3 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. GN 1/2 GN 1/1 GN 1/1 PLUS 3 kätevää kokoa 33 x 39 cm 40 x 60 cm 44 x 64 cm Pieniä ihmeitä keittiössä www.sagacook.com Ota yhteyttä ja kysy lisää SAGA / Metsä Tissue Oyj auli.hakkarainen@metsagroup.com. vsk VÄHENNÄ HÄVIKKIÄ, SÄÄSTÄ AIKAA JA RAHAA SAGA Vuokapaperilla SAGA Vuokapaperin ansiosta ruokahävikki vähenee yhdellä ruoka-annoksella per GN 1/1 -vuoka, kun ruoka ei pala kiinni vuoan reunoihin • Vähemmän tiskiä: ei tarvetta harjaamiselle tai jynssäämiselle Nopea pesuohjelma riittää • Vuokien kierto nopeutuu • SAGA Vuokapaperi on biohajoavaa ja kompostoituvaa • SAGA Vuokapaperi on helppo ja nopea ottaa käyttöön ei vaadi erikoislaitteita • Paperi on vahvaa ja kosteudenkestävää • Ruoka on mehevää reunasta reunaan Tiesitkö, että ammattikeittiöt Suomessa tuottavat noin 25 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuosittain Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke)
Hyvältä tuntuvaa Joulua ja vielä parempaa Uutta Vuotta! Kaarina Kärnä. vsk Päätoimittaja Kaarina Kärnä kaarina.karna@ elintarvikejaterveys.fi Puh. Ilmastonmuutos on läsnä joulussa ja ruokapöydässä. Kun takana on vastuullinen ruokaketju, se myös tuntuu hyvälle. Jouluna annetaan lahjoja ja vietetään aikaa yhdessä, ja mieluiten ruokapöydän ääressä. Hyvä tahto ulotetaan myös lähipiirin ulkopuolelle ja halutaan muistaa heitäkin, joilla ei mene niin hyvin. alv 24 %) Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Julkaisija Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Gallen-Kallelankatu 8, 28100 Pori www.elintarvikejaterveys.fi Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0786-213x Painopaikka: Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere www.hameenkp.fi HÄMEEN KIRJAPAINO OY 4041 0209 Painotuote Hyvää ja parempaa J oulu on perinteisesti hyvän tahdon aikaa. Tämä lehti kertoo, miten paljon vastuullisuuden eteen tehdään jo töitä ja miten paljon hyvää on saatu aikaan. Irtonumero 10 euroa (sis. T ämän lehden kokoaminen on herättänyt paljon tunteita, ja uskon, että näin käy myös lehteä lukiessa. alv 10 %) Kestotilaus 47 euroa (sis. Kun tällä tiellä jatketaan, on varmasti vielä parempaa luvassa. 040 511 6005 6 numeroa vuodessa: Vuositilaus 52 euroa (sis. Kun ruoka on valmistettu oikein ja kunnollisista raaka-aineista, se maistuu hyvälle. R uoan tuottamista ja koko ruokaketjua pohtiessa on helppoa sisäistää, että hyvää tahtoa ja vastuullisuutta tarvitaan ihan jokainen päivä, ei vain jouluna. alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % normaalihinnasta. (02) 630 4920, 040 745 1491 Markkinointi ja ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos eija.lindroos@elintarvikejaterveys.fi Puh. Myös eläinten ja luonnon hyvinvointi mietityttää, eikä tarvitse olla meteorologi ennustaessaan, että musta joulu on todennäköinen suuressa osassa Suomea. 050 324 2464 Toimitusneuvosto Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Professori Hannu Korkeala Helsingin yliopisto Yksikön päällikkö Riikka Åberg Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut Elintarvikeasiantuntija Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry Johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitto Johtaja Leena Räsänen Elintarviketurvallisuusvirasto Asiakaspalvelu ja tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta eevastiina.veneranta@elintarvikejaterveys.fi Puh. 4 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32
25 Ruoka-apukin kehittyy yhteisvoimin, Hanna Kuisma ........................................ 66 Luomu vastuullisena valintana, Jaana Elo ............................................................ Hyvää ja parempaa, Kaarina Kärnä ............................................................................. 50 Kotipizzan vastuullisuus on matka eikä päämäärä, Sonja Paju ..................... 5 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. 70 Team Rynkeby – God Morgon Helsingin matka Pariisiin, Lotta Kivikoski ... 37 Kirjaesittely: Vähemmän lihaa – kohti kestävää ruokakulttuuria ...................... 20 Kaupan yhtenäiset ohjeet ruoka-apuyhteistyöhön, Anna Salminen ........... 16 Kaupan rooli ruoan lahjoittajana, Satu Kattilamäki ............................................ 84. 69 ISS siivoaa kemikaalivapaasti ....................................................................................... 38 Ei ihmisoikeuksia ilman toimeentuloa, Janne Sivonen ...................................... 72 Välipalat Väitös: Ruoka-apu vakiintunut osaksi suomalaista hyvinvointivaltiota – Huono-osaisuus kasautuu leipäjonoissa käyvillä .................................................. 15 Vuoden Keittiöteko 2018 -palkinto Ravintola Ultimalle ....................................... vsk ja Terveys-lehti Elintarvike 32. 45 Suomen kokkimaajoukkueelle kuudes sija – Hot Kitchenissä kultatason suoritus ................................................................................................................................. 54 Vastuullisuus on meille bisnestä, josta voi olla ylpeä, Anne Ekberg ............. 19 Nyt vähennetään ruokahävikkiä uudella konseptilla – Suomen ensimmäinen hävikkiruoka-myymälä on auki ........................................................ 