3 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. GN 1/2 GN 1/1 GN 1/1 PLUS 3 kätevää kokoa 33 x 39 cm 40 x 60 cm 44 x 64 cm Pieniä ihmeitä keittiössä www.sagacook.com Ota yhteyttä ja kysy lisää SAGA / Metsä Tissue Oyj auli.hakkarainen@metsagroup.com. vsk VÄHENNÄ HÄVIKKIÄ, SÄÄSTÄ AIKAA JA RAHAA SAGA Vuokapaperilla SAGA Vuokapaperin ansiosta ruokahävikki vähenee yhdellä ruoka-annoksella per GN 1/1 -vuoka, kun ruoka ei pala kiinni vuoan reunoihin • Vähemmän tiskiä: ei tarvetta harjaamiselle tai jynssäämiselle Nopea pesuohjelma riittää • Vuokien kierto nopeutuu • SAGA Vuokapaperi on biohajoavaa ja kompostoituvaa • SAGA Vuokapaperi on helppo ja nopea ottaa käyttöön ei vaadi erikoislaitteita • Paperi on vahvaa ja kosteudenkestävää • Ruoka on mehevää reunasta reunaan Tiesitkö, että ammattikeittiöt Suomessa tuottavat noin 25 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuosittain Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke)
Hyvältä tuntuvaa Joulua ja vielä parempaa Uutta Vuotta! Kaarina Kärnä. vsk Päätoimittaja Kaarina Kärnä kaarina.karna@ elintarvikejaterveys.fi Puh. Ilmastonmuutos on läsnä joulussa ja ruokapöydässä. Kun takana on vastuullinen ruokaketju, se myös tuntuu hyvälle. Jouluna annetaan lahjoja ja vietetään aikaa yhdessä, ja mieluiten ruokapöydän ääressä. Hyvä tahto ulotetaan myös lähipiirin ulkopuolelle ja halutaan muistaa heitäkin, joilla ei mene niin hyvin. alv 24 %) Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Julkaisija Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Gallen-Kallelankatu 8, 28100 Pori www.elintarvikejaterveys.fi Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0786-213x Painopaikka: Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere www.hameenkp.fi HÄMEEN KIRJAPAINO OY 4041 0209 Painotuote Hyvää ja parempaa J oulu on perinteisesti hyvän tahdon aikaa. Tämä lehti kertoo, miten paljon vastuullisuuden eteen tehdään jo töitä ja miten paljon hyvää on saatu aikaan. Irtonumero 10 euroa (sis. T ämän lehden kokoaminen on herättänyt paljon tunteita, ja uskon, että näin käy myös lehteä lukiessa. alv 10 %) Kestotilaus 47 euroa (sis. Kun tällä tiellä jatketaan, on varmasti vielä parempaa luvassa. 040 511 6005 6 numeroa vuodessa: Vuositilaus 52 euroa (sis. Kun ruoka on valmistettu oikein ja kunnollisista raaka-aineista, se maistuu hyvälle. R uoan tuottamista ja koko ruokaketjua pohtiessa on helppoa sisäistää, että hyvää tahtoa ja vastuullisuutta tarvitaan ihan jokainen päivä, ei vain jouluna. alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % normaalihinnasta. (02) 630 4920, 040 745 1491 Markkinointi ja ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos eija.lindroos@elintarvikejaterveys.fi Puh. Myös eläinten ja luonnon hyvinvointi mietityttää, eikä tarvitse olla meteorologi ennustaessaan, että musta joulu on todennäköinen suuressa osassa Suomea. 050 324 2464 Toimitusneuvosto Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Professori Hannu Korkeala Helsingin yliopisto Yksikön päällikkö Riikka Åberg Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut Elintarvikeasiantuntija Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry Johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitto Johtaja Leena Räsänen Elintarviketurvallisuusvirasto Asiakaspalvelu ja tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta eevastiina.veneranta@elintarvikejaterveys.fi Puh. 4 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32
25 Ruoka-apukin kehittyy yhteisvoimin, Hanna Kuisma ........................................ 66 Luomu vastuullisena valintana, Jaana Elo ............................................................ Hyvää ja parempaa, Kaarina Kärnä ............................................................................. 50 Kotipizzan vastuullisuus on matka eikä päämäärä, Sonja Paju ..................... 5 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. 70 Team Rynkeby – God Morgon Helsingin matka Pariisiin, Lotta Kivikoski ... 37 Kirjaesittely: Vähemmän lihaa – kohti kestävää ruokakulttuuria ...................... 20 Kaupan yhtenäiset ohjeet ruoka-apuyhteistyöhön, Anna Salminen ........... 16 Kaupan rooli ruoan lahjoittajana, Satu Kattilamäki ............................................ 84. 69 ISS siivoaa kemikaalivapaasti ....................................................................................... 38 Ei ihmisoikeuksia ilman toimeentuloa, Janne Sivonen ...................................... 72 Välipalat Väitös: Ruoka-apu vakiintunut osaksi suomalaista hyvinvointivaltiota – Huono-osaisuus kasautuu leipäjonoissa käyvillä .................................................. 15 Vuoden Keittiöteko 2018 -palkinto Ravintola Ultimalle ....................................... vsk ja Terveys-lehti Elintarvike 32. 45 Suomen kokkimaajoukkueelle kuudes sija – Hot Kitchenissä kultatason suoritus ................................................................................................................................. 54 Vastuullisuus on meille bisnestä, josta voi olla ylpeä, Anne Ekberg ............. 19 Nyt vähennetään ruokahävikkiä uudella konseptilla – Suomen ensimmäinen hävikkiruoka-myymälä on auki ........................................................ 6 #Ruokatrendit2018, Tapio Pajunen ...........................................................................10 Ammattikeittiöiden ylijäämäruoan lahjoittaminen, Tuula Koimäki ............. 60 Suomen kokkimaajoukkueessa vastuullisuus on aitoja tekoja, Virpi Kulomaa .................................................................................................................... 82 Maistiaiset ........................................................................................................................ 28 Annos puhtaampaa Saaristomerta – huomio ruokahävikkiin, Johanna Mattila ................................................................................................................32 Konkreettiset mittarit toimialakohtaisen vastuullisuuden mittaamiseen, Juha-Matti Katajajuuri, Inkeri Riipi, Anu Reinikainen, Tuija Lankia, Jaana Kotro, Sari Forsman-Hugg ja Sirpa Kurppa ............................. 27 Suomen ensimmäinen MSC:n kestävän kalastuksen sertifikaatti Itämeren silakan ja kilohailin kalastukselle ................................................................................ 46 Elintarviketuotannon toimitusketjujen vastuullisuuden hallinta digitalisaation avulla, Jenni Neste .............................................................................. Lehti ilmestyy 1.3.2019. 4 Vastuulliset julkiset elintarvikeja ruokapalveluhankinnat, Anna-Leena Miettinen ....................................................................................................... vsk 6 • 2018 Elintarvike ja Terveys-lehden numeron 1/2019 teemana ovat elintarviketeollisuus, pakkaukset, hygienia ja ammattikeittiöt
vsk Markkinayksikön päällikkö Anna-Leena Miettinen Maaja metsätalousministeriö Vastuulliset julkiset elintarvikeja ruokapalveluhankinnat Hallituksen tavoite on, että julkisissa elintarvikeja ruokapalveluhankinnoissa käytetään jatkossa vain vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Julkiset ruokapalvelut panostavat ravitsemussuositusten mukaiseen tarjontaan. Valtioneuvoston periaatepäätös linjaa, että valtion elintarvikehankinnoissa otetaan tehostetusti huomioon ympäristön kannalta hyvät viljelymenetelmät, eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus. 6 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Kuva: EkoCentria/Tero Takalo-Eskola.. Käytännössä periaatepäätöksen halutaan näkyvän julkisissa keittiöissä tarjottavan suomalaisen ruuan määrän kasvuna
Tähän päästään vaatimalla hankinnoissa sellaisten elintarvikkeiden ja ruokapalveluiden käyttöä, jotka on tuotettu ympäristön kannalta hyvillä viljelyja tuotantomenetelmillä sekä eläinten hyvinvointia ja elintarviketurvallisuutta edistävillä tavoilla. Oppaasta löytyy myös valtuustoaloitteen malli.. Opas kuntapäättäjille Julkisten toimijoiden tueksi on julkaistu maaliskuussa 2017 Opas vastuullisiin elintarvikehankintoihin, johon on koottu kriteereitä, joita vastuullisesti toteutettavissa ruokahankinnoissa voi käyttää apuna laadittaessa tarjousasiakirjoja. vsk S uomen julkisten hankintojen yhteenlaskettu arvo on vuosittain 35 miljardia euroa, josta ruokahankintojen osuus on 350 miljoonaa euroa. Oppaassa on perusja edelläkävijätason kriteerejä tuoteryhmittäin liittyen eläinten hyvinvointiin ja terveyteen, ympäristövaikutuksiin ja sosiaaliseen vastuuseen. Myös kansallinen hankintalaki (1397/2016) kannustaa ja mahdollistaa ympäristöja sosiaalisten näkökohtien huomioon ottamisen tehtäessä julkisia hankintoja. Oppaan on laatinut Motiva maaja metsätalousministeriön rahoituksella. Julkinen toimija ei voi hankintalain nojalla suoraan suosia kotimaisuutta ruokahankinnoissa, mutta nyt julkaistut laatukriteerit antavat konkreettisia keinoja suosia vastuullisesti ja kestävästi tuotettuja elintarvikkeita ja edesauttavat lähellä tuotetun vaihtoehdon valituksi tulemista. Valtiota periaatepäätös sitoo, mutta myös kuntia ja maakuntia kannustetaan sisällyttämään palvelutai hankintastrategioihinsa periaatepäätöksen tavoitteet ja periaatteet. Periaatepäätöksen tausta ja sisältö Periaatepäätös on osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen ruuan tuotannon kannattavuuden ja kauppataseen parantamisen kärkihanketta. Lisäksi esitetään myös muita, tarjoajien syrjimättömyyden huomioivia näkökohtia, joita voidaan tilanteen ja harkinnan mukaan hyödyntää hankintamenettelyssä. Valtioneuvosto edellyttää, että julkisissa elintarvikeja ruokapalveluhankinnoissa tavoitellaan korkeaa laatua ja kokonaistaloudellista kestävyyttä. 7 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Siipikarjasta saatavat tuotteet tulisi hankkia tiloilta, joilla on tuotantokauden aikana toteutettu salmonellan vastustusohjelmaa ja joilla lintujen nokkia ei katkaista höyhenten nokkimisen ehkäisemiseksi. Perinteisten hankintojen lisäksi tulee hallitusohjelman mukaisesti edistää innovatiivisia julkisia hankintoja. EkoCentrian vuonna 2017 päivitettynä julkaistuun Lisää lähiruokaa julkisten keittiöiden asiakkaille -oppaaseen on myös koottu ohjeita ja perusteluita, joilla voidaan edistää erityisesti lähiruoan ja luomun lisäämistä julkisissa keittiöissä. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä tuodaan esille yksityiskohtaisia tuoteryhmittäisiä kriteereitä, joita voidaan esittää elintarvikkeen ominaisuuksille. Julkisten hankintojen odotetaan luovan alueilla työpaikkoja ja kasvattavan verotuloja. Opas auttaa tekemään hyviä hankintapäätöksiä alueellisten ja paikallisten lähiruokaketjujen hyväksi. Periaatepäätöksessä ehdotetaan esimerkiksi, että julkisissa ruokahankinnoissa tulisi käyttää kriteerinä esimerkiksi sian saparoa eli sitä, että tiloilla ei katkaista sioilta saparoita hännänpurennan ehkäisemiseksi. Vuonna 2016 hyväksytyllä valtioneuvoston periaatepäätöksellä vastuullisista julkisista elintarvikeja ruokapalveluhankinnoista odotetaan olevan merkittävä vaikutus kotimaisten tuotteiden ja yritysten palveluiden kysynnälle. Ne toteutetaan tiiviissä vuoropuhelussa tilaajan, tuottajan ja sidosryhmien kanssa, ja niillä haetaan esimerkiksi tuotannon tehostamista tai tuotteen hiilijalanjäljen, elinkaarisen ympäristövaikutuksen tai kokonaiskustannusten alentamista
Opasta esiteltiin myös useissa alan tapahtumissa kuten Gastro Helsinki -messuilla. Kumpikin teki jalkautustyötä eri paikkakunnilla, jolloin kiertueesta tuli kattava. Kyselyllä selvitettiin myös ravitsemussuosituksiin liittyviä tekijöitä kuten kasvisruoan osuutta sekä suolan käyttöä ruokapalveluiden tarjoamassa ruoassa ja kuinka ravitsemussuositukset näkyvät kuntien tai ruokapalveluiden hankintapäätöksissä. Kyselyllä haluttiin saada vertailutietoa vuonna 2016 toteutettuun kyselyselvitykseen kotimaisuusasteesta kuntien ruokapalveluissa. Kotimaisuusaste edelliseen selvitykseen verrattuna on noussut etenkin Markkinavuoropuheluosaamisen hyödyntämistä hyvä pohtia lisää. 8 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Kyselyn tulosten mukaan kriteerien toteutumisen seuranta sopimuskaudella on vielä satunnaista. Mukana olivat kysymykset lähija luomuruoan osuuksista ruokapalveluissa ja kuntien strategioissa sekä ruokahävikin seurannasta. Kysely kohdennettiin julkisen sektorin ruokapalvelupäälliköille tai ruokapalvelutoiminnasta vastaaville henkilöille. Yhteinen aloitustilaisuus järjestettiin toukokuussa Oulussa. Hän lähetti jokaiseen 311 kuntaan kirjeen, jossa oli kaikille kunnanvaltuutetuille oma opas. Kysely julkisen sektorin ruokapalveluista vastaaville henkilöille Ministeriö rahoitti kyselyn, jolla Motiva selvitti vastuullisia elintarvikehankintoja koskevien oppaiden käyttöä sekä kotimaisen ruoan käyttöastetta julkisissa ruokapalveluissa. vsk Oppaan jalkautuskiertue Motiva ja EkoCentria järjestivät maaja metsätalousministeriön rahoituksella maakuntakohtaisia valmennustilaisuuksia hankintayksiköille, tilaajille ja tuottajille yhteistyössä muun muassa Suomen yrittäjien, maakuntaliittojen, paikallisten maaseutuhankkeiden, paikallisten yrittäjien ja tuottajien aluejärjestöjen kanssa. Ministeri myös tutustui julkisen ruokapalvelun arkeen vierailemalla Vantaan koulussa keväällä 2018. Lähde: Motivan kysely.. Ministerin viesti Syksyllä 2011 maaja metsätalousministeri Jari Leppä haastoi kaikki kunnat tutustumaan hankintaoppaaseen ja nostamaan kysymyksen pöydälle omassa kunnassaan
Kaikilla ei ole omaa ruokapalvelua tai elintarvikehankintoja, mutta valtioneuvoston periaatepäätös oli huomioitu ja sitä oli toteutettu. Tammikuussa julkistetaan, kuka lähettiläänä toimii ja miten häntä voi pyytää omalle paikkakunnalle. Haku sai myönteisen vastaanoton ja saimme upeita hakemuksia. Myös punaisen lihan käyttö viimeisen vuoden aikana on vähentynyt merkittävästi. Valtionhallinnon omat toimet Valtioneuvoston kanslia kilpailuttaa jatkossa keskitetysti niiden ministeriöiden ruokapalvelut, joilla on henkilöstöravintola. Kyselyn perusteella vastuullisuuskriteereiden käyttö ei ole suoraan nostanut aterioiden hintoja. Lähde: Motivan kysely.. 9 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Muissa tuoteryhmissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta; tosin kotimaisuusaste esimerkiksi maitotuotteissa oli pysynyt korkealla. Edustustilojen kotimaisuusaste on hyvin lähellä sataa prosenttia. Tähän tarkoitukseen ministeriö haki määräaikaiseen työsuhteeseen hankintalähettilästä. Kasvisruoan tarjoaminen ruokalistoilla on kaksinkertaistunut edelliseen kyselyyn verrattaessa. Täytyy muistaa, että kahvia ei tuoteta Suomessa..! Maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö pyysi kollegoiltaan selvityksiä myös kunkin ministeriön hallinnonaloilta. Hankintalähettiläs Maaja metsätalousministeriössä halutaan mahdollistaa, että kukin taho saisi vielä opastusta. Haastattelut on tehty ja uusi hankintalähettiläs aloittaa tammikuussa 2019. Syitä seurannan kasvulle voivat olla aktiivinen keskustelu aiheen tiimoilta ja lisääntynyt tutkimus ruokapalveluiden ruokahävikistä, mutta myös erilaisten palveluiden kehittyminen ruokahävikin mittaamisen helpottamiseksi. Tähän mennessä on jo kilpailutettu muun muassa edustustilojen hankinnat. Ruokahävikin seurannan kasvaminen on kasvanut merkittävästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Ruokahävikkiä seuraa valtaosa vastanneista organisaatioista. Kaikki ministeriöt hallinnonalat mukaan lukien vastasivat. Hankintalähettilään työsarkana on suunnitella valtakunnallinen kiertue. Kilpailutukset toteutuvat sitä mukaa, kun sopimukset päättyvät. vsk broilerin osalta
Vuonna 1997 käynnistettiin Yhteisvastuuvaroin ruokapankkitoimintaa, jolla ryhdyttiin auttamaan suuren laman seurauksena nälkää kärsiviä vähävaraisia. #Ruokatrendit2018 Ajassa liikkuu monenlaisia ruokatrendejä ja eräänlainen ruokahifistely on vahvasti muodissa. Valitettavasti läheskään kaikilla ei tähän ole mahdollisuutta. Vuoden 2018 Yhteisvastuukeräyksellä haluttiin nostaa ihmisten tietoisuuteen se realiteetti, että meillä Suomessa on tälläkin hetkellä suuri ihmisryhmä, joka on pakotettu turvautumaan hyväntekeväisyydestä saatavaan ruokaan. 10 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. vsk V uonna 1950 perustettu Yhteisvastuukeräys auttoi alkuvuosinaan nälästä kärsiviä perheitä erityisesti Itäja Pohjois-Suomessa. Ulkopuolisen ruokaavun tarpeessa olevien määrä on pikemminkin vain kasvanut. Liian moni vähävarainen joutuu Suomessakin turvautumaan ulkopuoliseen ruoka-apuun ja syömään sitä, mitä tarjolla sattuu olemaan.. Vuosittain asiakkuudessamme on noin 100 000 suomalaista. Liian monen suomalaisen ruokatrendi tänä päivänä on se, että ruokaa ei yksinkertaisesti ole. Tänä vuonna palattiin jälleen nälkä-teemaan. Pahat hallavuodet sodan seuraamuksista toipuvilla alueilla vaativat veronsa. Kahdesti tämän jälkeenkin Yhteisvastuukeräys on konkreettisesti palannut juurilleen. Toimitamme EU-elintarvikkeita n. Ruokapankit eivät nälkää onnistuneet Suomesta poistamaan. Pöytään halutaan eksoottista, laadukasta ja terveellistä ruokaa. Ilmiö näyttäytyy erityisen selkeästi Yhteisvastuun taustaorganisaation Kirkkopalvelut ry:n koordinoimassa EU-elintarviketuen jakelussa. Avun Tapio Pajunen Yhteisvastuukeräyksen ja Kotimaanavun johtaja Kirkkopalvelut ry. 350 jakelupisteeseen ympäri Suomea
Suomalainen ruoka-apu on hyvin monimuotoista: ruokakassien jakelusta yhteisöllisiin ruokailuihin, jopa sellaisiin, joissa asiakkaat voivat itse osallistua kokkaamiseen. 11 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. vsk tarve on jatkuvasti kasvava. Takavuosina leipäjonon asiakkaina oli lähes yksinomaan asunnottomia alkoholisteja. Niiden ajateltiin tuolloin olevan eräänlainen hätäaputoimi laman lannistamille ja kelkasta pudonneille kansalaisille. Toisin kuitenkin kävi. Tutkimusten mukaan keskeinen syy ulkopuoliseen ruoka-apuun turvautumisessa on perusturvan heikentynyt ostovoima. Leipäjonot Niin sanotut leipäjonot tulivat katukuvaamme 1990-luvulla. Rehellisyyden nimissä on todettava, että nykyisin suomalainen ruoka-apu on paljon muutakin kuin leipäjonoja. Missään nimessä niiden ei uskottu säilyvän sen jälkeen, kun talous lähtisi jälleen nousuun. Kansaneläkkeellä, työttömyysturvalla ja opintotuella arjesta selviytyminen on monille suomalaisille mahdotonta. Kansaneläkkeen ja siihen sidottujen muiden perusturvaetuuksien indeksikorotusten jäädyttäminen on vain heikentänyt näiden perusturvan varassa elävien ihmisten tilannetta. Erityisesti suurkaupunkien ja kasvukeskusten ruoka-avun asiakkailla yhtenä taloudellista ahdinkoa voimistavana tekijänä ovat kohtuuttomiksi kasvaneet asumiskustannukset. Viikoittain yli 20 000 suomalaista turvautuu ruoka-apuun. Maria Ohisalon (2017) ja Tuomo Laihialan (2018) väitöskirjat kuvaavat tarkasti leipäjonojen koostumusta ja niiden asiakkaiden kokemuksia sekä syitä ruoka-avun asiakkuuteen. Leipäjonojen asiakaskuntakin on vahvasti muuttunut vuosien saatossa. Leipäjonoista ja niiden asiakkaista on viime vuosina saatu tuoretta tutkimustietoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan. Varsinaisia leipäjonoja on enää vain muutamia ja nämä pääosin suurissa kaupungeissa. Maassamme ruoka-apua jakaa arviolta noin tuhat eri toimijaa. Olen itse työskennellyt sosiaalialalla eri tehtävissä 1980-luvulta alkaen. Tämän päivän keskimääräinen ruoka-avun hakija on pienellä kansaneläkkeellä kituuttava eläkeläinen, jonka kumppaneina leipäjonoissa on opiskelijoita, yksinhuoltajia, työttömiä ja osaaikatyöntekijöitä. Köyhyys näkyy ruokapöydässä Tilastot kertovat karua kuvaa suomalaisesta arjesta ja hyvinvoinnista
2012) mukaan avustusruoan jakeluun turvautuvista suurin osa elää perusturvaetuuksien varassa ja lähes puolella heistä käyttöön jää pakollisten asumisym. Viime keväänä tapasin leipäjonossa osaaikatyötä tekevän yksinhuoltajaäidin, jolla on kaksi kouluikäistä lasta. EU:n suhteellisen köyhyysrajan alla elää vieläkin useampi, 660 000 suomalaista. Maksanko sähkölaskun, lääkkeet, lasten harrastukset vai ostanko ruokaa. Pääkaupunkiseudulla tehdyn tutkimuksen (Turunen ym. Suomessakin jaettavassa EU:n ruoka-avussa on jakotuotteita valittaessa jouduttu tekemään runsaasti kompromisseja, kun pitää ottaa huomioon mm. Äiti joutui tekemään päätöksen siitä, siitä miten viikonlopun ruokarahoiksi varattu kaksikymppinen käytetään. menojen jälkeen alle 100 euroa kuukaudessa. Vanhempien taloudellinen niukkuus vaikuttaa luonnollisesti koko perheeseen. vsk noin 440 000 suomalaisen tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen. Hän kertoi olevansa ensimmäistä kertaa ruoka-avun asiakkaana. Useissa perheissä pienetkin yllättävät menot voivat romahduttaa talouden. Ruokapöydän niukkuus ja monesti yksipuoliset ruokailutottumukset näyttäytyvät myös terveydellisinä ongelmina. Pienet tulot näyttäytyvät luonnollisesti myös ruokapöydässä. Suomalaisessa nälässä ei niinkään ole kyse suoranaisesta ruoan puutteesta, vaan pakon sanelemien valintojen tekemisestä. Huono-osaisuuden kasautuminen Suomalaisessa sosiaalipolitiikassa on viime vuosina puhuttu huono-osaisuuden kasautumisesta. Liian monelle lapselle kouluateria on päivän ainoa ravitseva, lämmin ateria. Lapsi pääsi retkelle ja äiti leipäjonoon. Pienituloisuus aiheuttaa osattomuuden kokemusta niin lapsille kuin aikuisillekin. Tutkituista yli 90 prosentille avustusruoan hakeminen on välttämätöntä. Teema liittyy vahvasti myös ruoka-apuun ja sen vähävaraisiin asiakkaisiin, joiden yksipuolinen ruokavalio on kaukana ravitsemussuosituksista ja ruokaympyrästä. tuotteiden hyvä säilyvyys, kustannustehokkuus, kuljetuskelpoisuus ja kansalliset mieltymykset. Syynä oli se, että lapsi oli edellisenä päivänä kertonut, että koulun retkimaksu 20 € pitäisi maksaa. Yksi ongelma aiheuttaa uusia murheita. Esimerkiksi säilykehernekeittoa, hapankorppuja ja sämpyläjauhoja sisältävä EU-ruokakassi on. Tehtyjen tutkimusten havaintojen mukaan tiedetään, että ruoka-apuun turvautuvat joutuvat jatkuvasti tekemään valintoja terveellisen ruoan hankkimisen ja arjessa pärjäämisen välillä, eivätkä kaikista ravintosuosituksista huolimatta kykene elämään niiden mukaisesti. 12 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Heikon toimeentulon yhteys epäterveellisiin ruokailutottumuksiin ja niistä aiheutuviin terveydellisiin ongelmiin näyttäytyy useissa kansainvälisissä tutkimuksissa
