Muun muassa Karan koulu Hausjärvellä ja Kirkonkylän koulu Kärkölässä lakkautettiin. Keskiviikkona 30.12.2015 Hausjärven ja Kärkölän paikallislehti Numero 53 . Pelkäävien koirien perheissä toivotaan, että rakettien ampujat noudattaisivat ampumisesta annettuja määräyksiä. Monet koirat pelkäävät ilotulitusrakettien pauketta kuollakseen. klo 12.00 mennessä. Uusivuosi voi olla koiralle juhlaa tai kidutusta Kulunut vuosi oli täynnä loppuja ja päätöksiä. Heille voi soittaa nimettömänä tai nimellä. Irtonumero 1,50 euroa Vuosi 2015 oli loppuja ja sinnittelyä Hausjärvi Anu Ylimäki Vuoden vaihtumisen iloon sekoittuu koiranomistajien perheissä toisinaan ahdistusta. Palvelemme asiakkaitamme normaalisti taas torstaina 7.1.2016 klo 9.00-15.00. Aineistot lehteen pyydämme toimittamaan maanantaina 4.1. Toimistomme Lammilla on suljettuna loppiaisena keskiviikkona 6.1.2016. Tukihenkilön mentävä aukko n Sivu 2 LOPPIAISVIIKON POIKKEUSAIKATAULUT Ensi viikolla Hämeenkulma ilmestyy torstaina 7.1.2016, mutta loppiaisen vuoksi lehti lähetetään painoon aikaistetusti jo tiistaina 5.1.2016. Anu Ylimäki n Hämeenkulman vuosikooste sivut 6–25 n Sivu 3 Kärkölä, Hausjärvi Hämeenkulma Maanviljelijöiden tueksi on perustettu Maaseudun tukihenkilöverkko. Näin koiran ulkoilutusten rytmittäminen olisi helpompi suunnitella ja ikäviltä yllätyksiltä vältyttäisiin. Hämeenkulman aluetta lähinnä tukihenkilöitä on Lahdessa, Hämeenlinnassa ja Toijalassa. LOGO sanomalehtien liitto LUE SANOMALEHTIÄ.. Vertaistukiverkossa tukihenkilöinä on tavallisia ihmisiä, joista monet työskentelevät maalla eri toimialoilla. Hausjärvellä sijaitseva Miinan Monttu pitää kuitenkin vielä pintansa sinnikkäiden kuntalaisten ansiosta
klo 9-17. . – Olisi parempi puhua kuluttajatuesta, sillä maataloustuet ovat keino alentaa kuluttajahintoja. MTLH ry vastaa Tukihenkilöverkon toiminnasta, rahoituksesta ja henkilöstöhallinnosta. Ilmonen haluaa rohkaista myös nuorempia mukaan tukihenkilötoimintaan. – Kun minulle soitetaan, usein soittaja on tästä Hämeestä. Hämeessä tukihenkilöitä on yhteensä yhdeksän.. n Tukihenkilöverkossa työskentelee toiminnanjohtaja Airi Tella ja koordinaattori Maija Mielonen. Suomessa ei ole ollut tarvetta käyttää suuria määriä kasvinsuojeluaineita, kun talvi on tappanut kasvitaudit. 050 588 377, ilmoitukset@ehl.fi UUTISET: Uutistuottaja Merja Hirvisaari, puh. Jotkut kokevat tärkeäksi sen, että voi soittaa tuntemattomalle ihmiselle ja he valitsevat tukihenkilönsä ihan maan toiselta laidalta, Ilmonen kertoo. Ja työn luonteen vuoksi palkat tahtovat karata käsistä, kun työ ei oikein istu kahdeksasta neljään -raameihin. 050 371 0790, myyntipaallikko@keski-hame.fi Anne Mikkola, puh. sekä uudenvuodenpäivänä perjantaina 1.1. Toinen asia, mikä tänä vuonna on puhuttanut, on ollut EU-tukien maksun viipyminen. – Ei ole hauskaa koskaan kertoa, että elämässä on hankaluuksia. Nykyisin pyritään tehokkuuteen kaikessa. Viljelijät toivovat, että maa vihdoinkin routaantuisi. Maaseudun?tukihenkilöverkko n Tukea voi hakea nimettömänä ja yhteyttä voidaan pitää puhelimitse, sähköpostilla tai tapaamalla. Mutta elämä nyt on sellaista, että hankaluuksia aina välillä on. – Pa k k a n e n t a p p a a kasvitaudit ja routa puolestaan kuohkeuttaa maata. Silloin tukihenkilön kanssa on helppo vaikkapa tavata. Saattaa vielä olla, että puoliso on kodin ulkopuolella töissä, eikä siten jaa samaa arkea. Se aiheuttaa monenlaista harmia ja huolta. Siihen pakottaa jo se, että viljelijä elää luonnon ehdoilla. Konekannan pitää olla sellaista, että viljelijä pärjää ilman ulkopuolista työvoimaa, hän selvittää. Näilläkin seuduin on ollut muutamia eläinsuojelutapauksia, jotka olisi ehkä voitu välttää, jos apua olisi osattu hakea ajoissa, hän pohtii. Lisäksi hän on yksi neljästä osakkaasta Tippavaaran Maatalouspalvelu Oy:ssä. Kun viljelijät tapaavat toisiaan, he puhuvat yleensä säästä. Tällä hetkellä maanviljelijöillä on vaikeuksia sen vuoksi, että tukien maksu on viivästynyt. Hämäläiset saattavat olla vähän kovapäisempiä kuin muut, mutta samanlaista elämä on täällä kuin muuallakin, hän toteaa. Mikkolalle Maaseudun tukihenkilöverkko on uusi asia, mutta hän pitää toimintamallia hyvänä. – Ennen oli omavaraistalous ja työvoimaa paljon. Kun tukien määristä ja maksuajoista on epävarmuutta, se vaikeuttaa viljelijöiden verosuunnittelua sillä tilikausi päättyy vuoden vaihteessa. TILAUSASIAT, OSOITTEENMUUTOKSET: Saija Linna, puh. Monella tilalla on jo erilaisia liitännäiselinkeinoja, joiden avulla ihmiskontakteja tulee päiviin enemmän. Toisekseen osaavaa työvoimaa on vaikea saada. Hämeenkulman aluetta lähinnä tukihenkilöitä on Lahdessa, Hämeenlinnassa ja Toijalassa. – Suomen maanviljelys poikkeaa tässä suuresti muusta maailmasta. Heidän kanssaan pohditaan monenlaisia asioita. Tukihenkilöverkossa on paitsi eläköityneitä myös parhaillaan maaseudulla työskenteleviä maatalousyrittäjiä. Mikkolan mukaan ei pitäisi käyttää sanaa maataloustuki, niin paljon negatiivista palautetta se tuottaa viljelijöille. n Maaseudun tukihenkilöverkko järjestää vuosittain tukihenkilöiden peruskoulutusta. Toimintatapoja on yhtä monta kuin on avuntarvitsijoitakin. Ennaltaehkäisy on tehokkain apu Jos ei ole maanviljelyksen lisäksi muuta, voi viljelijä jäädä todella yksin. Susanna Mattila . n www.tukihenkilo.fi Seudulla on tukihenkilön mentävä aukko Maanviljelijöiden tueksi on perustettu Maaseudun tukihenkilöverkko. klo 12 ja on suljettuna uudenvuodenaattona torstaina 31.12. Heille voi soittaa nimettömänä tai nimellä. – Jos sen avulla saadaan yksikin masennustapaus ennaltaehkäistyä, on sillä jo iso vaikutus. Nyt on mennyt jo monta vuotta ilman, että maa olisi jäätynyt kunnolla. Tukihenkilöt on koulutettu tehtäväänsä ja toiminta on ehdottoman luottamuksellista. Vertaistukiverkossa tukihenkilöinä on tavallisia ihmisiä, joista monet työskentelevät maalla eri toimialoilla. Sää ja tuet puhuttavat Suomen maanviljelyksen valttikortti on ollut neljä vuodenaikaa. Palvelemme asiakkaitamme normaalisti taas maanantaina 4.1. n Noin 180 aktiivista vapaaehtoista ja tehtävään koulutettua tukihenkilöä. 050 573 9900, uutistuottaja@paikallismedia.fi Toimittaja Sari Mustjoki, puh. – Tänä vuonna oli pelkona, että sato jää saamatta, kun elokuussa satoi vettä. n Osa Maaseudun Terveysja Lomahuolto ry:n toimintaa. 040 524 2785 Toimituksen tavoitat sähköpostilla: toimitus@ehl.fi Hämeenkulman ja Paikallislehti Keski-Hämeen yhteisen toimiston paperipostija käyntiosoite on Lamminraitti 25, 16900 Lammi Viljelijä tuntee helposti olevansa yksin Lammi Susanna Mattila Maanviljelijä Marko Mikkola arvelee, että moni kollega voi helpostikin tuntea itsensä yksinäiseksi. Peruskoulutukseen haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, seuraava haku päättyy 4.1.2016. Marko Mikkola pyörittää maatilan ohella Kontion Moniapu Oy:tä, jonka palkkalistoilla on neljä työntekijää ja lisäksi alihankkijoita. Sitten kuitenkin luonto armahti ja saatiin lokakuulla hyvät puintikelit. Maanviljelijä ja yrittäjä Marko Mikkola pitää ajatusta maaseudun tukihenkilöverkosta hyvänä. Se on koko Euroopassa käytössä oleva järjestelmä, ruuan hinta halutaan pitää kohtuullisena. n Apua annetaan kaikille sitä tarvitseville ja tukisuhteessa on kyse kahden samanarvoisen ihmisen vuorovaikutuksesta. 050 588 3876, asiakaspalvelu@ehl.fi ILMOITUKSET JA LASKUTUS: Pirjo Iivonen, puh. 050 524 2785 Toimittaja Anu Ritvanen, puh. Keskiviikkona 30.12.2015 2 Toimistomme suljetaan keskiviikkona 30.12. Kun säätila on suotuisa, on ehdittävä paljon ja nopeasti, eikä silloin katsota kelloa tai mahdollista pyhäpäivää. Hämeen tukihenkilöiden aluevastaava Helena Ilmonen Lahdesta kertoo, että tukihenkilön tärkein ominaisuus on kiinnostuneisuus maaseutua ja maaseudun asioita kohtaan sekä halu kulkea rinnalla. Toiset taas pitävät tärkeänä sitä, että tukihenkilö on omalta paikkakunnalta. Tällä seudulla saatiin ihan hyvä sato. 050 360 1170 Freelancetoimittaja Anu Ylimäki, puh. Toivotamme kaikille lukijoillemme, ilmoittajillemme ja yhteistyökumppaneillemme Onnea vuodelle 2016! PALVELEMME: Entiset sähköpostiosoitteemme toimivat toistaiseksi. Siksi suomalaiset tuotteet ovat erityisiä, ja niitä pitäisi viedä maailmalle kovemmalla hinnalla, Mikkola sanoo ja viittaa tutkimustuloksiin suomalaisesta kaurasta. n Toiminta on poliittisesti, aatteellisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. n Tukihenkilö ja tuettava voivat asua samalla tai eri paikkakunnalla
Lähipoliisin tavoittaa Kärkölä Hämeenkulma Kärkölän lähipoliiseina työskentelevät ylikonstaapeli Matti Laraste, p. Tämä kannattaa etenkin pentujen omistajien huomioida ja satsata siihen, ettei paukuttelusta tehdä kovin suurta numeroa. Puolenyön jälkeen murtaudutiin R-kioskiin rikkomalla ikkuna. KarKaa 1. Perinteisten lyhtypylväsilmoitusten oheen tehokkaaksi ilmoittelukanavaksi on noussut myös sosiaalinen media. Etsi koiraa katoamisalueella rauhallisesti itse, voit ottaa mukaan kaverikoiran. Koiria enemmän hän pitää raketteja ihmisten ongelmana, sekä rakettien ampujien että koirien omistajien. Kun?lemmiKKi?. Ilotulitus määräysten mukaan Paukkuaran koiran kanssa voi alkaa uuteenvuoteen valmistautumisen jo aatonaattona tekemällä koiran kanssa oikein kunnon lenkin. – Pelokkuuden ohella esiintyy myös päinvastaista käyttäytymistä, jolloin koira voi olla paukahdukselle aggressiivinen, hän sanoo. Söderström vertaa ilotulitusta ukkoseen, jota moni ihminenkin pelkää. Pelkäävien koirien perheissä toivotaan, että rakettien ampujat noudattaisivat ampumisesta annettuja määräyksiä. Kuva lemmikistä, tuntomerkit ja yhteystietosi mutta ei koiran nimeä. Monet koirat pelkäävät ilotulitusrakettien pauketta kuollakseen. Anu Ylimäki Kovin ääniherkän koiran voi antaa mennä pahimman paukuttelun ajaksi turvaan vaikka saunan lauteiden alle. . Poliisi tutkii asiaa varkautena. Oman paikkakunnan löytöeläintaloon, eläinlääkärille ja karkurit.fi-sivulle. – Monet omistajat tekevät omalla käytöksellään tilanteesta koiralle pelottavan ja oudon. Järjen käyttö on hänen mielestään sallittua kaikissa tilanteissa. Näin koiran ulkoilutusten rytmittäminen olisi helpompi suunnitella ja ikäviltä yllätyksiltä vältyttäisiin. Muuttuneiden numeroiden puhelinluetteloja jaetaan kunnanvirastossa, kirjastossa ja Kahvikammari Kalle & Amandassa heti joulusulkujen päätyttyä. Anu Ylimäki Carita ja Nana Söderström ulkoiluttavat Iitua reippaasti uudenvuoden aatonaattona. – Kova ääni jostain tuntemattomasta, yllättävät jyrähdykset ja välähdykset. Katoamisilmoitukset. Viestitä koiralle rauhallisuutta Jotkut koirat ovat äänille siinä määrin herkkiä, että siitä aiheutuu koiran ja omistajan jokapäiväistä elämää haittaavia tilanteita, Anna Rauvanto sanoo. Anu Ylimäki Oitissa tapaninpäivä aloitettiin nyrkein ja murroin Hausjärvi Hämeenkulma Tapaninpäivän vastaisena yönä Oitissa tapahtui kaksi poliisitutkintaan johtanutta rikosepäilyä. Toisessa tapauksessa oittilaisen baarin edustalla joutui mieshenkilö pahoinpidellyksi. Saija Halin-Uulalla on ollut koiria vuodesta 1992 ja hän on asunut niiden kanssa Turun keskustassa, Helsingin lähiössä ja nyt Ryttylässä. 3 Keskiviikkona 30.12.2015 Uusivuosi voi olla koiralle juhlaa tai kidutusta Hausjärvi Anu Ylimäki Vuoden vaihtumisen iloon sekoittuu koiranomistajien perheissä toisinaan ahdistusta. Tiedottaminen. 5. Lähde: www.pirkanmaanetsijakoirat.fi Nana Söderströmin Iitu on nelivuotias rescue-koira Virosta. Oma rauhoittumisesi lievittää lemmikin stressiä ja edistää sen palaamista. Näköetäisyydellä. Yhteen mennessä aamuyöllä isoimmat paukuttelut ovat yleensä ohi, hän sanoo. Hausjärveläisen Nana Söderströmin perhe asuu Iitu-koiransa kanssa onnekseen rauhallisella seudulla, eikä Iitu ole oikeastaan joutunut kohtaamaan kovaa paukuttelua. Alustavan selvityksen mukaan ainakin raha-arpoja oli lähtenyt varkaan tai varkaiden mukaan. Jos koira kaikesta huolimatta onnistuu paniikissa riistäytymään irti ja karkaamaan, voi se juosta periaatteessa minne vaan. 3. Karkulaisten paikantamisessa auttaa myös Etsijäkoiraliitto. Jätä karkaamispaikalle vaikka oma paitasi tai lemmikille mieluisaa ruokaa. Hausjärvellä kärysi auto Hausjärvi Hämeenkulma Palamaan syttynyt auto aiheutti hälytyksen sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Turkhaudalla Hausjärvellä. Myös Rauvanto on sitä mieltä, että omistajan käytöksellä on suuri vaikutus siihen, miten koira alkaa ilotulitusraketteihin suhtautua. Uhrilla ei ollut tarkempaan tietoa tekijästä. . Koiran kuulokin on ihmistä neljä kertaa parempi, joten jokainen voi siitä miettiä miltä paukahdukset koiran korvissa kuuluvat ja siihen päälle välähdys jostain tuntemattomasta, Söderström sanoo. Ei suurta joukkoa. 0295 414 126. 0295 434 439 ja vanhempi rikoskonstaapeli Marko Kousa, p. – Jonkin verran asiassa vaikuttavat myös koirien hermorakenteet, Halin-Uula sanoo. 2. 4. Edellisten koiriensa kanssa kaupungissa asunut Söderström on huomannut paukuttelussa myös selkeän rytmin. Poliisi tutkii tapausta pahoinpitelynä. Tuttu haju. Ihmiselle voi vielä selittää asian mutta koiralle ei voi. Lähipoliiseihin voi olla yhteydessä oman asuinalueen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä sekä kiireettömissä asioissa, joissa tarvitset poliisin neuvoja tai apua. Mutta miksi jotkut koirat sitten ovat paukkeen suhteen niin kovin arkoja. Kuntalaisille lähetetään puhleinluettelot myös postitse tammikuussa. Olemme aivan normaalisti ja se on omiaan helpottamaan koiran olotilaa, Rauvanto toteaa. – Omien mustaterriereiden kanssa ei ole tarvinnut mitään poikkeusjärjestelyjä tehdä. – Paukutus alkaa heti iltakuudelta mutta laantuu usein yhdeksän maissa. Omistajan rauhallisuus antaa koiralle oikean signaalin siitä, ettei ole mitään hätää. Pienen käryn syytä ei vielä tiedetä. Aattona selvitään silloin pienillä pissalenkeillä. Päivystävän palomestarin mukaan palo saatiin nopeasti sammutettua eikä se aiheuttanut vahinkoja ympäristölle. Numerot vaihtuvat vuodenvaihteessa Kärkölä Hämeenkulma Kärkölän kunnan puhelinnumerot vaihtuvat vuoden alusta. Ambulanssi kävi tarkistamassa miehen vammat. – Jos koira oireilee pahaa oloa, niin se olisi tietysti hyvä saada pois pahimmasta rätinästä ja paukkeesta, Rauvanto lisää. Näin ulkoilun tarvetta voi rajoittaa uutenavuotena pieniin pissalenkkeihin. Yksikään hänen koiristaan ei ole reagoinut ampumiseen mitenkään, eivät edes pennut. He olettavat koiran käyttäytyvän tietyllä lailla, hän sanoo. Karkuteillä olevaa koiraa kannattaa kysellä Riihimäen Onnentassusta. 6. Rauhallisuus. Se ei raketteja juuri säiky, mutta ei niitä kovin paljon kotikulmillaan kuulekaan. Älä huuda nimeltä, ole rauhallinen, kyykisty, houkuttele ruoalla tai lelulla. Kärkölän kunnan asiakaspalvelun numero on 1.1.2016 alkaen 044 770 2200. Heidät löydät myös Facebookista ja muualta sosiaalisesta mediasta.
