tekoälyn tuottama materiaali arvioitiin kriittisesti ja tiedon paikkansapitävyys tarkistettiin. Syyksi hän sanoi, ettei elämä ole mennyt niin kuin piti. esim. Käyttämämme Charmazin kehittämä Constructivist Grounded Theory (CGT) -menetelmä korostaa tutk?an aktiivista roolia teorian rakentamisessa. Valitsimme suomalaisotannan kehittääksemme tulevaisuuskasvatuksen mallia Suomen kontekstiin. CGT:ssä analyyttiset koodit ja kategoriat rakentuvat aineistosta, ja teoria kehittyy koko prosessin ajan vertailumetodin tuloksena. Esimerkiksi kuvia tarkastellessa tutk?a asettui haastateltavan kanssa samalle puolelle pöytää ja korosti kehonkielessään samantasoista, ellei jopa alempaa, statusilmaisua haastateltavaan nähden (ks. Tutk?a tuki tietoisesti arvostavaa vuorovaikutusta (Tölli 2024), yhdenvertaisuutta ja sensitiivisyyttä. Routarinne, 2007). 0-vaiheessa tutkimustamme taustoittaa yli 500 piirustuksen kansainvälinen aineisto. Sosiokonstruktivistisessa tulkinnassa tutkimus on tutk?an ja tutkimuskohteen välinen prosessi, jossa aiemmat tutkimukset ja teoreettiset käsitteet tukevat analyysia, toisin kuin alkuperäisessä GT:ssä, jossa ajateltiin tutk?an pystyvän luomaan teorian ilman ennakko-oletuksia. Piirretyt kuvat ja niiden kautta syntynyt vuorovaikutus olivat olennainen osa haastattelua. Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Tutkimuksessa on noudatettu ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettisiä periaatteita ja tietosuojakäytänteitä kaikissa vaiheissa (TENK, 2019). Tarkastimme teoriaa “Tää on käytännössä niinku ikkuna mun mieleen yhdeksänvuotiaana”. Konstruktivistinen Grounded Theory Grounded theory (GT) on tutkimusmenetelmä, joka kehitettiin 1960-luvulla tarpeesta luoda induktiivinen, aineistolähtöinen lähestymistapa teoriaohjautuvan deduktiivisuuden s?aan (Luomanen, 2010; Glaser & Strauss, 1967). Haastateltavat puhuivat piirustuksistaan ja jäsensivät niiden kautta ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Muistiinpanojen ja viikottaisten re?ektiivisten tapaamisten avulla kehittelimme kategorioita ja määrittelimme niiden välisiä suhteita. Piirtämisen (tai miellekartan tekemisen) jälkeen heitä haastateltiin kuvaan liittyen. Itse piirustusten sisältöä ei kuitenkaan eritelty visuaalisena analyysinä. Heidän tämänhetkisiä tulevaisuudennäkymiään kartoitettiin retrospektiivisen muistelun jälkeen samalla tehtävänannolla kuin aiemmilla kerroilla (“Kuvittele itsesi noin 40-vuotiaaksi”). Tutkimuksen rajoituksena voidaankin nähdä, etteivät lapsuuden piirustusten katsomiseen ja haastatteluun välttämättä osallistu henkilöt, jotka sillä hetkellä voivat huonosti. Lisäksi yli 600 muuta tulevaisuuspiirustusta vahvistavat tutk?an kokemusta siitä, että tutkimustehtävään on löytynyt riittävästi toistettavuutta. Lisäksi heiltä kysyttiin tarkentavia kysymyksiä teemoista, joita he olivat maininneet tai piirtäneet. Aineistomme 14 informanttia vastaa Eskolan ja Suorannan (1998, s. Kahden eri tavoin aineistoa tuntevan tutk?an ristiinvertailu ja analysointi olivat tämän tutkimuksen vahvuutena. (Charmaz, 2014; Bryant & Charmaz, 2007; Chun Tie ym., 2019). Alun perin 73 suomalaisesta osallistujasta valikoitui tähän pitkittäistutkimukseen sattumanvaraisesti ne henkilöt, jotka tavoitettiin puhelimella, sähköpostilla tai sosiaalisen median välityksellä. Aineisto-otannassa on oleellista teorian muodostuksen mahdollistuminen, ei populaation edustavuus. 63) esittämää saturaation täyttymiskriteeriä. Kvalitatiivista tutkimusta tehdessä tutk?a ei tarvitse sanojensa taakse määräenemmistöä – ainoastaan aineistonsa äänen ja tuen (Hakala, 2015). Tutkimuksessa hyödynnettiin Curre-chat-, ChatGPTja Google Notebook -tekoälytyökaluja ideoinnissa, lähdeaineiston etsimisessä ja litteroidun aineiston käsittelyssä. Artikkelin tulkinnat ja teksti ovat täysin tutk?oiden omia. Yksi tutkittava kieltäytyi. Kuvaamme CGT:n soveltamisen vaiheitamme ja analyysimme menetelmällisiä valintoja tiivistetysti kuviossa 2. Suurin osa haastattelupuheesta liittyi kuviin, mutta dialogi saattoi ajautua myös muihin muistoihin, joita heillä heräsi. Vain tutk?a tietää tutkittavien henkilöllisyydet ja hän on anonymisoinut ja pseudonymisoinut aineiston litterointivaiheessa ennen analysointia. 1/25 10 Futura elämäänsä ja 3) ovatko koronavuodet tai muut maailman tapahtumat vaikuttaneet heidän tulevaisuudennäkymiinsä
