Elintarvike ja Terveys-lehti 3/2025

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

1 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. vsk
alv. vsk Hygieniaopas Elintarvikehygienian perusteet Kaikki tieto, mitä tarvitset hygieniapassin suorittamiseen ja vähän enemmänkin! Opas soveltuu ammattikeittiöiden, elintarviketeollisuuden, päivittäistavarakaupan, alan oppilaitosten sekä elintarvikevalvonnan käyttöön ja ihan jokaisen elintarvikealan toimijan omavalvontaan. 2 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. 14 %) ISBN: 978-952-9637-70-6 Tilaukset: ymparistojaterveys.fi/julkaisut asiakaspalvelu@ymparistojaterveys.fi. Arvostettu ja aina ajankohtainen opas, jota päivitetään säännöllisesti – nyt jo 25. painos! Tilaa oma oppaa si meiltä ! Hinta: 26 euroa (sis
14 %) ISBN: 978-952-9637-70-6 Tilaukset: ymparistojaterveys.fi/julkaisut asiakaspalvelu@ymparistojaterveys.fi. alv. vsk Hygieniaopas Elintarvikehygienian perusteet Kaikki tieto, mitä tarvitset hygieniapassin suorittamiseen ja vähän enemmänkin! Opas soveltuu ammattikeittiöiden, elintarviketeollisuuden, päivittäistavarakaupan, alan oppilaitosten sekä elintarvikevalvonnan käyttöön ja ihan jokaisen elintarvikealan toimijan omavalvontaan. Arvostettu ja aina ajankohtainen opas, jota päivitetään säännöllisesti – nyt jo 25. 3 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. painos! Tilaa oma oppaa si meiltä ! Hinta: 26 euroa (sis
Ja että tämä on ihan sallittua näin. vsk Päätoimittaja Kaarina Kärnä kaarina.karna@ elintarvikejaterveys.fi Puh. Jälkikäteen mietin, että pojalla taisi olla huoli siitä, että hänelle yritetään salakavalasti ujuttaa härkäpapuja. alv 10 %): Vuositilaus 58 euroa, kestotilaus 53 euroa Näköislehti 100 euroa (yritykset ja organisaatiot) 50 euroa (kuluttajasiakkaat) Painettu lehti + näköislehti (kombo) Vuositilaus 120 e, kestotilaus 115 e Irtonumero 12 euroa ISSN 0786-213X (painettu) ISSN 2669-8412 (verkkojulkaisu) Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu Julkaisija Ympäristökustannus Oy Gallen-Kallelankatu 8, 28100 Pori www.elintarvikejaterveys.fi Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaikka: Waasa Graphics Oy, Vaasa www.waasagraphics.fi Härkäruukku Poikani lähti työharjoitteluun ja annoin hänelle mukaan evääksi valmisruoan, Härkäruukun. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi 6 numeroa vuodessa Kustantajan hinnat (sis. Vaikka en edelleenkään ole huolissani siitä, että vegaani ostaisi vahingossa Härkäruukun, on ruoasta annettavan tiedon joka tapauksessa oltava mahdollisimman yksiselitteistä ja selkeää. ”Mikäs tämä härkä oikein on?” päätti hän kysyä. Meillä käytetään laajasti erilaisia kasvisproteiineja, ja niihin suhtaudutaan pääosin positiivisesti, mutta mitä ilmeisimmin härkapapuruukku ei kuitenkaan olisi toivottu vaihtoehto. 050 324 2464 Toimitusneuvosto Yksikönjohtaja Ville Kekkonen, Ruokavirasto Vanhempi Yliopistonlehtori Riikka Keto-Timonen, Helsingin yliopisto Professori Janne Lundén, Helsingin yliopisto Ruokapalvelujohtaja Sari Nissinen, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia Elintarvikeasiantuntija Anna Salminen, Päivittäistavarakauppa ry Johtaja Marleena Tanhuanpää, Elintarviketeollisuusliitto Yksikön päällikkö Riikka Åberg Helsingin kaupunki, elintarviketurvallisuusyksikkö Asiakaspalvelu, tilaukset ja laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi Puh. ”Vegaanit. Innostuin selittämään, että härkä on kuohittu sonni, mutta että oletettavasti hänen Härkäruukussaan ei kuitenkaan ole varsinaisesti häränlihaa vaan naudanlihaa. Miten tämä vegaaneihin liittyy?” ihmettelin. Maistuvia ja vastuullisia ruokahetkiä jokaisen kesään! Kaarina Kärnä. Olin hivenen typertynyt tässä käänteestä, ja totesin, että en pidä tätä vaihtoehtoa kovin todennäköisenä. ”Mutta entäs ne vegaanit?” päätti poika tarkentaa kysymystään. 040 745 1491 Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Minna Alho, puh. Tämä pätee myös vastuullisuudesta kertomiseen, mitä aihetta käsitelläänkin tässä lehdessä. 4 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Poika selitti, että vegaanit saattavat luulla, että ruoassa on HÄRKÄPAPUA, ja sitten vallan innostuvat syömään itselleen sopimatonta ruokaa. 044 768 6009 Maria Turppa, puh. Poika silmäili pakkausta epäluuloisesti
