Urheilulliset tavoitteet olivat korkealla, mutta taloudellinen puoli kaatoi seuran. 27 17 1/2018 6,90 € (sis. STADIONBONGARI suomalaisten stadioneiden sielunmaisema Maajoukkueluotsin osaaminen puntaroidaan vasta nyt MAAJOUKKUE SUOMEN CUPIN VETOVOIMA HUKASSA FC YPA:N SURULLINEN TARINA Uudistunut Suomen Cup kerää mielipiteitä puolesta ja vastaan, eikä saa osakseen samanlaista osallistujamäärää kuin aiemmin. alv)
2
Palloliiton uudistuminen niin hallinnon kuin seuratoiminnan tukemisen osalta on kenties kaikkein näkyvin osa sitä jäniksen loikkaa, mitä yritämme ottaa kiihtyvässä ja globaalissa jalkapallon kehityskaaressa. Nyt olemme uudistaneet sivujen ulkoasua raikkaampaan ja rennompaan suuntaan. Jalkapallolehden tekijän silmin uusi vuosi starttasi jo lähes välittömästi, kun saimme ensimmäisen vuoden viimeisen lehden valmiiksi. Olemme nähneet viime vuonna ja alkuvuoden otteluissa välähdyksiä hienoista yleisömääristä, uutisia uusista stadionsuunnitelmista useilla sarjatasoilla, pankin räjäyttäneitä kausikorttikampanjoita, rakkaudesta lajiin tehtyjä videodokumentteja ja podcasteja eri tahojen toimesta, sekä tietysti EOM-jalkapallolehden laajentumissuunnitelmat niin sivumäärien kuin ilmestymistahdinkin suhteen. Muistetaan kuitenkin, että oikotietä onneen ei ole. Haluamme pitää kiinni journalistisista laatuvaatimuksista. Jalkapallovuosi 2018 on jo suomalaisittain päässyt hyvään vauhtiin. Suomalaisen jalkapallon näkyvyyden parantuminen eri kanavissa, kannattajaryhmien profiilin nousu (hyvässä mielessä) ja alasarjaseurojen toiminnan laadun ja osaamisen kasvu ovat vain osa niistä hienoista, hiljaisista signaaleista, joita suomalaisen jalkapallon parissa tällä hetkellä kuuluu. Tässä lehdessä tartumme molempiin aiheisiin. Toivottavasti uudistus on mieleinen. Tutustumme A-maajoukkueen päävalmentaja Markku Kanervaan ja pohdimme mielipiteitä puolesta ja vastaan herättävän cup-kilpailun kehittämistä. Muiden muassa Huuhkajat on jo pelannut ensimmäisen maaottelunsa ja Suomen cupin lohkovaihetta pelataan kuumeisesti monella pelipaikkakunnalla. Toivottavasti viihdyt lehtemme sivuilla! Jänis vs. Haluamme kirjoittaa mielenkiintoisia tarinoita suomalaisesta jalkapallosta – huippufutiksesta harrastejalkapalloon. Olkaamme kärsivällisiä, uudistukset tuovat varmasti halutun lopputuloksen! Kustantaja Aboa Sports Management Oy Painopaikka Painokotka Oy, Kotka Toimitusjohtaja Tero Karinti tero@eom.fi / 040 931 1550 Päätoimittaja Kimmo Muttilainen kimmo@eom.fi / 050 494 8797 Myyntipäällikköt Tomi Leivo-Jokimäki tomi@eom.fi / 050 521 1166 Timo Järvenpää timo@eom.fi / 0400 242 131 Ilmoitusmateriaalit, juttuvinkit toimitus@eom.fi Avustajat (01/2018-lehdessä) Harri Laine, toimittaja Noora Lindberg, toimittaja Mikko Rahja, toimittaja Akusti Salonen, analyytikko Juha Tamminen, kuvaaja Kannen kuva Juha Tamminen www.eom.fi ISSN 2489-3404. 3 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Pääkirjoitus Toimittajalta KIMMO MUTTILAINEN @KMuttilainen TERO KARINTI @tkarinti Tervetuloa uudistuneen EOM-lehden pariin Vuosi 2018 on käynnistynyt vauhdilla. Uskomme, että lukijamme haluavat lukea mielenkiintoisia tarinoita niin värikkäistä persoonista kuin ilmiöistä, jotka koskettavat ja kehittävät maamme jalkapalloa. Takamatka on pitkä ja vauhti toisinaan tuskallisen hidasta, mutta kilpikonnakin voi kisassa silti pärjätä. kilpikonna Suomalainen jalkapallo ja siihen liittyvät kulttuurilliset osa-alueet kuten kannattajakulttuuri, olosuhteet ja näkyvyys ottavat vuonna 2018 taas aimo askeleen eteenpäin. Siitä käynnistyi ulkoasun uudistusprojekti, sillä ensimmäisenä vuonna siihen ei vielä ollut taloudellisia resursseja
YPA:n surullinen tarina 17 Koutsin kulma: Mikä ihmeen vastaprässi. Suomen Cup ei kiinnosta 27 Kolumni: Fysiikkakikyloikka 30 Missä menee Naisten Liiga. Numerosta pelaaja tunnetaan 31 Pelinumero on monille pelaajille pyhä asia, mutta Veikkausliigan historiassa on nähty ja koettu monenlaisia viritelmänumeroita.. 35 Loppuvihellyksen jälkeen: Tommi Grönlund 38 Juttusarjassa Loppuvihellyksen jälkeen haastateltavana on HJK:n takavuosien keskikenttäpelaaja, joka kertoo peliurastaan ja sen jälkeisestä elämästään. 21 Paraisten jalkapallon uusijako 22 Wolves nousi ensi kertaa Kolmoseen, kun taas perinteinen PIF oli vaarassa tippua Neloseen. 4 Sisällys 1/2008 31 Puheenjohtaja piinapenkissä 5 Rive – jalkapalloprofessori 6 Power Chair Football 12 Jalkapallo on laji, joka tarjoaa kaikille mahdollisuuden harrastaa sitä
