44. HUUHKAJAT Puolustuspeli Suomen menestyksen takeena 6/2018 6,90 € (sis. LUKAS HRADECKY Hradecky on itse raivannut tiensä huipulle. alv) SUPERLIIGA Kuinka käy suomalaisille seurajoukkueille kilpajuoksussa. 22 MATTIAS GESTRANIUS Ottelut Mestarien liigassa saavat jatkoa
2
Tästä syystä olemme tehneet taustalla hartiavoimin töitä toisenkin tyhjiön täyttämiseksi. Tätä tarvetta vasten perustimme aikoinaan käsissäsi nyt olevan lehden ja siihen liittyvät digitaaliset kanavat. Pienin askelin ja yhteistyöllä pystymme varmasti tekemään lehdestä entistä paremman kokonaisuuden. Ohjelmasarja on ilmaiseksi katsottavissa EOM-jalkapallolehden Youtube-kanavalla, osoitteessa www.youtube.com/ eomjalkapallolehti Uusi ohjelma on mittava satsaus EOM-jalkapallolehdelle, mutta uskomme sen olevan välttämätön suomalaisen jalkapallon lajikulttuurin vahvistamiseksi entisestään. Tammikuussa 2019 suomalainen jalkapallo saa vihdoin oman laadukkaan keskusteluohjelmansa, kun kerran kuukaudessa ilmestyvä Jalkapallon sisäpiirissä -ohjelmasarja tulee ottamaan käsittelyyn kotimaisen jalkapallon kuumimmat puheenaiheet, tarinat ja ilmiöt. Kyselystä ilmeni myös se, että valitettavan harva on toistaiseksi löytänyt sosiaalisen median palvelumme. EOM toimii aktiivisesti Facebookissa ja Twitterissä, mutta sen lisäksi myös YouTubessa, jossa ensi vuonna käynnistyy uusia nettitv-sarjoja. Laita sana myös kiertämään, tehdään yhdessä vahvempaa lajikulttuuria! 3 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Kustantaja Aboa Sports Management Oy Painopaikka Painotalo Painola, Kaarina Toimitusjohtaja Tero Karinti tero@eom.fi 040 931 1550 Päätoimittaja Kimmo Muttilainen kimmo@eom.fi 050 494 8797 Myyntipäällikkö Timo Järvenpää timo@eom.fi 0400 242 131 Ilmoitusmateriaalit, juttuvinkit toimitus@eom.fi Avustajat (06/2018-lehdessä) Marko Kainulainen, toimittaja Noora Lindberg, toimittaja Sanna Purho, taittaja Toni Rajamäki, toimittaja Juha Tamminen, kuvaaja Elina Vainikainen, toimittaja Kannen kuva Juha Tamminen / Juhana Peltomaa. Siihen haluamme lyödä jatkossa enemmän paukkuja, jotta saamme jutuista entistäkin terävämpiä. Hyvää joulunaikaa! Suomalainen jalkapallo elää nousukauttaan Huuhkajien upean Kansojen liigan menestyksen johdolla. Elämme hienoja ja mielenkiintoisia aikoja! Jalkapallokulttuuri tarvitsee mielestämme myös oman lajimediansa. Haluamme tehdä jatkossakin EOM-jalkapallolehteä, joka on lukijoilleen mieleinen. Lukijoilta saatu palaute on meille äärimmäisen tärkeää ja haluamme ottaa siitä oppia. Ensinnäkin olemme hyvin otettuja siitä, että lehtemme on ollut valtaosalle lukijoista erittäin mieleinen. Kaksi vuotta olemme tätä suurella intohimolla ja rakkaudesta lajiin tehneet, ja tiedämme, että kehitettävää löytyy vielä paljonkin. Lisää yhdestä niistä Toimittajalta-palstassa tämän kirjoituksen alapuolella. Kotimaisesta jalkapallosta puhutaan työpaikkojen kahvipöydissä enemmän kuin aikoihin, ja Palloliiton seurakehityshanke myllertää myös ruohonjuuritason toimintaa positiivisessa mielessä. Siihen reagoimme jo tässä numerossa, kun teimme peräti 11-sivuisen reportaasin superseurojen suunnittelemasta superliigasta. Perinteisellä printillä on aina paikkansa, mutta yksi osa lajikulttuuria on myös laajemman keskustelufoorumin olemassaolo. Olemme onnistuneet kirjoittamaan aiheista, jotka ovat mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä, mutta toisaalta moni antoi palautetta juttujen syvällisyyden puutteesta. Pääkirjoitus KIMMO MUTTILAINEN @KMuttilainen Toimittajalta TERO KARINTI @terokarinti Jalkapallokulttuuri vahvistuu – EOM TV aloittaa uuden jalkapallon keskusteluohjelman EOM huomioi lukijoidensa palautteet EOM järjesti sähköpostiosoitteensa antaneiden tilaajien kesken kyselyn, jossa kartoitettiin muun muassa sitä, miten olemme onnistuneet aihevalinnoissa, ulkoasussa ja sosiaalisen median sisällöissä. Seuraa kotisivujamme ja sosiaalisen median kanaviamme, tulemme informoimaan siellä tarkemmin ohjelman lanseerauksesta ja sisällöistä. Printtilehden laadukkaat tarinat, nettisivujemme ja sosiaalisen median ajankohtaisiin aiheisiin tarttuvat nostot ja oma keskusteluohjelma luovat hienon kokonaisuuden, jolla käsitellä rakasta kotimaista jalkapalloa
39 Eero Markkanen näki Madridin Eero Markkasella oli taivas auki, kun hän pääsi Madridiin, mutta kaikki ei mennyt niin kuin piti. 35 Rakkaat naapurimme Virosta Virolaiset jalkapalloilijat ovat rikastuttaneet pääsarjajalkapalloamme jo yli 20 vuoden ajan. Mitä sen jälkeen. 35 Veteraani jaksaa Olavi Paavilainen on tehnyt pelaajauran, josta moni voi vain uneksia. 47 Huuhkajien menestys Kansojen liigassa perustui puolustukseen Toni Rajamäki on analysoinut Huuhkajien Kansojen liigan ottelut ja kertoo päätelmänsä. 50 Taiturimainen Vallu muistetaan maaleistaan ja syötöistään Valeri Popovits on kenties kaikkien aikojen taitavin Suomen kentillä pelanneista ulkomaalaisvahvistuksista.. 22 Lukas Hradecky – A Lonesome Cowboy Huuhkajien maalivahti Lukas Hradecky on sikäli yksinäinen karjapaimen, että hän on suomalaisena jalkapalloilijana omassa kastissaan. 44 Mattias Gestranius tiiminsä kera koki Mestarien liigan Paraislainen Mattias Gestranius pääsi tuomitsemaan marraskuun lopulla Mestarien liigassa toisena suomalaisena erotuomarina. Hradecky on kulkenut oman polkunsa huipulle. ARTIKKELIT KOLUMNIT 28 Jyri Nieminen luotsaa veskareita Jyri Nieminen ei edennyt pelaajaurallaan niin pitkälle kuin tavoitteli, mutta nyt hän toteuttaa uusia unelmia valmentajana. 4 Sisällys PÄÄJUTUT 5 Taru Nyholm avaa Palloliiton lähiaikojen suunnitelmia 8 Ilja Venäläinen pohtii tasojoukkueiden ideologiaa 32 Pahkasalon pointit ja miten päästä yli epäonnistumisesta 10 Superliiga kasvattaisi kuilua huippuihin Eurooppalaiset huippuseurat suunnittelevat taas superliigaa, joka rikastuttaisi entisestään jo valmiiksi rikkaita seuroja. 33 Puntarissa henkinen kypsyys Maalivahdit ovat erikoisia yksilöitä joukkueurheilussa, mutta miten kiperistä tilanteista pääsee yli
