TAITEESTA JA TULEVAISUUKSISTA. Futura 1/2021 Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry
vuosikerta 1/2021 Tilaushinnat Jäsenille jäsenmaksuun sisältyvä Vuosikerta kotimaassa 50 €, Vuosikerta ulkomaille 59 €, Irtonumero jäsenille 7,60 €, muille 13,50 €. Tilaukset ja osoitteenmuutokset Hazel Salminen, toimisto@futurasociety.?, Puh 040 502 8672 Toimitusneuvosto Sirkka Heinonen, Sami Holopainen, Sanna Ketonen-Oksi, Osmo Kuusi, Matti Minkkinen, Juha Nurmela, Laura Pouru, Juho Ruotsalainen, Hazel Salminen, Petri Tapio, Johanna Viherä, Marja-Liisa Viherä, Tero Villman, Markus Vinnari Julkais?a Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry./Futura-lehti PL 378, 00101 Helsinki 040 5028672, tutuseura@gmail.com www.tutuseura.. H el ve ti n ju m a la n ko n e V I. Jos olet kiinnostunut kirjoittamaan Futuraan, otathan yhteyttä tutuseura@gmail.com! Vastaava päätoimittaja Matti Minkkinen, matti.minkkinen@utu.. 40. K u va a n li it ty vä a rt ik ke li le h d es sä .. Vierailevat päätoimittajat Marja-Liisa Viherä, ma?a.vihera@gmail.com Hazel Salminen, tutuseura@gmail.com Taitto ja kannen suunn. Johanna Viherä Kannen taustakuva Hazel Salminen Painopaikka Suomen Uusiokuori Oy ISSN 0785–5494 Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. Suomen tiedekustantajien liitolta on saatu avustusta lehden taittokoneen ja oheislaitteiden hankintaan. on saanut TSV:n kautta Futura-lehden julkaisutoimintaan valtionavustusta, jota opetusja kulttuuriministeriö myöntää Veikkauksen tuotoista. www.facebook.com/Tutuseura twitter.com/tutuseura Futuran tulevat teemat Futura 2/2021 Yritysennakointi Futura 3/2021 Ennakoinnin ja tulevaisuudentutkimuksen etiikka Futura 4/2021 Kriisitietoisuus ja resilienssi Futuran kirjoittajaksi. V es a la h ti , M ik a
Katsaus tekoälyn ja 34 Heikkilä taiteen yhteiseen tulevaisuuteen Annina Antinranta Taide välineenä tuo inhimillisyyttä 46 teknologia-pohjaiseen tuotekehitykseen Leena Taiteen ja taidekasvatuksen palveluiden tulevaisuudet 56 Ilmola-Sheppard – resilientti, aktiivinen yhteiskunnallinen toim?a vai itsenäinen huippuelämysten tuottaja. Taide ja tulevaisuuden 75 Nina Luostarinen ennakoiminen Sirkka Heinonen Hyvän elämän aineksia kaikille tulevaisuusajattelun avulla 82 Ilpo Alvesalo Eräs selitys koronapandemialle 84 Marja-Liisa Viherä Science ?ction ja tulevaisuuden viestintä 85 Ajankohtaista – uutisia paikallistoiminta 88 A K SISÄLLYS F 1/2021 P S R K P. Toni Mäkäräinen Venäläisen rap-musiikin suunta 70 Krista Petäjäjärvi ja Marsuna majakassa. 2 ja Hazel Salminen Riikka Hiltunen Popmusiikin tulevaisuuksia kuuntelemassa – 4 Ennakoivuus ja tulevaisuuteen suuntautunut ajattelu musiikintek?öiden luovassa työssä Mika Vesalahti Maalauksen menneet nykyisyydet ja mahdolliset tulevat 15 Katia Forsman Kasviemootion ja kasviälyn tulevaisuudet sekä taide 24 Jukka-Pekka Myytistä konerealismiin. 1 1/21 F Marja-Liisa Viherä Taiteesta ja tulevaisuuksista – tunne ja mielikuvitus
Erityisesti tämän jälkeen olemme usein keskustelleet siitä, miten taidetta ja tulevaisuudentutkimusta voisi yhdistää. Tulevaisuuden tutkimuksen seurallekin on muutaman vuoden sisään tarjoutunut uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön taidealojen toim?oiden kanssa. Monet viime vuosien tulevaisuutta usein dystooppisia visioita käsittelevät taideteokset, näyttelyt ja näytelmät ovat liittyneet ilmastonmuutoksen megatrendiin. Jukka-Pekka Heikkilä tarkastelee tekoälyn myyttisyyden vastapainoksi konerealismia tulevaisuuden mahdollisuutena tasa-arvoistaa sekä inhimillistää tällä hetkellä vahvasti konekeskeistä tekoälykeskustelua. Aihepiiriä re?ektoidaan artikkelissa suomalaisen äänitaiteen asiantunt?akommenttien avulla sekä esimerkillä tutkiTaiteesta ja tulevaisuuksista – tunne ja mielikuvitus?. Ehkä voidaan nähdä, että tämä lehti, jota silmäilet on jatkumoa niin kesäseminaarien luoville harjoitteille kuin uusille yhteistöillekin. Mika Vesalahti pohdiskelee maalaustaiteen mahdollista paikkaa virtuaalisissa ympäristöissä erilaisten tulevaisuusnäkymien kautta. Ilmastonmuutokseen ja sen käsittämiseen ei riitä pelkät matemaattiset mallit ja skenaariot, vaan suurten kysymysten ja viheliäisten ongelmien äärellä ihminen yrittää ymmärtää ja käsitellä asioita myös tunteella, kokonaisnäkemystä luoden. Maalauksen väline-erityisyys näyttäytyy tärkeänä ja vaalimisen arvoisena tulevaisuuden teknisten innovaatioiden keskellä. Tällöin tarvitaan sekä taidetta että tiedettä. Monesti on ollut kyse apurahahakemusvaiheesta, ja apurahan jäätyä saamatta ei hankettakaan ole voitu toteuttaa. jakamiseen, ja yhtenä keskeisenä, toistuvana teemana seuran uudessa Tulevaisuusblogissa on taide. Popmusiikin tek?öiden on haisteltava tulevaisuutta, tiedettävä, mikä myy. Hänen tekstinsä kasviemootioista on päänavaus uudelle ajattelulle, jossa katsotaan maailmaa hieman eri tavalla kuin tulevaisuudentutkimus perinteisesti on katsonut. Olennaista on hänen mielestään osallistua tulevaisuutta kartoittavaan keskusteluun myös visuaalisen taiteen keinoin. Viime vuosina taiteen tekeminen ja taideyhteistyöt ovat yhä useammin nousseet esiin myös tulevaisuudentutkimuksen saralla. 1/21 2 Futura PÄÄKIRJOITUS Edellinen taidetta ja tulevaisuutta käsittelevä Futuran numero ilmestyi 21 vuotta sitten, Top Ten -seminaariin perustuen. ryhmätöissä tehneet yhdessä kuunnelmia tulevaisuuden yhteiskunnista ja eläytyneet yksilöiden tarinoihin erilaisissa skenaarioissa. Riikka Hiltunen käsittelee artikkelissaan ennakoitavuutta ja tulevaisuuteen suuntautunutta ajattelua popmusiikin tek?öiden luovassa työssä. Seuran Facebook-sivulle on perustettu oma “TULTA taidetta ja tulevaisuuksia” -ryhmä tapahtumavinkkien ym. Heidän tulisi luoda musiikkia, joka on samaan aikaan uutta mutta tuttua, ajankohtaista mutta aikaa kestävää. Siihen oli haastavaa löytää kirjoittajia, vaikka aihe nähtiinkin mielenkiintoisena. Taidemuseoissa ja teattereissa on nähty tulevaisuusteemaisia näyttelyjä ja esityksiä. Ensimmäinen konkreettinen yhteistyöhanke oli Sointi Jazz Orchestran pari vuotta sitten toteuttama Maailmanlopun konsertti, jonka työprosessiin me kaksi pääsimme konsultoimaan konserttikappaleiden “välispiikkien” tekstejä tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta. Emme lehteä toimittaessamme halunneet lukita näkökulmaa esim. Olemme iloisia siitä, että lehden noin sataan sivuun mahtuu niin musiikkia, kuvataidetta, tekoälyja robottitaidetta kuin taide-kasviemootioitakin. Tässä lehdessä lähestytään taidetta ja tulevaisuuksia taiteen tek?öiden sekä tutk?oiden näkökulmasta. Usein taide joko sen tekeminen tai kokeminen – auttaa ilmaisemaan ajatuksia ja tunteita, jotka ei vielä ole kiteytyneet sanoiksi. taiteen tulevaisuuteen, taiteen menetelmien käyttämiseen tulevaisuudentutkimuksessa, tai siihen, miten tulevaisuudet näkyvät taiteessa. Olemme useassa kesäseminaarissa esim. Halusimme tarjota kirjoittajille mahdollisuuden tutkia, miten taide ja tulevaisuudentutkimus/tulevaisuusajattelu voisivat kohdata eri tavoin, odottamattomissakin paikoissa. Katia Forsmanilla taiteen tekeminen on lähtenyt kehollisesta kokemuksesta ja siihen kiinnittyneestä taiteesta
Poistamalla salaperäisyyden verhoa teknologian ympäriltä ja voimauttamalla yleisöjä ymmärtämään teknologiaa, voidaan vaikuttaa siihen, miten yleisö prosessoi tulevaisuuskuvia sekä vähentää tulevaisuuteen kohdistuvia ennakkoluuloja. Samalla erojakin on. Taiteentek?öiden osalta luovuus näkyy ainakin joissakin herkkyytenä nähdä yhteiskunnan heikkoja signaaleja ja tuoda ne näkyviin taiteen kautta. Näemme, että taidelukutaito on sukua tulevaisuuslukutaidolle: mitä enemmän olemme tietoisia tulevaisuuden vaikutuksesta meihin ja siitä, miten voimme vaikuttaa tulevaisuuteen, sitä enemmän meillä on valmiuksia omaksua muuta tulevaisuudentutkimusta. Siinä missä tulevaisuudentutk?a katsoo eteenpäin (ja joskus taakseen), niin taiteil?a katsoo sisäänpäin – ja joskus ulospäin, esim. Näin saimme mukaan myös kirjallisuutta. Sirkka Heinonen suosittelee kirja-arvostelussaan Perttu Pölösen Tulevaisuuden lukujärjestyksestä, että sen tulisi olla jokaisen koululaisen ja opiskel?an luettavissa – tulevaisuusajatteluun voimaannuttavana ja tulevaisuuden taitoja kerryttävänä perusoppaana. Hazel Salminen FM hazel@iki.. ehkä. Toni Mäkäräinen vie meidät katsauksessaan Venäjän räpmusiikin maailmaan, todeten, että venäläisessä hiphopissa kytevä protestimieliala on iskenyt myös julkiseen keskusteluun ja saanut jopa presidentti Vladimir Putinin tuomaan esille ehdotuksia rapin tulevaisuudesta. Ei välttämättä – ainakaan omasta mielestään mutta samalla kuitenkin... Tärkeimpänä kysymyksenä on, miltä tulevaisuus näyttää ja mitä siltä odottaa. Taiteen tulevaisuudesta puhuttaessa myös taiteen harrastaminen, kuluttaminen ja itse tekeminen on tärkeä muistaa. Ja ymmärrys lisääntyy tehdessä. Samoin, mitä enemmän ymmärrämme taidetta, sitä enemmän olemme valmiit sitä vastaanottamaan. Voisiko taiteen tarkoitus olla liikuttaa tunnetta, ja tulevaisuudentutkimuksen liikuttaa mielikuvitusta. Vaikka harrastaja ei itse tuottaisi taidetta, niin jo kiinnostus taiteeseen avaa uusia näkökulmia, lisää keskustelua taiteesta sekä mahdollistaa ammattitaiteil?oille sen tekemisen. Taiteil?an voi tietyssä mielessä asettaa samaan asemaan tulevaisuudentutk?an kanssa; hän näkee (ja luo) jotain, mitä ei vielä ole olemassa. Pohdimme toimitusprosessin aikana myös taiteentek?