Kunnioitettavaa!. Ykkösen paikan takaportin kautta saanut KTP keräsi lähes 2300 kausikorttivarausta kampanjallaan. 5 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA EOM-TV SANANSAATTAJAT-PODCAST youtube.com/c/eom-jalkapallolehti EOM-TV on EOM-jalkapallolehden virallinen nettitv-kanava, jossa kuulet aina ajankohtaisimmat studioanalyysit niin pelitapahtumista kuin lajin taustaltakin. Tule mukaan suomalaisen jalkapallon omaan lajiyhteisöön! youtube.com/c/eom-jalkapallolehti EOM-TV: Hannu Tihinen Ykkösen sarjalisenssit ja joukkueanalyysit Palloliiton puheenjohtaja vaalit EOM-TV: Joukkueen rakentaminen – vieraana Juha Reini Kotimainen jalkapallo liikuttaa suuria määriä seuratyön parissa. comista löytyy pelaajakohtaiset tilastot vuodesta 1990 alkaen. Veikkausliiga
Mitkä ovat keskeisimmät uudistukset tässä uudessa mallissa, joka astuu voimaan vuonna 2020. Puheenjohtajana olennaisin tehtäväni on naisten ja miesten A-maajoukkuetoimintojen kehittäminen, mutta myös nuorten 21ja 19-vuotiaisiin panostaminen, sillä nuorista nousee lähitulevaisuudessa pelaajia A-maajoukkueeseen. Haluamme kohdentaa enemmän resursseja kenttätyöhön ja kitkeä EOM-lehti sai mahdollisuuden haastatella Palloliiton puheenjohtajaksi valittua Ari Lahtea. Erilaiset luovat ratkaisut ja rahan päälle ymmärtäminen kuuluvat vahvuuksiini. Toinen uudistus koskee hallintomallia, jossa päätöksenteko muuttuu niin, että isoimmilla junioriseuroilla on enemmän päätäntävaltaa kuin pienemmillä. Äänimäärä jakautuu kahden ja 20:n välillä. Uskon ja samalla toivon, että pystymme tekemään sellaisia tuotteita, jotka kiinnostavat yrityksiä. Jalkapallo puhuttelee yritysjohtoa. Aluksi tärkeintä oli varmistaa hallituksen kanta pääsihteerin suhteen ja se oli ilokseni yksimielinen. Yllättikö tiukaksi mennyt äänestystulos. Seurojen Palloliitto -kehityshankkeeseen perustettiin ohjausryhmä. Miksi näin. Se pitää sisällään kaksi keskeistä uudistusta. Pyysin Marco Casagrandelta konkreettisen listan niistä asioista, joita pystyisimme tekemään vieläkin paremmin. Sieltä kantautui uutisia, että monia liiton päällikköpaikkoja laitetaan uudelleenhakuun. Tarvitsemme elinkeinoelämältä lisäresursseja matkalla kohti arvokisoja ja myös ammattilaisia liittoon tekemään näitä tuotteita. Ei yllättänyt, sillä vaalikeskusteluiden aikana selvisi, että meillä kolmella oli erilaiset ehdokasprofiilit. Haluamme viestiä, ettei mikään Palloliiton työtehtävistä ole kiveen hakattu ja haluamme löytää parhaat tekijät avainpaikoille. Sen jälkeen koimme tärkeäksi laittaa hakuun neljä keskeisintä paikkaa ja aluepäälliköiden postit. Sitäkin varmaan, mutta ammattilaisena tuon mukanani laajan suhdeverkostoni päättäjiin ja elinkeinoelämään. Puheenjohtaja piinapenkissä TEKSTI KiMMo Muttilainen KUVA JuHa taMMinen Ari Lahti, onnittelut valinnastasi Palloliiton puheenjohtajaksi. Ensimmäinen koskee organisaation virtaviivaistamista. Toimit siviilityössäsi investointipankkiirina, voidaanko sinua siis pitää tarkan markan miehenä. Koetaanko suomalainen jalkapallo tarpeeksi vetovoimaiseksi yritysmaailmassa. Sain 20 kohdan listan, jossa oli muun muassa 21-vuotiaiden maajoukkueen leiritysten lisääminen ja valmennukseen panostaminen. Haastattelu toteutettiin muutama viikko sen jälkeen, kun Lahti oli tehtävään valittu.. Palloliiton liittohallitus kokoontui johdollasi ensimmäistä kertaa tammikuun lopulla. Millaisia konkreettisia toimia haluat viedä läpi ja millaisella aikataululla. Ilmeisesti erilaiset asiat puhuttelivat eri seuroja. Haluat kehittää ja parantaa myös jalkapallon kilpaurheilupuolta. Siitä olen iloinen, että sain enemmistön äänistä jo ensimmäisellä kierroksella. Kerroit puheenjohtajakampanjasi aikana haluavasi tuoda lisää rahaa elinkeinoelämästä. 6 pois päällekkäisyyksiä. Sen olen huomannut jo KuPSissa toimiessani, että voittamiseen ei voi pakottaa, mutta edellytyksiä menestykseen voi luoda ja sitten voittaminen tulee palkintona
