1/2023 Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. LIIKKUMISEN TULEVAISUUDET LIIKKUMISEN TULEVAISUUDET
on saanut TSV:n kautta Futura-lehden julkaisutoimintaan valtionavustusta, jota opetusja kulttuuriministeriö myöntää Veikkauksen tuotoista. Jos olet kiinnostunut kirjoittamaan Futuraan, otathan yhteyttä toimisto@tutuseura.?! Vastaava päätoimittaja Matti Minkkinen, matti.minkkinen@utu.. Tilaukset ja osoitteenmuutokset Hazel Salminen, toimisto@tutuseura.?, Puh 040 502 8672 Toimitusneuvosto Sirkka Heinonen, Sami Holopainen, Sanna Ketonen-Oksi, Osmo Kuusi, Matti Minkkinen, Laura Pouru-Mikkola, Minna Pura, Juho Ruotsalainen, Hazel Salminen, Petri Tapio, Johanna Viherä, Marja-Liisa Viherä, Tero Villman Julkais?a Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry./Futura-lehti PL 378, 00101 Helsinki 040 5028672, toimisto@tutuseura.. vuosikerta 1/2023 Tilaushinnat Jäsenille jäsenmaksuun sisältyvä Vuosikerta kotimaassa 53€, Vuosikerta ulkomaille 63 €, Irtonumero jäsenille 8 €, muille 14,30 €. 42. Tämän numeron päätoimittajat Petri Tapio Ira Ahokas Sami Kokko Anu Tuominen Taitto ja kansi Johanna Viherä Painopaikka Waasa Graphics Oy ISSN 0785–5494 Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. Suomen tiedekustantajien liitolta on saatu avustusta lehden taittokoneen ja oheislaitteiden hankintaan.. tutuseura.. tutuseura.?/julkaisut/futura Futuran tulevat teemat Futura 2/2023 Top Ten Futures: Syvän epävarmuuden aika Futura 3/2023 avoin numero Futura 4/2023 Tulevaisuustietoisuus ja tulevaisuudentutkimuksen ?loso?a Futuran kirjoittajaksi
Vuokko Heikinheimo, Ville Helminen, Linda Karjalainen, Ma?a Tiitu, Jari Lyytimäki ja Riikka Paloniemi Tulevaisuuden kaupunki on käveltävä – globaaleja mittareita kaupunkiseutuja kirittämään Johannes Mesimäki, Esko Lehtonen ja Anu Tuominen Syökseekö liikenteen teknologiamurros meidät kohti liikkumattomuutta. 1 1/23 F Petri Tapio, Ira Ahokas, Sami Kokko ja Anu Tuominen Luk?alle Tommi Vasankari, Kari Tokola, Jani Raitanen, Päivi Kolu, Henri Vähä-Ypyä, Pauliina Husu, Jani Vaara, Heikki Kyröläinen, Matti Santtila, Kai Pihlainen ja Harri Sievänen Suomalaisten kestävyyskunto on laskenut vuosikymmeniä – onko Suomessa tulevaisuudessa enää hyväkuntoisia yli 50-vuotiaita työntek?öitä. Katariina Kiviluoto ja Petri Tapio Eripura, voimaantuminen, väsähdys vai tasapaino Fyysisen aktiivisuuden skenaariot Ira Ahokas, Essi Silvonen ja Petri Tapio Arkiliikkumisen liiketoiminnasta ratkaisuja liikkumattomuuden haasteeseen Mental Time Travel -menetelmällä SISÄLLYS P S A R F 1/2023 2 4 13 25 35 46 54 56 K I M : E A 1925–2022
Tässä erikoisnumerossa tarkastellaan liikkumista viimeaikaisten trendien ja potentiaalisten trendimuutosten tai epäjatkuvuuksien näkökulmista. Kirjoittajat tekevät perusskenaarion suomalaisten varusmiesten aineiston pohjalta ja johtopäätöksenä on, että parin vuosikymmenen sisällä keski-ikäisten työkyky ja työn tuottavuus alenevat, jos jatketaan kuten tähänkin asti. Kaikilla artikkeleilla on yhtymäkohtia yhdyskuntarakenteeseen. Yhteistyö erilaisten julkisten, yksityisten ja järjestötoim?oiden välillä näyttäytyy lupaavana mahdollisuutena tässä artikkelissa, joka perustuu asiantunt?ahaastatteluihin ja osallistaviin työpajoihin, joissa osallistujat kutsuttiin kuvitteelliselle aikamatkalle. 1/23 2 Futura PÄÄKIRJOITUS Käsillä oleva Futura-lehden numero käsittelee liikkumisen tulevaisuutta. Tommi Vasankarin ja kumppanien artikkeli osoittaa, että liikkumisen osalta suunta on huono. Fysiikan käsittein liikkumisella voi tarkoittaa kaikkea liike-energiaa, jona ihmisen liiketilan muutos ilmentyy tai jota se edellyttää tai tuottaa. Ira Ahokkaan ja kumppanien artikkeli hahmottelee toivottavaa tulevaisuuskuvaa arkiliikunnan liiketoimintaekosysteemille, joka tukisi aktiivista elämäntapaa, parantaisi ympäristön ja elämän laatua ja olisi liiketaloudellisesti kestävällä pohjalla. Vuokko Heikinheimon vetämä kirjoittajajoukko tarkastelee sitä kaupunkien käveltävyyden ja käveltävyyden mittaamisen Luk?alle. Liikuntatieteissä liikkumisen (engl. mobility) näyttäytyy aktiivisten kulkutapojen lisäksi myös konevoimaisena tai koneavusteisena liikkeenä. Liikkumiseen vaikuttavia tek?öitä on monenlaisia, kuten tämän numeron artikkelit osoittavat. Merkittäviksi tek?öiksi nousevat muun muassa autoilun keskeinen asema liikennejärjestelmässä muiden kulkutapojen kustannuksella (Mesimäki et al.) ja yhdyskuntarakenteen mahdollisuudet tukea aktiivisia kulkutapoja (Heikinheimo et al.), sekä monenlaiset mentaaliset, poliittiset, hallinnolliset ja taloudelliset seikat (Kiviluoto & Tapio; Ahokas et al.). Skenaariot poikkeavat toisistaan erityisesti sen suhteen, millainen rooli tietoteknologialla on ihmisten arjessa ja sen suhteen, katsotaanko liikkumisen olevan vain suoritus muiden joukossa, vai ihmisten elämään iloa ja voimaantumista tuova olennainen osa arkea. Myös yhteiskunnallisen ohjauksen määrällä ja kohdistumisella on merkityksensä. Liikkuminen ilmiönä on länsimaissa ollut jo kymmeniä vuosia yhdensuuntaisessa liikkeessä – valitettavasti kohti vähäisempää lihasvoimaista ja lisääntyvää konevoimaista liikkumista. Arkiliikkumisen tuotteistaminen kannattavaksi liiketoiminnaksi on ollut haastavaa. physical activity) määritelmään liittyy olennaisesti ihmisen suorittama lihastyö ja elimistön aineenvaihdunta. Trendi näkyy selvästi muun muassa varusmiesten kuntotesteissä sekä lasten ja nuorten liikkumistutkimuksissa, kuten Tommi Vasankarin ja kumppanien artikkelista käy ilmi. Liikennetutkimuksen puolella liikkuminen (engl. Trendiä vahvistaa lisääntynyt paikallaanolo työnteon muuttuessa entistä istuvammaksi, kaupungistumisen vähentäessä aktiivisten arkipuuhien merkitystä ja vapaa-ajan muuttuessa digitaalisten laitteiden seuraamiseksi. Kun tulevaisuutta tarkastellaan, on järkevää katsoa, mihin nykytrendien jatkuminen johtaa. Katariina Kiviluodon ja Petri Tapion artikkeli esittelee Delfoi-tutkimuksen tuloksena neljä erilaista skenaariota fyysisen aktiivisuuden tulevaisuudesta. Johannes Mesimäki kumppaneineen tarkastelee autoilun kehitystä viime vuosikymmenten aikana sekä todennäköistä tulevaisuutta, jossa liikenteen automatisoituminen ja sähköautoilun lisääntyminen ovat vahvoja päätrendejä. Tämän katsausartikkelin kirjoittajat tunnistavat myös vastatrendin, joka keskittyy aktiivisten kulkutapojen edistämiseen ja niiden osuuden kasvattamiseen kulkutapajakaumassa. Onneksi tulevaisuudentutkimuksella on keinoja tarkastella myös vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Tästä näkökulmasta liikkuminen voidaan jakaa organisoituun ja itseorganisoituun liikuntaan, aktiivisiin kulkutapoihin ja aktiivisiin arkipuuhiin. Mahdollisia kehityssuuntia on käsitelty useammassa erikoisnumeron artikkeleissa
3 1/23 F Tapio, Ahokas, Kokko & Tuominen näkökulmasta. Sami Kokko, apulaisprofessori, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto sami.p.kokko@jyu.?. Petri Tapio, professori, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto petri.tapio@utu.. Osaltaan tämä erikoisnumero luo sille edellytyksiä. Vierailevat päätoimittajat Ira Ahokas, tutkimuspäällikkö, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto ira.ahokas@utu.. Tämä edellyttää erilaisten hallinnollisten, toiminnallisten ja tieteidenvälisten siilojen avaamista aidolle vuoropuhelulle, yhteiselle visiolle ja aktiiviselle yhteistyölle. Vaihtoehtoja viimeisten vuosikymmenten trendeille siis on olemassa. Myös kävely-ympäristön laatutek?öillä on roolinsa. Anu Tuominen, johtava tutk?a, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy anu.tuominen@vtt.. Kirjoittajat testaavat kansainvälistä kävelyindeksiä ensimmäisen kerran suomalaiseen aineistoon neljän kaupunkiseudun osalta. Selvää on, että tämä edellyttää riittävän tiheää yhdyskuntarakennetta, jossa erilaiset arjen toiminnot ovat sekoittuneet mieluummin kuin eriytyneet