öiden ja tulevaisuudentutk?oiden eroja ja yhtäläisyyksiä. Artikkeli esittelee hankkeen, jonka tavoitteena oli tunnistaa taiteen ja taiteen koulutuksen palvelujärjestelmän eriarvoistavia mekanismeja ja löytää niille uusia toimintamalleja. Miten tulevaisuudentutk?alle välttämätön luova ajattelu eroaa taiteil?an luovuudesta. Olisi hienoa, jos lehti voisi toimia inspiraationa uusille keskusteluille Futurassa, Tulevaisuusblogissa, seuran tapahtumissa sekä epämuodollisissakin tapaamisissa tulevaisuudesta kiinnostuneiden kesken. 3 1/21 F Hazel Salminen ja Marja-Liisa Viherä mushankkeen visualisoinnista tekoälyllä. Puheenvuoroihin otimme mukaan kommentoituna Ma?a Viherän vuonna 1993 kirjoittaman artikkelin sci?stä tulevaisuuden tutk?an näkökulmasta. Siinä tapauksessa toivomme, että tämä teemanumero tarjoaa teille molempia kokemuksia. yhteiskuntaa havainnoiden. Voimme jokainen osoittaa toiminnallamme, että taide on tärkeää: kuluttakaamme taidetta eri tavoin ja kutsukaamme tuttumme myös sen pariin! Toivomme ja uskomme, että tulevaisuudessa on monenlaista taidetta, koska mitä olemmekaan ilman sitä. Kun vihdoin tapaamme taas, niin keskustelkaamme taiteesta ja tulevaisuuksista! Koronan aiheuttamien muutosten ja rajoitusten aikana taiteen, erityisesti esittävän sellaisen, alalla toimivat ovat joutuneet hyvin hankalaan asemaan. Jätimme tietoisesti, mutta vastahakoisesti lehdestä pois taiteen harrastamisen sekä ITE-taiteen näkökulman. Marja-Liisa Viherä FT ma?a.vihera@gmail.com. Kun taiteil?oita kuvataan visionääreinä – näkevätkö he tällöin tulevaisuuteen. Leena Ilmola analysoi tulevaisuudentutkimuksen menetelmien (systeemianalyysin ja skenaarioiden) soveltamista konteksteissa, joissa ennakointi ei ole prosessin tärkein tavoite. Ilpo Alvesalon runomainen teksti ajasta, jossa elämme, todellisuudemme vitsauksesta muistuttaa, että ihmiskunnalla on haasteita, nyt sekä tulevaisuudessa. Anniina Antinranta esittää, että taide menetelmänä auttaa muotoil?oita suunnittelemaan inhimillisempiä teknologiapohjaisia palveluja esimerkkinään robottitanssitaide
Professional songwriters must, to some extent, anticipate possible future music trends. The article is based on my doctoral dissertation in the ?eld of musicology. Through research materials consisting of interviews and observations conducted at international songwriting camps, I investigate how professional pop songwriters “cope with” changes and futures in their work. Yet, in the context of the popular-music industry, foresight is almost invisible and ignored in academia. The domain of pop music is similar in many ways to that of clothing fashion, in which fast-changing trends are connected to consumer tastes. Analysoin artikkelissani sitä, miten ammattimaiset musiikintek?ät suoriutuvat muutoksista ja vaihtoehtoisista tulevaisuuksista. Keywords: creative work, pop music, fashion trends, foresightfulness K u va A J S a vo la in en. Tutkimusmateriaalini koostuu haastatteluista ja havainnoinneista kansainvälisillä musiikinkirjoitusleireillä. Avainsanat: luova työ, popmusiikki, muotitrendit, ennakoivuus Listening to the futures of pop music: foresightfulness and futureoriented thinking in the creative work of pop songwriters In this article, I explore the ways in which writers of pop songs acquire knowledge about alternative futures of music. Popmusiikin toimiala muistuttaa monin tavoin vaatetusteollisuutta, jossa nopeasti muuttuvat trendit ovat yhteydessä kuluttajien makuun. 1/21 4 Futura FM, musiikintutk?a ja musiikkitoimittaja Väitöskirja (Helsingin yliopisto) tarkastetaan julkisesti kesäkuussa 2021 riikka.hiltunen@gmail.com Riikka Hiltunen REFEREEARTIKKELI Popmusiikin tulevaisuuksia kuuntelemassa – Ennakoivuus ja tulevaisuuteen suuntautunut ajattelu musiikintekijöiden luovassa työssä Tässä artikkelissa tarkastelen popmusiikintek?öiden tapoja hankkia tietoa musiikin vaihtoehtoisista tulevaisuuksista. Silti ennakointi on melko näkymätöntä populaarimusiikkiteollisuudessa ja jäänyt tähän saakka huomiotta musiikintutkimuksessa. The foresight identi?ed in the analysis ranges from implicit to explicit, from intuitive to rational, from individual to collective and from tactical to visionary. Ammattimaisten musiikintek?öiden on jossain määrin ennakoitava tulevia musiikkitrendejä. Artikkeli perustuu musiikkitieteen väitöskirjaani. Analyysissa identi?oidut ennakoinnin tavat ulottuvat implisiittiittisistä eksplisiittisiin, intuitiivisista rationaalisiin, yksilöllisistä kollektiivisiin ja taktisista visionäärisiin
Toynbeen mukaan popin yhteinen nimittäjä on juuri pieni luova panos (Toynbee 2000, 35?52 ja 66). Luomisen hetkellä olemassa oleva teosten kenttä ei ole identtinen julkaisuhetken teosten kentän kanssa, sillä useat toim?at luovat yhtä aikaa popmusiikin tulevaisuutta ja aikaväli kappaleen luomisen ja julkaisemisen välillä saattaa venyä jopa vuosiin. Populaarimusiikin tutk?a Jason Toynbee (2000) on teoretisoinut popmusiikin tekemisen rajoituksia sosiologi Pierre Bourdieun (1993) käsitteisiin nojaten. Uuden ja erilaisen musiikin tekeminen on näissä olosuhteissa haastavaa, eivätkä musiikintek?ät helposti kuule mahdollisuuksia,. Painopiste artikkelissani on musiikintek?öiden tietoisissa ja tiedostamattomissa tavoissa hankkia tietoa popmusiikin vaihtoehtoisista tulevaisuuksista. Populaarimusiikin kentällä ennakointi on kuitenkin huomattavasti näkymättömämpää kuin vaatetusteollisuudessa, eikä aiemmassa populaarimusiikin tutkimuksessa ole tutkittu, miten musiikintek?ät ottavat työssään huomioon mahdollisia tulevia musiikin muutoksia tai pyrkivät vaikuttamaan niihin. Musiikintek?ät tekevät luovia valintojaan rajoitetussa mahdollisuuksien tilassa, jossa konventionaalisilla valinnoilla on lähes magneettinen vetovoima. Musiikintek?ät toimivat musiikkiteollisuuden viitekehyksessä ja luovat tuotteita eli musiikkikappaleita jatkuvasti muuttuville markkinoille. Uutuuden ja tuoreuden lisäksi musiikintekijöiden on tuotettava jossain määrin samuutta. Aikakauslehdet kuuluttavat tulevien kausien muotivärejä, ennakointi on osa vaatesuunnittel?oiden koulutusta ja trenditoimistot tarjoavat ennakointipalveluja. Popmusiikin ymmärtäminen muotina avaa musiikin suhdetta aikaan ja antaa perusteita oletukselle, että ennakoinnilla on relevanssia myös musiikintek?öiden luovassa työssä. Nuutinen 2004, 20?21). Vaatemuotiteollisuuden tapaan populaarimusiikki on kaupallistettua taidetta, ”kulttuuriteollisuuden ja kulutusteollisuuden hybridi” (Hesmondhalgh 2007, 14). Musiikkiteollisuuden viitekehys, luova ajattelu ja tulevaisuuteen suuntautunut ajattelu Popmusiikin ala on hedelmällinen maaperä ennakoinnin tarkastelemiseen luovassa työssä. Musiikkiteollisuus muistuttaa vaatetusteollisuutta, jossa trendit vaihtuvat nopeasti, ja niiden ennakointi toimialalla, mediassa ja tutkimuksessa on keskeistä ja näkyvää. Toisin kuin trendisosiologiassa tai tulevaisuudentutkimuksessa, jossa trendillä viitataan muutoksen prosessiin tai kehityssuuntaan (esim. Vejlgaard 2008, 8; Heinonen et al. Tietyt säännöt ja konventiot on otettava huomioon, jotta popkappale yhä tunnustettaisiin popkappaleeksi. Musiikin syklien mukana myös yleisön maku muuttuu, ja päinvastoin. Artikkelissani valotan popmusiikin tek?öiden ennakoivuutta, eli heidän kykyään ja tapojaan suoriutua (vrt. 2017, 311), populaarimusiikissa trendit ymmärretään muotiteollisuuden tapaan useimmiten kulloinkin suosiossa oleviksi tyyleiksi tai tehokeinoiksi, jotka popkappaleissa voivat liittyä esimerkiksi tempoon, musiikkigenreen, muotoon tai tuotantoteknisiin seikkoihin (esim. Luovan ilmaisun lisäksi heidän on otettava huomioon musiikkiteollisuuden edustajien eli ”portinvart?oiden” sekä yleisön toiveita, ja pohdittava, mikä tulee myymään. Useimmat popkappaleet ovat samankaltaisia esimerkiksi pituudeltaan, lyyrisiltä teemoiltaan ja harmonioiltaan. Tough 2017; vrt. Musiikkitrendit ovat eräänlaisia ”cooliuden” ja tuoreuden inkarnaatioita. Tsoukas & Shepherd 2004) ja tehdä työtään jatkuvien musiikillisten muutosten keskellä. Niin vaatemuodissa kuin popmusiikissakin pinnalla olevat asiat muuttuvat usein, ja edelläkäv?äkuluttajat haluavat erottautua muista löytämällä aina jotain uutta. Musiikintek?ät pyrkivät pysymään muutoksista ajan tasalla ja luomaan jotain uutta, ”coolia” ja tuoretta (Hiltunen 2016, 21?24; Taylor 2016, 62; Tough 2017, 81). 5 1/21 F Riikka Hiltunen Suomalaiset, kansainvälisille markkinoille tähtäävät popmusiikin tek?ät työskentelevät alalla, jolla kilpailu on kovaa sekä yleisön odotukset nopeasti muuttuvia ja jolla kappaleiden julkaisuprosessi saattaa olla hidas. Artikkeli perustuu musiikkitieteen väitöskirjaani (Hiltunen 2021), jossa analysoin ennakoinnin tapojen lisäksi niitä käsityksiä, arvoja ja uskomuksia, jotka vaikuttavat musiikintek?öiden ennakoivuuteen ja tulevaisuuteen suuntautuneeseen ajatteluun. Musiikintek?öihin kohdistuu monia, osin keskenään ristiriitaisia odotuksia: heidän tulisi luoda musiikkia, joka on samaan aikaan uutta mutta tuttua, ajankohtaista mutta aikaa kestävää