7 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA
8 Jalkapalloprofessori Markku Kanerva on valmentaja, jonka tietää jokainen, mutta vain harva tuntee. TEKSTI KiMMo Muttilainen KUVAT JuHa taMMinen. Millainen persoona hän oikeasti on ja millaiset toimintatavat toista täyttä vuottaan A-maajoukkueen peräsimessä toimivalla Kanervalla on
9 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA TEKSTI KiMMo Muttilainen KUVAT JuHa taMMinen
Olen paikan päällä varttituntia ennen sovittua haastattelun ajankohtaa, mutta eipä aikaakaan, kun lasisen ovisermin takaa esiin astelee itse A-maajoukkueen päävalmentaja. Yhtä rennosti ja reteästi kuin mitä olen oppinut häntä vuosien saatossa tuntemaan. Kanerva oli noussut maajoukkueen peräsimeen kahdesti aikaisemminkin, joskin lyhytaikaisesti, valmennettuaan kolmessa maaottelussa keväällä 2011 ja kesästä 2016 vuoden loppuun Mixu Paatelaisen potkujen jälkeen. Millainen persoonallisuus kätkeytyy tämän silmälasipäisen herrasmiehen taakse. Kolmas kerta sanoi Kanervalle toden. 16-vuotisen pelaajauransa vuoteen 1998 päättänyt Kanerva tiedetään helsinkiläisenä, vahvasti HJK-taustaisena henkilönä, joka on saanut toimia Palloliiton siipien suojassa jo vuodesta 2004 lähtien. Sitä ennen valmennuskokemusta oli kertynyt vain kaksi vuotta HJK:n liigajoukkueen kakkosvalmentajana ja vuosi Ykkösessä FC Viikinkien luotsina. Olen tehnyt lukuisia haastatteluja Palloliiton alaisuudessa toimivista valmentajista ja muusta henkilökunnasta, mutta kertaakaan aiemmin en ole astunut Palloliiton toimistoon. 10 M arkku Kanerva nousi valtakunnan halutuimmalle valmentajajakkaralle joulukuussa 2016 solmittuaan kerralla kolmivuotisen sopimuksen A-maajoukkueen valmentamisesta Hans Backen potkujen jälkeen. Ovikelloa painettuani ovi avautuu ja esittäydyn,, kerron millä asialla olen ja minua pyydetään istumaan odottamaan. A-maajoukkueen toiminta oli tullut hänelle tutuksi, sillä hän oli toiminut valmennustiimissä vuodesta 2010. Muutoinkin Palloliiton päävalmentajavalinta tuntui heidän kannalta turvalliselta, sillä olihan Kanerva luotsannut jo aiemmin alle 21-vuotiaiden maajoukkuetta ja johtanut sen sensaatiomaisesti EM-kisoihin. Päällä on A-maajoukkueen verryttelyasu, A-maajoukkueessa toimintaa ohjaa ajan rajallisuus, joten silloin pitää pystyä priorisoimaan ajankäyttöä Markku Kanerva on toiminut Palloliiton tehtävissä jo vuodesta 2004 lähtien.
Tästä tullaan myös pelirohkeuteen, joka näkyy riistoissa, haastoissa ja nimenomaan hallituissa riskeissä”, Kanerva sanoo.. ”Meillä on vahva kollektiivinen, yhdessä tekemisen meininki. Pystymme pitämään yllä tiettyä vaatimustasoa, jota johtaa sisäinen kuri. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että harjoittelun pitäisi olla yhtä hekottelua. Olen kuullut myös sanottavan, että harjoitus ilman naurua on epäonnistunut harjoitus. A-maajoukkueessa toimintaa ohjaa ajan rajallisuus, joten silloin pitää pystyä priorisoimaan ajankäyttöä. Sitäkin voidaan kutsua identiteetiksi. Aiemmin 13 vuotta Haagan peruskoulussa luokanopettajana työskennellyttä Kanervaa kutsutaan maajoukkueympyröissä lempinimellä professori. Kuuluu naurahdus, sillä päävalmentajan mielestä luonteesta pitäisi kysyä paremmin hänet tuntevilta ystäviltä. Haluan myös nähdä sen, että pelaajat tietävät, miten kentällä toimitaan, jotta voidaan mitata asioiden toimivuutta”, hän jatkaa. Suhtaudun kuitenkin positiivisesti minulle annettuun lempinimeen”, Kanerva hymähtää. Lisäksi jokainen Suomi-paidan päällensä pukeva pelaaja pelaa aina loppuun saakka ja niin taistelunkuin voitontahto on jokaisella jätkällä aina kova. Se lähtee myös kunnioituksesta itseään ja muita ihmisiä kohtaan. Lisäksi joukkuehenki pääsee silloin rakentumaan, kun kaikilla on turvallinen ja luottavainen olo. Kerron Kanervalle, että aikomuksenani on ottaa selvää hänen luonteestaan ja toimintatavoistaan. Silti harjoituksissa jotain on tehty väärin, jos hymyn häivääkään ei näy”, Kanerva filosofoi. ”Tietynlainen pedanttius sopii oikein hyvin, sillä uskon, että asiat pitää viedä loppuun saakka eikä jättää puolitiehen. Koska Kanervalla on vyöllään pitkä ja menestyksekäs peliura, voi hän ammentaa siitä