Useilla paikkakunnilla osa kaupan hävikistä toimitetaan edelleenkin paikallisille ruoka-aputoimijoille, jaettavaksi vähävaraisille. jätehuoltokustannusten pienenemisessä. Kauppojen ja elintarviketeollisuuden myyntiin kelpaamattoman mutta käyttökelpoisen ruoan jakelua ja toiminnan koordinointia voisi ja pitäisi kehittää. Useat hyväntekeväisyystoimijat saavat paikallisilta kaupoilta käyttökelpoisia mutta myyntiin kelpaamattomia vihanneksia ja hedelmiä. 13 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. kauppojen kontaktointi, lahjoituselintarvikkeiden kuljetus ja varastointi olisi koordinoitua ja tapahtuisi toimijoiden yhteistyönä. Tämä on hieno lisä monen vähävaraisen ruokapöytään. Seuraava tehtävä olikin selvittää tämän hedelmän käyttötarkoitus. vsk kuitenkin hyvä perusta, jonka ympärille asiakas voi resurssien puitteissa rakentaa ravitsevankin aterian. Voidaan perustellusti sanoa, että hävikkiruoka on ollut synnyttämässä leipäjonot ja nykyisenkaltaisen ruoka-avun, jonka juuret ovat nimenomaan kauppojen lahjoittamissa viimeistä myyntipäivää lähestyvissä elintarvikkeissa. Ruokahävikki ja yhteiskuntavastuu Suomalaisten keskimääräinen elintason nousu ja vallalla olevat ruokatrendit, esimerkiksi ruokablokkaaminen, vilkas kokkaamisharrastus ja uudet pikaruoan muodot ovat johtaneet siihen, että ruokaa heitetään pois uskomattomat määrät. Valinnanvaraa ei ole. Tarvitaan nykyistä vahvempaa paikallista, alueellista ja val. Luonnollisesti tuoretuotteet eivät heikon säilyvyytensä vuoksi sisälly EU:n ruokaaputarjontaan. Lisäksi toiminnasta aiheutuu kauppiaalle myös hyötyjä mm. Arvioiden mukaan Suomessa vuosittain roskiin joutaa 400 miljoonaa kiloa ruokaa. Yksittäisten ruoka-aputoimijoiden paikallisesta sooloilusta tulisi päästä asiakaslähtöiseen yhteistyöhön, jossa mm. Hyvä niin. Aikani googlailtuani kävi ilmi, että kyseessä oli pomelo. Ruokailutottumuksemme ja sen myötä vaatimuksemme kauppaa ja tuottajia kohtaan ovat muuttuneet voimakkaasti. Tosin tässäkin tyydytään siihen mitä saadaan. Keskiverto suomalainen haluaa ruokapöytäänsä monipuolista, helppoa, nopeaa, erityistä, tuoretta ja milloin mitäkin. Ruoka-apu tarjoaa yrityksille ja kaupalle mahdollisuuksia yhteiskuntavastuullisuuden ja ekologisen kestävyyden osoittamiseen. Leipäjonot ovat varsin eettisiä toimijoita ruokahävikin hyötykäytössä. Eräs ruoka-apukassin hakenut eläkeläisrouva tuli kysymään minulta, mikä hänen saamansa ihmeellinen hedelmä oli. Kauppa pyrkii vastaamaan asiakkaiden kysyntään ja tästä syntyy luonnollisesti myös hävikkiä, koska ihmisten ostokäyttäytymistä on mahdotonta ennakoida tarkkaan ja tuotteiden säilyvyys on rajallinen
Kunnallisalan kehittämissäätiö. Ruoka-apu ei ole sosiaaliturvaa vaan hyväntekeväisyyttä. vsk takunnallista yhteistyötä. Tällaisessa yhteistyössä on mahdollista, että kaikki osapuolet voivat kokea olevansa voittajia. Pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen tuloksia. siten, että valtavan suuri omenasato, jolle ei itsellä ollut käyttöä, toimitettiin paikalliseen ruokapankkiin, josta satoa jaettiin tarvitseville. Tuotanto, kauppa, sosiaalityö ja hyväntekeväisyysjärjestöt voivat yhdessä olla parantamassa maailmaa ja helpottamassa kärsivän ihmisen tilannetta. Lisäksi Kotimaanapu-palvelumme kautta olemme keränneet varoja ruoka-aputoimijoiden tukemiseksi erityisesti niillä pienillä paikkakunnilla, joissa ei ole edes kauppoja. Hävikkiruoan ongelmaa ei kuitenkaan voida kokonaan poistaa leipäjonoilla eikä vähävaraisten ruoan tarvetta saa ratkaista hävikkiruoalla! Kirjallisuutta aiheesta: Laihiala, T. Siihen saakka, kunnes ongelma saadaan ratkaistua, meidän tulee tehdä laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden ja toimialojen välillä. Ruoka-apu on maassamme toteutettu pääosin erittäin mallikkaasti, vaikka meillä on valitettavia esimerkkejä siitäkin, että nälkäisiä seisotetaan satojen metrien mittaisissa leipäjonoissa pakkasella, räntäsateessa tai paahtavassa helteessä. Jos ei ole kauppoja, ei ole myöskään kaupan hävikkiä jaettavaksi. 2012. Ruoka-apu ei ole sosiaaliturvaa vaan hyväntekeväisyyttä. Kokemuksia ja käsityksiä leipäjonoista, Huono-osaisuus, häpeä ja ansaitsevuus. 2014, Kuka seisoo leipäjonossa. 2017, Murusia hyvinvointivaltion pohjalla, Leipäjonot, koettu hyvinvointi ja huono-osaisuus. Itä-Suomen yliopisto. Hävikkiruoan hyödyntämisestä voidaan tehdä myös trendikästä. Ruokapankki – pankki jota ei pitäisi olla Suomen perustuslain 19 § takaa jokaiselle oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Suurin hyötyjä olisi ruoka-avun asiakas. Ruoka-avun asiakkaiden kohdalla tämä lain kirjain ei tahdo toteutua. Mielestäni meidän ei tule hyväksyä sitä, että iso osa kansalaisista joutuu elämään almujen varassa, kun yhteiskunnan järjestelmät eivät kykene varmistamaan perusturvaa ja leipää pöytään. 2018. Tutkimusten mukaan suuri osa jonottajista kokee syvää häpeää. Käytännössä tämä ruokaapuun turvautuva ihmisryhmä elää muiden ihmisten hyväntekeväisyyden varassa, kun hyvinvointivaltion viimeinenkin turvaverkko on pettänyt. Kuka käy leipäjonossa. Kulunut syksy on osoittanut myös yksittäisten kansalaisten halun tukea vähäosaisia. Turunen, S., Ohisalo, M., Perovskaja, V. Koordinoinnin tehostamisesta hyötyisivat kaikki osapuolet. ". & Tukia, A.-K. Tämä on näyttäytynyt useilla paikkakunnilla mm. 14 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Itä-Suomen yliopisto. Ohisalo, M. Meidän on muistettava, että ruoka-apu on vain ensiapua, laastarointia. Se ei saa eikä sen tarvitse olla stigmatisoivaa. Ohisalo, M., Saari, J. SoccaPääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Käytännössä tämä ruokaapuun turvautuva ihmisryhmä elää muiden ihmisten hyväntekeväisyyden varassa, kun hyvinvointivaltion viimeinenkin turvaverkko on pettänyt. Vantaalla kehitetty Yhteinen Pöytä -toimintamalli on hieno esimerkki toimivasta alueellisesta yhteistyöstä
15 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Ruoka-avusta on tullut vakiintunut osa suomalaista hyvinvointivaltiota ja sen köyhyyspolitiikkaa. Vahvasti kasautunut huono-osaisuus on tavanomaista muun muassa työttömille ja lomautetuille, asunnottomille ja tukiasunnoissa asuville, vain viimesijaisia sosiaaliturvaetuuksia saaville, vähiten tuloja omaaville, itsensä huono-osaisiksi kokeville ja ongelmia päihteiden käytössä kokeville”, Ohisalo sanoi. Ohisalo väitteli valtiotieteiden tohtoriksi 15.6.2017. Maria Ohisalon sosiologian alaan kuuluva väitöskirja Murusia hyvinvointivaltion pohjalla. Ruoka-apu on jäänyt käytäntönä suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen vakiintumiseen ovat vaikuttaneet 1990-luvun lama sekä Suomen liittyminen Euroopan unioniin ja sitä kautta EU:n ruoka-apuohjelmaan kuin myös köyhyyspolitiikan jatkuva laajeneminen sekä kansainvälinen taloustaantuma 2000-luvun loppupuolella. Leipäjonot, koettu hyvinvointi ja huono-osaisuus tarkastetiin yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. vsk V Ä I T Ö S Ruoka-apu vakiintunut osaksi suomalaista hyvinvointivaltiota – Huono-osaisuus kasautuu leipäjonoissa käyvillä Ruoka-apua saavat suomalaiset ovat kaikilla koetun hyvinvoinnin ja niukkuuden mittareilla mitattuna heikommassa asemassa kuin väestö keskimäärin, osoitti Maria Ohisalon väitöstutkimus ruoka-avun saajien hyvinja pahoinvointikokemuksista. Erilaiset kolmannen sektorin auttamiskäytännöt eivät ole universaalin sosiaaliturvan tavoin kaikkien saavutettavissa eikä näitä toimintoja säädellä valtakunnallisesti, vaikka niihin ohjataan jatkuvasti enemmän myös julkisia varoja, Ohisalo totesi. Itä-Suomen yliopisto VTT Maria Ohisalo. ”EU:n ruoka-apuohjelma on ollut osaltaan luomassa ja ylläpitämässä polkuriippuvuutta, jossa kolmannen sektorin toimijoille siirtyy hyvinvointivastuuta sosiaaliturvan ja hyvinvointivaltion pohjan vuotaessa. Vastaväittäjänä toimi dosentti Jussi Simpura Helsingin yliopistosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä kustoksena professori Juho Saari Itä-Suomen ja Tampereen yliopistoista. Ohisalo tutki väitöskirjassaan suomalaista ruoka-apua, Euroopan unionin ruoka-apuohjelman vaikutuksia suomalaisen ruoka-avun vakiintumiseen ja apuun turvautuvien ihmisten kokemuksia omasta hyvinvoinnistaan ja huono-osaisuudestaan. ”Ruoka-avun saajien huono-osaisuus kasautuu yhtä aikaa taloudelliselle, terveydelliselle ja sosiaaliselle ulottuvuudelle
vsk R uokahävikin vähentämisen eteen on tehty viime vuosina paljon töitä. Tarjoilupaikkojen ruokahävikki muodostuu kolmessa eri vaiheessa. Keittiössä, jolloin hävikkiä syntyy ruoanvalmistuksesta ja elintarvikkeiden varastoinnista, tarjoilusta, jolloin kaikki tarjoiluun viety ruoka ei päädy ruokailijoille ja lautashävikistä eli syömättä jääneestä ruoasta. Suurin hävikki syntyy Ylitarkastaja Tuula Koimäki Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Ammattikeittiöiden ylijäämäruoan lahjoittaminen Syömäkelpoisen ruoan päätyminen biojätteeksi ei ole enää nykypäivää. Ohjeistuksella ja säädöksillä pyritään mahdollistamaan ylijäämäruoan myynti tai hyväntekeväisyyteen lahjoittaminen mahdollisimman jouhevasti turvallisuudesta tinkimättä.. 16 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. MTT:n Foodspill 2010–2012 hankkeen loppuraportin (www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti41.pdf) mukaan ravitsemispalveluista syntyvän ruokahävikin suuruus on noin 20 %
Kerran tarjolla ollutta ruokaa ei saanut luovuttaa eteenpäin vaan se piti hävittää. Elintarvikkeita ei voida luovuttaa tinkimällä elintarviketurvallisuudesta. Kuivatuotteiden ja pakattujen tuotteiden luovuttaminen on toki helpompaa kuin pakkaamattoman ruoan. Näillä kaikilla luovuttamismahdollisuuksilla pystytään vähentämään vielä syömiskelpoisen ruoan hävikkiä. vsk ns. 17 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Ruoka-apuun ne päätyvät todennäköisesti siksi, että ne ovat vanhenemassa tai tilattu määrä on liian suuri keittiön omaan toimintaan nähden.. Raaka-aineiden luovuttaminen keittiöstä Keittiöstä voi luovuttaa myös raaka-aineita. Katkeamaton kylmäketju tai kuumaketju sekä nopea ja lyhyt ruoan luovutusketju on tärkeää. tarjoiluhävikistä. Lainsäädäntöä kuitenkin muutettiin jo nelisen vuotta sitten ja Eviran ohjeistus mahdollisti kerran tarjolla olleen ruoan luovuttamisen hyväntekeväisyyteen jo ennen lainsäädännön muutostakin. Ylijäämäruoka voidaan tarjoilla hyväntekeväisyyslounaana varsinaisen lounastarjoilun jälkeen. Etenkin leipää ja muita kuivia elintarvikkeita kuten jauhoja, hiutaleita ym. ja vihanneksia sekä hedelmiä on perinteisesti annettu kaupoista hyväntekeväisyyteen. Vastaavasti kylmänä tarjolla pidetyn ruoan, esimerkiksi salaattien, leikkeleiden tai vaikkapa jälkiruokien, on pitänyt olla joko 6 asteista tai tarjolla pitoaika on ollut enintään 4 tuntia, minä aikana ruoan lämpötila on voinut nousta enintään neljän tunnin tarjolla pidon aikana enintään 12 asteeseen. Itsepalvelulinjastossa olleet ruoat voi lahjoittaa joko kuumana heti tarjoilun päätyttyä tai saman päivän aikana kuin ruoka on ollut tarjolla nopean jäähdytyksen jälkeen. Valmiin ruoan luovuttaminen keittiöistä hakee kuitenkin todennäköisesti edelleen toimintamalleja ja jakelukanavia, sillä ruoka olisi saatava mahdollisimman nopeasti sen syöjälle. Elintarvikelainsäädäntö oli sitä paitsi aiemmin tiukempaa. Ruoan luovutuksen edellytyksenä on, että ruoka on aistinvaraisesti moitteetonta ja ruoka on säilynyt kuumana, vähintään 60 asteisena koko tarjoilun ajan. Ruokaa voi luovuttaa joko suoraan kuluttajalle tai hyväntekeväisyysjärjestölle, joka edelleen luovuttaa kuluttajalle. Syiksi tähän on selvinnyt ruokailijoiden määrän vaikea ennustettavuus ja rajoitukset kerran tarjolla olleelle ruoalle. Vielä tarkemmin tarkasteltuna hävikin syntymiseen on vaikuttanut ruoan tarjontatapa. Turvallisen toiminnan edellytyksenä on, että kaikissa elintarvikkeen käsittely-, säilytys-, kuljetusja luovutuksen eri vaiheissa noudatetaan elintarvikehygieenisiä toimintatapoja sekä noudatetaan säädöksiä ja annettuja ohjeita. Jäähdytyksellä tarkoitetaan ruoan jäähdyttämistä neljässä tunnissa alle kuuteen asteeseen. Ruoan luovuttaminen tarjoilupaikoista yleistyy Kauppojen ylijäämäruoan luovuttamisella ruoka-apuun on jo pitkät perinteet. Itsepalvelulinjasto tuottaa eniten hävikkiä tarjoilutavoista. Riittävien tietojen antaminen elintarvikkeista myös hyväntekeväisyydessä on tärkeää. Yleisenä periaatteena luovutettavalle ruoalle on se, että sen tulee olla laadultaan ja koostumukseltaan ja muilta ominaisuuksiltaan ihmisravinnoksi soveltuvaa. Nykyisten säädösten mukaan ruoka saa olla tarjolla vain kerran, mutta sitä voi myydä /antaa /luovuttaa henkilökunnalle, myydä ruokailijoille esimerkiksi lounastarjoilun jälkeen hetken aikaa taikka luovuttaa ruoka-apuun. Ruoan luovuttaminen tulee huomioida osana omavalvontaa. Myös helposti pilaantuvia elintarvikkeita kuten maitotaloustuotteita, valmisruokia ja lihavalmisteita luovutetaan entistä enemmän
Evira on laatinut ohjeen Ruoka-apuun luovutettavat elintarvikkeet (Eviran ohje 16035/2). Luovutuksen yhteydessä on selvästi ilmoitettava tai tuotteisiin on merkittävä, että tuotteet on varastoitu jäädytettyinä tai pakastettuina ja että ne tulee käyttää välittömästi. Näiden tietojen katsotaan olevan minimivaatimukset ruoan turvalliselle luovuttamiselle hyväntekeväisyyden yhteydessä. Matkailuja ravintolapalvelut MaRA ry on laatinut oman ohjeistuksensa ruokahävikin vähentämiseksi ravintoloissa. Jos elintarviketta on säilytetty oikein, voidaan sitä käyttää vielä, elintarvikkeesta riippuen päiväyksen jälkeenkin. Evira on laatinut ohjeen elintarvikkeiden luovuttamisesta ruoka-apuun.. Nämä rajoitukset johtuvat kyseisiin tuotteisiin liittyvästä listeriariskistä. Siinä huomioidaan myös ruoan luovuttaminen ruoka-apuun. vsk ”Parasta ennen” -päiväysmerkintä tarkoittaa sitä, että elintarvikkeen ominaisuudet ovat parhaimmillaan ennen päiväyksen umpeutumista. Tyhjiötai suojakaasupakattuja kalatuotteita, jotka on jäädytetty juuri ennen tai viimeisenä käyttöpäivänä, ei saa luovuttaa sellaisenaan eteenpäin, vaan ne on kuumennettava ruoanvalmistuksen yhteydessä vähintään 70 asteiseksi. Päiväyksen ylittäneen tuotteen elintarvikekelpoisuus on arvioitava aina ennen käyttöä. Vaatimuksia ja ohjeita Ruoan luovuttajan on annettava luovutuksen yhteydessä ruoka-aputoimijalle vähintään tieto elintarvikkeen nimestä sekä tieto allergiaa ja intoleransseja aiheuttavista aineista sekä tarvittavat käyttöja säilytysohjeet. Sen sijaan ”viimeisen käyttöpäivän” -tuotteita voidaan luovuttaa enää eteenpäin vain sellaisessa tilanteessa, että ne jäädytetään tai pakastetaan viimeistään viimeisenä käyttöpäivänä ja ruoka-aputoimija luovuttaisi tällaiset tuotteet jäisinä tai sulaneina suoraan kuluttajalle. ”Parasta ennen” -tuotteita voidaan luovuttaa ruoka-apuun myös päiväyksen jälkeen. Haasteina vastuullisella toimijalla on tietenkin huoli ruoan turvallisuudesta eteenpäin jaettaessa ja sellaisen ruokaaputoimijan löytäminen, jolla on sopivat ja nopeat jakelukanavat ylijäämäruoan jakamiseen, kun jaettavan ruoan määrän ennustettavuus on vaikeaa. Ruoan tulisi säilyä myös kuljetuksen aikana riittävän kuumana tai kylmänä, mutta jos kuljetus on lyhyt ja ruoka päätyy kuljetuksen jälkeen suoraan kulutukseen, vaatimuksista voidaan tinkiä, jos tästä ei aiheudu terveysvaaraa. 18 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32
Alénin ja Tuomisen intohimona on kokeilla, millaisia ruokanautintoja voi jalostaa uusimman ruokatietämyksen ja -tekniikan avulla ympäristöä rasittamatta. Tuomariston puheenjohtaja Peter Fredman kommentoi yleisöäänestyksen voittajaa: “Gastro Bar Sesonki yhdessä K-Citymarket Järvenpään kanssa on tuonut Suomeen maailmalta tunnetun grocerant-ilmiön. Kun emme tarvitse ravintolassa valtavia kylmälaitteita ruoan säilytykseen, minimoimme myös ruokahävikin.”, iloitsee Sesongin ravintoloitsija Matti Jämsen. Molemmat ravintolat edustavat ennakkoluulotonta kokeilua ja keskittyvät uudenlaisin keinoin hävikin vähentämiseen, ekologisuuteen ja lähiruoka-ajatteluun. Tuomariston valitsema voittaja Ultima, sekä yleisön suosikki Gastro Bar Sesonki nousivat kumpikin kirkkaasti voittoon omissa kategorioissaan. Vuoden Keittiöteko palkinnot jaettiin Ateria18tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa 15.11.2018. Fredman Group Vuoden Keittiöteko 2018 -palkinto Ravintola Ultimalle. Vuoden Keittiöteko -kilpailun järjestäjänä toivomme, että Gastro Bar Sesongin innoittamana myös muut ravintolat Suomessa lähtisivät rohkeasti kokeilemaan uusia innovatiivisia toimintamalleja ruokahävikin hillitsemiseksi mausta ja laadusta tinkimättä.” “Ajatus ravintolan takana oli mahdollistaa asiakkaille hyvää sesonginmukaista ruokaa kohtuuhinnalla ja tiimiytyminen Järvenpään K-Citymarketin kanssa mahdollisti tämän meille. Toimintamalli on helposti monistettavissa ja vastaa vahvasti ruokahävikistä käytyyn keskusteluun. Ravintola Ultima kokeilee modernia kiertotaloutta hyperlokaalilla viljelyllä ravintolan sisällä Tuomaristo valitsi Vuoden Keittiöteoksi Henri Alénin ja Tommi Tuomisen luotsaaman Ravintola Ultiman. Perheyritys Fredman Groupin järjestämä Vuoden keittiöteko -kilpailuun ilmoitettiin tänä vuonna yli 50 ehdokasta, joista kymmenen eteni finaaliin lokakuussa. vsk Ammattikeittiöiden toiminnan kehittämiseen ja ruokailijoiden ateriointielämyksen parantamiseen kannustava Vuoden Keittiöteko on valittu kolmannen kerran. 19 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Järvenpään Citymarkettiin sijoittuvan ravintolan keittiössä käytettävät raakaaineet ostetaan joka päivä viereisestä kaupasta. Vuoden Keittiöteko -tuomaristo kiittää voittajaa rohkeudesta ja kyvystä ajatella ja toteuttaa perinteisiä asioita uudella tavalla. hydroponinen kasvihuonejärjestelmä, kahvinpuruissa kasvava sieniviljelmä, aeroponisesti kasvatettua perunaa, sekä biodesignlampuissa kasvavia saunasirkkoja. Tuomaristo perusteli voittajan valintaa seuraavasti: "Ravintola Ultima on kiertotalousratkaisuja kokeileva ravintola, missä asiakkaat näkevät seuraavan ateriansa kasvavan ympärillään. Lisäksi tuomaristo kiinnitti huomiota tieteen ja teknologian hyödyntämiseen gastronomiassa, kokeiltujen ratkaisujen monistamisen mahdollisuuteen, sekä kestävämmän ruokailun edistämiseen." Yleisön suosikiksi järvenpääläinen grocerant Yleisöäänestyksen ylivoimaisella äänimäärällä voittanut Gastro Bar Sesonki jakaa palkinnon K-Citymarket Järvenpään kanssa. Toukokuussa avatusta ravintolasta löytyy mm. Keittiöalan ammattilaisista koostunut tuomaristo valitsi kilpailun voittajaksi helsinkiläisen ravintola Ultiman ja yleisöäänestyksen voittajaksi kohosi järvenpääläinen Gastro Bar Sesonki
vsk Laatuja ympäristöpäällikkö Satu Kattilamäki HOK-Elanto Kaupan rooli ruoan lahjoittajana Elintarviketurvallisuusvirasto Evira julkaisi ensimmäisen ohjeen ruokaapua antaville ja välittäville toimijoille vuonna 2013. Perinteisen ruokaavun rinnalle on syntynyt myös uudentyyppistä hävikkiä hyödyntävää toimintaa. Ruoka-apua noutaville tahoille tämä on tarkoittanut vastaanotettavien määrien laskua ja osa on myös luopunut joistakin noutokohteistaan tästä syystä. 20 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Kuva: Nina Kaverinen, S-kuvapankki.. Viimeisen viiden vuoden aikana HOK-Elannossa kuten koko S-ryhmässä on tehty monentyyppisiä toimia, joilla ruokahävikin määrää on vähennetty merkittävästi