Myös popmusiikkia tehdessä mahdollisuuksien tilaa rajaavat tieto menneisyydestä ja nykyhetkestä sekä ajatukset tulevaisuuksista. Leireillä musiikintek?ät pyrkivät luomaan kappaleita, joita heidän kustantajansa voivat tarjota kansainvälisten artistien esitettäviksi ja julkaistaviksi. Leireille valitut musiikintek?ät täyttävät kolme tutkimukselleni keskeistä kriteeriä: he työskentelevät kansainvälisellä kentällä, he ovat jo saaneet kappaleitaan julkaistuksi ja he käyttävät työskentelyssään popmusiikissa yleistynyttä yhteiskirjoittamismenetelmää (co-writing). Tällöin mahdottomuuksista voi tulla mahdollisuuksia. Keskeinen tutkimustani ohjaava oletus on, että popmusiikin tekemisessä luova ajattelu ja tulevaisuuteen suuntautunut ajattelu ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa, ja ennakoivuus voi edesauttaa popmusiikintek?öitä luomaan jotain vähemmän konventionaalista. Työskentelin Music Finlandissa vuosina 2015?2017, joten suhteeni organisaatioon ei ole neutraali. Popmusiikilla viitataan suurelle yleisölle suunnattuun, ammattimaisesti tuotettuun populaarimusiikin alalajiin. Popmusiikin tulevaisuuksia kuuntelemassa. Teosviennillä tarkoitetaan suomalaisten musiikintek?öiden ulkomaisille esiintyjille tekemiä, julkaistuja kappaleita, jotka tuovat tuloja Suomeen (Hiltunen & Hottinen 2016). Toynbeen teoriassa on tulevaisuusajatteluun viittaavia ulottuvuuksia, mutta tutk?a ei eksplisiittisesti viittaa tulevaisuusajatteluun tai käytä tulevaisuudentutkimuksen termejä tai teorioita. Tämä viivettä sisältävä käytäntö vahvistaa oletustani siitä, että 1 Termi musiikintek?ä viittaa tutkimuksessani pääasiassa kahdenlaiseen musiikintek?ärooliin: melodioita ja tekstejä tekeviin toplinereihin ja demotuotantoa tekeviin tracker-tuottajiin. 1/21 6 Futura jotka s?aitsevat mahdollisuuksien tilan ”ulkoreunoilla” tai sen ulkopuolella. Samaa tematiikkaa käsittelee tutkimukselleni inspiraationa toiminut Ana Nuutisen (2004) väitöskirja, joka valottaa ennakointia erottamattomana, automaattisena ja intuitiivisena osana muotisuunnittel?oiden työtä. Song Castleja A-Pop Castle -leirien tavoitteena on edistää suomalaisen popmusiikin teosvientiä. Ennakoivuuteen käsiksi haastattelemalla ja havainnoimalla Tutkimukseni aineistona on kahdeksan suomalaisen ammattimusiikintek?än 1 teemahaastattelut vuosilta 2014?2019 ja musiikintekoprosessien havainnoinnit kolmella kansainvälisellä musiikinkirjoitusleirillä vuosina 2015, 2017 ja 2018. Nykyhetkestä poikkeavan tulevaisuuden kuvitteleminen voi tuottaa innovaatioita, sillä se saa toim?at ajattelemaan askelia ja hyppyjä kohti kuviteltuja tulevaisuuksia, ja innovaatiot voivat toimia polkuina tulevaisuuksiin (Van der Duin & Den Hartigh 2009, 342 ja 344; Gordon et al. Muodintutkimuksessa tulevaisuuteen suuntautuneella ja luovalla ajattelulla on nähty vahva yhteys. 2 Vuoteen 2012 saakka Music Export Finland. Tulevaisuuteen suuntautunut ajattelu vapauttaa toim?oita aiemmista ideoista ja skeemoista, aktivoi kuvittelemaan muutosta ja auttaa tuottamaan uusia ideoita (Koh & Leung 2019). Tutkimuskohteenani ei ole kuitenkaan Music Finlandin toiminta, vaan olen käyttänyt Music Finlandin leirejä aineiston rajaamiseen. Musiikkialan tiedotusja vientiorganisaatio Music Finland 2 on järjestänyt vuodesta 2007 lähtien leirejä, joilla tuodaan yhteen suomalaisia ja kansainvälisiä musiikintek?öitä, ja tutkimukseeni haastatellut ja havainnoidut henkilöt on valittu leiriosallistujien joukosta. Tek?ärooleista lisää ks. Hiltunen (2021). Ennakointi voi myös toimia ärsykkeenä toiminnalle (Bootz 2010, 1590; Rohrbeck & Gemünden 2011). Kappaleen matka tek?ältä artistille voi kestää pitkään, sillä levy-yhtiöt ja artistit voivat pitää kappaleita harkinta-aikana pidossa, jonka aikana niitä ei voi tarjota muille artisteille. Oletustani tukevia tutkimuksia on tehty muodintutkimuksen, tulevaisuudentutkimuksen ja psykologian aloilla. Ajattelu muistuttaa Sohail Inayatullahin (2008, 7?8) tulevaisuuskolmiota, jossa tulevaisuutta muovaa tulevaisuuden veto, nykyhetken työntö ja menneisyyden paino ja jossa tulevaisuustila jää näiden keskelle. Mathilda Tham (2008, 184 ja 192) luonnehtii muotiennakointia itsessään luovaksi työksi ja päinvastoin: ”Muotisuunnittelu itsessään perustuu kognitiiviseen ja hiljaiseen tietoon pohjautuvaan mahdollisten, todennäköisten ja toivottavien tulevaisuuksien prosessointiin” (kirjoittajan käännös). 2019). Välissä on myös esimerkiksi levy-yhtiöiden edustajia, joiden tulee hyväksyä kappale ennen kuin se päätyy julkaisuksi
Musiikkia kuuntelemalla musiikintek?ät muodostavat käsityksensä mahdollisuuksien tilasta, joka voi laajentua tai siirtyä, kun tek?ät havaitsevat uusia trendejä. Näin pystyin identi?oimaan myös tulevaisuuteen suuntautumisen tapoja, jotka eivät vastanneet odotuksiani. Bal 2009). Yksi tietoisemmin ennakointia tekevistä musiikinte3 Käytän haastatteluaineistoon viitatessani päivämääriä erottaakseni ne lähdekirjallisuudesta. Lähestyn etnogra?sin menetelmin hankittua aineistoani etsimällä siitä ennalta määrättyjä teemoja teoriaohjaavan sisällönanalyysin (Hsieh & Shannon 2005) avulla. Teoreettisen perehtymisen pohjalta olen muodostanut käsityksen edellä mainituista kapasiteeteista, asenteista, ominaisuuksista tai toiminnasta ja pyrkinyt löytämään niiden eksplisiittisiä tai implisiittisiä ilmentymiä musiikintek?öiden narratiiveista sekä havainnoidusta työskentelystä. Tulevaisuustietoisuudella tarkoitetaan ”inhimillistä kykyä ymmärtää ja ennakoida tulevaisuutta, valmistautua tulevaisuuteen ja ottaa tulevaisuus vastaan” (Ahvenharju et al. Suppeahkon aineiston pohjalta tehtävän analyysini tavoitteena ei ole yleistää, vaan identi?oida erilaisia tulevaisuuteen suuntautumisen tapoja. Haastatteluissa lähestyin ennakoivuuden ja tulevaisuuteen suuntautuneen ajattelun teemaa kysymällä, miten musiikintek?ät suhtautuvat muutoksiin popmusiikissa ja miten mahdolliset tulevat muutokset vaikuttavat heidän työhönsä. Popmusiikin tek?öiden musiikinkuuntelu on verrattavissa muotisuunnittel?oiden ympäristön tarkkailuun: sen s?aan, että koettaisivat keksiä uusia ideoita yksin työhuoneissaan, muotisuunnittel?at selaavat muotilehtiä ja käyvät muotinäytöksissä (Nuutinen 2004, 155?156). Musiikintekijöiden sanavalinnat, kuten laskelmointi, arvailu, ennustaminen tai spekulointi valottavat myös osaltaan heidän suhtautumistaan ennakointiin. Mikäli kysymys ei johtanut teemaan, kysyin suoremmin, pitävätkö tek?ät mahdollisena tai tärkeänä tulevien musiikillisten muutosten ennakoimista. Analyysiani ja aineiston hankintaani ovat ohjanneet tulevaisuudentutkimuksen käsitteet ennakointi ja ennakoivuus (Tsoukas & Shepherd 2004), reaktiivinen, pre-aktiivinen ja proaktiivinen asenne tulevaisuutta kohtaan (Godet 2006, 6?8) sekä tulevaisuustietoisuus (Lombardo 2011; Ahvenharju et al. Ennakoivuus viittaa tutkimuksessani kykyyn, toimintaan ja asenteeseen suhteessa tulevaisuuteen. Käytin termiä ennakointi tai metaforisempia ilmaisuja, kuten ”haistella mitä on tulossa” tai ”nähdä tulevaan”. Ymmärrän tulevaisuustietoisuuden korkeamman tason kapasiteettina, edellytyksenä ennakoivuudelle. Monitieteiselle ja humanistiselle tutkimukselle tyypilliseen tapaan käsitteistä muodostettu tulkintakehys toimii eräänlaisena miniatyyriteoriana (ks. Kukin käsitteistä on työkalu musiikintek?öiden ajattelun käsitteellistämiseen, ja lainaamalla käsitteitä sekä yritysennakoinnin että psykologisemman tulevaisuudentutkimuksen haaroista olen pystynyt pysymään avoimena erilaisille tulevaisuuteen suuntautuneen ajattelun tietoisille ja tiedostamattomille muodoille. Uudet trendit sallivat uudenlaiset kokeilut ja inspiroivat uudenlaisten kappaleiden tekemiseen: ”Musta se on vaan kivaa, että musabisnes muuttuu koko ajan tai että trendit ja nää muuttuu, koska sittenhän mä saan tehdä erilaisia biisejä” (Ehnström 26.6.2017). Vain harva musiikintek?ä kertoo tekevänsä tietoista ennakointia, mutta implisiittistä tai eksplisiittistä ennakointia on identi?oitavissa jokaisessa haastattelussa. 2018). 2021, 2, kirjoittajan käännös). 7 1/21 F ennakoinnilla on relevanssia popmusiikin tekemisessä. Suoratoistopalvelu Spotify on heille ”maailmanlaajuinen arkisto” (Wirtanen 19.10.2015), jonka avulla on mahdollista pysyä ajan tasalla uusista julkaisuista. Musiikintek?ät ymmärsivät ennakoinnin eri tavoin. Riikka Hiltunen. Ajan tasalla pysymistä pidetään musiikintek?än vastuuna (Kaskinen 11.11.2015) 3 . Ennakoivuus puolestaan tulee tietoisemmaksi pre-aktiivisessa tai proaktiivisessa asenteessa, joka voi johtaa ennakointiin käytäntönä tai toimintana. Toimintaympäristön tarkkailua Popmusiikin tek?ät korostavat musiikin kuuntelemista tärkeimpänä keinonaan ylläpitää ammattitaitoaan ja pysyä tietoisena vallitsevista trendeistä. Halusin kuitenkin olla keskeyttämättä informantteja, vaikka he ajoittain ymmärsivät kysymykseni toisin kuin olin tarkoittanut
