vsk Tiistai 3.11.2015 klo 9-16 Wanha Satama, Helsinki Ilmoittaudu veloituksetta: www.julkinenateria.fi Julkisen ruokahuollon ja sopimusruokailun ammattilaispäivä Yhteistyössä: Tapahtumajärjestäjä:. 1 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2015, 29
2 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2015, 29. vsk Päätoimittaja Tapio Välikylä tapio.valikyla@ elintarvikejaterveys.fi Puh. Tällä kertaa verkkokauppa myös tulee. Kymmenvuotias omavalvonnan tietopankki on tästä hyvä esimerkki. Määrä on supistunut viime vuosina ja etenkin tänä vuonna. Päivittäistavarakaupassa otetaan ensiaskeleita erilaisten verkkopalvelujen ja kauppatapojen kehitystyössä. 040 511 6005 6 numeroa vuonna 2015. (02) 630 4920, fax (02) 630 4939 Gallen-Kallelankatu 8, 28100 PORI eevastiina.veneranta@elintarvikejaterveys.fi Ilmoitukset ja markkinointi eija.lindroos@elintarvikejaterveys.fi Puh. Nykyinen päivittäistavarakauppa on yhdistelmä paistopistettä, kahvilaa ja ravintolaa salaattija lounasbaareineen. Toisaalta laajasti ollaan sitä mieltä, että suurien hyperostoskeskusten tiheys on maassamme riittävä. alv 10 %) Irtonumero 10 e (sis.alv 24 %) Julkaisija Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy www.elintarvikejaterveys.fi ISSN 0786-213x Painopaikka: Vammalan Kirjapaino Oy Kauppa se on kun kannattaa – vai kannattaako Kauppa työllistää lähes 300 000 henkilöä massamme. Päivittäistavarakaupan osuus koko kaupan arvosta on noin puolet. Perinteinen elintarvikekauppa on myös murroksessa. Elämme toisen kerran verkkokaupan tulemisen aikoja. Tapio Välikylä. Toimialana päivittäistavarakauppa toimii hyvän esimerkin tavoin. Kasvuprosentit ovat isoja, määrät vain vielä pieniä. 0400 593 273 Ku va : H ei di K os si 441 842 Painotuote Toimitusneuvosto Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Professori Hannu Korkeala Helsingin yliopisto Elintarviketurvallisuuspäällikkö Riikka Åberg Helsingin ympäristökeskus Johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitto Osastonjohtaja Maria Teirikko Elintarviketurvallisuusvirasto Toimisto Puh. Talouden hiipumisen merkit näkyvät myös päivittäistavarakaupassa ja se taas haittaa isoja investointeja. Tähän kun vielä lisätään tuleva vapaa aukiolo ja automaattikassat, on muutos melkoinen. alv 10 %) Kestotilaus 47 euroa (sis. Varttuneempi väki muistaa vielä tiskikaupat ja valintamyymälöiden tulon. Vuositilaus 52 euroa (sis. Aika monet kaupan alan perinteiset palvelut ovat siirtyneet jo nettiin, esimerkkinä vaikka matkatoimistojen palvelut. Se on mukana aktiivisesti lainsäädännön ja ohjeistuksen kehitystyössä
41. 56 Torija markkinakauppa elintarvikevalvonnan näkökulmasta haastattelut, Tapio Välikylä .................................................................................. vsk ISSN 0786-213x Painopaikka: Vammalan Kirjapaino Oy ja Terveys-lehti Elintarvike 29. 14 Miten valvontatietojen julkisuus on vaikuttanut Terhi Juppi ja Mari Järvenmäki ..............................................................................20 Kaupassa syntyvät sivutuotteet, Tuula Koimäki .......................................... 42 Vähäriskinen toiminta laajenee – helpottuuko suoramyynti Marjatta Rahkio ........................................................................................................46 Suoramyynti herättää kysymyksiä – miten elintarvikelainsäädäntö vastaa kysymyksiin, Johanna Mattila ............................................................... 62 Pop up -ravintolat valvonnan kannalta Anni Järveläinen, Hanna-Kaisa Mäkelä ja Pauliina Talja .................................64 Ketterät kioskit tulevat, Pauliina Taljan haastattelu ................................. 58 Torija markkinakaupan valvonta on järkevöitynyt mutta samalla vähentynyt, Ari Kallas ............................................................................ Kauppa se on kun kannattaa – vai kannattaako, Tapio Välikylä ................2 Ajankohtaista päivittäistavarakaupasta, Kari Luoto .....................................4 Napakka ohje päivittäistavaroiden verkkokauppaan, Anna Salminen ....7 Kauppa uudistaa omavalvonnan tietopankkia, Anna Salminen ............ 38 IP Kasvikset Perussertifiointi – sertifiointi kasvisten alkutuotantoon Hanna Skogster ........................... vsk 4 • 2015 Elintarvike ja Terveys-lehden n:o 5/2015 lehden teema on ammattikeittiöt, lehti ilmestyy lokakuussa ja on jakelussa mm. 3 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2015, 29. 34 Lähiruuan verkkokaupan haasteet – Oskarin Aitan kokemuksia Hanna Leinonen-Syyrakki ....................................................................................... 26 Verkkokauppojen rooli Suomen päivittäistavarakaupassa Ville Wikström ............................................................................................................30 Uiko kala verkkoon, Veijo Heinonen .................................................................. 76 Luomu ja lähiruoka edelleen pinnalla ATERIA 2015 -tapahtumassa .. 33 Suomessa tuotettu ruoka on vahvasti ammattikeittiöiden hankintalistalla .................................................................... 10 Elintarvikekauppa ja Oiva, haastattelussa kauppa ja elintarvikevalvonta, Tapio Välikylä ............................................................... 78 Välipalat Elintarviketurvallisuuden laboratoriopalvelut murroksessa .............. 13 Mitä Suomessa syötiin vuonna 2014 ............................................................... 52 Uudistunut tuotekortti helpottaa pienen yrityksen mahdollisuuksia tarjota tuotteitaan vähittäiskaupalle tai HoReCa-asiakkaille, Päivi Töyli ............................................................................ Ateria 2015 -tapahtumassa. 68 Salaattibaarien hygienia ja tuotteiden mikrobiologinen laatu Anni Karreinen ...........................................................................................................70 Lihaja kalatuotteiden turvallisuus palvelumyynnissä 2013–2014 ...