6 #Ruokatrendit2018, Tapio Pajunen ...........................................................................10 Ammattikeittiöiden ylijäämäruoan lahjoittaminen, Tuula Koimäki ............. 60 Suomen kokkimaajoukkueessa vastuullisuus on aitoja tekoja, Virpi Kulomaa .................................................................................................................... 82 Maistiaiset ........................................................................................................................ 28 Annos puhtaampaa Saaristomerta – huomio ruokahävikkiin, Johanna Mattila ................................................................................................................32 Konkreettiset mittarit toimialakohtaisen vastuullisuuden mittaamiseen, Juha-Matti Katajajuuri, Inkeri Riipi, Anu Reinikainen, Tuija Lankia, Jaana Kotro, Sari Forsman-Hugg ja Sirpa Kurppa ............................. 27 Suomen ensimmäinen MSC:n kestävän kalastuksen sertifikaatti Itämeren silakan ja kilohailin kalastukselle ................................................................................ 46 Elintarviketuotannon toimitusketjujen vastuullisuuden hallinta digitalisaation avulla, Jenni Neste .............................................................................. Lehti ilmestyy 1.3.2019. 4 Vastuulliset julkiset elintarvikeja ruokapalveluhankinnat, Anna-Leena Miettinen ....................................................................................................... vsk 6 • 2018 Elintarvike ja Terveys-lehden numeron 1/2019 teemana ovat elintarviketeollisuus, pakkaukset, hygienia ja ammattikeittiöt
vsk Markkinayksikön päällikkö Anna-Leena Miettinen Maaja metsätalousministeriö Vastuulliset julkiset elintarvikeja ruokapalveluhankinnat Hallituksen tavoite on, että julkisissa elintarvikeja ruokapalveluhankinnoissa käytetään jatkossa vain vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Julkiset ruokapalvelut panostavat ravitsemussuositusten mukaiseen tarjontaan. Valtioneuvoston periaatepäätös linjaa, että valtion elintarvikehankinnoissa otetaan tehostetusti huomioon ympäristön kannalta hyvät viljelymenetelmät, eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus. 6 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Kuva: EkoCentria/Tero Takalo-Eskola.. Käytännössä periaatepäätöksen halutaan näkyvän julkisissa keittiöissä tarjottavan suomalaisen ruuan määrän kasvuna
Tähän päästään vaatimalla hankinnoissa sellaisten elintarvikkeiden ja ruokapalveluiden käyttöä, jotka on tuotettu ympäristön kannalta hyvillä viljelyja tuotantomenetelmillä sekä eläinten hyvinvointia ja elintarviketurvallisuutta edistävillä tavoilla. Oppaasta löytyy myös valtuustoaloitteen malli.. Opas kuntapäättäjille Julkisten toimijoiden tueksi on julkaistu maaliskuussa 2017 Opas vastuullisiin elintarvikehankintoihin, johon on koottu kriteereitä, joita vastuullisesti toteutettavissa ruokahankinnoissa voi käyttää apuna laadittaessa tarjousasiakirjoja. vsk S uomen julkisten hankintojen yhteenlaskettu arvo on vuosittain 35 miljardia euroa, josta ruokahankintojen osuus on 350 miljoonaa euroa. Oppaassa on perusja edelläkävijätason kriteerejä tuoteryhmittäin liittyen eläinten hyvinvointiin ja terveyteen, ympäristövaikutuksiin ja sosiaaliseen vastuuseen. Myös kansallinen hankintalaki (1397/2016) kannustaa ja mahdollistaa ympäristöja sosiaalisten näkökohtien huomioon ottamisen tehtäessä julkisia hankintoja. Oppaan on laatinut Motiva maaja metsätalousministeriön rahoituksella. Julkinen toimija ei voi hankintalain nojalla suoraan suosia kotimaisuutta ruokahankinnoissa, mutta nyt julkaistut laatukriteerit antavat konkreettisia keinoja suosia vastuullisesti ja kestävästi tuotettuja elintarvikkeita ja edesauttavat lähellä tuotetun vaihtoehdon valituksi tulemista. Valtiota periaatepäätös sitoo, mutta myös kuntia ja maakuntia kannustetaan sisällyttämään palvelutai hankintastrategioihinsa periaatepäätöksen tavoitteet ja periaatteet. Periaatepäätöksen tausta ja sisältö Periaatepäätös on osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen ruuan tuotannon kannattavuuden ja kauppataseen parantamisen kärkihanketta. Lisäksi esitetään myös muita, tarjoajien syrjimättömyyden huomioivia näkökohtia, joita voidaan tilanteen ja harkinnan mukaan hyödyntää hankintamenettelyssä. Valtioneuvosto edellyttää, että julkisissa elintarvikeja ruokapalveluhankinnoissa tavoitellaan korkeaa laatua ja kokonaistaloudellista kestävyyttä. 7 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Siipikarjasta saatavat tuotteet tulisi hankkia tiloilta, joilla on tuotantokauden aikana toteutettu salmonellan vastustusohjelmaa ja joilla lintujen nokkia ei katkaista höyhenten nokkimisen ehkäisemiseksi. Perinteisten hankintojen lisäksi tulee hallitusohjelman mukaisesti edistää innovatiivisia julkisia hankintoja. EkoCentrian vuonna 2017 päivitettynä julkaistuun Lisää lähiruokaa julkisten keittiöiden asiakkaille -oppaaseen on myös koottu ohjeita ja perusteluita, joilla voidaan edistää erityisesti lähiruoan ja luomun lisäämistä julkisissa keittiöissä. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä tuodaan esille yksityiskohtaisia tuoteryhmittäisiä kriteereitä, joita voidaan esittää elintarvikkeen ominaisuuksille. Julkisten hankintojen odotetaan luovan alueilla työpaikkoja ja kasvattavan verotuloja. Opas auttaa tekemään hyviä hankintapäätöksiä alueellisten ja paikallisten lähiruokaketjujen hyväksi. Periaatepäätöksessä ehdotetaan esimerkiksi, että julkisissa ruokahankinnoissa tulisi käyttää kriteerinä esimerkiksi sian saparoa eli sitä, että tiloilla ei katkaista sioilta saparoita hännänpurennan ehkäisemiseksi. Vuonna 2016 hyväksytyllä valtioneuvoston periaatepäätöksellä vastuullisista julkisista elintarvikeja ruokapalveluhankinnoista odotetaan olevan merkittävä vaikutus kotimaisten tuotteiden ja yritysten palveluiden kysynnälle. Ne toteutetaan tiiviissä vuoropuhelussa tilaajan, tuottajan ja sidosryhmien kanssa, ja niillä haetaan esimerkiksi tuotannon tehostamista tai tuotteen hiilijalanjäljen, elinkaarisen ympäristövaikutuksen tai kokonaiskustannusten alentamista
Opasta esiteltiin myös useissa alan tapahtumissa kuten Gastro Helsinki -messuilla. Kumpikin teki jalkautustyötä eri paikkakunnilla, jolloin kiertueesta tuli kattava. Kyselyllä selvitettiin myös ravitsemussuosituksiin liittyviä tekijöitä kuten kasvisruoan osuutta sekä suolan käyttöä ruokapalveluiden tarjoamassa ruoassa ja kuinka ravitsemussuositukset näkyvät kuntien tai ruokapalveluiden hankintapäätöksissä. Kyselyllä haluttiin saada vertailutietoa vuonna 2016 toteutettuun kyselyselvitykseen kotimaisuusasteesta kuntien ruokapalveluissa. Kotimaisuusaste edelliseen selvitykseen verrattuna on noussut etenkin Markkinavuoropuheluosaamisen hyödyntämistä hyvä pohtia lisää. 8 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Kyselyn tulosten mukaan kriteerien toteutumisen seuranta sopimuskaudella on vielä satunnaista. Mukana olivat kysymykset lähija luomuruoan osuuksista ruokapalveluissa ja kuntien strategioissa sekä ruokahävikin seurannasta. Kysely kohdennettiin julkisen sektorin ruokapalvelupäälliköille tai ruokapalvelutoiminnasta vastaaville henkilöille. Yhteinen aloitustilaisuus järjestettiin toukokuussa Oulussa. Hän lähetti jokaiseen 311 kuntaan kirjeen, jossa oli kaikille kunnanvaltuutetuille oma opas. Kysely julkisen sektorin ruokapalveluista vastaaville henkilöille Ministeriö rahoitti kyselyn, jolla Motiva selvitti vastuullisia elintarvikehankintoja koskevien oppaiden käyttöä sekä kotimaisen ruoan käyttöastetta julkisissa ruokapalveluissa. vsk Oppaan jalkautuskiertue Motiva ja EkoCentria järjestivät maaja metsätalousministeriön rahoituksella maakuntakohtaisia valmennustilaisuuksia hankintayksiköille, tilaajille ja tuottajille yhteistyössä muun muassa Suomen yrittäjien, maakuntaliittojen, paikallisten maaseutuhankkeiden, paikallisten yrittäjien ja tuottajien aluejärjestöjen kanssa. Ministeri myös tutustui julkisen ruokapalvelun arkeen vierailemalla Vantaan koulussa keväällä 2018. Lähde: Motivan kysely.. Ministerin viesti Syksyllä 2011 maaja metsätalousministeri Jari Leppä haastoi kaikki kunnat tutustumaan hankintaoppaaseen ja nostamaan kysymyksen pöydälle omassa kunnassaan
Kaikilla ei ole omaa ruokapalvelua tai elintarvikehankintoja, mutta valtioneuvoston periaatepäätös oli huomioitu ja sitä oli toteutettu. Tammikuussa julkistetaan, kuka lähettiläänä toimii ja miten häntä voi pyytää omalle paikkakunnalle. Haku sai myönteisen vastaanoton ja saimme upeita hakemuksia. Myös punaisen lihan käyttö viimeisen vuoden aikana on vähentynyt merkittävästi. Valtionhallinnon omat toimet Valtioneuvoston kanslia kilpailuttaa jatkossa keskitetysti niiden ministeriöiden ruokapalvelut, joilla on henkilöstöravintola. Kyselyn perusteella vastuullisuuskriteereiden käyttö ei ole suoraan nostanut aterioiden hintoja. Lähde: Motivan kysely.. 9 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Muissa tuoteryhmissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta; tosin kotimaisuusaste esimerkiksi maitotuotteissa oli pysynyt korkealla. Edustustilojen kotimaisuusaste on hyvin lähellä sataa prosenttia. Tähän tarkoitukseen ministeriö haki määräaikaiseen työsuhteeseen hankintalähettilästä. Kasvisruoan tarjoaminen ruokalistoilla on kaksinkertaistunut edelliseen kyselyyn verrattaessa. Täytyy muistaa, että kahvia ei tuoteta Suomessa..! Maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö pyysi kollegoiltaan selvityksiä myös kunkin ministeriön hallinnonaloilta. Hankintalähettiläs Maaja metsätalousministeriössä halutaan mahdollistaa, että kukin taho saisi vielä opastusta. Haastattelut on tehty ja uusi hankintalähettiläs aloittaa tammikuussa 2019. Syitä seurannan kasvulle voivat olla aktiivinen keskustelu aiheen tiimoilta ja lisääntynyt tutkimus ruokapalveluiden ruokahävikistä, mutta myös erilaisten palveluiden kehittyminen ruokahävikin mittaamisen helpottamiseksi. Tähän mennessä on jo kilpailutettu muun muassa edustustilojen hankinnat. Ruokahävikin seurannan kasvaminen on kasvanut merkittävästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Ruokahävikkiä seuraa valtaosa vastanneista organisaatioista. Kaikki ministeriöt hallinnonalat mukaan lukien vastasivat. Hankintalähettilään työsarkana on suunnitella valtakunnallinen kiertue. Kilpailutukset toteutuvat sitä mukaa, kun sopimukset päättyvät. vsk broilerin osalta
