g g g g g g g g g g Elintarvike ja Terveys-lehti TILAUSHINNAT 2021 (sis. Painettu lehti Vuosikerta 55 € Kestotilaus 50 € Näköislehti 44 € Painettu lehti + näköislehti Vuosikerta 70 € Kestotilaus 65 € Irtonumero 12 € Opiskelijat 50 % (alennus EI koske näköislehtitilausta eikä irtonumeroa). Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi, tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai p. Puhtaamman huomisen ääni MIKSI AMMATTILEHTI ON TÄRKEÄ TYÖPAIKALLA . Huolehdithan, että työpaikkasi lehtitilaukset ovat voimassa ja että lehtiä tilataan riittävä määrä (liian pitkä lehtikierto ei palvele ketään). 10 %). ALV. lehti tukee työssä monipuolisella, ajankohtaisella ja luotettavalla sisällöllä ja saatua tietoa sovelletaan käytännön työssä pitää yllä ammatillista osaamista motivoitunut henkilöstö lukee ammattilehteä, on kiinnostunut alaan liittyvistä asioista ja haluaa ajantasaista tietoa tilaamalla ammattilehti työpaikalle arvostetaan henkilöstön tietotaitoa ammattilehden lukijakunta on yhteisö, jossa halutaan olla mukana. (02) 630 4900
Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi, tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai p. 10 %). lehti tukee työssä monipuolisella, ajankohtaisella ja luotettavalla sisällöllä ja saatua tietoa sovelletaan käytännön työssä pitää yllä ammatillista osaamista motivoitunut henkilöstö lukee ammattilehteä, on kiinnostunut alaan liittyvistä asioista ja haluaa ajantasaista tietoa tilaamalla ammattilehti työpaikalle arvostetaan henkilöstön tietotaitoa ammattilehden lukijakunta on yhteisö, jossa halutaan olla mukana. g g g g g g g g g g Elintarvike ja Terveys-lehti TILAUSHINNAT 2021 (sis. (02) 630 4900. Huolehdithan, että työpaikkasi lehtitilaukset ovat voimassa ja että lehtiä tilataan riittävä määrä (liian pitkä lehtikierto ei palvele ketään). vsk Puhtaamman huomisen ääni MIKSI AMMATTILEHTI ON TÄRKEÄ TYÖPAIKALLA . Painettu lehti Vuosikerta 55 € Kestotilaus 50 € Näköislehti 44 € Painettu lehti + näköislehti Vuosikerta 70 € Kestotilaus 65 € Irtonumero 12 € Opiskelijat 50 % (alennus EI koske näköislehtitilausta eikä irtonumeroa). 3 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2020, 34. ALV
Tunnelmallisessa miljöössä meitä odottavat niin harmaasuolattu kinkku, rosolli ja metsäsienisalaatti kuin joululaatikotkin. Kun tänä vuonna astun joulupöytään, muistan, että lanttukin on palanen aurinkoa ja nautin siitä ehkä entistäkin enemmän. Sinne suuntaamme tänäkin vuonna. alv 10 %): Vuositilaus 55 euroa, kestotilaus 50 euroa Näköislehti 44 euroa Painettu lehti + näköislehti Vuositilaus 70 e, kestotilaus 65 e Irtonumero 12 euroa ISSN 0786-213X (painettu) ISSN 2669-8412 (verkkojulkaisu) Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Julkaisija Ympäristökustannus Oy Gallen-Kallelankatu 8, 28100 Pori www.elintarvikejaterveys.fi Aikakauslehtien liiton jäsen Painopaikka: Waasa Graphics Oy, Vaasa www.waasagraphics.fi Lanttu on pala aurinkoa T oimistollamme on vuosia kestänyt perinne käydä joululounaalla Ahlströmin Ruukilla Noormarkussa. Tämän päivän asiakkaat odottavat saavansa vihreän salaatin vuodenajasta riippumatta. Kiitos kuluneesta vuodesta, rauhaa ja aurinkoa Jouluun! Kaarina Kärnä. J oululounaalla on tarjolla myös tuorevihannessalaattia. Se on aikamme ylellisyyttä, joka on arkipäiväistynyt perusvaatimusten tasolle. 050 324 2464 Toimitusneuvosto Yksikönjohtaja Ville Kekkonen Ruokavirasto Professori (emeritus) Hannu Korkeala Helsingin yliopisto Apulaisprofessori Janne Lundén Helsingin yliopisto Ylijohtaja Pia Mäkelä Ruokavirasto Ruokapalvelujohtaja Sari Nissinen Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia Elintarvikeasiantuntija Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry Johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitto Yksikön päällikkö Riikka Åberg Helsingin kaupunki, elintarviketurvallisuusyksikkö Asiakaspalvelu ja tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta eevastiina.veneranta@elintarvikejaterveys.fi Puh. 040 511 6005 6 numeroa vuodessa (hinnat sis. Joulupöydässä näkyvät perinteet ja se on pieni läpileikkaus siihen kaikkeen hyvään, mitä on perinteisesti Suomessa kerätty satona syksyisin ja varastoitu pitkän talven varalle. 4 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2020, 34. Ja maistuuhan se, en kiellä. Juurekset ja perunat ovat kuitenkin kasvukaudellaan Suomen kesässä keränneet itseensä auringon valoa ja lämpöä, mitä nyt saamme itsellemme joulun perinneruuissa. (02) 630 4920, 040 745 1491 Markkinointi ja ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos eija.lindroos@elintarvikejaterveys.fi Puh. V uoden pimeimpään aika ei aurinkoa juuri näy. vsk Päätoimittaja Kaarina Kärnä kaarina.karna@ elintarvikejaterveys.fi Puh