vsk Toimitusjohtaja Kari Luoto Päivittäistavarakauppa ry Ajankohtaista päivittäistavarakaupasta Kuva: Tiina Aaltonen. 4 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2015, 29
Vuosi 2014 jatkoi edellisten vuosien trendiä ja päivittäistavarakaupan myynnin kasvu oli vain 0,7 %. Digitalisaation, kulutuskäyttäytymisen ja työelämän muutosten vauhti kiihtyy. Alan yritykset ovat merkittäviä veronmaksajia ja investoivat kotimaahan satoja miljoonia euroja joka vuosi. Juuri nyt se kertoo karua kieltä kuluttajien ostovoiman heikkenemisestä. vsk ’’ Suomalainen päivittäistavarakauppa on murroksessa. Kauppa panostaa omavalvontaan Osa päivittäistavarakaupan vastuullista toimintaa on omavalvonta. Myös myyntivolyymin kehitys on jo pitkään polkenut paikallaan tai ollut miinuksella. Lainsäädännön lisäksi toimintaa ohjaavat Päivittäistavarakauppa ry:n sekä kauppaOiva-järjestelmän valvontatulokset ovat osoittaneet, että Suomen päivittäistavarakaupan ketjuissa myymälöiden elintarviketurvallisuus ja omavalvonnan toteutuminen ovat pääosin erinomaisella tai hyvällä tasolla.ww. Kaikki nämä muutostrendit vaikuttavat päivittäistavarakauppaan. Erityisen huolestuttavaa on, että päivittäistavaroiden myynnin volyymi laskee, vaikka hintataso alenee. Siihen käytetään paljon työja koulutusaikaa ja esimerkiksi kylmäkalusteinvestoinnit ovat mittavia. Vertailun vuoksi: Edelliset kerrat, jolloin ruokakaupan tilastot ovat näyttäneet tältä, ovat olleet finanssikriisin ja 90-luvun laman vuosia. Ruoan hintakehitys kääntyi laskuun ja vuoden aikana elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinta nousi vain 0,2 %. Päivittäistavarakaupan myynnin kehitys on erittäin hyvä mittari sille, miten Suomen taloudessa todella menee. Väestön ikärakenne ja palvelutarpeet muuttuvat ja kilpailua käydään yhä globaalimmilla markkinoilla. Tammi-kesäkuussa päivittäistavaroiden myynti supistui 0,8 prosenttia edellisvuodesta. Moni itsestään selvänä pitämämme asia riippuu kotimarkkinoiden toimivuudesta ja kyvystä työllistää. Samaan aikaan talouden haasteet sekä lainsäädännön vaatimukset ja kustannukset kasvavat. Kotimarkkinoilla toimivien yritysten kilpailukyvyn turvaaminen on tärkeää koko yhteiskunnan kannalta. Myymälöiden omavalvontatyö on oleellinen lenkki Suomen hyvän elintarviketurvallisuuden tason säilymisessä. Kehityskulun katkaisemiseksi on välttämätöntä saada ostovoima elpymään. 5 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2015, 29. Varovaisestikin arvioiden myymälöissä käytetään kuukausittain kymmeniä tuhansia työtunteja omavalvonnan toimenpiteisiin. Kriittinen hetki elvyttää ostovoimaa Myynti ei ole elpynyt vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla. Päivittäistavarakaupan laaja myymäläverkosto turvaa koko maan asuttavuutta ja huoltovarmuutta. Päivittäistavarakauppa ja HoReCa-tukkukauppa työllistävät yli 60 000 ihmistä ja koko elintarvikeketjussa työskentelee yli 400 000 henkilöä. Tulevaisuuden kannalta keskeistä on kotimarkkinoiden kehitys ja se, miten ala kykenee sopeutumaan toimintaympäristönsä isoihin muutoksiin. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat laskivat 1,6 prosenttia vuodentakaisesta. Kuluttajien orastava luottamus on saatava vihdoin konkretisoitumaan kulutuskysynnäksi
Evira on arvioinut PTY:n omavalvontaohjeistuksen kansalliseksi Hyvän käytännön ohjeeksi. Tähän mennessä noin 80 % PTY:n jäsenyritysten myymälöistä on tarkastettu Oiva-järjestelmässä. Hurja kasvu johtuu tarjonnan lisääntymisestä. Verkkokaupan arvo on vielä kuitenkin Myymälöiden tukena on PTY:n sähköinen omavalvonnan tietopankki. Näin kuluttaja voi luottaa tuoteturvallisuuden tasalaatuisuuteen kaikkialla Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan vähittäiskauppa kokonaisuudessaan supistui viime vuonna prosentin edellisvuodesta. Elintarvikkeiden ja alkoholin ostaminen verkosta kasvoi yli 500 prosenttia. Myymälöiden tukena on myös PTY:n sähköinen omavalvonnan tietopankki. Luvut selviävät TNS Gallupin, Kaupan liiton ja Asiakkuusmarkkinointiliiton Verkkokauppatilastosta. Tulevaisuudessa tietopankki toivottavasti on työväline yhä useammalle viranomaiselle, jotka valvovat myymälöiden toimintaa. Myymälät tekevät tietopankkiin noin 20 000 kirjausta päivässä.. Oiva-järjestelmän valvontatulokset ovat osoittaneet, että Suomen päivittäistavarakaupan ketjuissa myymälöiden elintarviketurvallisuus ja omavalvonnan toteutuminen ovat pääosin erinomaisella tai hyvällä tasolla (noin 85 % arvosanoista). Näin pienetkin myymälät voisivat joustavasti kehittää palveluitaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Päivittäistavarakauppa on kehittänyt omavalvonnan ohjeistustaan pitkäjänteisesti jo toistakymmentä vuotta. Ikärajan tarkastamiseen liittyviä kirjauksia tehdään puolestaan noin 15 miljoonaa vuodessa. Samoin epäkohtien korjausten uusintatarkastus on tärkeä tehdä kohtuullisen ajan kuluessa. Ruoan verkkokauppa vielä pientä Vuonna 2014 suomalaiset ostivat verkosta vähittäiskaupan tuotteita noin 3,6 miljardilla eurolla. vsk ketjujen omat ohjeet. 6 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2015, 29. Myymälät tekevät tietopankkiin noin 20 000 kirjausta päivässä. Turhaa byrokratiaa ja ylimitoitettuja vaatimuksia kannattaa purkaa tälläkin saralla niiltä osin, kun se on perusteltua ja voidaan tehdä vaarantamatta elintarviketurvallisuutta. Kasvua edellisvuoteen oli 7 prosenttia. Kulutus ei siis ole kasvanut, vaan asiakkaat siirtävät ostoja verkkoon. Tärkeitä on varmistaa, että Oivan tarkastuskäytännöt ja lainsäädännön tulkinnat olisivat yhdenmukaisia kaikkialla Suomessa