4 Aamiaisdirektiivien muutokset pannaan kansallisesti täytäntöön, Anne Haikonen ...................................................................................................................... 16 Valtion aluehallintouudistus elintarvikealan näkökulmasta, Marjatta Rahkio .................................................................................................................. 18 Ruokajärjestelmän kyberturvallisuutta vahvistetaan, Kirsi Sarkkinen, Kaija Vierimaa, Marika Jestoi ja Marjatta Rahkio .......................... Härkäruukku, Kaarina Kärnä ........................................................................................... 5 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. 6 EU:n uusi pakkausja pakkausjäteasetus (EU) 2025/40, Tarja-Riitta Blauberg ..........................................................................................................10 Kuluttajan tiedonsaantia elintarvikkeiden alkuperämaasta halutaan parantaa, Anne Haikonen ............................................................................................... Lehti ilmestyy 12.9.2025. vsk ja Terveys-lehti Elintarvike 39. 15 Tuote-esittely: Kasvien kertomaa -kortit ...................................................................62 Maistiaiset .........................................................................................................................63. vsk 3 • 2025 Elintarvike ja Terveys-lehden 4/2025 teemana on elintarviketurvallisuus, tutkimukset ja omavalvonta. 24 Elintarvikemarkkinalaki ja -valtuutettu edistävät reilumpaa kauppaa elintarvikeketjussa, Tapani Yrjölä ...............................................................................30 Luken ohjeistukset tukevat ympäristövaikutusten laskentaa ja viestintää, Anniina Lehtilä, Juha-Matti Katajajuuri, Kirsi Usva, Sanna Hietala, Frans Silvenius, Marita Kettunen ja Hanna Tuomisto .................................................36 Vastuullisuusraportointi – velvollisuus, mahdollisuus ja kilpailuetu, Atte Borgenström ................................................................................................................40 Vastuullisuus kattaa kaiken, Anne Ekberg ................................................................44 Suomen ruokaketjuun rakennetaan laajempaa jäljitettävyyttä, Terhi Paavilainen ................................................................................................................50 Tieteellis-gastronominen ruokaklubi tuo ruoan, luonnontieteen ja kulttuurihistorian ystävät saman pöydän ääreen, Anni Kerttula ja Anu Hopia ...............................................................................................56 Välipalat Osta viimeinen muovikassisi – tai älä osta sitäkään ..............................................
vsk Anne Haikonen, hallitusneuvos Maaja metsätalousministeriö Aamiaisdirektiivien muutokset pannaan kansallisesti täytäntöön Vuosituhannen alussa annettuja hunajaa, hedelmätäysmehuja, hedelmähilloja ja marmeladeja sekä kuivattuja maitoja koskevia ns. 6 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. 6 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. aamiaisdirektiivejä uudistettiin vastaamaan paremmin muuttuneita elintarvikemarkkinoita ja teknologisia ratkaisuja sekä kuluttajien huolenaiheita ja odotuksia. vsk
Suodatettu hunaja ei enää jatkossa ole sallittu hunajalaji, koska siitepöly on hunajan olennainen osatekijä. Hunajan alkuperämerkintöjä täsmennetään Hunajan osalta poistuu mahdollisuus ilmoittaa hunajasekoituksen alkuperämaat esim. Jotta pystyttäisiin nykyistä paremmin ehkäisemään hunajaan liittyviä petoksia sekä mahdollistamaan hunajan alkuperää koskevien tietojen todentaminen, komission on 14.6.2028 mennessä vahvistettava analyysimenetelmät väärennetyn hunajan havaitsemiseksi. Pienissä, alle 30 gramman hunajapakkauksissa alkuperämaat voi ilmoittaa ISO 3166-1 standardin kaksikirjaimisilla maatunnuksilla. Foorumi kerää tietoa hunajan valvonnan parantamiseksi ja aitouden todentamiseksi sekä antaa suosituksia mm. muodossa ”EU:sta ja EU:n ulkopuolelta peräisin olevan hunajan sekoitus”. jäljitettävyysjärjestelmästä ja mahdollisesta tarpeesta päivittää hunajan koostumusta koskevia vaatimuksia.. Muutoksilla pyrittiin myös vastaamaan kasvavaan kysyntään tuotteille, joiden sokeripitoisuus on alhaisempi ja samalla kannustamaan toimijoita muokkaamaan elintarvikkeiden koostumusta. vsk K omissio antoi keväällä 2023 ehdotuksen hunajaa (neuvoston direktiivi 2001/110/EY), hedelmätäysmehuja (neuvoston direktiivi 2001/112/EY), hedelmähilloja ja marmeladeja (neuvoston direktiivin 2001/113/EY) sekä kuivattuja maitoja (neuvoston direktiivi 2001/114/EY) koskevien tiettyjen säännösten muuttamiseksi. Lisäksi komission on 14.6.2029 mennessä annettava tarkempia säännöksiä menetelmistä, joilla määritetään paikka, josta hunaja on kerätty sekä hunajan jäljitettävyyttä koskevista vaatimuksista. Jatkossa on ilmoitettava kaikkien hunajasekoituksessa olevien hunajien alkuperämaat pakkauksen etupuolella paino-osuuden mukaan alenevassa järjestyksessä sekä kunkin hunajan prosenttiosuus sekoituksessa. Direktiivillä perustettiin komission johdolla toimiva foorumi, jossa on edustajia jäsenvaltioiden viranomaisista ja laboratorioista sekä hunajan toimitusketjun, kansalaisyhteiskunnan ja tiedeyhteisön asiantuntijoita. Prosenttiosuuksille sallitaan 5 %:n poikkeama. 