paljon omaan valmentajauraansa. Kanervan mielestä juurikin tärkeää on se, että valmentaja pystyy tunnistamaan pelaajien tunnetilat, koska on itse elänyt samoissa tunnelmissa voittojen ja tappioiden hetkillä. ”Paljon puhutaan myös joukkuehengestä, mutta on korostettava sitä, ettei sen rakentaminen ole pelkästään päävalmentajan tehtävä. Olen mielestäni myös sosiaalinen, sillä minulla on kova halu tehdä töitä ihmisten kanssa”, Kanerva sanoo. Luonnehdintaan ei tule vahingossakaan liioittelua, sillä se ei sovi Kanervan pirtaan. Hetken mietittyään hän kuitenkin pohtii omaa luonnettaan. ”Ehkä perusluonteeni on rauhallinen, kärsivällinen ja analyyttinen sekä määrätietoinen ja suunnitelmallinen. Posin kautta Kanervan valmennusfilosofiaan kuuluu se, että jos halutaan tehdä kehitystä edistäviä asioita, onnistuu se parhaiten positiivisessa ilmapiirissä. 11 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA mikä sopii hyvin mielikuvaan miehestä arkisissa olosuhteissa. Kutsumanimessä ei ole ivallista sävyä, vaan se on omalla tavallaan hyvin osuva ilmaisu miehen luonteesta ja samalla toimintatavoista. Pelaajat itse oivaltavat asioita kentällä, uskaltavat myös kokeilla uusia, jopa rohkeita pelillisiä asioita sovittujen raamien puitteissa. Valmentajana pitää olla myös jatkuvasti ajan hermolla, sillä kansainvälinen jalkapallo kehittyy jatkuvasti ja Suomella ei ole varaa antaa siitä kilpailuetua muille, etteikö olisi nykyfutiksen aallonharjalla seuraamassa lajin evoluutiota. Paljon kuulee puhuttavan myös siitä, ettei Suomella ole kunnon peli-identiteettiä. ”Välillä tulee mietittyä sitä, että luennoinko pelaajille liikaa. Kanerva sanoo kuitenkin A-maajoukkueella olevan tunnistettavia piirteitä, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle. Tuleeko liikaa annettua teoriaa
Halusin antaa myös pelaajille palautetta koko viime vuoden otteista, mutta ajankohdan. Ennalta kaksituntiseksi sovittu haastatteluaika päävalmentajan kanssa kuluu nopeasti. Pyrin löytämään videoilta sitä oikeanlaista tekemistä. Ajan käytön hyödyntäminen Yleinen kuvitelma maajoukkuevalmentajan työarjesta on se, että hänellä on runsaasti aikaa, koska maaotteluiden välillä on yleensä kaksi kuukautta. 12 Kanerva puhuu rauhallisesti ja maltillisesti hänelle rakkaasta lajista, mutta kaikesta huokuu intohimo ja väsymätön halu kehittyä entistä paremmaksi. Jos vaimoltani kysytään, vietän varmasti ihan liikaa aikaa television äärellä jalkapalloa seuraten”, Kanerva naurahtaa. Jalkapallon seuraaminen ei rajoitu pelkästään otteluihin, joissa suomalaispelaajat ovat läsnä, sillä illasta toiseen Kanerva jaksaa katsoa kansainvälisiä otteluita lajin aivan absoluuttiselta huipulta. Se mies, johon tutustuin jo 1990-luvun lopulla ei ole muuttunut mihinkään, vaikka työnkuva on vaihtunut pelaajasta valtakuntamme ykkösvalmennuspestiin. Hyökkäyssuuntaan pelattaessa tulee olla nopeat jalat ja nopeat päät, sillä ratkaisu murtautumisesta pitää tehdä nopeasti ja kanssapelaajien pitää olla silloin samalla sivulla, ja siitä päästäänkin viimeistelyn tehokkuuteen. Riistot tehdään yhdessä ja jokaisella pitää olla kirkkaana ajatus siitä, milloin ja miten prässätään. Kanerva haluaa nähdä kentällä efektiivistä ja kollektiivista jalkapalloa, jossa yksitoistikko puolustaa yhdessä, tarvittaessa jopa kahdessa linjassa, jottei vastustajalle synny liiaksi maalipaikkoja. Suurin aika maaotteluiden välissä menee suunnitteluun ja palautteiden antamiseen. Ennen varsinaista palautekeskustelua pelaaja saa omista suorituksistaan pelikentällä parhaimmillaan jopa 20 videoklipin kokoelman. ”Pelin rytmittäminen on pirun tärkeää, sillä jokaisella pitää olla tiedossa se, milloin mennään pallon kanssa eteenpäin, mitä tapahtuu, kun päästään murtautumisvaiheeseen ja siinäkin pitää olla selkeät periaatteet, miten murtautua”, Kanerva sanoo. Kanervan sisällä elää vahvasti asioita pohtiva professori, mutta yhtä lailla intohimoinen ikuinen jalkapallon opiskelija. Yleensä suhde on 70–30 %. Se auttaa pelaajaa huomaamaan konkreettisesti tekemänsä hyvät ja myös huonot teot. Kanervalla on tapana antaa palautteet mahdollisuuksien mukaan kasvotusten, mutta suurimman osan pelaajista pelatessa ulkomailla tapahtuu palautteen antaminen puhelimitse. 14 kautta ja 291 ottelua kestäneellä liigaurallaan Kanerva voitti peräti viisi suomenmestaruutta, yhden hopean ja kolme pronssia. ”Lähden rakentamaan palautetta positiivisten suoritusten kautta