Jos kestävyyskunnon heikentymistä ei kyetä pysäyttämään, fyysisesti 1 UKK-instituutti 2 Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto 3 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (Terveystieteet), Tampereen yliopisto 4 Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos, Maanpuolustuskorkeakoulu 5 Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto 6 Pääesikunta, koulutusosasto (Toimintakykysektori), Puolustusvoimat, Helsinki REFEREE-ARTIKKELI. Matti Santtila 4 , matti.santtila@kolumbus.. Suomalaisten nuorten miesten vuosikymmeniä jatkunut kestävyyskunnon heikentyminen uhkaa merkittävästi heikentää työuran lopun kestävyyskuntoa. Jani Vaara 4 , jani.vaara@mil.. Kai Pihlainen 6 , kai.pihlainen@mil.. Abstrakti Suomalaisten varusmiespalveluksen aloittavien nuorten miesten fyysinen kunto on heikentynyt 1970-luvun lopulta nykypäivään. Vastaavasti vuonna 2021 noin 31 prosentilla 60-vuotiaista miehistä kestävyyskunto oli vähintään 36 ml/kg/min, mutta ennustemallin mukaan vuonna 2040 näin on enää 11 prosentilla. Laskimme tässä artikkelissa ennusteen siitä, miten suomalaisten työikäisten miesten kunto heikentyy tulevina vuosikymmeninä. Ennustemallin mukaan vuonna 2040 enää 27 prosentilla 50-vuotiaista miehistä on vastaava kuntotaso. Pauliina Husu 1 , pauliina.husu@ukkinstituutti.. Henri Vähä-Ypyä 1 , henri.vaha-ypya@ukkinstituutti.. Tommi Vasankari, UKK-instituutti, Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto tommi.vasankari@ukkinstituutti.. Heikki Kyröläinen 4, 5 , heikki.kyrolainen@jyu.. Suomalaisten miesten kunto heikentyy myös työuran aikana, ja sen lopulla miesten kestävyyskunto on noin neljänneksen heikompi kuin työuran alussa. Kari Tokola 1 , kari.tokola@ukkinstituutti.. Suurin pudotus tapahtui 1990-luvun aikana, mutta kyseisten ikäluokkien fyysinen kunto heikkenee edelleen. Jani Raitanen 1, 3 , jani.raitanen@ukkinstituutti.. Vuonna 2021 noin 53 prosentilla 50-vuotiaista miehistä kestävyyskuntoa kuvaava hapenottokyky oli vähintään 36 ml/kg/min. Harri Sievänen 1 , harri.sievanen@ukkinstituutti.. Käytimme kestävyyskunnon ennustemallin laskemiseen niin varusmiespalveluksen aloittavien nuorten miesten 12 minuutin juoksutestin tuloksia vuosilta 2005–2021 kuin myös työikäisen väestön KunnonKartta-väestötutkimuksen 6 minuutin kävelytestin tuloksia vuosilta 2021–2022. Sekä kestävyyskunto että lihaskunto ovat heikentyneet asteittain. 1/23 4 Futura Suomalaisten kestävyyskunto on laskenut vuosikymmeniä – onko Suomessa tulevaisuudessa enää hyväkuntoisia yli 50-vuotiaita työntek?öitä. Päivi Kolu 1 , paivi.kolu@ukkinstituutti.
Tutkimuksen mukaan sekä miesten että naisten kestävyyskunto heikentyy työuran aikana noin neljänneksen. Kyseinen tutkimus myös ennusti edelleen laskevaa kestävyyskuntoa eri työntek?äryhmillä. Abstract The cardiorespiratory ?tness of Finnish male conscripts has been decreasing since the late 1970s. Enintään 2200 m juosseiden osuudessa tapahtui myös vastaava muutos. 36 ml/kg/min, while by the year 2040, only 11% of men at this age will reach the above-mentioned level of ?tness. Vuonna 1979 joka neljäs varusmies juoksi vähintään 3000 m palveluksen alkaessa, mutta vuonna 2021 osuus oli enää 5 prosenttia. Samanaikaisesti ylipainon ja lihavuuden esiintyvyys on kasvanut. Tuolloin palveluksen aloittaneen keskimääräinen juoksutulos 12 minuutin juoksutestissä oli 2760 m. 2018). Ruotsalaisen tutkimuksen arvoa lisää tutkimuksen suuri tutkittujen henkilöiden määrä: Vuosien 2001 ja 2020 välillä tutkittiin yhteensä yli 516 000 työntek?ää. 2019). Koska kehon painolla on merkittävä vaikutus kestävyyskuntoon, voidaankin sanoa, että kestävyyskunto on heikentynyt osin keskimääräisen painon nousun takia. Vastaava muutos näkyy myös vähintään 3000 m juosseiden osuuksissa. Heikon kestävyyskunnon (kyseisessä tutkimuksessa maksimaalinen hapenottokyky alle 32 ml/kg/min) suhteellinen osuus kasvoi eniten suorittavaa työtä tekevillä (19 %) ja matalammin koulutetuilla (27 %) työntek?öillä. The results indicate that in the year 2021, 53% of men at the age of 50 reached a maximum oxygen uptake level of . Vuonna 2021 tulos oli keskimäärin 2376 m (Puolustusvoimat 2022). Vasankari et al.. 5 1/23 F vaativissa työtehtävissä tullaan kokemaan vielä muita työtehtäviä suurempaa työvoimapulaa. Ilmiöllä on työvoimapulan lisäksi merkittäviä vaikutuksia myös suomalaisten miesten sairastavuuteen, työkykyyn, työkyvyttömyyseläkkeisiin ja mahdollisesti myös kuolleisuuteen. 2021). Kyseisen tutkimuksen mukaan kestävyyskunto heikkeni miehillä ja nuorilla henkilöillä enemmän kuin naisilla ja vanhemmilla henkilöillä. 36 ml/kg/min as a measure of cardiorespiratory ?tness. Työikäisten suomalaisten fyysistä kuntoa on selvitetty viime vuosina KunnonKartta-väestötutkimuksessa vuosina 2021–2022 (Husu et al. Similarly, in the year 2021, 31% of men at the age of 60 had a cardiorespiratory ?tness level of . Vuonna 1979 vain 4 prosenttia nuorista miehistä juoksi enintään 2200 m, mutta vuonna 2021 osuus oli jo 31 prosenttia. Suurimmat muutokset havaittiin hallintoja asiakaspalvelutehtävissä (10 %) sekä mekaanisessa teollisuudessa (7 %) työskentelevillä. Edellä mainitut tek?ät johtavat edelleen myös yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin. In the current study, we estimated the cardiorespiratory ?tness of the working-age Finnish men in the year 2040 by using two population-based studies: the results of the 12-minute running test of the Finnish young men entering their military service during the years 2005–2021 and the 6-minute walk test of working-age adults in the FinFit 2021–2022 Study. Taustaa Suomessa varusmiespalveluksen aloittavien nuorten miesten fyysinen kunto on heikentynyt 1970-luvun lopulta alkaen (Santtila et al. Hiljattain julkaistu yli 2,5 miljoonan aikuisen systemaattinen katsaus vahvisti ruotsalaisen tutkimuksen havainnot: kestävyyskunto on heikentynyt ja miehillä enemmän kuin naisilla (Lamoureux et al. However, in the year 2040, only 27% of men at this age were estimated to reach this level of ?tness. 2022b). The current results indicate that Finnish society will su?er from a low level of cardiorespiratory ?tness in the future and face substantial societal and economical challenges in due course. Kestävyyskunnon heikentyminen on yleinen ongelma länsimaissa. Hiljattain julkaistun ruotsalaisen tutkimuksen mukaan viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana kaikkien työntek?äryhmien kestävyyskunto on heikentynyt sekä miehillä että naisilla (Väisänen et al