Myymälöiden tueksi onkin nyt laadittu erillinen verkkokaupan ohje. 7 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2015, 29. Nyt tilanne on muuttunut ja päivittäistavarakaupan yritykset panostavat verkkokaupan kehittämiseen. vsk alle puoli prosenttia Suomen päivittäistavarakaupan koko myynnistä. Napakka ohje kattaa kaikki päivittäistavaroiden verkkokaupan yleisimmät toiminnot elintarvikkeiden vastaanotosta ja varastoinnista elintarvikkeiden keräilyyn ja asiakkaalle luovuttamiseen. On kiinnostavaa nähdä, millaisen roolin ruoan verkkokauppa suomalaisten kuluttajien arjessa saa. Ruoan verkkokauppaa yritettiin tuoda Suomeen jo 1990-luvulla, mutta silloin aika ei ollut vielä kypsä. Tavoitteena oli tehdä myymälöille käytännöllinen, tiivis ja helppolukuinen ohje, joka linkittyy luontevasti muuhun omavalvontaohjeistukseen.. Käytännön haasteita tuovat esimerkiksi kylmäkuljetusten ja muun elintarviketurvallisuuden järjestelyt verkkokaupassa. Osa kuluttajista haluaa myös edelleen itse valita elintarvikkeet myymälässä. Ruoan verkkokaupan kasvua Suomessa jarruttavat MannerEurooppaan verrattuna pieni väkiluku ja asukastiheys sekä pitkät etäisyydet. Elintarvikeasiantuntija Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry Napakka ohje päivittäistavaroiden verkkokauppaan Päivittäistavarakauppa ry:n kesäkuussa 2015 julkaisema verkkokaupan ohje on osa kaupan hyvän käytännön ohjetta. Paraillaan Evirassa arvioitavana oleva ohje on kaikkien PTY:n jäsenyritysten myymälöiden käytettävissä
Muut kuin elintarvikkeet – esimerkiksi pesuaineet – pakataan erikseen niin, etteivät ne välivarastoinnin ja kuljetuksen aikana aiheuta saastumista tai hajuja makuvirheitä elintarvikkeisiin. Pakkaamattomien tuotteiden tulee olla kääritty ja pakattu siten, etteivät ne välivarastoinnin tai kuljetuksen aikana aiheuta saastumista tai heikennä muiden tuotteiden laatua. Tuotteiden lämpötilojen tulee säilyä korkeintaan 6 °C:ssa. Omavalvontasuunnitelmaan tulee kuvata lämpötilan varmistaminen alle kahden tun. Ohjeessa huomioidaan myös luomulainsäädäntö. Jos myymälä tekee kuljetukset itse, vastaa se kylmäketjun katkeamattomuudesta. Kun tuotteet kuljetetaan asiakkaalle, on kuljetusyrityksellä oltava ajantasainen ja toimiva omavalvontasuunnitelma. Välivarastoinnissa olevien tuotteiden ohjelämpötiloja seurataan osana normaalia lämpötilaseurantaa. Kun pakkaamattomat tuotteet yhdistetään muihin asiakkaan tilaamiin tuotteisiin, varmistetaan, että tuotetiedot ja mahdolliset korvaavien tuotteiden tuotetiedot ovat asiakkaan saatavilla toimitushetkellä. Tuotteita ei saa vaurioittaa keräilyssä. Kun asiakas noutaa ostoksensa itse, myymälä huolehtii tuotteiden oikeiden lämpötilojen säilymisestä noutoon asti. Samoin elintarvikkeiden tietojen toimittaminen asiakkaalle varmistetaan asianmukaisesti myös verkkokaupassa. Lisäksi varmistetaan, että pakkaukset ja pakkausmerkinnät ovat ehjiä ja puhtaita. vsk Verkkokaupassa elintarvikkeiden vastaanotossa ja varastoinnissa toimitaan samalla tavalla kuin perinteisessä myymälässä, joten olemassa olevia omavalvontaohjeita noudatetaan tältä osin normaalisti. Kuumana myytävien tuotteiden lämpötila ei saa laskea alle +60 °C missään vaiheessa. Kerätyt tuotteet siirretään välittömästi keräilyn jälkeen välivarastointitiloihin. Jos ne ovat osa myymälän normaalia varastointitilaa, on verkkokaupan asiakkaille toimitettavat tuotteet erotettava selkeästi muista myytävistä tuotteista. Kerättyjen ja välivarastoissa olevien tuotteiden lämpötila mitataan aina, jos kylmävaraston toiminnassa tai lämpötilassa on havaittu poikkeamia tai jos keräily on viivästynyt tai keskeytynyt. Silloin myymälä huolehtii elintarvikkeiden suojauksesta, erillään pidosta ja saastumisen estämisestä. Asiakkaan tilaamat tuotteet säilytetään erillään muista myytävistä tuotteista ja niiden pitää olla tunnistettavissa. Erä annetaan asiakkaalle mahdollisimman nopeasti, etteivät tuotteiden ohjelämpötilat muutu. Lisäksi ohjeessa kuvataan tuotteiden korvattavuuskäytäntö. Helposti pilaantuvat elintarvikkeet tulee kuljettaa jäähdytyslaitteistolla varustetussa kuormatilassa tai muulla tavoin lämpöeristetyssä kuljetusastiassa. Kaksi toimitustapaa Verkkokaupan ohjeessa käsitellään kaksi tapaa toimittaa tilaus asiakkaalle: Joko asiakkaat noutavat itse tilauksensa myymälästä tai tilaukset kuljetetaan asiakkaalle. Myös allergeenit tulee ottaa huomioon keräilyssä ja välivarastoinnissa. 8 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2015, 29. Selkeä menettely keräilyyn ja varastointiin Elintarvikkeiden keräilyn ja tuotteiden pakkaamisen osalta ohjeessa kiinnitetään erityistä huomioita siihen, että asiakkaan tilaus vastaa keräiltyjä tuotteita. Tuotteet keräillään mahdollisimman nopeasti niin, ettei elintarvikkeiden kylmäketju katkea. Pakasteiden lämpötila ei saa nousta yli -18 °C