6 Päivittäistavarakauppa osallistuu vahvasti elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumukseen, Ilkka Nieminen ja Maija Järvinen ......................... Lehti ilmestyy 1.3.2021. 12 Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus yhdistää julkisen hallinnon tavoitteet ja yritysten toimenpiteet yhdeksi kokonaisuudeksi, Antro Säilä ja Marju Vroman .............................................................................................18 Materiaalitehokkuus tuottaa elintarvikealan yrityksille miljoonasäästöjä – materiaalitehokkuuden sitoumuksen tulokset julki, Aki Finér ...26 Elintarviketeollisuuden vähähiilisyystiekartta alan ilmastotyötä ohjaamassa, Anna Vainikainen ......................................................................................28 Tuotantoeläinten veri on huonosti hyödynnetty raaka-aine, Risto Kuisma, Hanna-Riitta Kymäläinen ja Marja Lehto .............................................32 Pakkaus on tärkeä osa materiaalitehokkuutta ja laatua, Ali Harlin ................36 Kasvipainotteista ruokavaliota tarvitaan ympäristön ja ihmisten hyväksi, Mari Koistinen .....................................................................................................40 Kestävät arvot ammattikeittiöissä, Merja Ylönen ..................................................46 Hullu Porossa elämyksiä tuotetaan Lapin puhdasta ilmaa ja luontoa kunnioittaen, Virpi Kulomaa ...........................................................................................50 Satokausiajattelu ei ole vain trendi – se on myös keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, Nora Hortling .................................................................54 Kestävää ruokapalvelua läpi ekosysteemin, Tytti Mäntyniemi .........................60 Sesongit näkyvät myös julkisissa ruokapalveluissa, Kaarina Kärnä ...............66 Tiedätkö, mitä todella syöt. Sirpa Pietikäinen .........................................................72 Lähiruokaa kaupunkikortteleissa, Marja Roitto, Roosa Halonen ja Nea Metsänranta .................................................................................................................74 Välipalat Anne Kotiharjun palindromit 6/2020 ...........................................................................31 Pro Luomun uudeksi toiminnanjohtajaksi Aura Lamminparras ..........................39 Kirjaesittely: Mitä meistä jää ...........................................................................................49 Satakuntalainen lähiruokatuote 2020 .........................................................................59 Maistiaiset ..........................................................................................................................64. 4 Sitoumuksella vauhtia ja näkyvyyttä elintarviketeollisuuden materiaalitehokkuustyöhön, Anna Vainikainen ja Sanna Väisänen ................... vsk ja Terveys-lehti Elintarvike 34. vsk 6 • 2020 Elintarvike ja Terveys-lehden numeron 1/2021 teemana ovat puhtaus ammattikeittiössä, varautuminen ja omavalvonta. 5 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2020, 34. Lanttu on pala aurinkoa, Kaarina Kärnä .....................................................................
Lisäksi lisätään tietoisuutta materiaalitehokkuuden mahdollisuuksista ja kiritetään uusia toimijoita mukaan. ja Suomen Pakkausyhdistys ry sekä maaja metsätalousministeriö, työja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö. Elintarviketeollisuudesta mukana ovat Apetit Oyj, Arla Oy, Atria Suomi Oy, Fazer Leipomot Oy, HKScan Finland Oy, Raisio Oyj sekä Sinebrychoff Supply Company Oy. Sitoumus on laadittu vuosille 2019–2021 ja mukaan on tällä hetkellä liittynyt yhteensä 16 yritystä. Sitoumuksella tavoitellaan materiaalitehokkuustoimien kautta alan yritysten parempaa kannattavuutta sekä ympäristötehokkuutta. Kuva: HKScan.. HKScan Finland Oy on mukana elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumuksessa. vsk E lintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Mukaan liittyneet yritykset edustavat kattavasti elintarviketeollisuuden eri toimialoja ja täten myös erilaisia materiaalitehokkuuden tulokulmia. Sitoumusosapuolina ovat Elintarviketeollisuusliitto ry., Päivittäistavarakauppa ry. Sitoumuksella konkretisoidaan alan ympäristötyötä Sitoumus sai alkunsa tarpeesta konkretisoida elintarviketeollisuuden ympäristövastuun teemoja ja tehdä niihin liittyvää Anna Vainikainen, johtava asiantuntija (vastuullisuus) Elintarviketeollisuusliitto ry Sitoumuksella vauhtia ja näkyvyyttä elintarviketeollisuuden materiaalitehokkuustyöhön Elintarviketeollisuus solmi vuonna 2019 yhdessä päivittäistavarakaupan ja pakkausalan kanssa Suomen ensimmäisen materiaalitehokkuuden sitoumuksen. 6 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2020, 34