7 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Muutokset on pantava täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä 14.12.2025 mennessä ja muutoksia aletaan soveltaa 14.6.2026. Muutosten tavoitteena oli varmistaa, että kuluttajat voisivat nykyistä helpommin tehdä tietoon perustuvia valintoja esimerkiksi elintarvikkeen ravintosisällön tai alkuperämaan perusteella. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1438, jolla muutettiin mainittuja neljää direktiiviä, tuli voimaan 13.6.2024
Suomessa direktiivissä mainittuja nimiä voi edelleen käyttää myös tuotteista, joiden sokeripitoisuus on alle 60 %. Sallitut menetelmät luontaisten sokereiden poistamiseksi ovat kalvosuodatus ja hiivakäyminen. Kun hedelmien määrää lisätään, vaadittavan kuiva-ainepitoisuuden saavuttamiseksi tarvittavan lisätyn sokerin määrä vähenee. Jäsenvaltio voi sallia alueellaan nimien marmeladi ja hillo käyttämisen synonyymeinä. vsk Hedelmätäysmehuista voidaan poistaa luontaisia sokereita Hedelmätäysmehuihin ei ole vuoden 2015 jälkeen saanut lisätä sokereita. Hillon hedelmäpitoisuutta nostetaan Hedelmähilloja koskevassa direktiivissä säädetään hillon ja erikoishillon valmistuksessa käytettävien hedelmien vähimmäismäärät. Nyt direktiiviin lisättiin kolme uutta tuoteryhmää: hedelmätäysmehu, jonka sokeripitoisuutta on vähennetty, tiivisteestä valmistettu hedelmätäysmehu, jonka sokeripitoisuutta on vähennetty sekä hedelmätäysmehutiiviste, jonka sokeripitoisuutta on vähennetty. Uudet käsittelymenetelmät mahdollistavat hedelmätäysmehujen luontaisesti sisältämien sokereiden poistamisen, mutta tällaisista tuotteista ei ole voinut käyttää nimeä hedelmätäysmehu. Sitrushedelmistä valmistetusta marmeladista on käytettävä nimeä sitrusmarmeladi. Koska tämä ei edelleenkään ole osalle kuluttajista selvää, hedelmätäysmehujen merkintöihin voi jatkossa liittää maininnan ”hedelmätäysmehut sisältävät vain luontaisia sokereita”. Direktiivin muutoksella hillon valmistuksessa käytettävää hedelmien yleistä vähimmäismäärää nostettiin 350 grammasta 450 grammaan. Ilmaisu sitrus voidaan korvata käytetyn sitrushedelmän nimellä.. Komissio voi myös säätää luontaisten sokereiden poistamiseksi sallituista menetelmistä. Myös eri hedelmille säädettyjä vähimmäismääriä nostettiin. Jäsenvaltioilla on mahdollisuus sallia omilla markkinoillaan alhaisempi sokeripitoisuus. Erikoishillojen osalta hedelmien yleistä vähimmäismäärää nostettiin 450 grammasta 500 grammaan. Direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden pienin mahdollinen liukeneva kuiva-ainepitoisuus (sokerit) on jatkossakin 60 %. 8 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Komissio voi antaa tarkempia säännöksiä hedelmätäysmehujen keskeisistä ominaisuuksista, jotka tulee säilyttää, kun luontaisia sokereita poistetaan. Direktiivissä määritellään sitrusmarmeladi, joka vastaa voimassa olevan lainsäädännön marmeladia. Näissä tuoteryhmissä hedelmätäysmehujen luontaisia sokereita on poistettu vähintään 30 % siten, että tuotteen kaikki muut keskeiset fysikaaliset, kemialliset, organoleptiset ja ravitsemukselliset ominaisuudet säilyvät
Tämän muista hedelmistä kuin sitrushedelmistä valmistetun marmeladin koostumusta koskevat vaatimukset vastaavat lähtökohtaisesti sitrusmarmeladin koostumusta koskevia vaatimuksia. Sitrushedelmistä valmistetusta marmeladista on käytettävä direktiivin edellyttämällä tavalla nimeä sitrusmarmeladi. Muutosten kansallinen toimeenpano ja soveltaminen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2024/1438 säädetyt muutokset pannaan kansallisesti täytäntöön elintarvikelain (297/2021) nojalla annettavilla maaja metsätalousministeriön asetuksilla. Hedelmähilloista annettavassa kansallisessa asetuksessa määritellään marmeladi. Lausunnoissa esitetyt kommentit on otettu asian jatkokäsittelyssä mahdollisuuksien mukaan huomioon. Asetukset tulevat voimaan 14.6.2026, jolloin direktiivillä (EU) 2024/1438 säädettyjä muutoksia aletaan soveltaa. Neljä asetusluonnosta oli lausuntokierroksella 12.2.