ILMASILTA PIETARIIN Minne katosi TPV Liigakartalta. ALV.) EIF haluaa edetä maltilla – unelmana Veikkausliiga. Pietarin Zenitistä riittää pelaajia myös Suomen sarjoihin VEIKKAUSLIIGA Hercules TiPS:n saanut huomiota maailmanlaajuisesti liigajoukkueessa nuoret kehittyvät 18 39 U19-maajoukkue kohti kotikisoja 3/2018 6,90 € (SIS
2
Nuorena heidän täytyy vain pelata ja pelata niin paljon kuin mahdollista. mään kokonaan lajin. Eli vaikka seuralla olisi yhtenäinen valmennuslinja, ei se pääse koskettamaan kaikkia sen joukkueita. Valmennusosaamisen kehittäminen on Suomen kärsivällinen tie kohti menestystä myös aikuisten maailmassa. Olen pitkään pohtinut sitä, että voisiko yksi kehityksen jarruista olla suomalaiseen jalkapallokulttuuriin pesiytynyt tapa, että jokainen seuran joukkue vastaa omasta taloudestaan ja on siten ikään kuin seura seuran sisällä. Kuten jalkapalloja mediapersoona Tero Karhu tämän lehden Loppuvihellyksen jälkeen -osiossa kertoo, tässä on menty eritoten junioripuolella valtavasti eteenpäin. 3 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA. Tavoitteellisuus ja hauskuus eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois, päinvastoin. Antaa heidän pelata päivät ja yöt ja antaa heidän tehdä virheitä. Valmennuksesta uusi vientivaltti. Näitä tapauksia olen valitettavasti ollut todistamassa lähiaikoinakin. Valmennuksellinen osaaminen korostuu näiden yhdistämisessä. Suomessakin on keskusteltu nuorten pelaajien dropout-ilmiöstä, ja osasyynä tähän on epäilty valmennuksen ja peluuttamisen muuttumista liian tuloskeskeiseksi ja sitä kautta virheitä vältteleväksi. Siinä, että jokainen joukkue vastaa taloudestaan ei ole mitään pahaa, mutta samalla se tuntuu antavan joukkueille oikeutuksen tehdä asioita kukin juuri niin kuin parhaaksi näkevät. Jokaisella seuralla olisi luonnollisesti oikeus tehdä asioita tavallaan, mutta olisi silkkaa hulluutta olla hyödyntämättä juuri niitä asioita, joissa me suomalaiset olemme eteviä. Hauskuus on kadonnut jalkapallosta tavoitteellisuuden lisääntyessä, sanotaan. Siksi paitsi koko suomalaisella jalkapallolla, myös seuratasolla pitäisi jokaisella olla oma ideologiansa, filosofiansa miten palloa tulisi pelata. Suomen jalkapallon uusi nousu ei ole kiinni ensisijaisesti uudenkiiltävistä stadioneista, vaan valmennuksellisen osaamispääoman kasvattamisesta. Siksi olisikin äärimmäisen tärkeää, että löytäisimme sen suomalaisen tavan tehdä asioita. Miten tämä näkyy sitten pelikentällä. Pääkirjoitus Seuroja seuran sisällä KIMMO MUTTILAINEN @KMuttilainen Toimittajalta TERO KARINTI @tkarinti Oletko koskaan miettinyt, miten suomalaiset jalkapalloseurat voisivat tehostaa entisestään pelaajatuotantoaan. Huono valmentaja ajaa lapsia joko vaihtamaan joukkuetta tai pahimmassa tapauksessa jättämalaiset tiedetään uutterina, sisukkaina ja erittäin motivoituneina ihmistyyppeinä ja kehutaanpa meitä hyviksi valmennettaviksikin. Suomessa on (edelleen) maailman mittakaavassa erinomainen koulutusjärjestelmä. Miksi emme ole osanneet siirtää koulutusja kasvastusosaamista samassa mittakaavassa myös urheilun pariin. SuoPep Guardiolalta kysyttiin keväällä 2018 pelaavatko nuoret lapset liikaa kilpailullisia pelejä. Hänen vastauksensa oli tyhjentävä. Tämä takaisi myös jatkuvuuden – ja samalla helpottaisi valmentajarekrytointien tekemistä. Eipä juuri mitenkään, ei ainakaan yhtenäisenä tekemisenä parhaalla mahdollisella tavalla. Joukkueessa mennään niin kuin valmentaja parhaaksi katsoo – välittämättä sen suuremmin siitä kuuluisasta isosta kuvasta. Vastaus piilee totta kai toiminnan ammattimaisuudessa, tai toisin päin kääntäen sen puutteessa. Kaikkihan lähtee loppujen lopuksi siitä, ettei suomalaiselle jalkapallolle ole muodostunut pelillistä identiteettiä. Hyvää taloudellista tulosta tekevällä – ja voittoa tavoittelemattomalla – Palloliitolla onkin nyt tuhannen taalan paikka tukea tätä kehitystä
43 Kuis mahtaa käydä. KOLUMNIT 6 Kolumni: Futiksen MM-kisat voimainnäytöksenä 26 Koutsin kulma: Mitä jos opetettaisiin voittamaan. Miten kehittyy se kuuluisa pelisilmä, jota ei kaupasta saa ostettua. Sitten vielä paluu, ja uusi putoaminen. Kotikisoihin valmistautuvan 19-vuotiaiden maajoukkueen yllä on leijunut synkkiä pilviä. Missä mennään nyt. 39 TiPS panostaa laatuun Naisten liigaan noussut TiPS koostuu nuorista lupauksista. 33 Kolumni: Urani isoin päätös PÄÄJUTTU 18 Oululaisseura niittää mainetta JS Hercules on monin tavoin erilainen suomalainen seura. 47 Loppuvihellyksen jälkeen: Tero Karhu MyPassa Suomen mestaruuden napannut selostajavirtuoosi pohtii Suomifutiksen nykytilaa. 4 Sisällys 8 Suomalaiset seurajohtajat Jalkapalloseurojen puheenjohtajat uhraavat omaa vapaa-aikaansa suomalaisen jalkapallon kehittämiseksi. 22 Interin urheilulliset kasvot Ari Nymanista ei ole kehäraakiksi 24 Tekijät tutuiksi Veikkausliigaa selostaa Ruutuun ja ISTV:lle iso joukko tekijöitä. Vuonna 1994 Suomen mestaruus, vuotta myöhemmin putoaminen liigasta. Kerromme nyt heistä muutaman ajatuksia. 35 EIF haluaa eteenpäin Pienen paikkakunnan EIF haluaa edetä maltilla, eikä päätepysäkkiä ei vielä ole näkyvissä. 27 Miten ymmärtäisin peliä paremmin. ARTIKKELIT 12 Minne katosi TPV. 30 Suomi–Pietari–Suomi Pietarin huippuseura Zenitistä on tullut Suomeen paljon pelaajia. Esittelemme heistä 12