Menneisyyttä koskevalla tiedolla on popmusiikin tekemisessä yleisestikin keskeinen rooli. Ajattelumallit perustuvat käsityksiin trendeistä sekä vallitsevina ilmiöinä että muutosprosesseina (vrt. Monet musiikintek?öistä ovat kiinnittäneet huomiota menneisyydessä toistuneisiin Popmusiikin tulevaisuuksia kuuntelemassa. Musiikintek?ät voivat tehdä myös eksplisiittisiä tai implisiittisiä viittauksia aiemmin julkaistuihin kappaleisiin. Yrittää päästä sinne samaan […] Ja siihen pääsee parhaiten, että kuuntelee, yrittää pysyä kartalla siinä mitä tuolla tehdään ja vähä aavistella […] Mitä seuraavaks maailmalla vois tapahtua, minkälainen seuraava Madonnan levy on. (Wirtanen 19.10.2015) ”Suuri maailma” on tiedonlähteenä monien muidenkin musiikintek?öiden ennakoinnissa. Johdattelevaan kysymykseeni siitä, voisiko musiikin muutoksia ennakoida esimerkiksi elokuvien tai vaatetusmuodin perusteella, muutamia jälk?ättöisesti auenneita yhteyksiä mainittiin. Yksi musiikintek?öistä toteaa, että Suomen musiikkitrendejä on mahdollista ennakoida jopa kymmenen vuotta eteenpäin tarkkailemalla kansainvälisiä trendejä (Siitonen 1.10.2014). Uudet ideat rakentuvat muiden tek?öiden aiempien ideoiden päälle, ja uutuuden astetta arvioidaan suhteessa jo olemassa oleviin kappaleisiin. Populaarimusiikin historiassa onkin useita esimerkkejä musiikillisista genreistä ja trendeistä, jotka ovat levinneet marginaalista valtavirtaan, kuten rap ja EDM (elektroninen tanssimusiikki). Tulevaisuudentutk?at Franz Liebl ja Jan-Oliver Schwartz (2009, 313) ovat teoretisoineet trendejä ja uutuuksien leviämistä hip hop -kulttuuri esimerkkinään. he nimenomaan kuuntelevat tulevaisuuksia. Vejlgaard 2008, 8). Menneisyyttä koskeviin havaintoihin perustuvaa järkeilyä Haastateltujen musiikintek?öiden ennakoivista ajatusmalleista vahvimmin esiin nousevat erilaiset ekstrapoloinnit. Hän arvelee trendien alkavan yleensä ”ugja indie-puolelta” (Siitonen 1.10.2014), eli niin sanotun alakulttuurin ja vaihtoehtomusiikin parista. päivän terroritekojen jälkeen (Louhivuori 21.10.2019). (Siitonen 1.10.2014) Epäformaalissa ympäristön tarkkailussaan musiikintek?ät keskittyvät pitkälti popmusiikin alaan . Tämänkaltaisten laajempien ilmiöiden tarkkailulla tai odottamattomien tapahtumien ennakoinnilla ei vaikuta kuitenkaan olevan merkittävää roolia musiikintek?öiden työssä. Yksi haastateltavista viittasi ”tiivistymisen kulttuuriin”, joka on tapahtunut käsi kädessä elokuvissa ja popmusiikissa: kaiken pitää olla nopeampaa, tiiviimpää ja tehokkaampaa (Wirtanen 19.10.2015). Toisen haastateltavan mukaan myös muuttuvat poliittiset tilanteet saattavat vaikuttaa siihen, mikä nousee suosituksi popmusiikissa, esimerkkinään yhdysvaltalaisartisti Norah Jonesin ”toivoa tuovan” musiikin suuri suosio syyskuun 11. Laajemmat kulttuuriset trendit ilmenevät usein ensin visuaalisessa kulttuurissa (Vejlgaard 2008, 41), mutta popmusiikin tek?ät eivät tuo yhteyksiä juurikaan esiin. Musiikintek?ä näkee Suomen seuraajana suhteessa muihin maihin, erityisesti Yhdysvaltoihin, Isoon-Britanniaan ja Ruotsiin, ja tämä helpottaa ennakointia Suomen markkinoiden osalta. 1/21 8 Futura k?öistä tuo esiin yleisön, artistit ja muut tek?ät ennakoinnin kohteina: Ihmiset [yleisö] hakee haasteita, hakee juttuja mitä ne ei oo aikasemmin kuulleet, koko ajan tavallaan ?iliksiä, joita ne ei oo aikasemmin ?ilistelleet. Käsitys vaikuttaa musiikintek?än työhön konkreettisesti: hän pyrkii tarkkailemaan, mitä popmusiikin edelläkäv?ämaissa tehdään. Informantit osoittavat käyttävänsä menneisyyteen liittyvää tietoa myös mahdollisten tulevaisuuksien ennakointiin. Sama haastateltava myös mainitsee, että valtavirrasta poikkeava musiikki auttaa toisinaan ennakoimaan, mitä valtavirtamusiikissa seuraavaksi tapahtuu. Tutk?at käsitteellistävät uutuuden leviämistä normalisaatioprosessina: epänormaalista tai jopa oudosta tulee uusi normaali. Musiikintek?ä osoittaa olevansa tietoinen tämänkaltaisesta trendien dynamiikasta, mutta ei usko vahvasti tiedon hyödyntämiseen työssään: Voi just kuunnella niitä underground-juttuja, indiejuttuja ja miettiä, että oisko siellä jotain, joka joskus niinkun tulis, mutta ei se tota, se miten jotkut jutut lähtee tai ei lähe, ja millä vauhdilla ne lähtee niin se on niin, vaihtelee niin paljon että sitä on yhtä vaikee ennustaa kun mitään muutakaan
Yksi tek?öistä on havainnut sanojen vähenemisen lyriikoissa (Siitonen 1.10.2014). Mediassa on havaittu, että TikTokissa suurimpaan suosioon nousevia kappaleita yhdistävät tietyt tek?ät, kuten minimaaliset lyriikat, ”droppaava” basso, ”eeppisyys” ja kaksoismerkitys, josta voi tehdä vitsin (Bereznak 2019). Lähes kaikki tek?ät uskovat, että popmusiikissa on tiettyjä elementtejä, jotka eivät todennäköisesti muutu, kuten ”perinteiset” sointukierrot, tarve musiikillisille ”koukuille” ja tietyt teemat lyriikoissa. Vaikeinta on ennakoida trendien kestoja ja kulminaatiopisteitä. Hän uskoo tuntevansa muutoksen mekanismeja tarpeeksi hyvin voidakseen tehdä tulevaisuutta koskevia oletuksia. Sisäistetty tieto on taitoihin liittyvää asiantunt?atietoa, jolla on keskeinen rooli myös popmusiikin tekemisessä. Ja sitten ehkä, sit sitä on hauska tehä siit vähän semmonen pelikin itelle että on hauska ennakoida mitä sieltä nyt seuraavaksi tulee. myös Parkkonen & Vataja 2019, 62) ovat kategorisoineet tulevaisuustiedon muotoja dokumentteihin koodattuun (codi?ed), keskusteluissa ilmaistuun (articulated), sisäistettyyn (embodied) ja huomiokentän ulkopuolella olevaan (out-of-radar) tietoon. Oletus jatkuvista vastatrendeistä perustuu menneisyyttä koskevaan tietoon, mutta tek?ä kiinnittää huomiota myös nykyhetkeen. Tulevaisuudentutk?at Mikko Dufva ja Toni Ahlqvist (2015; ks. Musiikintek?ät ennakoivat myös jatkuvuutta menneisyyden perusteella. Musiikintekijä voi joko yrittää osua trendeihin tai jättää ne huomiotta. Kategoriat ovat sovellettavissa tulevaisuutta koskevaan tietoon myös populaarimusiikin kontekstissa, vaikka musiikintek?ät tuottavatkin tietoa vähemmän tietoisesti ja sysRiikka Hiltunen. Yksi tek?öistä monitoroi vastatrendejä systemaattisesti. Sovelluksessa käyttäjät tekevät ja jakavat lyhyitä itse tekemiään videoita, joita on synkronisoitu lyhyisiin popkappaleiden katkelmiin. (Wirtanen 19.10.2015) Kommentissa on nähtävissä voimakas ennakoiva asenne. Oletukset vaikuttavat luovaan päätöksentekoon vaihtelevin tavoin: toiset käyttävät niitä seuratakseen tai ennakoidakseen trendejä, toiset tarkkailevat trendejä passiivisemmin: Trendit menevät sykleissä [...] Uskon, että jos tekee vain omaa juttua, jotain mitä rakastaa ja tekee sitä ehkä kymmenen vuotta, ehkä kaksikymmentä, ja sitten, jos vain rakastat sitä, ja sitten joskus trendi osuu sinuun hetkeksi ja sitten se taas siirtyy. Ilmaisut viittaavat intuitioon, hiljaiseen tietoon tai ”gut feelingiin”, joka on yhteistä luovalle ajattelulle ja tulevaisuustiedon hankkimiselle. Intuitiivista, rationaalista ja laskelmoivaa päätöksentekoa Edellä esiin tuodut ennakoinnin tavat ovat osin tiedostamattomia ja implisiittisiä, mutta pitkälti rationaaliseen järkeilyyn perustuvia. 9 1/21 F kaavoihin ja olettavat samanlaisten kaavojen toistuvan tulevaisuudessa. Musiikintek?ä näkee trendit aktiivisina toim?oina tai muiden toim?oiden hallitsemina sen s?aan, että hänellä itsellään olisi vaikutusvaltaa trendeihin. Toisaalta musiikintek?ät kuvaavat myös ”vain tietävänsä” tai ”aistivansa” asioita. Kehitys liittyy todennäköisesti osin sittemmin suosioon nousseeseen kiinalaiseen TikTok-applikaatioon. Oletukset jatkuvuudesta tulevaisuudessa perustuvat havaintoihin jatkuvuudesta menneisyydessä: tietyt sointukierrot ovat miellyttäneet yleisöä jo vuosikymmeniä, joten oletettavasti ne miellyttävät yleisöä myös tulevaisuudessa (Tamminen 14.1.2015). Havainto on vuodelta 2014, mutta trendi on jatkanut kehittymistään. Musiikintek?ä punnitsee todennäköisyyksiä ja nauttii mahdollisten tulevien suuntausten ennakoinnista. Hän toteaa, että ”vastaiskuja” tapahtuu melkein aina, kun trendi on vallinnut tarpeeksi kauan: Jos on joku tosi iso juttu menossa musiikissa, niin todennäkösesti, no sit sitä ei niinku pysty arvioida, että miten kauan se kestää, mutta todennäköisesti jossain vaiheessa tulee jotain ihan muuta. Dokumentteihin koodattu ja keskusteluissa ilmaistu tieto ovat eksplisiittisen tiedon muotoja, kun taas sisäistetty ja huomiokentän ulkopuolella oleva tieto ovat hiljaisen tiedon muotoja. (Sjöholm 22.12.2015, kirjoittajan käännös) Tämänkaltainen näkemys on voimakkaan deterministinen. Syklisten trendien lisäksi musiikintek?ät mainitsevat myös lineaarisia trendejä