–28.3.2025. Liitteeseen lisättiin säännös, jolla sallitaan kuivatun maidon laktoosipitoisuuden muuttaminen glukoosiksi ja galaktoosiksi. Käsittelystä johtuvat muutokset maidon koostumuksessa on ilmoitettava tuotteen pakkausmerkinnöissä. 9 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Kansalliset asetukset annetaan kuluvan kevään aikana. Ennen mainittua ajankohtaa valmistetut ja pakatut tuotteet saadaan myydä loppuun edellyttäen, että ne täyttävät ennen annettavien asetusten voimaantuloa voimassa olleet vaatimukset.. vsk Laktoosin poistaminen kuivatusta maidosta sallitaan Kuivattuja maitoja koskevassa direktiivissä säädetään käsittelyistä, jotka ovat sallittuja kokonaan tai osittain kuivatun maidon käsittelemiseksi. Hunajasta annettavassa kansallisessa asetuksessa säädetään direktiivin mahdollistamalla tavalla, että jos hunajasekoituksessa on hunajaa useammasta kuin neljästä alkuperämaasta, on sallittua ilmoittaa pakkausmerkinnöissä prosenttiosuus vain neljästä suurinta osuutta edustavasta hunajasta edellyttäen, että näiden neljän hunajan osuus yhteensä on yli 50 % hunajasekoituksesta. Säännös vastaa voimassa olevaa käytäntöä (kauppaja teollisuusministeriön asetus 458/2003). Muut alkuperämaat ilmoitetaan alenevassa järjestyksessä ilman prosenttiosuutta
Asetus on sellaisenaan sovellettavissa olevaa lainsäädäntöä. Asetus jättää myös jonkin verran kansalTarja-Riitta Blauberg, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö EU:n uusi pakkausja pakkausjäteasetus (EU) 2025/40 EU:n uusi pakkausja pakkausjäteasetus korvaa nykyisen pakkauksia ja pakkausjätteitä koskevan direktiivin. Asetuksessa säädetään toimista, joilla edistetään pakkausten kierrätystä ja vähennetään syntyvän pakkausjätteen määrää. Kansallisesti määriteltäviä ovat esimerkiksi toimivaltaiset viranomaiset, rangaistussäännökset, sallitut biohajoavat pakkaukset ja pakkausten erilliskeräystä ja jätehuollon järjestämistä koskevat yksityiskohtaisemmat käytännöt. Asetusta sovelletaan 12.8.2026 alkaen ja samalla kumotaan nykyinen pakkauksia ja pakkausjätteitä koskeva direktiivi 94/62/ EY. Asetuksessa asetetaan jäsenmaita sitovat kierrätysja uudelleenkäyttötavoitteet. vsk EU :n uusi pakkausja pakkausjäteasetus (EU) 2025/40 (jäljempänä pakkausasetus) tuli voimaan 11.2.2025. Tietyt säännökset edellyttävät kuitenkin myös kansallista täytäntöönpanoa ja kansallisen lainsäädännön muuttamista. Tietyille pakkaustyypeille asetetaan uudelleenkäyttötavoitteet ja tiettyjen pakkausten käyttöä rajoitetaan.. 10 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39
Vuonna 2030 pitäisi pakkausjätettä syntyä 5 % vähemmän henkeä kohti verrattuna vuoden 2018 vastaavaan määrään. Asetus edellyttää myös, että kertakäyttöisille muovipulloille ja metallisille juomapakkauksille on perustettu pantillinen palautusjärjestelmä, jolla saadaan erilliskerättyä vähintään 90 % näistä juomapakkauksista. Pakkausasetuksen tavoitteena on ensisijaisesti vähentää syntyvän pakkausjätteen määrää ja edistää laadukasta kierrätystä. Kuitenkin saman maan talouden toimijoiden välillä tai käytettäessä kuljetuspakkauksia yrityksen eri toimipaikkojen tai sidosyksikköjen välillä EU:n alueella tulisi tietyin poikkeuksin kaikkien kuljetuspakkausten olla uudelleenkäytettäviä. Tiettyjä alkoholijuomia ja alkoholittomia juomia kuluttajille myyvien (kuten kauppojen ja ravintoloiden) on varmistettava, että näistä tietyistä juomaryhmistä vähintään 10 % asetetaan saataville uudelleenkäytettävissä pakkauksissa. Jäsenmaat voivat esimerkiksi säätää joihinkin vaatimuksiin tiukempia vaatimuksia tai sallia kansallisia poikkeuksia tietyin edellytyksin. Pakkausten määrän vähentämiseen tähtäävät myös kuljetus-, ryhmäja juomapakkauksia koskevat uudelleenkäyttötavoitteet. Toimijoiden tulee pyrkiä siihen, että 2030 mennessä 10 % tuotteista tarjottaisiin uudelleenkäytettävissä pakkauksissa.. Pakkausasetuksessa säädetään komissiolle velvoite laatia lukuisia täytäntöönpanoja delegoituja säädöksiä sekä valmistella ohjeistusta, joilla täsmennetään asetuksen toimeenpanoa ja vaatimusten soveltamisalaa sekä helpotetaan yhdenmukaista säännösten tulkintaa EU:n alueella. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi pyrittävä luomaan panttijärjestelmä myös kertakäyttöisille lasipulloille ja kartonkisille juomapakkauksille. Asetuksessa on lisäksi säädetty lukuisia siirtymäaikoja eri vaatimuksille. Juomapakkausten uudelleenkäyttötavoite kohdistuu lähinnä virvoitusjuomiin, mehuihin, vesiin ja oluihin. 