Kuljetusvälineet säilytetään suojattuina ja erillään, ja niiden tulee olla tiiviitä ja puhtaita. Toisaalta verkkokaupan ennustetaan kasvavan ja se taas tuo uudenlaisia haasteita. Ohjeessa oleviin kysymyksiin vastaamalla myymälä voi tarkentaa esimerkiksi ohjeistetusta poikkeavasta toiminnasta, kylmäketjun hallinnasta sekä ikärajavalvonnasta. Ku va : T iina Aa lto ne n. vsk nin kuljetuksissa. Suomalainen päivittäistavarakauppa on murroksessa. Supermarketista saattaa löytyä toinen kauppa, jossa on tarjolla pientuottajien tuotteita. 9 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2015, 29. Myös kuumina kuljetettavien elintarvikkeiden lämpötilan säilymisestä huolehditaan. Verkkokaupan ohjeessa on lisäksi tilaa myymäläkohtaisille tarkennuksille
Varsinkin elintarvikevalvontaviranomaiset ovat hyödyntäneet tietopankkia myymälöiden tarkastuksissa. Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten myymälöistä noin 80 % käyttää pankkia aktiivisesti. Uudesta yhteenvetoraportista on hyötyä myös myymälöitä valvoville viranomaisille. vsk Pian 10 vuotta käytössä ollut päivittäistavarakaupan omavalvonnan tietopankki on uudistettu. Päivittäistavarakaupan myymälöillä on ollut käytössään yhteinen omavalvonnan tietopankki jo vuodesta 2006. Tavoitteena onkin, että ennen myymälävierailua tarkastaja kävisi tietopankissa tarkastamassa myymälän omavalvontasuunnitelman sekä tehdyt kirjaukset. Koulutus aloitettiin vuonna 2009 ja nyt ikärajapasseja on suoritettu jo yli 100 000 kappaletta. Heillä on pääsy oman tarkastusalueensa myymälöiden tietoihin ja kirjauksiin. Kantaan tallennetuista omavalvontakirjauksista voi muodostaa monenlaisia raportteja eri käyttäjäryhmien tarpeiden mukaisesti. Tietopankkiin tallennetaan myymälän perustiedot sekä myymäläkohtaiset omavalvontasuunnitelmat sekä omavalvontakirjaukset. Parannuksia käytettävyyteen ja tehokkuuteen Tietopankin ikä lähestyi jo kymmentä vuotta, joten laajemmalle päivitykselle alkoi olla tarvetta. Myymälöiden lisäksi tietopankkia käytetään niin kaupparyhmissä, ketjuohjauksessa kuin aluetasollakin. Tietopankki on toiminut myös elintarvikevalvontaja alkoholivalvontaviranomaisten työkaluna kuusi vuotta. Projektissa PTY:n yhteistyökumppanina ja muutosten toteuttajana toimi Digia Oyj. Tietopankki toimii myös suositun myymälähenkilökuntaa ikärajavalvontaan valmentavan ikärajapassin kotina. Uudistusten tavoitteena on parantaa tietopankin käytettävyyttä ja madaltaa uusien Elintarvikeasiantuntija Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry Kauppa uudistaa omavalvonnan tietopankkia. Työ toteutettiin kahdessa osassa: ensimmäiset uudet toiminnallisuudet otettiin käyttöön toukokuussa 2015 ja viimeiset otetaan syyskuussa. Passin voi suorittaa siellä ja kaikki suoritetut passit tallentuvat samaan tietokantaan. Tavoitteena oli entistä käyttäjäystävällisempi ja tehokkaampi tietopankki. 10 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2015, 29
11 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2015, 29. Uudistusten myötä omavalvontasuunnitelman laatija välttyy useilta aikaa vieviltä tallennuksilta. Myös kuvien, linkkien ja lisäohjeiden lisääminen onnistuu nyt kaikilta käyttäjiltä helposti. Myös omavalvonnan toimenpiteitä myymälöissä haluttiin sujuvoittaa. Näihin PTY:n omavalvontaryhmä halusi pureutua ja tietopankkia kehitettiin työryhmässä, johon kuului sekä omavalvontaosaajia että ICTasiantuntijoita. Lisäksi tietopankki siirrettiin toimimaan nykyaikaisessa pilviympäristössä. Nyt toteutetuista muutoksista on hyötyä myös myymälöiden tarkastajaviranomaisille.. Etenkin suurimassa käyttäjäryhmässä, myymäläkäyttäjissä, tietopankki oli todettu tekniikaltaan osittain jäykäksi ja jotkin toiminnot hankalaksi käyttää. Mikä muuttui Tärkeimmiksi kehitettäviksi kohteiksi valittiin omavalvonnan dokumenttien hallinta, raportoinnin kehittäminen sekä ylityskirjausten helpompi kuittaaminen. Kaikkien käyttäjätasojen tekemät muutokset näkyvät myymälän omavalvontasuunnitelmassa. Samalla ketjutason käyttäjät tuodaan lähemmäksi myymälää avustamaan tässä aikaa vievässä ja työläässä vaiheessa. Esimerkiksi hyvän käytännön ohjeen vaatimat myymäläkohtaiset tarkennukset on nopea tehdä myymälälle varatulla editorilla. Omavalvonnan tietopankkiin on luotu elintarvikeja alkoholiviranomaisille yli 500 käyttäjätunnusta. vsk käyttäjien kynnystä tulla tietopankin aktiivikäyttäjiksi. Omavalvontadokumenteissa eli omavalvontasuunnitelmassa luovuttiin perinteisestä doc-muodosta ja suunnitelmat tullaan julkaisemaan verkkosivuina. Suunnitelmaa on helpompi ja tehokkaampi muokata ja täydentää kaikille kaupan käyttäjätasoille lisätyillä editoreilla