Kohdennetun koodauksen avulla yhdistelimme teemoja ja muodostimme viisi kategoriaa. Luettavuuden parantamiseksi aineistolainauksista on poistettu täytesanoja ja toistoja tai haastattel?an myötäeläviä palautteita (okei, joo tms.). Moni ilahtui yhteydenotosta ja lupautui välittömästi haastateltavaksi. Teoreettisen koodauksen vaiheessa peilasimme viiden nimetyn kategorian sisältäviä teemoja aiempaan tutkimukseen ja löysimme yhteyksiä planetaarisen sosiaalipedagogisen mallinnuksen ulottuvuuksista (Salonen ym., 2023). 11 1/25 F iteratiivisilla aineisto-otannoilla (theoretical sampling), kunnes arvioimme saavuttaneemme teoreettisen saturaation, jossa kategoriat on selitetty riittävän hyvin, eikä uutta materiaalia enää ilmene (Chun Tie ym., 2019). Piirustusten retrospektiivinen merkitys, hiljainen tieto sekä kuulluksi ja nähdyksi tuleminen Piirustusten arvo tutkittaville paljastui Hanna Lammelle, kun hän otti heihin yhteyttä vuosikymmenen jälkeen. Havainnollistaaksemme aineistoa ja antaaksemme luk?alle mahdollisuuden arvioida kategorioiden rakentumista olemme jättäneet suoria aineistositaatteja tulososioomme. Jäsentelemme kategorioita tulososion alaotsikoihin yhdistelminä. 2019). Nykyisin levyttäneenä artistina toimivalle Samuelille tulevaisuuspiirustus on ollut erityisen merkityksellinen, Hanna Lampi, Re?a Ahola & Arniika Kuusisto Kuvio 2. CGT-tutkimusprosessi (mukaillen Brinck ym., 2022).. Tutkimuksemme otsikoksi valikoitui Samuelin lausahdus: Tää on käytännössä niinku ikkuna mun mieleen yhdeksänvuotiaana. Tarkastelemme tutkimuksemme tuloksia CGT-menetelmällä tuottamiemme viiden kategorian avulla: 1) kuulluksi ja nähdyksi tuleminen, 2) piirustusten retrospektiivinen merkitys, 3) hiljainen tieto, hyvinvoinnin peili ja tulevaisuusvaltaistuminen. Myös jatkotutkimuksesta kieltäytynyt aikuinen jatkoi yhteydenpitoa tutk?an kanssa. Millaisia tulevaisuuskasvatuksen mahdollisuuksia tulevaisuuspiirustusmenetelmä tarjoaa. CGT:ssä koodit kuvaavat usein sosiaalisia ja psykologisia prosesseja ja toimintoja. Pelkistetyn koodauksen vaiheessa litteroinnin osista saimme 77 koodia, joista rakensimme 12 teemaa, kuten ’yhteiskunnalliset huolet’, ’identiteetin rakentuminen’ tai ’henkilökohtaiset merkityksenannot aiemmista piirustuskerroista’. Sanatarkkoja sitaatteja osallistujilta kutsutaan in vivo -koodeiksi, ja niitä voidaan käyttää merkintöinä laajemmista käsitteistä tai prosesseista aineistossa (Chun Tie ym. Analyysiprosessissa palasimme jatkuvasti kokonaisaineistoon uusien havaintojen myötä. Mallia kehitettiin kuvaamaan tulevaisuuspiirustusmenetelmän mahdollisuuksia. Useamman sanan poistetut kohdat on merkitty viivoilla (--)
Se avarsi monella lailla asioita ja tajusikin, miten vahva olen ja, miten ylpeä olen itsestäni. -Se on myös ollut hirveen hyödyllistä. Hän kommentoi: Tää on ihan mielettömän kiinnostavaa, koska, jos mun elämä pitäisi kiteyttää johonkin, niin se on se, että se on lähtenyt tästä ja oon seurannut sitä. “Tää on käytännössä niinku ikkuna mun mieleen yhdeksänvuotiaana”. Biyo kommentoi: On mun mielestä arvoa, että piirretään ja palataan myöhemmin. -Monissa tilanteissa sillain teininä on pystynyt olla vaan silleen, että no kun mä pääsen tästä, niin mä oon menossa tonne. Esimerkkinä toimii tilanne, jossa piirustuksen näkeminen palauttaa mieleen kokemuksen. Tämä voi myös selittää informanttien muistaneen piirtämiseen liittyneet tunnemuistot, mutta eivät välttämättä yksityiskohtia itse piirustuksista. Että mitä arvoa minulla on ollut siitä, että haluan suuret ikkunat. Piirustukset toimivat välineenä, jonka avulla he ilmaisivat käsityksiään ja tunteitaan tulevaisuudesta. Niina sekä Camilla piirsivät suuret ikkunat meritai järvinäköalalla tärkeinä kriteereinä tulevaisuuden kodilleen, ja olivat piirtäneet näin aiemminkin. Piirustuksissa hiljainen tieto voi ilmentyä tunteiden he?astuksena visuaaliseen jälkeen sekä symbolisena kerronnallisuutena (Thomson, 2008). Toisin sanoen visio on lisännyt Samuelin tulevaisuusresilienssiä (Ahvenainen ym., 2021). Monet yllättyivät nähdessään piirustuksissa nykyelämäänsä liittyviä asioita, joita eivät muistaneet haaveilleensa. Joku kysyi tutk?an näkemyksiä elämäntilanteestaan, toinen arvosti hyväksyvää asennetta valinnoilleen. Camilla oli ylpeä 15-vuotiaana kirjoittamastaan toiveesta oma yritys, kirjanpitäjä, koska 11 vuotta myöhemmin hän oli saavuttanut sen. Kiitollisuus tutk?alle välittyi paitsi kohtaamisessa myös siinä, että moni kommentoi, kuinka hyvässä kunnossa piirustusta oli säilytetty. Edellytykseksi menetelmällemme vahvistui se, että kuvia ei voi tulkita ilman asianomaisen omaa puhetta niiden syntykontekstista ja merkityksestä. Mut mä katon vain näitä mun kuvia ja yritän miettiä just sen kannalta, et tottakai ajatukset muuttuu. Justus puolestaan ihmetteli poliisihaavettaan, jota hän piti edelleen saavuttamattomana unelmana. Haastatteluissa kysyttiin informanttien muistikuvia