11 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. vsk lista harkinnanvaraa tiettyihin säännöksiin. Kuljetuspakkauksia, kuten kuormalavoja, laatikoita (pois lukien kartonkilaatikot), pakkausalustoja, IBC-pakkauksia, tynnyreitä, kanistereita ja lavahuppuja, käyttävien toimijoiden on varmistettava, että vuoteen 2030 mennessä yhteensä 40 % mainituista pakkauksista on uudelleenkäytettäviä. Vuonna 2040 määrän tulisi olla 15 % vähemmän. Majoitusja ravitsemisalalle on asetettu velvoite, että 12.2.2027 alkaen asiakkaalla pitää olla mahdollisuus ostaa mukaan otettavat take away -juomat ja -elintarvikkeet omiin astioihinsa ja 12.2.2028 alkaen uudelleenkäytettäviin astioihin. Pakkausjätteen määrän vähentäminen ja uudelleenkäytön edistäminen Pakkausjätteen määrän vähentämiseksi säädetään jäsenvaltioille asteittain kiristyvät sitovat vähentämistavoitteet
Kierrätyksen edistäminen Jäsenvaltioille asetetaan sitovat asteittain kiristyvät kierrätystavoitteet eri pakkaus. 12 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. vsk Kielletyt pakkaukset Asetus kieltää tiettyjen pakkausmuotojen käytön. Asetuksella muutetaan myös tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämisestä annettua direktiiviä (EU) 2019/1020 (ns. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa vapautuksia, jos tälle on tarve vesipitoisuuden säilyttämiseksi tai nahistumisen, mikrobiologisten riskien, fyysisten vaurioiden tai hapettumisen ehkäisemiseksi, tai jos muuten ei voi välttää luomuhedelmien ja -vihannesten sekoittumista muihin hedelmiin ja vihanneksiin • Majoitusja ravitsemisalan tiloissa käytettävät elintarvikkeiden ja juomien kertakäyttöiset muovipakkaukset • Majoitusja ravitsemisalalla käytettävät kertakäyttöiset muovipakkaukset mausteille, hilloille, kastikkeille, kahviin sekoitettaville nesteille ja jauheille, sokerille ja muille mausteille • Kertakäyttöiset majoitusalan pakkaukset kosmetiikkaja hygieniatuotteille, jotka on tarkoitettu yksittäistä varausta varten • Erittäin kevyet muoviset kantokassit, lukuun ottamatta niitä, joita tarvitaan hygieniasyistä tai joita käytetään irtomyynnissä olevien elintarvikkeiden myyntipakkauksina silloin, kun niiden käyttö auttaa ehkäisemään elintarvikkeiden hävikkiä. Kieltoihin on säädetty tiettyjä poikkeuksia, joita komissio tarkentaa 12.2.2028 mennessä antaen tarkemmat ohjeet kielletyistä ja kiellon ulkopuolelle jäävistä pakkauksista. SUP-direktiivi) lisäämällä direktiivissä kiellettyihin kertakäyttöisiin muovituotteisiin: • Puristetusta (XPS) polystyreenistä valmistetut elintarvikeja juomapakkaukset sekä juomamukit • Kutistekalvo, jota käytetään lentotai rautatieasemilla matkatavaroiden suojaamiseksi kuljetuksen aikana • Polystyreenilastut ja muut muovit, joita käytetään pakattujen tavaroiden suojaamiseksi kuljetuksen ja käsittelyn aikana • Monipakkausten muovirenkaat, joita käytetään ryhmäpakkauksena. Kiellettyjä ovat vuodesta 2030 alkaen: • Kertakäyttöiset muoviset ryhmäpakkaukset, jotka helpottavat pulloissa, tölkeissä, purkeissa tai paketeissa myytävien tuotteiden käsittelyä usean kappaleen ryhminä • Tuoreiden jalostamattomien hedelmien ja vihannesten (alle 1,5 kg) kertakäyttöiset muovipakkaukset
Erityisesti muovija puupakkausten kierrätystavoitteissa Suomi on vielä melko kaukana tavoitteesta. Tuottajan vastuu tarkoittaa, että pakkauksen tuottaja on vastuussa mm. Vuoteen 2030 mennessä pakkausten tulee kuulua vähintään kierrätysluokkaan C ja vuoteen 2038 mennessä vähintään kierrätettävyysluokkaan B. vsk materiaaleille. Lisäksi edellytetään, että tuottaja vastaa jäteastioihin kiinnitettävien, lajittelua helpottavien tarrojen sekä lainsäädännöllä erikseen edellytettävien sekajätteen koostumusselvitysten kustannuksista. 