Näistä ml/kg/min-ennusteista laskettiin ml/kg/min-raja-arvojen saavuttaneiden osuudet sekä piirrettiin ennustekäyrä vastaavalla tavalla kuin vuodelta 2021. 2020; Kettunen et al. 2018; Puolustusvoimat 2022). 2018; Drake et al. Suosituksia vähäisemmän liikkumisen lasketaan aiheuttavan Suomessa vuosittain noin 3,2 miljardin euron kustannukset (Kolu et al. 1989; Kodama et al. 2022a ja 2022b). 1/23 6 Futura Heikentyvä kestävyyskunto aiheuttaa myös monia merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita. Ikäluokkien ja hapenottokyvyn raja-arvon saavuttaneiden osuuden väliseen pisteparveen s?oitettiin 3. Suuremman sairastavuuden ohella huono kestävyyskunto altistaa myös heikentyneelle työja toimintakyvylle, joka edelleen on yhteydessä matalampaan kognitiiviseen suorituskykyyn ja suurempiin sairauspoissaoloihin (Pantzar et al. 2016). 2022). 2009). Huono kestävyyskunto on yhteydessä monien tarttumattomien tautien suurempaan sairastavuuteen ja suurempaan sepelvaltimotautiriskiin (Ross et al. Toisen aineiston muodostaa varusmiespalveluksen aloittavien miesten fyysisen kunnon testauksessa käytettävän 12 minuutin juoksutestin tulokset vuodesta 1975 vuoteen 2021 (Santtila et al. Tämän artikkelin kestävyyskunnon ennustemallin laskennassa käytetään miesten kuuden minuutin kävelytestin tuloksia, koska myös varusmiespalveluksen aloittajien tulokset ovat nuorten miesten tuloksia. Vuosittaisiin keskiarvoihin s?oitettiin lineaarisella regressiolla suora, jonka kertoimien avulla laskettiin 19 vuoden hapenottokyvyn (ml/kg/min) muutosvakio vuodesta 2021 vuoteen 2040. 2022b). Vuoden 2040 ennusteita varten jokaiselta henkilöltä vähennettiin varusmiesaineistosta laskettu 19 vuoden maksimaalisen hapenottokyvyn muutosvakio. Seuraavassa on lyhyt kuvaus käytetyistä kuntotesteistä. Kuntotestin suorittaa vuosittain lähes koko ikäluokka eli yli 20 000 varusmiespalveluksen aloittavaa noin 20-vuotiasta miestä. 2022b). Suomalaisessa väestötutkimuksessa kuuden minuutin kävelytestin validiteetin on todettu olevan hyvä. 2014). Testin tulokset ovat heikentyneet tasaisesti 1980-luvun alusta alkaen (Santtila et al. Naisilla vastaavat tulokset olivat 37,4 ml/kg/min ja 28,5 ml/kg/min (Husu et al. Keskimäärin kestävyyskunto hapenottokykynä ilmaistuna laski miehillä nuorimmasta ikäryhmästä (40,4 ml/kg/min) vanhimpaan ikäryhmään (31,0 ml/kg/min). Varusmiespalveluksen aloittaneiden kestävyyskunnon ennustemalli laskettiin vuosien 2005–2021 12 minuutin juoksutestin tuloksista estimoiduista maksimaalisen hapenottokyvyn (ml/kg/min) arvoista. Kuntotesteihin osallistui 1 759 työikäistä miestä ja naista ikäryhmistä 20–29, 30–39, 40–49, 50–59 ja 60–69-vuotiaat, ja heidän testituloksensa on raportoitu sukupuolittain edellä mainituissa ikäryhmissä (Husu et al. 2018). Tämän tutkimuksen toisena väestötutkimuksena käytettiin KunnonKartta 2021–2022 -tutkimuksen kuuden minuutin kävelytestin tuloksia (Husu et al. Testissä osallistujia ohjeistetaan juoksemaan 12 minuuttia sellaisella vauhdilla, jolla saavutettaisiin mahdollisimman hyvä juoksutulos, eli mahdollisimman pitkä juostu matka. Suomalaisten kestävyyskunto on laskenut vuosikymmeniä. KunnonKartta 2021– 2022 -tutkimuksesta laskettiin kuuden minuutin kävelytestin perusteella estimoitujen maksimaalisen hapenottokyvyn raja-arvoja saavuttaneiden osuudet 10 vuoden ikäluokissa. Aineistot ja menetelmät Tämän tutkimuksen käyttämä kestävyyskunnon tulevaisuuden ennustemalli perustuu kahteen suomalaiseen väestötutkimukseen. Vuodesta 1975 alkaen varusmiespalveluksen aloittavien henkilöiden kestävyyskunnon testinä on käytetty 12 minuutin juoksutestiä (Cooper 1968). 2018). Kuuden minuutin kävelytesti on yleisesti käytetty kestävyyskunnon testi perusterveillä sekä erilaisia tarttumattomia tauteja sairastavilla aikuisilla (Mänttäri et al. Suurin muutos tapahtui 1990-luvun aikana, mutta edelleen sekä keskimääräinen juostu matka että eri kynnysarvot tavoittavien juoksijoiden osuudet ovat heikentyneet viimeksi kuluneen runsaan 20 vuoden aikana. 2022b). asteen käyrä kuvaamaan näiden välistä yhteyttä. Heikko verenkiertoja hengityselimistön kunto selittää lopulta myös suurempaa kuolleisuutta (Blair et al. Toisena käytettävänä aineistona on työikäisten, 20–69 -vuotiaiden suomalaisten kestävyyskunnon tulokset kuuden minuutin kävelytestissä KunnonKartta 2021–2022 -tutkimuksessa (Husu et al. Liian vähäinen liikkumisen määrä yhdessä huonon fyysisen kunnon kanssa on yhteiskunnalle terveydellinen, taloudellinen ja myös maanpuolustuksellinen haaste
Vähintään heikon kestävyyskunnon (32 ml/kg/min) omaavien osuus eri ikäisistä miehistä vuosina 2021 ja 2040. Kuva 2. Vasankari et al.. Hapenottokykyä 32 ml/kg/min on pidetty heikon kestävyyskunnon rajana ja vuonna 2021 sen ylitti 96 prosenttia 30-vuotiaista, 91 prosenttia 40-vuotiaista, 75 prosenttia 50-vuotiaista, 54 prosenttia 60-vuotiaista ja 31 prosenttia 70-vuotiaista miehistä. Seuraavassa esitetään vähintään 32, 36 ja 44 ml/kg/min raja-arvon saavuttaneiden tuloksia vuodelta 2021 sekä ennustemalli vuoteen 2040 (kuvat 2–4). Kuva 1. 7 1/23 F Tulokset Varusmiespalveluksen aloittaneiden kestävyyskunnon ennustemallin mukaan nuorten miesten kestävyyskunto heikkenee 3,46 ml/kg/min vuodesta 2021 vuoteen 2040. Varusmiespalveluksen aloittaneiden miesten kestävyyskunnon ennustemalli vuoteen 2040. Ennustemallin mukaan vuonna 2040 vähintään heikon kestävyyskunnon raja-arvon saavuttaa noin 83 prosenttia 30-vuotiaista, 75 prosenttia 40-vuotiaista, 57 prosenttia 50-vuotiaista, 34 prosenttia 60-vuotiaista ja 13 prosenttia 70-vuotiaista
Vähintään keskimääräisen kestävyyskunnon (36 ml/kg/min) omaavien osuus eri ikäisistä miehistä vuosina 2021 ja 2040. Vuonna 2021 tämän rajan saavutti noin 24 prosenttia 30-vuotiaista, 14 prosenttia 40-vuotiaista, seitsemän prosenttia Suomalaisten työikäisten miesten keskimääräinen hapenottokyky on 36 ml/kg/min, minkä rajan vuonna 2021 saavutti noin 80 prosenttia 30-vuotiaista, 71 prosenttia 40-vuotiaista, 53 prosenttia 50-vuotiaista, 31 prosenttia 60-vuotiaista ja 12 prosenttia 70-vuotiaista. Kuva 4. senttia 30-vuotiaista, 43 prosenttia 40-vuotiaista, 27 prosenttia 50-vuotiaista, 11 prosenttia 60-vuotiaista ja yksi prosentti 70-vuotiaista. Ennustemallin mukaan vuonna 2040 keskimääräisen kunnon raja-arvon saavuttaa enää noin 56 proSuomalaisten kestävyyskunto on laskenut vuosikymmeniä. 1/23 8 Futura Kuva 3. Vähintään hyvän kestävyyskunnon (44 ml/kg/min) omaavien osuus eri ikäisistä miehistä vuosina 2021 ja 2040. Vähintään 44 ml/kg/min hapenottokyky kuvaa suomalaisten työikäisten miesten hyvää kestävyyskuntoa
2022), koska varusmiesten kestävyyskunnon heikentyminen on jatkunut lähes poikkeuksetta 1970-luvun lopulta alkaen, ja aikaisemmin tehdyt ennusteet varusmiesten kestävyyskunnon laskulle muistuttavat tässä tutkimuksessa esitettyjä ennustemalleja (Santtila et al. 2018). Seuraavassa tarkastelemme vaihtoehtoisia malleja kestävyyskunnon heikentymiselle täVasankari et al.. Vaikka kuolleisuus ei kääntyisikään uudelleen nousuun, heikentyvä kestävyyskunto aiheuttaa vääjäämättä suurempaa työkyvyttömyyttä ja lisääntyvää ennenaikaista eläköitymistä sekä kasvavia terveydenhuollon kustannuksia. Vastaavasti 60-vuotiaista jo noin kaksi kolmasosaa tulee olemaan kestävyyskunnoltaan heikolla tasolla. Käytettävissä olevan työvoiman pienentyessä on entistä suurempi tarve saada kaikki työikäiset ikäluokat työhön ja pitää heidät työkykyisenä entistä pidempään. Joissakin ammateissa, kuten sotilailla, eläkeikä saavutetaan hieman aikaisemmin, jolloin heikentyvä kunto ei ole vielä haastanut siinä määrin työntek?öiden työkykyä. 2018). Ennustemallin mukaan vuonna 2040 hyvän kunnon raja-arvon saavuttaa enää noin kuusi prosenttia 30-vuotiaista, kolme prosenttia 40-vuotiaista, kaksi prosenttia 50-vuotiaista, mutta 60ja 70-vuotiaista kummassakin enää vain alle puoli prosenttia. Tässä tutkimuksessa käytetyt kestävyyskunnon testit (12 minuutin juoksutesti ja 6 minuutin kävelytesti) ovat sekä Suomessa että maailmalla paljon käytettyjä kestävyyskunnon epäsuoria kenttätestejä. Pohdinta Heikentyvä kestävyyskunnon taso sekä samanaikaisesti yleistyvä ylipaino ja lihavuus haastavat suomalaisen työväestön terveyden, työja toimintakyvyn sekä työssä selviytymisen jo tällä hetkellä, mutta tilanne muuttuu merkittävästi heikommaksi tulevaisuudessa. Move!