#perhe #suomifutis S mesta ladattua HJK Naisten innovatiivinen markkinointiviestintä on piristävä poikkeus matsiuutisoinnissa! Savossa osataan Veikkausliigan ennakkomarkkinointi! Kuuleeko Turku?. 5 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Kustantaja Aboa Sports Management Oy Painopaikka Painotalo Painola, Kaarina Toimitusjohtaja Tero Karinti tero@eom.fi / 040 931 1550 Päätoimittaja Kimmo Muttilainen kimmo@eom.fi / 050 494 8797 Myyntipäällikkö Timo Järvenpää timo@eom.fi / 0400 242 131 Ilmoitusmateriaalit, juttuvinkit toimitus@eom.fi Avustajat Anton Antonov, toimittaja Arto Kuuluvainen, toimittaja Noora Lindberg, toimittaja Samu Liski, toimittaja Sanna Purho, taittaja Mikko Rahja, toimittaja Toni Rajamäki, toimittaja Juha Tamminen, kuvaaja Juhana Unkuri, toimittaja Elina Vainikainen, toimittaja Kannen kuva Juha Tamminen Palkkapäivän prioriteetit kunnossa
Oppositiojohtaja Maxim Reznik kirjoittaa Venäjän jalkapallon MM-kisoista: Putin käyttää jalkapallon MM-kisoja propagandan välineenä. Taitaa kuitenkin olla liikaa vaadittu, että ökyrikkaat futarit ja hyväpalkkaiset katsojat pitäisivät hiljaisen hetken niiden rakennusduunareiden kunniaksi, jotka eivät selvinneet hengissä jalkapallon MM-kisojen työmaiden epäinhimillisistä olosuhteista. Viimeksi mainittujen asemasta ei voi puhua muuna kuin orjatyövoimana. Turisteille tarjolla on monenlaisia Putin-esineitä, kuten paitoja, mukeja ja kalentereita. Tällä tavoin hän näyttää, että me olemme suurin ja paras. Tärkein syy järjestää jalkapallon MM-kisat Venäjällä ei liity kuitenkaan PR-henkiseen ”me olemme maailman parhaita” -tyyliseen pullisteluun, vaan siihen, että Putin ja hänen lähipiirinsä voivat tehdä messevät rahalliset voitot. Kun megastadionin hintaan lisätään uudet tiet ja metrolinjat sekä muu infrastruktuuri, nousee hintalappu yli 2,5 miljardin euron! Ikävin korruptioon liittyvä asia oli siirtotyöläisten kohtelu. Tuolloin oli tärkeintä olla paras shakissa ja jääkiekossa. Pietarin uudella stadionilla heitä työskenteli joka päivä noin 1 500. Valtiopropagandaa tuutin täydeltä Sami Kolamo Kirjoittaja on Tampereen yliopiston tutkija, joka tunnetaan lempinimestään futistohtori.. Jääkiekossa siksi, koska me olemme maailman vahvimpia. Shakissa siksi, koska me olemme maailman välkyimpiä. Aivan kuten Sotshin olympialaisissa vuonna 2014 myös jalkapallon MM-kisoissa Venäjän poliittinen ja taloudellinen eliitti ei ole jättänyt käyttämättä sitä rahan haalimisen mahdollisuutta, jota maailman suurin urheilutapahtuma sille tarjoaa. Samaan aikaan kisat ovat keino, jolla monet venäläisen yhteiskunnan vaikeat ja ratkaisemattomat ongelmat kätketään näkyvistä. Ehkä kaikkein surullisin esimerkki Venäjän jalkapallon MM-kisojen valmisteluissa oli Pietarin uuden jalkapallostadionin rakentaminen Krestovskin saarelle eli Ristisaareen. Sitä on kutsuttu vuosisadan rakennusprojektiksi ja korruption kehdoksi. Hulppea, käsittämättömät 1,3 miljardia euroa maksanut megastadion valmistui yli kymmenen vuoden rakentamisen jälkeen joitakin kuukausia ennen maanosaliittojen välistä mestaruusturnausta vuonna 2017. Urheilu on paras tapa kääntää huomio pois todellisista ongelmista, kuten he [valtion johtajat] tekivät jo Neuvostoliiton aikana. 6 V enäjän jalkapallon MM-kisoissa kaupallinen ja poliittinen propaganda elävät sulassa sovussa kuin toisiaan suutelevat Leonid Brežnev ja Erich Honecker Berliinin muurin tunnetussa graffitimaalauksessa. Stadionia rakensivat Valko-Venäjältä, Ukrainasta, Uzbekistanista, Tadzikistanista, Moldovasta ja monista muista Itä-Euroopan maista sekä ennen kaikkea Pohjois-Koreasta tulleet siirtotyöläiset. Niissä ”Vova” ratsastaa karhulla, silittää leopardin pentua ja machoilee tummissa aurinkolaseissa yläkroppa paljaana. Läpeensä tuotteistettujen ja turistivirtojen risteyskohtiin rakennettujen FIFA-vyöhykkeiden lähituntumassa myyntikojuissa kukoistaa Putin-kultti. Kulissien pystyssä pysymisen takaavat miliisit, mellakkapoliisit, turvamiehet ja Putinin pelätyt OMON-erikoisjoukot
7 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA
8 Puheenjohtajien puheenvuoro Suomalaisen jalkapallon parissa työskentelee tuhansia talkoolaisia. Jokaisella jalkapalloseuralla on hallituksensa ja puheenjohtajansa. Luottamustoimissa työskentelee myös hurja määrä ihmisiä, jotka ovat valmiita uhraamaan omaa vapaa-aikaansa. TEKSTI MIKKO RAHJA KUVAT JUHA TAMMINEN. Miten seurojen johdossa olevat henkilöt kehittäisivät suomalaista jalkapalloa yhdessä eteenpäin