Myymälässä hävikkiä syntyy erilaisia määriä eri päivinä eikä ruoka-aputoimijan tarve ja lahjoitettava määrä kohtaa aina toisiansa. noutoajankohdasta, mitä tuotteita kyseinen ruoka-apua jakava taho vastaanottaa ja kuka tai ketkä henkilöt nämä lahjoitettavat tuotteet noutavat. Hävikin määrää pyritään minimoimaan automaattisten tilausjärjestelmien avulla sekä seuraamalla tuotteiden menekkiä päivittäin. Punainen -30 % -tarra päätyy tällöin tuotteeseen 1–2 päivää ennen päiväysten umpeutumista, ja lisäksi päiväyksen umpeutumista edeltävänä iltana alennuksen saa tuplana (-60 %) klo 21 jälkeen. 21 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Eviran ohjeen mukaisesti ruoka-apua noutavaa tahoa pyydetään ennen sopimuksen tekoa toimittamaan omavalvontasuunnitelma, jolloin me tuotteiden luovuttajana voimme varmistua siitä, että vastaanottava taho on ottanut herkästi pilaantuvien elintarvikkeiden käsittelyn huomioon omassa toiminnassaan. Eviran ohjeen myötä HOK-Elannossa päädyttiin toimintamalliin, jossa jokaisen ruoka-apua vastaanottavat tahon kanssa tehdään yhteistyön alussa kirjallinen sopimus, jossa sovitaan mm. Käytännössä lahjoitettavat elintarvikkeet olivat tuolloin leipää, eikä näin ollen elintarviketurvallisuuden varmistamisen näkökulmasta tarkempia ohjeita tarvittu. Myymälällä voi olla myös useita eri toimijoita vastaanottamassa ruoka-apua. Vaikka tietojärjestelmät ennustavat kysyntää yhä tarkemmin, on joskus tilanteita, joissa tuotteen menekkiä on tarve nopeuttaa sen käyttöajan loppupuolella. Sopimuksen liitteeksi liitetään myös kopio ruoka-aputoimijan ilmoituksesta toiminnastaan kuntansa elintarvikevalvontaviranomaiselle. Elintarvikekuljetuksissa periaatteena on, että kylmäsäilytettävät ruoka-apuun ohjatut elintarvikkeet kuljetetaan niin, ettei kylmäketju pääse kuljetusmatkan aikana katkeamaan. Monen ruoka-aputoimijan usein vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta rajoittuu muutamaan päivään viikossa ja siten myös elintarvikkeita noudetaan vain kerran tai pari viikossa. Myymälän lahjoittaessa hävikkiin kirjattuja elintarvikkeita ruoka-aputoimijalle, se kuvaa tämän toimintatavan myymälän omavalvontasuunnitelmassa. Muun muassa näistä syistä on tärkeää, että myymälä tunnistaa kulloinkin ruoka-apua noutavat henkilöt ja että kerätyt elintarvikkeet päätyvät sovittuina päivinä juuri oikeille tahoille. Koska lahjoitettavat elintarvikkeet perustuvat siihen, millaista toimintaa ruoka-aputoimija käytännössä harjoittaa ja mitä elintarvikkeita hän haluaa tai voi vastaanottaa, ovat myymäläkohtaiset tarkennukset omavalvontasuunnitelmaan aina yksilöllisiä. Joissakin myymälöissä se tarkoittaa, että viikonpäivästä riippuen takaovella on useita eri toimijoita viikonpäivästä riippuen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana HOK-Elannon myymälöissä on tehty paljon kehitystyötä hävikin vähentämiseksi. vsk R uoka-apua on lahjoitettu HOK-Elannon myymälöistä jo ennen Eviran ohjeen valmistumista. Kaupan aukioloaikojen vapautuminen on osaltaan vähentänyt hävikkiä, kun kysyntä jakautuu nykyisin tasaisemmin eri päiville eivätkä juhlapyhät tuo taukoja myyntiin. Tuotteiden menekin vauhdittamiseksi käyttöön otettu ilta-alennuskäytäntö on osoittautunut erittäin toimivaksi viime vaiheen keinoksi hävikin vähentämisessä. Osalla toimijoista toimintakausi rajoittuu muutamaan kuukauteen vuodessa ja etenkin kesäkuukausina on usein taukoja toiminnassa. Osalla toimijoista puutteelliset kuljetusvälineet tai säilytysratkaisut estävät kylmäsäilytettävien tuotteiden vastaanottamisen. Edellä kuvatuilla toimilla hävikkiä on HOK-Elannossa saatu vähennettyä noin 30 %. Pienentyneen hävikin lisäksi ilta-alennuskäytäntö on merkittävällä tavalla vähentänyt jätehuollon
Siksi kaikilla ruokaketjun portailla on tärkeä tehtävä etsiä uusia ennakkoluulottomia ratkaisuja, joilla ehkäistään vielä syömäkelpoisen ruoan päätymistä jätteeksi. vsk kuluja. Näin mahdollistetaan, että tuote päätyy loppukäyttäjälleen vielä saman päivän aikana. Kuva: Lauri Mannermaa, S-kuvapankki.. Muissa tuoteryhmissä esteen tuotteen lahjoittamiselle tekee viimeinen käyttöpäivä, jonka jälkeen tuotetta ei voi enää lahjoittaa. Esimerkiksi Alepa-ketjussa jätekustannukset laskivat tupla-alen käyttöönoton jälkeen noin 25–30 % ja yksittäisessä myymälässä kustannusten lasku saattoi olla jopa 45 %. Kaikki hävikki ei ole syötäväksi kelpaavaa Hävikki ei ole vain ruoan haaskausta vaan olennainen tekijä, kun pohditaan oman toiminnan ilmastovaikutuksia sekä asia, jolla on myös taloudellista merkitystä. Tästä syystä noutoajaksi pääsääntöisesti sovitaan aamupäivä, jolloin myymälän on vielä mahdollista luovuttaa elintarvikkeita, joiden viimeinen käyttöpäivä on luovutuspäivä. Myymälässä myynnistä poistetut, mutta syötäväksi kelpaavat kasvikset kerätään erikseen ja vain ihmisravinnoksi kelpaamattomat päätyvät biokaasun raaka-aineeksi. Noin puolet kaikesta kaupassa syntyvästä hävikistä on peräisin kasviksista. Kaupan ruokahävikistä puhuttaessa hyvin usein unohtuu kuitenkin, ettei kaikki kaupan hävikki ole syötäväksi kelpaavaa. Myös luovutettavien elintarvikkeiden pakastaminen kaupassa ennen viimeistä käyttöpäivää olisi mahdollista, mutta käytännössä sen toteuttaminen on koettu haasNoin puolet kaikesta kaupassa syntyvästä hävikistä on peräisin kasviksista, ja tähän joukkoon mahtuu niin pilaantuneita kuin kuivuneita kasviksia. Tähän joukkoon mahtuu niin pilaantuneita kuin kuivuneita kasviksia. Pienmyymälänä Alepa ei ole nykyisellään houkutteleva kohde monellekaan ruoka-aputoimijalle vaatimattoman hävikkimääränsä johdosta. 22 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Tällaisia pilaantuneita kasviksia ei luonnollisestikaan voi luovuttaa
Vantaan Yhteinen pöytä Vantaalla 2015 käynnistynyt Yhteinen pöytä -verkosto oli jo syntyessään erilainen ratkaisu siihen mennessä totuttuun ruoka-aputoimintaan. Myymälöistä saadut hävikkielintarvikkeet muodostavat lähes 90 prosenttia Loopin annosten raaka-aineista. Hävikkiravintola LOOP ja leivästä olutta Suomen ensimmäinen hävikkiravintola Loop käynnisti toimintansa vuonna 2016 Lapinlahden entisessä mielisairaalassa Helsingissä. Sen ohella Yhteisen pöydän verkostossa järjestetään ja luodaan uusia yhteisöruokailuja, joiden yhteyteen on liitettävissä monenlaista osallisuutta lisäävää toimintaa. Loop on yksi esimerkki From Waste to Taste -kiertotaloushankkeen myötä syntyneistä ratkaisuista syömäkelpoisen ruokahävikin vähentämiseksi. Syömäkelpoisen hävikin erilaiset osoitteet Perinteisten ruoka-apua jakavien järjestöjen rinnalle on viime vuosina syntynyt uudenlaista toimintaa ja kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja. Myymälöiden näkökulmasta tällainen ammattimaisesti organisoitu, säännölliseen, aikataulutettuun rytmiin ja tasapuolisuuteen perustuva toimintakonsepti on ollut toimiva vaihtoehto. Yksi konkreettinen esimerkki ratkaisuista on hävikkileivästä valmistettu alle 2,8-prosenttinen Wasted-olut. Myymälöistä, elintarviketehtaista ja tukuista noudettu ruokahävikki kootaan terminaaliin, josta Yhteisen pöydän toimijaverkosto saa tarvitsemansa ruoka-avun. 23 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Raaka-aineille, joita ravintola ei pysty toiminnassaan kokonaisuudessaan käyttämään, on pyritty löytämään uusia käyttökohteita. Waste to Tasten tiimi haastoi olutkoulutuksia järjestävän Brewniversen kokeilemaan, voisiko hävikkileivästä tehdä olutta ja tätä olutta on tällä hetkellä ostettavissa ravintola Loopin lisäksi kymmenessä HOK-Elannon ravintolassa. HOK-Elannon 183 myymälästä elintarvikkeita lahjoittaa tällä hetkellä lähes 120 myymälää noin 80 erityyppiselle järjestölle tai toimijalle. Yhteinen pöytä ei itse siis jaa suoraa ruoka-apua, mutta mahdollistaa monen pienen ruoka-aputoimijan toiminnan. vsk teelliseksi, sillä pakastevarastoissa ei juuri ylimääräistä tilaa ole. Ruoka-aputoimijoillakaan ei ole aina mahdollista ottaa vastaan kaikkia tuotteita. Mukaan mahtuu seurakuntien ja eri yhdistysten harjoittaman ruokajakelun rinnalla myös aivan uudenlaista liiketoimintaa. Kun usean eri myymälän erisuuruiset ja sisällöltään vaihtelevat hävikit kootaan yhteen, se mahdollistaa turvallisen ja monipuolisemman sisällön myös ruokien loppukäyttäjille. NUTA-keittiöt hävikin hyödyntäjinä HOK-Elanto ja Helsingin nuorisoasiainkeskus loivat yhdessä muutama vuosi sitten niin kutsutun Nuta-keittiökonseptin nuorisotaloille. Suurin osa ravintolan käyttämistä raaka-aineista on lähtöisin HOK-Elannon S-markettien ja muutaman muun lähimyymälän hävikkielintarvikkeista, joista valmistetaan kasvisruoka-annoksia. Kyse ei ole yksin vain hävikkiruoan hyödyntämisestä, vaan toiminta opettaa nuoria hyödyntämään sattumanvaraisia raaka-aineita sekä tunnistamaan, milloin elintarvike on vielä sopiva. Tässä konseptissa nuorisotaloa lähellä sijaitseva HOK-Elannon Alepa-ketjun myymälä lahjoittaa nuorisotaloille ruokaa, jonka viimeinen käyttöpäivä on lähellä. Nuorisotalolla toimivat lapset ja nuoret kokkaavat aterioita ja välipaloja saamistaan ruokatarvikkeista. Käyttämättä jääneet raaka-aineet ravintola toimittaa useampaan eri hyväntekeväisyyskohteeseen Helsingissä
HOK-Elannon Kallion kaupunginosan alueella toimivat viisi Alepaa lahjoittavat hävikkiä tähän yhteisöjääkaappiin. Pienen myymälän hävikitkin ovat lähtökohtaisesti pieniä ja tätä toimintamallia haluttiin lähteä pilotoimaan, jotta ne viimeisetkin syötäväksi kelpaavat pienet hävikkierät saataisiin hyötykäyttöön. Ruoan valmistamista ohjaa aina aikuinen. Hävikistä bioetanolia ja rehua Osa ruoka-apua noutavista toimijoista ei halua lainkaan vastaanottaa leipomotuotteita. Yhteisöjääkaappi Kalliossa Waste Food Crew -työryhmän luotsaama KERU-yhteisöjääkaappi aloitti toimintansa vuoden 2018 syyskuussa Helsingin Kalliossa, Kalliolan setlementin tiloissa. Ne, jotka eivät päädy syötäväksi, kerätään omiin astioihin pakkauksineen ja kuljetetaan etanolia valmistavaan tuotantolaitokseen. Kyseessä on yhteisöjääkaappi, jonne kuka tahansa voi lahjoittaa ruokaa, joka muuten olisi vaarassa joutua hävikkiin. Konseptia kokeiltiin ensin kolmella helsinkiläisellä nuorisotalolla ja nykyisellään hävikkiruokaa hyödyntävät jo parikymmentä nuorisotaloa eri puolilla Helsinkiä ja Espoota. 24 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Parasta ennen -päiväyksen ylittäneet leivät toimitetaan HOK-Elannossa ensisijaisesti erilaisille ruoka-aputoimijoille. vsk nautittavaksi. Samaan keräysautoon päätyy viikoittain vanhentuneiden leipien ohella myös myymälöissä Kaupan aukioloaikojen vapautuminen on osaltaan vähentänyt hävikkiä, kun kysyntä jakautuu nykyisin tasaisemmin eri päiville eivätkä juhlapyhät tuo taukoja myyntiin. Kuva: Nina Kaverinen, S-kuvapankki.. Se osa hävikkiin kirjautusta leivästä, mitä ruoka-aputoimijat eivät ota vastaan, voidaan hyödyntää bioetanolin ja rehun raaka-aineena. Tämän vuonna 2009 käynnistyneen erilliskerätyn hävikkileivän lopputuotteena syntyy bioetanolia ja eläinrehua. Kuka tahansa halukas voi myös noutaa KERU-kaapista sinne lahjoitettua ruokaa
vsk toimivien leipomoiden kuivatut taikinahävikit. Myymälöissä syntyvää ruokahävikkiä hyödynnetään ensi sijaisesti ruoka-apuna. Leipähävikki päätyy St1:n Vantaan ja Lahden Etanolix®-laitoksiin käsiteltäviksi. Tämän jälkeen leivät murskataan ja syntyneeseen leipämassaan lisätään vettä ja hiivaa, ja käymisprosessin lopputuotteena syntyy 85-prosenttista etanolia. Jotta tämä tuotantoeläimille päätyvä rehu ei sisältäisi eläinperäistä raaka-ainetta, ei myymälässä olevaan leipäkeräysastiaan saa laittaa mitään eläinperäistä leipomotuotetta, kuten lihapiirakoita tai -pasteijoita. 25 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Edellisenä vuonna vertailukelpoinen luku oli 2,01 %. Valmistusprosessin sivutuotteena syntyy proteiinipitoista liuosrehua sikatiloille. Kaupalla on yhteistyökumppaneinaan satoja ruoka-apua jakavia järjestöjä, jotka järjestävät kaupalta saamansa ruuan turvin monenlaista toimintaa leipäjonoista yhteisöruokailuihin. Etanoli väkevöidään St1:n absolutointilaitoksessa Haminassa 99,8-prosenttiseksi. V uonna 2017 Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) jäsenyritysten myymälöissä ja niitä palvelevassa kaupan omassa logistiikassa hävikiksi päätyi 1,87 % elintarvikkeista. Leivistä erotellaan aluksi muovipussit sekä sulkijat. Hävikkilukuun on laskettu myynnistä esimerkiksi myyntiajan loppumisen, laadun heikkenemisen tai pakkausten rikkoutumisen takia poistetut elintarvikkeet sekä ruoka-apuun menevät elintarvikkeet. PTY on julkaissut Elintarvikeasiantuntija Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry Kaupan yhtenäiset ohjeet ruoka-apuyhteistyöhön Ruokahävikin vähentäminen on päivittäistavarakaupalle tärkeä tavoite ja osa jokapäiväistä työtä myymälöissä. Kiertotaloutta tässä tukee osaltaan se, että hävikkileivät keräävä Remeon keräysauto kulkee leipäjätteestä tuotetulla RED 95 -etanolidieselillä. Tätä ohjetta valvotaan niin myymälän kuin vastaanottavan laitoksenkin toimesta. Kaupoilla on monta keinoa vähentää tehokkaasti ruokahävikkiä: ammattitaitoinen henkilökunta, alennetuilla hinnoilla myynti ennen viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -päivää, sähköiset ennusteja tilausjärjestelmät sekä hyvät logistiikkaratkaisut.
• Kauppa edellyttää ruoka-aputoimijalta sitoumuksen siitä, että se on tutustunut Eviran ruokaapuohjeeseen ja noudattaa sitä mm. • Ruoka-aputoimija toimittaa kaupalle kuvauksen toiminnastaan ja vakuutuksen siitä, ettei kaupan lahjoittamaa ruoka-apua hyödynnetä liiketoiminnassa, ellei asiasta ole erikseen sovittu kaupan kanssa. Lähde: PTY.. • Kun ruoka-aputoimija ottaa vastaan ja tarkastaa elintarvikkeen, se vastaa elintarviketurvallisuudesta tämän jälkeen. • Kauppa vastaa, että sen ruoka-avuksi luovuttamat tuotteet ovat luovutushetkellä elintarvikekelpoisia. • Ruoka-aputoimija noutaa elintarvikkeet myymälästä sovitusti. 26 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Kauppa kuitenkin päättää, kuinka monta yhteistyökumppania se tarvitsee. Suosituksessa kerrotaan Eviran ruoka-apuohjeeseen perustuen pelisäännöistä, joiden mukaan myymälät tekevät yhteistyötä ruoka-apujärjestöjen kanssa. Ruoka-apuyhteistyön pelisäännöt • Kauppa noudattaa Eviran ruoka-apuohjetta ja vastaa keinoista, joilla hävikkiä hallitaan. Selkeiden pelisääntöjen avulla ruoka-apu saadaan perille tehokkaasti ja turvallisesti. vsk tänä syksynä uuden suosituksensa ruokahävikin hallinnasta myymälöissä. omavalvontasuunnitelman ja vaadittujen viranomaisilmoitusten osalta. PTY:n suosituksessa ohjeistetaan lisäksi päiväysmerkintöjen käytöstä sekä jäteastiaan päätyvien elintarvikkeiden elintarvikekäytön estämisestä. • Kauppa tekee yhteistyötä ruoka-aputoimijoiden kanssa, jos se on mahdollista ruoka-avun määrän ja logistiikan käytännön järjestelyjen puitteissa. • Tietosuoja-asetuksen puitteissa kauppa ylläpitää tietoja ruoka-aputoimijoista, joille sen myymälöistä lahjoitetaan ruoka-apuun meneviä elintarvikkeita. • Kauppa ei sitoudu lahjoittamaan tiettyä määrää ruokaa, koska se pyrkii hankkimaan tuotteita myyntiä vastaavasti. • Kauppa tekee yhteistyötä niiden ruoka-aputoimijoiden kanssa, jotka noudattavat näitä ohjeita
Kuivatuotteiden tarjonta riippuu lahjoituksista. Tuotteiden parasta ennen päivä on lähestymässä tai ne ovat muuten kakkoslaatua. Hävikkiruokakuljetukset tehdään täyssähkökäyttöisellä Nissan e-NV200-pakettiautolla. Kirkon Ulkomaanavun WeFood-kauppa perustuu tanskalaisen sisarjärjestön konseptiin. WeFoodin konseptiin sopivasti myös myymälän kalustuksessa on käytetty pääosin kierrätettyjä materiaaleja. Hävikkiä voi vähentää monella tapaa", Hukkanen kannustaa. vsk Suomen ensimmäinen hävikkiruokamyymälä WeFood avautui syyskuussa kauppakeskus REDIin Helsinkiin. Kaikki elintarvikkeet ovat myytäessä syöntikelpoisia. "Käynnistimme WeFood-hankkeen joukkorahoituksen keväällä 2017. WeFood-kauppa toimii yhteistyöllä WeFood-myymälässä myydään lahjoituksena saatuja tuotteita, jotka muuten olisivat päätyneet hävikkiin. Jokainen WeFood-kaupasta ostettu tuote on teko ympäristön säästämiseksi. Haluamme vähentää ruokahävikkiä ja samalla tuoda keskusteluun hävikkiin liittyvän ympäristönäkökulman", Else Hukkanen kertoo. Ruoantuotanto on merkittävä kuormittaja ympäristölle ja sen vuoksi hävikin minimointi kannattaa. WeFood haastaa kuluttajia laittamaan ruokaa niistä aineksista joita on tarjolla. Kirkon ulkomaanapu Nyt vähennetään ruokahävikkiä uudella konseptilla – Suomen ensimmäinen hävikkiruokamyymälä on auki. Nyt meillä on koossa yhteistyökumppaneita ja olemme saaneet mukaan paljon osaamista vapaaehtoistemme avulla. Teemme yhteistyötä sellaisten toimijoiden kanssa, joilla ei vielä ole ratkaisua syntyvälle hävikille tai osalle siitä", kertoo Else Hukkanen. "Ilmastonmuutoksen hidastaminen on kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun näkökulmasta ydinkysymys. Samalla tavalla kotona voi välillä tehdä ruokaa siitä mitä kaapissa sattuu olemaan. WeFoodin yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Apetit, Meira, SamuFoods, Arvid Nordquist, Kaslink, Heinon Tukku, Ruohonjuuri, K-Market Sörnäistenniemi, Iittala ja Ecolink. "Tavoitteenamme on, että joka päivä myynnissä on tuoreita vihanneksia, hedelmiä ja leipää. "Hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa ja siksi sen vähentämiseen tarvitaan monenlaisia toimia. Tällä kokoonpanolla oli hyvä avata hävikkiruokakauppa", hehkuttaa hankkeen projektipäällikkö Else Hukkanen. 27 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Sähköauton latauspalvelut tarjoaa Virta
Projektin tavoitteena on mallintaa verkostomainen ruoka-apua kehittävä toiminta, jotta sitä voidaan paikallisesti soveltaa muuallakin. Yksi projektin tuloksista on verkottuminen muiden valtakunnallisten tahojen kanssa, jotka kehittävät nekin ruoka-apua. Ihanneyhteiskunnassa ruoka-apua ei olisi ollenkaan, mutta kun sitä ilmiselvästi tarvitaan edelleen, mikään ei estä sitä kehittämästä paremmin ihmisten tarpeisiin vastaavaksi.. Toimintakäsikirja mallintaa Yhteisen pöydän Toimintakäsikirja on rakentunut soveltaen Euroopan laatupalkintomallin periaatteita, joita seuraten kuvataan organisaation toiminta ja tutkitaan, ovatko organisaatiossa olemassa olevat menettelytavat riittävät toimintaan nähden, onko menettelytapoja arvioitu, kehitetty ja niistä opittu sekä kehitetäänkö toimintaa jatkuvasti. Toimintakäsikirja jakaantuu kolmeen osaan. Toinen osa selittää Yhteisen pöydän Hanna Kuisma Yhteisen pöydän ja Sitran projektin päällikkö Ruoka-apukin kehittyy yhteisvoimin Sitra ja Vantaan Yhteinen pöytä aloittivat joulukuussa 2017 puolitoistavuotisen projektin Yhteisen pöydän onnistuneen toimintamallin levittämiseksi. 28 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. vsk S itra julkaisi syksyllä 2016 maailman ensimmäisen kiertotalouden tiekartan, jonka tavoitteena on johtaa Suomi kiertotalouden globaaliksi edelläkävijäksi. Projektissa on neljä osiota: Yhteisen pöydän toiminnanohjauksen käsikirjan kokoaminen, vaikuttavuusarviointi vantaalaisessa ruoka-avun verkostossa, uusi kampanjailme ja kumppanihaku konsultaatioineen. Ensimmäisessä osassa avataan, miten Yhteinen pöytä rakennettiin Vantaalla. Yhtenä tiekartan kestävän ruokajärjestelmän painopisteistä on Yhteisen pöydän toimintamallin levittäminen muille alueille ruokahävikin vähentämiseksi ja ruokaavun saajien hyvinvoinnin ja toimijuuden lisäämiseksi
Ulkona jonottaminen ei ole ihmisten kunnioittavaa kohtelua. Vantaan kaupunki ja Vantaan seurakuntayhtymä hallinnoivat ja rahoittavat ruoka-avun kehittämisen mallia, jota tehdään yhdessä ruoka-avun verkoston kanssa. Cable-yhteisövalmennuksilla, auditointikeskusteluilla ja työpajoilla. 29 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. • Kootkaa työryhmä luomaan kehittämisen strategia ja malli, yksin se ei synny. vsk nykyisen toiminnan kuvaamalla Yhteisen pöydän toiminnanohjausjärjestelmän, joka perustuu ISO9000-laatujärjestelmä-standardiin. • Varmistakaa riittävä rahoitus ja riittävät tilat keskitetyn hävikin logistiikan luo miseksi. Yhteisen pöydän tavoitteena on päästä eroon vantaalaisista ulkoleipäjonoista ja kehittää ruoka-apua siten, että ihminen tulee kohdatuksi kokonaisvaltaisesti ja kunnioittavasti. • Kuunnelkaa tarkasti ja uskaltautukaa vuorovaikutukseen luottamuksen rakentamiseksi ja yhteisen näkemyksen aikaansaamiseksi. Kaikki halukkaat vantaalaiset ruoka-avun jakajatahot ja iso osa heidän asiakkaistaan on mukana kehittämässä mallia. • Oikaiskaa väärinymmärryksiä, kohdatkaa pelkoja ja toimikaa itse rakentavasti; kenenkään työstään saamaa kunniaa ei saa viedä. • Varmistakaa riittävä määrä työntekijöitä. Siinä tiivistetään Yhteisen pöydän mallin rakentamisessa saadut kokemukset opiksi siitä, miten vastaava malli voidaan rakentaa muualle. yhdistykset, kaupungin asukastilat ja seurakunnat. • Tunnistakaa tärkeät vaikuttajat, sitouttakaa johtoa ja luottamushenkilöitä. Mikä on Vantaan Yhteinen pöytä?. Yhteisen pöydän mallin mukaisen toiminnan rakentaminen kuvataan kolmannessa osassa. • MUISTA: tämä kaikki vie aikaa. Tässä tuodaan esille niitä olennaisia asioita, joihin Yhteisen pöydän kaltaista mallia toteutettaessa on otettava kantaa ja joihin täytyy olla olemassa jokin yhdessä sovittu käytäntö. Yhteisen pöydän kaltaisen toiminnan kehittämisen askeleet 1–10 pähkinänkuoressa: • Tunnistakaa tärkeät sidosryhmät, kootkaa heidät yhteen ja selvittäkää odotukset ja tarpeet. • Luokaa vuoropuhelua, kehittäkää yhdessä, fasilitoikaa ja valmentakaa yhteisöllisyyteen – älkää unohtako juhlia onnistumisia yhdessä. Uudenlaista toimintakulttuuria ja verkostoa ruoka-avun kentälle on rakennettu vuodesta 2013 alkaen työpajojen, keskustelujen ja haastattelujen avulla. • Kokeilkaa rohkeasti, tehkää pilotteja, älkää pelätkö epäonnistumisia. Hävikin kuljetuksesta verkostoon vastaa kaupungin perustama, pitkäaikaistyöttömiä ja vapaaehtoisia työllistävä hävikkiterminaali. Toimintamallissa ei pyritä eroon ruoka-avun kassijaosta eikä korvaamaan niitä pelkästään yhteisölounailla vaan alueellisesti mahdollisimman monipuoliseen ruoka-avun jakoon, jossa jokainen ruoka-aputoimija jakaa hävikin paikallisesti sopivalla tavalla. Vantaalaiseen verkostoon kuuluu noin 35 ruokahävikin lahjoittajaa (kaupat, elintarviketehtaat ja tukut) ja noin 65 ruoka-apua monipuolisesti jakavaa tahoa eli mm. Tästä kaikesta hyötyvät viikoittain tuhannet vantaalaiset. • Rakentakaa toimiva logistiikka yhdessä verkoston kanssa, hyödyntäkää olemassa olevaa. Yhteisessä pöydässä yhteisöllinen ja omaehtoista toimijuutta tukeva ruoka-aputoiminta yhdistyy hävikkiruoan keskitettyyn ja laadukkaaseen jakeluun. Yhteisen pöydän yhteisötyö on ruoka-avun yhteiskehittämistä mm