-mittauksiin osallistuvan viidesluokkalaisen pojan kohdalla kuluu keskimäärin miltei kymmenen vuotta ennen kuin hän osallistuu varusmiehenä kuntotesteihin. Artikkelin esittämää skenaariota tukevat myös koululaisten Move!-mittauksissa raportoidut tulokset, jotka ovat myös keskimäärin heikentyneet vuosien 2016 ja 2022 välisenä aikana. Ennustemallia voidaan pitää hyvin todennäköisenä skenaariona (Gall et al. Tämä tarkoittaa, että valtaosa yli 50-vuotiaista työikäisistä miehistä kamppailee arjessaan heikon kestävyyskunnon aiheuttamien tarttumattomien tautien ja työkykyongelmien kanssa. Hyvää kestävyyskuntoa vaativissa ammateissa tämä yhtälö näyttää mahdottomalta, kun vuonna 2040 enää alle puoli prosenttia 60-vuotiaista ja sitä vanhemmista näyttäisi olevan hyvässä kestävyyskunnossa. Näitä ammatteja ovat esimerkiksi pelastajat, poliisit ja rajavart?at. Molempiin testeihin liittyy kohtuullinen yksilökohtainen virhe (yksittäisen henkilön kunto voidaan joko arvioida liian hyväksi tai liian huonoksi), mutta niiden toimivuus väestötasolla kestävyyskunnon seurannassa on todettu riittävän hyväksi (Cooper 1968; Mänttäri et al. Mikäli myös Suomessa – Ruotsin esimerkkiä seuraten suorittavaa työtä tekevien henkilöiden kestävyyskunto on jatkossa heikompi, niin työssä jaksamisen ja työkyvyn riittävyyden ongelmat kasvavat entistä suuremmiksi (Väisänen et al. Tällaisia mullistavia hoitoja voisivat olla esimerkiksi uudet syöpähoidot tai geenihoidot eri sairauksiin. 9 1/23 F 50-vuotiaista, kaksi prosenttia 60-vuotiaista ja yksi prosentti 70-vuotiaista. Erityisesti niissä ammateissa, joissa työtehtävistä selviytymisessä tarvitaan keskimääräistä parempaa fyysistä kuntoa, on jo tällä hetkellä haastavaa löytää yli 60-vuotiaita hyvässä kestävyyskunnossa olevia työntek?öitä. 2021). 2018; Santtila et al. Samoin ruotsalaisen laajan aineiston pohjalta tehty ennuste kestävyyskunnon heikentymiselle vastaa pitkälti tässä artikkelissa esitettyä kunnon heikentymistä (Väisänen et al. 2021). Näin ei välttämättä tapahdu, jos keskeisten kansansairauksien diagnostiikka ja hoito samanaikaisesti kehittyvät. Tämän tutkimuksen ennustemallin mukaan vuonna 2040 heikon kestävyyskunnon rajan (32 ml/kg/min) alittaa jo lähes puolet, 43 prosenttia, 50-vuotiaista miehistä. Huono kestävyyskunto on yhteydessä myös suurempaan kuolleisuuteen, joten merkittävästi heikentyvä verenkiertoja hengityselimistön kunto voi kääntää suomalaisten miesten keskimääräisen eliniänodotteen laskuun. Tässä artikkelissa kuvattu ennustemalli kestävyyskunnon heikentymiselle pohjautuu varusmiespalveluksen aloittaneiden nuorten miesten kestävyyskunnossa edeltävinä vuosina havaittuihin muutoksiin
Kuntoa voi kohentaa kaiken ikäisenä. Jo muutamien minuuttien säännöllinen, päivittäinen liikkumisen lisäys kohentaa kestävyyskuntoa, erityisesti huonokuntoisilla (Jenkins et al. Vastaavasti vähintään heikossa kunnossa olisi 66 prosenttia 50-vuotiaista ja 43 prosenttia 60-vuotiaista. Esimerkiksi varusmiespalvelusaikainen heikko fyysinen kunto lisää kuolleisuutta keski-iässä ja kolminkertaistaa lonkkamurtumariskin paraskuntoisiin verrattuna (Nordström et al. Erityisesti rasittava liikkuminen kehittää kuntoa. 2001). Työterveyshuolto voisi mitaSuomalaisten kestävyyskunto on laskenut vuosikymmeniä. 2019). 2019). Jos kestävyyskunto puolestaan heikentyisi 1,5-kertaisesti sen, mitä tämän artikkelin tuloksissa nyt on estimoitu tapahtuvan vuoteen 2040 mennessä, niin hyvässä kunnossa olevia 50-vuotiaita olisi enää 0,4 prosenttia ja 60-vuotiaita 0,2 prosenttia. Toisaalta suomalaisen varusmiespalveluksen on osoitettu kehittävän erityisesti lähtötilanteessa heikkokuntoisten miesten kuntoa ja vastaavasti alentavan ylipainoisten kehon painoa (Pihlainen et al. Miten voimme ennaltaehkäistä kestävyyskunnon heikentymistä. Yksinkertaisimmillaan tämä voi tarkoittaa muutamien minuuttien kestoisten liikkumisjaksojen sisällyttämistä esimerkiksi työmatkoihin, työpäivän lomaan tai vapaa-aikaan. Kaikki eri-ikäisten suomalaisten reippaan ja rasittavan liikkumisen määrää lisäävät toimet voivat parantaa kestävyyskuntoa. Mitä huonommassa kunnossa henkilö on, sitä pienempi liikkumismäärä riittää kohottamaan kuntoa. Koska kehon paino on kestävyyskuntoa määritettäessä “nimittäjänä”, suomalaisen väestön terveisiin ruokailutottumuksiin vaikuttavilla toimilla voidaan vaikuttaa myös kestävyyskunnon tasoon. Siksi juuri nuorten ja nuorten aikuisten kestävyyskunnon kohentaminen on erityisen vaikuttavaa. Liikkumisen osalta on pohdittu erilaisia tulevaisuuden skenaarioita, mutta liikkumisen ennustaminen on haastavaa, koska ilmiöön vaikuttaa lukuisia yksilöstä ja yhteiskunnasta johtuvia tek?öitä (Kiviluoto et al. Tällainen vähemmän todennäköinen, mutta samalla toivottavampi, skenaario voisi olla mahdollinen, jos esimerkiksi liikkumisen määrään kyettäisiin vaikuttamaan merkittävästi väestötasolla. 1/23 10 Futura män artikkelin varsinaisten analyysien lisäksi. Toisaalta tämä hyvin maltillinenkin skenaario johtaa erityisesti iäkkäämpien työntek?öiden kestävyyskunnossa hyvin haasteelliseen tilanteeseen. 2013). Kestävyyskuntoa ohjaavaa geeniperimää ei nykyisellään pystytä muuttamaan, mutta kehon koostumukseen sekä reippaan ja rasittavan liikkumisen määrään voidaan vaikuttaa. Siksi esimerkiksi joukkoruokailuun panostaminen, terveellisen ruuan vähemmän terveellistä ruokaa matalampi arvonlisävero tai muut taloudelliset tukitoimet voisivat vaikuttaa myös kestävyyskuntoon. Kestävyyskuntoa määrittää kolme merkittävää tek?ää: geeniperimä, kehon paino sekä reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä (Skinner et al. Työmatkojen nykyistä voimakkaampia liikkumiseen kannustavia toimia pitäisi käyttää väestön liikkeen lisäämiseen. Jos kestävyyskunto heikentyisikin vain 50 prosenttia siitä mitä tämän artikkelin tuloksissa nyt on esitetty vuoteen 2040 mennessä, hyvässä kunnossa olevia 50-vuotiaita olisi kolme prosenttia ikäluokasta ja 60-vuotiaita vastaavasti 0,4 prosenttia. Mitä paremmassa kunnossa henkilö on nuorena tai nuorena aikuisena, sitä paremmassa kunnossa hän on myös myöhemmin työiässä. Siksi eri-ikäisten koululaisten ja opiskel?oiden tuntikehyksiin ja opetussuunnitelmiin kannattaisi sisällyttää erilaisia kestävyysliikuntaa lisääviä ja -kuntoa kohottavia opintosisältöjä. Niitä tulisi suunnitella erityisesti vähän liikkuvia kiinnostaviksi esimerkiksi osallistamalla kohderyhmää tällaisten toimien suunnitteluun. Siksi liikkumisen ennustaminen ennalta määriteltyihin ennakoinnin luokkiin on hankalaa (Minkkinen et al. 2020). Myös erilaiset verotukselliset kannusteet voisivat lisätä liikkumisen määrää. Liikkumisjakson pituudelle ei ole minimikestoa, vaan kaikki lyhyetkin verenkiertoja hengityselimistön kuntoa kuormittavat liikkumisjaksot voivat kohottaa kuntoa. Samoin erilaiset liikkumiseen käytetyt verovapaat tuet ja etuudet voisivat olla nykyistä suuremmat. Tämän skenaarion mukaisesti vähintään heikon kunnon omaavia 50-vuotiaita olisi 44 prosenttia ja 60-vuotiaita 23 prosenttia ikäryhmästä. 2022). Tämän skenaarion voisi aiheuttaa esimerkiksi väestön ylipainon ja lihavuuden hieman nopeampi yleistyminen. Työnantajien tulisi myös harkita omia toimiaan liikkumisen lisäämiseksi työpäivän aikana. Siksi vähäisempikin liikkumisen määrän lisääminen on merkityksellistä kestävyyskunnon kohentamisen kannalta