aiemmista piirustuksista ennen niiden näyttämistä. Anri, joka ei muistanut lapsuutensa ja nuoruutensa piirtämiskerroista paljoa, kirjoitti myöhemmin sähköpostiinsa: Kiitos tutkimuksesta. Myös Einari sanoitti, että uskoo monen olevan kiinnostuneita katsomaan taaksepäin esimerkiksi tällaisten piirustusten avulla. Kaikki informantit ottivat itselleen oma-aloitteisesti niistä valokuvia, ja moni aikoi näyttää ne läheisilleen. Tutk?a kysyi, oliko Anrilla muistikuvaa, miksi hän 9-vuotiaana piirsi itsensä näköisen tyttären. Piirustuksiin vaikutti tallentuneen jotain hyvin olennaista itsestä ja omasta kokemusmaailmasta. Anni hämmästyi alakouluikäisenä kirjoittaneensa mäyräkoira, sillä hän oli juuri keskustellut avomiehensä kanssa sellaisen hankinnasta. Moni kysyi proaktiivisesti, milloin seuraava haastattelukerta on. Esimerkiksi ikkuna – joka löytyi Samuelin käyttämän metaforan lisäksi myös Biyon, Camillan ja Niinan piirustuksista – sai jokaiselle omanlaisensa retrospektiivisen merkityksen. -Ajattelin, että joskus mä oon sitten erilainen äiti. -Itsere?ektion kannalta myös nähdä, että miten kasvaa, mitä on ajatellut. Sen s?aan Biyo, jonka arvot olivat nyt vahvasti heikommassa asemassa olevien ihmisten auttamisessa ja ilmastokriisin torjunnassa, ihmetteli naureskellen: Miksi olen laittanut sen. Tulevaisuuspiirustusten näkemisen merkityksellisyys välittyi tutk?alle hiljaisena tietona. Piirustukset toimivat joillekin konkreettisina muistutuksina siitä, että haaveet olivat olleet hyvinkin pysyviä, ja toisille ne taas kuvasivat ajattelutavan muutosta. Kyllä mä muistan. Menestyneen muusikon ja kirjail?an urasta haaveillut Samuel on kokenut, että kirkkaan tulevaisuusvisionsa ansiosta hän on selvinnyt haastavista vaiheista ja hetkistä. -On pystynyt sietämään tilanteita, missä ei muuten ehkä olisi halunnut olla. Muistikuvat vaihtelivat: jotkut muistivat kontekstin ja tunteet, mutta eivät yksityiskohtia, kun taas esimerkiksi Samuel muisti piirustuksensa tarkasti. -se on niinku aika oma supervoima ollut --, että aina vaikka yläasteella oli vaikeata, -ja kaikki kaverit meni eri kouluun -tiesi, että jotenkin on matkalla johonkin. 1/25 12 Futura ja hän sanoitti piirustusten näkemistä emotionaaliseksi. Koska jotenkin silloinkin, siis mulla oli tosi huonot välit mun omaan äitiin. Kyllä mä nyt muistan, että mä piirtänyt olen, mutten muista et tätä. Piirustukset toimivat välineinä itsere?ektioon ja elämänpolun tarkasteluun. -Nykyään me ei olla edes väleissä. -Etenkin tunnearvoa
Vielä väitöstutkimuksessa Lammen kiinnostus kohdistui kysymykseen tulevaisuusmielikuvien pysyvyydestä. Einari kuvasi Espoossa olevan hyviä omakotitaloja ja hienoja paikkoja. Anri kertoi kääntäneensä oman elämänsä vastoinkäymiset omilla valinnoillaan itselleen voimaksi. Samuel Hanna Lampi, Re?a Ahola & Arniika Kuusisto. 129) kansainvälisessä aineistossa suomalaisten lasten ja nuorten tulevaisuuspiirustuksista nousi esiin negatiivisia tai huolta-aiheuttavia aiheita enemmän kuin muiden maiden kuvissa. Yksi indikaattori tästä ovat tulevaisuuteen kuvitellut asumismuoto ja -paikka. Kiril sanoitti muita näkemiään kuvia: Jotenkin toi kulku on aika kummallinen. Sossuksi hän nimesi oman silloisen ystävänsä. Koulutukselta on peräänkuulutettu itseen kääntymisen ja jatkuvan omien tunteiden erittelyn s?aan toim?uuden ja yhteiskunnallisen mielikuvituksen kasvun mahdollisuuksia (Brunila, 2024). Camilla, jonka kaikissa peruskoulussa piirretyissä kuvissa tulevaisuuden asuinpaikkana oli Amerikka, epäili aikuisena syyksi: Meillä on ollut tohon aika tosi huono tilanne kotona -että haluaisi niinku pois Suomesta. 61). Samuel ja Einari kuvailevat tulevaisuuden asuntojensa olevan sosioekonomisesti korkean tason alueilla ja sellaisena asumismuotona, mikä itseä miellyttää. Tutkimuksemme osoitti, että kaikkien lasten ja nuorten kanssa tulee keskustella heidän piirustuksestaan, vaikkei huoli heräisikään. Koululta pyydettiin anteeksi, kun hän haastoi äitinsä oikeuteen. 