3 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2020, 34. Laitteita, vuokia, pikareita ja rasioita on tarjolla eri tarpeisiin, ja kaikki sopivat hyvin yhteen. vsk Comple ® on ammattilaisen valinta ruoan säilyttämiseen ja kuljettamiseen hygieenisesti ja turvallisesti Ville Parkkinen, keittiömestari, Fredman Professional Kitchen Oy COMPLE®-TUOTTEILLA VALMIIT RUOKAANNOKSET KULKEVAT HYGIEENISESTI JA TURVALLISESTI COMPLE®-KONSEPTI on kehitetty vaativille käyttäjille ammattikeittiöihin parhaiden makujen säilyttämiseen ja kuljettamiseen. Pakkaukset ovat tiiviitä ja kestäviä, jotta aromit säilyvät ja ruokaturvallisuus on taattu. Comple®-konseptiin kuuluvat Tutustu Fredman Comple®-konseptiin: • kestävät ja ympäristöystävälliset vuoat ja pikarit • helppokäyttöiset rasiansuljentalaitteet ja -kalvot • lämpölaatikot, joissa omat lokerot lämpimälle ja kylmälle ruoalle fredmangroup.com/comple. Comple®tuotteiden avulla loihtimasi parhaat maut ja oikea lämpötila säilyvät aterian pakkaamisen ja kuljetuksen aikana
Irtonumero 10 euroa (sis. vsk Päätoimittaja Kaarina Kärnä kaarina.karna@ elintarvikejaterveys.fi Puh. 040 511 6005 6 numeroa vuodessa: Vuositilaus 52 euroa (sis. N orminpurkua vastaan on tuskin kellään mitään, mutta kuten Annamari Heikinheimo, Miia Lindström ja Janne Lundén kirjoituksessaan toteavat, pitää normeja purettaessa ensin olla hyvä ymmärrys elintarviketurvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Kun lainsäädännön taholta puretaan normeja, muuttuu työ usein enemmän soveltavaksi ja tapauskohtaista harkintaa edellyttäväksi. Samanaikaisesti valvonnan odotetaan olevan tasapuolista kaikkialla. Elintarvikevalvonta joutuu vastamaan samanaikaisesti yhä monimutkaisempiin elintarviketurvallisuutta haastaviin suuntauksiin ja toisaalta tulemaan toimeen yhä niukemmilla resursseilla. J os asian haluaa sanoa lyhyesti, niin kiteytys meneillään olevalle muutokselle tuli jo Eviran aikana. 4 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2020, 34. (02) 630 4920, 040 745 1491 Markkinointi ja ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos eija.lindroos@elintarvikejaterveys.fi Puh. Valvojasta valmentajaksi. Konsultoivasta tarkastustoiminnasta on saatu tässä hyviä kokemuksia. T ampereen Satu Virtaranta ja Keijo Houhala käsittelevät kirjoituksessaan valvontaa asiakkaan näkökulmasta: kuinka valvonta voi tuottaa asiakkaalle lisäarvoa. Kaarina Kärnä. Hyvä esimerkki tämänkaltaisesta toiminnasta on Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa viime vuonna toteutettu pintapuhtauden neuvontaprojekti ravintoloille ja pitserioille, jonka loppuraportin voit lukea tästä lehdestä. alv 10 %) Kestotilaus 47 euroa (sis. alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % normaalihinnasta. alv 10 %) ISSN 0786-213X (painettu) ISSN 2669-8412 (verkkojulkaisu) Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Julkaisija Ympäristökustannus Oy Gallen-Kallelankatu 8, 28100 Pori www.elintarvikejaterveys.fi Aikakauslehtien liiton jäsen Painopaikka: Waasa Graphics Oy, Vaasa www.waasagraphics.fi Valvonta muuttuu E lintarvikevalvonta muuttuu. 050 324 2464 Toimitusneuvosto Professori (emeritus) Hannu Korkeala Helsingin yliopisto Ruokapalvelujohtaja Sari Nissinen Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia Elintarvikeasiantuntija Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry Johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitto Yksikön päällikkö Riikka Åberg Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut Asiakaspalvelu ja tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta eevastiina.veneranta@elintarvikejaterveys.fi Puh. Koronakeväänä muutoksia tuli epidemian rajoittamiseen liittyvien toimenpiteiden johdosta, mutta käynnissä on ollut jo pitemmän aikaa muutos kohti erilaista valvonnan mallia
12 Koronan vaikutus paikalliseen elintarvikevalvontaan, Mari Nevas ja Nelli Gartman .................................. 4 Ruokajärjestelmän haavoittuvuus koronaviruspandemialle, Ari Paloviita, Tiina Silvasti, Teea Kortetmäki ja Antti Puupponen .................................................................................................................................. 6 Elintarvikevalvontaketju suoriutui hyvin koronapandemian ensimmäisestä aallosta – nyt on sopeuduttava uuteen korona-arkeen, Annukka Markkula ................................................................................... Valvonta muuttuu, Kaarina Kärnä .................................................................................................................................... Lehti ilmestyy 3.11.2020. 5 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2020, 34. vsk ja Terveys-lehti Elintarvike 34. 16 Kouluruokaa etäoppilaille, Virpi Kulomaa ..................................................................................................................20 Julkiset ruokapalvelut voivat toimia reilun ruokamurroksen edelläkävijöinä, Minna Kaljonen, Teea Kortetmäki ja Roosa Ritola .........................................................................................................26 Turvalliset elintarvikkeet ovat suomalaisen One Health -työn tavaramerkki, Annamari Heikinheimo, Miia Lindström ja Janne Lundén ..........................................................................................32 Harjoittelemalla käytännön työkaluja epidemiaselvityksiin, Outi Lepistö, Annika Pihlajasaari, Janne Lundén ja Ruska Rimhanen-Finne .........................................................................................................................38 Euroopan Pellolta pöytään -strategia, Sirpa Pietikäinen .......................................................................................44 Suomalaisten aikuisten raskasmetallialtistus ja sen riskit, Johanna Suomi ..................................................46 Havaintoja kasvistuotteiden tuotantotilojen pintahygieniasta eri tuotantoympäristöissä, Risto Kuisma ja Hanna-Riitta Kymäläinen .......................................................................................................................52 Kontaktimateriaalien mikrobiologinen puhtaus, Reija Asikainen ja Mari Järvenmäki ................................56 Elintarvikevalvonnan palvelut asiakasnäkökulmasta: Miten valvonta tuottaa lisäarvoa. Satu Virtaranta ja Keijo Houhala ........................................................................................................................................60 Välipalat Kysyntä ja tarve kohtasivat: K-ryhmän ikääntyneiden puhelinpalvelu on auttanut jo tuhansia ruoan verkkokaupan saloihin ...........................................................................................................................................24 Kurpitsat ovat vuoden 2021 vihanneksia .....................................................................................................................25 Kaupunkiviljeltyjen kasvisten laatu on Helsingissä hyvä ........................................................................................71 Kirjaesittely: Kaikki mitä olen oppinut hyvästä ruoasta ..........................................................................................75 Anne Kotiharjun palindromit 4/2020 .............................................................................................................................89 Solar Foodsin maailmankartta näyttää ruoantuotannon mullistuksen .............................................................92 Apetit kehittää uusia rypsipohjaisia ainesosia ...........................................................................................................94 Elintarvikevalvontatutkimuksia Tullin elintarvikevalvonnan tuloksia vuodelta 2019 ..................................................................................................68 Projektiyhteenveto: Vakuumipakatun savukalan hygieeninen laatu 2019 ........................................................72 Jääpalojen hygieeninen laatu Hyvinkään ravintoloissa 2019 ................................................................................76 Pintapuhtauden neuvontaprojekti ravintoloille ja pitserioille ..............................................................................82 Tarjoilupaikkojen laitteiden ja työvälineiden pintapuhtauden hallinta 2019 ..................................................88 Leipomotuotteiden akryyliamidipitoisuudet .............................................................................................................90 Maistiaiset .............................................................................................................................................................................96. vsk 4 • 2020 Elintarvike ja Terveys-lehden numeron 5/2020 teemana ovat eri ikäryhmien ruokaja ateriapalvelut ja ammattikeittiöt
Jyväskylän yliopiston Food System Studies -tutkimusryhmän kehittämä matriisi soveltuu myös koronakriisin ja muiden pandemioiden aiheuttamien haavoittuvuuksien kuvaamiseen ja tunnistamiseen. Ruokajärjestelmän resilienssin eli muutoskestävyyden kulmakiviksi tutkijat nostavat järjestelmän monimuotoisuuden, tuotannollisen tehokkuuden ja resilienssin välisen tasapainon, oikeudenmukaisuuden sekä ympäristömuutokseen liittyvien riskien ennakoivan hallinnan.. 6 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2020, 34. vsk Yliopistotutkija, dosentti Ari Paloviita Professori Tiina Silvasti Tutkijatohtori Teea Kortetmäki Yliopistotutkija, dosentti Antti Puupponen Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Ruokajärjestelmän haavoittuvuus koronaviruspandemialle Ruokajärjestelmän haavoittuvuusmatriisi auttaa päätöksentekijöitä tunnistamaan haavoittuvuuksia ruokajärjestelmän eri tasoilla. Matriisi on varautumisen ja sopeutumisen työkalu, joka joustaa yhteiskunnan muutosten mukaan
Suomen ruokaturvaa käsittelevien politiikkadokumenttien analyysissä tunnistettujen haavoittuvuuksien ja haavoittuvuuden aiheuttajien pohjalta Jyväskylän yliopiston Food System Studies -tutkimusryhmä kehitti haavoittuvuusmatriisin. 7 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2020, 34. Suomalainen ruuantuotanto on riippuvainen ulkomaisesta panostuotannosta, kuten lannoitteista, torjunta-aineista, energiasta ja valkuaisrehuista. Lisäksi teollisen mittakaavan kotieläintuotanto ja ihmisten vuorovaikutus villieläinten kanssa lisäävät riskejä tautien leviämiselle. Toimialoista politiikalle haavoittuvaisin on ollut ruokapalveluala ravintoloiden sulkemismääräyksen seurauksena. Ruokajärjestelmän haavoittuvuus globaaleille kriiseille Kuten jo aiemmin esimerkiksi eläintaudit, finanssikriisi, ilmastokriisi ja Ukrainan kriisiä seuranneet talouspakotteet, myös koronaviruspandemia on osoittanut ruokajärjestelmän haavoittuvuuden erilaisille kriiseille. Pandemialla on sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia ruokajärjestelmään. Ruokajärjestelmä on kuitenkin haavoittuvainen erilaisille kriiseille ja muutoksille, kuten ympäristönmuutoksille, ihmisten toiminnalle, hallinnollisille ja poliittisille toimille, talouskriiseille ja yhteiskunnallisille konflikteille. Samanaikaisesti suomalainen elintarvikesektori on ponnistellut kasvattaakseen vientiä. Globaalit kriisit vaikuttavat kansainväliseen kauppaan. Mikäli kriisi jatkuu pidempään ja yhdistyy esimerkiksi sääolosuhteiden aiheuttamaan heikkoon satokauteen, voivat niiden yhteisvaikutukset olla vakavia. Toisaalta kun ulkomaista kausityövoimaa saatiin korjuuvaiheessa Suomeen poikkeusjärjestelyin, heidän keskuudessaan todettiin nopeasti ensimmäiset koronatartunnat, kun