Kodama, Satoru, Kazumi Saito, Shiro Tanaka, Miho Maki, Yoko Yachi, Mihoko Asumi, Ayumi Sugawara et al. Jotta kestävyyskunnon vuosikymmeniä jatkunut lasku saataisiin pysähtymään ja edelleen kääntymään nousuun, tarvitaan useita, samanaikaisia, niin koko väestöön kuin erityisesti vähän liikkuviin ja huonokuntoisiin henkilöihin kohdentuvia toimia. Tällöin korostuvat turvalliset ja talvisin hyvin hoidetut kevyen liikenteen väylät sekä monipuoliset matkaketjut mahdollistavat liikenneratkaisut. (2022): Economic burden of low physical inactivity and high sedentary behaviour in Finland, Journal of Epidemiology and Community Health 76, s. Correlation between ?eld and treadmill testing, The Journal of the American Medical Association 203, s. Kävelyyn ja pyöräilyyn kannustava kaavoittaminen on tehokas tapa vaikuttaa kaupunkilaisten liikkumisen määrään. 201–204. 677-684. Heikentyvän kestävyyskunnon huolestuttava trendi on pysäytettävissä ja käännettävissä nousuun vain määrätietoisilla, pitkäkestoisilla ja laajasti koko väestöön kohdistuvilla, vaikuttavilla toimenpiteillä sekä näiden toimien vaikuttavuuden arvioinnilla. Four scenarios of physical activity up to 2030 in Finland, Futures 144, 103036. Kettunen, Oili, Timo Vuorimaa & Tommi Vasankari (2014): 12-mo intervention of physical exercise improved work ability, especially in subjects with low baseline work ability, International Journal of Environmental Research and Public Health 11, s. Lähteet Blair, Steven, Harold Kohl 3rd, Ralph Pa?enbarger Jr, Debra Clark, Kenneth Cooper & Larry Gibbons (1989): Physical ?tness and all-cause mortality. Cooper, Kenneth (1968): A means of assessing maximal oxygen intake. 2024–2035. (2022a): Measurement of physical ?tness and 24/7 physical activity, standing, sedentary behavior and time in bed in working aged Finns: FINFIT 2021, Methods and Protocols 5, 7. Kiviluoto, Katariina, Petri Tapio, Ira Ahokas, Minna Aittasalo, Sami Kokko, Tommi Vasankari et al. Kiitokset Tutkimusta rahoitti Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä, projektinumero 346607. Terveysteknologiaa tulisi myös hyödyntää merkittävästi nykyistä paremmin liikkumiseen kannustamisessa ja muussa elintapaohjauksessa. 681-684. Jenkins, Maddison , Leah Nairn, Lauren Skelly, Jonathan Little & Martin Gibala (2019): Do stair climbing exercise "snacks" improve cardiorespiratory ?tness?, Applied Physiology, Nutrition and Metabolism 44, s. Terveydenhuollon henkilöstö tarvitsisi myös koulutusta puheeksi ottamiseen ja elintapaohjaukseen. 41–55. 628. Gall, Tjark, Vallet Flore & Yannou Bernhard (2022): How to visualise futures studies concepts: Revision of the futures cone, Futures 143, 103024. Mänttäri, Ari, Jaana Suni, Harri Sievänen, Pauliina Husu, Henri Vähä-Ypyä, Heli Valkeinen, Kari Tokola & Vasankari et al.. Drake, Emma, Maria Ekblom, Örjan Ekblom, Leena Kallings & Victoria Blom (2020): Cardiorespiratory ?tness and device-measured sedentary behaviour are associated with sickness absence in o?ce workers, Journal of Environmental Research and Public Health 17, s. Minkkinen, Matti, Burkhard Au?ermann & Ira Ahokas Ira: Six foresight frames: Classifying policy foresight processes in foresight systems according to perceived unpredictability and pursued change, Technological Forecasting and Social Change 149, 119753. 11 1/23 F ta ja seurata työntek?öiden liikkumista ja kestävyyskuntoa määräaikaistarkastuksissa sekä luoda erilaisia hoitopolkuja vähän liikkuville ja heikossa kestävyyskunnossa oleville henkilöille. Husu, Pauliina, Tokola Kari, Vähä-Ypyä Henri & Vasankari Tommi (2022b): Liikuntaraportti Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018-2022. (2022): Mismatch, empowerment, fatigue or balance. 2395–2401. A prospective study of healthy men and women, The Journal of the American Medical Association 262, s. (2009): Cardiorespiratory ?tness as a quantitative predictor of all-cause mortality and cardiovascular events in healthy men and women: a meta-analysis, The Journal of the American Medical Association 301, s. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022, 33. Lamoureux, Nicholas, John Fitzgerald, Kevin Norton, Todd Sabato, Mark Tremblay & Grant Tomkinson (2019): Temporal trends in the cardiorespiratory ?tness of 2.525.827 adults between 1967 and 2016: A systematic review, Sports Medicine 49, s. Husu, Pauliina, Henri Vähä-Ypyä, Kari Tokola, Harri Sievänen, Ari Mänttäri, Sami Kokko, Kaisu Kaikkonen et al. Kolu, Päivi, Jaana Kari, Jani Raitanen, Harri Sievänen, Kari Tokola, Eino Havas, Jaakko Pehkonen et al. Valtakunnallisella tasolla valtioneuvoston ja paikallisella tasolla hyvinvointialueiden yhdessä kuntien ja kaupunkien johtoryhmien kanssa tulisi päättää tavoitteet, laatia strategia ja toimintasuunnitelma sekä sopia toimien vaikuttavuutta arvioivista mittareista väestön kestävyyskunnon, kehon painon ja liikkumisen osalta. Näiden toimien tulisi olla aidosti poikkihallinnollisia niin kansallisella kuin paikallisella tasolla. 3859-3869. Terveydenhuollossa tulisi ottaa laajasti käyttöön liikkumisen ja ylipainon puheeksi ottaminen sekä panostaa liikuntaja ravitsemusneuvontaan
841845. 1038-1045. Pantzar, Alexandra, Lars Jonasson, Orjan Ekblom, Carl-Johan Boraxbekk & Maria Ekblom (2018): Relationships between aerobic ?tness levels and cognitive performance in Swedish o?ce workers, Frontiers in Psychology 9/2018, 2612. Ross, Robert, Steven Blair, Arena Ross, Timothy Church, Jean-Pierre Despres, Barry Franklin et al. Nordström, Peter, Harri Sievänen, Yngve Gustafson, Nancy Pedersen & Anna Nordström (2013): Physical ?tness in young adulthood reduces the risk of fractures later in life in men: A nationwide cohort study, Journal of Bone and Mineral Research 28, s. 716-724. Santtila, Matti, Kai Pihlainen, Harri Koski, Tommi Vasankari & Heikki Kyröläinen (2018): Physical ?tness in young men between 1975-2015 with a focus on the years 2005-2015, Medicine and Science in Sports Exercise 50, s. Pihlainen, Kai, Jani Vaara, Tommi Ojanen, Matti Santtila, Tommi Vasankari, Kari Tokola & Heikki Kyröläinen (2020): E?ects of baseline ?tness and BMI levels on changes in physical ?tness during military service, Journal of Science and Medicine in Sport 23, s. Haettu 13.3.2023: <https://puolustusvoimat.?/web/ sotilasliikunta/varusmiesten-kuntotilastot>. Sotilasliikunta. 1/23 12 Futura Tommi Vasankari (2018): Six-minute walk test: a tool for predicting maximal aerobic power (VO2max) in healthy adults, Clinical Physiology and Functional Imaging 38, s. e653–e699. (2020): Cardiorespiratory and muscular ?tness in young adult Finnish men between 2003 and 2015, Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 30, s. Suomalaisten kestävyyskunto on laskenut vuosikymmeniä. Skinner, James, Artur Jaskolski, Anna Jaskolska, Joanne Krasno?, Jacques Gagnon, Artur Leon, D Rao et al. Väisänen, Daniel, Leena Kallings, Gunnar Andersson, Peter Wallin, Erik Hemmingsson & Elin Ekblom-Bak (2021): Cardiorespiratory ?tness in occupational groups – trends over 20 years and future forecasts, International Journal of Environmental Research and Public Health 18, 8437. Puolustusvoimat (2022): Palveluksen aloittavien nuorten miesten fyysinen toimintakyky jatkanut laskuaan COVID19 -aikana. 1061-1067. (2016): Importance of assessing cardiorespiratory ?tness in clinical practice: A case for ?tness as a clinical vital sign: a scienti?c statement from the American Heart Association, Circulation 134, s. Puolustusvoimat. 292-298. (2001): Age, sex, race, initial ?tness, and response to training: The HERITAGE Family Study, Journal of Applied Physiology 90, s. 1770–1776. Vaara, Jani, Matti Santtila, Tommi Vasankari, Mikael Fogelholm, Matti Mäntysaari, Kai Pihlainen et al