Velvollisuutemme on tarttua ajankohtaisiin aiheisiin ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Meillä kaikilla lajitoimijoilla tulee olla rohkeutta puhua suomalaisen jalkapallon puolesta ja rohkeutta puuttua epäkohtiin. Tulevaisuuden Palloliitossa tietoa ei valuteta ylhäältä alas, vaan viestejä vaihdetaan, tarjotaan, kuunnellaan, levitetään, jaetaan, ruoditaan, ihmetellään ja analysoidaan yhdessä. Sen tiedon rinnalla siirrymme tiedon välittämisestä vuorovaikutukselliseen viestintään. Suorituksemme kentällä riippuu siitä, miten puhumme toisillemme ja kohtaamme toisemme kentän ulkopuolella”. Rakennamme viestintämyönteistä Palloliittoa, missä moniääninen keskustelukulttuuri koetaan uhan sijasta vahvuudeksi. Tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan, ja se leviää nopeammin kuin koskaan. Viestinnän tehtävä onkin osaltaan hälventää muutokseen liittyviä epäluuloja tuomalla tunteiden tilalle tietoa, rakentaen muutosmyötärintaa. Huuhkajien ja Pikkuhelmareiden hienot tulokset ovat vuosien pitkäjänteisen työn tulos. Työ kentällä on tehty kunnianhimoisesti ja kaikkensa antaen, joka päivä. Unelmana on osoittaa tulevaisuudessa jokaiselle jalkapalloa pelaavalle lapselle ja nuorelle osaava ja koulutettu valmentaja. Sama pätee viestintään. Keskeistä on jatkuva kehittymisen halu. On inhimillistä tarrautua kiinni vallitseviin asenteisiin, tapoihin ja käsityksiin, joten maajoukkueiden mukanaan tuoma innoittava ilmapiiri on tarpeen myös hallinnossa. Palloliiton ja Suomen Jääkiekkoliiton yhteisestä aloitteesta syksyllä julkaistu raportti maajoukkueurheilijoiden kokemasta häirinnästä osoitti, että lajiyhteisöllämme on vielä paljon töitä tehtävänä, jotta varmistamme lapsille ja nuorille turvallisen ympäristön harrastaa ja pelata. Perinteikkäät piirit ympäri Suomen yhdistyvät yhdeksi liitoksi ja uusi organisaatio aloittaa täysimääräisen toimintansa 1.1.2020. Jalkapalloa pelataan tuloksesta, joten Palloliiton tehtävä on huolehtia, että tarjolla on oikeaa ja ajantasaista tulostietoa. 5 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Taru Nyholm Kirjoittaja on Suomen Palloliiton viestintäpäällikkö. Samaan aikaan Suomen Palloliitto käy läpi historiansa suurinta muutosta, kun pitkään valmisteltu Seurojen Palloliitto -organisaatiouudistus etenee. U17-tyttöjen maajoukkue edusti marraskuussa historiallisesti Suomea ensimmäistä kertaa ikäluokan MM-kisoissa Uruguayssa ja Huuhkajat eteni Nations Leaguessa lohkovoittoon rivelutionin raikuessa. Muutoksessa Palloliiton resursseja suunnataan entistä enemmän kentälle ja seuroihin, sinne missä tehdään arkinen työ, jotta maajoukkueemme voivat loistaa. Rohkeutta puuttua epäkohtiin Hatustamme ei ole nousemassa kania, joka muuttaisi Palloliiton julkisuuskuvan myönteiseksi. S uomalainen jalkapallo on elänyt kaikkien aikojen syksyä. Aikeenamme on tuoda seurojen tekemä työ, tieto ja osaaminen tiettäväksi laajalti ja huolehtia, että seurat läpi Suomen tulevat kuulluksi. Toimivat mediasuhteet ovat tärkeä palanen imagon rakennuksessa, mutta kaiken perusta on hyvin tehty työ ja hyvinvoivat työntekijät. Tämän viestin välittäminen ei ole yksin Palloliiton vastuulla. Kyse on pitkäjänteisestä ja sitoutuneesta yhteistyön prosessista. Muutos ei ole helppo. Vastuu on yhteinen.. Huuhkajien päävalmentaja Markku ”Rive” Kanerva kirjoitti Palloliiton blogissaan vain hetki ennen Huuhkajien Nations Leaguen alkulohkon voiton ratkaissutta Kreikka-ottelua: ”Meidän tulee kohdella toisiamme hyvin
Kaiken kaikkiaan Suomi on kohPoimintoja suomifutiksesta dannut kreikkalaiset 16 kertaa voittaen näistä viisi ottelua. Tämä Suomen ainoa voitto Italiasta on vuoden 1912 Tukholman olympialaisista, kun ennen itsenäistymistä punaisissa paidoissa pelanneet suomalaiset veivät ottelun nimiinsä maalein 3–2. Marraskuun lopulla julkaistussa Fifa-rankingissa Italia on 18:ntenä. Suomen aiemmat kohtaamiset saapasmaata kohtaan eivät liikoja lupaile, sillä 13 kohtaamisesta Suomi on voittanut vain kerran. Suomen kanssa samassa lohkossa pelaavat Italia, Bosnia-Hertsegovina, Kreikka, Armenia ja Liechtenstein. Neljästä ensimmäisestä ottelustaan Suomi pelaa kolme vieraissa ja kuudesta viimeisestä kamppailustaan peräti neljä kotona. Marraskuun Fifa-rankingin 34:ntenä olevaa Bosnia-Hertsegovinaa vastaan Suomi on pelannut vain kerran. Suomi voitti kotipelinsä 2–0 ja varmisti lohkovoittonsa 0–1-vierastappiolla. Kreikka voitti kolmea vuotta myöhemmin EM-kultaa. EM-karsinnat käynnistyvät Huuhkajien osalta kahdella vierasottelulla, kun lauantaina 23.3.2019 Suomi pelaa Italiaa vastaan ja kolmea päivää myöhemmin vastassa on Armenia. Liechtensteinia vastaan Suomi pelasi vuoden 2009 MM-karsinnoissa ja voitti toisen ja pelasi toisen tasan. Suomen murheellisin tappio on 40 vuoden takaa, kun Ateenassa helleenit kylvettivät Suomea peräti 8–1. Armenia on tullut Suomelle tutuksi vuoden 2004 MMja 2006 EM-karsinnoissa. Kautta aikojen suurin Kreikka-voitto on MM-karsinnoista vuodelta 2001, kun Suomi voitti peräti 5–1. 6 Joulukuun alussa arvottiin Suomen vastustajat EM-karsintoihin. Suomen karsintalohkon selkeä suosikki on Italia, joka jäi monien yllätykseksi rannalle viime kesän MM-kisoista. Vuonna 1975 Suomi venyi Roomassa EM-karsinnoissa maalittomaan tasatulokseen. Maaliero 6–1 kertoo Suomen ylivoimasta. Ensimmäinen kotiottelu on ohjelmassa lauantaina 8.6., kun Bosnia-Hertsegovina saapuu Suomeen. Karsintaotteluissa Suomen saldo on vieläkin lohduttomampi, sillä kahdeksassa ottelussa Suomi on onnistunut tekemään vain kaksi maalia häviten yhtä vaille kaikki kohtaamiset yhteismaalein 2–22. Neljästä ottelusta Suomi on poistunut voittajana kolmesti ja pelannut kerran tasan. Huhtikuun lopulla vuonna 2004 Zenicassa pelattu maaottelu päättyi Suomen tappioon maalein 0–1. Kreikka on Suomelle sitä vastoin tuttu vastustaja jo Kansojen liigasta. Viimeinen kotiottelu pelataan 15.11.2019 Liechtensteinia vastaan ja karsinnat päättyvät vierasotteluun Kreikassa kolmea päivää myöhemmin KOONNUT KIMMO MUTTILAINEN. Vuonna 2017 Turussa Suomelle arvottiin EM-karsintavastukset pelatussa maaottelussa joukkueet tasasivat pisteet maalein 1–1. Arvontatulosta pidettiin kohtuullisena, vaikka Huuhkajilla riittää savottaa kisapaikan saavuttaakseen