tiiviisti asutetut parakit tarjosivat virukselle suotuisat leviämisolosuhteet. Erilaiset vientirajoitukset, tuojamaiden protektionistiset toimet tai talouspakotteet – joista saimme kokemusta Ukrainan talouspakotteiden seurauksena Venäjän asettaman tuontikiellon osuessa maataloustuotteisiin ja erityisesti maitosektoriin vuonna 2014 – saattavat sekoittaa joidenkin tuotteiden kysynnän ja tarjonnan välistä suhdetta ja sitä kautta elintarvikemarkkinoita. Toimitusketjuista erityisesti työvoimavaltaiset, ulkomaisesta kausityövoimasta riippuvaiset vihannes-, hedelmäja marjaketjut ovat haavoittuvaisia ihmisten liikkumista koskeville määräyksille. Tämän seurauksena esimerkiksi osa istutuksista voi jäädä tekemättä, eikä kaikkea satoa pystytä korjaamaan. Ihmisryhmistä politiikoille haavoittuvaisia ovat esimerkiksi koululaiset, jotka menettivät mahdollisuuden kouluruokailuun, sekä iäkkäät ja riskiryhmiin kuuluvat ihmiset, joiden ruuan hankkimi. Koronakriisi siis saattaa aiheuttaa tuontitai vientihäiriöitä, joilla voi olla laajoja vaikutuksia kotimaiseen ruoantuotantoon ja elintarviketeollisuuteen. Suorat vaikutukset näkyvät ihmisten sairastumisina, jotka etenkin perheviljelmillä ja elintarvikealan yrityksissä voivat merkittävästi haitata toimintaa. Verkottunut, globaali ja tehotuotantoon perustuva ruokajärjestelmä mahdollistaa kriisien nopeamman leviämisen. Pandemialla täydennettynä se tarjoaa sekä julkisen että yksityisen sektorin päätöksentekijöille työkalun ruokajärjestelmän haavoittuvuuksien tunnistamiseen ja hallintaan. Nämä haavoittuvuuden ”ajurit” vaikuttavat yhdessä ja erikseen ruokajärjestelmän toimintoihin, toimitusketjuihin ja ihmisryhmiin sekä ekosysteemeihin, teknisiin järjestelmiin ja infrastruktuureihin. vsk R uokajärjestelmän päätehtävänä on tuottaa ruokaturvaa, mikä tarkoittaa kaikkien ihmisten mahdollisuutta saada riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa aktiivista elämää varten. Pandemian epäsuorat vaikutukset tulevat esiin sen hillintään liittyvien politiikkojen kautta
Markkinat ovat asettaneet maataloudelle kustannuslähtöisiä tehokkuusvaatimuksia, jotka ovat johtaneet monokulttuuriin, tuotannon yksipuolistumiseen ja keskittymiseen entistä rajatummille alueille. Tällöin erityisesti työvoiman ulkopuolella olevien ja työssäkäyvien pienituloisten ihmisten mahdollisuudet hankkia hyvää ja ravitsevaa ruokaa heikkenevät. vsk sen mahdollisuuksia karanteeniohjeistukset heikentävät. Kysymys on myös ihmisoikeuksista: ihmisten oikeudesta terveelliseen ruokaan, elinkeinon harjoittamiseen ja puhtaaseen ja turvalliseen elinympäristöön. Tehokas, täsmällisiin toimitusaikoihin ja -määriin ja pieniin varastoihin perustuva toimitusketju on haavoittuvainen monille ulkoisille häiriöille. Ruokajärjestelmän resilienssin kulmakivet Kriisejä on mahdoton estää tai ennakoida täydellisesti ja siksi toimivan ruokajärjestelmän yksi keskeinen piirre on resilienssi. Haavoittuvien määrä kasvaa, jos kriisi alkaa nostaa elintarvikkeiden hintoja. Ruokajärjestelmän haavoittuvuus ympäristönmuutokselle jää helposti vähemmälle huomiolle, koska ekologiset kriisit tulevat usein hiipien. Koska kriisit vaikuttavat eri tavoin ja eri voimakkuudella eri ihmisryhmiin ja toimintoihin, kolmas resilienssin kulmakivi ruokaturvan varmistamisen näkökulmasta on oikeudenmukaisuus. Esimerkiksi Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa ScenoProt-hankkeessa tutkimme mahdollisuuksia monipuolistaa proteiinilähteiden viljelyä, jalostusta ja käyttöä. Se tarkoittaa ruokajärjestelmän kykyä sietää häiriöitä ja näin ollen ylläpitää ruokaturvaa myös kriisiaikoina. Toimitusketjujen joustavuuden ja varastojen merkitys kasvaa erityisesti poikkeusoloissa. Ruokajärjestelmä on vähemmän haavoittuvainen, kun siihen kohdistuvia riskejä hajautetaan edistämällä monipuolisempia viljelymenetelmiä ja kasvivalikoimaa pelloilla, monipuolisempaa raaka-aineiden jalostuskapasiteettia teollisuudessa, monipuolisempia jakeluketjuja ja ylipäätään ihmisten monimuotoisia mahdollisuuksia saada ja hankkia ruokaa. Resilienssiä parantamalla ruokajärjestelmän haavoittuvuudet ovat paremmin hallittavissa ja ruokajärjestelmä palautuu nopeammin kriisin haittavaikutuksista. Myös kausityöntekijöiden kustannustehokkaasta parakkimajoituksesta seuranneet koronatartunnat havainnollistavat äärimmäiseen tehokkuuteen liittyviä riskejä. Kriisin kohdatessa haavoittuvimmat ryhmät vaativat erityishuomiota ja haittojen mahdollista kompensointia. Yksi resilienssin kulmakivistä on järjestelmän monimuotoisuus, ja koronapandemia onkin osoittanut hajautetun tuotantorakenteen edut. 8 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2020, 34. Haavoittuvuusmatriisin avulla voidaan ruokajärjestelmän haavoittuvuuksia systemaattisesti jäsentää ja tunnistaa, jolloin erityistä tulevaisuuteen varautumista vaativat kipupisteet voidaan kartoittaa ja huomioida tämän päivän ruokapolitiikassa. Kotimaisen ruuantuotannon kannattavuudesta huolehtiminen kuuluu myös varautumiseen. Vaikka pandemia on väliaikaisesti vaikuttanut ympäristön. Toinen resilienssin parantamisen kulmakivi liittyy ruokajärjestelmän tehokkuuden ja resilienssin välisiin valintoihin. Sekä yksityisen että julkisen sektorin tulee politiikoissaan harkita äärimmäisistä tehokkuustavoitteista tinkimistä resilienssin hyväksi. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa JustFood-hankkeessa tutkimme oikeudenmukaisuuden kriteerejä ja edistämisen keinoja murroksen keskellä olevassa ruokajärjestelmässä. On toivottavaa, että korona-aikaa pidettäisiin eräänlaisena ruokajärjestelmän valmiusharjoituksena vakavampien kriisien varalle. Tehotuotanto jättää pienviljelijöille yhä vähemmän toimintamahdollisuuksia
9 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2020, 34. vsk Haavoittuvuusmatriisi.
