PK-YRITYSTEN TULEVAISUUSKESTÄVYYS. Futura 2/2021 Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry
Johanna Viherä Kannen taustakuva Hazel Salminen Painopaikka Suomen Uusiokuori Oy ISSN 0785–5494 Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. Jos olet kiinnostunut kirjoittamaan Futuraan, otathan yhteyttä tutuseura@gmail.com! Vastaava päätoimittaja Matti Minkkinen, matti.minkkinen@utu.. Tilaukset ja osoitteenmuutokset Hazel Salminen, toimisto@futurasociety.?, Puh 040 502 8672 Toimitusneuvosto Sirkka Heinonen, Sami Holopainen, Sanna Ketonen-Oksi, Osmo Kuusi, Matti Minkkinen, Juha Nurmela, Laura Pouru, Juho Ruotsalainen, Hazel Salminen, Petri Tapio, Johanna Viherä, Marja-Liisa Viherä, Tero Villman, Markus Vinnari Julkais?a Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry./Futura-lehti PL 378, 00101 Helsinki 040 5028672, tutuseura@gmail.com www.tutuseura.. 40. vuosikerta 2/2021 Tilaushinnat Jäsenille jäsenmaksuun sisältyvä Vuosikerta kotimaassa 50 €, Vuosikerta ulkomaille 59 €, Irtonumero jäsenille 7,60 €, muille 13,50 €. Vierailevat päätoimittajat Sanna Ketonen-Oksi, sanna@ketonenoksi.com Marja-Liisa Viherä, ma?a.vihera@gmail.com Taitto ja kannen suunn. www.facebook.com/Tutuseura twitter.com/tutuseura Futuran tulevat teemat Futura 3/2021 Ennakoinnin ja tulevaisuudentutkimuksen etiikka Futura 4/2021 Kriisitietoisuus ja resilienssi Futuran kirjoittajaksi. on saanut TSV:n kautta Futura-lehden julkaisutoimintaan valtionavustusta, jota opetusja kulttuuriministeriö myöntää Veikkauksen tuotoista. Suomen tiedekustantajien liitolta on saatu avustusta lehden taittokoneen ja oheislaitteiden hankintaan.
48 Soile Ollila ja Yritysennakoinnin suuntalinjoista ja kehitystarpeista – 53 Heli Karjalainen havaintoja Business Finlandin näkökulmasta Päivi Myllykangas Ennakointiyhteistyö ja innovaatio-osaaminen maakunnan 57 hyvinvoinnin vahvistajina Minna Kajaste Ennakoinnin hyödyntämisessä on lähdettävä yrityksen 63 omista lähtökohdista Pauli Komonen ja VTT:n yritysasiakkaille suunnatun ennakointitarjoaman 68 Sanna Ketonen-Oksi Käytännön näkökulmia strategiseen ennakointiin. 72 ja Liisa Kirves Haastattelututkimus strategisen ennakoinnin roolista, menetelmistä ja tuloksista suomalaisissa pk-yrityksissä. Hanna Heiskanen Esimerkki pienen asiantuntijaorganisaation tulevaisuuden 90 ennakoinnista Satu Mäkelä Tulevaisuustyötä kuntoutusalan palvelutuottajalla 94 Marileena Mäkelä Suomalaisen metsäteollisuuden ympäristöraportoinnin 96 menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus Piritta Fors Teos, joka haastaa lukijaa pohtimaan sosiaalista vastuuta ja 101 ihmisoikeuskysymyksiä, ei pelkästään ekologisia teemoja Sanna Ketonen-Oksi Radikaali uudistuminen 104 106 A K SISÄLLYS F 2/2021 P S R K L H. 1 2/21 F Sanna Ketonen-Oksi Kohti eurooppalaista, tulevaisuuskestävää 2 ja Marja-Liisa Viherä pienyrityskulttuuria Sanna Ketonen-Oksi Re?o Karhinen: Uuden oppimisesta kiinnostuneet 6 työntek?ät ovat tulevaisuuden timantteja Mika Pantzar ”Toivossa on hyvä elää”– Tulevaisuususko hyvän 9 kansanterveyden ja toimivan kansantalouden edellytyksenä Jari Kaivo-oja Ennakoiva liiketoimintaosaaminen ja sen kehittäminen 19 yhteiskunnan eri tasoisissa toiminnoissa Mikael Seppälä Innovaatioportfoliojohtaminen systeemiajattelun 31 sovelluskohteena Sanna Ketonen-Oksi Katse tulevaisuuteen: Strateginen ennakointi yritysten 38 kilpailukyvyn edellytyksenä Tarja Meristö Tulevaisuuden tutkimus yrityksissä – miten tähän on tultu
Näitä tavoitteita ovat tukeneet niin Kansallisen ennakointiverkoston kuin hallituksen ennakointiryhmän toiminta. Euroopan komission keväällä 2020 esittelemän teollisuusstrategian pääasiallisena tavoitteena on tukea eurooppalaisen yritystoiminnan siirtymistä vihreään ja digitaaliseen talouteen. Viime vuosina yhdeksi keskeisimmäksi tavoitteeksi on noussut tarve vahvistaa tieteellisen tiedon käyttöä yritysten tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnassa. Niinpä Futura on perinteisesti sisältänyt pääosin vertaisarvioituja, laadukkaita tulevaisuuden tutkimusta ja tulevaisuuden ilmiöitä pohtivia artikkeleita. Tulevaisuuden tutkimuksen seuralla, ja ainoana suomenkielisenä tulevaisuudentutkimuksen tiedejulkaisuna juuri Futuralla, on ollut vuosikymmenten ajan keskeinen asema koko tieteenalaa koskevan kansallisen keskustelun välineenä. Näin toimittaessa Euroopasta halutaan luoda houkutteleva paikka perustaa, kasvattaa ja laajentaa niin EU:n sisämarkkinoille kuin myös globaaleille markkinoille tähtäävää pienyritystoimintaa. Millaiset menetelmät ja kehittämishankkeet toimivat parhaiten juuri pk-yrityksille. Esiin oli noussut jokseenkin itseään jalkaan pureva, jopa dikotominen näkemys strategisesta ennakoinnista – joko abstraktioita viljelevien tutk?oiden tai liiallisiin yksinkertaistuksiin sortuvien konsulttien temmellyskenttänä. Sen s?aan, kuten niin monet Futurat tätä aikaisemmin, tämäkin teemanumero syntyi henkilökohtaisesta kiinnostuksestamme: haluamme edistää yritysten tulevaisuuskestävyyteen liittyvää keskustelua. Miten varmistaa, että tutkimustieto saavuttaa pienimmätkin yritykset. Miten varKohti eurooppalaista, tulevaisuuskestävää pienyrityskulttuuria 1 https://tutkittutieto.?. Aloite teemanumeroon syntyi Sannan pohdittua ääneen tuoreita kokemuksiaan toisaalta tutk?ana, toisaalta yritysfuturistina. Tarkoituksenamme ei ole ottaa kantaa kansallisesti toteutetun, yli vaalikausien yltävän strategisen suunnittelun ja päätöksenteon haasteisiin tai aluekehitysorganisaatioiden rooliin luoda edellytyksiä yritysten menestykselle. Suomessa innovaatiopolitiikkaa on jo pitkään kehitetty kannustaen yrityksiä rohkeaan innovaatiotoimintaan, uudistumiseen ja kansainväliseen kasvuun. Käynnissä olevan tutkitun tiedon teemavuoden 1 kunniaksi halusimme pohtia enemmän tieteellisen tiedon luomiseen, jalostamiseen ja hyödynnettävyyteen liittyviä näkökulmia, ja tuoda ne esiin tavalla, joka kiinnostaisi tavallista laajempaa joukkoa tulevaisuuden tutkimuksesta kiinnostuneita toim?oita. Tavoite on kova, sillä pk-yritysten tulevaisuuskestävyys on keskimäärin vielä melko heikkoa. Ilman pk-yritysten halua ja kykyä uudistua tavoitteiden mukaisesti jäävät komission tavoitteet eittämättä saavuttamatta, ja siihen ei Euroopalla ole varaa. Miten luoda parempaa ymmärrystä ennakoinnin lyhyen ja pitkän aikajänteen tavoitteiden asettamisesta. 2/21 2 Futura PÄÄKIRJOITUS Euroopassa on 25 miljoonaa mikro-, pien-, tai keskisuureksi luokiteltavaa yritystä, jotka työllistävät kaikkiaan noin 100 miljoonaa ihmistä. Tosiasiassa toimet pk-yritysten tulevaisuuskestävyyden edistämiseksi vaativat monenlaista vuorovaikutusta ja päätöksentekoa niin kansallisella ja alueellisella kuin organisaatioja yksilötasolla. Tässä Ennakointi pk-yrityksissä -teemanumerossa vertaisarvioituja artikkeleita on kuitenkin tavallista vähemmän. Niinpä toivomme tämän teemanumeron myötä lisäävämme kiinnostusta siihen, miten me kaikki yhdessä voimme, eri rooleista käsin, edistää pk-yrityksissä tehtävää strategista ennakointia: Miten innostaa yrityksiä tulevaisuusajatteluun ja strategisen ennakoinnin menetelmien käyttöön. Käytännössä tähän on pyritty lisäämällä julkisen ja yksityisen sektorin välistä vuorovaikutusta ja luomalla kumppanuuksia strategisesti tärkeiden liiketoiminnan kasvualojen tai -aiheiden ympärillä. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on tärkeä rooli paitsi kansantaloudellisesti ajateltuna niin myös komission tavoitteleman osallistavan ja kestävän talouskasvun mahdollistamisessa. Valitettavasti kehittämistoimien vaikutukset pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ovat pysyneet toivottua heikompina