Finaaliotteluissa noudatetaan niin sanottuja eurocup-sääntöjä, joissa vierasmaalit ratkaisevat, jos yhteismaalit ovat tasan. Mikäli Suomen Cupin voittaja on sama kuin Veikkausliigassa sijoille 1.–2. Neljäs ja seitsemäs pelaavat vastakkain ja voittaja kohtaa välierissä voittajan parista Kuopioon suunnitteilla uusi stadion Kuluvan syksyn suomalaisnimi on ollut ehdottomasti Teemu Pukki, joka palasi tositoimiin tehokkaana loukkaantumisensa jäljiltä. Välierän voittaja kohtaa kaksiosaisessa finaalissa kolmanneksi sijoittuneen. Lopputurnauksen kolme ensimmäistä ottelua pelataan Suomen Cupin pudotuspelivaiheen säännöillä. 7 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Veikkausliigan kolminkertainen sarja on historiaa. Näin ollen lopputurnaus pelataan sijoille 4.–8. Vuodesta 2011 viime kauteen saakka pelattu kolminkertainen sarja vaihtuu ensi kaudella pelattavaan 12 joukkueen kaksinkertaiseen sarjaan, minkä jälkeen sarja jakautuu kahtia kuuden parhaan joukkueen siirtyessä pelaamaan mestaruussarjaa ja kuuden heikoimman haastajasarjaa. yltäneet sekä haastajasarjan voittaja. Uusi stadion olisi UEFA:n luokituksessa kategoriassa 4, eikä sen edellä olisi Suomessa kuin Helsingin Olympiastadion. Mikäli hanke saa kannatusta, rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan syksyllä 2020 ja stadionin olisi määrä olla valmis kevääksi 2022. Veikkausliigan otteluohjelma julkaistaan tammikuun puolivälin tienoilla. Hankkeen parissa ahkeroiva työryhmä päätti esittää 8000-katsojan kapasiteetin omaavaa stadionia, jossa pystyisi järjestämään myös 20 000 ihmistä vetäviä ulkoilmakonsertteja. Teemu Pukin vire ei ota ehtyäkseen. Uudistuneen Veikkausliigan erikoisuus piilee siinä, miten toinen liigasta irtoava Eurooppa-liigan karsintapaikka ratkaistaan. Eurooppa-liigan karsintapaikka ratkaistaan lopputurKuopiossa suunnitellaan peräti 8000 katsojaa vetävää jalkapallostadionia. Hankesuunnitelman mukaan stadionin kustannukset olisivat 17,2 miljoonaa euroa. yltänyt, saa Veikkausliigassa kolmanneksi sijoittunut suoran paikan Euroopan-liigan karsintoihin. Marraskuun neljässä ottelussa Pukki viimeisteli peräti viisi maalia Englannin Mestaruussarjassa. EOM-lehden painoon mennessä Pukki on tehnyt yhteensä 12 maalia ja antanut kolme maalisyöttöä. Kolmanneksi sijoittunut saa pronssia. 21 pelatun ottelun jälkeen Norwich johtaa sarjaa yhden pisteen erolla ennen Leedsiä. Tämä riittää Englannin Mestaruussarjan maalipörssin kolmannelle sijalle. Mestaruussarjan voittaja pokkaa Suomen mestaruuden ja paikan Mestarien liigan karsinnoissa, toiseksi tullut saa hopeaa ja paikan Eurooppa-liigan karsinnoissa. Joulukuun kahdessa ensimmäisessä ottelussa Pukki jatkoi tutun tehokkaana tehden kaksi maalia ja antaen maalisyötön. Veikkausliiga uudisti sarjajärjestelmäänsä nauksella, jossa on mukana mestaruussarjassa sijoille 3.–6. yltäneiden kesken. Kuudessa Kansojen liigan alkulohkon ottelussa Pukki viimeisteli kolme maalia 21 laukauksellaan ollen Suomen tehokkain viimeistelijä. viides ja kuudes
Valintaprosessin taustalla on tasojoukkue-ideologia. Lampinen pääsi ääneen myös tässäkin keskustelussa. Ei kiertelyä, ei kaartelua, vaan selkeä perustelu tasojoukkueiden ja kovien arvojen kasvatuksen puolesta. Sosiaalinen media on täyttynyt kohtalotovereiden vuodatuksista, mutta toisaalta myös ulostuloa kritisoivista kommenteista. Tähän on yksiselitteinen vastaus: Ei ole. Keskiviikon 14.11. Huippu-urheilusta voidaan puhua ainoastaan. Pelaajakehityksen nimissä ”kaikki pelaa”-järjestelmän vastaiskuksi tehty rakenne, jota ideologian tukijat pitävät suomalaisen jalkapallon Graalin maljana. Tasojoukkue-järjestelmän yksi kiivaimmista ja toisaalta myös parhaista puolestapuhujista on suomalaiseen juniorijalkapalloon Ekkono-metodin tuoneen ja huippu-jalkapalloiluputken rakenteeseen suuresti vaikuttaneen Sami Hyypiä –akatemian johtaja Kyösti Lampinen. Esille on noussut niin joukkuevoimistelijoiden raaka valmentaminen, kuin jalkapallon tasojoukkuevalinnatkin. Arvojen, joita perustellaan laajemmassa mittakaavassa huippu-urheilun vaatimustasolla. V iime päivinä on kohistu lasten ja nuorten urheilun raadollisuudesta. Lapset ja nuoret pitää kasvattaa myös niin, ettei kaikki mene aina kuin Strömsössä. Onko lasten ja nuorten urheilu sitten huippu-urheilua. Eikö tämä ole kuitenkin kilpailuyhteiskunta?” Suoraa puhetta suoraselkäiseltä mieheltä. Minään poikkeuksena Kausteen lapsen kohtaloa ei voida pitää, järjestelmä on rakentunut viime vuosina siten, että ympäri Suomea saman raadollisen tunteen saa joka vuosi kokea sadat ja taas sadat lapset. Useamman vuoden joukkueessa pelanneelle lapselle kohtalo on kova ja ymmärrettävästi se kolahtaa myös vanhempiin. Mikki Kauste toi julkisuuteen oman poikansa kohtalon, jossa 12-vuotiaalle kilpajoukkueen pelaajalle oli kylmästi ilman sen perustellumpia selityksiä ilmoitettu joukkueesta pois pudottamisesta. Tasojoukkueet – Graalin malja vai Pandoran lipas. 8 Ilja Venäläinen Kirjoittaja on entinen Veikkausliigapelaaja, joka toimii jatkossa EOM-jalkapallolehden vakiokolumnistina. Ilta-Sanomissa hän kertoo, että aikuiset ovat sössineet koko lasten jalkapallon demonisoimalla kilpaurheilun ja että avainasemassa tulisi olla lapsien harjoittelu tasoistensa kanssa. Samassa jutussa hän ihmettelee, että miksi ”-Urheilua, jalkapalloa tai valmentajia syyllistetään, kun kyse on normaalista tilanteesta, jota tapahtuu Suomessa noin miljoonalle ihmiselle joka päivä