K u va K a i W id el l. K u va A a ro K ei p i. K u va K a i W id el l. Kaupunkiympäristö voi osaltaan kannustaa tai estää arjen kestäviä ja terveellisiä liikkumisvalintoja sekä -rutiineja. Ville Helminen, erikoistutk?a/FM, Suomen ympäristökeskus Syke, ville.helminen@syke.. REFEREE-ARTIKKELI. Parhaimmillaan lyhyet asiointimatkat, hyvät julkisen liikenteen yhteydet ja laadukkaat kulkureitit kannustavat aktiiviseen kävelyyn ja pyöräilyyn. Toisaalta kunnianhimoinen globaali yhteismitallisuus on haastavaa niin erityyppisten kaupunkien vertailtavuuden kuin tulosten vaikuttavuudenkin kannalta. Ma?a Tiitu, tutk?a/FM, Suomen ympäristökeskus Syke, ma?a.tiitu@syke.. K u va A n n e A rv o n en . Käsittelemme näiden mittareiden soveltuvuutta Suomessa Helsingin, Turun, Tampereen ja Lahden kaupunkiseuduille toteuttamamme esimerkkianalyysin pohjalta. Linda Karjalainen, tutk?a/FT, Suomen ympäristökeskus Syke, linda.karjalainen@syke.. 13 1/23 F Tulevaisuuden kaupunki on käveltävä – globaaleja mittareita kaupunkiseutuja kirittämään Abstrakti Tulevaisuudessa yhä useampi ihminen asuu ja liikkuu kaupungeissa. Vuokko Heikinheimo, erikoistutk?a/FT, Suomen ympäristökeskus Syke, vuokko.heikinheimo@syke.. Jari Lyytimäki, johtava tutk?a/FT/ Dosentti, Suomen ympäristökeskus Syke, jari.lyytimaki@syke.. Tässä artikkelissa esittelemme ja arvioimme kansainvälisiin vertailuihin kehitettyjä paikkatietopohjaisia kaupunkirakennemittareita. Käveltävyyttä pidetään sekä kestävän että terveellisen kaupunkiympäristön edellytyksenä. Riikka Paloniemi, yksikönjohtaja/FT/Dosentti, Suomen ympäristökeskus Syke, riikka.paloniemi@syke.. Käytännön sovellettavuus ratkaisee sen, kuinka valtavat tietomäärät saadaan valjastettua tulevaisuuden kestävien kaupunkien kehittämiseen paikallisesti, kansallisesti ja maailmanlaajuisesti. Ne tähtäävät terveyttä edistävän ja kestävän kaupunkirakenteen arviointiin yhteismitallisesti eri puolilta maailmaa. Kävelykelpoisten kaupunkien kehittämiseksi tarvitaan mitattavia tavoitteita ja aineistoja, jotka auttavat seuraamaan ja ohjaamaan kaupunkirakenteessa tapahtuvia hitaita muutoksia. Globaalien kaupunkirakennemittareiden suurin hyöty kestävän kaupunkikehityksen kannalta ovat avoimet menetelmät ja aineistot, joiden avulla voidaan systemaattisesti seurata kaupunkien kehitystä, verrata niitä globaalisti sekä antaa kaupungeille eväitä tulevaisuustarkasteluihin ja vertaistukea kestävyysmurroksen saavuttamiseen tulevaisuudessa
In this article, we apply a global set of indicators for healthy and sustainable cities in four urban regions in Finland. Kaupunkirakenteiden viime vuosikymmenien hajautumiskehityksestä huolimatta monissa eurooppalaisissa kaupungeissa on säilynyt vanha, historiallisesti jalankulkua ja joukkoliikennettä tukeva kaupunkirakenne, joka loistaa poissaolollaan useimmissa Pohjois-Amerikan ja Australian autokaupungeissa (Newman & Kenworthy 2015). Suomessa taas monet pikkukaupungit joutuvat kohtaamaan hiljenevien katujen ja vähenevän väestön aiheuttamia haasteita (Hynynen & Rantanen 2019). 2021). Short distances, diverse public transport connections, and good infrastructure for walking and biking support active mobility. The biggest bene?t of having global indicators lies in the open data and tools that allow both comparisons and long-term monitoring. Yksilöllisen motivaation lisäksi sosiaalinen ja fyysinen ympäristö, esimerkiksi turvalliset kävelyreitit ohjaavat ja kannustavat aktiiviseen liikkumiseen arjessa (Lyytimäki et al. Liikkumista kuvaavien globaalien mittareiden paikallinen soveltaminen on haastavaa, koska sekä liikennejärjestelmien ominaispiirteet että liikkumisen tietopohja vaihtelevat maiden ja maanosien välillä. Itä-Aasian nopean kasvun kaupungeista on muodostunut yhtäällä hypertiiviitä pilvenpiirtäjäkeskittymiä ja toisaalla laajaa ja jatkuvaa kaupunkimattoa, megalopoliksia. Suomessa kaupungistumisaste on 73 prosenttia, ja nykyisen kehityksen mukaan sen odotetaan nousevan 79 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä (Airikkala et al. Johdanto Viihtyisä kaupunkiympäristö kannustaa aktiiviseen liikkumiseen arjessa esimerkiksi kävellen ja pyöräillen. Maailman kaupungit ovat olosuhteiltaan hyvin erilaisia (UN-Habitat 2022). Moreover, the walkability of the urban environment is a prerequisite for healthy, active, and sustainable mobility. 2022). Simultaneously, harnessing the potential of the available information for the bene?t of sustainable urban development presents a challenge. 2019). 2022; Giles-Corti et al. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka jatkuu myös Suomessa (Syke 2022; YK 2019). 2018). Kaupunkirakenteella on keskeinen rooli kestävän arkiliikkumisen mahdollistajana – kestävää urbaania arkiliikkumista tukee tiivis kaupunkirakenne, jossa työpaikat, koulut, kaupat ja muut palvelut sekä viherja virkistysalueet ovat saavutettavissa kotien lähietäisyydellä (Cerin et al. Monet kehittyvien maiden kaupungit ovat valtavan väestökasvun alueita, joissa kaupunkien epämuodollinen rakenne ja suunnittelemattomuus aiheuttavat monenlaisia haasteita ja samalla omanlaistaan urbaania kehitystä (UN-Habitat 2022). Tulevaisuuden kaupunki on käveltävä. Kokonaiskuvan piirtäminen maailman kaupunkien kehityksestä on vaikeaa. 1/23 14 Futura Abstract The future is increasingly urban and cities have a major role in enabling or hindering sustainable and healthy mobility choices in everyday life. 2016). Suomessa valtakunnallisena tavoitteena on kävelyn ja pyöräilyn matkamäärien 30 prosentin kasvu vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaisi kulkutapaosuuden kasvua 30 prosentista (tilanne vuonna 2016) noin 35–38 prosenttiin (Jääskeläinen 2018). Developing healthy and sustainable cities requires measurable policy goals and robust data to steer and monitor urban development in the desired direction. We discuss the potential of global indicators in promoting active mobility through walkability and, thus, also supporting urban sustainability transformations. Kaupungistumisen myötä kaupunkiympäristön ominaisuudet ja laatutek?ät nousevat yhä tärkeämmiksi yleisen hyvinvoinnin kannalta kaikkialla maailmassa. Samalla liikkumattomuus on lisääntynyt; fyysistä kuntoa ja aktiivisuutta kuvaavien aineistojen perusteella suomalaiset aikuiset viettävät valtaosan päivästään paikallaan (Husu et al. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti kaupunkiympäristöjen laadun parantaminen ja aktiivisen arkiliikunnan tukeminen edistävät monia rinnakkaisia kestävyystavoitteita: terveyttä, yhdenvertaisuutta sekä ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista (Salvo et al