Verkostokyselyn ja haastattelujen mukaan verkosto hyötyy Yhteisestä pöydästä eniten seuraavasti: • Yhteisen pöydän kautta verkosto saa lisää ilmaista hävikkiä. 30 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. • Oman toiminnan kehittämiseen saatavilla oleva tuki on tärkeää. yhteisöruokailuissa ilmenevää yhteisöllisyyttä tärkeänä. Ruoka-avun saajat ovat kokeneet yhteisöllisen ruoka-avun muodostaneen ja tiivistäneen yhteisöjä sekä vahvistaneen inhimillistä kohtaamista ja kohtelua. Kuva: Jani Laukkanen.. Lisäksi haastateltiin ruoka-avun vastaanottajia. Hyvinvointija sosiaaliset vaikutukset ovat keskeisessä ja merkittävässä roolissa kun tarkastellaan Yhteisen pöydän vahvuuksia suhteessa muihin ruoka-avun jakamisen malleihin. • Yhteiset tapahtumat ovat monelle merkityksellinen tapa vahvistaa verkostoa. • Ruoka-avun verkostosta saatava vertaistuki ja kontaktit ovat hyödyllisiä. Taloudellisista ja ekologisista vaikutuksista todettiin, että yhden toimijan organisoima keskitetty logistiikka säästää henkilöstöresursseja ja aikaa, pienentää jaettavan ruoan kustannuksia ja ruokahävikin pääYhteisen pöydän hävikkiterminaalin henkilöstö keväällä 2018. Työllistämistoiminta vahvistaa tukityöllistettyjen toimijuutta ja auttaa näitä konkreettisesti takaisin työelämään. • Haastatelluista ruoka-avun vastaanottajista 23/27 pitää mm. vsk Yhteisen pöydän hyödyt verkostolle Vaikuttavuusarvioinnin osana tehtiin kysely kaikille vantaalaisille ruoka-apua jakaville toimijoille (yhteensä 66 yhteyshenkilöä, vastauksia saatiin 29 kpl). • Hävikkiruoka toimitetaan suoraan ovelle ilmaiseksi. Tämän saman ovat havainneet myös diakoniatyön ammattilaiset
Verkostovaikutuksista todettiin, että eri ruoka-apua jakavilla toimijoilla on Yhteisen pöydän verkoston myötä kanava, joka tarjoaa mahdollisuuden keskinäiseen verkostoitumiseen ja vertaistukeen. Hyviä käytäntöjä on jaettu verkoston toimijoiden kesken, mikä on ratkaissut toiminnassa kohdattuja haasteita sekä parantanut ruoka-avun konkreettista organisointia. olemaan pääkaupunkiseudun yhteistyö. Samaan aikaan on toimittu yhdessä Ruoka-apuyhdistysten liiton (RAYL) jäsenjärjestöjen kanssa. Kaikkien kolmen hankkeen tavoitteena on kehittää ruoka-apua yhteisöllisempään, osallisuutta ja toimijuutta tukevampaan suuntaan, jossa hävikkiruoan hyötykäytöllä on iso rooli. Helsinki miettii vielä oman mallinsa muotoa ja siinä olennaisena osana tulee Tulosten julkistaminen Yhteisen pöydän ja Sitran projektin tuotosten (toimintakäsikirja ja vaikuttavuusarviointi) ja kampanjailmeen julkistamistilaisuus pidettiin tiistaina 11.12. Yhteisöruokailu tuo parhaimmillaan yhteen ihmisiä eri yhteiskuntaluokista, mikä vähentää eri ryhmien välillä vallitsevaa eriarvoisuuden tunnetta. Valtakunnallinen yhteistyö Yhteisen pöydän mallin soveltamisesta kiinnostuneita alueita on noin 20. Lisäksi Yhteisen pöydän ja Sitran projekti on tämän vuoden tehnyt tiivistä yhteistyötä sosiaalija terveysministeriön yhden kärkihankkeen, Yhteisen keittiön, ja Sininauhaliiton valtakunnallisen ESR-hankkeen, Ruokajonosta osallisuuteen, kanssa. Tavoitteena on siis luoda paikallisesti sopiva yhteisen kehittämisen malli juuri siihen ruoka-avun kenttään, joka alueilla on tällä hetkellä. 31 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Kuva: Jani Laukkanen.. Yhdessä on jaettu alueellista tietämystä ja kehittämisideoita ja pidetty työpajoja ruoka-avun kehittämiseksi alueilla. Järvenpää, Helsinki, Tampere, Turku, Lahti ja Hämeenlinna ovat joko allekirjoittaneet kumppanuuteen vaadittavan toteuttamissuunnitelman tai ovat sitä juuri tekemässä. Projekti jatkuu vielä tämän jälkeen puoli vuotta kumppanityön merkeissä. vsk tyminen hyötykäyttöön pienentää biojätekuormaa. klo 10 Yhteisen pöydän hävikkiterminaalilla (Hosantie 2, Vantaa). Joulutunnelmia Yhteisen pöydän hävikkiterminaalilla vuonna 2017
Matkailukohteiden ruokahävikin ja biojätteen erilliskeräys on vielä osin puutteellista eikä ravinteita saada hyödynnettyä takaisin kiertoon. 32 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on ruokahävikin vähentäminen kolmanneksella Saaristomeren isoissa matkailukohteissa Seilissä ja Örössä. Hankkeessa etsitäänkin kestäviä ratkaisuja, joilla voidaan välttää resurssien tuhlaus. RuokahäviProjektipäällikkö Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus Annos puhtaampaa Saaristomerta – huomio ruokahävikkiin SaaRa -hankkeen tavoitteena on vähentää Saaristomeren matkailukohteiden Seilin ja Örön ravintolapalveluiden ruokahävikkiä. Ruokahävikin yhteys rehevöitymiseen monelle vieras Kaikesta kulutuksen rehevöittävästä vaikutuksesta 50 % syntyy nimenomaan ruoan kulutuksesta (Elintarvikealan ympäristövastuun taustaraportti, Virtanen ym. Tästä huolimatta ruoan kulutuksen ja ennen kaikkea ruokahävikin yhteys vesistöjen rehevöitymiseen on monelle kuluttajalle vieras. Lisäksi kehitetään biojätteen kompostointia ja kompostimullan hyödyntämistä pilottikohteissa.. vsk R avinnekiertoa Saaristomeren matkailukohteissa – SaaRa -hanke on Ympäristöministeriön rahoittama hallituksen kärkihanke, jota toteutetaan 1.11.2017–31.10.2019. Kuluttajaselvityksen mukaan 68 % kuluttajista ei tiedosta ruokahävikin ja rehevöitymisen välistä yhteyttä (Turun yliopiston Brahea-keskus 2017). 2009). Kuluttajat ovat kuitenkin huolestuneita vesistöjen tilasta (92 % vastaajista) sekä syntyvän ruokahävikin määrästä (88 % vastaajista). Pilottikohteissa kehitetään ruokahävikin kompostointia ja ennen kaikkea ravinnerikkaan kompostimullan hyödyntämistä tuotteistetuin keinoin
Maahan päätyvät ravinteet huuhtoutuvat sadeveden mukana vesistöihin, mikä kiihdyttää rehevöitymistä. Erityisesti herkissä saaristokohteissa, joissa meriluonto on herkkää, tulisi välttää ruokahävikkiä. Toiseksi biojätteen keräys-, lajitteluja käsittelyprosessit ovat vielä osittain puutteellisia, minkä vuoksi ruokahävikin sisältämiä ravinteita ei saada takaisin kiertoon hyödynnettäviksi. 33 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Jokaiseen ruoka-annokseen käytetään suuri määrä energiaa ja lannoitteita sekä ihmisten työaikaa ja rahaa. Kuva 1. Kuva 2. Ruokahävikin, ravinteiden kierron ja rehevöitymisen välistä yhteyttä avattiin matkailijoille. Jos ruokaa heitetään roskiin, ovat kaikki sen tuottamisesta aiheutuneet ympäristövaikutukset syntyneet turhaan. Yli puolet matkailijoista (58 %) on kokenut sinilevän vaikuttaneen negatiivisesti vapaa-ajan viettoon saaristossa (Kuluttajakysely, Turun yliopiston Brahea-keskus 2017).. Vesistöjen rehevöityminen puolestaan johtaa runsaiden leväesiintymien yleistymiseen, muutoksiin eliöyhteisöissä sekä pohjien happikatoon. Ensimmäiseksi ruoan tuotannolla, valmistamisella ja kuljetuksilla on mittavat ympäristövaikutukset muun muassa vesistöjen rehevöitymiseen sekä kasvihuonepäästöjen syntymiseen. Matkailijoiden omien valintojen ja kulutuskäyttäytymisen merkitys vesistöjen hyvinvointiin on merkittävä. vsk kin ja rehevöitymisen yhteyden avaamiselle on siis huutava tarve. Asiayhteyttä lähdettiin avaamaan kuvan 1 kuviolla. Tämä yhtälö on monelle kuluttajalle helpompi ymmärtää kuin seuraavaksi käsiteltävä biojätteen keräyksen ja käsittelyn aiheuttama mahdollinen ravinnehuuhtouma. Elintarvikkeiden hankinta ja toisaalta jätteiden käsittely saaristossa on haasteellista ja kuormittaa turhaan ympäristöä
34 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Tämän vuoksi varastoissa on oltava jonkinlainen elintarvikepuskuri, joka mahdollistaa tilanteiden nopean muuttumisen, saarissa kun ei lyhyellä varoitusajalla saada täydennettyä elintarvikehankintoja kuten mantereella. Kuva: VisitÖrö.. Jotta hankkeen pilottiravintoloissa syntyvään ruokahävikkiin päästiin paremmin kiinni, aloitettiin ruokahävikin seuranta kohteissa. Ravintolapalvelut ja ruoka on keskeinen osa matkailun elämystä. Jotta tavoitteessa onnistuttiin, tuli seuranta rakentaa osaksi keittiön rutiineja ja ennen kaikkea johtamisjärjestelmää. Syömäkelpoisen ja syömäkelvottoman ruokahävikin erilleen keräykseen ja seurantaan tulee jatkossa panostaa enemmän, sillä kesällä 2018 ei pystytty tarkalleen selvittämään näiden eri jakeiden osuutta kokonaisbiojätemäärästä. Lisäksi tieto siitä, kuinka moni matkailijoista käyttää ravintolapalveluita vierailunsa aikana, on vaikea tehtävä selvittää etukäteen. Ennakoimattomuus aiheuttaa myös nopeasti vaihtuvia työtilanteita henkilökunnalle, jolloin huomion kiinnittäminen työskentelytapoihin, joissa hyödynnettäisiin raakaaineet ja ylijäämäruoka mahdollisimman tarkkaan, kärsii väkisinkin. Ydinsesonki asettuu juhannuksesta heinäkuun loppuun. Pahimmillaan tieto saareen saapuvien asiakkaiden määrästä varmistuu siinä vaiheessa kun yhteysalus lähtee satamasta kohteeseen. Selkeästi isoin haaste saariston ravintolapalveluissa onkin asiakasmäärien ennakoimattomuus ja tätä kautta elintarvikkeiden menekin arviointi. Lisäksi kohteissa on majoittumismahdollisuus. Tulos Kuva 3. Syntynyt biojäte siis punnittiin. Ruokahävikin vähentäminen ja huomion kiinnittäminen ravinteiden kiertoon on tärkeällä sijalla Saaristomeren matkailukohteissa, joissa meriympäristö on herkkää. Kokonaisbiojätemäärä vaihteli kohteissa 25–50 kiloon päivässä. Kohteiden kävijämäärät ovat jatkuvassa nousussa. Örössä kävijöitä on noin 30 000 ja Seilissä noin 15 000 vuodessa. Ruokahävikin syntyminen on ympäristövaikutusten lisäksi myös taloudellisesti kestämätöntä. Elintarvikehankinnat on tilattava saariin hyvissä ajoin etukäteen. Yksityisveneilijöiden arviointi on vieläkin vaikeampaa. Sekä Seiliin että Öröseen on mahdollista päästä niin yhteysaluksilla kuin omalla veneellä. Seurannan käyttöönottoa varten tarvittiin koko henkilökunnan sitoutuminen sekä salin että keittiön puolelta. vsk Ruokahävikin vähentäminen Saaristomeren matkailukohteissa Saariston matkailukohteet toimivat sesonkiluonteisesti. Tavoitteena oli syntyvän biojätteen erilliskerääminen ja punnitseminen kohteissa päivittäin
Hienointa olisi, jos kompostimultaa voitaisiin hyödyntää ravintolan kasvitarhassa, mutta lainsäädäntö on vielä tässä kohtaa joustamaton. vsk kirjattiin muistiin keittiön seinällä olevaan seurantataulukkoon, jonka jälkeen biojäteastia tyhjennettiin keittiöhenkilökunnan toimesta kompostiin (joko tavallinen lämpökompostori tai teollisuuskompostori). Syntynyt biojäte kompostoidaan pilottikohteissa. Seilissä käytössä on Biolanin lämpökompostoreita, mutta Örössä on näiden lisäksi Solotopin laitoskompostori, joka sijaitsee ravintolan keittiössä. Asiakkaat arvostavat sitä, että matkailukohteet nostavat vastuullisen matkailun yhdeksi kärkiajatuksekseen. Näin ravinteet saataisiin aidosti ruokaketjun sisällä takaisin kiertoon. Kuluttajista 85 % kokee, että ruokahävikin ehkäisyn tulisi olla jokaisen velvollisuus (Turun yliopiston Brahea-keskus 2017). Ravinteikas kompostimulta pystytään hyödyntämään kohteissa vaihtelevasti esimerkiksi nurmikon maanparannusaineena. Ruokahävikin ennaltaehkäisy ja syntyvän biojätteen paikallinen käsittely ja hyödyntäminen ovat kestävämpi ratkaisu ravinteiden kierron näkökulmasta. Kuva on Seilin biojäteasemalta.. 35 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Kompostimullasta tehdään ravinneanalyysit, jotta pystytään optimoimaan viherrakentamiseen tarvittavien ravinteiden määrä eivätkä ravinteet huuhtoudu sadevesien mukana vesistöön. Biojäte on painavaa jätettä, jonka kuljettaminen pois saaresta mantereelle jatkokäsittelyä varten on kallista. Vastuullisen matkailun kehittäminen on keskeistä Saaristomeren matkailukohteissa. Tämän vuoksi biojätteen paikallinen käsittely kohteessa esimerkiksi kompostoinnin avulla on sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta viisasta. Tämä rohkaisee matKuva 4. Olisiko syytä tarkastella lainsäädäntöä uusin silmin ja miettiä miten biojätteestä muodostuvaa kompostimultaa voitaisiin hyödyntää ravintolan kasvisten viljelyssä
vsk kailuyrityksiä nostamaan teemaa enemmän esille myös asiakkaiden suuntaan. Hanke toteutetaan osana hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta. yhteiset keskusteluja infotilaisuudet) 2) biojätteenseurantajamittaaminen(syömäkelpoinenjasyömäkelvotonerikseen) 3) ruokalistasuunnittelujaelintarvikehankinnat?raaka-aineidenkierronsuunnittelu etukäteen 4) buffet-linjastonvalikoimapienemmäksi?onkovaihtaminenlautasannoksiinmahdollista. Voittajille ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti ja voittajien nimet julkaistaan Elintarvike ja Terveys-lehdessä 1/2019 elintar vikejat erveys .fi Puhtaa mman huomi sen ääni. twitter @annospuhtaampaa facebook https://www.facebook.com/ annospuhtaampaa/ http://annospuhtaampaa.fi/ TOP 5 vinkit saariston matkailukohteen ruokahävikin vähentämiseksi 1) yrityksen johdon ja henkilökunnan sitouttaminen (mm. Hankkeen osarahoittajana toimii Centrum Balticum -säätiö/Saaristomeren Suojelurahasto. 36 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Vuonna 2019 SaaRa -hankkeessa tullaan keskittymään syömäkelvottoman ja syömäkelpoisen ruokahävikin erillisseurantaan, ruokahävikin tuotteistamiseen, kompostimullan hyötykäytön monipuolistamiseen sekä asiakasmäärien ennakoitavuuden parantamiseen. Kilpailu löytyy verkkosivultamme www.ymparistojaterveys.fi klikkaamalla etusivun banneria PARAS KANSI. Seuraa hankkeen tapahtumia sosiaalisessa mediassa ja blogissa tai ota yhteyttä, niin kerromme mielellämme lisää. Hyvä lehden lukijamme, Nyt on Elintarvike ja Terveys-lehden Valitse vuoden paras kansi 2018 -kilpailun aika! Osallistumalla ja vastaamalla kysymyksiin 31.1.2019 mennessä olet mukana Narurepun (3 kpl) arvonnassa. Ympäristöministeriö rahoittaa SaaRa -hanketta ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. 5) asiakasviestintäkohteissa?miksijokaisenkulutuskäyttäytymiselläonmerkitystä. Hanketta toteuttaa Turun yliopiston Brahea-keskus ja Pidä Saaristo Siistinä ry
Kuva: Markku Saiha ja Suomen Ammattikalastajaliitto ry (SAKL).. Sertifiointiprosessin aikana silakan ja kilohailin kalastuksessa havaittiin useita vahvuuksia. Itämeren rannikkovaltiot tarkkailevat silakan ja kilohailin kantoja jatkuvasti ja myös kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES arvioi ne vuosittain. 37 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Kalastustoiminta sai hyvät arvosanat kaikilla kolmella MSC:n kestävän kalastuksen osa-alueella. ”MSC-sertifiointi vaikuttaa kaupallisen kalastuksen kehitykseen positiivisesti ja sillä myös mahdollistetaan kalastustoiminnan jatkuvat parannukset”, lisää MSC Suomen kalastusasiantuntija Janne Posti. vsk Silakan ja kilohailin troolija rysäkalastus on 25.6.2018 saavuttanut ensimmäisenä Suomessa MSC:n kestävän kalastuksen sertifikaatin. MSC:n sertifiointiohjelma tunnustetaan myös tärkeäksi instrumentiksi kestävän kalastuksen edistämisessä ja vastuullisten toimitusketjujen luomisessa YK:n Agenda2030:n kestävän kehityksen tavoitteissa. Suomen Ammattikalastajaliiton (SAKL) hallinnoima prosessi kesti kokonaisuudessaan noin vuoden. Kuitenkin ainoastaan Suomen Ammattikalastajaliittoon kuuluvat silakan ja kilohailin kalastajat voivat myydä saaliinsa MSC-sertifioituna, joten MSC-merkityn kalan osuus kokonaissaalista on hieman yli 70 %. Vastuullisesti pyydettyjen MSC-sertifioitujen raakaaineiden kysyntä on yleisessä kasvussa niin elintarvikkeiksi, kuin myös kalajauhon raaka-aineeksi”, toteaa Suomen Ammattikalastajaliiton (SAKL) toimitusjohtaja Kim Jordas. Arvioinnin suoritti Acoura Marine -sertifiointilaitos ja arvioinnissa tutkittiin silakkaja kilohailikantojen tilaa, kalastuksen ympäristövaikutuksia ja hallinnointia. SAKL / MSC Suomen ensimmäinen MSC:n kestävän kalastuksen sertifikaatti Itämeren silakan ja kilohailin kalastukselle Silakan pyyntiä Merikarvialla. Marine Stewardship Council (MSC) hallinnoi maailman johtavaa ympäristömerkintäohjelmaa vastuulliselle kalastukselle ja kalatuotteiden jäljitettävyydelle. SAKL on tehnyt yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja ELY-keskuksen kanssa toimintasuunnitelman, jonka avulla toteutetaan saaliskoostumuksen tarkempi seuranta seuraavan viiden vuoden aikana, jonka MSC-sertifikaatti on voimassa. ”Silakka ja kilohaili ovat Suomen kaupallisesti tärkeimmät kalalajit ja on hienoa, että ensimmäinen MSC-sertifiointiprosessi toteutettiin onnistuneesti. Tämän seurauksena kaikki kalastuksen kohteena olevat kalakannat todettiin olevan kestävällä tasolla. Silakan ja kilohailin kalastuksen sertifioinnin johdosta noin 95 % Suomen merialueen saalista täyttää MSC-sertifikaatin kriteerit
Vastuullisuuden kehittäminen vaatii yhteistyötä ja sen tuloksena yhteistä määrittelyrakennetta, mutta arviointia tulisi tehdä puolueettomien asiantuntijatahojen toimesta, tiiviissä yhteistyössä ketjujen toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.. Niiden tulee olla integroitavissa kestävän kehityksen tavoitteisiin. Sisällöllisesti vastuullisuus liitetään usein kestävään kehitykseen siten, että vastuullisuuden vaikuttavuus mielletään kestävän kehityksen edistymisenä. Kullekin elintarvikealatoimialalle tulisi kehittää omat koko tuotantoketkun kattavat vertailukelpoiset vastuullisuuden toiminnalliset kriteerit ja mittarit. 38 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. vsk R uokaketjun vastuullisuus on hyvin laaja ja monitahoinen kokonaisuus, joka on Luken aikaisemmissa tutkimuksissa määritelty seitsemän näkökulman: ympäristön, tuoteturvallisuuden, ravitsemuksen, työhyvinvoinnin, eläinten hyvinvoinnin, paikallisen hyvinvoinnin ja talouden muodostamana arviointikokonaisuutena. Tarvitsemme tietopohjaa tukemaan vastuullisuuden kehittämistä eli yritysvastuutyötä sekä ketjun eri portaiden ja niiden välisiä sekä Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri, tutkija Inkeri Riipi, tutkija Anu Reinikainen, tutkija Tuija Lankia, ryhmäpäällikkö ja tutkija Jaana Kotro, johtaja Sari Forsman-Hugg ja professori Sirpa Kurppa Luonnonvarakeskus (Luke) Konkreettiset mittarit toimialakohtaisen vastuullisuuden mittaamiseen Vastuullisuudesta puhutaan paljon, mutta usein ilman vastuullisuuden perusteellista dokumentaatiota ja perusteltuja kriteereitä. Vastuullisuus pitää siis sisällään sekä ihmisten, eläinten että ympäristön hyvinvoinnin, terveyden ja talouden
lapsityövoiman käyttöön, työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä tasa-arvon toteutumiseen (sukupuoli, palkka jne.), tuotantoeläinten kohteluun ja puhtaan veden saatavuuteen. maankäytönmuutokset, joissa trooppisia metsiä valjastetaan ruoantuotannon käyttöön ja sitä kautta poistetaan hiilinieluja ja uhataan luonnon monimuotoisuutta. Ilmastonmuutoksen vähentäminen ja ravinteiden käyttö ja kierto ovat myös esimerkkejä asioista, joita suomalaisessa ruokaketjussa tulee merkittävästi edelleen kehittää. YK:n SDGt yksi tapa hahmottaa Yksi tapa hahmottaa yrityksen vastuullisuustyön vaikuttavuutta on peilata sitä YK:n Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG:t) ja niiden toteutumiseen. Vastuullisuus ja sen kehittäminen toiminnallistaa pyrkimykset kestävän kehityksen seitsemääntoista tavoitteeseen ja tukee päämääriä, joiden tähtäimenä on ruoantuotannon ja -kulutuksen ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys eli kokonaiskestävyys. Tuotteiden turvallisuudesta tai eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista ei myöskään ole maailmalla aina samanlaisia takeita verrattuna suomalaiseen ruoantuotantoon. Monet globaalin tason haasteista varmistetaan Suomessa lainsäädännön avulla, ja niistä huolehtiminen on meillä itsestäänselvyys. Kestävyyden kannalta globaalina haasteena ovat myös mm. Hävikin vähentämiseen liittyvät konkreettiset aloitteet ovat yksi esimerkki siitä, miten yritykset ovat kehittäneet omaa vastuullista toimintaansa. Vastuullisuuden haasteista ja sisällöstä Vastuullisuusen toiminnan keskeinen, kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvä haaste on ilmastonmuutos, jonka nopeasta etenemisestä olemme kuulleet hälyttäviä ennusteita. Maailmalla jopa lainsäädännön noudattamista tai olemassa olevaa korruptiota voidaan pitää isoina haasteina. Vastuullisesti toimiva yritys minimoi toimintansa ympäristörasituksen ja arvioi erilaisia vastuullisuuteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia etukäteen. läpinäkyvään toimintaan, hyvään henkilöstöpolitiikkaan, kansalaisista ja kuluttajista välittämiseen, resurssitehokkuuteen, tuotteiden koko tuotantoketjun ympäristövaikutusten minimointiin sekä toiminnan kannattavuuden ja kilpailukyvyn jatkuvaan kehittämiseen. Ruokaketjussa haasteena on myös se, etteivät ravinteiden käyttö ja kierto ole tasapainossa vaan aiheuttavat lisäkuormitusta ilmaan ja kuormitusta vesistöille. Vastuullinen yritystoiminta kytkeytyy mm. Globaalissa tarkastelussa vastuullisuuden haasteet liittyvät ilmastonmuutoksen lisäksi mm. Vastuullisuuden sisältö ja painotukset kuitenkin vaihtelevat ja vastuullisuuspuheesta ja sen sisällöstä puuttuu osin konkreettisia tekoja, selkeää dokumentaatiota ja faktoja. Liki kaikki ruokaketjun toimijat Suomessa korostavat toimintansa vastuullisuutta. Suomessa vastuullisuuden toteuttamisen haasteet liittyvät enemmän ketjuyhteistyöhön ja koko arvoketjujen hallintaan, läpinäkyvyyteen, kestävyyden mittaamiseen sekä kuluttajaviestintään ja markkinointiin. 39 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Nälänhätä, ruokaturva, ruoan saatavuuden epätasainen jakautuminen ja ruokahävikki muodostavat oman ison vastuullisuuskysymyksensä. Seitsemäntoista globaalin tavoitteen alla on 169 tarkempaa tavoitetta, joiden pyrkimyksenä on poistaa äärimmäinen köyhyys maa. vsk kuluttajien vastuullisia valintoja. Vastuullisuus kilpailukykytekijä Vastuullisuutta on mahdollista hyödyntää yrityksen kilpailutekijänä, ja monet yritykset jo pyrkivätkin näin tekemään panostamalla vastuullisuustyöhön yli lainsäädännön velvoitteiden
vsk ilmasta ja turvata hyvinvoiva ympäristö kestävällä tavalla. KPMG:n (2018) teettämän kansainvälisen kyselyn mukaan kestävän kehityksen tavoitteiden osalta yritysten tärkeimmiksi tavoitteiksi nousevat ilmastoteot ja ilmasKuva 1. Tavoitteiden ja toimenpiteiden mittaaminen on kuitenkin haasteellista yksittäisen yrityksen, puhumattakaan tuotteiden ja niiden takana olevan koko ketjun näkökulmasta. 40 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.