9 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA
Tuolloin seura oli juuri noussut takaisin Veikkausliigaan, joten ensimmäinen askel oli liigapaikan vakiinnuttaminen. Asukas toimii VPS:n puheenjohtajana kuudetta kauttaan, tätä ennen hän oli hallituksen jäsenenä neljä vuotta. Todella hienoa, että nyt suunnitellaan ja rakennetaan uusia moderneja stadioneita muun muassa Tampereelle, Lahteen ja Espooseen. Olen tuonut mukana hallitustyöskentelyyn omaa osaamista ja kokemusta. Näin seurassa olevan potentiaalin, ja halusin lähteä kehittämään sitä eteenpäin”, Suninen kertoo. Puheenjohtajan rooliin kuului aktiivinen työ stadionin eteen. Lopulta iso työmäärä ja vaasalaisten seurojen loistava yhteistyö sai palkintonsa, kun stadionhanke saatiin maaliin”, Asukas muistelee. “Tällä hetkellä tavoitteemme on uuden nousun rakentaminen sekä Eurooppaan pääsy. “Sääolosuhteiden vaikuttamattomuus ja isojen ottelumäärien läpipelaaminen on mahdollista vain huippuolosuhteissa. Pelaajien eriasteinen kehittyminen on puhuttanut paljon juniorijalkapallossa. Vuodesta 1999 toimin varapuheenjohtajana, mutta edellisen puheenjohtajan lopetettua pidin itsestäänselvyytenä hänen paikalle hyppäämistä. “Ennen hallitukseen menoa olin toiminut seurassa yhteistyökumppanin roolissa, joten tunsin seuran jo melko hyvin. Myös ONS:n Isomaa näkee isoja kehityskohteita etenkin junioripuolella.. Lisäksi kehitämme seuralle uudenlaista toimintatapaa sekä vahvistamme taloutta ja luomme uudenlaisia liiketoiminta-alueita”, Asukas jatkaa. Toimin edellisen puheenjohtajan aikana varapuheenjohtajana, joten olin luonnollinen vaihtoehto tehtävään. Kun olosuhteet saadaan kuntoon, saadaan myös paremmat resurssit. Poikani pelasi pitkän pätkän PEPOn junioreissa, joten sitä kautta hyppäsin mukaan myös johtokuntaan. Loppujen lopuksi molemmat tahot ovat hyötyneet tästä kuviosta. Lisäksi medianäkyvyys on saatava suuremmaksi, jotta suomalainen jalkapallo pääsee eteenpäin. Suurimmat kehityskohteet suomalaisessa jalkapallossa ovat Asukkaan mielestä olosuhteet ja resurssit. Edellinen puheenjohtaja jätti hyvän kokoiset saappaat täytettäväksi, mutta en ole ikinä pelännyt haasteita”, Asukas kertoo. Puheenjohtajana on mielenkiintoista toimia ja päästä mukaan vaikuttamaan asioihin”, Isomaa kertoo. 10 V aasan Palloseuran puheenjohtaja Riku Asukas työskentelee siviilitöissä toimialajohtajana, mutta käyttää huomattavan osan vapaa-ajastaan rakkaan lajin parissa. VPS:n hallituksessa olosta on ollut myös valtavasti apua siviilityössäni, koska kontaktikenttä on laajentunut hurjasti. Kävin kuitenkin keskustelua itseni kanssa siitä, onko minulla riittävästi aikaa tähän siviilityön ja urheilevan lapsiperheen arkielämän puitteissa. Asukkaan astuttua puheenjohtajan saappaisiin VPS:ssa alettiin rakentaa pohjaa uudelle tulemiselle. Lisäksi puheenjohtajuus on antanut todella hienoja muistoja, kuten viime vuosien europelit sekä kauden 2013 mitali”, Asukas kertoo. Modernit stadionit tuovat lisää uskottavuutta suomalaiselle jalkapallolle sekä liiketoimintamahdollisuuksia seuroille”, Asukas analysoi. “Tarvitsin hieman harkinta-aikaa ennen kuin ryhdyin seuran tähän tehtävään. “Olen pelannut itse jalkapalloa nuorena, korkeimmillaan miesten Kakkosessa. Suomalainen jalkapallo kehittyy seurojen kautta Kakkosessa pelaavan PEPOn puheenjohtaja Kari Sunisella on ollut suuri halu kehittää seuraa eteenpäin. Perinteikkään HPS:n puheenjohtajana vuodesta 2008 lähtien toimineella Kurt Grönlundilla on myös vahva halu kehittää omaa seuraansa. Päätin kuitenkin suostua tehtävään, ja lähteä kehittämään seuraa. “Samaan aikaan myös stadion-keskustelu alkoi olla Vaasassa vilkasta. “Hallitustyöskentely tapahtuu vapaa-ajalla iltaisin, mutta se ei ainakaan omassa elämässäni häiritse siviilitöitä laisinkaan. Puheenjohtajana halusin jatkaa seuran ja olosuhteiden kehittämistä”, Grönlund kertoo. “Valmentajien, toimihenkilöiden ja vanhempien tulisi ymmärtää, että pelaajat kehittyvät eri tahtiin. Totta kai myös maajoukkueen menestys auttaa”, Asukas havainnollistaa. Hallituksen jäseneksi lähtö oli luontainen tapa laajentaa omaa verkostoa. Pitkäaikaisen puheenjohtajan siirtyessä sivuun olin valmis vastuuseen. Jalkapallon parissa työskentely myös pelaajauran jälkeen on tuntunut luonnolliselta. Ketään ei saa hylätä”, Grönlund tiivistää. “Olen ollut seuran toiminnassa mukana jo 1980-luvun lopulta, jolloin lapseni aloittivat omaa pelaajauraansa. Naisten liigassa pelaavan oululaisen ONS:n puheenjohtaja Juha Isomaa mietti kaksi kertaa ennen kuin ryhtyi seuran puheenjohtajaksi. Jalkapalloseuran puheenjohtajaksi ryhtyminen tarkoittaa, että iso osa vapaa-ajasta kuluu rakkaan lajin parissa. Hyvien ja huonojen olosuhteiden ero on kuin yöllä ja päivällä. On alettu ymmärtää, että jalkapallo on ympärivuotinen laji. HPS:n Grönlund näkee asian suurena kehityshaasteena. “Ensimmäisenä meidän pitää saada Suomessa olosuhteet kuntoon. Tämä vaatii kaikilta kärsivällisyyttä