13 1/25 F Hyvinvoinnin, arvojen ja tunteiden peili Hanna Lammen (2017, s. Tulevaisuuspiirtämiseen kiinnittyvän dialogin avulla voidaan päästä kiinni tulevaisuusvaltaistumista tukevaan prosessiin niin yksilöllisellä kuin yhteiskunnallisella tasolla. Tutkimusaineistossa näkyy realistiseksi koettujen odotusten eriytyminen teini-iästä alkaen; se mikä toiselle tuntuu itsestäänselvyydeltä tai vähintäänkin saavutettavalta, voi toiselle näyttäytyä lähes mahdottomuutena. Että eka on ollut sellainen, et ihan on ollut toiveita, ja sitten ne on lähtenyt laukkaamaan. Tulevaisuusvaltaistuminen ja yhteiskunnan rakenteet Tulevaisuuskasvatuksella pyritään voimaannuttamaan yksilöitä ja yhteisöjä kohtaamaan epävarmuuksia, tunnistamaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, herättämään halu vaikuttaa kehityssuuntiin kriittisen pohdinnan avulla sekä tekemään kestäviä valintoja omassa elämässään (ks. Ihmisen psyykkiselle hyvinvoinnille on tärkeää pystyä kuvittelemaan useita mahdollisia tulevaisuuksia ja muokata tavoitteitaan ympäristön ja aiemman toiminnan tuloksena (Nurmi & Salmela-Aro, 2005, s. Pidemmän aikaperspektiivin ja CGT-prosessin avulla kirkastui, että oleellisia eivät ole selkeät kausaaliset ketjut, vaan se, että tulevaisuusmielikuvia on. Camilla epäili myös 12-vuotiaana kirjoittamansa maailman auttamisjärjestön johtaja -haaveen kumpuavan siitä, että on halunnut muille lapsille itsensä ohella hyvää. esim. Haastattelutilanteessa hän epäili, että se on varmaan tehty ”läpällä”. Vaikka yksittäisiä teemapolkuja kulki monella aikuisuuteen saakka, niiden arvo määräytyi vasta kunkin informantin sanoittamina merkityksinä. Kiril oli kolmannella luokalla piirtänyt kuvaansa teräaseita ja kirjoittanut niiden päälle murhavälineitä. Tässä 14 informantin joukossa näitä koodeja ilmaisseita oli kaksi: Anri ja Kiril. Hän olisi toivonut, että opettajat ja muu koulun henkilökunta olisi saanut työkaluikseen näiden tulevaisuuspiirustusten kautta käytävän dialogin. Tutk?a kysyi, miksihän niin moni muukin suomalainen lapsi ja nuori on heittänyt tehtävän tutkimuksessa aikoinaan vitsiksi, Kiril vastasi: Voi olla, että siinä on ollut tosi vaikea silloin alkaa oikeasti mitään miettii… oikeita unelmia lyömään siihen paperille. Rubin, 1995). Ensimmäinen heistä herätti tutk?assa erityisen huolen, sillä 15-vuotiaana Anri oli kirjoittanut: en näe itseäni 40-vuotiaaseen asti sekä ilmaissut, että tulevaisuuden kotinaan hänellä musta-aukko, harrastuksena pullo ja kuinka hän käy sosiaalitoimistossa vakioasiakkaana. -Mä en tiedä, minkä takia mä oon menettänyt kaiken elämänilon tai sellaiselta toi niin kuin vaikuttaa -Miten ne unelmat kuoli jo viisitoistavuotiaana. Anri koki, että häntä ei yläkoulussaan uskottu kokemuksistaan kotona. Anrin vahvin viesti tutk?alle oli, että kaikki kuvat, joita hän lapsena ja nuorena on piirtänyt, ovat kertoneet täysin hänen voinnistaan silloin. Yksi keskeisimmistä CGT-prosessimme aikana syntyneistä oivalluksista on tulevaisuusmielikuvien nouseminen itseisarvoon, ei vain välinearvoon ihmisen elämänsuunnittelun apuna
Biyo puolestaan kertoi: Mä ehkä tajusin vasta muutamia vuosia sitten, kuinka paljon mun vanhempien tausta on vaikuttanut omaan itseen. 1/25 14 Futura kirjoittaa kuvaansa: asuisin Punavuoressa tai ehkä Töölössä... Vähemmistötausta voi myös auttaa tiedostamaan maailman valtarakenteita, osoittaa Biyo, jonka vanhemmat ovat paenneet sotaa Suomeen. -Vaikea asua omakotitalossa Suomessa. Vaikka opettajan sanat eivät olisi menestyksen esteenä, ihmiset muistavat ne kuitenkin usein läpi elämänsä. Vaikka luulisi, että opettajat tekevät näin jo luonnostaan, monen – menestyneenkin – suomalaisen kokemuksena on opettajan sanat ”Sinusta ei tule ikinä mitään!” totesi Lampi, jo vuonna 2017 (s. Flimonin ja haastattel?an välisessä vuoropuhelussa käy ilmi, kuinka lapsuuden unelmat omakotitalosta 9-vuotiaana tehdyssä piirustuksessa tuntuvat epärealistisilta Flimonin todetessa: kerrostalossa asun. Samalla teemalla kuvaa myös Flimon tulevaisuuspiirtämistä: Ainakin te annatte lapselle niinku haaveilla sen tulevaisuudesta, annatte tilaisuuden ja se oli hyvä, koska silloin, kun lapsi alkaa tehdä näitä jo nuorempana sitten oikeastaan alkaa miettiä jo nuorena jo, että mitä se aikoo olla aikuisena. He sanoittivat ammatinvalintaansa eri asetelmasta. ehkä valkoiset lautalattiat ja Toko-designsohva ja taidetta seinillä. Aineistossa nuoriksi aikuisiksi kasvaneet informantit tuovat esille tulevaisuuspiirustusmenetelmän merkitystä. He on siis entisiä pakolaisia. -Mä haluan tehdä jotain, millä mä pystyn auttamaan muita auttamaan itseään. Opettajat ohjaavat heitä peruskoulun jälkeen mieluummin hakeutumaan ammatilliseen koulutukseen kuin yleissivistävien jatko-opintojen pariin (ks. 203). Niina sanoittaa menetelmän etuja: ehkä just sellaisessa kasvavassa nuoruuden iässä olevat jotenkin, että, jos se pistäisi heidät miettimään niinku itse sitä, miten he näkee oman tulevaisuuden ja olisi valmis tekemään asioita sen eteen. -Huomaan, kuinka etuoikeutetussa asemassa on. Aikuisena hän myös sanoittaa kriteereitä miehelleen: se myös niinku no tienaa ja silleen on menestynyt, että ei ole silleen hirveän tasoeroa ainakaan tuolta puolelta. Puheista on tulkittavissa toim?uuden ja tulevaisuusvallan vahvistumisen mahdollisuudet menetelmän