Tällainen tieto voidaan rinnastaa myös visionääriseen intuitioon, joka laajenee ammatillisen asiantunt?uuden ulkopuolelle ja voi ulottua myös tulevaisuuksiin (Raami 2015, 64). Sen ennakoimisessa, että yleisö haluaa kuulla joululauluja tänäkin vuonna, on kuitenkin suurempi epävarmuusaspekti. He elävät samassa sosiaalisessa ja kulttuurisessa ympäristössä, ovat kiinnostuneita samoista asioista, seuraavat toistensa tekemisiä ja keskustelevat vallitsevista ilmiöistä. Pentti Malaskan ja Karin Holstiuksen (2009, 90?91) päätöksentekokategorioihin viitaten tämän tyyppisiä päätöksiä voisi luonnehtia pikemminkin taktisiksi tai opportunistisiksi. Popmusiikin tekemisen kontekstissa tällainen tieto voisi tarkoittaa ”mahdottomuuksien” (vrt. Näissä esimerkeissä kyse ei ole varsinaisesta ennakoinnista, sillä ulkoiset olosuhteet ovat tiedossa: ei tarvitse olla oraakkeli tietääkseen, että kesä ja joulu suurella todennäköisyydellä tulevat tänäkin vuonna. Musiikin tekemisen prosessissa tuottaminen ja kuluttaminen sekoittuvat: musiikintek?ät pyrkivät asettumaan yleisön asemaan, kuuntelemaan työn alla olevia kappaleitaan kuluttajien korvin ja ennakoimaan heidän reaktioitaan. Tietoisen kuuntelemisen lisäksi musiikintek?ät myös kuulevat popmusiikkia jatkuvasti esimerkiksi taustamusiikkina. Hennion 1989). Huomiokentän ulkopuolella oleva tieto viittaa luovimpiin ideoihin tulevaisuudesta, ajatuksiin, jotka haastavat normaalina pidettyä ja laajentavat mahdollisten tulevaisuuksien kirjoa (Dufva & Ahlqvist 2015, 254). 1/21 10 Futura temaattisesti kuin Dufvan ja Ahlqvistin analysoimissa ennakointityöpajoissa tehdään. Johdattelevalla kysymyksellä sain kuitenkin yhden musiikintek?öistä kuvittelemaan musiikillisten harmonioiden katoamista asiana, joka liikkuu mahdollisen ja mahdottoman rajapinnassa. Heti kun mä alan kuuleen, aistia et okei nyt tuolla on tommosta, niin sithän mä voin sanoa, mä oon opiskellut sen verran paljon musaa ja tekstiä, että mä tiedän sitten mihin se, tai mitkä on ne mahollisuudet et… Okei huomaa, että jos joku tietty artisti joka on tosi iso alkaa tekeen jotain vähän tietyn tyyppistä, niin sitten tietää että okei, no nyt tulee oleen todella paljon semmosii kopioita tästä. Yleisön vastaanoton ennakointi onkin yksi eksplisiittisimpiä tulevaisuuteen suuntautuneen ajattelun muotoja musiikin tekemisessä, ja tällainen antisipaatio on tunnistettu jo aiemmin populaarimusiikin tutkimuksessa (esim. Sekä luovassa työssä että ennakoinnissa intuitio ja rationaalinen päättely täydentävät toisiaan (Godet 2006, 2; Lombardo 2011, 38). Toynbee 2000, 40) kuulemista. Vaikka musiikintek?ät perustelevat monia valintojaan henkilökohtaisella maulla tai tunteella, on mahdollista, että tunne tai maku on luonteeltaan kollektiivisempaa kuin tek?ät itsekään ymmärtävät (vrt. […] Heti kun näkee että okei, nää on nousseet listoille, niin nää tulee oleen ne biisit, jotka sit määrittelee suunnilleen minkälaista tempoa pitää olla ja minkälaista energiaa ja, ja rakennetta ja tämmöstä. Tulevaisuuden tekemistä Luominen on jo lähtökohtaisesti vaikuttamista ja muutoksen tekemistä. Lähes kaikki luovuuden määritelmät sisältävät kriteerin uutuudesta tai originaaliudesta: luovuus on sellaisen tuotteen tai idean tuottamista, joka on epätavallinen, uusi tai uniikki sekä käyttökelpoinen tai sopiva Popmusiikin tulevaisuuksia kuuntelemassa. Toisessa ääripäässä ovat musiikintek?öiden kertomat esimerkit joulukappaleiden ja kesähittien kirjoittamisesta. Musiikintek?ät selittävät tällaisia tilanteita ”kapealla estetiikan alueella” (Oiva 27.4.2018), sattumalla tai ”kollektiivisella mielellä” (Siitonen 1.10.2014). Bell 2003: xii). Tämä voi johtaa myös samankaltaisten tulevaisuuksien kuulemiseen. Yksi haastateltavista koki sekä aistivansa että pystyvänsä kokemuksensa perusteella päättelemään, millaisia kappaleita artistit etsivät lähitulevaisuudessa. Et se on niinku tosi helppo yleensä seurata et suunnilleen mitä… (Ehnström 26.6.2017) Intuitiivisella ennakoinnilla saattaa olla roolinsa myös tilanteissa, joissa kaksi suomalaista musiikintek?ää on toisistaan tietämättä luonut jotain yllättävän samankaltaista. Blumer 1969). Tulevaisuuden kuvitteleminen pitkälti muuttumattomana voi olla yksi rajoite musiikintek?öiden luovuudelle ja uusien ideoiden keksimiselle (vrt. Popmusiikin tekemisessä viimeksi mainitulla tulevaisuustiedon muodolla ei näytä aineistoni perusteella olevan erityistä relevanssia, sillä musiikintek?ät painottavat pienten muutosten tekemistä sekä samuuden tuottamista ja ennakoivat usein jatkuvuutta
Tämä voi tapahtua yksittäisten kappaleiden kautta: joskus pinnalle nousee kappale, josta yhä useammat tek?ät alkavat ottaa vaikutteita. 2018, 9) Populaarimusiikkia voidaan pitää erityisalana, johon on melko helppo päästä sisään (Toynbee 2000, 40?41). (Ahvenharju et al. Että jos sä alat tekeen jotain hirveen erikoista täällä ja näihin, vaikka eurooppalaisille markkinoille, niin ei se tuu elättämään sua. Kuka tahansa voi ainakin teoriassa luoda kannettavalla tietokoneella kotonaan kappaleen, jakaa sen internetin kautta kuulijoille eri puolilla maailmaa, ja kappale voi nousta kansainväliseksi hitiksi. Hän kokee ammatillisesti järkevämmäksi tehdä pieniä muutoksia, sillä ”tiettyjen piirien” arvostuksen s?aan pyrkimyksenä on elättää itsensä musiikintek?änä. Näin ollen musiikintek?öiden käsitykset heidän omasta asemastaan musiikkiteollisuudessa vaikuttavat suuresti heidän proaktiivisiin pyrkimyksiinsä. ”Toim?uususko” on yksi Ahvenharjun ja kollegoiden kehittämän tulevaisuustietoisuusmallin rakennuspalikoista: voidakseen olla tulevaisuustietoinen, yksilöllä on oltava myös uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Taylor 2016, 121). Runco & Jaeger 2012). Musiikintek?ät olivat epäonnistuneet sen arvioimisessa, mitä yleisö ja portinvart?at olisivat Suomessa valmiita vastaanottamaan. Niin se ei oo järkevää jotenkin toimia sillä lailla. Ei pidä olla liian cool myöskään. Mutta kun mulla on ainakin tähtäimessä koko ajan se, että mä voisin, pystyisin elättämään itteni tällä. Monien musiikintek?öiden ennakoivuuteen ja toim?uususkoon vaikuttaakin vahvasti myös se, että he kokevat musiikkitrendeihin liittyvien vaikutusmahdollisuuksien olevan jollakulla muulla kuin heillä itsellään. Toiset painottavat myös yleisön kasvanutta roolia sen määrittämisessä, mistä ilmiöistä nousee trendejä. (Tamminen 14.1.2015) Sen lisäksi, että musiikintek?ällä on alhainen usko vaikutusmahdollisuuksiinsa, tek?ä puntaroi proaktiivisen toiminnan riskejä ja järkevyyttä. Sä voit saada jotain arvostusta jossain tietyissä piireissä sillä mutta. Että ei ne, ne trendit tulee kyllä ihan muualta… Ja etenkin Suomessa mun mielestä toimii muutenkin melkein enemmän semmonen metodi, että sä keksit... Tai tavallaan joo, sä voit tehä jotain tuoretta mutta siinä on aina oltava jotain tuttua. Tutkimuksessani olen tarkastellut myös musiikintek?öiden proaktiivisuutta, tarkoittaen sillä ensis?aisesti musiikintek?öiden pyrkimyksiä vaikuttaa kansainvälisen popmusiikin alaan ja aloittaa laajempia musiikkitrendejä. On väitetty jopa, että viimeaikaiset muutokset musiikkiteollisuudessa ja jakelukanavissa ovat mahdollistaneet lähes kenen tahansa pääsyn kansainvälisille popmusiikkimarkkinoille (esim. Musiikintek?öiden näkemykset ovat osin keskenään ristiriitaisia, mikä kenties selittyy musiikRiikka Hiltunen. (Ehnström 26.6.2017) Musiikintek?ä kokee olleensa kollegansa kanssa edellä aikaansa ennakoituaan tulevia trendejä ja pyrittyään tuomaan niitä Suomeen. Toinen musiikintek?ä on oppinut samankaltaisista riskeistä kantapään kautta: Me tehtiin monta vuotta […] vähän mönkään, että me tehtiin liian kokeellista, just täällä Suomessa varsinkin, liian erikoista saundia, ja sit se tavallaan, jos on vuosi tai pari vuotta trendejä edessä niin, tavallaan että kun pystyy analysoimaan, että mitä maailmalla, minkälaista musaa vois tehä niin et se ois trendikästä ja sitten koettaa tehdä sitä Suomeen, niin sit sä oot vähän liian edessä, koska se kuitenkin muuttuu niin hitaasti, kun se tulee tänne Suomeen että. 11 1/21 F (ks. esim. Voidakseen vaikuttaa tiettyyn erityisalaan luovalla toim?alla on oltava pääsy alalle. Musiikintek?ä kokee myös, ettei ole vielä asemassa, jossa hänen ideoitaan hyväksyttäisiin yhtä varauksetta kuin tunnustetumpien musiikintek?öiden. Se on ehkä vähän semmonen tuulimyllytaistelu sen takia, koska ei niinku Mikko Tamminen Suomesta pysty määrittelemään pop-musaa uudelleen [naurua]. Tämä vaikeuttaa ennakointia: ”Nykyään on musassa semmoset ostajan markkinat että, että yleisö valitsee ne suosikkinsa, ja sitä on aika vaikee kyllä ennustaa tavallaan” (Siitonen 1.10.2014). Haastattelemani musiikintek?ät tunnistavat tämän mahdollisuuden, mutta valtaosalla heistä on alhainen usko omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa. Tällöin reaktiivisuus suhteessa trendeihin voi olla pitkällä tähtäimellä uran kannalta trendiproaktiivisuutta tulevaisuustietoisempi valinta. Musiikintek?öiden esiin tuomia vaikuttajia ovat ei-suomalaiset musiikintek?ät ja artistit sekä levy-yhtiöt ja musiikkikustantajat