Sen osaan kuitenkin sanoa, että rakenne on perustettu vähintäänkin huteriin pohjiin. 9 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Tasojoukkueet – Graalin malja vai Pandoran lipas. LIITU-tutkimus) mukaan suurin osa lapsista arvostaa kuitenkin urheilussa muita arvoja. ”paras” erotellaan joukkueesta ulos tippuneesta 21. Jos taas tähän ei ole koeta olevan mahdollisuuksia, voisi olla parempi mennä kohti toista ideologiaa, joka aiheuttaisi nykyistä harvemmalle lapselle ja nuorelle kolauksia liikkumisen iloon. On varmasti osalla, mutta tutkimusten (esim. Ja siitäkin kiistellään, mikä on edes aikuisten huippu-urheilua. Outi Aarresolan väitöskirja, 2016) Huipulle kuljetaan monia erilaisia teitä, osa on niin sanottua parhaimmistoa jo lapsena, toiset vasta huomattavasti myöhäisemmällä iällä. Tai ainakin pohtia vahvasti strategisella tasolla, kuinka tilannetta parannetaan tulevien vuosien aikana. Jotta mikään ideologia ylipäätään voisi toimia, myös reaalimaailman tekojen tulisi vastata ideologisia arvoja. Onko parhaan tasojoukkueen lapsilla optimaalisimmat harjoitusvuorot ja ruohonjuuritason joukkueilla sitten ne, jotka sattuvat muilta yli jäämään. Ja jos tuki ideologian kannattamiselle ei vieläkään järkähdä milliäkään, voit perustella itsellesi hetken seitsemän vuotiaiden tasojoukkuevalintojen laadullisia kriteereitä tai miettiä kuinka ikäluokan 20. Jos vastaus kysymyksiin on pääsääntöisesti kyllä, olet juuri onnistunut romuttamaan kannattamasi ideologian. aikuisten tasolla. Samaa voitaneen päätellä myös vaikka nyky-huuhkajien pelaajataustoista, joita esim. Miksikö. Jotta ideologia toimisi, seurojen pitäisi pystyä tarjoamaan ja resursoimaan huomattavasti enemmän myöskin haaste-, harraste-, ja ruohonjuuritason toimintoihin. Onko seurojen palkattu henkilöstö kiinnostunut ensisijaisesti parhaan tasojoukkueen pelaajien kehittymisestä ja muiden osalta riittää, että kyllä ne sieltä tulevat omin avuin, jos ovat tullakseen. (esim. Vastaus: kukaan ei tiedä varmaksi, mutta tutkimukset eivät tue tätä väittämää. Lampinen ja joukkuevoimisteluvalmentaja Titta Heikkilä edustavat koulukuntaa, jonka mielestä henkisen karttakepin näpäytys lapsen sormille ei haittaa, kun pelissä on isommat asiat. Harmikseni en osaa tarkemmin sanoa milloin tämä tasojoukkueideologia juniorijalkapalloiluun rantautui tai kuka tämän kulovalkean tavoin levinneen rakenteen onnistui rakentamaan. Samaa pätee myös isompiin globaaleihin ongelmiin.. Jalkapallon Juniorivalmentajat ry:n hallituksen puheenjohtaja Erkko Meri blogissaan avasi. Ja yhtä varmaa on se, että yksilötasolla, Kausteen tavoin, rakenteiden epäkohdat tulevat helposti huomatuksi vasta siinä vaiheessa, kun ne osuvat omalle kohdalle tai läheisille. ”parhaasta”. Toimiakseen tasojoukkue-ideologiassa myös ns. Onko lasten ja nuorten tähtäin sitten pääsääntöisesti huippu-urheilussa. Mutta piti tasojoukkueita sitten Graalin maljana tai Pandoran lippaana, niin varmaa on se, että lasten urheilu herättää jatkossakin rakenteista riippumatta vilkasta keskustelua. Huteruuden astetta on vaikea ilman tutkimuksellista pohjaa arvioida, mutta mietintää voi aloittaa esimerkiksi seuraavalla spekulaatiolla: Jokainen rakenteen omaksunut ja sen puolesta puhuva jalkapallotoimija voi kuvitteellisesti katsoa itseään peiliin ja vastata seuraaviin kysymyksiin: Onko parhaan tasojoukkueen lapsilla koulutetuimmat, sekä innokkaimmat valmentajat ja ruohonjuuritason joukkueilla ne jotkut, jotka nyt on saatu toimintaa vetämään. Ja vielä koko jutun avainkysymys, johon rakennetta tulisi peilata: Tuottaako lasten tasojoukkueet ja rakennettu huippu-urheilijan putki enemmän huippupelaajia kuin muut, ehkä hieman vähemmän karsinoivat rakenteet. Vai voiko joku perustella esimerkiksi Halkian Alun tai Simpeleen urheilijoiden tasojoukkueiden merkityksen Paulus Arajuuren ja Jesse Jorosen esiinmarssissa. Siihen, miksi suurin osa harrastajista mukana lajin parissa kuitenkin on. alemmilla tasoilla pelaavilla tulisi olla mahdollisuus laadukkaaseen valmennukseen ja hyviin resursseihin, jotta myöhäisemmätkin kehittyjät pääsevät hyppäämään jossain vaiheessa kovaa menevään junaan mukaan. Tasojoukkue-ideologia ilman toimivia reaalimaailman käytänteitä on kuin Pandoran lipas, jota on vaikea laittaa kiinni ilman suuria muutoksia
10
Der Spiegel -lehti julkaisi marraskuun alussa artikkelin, jossa paljastettiin suurseurojen suunnitelmia perustaa oma superliiga. Miten ta?ma. vaikuttaisi suomalaiseen ja globaaliin jalkapalloon. TEKSTI TERO KARINTI JA KIMMO MUTTILAINEN KUVAT JUHA TAMMINEN. 11 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Jalkapallo on rikki vai onko