Siksi tässä Futurassa on pyritty tuomaan yhteen niin yritysjohdon, suunnittel?oiden, virkamiesten kuin tutk?oiden näkemyksiä ja kokemuksia yritysennakoinnin nykytilasta sekä kehittämistarpeista. Lopulta, paras tapa varmistaa yrityksen tulevaisuuskestävyys on rakentaa kaikelle uudelle avointa toimintakulttuuria.” Näitä vuorineuvos Re?o Karhisen haastattelusta lainaamiamme ajatuksia painotetaan useimmissa lehden artikkelissa. Tässä innovaatioportfoliot ovat oivallinen apuväline. Varsinaisen kirjoitussarjamme aloittaa muun muassa käyttäjäläheisten innovaatioiden tutkimuksesta tunnettu Helsingin yliopiston professori Mika Pantzar, joka haluaa artikkelissaan luoda uskoa tulevaisuuteen. Huomiota olisi syytä kiinnittää erityisesti erilaisiin tiedon intresseihin sekä tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen prosesseihin ja tapoihin. Jos ennakointi nähdään pelkästään johdon ja johtoryhmän työskentelynä, se rajaa ennakointitoimintoja siten, että yrityksen keskeiset toiminnot eivät ole siinä mukana. Ydinviestimme on: pienten ja keskisuurten yritysten tulevaisuuskyvykkyyden kehittyminen edellyttää laajaa, moniäänistä ja moninäkökulmaista eri sektoreita edustavien toim?oiden ja tahojen sekä erikokoisten yritysten välistä vuoropuhelua. Maailmassa, jossa korostuvat sen kompleksisuus, jatkuva muutos ja monimuotoisuus, systeemiajattelu pyrkii tarkastelemaan maailmaa kokonaisvaltaisesti useista eri näkökulmista ja tarjoamaan organisaatioille niiden käsittelemisen tueksi erilaisia ajattelun, ymmärtämisen ja johtamisen keinoja. Hedelmällisempää olisi rakentaa yhteistyötä, joka perustuu lähes päivittäiseen arjen yhdessä tekemiseen ja yhdessä pohtimiseen. Hän toteaa vähissä olevan tänä päivänä yritysten, jotka näkevät itsensä itsenäisinä saarekkeina, ja joihin ympäröivän maailman tapahtumat eivät vaikuttaisi, takoen voittoa vailla huolta huomisesta. Miten saada tulevaisuuskestävyys kaikkien yritysten agendalle. Ilman toivoa ei uutta synny, ja unelmat toteutuvat useammin kuin pelkät suunnitelmat. Karhisen haastattelu kiteyttää hyvin koko teemanumeromme tavoitteet ja sisällön, joten suosittelemme sen lukemista kokonaisuudessaan heti pääkirjoituksemme jälkeen. Tavoitteena ei tulisi olla ulkoisena palveluna tuotettu tutkimustulos. Toki unelmien toteuttamiseksi suunnitelmat ovat tarpeen. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtajana toimiva pitkän linjan tulevaisuudentutk?a, tarkastelee kokonaisvaltaisesti liiketoiminnan ennakoitavuutta, ja kehottaa yrityksiä tarkastelemaan ennakoivaa liiketoimintaosaamistaan aikaisempaa laajemmassa perspektiivissä. Innovaatiotoimintaa tukevaan monitoimijayhteistyöhön sekä organisaatioiden tulevaisuuskyvykkyyden kehittämiseen omassa tutkimusja kehitystyössään erikoistunut Sanna Ketonen-Oksi esittelee kirjoituksessaan niitä keskeisiä havaintoja ja kokemuksia, joita hän kokosi yhteen toimiessaan itse pk-yrityksen sisäisenä tulevaisuusasiantunt?ana. Yhteistyö pitäisi rakentaa niin, että siihen tulee vaikutteita monesta eri suunnasta ja että eri osapuolet tuovat mukanaan omat vahvuutensa. Miten tukea yritysten tulevaisuuskestävyyttä ja miksi se on erityisen tärkeää juuri nyt, koronan jälkeen. Pahimmassa tapauksessa yrityksen johto kyllä ennakoi jopa ansiokkaasti, mutta muut yrityksen avaintoiminnot elävät omaa ”siilomaista” elämäänsä ilman erityisiä ennakointitoimintoja ja tulevaisuuteen varautumista. Tämä on tietysti huono lähtökohta ennakoinnille. 3 2/21 F Sanna Ketonen-Oksi ja Marja-Liisa Viherä mistaa oikea-aikainen ja riittävän konkreettinen ennakoinnin tuki yrityksille, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat. Jari Kaivo-oja, mm. Sekä Laurea-ammattikorkeakoulussa Living labs -asiantunt?ana että systeemisen muutoksen johtamista tukevan Systems Change Finland -verkoston puheenjohtajana toimiva Mikael Seppälä esittelee innovaatioportfoliojohtamista systeemiajattelun sovelluskohteena. ”Etenkin korkeakoulujen kanssa tehtävä tutkimusja kehitysyhteistyö tarjoaa parhaimmillaan yrityksille ikkunan tulevaisuuteen. Vaikka koronan myötä myös kiinnostus strategiseen ennakointiin on kasvanut entisestään, vielä riittää tekemistä aidon vuorovaikutuksen ja sitä kautta syntyvän, laajemman tulevaisuustiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän yhteistyön aikaansaamiseksi. Kirjoitus nojaa hänen vuonna 2020 julkaisemaansa laajempaan tiedeartikkeliin, jossa hän sovelsi UNESCO:n. Toimivat käytännöt kuitenkin puuttuvat ja siksi moni yhteistyö on epäonnistunut tavoitteissaan
Valitettavan usein ennakointi jää yksittäisiksi markkinaselvitysten tekemiseksi, ja sivurooliin päätöksenteossa. Kiinnostavan artikkelista tekee se, että siinä tuodaan yhteen eri toimialoja edustavia, eri kokoisia, eri ikäisiä, erilaisia liiketoimintamalleja omaavia ja ennen kaikkea, erilaista ennakoinnin osaamista ja toimintamalleja käytännössä soveltavia suomalaisia yrityksiä. Tällä hetkellä sekä aluekehitysettä innovaatiojohtajan roolissa Pirkanmaan liitossa toimiva Päivi Myllykangas toteaa Pirkanmaan maakunnan suhtautuvan tulevaisuuteen positiivisesti ja aktiivisesti. Ennakointiyhteistyö ja innovaatio-osaaminen nähdään maakunnan hyvinvoinnin tärkeinä vahvistajia. Työ ei ole helppoa ja se vie aikaa, mutta yhteisiä, suuria haasteita voidaan lähteä ratkaisemaan vain yhdessä. Ennakointi ja tulevaisuustietoisuuden lisääminen ovat luonnollinen osa alueellisen kehitysyhtiön toimintaa, katalysoiden paikallista elinvoimaa. Kirjoituksessa korostuvat muutokselle suotuisan perustan luominen, yrityskohtaisesti vaihtelevat kiinnostuksen kohteet ja tarpeet ennakoinnille, sekä huomion siirtäminen odotusten hallinnasta kohti osaamisen jatkuvan kehittämisen ylläpitoa. Yhteistyön ja luottamuksen syventäminen entisestään on osoittautunut käynnissä olevien yhteiskunnallisten muutosten keskellä jopa välttämättömäksi. Etenemällä yritysten omista lähtökohdista käsin päästään parhaisiin tuloksiin. Ennakointi ja uudet toimintamallit, joilla vaikuttavat ideat saadaan kytkettyä yhteen, ovat uudistumisen ytimessä. Lisäksi Sanna ja toimittajana työuransa tehnyt, monissa yhteisöllisen tiedon luomisen verkostoissa ja hankkeissa vaikuttanut Liisa Kirves haastattelivat lehteämme varten useita yritysjohtajia tavoitteena löytää ne asiat, jotka saavat yritykset jaksamaan, kehittymään ja menestymään. Muussa tapauksessa tulevaisuustieto jää helposti tehottomampaan rooliin kuin olisi optimaalista. Hän toteaa realistisesti, kokemuksen rintaäänellä, että tulevaisuuden tutkimuksen soveltaminen ei aina ole yrityksissä ongelmatonta. Yrittäjyyteen ja työllisyyteen liittyvissä hankkeissa Kehitysyhtiö Posintralla projektipäällikkönä työskentelevä Minna Kajaste toteaa, että ennakointi kuuluu kaikille, LVI-yrittäjästä kiertotalouden startupiin. Kurki tutkivat ja kehittävät työssään yritysasiakkaille suunnattua ennakointitarjoamaa. Kirjoituksessaan he muistuttavat, että ennakoinnin tuottaman lisäarvon on oltava lähellä uudistumista tukevia toimintoja – siellä, missä ajatusten laajentaminen oman toimintaympäristön ulkopuolelle ja myös vaihtoehtoisten kehityskulkujen pohdinta on luontevinta. 