Bell 2003, xiii; Tham 2015, 285?287, Parkkonen & Vataja 2019, 67). Ennakoinnit muokkaavat tulevaisuutta myös popmusiikin tekemisen kontekstissa (vrt. 1/21 12 Futura kiteollisuudessa käynnissä olevilla rakennemuutoksilla. Oletukseni mukaisesti tulevaisuuteen suuntautunut ajattelu on osa musiikintek?öiden luovaa ajattelua, ja ennakoinnit vaikuttavat koettuun mahdollisuuksien tilaan joko sallivasti tai rajoittavasti. Toisaalta musiikintek?öiden ymmärrys systeemin kompleksisuudesta, ennakoinnin vaikeudesta ja tulevaisuuden avoimuudesta viittaa niin ikään kohonneeseen tulevaisuustietoisuuteen (vrt. Glenn 2009, 3), mutta vasta vähän tiedetään siitä, miten tulevaisuuksiin orientoituminen vaikuttaa luovaan työhön. Luovuuden merkitys tulevaisuusajattelussa on tunnistettu (esim. Musiikintek?ät ennakoivat sekä jatkuvuutta että muutosta ja käyttävät ennakoinnissaan tietoa popmusiikin erityisalan menneisyydestä, nykyhetkestä ja jossain määrin myös kuvitelluista tulevaisuuksista. Tapinos ja Pyper (2018) ovat peräänkuuluttaneet tutkimusta, joka valottaisi ei-ammattimaista ennakointia, ja työni kontribuoi heidän osoittamaansa tutkimukselliseen aukkoon popmusiikin erityisalan kontekstissa. Artikkelissani olen tehnyt näkyväksi musiikintek?öiden ennakointiin liittyviä ajattelumalleja ja käsityksiä, jotka ovat olleet piilossa ja musiikintek?öidenkin keskuudessa osin tiedostamattomia. Heidän ennakointinsa on samankaltaista ”kaikkien tekemän” ennakoinnin (Hines & Gold 2015, 100) tai ei-formaaleihin tekniikoihin perustuvan ”eteenpäinkatsomisanalyysin” (Tapinos & Pyper 2018) kanssa. Popmusiikin tulevaisuuksia kuuntelemassa. Erilaiset tulevaisuusasenteet sekoittuvat sekä lyhyen tähtäimen ja pitkän tähtäimen tavoitteet vaikuttavat musiikintek?öiden ennakoivuuteen. Yhdessä havainnoimistani sessioista (Song Castle 22.5.2018) musiikintek?ät kävivät lyhyen keskustelun vallitsevista trendeistä ja totesivat yksimielisesti, että ”sielukas” musiikki ei tule koskaan kuolemaan, viitaten sillä erityisesti melodiseen musiikkiin, ”oikeisiin lauluihin”, jollaista keskustelun mukaan esimerkiksi englantilainen laulaja-lauluntek?ä Ed Sheeran edustaa. Monet musiikintek?öiden ajattelumalleista muistuttavat formalisoituja tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä, mutta ne ovat vähemmän tiedostettuja tai systemaattisia. Musiikintek?ät voivat vaikuttaa tulevaisuuksiin myös jakamalla tietoa havaitsemistaan trendeistä. 2018). Tutkimuksessani identi?oidut musiikintek?öiden ennakoinnin tavat ulottuvat implisiittisistä eksplisiittisiin, intuitiivisista rationaalisiin, yksilöllisistä kollektiivisiin ja taktisista visionäärisiin. Laajemman tutkimukseni (Hiltunen 2021) perusteella ennakoivuuteen vaikuttavat monet käsitykset, arvot, motiivit ja uskomukset, joista tämän artikkelin puitteissa olen pystynyt käsittelemään vain pientä osaa. Tutkimuksellani olen pyrkinyt laajentamaan käsitystä tulevaisuuteen suuntautuneesta ajattelusta ja ennakoinnista sekä valottamaan luovan työn ja tulevaisuuteen suuntautuneen ajattelun suhdetta musiikin tekemisen kontekstissa. Monet tek?öistä pitävät ammatillisesti järkevimpänä suhtautua musiikkitrendeihin reagoivasti tai olla jopa huomioimatta niitä. Musiikintek?ät toimialaa koskevan tulevaisuustiedon tuottajina Tulevaisuudentutk?at ovat havainneet taiteil?oiden herkkyyden tulevaisuuksiin (esim. Popmusiikin tek?öiden ennakointi näyttää asettuvan systemaattisen yritysmaailmassa tehtävän ennakoinnin ja henkilökohtaisemman tulevaisuusorientaation kiintoisaan välimaastoon. Jopa systeemin keskeisten toim?oiden on vaikea muodostaa käsitystä asemastaan systeemissä. Tällainen yksimielinen ennakointi rohkaisee musiikintek?öitä luomaan ”sielukasta” musiikkia, jolloin melodisia kappaleita on yhä yleisön saatavilla. Musiikintek?öiden ennakointi kohdistuu vahvasti nimenomaan musiikin alaan: popkappaleisiin ja niitä ympäröiviin markkinoihin. Glenn 2009, 3; Lombardo 2011), mutta tutkimukseni kääntää asetelman toisin päin, havainnollistaen tulevaisuuteen suuntautuneen ajattelun merkitystä luovassa työssä. Toiset puolestaan pitävät ”aallonharjalla sur?ailua” välttämättömänä osana työtään (Siitonen 1.10.2014). Ahvenharju & al. Siinä, missä muotiennakoinnissa visuaalisilla vihjeillä on todettu olevan keskeinen merkitys, musiikintek?ät osoittavat, että popmusiikin tulevaisuuksia kuunnellaan ja kuullaan, järkeillään ja tunnetaan
13 1/21 F Tutkimusaineisto, johon artikkelissa viitattu Havainnointi Song Castle -musiikintekoleirillä Järvenpään Kallio-Kuninkalassa 22.5.2018. 13?23. Raami, Asta (2015): Intuition unleashed: on the application and development of intuition in the creative process. Hesmondhalgh, David (2007): The cultural industries. Aalto-yliopisto, Helsinki. Godet, Michel (2006): Creating Futures: Scenario Planning as a Strategic Management Tool. 251?268. Hiljainen, implisiittinen ja eksplisiittinen tieto muodin ennustamisessa. 99–111. The Ringer.com. 27.9.2020. Malaska, Pentti & Karin Holstius (2009): Modern Futures Approach, Futura 1/2009, s. theringer.com/tech/2019/6/27/18760004/tiktokold-town-road-memes-music-industry>. Verkkojulkaisu. 10, issue 3, s. The Millennium Project. Väitöskirja. 1277?1288. 2. Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, Helsinki. Hennion, Antoine (1989): An Intermediary Between Production and Consumption: The Producer of Popular Music, Science, Technology & Human Values 14(4), s. 2. Journal of Futures Studies 16(1), s. Methods of Futures Research, s. Kaskinen, Elias (2015): Helsinki 11.11.2015. Gordon (toim.): Futures Research Methodology – Version 3.0. painos. 313?327. Louhivuori, Eva (2019): Helsinki 21.10.2019. Teoksessa Glenn, Jerome C. 1–21. 27, s. Bourdieu, Pierre (1993): The Field of Cultural Production. Väitöskirja. Teoksessa Heinonen, Sirkka, Osmo Kuusi & Hazel Salminen (toim.): How Do We Explore Our Futures. Oiva, Timo (2018): Skype 27.4.2018. (2009): Genius Forecasting, Intuition, and Vision. 19?46. Bereznak, Alyssa (2019): Memes are the New Pop Stars: How TikTok Became the Future of the Music Industry. 1588?1594. Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja. Gordon, Adam Vigdor, René Rohrbeck & Jan Oliver Schwarz (2019): Faster Horses' Won't Work: Bridging Strategic Foresight and Design-Based Innovation. 1?31. painos. Haastattelut: Ehnström, Axel (2017): Helsinki 27.6.2017. Blumer, Herbert (1969): Fashion: From Class Di?erentiation to Collective Selection, The Sociological Quarterly Vol. Nuutinen, Ana (2004): Edelläkäv?ät. Parkkonen, Pinja & Katri Vataja (2019): Näkökulmia ja lähestymistapoja tulevaisuustyön ja ennakoinnin arviointiin, Futura 1/2019, 60?73. Polity Press, Cambridge. Essays on Art and Literature. 301?312. 16.11.2020. Riikka Hiltunen. Koh, Brandon & Angela K.-y. Lombardo, Thomas (2011): Creativity, Wisdom, and Our Evolutionary Future. Wirtanen, Ilkka (2015): Helsinki 19.10.2015. Tamminen, Mikko (2015): Skype 14.1.2015. (toim.): Lessons for the future: the missing dimension in education, xi?xvi. 400?424. Routledge-Falmer, Lontoo. Hiltunen, Riikka (2016): Luovia valintoja rajoitetussa tilassa: Popkappaleen tekeminen ryhmätyönä Biisilinna 2015 -leirillä, Etnomusikologian vuosikirja Vol. Hines, Andy & Je. Havainnoidut tek?ät: Andrew Jackson (Iso-Britannia), Minna Koivisto (Suomi), Kalle Lindroth (Suomi). Heinonen, Sirkka, Osmo Kuusi, So. Dufva, Mikko & Toni Ahlqvist (2015): Knowledge creation dynamics in foresight: A knowledge typology and exploratory method to analyse foresight workshops, Technological Forecasting and Social Change 94 (2015), s. & Theodore J. Kurki, Marjukka Parkkinen, Juho Ruotsalainen, Hazel Salminen & Marja-Liisa Viherä (2017): Terminology of Futures Research. Hiltunen, Riikka & Merja Hottinen (2016): Suomalaisten musiikintek?öiden popkappaleet maailmalla. Gold (2015): An organizational futurist role for integrating foresight into corporations, Technological Forecasting and Social Change 101, s. Siitonen, Pasi (2014): Helsinki 1.10.2014. <https://www. 275?291. Economica, Lontoo. 22.12.2015. Sage, Lontoo. 4?21. Selvitys teosviennin käytännöistä, nykytilasta ja menestystarinoista. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry, Helsinki. <http:// musicfinland.fi/fi/media/dokumentit/Popkappaleet_Maailmalla.pdf>. 