Toisena päätavoitteena on lisätä tietoisuutta materiaalitehokkuuden vaikutuksista ja mahdollisuuksista niin elintarvikealan toimijoiden kuin kuluttajienkin keskuudessa. Paljon hyötyä jo valmisteluvaiheessa Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus valmisteltiin yhteistyössä kolmen edellä mainitun ministeriön kanssa ja se lanseerattiin helmikuussa 2019. Elintarviketeollisuus ja pt-kauppa tarttuivat tähän mahdollisuuteen aikaisempiin selvityksiin nojautuen. Sitoumus linkittyy vahvasti myös YK:n Kestävän kehityksen tavoitteisiin. Ohjelmassa korostettiin materiaalitehokkuuden edistämistä elinkeinoelämän omaehtoisin toimin. Yhteisen konseptin esikuvaksi valikoitui 2000-luvun alusta asti Iso-Britanniassa käytössä ollut Courtauld Commitment. Se on elintarviketeollisuuden ja pt-kaupan ympäristövastuun edistämiseksi perustettu vapaaehtoinen toimintamalli, jossa ko. 7 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2020, 34. Pian kuitenkin todettiin, että aihepiirissä on paljon yhtymäkohtia päivittäistavarakaupan kanssa. ilmastonmuutoksen hillintään, kiertotalouden edistämiseen, pakkauskehitykseen sekä elintarvikejätteen ja ruokahävikin vähentämiseen. Myös muutamat muut toimialat ryhtyivät pohtimaan vastaavan konseptin toteuttamista. Asiaa ei kuitenkaan unohdettu ja konseptin toteutus nousikin uudestaan harkintaan kansallisen materiaalitehokkuusohjelman päivityksen myötä. Kuva: Fazer.. Mallia ohjelman mukaiselle sitoumukselle haettiin Courtauld Commitmentin ohella energiatehokkuussopimuksesta, joka on pitkään käytössä ollut ja varsin toimivaksi osoittautunut järjestelmä. vsk alan yritysten tekemää työtä näkyvämmäksi koko toimialan tasolla. hallinnointiin ja tulosraportointiin liittyvissä kysymyksissä. Valmisteluprosessi on jo itsessään arvokas, koska se toi yhteen eri osapuolia sekä arvoketjussa että hallinnon ja elinkeinon kesken keskustelemaan materiaalitehokFazer Leipomot Oy on mukana elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumuksessa. Vastaavan konseptin perustamista myös Suomeen selvitettiin, mutta aika ei ollut sille vielä kypsä. Yritystason materiaalitehokkuustyö liittyy vahvasti mm. Sitoumuksella tavoitellaan materiaalitehokkuustoimien kautta saavutettavaa taloudellista kannattavuutta ja ympäristöllistä kestävyyttä. Prosessi alkoi elintarviketeollisuuden materiaalitehokkuuden tiekartan suunnittelulla. Mukaan prosessiin tuli myös pakkausala, koska pakkauksilla on moninainen rooli elintarvikkeiden ja muidenkin pt-tuotteiden materiaalitehokkuuden parantamisessa. toimialojen yritysten tekemät toimet ja niiden tulokset raportoidaan kolmannen osapuolen (Wrap) toimesta. Motiva Oy tunnistettiin sitoumuksen toimivuuden kannalta tärkeäksi kolmanneksi osapuoleksi mm
8 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2020, 34. 5) Materiaalitehokkuutta koskevan tiedon tason parantaminen. Sitoumusta voidaan myös hyödyntää toimialatasolla työkaluna materiaalitehokkuuteen liittyvien teemojen ennakoinnissa ja niihin liittyvien velvoitteiden toimeenpanossa. Teema on hyvin monipuolinen ja -ulotteinen, koska materiaalitehokkuuteen liittyy monia eri mahdollisuuksia toimintojen ja tuotteiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Materiaalitehokkuuden monet mahdollisuudet Sitoumukseen liittyvä yritys voi valita itselleen keskeisimmät materiaalitehokkuuden teemat, joita edistäviä toimia se sitoutuu toteuttamaan. Sitoumuksen valmistelu lisäsi ymmärrystä aihepiiristä sekä siihen liittyvistä mahdollisuuksista ja rajoitteista. Myös kuluttajille suunnatut toimet sisältyvät tähän teemaan. 