Raportin hakuehdoissa määritetään myös halutut omavalvontakirjaukset yhdestä lomakkeesta kaikkiin lomakkeisiin. Näiden toimenpiteiden kirjausta tietopankkiin on nyt helpotettu muokkaamalla Tapahtumien selaus -sivua. Uusi yhteenvetoraportti on monipuolinen ja helppokäyttöinen ja mukautuu käyttäjien tarpeisiin. Nyt toteutetuista muutoksista on hyötyä myös myymälöiden tarkastajaviranomaisille. Nyt raportissa esitetään erikseen yhteenvetotiedot eri ikärajavalvottavien tuotteiden myymisestä ja henkilöllisyystodistusten tarkastamisesta. PTY kannustaakin elintarvikeja alkoholiviranomaisia tutustumaan rohkeasti tietopankin tarjoamiin mahdollisuuksiin ja hyödyntämään sitä omassa työssään. Myös kaikki palaute viranomaiskäyttäjiltä on erittäin tervetullutta. Näin sekä myymälät että esimerkiksi kauppaketjujen johto pystyvät hyödyntämään tietopankissa olevaa tietoa entistä paremmin omavalvonnan kehittämisessä ja toiminnan tehostamisessa. Tämä mahdollistaa jatkossa tietopankin koon ja tehon helpon ja nopean kasvattamisen tarpeen tullen. Luonnollisesti sinne siirtyvät myös ylityskirjaukset esimerkiksi tapauksissa, joissa tuotteen lämpötila ylittää annetun ohjearvon. Myymälöiden omavalvontasuunnitelmat ovat entistä helpommin tarkastettavissa ja yhteenvetoraportin avulla myös viranomaiset voivat räätälöidä heille tarpeellista tietoa omavalvontakirjauksista. Ylityskirjaukset helposti esiin Yhdeksi tärkeäksi kehittämiskohteeksi nähtiin myös tietopankkiin automaattisesti tulevien ylityskirjausten kuittaamisen helpottaminen. Elintarviketarkastajat saavat käyttäjätunnukset tietopankkiin oman kunnan terveysvalvonnasta.. Nämä muutokset nopeuttavat ja tehostavat myymälän toimintaa. Elintarvikesäädökset vaativat myymälää tekemään toimenpiteitä, jos esimerkiksi tuotteiden ohjelämpötilat ylittyvät. Myös itse muokkausnappia on siirretty näkyvämmälle paikalle. Tietopankki siirrettiin alkuvuodesta 2015 toimimaan nykyaikaisessa pilviympäristössä. Hyötyä myös valvojille Omavalvonnan tietopankkiin on luotu elintarvikeja alkoholiviranomaisille yli 500 käyttäjätunnusta. Monilla myymälöillä on käytössään esimerkiksi hyllyjen välissä tuotteiden tilaamiseen käytettävät käsipäätteet. 12 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2015, 29. Yhteenvetoraportti löytyy tietopankin etusivulta. Yhteenvetoraporttiin voidaan siis valita esimerkiksi myymälän lämpötilanvalvonta, vastaanottotarkastus ja siivouksen ja puhdistuksen seuranta. Myös ikärajavalvonnan raportointia kehitettiin. Raportti toimii uudella alustalla, jossa on selkeämpi visuaalinen ilme. Lomakevalinnan rajaus on poistettu ja valikkoa on muutettu niin, että useamman lomakkeen yhtäaikainen valinta on mahdollistettu. Myös kaikki vanhat raportit ovat edelleen tietopankissa käytettävissä. Näitä käsipäätteitä hyödynnetään omavalvontakirjausten tekemisessä, jolloin käsipäätteellä tehdyt omavalvontakirjaukset siirtyvät suoraan tietopankkiin. Näin toimintaa voidaan seurata entistä tarkemmin: Esimerkiksi alkoholin ikärajavalvonnassa raporttiin saa kirjaukset tapahtumista, joissa asiakkaalta on tarkastettu henkilöllisyystodistus ja tuote on myyty sekä tieto myös niistä kerroista, joissa tuotetta ei ole myyty. Lisäksi pelkästään toimenpidekuittausta odottavat ylityskirjaukset on mahdollista valita näkyviin. vsk Uusi raportti kokoaa tiedot räätälöidysti Omavalvontatietojen raportointia kehitettiin rakentamalla tietokantaan uusi raportti. Yhteenvetoraportiksi nimetty raportti kokoaa yhteenvetotietoa omavalvontakirjauksista halutuilta kaupparyhmän ketjuilta, alueilta ja myymälöiltä valitulla aikavälillä
Vuoden 2015 kuntalain muutosten seurauksena elintarvikelaboratoriopalvelut on yksityistetty. Sen seurauksena laboratoriopalvelut saattavat yhä voimakkaammin keskittyä suurempiin laboratorioihin, joilla on laajojen verkostojen kautta isot näytemäärät ja siten kilpailukykyiset hinnat. 13 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2015, 29. Kilpailutuksen myötä hinta tulee olemaan yksi ratkaiseva tekijä, kun kunta valitsee palveluntarjoajaa. Haasteita myös kunnalliselle elintarvikevalvonnalle Muuttuvassa tilanteessa kuntien on yhä tärkeämpää määritellä kriteerit laboratoriopalveluille. Tällöin poikkeusolojen analyysitarpeisiin voidaan reagoida nopeasti”, jatkaa Rissanen. vsk Elintarviketurvallisuuden laboratoriopalvelut murroksessa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran laatiman selvityksen mukaan elintarviketurvallisuuden laboratoriopalvelut ovat pääosin hyvässä kunnossa. Näiden eteen useat laboratoriot ovatkin jo tehneet töitä”, sanoo Rissanen. Kun laboratoriokenttä yksityistyy ja muuttuu entistä enemmän riippuvaiseksi markkinoista, saattaa poikkeusoloissa tarvittavan vaativamman erityisanalytiikan saanti vaarantua. ”Kuntien terveysvalvontaviranomaisten on laadittava terveydensuojeluja elintarvikelakeihin perustuva suunnitelma erityistilanteita varten. Erityistilanteiden valmiudet varmistettava Elintarviketurvallisuutta koskevat normaaliolojen erityistilanteet ovat tyypillisesti vesija elintarvikevälitteisiä epidemioita, joiden aiheuttajasta ei useinkaan heti ole viitteitä. Laboratoriopalveluiden keskittyminen ja siirtyminen