avulla. Tulevaisuuspiirustus ohjaa opettajaa tarjoamaan vallan oman identiteetin rakentamisesta, tulevaisuuden näkymistä sekä toiveikkuudesta olevan oppilaalla itsellään, mutta toivottavasti myös herättää toimimaan “Tää on käytännössä niinku ikkuna mun mieleen yhdeksänvuotiaana”. Ettei mieti vasta aikuisena, mitä haluaa olla. Souto, 2020). Opettajien odotusten vaikutuksista on ristiriitaisia tutkimustuloksia, mutta vahvinta näyttö on marginalisoituihin ryhmiin kohdistuvista negatiivisista odotuksista, jotka saattavat toimia itseään toteuttavina ennusteina (Jussim & Harber, 2005). Viola kommentoi, että lapsena ja nuorena ilmennetyt rahapussit, palvelusväki ja arvoksi merkitty korkea-arvoinen ovat lähinnä kuvanneet halua menestyä. Hän ei halua odottaa, että pääsee auttamaan muita, vaan aikoo auttaa ukrainalaisia pakolaisia oikeudellisissa asioissa jo nyt. Kysymykseen, millaisen tulevaisuuskasvatuksen menetelmän tulevaisuuspiirustus tarjoaa, on kaiken esittämämme jälkeen perusteltua vastata myös tutkimukseen osallistuneiden lasten ja nuorten näkökulmasta. Biyo pohtii: mun mielestä se on suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksia, että samassa koulussa, samassa luokassa voi olla niin paljon eritaustaisia lapsia opiskelemassa yhdessä. Ja sen takia, se on paljon ohjannut sitä, että mihin on nyt päätynyt ja mitä opiskelee. Kuusilehto-Awalen (2024) tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että maahanmuuttotaustaisten nuorten omakuvaan on usein iskostunut mahdottomuus menestyä. Hän myös kertoo, että Ukrainan sota muutti perspektiiviä ajasta. -Itse olen tosi tietoinen tästä aina, kuinka eri elämä, vaikka mitä elän, verrattuna minun vanhempiini. Tulevaisuuspiirtäminen näyttäytyy analyysimme perusteella menetelmänä, joka voi avata keskusteluyhteyden lapsen ja nuoren kanssa, vahvistaa mahdollisten tulevaisuuksien kuvittelua, paljastaa yhteiskunnallisia rakenteellisia ongelmia ja valaa uskoa omiin vaikuttamisen mahdollisuuksiin. esim. Tutkimuksemme aineistossa Camillan ja Violan haastattelussa ilmiö toistuu. Camilla: Kun meille on sanottu joskus seiskaluokalla siis ihan opettajat, ettei teistä tule yhtään mitään.-Mut siis me ollaan ne, jotka on polttanut tupakkaa seiskaluokalla ja karkaillu koulusta ja käynyt bileissä viikonloppuisin --ehkä tämäkin on ollut semmoinen näytönpaikka, että toinen valmistuu juristiksi, ja mä oon ollut nytten seitsemän vuotta yrittäjä. -Ihan niin kuin tällaisia perusjuttuja, et on oikeus koulutukseen, et niin kuin yliopistoon. Hän ja Viola olivat molemmat pian valmistumassa juristeiksi
Hanna Lampi, Re?a Ahola & Arniika Kuusisto Kuvio 3. Keskellä näkyy PSP:stä soveltavamme kuvaus tulevaisuuspiirustuksen ulottuvuuksista. Lisäsimme tulevaisuuspiirtämisen malliin psyykkisen ulottuvuuden, joka sisältää emotionaalisen ja intuitiivisen sekä rationaalisen ajattelun ja olemisen. Kuviossa 3 vasemmalla esitetään edellytyksiä menetelmän onnistuneelle käytölle. Ajallinen ulottuvuus (menneisyys–tulevaisuus) toteutuu toistettaessa tehtävänanto saman piirtäjän kanssa sekä tulevaisuustietoisuuden periaatteessa. Tulevaisuuspiirtämismenetelmää käyttävän kasvattajan on oltava sensitiivinen sekä huomioitava tek?än omistajuus elämänsä valintoihin. Oman elämän käsittely voi tavoitteineen olla järkiperäistä, mutta siihen liittyy myös vahva emotionaalinen lataus ihmisen asettuessa haavoittuvaksi jakaessaan unelmiaan ja pelkojaan. Tuloksena määrittyneitä ominaisuuksia sekä menetelmän käyttömahdollisuuksia on tiivistetty kuvioon 3. Katkoviivoilla merkityt tilallinen (paikallinen–globaali) ja eettinen (yksilöllinen–planetaarinen) ulottuvuus kuvaavat menetelmän mahdollisuuksia ottaa lasten ja nuorten kanssa luontevasti puheeksi heidän omia kokemuksiaan laajemmat kokonaisuudet piirustuksissa ilmenevien arvojen ja yhteiskunnallisten rakenteiden kautta. Johtopäätökset ja pohdinta Tarkastelimme ja kehitimme tulevaisuuspiirtämistä tulevaisuuskasvatuksen menetelmänä. 15 1/25 F aikuisena yhteiskunnan eriarvoistavia ja syrjiviä rakenteita vastaan. Hyödynsimme Salosen ym. Erottamattomana osana tulee nähdä dialogi, jonka avulla saadaan esille piirtäjän tuottama puhe syntykontekstista ja merkityksistä. Heidän kuvauksensa ihmisestä tutkimusmatkail?ana omaan sisäiseen maailmaansa ja ulkoiseen todellisuuteen sekä rationaalisen tutk?an roolin ja taiteil?an roolin kietoutuminen yhteen sopii hyvin tulevaisuuspiirustusmenetelmäämme. (2023) planetaarisen sosiaalipedagogiikan (PSP) käsitettä menetelmän mallinnuksessa. Tulevaisuuspiirtämisen mahdollisuudet planetaarisen sosiaalipedagogiikan viitekehyksessä (mukaillen Salonen ym., 2023).