Vuonna 1997 käynnistettiin Yhteisvastuuvaroin ruokapankkitoimintaa, jolla ryhdyttiin auttamaan suuren laman seurauksena nälkää kärsiviä vähävaraisia. #Ruokatrendit2018 Ajassa liikkuu monenlaisia ruokatrendejä ja eräänlainen ruokahifistely on vahvasti muodissa. Valitettavasti läheskään kaikilla ei tähän ole mahdollisuutta. Vuoden 2018 Yhteisvastuukeräyksellä haluttiin nostaa ihmisten tietoisuuteen se realiteetti, että meillä Suomessa on tälläkin hetkellä suuri ihmisryhmä, joka on pakotettu turvautumaan hyväntekeväisyydestä saatavaan ruokaan. 10 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. vsk V uonna 1950 perustettu Yhteisvastuukeräys auttoi alkuvuosinaan nälästä kärsiviä perheitä erityisesti Itäja Pohjois-Suomessa. Ulkopuolisen ruokaavun tarpeessa olevien määrä on pikemminkin vain kasvanut. Liian moni vähävarainen joutuu Suomessakin turvautumaan ulkopuoliseen ruoka-apuun ja syömään sitä, mitä tarjolla sattuu olemaan.. Vuosittain asiakkuudessamme on noin 100 000 suomalaista. Liian monen suomalaisen ruokatrendi tänä päivänä on se, että ruokaa ei yksinkertaisesti ole. Tänä vuonna palattiin jälleen nälkä-teemaan. Pahat hallavuodet sodan seuraamuksista toipuvilla alueilla vaativat veronsa. Kahdesti tämän jälkeenkin Yhteisvastuukeräys on konkreettisesti palannut juurilleen. Toimitamme EU-elintarvikkeita n. Ruokapankit eivät nälkää onnistuneet Suomesta poistamaan. Pöytään halutaan eksoottista, laadukasta ja terveellistä ruokaa. Ilmiö näyttäytyy erityisen selkeästi Yhteisvastuun taustaorganisaation Kirkkopalvelut ry:n koordinoimassa EU-elintarviketuen jakelussa. Avun Tapio Pajunen Yhteisvastuukeräyksen ja Kotimaanavun johtaja Kirkkopalvelut ry. 350 jakelupisteeseen ympäri Suomea
Suomalainen ruoka-apu on hyvin monimuotoista: ruokakassien jakelusta yhteisöllisiin ruokailuihin, jopa sellaisiin, joissa asiakkaat voivat itse osallistua kokkaamiseen. 11 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. vsk tarve on jatkuvasti kasvava. Takavuosina leipäjonon asiakkaina oli lähes yksinomaan asunnottomia alkoholisteja. Niiden ajateltiin tuolloin olevan eräänlainen hätäaputoimi laman lannistamille ja kelkasta pudonneille kansalaisille. Toisin kuitenkin kävi. Tutkimusten mukaan keskeinen syy ulkopuoliseen ruoka-apuun turvautumisessa on perusturvan heikentynyt ostovoima. Leipäjonot Niin sanotut leipäjonot tulivat katukuvaamme 1990-luvulla. Rehellisyyden nimissä on todettava, että nykyisin suomalainen ruoka-apu on paljon muutakin kuin leipäjonoja. Missään nimessä niiden ei uskottu säilyvän sen jälkeen, kun talous lähtisi jälleen nousuun. Kansaneläkkeellä, työttömyysturvalla ja opintotuella arjesta selviytyminen on monille suomalaisille mahdotonta. Kansaneläkkeen ja siihen sidottujen muiden perusturvaetuuksien indeksikorotusten jäädyttäminen on vain heikentänyt näiden perusturvan varassa elävien ihmisten tilannetta. Erityisesti suurkaupunkien ja kasvukeskusten ruoka-avun asiakkailla yhtenä taloudellista ahdinkoa voimistavana tekijänä ovat kohtuuttomiksi kasvaneet asumiskustannukset. Viikoittain yli 20 000 suomalaista turvautuu ruoka-apuun. Maria Ohisalon (2017) ja Tuomo Laihialan (2018) väitöskirjat kuvaavat tarkasti leipäjonojen koostumusta ja niiden asiakkaiden kokemuksia sekä syitä ruoka-avun asiakkuuteen. Leipäjonojen asiakaskuntakin on vahvasti muuttunut vuosien saatossa. Leipäjonoista ja niiden asiakkaista on viime vuosina saatu tuoretta tutkimustietoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan. Varsinaisia leipäjonoja on enää vain muutamia ja nämä pääosin suurissa kaupungeissa. Maassamme ruoka-apua jakaa arviolta noin tuhat eri toimijaa. Olen itse työskennellyt sosiaalialalla eri tehtävissä 1980-luvulta alkaen. Tämän päivän keskimääräinen ruoka-avun hakija on pienellä kansaneläkkeellä kituuttava eläkeläinen, jonka kumppaneina leipäjonoissa on opiskelijoita, yksinhuoltajia, työttömiä ja osaaikatyöntekijöitä. Köyhyys näkyy ruokapöydässä Tilastot kertovat karua kuvaa suomalaisesta arjesta ja hyvinvoinnista
2012) mukaan avustusruoan jakeluun turvautuvista suurin osa elää perusturvaetuuksien varassa ja lähes puolella heistä käyttöön jää pakollisten asumisym. Viime keväänä tapasin leipäjonossa osaaikatyötä tekevän yksinhuoltajaäidin, jolla on kaksi kouluikäistä lasta. EU:n suhteellisen köyhyysrajan alla elää vieläkin useampi, 660 000 suomalaista. Maksanko sähkölaskun, lääkkeet, lasten harrastukset vai ostanko ruokaa. Pääkaupunkiseudulla tehdyn tutkimuksen (Turunen ym. Suomessakin jaettavassa EU:n ruoka-avussa on jakotuotteita valittaessa jouduttu tekemään runsaasti kompromisseja, kun pitää ottaa huomioon mm. Äiti joutui tekemään päätöksen siitä, siitä miten viikonlopun ruokarahoiksi varattu kaksikymppinen käytetään. menojen jälkeen alle 100 euroa kuukaudessa. Vanhempien taloudellinen niukkuus vaikuttaa luonnollisesti koko perheeseen. vsk noin 440 000 suomalaisen tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen. Hän kertoi olevansa ensimmäistä kertaa ruoka-avun asiakkaana. Useissa perheissä pienetkin yllättävät menot voivat romahduttaa talouden. Ruokapöydän niukkuus ja monesti yksipuoliset ruokailutottumukset näyttäytyvät myös terveydellisinä ongelmina. Pienet tulot