Suomessa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukset ovat olleet yksi yritysten tavoista kertoa työstä, joka edistää Agenda 2030 tavoitteiden saavuttamista. Monet kansainväliset yritykset kuten esimerkiksi Barilla ja Unilever ja jotkut suomalaisetkin yritykset hyödyntävät viestinnässään kestävän kehityksen tavoitteita (SDG:t) ja pyrkivät osoittamaan toimintansa vaikutukset näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi ruokavalinnoissa tämä tarkoittaa valintoja erilaisten lihatuotteiden, kotimaisen ruoan ja tuontiruoan, eläinperäisten ja kasviperäisten tuotteiden tai eri tuotantotavoilla tuotettujen tuotteiden välillä. Miten vastuullisuutta tulisi tarkastella suomalaisissa ruokaketjuissa ja miten siihen liittyvästä keskustelusta saataisiin konkreettisempaa ja vertailtavampaa. vsk tonmuutoksen hillitseminen (SDG 13), ihmisarvoisen työn ja talouskasvun (SDG 8) sekä terveyden ja hyvinvoinnin (SDG 3) tavoitteet. Tuontiruoan kulutuksella vaikutamme esimerkiksi veden käytTaulukko 1. Ympäristövastuun osa-alueet ja niiden mittarit (Luke/MTT: Vastuullisuus ruokaketjussa – Eväitä johtamiseen, mittaamiseen ja viestintään 2012, opas).. On myös tärkeä ymmärtää, että kotimaisella kulutuksella ja kysynnällä vaikutetaan globaaliin resurssien käyttöön. Toiminnan kehittämisen kannalta eri tuotantoketjujen vastuullisuuden vertailua olennaisempaa on kuitenkin kehittää systemaattisesti kunkin tuotantoketjun vastuullisuutta. 41 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. On ehkä hyvä erottaa ensin ruokaketjun toiminnan vastuullisuus ja vastuulliset kuluttajavalinnat. Näistä jälkimmäinen on haastavampi siinä mielessä, että kuluttajat tekevät valintoja hyvin erilaisilla valintaperusteilla. Ruokaketjun vastuullisuuden mittaaminen ja osoittaminen toimialakohtaisesti Jotta vastuullisuutta voitaisiin arvioida ja mitata vertailukelpoisesti eri tuoteryhmissä, tulisi tarkastella erikseen esimerkiksi maitotuotteiden, naudanlihan, leivän ja kasvihuonevihannesten tuotantoketjujen vastuullisuutta. Olennaista on tunnistaa kuhunkin erityyppiseen ketjuun liittyvät keskeiset vastuullisuuden ulottuvuudet ja mittarit
vsk töön muualla maailmassa. Arvoketjujen tarkastelun ja vaikutusten arvioinnin avulla pystymme kokonaisvaltaisesti tuomaan esiin vastuullisuuteen liittyvät riskikohdat tuotantoketjuissa. Vastuullisen toiminnan arviointi kokonaisuutena ja eri osa-alueiden mittaaminen tekevät tästä haasteellisen. Tätä Taulukko 2. Pisteytys kestävän kehityksen näkökulmasta Paljon on puhuttu siitä, olisiko erilaisten tuotantoketjujen vastuullisuutta mahdollista pisteyttää kestävän kehityksen näkökulmasta. Elinkaariajatteluun pohjautuvat vaikutusten arvioinnin menetelmät kuten ympäristövaikutuksiin keskittyvä LCA ja sosiaalisiin vaikutuksiin keskittyvä SLCA ovat työkaluja arvoketjujen tarkasteluun, joista varsinkin LCA on jatkuvassa käytössä oleva työkalu tuotteiden ympäristövaikutusten ja ympäristösuorituskyvyn arviointiin. Mielenkiinto sosiaalisten vaikutusten arviointiin on noussut viime vuosina osana kestävyyden konseptia. Ympäristövastuun indikaattorit ja niihin liittyvät toimenpiteet (ViljaVastuu-hanke 2016).. Ensimmäiset SLCA case -tutkimukset on nyt toteutettu Luken EU-hankkeessa. 42 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32
Vastuullisuusviestinnän haasteellisuutta lisää se, että käsityksiin vastuullisesta toiminnasta yhdistyy tiedon lisäksi usein vahvoja tunneperäisiä ja eettisiä latauksia. Lisäksi toinen esimerkki tuotantosuuntakohtaisista vastuullisuusindikaattoreista ja niihin pohjautuvista toimenpiteistä on taulukossa 2, johon on koottu eri toimijatahojen ja sidosryhmän yhteisen keskustelun kautta määritellyt viljan alkutuotannon ympäristövastuullisuuden indikaattorit. Viestinnän eräänä tavoitteena on tarjota teemoja ja välineitä yritysten, kuluttajien ja muiden sidosryhmien keskinäiseen vuorovaikutukseen. Viestintä tukee vastuullisen liiketoiminnan kehittämistä. Tämän tuloksena saisimme toimialakohtaiset, kestävän kehityksen mukaiset vastuullisuuskriteerit. Vastuullisuusviestintä on totuudenmukaista, avointa ja kokonaisvaltaista Vastuullisuus on ennen kaikkea tekoja, mutta myös viestinnän rooli on erittäin keskeinen. Esimerkinomainen esitys yleisistä ympäristövastuun osa-alueista ja niiden mittareista löytyy taulukosta 1. Näin vastuullisuus saisi yhdenmukaisen käsitteen, ja toimet ja toimijat tulisivat toimialoillaan vertailukelpoisemmiksi. Tällainen viesti on jo aika selvä, mutta vasta osa vastuullisuuskokonaisuutta. Kuluttajille ja muille sidosryhmille suunnatun vastuullisuusviestinnän tulee olla Kuva 2. 43 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Merkit ohjaavat sekä kuluttajia että yrityksiä Ilmastotoimiin voidaan panostaa kuluttajatuotteissa esimerkiksi tuotekohtaisin hiilija ympäristömerkein, jotka kertovat tuotteen ilmasto/ympäristövaikutuksista verrattuna muihin tuoteryhmän tuotteisiin. Tätä arviointia tulisi tehdä puolueettomien tahojen toimesta, samaan aikaan tiiviissä yhteistyössä ketjun toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Viestinnän tehtävä on myös antaa kuluttajille tietoa vastuullisten ostopäätösten tueksi. Vastuullisuusviestinnän perusperiaate (Luke/MTT: Vastuullisuus ruokaketjussa – Eväitä johtamiseen, mittaamiseen ja viestintään 2012, opas).. Kullekin toimialalle ja niiden tuotantoketjuille olisi mahdollista kehittää omia vastuullisuuden vertailukelpoisia kriteereitä ja mittareita. vsk helpottaa tarkastelun siirtäminen kuhunkin tuotantoketjuun kerrallaan. Merkit ohjaavat tehokkaasti myös ketjun toimijoita vähentämään tuotannosta aiheutuvia ilmastovaikutuksia. Vastuullisuuden mittareiksi voisi muodostua esimerkiksi vaatimuksia ympäristöasioiden hallinnan, tuotteiden laadun, turvallisuuden ja ravitsemuksen sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmista. Tämän vuoksi tiedon tulee olla ymmärrettävää ja helposti saatavilla
Luke tuottaa tietoa vastuullisuuden merkityksestä ja mittareista ruokaketjun eri toimijoille kuten yrityksille, sidosryhmille ja kuluttajille. Vastuullisesti toimivassa ruokaketjussa täytyy yhteiskunnan eri toimijoilla olla tietoa ja ymmärrystä vastuullisista valinnoista ja niiden kerrannaisvaikutuksista. vsk totuudenmukaista, avointa ja kokonaisvaltaista. Lukessa voimme tutkimusja asiantuntijatoiminnallamme edistää ruokaketjun ja ruokavalintojen vastuullisuutta tuottamalla tutkimustietoa vastuullisuuden johtamisen, hallinnan, kehittämisen ja viestinnän tueksi. GREEN WAY IPM – Täydellinen kontrollija torjuntajärjestelmä! Biosidilainsäädännön mukaista jyrsijätorjuntaa. • Trendija vaatimusanalyysit kuuluvat järjestelmään.. Kestävyyttä edistävät elinkaariset tarkastelut tuotekehityksestä tuotannon ja toimitusketjun kehittämiseen sekä kiertotalouden ratkaisuihin ovat vastuullisuustutkimuksen ytimessä. • Tarkastuksia 4-12 kertaa vuodessa kohteen riskiperusteiden mukaisesti. Myös vastuullisen toiminnan epäkohdista ja parannuskohteista viestiminen on olennaista. Tutkittu tieto on edellytys vastuullisten toimenpiteiden ja valintojen tekemiselle. Tästä syystä avoin, vuorovaikutteinen keskustelu ja toisen osapuolen näkökohtien ymmärtäminen tulisi olla kehittämisessä toteutuva toimintatapa. Lisäksi Luke tarjoaa toimijoille tietoa siitä, miten vastuullisuutta voidaan ketjun eri vaiheissa kehittää ja arvioida sekä miten näillä toimilla voidaan edistää kuluttajien vastuullisia valintoja. Yksiin kansiin ja yhden tulkinnan alle vastuullisuutta on kuitenkin mahdoton puristaa, ja toisaalta vastuullisuus on alati ajassa kehittyvä ja kontekstista riippuva asia. 44 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Vastuullisuus ja sen mittarit saattavat vaikuttaa vaikeatajuisilta ja monimutkaisilta, joten viestinnän selkeys ja käytännön esimerkit ovat tärkeitä. Täyttää kaikkien laatujärjestelmien vaatimukset! Kontrollisyötit ulkosisätiloissa Säännölliset tarkastukset, kattava dokumentointi ja raportointi Sähköiset pyydykset ulkosisätiloissa Automaattipyydykset ulkosisätiloissa SOITA JA TIEDUSTELE 02 230 5673 toimisto@antitec.fi WWW.ANTITEC.FI Integroitu biologinen torjuntajärjestelmä • Luo tehokkaasti varmuuden jyrsijäongelman poistamiseen ja pysyvään hallintaan. Lukella tärkeä rooli vastuullisuuden edistämisessä ruokajärjestelmässä Vastuullisuutta kehitetään yhdessä; yritykset, asiantuntijat, tutkimuslaitokset ja sidosryhmät
Kirjan kirjoittajat ovat suomalaisia eturivin tutkijoita. Kirjassa käydään läpi lihan merkitystä suomalaisessa ruokakulttuurissa, lihankulutusta numeroina, lihantuotannon ympäristövaikutuksia, lihan terveellisyyttä, lihan merkitystä Suomen maataloudelle, kuluttajien asenteita, yhteiskunnan keinoja vaikuttaa ruokatottumuksiin, kasvisruokien kehitystyön haasteita sekä hahmotellaan, millainen olisi kasvispainotteisempi Suomi. Ilmastonmuutoksen kiihtyminen on vain terävöittänyt kirjan sanomaa ja haluaisin uskoa, että suurin osa suomalaisista ymmärtää tänä päivänä lihansyönnin vähentämisen olevan yksi olennainen keino ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Sekä ympäristön että terveytemme vuoksi. Tämä kaikki tehdään syyllistämättä ja moniulotteisesti asioita tarkastellen. Kirjassa tuodaan myös esille, että ruoantuotannon kasvihuonekaasupäästöt vaikuttavat ilmastoomme yhtä paljon riippumatta siitä, missä päin maapalloa ne syntyvät. Kaarina Kärnä K I R J A E S I T T E L Y Hanna Mattila (toim.) Vähemmän lihaa – kohti kestävää ruokakulttuuria Gaudeamus 2016, 223 s. Vähentäminen on kaikille mahdollinen vaihtoehto, vegaaniruokavaliota ei sellaiseksi koeta. vsk Vuonna 2016 ilmestynyt Hanna Mattilan toimittama teos ”Vähemmän lihaa – kohti kestävää ruokakulttuuria” on erittäin ajankohtainen. 45 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Kirja maalailee silmiemme eteen kasvispainotteisemman Suomen, jossa kasvikset ja niistä tehdyt jalosteet ovat ottaneet lihan paikan peruselintarvikkeena ja ovat käytettävyydeltään helppoja myös kiireisessä arjessa. Julkiset ruokapalvelut ovat avainasemassa, sillä suuri osa suomalaisista syö lämpimän aterian työpaikan, päiväkodin, oppilaitoksen tai vanhainkodin ruokalassa. ISBN 978-952-495-388-7 Lihansyönnin vähentäminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Urheilukisoissakin tarjotaan grillimakkaran asemesta hernelupiinijalostetta… Vaikka näin, kunhan suomalaisten vuosittainen lihankulutus vajaasta 80 kg:sta vuodessa henkeä kohden saadaan oikeasti laskuun. Yhteiskunta voisi kuitenkin tehdä enemmän kasvispitoisemman Suomen eteen. On ilahduttavaa, että vastakkainasettelu ”liha on murha” versus sekasyöjät on häipynyt taka-alalle, ja nyt haetaan oikeasti niitä keinoja, joilla lihansyöntiä voi vähentää
Heti lanseerauksen jälkeen tuotteita myytiin Suomessa muutamalla miljoonalla eurolla vuodessa, mutta vuosien varrella pienestä on tullut suurta. Ensimmäinen ja yhä tunnetuin Reilun kaupan tuote on kahvi, mutta Reilu kauppa sertifioi satoja muitakin kehittyvissä maissa valmistettuja tuotteita. Enää mikään yritys ei voi ummistaa silmiään siltä, minkälaisia työja tuotanto-oloja sen toimitusketjuista löytyy. Vuonna 2017 suomalaiset ostivat Reilun kaupan tuotteita jo 234 miljoonalla eurolla. 46 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Mitä keneltäkin vaaditaan. Nykyään melkein kaikki väittävät olevansa vastuullisia, mutta tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mihin eri vastuullisuusväittämät perustuvat. Yritysvastuu voidaan määritellä enemmän ja vähemmän kunnianhimoisesti, mutta yhdestä asiasta on päästy viime vuosina yhteisymmärrykseen. Oleellista on myös se, että kaupankäynnin ehdot mahdollistavat ihmisoikeuksien kunnioittamisen.. Kuka valvoo vaatimusten noudattamista. Reilulla kaupalla vähennetään köyhyyttä reilujen kaupankäynnin ehtojen avulla: sertifiointi tarjoaa köyhien maiden viljelijöille ja suurtilojen työntekijöille mahdollisuuden parantaa toimeentuloaan sekä päättää itse omasta tulevaisuudestaan. Yritysten tulee Toiminnanjohtaja Janne Sivonen Reilu kauppa ry Ei ihmisoikeuksia ilman toimeentuloa Reilussa kaupassa ei ole kyse vain ihmisoikeuksien kunnioittamisen vaatimisesta. Yritysten rooli selkiytynyt Reilun kaupan valtavirtaistuminen on vauhdittanut vastuullisuuskysymysten esiin nousemista myös muilla toimialoilla. vsk E nsi vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun ensimmäiset Reilun kaupan merkkituotteet esiteltiin suomalaisissa ruokakaupoissa. Kuka vastuullisuuden määrittelee – yritys itse vai jokin ulkopuolinen taho
Mitä köyhemmät olot, sitä suurempia ovat ihmisoikeusriskit Kehittyviin maihin ulottuvien toimitusketjujen yksi vakavimmista ihmisoikeusrikkomuksista on lapsityövoiman hyväksikäyttö. Nykyään onkin itsestään selvää, että yritykset kieltävät ihmisoikeuksien rikkomisen omissa toimitusketjuissaan. Ihmisoikeusloukkausten kieltämisen ja kartoittamisen lisäksi myös itse kaupankäynnin tulisi mahdollistaa ihmisoikeuksien toteutuminen. 47 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Jos kaakaonviljelijöille ei makseta heidän myymästään kaakaosadosta riittävästi, heillä ei ole varaa muuhun kuin ilmaiseen työvoimaan eli lapsiin. Kieltämisestä ja kartoittamisesta ei ole hyötyä, jos kaupankäynnille samalla asetetut muut ehdot lisäävät ihmisoikeuksien polkemisen todennäköisyyttä. vsk kunnioittaa ihmisoikeuksia ja yrityksillä on vastuuta siitä, miten ihmisoikeudet toteutuvat niiden toimitusketjuissa. Kuva: Nabil Zorkot.. Kuva Reilun kaupan lisillä rakennetusta koulusta Norsunluurannikolta. Lapsityövoiman hyväksikäytön kieltäminen ei riitä. Reilun kaupan kaakao-osuuskunnat ovat käyttäneet heille maksettuja Reilun kaupan lisiä mm. Tällä hetkellä noin 152 miljoonaa lasta tekee terveydelleen tai koulunkäynnilleen haitallista työtä. Pahimmillaan lapset on myyty kaakaotiloille naapurimaista, ja he työskentelevät pelloilla lapsiorjina. Moni köyhien maiden lapsista tuottaa elintarvikkeita myös meille. Tämä on suurin piirtein kaksi kertaa koko Euroopan yhteenlaskettu lapsimäärä. Yksi suurimmista riskeistä piilee kaakaontuotannossa: suurin osa maailman kaakaosta tuotetaan LänsiAfrikassa, ja siellä kaakaopelloilla työskentelee pari miljoonaa lasta. koulujen rakentamiseen, koulutarvikkeisiin ja opettajien palkkoihin. YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevissa periaatteissa linjataan, että yritysten on kartoitettava oman toimintansa ja tuotantoketjujensa ihmisoikeusongelmia, minimoitava ja korjattava suurimmat ongelmat ja kerrottava edistymisestään julkisesti
Sadot ovat pienentyneet ja viljelijöiden toimeentulo on entistäkin tiukemmalla. Osa vastuullisuusaloitteista – Reilu kauppa mukaan lukien – jopa valvoo lapsityövoiman hyväksikäyttökieltoa, mutta valvonta ei ole yksin riittänyt poistamaan ongelmaa. Kuva: Luc Gnago.. Tämä pätee ihmisoikeusrikkomuksiin yleisemminkin: mitä köyhempi maa ja maanviljelijä, sitä todennäköisemmin toimeentulon haasteista seuraa myös ihmisoikeushaasteita. Kyse on myös tuotteen hinnasta: kun viljelijä saa kaakaosta toimeentulon mahdollistavan korvauksen, hän pystyy lähettämään lapsensa kouluun. Esimerkkiä kotimaisesta keskustelusta Tänä vuonna kuiva kesä on kääntänyt katseemme erityisesti suomalaisten viljelijöiden heikentyneeseen asemaan. vsk Ongelma on niin laaja, että lasten viljelemää kaakaota löytyy taatusti myös suomalaisten kauppojen suklaavalikoimista. Mistä tämä johtuu. 48 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Reilun kaupan tiloilla lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty. Kuvassa norsunluurannikkolainen Reilun kaupan kaakaonviljelijä Kouakou Ciryl leikkaa kaakaopalkoa irti viidakkoveitsellä. Lapsityövoiman hyväksikäyttöä on kaakaontuotannossa, vaikka ongelma on tiedossa ja kaikki kaupankäynnin osapuolet ovat kieltäneet lapsityövoiman hyväksikäytön. Kotimaisen tuotannon ahdinkoa koskevassa keskustelussa jokainen meistä tuntuu ymmärtävän sen, että viljelijän tuotteesta saama korvaus on osa tuotteen ja tuotannon vastuullisuutta. Länsi-Afrikan pelloilla työskentelee lapsia, sillä viljelijäperheiden aikuiset eivät tule toimeen ilman lasten työpanosta. Työ on fyysisesti raskasta ja jopa vaarallista, sillä se edellyttää viidakkoveitsen käyttöä. Kun siirrytään Suomen rajojen ulkopuoLänsiafrikkalaisilla kaakaotiloilla lapsityövoiman hyväksikäyttö on hyvin yleistä
vsk lelle, tämä yksinkertainen logiikka tuntuu monesti unohtuvan. Valvonnan ulkopuoliset asiantuntijapalvelut – tule mukaan! Olemme kokoamassa elintarvikelain 36 §:n mukaista valvonnan ulkopuolista asiantuntijapankkia. Toimialasta ja tuotteesta riippumatta on hyvä muistaa, että köyhissä maissa polkuhinnoilla poljetaan usein myös ihmisoikeuksia. Et sitoudu vielä mihinkään, mutta sopivan toimeksiannon tullessa kysymme halukkuuttasi osallistua. ". Ikään kuin olisi suorastaan luonnonlaki, etteivät köyhässä maassa meille ruokaa viljelevät perheet ja yhteisöt tule työllään toimeen. Tule mukaan kasvavaan joukkoomme! Ilmoittautumalla mukaan sinut ja tietosi, kuten erityisasiantuntemuksesi ja kiinnostuksen kohteesi, lisätään asiantuntijalistallemme. Kotimaisten viljelijöiden ahdinkoa koskeva keskustelu herättää kuitenkin toiveita siitä, että toimeentulon ja tuotteen hinnanmuodostuksen välinen yhteys aletaan huomioida aiempaa laajemmin myös Suomen rajojen ulkopuolella. 49 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Takuuhinta on pyritty määrittelemään tasolle, joka mahdollistaa pienviljelijöille säällisen toimeentulon ja myös mahdollisuuden lähettää lapsensa koulutielle. Tarjoamme sinulle • vankan ammatillisen ja käytännön tuen • yhteiset, selkeät linjaukset ja mahdollisuuden pohtia asioita yhdessä • koulutus/ neuvottelu-päivät eri aihepiireistä • mahdollisuuden syventävään jatkokoulutukseen ja erikoistumiseen Jos kiinnostuit, ota yhteyttä ja ilmoita • nimi, ammatti, koulutustausta ja työkokemus lyhyesti • erityisosaamisesi/minkä tyyppisestä työstä olisit kiinnostunut • kuva Hyödyt tästä: www.envirovet.fi info@envirovet.fi outi.lepisto@envirovet.fi • ammatillinen osaamisesi paranee • näkemyksesi erityyppisistä valvontakohteista lisääntyy • voit keskittyä tiettyyn sektoriin tai kokeilla kokonaan uutta • tuot omaan yksikköösi uusia, laadukkaita ajatuksia ja toimintatapoja • saat vaihtelua arkiseen työhön • saat uusia mahdollisuuksia alalla toimimiseen • kilpailukykyinen palkkaustaso räätälöidään koulutuksesi ja osaamisesi mukaan Kotimaisen tuotannon ahdinkoa koskevassa keskustelussa jokainen meistä tuntuu ymmärtävän sen, että viljelijän tuotteesta saama korvaus on osa tuotteen ja tuotannon vastuullisuutta. Reilun kaupan tuotannossa viljelijäyhteisölle maksettavalle korvaukselle on säädetty alaraja, Reilun kaupan takuuhinta. Reilun kaupan tuotteiden jatkuvasti kasvava suosio on tässä suhteessa tervetullut poikkeus. Sen päälle maksetaan erillistä Reilun kaupan lisää, jota viljelijät käyttävät koko yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon kohentamiseen ja tuotannon laadun kehittämiseen. Reilu kauppa on tässä lähestymistavassaan valitettavan yksin, sillä yleensä köyhiin maihin ulottuvissa vastuullisuusaloitteissa ja -vaatimuksissa ei juuri hinnoista puhuta
50 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. vsk Valveutuneet asiakkaat ja yhteistyökumppanit kohdistavat elintarviketuotantoon yhä kasvavia vaatimuksia, jotka liittyvät tuotteiden alkuperään ja tuotantovaiheisiin. Toimitusketjun systemaattisella hallinnalla voidaan varmistaa elintarviketuotannon vastuullisuus sekä digitaalisia sovelluksia hyödyntämällä varmistetaan toimitusketjun tietojen vaatimustenmukaisuus ja läpinäkyvyys. Lead Auditor Jenni Neste DNV GL Business Assurance Finland Oy Ab Elintarviketuotannon toimitusketjujen vastuullisuuden hallinta digitalisaation avulla