esim. esim. Tulevaisuuskasvatuksen tavoitteena on lisätä toim?uudella toiveikkuutta myös omaa elämää laajemmassa kontekstissa (ks. Kaivola & Rikkinen, 2003, s. Tulevaisuusvisiointi koskettaa yksilön lisäksi yhteisöjä ja yhteiskuntia. Yli 30 vuotta sitten Anita Rubin (1992) antoi sähköpostin käyttäjien tarpeita käsittelevälle pro gradu -tutkielmalleen taiteellisen otsikon: Kirjeitä puhelinlankoja pitkin. Tulevaisuuspiirustusmenetelmää vuosikymmenten aikana inklusiivisissa ryhmissä käyttäneenä Lampi vahvistaa, että ihmiselle, jolla on jokin vamma tai erityistarve, tulevaisuuspiirtäminen voi avata keskusteluyhteyksiä arkaluontoisistakin aiheista ja toimia näin tulevaisuusvaltaistamisen menetelmänä esimerkiksi suhteessa yhteiskunnallisiin palvelujärjestelmiin ja rakenteisiin. Yhteisen, jaetun ihmettelyn tila, jonne opettajat voisivat ladata lasten piirustuksia, voisi avata mahdollisuuksia yhdenvertaisemman, tasa-arvoisemman ja ekososiaalisesti tasapainoisemman tulevaisuuden visiointiin. Tulevaisuusorientoitunut kasvattaja auttaa seuraavaa sukupolvea tiedostamaan planetaarisia systeemeitä ja omaa vaikutustaan niihin. Pelkän toivopuheen tarkoitusperiin on liitetty kriittisistä näkökulmista myös hyväosaisten tavoite ulkoistaa globaaleja ongelmia ottamatta vastuuta niistä (ks. esim. Hyyppä ym., 2024; Salonen ym., 2023). esim. Tulevaisuustutk?at katsovat laatikoiden ulkopuolelle ulos avoimista ikkunoista. Tämä on tärkeä suojakeino, mutta pelkkä yksilön hyvinvointi ei riitä. Haluamme menetelmällämme nostaa esiin lasten ja nuorten potentiaalia ja sitä kautta vahvistaa tulevaisuusdemokratiaa (Barendregt, 2024) sekä vastustaa tulevaisuuskolonisaatiota (Rasa, 2024). Sintonen, 2009) tulevaisuuskasvattajat voisivat tuoda näkyväksi globaalin pohjoisen ja etelän välisiä valtarakenteita ja olosuhteita. Yksilökeskeisiä menetelmiä voi soveltaa koko yhteiskuntaa koskevaksi esimerkiksi rauhantyössä (Cork ym., 2023). Se voi saavuttaa läheiset jopa lähettäjän kuoleman jälkeen. Lätti ym., 2022, s. 163). Kaikki tutkimukseemme osallistuneet nuoret aikuiset ottivat valokuvan omista lapsuutensa ja nuoruutensa piirustuksista. Pohtiakseen mahdollisia, uskottavia, todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuksia, ei tarvitse olla asiantunt?a (Rowley, 2021). Kenties joku heistä lähettää tämän kuvan viestinä – ei vain omaan vanhuuteensa – vaan aikakapselina jopa omille jälkipolvilleen. Nämä kuvat kertovat paljon tästä ajasta ja todellisuudesta, jossa elämme juuri nyt. Hiltunen, 2013) tai pohtia jälkeenpäin villien korttien (kuten korona) vaikutuksia elämälle (ks. esim. Useat pitkittäistutkimukset osoittavat kuitenkin ihmisen hyvinvoinnilla olevan vahvoja jatkumoita lapsuudesta aikuisuuteen (ks. He peräänkuuluttavat verkkoalustoja ja taidemuotoja, joiden tuottamiseen osallistuminen on merkityksellistä. Se ei onneksi välttämättä ennusta sitä, millainen tulevaisuus henkilöllä on, sillä ihminen voi tietoisesti vaikuttaa elämänsä kulkuun. Yksi mahdollinen planetaarinen tulevaisuuskasvatuksen työkalu olisi eri puolella maailmaa elävien lasten ja nuorten verkkovälitteinen taidenäyttely. “Tää on käytännössä niinku ikkuna mun mieleen yhdeksänvuotiaana”. Brunila, 2023; 2024). Poulton ym., 2023). Teknologian kehitys on sittemmin ollut huimaa: nyt Suomessa on avattu internetpalvelu, jonka avulla kuka tahansa voi ajastaa viestinsä kulkemaan vuosikymmenien päähän tulevaisuuteen. 118–135; Airaksinen, 2007, s. 1/25 16 Futura Tutkimustuloksissa esittelemämme viisi kategoriaa ilmentävät tulevaisuuspiirustusmenetelmän mahdollisuuksia yksilötasolla. 323–324). esim. Tulevaisuuspiirustusten avulla voitaisiin käsitellä tulevaisuustutkimuksen muutosilmiöitä kuten heikkoja signaaleita (ks. Jatkotutkimuksen lisäksi tämä materiaali tarjoaisi myös tulevaisuustietoisen (Rubin, 1995) opetusalustan, joka tukisi lasten ja nuorten kykyä ymmärtää aikaa, arvoja ja systeemejä myös planetaarisella tasolla. Lammen (2017) ajatus siitä, että tulevaisuuspiirustuksen avulla voidaan nähdä, miten lapsi tai nuori sillä hetkellä voi, vahvistui pitkittäistutkimuksemme myötä. Cork kumppaneineen (2023) korostaa tarvetta luoville lähestymistavoille, joiden avulla ihmiset erilaisista taustoista voivat pohtia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja kehittää yhteisiä näkemyksiä toivottavista tulevaisuuksista. Kollektiivisen luovan sisällön tuottamisen (online content creation) avulla (ks. Ihminen ajattelee usein oman elämänsä tulevaisuudesta optimistisemmin kuin koko maailman tulevaisuudesta (ks. Yli 60 vuotta kestäneessä suomalaistutkimuksessa (Pulkkinen ym., 2023) osoitettiin, että jo kahdeksanvuotiaan lapsen tulevaisuusoptimismilla ja tavoitteilla on vaikutuksia hänen elämänhallintaansa aikuisuudessa