13 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Voimassa olevassa lainsäädännössä olevien raskasmetallien pitoisuutta koskevien raja-arvojen lisäksi asetetaan enimmäisraja-arvot myös elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvien pakkausten perja polyfluoratuille alkyydiyhdisteille (PFAS-aineet). Merkintöjen tavoitteena on helpottaa pakkausjätteiden lajittelua, kun jäteastioihin on kiinnitettävä vastaava merkintä. Muut pakkausten tuotevaatimukset Asetuksessa säädetään pakkauksille tiettyjä tuotevaatimuksia sekä menettelyt, miten vaatimuksenmukaisuus arvioidaan ja todennetaan. Tavoitteet ovat samat kuin pakkausjätedirektiivissä vuonna 2018 säädetyt kunnianhimoiset tavoitteet. Pakkausten tuottajavastuu Asetuksessa säädetään kaikille pakkauksille tuottajan vastuu, kuten meillä ja lähes kaikilla muillakin jäsenvaltioilla on säädetty jo aiemmin kansallisesti. Kierrätettävyysluokkaan A kuuluvan pakkauksen tulee olla vähintään 95-prosenttisesti, luokkaan B kuuluvan 80-prosenttisesti ja luokkaan C kuuluvan 70-prosenttisesti kierrätettävä. Muiden pakkausten osalta jäsenmaiden on erikseen määriteltävä, millaisia muita biohajoavia tai kompostoituvia pakkauksia sallitaan kerättäväksi yhdessä biojätteiden kanssa. Lisäksi pakkaukset tulee merkitä pakkauksen materiaalista kertovalla piktogrammilla. Pakkauksen sisältämille haitallisille aineille asetetaan raja-arvot, jotka eivät saa ylittyä. Tuottajien puolesta velvoitteista vastaavan tuottajayhteisöjen ja panttijärjestelmien on. Kierrätystavoitteita arvioidaan uudelleen viimeistään 12.2.2032. Vuodesta 2030 alkaen on kaikkien muovipakkausten valmistuksessa käytettävä tietty osuus kierrätysmuovia. Komissio antaa viimeistään 1.1.2028 delegoituja säädöksiä eri pakkausluokkien (22 kpl) kierrätettävyyden suunnittelun kriteereistä ja kierrätettävyysluokista. Pakkauksia koskevia tuotevaatimuksia ovat edellä kuvattujen kierrätettävyyttä, kompostoitavuutta ja kierrätetyn muovin pitoisuutta koskevien vaatimusten lisäksi muun muassa pakkausten minimointia ja turhan pakkaamisen vähentämistä koskevat vaatimukset. Kierrätyskelpoisen pakkausjätteen poltto ei ole sallittua. Vuodesta 2030 alkaen kaikkien pakkausten tulee olla kierrätettäviä. pakkausten erilliskeräyksen, kierrätyksen ja muun jätehuollon kustannuksista. Teepussien sekä hedelmien ja vihannesten tarrojen on oltava kompostoituvia 12.2.2028 alkaen. Kaikkien muiden biohajoavien pakkausten pitää soveltua materiaalikierrätykseen. Pitoisuusvaatimus vaihtelee pakkaustyypeittäin 10 %:sta 35 %:iin, ja osuus tiukkenee vuonna 2040
vsk lisäksi osoitettava tietty osuus tuottajien maksamista tuottajavastuumaksuista jätteen synnyn vähentämistä ja ehkäisemistä koskeviin toimiin. 14 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Vastaavasti kauppojen on varmistettava ennen pakkauksen asettamista saataville markkinoilla ja jakelupalvelun tarjoajien palveluidensa piiriin kuuluvien pakkausten osalta, että kyseisten pakkausten tuottaja hoitaa tuottajavastuuvelvoitteensa.. Tuottajavastuullinen taho, eli kuka katsotaan pakkauksen tuottajaksi, vaihtelee pakkaustyypeittäin. Muiden kuin edellä mainittujen pakkausten tuottaja on se, joka saattaa ensimmäistä kertaa saataville tuotteita, jotka on pakattu näihin pakkauksiin, eli tuotteen pakkaaja tai pakatun tuotteen maahantuoja. Myyntipaikalla täytettävien ja mukaan otettavien, niin sanottujen palvelupakkausten, sekä kuljetuspakkausten ja alkutuotannosta peräisin olevien jalostamattomien tuotteiden pakkausten tuottaja on näiden pakkausten valmistaja tai kansallinen maahantuoja. Tuottajavastuun toimeenpanon tehostamiseksi säädetään eri toimijoille velvollisuus varmistaa, että pakkausten tuottajat hoitavat tuottajavastuuvelvoitteensa esimerkiksi tarkistamalla, että tuottajat ovat rekisteröityneet niin sanottuun tuottajavastuurekisteriin. Verkkoalustojen tarjoajan on varmistettava, että sen alustalla myyvät etämyyjät hoitavat tuottajavastuuvelvoitteensa niissä maissa, joihin ne myyvät tuotteitaan
Sen tavoitteena on varmistaa, että EU:n edellyttämä muovikassien kulutuksen vähentäminen saavutetaan. Lue myös: Kassi-info.fi Päivittäistavarakauppa ry. Päivittäistavarakaupan yritykset ovat olleet mukana sopimuksessa alusta alkaen. Se kestää sateen ja sohjon, ja lopuksi sen voi käyttää roskapussina. Heti muovikassisopimuksen alkuvuosina kassien kulutus kääntyi nopeaan laskuun, mutta pandemiavuosina hyvä kehitys pysähtyi. Kauppareissulle kannattaa ottaa oma kassi mukaan. Pidä omaa kassia mukana ostoksilla ja valitse roskia varten edullisempi jätekassirulla. Kokonaisympäristövaikutusten kannalta on tärkeää käyttää kassia mahdollisimman monta kertaa, ihan materiaalista riippumatta. vsk Osta viimeinen muovikassisi – tai älä osta sitäkään Suomalaiset ostavat edelleen tarpeettoman paljon kertakäyttöisiä muovikasseja, noin 344 miljoonaa kassia vuodessa. EU:n pakkauksia ja pakkausjätteitä koskeva lainsäädäntö on jo vuodesta 2015 edellyttänyt jäsenmailta toimia, joilla pyritään saavuttamaan muovikassien kulutuksen kestävä vähentäminen. Ympäristön kannalta muovikassi on kuitenkin kallis valinta, ja roskia varten on parempi ostaa erillinen jätekassirulla. 