Usein kuuluu kritiikkiä, että seurat eivät saa ääntänsä kuuluviin, kun mietitään Palloliiton linjauksia, jotka koskevat koko suomalaista jalkapalloa. Juha Isomaa Kari Suninen Kurt Grönlund Riku Asukas. “Seurojen ääni olisi hyvä kuulua kaikilta tasoilta, niin Veikkausliigasta kuin alemmistakin sarjoista. Junioreissa pelaajapolun varmistaminen mahdollisimman lähellä pelaajan kotipaikkakuntaa on myös tärkeää. “Suomifutis nousee, kunhan seurat kunnioittavat toisiaan, toimivat samoilla säännöillä ja pitävät kaikista pelaajista huolen”, kiteyttää HPS:n Grönlund. Mitä suomalaisessa jalkapallossa pitäisi tehdä toisin. Asukas näkee hankkeesta olevan hyötyä myös Veikkausliigalle tulevaisuudessa. ONS:n Isomaa on sitä mieltä, että seurojen äänten tulisi kuulua vieläkin isommin. Puhuttiin sitten taloudesta, olosuhteista, pelaajakehityksestä tai mistä tahansa. Seuroille on iso asia, että pystyy kasvattamaan pelaajia ulkomaille”, Asukas tuumaa. “Työ suomalaisen jalkapallon eteen tehdään kuitenkin suurimmaksi osaksi seuroissa. PEPOn Suninen on samoilla linjoilla Isomaan kanssa. PEPOn Suninen näkee suurimmat kehityskohteet kilpajoukkueiden toiminnassa. Joka tapauksessa jalkapallon resurssit eivät ole isot, joten on hyvä, että mietitään mihin ne kohdennetaan. “Saadaan omia kasvatteja ja lisää kotimaisia pelaajia Veikkausliigaan sekä ulkomaille. 11 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA “Vielä nykyäänkin nuorempien ikäpolvien toiminta perustuu paljolti Isävalmentajiin. Seurojen puheenjohtajat uskovat, että hankkeen avulla satsataan tulevaisuuteen. Seurojen Palloliitto -hanke näkyy seurojen junioritoiminnassa Palloliitto on ajamassa uutta Seurojen Palloliitto -hanketta, jossa tehdään rajuja organisaatiomuutoksia. Nyt on jo tehty muutoksia, jotka näkyvät päätoimisten juniorivalmentajien lisääntymisenä”, VPS:n Asukas sanoo. Seurojen kasvattajatyö on todella tärkeää, jotta saadaan pelaajia eteenpäin. Totta kai arvostan tällaista vapaaehtoistyötä, mutta ongelma on siinä, että kokematon, edes lajipohjaa omaamaton valmentaja ei osaa välttämättä lähteä liikkeelle oikeista asioista oikealla tavalla. Saavatko seurat äänensä kuuluviin. En näe riskiä, että tämä kehitys estäisi tasapainoisen kilpaja harrastustoiminnan eteenpäin viemisen”, kertoo Suninen. Pelaajien kehityksen kannalta olisi tärkeää, että valmentaja olisi kokenut, kouluttautunut ja motivoitunut”, Isomaa kertoo. Nyt sen suhteen on jo nähty orastavaa kasvua. Viime vuosina on kuitenkin ollut hiljaista pelaajamarkkinoilla. “Pelaajien ja valmentajien arki pyörii seuroissa. Hankkeen on tarkoitus poistaa organisaatiosta päällekkäisyyksiä ja ohjata resursseja seurojen toimintaan. Siitä pitäisi päästä vähitellen eroon. Uskon, että uudistuksen myötä seurojen laadullinen tekeminen paranee laajempien resurssien myötä. Täytyy myös muistaa, että harvoista pelaajista lopulta tulee ammattilaisia, mutta kaikille pitäisi saada jäämään positiivinen mielleyhtymä ja intohimo jalkapalloa kohtaan junioriuran jälkeenkin”, Suninen kertoo. Myös seurojen täytyy muistaa tehdä yhteistyötä, jotta voidaan miettiä sitä, miten saadaan alueellisia asioita vietyä eteenpäin”, Isomaa toteaa. “Kannattajaja katsojamäärien kasvattaminen sekä jalkapallokulttuurin nostaminen auttaisi jalkapallon nousussa ylipäätään. Siellä koetaan ne haasteet ja nähdään ne vahvuudet, mitä suomalaiseen jalkapalloon liittyy
Näkyvyyden ja tunnettavuuden tulee siis kasvaa, jotta naisjalkapallo pääsee paremmin esiin, ja seuroilla on mahdollisuus kehittää omaa toimintaansa”, Isomaa linjaa. Se olisi lottovoitto seuratasolla sekä ylipäätään suomalaiselle jalkapallolle”, Asukas kertoo. Myös Isomaa nostaa näkyvyyden esille tyttöja naisjalkapallon osalta. Lisäksi kaipaan vahvempaa toiminnallista tukea joukkueiden medianäkyvyyteen valtakunnallisesti sekä paikallisesti. Samaan aikaan tulee myös huolehtia siitä, että pelaajia ei kiirehditä nopeasti liian koviin haasteisiin, vaan annetaan heille aikaa päästä lähelle sitä fyysistä ja taidollista tasoa, mitä aikuisten pelissä vaaditaan. Nyt itse seurat miettivät, suunnittelevat ja hoitavat markkinoinnin paikallisesti kukin miten parhaaksi kokevat, jos hoitavat ollenkaan”, Suninen sanoo.. Olemme avoimempia ja kaikilla on aito halu vedä yhteistä tuotetta eteenpäin”, Asukas jatkaa. Tämänkin suhteen meidän tulee tehdä töitä, jotta naispelaajilla on mahdollisuus satsata jalkapalloon. “Ammattilaisuuden