2/21 4 Futura tulevaisuudentutkimuksen professori Sohail Inayatullahin kehittämää transformatiivisen muutoksen viitekehystä. Meristön sanoin ”teuras odottaa ja toivoo, kun realisti kehittää joustovaraa toimintaan”. Business Finlandin ennakointipäällikkö Soile Ollila ja johtaja Heli Karjalainen havainnoivat yritysennakoinnin suuntalinjoja ja kehitystarpeita oman organisaationsa näkökulmasta. Haastatellut yritykset olivat: Tam-Silk Oy, Hakola Oy, Juustoportti Oy, CAP-Group Oy, Luonkos Finland Oy ja Glasshouse Helsinki Oy. Johdon rooli ja sitoutuminen ennakointitiedon hyödyntämiseen korostuu. Yritysten joukko on kirjava ja välimatka tieteen ja arjen välillä vielä pitkä. Tarjoama käsittää teknologiaennakoinnin lisäksi yhteiskunnallisten ilmiöiden ennakoinnin ja organisaatioille tarjottavaa strategista ennakointia. Osaamista on käytetty niin yritysten kuin julkishallinnon kanssa tehdyssä yhteistyössä, sekä kotimaisissa että kansainvälisissä tutkimushankkeissa. Artikkelissaan he esittelevät prosessin, jolla VTT:n strategisen ennakoinnin osaamista on kehitetty erityisesti yrityksiä puhuttelevaksi tarjoamaksi. TuKohti eurooppalaista, tulevaisuuskestävää pienyrityskulttuuria. VTT:n ennakointiin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistuneessa yksikössä toimivat Pauli Komonen sekä So. Kuudessa yrityshaastattelussa kerrotaan, millä tavoin näissä yrityksissä suhtaudutaan tulevaisuuksientutkimukseen ja ennakointiin, ja millaisia näkemyksiä yrityksissä on ennakoinnin rooleista ja vaikutuksista heidän liiketoimintaansa. Tarja Meristö, pitkään Laureassa opettanut ja tutkimusta tehnyt, ansioitunut yritysfuturologi, korostaa osallisuuden merkitystä ja pohtii tulevaisuuden tutkimuksen ongelmia. Teemanumerossamme on mukana myös muutama kirjoitus, joilla haluamme muistuttaa siitä, että organisaatioiden tulevaisuuskestävyys on aina sidoksissa yksilötasolla syntyneeseen kiinnostuksen ja osaamisen kehittymiseen. Hyödynnettäessä tuloksia ja päätettäessä tulevaisuuden toimintalinjoista vaihtelee johdon rooli riskin karttajasta aitoon tulevaisuuden tekijään
Ja vaikka tässä numerossa puhumme hyvin vähän yritysten hallitusten tulevaisuuskyvykkyydestä, toivoisimme luk?oiden muistavan sen olevan olennainen osa organisaatioiden menestyksen reseptiä. Kokeiluista esimerkkinä työkykyjohtamisen asiantunt?a Hanna Heiskasen esittelemä heikkoihin signaaleihin perustuva lähestymistapa, jota hän on edistänyt mikroyritys Emkinessä. Teemanumeromme päättävät kaksi kirja-arviota. Lopuksi haluamme todeta, kuinka uuden oppimiseen on löydyttävä aikaa. Molemmat kirjoista edustavat juuri tässä ajassa tärkeitä teemoja niin jokaiselle yrityksensä tulevaisuuskestävyydestä kiinnostuneelle kuin yritystoiminnan tulevaisuutta työssään pohtiville. 5 2/21 F Sanna Ketonen-Oksi FT sanna@ketonenoksi.com Marja-Liisa Viherä FT ma?a.vihera@gmail.com levaisuuksientutkimuksen ja ennakoinnin osaamista voi edistää yhtä lailla pienimuotoisin kokeilun kuin opinnäytetöin. Kyse on valinnasta. Toisena on Sannan arvio huhtikuussa ilmestyneestä Nando Malmelinin kirjasta Radikaali uudistuminen. Rentouttavaa kesää tämänkin lukupaketin kanssa Sanna ja Ma?a Sanna Ketonen-Oksi ja Marja-Liisa Viherä. Mäkelä loi väitöskirjatutkimuksessaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia metsäteollisuudelle Suomessa ja otti myös kantaa ympäristöraportoinnin tulevaisuuksiin. Ensimmäisenä on Luonkos Finland Oy:n toimitusjohtajan, tulevaisuudentutkimuksen maisteriohjelmassa itsekin kouluttautuneen Piritta Forsin arvio tammikuussa ilmestyneestä Terhi Koip?ärven ja Sari Kuvajan Yritysvastuu 2.0 Johtamisen uusi normaali -kirjasta. Opinnäytetöistä toimivat esimerkkeinä Satu Mäkelän kuvaus siitä, kuinka hän hyödynsi amk-opinnäytteessään delfoi-menetelmää oman palveluyrityksensä kehittämistarpeisiin, sekä Marileena Mäkelän väitöstilaisuuden lectio, jossa hän kuvaa metsäteollisuudessa vallalla olevia ympäristönäkemyksiä ja -tekoja. Vanha narratiivi siitä, kuinka pitkille valoille ei ole aikaa, on muutettava. Hahmottamalla tulevaisuuden mahdollisuuksia, niin toivottavia kuin ei niin toivottaviakin, voimme nykyhetkessä tehdä päätöksiä siitä, millaisen tulevaisuuden haluamme
Haastattelun teemaksi valikoitui yhteinen intohimomme – organisaatioiden tulevaisuuskestävyys. Karhinen kuuluu kiistatta Suomen talouselämän viime vuosikymmenten suurimpiin vaikuttajiin. 2/21 6 Futura HAASTATTELU Reijo Karhinen: Uuden oppimisesta kiinnostuneet työntekijät ovat tulevaisuuden timantteja K u va O u ti T ö rm ä lä Maaliskuussa 2021 sain suureksi ilokseni tilaisuuden haastatella vuorineuvos Re?o Karhista tämän yritysennakointiin keskittyvän Futuran tiimoilta. – Muutos ei ole missään nimessä enää lineaarista. Karhisen jäädessä eläkkeelle OP-ryhmän pääjohtajan roolista samainen valta oli siirtynyt lähes kokonaan asiakkaalle. Esimerkkinä muutoksen suuruudesta Karhinen kertoo omakohtaisen kokemuksen ?nanssialalta: Vielä muutama vuosikymmen sitten, Karhisen työuran alussa, asiakkaan asema oli melko olematon jopa suhteessa pankin kesäapulaiseen. Olennaista on, kuinka hyvin olet osannut tulevaisuuskuvan rakentaa, ja miten osaat katsoa sieltä tänne nykyhetkeen. – Mitä suuremmalle suunnanmuutokselle on tarvetta, sitä enemmän menestys riippuu yksilöiden ja organisaatioiden kyvystä rakentaa tulevaisuuskuvaa.. Valtioneuvoston huhtikuussa 2021 vahvistama Suomen kiertotalousohjelma perustuu Karhisen johdolla toimineen työryhmän raporttiin. Tämä vaikuttamistyö jatkuu edelleen Karhisen toimiessa muun muassa hallitusammattilaisena ja monessa mukana olevana työelämäprofessorina (Itä-Suomen yliopisto). Elämme poikkeuksellisten muutosten aikaa – Muutos ei tule enää annettuna, vaan moni asia ympärillä muuttuu ja vaatii yrityksiä positioimaan itsensä yhä uudelleen suhteessa uuteen ympäristöön, Karhinen toteaa. Ei ole lainkaan itsestäänselvää osata piirtää polkua tulevaisuudesta katsottuna tähän hetkeen. Finanssialalla ja käytännössä katsoen koko työuransa OP-Pohjolassa tehnyttä, viimeisimpänä OP-ryhmän pääjohtajana toiminutta Karhista ei juuri tarvitse esitellä. Tulevaisuutta Karhinen lähestyy erityisesti osaamisvajeen ja kestävää kasvua edistävän kiertotalouden näkökulmista. Ennen kaikkea puhuimme siitä, kuinka johtaa tarvittavaa osaamisen uudistamista
Toimivat käytännöt kuitenkin puuttuvat ja siksi moni yhteistyö on epäonnistunut tavoitteissaan. Toisaalta osaamisen uudistamista haastavat erilaiset rakenteelliset tek?ät, sillä työntek?ää ei suomalaisen YT-lainsäädännön nojalla voi myöskään pakottaa uuden oppimiseen eikä työntek?ää voi uhata ennakoimalla työsuhteen loppumista tulossa olevien toimintaympäristömuutosten nojalla. Mikäli toimitusjohtaja ei ole uudistumishaluinen, uudistumisnälkäinen, tulevaisuudenlukutaitoinen eikä näkemyksellinen niin kyllähän siinä hankaluuksissa ollaan. Tämä koskee myös yritysten tapoja viestiä omasta tulevaisuustyöstään ja laatimistaan tulevaisuuskuvista. Uudistuminen alkaa aina yritysjohdosta – Muutoksen maksattaminen työntek?öillä on aivan hölmöä. Tässä siis lienee selvä peiliin katsomisen paikka. Käynnissä oleva työelämän murros ja siitä johtuva osaamistarpeiden muutos on aivan liian iso sysättäväksi yksittäisten työntek?öiden vastuulle. Mutta vielä emme ole muutoksen ytimessä – osaamisen uudistamisessa. 