3) Uuden liiketoiminnan tai muun lisäarvon luominen hyödyntämällä tuotannon sivuvirtoja uusilla tavoilla. Materiaalitehokkuuden parannustoimet määritellään tällöin havaittujen tai jo kokeiltujen vaihtoehtoisten toimintamallien uudistuksen pohjalta. Materiaalitehokkuuden sitoumuksen viisi pääteemaa ovat seuraavat: 1) Kehitystyö tuotantoprosessien ja muun toiminnan materiaalitehokkuuden nykytilan selvittämiseksi sekä tehostamiseksi. Yrityksen velvoitteet sitoumuksessa Liittyessään sitoumukseen yritys sitoutuu toteuttamaan yllä kuvattuihin teemoihin liittyviä konkreettisia materiaalitehokkuustoimia ja niille asettamiaan määrällisiä ja laadullisia tavoitteita. 2) Elintarvikejätteen ja ruokahävikin määrän vähentäminen sekä tuotetai palvelusuunnittelun kautta tapahtuvat materiaalitehokkuuden parantaminen. Sitoumus tarjoaa lisäksi siihen liittyville yrityksille alustan keskustella aiheesta kilpailulainsäädännön rajoissa sekä vaihtaa tietoa myös hallinnon kanssa. Tehdyistä toimista ja niiden tuloksista raportoidaan vuosittain Motiva Oy:n ylläpitämään sitoumustoiminnan HelpDesk-palveluun. vsk kuudesta elintarvikealalla ja pakkausarvoketjussa. Yrityksen mukanaolo sitoumuksessa on Atria Suomi Oy on mukana elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumuksessa. Ne voivat olla joko määrällisiä tai laadullisia. Ensimmäisen sitoumusvuoden 2019 tulokset ovat juuri valmistuneet ja niistä on kerrottu tarkemmin toisaalla tässä lehdessä. HelpDesk vastaa kaikkien sitoumukseen liittyneiden yritysten toimenpiteiden kootusta tulosraportoinnista. Tähän liittyviä toimia voidaan toteuttaa yrityksessä sisäisesti tai yhteistyössä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Liittyessään mukaan yritys määrittelee näille valitsemilleen teemoille tavoitteet. Kuva: Atria.. 4) Henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden osaamisen ja valmiuksien kehittäminen toiminnan materiaalitehokkuuden parantamiseksi
Lisäksi sitoumusta voidaan hyödyntää yritystasolla järjestelmällisenä lähestymistapana vähähiilisemmän ja kiertotaloutta edistävän yritystoiminnan kehittämiseen. Muiden yrityskohtaisten tietojen julkisuudesta yritys päättää itse; yritys voi niin halutessaan viestiä tuloksistaan siis myös julkisesti. Kuva: Sinebrychoff.. Sitoumus tarjoaa liittyneille mahdollisuuden tiedon jakamiseen, sekä uusien ratkaisujen ja toimintatapojen kehittämiseen yhteistyössä koko ketjun kanssa. kasvihuonekaasupäästöjen sekä elintarvikejätteen ja ruokahävikin osalta. Vaikka ensimmäinen sitoumuskausi on edelleen kesken, tahtotila ja suunnitelmat seuraavan kauden lanseeraamiseksi ovat jo olemassa. • Lisää ymmärrystä ja tietoisuutta alan materiaalitehokkuustyöstä, sen moninaisuudesta ja mahdollisuuksista. kustannussäästöjä sekä vähentää ympäristökuormitusta mm. Yritysten tekemän materiaalitehokkuustyön tunnettuuden lisäämiseksi sitoumukseen liittyneitä yrityksiä kannustetaan tekemään materiaalitehokkuustoimiinsa perustuvia kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksia ja julkaisemaan niitä kansallisella kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen Sitoumus2050sivustolla. Usein on helpompi saada aikaan kustannussäästöjä kuin lisämyyntiä. Lisätietoja: https://www.motiva.fi/ratkaisut/materiaalitehokkuus/materiaalitehokkuuden_sitoumukset/elintarvikealan_sitoumus Sinebrychoff Supply Company Oy on mukana elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumuksessa. vsk julkinen tieto. Tervetuloa mukaan! Sitoumuksen ensimmäisen tulosraportoinnin tulokset vahvistavat, että materiaalitehokkuudella voidaan saavuttaa merkittäviä MIKSI MUKAAN – SITOUMUKSEN HYÖDYT YRITYKSELLE: • Auttaa tunnistamaan ja toteuttamaan toimenpiteitä materiaalitehokkuuden parantamiseksi omassa toiminnassa sekä yhteistyössä arvoketjun kanssa. 9 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2020, 34. • Sitoumukseen liittymällä osoittaa tekevänsä systemaattista työtä materiaalitehokkuuden parantamiseksi ja saa näkyvyyttä vastuullisuustyölleen • Materiaalitehokkuus parantaa kannattavuutta. • Sitoumukseen liittyneet yritykset muodostavat edelläkävijäverkoston