lisääminen on yksi selkeä kehityskohta naisjalkapallossa. Ennen saatettiin ajatella enemmän omaa napaa, mutta nyt henki seurojen kesken on todella hyvä. Tarvitaan siis rohkeutta ja malttia”, Isomaa jatkaa. Asukkaan mielestä Veikkausliiga olisi tuotteistettava vielä paremmin, jotta medianäkyvyys kasvaisi. PEPOn Suninen toivoisi seuroille enemmän taloudellista tukea. Uskon, että kova työ seuratasolla kantaa jonain kauniina päivänä hedelmää myös arvokisapaikan muodossa. Tällä hetkellä moni pääsarjapelaaja joutuu jakamaan aikaansa jalkapallon ja työn tai opiskelun kesken, koska isoja korvauksia pelaamisesta ei pystytä maksamaan. “Kun olosuhteet on saatu kuntoon, meidän on luotava Veikkausliigasta ja sen seuroista laadukkaampi tuote, joka kiinnostaa isoa massaa ja laajemmin myös mediaa. Vahva harrastuspohja tuo tähän mahdollisuuksia. Lisenssipelaajien määrät ovat kasvussa junioreissa sekä naisjalkapallossa. “Veikkausliigan ja seurojen pitää hyödyntää nykyistä medianäkyvyyttä, mutta samalla tehdä itsensä vieläkin mielenkiintoisemmaksi. “Palloliitolta suora taloudellinen tuki miesten ja naisten kolmen ylimmän sarjatason joukkueiden toimintaan sekä junioriseurojen kilpaja akatemiatoiminnan valmentajakuluihin. 12 “Meidän pitää uskaltaa tarjota nuorille lupaaville pelaajille kehittymismahdollisuuksia pääsarjatasolla
13 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA
14 Vuonna 1994 Miika Juntunen (oikealla) nosteli pelaajana mestaruuspyttyä. ”Miiga Juntunen, hyvän tuntunen”, ilkkuivat fanit katsomossa. 14. Viisi vuotta myöhemmin seuran ongelmat henkilöityivät kannattajien silmissä häneen, kun hän vastasi edustuksen pelaajahankinnoista
”Aikaisemmin itse kitisi joukkueenjohdolle, nyt sitten kuuntelen sitä kitinää”, hän naurahtaa. Aika lailla pystymetsästä siihen tultiin, kertarysäyksellä miesten maailmaan”, hän toteaa. Vuosikymmenten aikana seurassa on ehditty harrastaa ainakin jääkiekkoa, jääpalloa ja nyrkkeilyä, mutta parhaiten se tunnetaan jalkapallon miesten edustusjoukkueestaan. Vuonna 2018 perinteikäs seura onkin vedenjakajalla: jos menestystä ei ala kuulua, voi kohtalona Vuonna 1994 TPV:n faneja kuljetti mestaruuden ratkaisseeseen otteluun Pietarsaareen oma juna. Se koko vuosi oli vähän sellaista surullisenkuuluisaa, käviköhän siinä ringissä viitisenkymmentä pelaajaa”, Innanen muistelee. Sitten seura menikin konkurssiin”, joukkuetta 90-luvun alkuvuosista seurannut Ilkka Kataja kertaa. 15 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA T ampereen Pallo-Veikot perustettiin vuonna 1930. ”Sitten loppuvuodesta kun tippuminen sarjasta alkoi olla varma, kutsuttiin takaisin ja pelasin siinä ekat liigapelit. Fanin näkökulmasta touhu oli lähes koomista. Nykyään 35-vuotias Innanen on lopettanut peliuransa ja toimii TPV:n edustuksen apuvalmentajana ja joukkueenjohtajana. Silloinen joukkue oli henkisesti vahva, muun muassa nousten kauden toiseksi viimeisessä ottelussa 0–2-tappioasemasta 3–2-voittoon mestarisuosikki HJK:sta. Totta kai kannattajatkin ymmärsivät, miten järjetöntä tällainen politiikka on. ”Peliin mennessään ei kokoonpanosta tiennyt mitään, kun koko ajan tuli uusia miehiä. Ratkaisun hetket 2010-luvulla TPV on pelannut Miesten Kakkosessa. Seuran edustuksella on pitkä ja vaiheikas historia. Mestaruudesta seurasi krapula: kauden 1995 päätteeksi joukkue putosi ykkösdivariin. ”Siinä oltiin sitten talvi, sitten vaihtui ensimmäisen kerran valmentaja ja kaikki junnut heitettiin pois. Siihen maailmaan Innanen sitten jäikin: ensin kului vuosikymmen Hakan riveissä Valkeakoskella, sitten pikavisiitit MyPassa ja JJK:ssa, takaisin Hakaan hetkeksi ja vuodeksi 2016 paluu kasvattajaseuraan. Ensimmäiset vuosikymmenet TPV pelasi Työväen urheiluliiton TUL:n sarjoissa, mutta 1950-luvulta lähtien se on osallistunut Palloliiton kilpailutoimintaan. Nyt perinteikäs työväen seura hakee uutta nousua Kakkosesta, tällä kertaa hötkyilemättä. Monena vuonna noususta ylöspäin on puhuttu, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi. Varsin nopeasti kävi kuitenkin selväksi, että tämä ei päättyisi hyvin. Etenkin 1990-luvun alku oli menestyksekäs, ja vuonna 1994 punapaidat nostelivat mestaruuspokaalia. Seuraavana vuonna kutsui divari, ja viiden vuoden päästä konkurssi. TEKSTI ELINA VAINIKAINEN KUVAT ARTO ALHO JA MIKKO JOKELA KADONNEET LIIGASEURAT. Katastrofi ja kotiinpaluu Alkuvuodesta 1999 silloin kuusitoistavuotias Mikko Innanen pelasi TPV:n B-junioreissa, kun kutsu kävi edustusjoukkueen mukaan. Kaudeksi 1999 punapaidat onnistuivat nousemaan takaisin Veikkausliigaan, mutta visiitti jäi ranskalaiseksi ja suomifutiksen historiaan surullisena esimerkkinä vauhtisokeudesta. Tampereen punaiset vedenjakajalla Kauden 1999 aikana joukkueessa kävi pelaamassa peräti 23 ulkomaalaista pelaajaa