Vuoden ehdoton kohokohta on syyskuussa alkava Kansojen liiga, jossa Suomi kohtaa Unkarin, Viron ja Kreikan. 13 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Kansojen liiga vuoden kohokohtana TEKSTI KiMMo Muttilainen S uomen A-maajoukkueen toimintavuosi käynnistyi tammikuussa Abu Dhabin leirillä. Maajoukkue voi harjoitella ennen ottelua vain muutaman päivän aikana. ja kolme päivää myöhemmin Maltan. Kanerva käyttää paljon aikaa myös pohtimalla kuinka paljon pelaajalle pystyy antamaan uutta dataa, jotta tämä pystyy ne omaksumaan ja siirtämään itse peliin. Viimeisimpänä lopettaneiden joukkoon liittyi Ruotsin pääsarjassa pelaava Kari Arkivuo. Seuraavaksi Huuhkajat on tositoimissa maaliskuun loppupuolella, kun Suomi kohtaa Turkissa aluksi Makedonian 23.3. Edellisissä karsinnoissa Suomi-paitaa kantoi lähes 30 eri pelaajaa. Ainoaksi jääneessä maaottelussa Jordania kaatui maalein 2–1. Kuusi Kansojen liigan ottelua pelataan läpi runsaan kahden kuukauden aikana. Se tuo valmentajille sopivaa vaihtuvuutta siihen, ettei tehtävänä ole kerta toisensa jälkeen samat asiat. Suurelle yleisölle se suurin ja näkyvin työ on luonnollisesti seuraavan A-maajoukkueen valitseminen, mikä ei sekään ole aivan yksinkertainen asia. Sekään ei ole missään nimessä optimaalinen tilanne, että vaihtuvuus ottelusta toiseen on noin suuri, mutta toisaalta Kanerva pääsi ajamaan sisään myös uusia kasvoja. Toisinaan Martonen voi katsoa vastustajan puolustuspelaamisen, kun taas toisessa ottelussa hänen kontollaan voi olla hyökkäyspelaaminen. Yksin päävalmentaja ei tätä urakkaa tee, vaan hän jakaa vastuuta valmennustiimilleen, pääasiassa Mika Nurmelalle ja Kari Martoselle. Ennen päävalmentajien piti matkustaa paikan päälle, mutta tänä päivänä se työ on helpottunut teknisten apuvälineiden avulla. Uuden maajoukkueturnauksen vastustajat arvottiin tammikuun lopulla Sveitsin Lausannessa ja Kanervan mukaan Jari Litmanen osasi arpoa Suomelle otolliset vastustajat. löytäminen osoittautui sangen haasteelliseksi pelaajien seurajoukkuekiireiden takia”, Kanerva huokaa. ”Käymme asioita läpi videoklippien avulla välillä koko joukkueen kesken ja toisaalta taas myös pienryhmissä. Päävalmentaja Markku Kanerva kertoo maajoukkueen etsivän kesäkuulle kahta vastustajaa kansainvälisille ottelupäiville. Mielestäni on parempi, että pelaajat itse ratkaisevat kentällä syntyviä ongelmia, sillä otteluiden aikana jalkapallossa itse peliin vaikuttaminen on pirun vaikeaa”, Kanerva myöntää.. A-maajoukkueen pelaajia ei Kultaisen sukupolven tapaan pelaa liiaksi kansainvälisissä huippusarjoissa. Joukkueen tarkoituksena oli pelata reilun viikon mittaisen leirityksen aikana kaksi maaottelua, mutta lopulta viime hetken peruutuksen takia uutta vastustajaa ei löytynyt. ”Ehkä se on myös osa luonnettani, että haluan olla varma kaikista johtopäätöksistä, mitä teen. Lisäksi Serie A:ssa pelaava Perparim Hetemaj ja Bundesliigassa tahkoava Niklas Moisander päättivät lopettaa uransa maajoukkueessa. Päävalmentajan tulee olla perillä pelaajien iskukyvystä ja siksi edellisten otteluiden seuraaminen on tuiki tärkeää. Huuhkajien taso ei kuitenkaan ole läheskään niin huono kuin yleisesti luullaan, vaikka aivan terävin kärki onkin valitettavan kapea. En halua joutua kokemaan sitä tunnetta, etten olisi huomannut jotain tiettyä asiaa”, Kanerva tuumaa. Kanervalla on käytössään nettipohjainen ohjelma, josta hän pystyy kaivamaan informaatiota maajoukkueista ja jopa yksittäisistä pelaajista. Päävalmentaja myös laatii maaottelupäivien ohjelman ja miettii levon ja rasituksen suhdetta, minkä merkitys onkin korostunut entuudestaan tänä päivänä, kun maaottelut ja karsintataistot pelataan niin sanottuina double headereina eli kaksi ottelua saman maajoukkuetauon aikana. ”Mietin paljon peliryhmitystä tulevaa vastustajaa vastaan, ja pyrin sitten löytämään siihen sopivia pelaajatyyppejä”, Kanerva toteaa. Pelkästään palautekeskusteluiden antamiseen ei päävalmentaja käytä kaikkea aikaansa, vaan iso osa ajasta menee myös vastustajien vakoilemiseen. Harjoitukset keskittyvät lähinnä taktisiin asioihin, sillä monesti pelaajilla on alla viikonlopun ottelut maajoukkueeseen saavuttaessa