Haavoittuvuusmatriisi on ladattavissa osoitteesta: http://ur n.fi / URN:NBN:fi:jyu-202006013590. vsk tilaan myönteisesti ympäristökuormituksen vähentyessä, ympäristökriisit kuten elonkirjon kapeneminen, ravinnekierron epätasapainot, pölyttäjien katoaminen, maan hedelmällisyyden heikkeneminen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääriilmiöt sekä sadannan muutokset jatkavat ruokajärjestelmän koettelua. 10 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2020, 34. " joutuu. Ruokaturvaa kestävästi tuottavan ruokajärjestelmän ylläpitämisen neljäs kulmakivi onkin ympäristönmuutokseen liittyvien riskien ja haavoittuvuuksien ennakoiva hallinta päätöksenteossa. Olemassaolevien ja potentiaalisten haavoittuvuuksien tunnistaminen on ensimmäinen askel resilientin ruokajärjestelmän rakentamisessa. Mitä enemmän ympäristönmuutoksesta aiheutuvia häiriöitä ruokajärjestelmään kohdistuu, sitä tiukemmalle koetukselle sen resilienssi On toivottavaa, että korona-aikaa pidettäisiin eräänlaisena ruokajärjestelmän valmiusharjoituksena vakavampien kriisien varalle. Lisätietoja: Food system studies -tutkimusryhmä: www.jyu.fi/foodsystem Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi: www.luke.fi/scenoprot Reilu ruokamurros: www.justfood.fi. Vaarana on, että ruokajärjestelmän päätarkoitus kapenee “kriisistä kriisiin selviämiseksi” ruokaturvan tuottamisen sijaan
Hankintasopimukset . Kasviksia kouluihin ja päiväkoteihin Koulutuksen hinta 235,00 € + ALV. Lähiruokaa . Turvallista kotimatkaa! 21.10.2020 Technopolis Yliopistonrinne|Häggman-sali|Kalevantie 2|Tampere Tervetuloa koulutuspäivään! www.elintarvikejaterveys.fi Kotimaiset kasvikset ammattikeittiöihin . 24 %. Ilmoittautumiset 5.10.2020 mennessä ilmoittautumislinkin kautta www.elintarvikejaterveys.fi/koulutukset/ Ilmoittautumiset koulutukseen ovat sitovia. Elintarvike ja Terveys-lehti järjestää koulutuspäivän. Hankintalaki . Kotimaisten juuresten ja muiden kasvisten mahdollisuudet ammattikeittiössä . 13.20 Hankinnassa käytettäviä vaatimuksia juureksille ja vihanneksille Projektipäällikkö Sari Väänänen, Savon koulutuskuntayhtymä EkoCentria, MAHVA-hanke 14.10 Iltapäiväkahvi/-tee 14.35 Kasviksia kouluihin ja päiväkoteihin Ateriaja siivouspalvelupäällikkö Hannakaisa Haanpää, Kangasalan kaupunki 15.20 Monipuolisesti lähiruokaa Keittiömestari Ilkka Isotalo, Ravintola C Keskustelua päivän aiheista 16.15 Koulutuspäivä päättyy. Päätoimittaja Kaarina Kärnä, Elintarvike ja Terveys-lehti 9.25 Kotimaisten juuresten ja muiden kasvisten mahdollisuudet ammattikeittiössä Ruokapalveluja ravitsemusalan kehittämiskonsultti Margit Kojo 10.25 Tauko 10.35 Hankintalaki haltuun KEINO-muutosagentti, toimitusjohtaja Antti Savola, Novice Oy 11.20 Hankintasopimukset viljelijän tulevaisuuden suunnitelmien tukena Viljelijä Jussi Vauhkonen, Juvakas Oy 11.50 Lounas 12.50 Aihe avoin N.N. 8.45 Aamukahvi/-tee 9.15 Tervetuloa koulutukseen! Käytännön asioita koulutuspäivästä. Peruutusehdot luettavissa verkkosivultamme. Hinta sisältää ohjelmassa mainitut kahvit/teet ja lounaan
Uutisissa kerrottiin, että COVID-19 ei leviä merkittävästi elintarvikkeiden välityksellä ja että taudin esiintymisalueilta peräisin olevia elintarvikkeita voi nauttia turvallisesti. Vaikka uutinen pitää edelleen paikkansa eikä COVID-19 aiheuta merkittävää elintarvikevälitteistä vaaraa, pandemia on vaatinut poikkeustoimia ja sopeutumista uudenlaiseen toimintaympäristöön myös elintarvikevalvontaketjulta.. 12 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2020, 34. vsk Jaostopäällikkö Annukka Markkula Elintarvikemikrobiologian jaosto Ruokavirasto Elintarvikevalvontaketju suoriutui hyvin koronapandemian ensimmäisestä aallosta – nyt on sopeuduttava uuteen korona-arkeen Ruokaviraston elintarviketurvallisuusosasto tiedotti COVID-19-tautiin liittyen ensimmäisen kerran 31.1.2020
Toimiala ennakoi muutoksia ja sopeutti toimintaa nopeasti. Suuri osa sekä Ruokaviraston omista että lakisääteisistä ohjelmista keskeytettiin sillä perusteella, että näytteenoton arvioitiin voivan aiheuttaa COVID-tartunnan vaaraa. Kaikkien valtakunnallisten seurantaja valvontaohjelmien näytteenoton jatkaminen arvioitiin. Osa näytteenotoista keskeytettiin tutkimuskapasiteetin puuttumisen takia, mikä puolestaan oli seurausta etätyömääräyksestä johtuvasta henkilöresurssien niukkenemisesta ja samanaikaisesta kohdentamisesta muun muassa COVID-19-tutkimusmenetelmän käyttöönottoon Ruokaviraston laboratoriossa. Yhteisen pohdinnan tuloksena Ruokavirasto julkaisi poikkeusajan ohjeen kohteessa tehtävien tarkastusten korvaamisesta etätarkastuksilla. Hallituksen 16.3. Elintarvikevalvonnalta tarvittiin ohjausta uudenlaisen lounasjakelun turvalliseen toteuttamiseen. Nämäkin toimet vaikuttivat elintarvikevalvontaan. ". Elintarvikkeiden vähittäismyynnissä ja tarjoilussa tapahtui nopeasti mittavia muutoksia, mikä vaati joustoja mm. Yhteistyöllä varmistetiin elintarvikkeiden saatavuus ja turvallisuus poikkeusaikana Koronapandemian alku toi esiin elintarvikkeiden tuotantoketjun ja elintarvikevalvonnan kriisivalmiuden hyviä puolia. Etätyömääräys ja sen perusteella annetut ohjeet tarkastuskäyntien välttämisestä pakottivat elintarvikevalvontaketjun pohtimaan keinoja valvonnan toteuttamiseksi ilman valvontakohteessa käyntiä. Määräyksen mukaisesti Ruokavirasto ohjeisti kuntien elintarvikevalvonnan toteuttamista poikkeusaikana niin, että valvontakohteisiin tehtäisiin vain välttämättömät tarkastuskäynnit. Poikkeusolojen alkaessa julkinen hallinto määrättiin etätyöhön, mikäli työtehtävät sen suinkin mahdollistivat. 