Pelaajille on toki kiinnostavaa saada vastaan uusia joukkueita ja nähdä uusia paikkakuntia, ja isoin haastehan tämä on taloudellisesti.” Jari Nikkilää matkustus ei haittaa. Etenkin talvikäyttöön sopivia halleja ja tekonurmia on aivan liian vähän, ja preseasonilla on jouduttu välillä jakamaan treenikenttä TamUn kanssa. Viime kaudesta oli ehkä liiankin kovat odotukset, ja pettymyksen käsittely on antanut voimaa pelaamiseen. Taloudella ei haluta kaikkea selittää, mutta totta on, että etenkään viime aikoina TPV:n juniorimylly ei ole tuottanut edustuksen käyttöön tarpeeksi laadukkaita pelimiehiä. Tietysti täytyy muistaa, että meiltä on muutama kokeneempi pelaaja lähtenyt pois, ja uusia vastuunkantajia pitää löytyä. ”Pirkkahallissa reenaa joskus ennen meitä 4-5 junnujoukkuetta eli sata lasta samalla kentällä. Kun jostain oikeasta jalkapallomaasta tultaisiin katsomaan, ihmettelisivät mitä täällä tapahtuu”, Mikko Innanen puuskahtaa. Liigastatus tarjoaa Ilvekselle myös valtaosan Palloliiton junioritoiminnan tuista Pirkanmaalla. Se on aikamoinen lisäys siihen, mihin on totuttu”, Mikko Innanen huokaa. Kyllä meillä on niin hyvä joukkue, että voidaan voittaa lohko tai olla paras kakkonen. Joukkueen kapteeni Jari Nikkilä on samoilla linjoilla. Viime vuonna nähtiin, ettei ilmaisia pisteitä ole jaossa, ja keskittymisen on oltava sataprosenttista.” Joukkue pääsi haistelemaan ylempien sarjatasojen meininkiä Suomen Cupissa, missä TPV eteni lohkovaiheeseen. Tietysti paras olisi, jos pystyisi nostamaan oman seuran pykälää ylemmäs”, Mikko Innanen summaa. ”Nuhahan siinä välillä tuli”, naureskelee Mikko Innanen. Monet pelaajat alkavat olla sen ikäisiä, että nyt olisi viimeiset vuodet lyödä kaikki likoon ja näyttää taitonsa kentällä. ”Joukkueistakaan ei oikein tiedä mitään, eikä jonnekin Ouluun pysty lähtemään matsia katsomaan. ”Nyt eletään aika ratkaisevia hetkiä, varmaan vuosi-pari eteenpäin näyttävät suunnan, mihin ollaan menossa. TPV:n ja Tampere Unitedin väliset paikallisottelut ovat tuoneet säpinää pirkanmaalaiseen jalkapalloon, ja peleissä on ekstralataus.. ”Ei tarvitse kuin muistella viime kautta: nyt nähdään nälkäinen TPV. Karsintasysteemi kaksiosaisine ottelupareineen on raskas, ja lisähaastetta tamperelaisille tuo pelaaminen kuluvalla kaudella Kakkosen C-lohkossa, jossa ovat mukana sarjan pohjoisimmat joukkueet aina Torniota myöten. ”Kyllä siinä kymmenentuhattakin kilometriä tulee bussissa istuttua. Erityisen ikävä tilanne on junioreille, joita TPV:ssä riittää. Aika moni ei kuitenkaan ole pelannut Kakkosta korkeammalla, ja nyt pitäisi ottaa askel eteenpäin. Liigaseura Ilves kuorii kermat päältä paitsi pelaajista, myös hallija kenttävuoroista, ja lopuista tappelevat liigaa pelaavat Ilveksen naiset, TPV ja Tampere United. ”Meillä on nyt säilynyt joukkueen runko aika pitkään kasassa, ja jos noiden pelaajien juttuja on uskominen, jokainen haluaa mennä urallaan eteenpäin ja pelata ainakin Ykköstä, ehkä Veikkausliigaakin. ”Kun itse pelasin junnumaajoukkueissa, ei siellä juuri TPV:n kasvatteja itseni lisäksi näkynyt”, Jari Nikkilä muistelee. Nyt näyttää kuitenkin siltä, ettei nykyisistä Aja B-junnuista hirveän montaa pelaajaa edustukseen ole tulossa, ja tämän kokoisessa seurassa kyllä pitäisi.” Hyvien juniorien puute voi hankaloittaa ”Kun otteluohjelma julkaistaan, derbyt merkitään ensimmäisinä kalenteriin”, toteaa Jari Nikkilä (nro 6). ”Toki ihan A-maajoukkueeseenkin on tullut yksittäisiä pelaajia, kuten Toni Kallio ja Jarkko Wiss. ”Jokainen huomasi, että tarvitsee vielä vähän harjoitella, että ei sinne ylöspäin pelkällä ajatusten voimalla mennä.” Omilla kasvateilla eteenpäin Tampereella kilpailu on jalkapallossa kovaa. Nousua Kakkosesta Ykköseen ei kuitenkaan ole tehty helpoksi. Pystytäänkö tekemään harppaus uudelle tasolle, nostamaan edustusjoukkue Ykköseen ja sitten saamaan junioripuolellekin lisää imua”, Nikkilä muotoilee. 16 olla jumittuminen alasarjoihin ja kasvattajaseuran rooliin
Toki esimerkiksi tasa-arvon tavoittelu ja vähemmistöjen tukeminen näkyvät seurassakin. Edustusjoukkue ei politiikasta lausuntoja anna, vaan jättää sen puolen suosiolla faneilleen. Punaväri on aikojen saatossa haalistunut, mutta vähän pintaa rapsuttamalla sen saa esille. ”Toivomme, että kannatustoiminta voisi olla muutakin kuin edustusjoukkueen tukemista, ja sen kautta voisi tukea meille tärkeitä arvoja kuten tasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.” Fanit kokevatkin, etteivät he ole mikään tyypillinen kannattajaporukka: on muun muassa järjestetty bändikeikkoja otteluiden yhteyteen sekä julkaistu Paltsaristi-pienlehti. Kannattajaryhmä Tammelan Voima onkin suomifutiksessa aivan omanlaisensa: suurta osaa porukasta yhdistää paitsi rakkaus futikseen, myös yhteinen arvopohja. Erityisryhmille, kuten