14
Suomessa on vuodesta 2012 lähtien pelattu yhtä jalkapallon versiota, jolle kukaan tuskin nenäänsä nyrpistää. Suomen sähköpyörätuolijalkapallo ry perustettiin vuonna 2013, ja laji sai kotimaisen SM-sarjansa vuonna 2015. TEksTi tero Karinti kuvAT SUoMEn SäHKöPyöräTUoLiJALKAPALLo JA FC inTEr 15 Jalkapallon maaginen vetovoima ei tunne rajoja, ei fyysisiäkään. Sähköpyörätuolijalkapallo on toimintarajoitteisille suunnattu kuningaslajin versio, jonka pelilliset peruspilarit nojaavat esikuvansa tavoin jalkapallon vanhoihin viehätystekijöihin. ”Oikeiden seurojen mukanaolo ja tuki on ollut hienoa ja on tuonut uskottavuutta toimintaan. On vain sama rakkaus jalkapalloon, ja sama intohimo maalien tekemiseen. Samoin Palloliiton halu ottaa laji mukaan normaalin kilpatoiminnan rinnalle on ollut vaikuttavaa”, Lundell kertoo. Samalla tavoin kuin muullekin futisjunioreille, myös meidän pojille edustuksen vierailut treeneissä ja yhdessä vietetyt aamiaiset ovat olleet äärimmäisen tärkeitä hetkiä”, kertoo vuoden 2017 Grassroots-valmentajana Captain’s Ball -gaalassa palkittu FC Inter Powerchairin valmentaja Erik Lundell. ”Laji on erittäin taktinen. Valmentaminen on täten erilaista, mutta vähintäänkin yhtä taktista. Tätä ennen sähköpyörätuolijalkapallon pioneerihahmo Lundell oli esitellyt lajia jo Lihastautipäivillä tutustuttuaan siihen aiemmin Youtubesta löytyneiden videoklippien välityksellä. Lajin ensimmäinen maailmancup näki päivänvalon vuotta myöhemmin. Suomessa on jo useiden vuosien ajan tehty pioneerityötä, jotta fyysisistä rajoitteista kärsivillä lapsilla olisi mahdollisuus harrastaa rakastamaansa lajia.. Tätä nykyä sarjassa pelaa kolme joukkuetta: FC Inter Powerchair, HJK Hurrikaanit sekä TPV Powerchair. Varsinainen laajeneminen kansainvälisellä tasolla koettiin 1980-luvulla, kun erityisesti Pohjois-Amerikka otti lajin omakseen. Vuonna 2006 laji sai oman kattojärjestönsä, kun kansainvälinen sähköpyörätuolijalkapalloliitto Federation Internationale de Powerchair Football Association (FIPFA) sai alkunsa Atlantassa. RAKKAuDESTA jalkapalloon Lajilla pitkät perinteet kansainvälisesti Ensimmäisen kerran sähköpyörätuolijalkapalloa kokeiltiin Suomessa jo 1970-luvulla, kun laji levisi alkuperämaa Ranskasta pikkuhiljaa ympäri Eurooppaa. Seurojen sisällä esimerkiksi futsal ja vihreän veran shakki eivät ole mahtuneet saman katon alle. Myös pelikuvioiden merkitys on yhtä suuressa roolissa kuin esikuvalajissakin. 15 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA J alkapallon parissa on toisinaan nyrpistelty nenää siitä kummunneille lajiversioille kuten futsalille ja beach soccerille. Pelaajien nopeus on laitteiden myötä kaikilla sama, joten sijoittuminen, ennakointi ja erikoistilanteiden merkitys ovat avainasemassa. Pettymykset ja ilonhetket, seuraan kuuluminen, kilpailuvietti ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat teemoja, jotka näkyvät tässäkin urheilussa. Mutta kuten musiikissakin eri tyylilajeineen, ei ole olemassa vain yhtä tapaa pelata jalkapalloa. Suomessa laji sai lopullisen sysäyksensä vuonna 2012, jolloin muutama aktiivinen perhe tutustui siihen tarkemmin
”Esimerkiksi Turussa suurin osa pelaajista pelaa sairaanhoitopiirien ylijäämäosista lajia varten kasatuilla pyörätuoleilla, ja tällaisen tuolin kustannukset ovat noin 1500 euroa. Lajin jäsenmäärien ja sitä kautta joukkueiden kasvua hidastaa aloituskustannusten lisäksi myös muut, pidempään toimintarajoitteisten parissa harrastetut lajit. ”Oikeiden seurojen mukanaolo ja tuki on ollut hienoa ja on tuonut uskottavuutta toimintaan. Samoin Palloliiton halu ottaa laji mukaan normaalin kilpatoiminnan rinnalle on ollut vaikuttavaa” Sähköpyörätuolijalkapallon aloituskustannukset voivat olla este monille hakeutua lajin pariin.. Tästä syystä laajeneminen on kenties myös hitaampaa. Pallot joudumme tilaamaan joko Ranskasta tai Englannista, ja ne maksavat noin 70 euroa kappaleelta”, Lundell valottaa kustannuksia. Kustannuksiin