Sen tuloksena yhdistyy meille kaksi olennaista tavoitetta: materiaalitehokkuuden ja samalla kannattavuuden paraneminen sekä tuotannon ilmastoja ympäristövaikutusten pienentäminen”, sanoo Apetitin tuotantoja hankintajohtaja Ari Kulmala. Materiaalitehokkuus osana vastuullisuustavoitteita Säkylän tehtaalla tehtävän materiaalikatselmuksen jälkeen listataan konkreettisia toimenpiteitä materiaalivirtojen tehostamiseksi Sanna Väisänen, viestintäja vastuullisuusjohtaja Apetit Apetit kehittää systemaattisesti materiaalitehokkuuttaan – materiaalikatselmus käynnissä Säkylän ruokapakastetehtaalla Apetit kehittää systemaattisesti materiaalitehokkuuttaan: alkuvuodesta 2020 Apetit liittyi elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumukseen ja parhaillaan käynnissä on materiaalitehokkuuskatselmus Säkylän ruokapakastetehtaalla.. Seurannan tehostumisen ansiosta meillä on aiempaa parempi ymmärrys esimerkiksi vedenkulutuksesta sekä raakaainekäytöstä”, hän jatkaa. ”Toteutettu ympäristöjalanjälkilaskenta antaa osaltaan lisätietoa tuotannon eri vaiheista. Hiljattain valmistuneessa tutkimuksessa laskettiin määriteltyjen tuotteiden tuotantoketjun ilmastovaikutus, rehevöittävä vaikutus ja vesijalanjälki. ”Näemme, että materiaalikatselmus on meille hyvä työkalu toiminnan edelleen tehostamiseen ja materiaalivirtojen hallintaan. Apetit on myös tutkinut tuotteidensa ympäristövaikutuksia yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa. ”Kuluvan vuoden aikana olemme edistäneet materiaalivirtojen seurantaa tuotannon eri vaiheissa. Tämä auttaa meitä kehittämään edelleen omaa toimintaamme sekä pienentämään tuotantomme ja tuotteidemme ilmastoja ympäristövaikutuksia”, Kulmala summaa. 10 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2020, 34. Kulmalan mukaan materiaalitehokkuuden parantaminen on aloitettu ennen varsinaista materiaalitehokkuuskatselmusta ja sen eteen on jo ehditty tekemään konkreettisia toimenpiteitä. vsk K atselmuksessa käydään tuotantolaitoksen materiaalivirtoja systemaattisesti läpi tavoitteena löytää konkreettisia parannustoimia, jotka johtavat hävikin vähentämiseen, sivuvirtojen parempaan hyödyntämiseen sekä kustannussäästöihin
Herneen satokausituotantoa Säkylän tehtaalla. Elintarvikeperäisen jätteen sekä tuotannon sivuvirtojen tehokkaampi hyödyntäminen on listattu yhtenä keinona myös elintarviketeollisuuden tiekartassa kohti vähähiilisyyttä. ”Elintarvikkeiden hiilijalanjäljen keskeisimmät elementit muodostuvat raakaaineista ja elintarvikkeiden valmistuksessa käytettävän energian tuotannosta. Elintarvikealan yrityksillä itsellään on luonnollisesti suuri vaikutusmahdollisuus hiilijalanjäljen pienentämiseen tuotannossa ja sen materiaalitehokkuudessa. Materiaalikatselmuksen toteuttaminen on osa elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumusta. 11 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2020, 34. Materiaalitehokkuus on hyvä esimerkki siitä, miten vastuulliset teot ovat osa jokapäiväistä tekemistämme ja sen jatkuvaa parantamista”, sanoo viestintäja vastuullisuusjohtaja Sanna Väisänen. Apetit lyhyesti Apetit on suomalainen elintarvikeyhtiö, jolla on vahva integraatio kotimaiseen alkutuotantoon. Kuva: Apetit.. Tämä pätee myös Apetitin tuotannossa. vsk ja kustannussäästöjen toteuttamiseksi. Apetitin valmistamissa tuotteissa tuotannosta syntyvä osuus hiilijalanjäljestä vaihtelee: esimerkiksi juureksien, herneen tai jalostetumpien pihvien ja pyöryköiden kohdalla on suuriakin suhteellisia eroja raaka-aineista riippuen. ”Vastuullisia tekoja on yksi Apetitin strategisista painopistealueista. Apetitin tuotantolaitokset sijaitsevat Säkylässä, Pudasjärvellä ja Kirkkonummella. Sitoumuksen tavoitteiksi Apetit on asettanut raaka-ainekäytön tehokkuuden parantamisen, sekajätteen määrän pienentämisen sekä vedenkulutuksen vähentämisen. Lisäksi se jalostaa rypsistä laadukkaita kasviöljyjä ja rypsipuristeita rehuraaka-aineeksi sekä käy viljakauppaa kansainvälisesti. Lisäksi katselmuksessa saadaan tietoa materiaalivirtoihin liittyvistä ympäristönäkökohdista. Yritys perustaa toimintansa ainutlaatuiseen arvoketjuun: se luo kasviksista hyvinvointia tarjoamalla terveellisiä, maistuvia ja arkea helpottavia ruokaratkaisuja. Materiaalikatselmuksen ja tuotteidemme ympäristöjalanjälkitutkimuksen perusteella olemme tunnistaneet selkeämmin alueet, joilla voimme pienentää edelleen tuotteidemme ympäristövaikutuksia”, sanoo Väisänen
12 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2020, 34. vsk Ilkka Nieminen, johtaja Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa osallistuu vahvasti elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumukseen Päivittäistavarakappa on mukana elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksessa osoittaakseen oma-aloitteisuutta yhteiskunnallisesti tärkeiden, ympäristöön ja ilmastoon liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa. Uskomme, että sääntelyä tehokkaampaa on antaa yrityksille suunta ja jättää keinovalikoima niiden arvioitavaksi. Tämän lähtökohdan kestävyys on kuitenkin osoitettava sitoumuskaudella 2019–2021 mitattavin tuloksin.
Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus on päivittäistavarakaupalle mahdollisuus kerätä ympäristöasioissa tekemäänsä työtä yhteen pakettiin ja varmistaa yhteiskunnallisesti tärkeiden tavoitteiden toteutuminen mm. Tutkimuksessa on mukana elinkeinoelämän 11 toimialaa. Päivittäistavarakaupan yrityksillä on tarve näkyä julkisuudessa hyvinä yrityskansalaisina, jotka tekevät tuloksensa yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävästi. Päivittäistavarakaupan yrityksillä on tarve näkyä julkisuudessa hyvinä yrityskansalaisina, jotka tekevät tuloksensa yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävästi. Laajimmillaan melkein koko kaupan toiminta voidaan tulkita mahtuvan tuon termin alle, kun toiminta-ajatuksena on yhdistää elintarvikkeiden tuottaja ja kuluttaja tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. On itsestään selvää, että kautta aikojen päivittäistavarakauppa on liiketaloudellisistakin syistä tehnyt parhaansa, jotta se toimisi mahdollisimman materiaalitehokkaasti. 13 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2020, 34. ruokahävikin vähentämisessä ja kierrätyksen lisäämisessä. Tästä lehdestä löytyy myös Motivan artikkeli kerätyistä tuloksista. Kun mukana ovat tärkeät kumppaniyritykset elintarvikeja pakkausteollisuudesta, voidaan toteuttaa myös sellaista yhteistyötä ja tekemistä, mikä saattaisi muuten jäädä toteutumatta. Tulokset ovat lupaavia, vaikka ne toki edustavatkin vain pientä osaa materiaalitehokkuuden toimista, joita mukana olevat yritykset ovat vuoden aikana tehneet alan ilmastovaikutusten vähentämiseksi. Suomalaiset ovat arvioineet päivittäistavarakaupan useana vuonna YouGovtutkimusyrityksen kyselytutkimuksessa parhaiten yhteiskuntavastuuta kantavaksi toimialaksi. vsk M ateriaalitehokkuus on terminä hyvin kattava. Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman tavoite on ”edistää kestävää kasvua materiaalitehokkuudella, jolla pyritään samanaikaisesti talouskasvuun, luonnonvarojen viisaaseen käyttöön ja irtikytkentään haitallisista ympäristövaikutuksista.” Materiaalitehokkuusohjelma korostaa taloudellisesti ja ympäristöllisesti tehokkaan toiminnan yhteensopivuutta. Kaupalla on hyviä kokemuksia vastaavasta ajattelusta energiatehokkuussopimuksissa, joiden myötä se on onnistunut esimerkiksi sopimuskaudella 2008–2016 säästämään energiakustannuksissaan 50 miljoonaa euroa ylittäen samalla kaupan alalle asetetut tavoitteet selvästi. Motiva julkaisi sitoumuksen ensimmäisen vuoden tulokset marraskuun loppupuolella Jätteen vähentämisen viikolla. ". Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritykset ovat sitoumuksessa hyvin mukana: Heinon Tukku Oy, Kesko Oyj, Lidl Suomi Ky, SOK, Tokmanni Oy ja Wihuri Oy Aarnio ovat allekirjoittaneet liittymisasiakirjat, tehneet omat sitoumuksensa ja raportoineet Motivalle ensimmäisen vuoden tuloksistaan
Päivittäistavarakaupan hävikkitietoja on nyt kerätty jo usean vuoden ajan, ja tuona aikana on opittu paljon luotettavaan tiedonkeruuseen ja ruokahävikin seurantaan liittyvistä haasteista. Kauppa on ollut edelläkävijänä myös materiaalitehokkuuteen liittyvien julkisten tavoitteiden asettajana ja alan yhteisen tiedonkeruun kehittäjänä. Hävikintorjunta, tehokkaat kuljetukset ja energiatehokkuus ovat toimivia tapoja järkevöittää toimintaa paitsi ympäristön, myös taloudellisesta näkökulmasta. Elintarvikealan toimijoilla on yhdessä edessään suuri haaste ruokaketjun päästöjen pienentämiseksi, ja elintarviketoimijoiden ja pakkausalan yhteistyötä tarvitaan, jotta pakkaukset ovat tulevaisuudessa yhä ympäristöystävällisempiä, mutta silti edelleen suojaavat tuotetta tehokkaasti pilaantumiselta. 14 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2020, 34. Toimivilla Maija Järvinen, vastuullisuuspäällikkö, PTY:n resurssitehokkuusryhmän puheenjohtaja 2020 Lidl Suomi Kaupan materiaalitehokkuustyöllä pitkät juuret ja monia uusia silmuja Hävikintorjunta, tehokkaat kuljetukset ja energiatehokkuus tarkoittavat kaupalle arkisia tekoja, joihin panostaminen on taloudellisesti kannattavaa. Päivittäistavarakaupan alan yritykset ovat myös ensimmäisten joukossa olleet asettamassa selkeitä tavoitteita pakkausmateriaalien kierrätettävyyden parantamiseksi, muovin vähentämiseksi ja oman toiminnan ja toimitusketjujen päästöjen alentamiseksi. Myös laajempaa yhteistyötä tarvitaan koko yhteiskunnan näkökulmasta – kierrätettävyyden parantaminen on yksi askel, mutta se tarvitsee kumppanikseen toimivat kierrätysmateriaalien markkinat. Tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista yhteistyöllä Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen ei onnistu ilman läheistä yhteistyötä eri alojen toimijoiden kanssa. vsk K aupan alalla materiaalitehokkuuden parantamisella on jo pitkä historia. Mustasta muovista luopuminen parantaa kierrätettävyyttä Kierrätettävyyttä on tärkeää parantaa myös niiden materiaalien osalta, jotka päätyvät kierrätyslaitoksiin kotitalouksien kautta. Keväällä 2020 Lidl luopui omien merkkiensä tuorelihan mustista muovipakkauksista – samalla vuosittain 350 muovitonnin kierrätettävyys parani.. Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen onnistuu yhteistyössä koko elintarvikealan kanssa