Kaupunkikudosten teoria jäsentää arkiliikkumisen mahdollisuuksia yhdyskuntarakenteen eri osissa. Se jakaa kaupunkiseudut kolmeen toisiinsa limittyvään kudostyyppiin: jalankulku-, joukkoliikenneja autokaupunkiin (Helminen 1 www.healthysustainablecities.org 2 github.com/global-healthy-liveable-cities/global-indicators Heikinheimo et al.. Tämä työ kytkeytyy ’Global Observatory of Healthy and Sustainable Cities’ (GOHSC) -verkoston 1 globaaliin haasteeseen, jonka tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista tietoa terveellisen ja kestävän kaupunkirakenteen edistämiseksi maailmanlaajuisesti. 2022) sekä Helsingin, Lahden, Turun ja Tampereen kaupunkiseuduilta tehtyihin uusiin tarkasteluihin. Kestävän kaupunkikehityksen aikaansaaminen edellyttää mitattavia poliittisia tavoitteita, jotka edistävät terveellistä ja aktiivista elämäntapaa (Giles-Corti et al. Suunnittelun ja seurannan tueksi tarvitaan tietoa kaupunkirakenteesta, ihmisten käyttäytymisestä ja arvostuksista sekä poliittisista päätöksentekoprosesseista. 2022). 2. Avoimet aineistot ja menetelmät tekevät lähestymistavasta toistettavan ja paikallisten tarpeiden mukaan muokattavan. 2016 ja 2022). GOHSC-verkoston ehdottaman kaupunkirakennemittariston taustalla olevat menetelmät ja aineistot ovat avoimesti saatavilla alueellisten toim?oiden ja tutk?oiden käyttöön 2 . Taustaa ja keskeiset käsitteet Aktiivista arkiliikkumista tukee riittävän tiivis kaupunkirakenne, jossa arjen palvelut, julkinen liikenne ja lähivirkistysalueet ovat helposti saavutettavissa ja kävelyväylien verkosto on kunnossa(Cerin et al. 2022). 2005). Hyvällä tietopohjaisella suunnittelulla ja päätöksenteolla voidaan tukea sekä yksilötason hyvinvointia ja kestäviä ratkaisuja että laajempia maailmanlaajuisia ilmastoja kestävyystavoitteita (Reinikainen et al. 2022; Ruotsalainen & Heinonen 2017). Ennakoinnin ja mitattavien tavoitteiden seurannan tueksi tarvitaan vankka ja ajankohtainen tietopohja. 15 1/23 F Kokonaiskuvaa kannattaa silti yrittää hahmottaa. Ympäristön kävelykelpoisuus on yksi ehdokas maailmanlaajuisesti sovellettavissa olevaksi kestävän ja terveellisen kaupunkiympäristön mittariksi (Boeing et al. Lopulliset kaupunkirakenneaineistot ja kaupunkien väliset vertailut valmistuvat työn edetessä. Kaupunkiseutujen käveltävyys on noussut kestävän ja terveyttä edistävän kaupunkirakenteen keskeiseksi tavoitteeksi. Tässä artikkelissa tarkastelemme kaupunkien käveltävyyttä mittaavia karttapohjaisia indikaattoreita Suomen kaupunkiseuduille sovellettuna, ja keskustelemme tämän mittariston hyödyntämisestä kaupunkiseutujen vertailussa ja kaupunkirakenteen seurannassa ja suunnittelussa. 2022; Giles-Corti et al. Esitellä globaali kaupunkirakennemittaristo, jonka avulla voi arvioida kuinka hyvin kaupunkirakenne tukee aktiivista arkiliikkumista. Kestävän ja aktiivisen arkiliikkumisen edellytykset sekä sitä vastaavasti kävelyn ja pyöräilyn edistämisen toimivimmat keinot vaihtelevat eri puolilla kaupunkiseutuja yhdyskuntarakenteen eri osissa (Kosonen 2015). GOHSC-verkoston vuonna 2022 käynnistetyssä tuhannen kaupungin haasteessa pyritään tuottamaan yhteismitallisia indikaattoreita eri puolilta maailmaa ja kehittämään menetelmää pidemmälle yhdessä paikallisten toim?oiden kanssa. 3. Artikkelin tavoitteet ovat: 1. Edistää keskustelua globaalin mittariston soveltuvuudesta kaupunkiseutujen käveltävyyden arviointiin Suomessa. Yhdyskuntarakenne tarkoittaa alueen, kuten kaupungin tai kaupunkiseudun sisäistä rakennetta. 2022; Ewing & Cervero 2010; Frank et al. Kaupunkiseutujen yksilöllisistä eroista huolimatta kaupungeissa tehtävät liikenneratkaisut ja arkiliikkumisen valinnat ovat isossa roolissa niin ilmastotavoitteiden saavuttamisen kuin terveyden edistämisen kannalta. Yhdyskuntarakenne koostuu väestön ja asumisen, työpaikkojen, palvelujen ja viheralueiden sekä liikenneväylien ja muun infrastruktuurin s?ainneista. Yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjataan kaavoituksella ja rakennuslupakäytännöllä. Alueja yhdyskuntarakenteen kehittäminen vaatii jatkuvaa ennakointityötä, jonka avulla muutosilmiötä ja niiden epävarmuustek?öitä voidaan tunnistaa (Airikkala et al. 2022; Lowe et al. Tässä artikkelissa esitetyt havainnot pohjautuvat kansainväliseen vertailuun 25 kaupunkiseudusta (Boeing et al. Pilotoida mittaristoa Suomen kaupunkiseuduilla (Helsinki, Turku, Tampere, Lahti)
Kaupunkirakenteen tiiviys sekä maankäytön ja eri toimintojen sekoittuneisuus ovat tutkitusti yhteydessä kävelyyn, kun taas harva kaupunkirakenne ja hajautunut tieverkosto eivät edesauta kävelyä arjessa (Giles-Corti et al. Esimerkiksi viheralueen suuren koon on todettu lisäävän alueen käyttöä kävelyyn, liikuntaan ja rentoutumiseen (esim. 2016). Viheralueet ja rakennetut aukiot ovat luonteeltaan hieman erilaista kaupunkitilaa. Toisaalta viherelementeillä kuten katupuilla ja istutuksilla voidaan parantaa myös rakennettujen aukioiden koettua laatua (Gehl 2010). 2020a; Newman et al. 2010; Gehl 2010; Giles-Corti et al. Kaupunkiympäristön käveltävyyden käsite kattaa sekä määrällisiä että laadullisia kaupunkiympäristön ominaisuuksia, jotka joko edistävät tai estävät kävelyä (Dovey & Pafka 2020; Leslie et al. 1/23 16 Futura et al. Viherja virkistysalueiden saavutettavuus Suomen kaupunkiseuduilla on yleisesti ottaen hyvä, mutta laadukkaiden viheralueiden saavutettavuudessa eri väestöryhmien näkökulmasta on alueellisia eroja (Viinikka et al. Julkiset avoimet tilat ovat tärkeä osa yhdenvertaista kaupunkitilaa, tarjoten mahdollisuuksia kohtaamisille, rentoutumiselle ja luontokontaktille (Jian et al. 2014; Grasser et al. 2018). 2020), ja luontoalueiden tuottamat fyysiset ja psyykkiset terveyshyödyt on laajasti tunnistettu (Hartig et al. 2016; Shields et al. Suomessa yhdyskuntarakenteen kehitystä on seurattu jo 1990-luvulta lähtien systemaattisten tilastoja paikkatietoaineistojen avulla (Rehunen 2018; Ristimäki 1999; Söderman 2011). Lisäksi kestävyyttä arvioitaessa 3 Tavoite 11.7: www.ykliitto.?/kestavat-kaupungit-ja-yhteisot Tulevaisuuden kaupunki on käveltävä. 2022). Globaalisti vertailtavien, ja samalla paikallisella tasolla merkityksellisten mittareiden kokoamisessa on kuitenkin omat haasteensa esimerkiksi kaupunkien erilaisiin ominaispiirteisiin, lähtötietojen saatavuuteen ja indikaattorien tulkintaan liittyen (Lyytimäki et al. Esimerkiksi metsäiset alueet sekä huolletut ulkoilureitit ja virkistyspalvelut, kuten ulkokuntosalit eivät ole yhtä helposti saavutettavissa kaikille kaupunkilaisille (Viinikka et al. Kaupungissa liikkumisen kestävyysarvioinnit ovat nykyisellään suurilta osin vertailukelvottomia keskenään ja tarvitaan yhteismitallisia lähestymistapoja. Kaupunkirakenteen kestävyyden seurantaan on kehitetty erilaisia mittareita eri tarkkuustasoilla. Voimakkaasti autoistuneissa yhteiskunnissa, kuten Yhdysvalloissa ja Australiassa, näkyy selkeä tarve etsiä vaihtoehtoja autokaupungille, ja niissä on kehitetty erilaisia indeksejä mittamaan kaupunkiympäristön käveltävyyttä (EPA 2021; Giles-Corti et al. 2016; Southworth 2005). Käveltävyys on etenkin jalankulkukaupungin ominaisuus, mutta jalankulkuinfrastruktuurin laatu ja ympäristön käveltävyys on oleellinen osa myös muita asuinalueita ja asemanseutuja joukkoliikenneja autokaupungin alueilla. 2022). 2021). 2007). Gozalo et al. 2022). Paikkatarkkoja tietoja on usein saatavilla ajallisesti varsin rajatusti. Globaalin tason tavoitteista ja mittareista erityisesti YK:n vuoteen 2030 tähtäävä Agenda 2030 ja siinä määritellyt kestävän kehityksen tavoitteet ja indikaattorit ovat muodostuneet keskeiseksi politiikkalähtöiseksi vertailukohteeksi. Esimerkiksi valaistus, siisteys, viherelementit, kävelyreittien laatu ja alueen arkkitehtuuri voivat vaikuttaa koettuun käveltävyyteen (Arellana et al. Kaupunkien ja yhdyskuntien osalta on kehitetty kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattoreita jotka kuvaavat kaupungin ympäristöllistä, sosiaalisia ja taloudellisia tilaa (Reinikainen et al. Pitkät aikasarjat sallivat hitaasti muuttuvien ilmiöiden seurannan, ja paikkatietopohjaiset tarkastelut mahdollistavat valtioiden ja kaupunkien sisäiset yksityiskohtaiset tarkastelut. Tutkimustiedon ja käytännön kokemuksien perusteella on laadittu erilaisia käveltävyyden suunnitteluohjeita ja -periaatteita, jotka monessa tapauksessa kytkeytyvät myös elävän kaupunkitilan kehittämiseen (Gehl 2010; Speck 2013). ` Viheralueet ja muu avoin julkinen kaupunkitila ovat keskeinen osa käveltävää kaupunkirakennetta (Gehl 2010; Johansson et al. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä tulisi taata ”yhtäläinen pääsy turvallisiin, osallistaviin vihreisiin ja julkisiin tiloihin” eri väestöryhmille 3 . 2014). 2022). 2016). Myös koetut tek?ät kuten ympäristön turvallisuus, esteettisyys ja viihtyisyys vaikuttavat kaupunkiympäristön käveltävyyteen (Gehl 2010; Kärmeniemi et al. 2016). 2019), kun taas aukioiden osalta suuri koko ei ole tavoiteltavaa ihmisen mittakaavaisen laadukkaan kaupunkitilan luomiseksi (Gehl 2010)