Samoin kuin muissakin liiketoiminnoissa, myös jalkapallossa raha sanelee bisneksen suuntaa. Yhtenä askeleena kohti omaa superliigaa suunnittelussa mukana olleet seurat (muun muassa Bayern München, Real Madrid, AC Milan ja Manchester United) saivat kiristettyä UEFA:lta heitä suosivan tulonjakomallin tulevien vuosien Mestareiden liigasta. Kuulostaa typerältä toiminnalta, mutta todellisuudessa UEFA:lla ei ollut vaihtoehtoja. Kaikki tämä häviäisi, mikäli suurseurat irtaantuisivat omista sarjoistaan. Mallin mukaisesti suuret seurat saavat entistä suuremman osion jaossa olevasta potista. Tämä kasvattaa entisestään jo nykyisin ammollaan olevaa rakoa suurseurojen ja pienempien seurojen välillä. Mutta siinä missä muu liike-elämä asettaa yhä vahvemmin asiakkaan keskiöön, jalkapallossa asiakas eli kannattaja on unohdettu kokonaan. Näillä suunnitelmilla voi olla lähtemätön vaikutus ravintoketjussa alempana vaikuttaville sarjoille ja niiden seuroille. Suunnitelmien mukaisesti Saksan, Italian, Espanjan, Ranskan ja Englannin suosituimmat seurat irtaantuisivat sekä omien maidensa kansallisista sarjoista, että myös UEFA:n järjestämästä Mestareiden liigasta. Liigaan kuuluisi perustamisvaiheessa 17 joukkuetta. Globaalin jalkapallon rahavirrat keskittyvät yhä enemmän harvoille ja valituille. Tämä on tarina siitä, miten jalkapallo on muuttunut pysyvästi ja miten suomalaisen jalkapallon on sen myötä löydettävä olemassa ololleen kokonaan uusi tarkoitusperä. Saksalainen Der Spiegel -lehti julkaisi 2.11.2018 verkkosivuillaan artikkelin otsikolla Documents Show Secret Plans for Elite League of Top Clubs. Yhteenlaskettuna voidaan pitää enemmän kuin todennäköisenä, että suurseurojen oma liiga toteutuu ennemmin tai myöhemmin, UEFA:n vastaantulosta ja vastusteluista huolimatta. Suurseurat saivat myös omat edustajansa UEFA:n valmisteluelimiin, saaden näin käsiinsä kaikki Mestareiden liigan järjestämiseen liittyvät tiedot ja rahavirrat yksityiskohtineen. Jos esimerkiksi Bayer Leverkusen, Everton, Nice, Fiorentina ja Valencia jäisivät rahanjaossa ja kilpavarustelussa entistä kauemmaksi, mitä jää jäljelle kaukaisen Pohjolan perukoille. Omien sanojensa mukaisesti seurat pelaisivat jatkuvasti niin kutsuttuja isoja otteluita, joihin seurojen kannattajat ovat tottuneet Mestareiden liigassa. Suurseurojen arvioiden mukaan oma liiga takaisi jokaiselle perustajaseuralle noin 500 miljoonan euron tulot vuositasolla. Käytännössä UEFA luovuttaa seuroille kaikki tarvittavat tiedot, joiden perusteella heidän on helpompaa perustaa oma superliiga. UEFA:n ja suurseurojen kabineteissa käydään kovaa peliä jalkapallon rahavirtojen jaosta. Kansainvälisen Football Leaks+ -verkkoyhteisön toimittamien tietojen pohjalta kasatussa artikkelissa kuvattiin seikkaperäisesti, miten seitsemän eurooppalaista suurseuraa olivat suunnitelleet yksityiskohtaisesti oman ”superliigan” perustamista. Kansallisten sarjojen TV-tulot putoaisivat todennäköisesti myös oleellisesti, jolloin jakoon tuleva raha kansallisesti, esimerkiksi Saksassa, olisi entistä vähäisempi. Saavutetulla ratkaisulla UEFA pelasi itselleen ja pankkitileilleen vähintäänkin lisäaikaa. Ottelut suurseuroja vastaan ovat olleet mittavia tulonlähteitä pienemmille seuroille, niin televisiointikuin ottelutapahtumien tuottamien tulojen osalta. Uusi superliiga kasvattaisi suurten ja pienempien seurojen välille syntynyttä rakoa jo entisestään. Mitä tämä tarkoittaisi esimerkiksi HJK:n osalta, saatikka uusimmalle Veikkausliigan tulokkaalle, Kokkolan Pallo-Veikoille. 12 N ykypäivän globaalista jalkapallosta on tullut liiketoimintaa, ja vain liiketoimintaa. Kannattajat ovat jääneet tässä taistelussa pelinappuloiksi pöydälle.. Jälleen yksi tekijä lisää jalkapallon romanttiseen arkkuun. Ruohonjuuritason jalkapallon tulevaisuus piilee yhteisöllisyydessä. Ilman vastaantuloa superliigan synty olisi voinut nopeutua entisestään, ja UEFA:n rahavirrat Mestareiden liigasta kuihtua. Esimerkiksi Real Madrid sai viime kaudella Mestareiden liigasta noin 80 miljoonaa euroa
Pelaajille maaottelut ovat kuitenkin äärimmäisen tärkeitä, ja niihin halutaan osallistua. Superliiga toisi jättiseuroille enemmän kovempia otteluita, enemmän supertähtien kohtaamisia ja sitä kautta enemmän rahaa.” ”Toisaalta irtautuminen kansainvälisestä jalkapalloliitosta johtaisi myös siihen, ettei pelaajia tarvitsisi välttämättä päästää maajoukkueiden mukaan. Superliigan tulolla voisi olla positiivisiakin vaikutuksia. Sen sijaan, että isojen sarjojen kakkosketjun seurojen ja pienempien maiden seurojen pääsyä Mestareiden liigaan ja Eurooppa-liigaan helpotettaisiin, luodaan siis heille oma kilpailunsa. Eli aluksi esimerkiksi toiseen Pohjoismaahan ja sieltä sitten eteenpäin. ”Superliigassa on kyse kaupallisuudesta ja immateriaalioikeuksien maksimaalisesta hyödyntämisestä. Ensimmäinen tuntemus on, että UEFA käyttää näin toimiesTeemu Turunen uskoo, että suurseurat ja UEFA löytävät yhteisen sävelen.. ”Suomalaiset pelaajat ovat menneet ulkomaille pääsääntöisesti askel ja taso kerrallaan. Yhtenä osana Mestarien liigan kehittymistä, ja sitä kautta suurseurojen aseman vahvistumista, on UEFA vahvistanut suunnitelmat perustaa kolmas eurooppalainen seurajoukkueiden cup-kilpailu. Turunen ymmärtää logiikan, miksi superseurat haluaisivat perustaa oman liigansa. solla olevat joukkueet. Näiden giganttisten seurojen mahdollinen poisjäänti Mestarien liigasta voisi päinvastoin lisätä suomalaisten pelaajien näyttöpaikkoja, jos pois lähtevien suurseurojen paikat täytettäisiin pienemmillä seuroilla, jossa pelaa suomalaisia tai jonne suomalaisten olisi lähtökohtaisesti helpompi siirtyä. Valmistelussa on ollut mukana myös Helsingin Jalkapalloklubin toimitusjohtaja ja ECA:n (European Club Association) varapuheenjohtaja Aki Riihilahti. ”Eiköhän tässä tehdä kompromissi UEFA:n kanssa. Samalla edessä olisi paluu jälleen UEFA:n kolmen eri kategorian kilpailuihin. 