7 2/21 F Sanna Ketonen-Oksi Tulevaisuudenlukutaidolla kohti tulevaisuuskestävää osaamistasetta Paljon on Karhisen mukaan menty eteenpäin siinä, kuinka yrityksissä arvioidaan toimintaympäristömuutoksia. Tämä ilmenee muun muassa niin, että moni yritysjohtaja sanoo osaavasta työvoimasta olevan pulaa pohtimatta lainkaan omaa vastuutaan osaamistarpeiden ennakoinnissa. Yritysten ulostulot ovat edelleen useimmiten. Mikä on tilanne sinun yrityksessäsi. Ymmärrätkö toimintaympäristön uudistuvan nopeammin kuin koskaan. Enemmän painoarvoa vuorovaikutteiselle verkostoyhteistyölle Etenkin korkeakoulujen kanssa tehtävä tutkimusja kehitysyhteistyö tarjoaa parhaimmillaan yrityksille ikkunan tulevaisuuteen. Tavoitteena ei tulisi olla ulkoisena palveluna tuotettu tutkimustulos. Jotta strateginen ennakointi tuottaisi vaikuttavia tuloksia, edellyttää se myös yritysjohdolta itseltään uudenlaisia taitoja. Tälle näkemykselle hän on saanut vahvaa tukea aivan Suomen yritysjohdon huipulta. Jos esimerkiksi kokeilukulttuuri ei saa yritysjohdon tukea eikä sitä kautta integroidu yrityskulttuuriin niin eihän siitä tulosta synny. Hedelmällisempää olisi rakentaa yhteistyötä, joka perustuu lähes päivittäiseen arjen yhdessä tekemiseen ja yhdessä pohtimiseen. Karhinen kertoo itse heränneensä vasta viime aikoina siihen, kuinka vähän meillä Suomessa vielä on yritysjohtajia, joilla on hyvää näkemystä tulevaisuudesta. Uuden oppimisesta kiinnostuneet työntek?ät ovat tulevaisuuden timantteja, mutta uudistumisen nälkä alkaa aina yritysjohdosta. Uutta osaamista tarvitaan jo nyt, jotta tulevaisuutta osataan myös rakentaa. Ongelmia toki syntyy siitäkin, jos vain joko toimitusjohtaja tai hallitus ovat tulevaisuussuuntautuneita, sillä menestys edellyttää lähes poikkeuksetta sitä, että molemmat osapuolet asennoituvat tulevaisuuteen aivan uudella tavalla. Miten hyvin ymmärrät niitä mahdollisia toimintaympäristömuutoksia, joita tulevaisuus tuo tullessaan. Yksi keskeisimmistä haasteista kaivatun uudistumisen tiellä on tulevaisuudenlukutaidon puute. Silloinkin kun hallitus olisi uudistumisen kannalla, muutosta tapahtuu Karhisen mukaan harvoin ilman toimitusjohtajan vaikutusta. Tilanteessa, jossa osaamisen on uudistuttava nopeammin kuin koskaan on yritysjohdon – ja ennen kaikkea liiketoimintajohtajan – vastuulla luoda kokonaiskuva siitä, millaista osaamista yritys tarvitsee pitkällä aikajänteellä, ja miten osaamista tulee uudistaa muutoksen edellyttämällä vauhdilla. – Yhteistyö pitäisi rakentaa niin, että siihen tulee vaikutteita monesta eri suunnasta ja että eri osapuolet tuovat mukaan omat vahvuutensa. Ei riitä ajatella, että tarvitsemme uudenlaista osaamista vaikkapa vuonna 2035. Miten osaat johdattaa niin työntek?öidesi kuin oman ajattelusi tähän päivään. Lopulta, paras tapa varmistaa yrityksen tulevaisuuskestävyys on rakentaa kaikelle uudelle avointa toimintakulttuuria. On turha herätä osaajapulaan vasta siinä vaiheessa, kun uudenlaisille osaajille on huutava pula, Karhinen täsmentää. – Ellei liiketoimintajohtaja osaa ennakoida yrityksen osaamistarpeita muutamaa vuotta eteenpäin niin miten organisaation osaaminen voisi uudistua tarvittavalla nopeudella
2/21 8 Futura Re?o Karhinen: Uuden oppimisesta kiinnostuneet työntek?ät ovat tulevaisuuden timantteja tulospainotteisia, menneisyyteen kiinnittyneitä, eivätkä siten myöskään tue ”tulevaisuusnälän” kasvua. Haluatko osallistua keskusteluun yritysten tulevaisuuskestävyydestä. Suosittelemme myös tutustumista blogikirjoituksiin osoitteessa https://www.re?okarhinen.?. Tägää mukaan @Tutuseura @ketonenoksi. FT, futuristi, post doc -tutk?a Laurea ammattikorkeakoulu (1.5.2021 alkaen) sanna@ketonenoksi.com Sanna Ketonen-Oksi K u va S a n n a K et o n en -O ks i. Sen s?aan keskinäiseen, avoimeen vuorovaikutukseen hakeutuminen lisää luottamusta tulevaisuuteen ja toimii oivallisena tapana niin yksilön kuin organisaation tulevaisuudenlukutaidon kehittämiseen – olipa sitten kyse pienissä tai suurissa organisaatioissa toimivista asiantunt?oista, yritysjohdosta tai tutk?oista. Kommentoi ja jaa omia kehitysideoitasi Twitterissä #tulevaisuuskestävyys
“It is good to live in hope” Belief in the future as the goal of good public health and a functioning economy The article considers the di?erent ways future beliefs and imaginaries, in speci?c optimism and pessimism, in?uence both public health and the national economy. 9 2/21 F REFEREEARTIKKELI Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan professori ja tulevaisuuden tutkimuksen dosentti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa mika.pantzar@helsinki.. Mika Pantzar K u va L in d a Ta m m is to ”Toivossa on hyvä elää” – Tulevaisuususko hyvän kansanterveyden ja toimivan kansantalouden edellytyksenä 1 Artikkelissa pohditaan tulevaisuususkon merkitystä yksittäiselle ihmiselle ja kansanterveydelle. The television program “Game of Life” and related extensive happiness surveys are the source material for a somewhat polemical article. 1 Kiitän Pekka Mustosta, monia kollegoitani, anonyymejä arvio?ia ja Futuran toimitusta kirjoituksen eri versioihin kohdennetusta kritiikistä.. Erityisesti kriisioloissa luottamus tulevaisuuteen on tärkeää, koska sen vastakohta epätoivo johtaa usein kaventuvaan toimintahorisonttiin ja sitä kautta pitkän aikavälin haitallisiin hyvinvointi-, terveysja myös talousseuraamuksiin. Particularly in times of crisis, con?dence in the future is important, because its opposite, despair, leads to a narrowing horizon of action and thus to adverse welfare, health and economic consequences. Poleemisen kirjoituksen lähdeaineistona ja virikkeenä käytetään ”Elämä pelissä” televisio-ohjelman laajoja terveyskyselyjä kolmelta eri tuotantokaudelta 2007–2012
Ilmastoja talousja terveyskriisien maailmassa on paikallaan kysyä, voisiko luovan mielikuvituksen käyttö täydentää rationaalin suunnittelun paradigmaa, kuten Jens Beckert kirjassaan Imagined Futures (2016) esittää. Keynesin ja J. Esimerkiksi ”Web 2.0”, ”open source” tai vaikkapa ”cloud computing” ovat tällaisia toimintaa ja kehitystä orientoivia keksittyjä käsitteitä. Myös valtavirtataloustieteessä on viimein havahduttu eläimellisten vaistojen, mutta myös tarinoiden, käsitteiden ja positiivisten odotusten valtaan. Utopioita koskevassa kirjallisuudessa on pohdittu runsaasti sitä, missä määrin mielikuvituksen pitäisi perustua nykytilan ymmärrykseen ja missä määrin sen tulisi olla uutta luovaa (Lahtinen 2017). Tulevaisuudentutkimuksen pioneerit Fred Polak (The Image of the Future: Enlightening the Past. Alvial-Palavicino 2015; Kaivo-oja et al. Mikä tärkeintä, sen on kulttuuria muokkaavaa ja sitä uusintavaa. Tässä artikkelissa keskityn tarkastelemaan optimistisen elämänasenteen ja tulevaisuususkon merkitystä erityisesti lääketieteen ja psykologian tehtyjen tutkimusten valossa. Suomessa tulevaisuuden tarinallistamisen tutkimuksen pioneereja ovat olleet mm. Käytän kaikkia näitä käsitteitä rinnakkain enkä edes yritä löytää selkeää tai yksikäsitteistä sisältöä näille termeille. Monien tieteiden kentälle s?oittuvan katsausartikkelin yksi tavoite on kiinnittää tulevaisuudentutkimuksen katse myös muiden tieteenalojen tulevaisuuspohdintoihin ja samalla siirtää hieman poleemisesti suomalaista poliittista keskustelua uhkakuvauutisoinnista kohti joidenkin mielestä ehkä vanhanaikaista edistyksen retoriikkaan ja kriittistä optimismia. Aivan vastaavalla tavalla on syytä tunnistaa vaikkapa onnellisuuden sanaston monimuotoisuuden (vrt. Toisaalta voisi ajatella, että myönteiset tulevaisuuskuvat laajentavat toimintahorisonttia. Orientating the Present, 1961) ja Kenneth Boulding (The image: Knowledge in life and society, 1956) tunnistivat tarpeen toisen maailmansodan jälkeen luoda kansalaisille positiivisia mielikuvastoja ja siten myös tietä kohti turvallisempaa ja vauraampaa maailmaa (Andersson 2018). Viimeisin merkintä oli yrityksen hallituksen puheenjohtajan: ”Toivossa on hyvä elää”. Muutamaa kuukautta myöhemmin yritys meni nurin. 