1?13. Bell, Wendell (2003): Foreword: Preparing for the future. 1?10. Inayatullah, Sohail (2008): Six pillars: futures thinking for transforming, Foresight10(1), s. Bootz, Jean-Philippe (2010): Strategic foresight and organizational learning: A survey and critical analysis, Technological Forecasting & Social Change, 77(9), s. Gummerus, Saar?ärvi. Väitöskirja. Hiltunen, Riikka (2021): Foresightfulness in the creation of pop music: Songwriters’ insights, attitudes and actions. ISPIM Conference Proceedings 2019. The International Society for Professional Innovation Management, Manchester, s. Hsieh, Hsiu-Fang & Sarah E. No 9, s. 85?96. Sjöholm, Erik (2015): Vaasa. Leung (2019): A time for creativity: How future-oriented schemas facilitate creativity, Journal of Experimental Social Psychology 84, s. Bal, Mieke (2009): Working with Concepts, European Journal of English Studies, 13(1), s. Liebl, Franz & Jan Oliver Schwarz (2010): Normality of the future: Trend diagnosis for strategic foresight, Futures 42 (2010), s. Lähteet Ahvenharju, Sanna, Matti Minkkinen & Fanny Lalot (2018): The ?ve dimensions of Futures Consciousness, Futures 104, s. Music Finland. Teoksessa Hicks, David W. Shannon (2005): Three Approaches to Qualitative Content Analysis, Qualitative Health Research, Vol 15. Tunnuslukuja ja tutkimuksia 11. Glenn, Jerome C
Teoksessa Fletcher, Kate & Mathilda Tham (toim.): Routledge Handbook of Sustainability and Fashion, 283?292. Tapinos, Efstathios & Neil Pyper (2018): Forward looking analysis: Investigating how individuals ‘do’ foresight and make sense of the future, Technological Forecasting & Social Change, 126, s. & Garrett J. Van der Duin, Patrick A. Routledge, Lontoo & New York. 333?351. Tsoukas, Haridimos & Jill Shepherd (2004): Coping with the future: developing organizational foresightfulness, Futures, 36(2), s. Tham, Mathilda (2008): Lucky people forecast. Runco, Mark A. Henrik (2008): Anatomy of a trend. & Erik den Hartigh (2009): Keeping the balance: exploring the link of futures research with innovation and strategy processes, Technology Analysis & Strategic Management, 21(3), s. Popmusiikin tulevaisuuksia kuuntelemassa. Väitöskirja. Arnold, Lontoo & New York. 292?302. (2016): Music and capitalism: a history of the present. Tough, David (2017): An Analysis of Common Songwriting and Production Practices in 2014?2015 Billboard Hot 100 Songs, Journal of the Music & Entertainment Industry Educators Association 17(1) (2017), s. Taylor, Timothy D. University of London. Jaeger (2012): The Standard De?nition of Creativity, Creativity Research Journal, 24:1, s. McGraw-Hill, New York. Tham, Mathilda (2015): Futures of futures studies in fashion. 1/21 14 Futura Rohrbeck, René & Hans Georg Gemünden (2011): Corporate foresight: Its three roles in enhancing the innovation capacity of a ?rm, Technological Forecasting & Social Change 78 (2011), s. Toynbee, Jason (2000): Making popular music: musicians, creativity and institutions. 231?243. 79?119. 137?144. Vejlgaard. The University of Chicago Press, Lontoo. A systemic futures perspective on fashion and sustainability. 92?96
Tulevaisuudentutkimuksen välineistö tuo mukanaan tulevaisuusorientoituneisuuden taiteen perspektiiveihin. The ways of expression have also changed. Kuvataiteen olemus on näkymisessä ja nähdyksi tulemisessa. Nykyhetken tilannetta valotetaan aikamme teknisten innovaatioiden ja visuaalisten tulvien puristuksessa. Avainsanat: maalaustaide, tulevaisuus, kokeminen, esteettinen kokemus The past presents and possible futures of the art of painting The article examines the place and possible futures of (painting) art. The essence of visual art is in seeing and becoming seen. The article focuses on the experience and experimentalism of art through an interpretation of pragmatist philosophy. The uncertainty of knowledge is examined through the philosophical concept of fallibilism. Artikkelissa keskitytään taiteen kokemiseen ja kokemuksellisuuteen pragmatistisen ?loso?an tulkintakehikon kautta. The artistic experience can also evolve through learning. Myös taiteen kokeminen voi kehittyä oppimisen kautta. Taidemaalari Helsinki ja Viljandi mika.t.vesalahti@gmail.com Mika Vesalahti. The tools of future studies bring with them a future orientation to the perspectives of art. Myös ilmaisutavat ovat muuntuneet. 15 1/21 F REFEREEARTIKKELI Maalauksen menneet nykyisyydet ja mahdolliset tulevat Artikkelissa tarkastellaan (maalaus)taiteen paikkaa historiallisen jatkuvuuden kautta sekä mahdollisia tulevaisuuksia. Olennaista on osallistua tulevaisuutta kartoittavaan keskusteluun myös visuaalisen taiteen keinoin. Kuvauskohteena artikkelissa on taiteen välineiden ja havaintotapojen muutos ajan kuluessa nykyhetkeen tultaessa. Taide saattaa tavoittaa todellisuudesta ns. Maalauksen väline-erityisyys näyttäytyy tärkeänä ja vaalimisen arvoisena tulevaisuuden teknisten innovaatioiden keskellä. The current situation is illuminated by the pressure of technological innovations and visual ?oods of our time. This also gives people information about the potentials of the future more broadly. Artikkelissa pohdiskellaan maalaustaiteen mahdollista paikkaa virtuaalisissa ympäristöissä erilaisten tulevaisuusnäkymien kautta. The article considers the possible places of the art of painting in virtual environments through di?erent perspectives of the future. The instrumental speci?city of painting seems important in the midst of technological innovations. Taide rakentaa osaltaan todellisuutta ja ihmisen kuvaa siitä. Tämä antaa ihmisille tietoa tulevaisuuden potentiaaleista laajemminkin. Tiedon epävarmuutta tarkastellaan taiteellistieteellisen fallibismin kautta. Art contributes to building our reality and to our image of it. Art may capture so-called weak signals, which may play a signi?cant role in the future. The essential thing is to take part in the conversation on the future, also through visual arts. heikkoja signaaleja, joiden rooli tulevaisuudessa saattaa osoittautua merkittäväksi. The main target of the article is the change of the tools and methods of perception of art over time, as it arrives at the present
Impressionismin voi tulkita he?astaneen syntyajankohtansa tieteellisen edistysuskon eli positivismin ”viileää” asennoitumista todellisuuteen. Siksi tarkennan tulevaisuuteen maalaustaiteen läpi nähtynä. Helvetinjumalankone III. Tässä artikkelissa tulen taiteil?an kokemuksella käsittelemään taiteen ja tulevaisuudentutkimuksen yhteyksiä näiden viitekehysten kautta. Näin ollen myös tulevaisuuden visuaalisuuden kartoittamisessa kuvataiteen paikantaminen näyttelee oleellista roolia. Syntyneen epävarmuuden kartoittamisessa fallibilistinen ja pragmaattinen taide-teoreettisuus antaa tutkimusvälineet ja portin tulevaisuuden ymmärrykseen. Menneet nykyisyydet Aikaamme tultaessa taiteen näkymistavat ja -välineet ovat muuttuneet. Maalauksen oli perinteisenä ilmaisuvälineenä otettava kantaa valokuvaan uutena mediana: kieltäen tai myöntäen, sitä hyödyntäen tai etäisyyttä ottaen, jopa siitä kokonaan irtisanoutuen. Koronaviruksen tapainen pandemia muutti kertaheitolla todellisuutemme ja myös tulevaisuusvisioiden luonteen. Valokuvan yleistyessä sanomalehden uutisoinnin kuvituksina gra?ikan menetelmät jäivät yksin taiteen käyttöön ja laajensivat näin taidegra?ikan välineellistä ulottuvuutta. Impressionismissa maalausprosessiin kuuluva havainnointi ”tieteellistettiin”. Tulevaisuus on rajaton horisontti kaukaisuudessa, sisältäen kaiken mahdollisen, ja vain rajauksen kautta voi nähdä yksityiskohtiin. Kysyn tulevaisuuden estetiikan kokemuksellista rakentumista: muokkautuuko esteettinen kokeminen teknologian kautta uudenlaiseksi. myös tämän lehden takakansi sekä nettisivuni www.mikavesalahti.voog.com. Murroksena voi nähdä valokuvauksen kehittymisen 1800-luvulla, minkä kulttuurillisen paradigmaloikan jälkeen visuaalinen taide ei ollut enää entisensä. Ennustamattomuus astui kuvaan ennenkokemattomalla tavalla. Lopulta ainoa vastaukseni tulevaisuuden esittämiin kysymyksiin ovat maalaukseni (kuva 1–3) 1 . Koska identi?oin itseni taidemaalariksi, taiteen tek?äksi, joka kirjoittaessaankin määrittyy taidemaalariksi ja kirjoittaa tämän eksistentiaalisen rajauksen läpi, en lähde pohdiskelemaan tulevaisuuden taiteen mahdollisia toteutumisvälineitä ja muotoja. Tulevaisuuteen suuntaavaa taiteellistieteellistä tutkimusta kehystävät ja tälle reunaehdot asettavat ennakoitavissa olevat ilmastonmuutoksen ja ylikansoituksen kaltaiset globaalit kriisit. Maalauksen menneet nykyisyydet ja mahdolliset tulevat. Perinteinen taideteos tarvitsee toteutumistilan, jossa se voi vietellä vastavuoroiseen katsomiskokemukseen, kuten hyvä maalaus tekee. Uuden tekniikan esiinmurtautuminen ei kuitenkaan tehnyt maalaustaidetta hyödyttömäksi, vaan se muodostui osaksi maalauksen välineidentiteetin määrittelyä johtaen uusiin innovaatioihin maalaustaiteen sisällä. Vai onko kokemuksellisuus kuitenkin perustavanlaatuisesti ihmisen maailmassaolemisen perustek?öihin kiinnittynyttä. Maalaustaiteen tulevaisuuskysymykseen pyrin vastaamaan luonnostelevien skenaarioiden kautta. Mahdollisten maailmojen määrä on lukematon. 1/21 16 Futura Johdanto tulevaksi Kuvataiteen olemus on näkymisessä ja nähdyksi tulemisessa. Taiteen tulee olla esillä, jotta se voisi lumota ja ihastuttaa, mutta samalla myös herättää keskustelua, valistaa, peilata yhteiskuntaa ja provosoida (Becker 2020). Näkymisensä kautta taide rakentaa osaltaan todellisuutta ja ihmisten kuvaa siitä. Fokus ei ole visuaalisen taiteen uusien digitaalisten muotojen kartoittamisessa. pragmatistisen ?loso?an pohjalta. Tässä artikkelissa keskityn taiteen olennaisipiin ulottuvuuksiin: kokemukseen ja kokemuksellisuuteen, jotka ohittavat ilmaisumuotoihin liittyvät formaaliset seikat. Modernin murroskohdassa 1 Ks. Tässä ponnistan Kuva 1