Keskiviikkona 30.12.2015 4 . Kun uusi asunto on ostettu ja vanha on vielä myymättä, tai hakemukset on lähetetty, mutta kutsua haastatteluun ei tule, se voisin olla minä. Kyynelet vuotavat surusta, myötätunnosta, onnesta tai joskus pelkästä harmista. Usein tulee paha mieli toisen puolesta, vaikkei itse olisikaan tulilinjalla. Me yhdessä rakennamme paikkakunnan, oman alueen ja maamme hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Toisaalta myöskään uusia avauksia palveluissa ei ole tulossa. Empatiakin on vain kalpea aavistus kokijan todellisesta tilanteesta, vaikka toki omakohtaisesti elettyä on monesta asiasta. Samaistuttavaa ja myötäelettävää on historiassa, maapallon toisella puolen sekä tässä ja nyt. Valtuuston 15.12. 050 360 1170 toimitus@ehl.fi . tekemän päätöksen mukaisesti. toimitukselta Minne mentäisiin syömään. 050 371 0790 myyntipaallikko@keski-hame.fi Myyntiassistentti Anne Mikkola Lomalla 17.1.2016 asti. Entä jos Arin paikalla olenkin minä. Olemme jo käynnistäneet useita toiveitten mukaisia projekteja, yksi niistä on ollut mielenkiintoisten rakennusten esittely, jota aiomme jatkaa läpi vuoden. Se vain on kovin taipuvaa sorttia. 0500 237 382 paatoimittaja@ehl.fi toimitusjohtaja@keski-hame.fi Myyntipäällikkö Pirjo Iivonen Lomalla 6.1.2016 asti. Kun homo saa turpaansa, tai nainen raiskataan ravintolaillan jälkeen, se voisin olla minä. 050 588 3773 ilmoitukset@ehl.fi Media-assistentti Saija Linna Ilmoitusaineistot, asiakaspalvelu, tilausasiat puh. Pelkkä myötätunto tai kyyneleet ilman tekoja eivät estä Arin pipoa kastumasta tai vihavyöryä jatkumasta. Riippumatta siitä, millaisia ratkaisuja talouden tasapainotustyössä keksitään, yhtä asiaa voi pitää käytännössä varmana: hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamat palvelut eivät tule enää laajenemaan. Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan henkilökohtaisia. Hämeenkulman toimitus. Ilmoitukset, laskutus puh. Ritva nen Minusta on moneksi O len kova, kova itkupilli. Aiheesta keskustellaan myös Facebook-sivuillamme. Kun masennun, vaikka kaikki on hyvin, tai kun en jaksa, vaikka pitäisi, se voisin olla minä. Hinnat voimassa toistaiseksi. Jos eivät vuoda, on jokin pielessä. Tästä poikkeuksena on palvelusetelin käytön laajentaminen tilapäiseen ja säännölliseen kotihoitoon sekä tilapäiseen lapsiperheiden kotipalveluun. Tai se voisit olla sinä. Kun sähköposti täyttyy vihapostista, tai kotiin tulee nimettömiä uhkauksia, se voisin olla minä. Perustettu: 2004 (12. Ensinnäkin kunnan strategia uudistetaan vuoden 2016 aikana. Sen sijaan tarvitsemme niitä ihmisiä, jotka ottavat asiallisesti kantaa väkivaltaa ja syrjintää vastaan, vaikka housut tutisivat ja maailmassa on enemmän harmaata kuin mustaa taikka valkoista. Tiedän toki, ettei samaistuminen tee minusta parempaa ihmistä. Anu Ritvanen TILAUSHINNAT 2014: Jatkuva tilaus 12 kk 55 €, 6 kk 30 € sis. vuosikerta) Levikki 1.568 kpl 2012 (Levikintarkastus Oy 2012) Julkaisija: Hämeen Paikallismedia Oy Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäen paino Hausjärven ja Kärkölän puolueeton paikallislehti Osoite: Lamminraitti 25, 16900 Lammi Konttori avoinna: Aukioloajat: ma 9-17, ti-pe 9-15 Internet: www.ehl.fi ISSN 2343-2098 Toimitusjohtaja, päätoimittaja Esa Joensuu puh. Hausjärven kunnan toimintaan vuosi 2016 ei tuo merkittäviä muutoksia. Se muuttaa mielensä, kun Arin kiusaaja kääntää katseensa minuun. 040 524 2785 toimitus@ehl.fi Toimittaja Sari Mustjoki puh. Toivotan kaikille onnellista uutta vuotta ja uskoa yhä parempaan huomiseen. kunta-, soteja itsehallintouudistusten takia. Määräaikaisena ja ulkomaille hinnastomme mukaan. Tilanne on sama niin Hausjärvellä kuin muuallakin maassa. Avuton vihamielisten keskellä, se voisin olla minä. Kurdi Irakissa, tai pakolainen rajalla, se voisin olla minä. . Saatetaan myös suunnitella naimisiin menemistä tai on tulossa lapsi. Kun kotona nyrkki heiluu ja hanki kutsuu, se voisin olla minä. alv 10 %. Kun eläkkeestä nipistetään se viimeinenkin kymppi, tai opiskelijalta loppuu sekä ketsuppi että spagetti, se voisin olla minä. Nykyinen, vuonna 2013 hyväksytty strategia on vanhentunut mm. Lapseton varpajaisissa, tai orpo hirvenvasa, se voisin olla minä. Pystyn samaistumaan erilaisiin ihmisiin ja tilanteisiin vähän liiaksikin. Suomella ei ole enää varaa uusiin verorahoitteisiin palveluihin, tulonsiirtoihin tai työpaikkoihin, koska maksajan osassa olevien taakka on jo kasvatettu äärimmilleen. puh. Kun luokkakaveri-Aria pilkataan nurkan takana, tai tiimin jäsentä koulitaan muiden kuullen, se voisin olla minä. Sen pitäisi laatia tiekartta kunnan talouden saattamiseksi kestävälle tolalle ottaen huomioon uuden kuntalain vaatimukset sekä sote-uudistuksen vaikutukset. Teloitettava valkoisten edessä, tai teloitettava punaisten edessä, se voisin olla minä. . Riittääkö silloin myötätunto, riittääkö valkoinen naama pelastamaan minut pahalta. Lukijan Tori ja Onnittelupalsta –ilmoitukset on toimitettava postitse tai henkilökohtaisesti toimistollemme käteismaksun kera viimeistään tiistaina klo 12 mennessä (juhlapyhäviikoilla ma klo 12 mennessä). Lämmin kiitos kaikille jo tähän mennessä Hämeenkulman toimitukselle sisältötoiveita ja ideoita lähettäneille lukijoillemme. Luokitellut standardi-ilmoitukset sekä painovalmiit aineistot tiistaina klo 12 mennessä (juhlapyhäviikoilla ma klo 12 mennessä). Hausjärven ja Suomen tulevaisuus ei ole ennalta määrätty, vaan meistä itsestämme kiinni. Viikon?kolumni Heik kilä Vuoden 2016 teemoja M itä Sinä odotat alkavalta vuodelta. Kunnan tulevaisuustyön kannalta talousarvio sisältää kaksi oleellista linjausta. Kaikki päätökset toimenpiteistä tehdään valtuustossa. Erityisesti kesäja lomaasukkaiden mielestä olisi mukava saada kuulla vakituisten asukkaitten vinkkejä siitä, minne heidän kannattaisi paikkakunnalla suunnistaa kun tulee nälkä, tai kun haluaisi oikein herkutella. Joskus on sanottava oma mielipiteensä, noustava ylös ja aukaistava suunsa, vaikka seuraukset pelottaisivat. hyväksymä talousarvio ei sisällä palvelujen supistuksia, investointien lykkäämistä tai vastaavia ratkaisuja. Sekin voisin olla minä. Tämä näkyy siinäkin, että koulutettuja, osaavia ihmisiä lähtee koko ajan ulkomaille. Entä jos sana muuttuu nyrkiksi. Entä sitten. Kyyneleiden lisäksi minulla on tahto. Pienen paikkakunnan mahdollisuudet eivät tietenkään vedä vertoja suuren maailman kulinaristisille nautinnoille, mutta kyllähän meilläkin sentään monenlaista osataan, eikös vain! Kerrothan siis meille, missä sinun mielestäsi kannattaa käydä paikkakunnalla syömässä ja miksi! Koostamme lukijoitten vinkeistä herkuttelukarttaa lähiseudulle! Lähetä viestisi osoitteella toimitus@ehl.fi tai kirjeellä osoitteeseen Hämeenkulma, Lamminraitti 25, 16900 Lammi. Toinen tärkeä asia on, että kunnanhallituksen on määrä alkuvuodesta asettaa erityinen talouden tasapainotustyöryhmä. Ehkä taloudellisen tilanteen paranemista, uuden työpaikan löytymistä, kenties aikomuksena on kodin remontointi taikka uusi harrastus. Ilmoitukset, laskutus puh. Amerikkalainen musta 1950-luvulla, tai juutalainen natsi-Saksassa, se voisin olla minä. Yksi saamissamme ehdotuksissa usein esiintyneistä aihetoiveista on ollut ruokapaikkojen esittely ja/tai suositteleminen. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. 050 588 3876 aineisto@ehl.fi, asiakaspalvelu@ehl.fi Uutistuottaja Merja Hirvisaari Lomalla 3.1.2016 asti. toimitukselta . Ensimmäiset kiintiöpakolaisina saapuvat voivat muuttaa paikkakunnalle aikaisintaan syksyllä. Sillä jos hiljaa hyväksyn syrjinnän tai vähempiosaisten kaltoinkohtelun, kuinka kauan menee siihen, että olen itse kohteena. Aleksi Heikkilä Kirjoittaja on Hausjärven kunnanjohtaja. 050 534 1079 toimitus@ehl.fi Toimittaja Anu Ritvanen puh. Työryhmä ei ole päätöksentekoelin, vaan poliittisia linjauksia valmisteleva, eri puolueita edustava aktiiviryhmä. Toistaiseksi, kun elämme järjestäytyneessä yhteiskunnassa, emme tarvitse yhtäkään oman käden oikeutta – tai pikemminkin vääryyttä – toteuttavaa nyrkkitai polttopullosankaria. ILMOITUSAINEISTON AIKATAULUT: Ilmoitukset, joista halutaan oikovedos: maanantaina klo 17 mennessä (juhlapyhäviikoilla ma klo 12 mennessä). 050 573 9900 uutistuottaja@paikallismedia.fi Freelancetoimittaja Anu Ylimäki puh. . Vuonna 2016 Hausjärvi myös valmistautuu kiintiöpakolaisten vastaanottoon valtuuston 10.11
Syömmeeni lömmön antain, aamu varhainen kirkastuu. . Hiljaisuuden sointuja kuunnellen, herkistyvät tunteeni. vIIKoN?KUvA Pakkasen tultua aurinkokin näyttäytyi, tosin on jo aika alhaalla ennen kello kahta iltapäivällä. Sari Mustjoki . Torstai: Hernekeitto, juusto, ruisleipä. ENsI?vIIKoN?RUoKALIsTAT Hausjärvi: Maanantai: Lihapyörykät, ruskea kastike, perunat, amerikansalaatti. Perjantai: Piccololasagnette, vihreä salaatti. Julkaisemme seuraavat tiedot: aika, paikka, aihe, järjestäjä ja onko tapahtuma maksullinen vai maksuton. TAPAHTUMAKALENTERI . Julkaisemme viikottain tapahtumatiedot ilmestymispäivän torstaista seuraavan viikon sunnuntaihin asti, mikäli käytettävissä oleva tila riittää. . klo 16 Laulava joulukortti-konsertti Ryttylän kirkossa. . vIIKoN?RUNo Vuodet vierii Päivä painuu iltaan, päivä kuulaana hämärtyen. Ajatuksia, sanoja rakkaita, yhteinen polku kumpuaa. Muista ilmoittaa lähettäjän yhteystiedot. Puhelimitse emme valitettavasti ota tietoja vastaan. Kun haluatte mainostaa tapahtumaa tehokkaasti Hämeenkulmassa, ottakaa yhteys ilmoitusmyyntiimme puh. 10?vUoTTA?sITTEN Tänään: Taavi, Taavetti, Daavid Torstaina: Silvo, Sylvester Perjantai: Uudenvuodenpäivä Lauantai: Aapeli Sunnuntai: Elmeri, Elmo, Elmer Maanantai: Tiitus, Ruut Tiistai: Lea, Leea Keskiviikko: Loppiainen, Harri Torstai: Aku, Aukusti, August Maallemuuttajat olivat 10 vuotta sitten tervetulleita ja lienevät nytkin. Esitykset jatkuvat su 24.1. Tiistai: Broilericurrykastike, täysjyväriisi, kiinankaalisalaatti. Yön tummat varjot katoaa, taivas valoon avautuu. Tääl’ elontietä kuljen, verkkaan käy matkani. . . Perjantai: Lihapyörykät, ruskea kastike, perunat, salaatti . Elämä eteenpäin mataa, aika mennyt on jäänyt taa. asti, Järjestää Hausjärven Kehitysvammaisten Tuki ry. klo 16, ti 12.1. 050 371 0790 tai sähköpostilla ilmoitukset@ehl.fi . 10.1. . klo 15 Hausjärven Terhokerhon suunnittelu, Eskon koulu Hikiäntie 223, Järjestäjä SPR Häme & MML Hausjärvi.. Yö kutoo verhojaan, tienoot kotoiset kirjoen. . Rosa Nyman, laulu, Panu Haavisto, kitara. Su 10.1. Ehtiäkseen saman viikon lehteen tiedot ilmoitettava viimeistään maanantain aikana. LäHIPäIvINä?LUvAssA Palvelevan meteorologin puhelinnumero 0600 1 0600 (3,98 / min + pvm) Järvelä Hikiä Oitti Ryttylä Järvelä Hikiä Oitti Ryttylä Järvelä Hikiä Oitti Ryttylä Järvelä Hikiä Oitti Ryttylä Järvelä Hikiä Oitti Ryttylä Keskiviikkona Torstaina Perjantaina Lauantaina Sunnuntaina -4 -3 -3 -2 -2 -2 -5 -7 -6 -10 -10 -10 -10 -10 -10 . Lähetä tapahtumatieto meille www.ehl.fi –sivuston kautta kohdasta ”Lähetä tapahtumatieto” tai lähettämällä tiedot sähköpostilla osoitteeseen tapahtumakalenteri@ehl.fi. Tuulet rannoilla henkäilee, ja muistot mieltä hivelee. Torstai: Kirjolohilaatikko, kurkku. Vuosien myötä teen matkaa, päivät seuraa toisiaan. Keskiviikko: Kirjolohilaatikko, punajuurisalaatti. klo 16 Tulevaisuus-musikaalin ensi-ilta Oitin Urheilutalolla. Tiistai: Broilericurrykastike, täysjyväriisi, kiinankaalisalaatti. Mauno Kiiski Hausjärvi Pe 1.1. NIMIPäIvääNsä?vIETTäväT . klo 19. . Mutta löytyykö onni maalta. Kärkölä: Maanantai: Piccololasagnette, punajuurisalaatti. 5 Keskiviikkona 30.12.2015 Hämeenkulman Tapahtumakalenterissa julkaistaan ilmaiseksi lyhyesti tietoja kaikille avoimista tapahtumista. Elämän kauneus koskettaa, ja joka hetki, aika pakenee. Pidätämme oikeuden muokata tekstiä kalenteriin sopivaksi tai jättää perustellusta syystä kalenteriin sopimaton tieto julkaisematta. La 9.1. Jokainen aamu ja ilta, on onnemme maailmaa