13 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2020, 34. Huhtikuussa valmiuslaki sulki ravintolat paikan päällä ruokailevilta asiakkailta ja suuri määrä ravintoloita siirtyi take away -myyntiin ja valmiiden ruoka-annosten jakeluun ruokakauppojen kautta. Lisäksi markkinointiin ilmestyi suuri määrä koronaan liittyviä laittomia terveysväitteitä, mikä vaaransi kuluttajien turvallisuuden ja vaati tiukkoja elintarvikevalvonnan toimia. Tuotantoketjun ja valvonnan yhteistyöllä elintarvikkeiden saatavuus taattiin ja turvallisuus säilyi toimintaympäristön nopeista muutoksista huolimatta. Myös muita Ruokaviraston ohjaamia valvontasektoreita sekä Ruokaviraston toteuttamaa valvontaa ohjeistettiin etätyömääräyksen nojalla. Sekä toimijoita että kuluttajia ohjeistettiin uudenlaisen jakelun turvallisista toimintatavoista. Samaan aikaan kuluttajille ja toimijoille suunnatun tiedotuksen tarve lisääntyi rajusti. pakkausmerkintöihin ja jakelutoimintaan liittyviin elintarvikevalvonnan vaatimuksiin. AjantasaiLisäksi markkinointiin ilmestyi suuri määrä koronaan liittyviä laittomia terveysväitteitä, mikä vaaransi kuluttajien turvallisuuden ja vaati tiukkoja elintarvikevalvonnan toimia. vsk K oronakriisi tavoitti elintarvikevalvonnan toden teolla maaliskuun puolivälissä, kun kuluttajakäyttäytyminen muuttui rajusti hallituksen julkaistua ensimmäiset koko kansaa koskevat suositukset COVID-19-taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Kaiken keskellä varauduttiin elintarvikeyritysten ja valvontaketjun työntekijöiden joukkosairastumisiin ja sopeutettiin muuta elintarvikevalvontaa. toteamat poikkeusolot ja toteamusta seurannut valmiuslain käyttöönotto siirsi koulut lähiopetuksesta etäopetukseen ja kouluruokailusta lounaspakettien jakeluun
Koronakriisin keskiössä olevien Uudenmaan valvontayksiköiden kanssa viestintä oli vilkasta. 14 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2020, 34. Suojaamattomien, sellaisenaan syötävien elintarvikkeiden käsittelyyn liittyvä korontartunnan pelko puolestaan aiheutti tarpeen muuttaa irtomyytävien elintarvikkeiden käsittelyä monissa vähittäismyymälöissä. Ensimmäisen tautiaallon opit talteen Koronapandemian ensimmäisen aallon nopeiden toimintaympäristön muutosten aikana elintarvikevalvontaketjun tehtävä oli mahdollistaa elintarvikeketjun mahdolli. Keskustelua käytiin muun muassa elintarvikkeiden irtomyynnin ohjeistamisesta sekä suojavarusteiden saatavuudesta ja käytöstä. vsk sella viestinnällä onnistuttiin tyydyttämään koko yhteiskunnan tietotarvetta. Toimijat ja etujärjestöt ennakoivat toimintaympäristön muutoksia sekä niiden mukanaan tuomia haasteita ja olivat aktiivisesti yhteydessä Ruokavirastoon. Paikallisen elintarvikevalvonnan ja Ruokaviraston yhteistyö tiivistyi pandemian alkuvaiheessa. Vaikka pandemiatilanteen pitkittyminen vaatiikin arvioimaan uudelleen poikkeustilan aikana tehtyjä tuotantoketjun ja elintarvikevalvonnan ratkaisuja, kuluttajien luottamuksen ylläpitämiseen on pyrittävä jatkossakin tiiviissä yhteistyössä. Ennakointi mahdollisti tarvittavien uusien linjausten riittävän valmisteluajan ja ajantasaiset ratkaisut, mikä puolestaan varmisti elintarvikkeiden keskeytyksettömän saatavuuden vähittäismyynnissä tapahtuneista nopeista muutoksista huolimatta. Luottamuksen menettäminen alan toimintaan voi pahimmillaan johtaa tilanteen kärjistymiseen ja elintarvikekriisin puhkeamiseen. Muu elintarvikevalvontaketjun viestintä keskitettiin valvontaketjun arkikäytössä olevaan Pikantti-ekstranettiin. Tätä työtä tehtiin kuitenkin yhdessä elintarvikevalvontaketjun kanssa sen asiantuntemusta hyödyntäen. Elintarvikealaa koskevaa ohjeistusta on ollut tarpeen laatia yhteistyössä myös useiden muiden hallinnonalojen toimijoiden kanssa. Alueen tilannekuvaa tarkennettiin ja paikallisia haasteita ja ratkaisuja puitiin säännöllisissä etäkokouksissa. Koronapandemian hallintatoimien ohjeistaminen elintarvikelaitoksissa on sosiaalija terveysministeriön hallinnonalan tehtävä. Avoin viestintä luo luottamusta Kuluttajien huoli elintarvikkeiden saatavuudesta ja turvallisuudesta on pandemian aikana muutamia kertoja johtanut laajaan mediahuomioon. Huoli tartuntojen leviämisestä elintarvikkeiden tai niiden pakkausten välityksellä nousi uudelleen loppukesän