kehitysvammaisille, tarkoitettu TPV Auringonnousu taas on ollut olemassa jo lähes kaksikymmentä vuotta. Liian suuri Kakkoseen TPV on alun perin perustettu työläisten seuraksi. Menneisyydestä ei saakaan tulla kehityksen jarrua. Samoin juniorityötä pidetään yhteiskunnallisesti tärkeänä, ja TPV onkin yksi Suomen suurimmista junnuseuroista. TPV on yksi harvoista seuroista, joilla on sähköpyörätuolijoukkue, TPV Powerchair. ”Kyllä se aate meillä kannattajilla ainakin elää”, kertoo Tammelan Voiman aktiivi Tuukka Termonen. ”Kyllähän me varmaan uuden lohkon monien joukkueiden mielestä ollaankin tosi iso toimija pelkästään historian takia, ja ollaanhan me kakkoseen vähän liian iso seura. Viime kesänä potku lähti vielä tähän malliin.. Sitä kannattajatkin haluavat, ja se tuo jatkuvuutta – omat juniorit kun mielellään pysyvät tutussa seurassa. 17 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA jopa edustuksen nousua ylemmille sarjatasoille. Holtittomasta pelaajapolitiikasta kun on seurassa ihan tarpeeksi kokemusta. ”Oma tyttö on käynyt puolivuotiaasta asti peleissä turvallisesti, eikä koskaan ole tarvinnut pelätä joutuvansa häpeämään. Vaikka Ykkösessä ja etenkin Veikkausliigassa tarvitaan ulkopuolisia vahvistuksia, joukkueen rungon pitäisi olla omissa kasvateissa. Historia ja perinteet eivät kuitenkaan riitä, kun tavoitellaan urheilullista menestystä. Innanen myöntää, että pääkoppa vetäisi vielä kentälle, mutta loukkaantumisten takia pelit on nyt pelattu. Ja kyllä me toki kun pohjoisesta tulee porukoita Tammelaan, aiotaan ottaa luulot pois heti pelin aluksi. Ettei tullutkaan ihan kivaa reissua heille.” ”Jokainen huomasi, että tarvitsee vielä vähän harjoitella, että ei sinne ylöspäin pelkällä ajatusten voimalla mennä.” TPV:n fanit suitsuttavat uransa TPV:ssä päättänyttä Mikko Innasta (nro 21) hänen asenteestaan ja rakkaudestaan seuraan. On meillä kyllä aika kova kurikin, rasistiset ja solvaavat katsomohuudot eivät käy”, Termonen sanoo. ”Olisi tietysti helpompi polku ostaa valmiita pelaajia joukkue täyteen, mutta siihen eivät taloudelliset resurssit taivu eikä sellaista halutakaan”, Jari Nikkilä summaa. ”Ei juuria pidä unohtaa vaan niistä pitää olla ylpeä, mutta toimintaa pitää silti pystyä päivittämään nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi”, summaa Jari Nikkilä
Ajattelumalli on poikkeava. Kaikki kokemukset kuitenkin jaetaan mielellään muidenkin käyttöön. Otamme parhaat puolet perinteisestä urheilusta ja yhdistämme ne teknoloJS Hercules – Suomen innovatiivisin jalkapalloseura. Paljonkin. Pääosin tekniikan ylioppilaista koostunut kirjava joukkio päätti tuolloin ilmoittautua nelosdivariin. Hercules on paljon muutakin kun ”vain” jalkapalloseura. Kaikki juontaa juurensa JS Herculeksen taustoilla vaikuttavan Mikko Perälän kansainväliseen suhdeverkostoon. 18 H erculesin kansainvälisen mediahuomion takaa löytyy yksi nimi: seuraa edelliskaudelle valmentanut nigerialainen supertähti Daniel Amokachi. Seurat puolestaan eivät osaa luoda uusia konsepteja. Seura lähti esimerkiksi yhtenä ensimmäisistä suomalaisista urheiluseuroista mukaan elektroniseen urheiluun eli eSportsiin. Auttaakseen nuoria turvapaikanhakijoita sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan seura perusti näille oman joukkueen. ”Herkku” sai kansainvälistä näkyvyyttä Guardianin, Fifa.comin, Forbesin ja Champions League -makasiiniohjelman kaltaisissa globaaleissa medioissa. Mutta miten ihmeessä tämän kaliiberin nimi päätyi Ouluun. Seura, josta kertovia juttuja ihmeteltiin yli 200 maassa ympäri maailman. Enemmän kuin jalkapalloseura JS Herculeksen, ”Herkun”, matka lähti liikkeelle vuonna 1998 Oulun yliopiston käytäviltä. Startup-maailmasta tuttu kokeilukulttuuri on vienyt myös Herculesta eteenpäin. Osa toimii, osa taas ei. Nyt seura on avaamassa eSportsille omaa areenaa Oulun keskustaan. Yksi näistä on oululainen monialayrittäjä Mikko Perälä, joka ei koskaan ole tyytynyt bisneksissään perinteisimpiin malleihin. Seura pyrkii toimimaan alustana, joka tarjoaa kansainvälisiä bisnesmahdollisuuksia sponsoreilleen. Vuosien varrella pelaajisto vaihtui opiskelijaseuralle tyypillisesti, mutta muutama hahmo on seurannut Herculesta läpi seurahistorian. Tarinan, joka ei ole tyypillinen suomalaisen alasarjafutisseuran tarina. Ajoittain seuran kokeilut ja uudenlaiset konseptit ovat ylittäneet jopa kansainvälisen uutiskynnyksen. Tämä juttu kertoo Herculeksen tarinan. Oululainen kakkosdivariseura JS Hercules. Konkreettinen esimerkki Herculesin yhteiskuntavastuullisesta tavasta toimia nähtiin pakolaiskriisin ollessa kuumimmillaan. Mikä suomalainen jalkapalloseura sai viime vuonna suurimman kansainvälisen mediahuomion osakseen. Esimerkiksi lähija perheliikuntahanke LähiRähinän kautta toivotaan, että voidaan auttaa muita seuroja myös taloudellisesti”, taustoittaa Mikko Perälä seuran ideologiaa. Liian usein suomalaiset seurat tuntuvat pikemminkin odottavan, että yhteisö kannattelee seuraa. ”Suomalaiselle urheilumarkkinoinnille ja -bisneksellehän on tyypillistä, että yritykset eivät osaa vaatia uusia juttuja. ”Meidän teemana on ”eSports for All”. TEKSTI ARTO KUULUVAINEN KUVAT LAURI LEINONEN & KIM HAMMARBERG. Me luomme niitä konsepteja. Esimerkkejä uudenlaisesta ajattelusta Mitä Hercules sitten käytännössä on tehnyt eri lailla kuin valtaosa muista seuroista. Samalla Hercules haluaa tehdä itsestään esimerkin siitä mitä urheiluseura voi tehdä yhteisönsä hyväksi. Meillä on tähtäin saada hyviä asioita aikaiseksi mahdollisimman monelle