15 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Keskimäärin laskettuna jokaisen suomalaisen tulisi ostaa vuosittain 20 muovikassia vähemmän, jotta saavutettaisiin kunnianhimoinen tavoite, 40 kassia per henkilö. Ympäristöministeriö ja Kaupan liitto solmivatkin jo vuonna 2016 vapaaehtoisen green deal -sopimuksen, muovikassisopimuksen. Luonto ja lompakko kiittävät! Toukokuun 5. EU:n uudessa 11.2.2025 voimaan tulleessa pakkausja pakkausjäteasetuksessa säädetään aiempaa selkeämmin jäsenvaltioille määrällinen tavoite kertakäyttöisten muovikassien kulutukselle: vuosittain enintään 40 kassia per henkilö vuodesta 2026 alkaen. Sopimuksen solmimisen jälkeen muovikassien vuosittainen kulutus on vähentynyt noin 45 miljoonan kassin verran, mutta vielä tarvitaan lisätoimia. Päivittäistavarakaupasta ostettuja näistä oli noin 85 prosenttia. Kassajonossa muovikassi voi tuntua kätevältä vaihtoehdolta. Miten voi vaikuttaa. Kestokassi, reppu, käytetty muovikassi, kangaskassi – mikä tahansa toimii, kunhan siitä tulee tapa. Vuonna 2023 suomalaiset ostivat noin 344 miljoonaa muovikassia eli yli 61 kassia henkilöä kohti. päivä käynnistyi päivittäistavarakaupan ja ympäristöministeriön yhteinen viestintäkampanja, jonka tavoitteena on vähentää kaupasta ostettujen kertakäyttöisten muovikassien kulutusta. Rullassa myytävä jätekassi tulee kappalehinnaltaan huomattavasti edullisemmaksi ja sen muovimäärä on jopa vain viidesosa kaupan muovikassiin verrattuna
vsk K uluttajat ovat kiinnostuneita siitä, mistä missä ja miten ruoka on tuotettu ja minkälaisen reitin se on kulkenut kuluttajan ruokapöytään. 16 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Suomalaiset haluavat lisätä kotimaisen ruoan kulutusta. Suuri osa kuluttajista toivoo nykyistä kattavampia tietoja elintarvikkeiden alkuperästä. Lisäksi elintarviketietoasetuksen nojalla on annettu komission täytäntöönpanoasetukset valmiiksi pakatun sian-, lampaanja vuohensekä siipikarjanlihan alkuperämaan ilmoittamisesta sekä elintarvikkeen Anne Haikonen, hallitusneuvos Maaja metsätalousministeriö Kuluttajan tiedonsaantia elintarvikkeiden alkuperämaasta halutaan parantaa Alkuperämerkintöjä koskevan EU-lainsäädännön kehittämistä odotettaessa pidetään tarpeellisena säilyttää kansalliset säännökset tiettyjen elintarvikkeiden alkuperämaan ilmoittamisesta ja kehittää niitä edelleen, jotta kuluttaja saa riittävät ja selkeät tiedot päätöksentekonsa tueksi. Kuva: Ruokatieto Yhdistys ry.. Elintarviketietoasetuksen (EY) N:o 1169/2011 mukaan elintarvikkeen alkuperämaa on ilmoitettava, jos sen ilmoittamatta jättäminen voisi johtaa kuluttajaa harhaan elintarvikkeen todellisesta alkuperämaasta
Vastustajat puolestaan katsoivat ehdotuksen aiheuttavan yrityksille lisäkustannuksia ja olevan ristiriidassa sen hallitusohjelman tavoitteen kanssa, että EU-sääntelyn päälle lisättyä kansallista sääntelyä tulisi purkaa. naudanlihan, kalastustuotteiden, kananmunien, tuoreiden kasvisten ja hedelmien, oliiviöljyn, viinin ja hunajan alkuperämaan/-alueen ilmoittamisesta. Tavoitteeseen liittyen komissio ehdottaa laajennusta maatalousja kalastuotteiden alkuperämerkintöihin. Helmikuussa 2025 komissio julkaisi tiedonannon maatalouden ja ruoan visiosta. Alkuvuodesta 2019 annettiin maaja metsätalousministeriön asetus (154/2019), jolla säädettiin, että tarjoilupaikoissa kuluttajalle on ilmoitettava kirjallisesti aterian ainesosana käytetyn tuoreen, jäähdytetyn ja jäädytetyn lihan alkuperämaa. Kuluttajat ovat erityisen kiinnostuneita lihan alkuperämaasta. Yhtenä kestävän ruoantuotannon varmistamiseen tähtäävänä toimenpiteenä mainittiin, että komissio selvittää pakollisten alkuperämerkintöjen laajentamista tiettyihin elintarvikeryhmiin. Asian valmistelua jatketaan ministeriössä lausunnoissa esitettyjen näkemysten pohjalta. Komission määräaikaisena hyväksymä asetus tuli voimaan 1.6.2017 ja sen voimassaoloa on jatkettu neljä kertaa, viimeksi 31.12.2027 asti. 17 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Ehdotuksen todettiin tukevan hallitusohjelman tavoitetta tuotepakkausten alkuperäja tuotantotapamerkintöjen parantamisesta. ". Muussa EU-lainsäädännössä on säädetty mm. Suomi on vuosien ajan eri yhteyksissä Euroopan Unionin toimielimissä korostanut, että elintarvikkeiden alkuperämerkintävaatimuksia tulisi edelleen kehittää ja että alkuperämerkinnöistä tulisi säätää nimenomaan EU-lainsäädännössä. Komissio ei ole antanut alkuperämerkintöjen laajentamiseen liittyviä lainsäädäntöehdotuksia. Asetuksella