näyttäytyvät luonnollisesti myös ruokapöydässä. Suomalaisessa nälässä ei niinkään ole kyse suoranaisesta ruoan puutteesta, vaan pakon sanelemien valintojen tekemisestä. Huono-osaisuuden kasautuminen Suomalaisessa sosiaalipolitiikassa on viime vuosina puhuttu huono-osaisuuden kasautumisesta. Liian monelle lapselle kouluateria on päivän ainoa ravitseva, lämmin ateria. Lapsi pääsi retkelle ja äiti leipäjonoon. Pienituloisuus aiheuttaa osattomuuden kokemusta niin lapsille kuin aikuisillekin. Tutkituista yli 90 prosentille avustusruoan hakeminen on välttämätöntä. Teema liittyy vahvasti myös ruoka-apuun ja sen vähävaraisiin asiakkaisiin, joiden yksipuolinen ruokavalio on kaukana ravitsemussuosituksista ja ruokaympyrästä. tuotteiden hyvä säilyvyys, kustannustehokkuus, kuljetuskelpoisuus ja kansalliset mieltymykset. Syynä oli se, että lapsi oli edellisenä päivänä kertonut, että koulun retkimaksu 20 € pitäisi maksaa. Yksi ongelma aiheuttaa uusia murheita. Esimerkiksi säilykehernekeittoa, hapankorppuja ja sämpyläjauhoja sisältävä EU-ruokakassi on. Tehtyjen tutkimusten havaintojen mukaan tiedetään, että ruoka-apuun turvautuvat joutuvat jatkuvasti tekemään valintoja terveellisen ruoan hankkimisen ja arjessa pärjäämisen välillä, eivätkä kaikista ravintosuosituksista huolimatta kykene elämään niiden mukaisesti. 12 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Heikon toimeentulon yhteys epäterveellisiin ruokailutottumuksiin ja niistä aiheutuviin terveydellisiin ongelmiin näyttäytyy useissa kansainvälisissä tutkimuksissa
Useilla paikkakunnilla osa kaupan hävikistä toimitetaan edelleenkin paikallisille ruoka-aputoimijoille, jaettavaksi vähävaraisille. jätehuoltokustannusten pienenemisessä. Kauppojen ja elintarviketeollisuuden myyntiin kelpaamattoman mutta käyttökelpoisen ruoan jakelua ja toiminnan koordinointia voisi ja pitäisi kehittää. Useat hyväntekeväisyystoimijat saavat paikallisilta kaupoilta käyttökelpoisia mutta myyntiin kelpaamattomia vihanneksia ja hedelmiä. 13 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. kauppojen kontaktointi, lahjoituselintarvikkeiden kuljetus ja varastointi olisi koordinoitua ja tapahtuisi toimijoiden yhteistyönä. Tämä on hieno lisä monen vähävaraisen ruokapöytään. Seuraava tehtävä olikin selvittää tämän hedelmän käyttötarkoitus. vsk kuitenkin hyvä perusta, jonka ympärille asiakas voi resurssien puitteissa rakentaa ravitsevankin aterian. Voidaan perustellusti sanoa, että hävikkiruoka on ollut synnyttämässä leipäjonot ja nykyisenkaltaisen ruoka-avun, jonka juuret ovat nimenomaan kauppojen lahjoittamissa viimeistä myyntipäivää lähestyvissä elintarvikkeissa. Ruokahävikki ja yhteiskuntavastuu Suomalaisten keskimääräinen elintason nousu ja vallalla olevat ruokatrendit, esimerkiksi ruokablokkaaminen, vilkas kokkaamisharrastus ja uudet pikaruoan muodot ovat johtaneet siihen, että ruokaa heitetään pois uskomattomat määrät. Valinnanvaraa ei ole. Tarvitaan nykyistä vahvempaa paikallista, alueellista ja val. Luonnollisesti tuoretuotteet eivät heikon säilyvyytensä vuoksi sisälly EU:n ruokaaputarjontaan. Lisäksi toiminnasta aiheutuu kauppiaalle myös hyötyjä mm. Arvioiden mukaan Suomessa vuosittain roskiin joutaa 400 miljoonaa kiloa ruokaa. Yksittäisten ruoka-aputoimijoiden paikallisesta sooloilusta tulisi päästä asiakaslähtöiseen yhteistyöhön, jossa mm. Hyvä niin. Aikani googlailtuani kävi ilmi, että kyseessä oli pomelo. Ruokailutottumuksemme ja sen myötä vaatimuksemme kauppaa ja tuottajia kohtaan ovat muuttuneet voimakkaasti. Tosin tässäkin tyydytään siihen mitä saadaan. Keskiverto suomalainen haluaa ruokapöytäänsä monipuolista, helppoa, nopeaa, erityistä, tuoretta ja milloin mitäkin. Ruoka-apu tarjoaa yrityksille ja kaupalle mahdollisuuksia yhteiskuntavastuullisuuden ja ekologisen kestävyyden osoittamiseen. Leipäjonot ovat varsin eettisiä toimijoita ruokahävikin hyötykäytössä. Eräs ruoka-apukassin hakenut eläkeläisrouva tuli kysymään minulta, mikä hänen saamansa ihmeellinen hedelmä oli. Kauppa pyrkii vastaamaan asiakkaiden kysyntään ja tästä syntyy luonnollisesti myös hävikkiä, koska ihmisten ostokäyttäytymistä on mahdotonta ennakoida tarkkaan ja tuotteiden säilyvyys on rajallinen
Kunnallisalan kehittämissäätiö. Ruoka-apu ei ole sosiaaliturvaa vaan hyväntekeväisyyttä. vsk takunnallista yhteistyötä. Tällaisessa yhteistyössä on mahdollista, että kaikki osapuolet voivat kokea olevansa voittajia. Pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen tuloksia. siten, että valtavan suuri omenasato, jolle ei itsellä ollut käyttöä, toimitettiin paikalliseen ruokapankkiin, josta satoa jaettiin tarvitseville. Tuotanto, kauppa, sosiaalityö ja hyväntekeväisyysjärjestöt voivat yhdessä olla parantamassa maailmaa ja helpottamassa kärsivän ihmisen tilannetta. Lisäksi Kotimaanapu-palvelumme kautta olemme keränneet varoja ruoka-aputoimijoiden tukemiseksi erityisesti niillä pienillä paikkakunnilla, joissa ei ole edes kauppoja. Hävikkiruoan ongelmaa ei kuitenkaan voida kokonaan poistaa leipäjonoilla eikä vähävaraisten ruoan tarvetta saa ratkaista hävikkiruoalla! Kirjallisuutta aiheesta: Laihiala, T. Siihen saakka, kunnes ongelma saadaan ratkaistua, meidän tulee tehdä laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden ja toimialojen välillä. Ruoka-apu on maassamme toteutettu pääosin erittäin mallikkaasti, vaikka meillä on valitettavia esimerkkejä siitäkin, että nälkäisiä seisotetaan satojen metrien mittaisissa leipäjonoissa pakkasella, räntäsateessa tai paahtavassa helteessä. Jos ei ole kauppoja, ei ole myöskään kaupan hävikkiä jaettavaksi. 