13 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Silmänkääntötemppu vai uusi mahdollisuus. Jos superseurat saisivatkin aikaiseksi uuden ja oman sarjan, ei se silti vaikuttaisi suomalaisten pelaajien siirtoihin ulkomaille. Vielä on epäselvää poistuuko suomalaisilta seurajoukkueilta samalla suora reitti nykyiseen Eurooppa-liigaan. Maaottelut ovat seuroille aina riski, jos pelaaja loukkaantuu niissä tai ottelukuorma kasvaa liian suureksi. Ihan yksinkertainen asia ei siis tältäkään osin ole”, Turunen sanoo. Lisäksi suurseurojen poissaolo saattaisi tehdä suomalaisen seuran pääsyn lohkovaiheeseen helpommaksi”, Turunen kertoo. Yksi vaihtoehto on, että Mestarienja Eurooppa-liigan lisäksi rakennetaan megaluokan joukkueille oma supersarja, joka olisi vain huippuseuroille, mutta UEFA:n alainen”, Turunen ruotii. Käytännössä tämä kolmas kilpailu on pienemmille seuroille suunnattu, jolloin siellä pelaisivat Eurooppa-liigan alkuvaiheesta pudonneet ja sitä alemmalla ta”Eiköhän tässä tehdä kompromissi UEFA:n kanssa” Pelaaja-agenttina työskentelevä Teemu Turunen ei usko, että maailman huippuihin lukeutuvat seurat saisivat aikaan superliigaa, vaan seurat ja kansainvälinen jalkapalloliitto UEFA pääsevät asiassa yksimielisyyteen
Juuret ovat niin syvällä, että ei yksin seuran hallitus voi sitä päättää, että seura irtoaa UEFA:sta tai kansallisesta sarjasta”, Malinen sanoo. 14 Malinen lyttää suunnitelmat superliigasta Suomen alle 21-vuotiaiden maajoukkueetta luotsaava Juha Malinen ei näe kaavaillussa superliigassa mitään järkeä. Jos seuroja tarvitaan lisää esimerkiksi Mestarien liigaan, voisi se avata mahdollisuuden suomalaisille pelaajille. Palloliitto uudistaa Ari Lahden johdolla kansallisen seuratoiminnan toimintaedellytyksiä Suomessa, mutta samaan aikaan kansainvälinen taso uhkaa karata yhä kauemmas.. Seuraturnausten määrän lisääntyminen voi äkkiseltään tuntua suomalaisittain houkuttelevalta, tarjoaahan se kotimaisille seuroillemme realistisemman reitin europelien ääreen. Suurempien liigojen jättiseurat lisäävät Mestareiden liigan kiinnostavuutta tuoden lisätuloja myös UEFA:lle. Tästä syystä on helpompaa laajentaa esimerkiksi Eurooppa-liigaa Juha Malisen mielestä suurseurojen suunnitelmissa ei ole mitään järkeä. Samaan aikaan rikkaammat seurat voivat keskittyä rauhassa keräämään entistä suurempia tuloja Mestareiden liigasta. ”Mikäli tämä oikeasti tapahtuisi, pitäisi sen jälkeen UEFA:n miettiä, miten eurocupit pelattaisiin. Suurten sarjojen pienempiä seuroja, saatikka pienempien maiden joukkueita, ei haluta järkyttämään saavutettua rahantekokonetta. ”Ilmassa on kuitenkin aivan liikaa kysymysmerkkejä, jotka eivät muutu huutomerkeiksi illassa tai kahdessa. Tässä piilee kuitenkin juuri troijalaisen ajatuskin. saan jo ikiaikaisten roomalaisten ajoista tuttua tekniikkaa, jolla kansa pidettiin tyytyväisenä. Lähtökohtaisesti suomalaisten pelaajien saaminen aivan absoluuttiselle huipulle on jo nyt haastavaa eikä tämä ainakaan helpottaisi pääsyä aivan terävimpään kärkeen”, Malinen pohtii. Jos megaluokan suurseurat siirtyisivät pois Mestareiden liigasta, voisi se avata ovia yksittäisille suomalaisille pelaajille päästä keskitason seuroihin. UEFA pyrkii tällä estämään suurseurojen joukkopaon, mutta on toiminnassaan umpikujassa, josta sillä ei ole kenties ulospääsyä. Annetaan kansalle leipää ja sirkushuveja, niin he pysyvät hiljaa ja tyytyväisinä. Malisen mukaan asiaa voi lähestyä monesta kulmasta. ”Tuntuu todella kaukaa haetulta. Tällä hetkellä nykyisten rakenteiden murtaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin aikoinaan oli Berliinin muurin”, valmentaja jatkaa
Kuningaslaji nimeltä jalkapallo on jo rapistumassa, ja pian se voi olla kokonaan peruuttamattomasti rikki. ”Kun FC Lahteen on tullut nuori pelaaja, on hänen kehittämisensä yleensä yhdestä kolmeen vuotta kestävä projekti, jossa seura, valmennus ja pelaaja laativat suunnitelman ja sen pohjalta tehdään töitä. Qatarin valtion investointiyhtiö hankki puolestaan ranskalaisen Paris Saint Germainin omistukseensa, ja osti brasilialaisen supertähti Neymarin FC Barcelonasta maailmanennätyshintaan 222 miljoonaa euroa. Tästä syystä Suomessakin puhutaan edelleen HJK:n legendaarisista otteluista, jotka johtivat aina Mestareiden liigan lohkovaiheeseen saakka tai viimeisimpänä Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen. Sen avulla toivottavasti saadaan myös onnistumisia”, Ristilä kertoo. Jokainen seura ja joukkue varmasti lähestyy tätä asiaa omalla tavallaan ja siihen vaikuttaa myös seuran resurssit ja filosofia”, Ristilä tuumaa. FC Lahdessa panostetaan nuorten pelaajien kehittämiseen. Jos pelaaja ei pärjää Veikkausliigassa, ei hänen voi olettaa pärjäävän muuallakaan”, Ristilä sanoo. ”Olen kuitenkin ylpeä Veikkausliigastamme. Käynnissä olevat suurten seurojen ja UEFA:n suunnitelmat romuttavat nämä jalkapallon perustavaa laatua olevat, lajin kannattajien syvästi rakastamat perusarvot. Abu Dhabin valtiolla on hallussaan 10% maailman öljyvarannoista ja se käyttää öljystä saamiaan tuloja siekailematta sekä uusien globaalien liiketoimintojen haalimiseen että myös julkisuuskuvansa kiillottamiseen urheilun avulla. Sami Ristilä muistuttaa, että ennen maailmalle lähtöä pitää onnistua Suomessa.. Tämä tarkoittaa lisää rahaa jo valmiiksi rikkaille seuroille ja pullanmuruja pienemmille seuroille. Tarinat sankariteoista europeleissä kantavat sukupolvelta toiselle ja luovat uskoa arjen tekemiseen pienemmissäkin seuroissa kautta maailman. Yhtenä satumaisena ottelupäivänä kenellä tahansa on mahdollisuus voittaa kenet tahansa. En halua lähteä kategorisoimaan meitä, mutta olemmehan me selkeästi kasvattajasarja. tai luoda pienille jalkapalloseuroille kokonaan oma kilpailunsa. David Conn kirjoitti jo vuonna 2012 kirjassaan Richer than God kuinka Manchester Cityn omistukseensa hankkinut Sheikh Mansour, eli käytännössä Abu Dhabin ökyrikas valtio, on mullistanut Cityn taloudellisen voiman. Ensi kaudeksi Veikkausliigan sarjajärjestelmä uudistuu ja ottelumäärät pienenevät. 