2/21 10 Futura Mielikuvastot kuvitteluvoimien lähteillä Vieraillessani 1990-luvulla erään vähittäiskaupan ketjun Lapin mökillä luin sen vieraskirjaa. Shillerin mukaan (2019) taloustieteen pitää ottaa oppia erityisesti kielentutk?oilta ja etnogra?sen tutkimuksen osaajilta. Myös tulevaisuudentutkimuksen yksi isistä Ossip Fletcheim (1945) nosti myönteisten tulevaisuuskuvien merkityksen uuden tutkimussuunnan perusteluna. Mietin tuolloin, olisiko sittenkin ollut parempi, että yrityksen hallitus toimisi enemmän realiteettien kuin toivon varassa. Artikkelin lähtökohtana ovat lukuisat tutkimukset optimismin terveydellisistä vaikutuksista ja massiivisena erityisaineistona kansalaisten terveysaiheiset vastaukset, joita kerättiin Yleisradion ja terveysalan toim?oiden tuottamassa ”Elämä pelissä” televisio-ohjelmasarjojen yhteydessä 2007-2012. Optimistinen elämänasenne ja jopa toiveajattelu on osittain perinnöllistä mutta enemmän kuitenkin kulttuurin muovaamaa. Tästä kertoo nobelisti Robert Shiller tuoreessa kirjassaan Narrative economics: How stories go viral and drive major economic events (2019). 2021; Konrad 2006; Lammi & Pantzar 2019). De Paola 2020). Kriisien täyttämässä maailmassa toiveikkuudella on oma roolinsa. Viime vuosien myötä niin organisaatioteorioissa kuin tieteen ja teknologian tutkimuksessa on alettu korostaa välillä jopa katteettomien odotusten roolia teknologisten hypesyklien luomisessa (esim. Optimismi, toiveikkuus tai ylipäätänsä luottamus tulevaisuuteen kuvaavat saman ilmiön eri puolia. Schumpeterin tapaiset taloustieteen klassikot korostivat eläimellisen vaiston energisoivaa roolia taloudessa. Julkinen ja yksityinen tulevaisuuspuhe kuten myös kasvatus ja koulutus, vaikuttavat siihen, miten kriiseistä selvitään. Kuten käsiteinnovaattori ja mediamiljadööri Tim O'Reilly pam?etissaan What’s the Future and why it’s up to us (2018) esittää varsinkin digitaalimaailmassa tulevaisuutta luodaan käsitteellisillä artikuloinneilla. Aikoinaan J.M. Anita Rubin, Jari Kaivo-oja ja Hannu Linturi (Rubin & Kaivo-oja 1999; Rubin & Linturi 2001). Uuden talouden odotusten hallinnan tarpeesta on kirjoittanut myös Googlen tutkimusjohtaja Hal Varian kirjassaan Information Rules: A Strategic Guide to the Network Economy (Shapiro & Va”Toivossa on hyvä elää”
2009; ks. 11 2/21 F rian 1999). Ja tietenkin myös terveys (vrt. Onnellisuutta ja sen edellytyksiä on luultavasti tutkittu moninkertaisesti verrattuna tulevaisuususkoon puhu2 https://star.duodecim.?/star/ 3 Duodecimin ja Kansanterveyslaitoksen kehittämä verkkotesti tuotti testin kyselylomakkeen vastausten perusteella keskimääräisen eliniänennusteen. Tämän päivän mielikuvitus on huomisen tulevaisuutta. ’imagined corporation’ –keskustelu, Harvard Business Review huhtikuu 2020). Lopuksi pohdin näiden tulosten mahdollista yleistettävyyttä muille elämänhallinnan alueille, aina yksilöistä organisaatioihin ja koko yhteiskuntaan. 2006). Tulevaisuususkon vahvistamista ei tarvitse nähdä pelkästään yksittäisen ihmisen ahdistuksen lieventämisen keinona. Tulevaisuuskeskustelun ja –tutkimuksen kannalta ratkaisevaa on se, missä määrin optimismia tai elämän luottamusta voidaan vahvistaa kulttuurisin keinoin. Se perustui Finriski-kohorttien terveyskäyttäytymis-, asenneja riskitietoihin, joita verrattiin noin 25-vuotisen seurannan aikana tapahtuneeseen kuolleisuuteen. 70 kysymyksen testipatteristoon vastasi noin 140 000 ihmistä (Mustonen 2015). Liikkeenjohdon tutkimuksessakin on havahduttu koronan jälkeisen ajan mielikuvituksen tarpeeseen (ns. Myös kiitollisuuden kokemus oli tärkeää koetun onnellisuuden määrittäjä. Kaikissa tuloja sosiaaliluokissa luottamus tulevaisuuteen korreloi terveellisen käyttäytymisen (liikunnan, kasvispainotteisen ruokailun ja vähäisen tupakoinnin) kanssa (Joutsenniemi et al. 2013). Dolan et al. Niin sanotussa ’organisaatiomemetiikassa’ tarinallistetulla toiveajattelulla on keskeinen tulevaisuuden rakentamista edistävä rooli (esim. https://thl.?/?/tutkimus-jakehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/?nriskitutkimus. Voisikin ajatella, että tämä korostaa pitkän aikavälin henkilökohtaista vastuullisuutta ja elämänhallintaa. ”Elämä pelissä” -aineisto Kansanterveyslaitos (nykyään THL), Tarinatalo oy ja Duodecim toteuttivat vuosina 2007–2012 Ylen kanssa ”Elämä Pelissä” ohjelmasarjan, jonka tavoitteena oli yhtäältä ”onnellisuusvalmentaa” ihmisiä ja toisaalta kerätä tietoa onnellisuuden ja onnettomuuden suhteesta kansalaisten terveyteen ja odotettavissa olevaan elinikään. Seuraavassa jaksossa esitän tuloksia terveyden tutkimuksen kentältä. Onnellisuuden psykologiasta aktiivisesti julkaissut Sonja Lyubomirskyn (2007) kirjallisuuskatsaus päätyy puolestaan arvioon, jonka mukaan noin puolet onnellisuudesta määräytyy geneettisesti, noin kymmenys liittyy olosuhdetek?öihin ja loppu on opittavissa. 2008; Kahneman et al. Mustonen 2015, 39). Kaksostutkimuksissa myönteisen asenteen kehittymisessä kulttuurisen oppimisen osuuden on arvioitu olevan jopa 70 % (Mousing et al. Oltakoon tällaisista karkeista arvioista mitä mieltä tahansa, ne kertovat kuinka tärkeässä roolissa niin kasvatus kuin yleinen tulevaisuutta koskeva puhe on maailman hyvyyteen tai pahuuteen orientoituessamme (Bregman 2020). Tulokset osoittavat positiivisen tulevaisuususkon vaikuttavan merkittävästi muun muassa eliniän pituuteen, sairauksien välttämiseen ja sairauksista elpymiseen (Carver et al. Tässä yhteydessä kehitettiin myös verkkopohjaista Duodecimin tuotteistamaa sähköistä terveystarkistusta 2 . Optimisti kokee toiminta-avaruutensa (ajassa ja paikassa) laajaksi. Noin puoli miljoonaa suomalaista vastasi ensimmäiseen verkkokyselyyn, jossa ihmiset saattoivat testata oman eliniänennusteen käyttäytymisensä pohjalta. Optimismi ja terveys Optimismin vaikutusta ihmisen terveyteen on tutkittu runsaasti. Kysymys on sekä kansantalouden että -terveyden kollektiivisista eduista. Kuten myöhemmin näemme onnellisuus ja optimistinen elämänasenne korreloivat selvästi keskenään. Luottamus tulevaisuuteen oli Elämä pelissä -aineistossa parhaiten onnellisuutta ennustava kysymys. O’Mahoney 2007). Loppu on synnynnäistä. 1999). Sosiaaliset suhteet ja läheiset ovat tärkeitä. Toisella tuotantokaudella vuonna 2009 keskityttiin onnellisuuden salaisuuteen erityisesti henkisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Mika Pantzar. Eliniän arviot toteutettiin Finriski-kohorttien terveyskäyttäytymis-, asenneja riskitietojen perusteella 3 . 2010; Diener & Chan 2011; Mustonen & Mattila 2016; Rassmussen et al. Tutkittaessa onnellisuuden lähteitä vastaukset olivat ihmisten taustoista riippumatta hyvin samanlaisia
Vastoinkäymisten tutkiminen tuotti oleellisesti erilaisia ulottuvuuksia ja eroja kuin aikaisemmat vain onnellisuuden positiivisiin ehtoihin keskittyvät ”elämä pelissä” -jaksot. Optimisti elää pidempään Seuraavat kuvat ja analyysi perustuvat kolmannen tuotantokauden kyselyyn, jossa väittämiä oli yhä 70. Optimismi ja pessimismi liittyivät lähes lineaarisesti tähän indeksiin (kuva 5). Kolmannen tuotantokauden ehkä kiinnostavin ja tärkein löydös oli se, kuinka erityisesti alhaisimman koulutuksen saaneilla pienikin muutos kohti tulevaisuusoptimismia johtaa dramaattiseen eliniän ennusteen kasvuun (kuva 4). Onnen lähteet koetaan lähes kaikkialla maailmassa, sosiaaliluokasta, ansiotasosta tai koulutuksesta riippumatta hyvin samalla tavalla. Luottavaisuutta tulevaisuuteen mitattiin seitsenportaisella Likertin asteikolla väittämästä ”Suhtaudun tulevaisuuteen sangen luottavaisesti”. Se kuinka kiitollinen ihminen on kaikesta saamastaan ja saavuttamastaan korreloi selkeän positiivisesti eliniän ennusteen kanssa (kuva 2). Noin 350 000 ihmisen verkkovastauksista saattoi päätellä negatiivisten tunne-elämysten käsitteistöä sekä kokemusten useutta, kestoa ja voimakkuutta. 