tuoremarjasesongin alussa, kun koronaa sairastavien elintarviketyöntekijöiden pelättiin aiheuttavan tartuntavaara kotimaisten marjojen ja niiden pakkausten välityksellä. Pikantissa otettiin myös ensimmäistä kertaa käyttöön työtila koko elintarvikevalvontaketjun tilannekuvan keräämiseksi ja jakamiseksi. Jotta yhteistyö kaikkien eri toimijatahojen välillä olisi sujuvaa, tehtäväalueiden rajapinnat on tarpeen tunnistaa ja yhteistyötä harjoitella myös normaaliaikana. Poikkeusolojen alussa huoli elintarvikkeiden riittävyydestä johti hamstraamiseen ja joidenkin tuotteiden väliaikaisiin saatavuushäiriöihin. Elintarvikealan ja elintarvikevalvonnan yhteistyö sekä ajantasainen ja yhtenevä viestintä ovat epäilemättä luoneet luottamusta elintarvikkeiden turvallisuuteen ja alan toimintakykyyn pandemian aikana. Paikallistasolla elintarvikevalvonnan ja terveydenhuollon yhteistyötä pandemianhallinnassa on tehty erityisesti niissä kunnissa, joissa elintarvikevalvonta ja terveydenhuolto kuuluvat samaan toimialaan. Tilannekuvaa tuottivat paikalliset valvontayksiköt, aluehallintovirastot, Ruokavirasto ja maaja metsätalousministeriö
Valvonnan uusi arki Koronapandemian sävyttämä uusi arki haastaa elintarvikevalvontaketjun ottamaan käyttöön uudenlaisia etävalvontamenetelmiä. Analyysi tähänastisista toimista on osa elintarvikevalvontaketjun kriisivalmiuden kehittämistä. Osassa elintarvikevalvonnan tehtäviä etätarkastukset ovat jo arkikäytössä, kun taas toisaalla niiden tuomia mahdollisuuksia vasta arvioidaan. Koronapandemian ensimmäisen aallon aikana kaikki pandemian torjuntatoimet kohdistettiin yhdenmukaisesti koko maahan. vsk simman häiriötön toiminta poikkeusoloissa ilman että elintarviketurvallisuus vaarantui. Nyt vaikuttaa siltä, että tavoitteeseen päästiin – elintarvikkeiden saatavuus säilyi eikä poikkeusaikana raportoitu juurikaan elintarvikevälitteisiä epidemioita. Myös elintarvikevalvontaketjun toiminnan muutokset toteutettiin yhtenevästi koko maassa. Valvojien työkalupakin täydentäminen etävalvonnan menetelmillä on kuitenkin aloitettu – työ on valittu uudeksi, koko elintarvikevalvontaketjua koskevaksi painopisteeksi. 15 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2020, 34. Selvitystä yhteisten toimintatapojen tai työkalujen käyttökokemuksista tai arviota niiden soveltuvuudesta jatkokäyttöön ei myöskään ole vielä tehty. Mikäli seuraavat aallot vaativat sopeuttamistoimia myös elintarvikevalvonnalta, on valvontaketju uuden haasteen edessä – miten taata elintarvikevalvonnan tasapuolisuus ja yhtäläinen elintarviketurvallisuus, jos sopeuttamistoimet toteutetaan eri tavoin eri osissa maata. Vielä ei kuitenkaan ole selvitetty, mitä tapahtui elintarvikevälitteisten tautitapausten tai takaisinvetojen määrille poikkeusaikana. Työssä arvioidaan muun muassa poikkeusaikana käyttöön otetun etätarkastusohjeen käytettävyys myös uuden korona-arjen aikana. Mahdollisten seuraavien tautiaaltojen hallintatoimet tultaneen toteuttamaan alueellisesti. Näissä onnistumiseen tarvitaan jatkossakin elintarvikeketjun ja elintarvikevalvonnan tiivistä yhteistyötä.. Koronapandemian opit tullaan kokoamaan ja hyödyntämään elintarvikevalvontaketjun kriisivalmiuden parantamisessa
Laajensimme etätyöoikeutta ja sovimme, että ainakin yksikön ulkopuolisten tahojen kanssa kokoukset järjestetään etänä. Toimistolle ei kuitenkaan saisi tulla, eikä tarkastuksille mennä, mikäli on pienintäkään hengitystieinfektioon viittaavaa oiretta. Keskiviikkona 18.3. vsk M aaliskuun puolessa välissä aloimme siirtyä nopeassa tahdissa kohti sosiaalisen eristäytymisen korona-arkea. Kyseinen palaveri olikin viimeisiä kasvotusten järjestettyjä kokouksia. Edelleen kuitenkin linjasimme, että kaikkia avoimia elintarvikehuoneistokohteita voi käydä tarkastamassa. Samana ja seuraavana päivänä linjasimme yksikkömme palaverissa, että tarkastuksia jatketaan toistaiseksi kuten ennenkin, vain riskikohteita välttäen. Tilanne oli kuitenkin vielä niin rauhallinen, että tarkastustyön laajoista rajoituksista ei puhuttu, ja lähinnä riskikohteiden, kuten vanhusten hoivakotien tarkastamista koettiin tarkoituksenmukaiseksi välttää. Tällöin pidetyssä Uudenmaan ympäristöterveydenhuollon johtajien palaverissa keskusteltiin tavanomaisten lista-asioiden ohella koronatilanteen mahdollisista uhkakuvista ja sovittiin avunannosta naapuriyksiköille, mikäli henkilöstöä sairastuisi erityisen laajasti. Seuraavan viikon alussa kehotimme kiinnittämään tarkastuksilla erityistä huomiota hygienian kannalta merkityksellisimpiin seikkoihin ja priorisoimaan tarkastuksia entistä tarkemmin riskiperusteisesti. 16 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2020, 34. Tässä vaiheessa lähtökohtainen ajatus oli, että elintarvikevalvonnan roolina olisi erityisesti toimijoiden ohjeistaminen hygieniakäytännöissä ja siten taudin leviämisen ehkäisy. Ruokavirasto ohjeisti valvontayksiköitä tekemään tarkastuksia 1. kaupungineläinlääkäri, dosentti, ELT Mari Nevas Hygieenikkoeläinlääkäri, ELL Nelli Gartman Espoon seudun ympäristöterveys Koronan vaikutus paikalliseen elintarvikevalvontaan Korona muutti valvontatyötä keväällä 2020, ja näiden muutosten vaikutukset tulevat näkymään pitkälle tulevaisuuteen.. Ensimmäinen kirjaus valvontayksikköämme koskevassa koronalokissa on tehty torstaina 12.3.2020