2012. Ruoka-apu ei ole sosiaaliturvaa vaan hyväntekeväisyyttä. Kokemuksia ja käsityksiä leipäjonoista, Huono-osaisuus, häpeä ja ansaitsevuus. 2014, Kuka seisoo leipäjonossa. 2017, Murusia hyvinvointivaltion pohjalla, Leipäjonot, koettu hyvinvointi ja huono-osaisuus. Itä-Suomen yliopisto. Hävikkiruoan hyödyntämisestä voidaan tehdä myös trendikästä. Ruokapankki – pankki jota ei pitäisi olla Suomen perustuslain 19 § takaa jokaiselle oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Suurin hyötyjä olisi ruoka-avun asiakas. Ruoka-avun asiakkaiden kohdalla tämä lain kirjain ei tahdo toteutua. Mielestäni meidän ei tule hyväksyä sitä, että iso osa kansalaisista joutuu elämään almujen varassa, kun yhteiskunnan järjestelmät eivät kykene varmistamaan perusturvaa ja leipää pöytään. 2018. Tutkimusten mukaan suuri osa jonottajista kokee syvää häpeää. Käytännössä tämä ruokaapuun turvautuva ihmisryhmä elää muiden ihmisten hyväntekeväisyyden varassa, kun hyvinvointivaltion viimeinenkin turvaverkko on pettänyt. Kuka käy leipäjonossa. Kulunut syksy on osoittanut myös yksittäisten kansalaisten halun tukea vähäosaisia. Turunen, S., Ohisalo, M., Perovskaja, V. Koordinoinnin tehostamisesta hyötyisivat kaikki osapuolet. ". & Tukia, A.-K. Tämä on näyttäytynyt useilla paikkakunnilla mm. 14 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Itä-Suomen yliopisto. Ohisalo, M. Meidän on muistettava, että ruoka-apu on vain ensiapua, laastarointia. Se ei saa eikä sen tarvitse olla stigmatisoivaa. Ohisalo, M., Saari, J. SoccaPääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Käytännössä tämä ruokaapuun turvautuva ihmisryhmä elää muiden ihmisten hyväntekeväisyyden varassa, kun hyvinvointivaltion viimeinenkin turvaverkko on pettänyt. Vantaalla kehitetty Yhteinen Pöytä -toimintamalli on hieno esimerkki toimivasta alueellisesta yhteistyöstä
15 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Ruoka-avusta on tullut vakiintunut osa suomalaista hyvinvointivaltiota ja sen köyhyyspolitiikkaa. Vahvasti kasautunut huono-osaisuus on tavanomaista muun muassa työttömille ja lomautetuille, asunnottomille ja tukiasunnoissa asuville, vain viimesijaisia sosiaaliturvaetuuksia saaville, vähiten tuloja omaaville, itsensä huono-osaisiksi kokeville ja ongelmia päihteiden käytössä kokeville”, Ohisalo sanoi. Ohisalo väitteli valtiotieteiden tohtoriksi 15.6.2017. Maria Ohisalon sosiologian alaan kuuluva väitöskirja Murusia hyvinvointivaltion pohjalla. Ruoka-apu on jäänyt käytäntönä suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen vakiintumiseen ovat vaikuttaneet 1990-luvun lama sekä Suomen liittyminen Euroopan unioniin ja sitä kautta EU:n ruoka-apuohjelmaan kuin myös köyhyyspolitiikan jatkuva laajeneminen sekä kansainvälinen taloustaantuma 2000-luvun loppupuolella. Leipäjonot, koettu hyvinvointi ja huono-osaisuus tarkastetiin yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. vsk V Ä I T Ö S Ruoka-apu vakiintunut osaksi suomalaista hyvinvointivaltiota – Huono-osaisuus kasautuu leipäjonoissa käyvillä Ruoka-apua saavat suomalaiset ovat kaikilla koetun hyvinvoinnin ja niukkuuden mittareilla mitattuna heikommassa asemassa kuin väestö keskimäärin, osoitti Maria Ohisalon väitöstutkimus ruoka-avun saajien hyvinja pahoinvointikokemuksista. Erilaiset kolmannen sektorin auttamiskäytännöt eivät ole universaalin sosiaaliturvan tavoin kaikkien saavutettavissa eikä näitä toimintoja säädellä valtakunnallisesti, vaikka niihin ohjataan jatkuvasti enemmän myös julkisia varoja, Ohisalo totesi. Itä-Suomen yliopisto VTT Maria Ohisalo. ”EU:n ruoka-apuohjelma on ollut osaltaan luomassa ja ylläpitämässä polkuriippuvuutta, jossa kolmannen sektorin toimijoille siirtyy hyvinvointivastuuta sosiaaliturvan ja hyvinvointivaltion pohjan vuotaessa. Vastaväittäjänä toimi dosentti Jussi Simpura Helsingin yliopistosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä kustoksena professori Juho Saari Itä-Suomen ja Tampereen yliopistoista. Ohisalo tutki väitöskirjassaan suomalaista ruoka-apua, Euroopan unionin ruoka-apuohjelman vaikutuksia suomalaisen ruoka-avun vakiintumiseen ja apuun turvautuvien ihmisten kokemuksia omasta hyvinvoinnistaan ja huono-osaisuudestaan. ”Ruoka-avun saajien huono-osaisuus kasautuu yhtä aikaa taloudelliselle, terveydelliselle ja sosiaaliselle ulottuvuudelle
vsk R uokahävikin vähentämisen eteen on tehty viime vuosina paljon töitä. Tarjoilupaikkojen ruokahävikki muodostuu kolmessa eri vaiheessa. Keittiössä, jolloin hävikkiä syntyy ruoanvalmistuksesta ja elintarvikkeiden varastoinnista, tarjoilusta, jolloin kaikki tarjoiluun viety ruoka ei päädy ruokailijoille ja lautashävikistä eli syömättä jääneestä ruoasta. Suurin hävikki syntyy Ylitarkastaja Tuula Koimäki Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Ammattikeittiöiden ylijäämäruoan lahjoittaminen Syömäkelpoisen ruoan päätyminen biojätteeksi ei ole enää nykypäivää. Ohjeistuksella ja säädöksillä pyritään mahdollistamaan ylijäämäruoan myynti tai hyväntekeväisyyteen lahjoittaminen mahdollisimman jouhevasti turvallisuudesta tinkimättä.. 16 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. MTT:n Foodspill 2010–2012 hankkeen loppuraportin (www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti41.pdf) mukaan ravitsemispalveluista syntyvän ruokahävikin suuruus on noin 20 %