2013; Mustonen 2015; Mustonen & Mattila 2017; Torniainen et al. Kuten edellä todettiin kolmannella tuotantokaudella keskityttiin elämän synkimpiin puoliin, harmitukseen ja epäonnistumisiin. Korrelaatioanalyysi antaa kuitenkin vain vihjeitä syy-seuraussuhteiden arviointiin. Niin sanottu ’vitutusindeksi’ eli V-indeksi (Mustonen & Mattila 2017) muodostettiin kolmen kysymyksen yhdistelmänä: harmituksen frekvenssi (1-6) x kesto (1-6) x intensiteetti (1-7). Varsin odotetusti koettu stressi johti päinvastaisiin vaikutuksiin eliniän ennusteessa (kuva 3). Tämä sopii hyvin yhteen kansainvälisen onnellisuustutkimuksen kanssa, joka kertoo onnellisuuden luonteen muuttuvan taloudellisen vaurastumisen myötä. Kolmannella tuotantokaudella aikaisempien tuotantokausien kysymyksiin liitettiinkin kysymyksiä pettymyksistä ja vastoinkäymisistä. Köyhissä maissa onnellisuutta ehdollistavat erityisen voimakkaasti yksilöitä koskevat elämänriskit – esimerkiksi massatyöttömyys, luonnonkatastro?t ja lapsityövoiman käyttö. Hankkeen eri julkaisussa tiedot vastaajien määrästä vaihtelivat, koska aineistoa jouduttiin ”puhdistamaan” eri tarkoituksia varten. ”Toivossa on hyvä elää”. 2/21 12 Futura mattakaan arjen vastoinkäymisten vaikutuksista optimismiin tai pessimismiin. Aineistosta saattoi päätellä myös kahden muun väittämän korreloivan eliniän ennusteen kanssa. Vähän koulutettujen nuorten terveyskäyttäytymiseen ja sitä kautta pidempään ja parempaan elämään voi vaikuttaa radikaalisti koulutusta lisäämällä sekä vahvistamalla optimistista elämänasennetta. Keskityn aineistoista tehtyjen julkaisuiden (Joutsenniemi et al. V-indeksillä oli suora yhteys myös eliniän odotteeseen kuva 6). 2016) valottamana lähinnä subjektiivisen tulevaisuususkon terveysvaikutuksiin. 1999). Kuvat perustuvat käytettävissäni olevaan kolmannen tuotantokauden alkuperäisaineistoon. (Dolan et al. Synkeän tulevaisuususkon ihmisillä pienetkin vastoinkäymiset kuormittivat. 2008; Kahneman et al. Deterministinen ja lamauttava käsitys luonnonvoiman tavoin etenevästä kansakunnan jakautumisesta on näin ajateltuna myös talouden kannalta äärimmäisen haitallista. Artikkelin otsikko Pessimistiä harmittaa useammin, pidempään ja enemmän (Mustonen & Mattila 2017) tiivistää tämän tuotantokauden oleellisimman tuloksen. Käytettävissäni oli myös tilastoaineisto ja osa seuraavista kuvioista perustuu tähän dataan. Kansanterveyden kannalta tämä on merkityksellistä, kun muistetaan että optimistin eliniänodote ja sairastumisriski poikkeaa ratkaisevasti pessimistin luvuista. Luottamus tulevaisuuteen lisäsi monin verroin enemmän eliniän pituutta verrattuna sitä vaikkapa kolesterolitason vaikutukseen (kuva 1). ”Elämää pelissä” -tutk?oiden käytössä oli tietoja vastaajien taustoista ja Finnriski-tutkimusten perusteella tehtiin arvioita odotettavissa olevasta eliniästä. Mitä valoisampana näki tulevaisuuden, sitä vähemmän arkiset vastoinkäymiset kuormittivat. Valistunut arvaus voisi olla se, että ihminen joka kohtaa paljon vastoinkäymisiä suhtautuu pessimistisemmin tulevaisuuteensa kuin se, jonka elämä on onnekkaampaa. Tilastollisessa analyysissä kävi ilmi, että harmituksen kuorma peilautuu haitallisesti sekä elintapoihin että elinajan odotteeseen
Kuva 2. 13 2/21 F Kuva 1. Kuva 3. ”Tunnetko itsesi jännittyneeksi, stressaantuneeksi viimeksi kuluneen kuukauden aikana?”: 1 = kyllä, elämäntilanteeni on miltei sietämätön, 2 = kyllä, melkoisesti enemmän kuin ihmiset yleensä, 3 = kyllä, jonkin verran, mutta en enempää kuin ihmiset yleensä, 4 = en ollenkaan. Eliniän ennuste suhteessa tulevaisuuden luottavaisuuteen ja kolesteroliarvoon. Mika Pantzar. ”Olen hyvin kiitollinen kaikesta saamastani ja saavuttamastani”: 7 = ehdottomasti samaa mieltä, 6 = samaa mieltä, 5 = jokseenkin samaa mieltä, 4 = vaikea sanoa, 3 = hiukan eri mieltä, 2 = eri mieltä, 1 = ehdottomasti eri mieltä. Miten yksittäinen muuttuja vaikuttaa eliniän ennusteeseen (seitsenportainen Likert-asteikko väittämästä ”Suhtaudun tulevaisuuteen sangen luottavaisesti” (n=101 257) (Lähde: Mustonen 2015, 2232)
2/21 14 Futura Kuva 6. Kuva 5. Kuva 4. Miten luottavainen suhtautuminen tulevaisuuteen vaikuttaa eliniän ennusteeseen eri koulutustasoilla (Lähde: Mustonen 2015, 2233). Eliniän ja V-indeksin suhde miehillä (vasen kuva) ja naisilla (oikea kuva). Optimismin (positiivisuus (%)) ja V-indeksin suhde. Katkoviivat kuvaavat 95 %:n luottamusväliä (Lähde: Mustonen & Mattila 2017, 39). Katkoviiva kuvaa 95 %:n luottamusväliä (Lähde: Mustonen & Mattila 2017, 39). ”Toivossa on hyvä elää”
Jospa onkin niin, että epätoivo ajaa kaventuvaan toimintahorisonttiin ja lyhyen aikavälin optimointiin; ”lisätään kaasua ja otetaan kaikki irti”. Onko huonomman tulevaisuuden valmiustilasta tullut etenkin länsimaissa uusi normaali. Kausaliteettien suunnan tutkiminen on haastavaa. Mitchell & Elgin 1977; Wilhelm & Keith 1987). Tulos oli selvä: Nuoren kokelaan luottamus tulevaisuuteen johti keskimäärin pidempään elinikään. Edellisen jakson tulosten perusteella voidaan kysyä, kumpi johtaa esimerkiksi ympäristökriisin tai valtion velkaongelman kannalta parempaan lopputulokseen – pessimismi vai optimismi. Kriittisesti voidaan kysyä, minkälaiseen metodiin tai teoriaan esimerkiksi V-indeksi ylipäätänsä perustui tai kuinka hyvin vastaajat edustivat ”normaalikansalaisia”. Hieman vastaavanlaiseen tulokseen päätyivät Helsingin yliopiston tutk?at (De Paola et al. Onnellisuudelle on vaikea löytää selkeää semanttista vastakohtaa ja mikä tärkeintä ”onnellisen sanasto” konvergoituu paljon paremmin tiettyihin käsitteisiin kuin ”onnettoman sanasto”. 2001), jossa vertailtiin nuorten nunnakokelaiden päiväkirjamerkintöjä heidän toteutuneeseen elinikäänsä. Tämä tulos kertoo myös kansainvälisten onnellisuusvertailuiden kuten myös ”Elämä pelissä” -hankkeen semanttisesta haasteellisuudesta. Kiinnostavasti optimismi ja pessimismi, tai menestys ja epäonni eivät välttämättä ole saman akseliston kahdessa ääripäässä, vaan ne voivat olla laadullisilta seuraamuksiltaan hyvinkin erilaisia. Voisiko ”kohtuullinen kulutus” olla muutakin kuin rikkaan etuoikeutetun ryhmän tarina (vrt. Ihmiset myös reagoivat eri tavoilla pettymyksiin. 15 2/21 F ”Elämä pelissä” -tulokset kertoivat ikävien elämänkokemusten variaation olevan suurempaa kuin onnen lähteiden. Edellä esitetyn tutkimuksen perusteella voisi väittää, että optimismilla on paikkansa niin koronakriisien, uhkaavan valtionvelan ja luonnon diversiteetin romahduksen tapauksissa. 2020). Kattavan metatutkimuksen mukaan terveydelle tärkeämpää saattaakin olla pessimismin vähäisyys eikä niinkään optimismin runsaus (Rasmussen et al. Poleemisesti voitaisiin väittää, että Suomessa niin ilmasto-, terveysja talouskeskustelut perustuvat usein uhkakuvilla johtamiseen. Tämän artikkelin kannalta eksakteja vastauksia ja massiivisen tutkimusaineiston edustavuutta tärkeämpiä ovat kysymykset, joita ”Elämä pelissä” synnytti ja joita seuraavassa tulkitsen laajemmin kuin hankkeen tutk?at. Ajatellaanko uhkapuheen olevan kansalaisyhteiskunnan hallinnan kannalta paras tapa. Samassa tuotettiin kiinnostavaa tutkimusmateriaalia, joka osoittaa luottamuksen tulevaisuuteen olevan yksi avain paitsi parempaan terveyteen niin myös onnellisuuteen. 2016). 