Kuva 2. Tekninen uusintaminen mutkisti teoksen historian: alkuperäinen tek?ä ja teos katosivat toiston välineiden he?asteisiin, jolloin käsityön kautta syntynyt teoksen ”aura” katosi. Taiteen laaja saavutettavuus on täysin uusi piirre taiteen vastaanottamisessa: modernina aikana se muuttui demokraattisemmaksi. Teolliseen aikakauteen saakka taideteoksen historia rakentui sen luomisprosessin, ympäristön ja omistussuhteiden mukaan. Esimerkkinä toimii dynaaminen havainnoiminen: nopea katse ja re?eksimäinen reagoiminen tietokonepeleissä. 2000-luvun todellisuus on saavuttanut pisteen, jota edes Benjamin ei voinut ennakoida: kaikki mahdollinen taide historiallisella perspektiivillä on läsnä internetissä. Postmodernistakin puhutaan menneessä aikamuodossa. Kulttuurin kriitikko Theodor Adornon (2006) tulkinnoissa massakulttuuri tuottaa ”väärää tietoisuutta” ja latteaa puolitaiteellisuutta. Kokemuksellisuus ei itsessään kanna näitä vastakkainasetteluja. Klassisen musiikin futurismissa kaupunkikeskusten koneiden aikaansaama melu tulkittiin ja projisoitiin tulevaisuuden musiikkina. Richard Shustermanin (2004) mukaan esteettinen kokemus ylittää historiallisesti vakiintuneen taiteen käytännön. Mahdolliset nykyisyydet Elämme nykyisyyttä: modernikin on jo vanhanaikaista ja modernismi menneen yhteiskuntamuodon taiteellinen ilmentymä. Kulttuurin murros tuotti uudistuneen estetiikan. Jos musiikki koskettaa, tapahtuu tämä ennen tietoa genrerajoista ja niiden hyväksyttävyydestä musiikillisina muotoina. Virtuaalisesti toistettavissa oleva kuva ei enää vaadi museotilaa tai galleriaa ympärilleen tullakseen tavoitetuksi taiteena. Hänen mukaansa tämä ei millään muotoa tarkoita taiteen loppua, vaan taide saa ainoastaan uudet määreet. Maailman taideaarteisto avautuu muutamalla klikkauksella näytölle, jossa on mahdollista fokusoida kokonaiskuvasta hämmästyttävän tarkkoihin yksityiskohtiin. Jotta vältyttäisiin rajoittavilta ja moralisoivilta dikotomioilta uuden ja vanhan välillä, vaaditaan estetiikan kriittistä uudelleenarviointia ja laajentamista (Shusterman 2004). Benjaminin (1989) esseistisessä tutkimuksessa hahmottuu tulevaisuudelle avoin tarkastelukulma kulttuurin osa-alueesta riippumatta. 17 1/21 F Mika Vesalahti yksiulotteinen ”kartesiolainen” perspektiivi hajosi kubistiseen moniperspektiivisyyteen. Tässä suhteessa voimme vain innolla odottaa tulevia hologrammipohjaisia kuvan esitettävyyden teknologioita. Benjaminille (1989) tekniset uudistukset mahdollistavat tehokkaan tiedonsiirron ja asettavat massat keskenään tasavertaisempaan asemaan. Massojen teollistunut kulttuuri saa jyrkän tuomion. Kulttuurillinen demokratia on lisääntynyt ja korkea-/populaarikulttuurin tavoitettavuuden rajat ovat haihtuneet. Benjaminin mukaan auran käsite ei sovi modernin ajan taiteeseen, jolle on ominaista jäljennettävyys ja laaja saatavuus. Dadaistisen runouden sisäinen muoto ja visuaalinen esitys rikkoutui koneellisen vauhdin siivittämänä. Teknologisiin innovaatioihin ei kuitenkaan ole syytä suhtautua adornomaisen moralistisesti. Olemme ”jonkin” jälkeisessä ajassa. Esimerkiksi elokuva on globaalisti leviävää massojen taidetta. Kuvataiteen futurismissa koneet valtasivat aiemman luonnollisen kuvaston. Helvetinjumalankone V.. Käsitetaiteen perinteen voi tulkita johdonmukaisena ”auranpoistamisprojektina”, ensin Marcel Duchamp ja myöhemmin Andy Warhol eliminoivat tek?än alkuperäisen läsnäolon toteuttaen näin massayhteiskunnan mekaniikkaa. Nykytekninen kuvien toisinnettavuus hämmästyttäisi Benjaminiakin. Voimme ajatella Benjaminiin tukeutuen, että moderni tuottaa uudenlaista havaintokykyä. Moderni teknologia on muuntanut estetiikan pohjarakenteen, minkä Walter Benjamin (1989) pani merkille jo 1900-luvun alkupuolen eurooppalaisessa yhteiskunnassa ja tietenkin edustamassaan Weimarin tasavallassa
Joukkoviestimistä tulviva yletön informaatio suodattuu omien mieltymystemme ja havaintokykymme kautta. Perinteisessä taidehistoriassa lineaarinen ja blokkimainen peräkkäisyys luo ymmärrettävyyden. Mutta tämä häilyvyys avaakin yhteyden taiteeseen ja myös taiteelliseen tutkimukseen: valmiita vastauksia ei ole vaan löydökset ja johtopäätelmät muodostuvat kysymysten kautta. Tie tulevaisuuteen rakentuu jokaisen otettavan askeleen myötä. Mennyt Kuva 3. Tällöin ainoastaan tunteisiin heti vaikuttavilla elämyksillä on merkitystä, mutta samanaikaisina ja katoavina ne eivät auta jäsentämään todellisuutta, eivätkä ne kytkeydy toisiinsa luoden suuntaa maailmassa (vrt. Silloin on loogista, että itsekasvatuksen ja tietoisen oppimisen kautta kriittisten kulttuurillisten valintojen mahdollisuus kasvaa. Ennakoiva ajattelu on tulevaisuusorientoitunutta (Bell 1997, 115–164). Maalauksen menneet nykyisyydet ja mahdolliset tulevat. Joka tapauksessa aikamme elämyshakuisuus ei lisää kokemusvarantoamme. Perinteisessä taidehistoriassa lineaarinen ja blokkimainen peräkkäisyys on luonut ymmärrettävyyden, mutta historian kulun suoraviivaisuutta ylipäänsä olisi jo aika kyseenalaistaa. Helvetinjumalankone VI. Tulevaisuudentutkimus on tieteistä monitulkintaisin, sillä tutkimuskohdetta ei vielä ole. Tulevaisuudentutkimuksen tausta?loso?ana on ajatus ihmisestä oman elämänsä aktiivisena rakentajana (Niiniluoto 2002). 1/21 18 Futura Nykyisen simuloidun mediaseinämän edessä olemme kaikki väistämättä myös kulttuurin kuluttajia. Lukkoon lyöty historiallisen narratiivi tuottaa aikajanan, jossa historian aikakaudet erottuvat toisistaan erottuvina lohkoina. Tulevaisuus mahdollisen tietona Kysyttäessä tulevaisuuden suuntaviivoja, vastaamisen tekee vaikeaksi se, että menneestä ja nykyhetkessä saamme havainnoitua ja tallennettua tietoa, tulevasta emme. Baudrillard 1995). Richard Shusterman (2004) tiivistää: ”Vaikka teknologian kaupalliset tuotteet vaikuttavat helppotajuisilta ja hyödyllisiltä, ainakin kuluttavan yleisön on lähes mahdoton ymmärtää ja hallita teknologisen tuotannon todellisia pulmia ja mutkikkaita suhteita vallitsevaan sosioekonomiseen järjestelmään”. Uhkana on, että vain tehokkaimmat ärsykkeet läpäisevät huomiokynnyksemme ja vain vahva tehosteellinen elämys tuottaa esteettisen tyydytyksen. Tässä valotuksessa meidän tulisi opiskella esteettisen kokemuksen kielioppia ja argumentaatiota. Teorianmuodostuksessa kierretään väistämättä ”asiaa itseään” kokemuksen ytimen jäädessä koskemattomaksi. Vai onko Hollywoodin uusin, markkinointikoneiston hioma suurtuotanto meille välttämättömyys, josta emme voi kieltäytyä. Alhanen 2013). Horjumme hallinnan ja sen menettämisen välillä. Tarjolla oleva yleiskulttuurin runsaus pakottaa valitsemaan elokuvista, TV-sarjoista, musiikista, kirjallisuudesta ja kuvataiteesta omamme. Siksi vastaamisen avuksi otan tulevaisuudentutkimukseksi nimetyn tieteen. Kokemus ja kokeminen voi rikastua laadullisesti. Kuten tulevaisuudentutkimuksen pioneeri, Foundations of Futures Studies -teoksen kirjoittaja Wendell Bell tähdentää, tarkoitus ei ole tietää tulevaisuutta, vaan antaa ihmisille ymmärrystä ja parempia mahdollisuuksia tietää tulevaisuuden uhkista ja mahdollisuuksista voittaa ne. Akateemisena oppialana tulevaisuudentutkimus on etsinyt tieteellistä identiteettiään (Niiniluoto 2002). Siinä se muistuttaa teologiaa ja taidettakin, että perimmäistä tutkimuskohdetta ei voi tavoittaa. Kulutettava tuotehan sisältää aina taustarakenteenaan ideologian. Kyynisimpien äänenpainojen mukaan olemme huomaamattamme siirtyneet pelkkiin todellisuuden simulaatioihin, jolloin kysymykset aitouden perään ovat mahdottomia (vrt. Optimistit puhuvat mediakasvatuksesta ja mahdollisuudesta kouluttaa esteettistä kykyä. Valitsemmeko todellakin itse vapaasti nautittavan kulttuurituotteen todellisuuden suoratoistosta. Historiallista taustaa vasten ilmiöt ovat johdonmukaisia tavoilla, joita ne tapahtuessaan eivät ole