Kerran tarjolla ollutta ruokaa ei saanut luovuttaa eteenpäin vaan se piti hävittää. Elintarvikkeita ei voida luovuttaa tinkimällä elintarviketurvallisuudesta. Kuivatuotteiden ja pakattujen tuotteiden luovuttaminen on toki helpompaa kuin pakkaamattoman ruoan. Näillä kaikilla luovuttamismahdollisuuksilla pystytään vähentämään vielä syömiskelpoisen ruoan hävikkiä. vsk ns. 17 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Ruoka-apuun ne päätyvät todennäköisesti siksi, että ne ovat vanhenemassa tai tilattu määrä on liian suuri keittiön omaan toimintaan nähden.. Raaka-aineiden luovuttaminen keittiöstä Keittiöstä voi luovuttaa myös raaka-aineita. Katkeamaton kylmäketju tai kuumaketju sekä nopea ja lyhyt ruoan luovutusketju on tärkeää. tarjoiluhävikistä. Lainsäädäntöä kuitenkin muutettiin jo nelisen vuotta sitten ja Eviran ohjeistus mahdollisti kerran tarjolla olleen ruoan luovuttamisen hyväntekeväisyyteen jo ennen lainsäädännön muutostakin. Ylijäämäruoka voidaan tarjoilla hyväntekeväisyyslounaana varsinaisen lounastarjoilun jälkeen. Etenkin leipää ja muita kuivia elintarvikkeita kuten jauhoja, hiutaleita ym. ja vihanneksia sekä hedelmiä on perinteisesti annettu kaupoista hyväntekeväisyyteen. Vastaavasti kylmänä tarjolla pidetyn ruoan, esimerkiksi salaattien, leikkeleiden tai vaikkapa jälkiruokien, on pitänyt olla joko 6 asteista tai tarjolla pitoaika on ollut enintään 4 tuntia, minä aikana ruoan lämpötila on voinut nousta enintään neljän tunnin tarjolla pidon aikana enintään 12 asteeseen. Itsepalvelulinjastossa olleet ruoat voi lahjoittaa joko kuumana heti tarjoilun päätyttyä tai saman päivän aikana kuin ruoka on ollut tarjolla nopean jäähdytyksen jälkeen. Valmiin ruoan luovuttaminen keittiöistä hakee kuitenkin todennäköisesti edelleen toimintamalleja ja jakelukanavia, sillä ruoka olisi saatava mahdollisimman nopeasti sen syöjälle. Elintarvikelainsäädäntö oli sitä paitsi aiemmin tiukempaa. Ruoan luovutuksen edellytyksenä on, että ruoka on aistinvaraisesti moitteetonta ja ruoka on säilynyt kuumana, vähintään 60 asteisena koko tarjoilun ajan. Ruokaa voi luovuttaa joko suoraan kuluttajalle tai hyväntekeväisyysjärjestölle, joka edelleen luovuttaa kuluttajalle. Syiksi tähän on selvinnyt ruokailijoiden määrän vaikea ennustettavuus ja rajoitukset kerran tarjolla olleelle ruoalle. Vielä tarkemmin tarkasteltuna hävikin syntymiseen on vaikuttanut ruoan tarjontatapa. Turvallisen toiminnan edellytyksenä on, että kaikissa elintarvikkeen käsittely-, säilytys-, kuljetusja luovutuksen eri vaiheissa noudatetaan elintarvikehygieenisiä toimintatapoja sekä noudatetaan säädöksiä ja annettuja ohjeita. Jäähdytyksellä tarkoitetaan ruoan jäähdyttämistä neljässä tunnissa alle kuuteen asteeseen. Ruoan luovuttaminen tarjoilupaikoista yleistyy Kauppojen ylijäämäruoan luovuttamisella ruoka-apuun on jo pitkät perinteet. Itsepalvelulinjasto tuottaa eniten hävikkiä tarjoilutavoista. Riittävien tietojen antaminen elintarvikkeista myös hyväntekeväisyydessä on tärkeää. Yleisenä periaatteena luovutettavalle ruoalle on se, että sen tulee olla laadultaan ja koostumukseltaan ja muilta ominaisuuksiltaan ihmisravinnoksi soveltuvaa. Nykyisten säädösten mukaan ruoka saa olla tarjolla vain kerran, mutta sitä voi myydä /antaa /luovuttaa henkilökunnalle, myydä ruokailijoille esimerkiksi lounastarjoilun jälkeen hetken aikaa taikka luovuttaa ruoka-apuun. Ruoan luovuttaminen tulee huomioida osana omavalvontaa. Myös helposti pilaantuvia elintarvikkeita kuten maitotaloustuotteita, valmisruokia ja lihavalmisteita luovutetaan entistä enemmän
Evira on laatinut ohjeen Ruoka-apuun luovutettavat elintarvikkeet (Eviran ohje 16035/2). Luovutuksen yhteydessä on selvästi ilmoitettava tai tuotteisiin on merkittävä, että tuotteet on varastoitu jäädytettyinä tai pakastettuina ja että ne tulee käyttää välittömästi. Näiden tietojen katsotaan olevan minimivaatimukset ruoan turvalliselle luovuttamiselle hyväntekeväisyyden yhteydessä. Matkailuja ravintolapalvelut MaRA ry on laatinut oman ohjeistuksensa ruokahävikin vähentämiseksi ravintoloissa. Jos elintarviketta on säilytetty oikein, voidaan sitä käyttää vielä, elintarvikkeesta riippuen päiväyksen jälkeenkin. Evira on laatinut ohjeen elintarvikkeiden luovuttamisesta ruoka-apuun.. Nämä rajoitukset johtuvat kyseisiin tuotteisiin liittyvästä listeriariskistä. Siinä huomioidaan myös ruoan luovuttaminen ruoka-apuun. vsk ”Parasta ennen” -päiväysmerkintä tarkoittaa sitä, että elintarvikkeen ominaisuudet ovat parhaimmillaan ennen päiväyksen umpeutumista. Tyhjiötai suojakaasupakattuja kalatuotteita, jotka on jäädytetty juuri ennen tai viimeisenä käyttöpäivänä, ei saa luovuttaa sellaisenaan eteenpäin, vaan ne on kuumennettava ruoanvalmistuksen yhteydessä vähintään 70 asteiseksi. Päiväyksen