kaivataan helpotusta Sähköpyörätuolijalkapallo on sinänsä helppo laji aloittaa, mutta aloituskustannukset ovat yksi kynnys lajin pariin hakeutumiselle. Mutta esimerkiksi TPV:ssä pelataan samalla joukkueella käytännössä molempia lajeja, joten toiveissa on, että saisimme salibandyn puolelta lisää pelaajia myös jalkapallon pariin”, Lundell toivoo. Suomessa on neljä kappaletta varsinaisesti lajiin suunniteltua tuolia, ja niiden hinta vaihteleekin sitten jo noin 1015 000 euron välillä. Lisätietoa lajista saa esimerkiksi Facebookissa, tunnuksella @ suomensahkopyoratuolijalkapallo. Lajiharrastajien harras toive onkin saada vuonna 2019 järjestettäviin EMkisoihin maajoukkue-edustus kasaan. ”Suomessa on pelattu pyörätuoliurheilun osalta esimerkiksi salibandyn puolella pitkään, ja voihan olla, että voimavarat eivät tällä hetkellä riitä kahteen lajiin. 16 Sähköpyörätuolijalkapallon SM-sarja siirtyikin Palloliiton sateenvarjon alle vuonna 2015, ja viime vuonna laji siirtyi kokonaisuudessaan Palloliiton alaisuuteen. Tällä hetkellä esimerkiksi Lappeenrannassa ja Vaasassa on viriämässä joukkuetoimintaa, ja näiden kasvua täysiverisiksi sarjajoukkueiksi odotetaankin innolla. Joukkuemäärän lisääminen SM-sarjassa on selkeä ykkösprioriteetti, ja julkilausuttu tavoite onkin saada yksi joukkue lisää per kausi
Seuraavana vuonna seura nousi takaisin Kakkoseen, jossa se pelasi yhtäjaksoisesti aina kauteen 2016 saakka. Yli 200 liigaottelua pelannut Ville Saxman lienee tunnetuin FC YPA:n kasvatti. Ei seura isoja voittoja tehnyt, mutta puheenjohtajakauteni aikana taloudellinen tulos jäi kuitenkin selkeästi plussan puolelle”, Nivala kertoo. FC YPA:ssa pelattiin myös futsalia virallisesti vuodesta 2004 lähtien. Samaan aikaan iski talouskriisi, joka näkyi rankasti myös FC YPA:n taloudessa. FC YPA:n edustusjoukkue nousi ensimmäisen kerran Kakkoseen kaudeksi 2001, mutta ylivieskalaiset tekivät sarjassa vain ranskalaisen visiitin. Vuosina 2001–2007 seuran puheenjohtajana toimineen Keijo Nivalan aikana FC YPA:n talous oli vielä hyvässä tilassa. Edustusjoukkueen taustoissa ja seuran myyntityössä aikaisemmin toiminut Jami Ruhkala aloitti vuonna 2008 seuran toiminnanjohtajana. 17 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Nousu ja tuho FC YPA taisteli vuosina 2013–2015 tosissaan noususta jalkapallon Ykköseen yhdessä PS Kemin ja KPV:n kanssa. Nyt viimeksi mainitut seurat porskuttavat ylemmissä sarjoissa, kun taas FC YPA löytyy jalkapalloseurojen hautausmaalta. ”Meillä oli joka kuukausi hallituksen kokous, jossa yhtenä tärkeänä tehtävänä seurasimme seuran taloutta. Näin pystyimme suhteellisen reaaliaikaisesti tarkkailemaan talouden kehitystä. Vuoden aikana seuran tulot tippuivat yli 20 000 eurolla”, Ruhkala huokaa. ”Ennen talouskriisiä yhteistyökumppanit olivat todella positiivisia urheilusponsoroinnin suhteen. TEksTi MiKKo raHJa kuvAT MiKA PAJALA JA MiKKo rAHJA
Lakko heijastui suoraan jalkapallon edustusjoukkueen kokoamiseen. ”Alustavien keskustelujen pohjalta sain kuvan, että talous oli kunnossa. Myöhemmin valkeni, että seuran taloustilanne oli ollut haastava jo vuodesta 2010 lähtien”, Perttu sanoo. ”Laadukkaiden pelaajien saaminen ei ollut enää itsestäänselvyys. Kolmantena kautena ilmoitettiin tylysti, että tämä oli nyt tässä”, muistelee Ruhkala. FC YPA oli avittamassa yrityskauppaa hyväuskoisena, sillä ajatuksella, että Elisa jatkaa seuran sponsorointia. ”Siinä kusetettiin maalaisia oikein urakalla. Meil. Kai Perttu astui seuran puheenjohtajaksi alkuvuonna 2013. Tuolloin molempien edustusjoukkueiden runkopelaajat muodostuivat samoista henkilöistä. Kaudella 2015 se oli jo lähelle 600 000 euroa.” Vuosittain järjestetyt arpajaiset olivat FC YPA:lle taloudellisesti erittäin tärkeitä. PPO tuki toimintaamme vuosittain merkittävällä summalla. 18 Ruhkalan aikana seuran liikevaihto kuitenkin kolminkertaistui. Talouskriisin lisäksi toinen seuran talouteen negatiivisesti vaikuttanut asia oli puhelinosuuskunta PPO:n myynti Elisalle. Seuran futsaljoukkueen päävalmentajan epäiltiin rikkoneen seuran sääntöjä, jonka lopputuloksena seuran hallitus päätti erottaa hänet. Pertun puheenjohtajakausi käynnistyi dramaattisesti. Yrityskaupan myötä tukisummat putosivat rajusti seuraavina kausina. Parhaimpien vuosien aikana ne tuottivat seuralle noin 50 000 euroa nettona. Pelaajien ratkaisu juonsi juurensa jo edelliseen jalkapallokauteen, ja siellä tapahtuneisiin henkilövaihdoksiin. ”Kun aloitin seuran myyntityössä liikevaihto pyöri noin 200 000 euron hujakoilla. Erottamisesta alkaneen tapahtumaketjun päätteeksi suurin osa joukkueen pelaajista meni lakkoon