kauemmaksi vaatii asiakkailta myös uusia toimintatapoja, esimerkiksi tutkimustulosten itsenäisempää tulkintaa. Tarvittaessa Evira ohjaa paikallislaboratorioita tutkimusten teossa”, sanoo ylitarkastaja Taija Rissanen Eviran suunnitteluja ohjausyksiköstä. Laboratorion ja kunnan välisen sopimuksen merkitys korostuu. Suurin osa laboratorioista toimii kuitenkin liiketaloudelliselta pohjalta ja yksittäisten laboratorioiden elintarvikeanalyysivalikoima muodostuu siten pitkälti kysynnän perusteella. Laboratorion, johon kunnan terveysvalvontaviranomainen epidemiatilanteessa tukeutuu, täytyy pystyä aloittamaan laboratoriotutkimukset riittävän laajalla perusanalyysivalikoimalla. Kuntien laboratoriopalveluiden yksityistämisen vaikutuksia voidaan kunnolla arvioida vasta parin vuoden kuluttua, kun nähdään, mitkä yhtiöitetyistä laboratorioista lopulta ovat elinkelpoisia ja millaiseksi niiden analyysivalikoima muotoutuu. Viranomaisten ja toimijoiden tarvitsemat laboratoriopalvelut ovat selvityksen mukaan pääosin hyvin saatavilla. Laboratoriotutkimukset ovat elintarviketurvallisuuden perusta, sillä ne ovat osa elintarvikkeiden riskien hallintaa ja valvontaa. Myös näytteiden lähettäminen rajojen ulkopuolelle voi tällöin estyä. ”Hyvä asiakaspalvelu edellyttää myös tehokkaita alihankintaverkostoja ja näytteiden hyviä kuljetusjärjestelmiä. Yksityistäminen ja sen myötä laboratoriopalvelujen kilpailutus kunnissa voivat johtaa siihen, että elintarviketurvallisuuteen liittyvät laboratoriopalvelut rakentuvat liiaksi kysynnän mukaan ja harvinaisten analyysien osaaminen katoaa Suomesta. ”Poikkeusolojen kriisitilanteita ajatellen olisiensiarvoisen tärkeää, että joidenkin valtiollisten laboratorioiden laitekapasiteetti, resurssit ja osaaminen säilyvät korkealla tasolla. Näytteiden ottaminen on entistä tarkemmin suunniteltava, samoin niiden pakkaaminen ja lähettäminen.. Muutoksia laboratoriopalveluihin Laboratorioiden elintarviketutkimukset perustuvat elintarvikelainsäädännön tutkimusvaatimuksiin ja elintarvikealan toimijoiden tarpeisiin. Evira on laatinut selvityksen laboratoriopalveluiden saatavuudesta, riittävyydestä ja käytöstä elintarviketurvallisuuden viranomaisja omavalvonnassa
Elintarvikevalvonnalle on kertynyt kokemusta, samoin valvontakohteissa järjestelmä alkaa olla tuttu. Elintarvike ja Terveys-lehti haastatteli elintarvikekaupan ja elintarvikevalvonnan edustajia Oiva-järjestelmän kokemuksista. Tapio Välikylä. Valvontatulokset julkistetaan sitä mukaa, kun kuntien elintarvikevalvojat tekevät tarkastuksia. Myös tuotantolaitoksia koskeva Oiva-järjestelmä on käynnistynyt. 14 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2015, 29. Oivan mukaisia tarkastuksia tekevät kuntien elintarvikevalvojat valvontasuunnitelman mukaisesti. Aina, kun Oiva hymyilee, elintarviketurvallisuus on kuluttajan kannalta yrityksessä hyvää. Tällä hetkellä Oivassa ovat mukana elintarvikehuoneistot. Oivassa arvioidaan hymynaamoin yrityksen elintarviketurvallisuutta, kuten elintarvikehygieniaa ja tuoteturvallisuutta. Parhaimman hymyn saamiseen edellytetään lain noudattamista. Tarjoilupaikoista mukana ovat ravintolat, kahvilat, grillit, pikaruokapaikat, pubit, lounasravintolat ja suurkeittiöt. Järjestelmä on ollut käytössä reilut kaksi vuotta. vsk Elintarvikekauppa ja Oiva Haastattelussa kauppa ja elintarvikevalvonta Oiva on elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä, jota koordinoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Ensimmäinen vaihe käynnistyi toukokuussa 2013
– Tarkastuksista tulee yhdenmukaisia Hangosta Inariin ja kuluttajat näkevät tarkastuksen tuloksen. Koetko Oivan hyödylliseksi Tytti Immonen Etelä-Karjalan Osuuskaupasta toteaa Oivan hyötyjen olevan ilmeisiä. Terveystarkastaja Satu Luoma KeskiPohjanmaan ympäristöterveydenhuollosta korostaa, että vihdoinkin tarkastuksiin saadaan yhtenäiset ohjeet Eviralta. terveystarkastaja Tytti Nurkka Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta pitää hyvänä, että valvontatietojen julkistaminen tekee työstä näkyvämpää suurelle yleisölle. Terveystarkastaja Veli-Matti Parkkamäki Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollosta kokee järjestelmän myönteisenä. Päivittäistavarakaupan ja ABC-toimialan johtaja Pirjo Immonen Etelä-Karjalan Osuuskaupasta, kertoo, että Lappeenranta oli yksi Oivan pilottikunnista, joten heille järjestelmä on tullut tutuksi. Arvostelu koettiin kaiken kaikkiaan hankalaksi. 