Digitaaliset sovellukset vastuullisuuden hallinnassa Digitaalinen muutos vaikuttaa suuresti toimitusketjujen hallintaan. Digitaaliset sovellukset ja liiketoimintamallit muuttavat toimitusketjujen suoraviivaista rakennetta. investoidut kulut. Lohkoketjut, IoT sekä erilaiset sensorit ja alustat mahdollistavat yrityksille tehokkaamman toimitusketjujen hallinnan, vähentäen kuluja ja konflikteja. Is your supply chain fit for the future. Digitaalinen muutos vahvistaa tällaista muutosta toimitusketjuissa. Toimitusketjun vastuullisuuden hallinnalla voidaan kehittää liiketoimintamahdollisuuksia sekä hyötyä kilpailutilanteessa markkinoilla. DVN GL on tuonut markkinoille My Story® -sovelluksen, joka yhdistää toimialatietoa ja arvioitua yrityskohtaista tietoa digitaalisella teknologialla. Asiakkaiden vaatimuksista johtuen yritysvastuun tulee näkyä koko toimitusketjussa. Samaan aikaan kun asiakkaiden vaatimukset muuttuvat, myös toimitusketjut ovat muutoksessa. Asiakkaiden vaatimukset aiheuttavat raportointitarpeita toimitusketjun eri vaiheisiin. Yritykset voivat yhä paremmin myös havainnollistaa toimitusketjuaan kasvavan läpinäkyvyyden ja viestinnän keinoin. Vastuullisen toimitusketjun hyödyt ovat suurempia kuin siihen 1 DNV GL Business Assurance, Viewpoint report 2/2018. My Story® -ratkaisut antavat yrityksille mahdollisuuden. Esimerkiksi alemman tason toimittajat ovat suoraan tekemisissä tilaajana toimivan yrityksen asiakkaiden kanssa, ja toimitusketjuista on tullut yhä tasavertaisempi verkosto eri toimijoille. vsk E ri tutkimukset osoittavat, että kuluttajat muuttavat ostokäyttäytymistään ja ovat yhä kiinnostuneempia tuotteiden vastuullisuudesta niiden koko elinkaaren ajan. Samalla kun vaatimukset toimitusketjujen vastuullisuuden hallintaa kohtaan ovat muuttuneet, on huomattu myös toimitusketjujen muuttuneen. Vastanneista yrityksistä 81 % oli tehnyt ainakin yhden toimenpiteen toimitusketjun vastuullisuuden hallintaan liittyen, kun vain 7 % vastaajista totesi vastuullisuuden koskevan koko heidän toimitusketjuaan. Näyttää selvältä, että yrityksissä on ymmärretty tarve muuttua, sillä 86 % vastanneista yrityksistä tunsi tarvetta osoittaa vastuullisuuttaan toimitusketjussa. 51 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. DNV GL Business Assurance julkaisi vuoden 2018 alussa selvityksen 1 , jossa todetaan, että puolet tutkimukseen osallistuneista eri puolilla maailmaa toimivista yrityksistä arvioivat oman yrityksensä aloittelijaksi toimitusketjujen vastuullisuuden hallinnassa. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDGs) esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 2015. Näitä voidaan pitää yhtenä raamina ja tavoitteena yritysten vastuullisuusstrategioiden luomiseen ja vastuullisen toiminnan mittaamiseen
Lisäksi varmentamisen avulla voidaan todentaa tiedon olevan asianmukaista ja vastaavan vaatimuksia. Kuluttajien ja loppukäyttäjien lisäksi myös valmistajat ja jälleenmyyjät voivat jäljittää tuotteen vaiheet ja olosuhteet prosessoinnista jakeluun ja varastointiin sekä myyntiin liittyen”, kertoo Curt Ruokolahti DNV GL Business Assurance Finland Oy:sta. Perinteisesti todistukset ja raportit yritysvastuusta on osoitettu viranomaisille, yhteistyötahoille ja -yrityksille sekä esimerkiksi sijoittajille. Lohkoketjujen soveltamista DNV GL on hyödyntänyt myös sertifikaateissa, joissa on digitaalinen merkintä jokaiselle Business Assurance asiakkaalle. My Story® auttaa yrityksiä systemaattisesti keräämään, kategorisoimaan, jakamaan ja analysoimaan tietoa. 52 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Lisäksi DNV GL:llä on käynnissä projekti elintarvikkeiden kylmäketjun digitaaliseen varmentamiseen liittyen, mikä keskittyy Aasiassa toimivan jälleenmyyjän helposti pilaantuvien elintarvikkeiden elintarviketurvallisuuden ja läpinäkyvyyden varmentamiseen. ”Lohkoketjut ovat nykypäivää, ja saamamme palautteen perusteella olemme pystyneet yhdistämään digitaaliset sovellukset yritysten tarpeita vastaaviksi. Tiedon varmentamisen avulla voidaan varmistaa arvoketjusta saatavan tiedon yhdenmukaisuutta ja oikeellisuutta”, sanoo Curt Ruokolahti DNV GL:stä. Yritykset voivat valita, mitä tietoa jaetaan kuluttajille, ja rakentaa viestittävästä tarinasta heidän arvoketjuunsa sopivan. Digitaalisesti voidaan kohdistaa koko toimitusketjua koskevaa vastuullisuustietoa myös suoraan kuluttajille ja loppuasiakkaille. Varmennettu tuotteen tarina asiakkaille ”My Story:n avulla voidaan yhteen QRkoodiin kerätä tietoa tuotteen alkuperästä, sen ainesosista, tuotantotavasta sekä lopputuotteen erityispiirteistä, kuten sen kierrättämisestä. Tuotteen eri vaiheille määritetään digitaalinen sormenjälki ja ne arvioidaan kolmannen osapuolen toimesta (DNV GL). My Story®:n avulla kuluttajat pääsevät helposti käsiksi kolmannen osapuolen todentamiin tietoihin lohkoketjuissa, ja yritykset pystyvät näin tuottamaan luotettavaa asiakasviestintää sekä parantamaan yhteistyötä. Digitaalisesta varmentamisesta voivat hyötyä monenlaiset yritykset. My Story® -pilotointi on aloitettu viinintuotantoyrityksissä. Tämä tarjoaa asiakkaille ja sidosryhmille paremman pohjan päätöksentekoon sekä yritysten arvojen ymmärtämiseen.. vsk hallita tuotteen ja sen komponenttien alkuperää toimitusketjussa. Yritykset voivat näin ollen hallita ja kehittää arvoketjuaan tehokkaammin lisäämällä läpinäkyvyyttä sekä kertomalla kuluttajille tuotteiden tarinaa niiden alkuperästä, laadusta tai esimerkiksi turvallisuudesta ja siten lisätä sosiaalista ja eettistä vastuuta sekä ympäristövastuuta. Neljä italialaista viinintuottajaa on lähtenyt mukaan pilotoimaan hanketta, jonka avulla he voivat kertoa viinitilalla tehtävistä arkipäiväisistä töistä ja sen vastuullisuudesta ja viinin matkasta viinitilalta kaupan hyllylle
vsk. 53 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32
Kotipizza on valittu jo kolmena perättäisenä vuotena maan vastuullisimmaksi ravintolaketjuksi. Mielikuvien muutos on näkynyt myös Teksti: Viestintäpäällikkö Sonja Paju, Kotipizza Group Kuvat: Kotipizza Kotipizzan vastuullisuus on matka eikä päämäärä Kotipizza haluaa tehdä maailmasta paremman paikan pizza kerrallaan. Se oli nyt entistä modernimpi ravintolaketju, joka panosti erityisesti raakaaineidensa laatuun, tuoreuteen ja vastuullisuuteen. vsk M oni hieraisi silmiään, kun Kotipizza julkaisi alkuvuodesta 2015 kokosivun mainoksen maan merkittävimmissä sanomalehdissä. Siihen vaaditaan käytännön tekoja kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla.. Mainoksessa Suomen suurin pizzaketju julisti parantavansa maailmaa pizza kerrallaan. Tuttu ja turvallinen pizzaketju halusi kertoa, että sillä oli muitakin kilpailuvaltteja kuin nopeus ja edullinen hinta. 54 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Mainos oli viesti siitä, että Kotipizza oli muuttumassa. Nyt mielikuvat Kotipizzasta ovat muuttuneet niin paljon, ettei viesti maailman parantamisesta enää yllätä ketään
Kuvassa Ilmajoella sijainnut Kotipizza-ravintola.. Toisin sanoen ketjun ravintoloita pyörittävät itsenäiset yrittäjät, jotka saavat ketjulta valmiin konseptin ja sitoutuvat käyttämään sen tuotteita. Kotipizza Groupin oma Vielä 1990-luvulla Kotipizza-ravintolat oli sisustettu punakeltaisella värimaailmalla. Ketjun taustalla oli ja on yhä franchisingmalli. Vastuullinen liiketoiminta on osoitus ketjun aidosta suunnanmuutoksesta. Samalla nimittäin koko ketju on uudistunut. Valikoimiin tuotiin lisää erityisesti lihattomia vaihtoehtoja, ja entistä kevyemmät lankkupizzat lanseerattiin. Koko ketjun täyskäännös Kotipizza perustettiin Vaasassa vuonna 1987. Kotipizzan menestys todistaa, että vastuullinen liiketoiminta on samalla myös kannattavaa liiketoimintaa. Kun vuonna 2014 Kotipizzan ketjumyynti oli 70 miljoonan euron paikkeilla, tänä vuonna se yltää tavoitteiden mukaan jo 120 miljoonaan euroon. Onko maailman parantamisessa siis kyse vain nokkelasta iskulauseesta ja taitavasta markkinoinnista. Osa uudistuksista näkyi heti asiakkaille. Malli osoittautui toimivaksi. 55 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Suurin osa työstä on kuitenkin tehty kulissien takana. Ketju on käynyt läpi suuren muutoksen viime vuosikymmenten aikana. 1990-luvulla Kotipizza levittäytyi nopeasti ympäri Suomen – ja teki ennen niin eksoottisesta pizzasta koko kansan suosikkiruokaa. Tällä hetkellä Suomessa on noin 280 Kotipizza-ravintolaa. Kotipizza on uusiutunut 31 toimintavuotensa aikana monta kertaa, mutta panostus vastuullisuuteen on ollut muutoksista tähän asti merkittävin. Ei. Samalla ruokalistaa päivitettiin vastaamaan nykykuluttajien toiveita. Ravintoloiden ilme ja henkilökunnan työasut uudistettiin. vsk ravintoloiden kassoilla. Emoyhtiö Kotipizza Groupin osakkeen arvo on enemmän kuin kolminkertaistunut sen jälkeen, kun yhtiö listattiin Helsingin pörssin päälistalle vuonna 2015
Syksyllä 2017 lanseerattu Lohilankku on ollut erittäin suosittu. Siksi yrittäjien ja heidän työntekijöidensä hyvinvointi on osa vastuullisuuden hyvän ketjua. Kotipizzan vastuulla on yrittäjien kouluttaminen niin, että heillä on riittävät valmiudet huolehtia omasta ja työntekijöidensä hyvinvoinnista – ja siten palvella myös asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Pizzassa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään pizzasta, vaan kokonaisvaltaisesta kokemuksesta, johon kuuluu olennaisena osana asiakkaan palvelu. Kotipizza on myös esimerkiksi luopunut kertakäyttöisten muovimittojen käytöstä keittiöissä, ja vähentänyt siten syntyvän muovijätteen määrää peräti 36 000 kilolla vuodessa. Vuonna 2016 Kotipizzasta tuli esimerkiksi maailman ensimmäinen pizzaketju, jolle myönnettiin MSC-ympäristömerkki osoituksena siitä, että se käyttää ainoastaan kestävistä kannoista vastuullisin menetelmin pyydettyjä kalaja äyriäistuotteita. Sama asenne pätee yhteistyöhön tavarantoimittajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Pizzassa ei ole kyse pelkästä pizzasta Mikä vastuullisuudesta sitten tekee niin hyvää bisnestä. Ketjun tavoitteena on olla suunnannäyttäjä ja toimia positiivisena esimerkkinä yhteistyökumppaneille. 56 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Panostus puhtaisiin ja puhtain mielin tuotettuihin raaka-aineisiin tuo ravintoloihin uusia asiakkaita ja lujittaa asiakasuskollisuutta. Vastuullinen liiketoiminta tähtää ennen kaikkea entistä parempaan asiakaskokemukseen: herkullisempaan pizzaan, parempaan palveluun ja hyvään mieleen. vsk ostoja logistiikkayhtiö Foodstock on käynyt läpi valtavan urakan varmistaakseen, että kaikki Kotipizzassa käytettävät raaka-aineet on taatusti tuotettu ympäristöä, ihmisoikeuksia ja paikallisia yhteisöjä kunnioittaen. Panostus raaka-aineiden vastuullisuuteen on yhteistyötä, jossa Kotipizza ja tavarantoimittajat kannustavat toisiaan entistä parempiin suorituksiin. Pizzan täytteinä käytetään kotimaista Benella-kirjolohta.. Ovathan yhä useammat kuluttajayritykset saaneet huomata, että tuotteiden ja palveluiden vastuullisuus nousevat jatkuvasti merkittävimmiksi perusteiksi suomalaisten tehdessä ostopäätöksiään. Franchisingketjussa itsenäinen yrittäjä vastaa siitä, miten ketjun arvot näkyvät asiakkaalle
Kotipizza tukee esimerkiksi Plan International Suomen työtä Indonesiassa. Myös kuluttajien ja muiden sidosryhmien vaatimukset kasvavat jatkuvasti. Vastuullisuus ei ole koskaan valmis. Varmaa kuitenkin on, ettei kukaan enää naura ketjun pyrkimykselle parantaa maailmaa. vsk Oikeaa ananasta Indonesiasta Kotipizzalle on tärkeää antaa takaisin yhteisöille, joiden kanssa se toimii, sekä paikallisesti että kansainvälisesti. Kotipizzan hankintajohtaja Anssi Koivula vierailee säännöllisesti tavarantoimittajilla. Kotipizzassakin tiedetään, että sen matka on vasta alussa. Kotipizzan hankinnan edustajat vierailevat raaka-aineiden toimittajien luona säännöllisesti. Kotipizza on tehnyt maailman johtavan vastuullisen ananastoimittajan Great Giant Pineapplen kanssa yhteistyötä jo vuosien ajan ja auttanut kehittämään tuotantoa vastuullisemmaksi ja ympäristöystävällisemmäksi. Indonesia on merkittävä paikka muutenkin Kotipizzalle, koska siellä sijaitsee Great Giant Pineapple: ananaspellot ja tuotantolaitos, josta Kotipizza hankkii kaikki käyttämänsä ananakset. Juuri nyt esimerkiksi ruokahävikkiin liittyvät teemat ovat monien ilmastonmuutoksesta huolestuneiden kuluttajien mielessä. Vastuullisuus ei ole koskaan valmis Toimintaa ja raaka-aineita voi aina kehittää entistä vastuullisemmiksi. Kotipizzan suunnitelmissa onkin esimeriksi ilmastojalanjäljen mittaaminen ensi sijassa sen vuoksi, että se antaa pohjan työlle jalanjäljen pienentämiseksi. Kesällä 2018 hän vieraili Coldwater Prawns -katkaraputehtaalla Norjassa.. Mittaamistakin kuitenkin tarvitaan, sillä se toimii pohjana oikeiden päätösten tekemiselle. Mittaaminen ja raportointi eivät ikinä voi olla tärkeämpiä kuin konkreettiset toimet asioiden ratkaisemiksi. Kaksi vuotta sitten mukaan Indonesiaan pääsi myös Kotipizza-yrittäjien edustajia. Esimerkiksi ananasten kuoret käytetään uudelleen lannoittamaan peltoja. 57 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Great Giant Pineapple toimii zero waste -periaatteella eli sen tavoitteena on käyttää kaikki tuotannossa tuleva jäte uudelleen. Niinpä Kotipizzassa on käynnistetty työ ruokahävikin mittaamiseksi ja sen vähentämiseksi entisestään
58 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Katsoessani jätteitä tonkivia lapsia Smokey Mountainilla tajusin, miten paljon yritykset vaikuttavat ihmisten elämään. Lapset ja haju jäivät ikuisesti mieleeni. MSC:n tavoitteena on vähentää ylikalastusta eli luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä. Aina kun ajattelen Smokey Mountainin lapsia, muistan, että tästä planeetasta huolehtiminen on myös meidän velvollisuutemme.” Tommi Tervanen, toimitusjohtaja, Kotipizza Group Nyt nappaa! M arine Stewardship Council on riippumaton, voittoa tuottamaton organisaatio, joka ylläpitää sertifiointijärjestelmää kalaja äyriäistuotteille. Tajusin, miten tärkeää on, että yritykset kantavat vastuun paitsi asiakkaistaan ja henkilökunnastaan myös ympäristöstä ja tulevaisuudesta. vsk Terveisiä savuavalta vuorelta ”E nsimmäinen työmatkani nuorena elintarvikealan ammattilaisena suuntautui aikoinaan Filippiineille. Kotipizzassa on jo pitkään uskottu kestävään kalastukseen. MSC-ympäristömerkki pyrkii takaamaan sertifioitujen tuotteiden ekologisuuden asettamiensa ympäristönormien kautta. Joka puolella oli savua ja lapsia. Ketju käyttää pelkästään kalaja äyriäistuotteita, jotka ovat peräisin kestävistä kalakannoista ja jotka on pyydetty vastuullisilla kalastusmenetelmillä.. Kaatopaikalla oli kaksi miljoonaa tonnia jätettä. Heti matkan ensimmäisenä päivänä isäntäni vei minut maailman suurimmalle kaatopaikalle, Manilassa sijaitsevalle Smokey Mountainille
59 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Se tarkoittaa, että Kotipizza-ketjussa käytetään ainoastaan MSC-sertifioitua tonnikalaa ja katkarapuja. Maailmallakin se on toistaiseksi käytössä vain muutamassa tuotantolaitoksessa. Suljettu kierto perustuu mahdollisimman pitkälle vietyyn kierrätykseen. Kasvien kasvatuksessa käytetään ainoastaan biologisia torjunta-aineita. Tuotannossa on myös pyritty kokonaisvaltaiseen ympäristöystävällisyyteen. Kierrossa syntyvä jäte pystytään kierrättämään ja käyttämään energiantuotannossa. Kasvit kerätään, pakataan ja tarkistetaan suurilta osin käsityönä. Näin säästyy vettä ja energiaa. Kotipellon puutarha on ainoa tuottaja Suomessa ja yksi ensimmäisistä Euroopassa, joka soveltaa suljetun kierron mallia. vsk K esällä 2018 Kotipizza vaihtoi rucolasalaatin kotimaiseen rucolanversoon, joka tuotetaan suljetulla kierrolla. Tämän ansiosta rucolanversolla on lähes neutraali hiilijalanjälki. Suljetun kierron rucolanverso Kotipizzan käyttämä ruconlanverso tuotetaan suljetulla kierrolla eli sen hiilijalanjälki on lähes neutraali.. Tammikuussa 2017 ketju sai tästä puolueettoman todistuksen, kun Kotipizzalle myönnettiin MSC-ympäristömerkki – ensimmäisenä pizzaketjuna koko maailmassa. Kotipellon mallissa kasvientuotanto ja kalankasvatus läheisessä kasvattamossa ruokkivat toisiaan. Tarvittava energia tuotetaan omassa biokaasulaitoksessa kasvihuoneen, kalankasvattamon ja ympäristön biojätteistä. Rucolanversoa kasvattaa Kotipellon Puutarha, joka on Kotimaiset Kasvikset ry:n auditoima laatutarha. Valaistukseen käytetään energiatehokkaita ledejä ja tuotteiden pakkausmateriaali on 90-prosenttisesti kierrätettyä muovia. Ravinnepitoinen vesi kiertää kaloilta kasveille, jolloin veden ravinteet ja hiilidioksidi saadaan talteen ja valjastettua hyödyttämään kasveja
Arvot ovat osa hyvää perustusta, mutta sellaisenaan ne eivät vielä riitä. Arvot eivät ole mikään huoneentaulu, vaan merkittävä osa yrityksen toimintaa. Tällöin puhumme jo helposti yrityskulttuurista. Meillä Fiblonilla vastuullisuus on sitä, että teemme bisnestä, josta voimme olla ylpeitä. Niitä pitää elää todeksi joka päivä. vsk V astuullisuus on ennen kaikkea asenne ja sen pitää näkyä jo yrityksen arvoissa. Vastuullisuus lähtee yrityksen arvoista, joita elämme joka päivä todeksi. Brändija viestintäjohtaja Anne Ekberg Fiblon, Pori Vastuullisuus on meille bisnestä, josta voi olla ylpeä Kirjoittaja on toisen polven perheyrittäjä, jonka sydämessä vastuullisuudella on erityinen paikka. Kun arvot ovat selvät, niiden mukaan on helppo elää. Aivan kuin hyvä talo vaatii hyvät perustukset, niin myös hyvä yritys perustetaan vakaalle arvopohjalle. 60 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Fiblonin arvot ovat tyytyväinen asiakas (kaikki tehdään asiakas mielessä), työn ilo (henkilökunta ennen kaikkea), ympäristöä kunnioittaen (viisas valinta) ja kannattava kasvu (ilman menestystä ei ole yritystä). Jotta arvot ovat selvät, ne pitää avata siten, että kaikki yrityksessä tietävät, mitä ne oikeasti tarkoittavat. Kaikkien päätösten tulee olla näiden arvojen mukaisia. Onko vastuullisuus sitä, että käytetään vihreää sähköä tai sitä, että tuotteen materiaali on kierrätettyä. Onko yritys vastuullinen, kun sillä on vastuullisuusohjelma tai -hanke tai sen palkkalistoilla on peräti vastuullisuusjohtaja?. Sen jälkeen kaikkien yrityksessä työskentelevien on elettävä näitä arvoja todeksi operatiivisessa toiminnassa joka päivä
Erityisesti nuoremmat työntekijät äänestävät myös jaloillaan, jos yrityksen johtaminen ei ole vastuullista. FIBSin vuoden 2018 vastuullisuustutkimuksen mukaan vain noin 40 prosentissa hallituksia vähintään yksi hallituksen jäsen hallitsee yritysvastuukysymykset. Kuva: Nelly Stenroos.. Menestys voi tulla esimerkiksi siten, että kuormitetaan ympäristöä vähemmän. Fibra lanseerattiin ammattikeittiöille Viisaasti valittu tuote varmistaa maapallon resurssien järkevän käytön. Itse törmään liian usein tilanteeseen, jossa yritys kyllä ylätasolla on sitoutunut vastuullisuuteen, mutta käytännön tasolla tämä ei kuitenkaan näy. Vastuullisuus tulee sitten integroida yrityksen liiketoimintaan siten, että se todella asettaa raamit päätöksille. Päätöksenteossa tulee aina pohtia, miten kukin päätös edistää näitä asioita. Kuluttajat äänestävät jaloillaan Milttonin ja Nilsenin kuluttajatutkimukset näyttävät selvästi, että yhä useampi asiakas valitsee mieluummin vastuullisen tuotteen tai palvelun. Yhä useampi yritys kertoo yritysvastuun olevan heille merkityksellinen, mutta miksi niin harvassa hallituksessa on vastuullisuusosaamista. 61 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Osaamispuute näyttää ilmeiseltä. Perheyrityksen tarkoituksena on siirtää yritys seuraavalle sukupolvelle, koska yritys on heillä vain lainassa. Vain vastuullinen yritys voi menestyä pitkällä tähtäimellä. Menestyvä yritys katsoo toimintaansa pitkäjänteisesti. Yrityksen vastuullisuus lähtee strategiasta ja strategia on tärkeä osa hallituksen työtä. Pitkäjänteisyys on perheyrityksellä siten jo veressä. Jos yritysvastuu jää puuhasteluksi, eivät vastuullisuuden myönteiset vaikutukset liiketoiminnalle toteudu. Vain näin yrityksen toiminta voi olla aidosti vastuullista. Vastuullisuus pitää ensi sisällyttää strategiaan ja siinä tulee määritellä, mitkä vastuullisuuden elementit ovat merkityksellisiä juuri tämän yrityksen toiminnassa. vsk Onko vastuullisuus vain sanahelinää vai aitoa toimintaa. Fiblon on vuonna 1979 perustettu porilainen lautasja keittiöliinoja ammattikäyttöön valmistava toisen polven perheyritys, jossa osa jo kolmannestakin polvesta on operatiivisessa toiminnassa mukana. Fiblonin omat tuotemerkit ovat Softlin ja Fibra. Tällöin on kyse pikemminkin viherpesusta. Niinpä kysyisin ensin, onko vastuullisuus yrityksen hallituksen agendalla. Tällä saralla erityisen menestyneitä ovat perheyritykset