17 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2020, 34. Nopea ja kattava valvonnan alasajo voi kuitenkin viestiä elintarvikevalvonnan vähäisestä roolista kansanterveyden turvaajana. Espoon seudulla Nopea ja kattava valvonnan alasajo voi kuitenkin viestiä elintarvikevalvonnan vähäisestä roolista kansanterveyden turvaajana. Kehittämistehtäviä ja sisäisiä auditointeja saatiinkin tehtyä etäkokousten kautta paljon. Yhtenäinen linjaus oli hyvin tervetullut, mutta valvontatyön tiukka rajaus herätti väistämättä keskustelua siitä, mikä on elintarvikevalvonnan osalta lopulta välttämätöntä toimintaa väestön turvaamiseksi elintarvikevälitteisiltä riskeiltä. Tehtäviä saattoi käydä poimimassa etätyönä toteutettavaksi silloin, kun muiden töiden määrä oli vähäinen. ". vsk ainoastaan välttämättömiin ja kiireellisiin kohteisiin. Olimme ehtineet tässä vaiheessa suunnitella työskentelyämme kaupungin ohjeistuksen mukaisesti olettaen, että tarkastustyötä jatketaan edelleen, mutta tämä suunnitelma muuttui nopeasti. Terveystarkastajien työn perusta on tarkastusten tekeminen, johon vuorostaan nivoutuu laaja joukko muita tehtäviä. Tilanteessa, jossa tarkastusten määrä leikattiin minimiin, oli selvää, että työt vähenisivät pian merkittävästi. Tätä ennakoidaksemme listasimme heti poikkeustilanteen alkuvaiheessa sellaisia tehtäviä, jotka olivat jääneet normaalityössä kiireisen arjen jalkoihin. On ymmärrettävää, että keskusviraston näkökulmasta suunnitelmallisen tarkastustyön jatkaminen olisi voinut näyttäytyä sekä epidemian leviämisen että tarkastajien oman terveyden kannalta riskialttiina. Ohjeessa annetut esimerkit rajasivat tarkastukset käytännössä lähes olemattomiin
Samassa yhteydessä todettiin myös tarve Ruokaviraston ja paikallistason väliseen keskusteluun erityisesti Uudenmaan alueella, joka oli tuolloin eristettynä muusta Suomesta. Pyrimme aluksi huolehtimaan asiakaspalvelun järjestämisestä myös toimistolta käsin, mutta valmisteluja koko henkilöstön siirtämiseksi etätöihin tehtiin heti maaliskuun aikana ja 30.3. Opimme nopeasti, että yksittäisetkin erot ohjeistuksessa herättävät erityisesti suurten ketjujen osalta helposti kysymyksiä. Valvonnan yhdenmukaisuus erityistilanteessa Yhdenmukaisuus on yksi valvonnan vaikuttavuuden peruspilareista. vsk emme joutuneet turvautumaan kevään tai kesän aikana lomautuksiin, mutta saldoiksi kertyneet työtunnit sekä suunnitellut lomat kehotettiin pitämään, tai mahdollisuuksien mukaan jopa aikaistamaan niitä. Yhteiset palaverit olivat erinomainen keino yhdenmukaistaa toimintaa ja samalla viestiä paikallisesta tilanteesta ja ohjaustoiveista keskusviraston suuntaan. Yksityiskohtaisten kansallisten linjausten puuttuessa valmistelimme saatavilla olevan tiedon perusteella ohjeistusta paikallistasolle, koskien erityisesti elintarvikemyymälöitä. Toukokuussa saimme mahdollisuuden kommentoida Ruokaviraston ohjeita rajoitusten asteittaiseen purkuun ja toukokuun puolivälissä lähdettiin tarkastuksia hiljalleen lisäämään tämän uuden ohjeistuksen myötä. Touko-kesäkuun vaihteessa purettiin Uudellamaalla käyttöön otetut, osin Ruokaviraston yleistä linjausta tiukemmat ohjeistukset, sovitusti alueen valvontayksiköiden kanssa. Kun ravintolatoiminta avattiin rajoitetusti kesäkuun alussa, tuli elintarvikevalvonnan tehtäväksi viestiä tarvittaessa aluehallintovirastolle tarkastuskäyntien yhteydessä havaituista ongelmista koronarajoitusten noudattamisessa. Poikkeusoloissa on sopeutettava toimintatapoja nopeasti, mikä myös synnyttää helposti eroja yksiköiden välille. 18 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2020, 34. Huhtikuun lopussa teimme valvontamaksukertymän perusteella havainnon, että koronan aiheuttamat tarkastusmaksujen menetykset olivat tuossa vaiheessa samaa luokkaa kuin valvontatietojärjestelmä VATIn käyttöönoton vuonna 2019 samalla aikavälillä aiheuttamat taloudelliset vaikutukset. Sovimme myös alueemme tartuntatautiviranomaisten kanssa heille tiedottamisesta tässä samassa yhteydessä.. Myös toimijoiden nopea tarve verkkokauppojen perustamiseen havaittiin niin neuvontakuin tarkastustyössäkin. Tässä tapauksessa avoin keskustelu sekä Päivittäistavarakauppayhdistyksen että Ruokaviraston kanssa mahdollisti ohjeistuksen ripeän päivittämisen ja yhtenäistämisen tarvittavilta osin. Koronatilanteen edelleen jatkuessa olivat taloudelliset menetykset toki suuremmat. alkaen molemmat yksikkömme asiointipisteet olivat suljettuina ennalta sovittuja tapaamisia lukuun ottamatta. Mahdollisuuksien mukaan hyödynsimme näissä linkkejä