15 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2015, 29. Terveystarkastaja Markus Suomalainen Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta suhtautui Oiva-järjestelmään aluksi varauksella. Helsingin ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosastolla pohdittiin aluksi Oiva-asteikon soveltuvuutta hyvin erilaisiin kohteisiin. Asia kuulosti hankalalta sekä byrokraattiselta ja pelkäsimme sen lisäävän käytännön tekemistä, Pirjo Immonen kertoo peloistaan. Elintarvikevalvonnan yhtenäistäminen Oivan yhtenä tavoitteena oli jo alkuun mielestäni erittäin hyvä ajatus, mutta haastava toteuttaa valtakunnan tasolla. – Toisaalta hymynaama-järjestelmä vaikutti myös hieman epävirallisemmalta valvontakohteiden ”tuomaroinnilta”. Elintarviketurvallisuuspäällikkö Riikka Åbergin mukaan aluksi aprikoitiin sitä, kuinka valvonta saadaan tasapuoliseksi ympäri maan kun se on joskus vaikeaa jo yhden valvontayksikön sisälläkin. vsk Mitä ajatuksia Oiva-järjestelmä herätti kun kuulit siitä ensimmäisiä kertoja Päivittäistavarakaupan myyntipäällikkö Tapio Einola Porin Mikkolan Prismasta toteaa, että järjestelmää pohdittiin aluksi kahdesta näkökulmasta, ensinnäkin mikä tulisi olemaan hymyn asento ja miten turvataan tarkastusten tasapuolisuus. Lisäksi tiesin Oivan tuovan tarkastajille lisää vastuuta raporttien julkisuuden ja toimijoiden mahdollisen keskinäisen vertailun vuoksi. Uskoin myös, että Oiva tuo valvonnalle enemmän vaikuttavuutta, mikä saa toimijoiden kiinnittämään huomiota elintarviketurvallisuuteen entistä enemmän, korostaa Suomalainen. – Viranomaisvalvonnan julkituominen näin näkyvällä tavalla oli alkuun vieras ajatus. VS. – Kun ensimmäiset tiedot Oivasta kuulimme, olimme tietenkin hieman ”kauhuissamme”. – Valvontatietojen julkaisemisellahan pyritään lisäämään nimenomaan läpinäkyvyyttä ja antamaan kuluttajille tietoa
Toisaalta ohjeet ovat aika mustavalkoiset, joten välillä on hankalaa arvioida niiden mukaan, kun pitää kuitenkin ottaa huomioon toiminnan luonne ja laajuus. – Tarkastusten sisällöstä ja arvioinnista keskustellaan enemmän kollegojen kanssa valvontayksikön sisällä. Pakkokeinojen tarve on kuitenkin edelleen olemassa ja Helsingissä kaksi peräkkäistä C-arvosanaa johtaa pääsääntöisesti pakkokeinojen käyttöön, kertoo Riikka Åberg. Tämä lisää toimijoiden yhdenmukaista kohtelua. – Järjestelmän myötä tarkastettavat asiat selkeytyivät, toisaalta aikaa menee sen pohtimiseen, minkä Oiva-arvosanan tietystä asiasta antaa, aiemmin kun on riittänyt että tarkastaja on epäkohdan huomattuaan kehottanut toimijaa korjaamaan asian. – Oiva-ohjeiden myötä tarkastuksella tarkastettavat seikat tulee käytyä läpi kattavammin. Mahdolliset epäkohdat korjautuvat huomattavasti helpommin ja nopeammin kuin ennen Oivaa. – Toki me huolehdimme omalta osaltamme näistä asioista parhaan kykymme mukaan. Hän toivoo, että Oiva-raportit tulisivat tutuiksi myös kuluttajille. Epäkohdat korjautuvat nopeammin kuin ennen Oivaa, toteaa Markus Suomalainen. Helsingin Ympäristökeskuksen Elintarviketurvallisuusosastolla Oivaa pidetään hyödyllisenä järjestelmänä. ”maalaisjärkeen” käypää, Tytti Immonen kehuu. Tytti Nurkka Lappeenrannasta toteaa, että ohjeet ovat selkeät mutta toisaalta myös melko joustamattomat jos niitä tuijottaa kirjaimellisesti. Yhtenäiset tarkastusohjeet ovat myös toimijoiden luettavissa. – Nyt on olemassa ohjeet joita seurataan. Veli-Matti Parkkamäen mielestä tarkastukset suoritetaan nyt tasapuolisemmin kuin ennen Oivaa. Terveystarkastaja Satu Luoman mielestä tarkastukset tehdään selkeästi nyt samalla systeemillä koko Suomessa. – Uusintatarkastusten myötä suurin osa toimijoista korjaa epäkohdat aikaisempaa nopeammin, mikä on positiivista. Keskustelu on ollut avointa ja ns. – Se varmasti osaltaan kannustaa toimijoita laittamaan epäkohdat kuntoon. Yrittäjät myös korjaavat puutteet nopeammin. 16 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2015, 29. –Tärkeää on, että kuluttajat voivat lukea Oiva-raportin. – Tämä on ollut hyvä asia yksiköllemme, sillä tarkastajat pääsivät kokeilemaan uusia ohjeita sekä raporttien julkaisemista ja yhteisten toimintatapojen luomista jo ennen virallista Oivaa. Enää ei tarvitse kirjoittaa pitkiä tarkastuskertomuksia havainnoista vaan Oiva-raportti ja tarkastuskertomus ovat valmiiden mallilausekkeiden kanssa lyhyitä ja ytimekkäitä. Markus Suomalainen kertoo, että heidän yksikössään Oiva-tarkastusten teko tuli tutuksi vuoden 2011 Oiva-pilotin myötä. Erityisesti ketjut ovat panostaneet Oivaan ja haluavat saada oivallisen tai hyvän arvosanan. Miten tarkastuskulttuuri muuttui Oivan myötä Veli-Matti Parkkamäen mielestä tarkastuksen sisällön hallinnasta tuli helpompaa. Samalla esimerkiksi kaupoille tarjoutuu mahdollisuus viestiä asiakkailleen, että oma toiminta on kunnossa. Satu Luoma katsoo Oivan olevan hyödyllinen työkalu. – Kaikki toimipaikkamme on arvioitu jo useammalla kierroksella ja kaikki tarkastukset ovat sujuneet paikallisten viranomaisten kanssa hyvin jouhevasti ja avoimesti. Tarkastukset. – On hyvä, että käytössä ovat selkeät yhteiset tarkastusohjeet, jotta eri puolella Suomea asioita tarkastetaan mahdollisimman samalla lailla. Tapio Einolan mukaan järjestelmä on hyvä ja on tärkeää, että elintarvikevalvonta toimii. Tytti Nurkka korostaa valvontatietojen julkisuuden merkitystä. vsk valintojensa tueksi