Emme myöskään halua, että raaka-aineita kuljetetaan tarpeisiimme maapallon toiselta puolelta. Vuonna 2011 ryhdyimme käyttämään 100 % tuulivoimalla tuotettua sähköä. Oma tuotanto varmistaa vastuullisuuden Omissa toimitiloissamme Porissa aloitimme ympäristötyömme jo 25 vuotta sitten ahkeralla kierrätyksellä. Onko tuote vastuullinen, jos se on valmistettu kierrätysmateriaalista. Yli puolet raaka-aineistamme tulee Suomesta ja hankimme muualta vain sen mitä kotimaasta ei saa. Ei välttämättä, koska joskus prosessit menevät niin, että kierrättäminen itsessään on luontoa kuormittavaa tai kierrätysmateriaalia on tarjolla niin vähän, että sitä pitää tuoda maahan todella kaukaa. Olemme mitanneet aikaansaannoksiamme vastuullisuuden näkökulmasta aktiivisesti vuodesta 2010. vsk vuonna 2010. Meille on tärkeää, että tiedämme, mistä käyttämämme raaka-aineet ovat peräisin. Yritysvastuusta on tullut tärkeä lisäarvo yhä useammalle asiakkaallemme ja he haluavat sitä kumppaneiltaankin. Teemme koko ajan parhaamme, että käyttäisimme mahdollisimman vähän maapallon rajallisia resursseja. Valitsemme raaka-ainetoimittajiksemme vain kumppaneita, jotka tietävät metsän tarkkuudella, missä heidän puunsa ovat kasvaneet. Vuoden 2015 alussa markkinoille tuotiin aivan uudenlainen kattausvalikoima Softlin. Jotta voisimme vaikuttaa tähän mahdollisimman hyvin, jalostamme itse Porissa kaiken, mitä myymme. Vuosien varrella olemme tehneet omasta tuotannostamme mahdollisimman energiapihiä. 62 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Olemme vuosien varrella hioneet tuotantoprosessiamme ja tuotteitamme mahdollisimman vastuullisiksi ja kiinnittäneet huomiota niin isoihin kuin pieniinkin asioihin. Kuva: Nelly Stenroos.. Aina kun mahdollista, puun alkuperä on sertifioitua (FSC®). Uskallamme ylpeinä väittää, että olemme vastuullisuustyössämme pitkällä, koska vastuullinen toimintatapa on ollut meille tärkeää jo yli 25 vuoden ajan. Näin pystyimme Meille on tärkeää, että tiedämme mistä käyttämämme raaka-aineet ovat peräisin. Meille vastuullisuus on kunnia-asia, koska me haluamme tehdä bisnestä, josta voimme olla ylpeitä. Siksi suosimme pohjoismaista puuta
Viisaita valintoja Voiko tuotteen valinnalla vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen. Fiblon on sitoutunut rakentamaan parempaa Suomea lisäämällä tietoisuutta pöydänkattaukseen ja puhdistukseen käytettävien tuoteratkaisujen vastuullisesta valinnasta. vsk pienentämään hiilijalanjälkeämme kolmanneksella. Työn iloon vaikuttavia tekijöitä on tietysti niin monia kuin on työntekijöitäkin. Työnantajana meidän tehtävämme on luoda puitteet, joissa työntekijöillämme on mahdollisuus kokeilla ja oppia sekä osallistua aidosti toiminnan kehittämiseen ja vaikuttaa työnsä sisältöön. Kuva: Fiblon aineistopankki.. 63 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Kyllä voi, valitsemalla viisaasti. Vuonna 2018 asensimme tehtaamme katolle aurinkopaneelit. Viisaasti valittu tuote varmistaa maapallon resurssien järkevän käytön. Suomen perustuslain mukaan vastuu Elämyksellisyys syntyy pienistä yksityiskohdista. Se vaatii meiltä jatkuvaa kuuntelua ja valmiutta muuttaa toimintatapojamme. Näin voimme myötävaikuttaa siihen, että seuraavat sukupolvet saavat nauttia ainutlaatuisesta pallostamme. Osaaminen on investointi Olemme juuri niin hyvä yritys kuin mitä meillä työskentelevien ihmisten osaamistaso on. Vastuullisesti valmistettu tuote ei auta, jos tuote ei ole käyttöönsä paras eli viisas valinta. Katsomme, että henkilökunnan hyvinvointi on mitä suurinta vastuullisuutta. Määrittelemme työntekijöiden osaamisen kehittämisen investoinniksi, emme kuluksi
Jos toimintaa ei voida lopettaa tai muuttaa, haittoja voi pyrkiä kompensoimaan esimerkiksi suojelemalla, ennallistamalla tai luomalla uusia vastaavia luontotyyppejä toisaalla. Viisaasti valittu tuote varmistaa maapallon resurssien järkevän käytön ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen. Näin käytetään maapallon resursseja turhaan ja tuotetaan samalla ylimääräistä jätettä. Kun käytössä on oikean kokoinen, laatuinen ja hyvin toimiva tuote, käytetään tuotetta optimi määrä. Itse asiassa tästä voisi tehdä mustavalkoisen päätelmän, että jos yrityksen yritysvastuuosasto on kovin suuri, kertonee se siitä, että yrityksessä vastuullisuus ei ole kovin laajasti ymmärretty. Väärän kokoinen ja laadultaan liian heikko tuote, kuten vaikka pieni tai huonosti imevä liina tarkoittaa tarvetta useammalle liinalle. Mitä lyhyempiä yrityksen hankintaketjut ovat, sekä fyysisten etäisyyksien että ketjun lenkkien määrällä mitattuna, sitä helpompaa sitä on valvoa ja selvittää ketjun olosuhteita ja toimintatapoja. vsk luonnosta ja sen monimuotoisuudesta kuuluu kaikille. Vastuullisuus on kuin viestintä. Kun yrityksen arvot on integroitu operatiiviseen toimintaan ja ne pitävät sisällään vastuullisuuden kaikki elementit, toteutuu vastuullisuus yrityksen operatiivisessa toiminnassa luonnostaan – ei toki aivan itsestään kuitenkaan. Monimuotoisuutta uhkaa etenkin lajien elinympäristöjen tuhoutuminen ja pirstaloituminen. Kuka lopulta vastaa yritysvastuusta. Suunnittelun ensimmäinen askel onkin miettiä mistä raaka-aineet ja materiaalit hankitaan. Vastuullisen tuotteen takana on vastuullisuuden huomioiminen ketjun jokaisessa vaiheessa. 64 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Tämä koskee myös vastuullisuuden tekemistä todeksi.. Kestävämpi maailma liina kerrallaan Vastuullisen tuotteen suunnittelu ei ole kaikkein helpoin tehtävä. Käsitykseni mukaan ei viestintä siitä lisäänny eikä kokemukseni mukaan parane, vaikka viestintäammattilaisten määrää kuinka lisättäisiin. Viestintää pitää tehdä jokaisen. Tuotteiden kulutus riippuu usein siitä, miten tuotteet sopivat käyttöönsä. Ravintola-alalla on tyypillistä, että tuotteita valitaan kustannusten perusteella, jolloin tuloksena voi olla täysin väärä tuote väärässä käytössä. Ensisijainen ratkaisu on tietenkin monimuotoisuutta uhkaavan toiminnan lopettaminen. Ilahduttavaa on, että yhä laajenevassa määrin vastuullisuuden ymmärretään olevan asenne eikä hanke, jota mittaroidaan vastuullisuusjohtajan huoneesta käsin. Liian suuri tuote taas merkitsee materiaalin haaskausta. Yksin oikein, kaksi nurin Jotta vastuullisesti valmistettu tuote myös käytetään järkevästi, tuotteen suunnittelussa ydinkysymys on, missä ja miten sitä käytetään. Tavoitteena täytyy olla, että vastuullisuus integroidaan yrityksen liiketoimintaan siten, että se on jokaisen operatiivisen johtajan agendalla, ei ainoastaan vastuullisuusjohtajan. Tutkimukset osoittavat, että vastuullisuus on tullut jäädäkseen. Meidän biodiversiteettilupauksemme on lisätä tietoisuutta pöydänkattaukseen ja puhdistukseen käytettävien tuotteiden vastuullisesta valinnasta. Sen pitää olla jokaisen yrityksen työntekijän agendalla. Haluamme auttaa asiakkaitamme tekemään viisaita valintoja ja antaa riittävästi tietoa valintojen pohjaksi. Omasta mielestäni vastuullisuus on vahvasti sidottu arvojohtamiseen
Kuva: Fiblon aineistopankki. Juuri siksi me Fiblonilla olemme siirtyneet vastuullisuuden kehittämisessä seuraavalle kehälle. Vaikka oma toiminta on tietenkin kehitettävä erinomaiselle tasolle, emme saa ajatella toimivamme tyhjiössä. 65 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. vsk Mikä on vastuullisuuden seuraava trendi. Meidän täytyy ymmärtää toimintamme sidokset ja vaikutukset joka suuntaan. Kun oma toimintamme on kunnossa ja tarkkaan mietitty, haluamme omalta osaltamme auttaa sidosryhmiämme, ennen kaikkea asiakkaitamme, tekemään parempia ja vastuullisempia valintoja. www.elintarvikejaterveys.fi Elintarvike ja Terveys-lehti Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Twitterissä @ETerveyslehti. Vastuullisuuden asiantuntijat ovat siirtäneet painopistettä oman toiminnan kehittämisestä enemmän arvoketjuihin ja toimintaympäristöön. Kestävämpää maailmaa liina kerrallaan! Kestävämpää maailmaa liina kerrallaan
Teksti: Virpi Kulomaa, Viestintävalkea Kuvat: Eva Tordera Nuño SUOMEN KOKKIMAAJOUKKUEESSA VASTUULLISUUS ON AITOJA TEKOJA Suomen kokkimaajoukkueelle vastuullisuus on keskeinen arvo, joka näkyy toiminnassa aitoina arjen tekoina niin ruoanvalmistuksessa, keittiötyöskentelyssä kuin myös laajemmin koko maajoukkueen toiminnassa.. vsk Suomen kokkimaajoukkue: Atte Lassila (vas.), Katja Tuomainen, Mattias Åhman, Kari Julin, Pinja Paakkonen, Kristian Vuojärvi (joukkueenjohtaja), Matias Haapsaari, Simo Pietarinen (kapteeni), Niko Suomalainen, Niall Larjala, Samuel Mikander ja Juha Lehtonen. 66 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32
Tapahtuman aikana valmistettiin 14 000 ruoka-annosta ja jaettiin 10.000 ruokakassia. Hyväntekeväisyyttä maailmalla Tapio Laine toimii työnsä ohessa Suomen lähettiläänä World Chefs Without Borders -hyväntekeväisyysjärjestössä, jonka vuosittaisissa tempauksissa viedään humanitaarista apua eri puolille maailmaa. “Oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus toisten ihmisen hyvinvoinnista merkitsee itselleni paljon. vsk ”K otimaiset raaka-aineet ovat maailman huippuluokkaa, joiden laatu, elintarviketurvallisuus, vastuulliset tuotantotavat ja jäljitettävyys ovat meille tärkeitä asioita. Voimmeko tehdä riittävästi – emme varmaankaan, mutta iloiseksi asian tekee sen, että autettavat ovat ottaneet meidät todella hyvin vastaan”, kertoo Laine kokemuksistaan. “Kansainvälisissä kokkikilpailuissa kestävyys on tullut mukaan tärkeäksi arviointikriteeriksi ja se näkyy sääntömuutoksena seuraavissa isoissa kisoissamme, vuonna 2020 järjestettävissä kokkiolympialaisissa”, Laine kertoo. Suomen kokkimaajoukkue on kansallinen joukkue, jonka tavoitteena on toimia luovana ja innovatiivisena esikuvana gastronomian alalla kotimaassa ja kansainvälisesti. Kaikista käyttämistämme raaka-aineista noin 90 % on kotimaisia”, kertoo toiminnanjohtaja Tapio Laine Culinary Team of Finlandista. 67 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Vastuullisuus on yhteinen asia Suomen kokkimaajoukkueen toiminnan tavoitteena on edistää ruoan arvostusta, suomalaista ruokakulttuuria, vahvistaa maabrändiä sekä lisätä kotimaassa ravitsemisalan houkuttelevuutta ja osaamista. “Ruokahävikin olemme minimoineet käytännössä lähes kokonaan”, Laine kertoo. Joukkue kilpailee kansainvälisissä kokkikilpailuissa, joita varten kehitetyissä menukokonaisuuksissa vastuullisuus näkyy konkreettisesti raaka-aineissa ja niiden täydellisessä hyödyntämisessä. Ruoanvalmistuksen lisäksi ympäristöja kestävyysarvot näkyvät keittiötyöskentelyssä siten, että pois heitettävän muovin ja kelmun käyttöä on tietoisesti vähennetty. Yhteistyökumppanit ovat maajoukkueelle tärkeitä tukipilareita, joilla on keskeinen merkitys toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi.. Hyvänä esimerkkinä on kokkien maailmanmestaruuskilpailuihin Culinary World Cupiin suunniteltu kolmen ruokalajin menu, jossa esimerkiksi alkuruoan kuha oli hyödynnetty suomuineen ja pääruoan ankka nahkoineen valmistaen niistä annoksiin huippuluokan gastronomisia tuotteita. Vuoden 2018 kohteeksi oli valittu luonnonkatastrofien köyhdyttämä Myanmar, jonne tempausta saapui toteuttaman keittiömestareita ja kokkeja yhteensä 24 maasta
68 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Kilpailumenun pääruokana oli kotimaista ankkaa, joka oli hyödynnetty kilpailuannoksessa täydellisesti.. käjänteinen yhteistyö tuo lisäarvoa, jonka avulla voimme saavuttaa parhaat tulokset”, Laine toteaa. Suomen kokkimaajoukkue kilpaili menestyksekkäästi marraskuussa Culinary World Cup -maailmanmestaruuskilpailuissa. vsk “Vastuullinen toimintamme linkittyy vahvasti yhteistyökumppaniemme vastuullisuuteen ja heidän arvoihinsa. PitToiminnanjohtaja Tapio Laine
Vaikka emme täysin onnistuneet kummassakaan kilpailukategoriassa siten kuten olimme suunnitelleet, niin meillä on nuori ja motivoitunut joukkue, joka tulee olemaan iskukykyinen vuoden 2020 olympialaisiin”, kertoo Suomen kokkimaajoukkueen toiminnanjohtaja Tapio Laine. “Olen ylpeä joukkueestamme, sillä se todella panosti kilpailuun. Uusia koitoksia lähdemme tavoittelemaan nyt entistä vahvempana”, joukkueenjohtaja Kristian Vuojärvi totesi kilpailun annista. Hot kitchen -sarjan kokit palkittiin kilpailun päättäjäisissä kultamitalilla. Suomen kokkimaajoukkueen lopulliset pisteet molempien kilpailusuoritusten jälkeen on seuraava: Culinary Art ja Pastry Art: 87,369/100 pistettä, hopeataso Hot kitchen: 91,21/100 pistettä, kultataso Villeroy & Boch Culinary World Cup -kilpailut järjestettiin 24.–28.11.2018 kansainvälisessä Expogast – 13th International Trade Show for Gastronomy -tapahtumassa Luxemburgissa. Loppupisteissä Suomen edelle sijoittuvat Sveitsi ja Hong Kong. Hot kitchen -kilpailusarjassa Suomi ylsi upeasti kultatason suoritukseen ja Culinary Art ja Pastry Art -sarjassa hopeatasolle. Culinary World Cup -kilpailussa joukkueiden suorituksia arvioidaan pistetasojärjestelmällä, jossa tiettyjä pistemääriä vastaaviksi on määritelty diplomi-, pronssi-, hopeaja kultatasot. vsk Suomen kokkimaajoukkueelle kuudes sija – Hot Kitchenissä kultatason suoritus Suomen kokkimaajoukkue sijoittui kokonaiskilpailun kuudenneksi kokkien maailmanmestaruuskilpailussa Culinary World Cupissa. 69 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. “Joukkueellemme tämä oli ensimmäinen iso kilpailu ja pystyimme parantamaan sijoitusta edellisistä MM-kilpailuista, mikä oli tavoitteemme. Olemme harjoitelleet intensiivisesti noin 25 000 tuntia ja kasvettu sen aikana joukkueena valtavasti. CTOF Kuva: Eva Tordera Nuño.. Kansallisten joukkueiden kilpailussa oli mukana yhteensä 30 maata, ja kokonaiskilpailun voitti Ruotsi, toiseksi tuli Singapore ja kolmanneksi Norja
Yhä useamman kuluttajan mielestä luomutuotanto on vastuullisempi ja järkevämpi sekä kaiken kaikkiaan parempi tapa tuottaa ruokaa. Se on ihan loogista, sillä luomu on tarkkaan määritelty tuotantotapa, joka nimensä mukaisestikin on tavanomaista tuotantotapaan verrattuna se ”luonnonmukaisempi” tapa. Erilaisia perusteluja löytyy varmasti yhtä monta kuin on luomua suosivia ihmisiäkin. Kyselyn mukaan yli puolet kuluttajista kokee vastuullisten valintojen teon helpoksi päivittäisillä ostoksilla. 70 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Kuluttajat luottavat puolueettoman tahon myöntämään vastuullisuusmerkkiin enemmän kuin tuotteiden valmistajien omaan viestintään.. Suomen tunnetuimmat vastuullisuusmerkit ovat pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki, EU:n Luomumerkki ja Reilun kaupan merkki, jotka ainakin 80 % kuluttajista tuntee nimeltä. Vastuullisuus kiinnostaa aidosti kuluttajia ja luomumarkkinoiden arvo on ollut kasvussa useilla läntisillä markkinoilla jo monta vuotta peräkkäin. 1990-luvun alusta lähtien, jolloin luomutuotanto sai ensimmäisen EU-tasoisen lainsäädännön, alkoi luomu Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo Luomuliitto ry Luomu vastuullisena valintana Kantar TNS:n tekemän selvityksen mukaan yli puolet suomalaisista valitsee päivittäisostoksilla aina tai usein jonkin vastuullisuusmerkityn tuotteen ja suurin osa kuluttajista uskoo, että arjen pienillä vastuullisilla valinnoilla on merkitystä. vsk L uomu ja vastuullisuus kulkevat puheissa usein käsi kädessä
• Elintarvikkeiden jalostuksessa ja ammattikeittiöissä tulisi muistaa, että ruoantuotannon suurin ympäristövaikutus tulee resepteihin ja ruokalistalle valittujen raaka-aineiden tuotannosta ja hävikin hallinnasta. Kuluttajille luomu on ainakin ympäristövastuullinen valinta, jonka paremmuus tulisi aina pohjautua tutkittuun tietoon ja tosiasioihin. Kampanjan slogan Pieni teko, iso kiitos kertoo, että arjen vastuulliset valinnat ovat helppoja ja niillä on merkitystä. 71 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Merkkitekoja-kampanja näkyy mediassa ja kumppaniyritysten ja kauppojen viestinnässä. Yritysvastuullisuus on iso ja melko epämääräisesti määritelty kokonaisuus, johon löytyy monta tulokulmaa. Meidän jokaisen tulisi toimia arvojemme ja näkemystemme opastamina vaikkakin kaupankäynnissä viime kädessä kuluttajat ja markkinat päättävät, mitkä asiat ovat tärkeitä ja elinvoimaisia. Pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki, EU:n Luomumerkki ja Reilun kaupan merkki tunnetaan kuluttajien keskuudessa hyvin.. Hinta ja tieto liittyvät yhteen. On esimerkiksi yhteiskunnallista ja sosiaalista, taloudellista ja ympäristövastuullisuutta. Lisäksi kampanjaa toteuttavat myös Marttaliitto ja Kuluttajaliitto. Kampanjan organisoivat Motiva Services Oy – Ympäristömerkintä, Pro Luomu ry ja Reilu kauppa ry. Vastuullinen toiminta ja luomu yhtenä keskeisenä toimintatapana edistävät kyllä kokonaisvaltaisesti yhteistä hyvää, käsi kädessä. Tavoitteena on kestävä pohja koko ravintoketjulle. Luomutuotannon perusajatuksena on ruokatuotannon panosten, aineiden ja energian kierron tuominen lähemmäksi luonnon kiertoa, jossa synteettisiä ainesosia ei tarvita eikä jätettä synny, ja aine sekä energia kiertävät täydellisesti. vsk myös käsitteenä levitä laajemmin kuluttajien ja jalostavan teollisuuden tietoisuuteen myös Suomessa. Merkkitekoja-kampanja kannustaa pieniin tekoihin Huhtikuussa käynnistynyt Merkkitekojakampanja jakaa kuluttajien toivomaa vastuullisuustietoa ja kannustaa valitsemaan vastuullisuusmerkittyjä tuotteita, mukana myös luomutuotteet. Tällaiseen täydellisyyteen ei luomullakaan päästä, mutta kiistattomia etuja luomutuotannolla on. Luomutuotanto on yritykselle yksi konkreettinen tapa toimia ja toteuttaa vastuullisuusajatteluaan: • Alkutuotannossa korostuvat kestävät viljelytavat, maan kunnon vaaliminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen, sillä suurikaan sato ei lämmitä mieltä, mikäli sen saamiseen käytetyt menetelmät pilaavat maaperäämme ja köyhdyttävät tulevia satoja. Kun kuluttaja kokee joutuvansa maksamaan enemmän vastuullisesta valinnasta, hän kaipaa luotettavaa, ymmärrettävää ja yksiselitteistä tietoa ratkaisunsa tueksi
Helsingin tiimissä meitä oli 42 pyöräilijää ja lisäksi huoltoporukkamme eli yhteensä noin 50 henkilöä. Tämä projekti tarjosi tilaisuuden opetella uusi laji konkareitten opastamana. Team Rynkeby on pohjoismainen hyväntekeväisyystapahtuma, joka kerää rahaa syöpää sairastaville lapsille ja pyöräilee Pariisiin vuosittain.. Rahan kerääminen aloitettiin välittömästi hankkimalla sponsoreita eli yrityksiä, jotka haluavat tukea asiaamme ja samalla saada näkyvyyttä mm. ajovaatteissamme, rekan kyljessä ja joukkueemme viestinnässä. Ja mikäs sen konkreettisempaa kuin pyöräily Pariisiin! Olin myös jo muutaman vuoden haaveillut maantiepyöräilyharrastuksen aloittamisesta juoksemisen lisäksi. Olinkin todella innoissani ja iloinen saatuani uutisen, että minut oli valittu Team Rynkeby – God Morgon Helsingin joukkueeseen. 72 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. vsk M ielestäni on ihan nerokas idea yhdistää auttaminen ja urheilu. Lisäksi järjestimme vuoden aikana rahankeräystapahtumia, kuten koulujuoksun sekä keräsimme varoja yksiLotta Kivikoski Kuvat: Lassi Kurkijärvi ellei toisin mainittu Team Rynkeby – God Morgon Helsingin matka Pariisiin Vuosi sitten syksyllä päätin hakea mukaan Team Rynkeby – God Morgon (TRGM) hyväntekeväisyysjoukkueeseen. Joukkueemme kausi alkoi 1.10.2017. Omalla esikoisellani on autismin kirjon häiriö ja ADHD, mikä lienee kohdallani suurin syy siihen, että koen tarvetta tehdä jotain konkreettista muita lapsia auttaakseni
Sunnuntaina 1.7.2018 alkoi varsinainen pyöräily kohti Pariisia! Ensimmäiset pari pyöräilypäivää menivät Saksan maaseudulla ihaillen upeita peltoja, mahtavia metsiä ja söpöjä kyliä. Rautatientorin lähtötapahtumasta poljimme Vuosaaren satamaan, josta matkasimme lautalla varsinaiselle lähtöpaikalle Saksan Travemündeen. Kaikki keräämämme rahat menevät suoraan lahjoituskohteillemme. Pariisin matkalle lähdimme kaikkien Suomen noin 250 pyöräilijän kanssa Helsingin Rautatientorilta perjantaina 29.6.2018. Eli uutta opittavaa oli paljon ja aika suhteellisen lyhyt. Joukkueemme tavoite oli, että jokainen pyöräilee 2 500 kilometriä ennen Pariisin matkaa. Vaikka olen ollut innokas pyöräilijä aiemminkin, ei minulla ollut mitään kokemusta maantiepyöräilystä. Me osallistujat maksamme siis kulumme itse. Aurinko paistoi, Saksan tiet olivat tasaisia ja reittimme hyvin suunniteltu, joten noin 200 kilometriä päivässä sujuivat sutjakkaasti. Talvikaudella treenasimme kävellen ja spinningissä. Huhtikuussa siirryimme pyöräilemään ulos ja tästä alkoikin intensiivinen harjoittelu, kun pääsimme treenaamaan ryhmäajoa maantiepyörillä. Matkaan meidät lähetti Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Sainkin heti todeta, että tämä on ihan eri laji kuin maastopyöräily saati työmatkapyöräily. vsk tyishenkilöiltä. Myös treeni alkoi heti lokakuun alusta ja siitä asti treenasimme yhdessä pari kertaa viikossa. Osallistumalla kaikkiin treeneihin ja pyöräilemällä työmatkat tämä tavoite tuli helposti täyteen ja Pariisin lähdettäessä olin jo pyöräillyt keltaisella kaunottarella noin 3 000 kilometriä. 73 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Pyörien lisäksi letkassamme oli kaksi Team Rynkeby God Morgon Helsingin joukkue ja sponsorilogoin varusteltu kylmärekka.