15 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Päästäkseen ulkomaille pitää onnistua kotoisessa liigassa FC Lahden päävalmentajan Sami Ristilän mielestä suomalaisten pelaajien pääsy ulkomaille on tavallaan helpottunut viime vuosien aikana. Jalkapallon yksi suola ja romanttinen sydän on Daavid vastaan Goljat -asetelma. Tavoitteena onkin saada vietyä heitä eteenpäin urillaan. Siitä osoituksena toimii se, että yhä nuorempia pelaajia on siirtynyt ulkomaisiin junioritai akatemiajoukkueisiin. Ristilä myöntää, että suomalaisen pelaajan saaminen jalkapallon absoluuttiselle huipputasolle on äärimmäisen vaikeaa eivätkä huippuseurojen suunnitelmat uudesta superliigasta helpota urakkaa. Toisaalta voidaan miettiä onko suurseurojen etumatkan kiinni kuromisessa, tai edes sen yrittämisessä, mitään järkeä. ”Aikuispelaajien osalta ulkomaille siirtyminen vaatii yleensä sitä, että on onnistunut Veikkausliigassa tai maajoukkueessa”, Ristilä sanoo. Ristilän mielestä on hyvä kehityssuunta, mikäli pelaajia ja itse peliä halutaan kehittää. ”Saamme nyt ehjiä harjoitusviikkoja, mikä antaa paremmat mahdollisuudet valmistaa pelaajat otteluihin. Se parantaa taatusti myös pelin intensiteettiä, jota pitää kehittää
Suomi vastaan Abu Dhabi on kuin lähtöviivalle laitettaisiin karvalakkimallin Corolla vastaan Bugatti Veyron. 16 Yhdelläkään suomalaisella seuralla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta käydä realistista kisaa näitä kansainvälisiä jättejä vastaan, jotka ovat käytännössä superrikkaiden valtioiden omistuksessa. Kuvaavaa on, että suomalaisilla seuroilla ei olisi mitään sanansijaa kilpavarustelussa, vaikka jalkapallo saisi valtion tukea. Sittemmin yleisömäärät ovat laskeneet, eikä idänseikkailu ole osoittautunut Jokereille muutenkaan taloudellisesti kannattavaksi. Heiltä ei ole kysytty mielipiteitä, heille jää vain maksajan rooli. Näin on tosin ollut jo pidempään esimerkiksi Englannin Valioliigassa, mutta se HJK on ollut viime vuosina suomalaisseurojen lippulaiva kansainvälisissä ympyröissä.. Kannattajien unohdettu ääni Pienemmässä mittakaavassa yllä kuvattu superliigailmiö on jo nähty kerran Suomessa. Kansainvälisissä jalkapalloseuroissa kannattajien, eli asiakkaiden, ääni on unohdettu kokonaan. Helsingin Jokerit järisytti suomalaista kiekkomaailmaa ja omia kannattajiaan irtaantumalla kotimaisesta Liigasta ja siirtymällä pelaamaan KHL-liigaan. Uuden ja mahtavan idän NHL:n eksotiikka sai kotimaiset kannattajat aluksi tulemaan hallille entiseen tai jopa kasvavaan tahtiin. Se tapahtui rakkaan kilpailijan jääkiekon puolella
Kauko ei pidä mahdottomana sitä, että suomalainen pelaaja pystyisi pärjäämään jalkapallon ylimmällä sarjatasolla, oli se sitten Mestarien liiga tai superseurojen kaavailema superliiga. Päästäkseen ulkomaille pitää alla kuitenkin olla nappikausi”, Kauko kertoo. Sieltä matka jatkui Tanskan pääsarjaan, jossa hän edusti ensin kaksi vuotta Randers FC:tä ja siirtyi viime kesänä Esbjerg fB:n riveihin. Vaikka kyseessä olisikin keino isompien seurojen aseman vakiinnuttamiseksi rahakkaimmissa kilpailuissa, on uudella kilpailuformaatilla myös positiivisia puolia. Tosin Tanskassakin on joukkueita, jotka pärjäisivät Saksan kakkostasolla. ”Ulkomaille siirtyminen ei ole koskaan helppoa suomalaiselle pelaajalle. Yksi niistä on europeleihin selviytymisen kasvanut mahdollisuus kolmannen eurocupin myötä. ”Valintaani vaikutti keskustelut, joita kävin Saksassa pelanneiden suomalaisten kanssa”, 28-vuotias Kauko toteaa. ”Ei siirtoni ollut mikään iso askel, sillä kakkosbundesliiga on kovatasoisempi kuin Tanskan pääsarja. Siirtoni taustalla oli se, että halusin uutta suuntaa uralleni”, keskikenttäpelaaja sanoo. Olin voittanut Suomessa kaiken mahdollisen, joten sitä halusi jotain uutta. Kauko pelasi Saksassa kaikkiaan kolmen vuoden ajan aina kesään 2016 saakka. Jalkapallo menee koko ajan eteenpäin ja nyt on tärkeää, että Suomi pysyy tässä kehityksessä mukana”, Kauko muistuttaa. Tuoko uusi "Eurooppa-liiga 2" unelman Euroopan kentistä lähemmäs myös sarjanousijalle?. Minulla oli ollut jo muutamaa vuotta aiemmin fiilis, että pitää päästä eteenpäin. KPV:n Matti Laitinen on yksi suomalaisista jalkapallomesenaateista. Joni Kauko muistuttaa, ettei ulkomaille siirtyminen ole koskaan helppoa. Voidaankin sanoa, että kehityskulku on osittain myös jalkapallon kuluttajien vastuulla, sillä yhteistä vastarintaa koko lajin kustannuskehitystä vastaan ei ole noussut esiin. Kenties suunnitelmilla synnyttää uusi eliittiliiga voi olla jotain positiivisiakin vaikutuksia. 17 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Suomalainen voi yltää ylimmälle tasolle Joni Kauko siirtyi ulkomaille kesällä 2013 pelatessaan Veikkausliigaa FC Lahdessa. ei ole pysäyttänyt jalkapallon taloudellista evoluutiota urheilusta liiketoiminnaksi. ”Onhan meillä jo nyt huippupelaajia, jotka pelaavat hyvällä tasolla. Vuonna 2008 FC Interin riveissä Suomen mestaruuden ja vuotta myöhemmin Suomen Cupin mestaruuden voittanut A-maajoukkueen keskikenttäpelaaja siirtyi aluksi Saksaan, jossa hän viihtyi kolme vuotta, jonka jälkeen hän on pelannut Tanskassa. Kaukolla oli ulkomaille lähdön hetkellä kaksi vaihtoehtoa, Italia tai Saksa, joista hän valitsi jälkimmäisen. Aina on löytynyt kannattajia, jotka ovat olleet valmiita maksamaan nousevia pääsylippuhintoja
18