Mitä pitempään on tullut sohvaperunana oltua, sitä varovaisemmin liikunta kannattaa aloittaa. Vieläkin kauempaa Hikiään tultiin, siitä malliesimerkkinä oli naiskolmikko Haminankylältä. Moni lupaa tehostaa liikuntaansa mutta sen aloittelun kanssa aikuisliikunnan ohjaaja Kollanus kehottaa malttiin. – Arkiliikunta eli auto pois käytöstä ja vaikka pysäkkiä aikaisemmin bussista pois, Kollanus vinkkaa. Mervi Kollanus veti jumpan 14 osanottajalle Oitissa ja peräti 25 jumppaajalle Hikiässä Eskon koulun salissa. Keskiviikkona 30.12.2015 6 Vuosikooste Torstaina 8.1.2015 2 Kinkunsulatusjumpat vetivät mukavasti väkeä Hausjärvi Anu Ylimäki Liikuntatoimi järjesti joulun välipäivinä kinkunsulatusjumpat Hausjärven päätaajamissa. Ensimmäiselle yhteislenkille lähdettiin vuoden ensimmäisenä sunnuntaina puoliltapäivin Pihvipaikan pihasta. Jumppa koostuu eri osista ja tottumaton jumppaaja voi pelästyä alkuvaiheen lämmittelyä, johon kuuluu usein askelsarjoja musiikin tahdissa. Koirat pärjäsivät keskenään alkuhaukunnan jälkeen oikein hyvin ja niitä voi tuoda mukaan jatkossakin. Aikataulujen yhteensovittamista vaikeuttaa Reijan epäsäännöllinen työ. Lempiö ja Kainulainen ovat jumpanneet joululomalla enemmänkin, sillä he ovat osallistuneet myös Riihimäen kansalaisopiston kuuden kerran jumppaan. Keskustelu Facebookissa poiki sunnuntain kävelyporukan, joka lähtee vaihteleville lenkeille vaihtelevista paikoista. – Ei liikkeitä ole pakko tehdä kuten ohjaaja ne tekee, Kollanus muistuttaa. Kollanuksen mukaan kävelyn ja ulkoilun lisääminen on oiva tapa aloittaa kuntoilu. Siellä sovitaan lenkin lähtöpaikasta mutta kuten ryhmän nimikin sanoo, voi siellä tiedottaa monenlaisista muistakin tapahtumista. Yhteiset lenkit koetaan somessa myös hyväksi tavaksi tutustua ihmisiin esimerkiksi siinä tapauksessa, että on hiljattain muuttanut paikkakunnalle. Tulimme mökille 21. – Osallistumme aina, kun jotain järjestetään, Lempiö vahvistaa. Anu Ylimäki Keskustelu somessa poiki lenkkiryhmän Hausjärvi Anu Ylimäki Sosiaalinen media koukuttaa ruudun ääreen mutta voi myös potkia reippailemaan talviseen pakkassäähän. – Suurin osa oli tuttuja kasvoja eri jumpista mutta uusia kasvojakin näkyi, Kollanus kertoo. Kainulainen on lisäksi käynyt jo pari kertaa hiihtämässä. Tämä koettiin vuoden vaihtuessa Hausjärven Facebook-ryhmässä, jossa laihdutusryhmän perustamisesta alkanut keskustelu johti vapaamuotoisen lenkkiryhmän perustamiseen. Lenkki meni hyvin, seura oli hyvää ja sää aivan mahtava. – Ihan hyvää tekee lähteä välillä jumppaan, viimeksi olen käynyt jumpassa kotipuolessa Helsingissä. Pienen sekarotuisen Kuntokoiransa kanssa lenkille lähti Anne Karkia ystävänsä Reijan kutsusta. Voisi sanoa, että Haminankylällä on hiihtämiseen vahva kotikenttäetu, sillä Kainulaisen puoliso Urpo Ojala on perinteisesti ajanut moottorikelkallaan kylälle jopa parinkymmenen kilometrin mittaiset ladut. päivä ja olemme loppiaiseen saakka, Lindberg kertoo. Pääasia, että saatiin jengi kasaan, jatkossa voidaan tarvittaessa jakaa lenkkeilijät vaikka hitaisiin ja nopeisiin, Rauti summaa lenkkiporukan lähtökohtia. Rauti oli yksi ensimmäisen yhteislenkin puuhanaisista ja toimii nyt ylläpitäjänä ryhmässä nimeltä ”Hausjärveläisten omat tapahtumat A:sta Ö:hön”. Jossain vaiheessa liikuntaohjelmaan voi ottaa mukaan ryhmäliikuntaa, sillä ryhmästä saa energiaa. Marja Lempiö ja Erja Kainulainen olivat napanneet mukaansa Mommilanjärven rannalla mökkeilevän Anu Lindbergin. Uudenvuodenlupauksia terveellisestä vuodesta 2016 ehtii vielä hioa ja kannattaa muistaa, että sulattelussa – kuten monessa muussakin asiassa – maltti on valttia ja sinnikkyys palkitaan!. Kollanus kannustaa myös etsimään itselleen suurinpiirtein samantasoisen kaverin liikkujaksi. Yhteislenkille oli alunalkaen lähdössä vielä enemmänkin porukkaa mutta monen esteeksi koitui vuodenvaihteen flunssaaalto. Suklaa, marmeladi ja tuhdit joulukakut ahdistavat vyötäröllä ja ahdistus kannustaa uudenvuodenlupauksiin terveemmästä elämästä. – Ryhmässä kannattaa tehdä liikkeet rauhallisesti ja itseä kuunnellen, Kollanus kehottaa. Urpo vielä tekee joka talon luona sellaisen lenkin, Lempiö kiittää hymyillen. – Ei kannata vaatia itseltään liikoja, rohkeasti mukaan vaan eikä sitten lopettamista heti maaliskuussa, Kainulainen sanoo. Kollanus itse on monnilaisia ja tunnisti Hikiän jumpassa oman kylän väkeä. – Alun valtavalla innostuksella, heti-kaikki-tänne-mulle -hengellä voi saada paikat aika kipeäksi ja sitten into loppuu nopeasti, Kollanus varoittaa. Porukan tervehdyttyä lenkeille on luvassa uusia osallistujia. Marja Lempiö (vas.), Erja Kainulainen ja Anu Lindberg tulivat kinkunsulatusjumppaan Eskon koululle kimppakyydillä Haminankylältä. – Tähän asti olemme Reijan kanssa lähinnä kahvitelleet mutta yhteiset lenkit ovat olleet suunnitteilla, Karkia kertoo. Niiden tarkoitus on vain lämmittää kehoa eli ei haittaa vaikka ei lainkaan pysyisi rytmissä. Saman muistutuksen antaa Haminankylän jumppaava kolmikko. Anu Ylimäki Julkaisimme 8.1.2015 Tammikuussa joulukinkkuja sulateltiin jumppaamalla – sama suunnitelma taitaa olla monella edessä myös tänäkin vuonna. Ensimmäiselle lenkille osallistui viisi ihmistä ja saman verran koiria. Yhteisen lenkkiajan löytymistä vaikeuttavat ajanpuute ja huonot kelit. Arkiliikunta luo peruskunnon Joulunpyhien jälkeen monella on sulateltavana hiukan muitakin kaloreita kuin pelkästä kinkunsyönnistä kertyneitä. – Kokoontumispaikoista ja lenkkireiteistä sovitaan Facebookissa, Reija Rauti kertoo. Päivä ja kellonaika pysyy jatkossa samana mutta vaihtelun saamiseksi lähtöpaikkaa tullaan vaihtelemaan
Siksi minusta mielestäni meidän tulee kuunnella näitä ihmisiä, jotka tekevät tätä työtä kouluissa. Kosonen nosti esityksessään esiin sen, miten yhtenäiskoulun kautta turvattaisiin laadukas opetus Kärkölässä. Nyt kun olen kuunnellut rehtoreita, olen huomannut, että he tehtävänsä puolesta miettivät koululaisten parasta. Tällä hetkellä Kirkonkylän koulu on tarkoitus lakkauttaa elokuussa. Säästöä syntyisi 150 000 euroa vuodessa. Kyllä minä näen, että vaikka tulisi paljonkin muuttajia Kärkölään, niin kyllä kouluihin silti mahtuisi hyvin, Kosonen arvioi. Valtuusto käsittelee asiaa tarkemmin valtuustoseminaarissa helmikuussa. Reiman uskoo silti, että rehtorit työnsä puolesta tietävät, miten asiat parhaiten tulee järjestää. Senja Luoma Vuokkoharjun koululle kerääntyneet kuntalaiset kommentoivat aktiivisesti ja kyselivät tarkennuksia lakkauttamisesta virkamiehiltä. Lakkauttamisen kautta siirryttäisiin yhtenäiskoulujärjestelmään. – Mikäli oppilasmäärä kasvaisi, se toisi meille lisää resursseja. 7 Keskiviikkona 30.12.2015 Vuosikooste 3 Torstaina 22.1.2015 Maltillista keskustelua Kirkonkylän koulun lakkauttamisesta Kuntalaisille järjestettiin kolmas kuulemistilaisuus Kirkonkylän koulun lakkauttamisesta Kärkölä Senja Luoma Keskustelutilaisuus Kärkölän Kirkonkylän koulun lakkauttamisesta keräsi joukon kuntalaisia Vuokkoharjun koululle keskiviikko-iltana. Joulukuun valtuustossa asiaa oltiin ehditty miettiä tarkemmin ja asian selvittämistä päätettiin jatkaa. Viime vuoden toukokuussa kunnanvaltuusto torjui kunnanhallituksen tekemän Kirkonkylän koulun lakkautusesityksen. Senja Luoma Kunnanjohtaja Seppo Huldén muistutti yleisöä, että ehdotuksessa ei ensisijaisesti ole kyse säästöistä vaan laadukkaan yläkoulun turvaamisesta Järvelässä. Tänä vuonna koulu kuitenkin tuli tiensä päähän ja oppilaat siirrettiin Vuokkoharjun sekä Opintien kouluihin. Ehdotuksessa kyse ei ole kuitenkaan pelkästään säästöjen saamisesta, vaan sen kautta halutaan turvata yläkoulun säilyminen Kärkölässä myös tulevaisuudessa. Kirkonkyläläiselle Leena Reimanille ehdotus on raskas ja hankala. Nyt vaarana on se, että pätevät opettajat saattavat hakeutua uusiin tehtäviin, kun opettajien opetusvelvollisuus ei täyty Opintien koulussa. Todennäköisesti asia saadaan sinetöityä maaliskuun valtuuston kokouksessa. – Tämä operaatio ei ole ensisijaisesti säästötavoite. – Kirkonkyläläisenä täytyy sanoa, että tämä on hankala ja raskas ehdotus. Keskustelutilaisuuden aluksi asian kuulijoille esitteli Kärkölän alakoulujen rehtori Petri Käkönen. Lukion lakkauttamispäätöksen jälkeen Opintien koululla on hyvin vapaata tilaa. Paikalla olleilla virkamiehillä ei ollut valmista ehdotusta sille, mitä Kirkonkylän koululle tehtäisiin, jos koulutoiminta siellä lopetetaan. Kyse ei ole säästöistä Paikalle saapuneita kuulijoita mietitytti se, saadaanko muutoksella aikaan todellisia säästöjä, ja mitä Kirkonkylän koululle tulee tapahtumaan, jos koulutoiminta siellä lakkautetaan. Irtaimisto myytiin maalaismarkkinoiden yheydessä, mutta itse koulurakennus on yhä myytävänä.. lähettämällä omat huomiot asiasta Kärkölän kunnanhallitukselle. Opintien koulun apulaisrehtori Timo Kosonen puolestaan kertoi kuulijoille muutoksen kautta saatavista muista uusista mahdollisuuksista. Luokat 0-4 sijoitetaan Vuokkoharjun kouluun ja luokat 5-9 Opintien kouluun. – Kirkonkylän koulussa on kaksi opettajaa vakinaisessa virkasuhteessa, heille tarjottaisiin jatkossakin kyllä töitä, Käkönen kommentoi. Keskusteluun ehtii osallistua vielä torstaina 22.1. Uskon, että he tietävät, miten opetus parhaiten toteutetaan ja miten parhaiten palvellaan oppilaiden eli lasten etua, kommentoi yleisöstä kunnanvaltuutettu Leena Reiman. Tilat riittävät hyvin Keskusteluun nousi myös se, että mikäli tulevaisuudessa kävisi niin, että Kärkölässä koululaisten määrä jostain syystä kasvaisi, riittäisivätkö silti tilat kahdessa koulussa. Valtuustossa lakkauttamista kannatti ja vastusti yhtä monta valtuutettua, joten puheenjohtajan ääni ratkaisi. Keskustelussa esiin nousi myös Kirkonkylän koulun opettajien tilanne. Rajuja lakkautusta vastustavia argumentteja ei illassa kuitenkaan kuultu. Yhtenäiskoulun kautta saataisiin myös tilat tehokkaampaan käyttöön. Tämä jälkeenkin asiasta voi olla vielä yhteydessä luottamushenkilöihin. Tässä esityksessähän tavoitellaan sitä, että meidän ei tarvitse laittaa yläkoulun oppilaita junaan ja lähettää heitä Lahteen, vaan peruskoulu voitaisiin käydä loppuun täällä Järvelässä, täsmensi kunnanjohtaja Seppo Huldén tilannetta. Jos tämän kautta syntyy säästöjä, niin se on hieno lisäetu. Senja Luoma Julkaisimme 22.1.2015 Vuonna 2014 Kärkölän Kirkonkylän koulun lakkauttaminen nousi ensimmäisen kerran puheenaiheeksi, mutta vielä silloin se sai jatkaa