vsk markkinoilla tarkemman lajittelun kannattavuus ja sen myötä kierrätysmateriaalien laatu paranee, jolloin kierrätysmateriaalia on entistä helpompi käyttää. Tärkeitä ovat myös yhteiskunnalliset ratkaisut, jotka tukevat uusiutuviin polttoaineisiin siirtymistä – materiaalitehokkuuden näkökulmasta keskeisiä teemoja ovat biopolttoaineiden kustannustehokkuus ja biopolttoaineiden jakeluverkoston kattavuus myös raskaille ajoneuvoille. Toivottavasti esimerkiksi kierrätysmateriaalin käytön haasteet elintarvikepakkauksissa pystytään ratkaisemaan tulevaisuudessa. Nyt 50 prosentin alennustarra antaa vielä mahdollisuuden pelastaa ruokaa hävikiltä juuri ennen viimeistä käyttöpäivää tai parasta ennen -päivää, erityisen edullisesti. Lajittelemalla arvokkaat jakeet huolellisesti kierrättäminen ei pelkästään säästä kustannuksia vaan materiaalien myyminen voi jopa olla kannattava osa liiketoimintaa. Arvokkaat materiaalit kiertoon Lidlissä kierrätysprosesseja on kehitetty Lidlin konseptin syntyvuosista saakka ja siksi Lidl Suomen kierrätysaste on kunnioitettavat yli 90 prosenttia. Lidlin jakelukeskuksille on myönnetty Platinum-tason ZeroWaste-tunnustus merkiksi huippuunsa hiotusta kierrätysprosessista.. 15 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2020, 34. Lidlissä myymälät lajittelevat neljätoista erilaista jaetta, ja jakelukeskuksissa lajiteltavia jakeita on yli kaksikymmentä. Materiaalitehokkuuden edistäminen on Enemmän alennusta Tuorein uudistus Lidlin hävikintorjuntakonseptissa on 50 prosentin alennus tuotteista niiden viimeisenä myyntipäivänä. Lidlissä 30 prosentin alennuksia on käytetty jo pitkään – punaisen 30 prosentin aletarran tuote on saanut kylkeensä jo hyvissä ajoin ennen viimeistä käytöpäivää, jotta asiakkaalle jää edelleen aikaa käyttää ostamansa tuote. teema, jonka takana on helppo seistä: se on etu niin ympäristölle, yhteiskunnalle, kuin yritykselle itselleen. Tähän voi koko kaupan ala yhtyä, ja siksi yhteistyötä on palkitsevaa tehdä. Materiaalitehokkuus näkyy viivan alla Huippuunsa hiotut kierrätysprosessit, entistä paremmin kierrätettävien materiaalien käyttö ja hävikintorjunta ovat osa hyvää bisnestä, ja ne näkyvät viivan alla
Logolla Lidl haluaa muistuttaa, että muun muassa maito pysyy oikein säilytettynä kunnossa vielä useita päiviä parasta ennen -päiväyksen jälkeen. Hukka-alella miljoona kiloa vähemmän hävikkiä Vuoden 2019 lopulla kaikissa Suomen Lidleissä otettiin käyttöön hukka-ale, jossa syömäkelpoisia, mutta Lidlin omat tuoreuskriteerit alittavia hedelmiä, vihanneksia ja paistopistetuotteita myydään aamupäivisin todella edulliseen hintaan – esimerkiksi kolmen kilon hedelmäja vihanneslaatikko maksaa kaksi euroa. Hukkaalella arvioidaan yhteensä pelastettavan vuodessa noin miljoona kiloa ruokaa hävikiltä – tämä kertoo siitä, että asiakasta kiinnostaa hävikin torjuminen kun se on tehty helpoksi ja hinta on kohdallaan. Omiin aisteihin kannattaa luottaa, kun arvioi elintarvikkeen käyttökelpoisuutta. Uusi tapa kannustaa asiakasta hävikintorjuntaan ovat maitoja piimätölkkeihin lisätyt merkinnät. vsk Parasta ennen, kenties kelvollista kauemminkin Suuri osa ruokaketjun hävikistä syntyy kotitalouksissa. Parasta ennen, kenties kelvollista kauemminkin -logon voi bongata Lidlin Pohjolan Meijeri -merkkisen maidon ja piimän kyljestä. Kaupan ja asiakkaan yhteistyö todella kannattaa.. Hukka-ale on ollut todella suosittu, eivätkä esille laitetut pussit ja laatikot kauaa odota ottajaansa. 16 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2020, 34
Pyrimme toiminnassamme siihen, että palvelumme ovat kaikkien kiinnostuneiden saavutettavissa. vsk Ympäristökustannus Oy:ssä ympäristöterveyden ja elintarviketurvallisuuden sekä ympäristönsuojelun edistäminen ovat toimintamme lähtökohtia. Motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta on perusta tavoitteidemme saavuttamiseen. Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa www.ymparistojaterveys.fi. 17 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2020, 34. Hyvitämme hiilijalanjälkemme. Julkaisuja koulutustoiminnan lisäksi neuvonta ja valistus kuuluvat toimintamme painopisteisiin. Toimintamme perustuu ajantasaiseen, luotettavaan ja tutkittuun tietoon. Noudatamme vastuullisen journalismin periaatteita. Yhteiskunnallisena yrityksenä tuemme suomalaista työtä; julkaisemamme lehdet ja painotuotteet painetaan Suomessa. Hankinnat teemme arvojemme ja toiminta-ajatuksemme mukaisesti