Facer, K. PS-kustannus. Jos lähdettäisiin siitä, että toivoa ei ole. https://doi.org/10.1108/ OTH-09-2021-0114 Lampi, H. https://doi. tulevaisuustaulukkomenetelmällä. (2016). Keski-Pukkila, M. Teoksessa J. Alhanen, K. painos). Kuusi, T. Maahanmuuttajalasten koulumenestyksen esteet Suomessa. Nuorten tulevaisuuskuvat ja tulevaisuuskasvatus. Yliopistopaino. (2008). Johnny Kniga. GoodPlanet Foundation & Humankind Production. futures.2024.103346 Brinck, J., Leinonen, T., Lipponen, L., & Kallio-Tavin, M. [The emergence of an art-based research paradigm]. http://hdl. "Aina liikkeessä": Tulevaisuuskuvia suomalaisilla, tansanialaisilla, intialaisilla, ghanalaisilla ja isobritannialaisilla lapsilla ja nuorilla 2005–2015. (2005). painos, s. Toimivan tutkimusmenetelmän löytäminen. Naisasialiitto Unioni & Tasa-arvoinen varhaiskasvatus. Polity Press. 17 1/25 F Lähteet Ahvenainen, M., Janasik, N., Lehikoinen, A., & Reinekoski (2021). Nikander & M. Heikkilä, P. Yhteiskuntatieteiden Hanna Lampi, Re?a Ahola & Arniika Kuusisto. Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisotutkimusseura, SKS julkaisuja 36. F. Vastapaino. Grounded theory research: A design framework for novice researchers. Bergman & H. (2024). Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. org/10.14786/flr.v12i2.1301 Jussim, L., & Harber, K. Facilitating transformative science education through futures thinking. Teoksessa O. Glaser, B., & Strauss A. Sosiaalihallituksen julkaisuja 12/1991. Utopiatuokioita – Tulevaisuuspiirustuksia. Dialogi demokratiassa. Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä. Learning futures: Education, technology and social change. SAGE Open Medicine, 7. Valli & J. (1967). Teacher Expectations and Self-Ful?lling Prophecies: Knowns and Unknowns, Resolved and Unresolved Controversies. Gaudeamus. (3., uud. (2023). Blogi. Vastapaino. https://doi. The SAGE handbook of current developments in grounded theory. Tutkimushaastattelu, Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Valtion painatuskeskus. Alanen, L., & Karila, K. Charmaz, K. Lasten ja nuorten kokemusmaailma ja ympäristömielikuvat. (1987). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020050424787 Hyyppä, I., Rasa, T., & Laherto, A. Acta Futura Fennica 5. Aaltola (toim.), Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. (2015). Constructing Grounded Theory (2. Teoksessa R. 351–371). Tulevaisuusresilienssi ja strateginen ennakointi: kriisinkestävyyden harjoittelua bayeslaisella kausaalimallinnuksella. Salminen (toim.), Miten tutkimme tulevaisuuksia. Nurmi, J-E., & Salmela-Aro, K. Taideperustaisen tutkimusparadigman muodostuminen. Hyvärinen (toim.), Haastattelun analyysi (s. Annual Review of Environment and Resources, 48. https://doi.org/10.1146/annurev-environ-112321-095011 Eskola, J., & Suoranta, J. (2017). (2000). D. Personality and Social Psychology Review, 9(2), 131–155. https://tasa-arvoinenvarhaiskasvatus.fi/wp-content/uploads/5xn0mrlijz46v50jfs11bgqu9/tulevaisuuspiirustuksia.pdf Barendregt, L., Bendor, R., & van Eekelen, B. PS-kustannus. SAGE. handle.net/10138/185238 Luomanen, J. J., Moglia, M., Pereira, L., Peterson, G., Weeks, R., & Wyborn, C. Alanen, L., & Bardy, M. Eskola, J., & Vastamäki, J. (2007). Lapin yliopisto. 14–26). Straussilainen grounded theory -menetelmä. Skenaarioiden rakentaminen. Gilard, F. Kallio, M. The discovery of grounded theory: strategies for qualitative research. PS-kustannus. Nikiforidou, Z., & Doni, E. Research in Arts and Education, 2008(2), 106–115. Lätti, R., Malho, M., Rowley , C., & Frilander, O. https://doi.org/10.1207/s15327957pspr0902_3 Kaivola, T., & Rikkinen, H. Pöllänen (toim.) (2022). Chun Tie, Y., Birks, M., & Francis, K. [Väitöskirja.] Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja. Salmela-Aro & J.-E. (1990). tammikuuta). Brunila, K. T. Heikot signaalit. (2003). (2005). (2011). Valli & J. Patoluoto, I., & Tuomela, R. (2022). Vastapaino. Hakala, J. Hirsjärvi, S., & Hurme, H. 27–44). (2013). (2009). Teoksessa K. Futures, 158, 103346. hel.fi/pxweb/fi/Aluesarjat Hiltunen, E. Koulutus on kuollut, eläköön sivistys. (2023): Exploring Alternative Futures in the Anthropocene. (toim.). Kustannus AwaLead. https://stat. Huhmarniemi, M., & Jokela, T. (1998). Public participation in futuring: A systematic literature review. (2014). Aaltola (toim.), Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. (1976). Zones of participation–a framework to analyse design roles in early childhood education and care (ECEC). Routledge. G., Bennett, E. (2022). Teemahaastattelu: Opit ja opetukset. Futura, 3/2024, 62–64. https://doi.org/10.1016/j. 38–61). (2000). (Glaser, B., & Strauss, A. Nuoret ympäristöissään. (2010). Modernin motivaatiopsykologian perusteet (s. SAGE. Aromaa, E., & Alasaari, N. Huhmarniemi & J. Knowledge and human interests. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-563-1 Mikkonen, A. Fostering students’ systems thinking through futures education. Modernin motivaatiopsykologian perusta ja käsitteet. Paasovaara (Eds.), Luontokuvaus soveltava taiteena (s. 296–303). Ruusuvuori, P. Elämänhallinnan haaste. (2022). Jokela, M. Discovery of grounded theory: Strategies for qualitative research. (2024). (tuottaja) & Arthus-Bertrand, Y. New York: Aldine de Gruyter. [Väitöskirja.] Kasvatustieteellisiä tutkimuksia. M., Berbés-Blázquez, M., Bohensky, E., Bok, B., Costanza, R., Hashimoto, S., Hill, R., Inayatullah, S., Kok, K., Kuiper, J. (toim.). (2024). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. (2020). Routledge.) Habermas, J. https:// www.kristiinabrunila.com/2023/01/ Bryant, A., & Charmaz, K. Nurmi (toim.), Mikä meitä liikuttaa. Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta. European Early Childhood Education Research Journal, 31(2), 178–190. Human [elokuva]. ‘Go away from this galaxy coronavirus’: children’s meanings and feelings of the Covid-19 pandemic through narrated drawings. Lapsuuden aika ja lasten paikka. On the Horizon, 30(2), 96–103. Metodin valinta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittelevalle tutk?alle (s. (2015). Taideperustainen toimintatutkimus soveltavan taiteen kehittämisen välineenä. (2017). (2015). painos). Teoksessa R. (2019). Aalto, K. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Frontline Learning Research, 12(2), 27–50. (2019). Kasvatustieteellinen tdk, Helsingin yliopisto. Teoksessa T. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Helsingin seudun aluesarjat (2024). (2023, 19. Laherto, A., & Rasa, T. https://doi.org/10.24342/aam1-rs69 Kuusilehto-Awale, H. Metodin valinta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittelevalle tutk?alle (s. (Viitattu 27.1.2025). CoDesign, 18(2), 208–226. (2024). KristiinaBrunila.com. https://doi.org/1 0.1080/15710882.2020.1812667 Brunila, K. 10–27, 2. Teoksessa H.-K. (2024). Mäki & M. Airaksinen, T. org/10.1177/2050312118822927 Cork, S., Alexandra, C., Alvarez-Romero, J. Futura 4/2021, 23–35. Tietolipas 199