Peltoalueet eivät ole mukana analyysissa. Julkinen avoin tila sisältää viherja virkistysalueet sekä aukiot ja muut julkiset avoimet tilat OpenStreetMap aineistoon pohjautuen. Suomen kaupunkiseuduille sovellettu indikaattorityökalun lähdekoodi paikallisine asetuksineen on avoimesti saatavilla GitHub-verkkopalvelussa 6 . Turussa kaupunkialue sisältää Turun, Raision, Kaarinan ja Liedon kuntien alueita. 2021 pohjalta). Mittariston soveltamista varten kehitetty avoimen lähdekoodin työkalu laskee avoimien paikkatietoaineistojen pohjalta useita kaupunkirakennetta kuvaavia indikaattoreita (taulukko 1). Lahden seudulla alue kattaa osia Lahdesta ja Hollolasta. Suomen kaupunkiseutujen analyysiä varten lisättiin yksityiskohtia viheralueluokkien määrittelyyn, jotta hautausmaat, siirtolapuutarhat ja taajamametsät saatiin mukaan analyysiin. Paikkatietopohjaisten indikaattorien rinnalle on kehitetty politiikka-analyysi, jossa tarkastellaan kaupunkirakenteeseen liittyvien poliittisten tavoitteiden kattavuutta, kunnianhimoa ja mitattavuutta (Lowe et al. 6 https://github.com/syke?/healthy-sustainable-city-indicators (muokattu Liu et al. Kuva 1 esittää neljän kaupunkiseudun käveltävyyttä suhteessa toisiinsa. Lähtöaineistoina käytimme avoimia aineistoja; joukkoistetusti tuotettua OpenStreetMap-aineistoa, seudullisia joukkoliikenteen aikatauluja reittiaineistoja sekä globaalia väestöaineistoa. Nämä tulokset ovat alustavia, ja lopulliset GOSHC-verkoston portaaliin vietävät tulokset työstetään yhteistyössä kohdekaupunkien paikallisten asiantunt?oiden kanssa. Kyseessä on kaupunkitason tarkasteluja ja globaaleja vertailuja varten kehitetty paikkatietopohjainen menetelmä, joka pohjautuu avoimiin aineistolähteisiin. Yhdistetyn käveltävyysindeksin lisäksi työkalu tuottaa paikkatietoa ja käveltävyysindeksin osatek?öistä. 2020b). Julkisen avoimen tilan määritelmää voi täsmentää työkalun asetuksissa. Kaupunkirakenteen terveellisyys ja kestävyys Suomen kaupunkiseuduilla – havaintoja paikkatietopohjaisista indikaattoreista Sovelsimme GOHSC-verkostossa kehitettyä kaupunkirakennemittaristoa (Boeing et al. 4 www.openstreetmap.org 5 Helsingin seudulla kaupunkialueeseen kuuluu osia Helsingin, Espoon, Kauniaisen, Vantaan, Keravan ja Tuusulan kuntien alueilta. 2022). Kaupunkiseutujen määritelmänä on käytetty Suomen ympäristökeskus Syken tuottaman kaupunki– maaseutu -luokituksen sisempää ja ulompaa kaupunkialuetta, joka ei noudata hallinnollisia kuntarajoja 5 , vaan kuvastaa yhtenäisen kaupunkiseudun laajuutta (Helminen et al. 2022; Liu et al. Heikinheimo et al.. 2022) neljälle kaupunkiseudulle Suomessa (Helsinki, Lahti, Tampere, Turku). Asteikon keskivaihe vastaa kaikkien kaupunkien keskiarvoa ja vaaleansävyisillä alueilla käveltävyysindeksi on keskimääräistä heikompi. Tummansävyiset alueet ovat hyvää kävely-ympäristöä kuvaavia ”sydänalueita”, joissa on paljon asukkaita, tiivis kävelytieverkko ja paljon palveluita kävelyetäisyydellä. Helsingin, Lahden, Tampereen ja Turun kaupunkiseuduille lasketut tulokset löytyvät kokonaisuudessaan GitHub-verkkopalvelusta työkalun lähdekoodin ohesta. 17 1/23 F kävely, käveltävyys ja monet laadulliset tek?ät jäävät erityisen vähäiselle huomiolle moottoroituun liikenteeseen ja helposti kvanti?oitaviin indikaattoreihin nähden (Karjalainen & Juhola 2021). Politiikassa asetetut tavoitteet ja toimenpiteet voidaan analyysin kautta linkittää kaupunkirakenteen arviointiin ja rakenteessa haluttujen muutosten seurantaan. 2022). Menetelmä soveltuu lähtökohtaisesti mille tahansa kaupunkiseudulle, olettaen että alue on kartoitettu riittävän tarkasti OpenStreetMap-verkkokarttapalvelussa 4 . Giles-Corti ja kumppanit (2016) ehdottivat yhteismitallisten menetelmien kehittämistä kaupunkirakenteen terveysvaikutusten mittaamiseen, ja vastasivat tähän tarpeeseen esittelemällä avoimiin aineistoihin ja työkaluihin pohjautuvan mittariston kaupunkiseutujen kestävyystavoitteiden arviointiin (Boeing et al. Lisäksi työkalu laskee indikaattorin julkisen avoimen tilan (public open space) saavutettavuudesta. 2022; Giles-Corti et al. Tampereen seudulla alue ulottuu Nokian, Ylöjärven, Pirkkalan, Lempäälän ja Kangasalan kuntien alueille. Keskeinen tulos on käveltävyysindeksi, joka koostuu väestöntiheydestä, palveluiden ja julkisen liikenteen saavutettavuutta mittaavasta elinvoimaindeksistä sekä katuverkon kytkeytyneisyyttä kuvaavasta indeksistä. Aineistoja ja analyysin lähtöoletuksia on mahdollista täsmentää kaupunkiseutukohtaisesti. Aineisto katseltavissa Liiteri-tietopalvelussa: www.syke.?/liiteri
GOHSC-työkalun tuottamat paikkatietoindikaattorit. Mustalla värillä on esitetty katvealueet, joilta on analyysin perusteella yli 500 metrin kävelymatka lähimpään yli 1,5 ha kokoiseen julkiseen avoimeen tilaan, kuten puistoon, metsään tai aukioon. Tämän pilotin tulokset tulee vielä validoida paikallistasolla – on mahdollista, että osa kartalla näkyvistä katvealueista johtuvat lähtöaineiston puutteista. 7 7 https://ghsl.jrc.ec.europa.eu 8 https://www.hsl.?; https://www.nysse.?; https://www.foli.?; https://www.lsl.. Helsingin kaupunkiseudulla taas koko Helsingin kantakaupungin alue sekä sitä ympäröivä monikeskuksinen yhdyskuntarakenne näyttäytyy indeksin valossa hyvin käveltävänä. Keskustelu Globaalit paikkatietopohjaiset mittarit tarjoavat tehokkaita työkaluja kaupunkikehityksen pitkän aikavälin seurantaan ja kehityksen vertailuun Erikokoisten kaupunkien vertailu suhteellisella indeksillä havainnollistaa hyvin erot kaupunkien koossa ja tiiviydessä. 1/23 18 Futura Taulukko 1. ulkopuolelle raidekaupunkia tiiviine alakeskuksineen, joiden ympärille on muodostunut käveltävyysindeksin mittaamina korkean käveltävyyden kaupunginosia. Analyysi tunnistaakin hyvin pääkeskusten lisäksi alakeskukset käveltävyyden ydinalueina, eli indeksi toimii myös keskusverkon tunnistamisessa. Tulosten perusteella julkisen avoimen tilan saavutettavuus on kaiken kaikkiaan hyvällä tasolla kaikilla kaupunkiseuduilla. Kuva 2 esittää julkisen avoimen tilan saavutettavuutta yli 1,5 ha alueiden osalta. Helsingin seudulla huomionarvoista on alueen länsiosassa s?aitsevan Espoon ja keskiosassa s?aitsevan Vantaan ero. Espoossa raidekaupunki on vasta rakentumassa, mikä näkyy mittarin tuloksissa selkeänä erona muuhun seutuun. Lahden kaupunkiseudulla Lahden ydinkeskusta ja Hollolan keskusta lännessä erottuvat suhteellisesti hyvän käveltävyyden alueina, kun taas Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilla korostuu laajempi keskusta-alue ja isoimmat alakeskukset. Vantaalle ja Helsinkiin on rakennettu Helsingin keskustan 8 Tulevaisuuden kaupunki on käveltävä