Pelaajana Amokachi ehti muun muassa edustaa Nigeriaa MM-kisoissa, ratkaista olympiakullan sekä tehdä nykymuotoisen Champions Leaguen historian ensimmäisen maalin. Jonkinlainen taloudellinen panos toiseltakin osapuolelta tarvitaan. Samalla panostamme syrjäytymisen ehkäisemiseen. Kaikki kun on ilmaista, niin ei ymmärretä konseptin arvoa. Vain marginaalista tulee huippuja tässäkään lajissa emmekä edes aio rakentaa mitään ammattilaisjoukkuetta”, Mikko Perälä kertoo. Hiljattain Hercules myös kokeili käännettyä sponsorointimallia. Seura tavallaan sponsoroi itse startup-yrityksiä. Emme ole ilmaisjakelun ystäviä”, Perälä kertaa kokemuksiaan. Sama juttu pätee muuten myös ilmaislippuihin. Vanhemmat ymmärtävät lajin usein väärin. Luullaan, että nuoret pelaavat kellarissa vetäen samalla hillittömät määrät energiajuomia. Tärkeintä on opettaa lapsille ja nuorille urheilullista elämäntapaa. Jos haluaa eSportsin huipulle, tarvitsee riittävästi lepoa ja oikeanlaisen ruokavalion. Alusta-ajattelulle tyypillisesti ”Herkku” olisi siis suuryrityksille tapa päästä kiinni Oulun startup-skeneen. Ansaintalogiikkana oli se, että näiden yritysten kautta houkutellaan Herculeksen sponsoriksi suurempia yrityksiä. Valmentajanakin hän ehti työskennellä Nigerian maajoukkueen valmennustiimissä MM-kisoissa 2010 ja 2014. Daniel ”Bull” Amokachi muistetaan Nigerian maajoukkueen tähtihyökkääjänä. Fyysinen ja tekninen suorituskyky on yhtä oleellista kuin itse pelaaminen. Miten ”Härkä” saatiin Ouluun. 19 giaosaamiseemme. Hercules pelaa Kakkosen C-lohkossa. Toistaiseksi malli ei ole vielä ollut suurmenestys, mutta kokemuksista pyritään ottamaan opiksi. Viidestä ensimmäisestä ottelustaan joukkue voitti kolme.. ”Jos ilmaiseksi antaa, niin ei saa sitoutumista. Tätä kautta olemme saaneet jo monia vanhempia huomaamaan, ettei tämä olekaan ajanhukkaa. Me valistamme vanhempia
Kysyin sitten lopulta, että kuka Daniel mahtaa olla kyseessä. Kotimaassa Hercules sai maistaa myös negatiivista julkisuutta. Toisaalta hän sen myös ymmärsi, koska Hercules ei maksa pelaajilleen. Tästä huolimatta Amokachi veti kauden kunnialla läpi ja Hercules säilytti sarjapaikkansa. Amokachin Suomen seikkailusta kuvattiin afrikkalaiselle teleoperaattorille tosi-tv-sarja ”Amokachi Adventures”. ”Meillä on isoja suunnitelmia Afrikan suuntaan. Yllätystappio sarjajumbo Virkiälle johti sopupeliepäilyihin, joista seura sanoutuu kuitenkin jyrkästi irti. Joukkueessakaan ei pelannut ammattilaisia. Kulttuurishokeilta ei tietenkään vältytty. ”Kaveri alkoi siinä puhua Danielista. Daniel Amokachi, joka oli ollut paljon mukana SuperSportin tuotannoissa. Hän kiinnostui ehdotuksesta ja siitä asiat sitten lähtivät etenemään”, Perälä taustoittaa. Vastaus oli, että Amokachi oli hiljattain saanut potkut edellisestä valmennuspestistään ja lähinnä istuskelee nyt kotonaan. Mitään Herculesin taustavoimista löytyy nigerialainen Daniel Amokachi, joka omalla peliurallaan pelasi muun muassa Englannin Valioliigaa Evertonin riveissä sekä Turkissa Besiktasissa.. Oltiin Suomen näkyvin urheiluilmiö maailmalla”, Mikko Perälä toteaa. Olosuhteitakin suurempana yllätyksenä Amokachille tulikin se, että pelaajat saattoivat jättää otteluita väliin lomamatkojen tai kaverien häiden takia. Herculesin kotikenttää Castrenissa puolestaan peitti yli metri lunta. Tämä mahdollisti osaltaan kuvion toteutumisen taloudellisesti. Yhtäkkiä mediaa alkoi tulla Ouluun joka puolelta maailmaa. Oulun kesäkatua kuvattiin monen kameramiehen voimin. Amokachin kiinnitys oli tavallaan lähtölaukaus meidän organisaatiolta. Maailmanluokan olosuhteisiin tottuneen Amokachin laskeutuessa ensimmäistä kertaa Ouluun pakkasmittari näytti yli kolmeakymmentä celsiusta. Tarina juontaa juurensa Etelä-Afrikan Johannesburgiin ja paikalliseen kuppilaan, jossa Mikko Perälä istuskeli paikallisen mediapomon kanssa katselemassa Valioliigaa. Kysäisin sitten, että mitähän hän nykyään puuhailee. Soitin sitten Danielille, että ”Herkku” tarvitsisi Ouluun valmentajaa. 20 Mutta kuinka ihmeessä mies saatiin oululaisen kakkosdivariseuran peräsimeen