Pulkkinen, L., & Caspi, A. (1992). Teoksessa P. Thomson (toim.), Doing visual research with children and young people (s. Luettavissa 6.4.2025. (2017). toukokuuta) Tulevaisuusajattelu ja megatrendit. Futura 17(4), 55–63. Honkatukia (toim.), Miten tutkia nuoria ja nuorisotyötä (s. org/10.1080/03036758.2022.2114508 Pulkkinen, L. Osallisuuden kulttuuri ja taidekasvatus. Teoksessa T. Aikuisuuden siirtymät nuoruusiässä ja niiden toteutumiseen kytkeytyvät voimavarat ja hyvinvointi. Rasa, T. https://doi.org/10.1111/ejed.12884 Rissanen, P. (2007). Rubin, A. Teoksessa Opetushallituksen taideja taitokasvatuksen asiantunt?aryhmä (toim), Taide ja taito – kiinni elämässä! TaiTai, Taide ja taitokasvatus. Kohtuusratkaisuilla kohti sisukasta, vihreää ja oikeudenmukaista Suomea (SISU) -tutkimushanke. O., Laininen, E., Hämäläinen, J., & Sterling, S. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden ennakkoarviointi Suomessa. Vilmilä, F., & Kiilakoski, T. (2024). Julkaisuja 243. Routledge. Teoksessa A. A Theory of Planetary Social Pedagogy. Kasvatus, 51(3), 317–329. Key note -alustus. TENK (2019). Nuorisobarometri 2022. Tutk?a Mika Mannermaa: Tulevaisuusajattelu oppiaineeksi! Opettaja 12/1995, 12. Poulton, C., Guiney, G., Ramrakha, S., & Mo?tt, T.E. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3/2019. Rubin, A. Rubin, A. The Dunedin study after half a century: re?ections on the past, and course for the future. Kiilakoski, & P. oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/taide-ja-taito-kiinni-elamassa Souto, A.-M. Tietoverkon käyttöä ja sähköpostin käyttäjän tarpeita selvittävä tutkimus. (2002). (2023). Pulkkinen, L., Laine, R., & Pitkänen, T. Cambridge University Press. fi/fi/uutiset/miten-megatrendit-nakyvat-alue-ja-yhdyskuntarakenteessa Rubin, A. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. 1–20). Dissertations in Education, Humanities, and Theology, 111. (2020). (2023). Ote huomiseen. [Väitöskirja.] Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Kiv?ärvi (toim.), Läpi kriisien. American journal of community psychology, 9(1), 1–25. Reading and spelling skill development in elementary school: E?ects of minority languages and parental home involvement. Elämäntyylejä kokeilemassa: tarinayhteiskunnan nuori ja hyvän elämän haasteet. -Anita Rubin. (2007). (toim.) (2002). European Journal of Education, 60(1), e12884. Salonen, A. (1995). (2008). https://doi.org/10.1111/ edth.12588 Sikiö, R. Helsingin yliopisto. Ladattavissa: https://www. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2576-3 Sinkkonen, H.-M. Journal of the Royal Society of New Zealand, 53(4), 446–465. Kehityspsykologinen tieto ja tulevaisuuden kohtaaminen. Tele. Turun kauppakorkeakoulu. (1998). https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2019.pdf Thomson, P. (1998) The Images of the Future of Young Finnish People. Futura 4/2002, 61–66. “Tää on käytännössä niinku ikkuna mun mieleen yhdeksänvuotiaana” Nuoruus unelmoi kun sanoja ei ole ja kun on liian hiljaista, kuin aallot tuulessa vyöryvät rantaan unelmat uudestaan ja uudestaan ajatusten meressä hiekkaan jää jälki, ei muuta pyyhkiytyy pois, ja jälleen piirtyy pysähtymättä, loppumatta kaivertaa sydämeen saman kuvion, jää jälki, jäi jo, ei muuta . Valta ja vuorovaikutus. https://www.youtube.com/watch?v=knYOxfBNJ7k Rappaport, J. Children and young people, Voices in visual research. Ladattavissa: https://www.aalto. Routarinne, S. (2024, 2. Education Theory, 73(4), 615–637. (2021, 28. Kadonneet pojat, Monitapaustutkimus ESY-poikien kompleksisesta koulu-urasta ja elämänkulusta. 1/25 18 Futura ?loso?set perusteet. Moniste 2/2009. (1981). Hyvän tulevaisuuden aamukahvit 3.12.2024. OAJ. Tulevaisuussarja 5. https://tietoanuorista.fi/julkaisut/nuorisobarometri-2022 Pölönen, P. Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto & opetusja kulttuuriministeriö. Sintonen, S. Tammi. (2018). Itä-Suomen yliopisto. Education and the Future: Four Orientations. Osa 1. Rowley, C. [Väitöskirja.] Publications of the University of Eastern Finland. (2023). Statusilmaisun perusteet. Kirjeitä puhelinlankoja pitkin. 208–228). Opetushallitus. Paths to Successful Development, Personality in the Life Course. Katso kuvat: Visuaaliset menetelmät nuorten ja nuorisotyön tutkimuksessa. PERUS-SKENE-hankkeen työpaja. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, Sarja D, 2. In praise of paradox: A social policy of empowerment over prevention. joulukuuta). Kenttä. (2009). Väistelevää ohjausta opinto-ohjauksen yksin jättävät käytänteet maahanmuuttotaustaisten nuorten parissa. https://doi. Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 206. Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja MAL-verkosto. Gaudeamus. (1995)