vsk Maapallon kestävän kasvun rajat on jo ylitetty Ihmiskunta kuluttaa maapallon luonnonvaroja enemmän kuin ne uusiutuvat vuosittain. 18 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2020, 34. Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksella pyritään vastaamaan näihin haasteisiin yritysten vapaaehtoisilla toimilla.. Antro Säilä, toimitusjohtaja Suomen Pakkausyhdistys ry Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus yhdistää julkisen hallinnon tavoitteet ja yritysten toimenpiteet yhdeksi kokonaisuudeksi Materiaalitehokkuus ja sen tärkeänä osana ruokahävikin vähentäminen on ilmastonmuutoksen ohella yksi ihmiskunnan suurimmista haasteista lähitulevaisuudessa. Joidenkin laskelmien mukaan nykyisen ihmiskunnan tarpeiden tyydyttämiseen tarvittaisiin 1,5 maapalloa ja meidän suomalaisten kulutustavoilla jopa yli kolme maapalloa. Ruoan tuotanto on yksi isoimmista luonnonvaroja kuluttavista asioista. Maapallon luonnonvarojen hyödyntäminen niiden uusiutumiskyvyn rajoissa on edellytys elämän jatkumiselle pitkällä aikavälillä. Ruoka on kuitenkin välttämätöntä elämälle ja siksi sen tuotantoa ei voida lopettaakaan
Kuva 1. Suomen kaltaisissa teollistuneissa maissa hävikkiä syntyy erityisesti valmiin ruoan osalta; me heitämme pois tuotteita, joiden parasta ennen -päiväys on mennyt umpeen tai kun olemme kyllästyneet syömään edellisten aterioiden tähteitä. Lisäksi työn tuloksena syntyy erilaisia ruokahävikin mittaamisen ja seurannan työkaluja ja yhteistyömuotoja ketjun eri osiin. Luonnonvarakeskuksen eli Luken johtamassa Ruokahävikin seuranta ja tiekartta -hankkeessa rakennetaan kattavaa elintarvikejätteen kansallista seurantajärjestelmää yhteistyössä alan toimijoiden ja ministeriöiden kanssa. Kesällä 2019 valmistunut EU-komission uusi säädös yhtenäistää elintarvikejätteen määrittämistä sekä raportointia ja sen vaatimuksia Euroopassa. Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksen rakenne. Lisäksi hankkeessa laaditaan tiekartta ketjuyhteistyönä hävikin vähentämiseksi. vsk Arvioiden mukaan maailmassa tuotetusta ruoasta jopa 40 % päätyy hävikkiin eli vain vähän yli puolet tulee syödyksi. Siksi ruokahävikin vähentämiseksi onkin tehty merkittäviä kansainvälisiä ja kansallisia päätöksiä ja linjauksia. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu tavoitteeksi tiekartan laatiminen hävikin vähentämiseksi ruokaketjun jokaisessa vaiheessa. YK:n kestävän kehityksen tavoitteena on puolittaa vähittäiskaupan ja kuluttajien ruokahävikki ja vähentää sen syntyä koko elintarvikeketjussa. Suomessa ruokahävikkiä on tähän asti seurattu vapaaehtoisesti, mutta vuoden 2020 alusta raportoinnissa huomioidaan myös EU-vaatimukset. Ruokahävikkitavoitteita on asetettu kansainvälisesti ja kansallisesti Ruoan päätyminen ruokapöytään – jätteeksi joutumisen sijaan – on yksi selkeimmistä tavoista varmistaa maapallon kyky ruokkia tulevaisuudenkin kasvava ihmispopulaatiot. EU Komission puolittamistavoite koskee kaikkea elintarvikejätettä. Hankkeessa selvitetään myös elintarvikejätteen ja hävikin määrä yhden vuoden ajalta koko ketjussa vuoden 2020 loppuun mennessä. 19 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2020, 34. Tiekarttaan kootaan keinovalikoima ruokahävikin ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi koko ruokaketjussa. Kehitysmaissa ruokaa pilaantuu ennen kaikkea ketjun alkupäässä puutteellisen tai huolimattoman käsittelyn, kuljettamisen tai varastoinnin seurauksena. Suomen hallitus on hallitusohjelmassaan asettanut tavoitteeksi ruokahävikin puolittamisen vuoteen 2030 mennessä. Lähde: Motiva.
Toimialatason sitoumus on toimialan ja valtionhallinnon kesken määräajaksi tehtävä sitoumus materiaalitehokkuuden parantamiseksi. Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus: toimialatason yhteiset tavoitteet.. Elintarvikealan materiaalitehokkuuden toimialatason sitoumus on osa kansalliseen materiaali-tehokkuusohjelmaan kuuluvaa valtionhallinnon ja elinkeinoelämän välistä vapaaehtoista materiaalitehokkuuden sitoumustoimintaa. Sitoumustoiminnan avulla valtionhallinto ja elinkeinoelämä pyrkivät vastaamaan materiaalitehokkuutta koskeviin yhteiskunnallisiin haasteisiin kestävästi niin ympäristön kuin taloudenkin kannalta. Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus toteuttaa lisäksi YK:n kestävän kehityksen tavoitetta 12.3 ruokahävikin puolittamisesta, johon myös Suomi on sitoutunut. vsk Ensimmäinen materiaalitehokkuussitoumus Suomessa Yrityskohtaisten painotusten mahdollistamiseksi ja toisaalta kansallisten ylätason tavoitteiden yhdistämiseksi kolme toimialaliittoa (Päivittäistavarakauppa PTY ry, Elintarviketeollisuusliitto ETL ry ja Suomen Pakkausyhdistys SPY ry) ovat yhdessä kolmen ministeriön (maaja metsätalousministeriö, työja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) kanssa allekirjoittaneet vuosina 2019–21 voimassa olevan elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksen. Sitoumuksessa kuvataan toimialan materiaalitehokkuuden tavoitteet, teemat ja mittarit sitoumuskaudelle. Osapuolet arvioivat yhdessä sitoumuksen tulokset ja vaikuttavuuden määräajan jälkeen ja päättävät tämän jälkeen jatkosta. 20 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2020, 34. Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia ja se on ensimmäinen materiaalitehokkuussitoumus Suomessa. Materiaalitehokkuuden sitoumustoiminta toteuttaa Suomen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa ja erityisesti sen painopistettä hiilineutraalista ja resurssiviisaasta Suomesta. Kuva 2