– Pelkään tekeväni jotain väärin, Krista kertoo. Saketin hän vuokrasi pukuvuokraamosta Hämeenlinnasta kahdeksallakympillä. Siellä tapaamme Valtteri Palmun Erkylästä. Pitkässä, olkaimettomassa puvussa viehätti syvänpunainen väri. Tanssien jaloon taitoon vanhat perehdytti liikunnanopettaja-kaksikko Kaisa Ranki ja Jukka Putkonen. Tanssikurssille ja vanhojen tansseihin lähteminen oli itsestäänselvyys, koska kyseessä on merkittävä perinne. – Wienervalssin pyörähdyksen sujuvaksi saaminen oli haastavinta. Torstai-iltana yleisönä olivat vanhemmat, perjantaina päivällä ensin Oitin alakoululaiset ja sitten yläkoulun väki lukion ykkösillä terästettynä. Keskiviikkona 30.12.2015 8 Vuosikooste Torstaina 19.2.2015 12 Wienervalssin pyörähdys teetti vanhoilla töitä Hausjärvi Anu Ylimäki Abit olivat hädin tuskin ehtineet poistua Hausjärven lukiosta, kun vanhat ottivat vallan käsiinsä. Hintaa kertyi korujen kanssa muutama sata euroa. Vaikeinta hänen mukaansa oli wienervalssin opiskelu. Tanssit pysyvät samoina, mutta pian nähdään uudet tanssijat ja uudet upeat puvut.. Kärkölästä Hausjärven lukioon vaihtanut Jenny Markkola osti pukunsa Lahden Glamourista. Päällisin puolin nuori nainen on rauhallisen näköinen mutta paljastaa kuitenkin jännittävänsä. Hausjärven lukiolaisia tanssit jännitti, etenkin ensimmäinen esitys. Anu Ylimäki Heidi Jokelaisen ja Oskari Laurilan taidonnäyte. Anu Ylimäki Abigail (vas.), Joel Kataja ja Emilie du Jardin. Jesse frakissaan häädetään pois salista piilottelemaan hetkeksi biologian luokkaan yhdessä muiden vanhojen kanssa. Ranki kehuu opetusperiodia kivaksi ja kiittää vanhojen innokkuutta oppia. Hänen päällään komeilee saketti, kuulemma melko paksu vaate. Vaan missä ovat komeiden herrojen kauniit daamit. Ennen kolmatta ja viimeistä esitystä ryttyläläinen Jesse Salmi istuu tyhjässä salissa tyttöystävänsä isän frakissa ja katselee, kun siellä tehdään viimeisiä valmisteluja tanssiesitystä varten. – Pukua oli vaikeata löytää, etsin ainakin kymmeneltä nettisivulta ja Lahden kaikista liikkeistä, Jenny kertoo. Kyllä ne sieltä tulivat, kun vaan meni eteenpäin, Jesse sanoo. Anu Ylimäki Julkaisimme 19.2.2015 Jokavuotisena perinteenä lukion toisen vuoden opiskelijat laittoivat ykköset ylle ja näyttivät yleisölle, kuinka tanssiminen sujuu. Vallankumous oli täysin rauhanomainen ja tehtiin tanssimalla. Kolmenkymmenen tunnin kurssin lisäksi vanhat kokoontuivat koeviikolla harjoittelemaan oma-aloitteisesti vielä viideksi tunniksi. – Tanssikin on liikuntaa, Valtteri myöntää havainneensa. – Ensimmäisissä tansseissa jännitti muistuvatko askeleet mieleen. Jenny Markkola (vas.), Jesse Salmi, vaihto-oppilas Abigail, Joel Kataja, Emilie du Jardin, Aleksi Väisänen, Riikka Laine ja Vinski Korhonen. Jive oli myös vähän erilainen tällä kertaa ja harjoituksissa teimme sen esityksiä nopeammassa tempossa, se saattoi vähän vaikeuttaa, Ranki kertoo. Valtterin parina tanssiva Krista Pennanen Oitista istuu pulpetissa äitinsä tekemässä tummansinisessä puvussa
Kyläyhdistys julkaisee neljästi vuodessa Lappila Raitilla kylätiedotetta. Tupa toimii myös nettikahvilana, jossa on maksuton wifi-yhteys. Kylätuvassa saa toki keskustella niin politiikasta kuin uskonnostakin, mutta tappelemaan ei saa ruveta. – Kyllä tämä on ollut mukavaa hommaa. Myynnissä on kahvia, leivonnaisia sekä lähitilojen tuotteita. Janne Luumi ja Merja Ihalainen ovat viihtyneet hyvin uudessa työpaikassaan. Kyläläiset saavat nyt tottua tähän pidennettyyn aukioloaikaan, iloitsee Pirkko Eerola. Toukokuun lopussa kyläyhdistys järjestää perinteiset kevätmarkkinat. Aikaisemmin olin töissä Oivan työpajalla lähes kaksi vuotta. – Tärkeää on myös, että kyläyhdistys voi tätä kautta työllistää paikkakunnalta pari ihmistä. Eeroloita kuitenkin harmittaa kylällä vallalla oleva käsitys kyläyhdistyksen poliittisesta linjasta. Kylätupa on mukava työpaikka Kylätuvan uudet työllistetyt, hollolalainen Janne Luumi ja kärköläläinen Merja Ihalainen, ovat viihtyneet hyvin uudessa työpaikassaan. Eerolat painottavat, että kyläyhdistys ei ole sitoutunut mihinkään poliittiseen tai uskonnolliseen suuntaan. Tiedotteessa kerrotaan yhdistyksen toiminnasta sekä tulevista tapahtumista. Koko ajan etsin mahdollisia työpaikkoja ja sitten tämä tuli vastaan, kertoo Luumi. Kylätuvassa on hyvä tehdä töitä. Työ on rentoa: kahvinkeittoa, pullanpaistoa, toimistotöitä sekä seuran pitämistä asiakkaille, tiivistää Lappilan Kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Pirkko Eerola. Yritämme parhaamme, että pääsisimme eroon tästä leimasta, Seppo Eerola kertoo. Palkkaukseen kyläyhdistys saa tukea työvoimatoimistolta. Tiedote jaetaan kaikkiin alueen talouksiin. Tämän lisäksi kyläyhdistyksen vakio-ohjelmaan kuuluu kirjapiiri, perhekahvila sekä ikäihmisten tapaamiset. Senja Luoma Julkaisimme 5.3.2015 Lappilan kylätuvassa ei ole tarvinnut tänä vuonna viettää aikaa yksin, sillä kaksi uutta työntekijää palkattiin helmikuussa muun muassa pitämään seuraa kävijöille. Tämä on kaikille avoin. – Tiedote syntyy talkoovoimin, ihmiset kirjoittelevat juttuja. – Työllistettyjä tarvitaan täällä kylätuvassa. – Itse yritän aina sanoa, että kyläyhdistys ei ole mitenkään poliittisesti tai uskonnollisesti sitoutunut. jotta kyläyhdistyksen palvelut tulisivat paremmin tunnetuiksi ja jotta kylätupa voisi olla päivittäin pidemmän ajan auki, kertoo Lappilan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Eerola. Lisäksi tässä tiedotteessa on muutamia ilmoituksia. Senja Luoma Janne Luumi aloitti työt Lappilan kylätuvassa reilut kaksi viikkoa sitten. He molemmat työskentelivät aikaisemmin Oivan-työpajalla Kärkölässä. Uusia työntekijöitä kylätupaan etsittiin muutaman kuukauden ajan. Työsopimukset on tehty aluksi ainakin vuodeksi. Senja Luoma Pirkko ja Seppo Eerola ovat olleet mukana Kyläyhdistyksen toiminnassa siitä lähtien, kun muuttivat Lappilaan lähes viisi vuotta sitten. Pirkko ja Seppo Eerola painottavat, ettei kyläyhdistys ole mitenkään poliittisesti sitoutunut, vaikka joillain ihmisillä tällaisia käsityksiä saattaa ollakin.. Luumin työtehtäviin kuluu kylätuvan ylläpito. Kyläyhdistyksen tavoitteena on olla ihmisiä ja toimijoita yhdistävä järjestö. – Jossain vaiheessa kyläyhdistys leimaantui liikaa jonkun tietyn puolueen linjan mukaiseksi. Töitä on luvassa ainakin vuodeksi eteenpäin. Ilmoituksista saamme pientä korvausta, joten ei meidän ihan tappiolla tarvitse tätä tehdä, kertoo Seppo Eerola. Kylätupa on Lappilan raitilla sijaitseva kyläläisten avoin kohtaamispaikka. Lappilan Kylätupa, Lappilanraitti 6, on avoinna ti-pe kello 10-18 ja la kello 11-14. – Minusta on ihanaa, kun kylätuvalla on nyt kaksi työntekijää. Imagoon halutaan muutosta Kylätuvan pyörittämisen lisäksi kyläyhdistys järjestää muutaman kerran vuodessa markkinat. Luvassa on ainakin taimija kesäkukkamyyntiä, sekä mukavaa ohjelmaa koko perheelle. 9 Keskiviikkona 30.12.2015 Vuosikooste 7 Torstaina 5.3.2015 Lappilan Kylätupa sai uudet työntekijät Kärkölä Senja Luoma Lappilan kyläyhdistyksen ylläpitämään kylätupaan palkattiin helmikuun puolivälissä kaksi uutta palkkatuella työllistettyä työntekijää. Kahden työntekijän ansioista kylätupa on nyt auki pidempään kuin aiemmin. Mikäli kyläyhdistys saa työllistämiseen lisää rahoitusta, sopimuksia saatetaan myös jatkaa. Asiat voivat riidellä, mutta ihmiset eivät, painottaa Pirkko Eerola hymyillen
Suljettuna lippuäänestyksenä järjestetyn sivistyslautakunnan täydennysvaalin voitti Huhtala, joka tuli valituksi äänin 17–13. – Ryttylässä lapset saavat mahdollisuuden sosiaalisten suhteiden laajenemiseen, Kaitainen vakuutti. Kunnan tulos ylitti odotukset, mutta tonttikauppa ei käy Hausjärven viime vuoden tuloksesta tuli noin 0,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen, vaikka talousarvio ennusteli toista miljoonaa tappiota. Niinpä valmisteluaikaa on jatkettu huhtikuulta toukokuun lopulle. Huhtala valittiin jäljellä olevaksi toimikaudeksi myös lautakunnan varapuheenjohtajaksi. Lisäopintovelvoitteet edellyttävät hänen mukaansa koulujen yhdistymistä. Hallintoja talousjohtajan viransijaisuuden hoitaja taas selvinnee vielä maaliskuun aikana. Erkki Pokkinen taas ehdotti Huhtalan varajäseneksi Pyrää. Oppilaat päätettiin siirtää Ryttylän kouluun, jossa he kävivät ennen lukukauden alkua vanhempiensa kanssa tutustumassa aiempiin koululaisiin.. Tässä vaiheessa valtuutettu Ilkka Brotherus (kok.) nousi ylös ja ilmoitti lähtevänsä kokouksesta kesken pois, koska hänellä oli omien sanojensa mukaan parempaakin tekemistä, kuin seurata riitaisten demareiden kiistelyä. Julkaisimme 19.3.2015 Kärkölässä kirkonkylän koulun loppumista seurasi Hausjärvellä Karan koulun lopettaminen. Terävä jää pois kesäkuussa, kunnanjohtajaksi Heikkilä Päivi Terävä jättää tehtävänsä käytännössä jo touko-kesäkuun vaihteessa hänen jäädessään pitämään lomia. – Ryttylän koulussa on nyt parhaat valmiudet tietotekniikan ja tuen suhteen, hän sanoi. Näin kuntalaisilta saadaan heidän kommenttiensa perusteella paremmin sopimusluonnoksen käsittelyä ja päätöksentekoa koskevia mielipiteitä kuin puolesta-vastaan -kuntalaisäänestyksellä, totesi Terävä. Salovaaran lisäksi viisi varsinaista valtuutettua oli poissa kokouksesta. Lopuksi valtuusto valitsi kunnan edustajaksi Eteva-kuntayhtymän yhtymäkokouksiin vuosiksi 2015–2016 perusturvajohtaja Teija SuorsaSalosen ja hänen henkilökohtaiseksi varaedustajakseen Heini Ristavaaran. Anu Ylimäki Brotherus sai tarpeekseen Hausjärvi Anu Ylimäki Valtuuston kokouksessa käsiteltiin lisäksi talousarvion toteutumista vuonna 2015, kuntarakenneselvityksen etenemistä, sen 2. Pekka Lokinperä (kesk.) muistutti, että sairaanhoitopiiristä on kunnalle tulossa kahden miljoonan lisälasku, joten jokainen euro tarvitaan. Tapani Kaitainen (kd.) oli Lokinperän kanssa samaa mieltä ja toivoi, ettei asiaa ajateltaisi vain tunteella. vaiheen valmistelutyön jatkamista ja kampanjaa tonttimyynnin vauhdittamiseksi. – Kuntaliitos ja uuden kunnan koulurakenne on katsottava ensin, Silván kehotti. Brotheruksen lähtö pudotti valtuuston vahvuuden 33:een, sillä Juha Salovaara (kok.) oli kokonaan poissa kokouksesta, eikä hänen sijallaan ollut varajäsentä. – Karan koulun harrastusmahdollisuudet viedään lopetuksella pois, hän sanoi. Kauppaa aiotaan nyt vauhdittaa myymällä tontteja muutaman kuukauden ajan puoleen hintaan. Soile Roivas-Korhonen (vas.) ehdotti, että Koulun toimintaa jatkettaisiin ja sivistystoimelta edellytetty säästösumma siirrettäisiin taseen alijäämään. Hänen sijaisenaan jatkaa nykyinen hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, joka jatkaa Terävän virkasuhteen päätyttyä määräaikaisena kunnanjohtajana vuoden 2016 loppuun asti eli oletettuun kuntaliitoksen toteutumiseen asti. Kuntarakenneselvitystä eli käytännössä liitossopimusta on työstetty kuntien työryhmässä kaiken aikaa, mutta hallituksen ja eduskunnan soteratkaisujen viivästyminen on hankaloittanut työtä. – Kyselyyn on mahdollista vastata verkossa tai paperilomakkeella sen jälkeen kun sopimusehdotus on tullut julkisesti nähtäville. Karan lakkautuksella arvioidaan saatavan puolen miljoonan säästö. Uudeksi jäseneksi saatiin kaksi ehdotusta, kun Päivi Pottonen (sd.) ehdotti Ollilan tilalle Niko Masalinia (sd) sekä hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Ritva Huhtalaa (ryt.) ja Markku Pyrä (ryt.) ehdotti puolestaan Huhtalaa varsinaiseksi jäseneksi. Monia vaiheita sivistyslautakunnassa, kunnanhallituksessa, julkisuudessa sekä aiemmin valtuustossa kokenut asia eteni vielä äänestykseen, jossa koulun jatkoa puoltanut vastaehdotus hävisi esittelijän ehdotukselle äänin 21–13. Timo Ratilainen (ps.) pohdiskeli miten epäluottamuksen ilmapiiristä sivistystoimen laskelmia kohtaan päästäisiin. Kaksi vaalilippua palautettiin tyhjänä ja yksi hylättiin. Karan koulu päätettiin lopettaa, oppilaat siirtyvät Ryttylään Hausjärvi Anu Ylimäki Hausjärven kunta lakkauttaa Karan koulun 31.7.2015 alkaen, asiasta päätti lopullisesti kunnanvaltuusto tiistain kokouksessaan. Valtuusto myönsi Maaret Ollilalle (sd.) eron sivistyslautakunnan jäsenyydestä. Lisäksi valtuusto hyväksyi Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän purkusopimuksen ja vuokralla olleen kiinteistön myymisen vuokraajalle sopimuksen mukaisesti. Ehdotusta kannattivat Markku Pyrä (sd.), Heini Ristavaara (kesk.) sekä Auli Laine (vihr.) ja koulua puoltavan puheenvuoron piti myös neljä muuta valtuutettua. Kunnan kokonaistilanne otettava huomioon Karan lakkautusta puoltavia puheenvuoroja pitäneet pitivät tärkeänä kunnan kokonaistilanteen huomioimista. Syy parannukseen oli hyvä menokurin pitäminen ja lähinnä valtion tilitysrytmin muutoksesta johtunut verotulojen suurempi kertymä. Erkki Pokkinen (ryt.) muistutti valtuustoa aiemmasta päätöksestä, jossa Karan lakkautus sidottiin Ryttylän koulun valmistumiseen. – Jos kunnan talous kouluja lakkauttamalla paranisi, niin Hausjärven talouden pitäisi olla huippukunnossa, hän sanoi. Kunnanvaltuuston päätös liitossopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä siirtyy näin ollen kesäkuulta lomien jälkeen syyskuulle. Valtuuston kokousta seurasi lehteriltä joukko Karan koululaisten vanhempia ja muita kyläläisiä, mukana oli myös neljä lasta. Eeva-Kaisa Metsola (kesk.) näki, että tilanteen voisi kääntää mahdollisuudeksi ja vahvistaa Ryttylän-Karan aluetta tonttitarjonnalla. Kunnan omat tulotavoitteet eivät sen sijaan täyttyneet, mikä johtui ensisijaisesti tonttikaupan alavireestä. Näitä asioita selvitetään toisaalla tässä lehdessä. Keskiviikkona 30.12.2015 10 Vuosikooste 3 Torstaina 19.3.2015 Hausjärven kuntaliitoksesta kuntalaisille kysely Hausjärvi Esa Joensuu Hausjärveläiset pääsevät vaikuttamaan Hausjärven, Riihimäen ja Lopen kuntaliitossopimukseen kesällä järjestettävän kuntalaiskyselyn avulla, kertoi kunnanjohtaja Päivi Terävä Hausjärven Yrittäjien aamukahvitilaisuudessa viikko sitten. Timo Silván (kesk.) arveli, että asian jatkuvalla vatvomisella ja negatiivisella kirjoittelulla on tehty hallaa kunnan markkinoinnille. Heidän sijallaan olivat varavaltuutetut. Valtuuston kokousta seurasi lehteriltä sivistysjohtaja Markku Torttilan lisäksi 24 henkilöä, jotka yhtä lukuunottamatta poistuivat Karan asian ratkettua