2020) kuvatessaan suomalaisten naisten puhetta onnellisuudesta: Epäonnen sanasto on yksilöllisempää ja kontekstiherkempää. Pitäisikö nuorten syrjäytymisvaaraa tai toivottomuutta vähentää kertomalla rahastoitujen eläkevarojen riittävän myös heille (Lillqvist et al. Tulevaisuutta koskevat mallinnetut ja narratiivit ”kasvihuoneilmiöstä”, ”kestävyysvajeesta” tai vaikkapa ”metabolisesta oireyhtymästä” ovat tieteen keinoja kertoa varautumisen tarpeesta ja sellaisenaan useimmiten hyvin perusteltuja. Nettivalmennuksella oli jonkin verran vaikutusta ihmisten hyvinvointiin, mutta oleellisempaa oli ylipäätänsä osallistuminen itse ohjelmaan ja kysymyksiin vastaaminen. Toisin sanoen toivottomuuden, katkeruuden tai pessimismin kokemusmaailmat voivat olla varsin yksilöllisiä. Epäonnistumisen kokemukset ovat sekä kestoltaan että syvyydeltään enemmän yksilöllisesti määräytyviä kuin onnen ja onnellisuuden (artikuloidut) kokemukset. Lääketieteessä tapana on viitata kuuluisaan nunnatutkimukseen (Danner et al. 4 Vuosina 2012–2013 Elämä pelissä -TV-ohjelman puitteissa sähköisen terveyskysely puitteissa lähes 43 000 ihmistä aloitti valmennuksen (Torniainen et al. Tai kumpi tulee ensiksi – pettymykset elämässä, vai pessimistinen elämänasenne ja vähäinen luottamus tulevaisuuteen. 2006). Pohdintaa ”Elämä pelissä” -kyselyt tarjosivat pelillistetyn ja interaktiivisen alustan yksilökohtaiseen terveyspohdintaan. Suhteellisen yksinkertaisen kiinnostuksen herättäminen, verkkotesti ja myös valmentaminen lisäsivät kyselyyn osallistujien keskimääräistä onnellisuutta ja tyytyväisyyttä (Mustonen 2015) 4 . Mika Pantzar. Näkyisikö tässä puhetavassa kuitenkin protestanttisen perinteen jälki, kun ihmisen arki näyttäytyy melkeinpä vain ikuisen elämän odotushuoneena (Gouldner 1975)
Taloustieteessä niin sanottu endogeenisen kasvun teoria (esim. ”Toivossa on hyvä elää”. Kansanterveys on myös mitä oleellisin osa kansantalouden hyvää tuotantokykyä (Weil 2007). Talouteen ja terveyteen vaikuttavat usein samat yhteiskunnalliset muutokset ja esimerkiksi koulutustasolla on oleellinen vaikutus kumpaankin. antisipaatio -tutkimuksessa (esim. Onko jopa niin, että pessimismin ja negatiivisten tulevaisuutta koskevien odotusten luominen olisi luonnon kannalta paras tie tulevaisuuteen. Esimerkiksi kansantalouden menestyksellä ja kansanterveydellä on todistetusti yhteys, mutta vaikutuksen suunnasta kiistellään (Voutilainen 2020). Olisiko 2000-luvun kriisivalmius-keskustelu kääntyä samalla tavalla ratkaisukeskeiseksi tulevaisuusoptimismiksi. 1970-luvulla Rooman Klubin Kasvun rajat -julkaisu (Meadows et al. Voisiko tämä vahvistaa yhteiskuntatieteissä uudenlaista kriittistä optimismia. Oma tutkimuskysymyksensä on, miksi utopia-ajattelulla ja positiivisilla kehityskuvilla oli 1800-luvun nousevissa yhteiskuntatieteissä niin ratkaiseva rooli (Holmes 2016), ja miksi nykyään vaikkapa positiivisen psykologian kaltaiset opit eivät juurru kovinkaan helposti kriittisten yhteiskuntatieteiden arsenaaliin. Paljon vaikeampi kysymys on, minkälainen vaikutus tulevaisuususkolla on vaikkapa kulutuksen kohtuullistamiseen. Borup et al. Romer 1994) tukee ajatusta, että terveyden ja talouden välinen suhde ei selity pelkästään sillä, että vahva talous tukee hyvää terveyttä. Esipuhe päättyi seuraavasti: Haluamme osoittaa, että tällainen optimistinen asenne voi olla myös realistinen. Voidaan kysyä, palveleeko menestyvä talous lopultakaan pitkän aikavälin hyvinvointia ja luonnontaloutta. Kompleksinen maailma ei myöskään avaudu yhden tieteenalan kautta. 1972) sai aikoinaan elinkeinoelämän vihan ylleen. 2/21 16 Futura Tulevaisuusajattelua mutkistaa se, että arkisen elämän ja yhteiskunnan eri osa-alueet eivät ole irrallaan toisistaan. Koronavirus olisi ehkä ollut hyvä esimerkki pörssikurssien ja terveysriskien välisestä positiivisesta korrelaatiosta, jos keskuspankit eivät olisi painaneet rahaa samaan aikaa ennennäkemätöntä tahtia. Ja mikä vaikutus luonnonvarapessimismillä on sitten kansanterveyteen tai -talouteen. Tulevaisuususko näyttää toimivan samalla tavalla talouden ja terveyden kentällä. Vai olisiko sittenkin niin, että toiveajattelun tulisi sitoutua enemmän valistusajattelun mukaisesti ihmisen omaan kykyyn tuottaa onnea ja välttää onnettomuutta. Viime vuosina tieteen ja teknologian tutkimus on tuonut esiin kiinnostavan mahdollisuuden, että näennäisen katteettomat odotukset ovat tärkeitä silloin, kun halutaan erilaisia toim?oita puhaltamaan yhteen hiileen (Beckert 2016). Luonnonvaroihin liittyvän keskustelun ajateltiin haittaavan taloudellista kehitystä, kun ekoutopioissa ei nähty tilaa taloudelliselle aktiviteetille. 2013) tulevaisuususkomuksista on jälleen kiinnostuttu. Utopioita käsittelevässä kirjallisuudessa toiveajattelun ja realistisen mahdollisuuksien jännite onkin aivan keskeisessä roolissa (Lahtinen 2017). 2006; Van Lente et al. Suomessakin Taloudellinen Tiedotustoimisto julkaisi Herman Kahnin ja ruotsalaisen Tor Ragnar Gerholmin kirjasen Toiveikas tulevaisuus (1986). Tosin viime vuosien ns. Vielä 1960-luvulla kriittiset yhteiskuntatieteet ja tulevaisuudentutkimus kohtasivat toisensa yrittäessään ratkaista päivän polttavia – esimerkiksi nuorisoon ja rotukysymyksiin liittyviä ongelmia (Andersson 2018). Ehkä tällaiset propagandistiset vär?ulkaisut selittävät sen, miksi nyky-yhteiskunnassa optimismi voidaan nähdä anti-intellektuellina uusliberaalin ideologian ja ääri-individualistisen politiikan kantajana. Eivätkä kausaliteetit ole suinkaan yksisuuntaisia. Yhteiskunnallista kehitystä mietittäessä voidaan kysyä, mihin toiveajattelun pitäisi perustua: Pitäisikö sen perustua raamatullisesti jumalalliseen armoon, eli toiveeseen, että jokin ulkopuolinen voima toisi elämään helpotusta. Yhden kunnianhimoisen kansainvälisen ekonometrisen pitkittäisvertailun avulla on arvioitu, että kansanterveys lisää talouden kasvuvauhtia jopa 30–40 prosenttia (Arora 2001). Jens Beckertin (2016) mukaan erityisesti sosiologiasta on hävinnyt kiinnostus ennustamiseen ja tulevaisuuteen. Edistysoptimismi voi näyttäytyä epä-älyllisenä ja varsinkin akateemiselle maailmalle vieraana ajatteluna, joka voi sopia supervallan johtajalle mutta ei kriittiselle tutk?alle. Kasvukritiikki synnytti tulevaisuudentutkimukseen oman vastaliikkeensä Herman Kahnin Hudson-instituutin johtamana (Anderson 2018)
17 2/21 F Yhteenveto Luottamus tulevaisuuteen on osittain synnynnäistä ja osittain kulttuurista elämänkokemuksen myötä opittua. Itse uskon, että niin terveysja talouskuin myös ympäristökäyttäytymisessä kriittinen optimismi on paras tapa varautua tulevaisuuteen. Optimismilla ja luottamuksella tulevaisuuteen on melkein välitön yhteys terveyskäyttäytymiseen ja myös luultavasti taloudelliseen käyttäytymiseen 5 . Kohtuullinen elämä näkyy niin kehon kunnossa, pankkitilillä kuin luonnonvarojen käytössä. Vahvan tulevaisuususkon myötä odotushorisontti pidentyy ja kokemus oman elämänhallinnan mahdollisuuksista lisääntyy. ”Elämä pelissä” tutkimus osoitti varsin odotetusti, että eliniän pituuden keskeisiä selittäjiä ovat liikunnallinen aktiivisuus, tupakointi, humalahakuinen juominen ja stressi. Toivossa on hyvä elää. Tässä on yksi syy kouluttaa nuoria mahdollisimman pitkään ja laadukkaasti. Elämää pelissä -hanke osoitti, kuinka keskeinen vaikutus koulutusasteella on tulevaisuususkoon ja sitä kautta myös odotettuun elinikään. Mika Pantzar. Epätoivo johtaa toiminta-avaruuden koettuun ahtauteen, kun taas toiveikkuus pitää useampia ovia auki. Tulevaisuuden tutkimuksen klassikot ymmärsivät, että tulevaisuus tarvitsee luovaa ja rohkeaa mielikuvitusta ja kulttuurista mielikuvastoa. Tunnetun tarinan mukaan merimiehet sitoivat itsensä mastoon vastustaakseen seireenien laulua. Luottamus tulevaisuuteen ja myös kiitollisuuden kokemus korreloivat selkeän positiivisesti eliniän odotteen kanssa. 5 Hieman paradoksaalisesti luottamus tulevaisuuteen joskus myös kaventaa toiminta-avaruuttamme vähentäessään impulsiivisen käyttäytymisen todennäköisyyttä. Yllätyksellisempää oli, se kuinka vahvasti subjektiivinen orientoituminen tulevaisuuteen ja muihin ihmisiin vaikutti eliniän odotteeseen. 1987) on kuvannut erilaisia keinoja, joilla ihminen pyrkii hallitsemaan omaa impulsiivisuuttaan, minän ristiriitaisia lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita. Tulevaisuususko edistää valistunutta ”säästämistä”. Optimistisesti maailmaan suhtautuva palautuu nopeammin epäonnistumisista kuin pessimisti. Todennäköisesti samalla ymmärrys lisääntyy tiedostessamme riippuvuussuhteemme paitsi omiin valintoihimme ja lähimmäisiimme niin myös globaaliin maailmanjärjestykseen. Toisin sanoen, mitä luottamuksellisemmin tulevaisuuteen suhtaudumme, sitä nopeammin epäonnistumisista toivumme, ja sitä vähemmän ja lyhyemmän aikaa epäonnistumiset painavat meitä. Norjalainen Jon Elster (esim