ylittäneen tuotteen elintarvikekelpoisuus on arvioitava aina ennen käyttöä. Vaatimuksia ja ohjeita Ruoan luovuttajan on annettava luovutuksen yhteydessä ruoka-aputoimijalle vähintään tieto elintarvikkeen nimestä sekä tieto allergiaa ja intoleransseja aiheuttavista aineista sekä tarvittavat käyttöja säilytysohjeet. Sen sijaan ”viimeisen käyttöpäivän” -tuotteita voidaan luovuttaa enää eteenpäin vain sellaisessa tilanteessa, että ne jäädytetään tai pakastetaan viimeistään viimeisenä käyttöpäivänä ja ruoka-aputoimija luovuttaisi tällaiset tuotteet jäisinä tai sulaneina suoraan kuluttajalle. ”Parasta ennen” -tuotteita voidaan luovuttaa ruoka-apuun myös päiväyksen jälkeen. Haasteina vastuullisella toimijalla on tietenkin huoli ruoan turvallisuudesta eteenpäin jaettaessa ja sellaisen ruokaaputoimijan löytäminen, jolla on sopivat ja nopeat jakelukanavat ylijäämäruoan jakamiseen, kun jaettavan ruoan määrän ennustettavuus on vaikeaa. Ruoan tulisi säilyä myös kuljetuksen aikana riittävän kuumana tai kylmänä, mutta jos kuljetus on lyhyt ja ruoka päätyy kuljetuksen jälkeen suoraan kulutukseen, vaatimuksista voidaan tinkiä, jos tästä ei aiheudu terveysvaaraa. 18 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32
Alénin ja Tuomisen intohimona on kokeilla, millaisia ruokanautintoja voi jalostaa uusimman ruokatietämyksen ja -tekniikan avulla ympäristöä rasittamatta. Tuomariston puheenjohtaja Peter Fredman kommentoi yleisöäänestyksen voittajaa: “Gastro Bar Sesonki yhdessä K-Citymarket Järvenpään kanssa on tuonut Suomeen maailmalta tunnetun grocerant-ilmiön. Kun emme tarvitse ravintolassa valtavia kylmälaitteita ruoan säilytykseen, minimoimme myös ruokahävikin.”, iloitsee Sesongin ravintoloitsija Matti Jämsen. Molemmat ravintolat edustavat ennakkoluulotonta kokeilua ja keskittyvät uudenlaisin keinoin hävikin vähentämiseen, ekologisuuteen ja lähiruoka-ajatteluun. Tuomariston valitsema voittaja Ultima, sekä yleisön suosikki Gastro Bar Sesonki nousivat kumpikin kirkkaasti voittoon omissa kategorioissaan. Vuoden Keittiöteko palkinnot jaettiin Ateria18tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa 15.11.2018. Fredman Group Vuoden Keittiöteko 2018 -palkinto Ravintola Ultimalle. Vuoden Keittiöteko -kilpailun järjestäjänä toivomme, että Gastro Bar Sesongin innoittamana myös muut ravintolat Suomessa lähtisivät rohkeasti kokeilemaan uusia innovatiivisia toimintamalleja ruokahävikin hillitsemiseksi mausta ja laadusta tinkimättä.” “Ajatus ravintolan takana oli mahdollistaa asiakkaille hyvää sesonginmukaista ruokaa kohtuuhinnalla ja tiimiytyminen Järvenpään K-Citymarketin kanssa mahdollisti tämän meille. Toimintamalli on helposti monistettavissa ja vastaa vahvasti ruokahävikistä käytyyn keskusteluun. Ravintola Ultima kokeilee modernia kiertotaloutta hyperlokaalilla viljelyllä ravintolan sisällä Tuomaristo valitsi Vuoden Keittiöteoksi Henri Alénin ja Tommi Tuomisen luotsaaman Ravintola Ultiman. Perheyritys Fredman Groupin järjestämä Vuoden keittiöteko -kilpailuun ilmoitettiin tänä vuonna yli 50 ehdokasta, joista kymmenen eteni finaaliin lokakuussa. vsk Ammattikeittiöiden toiminnan kehittämiseen ja ruokailijoiden ateriointielämyksen parantamiseen kannustava Vuoden Keittiöteko on valittu kolmannen kerran. 19 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Järvenpään Citymarkettiin sijoittuvan ravintolan keittiössä käytettävät raakaaineet ostetaan joka päivä viereisestä kaupasta. Vuoden Keittiöteko -tuomaristo kiittää voittajaa rohkeudesta ja kyvystä ajatella ja toteuttaa perinteisiä asioita uudella tavalla. hydroponinen kasvihuonejärjestelmä, kahvinpuruissa kasvava sieniviljelmä, aeroponisesti kasvatettua perunaa, sekä biodesignlampuissa kasvavia saunasirkkoja. Tuomaristo perusteli voittajan valintaa seuraavasti: "Ravintola Ultima on kiertotalousratkaisuja kokeileva ravintola, missä asiakkaat näkevät seuraavan ateriansa kasvavan ympärillään. Lisäksi tuomaristo kiinnitti huomiota tieteen ja teknologian hyödyntämiseen gastronomiassa, kokeiltujen ratkaisujen monistamisen mahdollisuuteen, sekä kestävämmän ruokailun edistämiseen." Yleisön suosikiksi järvenpääläinen grocerant Yleisöäänestyksen ylivoimaisella äänimäärällä voittanut Gastro Bar Sesonki jakaa palkinnon K-Citymarket Järvenpään kanssa. Toukokuussa avatusta ravintolasta löytyy mm. Keittiöalan ammattilaisista koostunut tuomaristo valitsi kilpailun voittajaksi helsinkiläisen ravintola Ultiman ja yleisöäänestyksen voittajaksi kohosi järvenpääläinen Gastro Bar Sesonki
vsk Laatuja ympäristöpäällikkö Satu Kattilamäki HOK-Elanto Kaupan rooli ruoan lahjoittajana Elintarviketurvallisuusvirasto Evira julkaisi ensimmäisen ohjeen ruokaapua antaville ja välittäville toimijoille vuonna 2013. Perinteisen ruokaavun rinnalle on syntynyt myös uudentyyppistä hävikkiä hyödyntävää toimintaa. Ruoka-apua noutaville tahoille tämä on tarkoittanut vastaanotettavien määrien laskua ja osa on myös luopunut joistakin noutokohteistaan tästä syystä. 20 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2018, 32. Kuva: Nina Kaverinen, S-kuvapankki.. Viimeisen viiden vuoden aikana HOK-Elannossa kuten koko S-ryhmässä on tehty monentyyppisiä toimia, joilla ruokahävikin määrää on vähennetty merkittävästi