Työterveyslaitos tarjoaa verkkosivuillaan käyttöön työhyvinvoinnin kannattavuuslaskurin, jonka avulla voi arvioida työhyvinvointihankkeiden taloudellista kannattavuutta. Kunnassa säännöllistä työnohjausta Hausjärven kunnassa työnohjauksen piiriin kuuluvat säännölliseltä pohjalta sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat sekä kotipalvelun perhetyöntekijät. Työhyvinvointiin kannattaa panostaa, sillä se maksaa itsensä lopulta takaisin. Työnohjauksen tehtävänä ei suoranaisesti ole vähentää sairauspoissaoloja, mutta tukea työhön tuodessaan se auttaa siinä myös jaksamaan. Tutkimustulokset paljastavat, että satsaukset työhyvinvointiin maksavat itsensä takaisin jopa nelinkertaisesti. Työnohjausta on aiemmin hankittu myös kotipalveluun, asumispalveluihin sekä toimistotyöntekijöille. – Uupuneista harva palaa takaisin viikossa tai kahdessa. . Lopuksi päästiin kokeilemaan työnohjauksessa käytettäviä toiminnallisia menetelmiä. Uupuminen on inhimillinen tragedia, kunnes se kääntyy voimavaraksi, työnohjaaja ja valmentaja Tiina Latikka vahvistaa. Anu Ylimäki Julkaisimme 9.4.2015 Työssä uupuminen on ainakin mediaa seuratessa yleistynyt. Työnohjausta voisi kutsua henkiseksi hieronnaksi, Latikka sanoo. Lähde: suomentyonohjaajat.fi Lahdessa järjestettiin viikko sitten tilaisuus, jossa esiteltiin työnohjausta henkilöstön tukemisen ja kehittämisen työmuotona. Ajallemme ovat tyypillisiä monet haasteet: ihmiset sinnittelevät äärirajoillaan, koska ajattelevat, että poissaolo kuormittaisi työkavereita. Perinteisesti prosessit ovat olleet pitkiä, jopa useamman vuoden mittaisia mutta nyt on nähtävissä, että työnantajien odotukset tulosten aikaansaamiselle ovat koventuneet. Hän itse on hankkinut työnohjaajakoulutuksen. – Työnohjaus mahdollistaa ammatillisen tuen esimerkiksi asiakastapausten läpikäymiseen ja niiden pohtimiseen, SuorsaSalonen sanoo. Ohjaus voi olla ryhmätyönohjausta tai yksilötyönohjausta. Ratkaisun avaimet ovat uupumisen ennaltaehkäisyssä työhyvinvointia lisäämällä. Työnohjauksen tarpeen voi tunnistaa negatiivisen stressin oireista, aamuyön heräilystä ja itselle epätyypillisestä kohonneesta verenpaineesta. – Tarvittaessa työnohjausta tarjotaan muillekin sitä tarvitseville, perusturvajohtaja Teija Suorsa-Salonen kertoo. – Kun pysähtyy esimerkiksi tarkastelemaan työkäytäntöjä, voi löytää yllättäviä ja yksinkertaisia ratkaisuja aivan läheltä. 11 Keskiviikkona 30.12.2015 Vuosikooste Torstaina 9.4.2015 8 Tunnollisuuteen taipuvat uupuvat työssä Hausjärvi, Lahti Anu Ylimäki Työntekijän poissaolo työpaikalta tulee maksamaan noin 300 euroa päivässä, arvioidaan Elinkeinoelämän Keskusliitossa. – Työnohjauksessa ihminen löytää ratkaisuja ja vaihtoehtoja pysähtymisen sekä oivalluttavien kysymysten avulla. Moni pitkä sairasloma johtuu työssä uupumisesta, jota aiheuttavat monet asiat työssä ja elämässä. Työnohjaus on yksi keino hallita muutosta ja pohtia omaa työtään. Tilanteen purku kannattaa aloittaa lääkärikäynnillä, myös työnohjaajat tekevät yhteistyötä lääkäreiden kanssa. Tämänkin asian kanssa täytyy vain muistaa pitkäjänteisyys, koska mikään ei tapahdu sormia napsauttamalla.. Parin vuoden ajan on ollut nähtävissä uusi trendi, kun ihmiset ovat varanneet aikoja työnohjaajille yksityisesti. . Latikka muistuttaa, että toivoa on aina vaikka siltä ei juuri nyt tuntuisikaan. Kun ihmistä ravistellaan pitkään työelämän turbulenssissa, voi hänen näköalansa kaventua. – Kannustan satsaamaan siihen vaikka pienelläkin panoksella, Latikka sanoo. Fakta Työnohjaus Työnohjaus on työhön, työyhteisöön ja omaan työhön liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden tarkastelua ja jäsentämistä koulutetun työnohjaajan avulla. Tunnolliset työntekijät uupuvat useammin kuin kuhnurit. Työnohjaus toimii nimensä mukaisesti työn tukena ja tukee myös työssä jaksamista. Työnohjauksen tavoitteena on vapauttaa voimia, luovuutta ja ajattelua työhön ja sen rajojen tunnistamiseen. Työhyvinvoinnista huolehditaan Hausjärven kunnassa lisäksi työyhteisön kehittämisiltapäivillä, säännöllisillä palavereilla ja kehityskeskusteluilla. Resurssit ovat vähissä ja toimintaympäristö muuttuu nopeasti. – Vähän samaan tapaan kuin käynti kampaajalla tai hierojalla. Työnohjaus voi olla tarpeen mukaan pitkäkestoinen kahden vuoden prosessi tai lyhytaikaisempi muutaman kerran työnohjaus. Oma hyvinvointi koetaan tärkeäksi ja työnohjaus yhdeksi keinoksi vaikuttaa siihen. Tunnista negatiivinen stressi Moni työnantaja kehittää pitkäjänteisesti työhyvinvointia yhdessä henkilöstön kanssa. Työnantajaan kohdistuvan taloudellisen paineen lisäksi nousee haasteeksi arjen perustyön pyörittäminen – miten työt hoidetaan. Anu Ylimäki Työnohjaaja, valmentaja Tiina Latikka kannustaa panostamaan työhyvinvointiin, se kannattaa aina. Latikan keino täydentää tiivistynyttä työnohjausprosessia on fysioakustinen tuoli, joka tukee stressistä palautumista ja täydentää työnohjausta
– Suomi Oy:n katto vuotaa ja ämpärit ovat lopussa. – Ei ole realistista leikata niin paljon. Hausjärvellä järjestetty paneeli piti sisällään lähinnä yksittäisten mielipiteiden selostusta, ei niinkään vuoropuhelua. Velkarahalla ei kannata ostaa uusia ämpäreitä vaan on paikattava katto, Salminen maalasi. Panelistien runsaus ja paneeliin käytetty puolentoista tunnin aika varmistivat osaltaan sen, ettei varsinaiseen vuoropuheluun juuri päästy vaan ehdokkaat esittivät vuoronperään joitakin mielipiteitään. Anu Ylimäki Julkaisimme 9.4.2015 Kaikki muistavat varmasti vielä, että viime keväänä oli vaalit. Kansanedustajaehdokkaat kertoivat mielipiteitään vihreiden ja punaisten lappujen avulla, vasemmalta alkaen Vihreitten Eero Yrjö-Koskinen ja Auli Laine sekä Aino-Kaisa Pekonen (vas.). Velaksi ämpäreitä vai korjattu katto. Käytännössä ainoan ulkopolitiikan kysymyksen nosti esiin Mauri Pullinen yleisöstä. Keskiviikkona 30.12.2015 12 Vuosikooste Torstaina 9.4.2015 6 Vaalipaneelissa esitettiin mielipiteitä, vuoropuhelu vähissä Hausjärvi Anu Ylimäki Yrittäjien kansanedustajaehdokkaita esittelevä vaalipaneeli sujui sopuisissa tunnelmissa eikä herättänyt suuria tunteita sen paremmin yleisössä kuin panelisteissakaan, joita oli pöydän taakse koottu peräti kolmetoista. Värikkäintä kuvakieltä käytti Perussuomalaisten Antti Salminen, joka kuvasi tähänastista toimintaa ämpäripolitiikaksi. Keskustelun siirryttyä ehdotettuihin kuuden miljardin menoleikkauksiin Kokoomuksen Timo Heinonen vetosi valtiovarainministeriön parhaiden virkamiesten asiantuntemukseen asiassa ja sai tästä kuittailua useammalta taholta. Salminen kehottaa kansalliseen itsekkyyteen ja rakentamaan lisää ydinvoimaa. Poliitikkojen tehtävänä on miettiä kokonaisuutta vaikka virkamiehet esittäisivät mitä, Vihreiden Eero YrjöKoskinen totesi. Hänen mukaansa leikkausten seurauksena entistä suurempi joukko syrjäytyy ja erityisesti nuorten työttömyys kasvaa. Vaikka kykyä reagoida vasta-argumentteihin ei päästykään näkemään, selkeni ehdokkaiden ulosanti ainakin. Nyt työttömyyskorvauksia maksetaan 4,8 miljoonaa euroa, palkoista tulisi verotuloja valtiolle, Pekonen sanoi. Hänen mukaansa jo pelkästään energiaa ostetaan ulkoa kahdeksalla miljardilla vuodessa. Perussuomalaisten Heidi Seleniusta sijaisti EevaMaria Tuominen. Kaikki eivät päässeet ottamaan kantaa joka asiaan vaan Haukka valikoi vastaajat. Yleisöä oli paikalla seitsemänkymmentä henkeä. Puolueensa tuoretta linjausta peesaten hän sijoittaisi elvyttävään politiikkaan ja investointeihin. Haukka käänsi asian kysymykseksi Natosta, jota kannattivat vain paneelin kokoomuslaiset ehdottaen asiasta kansanäänestystä. Paneeli auttoi hahmottamaan ehdokkaiden ulosannin ja ajattelun selkeyttä. Pääsikö sinun ehdokkaasi eduskuntaan?. – Venäjä on todellinen uhka, Titta Andersson-Bohren kiteytti. Anu Ylimäki Yleisö pääsi esittämään muutaman kysymyksen ja Mauri Pullinen kysyi illan ainoan ulkopoliittisen kysymyksen, joka kääntyi lyhyeksi Nato-sananvaihdoksi. – Tieinfra, rautatiet ja homekoulut kuntoon ja ihmisille töitä. Paneelissa pyörittiin lähinnä sisäpolitiikan ympyröissä ja välillä hyvinkin paikallisella tasolla. Paneelin veti Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukka, joka katkaisi minuuttia pitemmät puheenvuorot armotta. Ennakkoon ilmoitetuista panelisteista oli poissa demareiden Iisakki Kiemunki, jota paikkaamaan ilmoitettu Eero Vainio ei hänkään saapunut paikalle. Mielipiteiden hahmotuksen apuna Haukka käytti vihreitä ja punaisia lappuja, joilla ehdokkaat ilmaisivat kantansa kysymyksiin. Alkuesittelyiden jälkeen siirryttiin pohtimaan valtiontalouden velkaa, joka huoletti kaikkia muita paitsi Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekosta
Vuonna 1989 kiinteistörekisteriin merkityssä viimeisessä tietoimituksessa Torttilan Vinnilä -tilasta on lunastettu valtiolle maakaistale, jolla sijaitsevat Miinan Montun näyttämö, lipunmyyntipiste ja vessat. Elisan verkon kuuluvuustiedot päivittyvät kuuluvuuskartalle osoitteeseen www.elisa.fi/ kuuluvuus Lähde: Elisan 4G-tiedote Uudenmaan Ely-keskus ei heltynyt jatkamaan erityislupaa, maantietoimitus ei tuottanut tulosta Hausjärvi Anu Ylimäki Kesäteatteri ja konsertit Miinan Montussa loppuvat tähän kesään, sillä Uudenmaan Ely-keskus ei suostu enää neuvottelemaan Nuorisoseura Silmun kanssa toiminnan jatkamisesta erityisluvalla. Perustelu liikenneturvallisuudella Uudenmaan Ely-keskusta maantietoimituksessa edusti maanhankinnasta vastaava Merja Rajala. Elisan Kanta-Hämeen 4G-verkkoa on laajennettu talven aikana usealla paikkakunnalla. Hommassa on palanut melkoisesti veronmaksajien rahaa. Rajalan Miinan Montun katsomo ja muut tiehallinnon maalla olevat rakenteet on purettava ja kuljetettava pois ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Alkuun toimittiin aluetta hallinnoivan viranomaisen antamalla suullisella luvalla, myöhemmin Montun käytöstä on sovittu kirjallisesti. . Rajala perusteli nuorisoseuran tilapäisen toimiluvan irtisanomista liikenneturvallisuudella. Hyvästi Miinan Monttu, se oli hauskaa niin kauan kuin sitä kesti. – Tiealue on tässä kohtaa poikkeuksellisen leveä, eikä tielaitoksella ole rinteen jyrkkyyden takia sille käyttöä. • 4G-puhelin toimii myös 3G-verkossa. Kukaan ei tosiaan voi koskaan tietää mitään, paitsi sen, että jokainen kuolee joskus. Liikenneturvallisuudella perustellen täytyy lopettaa muitakin yleisötilaisuuksia, joissa ihmiset liikkuvat tiellä, Kuisma sanoi. 