Käytäntö sitten osoittaa miten uudistus on onnistunut”, Marjamaa toteaa. Sillä toivotaan olevan parantava vaikutus myös pelin tasoon, kun tuplapeliviikkoja on vähemmän kuin aiemmin. Ensi kauden Veikkausliigan sarjajärjestelmä laadittiin sillä silmällä, että joukkueet saisivat enemmän ehjiä viikkoja. Spekulaatiot superliigasta nousevat esiin aina, kun rahanjaosta päätetään. KuPS varmisti ensi vuoden europelipaikkansa Veikkausliigan viimeisellä kierroksella. ”Tällaisia vastaavanlaisia spekulaatioita uudesta huippuliigasta on ollut jo vuosikausia. Siitäkin on ollut keskustelua ovatko nämä dokumentit oikeasti uusia ja esimerkiksi Bayern München on kiistänyt asian. ”Jos asiaa miettii suomalaisen seuran kannalta, on Mestarien liigan lohkovaiheeseen pääsy liki mahdotonta. ”Olisi ollut hämmentävää, jos olisimme saaneet uudistuksesta vain yhdensuuntaista palautetta. 19 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA ”Spekulaatiot huippuliigasta nousevat esiin aina kun rahanjaosta päätetään” Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa ampuu alas uutisen huippuseurojen kaavailemasta superliigasta. Timo Marjamaa ei pidä uskottavana superliigan toteutumista.. Isoimmat seurat haluavat varmistaa, että rahat menevät oikein heidän kannaltaan”, Marjamaa kommentoi. Marjamaa sanoo, ettei suomalaisten pelaajien pääsy jalkapallon absoluuttiselle huipulle ole mutkatonta. Tämän toivotaan heijastuvan positiivisesti suomalaisseurojen euromenestykseen. Ja ei niitä suomalaisia pelaajia eurooppalaisissa huippuseuroissa ruuhkaksi asti ole”, toimitusjohtaja virkaa
UEFA:n julkistama ”Eurooppa-liiga 2” on suunnattu pienempien maiden seurajoukkueille. Vaikka kyseessä olisikin näennäinen silmänkääntötemppu isompien seurojen aseman vakiinnuttamiseksi rahakkaimmissa kilpailuissa, on uudella kilpailuformaatilla myös positiivisia puolia. Isot eurocup-kilpailut katoavat kauemmas, mutta ”EL2” voi tarjota suomalaisille joukkueille arvokasta pelikokemusta.. 64 joukkueeseen laajentuva Eurooppa-liiga tai kolmannen tason eurocup voisi olla suomalaiselle jalkapallolle se oikea taso rakentaa omaa nousuaan niin seurakuin maajoukkuetasolla. Silti on syytä nähdä asiassa myös positiivisia mahdollisuuksia, jotka liittyvät lajin alkukantaiseen romantiikkaan. Ottaakseen seuraavan askeleen kansainvälisessä pelituntumassa tarvitsevat suomalaiset seurajoukkueet otteluita, otteluita ja otteluita. 20 Kolikon kirkas kääntöpuoli. Tämä yhdistettynä tasaväkisempiin euro-otteluihin luo myös lisääntynyttä kiinnostusta maksavan yleisön parissa ja antaa seuroille mahdollisuuden kasvattaa taloudellista omavaraisuutta. Sen realiteetin myöntäminen, että eurooppalainen huippujalkapalloilu suurseuroineen on karannut tavoittamattomiin suomalaisilta, on avain oman kansallisen jalkapalloidentiteettimme terveeseen rakentamiseen. Kolmoskorin kilpailu voisi olla sopiva kehitysaskel, joka vie laajemminkin suomalaista jalkapalloa eteenpäin. Tällä hetkellä jo Eurooppa-liigaan pääseminen on suomalaisille joukkueille työn ja tuskan takana. Nykymuotoiseen Mestareiden liigaan tai edes Eurooppa-liigaan pääsemisestä on turha elätellä liian suuria toiveita. Tällaisia pelaajia ovat esimerkiksi Marcus Forss (Brentford FC, Englannin Championship), Saku Ylätupa (Amsterdam Ajax, Hollanti) ja Miko Virtanen (Aberdeen FC, Skotlanti). Jos Daavid vastaan Goljat -asetelma poistuu, taloudellisen mammonan jaon epätasa-arvo kasvaa ja kannattajat ovat täysin paitsiossa, onko jalkapallolla enää mitään toivoa. Jos Euroopan suursarjat kuten Valioliiga, Bundesliiga ja La Liga tyhjentyisivät niitä dominoivista seuroista, avautuisi kansallinen pelikenttä monessa maassa aivan uudella tavalla. Vaikka kolmoskorin kilpailun nostatus voi kuulostaa luovuttamiselta, on ajateltava asioita realistisesti. Ajan kuluessa sarjan vakiintuminen tasaisemmaksi muodostuisi jo normaaliksi olotilaksi. Lohkovaiheen useat ottelut esimerkiksi slovenialaisia, bulgarialaisia ja alemman tason englantilaisia joukkueita vastaan ovat varmasti kehittävämpiä kuin yksittäinen Eurooppa-liigan puolustustaistelu huippujoukkuetta vastaan. Alkuun tätä kautta saavutettu mestaruus saattaisi varmasti esimerkiksi Valioliigassa tuntua keinotekoiselta, mutta voittaminen tuntuu aina hyvältä ja ruokkii itseluottamusta. Jalkapallon taloudellinen ja kilpailullinen epätasapaino on uhka, sitä ei voida kiistää. Jalkapallon romanttisin olemus, kaikkien mahdollisuus voittaa jotain elämää suurempaa, palaisi päiväjärjestykseen. Mestaruus olisi todennäköisesti laajemman seurajoukon tavoitettavissa ja paikka europeleihin olisi myös täten useamman ulottuvilla. Myös pelaajien mahdollisuudet päästä ulkomaille paranisivat näyteikkunan laajentuessa kahdella rintamalla. Kansainvälisten otteluiden tasainen määrän kasvattaminen keinolla millä hyvänsä ja rahaliikenteen ohjautuminen kotimaiseen jalkapalloiluun myös toistuvien pelaajakauppojen muodossa on yksittäistä europelionnistumista arvokkaampaa. Veikkausliiga itsessään ei tällä hetkellä valmista riittävällä tavalla esimerkiksi juuri Eurooppa-liigan pelitempoon. Kolmannen, astetta kevyemmän kilpailun synnyttäminen voisi olla realistinen askel kansainvälisten otteluiden määrän kasvattamiseksi suomalaisjoukkueiden osalta. Kenties suunnitelmilla synnyttää uusi eliittiliiga voi olla jotain positiivisiakin vaikutuksia. Ehkäpä paluu tasaisempien kansallisten sarjojen aikaan toisi myös uusia uramahdollisuuksia pohjoismaalaisille pelaajille, mukaan lukien suomalaiset juniorit, jotka tällä hetkellä rakentavat uraansa ulkomaisissa akatemioissa. Lisääntyneet kansainväliset ottelut kehittävät myös pelaajia, nostaen oletettavasti sen myötä myös esimerkiksi Veikkausliigan pelitempoa ja viihdyttävyyttä. Meidän täytyy rakentaa polku kansainväliseen menestykseen askel kerrallaan. Uuden identiteetin alku. Suomalainen jalkapalloilu lähtee liikkeelle kotimaisista sarjoista, ja vain niiden elinvoimaa ja tekemisen laatua kasvattamalla voimme ottaa seuraavan askeleen jalkapallon ruokaketjussa. Yksi niistä on europeleihin selviytymisen kasvanut mahdollisuus, mikäli UEFA:n suunnitelmat kolmannesta eurocupista toteutuvat