Loppuvuonna tilanne alkoi tuntua siltä, että lajit eivät enää mahdu saman katon alle”, Perttu kertoo. FC YPA jäi kolmannen kerran peräkkäin sarjassa toiseksi. Pelastusyritys aloitettiin rajuilla leikkauksilla ja ajamalla organisaatiota Siinä kusetettiin maalaisia oikein urakalla. Seuran hallituksessa oltiin sitä mieltä, että emme silti halua tinkiä joukkueen urheilullisesta menestyksestä”, kertoo Perttu. Lajien kilpailukaudet olivat menneet syksyllä ja keväällä jo jonkin verran päällekkäin. Kentän puolella peli kulki entiseen malliin. Tammikuussa 2016 seuran yleinen kokous valitsi Pertun tilalle uuden puheenjohtajan. Panostuksesta huolimatta FC YPA jäi jälleen sarjassa toiseksi. Seura-aktiivien mielestä futsaliin oli panostettu liikaa, ja tämä alkoi näkymään henkilökemioissa. FC YPA teki edustusjalkapallon ja -futsalin kanssa kuudessa vuodessa tappiota yli 300 000 euroa.. Nyt mestaruuden kautta tulleet futsalin europelit sotkivat menestyksen tavoittelun Kakkosessa. ”Olin hyvin perillä seuran asioista, mutta taloustilanne tuli silti yllätyksenä. 19 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA lä ei yksinkertaisesti ollut enää oman seuran ja lähialueen kasvatteja, joista olisimme voineet rakentaa joukkueen rungon. Toimeen ryhtyi Juhani Nevala, joka oli jo aikaisemmin toiminut ajoittain seuran hallituksessa. Seura teki tuolloin tappiota yli 60 000 euroa, jonka seurauksena aloitettiin saneeraustoimenpiteet. FC YPA teki saneerauksista huolimatta 105 000 euron tappiot. Ylivieskalaiset olivat kovassa iskussa, mutta FC YPA jäi lopulta sarjassa toiseksi. ”Mestaruus oli iso särö lajien välillä. Ruhkalan mukaan pelkästään henkilöstökuluja laskettiin 100 000 eurolla vuoden aikana. Europelien jälkeen seurassa ei enää menty hyvässä hengessä eteenpäin. Seuraavalla kaudella joukkueen kokoamista jatkettiin samalla linjalla. Joukkueen runko koottiin ulkomaalaisista pelaajista, ja parhaimmillaan seurassa pelasi kahdeksan ammattilaispelaajaa. Seuraavan kauden kynnyksellä seuran futsaljoukkue voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa
”Tulokertymä pitkällä aikajaksolla oli tippunut dramaattisesti. Jälkiviisaus on luonnollisesti sitä parasta viisautta, mutta tässä tarinassa siitäkään ei enää lohtua ole. Tämä toi helpotusta FC YPA:n taloustilanteeseen. ”Loppuvaiheessa joukot katosivat rinnalta. ”Jos halutaan jälkeenpäin viisastella, niin juniorija futsaltoiminta olisi pitänyt siirtää omiksi seuroikseen jo vuosia aikasemmin,” Nevala päättää. Lisäksi meillä oli liikaa ammattilaispelaajia taloudelliseen kantokykyyn nähden. Kesällä 2016 FC YPA:n futsal-aktiivit perustivat futsalille oman erikoisseuran, joka maksoi emäseuralle futsal-liigan sarjapaikasta 20 000 euroa. Talouden seuranta epäonnistui täysin”, Ruhkala jatkaa. ”Hinku nousta Ykköseen ajoi pelaajapolitiikkaa epäterveelle pohjalle. VUOSI JALKAPALLO FUTSAL VUOSITULOS 2011 -37147 6667 -5305 2012 -51847 -4972 -37468 2013 -31061 -13803 -41577 2014 -20248 -22713 -60748 2015 -65857 -41896 -105597 2016 -53466 19156 -54435 6 vuotta -259626 -57561 -305130 alas. Suurin syy konkurssiin oli talouden seurannan puuttuminen. Raskain mielin vein yksin konkurssihakemuksen käräjäoikeuteen”, Nevala muistelee. 20 EduSTuS EduSTuS YHT. FC YPA:n hallitus päätti kuitenkin tammikuussa 2017, että seurasta jätetään konkurssihakemus. Saimme järjestymään erilaisia rahoituksia ja maksuaikoja veloille”, Nevala kertoo. Seuraikoni Joni Pakola pelasi FC YPA:n paidassa Kakkosessa ennätykselliset 297 ottelua.. Lopullisesti seura kuopattiin samaan aikaan kuin konkurssihakemus toimitettiin käräjäoikeuteen. Tähän vaikuttivat yleinen taloustilanne, arpajaisten hiipuminen sekä yhteistyökumppaneilta saadun rahasumman pieneneminen”, Nevala kertaa