13 Keskiviikkona 30.12.2015 Vuosikooste 3 Keskiviikkona 13.5.2015 Perinnemarkkinat jatkuvat Oitti • EHL Oitin kyläyhdistyksen luovuttua Oitin Perinnemarkkinoiden järjestämisestä ovat leijonaklubit LCHausjärvi ja LC Lukot päättäneet ottaa markkinat järjestettäväksi. Toimitusinsinööri Teppo Rantasesta ja kahdesta janakkalalaisesta uskotusta miehestä koostunut lunastustoimikunta päätyi puoli tuntia asiaa puituaan Ely-keskuksen kannalle ja määräsi hakijan eli Torttilan korvaamaan aiheettomasti vireille haetusta asiasta syntyneet kulut. Turvallisuuden parantamiseksi viranomainen rakentaa teatteria palvelemaan suojatiet keskikorokkeineen. Sopimus väliaikaisesta toiminnasta päättyy tämän vuoden loppuun, jonka jälkeen nuorisoseuralaisilla on kolme kuukautta aikaa purkaa tiehallinnon puolella olevat teatterin rakenteet eli käytännössä koko näyttämö ja ylätasanteen rakennelmat. • Sim-korttia ei tarvitse vaihtaa. Miinan Monttu on toiminut nykyisellä paikallaan vuodesta 1991. Kuisma oli hämmästynyt tästä väitteestä, sillä hänen tietämänsä mukaan alueella ei ole sattunut onnettomuuksia tai vaaratilanteita. Toistaiseksi jutuista on tullut vapauttavia päätöksiä, mutta eihän sitä koskaan voi tietää. Elisan Kanta-Hämeen 4G-verkkoon on talven aikana tehty laajennuksia muun muassa Hausjärvellä ja Hämeenlinnassa. Eihän tässä harrastamista estetä, te voitte pystyttää teatterinne muualle, sanoo viranomainen. Osa haluaa vielä pitää mökkinsä sähköttömänä ja netittömänä alueena, mutta suurin osa ilahtuu, kun huomaa nopean 4G-verkon tulleen omalle mökkipaikkakunnalleen talven aikana. – Etätyö ei tarkoita sitä, että kesäloma pitäisi käyttää sähköposteja kytäten, vaan se on mahdollisuus tehdä töitä paikasta riippumatta ja hyödyntää koko kesämökkikausi. Sinnikkäät kuntalaiset ovat osoittaneet olevansa valmiita puolustamaan Monttua viimeiseen asti ja Emo ry on puoltanut Nuorisoseura Silmun liikenneturvallisuushanketta Miinan Montussa. Silmun edustajat ovat neuvotelleet Elyn edustajien kanssa erityisluvan jatkamisesta koko kevään. – Tienpidon olosuhteet eivät ole muuttuneet, Rajala sanoi. Etätyö voi pidentää mökkikautta Hausjärvi EHL Nopean 4G-verkon laajeneminen mahdollistaa mökkikauden pidentämisen, kun etätöitä pystyy tekemään myös kesämökiltä käsin. Nyt tämä vasta alkaa, Kuisma sanoi päätöksen kuultuaan. 4G-palvelu lisätään vanhaan liittymääsi. Viranomainen ottaa maanomistajalta haltuun palan maata, mutta ei tee sillä mitään. • Kaikki tietokoneet ja tabletit saat yhdistettyä 4G-verkkoon nettitikun tai mobiilireitittimen avulla. Tästä kertoo Miinan Montun surkuhupaisa kohtalo. Seuraavaksi viranomainen antaa rakentaa maalle teatterin ja tukee sitä myöntämällä rahoituksen hulppeaan katokseen. Tänä vuonna Perinnemarkkinat pidetään elokuun ensimmäisenä lauantaina 1.8.2015. KOMMENTTI Järjestelmä on ottanut ylivallan luojistaan. Laite valitsee aina parhaan yhteyden. – Näytäntöjen aikana pysäköinnin ohjaus on kontrolloitua, järjestysmiehet ovat toisiinsa yhteydessä radiopuhelimilla. Turvallisinta on pysyä kotona, paitsi ettei sekään ole turvallista. Hänen mukaansa rakenteet ovat näkemäeste ja tiealueella parveilevat ihmiset aiheuttavat vaaratilanteita. Lopetusuhka oli todellinen ja tätä seurasi pitkä kiistely paikallisten sekä virkamiesten kesken eikä peli ole vieläkään pelattu. Etätyö säästää myös aikaa, kun tien päälle ei tarvitse lähteä ruuhka-aikoina. Etätöiden lisäksi nettiä käytetään paljon esimerkiksi tv-sarjojen ja elokuvien katseluun ja tekemistä on mökillä myös sadepäivinä, Peltomäki jatkaa. Viime vuosina etätyö on yleistynyt hurjaa vauhtia, ja esimerkiksi Elisalla työntekijät tekevät keskimäärin 70 etäpäivää vuodessa, Hämeen aluejohtaja Juha Peltomäki kertoo. Mutta jos risteyksessä kuolee ihminen, on luvan allekirjoittanut vastuussa henkilökohtaisesti, viranomainen jatkaa. Anu Ylimäki Ei vaiskaan, unohtakaa koko juttu Miinan Montun toiminta loppuu mukaan lainvoimaisen tien muuttamiseksi pitäisi olla uusi tiesuunnitelma, jota ei tässä tapauksessa ole. Ely-keskus on myös tukenut Montun toimintaa hyväksymällä Leader-tuen Montun katokselle sekä rakentamalla suojatiet teiden 2896 ja 290 risteysalueelle. Kevään ja kesän aikana alueen 4G-verkoa laajennetaan entisestään. Anu Ylimäki Julkaisimme13.5.2015 Hämeenkulma kertoi toukokuun puolivälissä Miinan Montun joutumisesta Elykeskuksen hampaisiin. Meistä on tullut ahdistuneita pelkureita ja tauti vain leviää. Satojen talkoolaisten tuhansien tuntien työ ei paina asiassa mitään. Asiasta on 30 päivän valitusoikeus maaoikeuteen. Päätös rahoituksesta on odotettavissa tammi-helmikuussa.. Kun ymmärrystä toiminnalle ei heltynyt, päätettiin hakea maantietoimitusta, johon saatiin hakijaksi Montun naapurissa maata omistava Mika Torttila. Kuisma ja Torttila yrittivät vedota maantielain 75 §:n momenttiin kaksi, jossa sanotaan puhutaan maantietoimituksen mahdollisuudesta. – Toimivasta netistä on tullut yhtä tärkeä kuin sähköstä. Hänen mukaansa perusteita maantietoimituksen hakemiselle ei ollut, koska tie on aikanaan rajattu ja laillistettu. Viranomaisen oikea käsi ei tiedä mitä vasen käsi tekee. • 4G-signaalia voi vahvistaa entisestään erillisellä lisäantennilla. – Yritimme tämän maantietoimituksen avulla antaa Ely-keskukselle kunniallisen pakotien asiassa mutta he eivät sitä halunneet käyttää. Lopulta viranomainen sanoo, että ei vaiskaan, unohtakaa koko juttu. Tarvitset uuden sim-kortin vain, jos vaihdat operaattoria tai ostamasi uusi laite vaatii aiempaa pienemmän sim-kortin. Esimerkiksi julkisuutta on asian suhteen toppuuteltu. Näin saat nopeat 4G-yhteydet käyttöösi • 4G-verkon käyttämistä varten tarvitset 4G:tä tukevan puhelimen, tabletin tai mobiilireitittimen. . On realistista tehdä tiealueesta normaalilevyinen, näin ongelma poistuu, totesi maantietoimituksessa Markku Kuisma, joka ajoi kokouksessa asiaa Torttilan ja Silmun puolesta
Metallinpaljastimesta voi olla apua meteoriitin löytämisessä, mutta koska Suomen luonnossa on runsaasti magneettisia kiviä, ei magneetti ole takuuvarma tunnistusmetodi meteoriitille. Helpoiten alkuun pääsee osallistumalla koulutuksiin tai retkeilemällä kokeneempien kanssa. Putoamispaikan koordinaateiksi kerrotaan 25.1913 E, 60.8421 N. Löytäjä saa pitää Suomessa on haluttu tänne pudonneet meteoriitit säilöä museoon, kansalliseen meteoriittikokoelmaan, ja ihmisiä pyydetään toimittamaan löytönsä asiantuntijoille Geologian tutkimuslaitokseen Kansannäytetoimistoon tai Helsingin Kivimuseoon. Retki on väärä paikka ottaa riskejä, koska apu on usein kaukana ja mahdollinen onnettomuus voi vaarantaa myös auttajien turvallisuuden. Aarteen etsinnässä pätee vanha viisaus matka on tärkeämpi kuin maali. Jos varusteet osoittautuvat riittämättömiksi, on suoja lähellä. Kompassia todella tarvitaan, jos lähdet Lappilan meteoriittia etsimään. 5) Harjoitus tekee mestarin Retkeilytaidot voi oppia kuka vain. Esimerkiksi Suomen Ladun verkkosivuilta löydät Oppaasi lähiretkelle, joka toimii lähiretken suunnittelun tarkistuslistana. Ajan saatossa pinta voi kuitenkin ruostua ja murentua pois Vain asiantuntija pystyy varmistamaan, onko löydös meteoriitti, vai sittenkin vain tavallinen kivi.. Pystytä teltta mökin pihaan ja harjoittele ulkona yöpymistä siinä. 4) Ennakoi Ennakoi ja suunnittele retki huolella etukäteen. Ihan tarkkaan pudonneen meteoriitin päälle kartan nuoli ei kyllä osoita, kun sitä ei kukaan vielä ole löytänyt tai ei ole ainakaan paljastanut löytöänsä. Lappilan kylän sivuilla on tarkka karttapistekin nähtävillä, jonka mukaan suunnistamisen pitäisi kyllä onnistua. Maailmalla meteoriiteista maksetaan huomattaviakin rahasummia. Koulutuksista ja kokeneemmilta saa myös vinkkejä oikeiden varusteiden suhteen. Täysin varman meteoriittitunnistuksen pystyy tekemään vain asiantuntija. Meteoriitti on nyt muhinut piilopaikassaan jo viiden vuoden ajan, joten on mahdollista että sen pinnassa ollut sulamispinta on jo ruostunut kauttaaltaan, joten ihan mustaa kiveä ei maastosta välttämättä enää kannata etsiä. Näin talviaikaan etsintöjä ei kannata suorittaa, paitsi jos olet sinnikkäänpääkin sinnikkäämpi!. ja Metsähallituksen julkaisut sekä Lappilan kyläyhdistyksen sivusto www.lappila. Sinne vuonna 2010 tippunutta meteoriittia ei vielä ole löydetty ja meteoriiteista maksetaan maailmalla maltaita. Lähteet: Suomen Latu, luontoon. Suunnistustaidon oppiminen laajentaa kuitenkin retkeilymahdollisuuksia huomattavasti 3) Tunne omat rajasi Opettele tuntemaan itsesi ja unohda uhmakkuus. Colourbox Lappilaan putosi meteoriitti Meteoriitin pinnalla on usein musta, noin millimetrin paksuinen palamiskuori ja sen pinta on sileä. Usein löytäjille maksetaan Suomessakin pieni löytöpalkkio ja annetaan osa meteoriitistakin muistoksi. Se kertoo tarkat ohjeet meteoriitin putoamiskohdasta. Kesä Kompassineula värähtää selvästi, jos sitä kuljettaa magneettisen kiven tai meteoriitin päällä. Keskiviikkona 30.12.2015 14 Vuosikooste 19 Etelä-Hämeen Lehden Kesä Kärkölä Merja Hirvisaari Kun mietit kesäretkelle hyvää kohdetta, kannattaa harkita Luutasuon lähimaisemia Lappilassa. Meteoriitit ovat Suomessa niin harvinaisia, että jokainen löydetty palanen on tieteelle arvokas. Alan harrastajat suosittelevat kompassia magneettisuuden testaamiseen, koska kompassineula heilahtaa selvästi, jos sitä kuljettaa meteoriitin päällä. Näin voi säästyä pitkä penni, kun ei tule tehtyä virheostoksia. löydät Arkistosta jutun ”Meteoriitti putosi Lappilaan”. 2) Opettele suunnistamaan Merkityillä reiteillä riittää yleensä suunnistustaidoksi se, että osaa seurata oikeaa polkua. Viisi vinkkiä retkeilijälle: Jos meteoriitin metsästyskuume sinuun iskee ja suunnistat kohti Kärkölä soita, muista ottaa huomioon Suomen Ladun viisi vinkkiä retkeilijälle: 1) Aloita läheltä Testaa kaikkia varusteita kotipihassa, ennen kuin lähdet retkelle. Colourbox Julkaisimme 4.6.2015 Kesälehdessä kerrottiin mahdollisesti Lappilaan pudonneesta meteoriitista, jota monet ovat käyneet tuloksetta etsimässä. Tarkat ohjeet meteoriitin löytämiseen ovat julkaistu netissä, mutta helppoa kiven löytäminen ei ole. Viisi vuotta maastossa muhineesta meteoriitin palasesta sulamispinta on luultavasti jo ruostunut kokonaan pois, mutta etsinnöissä suositellaan käyttämään kompassia. Lappilan kyläyhdistyksen sivuilta osoitteessa www.lappila. Tähtitieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja dosentti Hannu Karttunen kuitenkin painotti Turun Sanomien haastattelussa, että mahdollinen meteoriitti kuuluu yksiselitteisesti löytäjälle itselleen, ei valtiolle. Maapallon pinnalle sataa vuosittain satoja pesäpallon kokoisia tai sitä suurempia meteoriitteja, mutta Suomesta niitä ei juurikaan löydetä maaston vaikeakulkuisuuden vuoksi
Keskiviikkona 30.12.2015 16 Vuosikooste Torstaina 2.7.2015 6 Kärkölän uimahalli pesi kasvonsa Valoa, terästä ja turvallisuutta Kärkölä Anu Ritvanen Kärkölän uimahallin peruskorjaus lähenee loppuaan. Vaihtuvat värivalot pehmentävät teräksistä vaikutelmaa ja vedenalaiset kamerat helpottavat valvontaa. Uimahalli tulee varmasti jatkossakin olemaan Kärkölän ykkösvaltti.. – Ennen ikkunat ulottuivat lattiasta kattoon. elokuuta. Pikkualtaaseen taas on saatu pieni porrastus ylöspäin, jotteivät pikkuiset joudu vahingossa vedenvaraan. Muutos johtuu uudesta pintapuhdistusmenetelmästä. Naisten saunaa on suurennettu, jolloin jumpparyhmäläiset sopivat entistä paremmin löylyihin. Ujoimmat uimarit tervehtinevät ilolla myös allastilan pienennettyjä ikkunoita. – Valvontaruudusta pystyy heti hahmottamaan, jos joku jää pohjaan. Teräsallas on helpompi huoltaa ja pitää puhtaana, koska siinä ei ole samanlaisia saumoja kuin laattapinnassa. Edes madallettu katto ei heikennä avaraa vaikutelmaa. Avajaisissa kaikki ihastelivat uusia tiloja ja olivat tyytyväisiä lopputulokseen. Naisten saunaan saatiin peruskorjauksessa lisää tilaa. Ahosen mukaan henkilökunta testaa vielä tiloja, jotta kaikki on valmista hallin avajaisissa 25. Usein halli pyritään avaamaan mahdollisimman pian ja sitten aletaan korjata vikoja, kun talo on täynnä väkeä. Myös mahdollinen hengenpelastus helpottuu, kun vesi on piripinnassa. Kokonaan uutta on kylmävesiallas ison altaan päädyssä ja pieni kuntoiluhuone sisäänkäynnin vieressä. Näin säästetään myös energiaa, Ahonen kertoo. Lisäksi altaaseen on asennettu sekä viihtyisyyttä että turvallisuutta lisääviä elementtejä. Heinäkuussa avajaisia odoteltiin yhä, mutta elokuun lopussa väki pääsi tutustumaan uuteen komeaan uimahalliin. Monissa altaissa joutuu kurottamaan enemmän, kun veden ja altaan yläreunan väliin jäi 30–40 senttiä tyhjää, Ahonen huomauttaa. – Yleensä hallin käyttöaste nousee remontin jälkeen, kun ihmiset haluavat tulla katsomaan muutoksia. Nyt ikkunat ovat huomattavasti korkeammalla. Ennen vesi vaihtui pohja-aukkojen kautta, nyt vesi vaihtuu yläkautta allasta ympäröivien kourujen kautta, jolloin vedenpinta on altaan tasalla. Oranssi seinä pikkualtaan viereisessä seinässä on raikas muutos sekin. Anu Ritvanen paremmin kuin vuoden 1997 uudistus, joka kohdistui uimahallin tekniikkaan. Hallinhoitajan mukaan miesten suurempi löylyhuone olikin herättänyt närää uimahalliesittelyiden yhteydessä. Hallinhoitaja Veli Ahosen mukaan huoneen käyttö sisältyy lipunhintaan. Hallissa tehdään viimeisiä tarkistuksia ja viimeistelyjä ennen syksyn avajaisia. Lisäneliöitä ja kylmää kyytiä Tämänkertainen peruskorjaus näyttäytyy asiakkaille Vedenpinta on aivan lattian tasolla. Uimahallinhoitaja Veli Ahonen esittelee muutoksia mielissään. Seiniin, ison altaan ympärille, on asennettu valkoista laattaa entisen punaisen reikätiilen sijaan. – Moni on luullut, että allastilaa on laajennettu, niin paljon vaalea väritys muuttaa mittasuhteita, Ahonen toteaa. Kesällä on hyvää aikaa viimeistellä paikat kuntoon ennen yleisöä, Ahonen toteaa. Anu Ritvanen Julkaisimme 2.7.2015 Kärkölän valttikorttina tunnetaan kunnan oma uimahalli, joka peruskorjattiin kesällä. Anu Ritvanen Kuntoiluhuoneessa on muutama laite, joilla voi lämmitellä lihakset