– Jotkut ohjeet ovat liian tarkkoja tai tiukkoja esimerkiksi päähineen puuttuminen. Markus Suomalaisen mukaan suhtautuminen Oiva-järjestelmään toimijoiden taholta on ollut pääosin melko neutraalia. Tytti Nurkalta kysyttiin tarkastuksella kerran, että eikö Oiva-järjestelmästä ollakaan luopumassa sen saaman kritiikin vuoksi. vsk eivät ole kuitenkaan mielestäni lyhentyneet Oivan myötä. 17 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2015, 29. – Olemme saaneet myös positiivista palautetta, mutta myös kritiikkiä on tullut liittyen mm. Uusintatarkastusten teko on jämäköitynyt ja tarkastuskertomukset laaditaan aikaisempaa nopeammin tarkastuksen jälkeen. – Tarkastuskulttuuri on muuttunut selkeämmäksi: on valtakunnallisesti määritellyt asiat, jotka arvioidaan. Veli-Matti Parkkamäki ei pidä aivan oikeana sitä, että yksi heikompi arvosana määrää koko tarkastuksen arvosanan. Helsingin Ympäristökeskuksen Elintarviketurvallisuusosaston mukaan tarkastusten julkisuus ja näkyvyys ovat hyviä asioita. Myös omat ympäristökeskuksessa vuosittain tarkastettavaksi sovitut kohdat helpottavat arviointia. Oletko saanut kritiikkiä järjestelmää kohtaan Järjestelmää on arvioitu kriittisesti, muttei mitenkään raskaasti. Satu Luoma kertoo, että osa toimijoista kokee että arviointiasteikon olevan liian tiukka. Oivatarkastuksilla menee aikaa tarkastamisen lisäksi myös arvosanan miettimiseen, sillä Oiva-ohjeiden arvosanat ja riskiperusteisuus eivät aina kulje käsi kädessä, harmittelee Suomalainen. – Liian pienistä asioista rokotetaan Oiva-arviota huonompaan suuntaan. Oiva-järjestelmän myötä on ensimmäistä kertaa saatu valtakunnallista ohjeistusta tarkastuksen tekemiseen ja arvionteihin epäkohtien vakavuuden suhteen. Yhteinen keskustelu valvonnan perusasioista Eviran Oiva-koulutustilaisuuksissa ja muutoin on ollut tervetullutta. Oiva-raporttien esillepanoon ja järjestelmän tiukkuuteen. Toimijat ovat antaneet palautetta suoraan tarkastuksilla mutta suoranaisia yhteydenottoja tai valituksia asiaan liittyen ei ole tullut, toteaa Markus Suomalainen.. – Tämä lisää tarkastusten vaikuttavuutta ainakin osalla toimijoita, valitettavasti ei aivan kaikilla. – Helsingissä on tehty paljon työtä linjausten yhtenäistämiseksi, sisäisten koulutusten, esimerkkien ja valokuvien avulla. Joihinkin Oivajärjestelmän yksityiskohtiin haluttaisiin muutoksia. Myös pääkaupunkiseudun yhteisissä tapaamisissa on keskusteltu Oiva-arvioinneista. Ennen Oivaa ympäristökeskuksessa oli käytössä omia tarkastuslomakkeita eri huoneistotyypeille, Oivan myötä tarkastuskertomukset eivät ole enää yhtä informatiivisia, erityisesti jos arvioksi on annettu A
Linjauksista rajatapausten kohdalla pitäisi laatia tarkempia kirjallisia ohjeita, mikä puute johtaa arvosanaan B ja mikä C:hen, pohtii Veli-Matti Parkkamäki. Seliteosa on turha. Ainoat palautteet kentältä ovat tulleet lähinnä tarkastusten pitkistä väliajoista, mutta tämähän on tietenkin kiinni aina kunkin kunnan resursseista. Toimijoita saatetaan kohdella tiukemmin nyt joissakin kunnissa, mikä taas saattaa johtaa epätasa-arvoisuuteen. Terveystarkastaja Veli-Matti Parkkamäki Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollosta pitää järjestelmää hyvänä, musta listaa joitain parannusehdotuksia. Parhaimman hymyn saamiseen edellytetään lain noudattamista.. – Vaikka tarkastusohjeet ovat yhtenevät koko Suomessa, on tulkinnoissa pallo heitetty yksiköille. – Näin olisimme järjestelmässä kaikki samalla viivalla. – Tärkeintä on, että kaikki työntekijät perehdytetään asiaan kunnolla ja jokainen osaa toimia Oivan ohjeiden mukaisesti. Terveystarkastaja Satu Luoma Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollosta pelkää paikallisen arvioinnin tasapuolisuutta. Tytti Immonen Etelä-Karjalan Osuuskaupasta kertoo, että Oivasta on tullut osa päivittäistä toimintaa johtuen ehkä siitä, että järjestelmä on ollut jo pitkään käytössä. Oivassa arvioidaan hymynaamoin yrityksen elintarviketurvallisuutta, kuten elintarvikehygieniaa ja tuoteturvallisuutta. 18 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2015, 29. Järjestelmä itsessään on ihan toimiva. vsk Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosastolta todetaan, että kritiikkiä on ollut, mutta erittäin vähän. – Arvioinnin yhdenmukaistamisessa olisi parannettavaa. Evira saisi ottaa selkeämmin kantaa joihinkin tulkintoihin, kun sitä on heiltä pyydetty. Ehkä valvontayksiköilläkin on peiliin katsomisen paikka, yhteistyötä pitäisi tehdä enemmän muiden yksiköiden kanssa. Selitetekstin esimerkiksi oivallinen/urmärkt voisi lisätä tarkastustuloksen otsikoiden hymiöiden perään. Ketjut ovat tuoneet vuosittaisissa tapaamisissa jonkin verran esiin eroavaisuuksia arvioinneissa, mutta kaiken kaikkiaan palaute on ollut pääosin positiivista, sanoo Åberg. – Oiva-raporttia voisi muuttaa. Evira on toki tehnyt ison työn arviointiohjeiden laatimisessa, mutta viimeisessä hienosäädössä olisi parannettavaa. – Järjestelmän tasapuolisuutta on kyseenalaistettu, ja sitä ehdimmekö me tarkastaa kaikki kohteet. Yksikkötasolla joudutaan päättämään miten jokin konkreettinen asia lopulta arvioidaan. Miten kehittäisit Oiva-järjestelmää Tapio Einola Porin Mikkolan Prismasta toivoo, että kaikilla tarkastajilla oli selkeät pelisäännöt. Evira puhuu koko maata kattavasta yhdenmukaisesta valvonnasta, mutta toteaa kuitenkin, että kukin valvontayksikkö tekee omat linjaukset