L., Randers, J., & Behrens III, W. The Journal of Economic History, 61(3), 699–749. (2011): Happy People Live Longer: Subjective Well-Being Contributes to Health and Longevity. Joutsenniemi, K., Härkänen, T., Pankakoski, M., Langinvainio, H., Mattila, A. Futurology, Futurists and the Struggle for the Post-Cold War Imagination , Oxford: Oxford University Press Arora, S. L. State University of New York: New York: Harcourt Brace Jovanovich. (2020): Two Sides of the Same Coin or Two Di?erent Currencies. (Eds.) (1999): Well-being: Foundations of hedonic psychology. Kansantaloudellinen aikakauskirja 4/2020, 581–607. Ihmiskunta uudessa valossa. 131(23), 2231–7. BMC psychology, 4(1), 21. & Lauraéus, Knudsen (2021): Picking the ICT technology winners – longitudinal analysis of 21st century technologies based on the Gartner hype cycle 2008-2017: trends, tendencies, and weak signals. Dolan, P., Peasgood, T. Konrad, K. Teoksessa Coser L.A. & Pantzar, M. The quarterly journal of economics, 122(3), 1265–1306. Health Psychology Review. Lyubomirsky, S.(2007): The how of happiness: a scienti?c approach to getting the life you want. (2001): Transition in the making. (toim.): The idea of social structure, Papers in Honor of Robert K. S., Saarelma, O., Lönnqvist, J. International Journal of Web Engineering and Technology Kahneman, D., Diener, E. Torniainen-Holm, M., Pankakoski, M., Lehto, T., Saarelma, O., Mustonen, P., Joutsenniemi, K. 1). Boulding, K. The Journal of higher education 16(9), 460–465. (2006): The social dynamics of expectations: The interaction of collective and actor-speci?c expectations on electronic commerce and interactive television. Kansantaloudellinen aikakauskirja 2/2020, 251–278. (1975): Sociology and the everyday life. Clinical Psychology Review. Romer, P. Cambridge: Harvard Business School Press. (2010): Optimism. Princeton University Press. De Paola, J., Wagner, W., Pirttilä-Backman, A. Journal of Management Studies, 44(8), 1324-1348. Polak, F. (2020): Epidemiat. Bregman, R. Flechtheim, O. (1994): The origins of endogenous growth. Journal of Economic perspectives, 8(1), 3–22. & Martin, N.G. (toim.) (2017): Tommaso Campanella, Francis Bacon, David Hume. & Kaivo-oja, J. (2007): Health bene?ts: Meta-analytically determining the impact of well-being on objective health outcomes. Fictional expectations vs. & Suvisaari, J. Shapiro, C. Lahtinen, M. & White, M. Elster, J. (2016): Sociology for optimists. Diener, E. Shiller, R. (2016): Imagined futures. M. (1961): The image of the future: Enlightening the past, orientating the present, forecasting the future (No. Van Lente, H., Spitters, C. A Framework to Understand Anticipation in Science and Technology. Danner, D.D., Snowdon, D.A., Friesen, W.V. Integrative Psychological and Behavioral Science, 1–25. New York: The Penguin Press. Meadows, D. O'Mahoney, J. Technology Analysis & Strategic Management, 18(3–4), 285–298. Gouldner, A. Andersson, J. BMJ open, 3(6), e002397. (1977): Voluntary Simplicity: Life Style of the Future. Kaivo-oja, J. Journal of Personality and Social Psychology, 80, 804–13. Journal of economic psychology, 29(1), 94–122. H., Meadows, D. (1999): Information Rules: A Strategic Guide to the Network Economy. Mustonen, P. K. The images of the future in education and decision-making. (2020): ”Velkakello tikittää”: julkisyhteisöjen velka suomalaisessa mielikuvastossa ja tilastoissa 2000–2020. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 47). Wilhelm, M. (1999): Towards a futures -oriented sociology. & Chan, MY. & Varian, H. Mustonen, P. International Review of Sociology, 9(3), 349–371. Beckert, J. Journal of Consumer Studies and Home Economics 11, 113–129. Applied Psychology: Health and WellBeing. Well, D. ”Toivossa on hyvä elää”. Mitchell, A. Borup, M., Brown, N., Konrad, K., & Van Lente, H. (2007): Accounting for the e?ect of health on economic growth. Futures, 33(3-4), 267–305. Sage. Technology in Society, 59, 101–157. London: Harvard University Press. doi:10.1016/j.techsoc.2019.101157. Technological Forecasting and Social Change, 80(8), 1615–1628. Technology Analysis & Strategic Management, 18(3–4), 429–444. (2018): The Future of the World. W. & Mustonen, P. 133(23), 2231–6. (1987): Predictors of Voluntary Simplicity in Consumer Behavior. Behavior Genetics; 39:597–604. (2016): The e?ectiveness of email-based exercises in promoting psychological wellbeing and healthy lifestyle: a twoyear follow-up study. & Linturi, H. University of Michigan Press. & Mattila, A. (2007): The di?usion of management innovations: The possibilities and limitations of memetics. M. (2008): Do we really know what makes us happy. Tampere: Vastapaino. Lammi, M. Matkoja utopiaan. & Pantzar, M. AW Sytho?. J. & Keith, J.G. (2020): Hyvän historia. (1972): Kasvun rajat. & Lehtonen, J. Cambridge University Press. & Lyubomirsky, S. Rubin, A. & Greenhouse, J. (2001): Health, human productivity, and longterm economic growth. Representations of Happiness and Unhappiness among Finnish Women. (2015): The Future as Practice. 30:879–89. (2001): Positive emotions in early life and longevity: ?ndings from the nun study. (2015): Elämä pelissä. Rasmussen, H., Scheier, M. 2/21 18 Futura Lähteet Alvial-Palavicino, C. 1:83–136. (2013): Comparing technological hype cycles: Towards a theory. (2006). Merton. Taloushistoriallinen katsaus. N. TECNOSCIENZA, Italian Journal of Science & Technology Studies 6 (2), 135–172. The Futurist, August, 254–261. Carver, CS, Scheier MF & Segerstrom, SC. Voutilainen, M. rational expectations. (2017): Pessimistiä harmittaa useammin, pidempään ja enemmän! Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Rubin, A. (2019): Narrative economics: How stories go viral and drive major economic events. Helsinki: Tammi. Russell Sage Foundation. Lillqvist, E., Kavonius, I. Howell, R.T., Kern, M.L. 2011 (3), 1–43. (2009): Genetic and environmen-tal in?uences on optimism and its relationship to mental and self-rated health: a study of aging twins. Holmes, M. & Peine, A. (Ed.) (1987): The multiple self. & Schwarz, N. (2009): Optimism and Physical Health: A Meta-analytic Review, Annals of Behavioral Medicine, Volume 37(3), June, 239–256. (1956): The image: Knowledge in life and society (Vol. (1945): Teaching the future. Atena. A review of the economic literature on the factors associated with subjective well-being. Mosing, M.A., Zietsch, B.P., Shekar, S.N., Wright, M.J. & Elgin, D. The sociology of expectations in science and technology. (2013): Con?dence in the future, health-related behaviour and psychological distress: results from a web-based cross-sectional study of 101 257 Finns. E. (2019): The data economy: How technological change has altered the role of the citizen-consumer