Sara Inkiläinen Ihmisiä kerääntyi esiintymislavan eteen etenkin muotinäytöksen ja vuoden hausjärveläisen julkaisemisen aikana. – Näitä näkyi silloin 60-luvulla, naiset muistelevat. – Markkinoilta näitä voi aina ostaa, kaupoista harvemmin löytyy, nainen päivitteli. – Kantarellipiiraat menivät saman tien, Sari Sokka huikkasi taustalta. Koskisen muotinäytös keräsi ihmisiä sankoin joukoin lavan läheisyyteen. Spekulointi oli kovaa. Etenkin poniratsastus oli pienten lasten suosiossa. Vanhat autot kiinnostivat monia kävijöitä vauvasta vaariin. Sara Inkiläinen Laura Kauppilan tytöt nauttivat pomppulinnasta, mutta seuraavaksi oli päästävä hakemaan ilmapallot ja mansikoita. – Kaikki tuotot menevät kehitysvammaisten virkistyspäiviin ja esimerkiksi nyt hankimme Eskon koululle uudet säkkituolit, Vehmas kertoi. – Vuoden hausjärveläinen on Mari Kaasinen, Autio julistaa. Pomppulinna olisi myös houkuttanut, mutta sinne tyttö oli vielä hieman liian pieni. – Aamulla pöytä oli vielä ihan täynnä kakkuja, mutta nyt tässä on enää vain nämä muutamat, yhdistyksen puheenjohtaja Heli Vehmas kertoi keskipäivällä. – Eihän tämä kauppa enää yhtä hyvin käy, kun esimerkiksi 15 vuotta sitten. Lastensa kanssa paikalle saapunut Laura Kauppila puolestaan oli vasta saapunut markkinoille. Paljon ihasteltavaa Oitissa asuvat Kirsti Laine ja Liisa Harjula olivat ihastelemassa kunnanviraston alapihalla vanhoja autoja, jotka toivat mieleen muistoja menneiltä vuosilta. Pomppulinna käytiinkin jo katsastamassa, Kauppila kertoo. Ääniä annettiin yhteensä lähes 250, joista Kaasinen sai 53. Nykyään ihmiset ostavat hyvin harkitusti aivan pieniäkin juttuja, mies pohti. Markkinat järjestettiin kolmannentoista kerran, ja vaikka tämä onkin epäonnen luku, hyvä tunnelma kantoi jälleen läpi tapahtuman.. Lavan vieressä kävi koko päivän ajan kuhina, mutta erityisesti Sarafaanin sekä Pyörä ja Urheilu A. Markkinat keräsivät paikalle satoja ihmisiä, ja muun muassa Turengista omia käsitöitään myymään tulleet Johanna ja Jari Korhonen pysyivät kiireisinä. Toimintaa esiintymislavalla Musiikkia soittava orkesteri Sirkka ja velikullat viihdyttivät etenkin vanhempaa väkeä, osa innostui jopa laittamaan jalalla koreasti. Liisa Harjula ja Kirsti Laine ihastuivat siniseen Moskvitshiin eli tutummin Mosseen. Monet uhmasivat koleaa markkinasäätä ja saapuivat kiertämään kojuja, tapaamaan tuttuja sekä seuraamaan esityksiä. Näitä kaikkia ja paljon muuta oli tarjolla Oitin perinnemarkkinoilla Hausjärvellä lauantaina. Puoli kahdelta äänestysmahdollisuus päättyi ja tapahtuman juontaja Risto Autio piti paikalle saapuneita pitkään jännityksessä, mutta kahdelta tulos vihdoin julkaistiin. Hausjärven Kehitysvammaisten Tuki Ry:n kojulla tohina on kova jatkuvasti. Sara Inkiläinen Julkaisimme 6.8.2015 Perinnemarkkinoita järjestetään ympäri Hämettä eikä Hausjärven Oitti ole poikkeus tällä listalla. Laine kertoi jo käyneensä letulla ja kahvilla ja ostaneensa bambusukkia, joita ei tahdo mistään enää saada. Muutaman päivän päästä kolme vuotta täyttävä Nella istui reippaasti ponin selässä koko kierroksen ajan. Tuoreet herneet ja mansikat lähtivät monen kävijän matkaan näin sesonkiaikana. Lapset kävivät pyörittämässä onnenpyörää ja melkein kaikki leivonnaiset katosivat pöydältä parempiin suihin. 17 Keskiviikkona 30.12.2015 Vuosikooste 7 Torstaina 6.8.2015 Oitissa tanssittiin ja syötiin lettuja Hausjärvi Sara Inkiläinen Ilmapalloja, mansikoita, letun tuoksua, metrilakua. Kaasinen marssi reippaasti lavalle aplodien saattelemana vastaanottamaan kunniakirjan. Muotinäytöksen aikana yleisön joukossa kuitenkin pohdittiin jo vuoden hausjärveläisen valitsemista. – Teen harrastepohjalta kaikenlaisia käyttötavaroita puusta. – Ponin lähtiessä liikkeelle Nella tokaisi, että poni lähti käyntiin. Olen huomannut, etteivät ihmiset enää osta koristeesineitä, joten nämä menevät paremmin kaupaksi. Korhosen pohtiessa myyntitilannetta parin kojusta lähtikin ostajien matkaan puisia tarjottimia sekä muutama 1950-luvun Pauligin kahvipannua jäljittelevä puuveistos. Johanna puolestaan neuloo paljon, Jari Korhonen selosti. Sara Inkiläinen Kohta kolme vuotias Nella oli innoissaan ponikyydistä. Ei häntä jännittänyt yhtään, tytön isoäiti Tiina Leino nauroi. Naisten kojulla oli myynnissä myös paljon kierrätysmateriaaleista tehtyä taidetta, kuten pyyhkeistä muotoiltuja vaaseja. – Tytöille täytyy ainakin ilmapallot jostain hakea ja mansikoita ostaa
Kenellä meistä on oikeus sanoa äidille, joka on huolissaan lapsistaan että mitään pelättävää ei ole, kyselee Mäntylä vakavana. Tähän päivään mennessä sivulauseessa heitetystä pohdinnasta on tullut tosi, sillä Kärkölään on todellakin tulossa vastaanottokeskus. Ehdotus Kärkölässä tyhjillään olevien Kunta-Asunnot Oy:n asuntojen muuttamisesta 150 asukkaan vastaanottokeskukseksi oli mennyt myös SPR Hämeen piirin vastaanottokeskusten johtajan Minna Jussilan korviin. Samaa miettii valtuuston puheenjohtaja Matti Torkkel (KESK), jota hiukan harmittaa se, että näin iso asia tulee valtuutettujen korviin huhupuheiden kautta. Suuri osa valitsee isomman kaupungin, mistä he löytävät enemmän oman kulttuurinsa ja kielensä mukaisia yhteisöjä, kertoo Jussila. Hän myös painottaa, ettei Kärkölän kunta omista yhtään taloa, jossa olisi vuokrattavia asuntoja tyhjillään. – Ja laajemmin ajatellen Suomen resurssit tällä hetkellä eivät kestä olla maailman rauhan maksumiehenä, sanoo Mäntylä. Olemme kummallisessa tilanteessa: riitelemme keskenämme siitä, pitäisikö turvapaikan hakijoita ottaa, ja olkoon paikkakunta mikä tahansa, on meillä mielenosoitus sekä puolesta että vastaan. Tarkkaa turvapaikanhakijoiden määrää ei vielä tiedetä, mutta luultavati 90–150 henkilöä sijoitetaan Kärkölään. Maahanmuuttovirasto maksaa kulut SDP:n valtuutettu Martti Aslamaa haluaa ennen lopullista kannan ottamista tietää, millaisia vastuita kunnalle vastaanottokeskuksesta tulisi. Mielipiteet tästä jakautuvat kärköläisten keskuudessa, mutta niinhän ne tekevät joka kunnassa joka asiassa.. Valtuustoryhmien puheenjohtajat koolle Kunnanjohtaja Huldén sanoo, että jos valtuusto asiaa äänekkäästi vastustaa, ei kunta asiassa etene. Valtuutetut vaativat keskustelua – Ei Kärkölän kunnalla ole yhtään tyhjään asuntoa missään, painottaa Kärkölän hallituksen puheenjohtaja Veikko Salomaa (KOK). – Argumentit ovat vielä aivan auki, päätöksenteolle ei vielä ole asiallista pohjaa. – Kyllä tällaiset asiat pitäisi viedä eteenpäin yhteistyössä kunnan kanssa, sanoo Aslamaa ja toivoo asian pikaista käsittelyä valtuustossa SPR:n Minna Jussila kertoo, että vastaanottokeskuksen kaikki kulut maksaa maahanmuuttovirasto. Aktiivisia kuntia, jotka oivaltavat tämän tulolähteenä, on varmasti ihan tarpeeksi, harmittelee Huldén ja kertoo ottavansa asian käsittelyyn valtuustoryhmien puheenjohtajien seuraavassa kokouksessa. Ongelmat ja inhimillinen hätä ovat suuria, mutta hallitsemattomilla turvapaikan hyväksymisillä tai kiintiöpakolaisia lisäämällä niin Suomi kuin Kärköläkin voi olla ikävämpi paikka asua tulevaisuutta silmälläpitäen, varoittelee Mäntylä. Keskiviikkona 30.12.2015 18 Vuosikooste Torstaina 3.9.2015 2 Vastaanottokeskus Kärkölään. Huldén arvioi, että 150 hengen vastaanottokeskus toisi kuntaan miljoonan euron tulovirran vuositasolla, ja paikalliset yritykset hyötyisivät uudesta ostovoimasta. – Ei ihmisiä voi heitteille jättää, mutta Kärkölän kunta on kriisikunta, eikä ylimääräisen rahan löytäminen ole mitenkään viime aikoina helpottunut, tuskailee Aslamaa. Hänen mielestään kunnanjohtajalla on oikeus ja velvollisuuskin haistella tuulia ja etsiä uusia keinoja edistää kunnan taloustilannetta ja tuoda esiin uusia asioita, mutta julkisuus ei välttämättä ole siihen paras keino. – Tässä pyöritellään veronmaksajien rahoja taskusta toiseen, ilman että todellista ongelmaa edes yritetään ratkaista, puhisee Mäntylä. Kunta-asunnot Oy:n omistamia asuntoja kerrosja rivitaloissa on Kärkölässä vapaana runsaasti. Pelkästään positiivisia kokemuksia Kunnajohtaja Huldénin mielestä vastaanottokeskus sopisi Kärkölään erinomaisesti. Jos kunta järjestää valmistavaa koulutusta oppivelvollisuusikäisille lapsille, kunta saa kaksinkertaisen valtiontuen per koulutettava. Hänen mielestään ei Kärkölään pidä ottaa mahdollisia ongelmia vapaaehtoisesti. Esimerkiksi Lammilta muuttoliike suuntautuu Hämeenlinnaan, Tampereelle ja pääkaupunkiseudulle. – Sehän oli ihan sivulauseena uimahallin avajaisissa annettu lausunto Lahden radiolle, mietiskelin siinä vain, miten hyvä paikka tämä olisi vastaanottokeskukselle ihan yhteistyönkin kannalta, kun Lammin keskus on ihan vieressä, Huldén kertoo. Maahanmuuttoviraston johtaja Jorma Kuuluvainen on julkisuudessa toistuvasti alleviivannut, että kunnilla ei ole keskusten perustamisessa sananvaltaa. Ei niihin Kärkölän kunnalla ole sananvaltaa, ei kunta voi tehdä asukasvalintoja toisten puolesta, painottaa Salomaa. – Näinä aikoina pelkoaan ei saa ilmaista sen enempää äiti kuin poliitikkokaan, ilman että rasistikortti heilahtaa. – Inhimillinen hätä on nyt maailmalla suuri, ja yhteistyötä tarvitaan, mutta on myös kysyttävä, että onko Kärkölässä kaikki eväät tällaiseen toimintaan, ja minun on kyllä sanottava, että minä sitä vähän epäilen, pohdiskeli Torkkel. Hän muistuttaa, että Kärkölässä on jo kertaalleen tehty periaatepäätös, että kuntaan ei oteta kiintiöpakolaisia, koska kunnan talouden rasitteeena jo nyt ovat liian suuret sote-menot. – Ei vastaaottokeskusta perusteta sellaiseen paikkaan, missä vastustus on suurta. – Laki mahdollistaa vastaanottokeskuksen perustamisen kuntaa kuulematta, jos neuvotteluosapuolena on yksityinen kiinteistön omistaja, mutta emme me SPR:ssä halua väkisin mennä minnekään. Kärkölän valtuutetutkin korostivat perjantaina sitä, että kunnajohtajan ulostulo asiassa on vielä toistaiseksi yhden miehen show. Hän arveli, että suuret kaupungit isommilla resursseilla sopisivat tehtävään paremmin. Vasta myönteisen turvapaikkapäätöksen saanut ihminen siirtyy sen kunnan vastuulle, mihin hän päättää muuttaa asumaan. Asia on kuitenkin mennyt vähän sivulausetta pitemmälle. Etelä-Hämeen Lehden kuva-arkisto Julkaisimme 3.9.2015 Kärkölän kunnanjohtaja Seppo Huldén heitti syyskuussa ohimennen ilmoille ajatuksen