Lisäksi matkassamme oli kylmärekka, joka kuljetti eväämme. Päivä 6: ryhmäajoa Belgiassa.. Huoltajistamme löytyi mm. Saimme mukaan myös runsaasti yrityksiä ns. Lämpötilat ja nousumetrit lisääntyivät jatkuvasti. Mielestäni Team Rynkebytä ja Helsingin kaupunkia yhdistää ainakin tavoite edistää pyöräilyä liikkumismuotona ja luoda hyvää pyöräilykulttuuria. Myös kolmannen pyöräilypäivämme olimme vielä Saksassa ja matkaa kertyi jälleen noin 200 km. Ilokseni työnantajani Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimiala suostui myös sponsoriksemme ja olin erittäin ylpeä saadessani esitellä kaupungin logoa rekkamme kyljessä. 74 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. vsk huoltoautoa huoltajineen, jotka kuljettivat matkalla tarvittavia tarvikkeita, avustivat teknisten ongelmien sattuessa ja auttoivat liikenteen ohjaamisessa. Ylitimme ReinPäivä 3: ryhmäajoa Saksassa. tiimisponsoreiksi, jotka lahjoittivat meille ruokaa ja tarvikkeita matkalle mukaan. kokki, joten hyvää ja ravitsevaa ruokaa oli tauoilla tarjolla
". Jäi muutenkin tältä uimarantaja uima-allastarkastajalta Euroopan uimarannat tällä reissulla kokematta eikä edes hotellin uima-altaita ehtinyt katsastaa. vsk joen lautalla ja vaikka oli kuuma ja uimaan teki mieli, ei kukaan hypännyt jokeen. 75 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Saimme myös Päivä 7: saapuminen Pariisiin! Mielestäni on ihan nerokas idea yhdistää auttaminen ja urheilu. Taukoja pidimme koko reissuun ajan noin tunnin välein ja tällöin sai aina täytettyä juomapullot, mikä yli 30 °C helteessä oli todella tarpeen! Sää suosi koko matkan ja päivälämpötilat pysyttelivät lähinnä 30 asteen yläpuolella nousten välillä noin 35 asteeseenkin. Neljäntenä ajopäivänä siirryimme Saksasta Hollannin kautta Belgiaan. Päivä taisi olla reissun pilvisin, vaikka hellettä edelleen olikin. Ehkä siksi, että meille kerrottiin jokiveden olevan kovin saastunutta
Kausi 2018 huipentui 29.9.2018 Turussa pidetyssä gaalassa, jossa kerätyt rahat luovutettiin hyväntekeväisyyskohteillemme Sylva Ry:lle ja Aamu Suomen Lasten Syöpäsäätiölle. Kuudes ajopäivämme alkoi teknisten ongelmia parissa ja meillä oli mm. Itse olin mukana joukkueen PR-tiimissä ja meillä oli joka ilta vielä ennen nukkumaanmenoa ohjelmassa mm. Nämä spurtit olivat todella rankkoja, mutta hauskoja. Olen myös onnellinen siitä, että itse selvisin reissusta vammoitta ja terveenä ja pystyin polkemaan koko matkan. TRGM Helsinkiin voi tutustua tarkemmin täällä: www.facebook.com/TeamRynkebyFinland/ www.instagram.com/trgmhelsinki/ Kerätyt rahat luovutettiin Sylva Ry:lle ja Aamu Suomen Lasten Syöpäsäätiölle 29.9.2018 pidetyssä gaalassa. Ihan kaikki onnistuivat tällä reissulla ylittämään itsensä. vsk reissun ainoan, lyhyen sadekuuron. Taakse jäännet sitten polkevat ryhmän kiinni. Päivästä tuli myös tosi pitkä: 215 km ja olimme hotellilla vasta yhdeksän aikaan illalla. Tänä vuonna rahaa kerättiin Suomessa huikeat 886 327 € ja lahjoitettu summa kasvoi yli 50 % edelliseen vuoteen verrattuna. Maalin jälkeen kävimme vielä huristelemassa Pariisin keskustan hurjassa liikenteessä keltaisilla kiitureilla. Pariisissa maalimme odotti suuressa puistossa, jonne kaikki Team Rynkebyn 1 900 pyöräilijää ja 450 huoltajaa kokoontuivat. Nukkumaan mentiin aina heti kun päästiin, koska herätyskello soi aamuisin klo 5.45. Maalissa tunnelma oli huikea ja kaikki olivat superonnellisia ja ylpeitä itsestään ja tiimikavereistaan. Pääsimme polkemaan kunnon mäkiä ja vaikka päivämatka olikin vähän lyhempi (noin 150 km), oli päivä minulle henkilökohtaisesti koko reissun rankin. Itselläni oli vaihteiden kanssa ongelmia ja jouduin jäämään kolme kertaa ryhmästä korjausten ajaksi. Kukaan ei pyöräillyt yksin vaan koko matka tehtiin yhdessä toinen toista tukien. 76 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Korjaukset saatiin onneksi nopeasti tehdyksi, koska muu ryhmä jatkaa matkaansa vain hieman vauhtia pudottaen. Viikon päästä lähdöstä ja 1200 poljetun kilometrin jälkeen lauantaina 7.7.2018 saavuimme Pariisiin. Kuva: Lotta Kivikoski.. Parasta reissussa ja koko tässä matkassa on ollut pyöräilyn ja tärkeän asian edistämisen lisäksi mahtava tiimihenki. Kausi 2019 alkoi 1.10.2018 ja nyt olen toista kertaa mukana matkalla kohti Pariisia. Eli varmaan ainoan kerran reissun aikana meille jäi vähän omaa aikaa ennen illallista ja sen jälkeen seuraavaa tiimipalaveria. Täytyihän se Eiffel-torni käydä katsastamassa heti! Oikeastaan vasta siinä vaiheessa alkoi minullekin viimein valjeta, että Pariisissa ollaan. Kyllä sitä univelkaa reissun aikana silti kertyi ja joka aamu herätessään huomasi olevansa taas vähän kankeampi ja väsyneempi. useita rengasrikkoja. Käteen jäi paitsi mahtava harrastus ja ainutlaatuinen kokemus, myös uusia ihania ystäviä. Kannustavien tiimikavereiden, hyvien taukojen ja iloisen meiningin ansioista sitä jaksoi kuitenkin! Viides päivä oli nimetty mäkipäiväksi ja nimensä mukaisesti pääsimme nauttimaan pitkistä mäistä ja Belgian erikoisuudesta eli huonokuntoisesta asfaltista. some-kanavien päivitystä. Päivä oli reissumme lyhin (noin 125 km) ja olimme hotellillakin ennen iltaa
kestotilauksena). 2019 jälkeen tilaus jatkuu norm. 50 € Tarjoamme Juhlavuoden etuna Elintarvike ja Terveys-lehden tilaajille Ympäristö ja Terveys-lehden kestotilauksen hintaan Puhtaamman huomisen ääni www.ymparistojaterveys.fi. (V. 77 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. vsk Elintarvike ja Terveys-lehden tilaajat! 50v. Juhlavuosi Ensi vuosi 2019 on Ympäristö ja Terveys-lehden tilaukset@ymparistojaterveys.fi Lisää tilaukseen koodi YT50 Tarjous voimassa 31.12.2018 saakka
10.30 Tauko 10.40 Helposti siivottavan keittiön suunnittelu ja siivouksen organisointi käytännössä Ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola, Sodankylän kunnan ruokapalvelut 11.25 Esivalmisteltu siivous Lehtori Leila Kakko, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Kehityspäällikkö Marita Koskinen, Sastamalan Ruokaja Puhtauspalvelut Oy Servi 12.00 Lounas 13.00 Demo keittiöiden uudistetuista siivousmenetelmistä Lehtori Leila Kakko, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK 14.00 Pintapuhtauden laadunvalvonta Laatuassistentti Mari Laine, Net-Foodlab Oy 14.45 Iltapäiväkahvi/-tee 15.15 Keittiön tuholaiset ja niiden torjunta Tuholaistorjuja Tero Haikonen, Antitec Oy 16.00 Ajatusten vaihtoa päivästä 16.10 Koulutuspäivä päättyy Ammattikeittiösiivouksen uudet käytännöt – vähemmän vettä, vähemmän kemikaaleja II 24.1.2019 Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK, Frami F, Auditorio F128 Kampusranta 11, Seinäjoki www.elintarvikejaterveys.fi Koulutuksen hinta 235,00 € + ALV. Päätoimittaja Kaarina Kärnä, Elintarvike ja Terveys-lehti 9.25 Hygienia keittiöissä Kehityspäällikkö Marita Koskinen, Sastamalan Ruokaja Puhtauspalvelut Oy Servi 10.00 Siivouksen laatu elintarvikevalvonnan näkökulmasta N.N. Hinta sisältää ohjelmassa mainitut kahvit ja lounaan. 24 %. Ilmoittautumiset koulutukseen ovat sitovia. Peruutusehdot luettavissa verkkosivultamme. Ilmoittautumiset 7.1.2019 mennessä www.elintarvikejaterveys.fi/Koulutukset. vsk 8.45 Aamukahvi/-tee 9.15 Tervetuloa koulutukseen! Käytännön asioita koulutuspäivästä. Peruutuksissa ja osallistujan vaihdoissa yhteydenotot mahdollisimman pian ->eevastiina.veneranta@elintarvikejaterveys.fi. 78 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Elintarvike ja Terveys-lehti järjestää koulutuspäivän Tervetuloa koulutuspäivään!
vsk ILOA JA LAATUA ammattikeittiöön Food Safe H yvä ammattikeittiö on enemmän kuin lounastajan tai illastajan nälän tyydyttämistä varten. Samalla siellä asuu vastuullisuus ja huolellisuus. Vaikka ammattikeittiössä noudatetaan tiukkoja hygienia standardeja, siellä ei tarvitse näyttää tuotanto linjalta tai laboratoriolta. Miksei se saisi näkyä keittiössä. FIBRA® tuo mukanaan keittiöön tulvahduksen väriä, mikä näkyy niin tuotteissa kuin asiakaspalvelussa. FSC-sertifioitu 93159 GTIN 6416584931595 Kespro: 20936653 Meira Nova: 4924007 Bio FIBRA® Handy 40 x 50 cm 35 kpl . Puhtaus ja korkea laatu ovat suomalaisessa keittiössä ylpeyden aihe. FSC-sertifioitu 93201 GTIN 6416584932011 Kespro: 20840613 Meira Nova: 4924008 Heinon Tukku: 8018079 Wihuri: .0457440 Bio FIBRA® Classic 45 x 58 cm 100 kpl . Se on kuin ripaus muskottia tai pirskahdus sitruunaa, jota ilman annos ei vain olisi yhtä herkullinen. 40 vuoden kokemuksella. 79 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. fibraliina.fi FIBRA® Classic 45 x 58 cm 50 kpl 93358 GTIN 6416584933582 Kespro: 20843362 FIBRA® Basic 40 x 50 cm 140 kpl 93199 GTIN 6416584931991 Kespro: 20805161 Meira Nova: 4924009 Heinon Tukku: 8018078 Wihuri: .0457390 Bio FIBRA® Basic 40 x 50 cm 100 kpl . Sen FIBRA®-pyyhintäliinat ovat helppo ja käteen sopiva ratkaisu ammattilaisille. Parhaiten tämä toteutuu ympäristössä, jossa ensi luokkaiset välineet takaavat sujuvan työskentelyn. FSC-sertifioitu 93182 GTIN 6416584031820. Työn iloa ammattikeittiöön samalta luotettavalta kumppanilta. Mikä vastaisi näihin vaatimuksiin paremmin kuin suomalainen perheyritys Fiblon Oy, joka laatii tuotteensa mahdollisimman pitkälle koti maisista raakaaineista. Se on paikka, jossa kukoistaa luovuus ja rakkaus ruokaan. Työn ydin on tuottaa asiakkaalle nautinnollisia hetkiä ja viime kädessä iloa hyvästä ruoasta
Hinta sisältää ohjelmassa mainitut kahvit/teet ja lounaan. vsk 8.30 Aamukahvi/-tee 9.00 Tervetuloa koulutukseen! Käytännön asioita koulutuspäivästä Päätoimittaja Kaarina Kärnä, Elintarvike ja Terveys-lehti 9.10 Ruokalistasuunnittelun merkitys ruokapalvelutyössä Tuotesuunnittelija Päivi Lindholm, Palmia Oy/Palmia Foods 9.55 Erityisruokavalioiden hallinta ruokalistasuunnittelussa Tuotantopäällikkö Kati Padron, Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy 10.40 Tauko 10 min. Turvallista kotimatkaa! Ruokalistasuunnittelu ammattikeittiössä 13.2.2019 Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila auditorio 303, Ratatie 22, Vantaa www.elintarvikejaterveys.fi Koulutuksen hinta 235,00 € + ALV. 24 %. Ilmoittautumiset koulutukseen ovat sitovia. Peruutusehdot luettavissa verkkosivultamme. Elintarvike ja Terveys-lehti järjestää koulutuspäivän Tervetuloa koulutuspäivään!. Ilmoittautumiset 25.1.2019 mennessä www.elintarvikejaterveys.fi/Koulutukset. Peruutuksissa ja osallistujan vaihdoissa yhteydenotot mahdollisimman pian ->eevastiina.veneranta@elintarvikejaterveys.fi. 80 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. 10.50 Wicked Rabbit – hyvää ruokaa, joka vain sattuu olemaan kasvisruokaa Gastronomiaja tuotekehitysjohtaja Marianne Nordblom, Fazer Food Services 11.30 JAMIX RUOKATUOTANTO -ohjelma suunnittelun työvälineenä Koulutuspäällikkö Tarja Siira, JAMIX OY 12.10 Lounas 13.10 Luomua listalle! Ravitsemisja puhtaanapitopäällikkö Anu Sorvari-Happonen Salon kaupunki/Ravitsemisja puhtaanapitopalvelut 13.55 Ruokalistasuunnittelulla vähennetään myös hävikkiä Lehtori Kaisa Liinanki, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia 14.40 Iltapäiväkahvi/-tee 15.10 Ruokaoivallus®-kilpailussa nuoret suunnittelivat vegaanilounaan ja välipalan Projektipäällikkö Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk 15.55 Ajatusten vaihtoa päivästä 16.00 Koulutuspäivä päättyy
Elintarvike ja Terveys-lehti toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista vuotta 2019!. 81 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. vsk Joulumuistamisten sijaan tuemme tänä vuonna Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n toimintaa
Samalla kemikaalivapaa ylläpitosiivous parantaa kiinteistöjen sisäilmaolosuhteita”, siivouksen tuotejohtaja Minna Konttila ISS:ltä sanoo. Kemikaalivapaa siivous soveltuu kaikkiin tiloihin ja kaikenlaisille pinnoille. ”Vanhastaan ajatellaan, että puhtaus tuoksuu. ISS:n kemikaalivapaa ylläpitosiivous tehdään nimensä mukaisesti ilman kemikaaleja, ultrapuhtaan veden ja mikrokuitutuotteiden avulla. Siivotut pinnat ovat kaikille tilojen käyttäjille taatusti turvallisia koskettaa, kun kemikaalijäämiä ei ole. Lisäksi kemikaalien käyttöön liittyy aina turvallisuusriski, joka kemikaalivapaassa ylläpitosiivouksessa poistuu. Kemikaalivapaa ylläpitosiivouksemme kiteytyy lauseeseen me siivoamme puhtaasti paremmin", Konttila sanoo. Suomen johtavana kiinteistöpalveluyrityksenä ISS:llä on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa päästöjen vähentämiseen ja ympäristön hyvinvointiin. Parhaimmillaan yhden kohteen kemikaalien kokonaiskulutus on menetelmän ansiosta laskenut 73 prosenttia. Menetelmä on käytössä jo kymmenissä asiakaskohteissa ympäri Suomen. Kemikaalivapaus on osa ISS:n uudistuvaa vastuullisuusohjelmaa. 82 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. ISS Palvelut. "Tahtotilamme on, että ylläpitosiivous tapahtuu aina ilman kemikaaleja. Yksi tärkeimmistä keinoista on kemikaalivapaa ylläpitosiivous. vsk ISS siivoaa kemikaalivapaasti ISS Suomi lanseeraa kemikaalivapaan ylläpitosiivouksen. Kemikaalivapaa ylläpitosiivous on paitsi ympäristön myös asiakkaan ja siivoojan etu – asia, josta ollaan ylpeitä. ”Tuomalla ultrapuhtaan veden asiakaskohteisiimme ja yhdistämällä sen vahvaan tuotekehitykseemme ja tapaamme toimia voimme vähentää merkittävästi kemikaalien käyttöä, muovin kulutusta ja päästöjä vesistöihin. Tosiasiassa tuoksulla ei ole mitään tekemistä siivousaineen puhdistustehon kanssa. Jos kemikaaleja tarvitaan, niin vaihtoehtona ovat siivousaineet, jotka on jalostettu elintarviketeollisuuden sivutuotteista. Hajustekin on pelkkä lisäaine, joka lisäksi aiheuttaa astmaatikoille ja allergikoille harmia ja haittaa”, Konttila jatkaa
kotimaanapu.fi. Voimassa 1.10.2018 – 30.9.2020, koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. vsk Lahjoita jouluiloa vähävaraisille Lähetä viesti AUTA20 numeroon 16588 ja lahjoita 20 euroa tai lahjoita netissä kotimaanapu.fi/lahjoita. Keräyslupa RA/2018/857. 83 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Joulukuun lahjoituksilla hankitaan jouluruokaa vähävaraisille. Lämmin kiitos avustasi
Kokkaamattomat-kampanja vastaa tähän tarpeeseen hienosti", kertoo Hopen toiminnanjohtaja Eveliina Hostila. Viime vuodesta luomuelintarvikkeiden myynti on taas kasvanut huikeat 13 prosenttia, toteaa Luomuliiton edunvalvontajohtaja Susann Rännäri. Luomuelintarvikepäivässä Helsingissä. Vuoden Luomutuote -kilpailussa halutaan nostaa esille Suomen parhaita luomuuutuuksia. "Tekemämme tuore tutkimus osoittaa, että apua tarvitsevat kaipaavat eniten juuri ruokatarvikeapua. Unohdetut reseptit ja lisätietoa kampanjasta löytyy osoitteesta arla.fi/kokkaamattomat. Valinta julkistettiin 18.10. 84 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Tuotteessa on vain kaksi raaka-ainetta: luomuspeltti ja suola. Valinnan tehneen asiantuntijaraadin mukaan Sunspelt on tuonut terveellisen, luonnonmukaisen ja kotimaisen vaihtoehdon hyvin kilpailluille muromarkkinoille. Luomuliitto. Kilpailussa arvioitiin tuotteen makua ja muita aistinvaraisia ominaisuuksia, pakkausta, uutuusarvoa, innovatiivisuutta sekä kaupallista potentiaalia. Asiantuntijaraatiin kuuluivat Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie, Pro Luomu ry:n puheenjohtaja Ilkka Alarotu, Luomuliiton elintarvikeasiantuntija Jaana Elo ja Laurea ammattikorkeakoulun Ravintola BarLaurean keittiömestari Ilari Paananen. Paitsi että kokatut ateriat maistuvat hyvältä, niiden kautta voi tehdä muutakin hyvää: jokaista kokattua reseptiä vastaan Arla lahjoittaa ruokatarvikepakkauksen yhdelle apua tarvitsevalle perheelle Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry:n kautta. ”Tuoteuutuudet siivittävät luomumarkkinoiden kasvua. vsk M A I S T I A I S E T Ateria ateriasta – Arlan ja Hopen yhteistyökampanja #kokkaamattomat tekee hyvää Arla tutki tuhansien reseptien kirjastoaan ja löysi 300 internetin syövereihin hautautunutta Arlan ruoka-ammattilaisten suunnittelemaa herkullista reseptiä. Syntyi Kuva: Arla Ingman. Kotikokit voivat valita kokkaamattomien reseptien joukosta oman suosikkinsa, valmistaa sen ja julkaista siitä kuvan Instagramissa tunnisteella #kokkaamattomat. Kokkaamattomat-kampanja, jossa unohtuneille resepteille etsitään kokkaajaa. Arla Ingman Sunspeltin Spelttimuro on Vuoden Luomutuote 2018 Luomuliitto valitsi Vuoden Luomutuotteeksi Sunspeltin Spelttimuron
”Hävikkitalkoot on hieno, käytännönläheinen hanke, jossa Fazer leipomot tekee yhteistyötä suomalaisten kuluttajien kanssa hävikin pienentämiseksi. 85 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Syöpäsäätiölle kerätty ennätyspotti koostui syys-lokakuussa myydyistä Roosa pullista, Kaurasko-leivistä, Vaasan OOH -Pikkupuusteista ja uusista tuotekasseista, joihin oli kerätty herkullinen valikoima kampanjatuotteita. Kokoon saatiin ennätyspotti eli 40 000 euroa syöpätutkimukseen ja -neuvontaan, mikä on lähes 10 000 euroa edellisvuotta enemmän. ”Edellisenä päivänä leivotut leivät ja pullat kestävät hyvin useamman päivän tuoreena, koska meillä ne on leivottu alusta asti ja taikinan on annettu levätä pitkään. Fazerin myymäläleipomoista voi ostaa Hävikkitalkoot-pussin, johon voi valita kolme edellisenä päivänä leivottua leipää kolmen euron hintaan. Näin leivälle saadaan säilyvyyttä ilman lisäaineita”, kertoo myymäläleipomon liiketoimintajohtaja Marika Hakala, Fazer Leipomot Suomi. Lopuksi leivät ovat saaneet rohkean paiston. vsk M A I S T I A I S E T Fazer myymäläleipomot kutsuu suomalaiset hävikkitalkoisiin Fazer leipomot on käynnistänyt hävikkitalkoot ruokahävikin pienentämiseksi. Ruokahävikin vähentämisen lisäksi vastuullisuusohjelmamme pääteemat ovat kestävä viljanviljely ja vastuulliset pakkausmateriaalit”, jatkaa Hakala. Pyrimme myös jatkuvasti tehostamaan tuotannonsuunnittelua yhteistyössä kaupan kanssa sekä tarjoamme ruoka-apua hyväntekeväisyysjärjestöille. Fazer Leipomot Suomi Roosa pulla -kampanja keräsi ennätyssumman Syöpäsäätiölle Pinkillä raesokerilla koristellut kanelikierrepullat valloittivat jo neljännen kerran suomalaisten herkuttelijoiden makuhermot. Lantmännen Unibake. Hävikkitalkoot järjestetään aina aamupäivisin