viranomaisten sivustoille ja pyrimme yhdenmukaisuuteen lähialueiden kanssa. Asiakkaita palveltiin normaalisti puhelimitse ja sähköpostilla, ehkäpä jopa entistä tehokkaammin, koska henkilöstö vietti käytännössä koko työaikansa tietokoneen äärellä. Kun muutosten tahti on hyvin nopeaa, ei keskusvirastonkaan ole mahdollista reagoida välittömästi yksityiskohtaisella ohjeistuksella, ja paikallistasolla on tarpeen mukaan tehtävä omia linjauksia. Koronatilanteessa yritykset kaipasivat ohjeistusta mm. Toimijoiden ohjeistamisen myötä on riskinä se, että paikallisesti syntyy keskenään erilaisia ohjeita, mikä puolestaan hämmentää erityisesti niitä yrittäjiä, jotka toimivat usean eri yksikön alueella. elintarvikkeiden vähittäismyyntiä sekä tuotteiden kuljetusta koskien
Kaupungin tasolla suojavarusteiden yleinen saatavuustilanne määritteli sen, minkä verran kirurgisia suu-nenä-suojaimia oli käytettävissä. Ruokavirastolta toivottiin palavereissa kansallisen tason ohjeistusta suojavarusteiden käytöstä, mutta suojainten saatavuusongelmat ja kaupunkien omat ohjeistukset olisivat todennäköisesti haastaneet tämän tyyppisen ohjeistuksen seuraamista. vsk Suojavarusteiden käyttö Suojavarusteiden käyttö tarkastuksilla herätti paljon kysymyksiä silloin, kun koronatilanne oli akuuteimmillaan, mutta erityisesti asia nousi esiin siinä vaiheessa, kun tarkastusten määrää lähdettiin asteittain lisäämään. Kun suojainten saatavuus alkukesästä parani, saimme niitä käyttöömme rajatun määrän ja niitä ohjeistettiin käyttämään niissä tilanteissa, kun toimija sitä edellytti, sekä silloin, kun tarkastuskohteen ahtaista tiloista johtuen ei turvaetäisyyden pitäminen olisi ollut mahdollista. Omassa yksikössämme se on pakottanut omaksumaan uusia työskentelytapoja; saanut aikaan etätyöskentelyn sulautumisen osaksi normaalia työrutiinia sekä tuonut virtuaalikokoukset arkipäivään. Tätä kirjoittaessamme koronan toinen aalto uhkaa pyyhkäistä jälleen Suomen ja valvontakenttämme yli, mutta tällä kertaa olemme toivon mukaan sen tuomiin muutoksiin jo paremmin valmistautuneita.. 19 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2020, 34. Sen ohella, että korona on aiheuttanut väliaikaisia taloudellisia menetyksiä ja haastanut eri tavoin työssäjaksamista, on kokemus tuonut valvontaan myös paljon uutta. Vuoden 2020 pandemiakokemus onkin vaikuttanut valvontaan todennäköisesti pysyvästi. Perinteisen tarkastamisen rinnalle on noussut mahdollisuus hyödyntää videoneuvotteluyhteyttä tai kännykkävideota tarkastustyössä, sekä panostaa yhä enemmän asiakirjatarkastuksiin. Säännönmukaiseen suojainten käyttöön jokaisessa valvontakohteessa ei kaupungin ohjeistusta seuraten siis kannustettu, ja maskien käyttö olikin kesän aikana tarkastuksilla suhteellisen vähäistä. Kohteessa toteutettu tarkastus on kuitenkin edelleen tärkein perusta hygieniatason ja elintarviketurvallisuuteen liittyvien riskien arvioinnille. Taloudellisesti korona on kurittanut monia tahoja. Elintarvikevalvonnan osalta tarkastustoiminnan tulot ovat vähentyneet merkittävästi, koska tarkastuksia on tehty murto-osa normaalista. Vielä on epäselvää, miltä osin tilanne ehtii korjautua loppuvuoden aikana ja voidaanko tarkastustyötä mahdollisesti tehdä tällöin hieman intensiivisemmin siksi, että etätyön aikana on voitu tehdä niitä tehtäviä, jotka muuten kuormittaisivat henkilöstöä normaalin tarkastustyön ohella. Etätarkastaminen voi sekin synnyttää ei-toivottua kekseliäisyyttä, ja huijatuksi tulemisen mahdollisuus etätarkastusten yhteydessä voi olla mahdollinen. Suojainten käyttöön oli erilaisia tarpeita; osa tarkastajista halusi suojautua oman terveytensä vuoksi, ja osa painotti toimijan suojaamista. Etätarkastusta koskien on saatu keskusvirastolta ohjeistusta, ja etätarkastukset tulevat todennäköisesti jatkossakin säilymään valvonnan välineenä. Koronatilanne on aktivoinut kehittämään ja ottamaan käyttöön vaihtoehtoisia tapoja tarkastustyöhön. Toimijoita ajatellen siirsimme myös tarkastusten laskutusta myöhemmäksi
Kassien jakelu toteutettiin yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa. vsk Teksti ja kuvat: Virpi Kulomaa, Viestintävalkea Oy Kouluruokaa etäoppilaille Kouluruokailussa jouduttiin uuden tilanteen eteen, kun koulut siirtyivät maaliskuussa koronapandemian vuoksi kahdeksi kuukaudeksi etäopetukseen. 20 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2020, 34. Ruokakassien jakelu toteutettiin koulun pihalla drive in -palveluna lähikontaktien välttämiseksi. Ateriakokonaisuudessa oli huomioitu kouluruokailusuositukset, kasvisruokailijat sekä erityisruokavaliot.. Kunnat järjestivät etäoppilaiden kouluruokailua erilaisin toimintamallein jakamalla valmiita aterioita sekä ruokakasseja tai antamalla rahallisen korvauksen. Aterioista osa oli valmistettu itse Kilon keskuskeittiöllä ja osa elintarviketeollisuuden toimittamia. Espoo Cateringin koostama ruokakassi sisälsi viikon valmiit ateriat