vastaanottokeskusta Kärkölään. Hän toivoi asiasta avointa poliittista keskustelua Kärkölässä, ettei lopputulos olisi sama kuin Forssassa. Kotikuntalain mukaan oleskeluluvan saanut voi vapaasti valita kotikuntansa. Hän kuitenkin toivoo, että asiasta käydään pian avointa ja perusteellista keskustelua. – Maailma on kyllä mennyt kummalliseksi. Perussuomalaisten pitkäaikainen valtuutettu, ja kunnanhallituksen jäsen Matti Mäntylä ei Huldénin näkemystä purematta niele. Toiminnan onnistumisen kannalta on tärkeää, että kunnassa suhtaudutaan asiaan myönteisesti, painottaa Jussila. Resurssit ovat todella vähissä, toteaa Salomaa ja sanoo, että Kärkölän kuormaa ei voi enää lisätä. Ensin pitää tietää mitä se kunnalle tarkoittaa, ja minkälaisia vastuita se kunnalle tuo. – On tämä asia syytä ottaa pikaisesti valtuuston käsittelyyn, vaatii Torkkel. Vain murto-osa jää asumaan vastaanottokeskuskuksen sijaintikuntaan. – Tyhjiä asuntoja on, mutta niiden omistaja on Kunta-asunnot Oy, josta Kärkölän kunnalla on vain parin prosentin omistusosuus. Tämä tilannehan on ihan karmea. Kaupunginjohtaja Huldénin mielestä niihin voitaisiin majoittaa 150 turvapaikanhakijaa. – Maailmalta tulee jatkuvasti ikäviä kertomuksia siitä, millaisia vaikeuksia liian suuri maahanmuuttajien määrä ympäristössään aiheuttaa. Kunnanjohtajan esitys yllätti valtuutetut Kärkölä Merja Hirvisaari Hulluille, herroille ja nykyään myöskään medialle ei pitäisi puhua keskeneräisistä asioista, puuskahtaa Kärkölän kunnanjohtaja Seppo Huldén radiohaastattelustaan syntynyttä kohua. Keskuksen asukkaat eivät juridisesti ole kuntalaisia, vaan heidän sotekuluistaan vastaa täysimääräisesti maahanmuuttovirasto. – Sijaintimme on erinomainen, ja meillä on 20 vuoden ajalta pelkästään positiivisia kokemuksia kotouttamisesta sanoo Huldén, viitaten Kärkölään 80ja 90-lukujen taitteessa tulleisiin 150 inkeriläiseen paluumuuttajaan ja sodan jälkeen sijoitettuihin karjalaisiin. Hän ei kuitenkaan vielä halua ottaa kantaa siihen, pitäisikö Kärkölään perustaa vastaanottokeskus vai ei. Merja Hirvisaari Kunnanjohtaja Seppo Huldénin radiohaastattelussa antama lausunto Kärkölään mahdollisesti sijoitettavasta vastaanottokeskuksesta synnytti kohun Kärkölässä
– Kenttää haluttiin tukea elinkeinopoliittisista syistä. Golfkentän toteutus on junnannut pitkään paikoillaan. Halosen mukaan yhteistyökumppani on jo selvillä, mutta kuljetusten alkamiseen on vielä matkaa. Jos olisi rahaa, kenttä valmistuisi kahdessa vuodessa. Työt eivät ole edenneet pariin vuoteen. Heikkilä arvelee, että lama on käynyt yhtiölle raskaaksi. Ehdimme rakentaa omalla kustannuksella maan vastaanottoa varten teitä isolle alueelle ja se maksoi kymmeniä tuhansia. Tässä taloustilanteessa ei ole muuta mahdollisuutta kuin yrittää edetä hitaasti. Kunnajohtaja Aleksi Heikkilän mukaan kunta merkitsi osakkeet vuoden 2012 osakeannin yhteydessä. Halosen mukaan alueelle on viimeksi valmisteltu maa-ainesten vastaanottopaikkaa. Vuoden 2008 perustelut olivat vielä tuolloin voimassa. Kunta ei tiedota yhtiön tilanteesta, vaan sen tekee yhtiö itse, Heikkilä kertoo puhelimitse. – Jos summaa verrataan muihin elinkeinopoliittisiin ratkaisuihin, joita Hausjärven kunta tai naapurikunnat ovat tehneet, summaa voi pitää erittäin pienenä. Jos rahaa kertyy, rakennamme ensisijaisesti harjoituspaikan, jotta toiminnan voisi aloittaa, Halonen toteaa ja jättää aikataulun toistaiseksi auki. – Mikäli Hausjärvi tahtoo pysyä itsenäisenä kuntana, täytyy meidän yrittää kehittää paikkakuntaa, vaikka tulokset olisivatkin epävarmoja. Aikaisempi yhteistyökumppani ehti toimittaaa alueelle noin 20.000 kuutiota maata kunnes meni konkurssiin viime vuoden alussa. Näin jälkikäteen olisi ollut järkevää keskittyä harjoituskentän alueeseen, Halonen toteaa. Heikkilä itse toimi tuolloin pöytäkirjanpitäjänä kunnanhallituksen kokouksessa, joka päätti asiasta. Yhtiö ei ole pitänyt yhtiökokousta kahteen vuoteen, mutta Halosen mukaan senkin aika koittaa tänä vuonna. Toteutuessaan golfkenttä olisi tuonut työtä ja matkailijoita, Heikkilä perustelee. Tarvittaessa kunta valitsee omat edustajansa yhtiökokoukseen, mutta niitä ei ole pidetty pariin vuoteen. – Osakkeenomistajien kärsivällisyys vaihtelee. Hanketta varten Draiv’in Golf and Country Club Oy on vuokrannut 100 hehtaaria maata 50 vuodeksi Oitista. Hausjärvi-nimisellä Facebook-sivuilla, joka ei kuitenkaan ole kunnan ylläpitämä ryhmä, Heikkilä käy läpi kunnan roolia ärtymystä herättäneessä golfkenttähankkeessa ja toteaa, että yritystoiminnan tukemiseen liittyy aina riskejä. Hausjärven kunta sijoitti 42.500 euroa Hausjärven kunta varasi vuonna 2008 oikeuden merkitä Draiv’in Golf and Country Club Oy:n osakkeita. Draiv’in Golf and Country Club Oy:n hallituksen jäsenen Kari Halosen mukaan noin 300.000 euron osakepääoma on käytetty. Kymmenen osakkeen hinnaksi tuli 42.500 euroa. Riihimäellä ja muissa naapurikunnissa otetaan luultavasti suurella ilolla vastaan kaikki yritystoiminta, joka meitä ei kiinnosta, Heikkilä ottaa kantaa ylipäätään kunnan rooliin liike-elämän tukemisessa. – Tässä taloudellisessa tilanteessa ainoa mahdollisuus luoda kassavirtaa on saada yhteistyökumppani, joka maksaa siitä, että saa tuoda puhtaita maa-aineksia alueelle. – Kunnan asema osakkeenomistajana on aivan samanlainen kuin muillakin vähemmistöosakkailla. Mukana on sekä yksityisiä että yrityssijoittajia. – Jos olisimme ennakoineet konkurssin, olisimme toteuttaneet suunnitelmia toisella mallilla. Sen lisäksi, että golfyhtiö saisi maatoimituksista rahaa, se voisi käyttää aineksia maaston muotoiluun. 19 Keskiviikkona 30.12.2015 Vuosikooste 7 Torstaina 24.9.2015 Tuleva viheriö kyntää vielä pohjamudissa Hausjärvi Anu Ritvanen Hausjärven Oittiin suunniteltu golfkenttäja vapaa-ajankeskushanke junnaa edelleen. Vielä ei anneta periksi, mutta jos asiat eivät ala sujua, on ratkaisujen paikka, Halonen tuumaa. Draiv’in Golfilta paloi prosessissa rahaa noin 100.000 euroa, Halonen kertoo. Summa on kulunut kaavoitukseen, kenttäsuunnitelmien laatimiseen ja tiestön parantamiseen. Nähtäväksi jää, saadaanko Hausjärvelle ikinä viheriötä.. Syksyllä edistystä tämän suhteen ei ollut havaittavissa ja sama tilanne on edelleen. Hänen mukaansa on mielipidekysymys, onko 42.500 euroa paljon vai vähän. Halosen mukaan Draiv’in Golf and Country Club Oy:llä on noin 40 osakkeenomistajaa, joiden osuus yhtiöstä vaihtelee. Etenkin Hausjärven kunnan rooli hankkeessa herättää paljon keskustelua Anu Ritvanen Julkaisimme 24.9.2015 Muistatko vielä golfkentän, joka ei koskaan toteutunut ja johon Hausjärven kuntakin ehti sijoittaa lähes 43.000 euroa
Stressin purkua Valtaus tarkoittaa käytännössä määräaikaista tutkimuslupaa maahan. Minä olen siellä veljeni kanssa käynyt mutta Veijo ei koskaan, Elvi nauraa. Veijo teki paljon töitä viikonloppuisin ja keräsi siten mittaa kesäloman molempiin päihin. Molemmat olivat jo valmiiksi hullaantuneita Lappiin, joten päätös ei ollut lopulta vaikea. Eräänä keväänä tunturin lumet sulivat humahtamalla ja kämppää ympäröi joka puolelta vesi. Kun Minkkisten naapuri osti ensimmäisen traktori-kaivurinsa, hän myönsi kullankaivuun loppuneen ja työn alkaneen. Sitä ennen pyörimme siellä jo joitain vuosia kavereitten jaloissa, Veijo kertoo. Elvi ja Veijo Minkkinen ovat viettäneet kullankaivuun parissa puolet elämästään. Veijo on pysytellyt terveyssyistä sieltä poissa jo viitisen vuotta mutta Elvi on käynyt pohjoisessa pitämässä yllä kuntoaan vielä viime vuodet. Talven huoltokäynnillä kämpälle vietiin kesällä tarvittava kuiva ruokatavara ja muut tarvikkeet. Lapin karu ja kaunis luonto. Parhaimmillaan he kävivät Lapissa viisi kertaa vuodessa ja olivat siellä pisimmillään yhteen menoon puolitoista kuukautta. Koristeet peittivät hyvin ruskeuden. Lapissa on paljon valtion maita, joita se ei myy. Veijon mukaan nykyinen kaivoslainsäädäntö on pakaroitten välistä. Vaihtoehtona vapaa-ajanvietolle oli vene, josta kauppa oli käytännössä jo sovittu. Veijo on koonnut kultamuistoista laajan valokuvakirjan ja suunnittelee toista. Kämpän avain vaihtaa lopullisesti omistajaa. Siinä aineksia muistoihin, jotka eivät unohdu. Loman tullen painettiin tukka putkella suoraan kämpille. Elvi Minkkinen Julkaisimme 15.10.2015 Hausjärveläiset Elvi ja Veijo Minkkinen kertoivat lokakuussa tarinan oman harrastuksensa takana. Eivät olleet, ja emäkallio on edelleen piilossa. – Olihan se vähän toisenlaista elämää kuin täällä. Koneitten avulla kaivaminen on yleistynyt niin, että lapioitten kanssa touhuavat enää lähinnä harvat lomalaiset. Kun Elvi leipoi leipää, ilmaantuivat naapurikämppien miehet kuin ihmeen kaupalla kaikki vieraisille. Laki suosii konekaivajia. Puhutaan konekiimasta. – Me lähdimme pohjoiseen purkamaan etelän stressiä. Hausjärvellä Minkkiset ovat asuneet parikymmentä vuotta. Sitä ennen he majailivat Tuusulassa. Toisten kullankaivajien ystävyys. Minkkiset eivät ole koskaan laskeneet paljonko ovat kultaa löytäneet ja paljonko sitä myyneet. – Kulta on keltaista tinaa, ei sitä voi syödä, Veijo sanoo. Kullankaivaminen ei ole ihan joka pojan harrastus, mutta Minkkisille se toimi hyvänä tapana purkaa stressiä. Kukapa ei nauttisi Lapin kauniissa maisemissa harrastamisesta?. Elvi Minkkinen Haikea hetki viime huhtikuulta. Keskiviikkona 30.12.2015 20 Vuosikooste Torstaina 15.10.2015 6 Yrittäjyysteema Kultamaat säilyvät mielessä ikuisesti Minkkiset huuhtoivat kultaa Lemmenjoella yli 30 vuotta Hausjärvi Anu Ylimäki Saadun kullan määrä on suorassa suhteessa kaivettuun maamäärään. Keväällä he luopuivat omasta osuudestaan kaivospiiriin ja kokoavat nyt muistoistaan valokuvakirjoja. Hän laittoi tavarat ja postit vuoroveneeseen ja joku patikoi ne kultahaminasta hakemassa. Nykyään uusia valtauksia ei juuri synny. Kerran 20 kilometrin venematka ja sitä seuraava 10 kilometrin jalkapatikka korvattiin helikopterikyydillä. Leiväntuoksua kairassa Stressittömyys. Tätä on kullankaivuu. Minkkiset pitäytyivät loppuun saakka lapiokaivuussa. Toisenlaista elämää Yksi jäi pariskunnalta yhdessä kokematta, Kilpisjärvi. Yhtenä jouluna Elvi haki joulukuuseksi kairasta katajan ja vasta sisällä paljastui, ettei siinä ollut kuin muutama vihreä neulanen. Loma on ollut vähän toista kuin etelän rannoilla makailu, Elvi vahvistaa. Ruokatavaroitten täydennyksissä auttoi porovaimo, jolle jätettiin kesän alussa rahat ja soitettiin silloin tällöin kauppalista. Koirakin laitettiin turvavöihin ja kuulokkeet sen korville. Virallisesti osuus kaivospiiristä vaihtoi omistajaa tämän vuoden keväällä. – Kaivaminen on tehty vaikeaksi ja kalliiksi. – Ostimme Paula-Kallen yhdeksän hehtaarin osuuden kaivospiiristä vuonna 1986. – Olemme saaneet viettää lomaa, meillä on ollut hauskaa ja kunto on pysynyt hyvänä. Se merkitsee vakituista oikeutta hyödyntää kaivosmineraaleja. Anu Ylimäki Maata ränniin, jota pitkin virtaa vesi. Olisi ollut hullua ottaa kaivuusta uusi stressi, Veijo huomauttaa. Kulta on ollut itsensä maksama harrastus, se on mahdollistanut pariskunnan Lapissa viettämän ajan. Jos valtaus osoittautuu tuottoisaksi ja maanomistaja myötämieliseksi, voidaan muodostaa kaivospiiri. Ei ollut titteleitä ja kaikki olivat keskenään kavereita ja samanarvoisia, Elvi hymyilee. Anu Ylimäki Osa suurimmista hipuista kulkee mukana Elvin ja Veijon kaulalla. Kirjan nimi on ”Muistan sen ikäni ja viisi päivää”. Tämän vanhan kullankaivajan viisauden allekirjoittavat täydelleen Elvi ja Veijo Minkkinen, jotka viettivät Lemmenjoen kultamailla yli 30 vuotta. Siitä lähtien pariskunta vietti kaikki lomansa Lemmenjoella. Kaiken tämän yhdessä luoma aivan oma maailmansa. Kerran Veijo oli lehdissä ja tv:ssä, kun arveltiin, että hänen löytämänsä kvartsikimpaleet olivat viimein osa salaperäistä Lemmenjoen kullan emäkalliota. Kulta laskee painavana pohjan rihloihin. – Aina vaan sanottiin, että pitäisi mennä käymään Kilpisjärvellä