säädetään elintarvikkeen ainesosana käytetyn lihan sekä maidon ja maitotuotteiden ainesosana käytetyn maidon alkuperämaan ilmoittamisesta Suomessa valmistetuissa, valmiiksi pakatuissa elintarvikkeissa. Suomalaisten halu lisätä kotimaisen ruoan kulutusta on näkynyt kyselyjen tuloksissa jo usean vuoden ajan. Kuluttajat ovat erityisen kiinnostuneita lihan alkuperämaasta. Kannattajat katsoivat ehdotuksen parantavan kuluttajan tiedonsaantia sekä suomalaisen elintarviketeollisuuden toimintaedellytyksiä. Yksi tavoite on päästä kohti reilumpaa globaalia kilpailua. Koska alkuperämerkintöjä koskevaa EUlainsäädäntöä ei ole kehitetty toivotulla tavalla, keväällä 2017 annettiin maaja metsätalousministeriön asetus (218/2017) eräiden elintarvikkeiden alkuperämaan ilmoittamisesta. Euroopan komissio julkaisi toukokuussa 2020 pellolta pöytään -strategian. Määräaikainen asetus tuli voimaan 30.4.2019 ja sen voimassaoloa on jatkettu kolme kertaa, viimeksi 30.4.2029 asti. vsk pääainesosan alkuperämaan ilmoittamisesta. Harmonisoiduilla säädöksillä varmistettaisiin vaatimusten soveltaminen asianmukaisella tavalla kaikissa EU-jäsenvaltioissa. Lausunnoissa esitettiin näkemyksiä ehdotuksen puolesta ja vastaan. Jotta kuluttaja saisi nykyistä helpommin ja selkeämmin tiedon elintarvikkeen ainesosana käytetyn lihan alkuperämaasta, maaja metsätalousministeriö lähetti helmikuussa lausuntokierrokselle ehdotuksen eräiden elintarvikkeiden alkuperämaasta annetun asetuksen (218/2017) muuttamiseksi siten, että elintarvikkeen ainesosana käytetyn lihan alkuperämaa tulisi ilmoittaa ainesosaluettelon lisäksi myös pakkauksen etupuolella riittävän näkyvällä kirjasinkoolla
Ohjausryhmän jäseniä Kuopiossa 30.1.2025. Myös viidentoista ELY-keskuksen orientoituminen kymmeneksi elinvoimakeskukseksi vaikuttaa elintarvikealaan. Kuva: Anneli Liljeroos.. Sen osana ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirtyminen aluehallintovirastoista Ruokavirastoon on elintarvikealalla suuri muutos ja koko elintarvikeketjua ajatellen merkittävä ja pitkälle katsova ratkaisu. 18 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Kuva 1. vsk Marjatta Rahkio, ylijohtaja Ruokavirasto Valtion aluehallintouudistus elintarvikealan näkökulmasta Valtion aluehallinnon uudistus on laaja uudistus
Lupaja valvontaviraston varautumistehtävät tullaan organisoimaan hyvinvointialueiden muodostamien viiden yhteistyöalueen aluejaon mukaisesti. Muutettavia lakeja on yli 300 ja sivuja lakiesityksessä on tuhansia. elintarvikevalvonta, kanteluiden käsittely); • sujuvoittaa eläintautien torjuntaa hallinnollista ketjua lyhentämällä; • mahdollistaa virkakunnalle paremmat mahdollisuudet erikoistua; • parantaa keskushallinnon tuntemusta alueista. Kaikkiaan muutos koskee neljää ja puolta tuhatta valtion työntekijää. Sen osana ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirtyminen aluehallintovirastoista Ruokavirastoon on elintarvikealalla suuri muutos ja koko elintarvikeketjua ajatellen merkittävä ja pitkälle katsova ratkaisu. Jokaiselle yhteistyöalueelle perustetaan valmiustoimikunta. 19 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Osa AVIen tehtävistä siirtyy Ruokavirastoon ja Kilpailuja kuluttajavirastoon, ja osa AVIen ja ELYjen tehtävistä Traficomiin. Ympäristöterveydenhuollon tehtävien osalta alueellinen läsnäolo on jatkossakin välttämätöntä ja tavoitteet ovat, että muutos: • yhtenäistää eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa ja elintarvikevalvontaa sekä niihin liittyviä prosesseja; • joustavoittaa resurssien käyttöä ilman organisaatiorajoja, erityisesti häiriötilanteissa; • vähentää päällekkäisyyksiä tehtävien hoidossa (mm. vsk Valtion aluehallinnon muutos Valtion aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yhdenmukaista lupaja valvontakäytäntöä alueesta riippumatta ja sujuvoittaa lupaprosesseja. ELY-keskusten puitteissa järjestetyn hallinnon osalta lähtökohtana on monialainen valtion aluehallinto, joka kootaan nykyistä vahvemmille alueille kymmeneen elinvoimakeskukseen. päivänä ja käsittely on edennyt valiokunnissa. Laskelmat eivät ole olennaisesti muuttuneet hanketyön aikana. Kehittämisen pääperiaatteena on monialaisuus. Henkilötyövuodet ja eurot perustuvat työajanseurantatietoihin, ja niitä on päivitetty ja tarkistettu hankeaikana. Päätoimipaikka on Tampere. Lupaja valvontavirastolla on valtakunnallinen toimivalta ja siellä tulee työskentelemään noin 2000 henkilöä kaikkiaan 18 toimipaikassa. Aluehallintolakiesityspaketti (HE 13/2025) annettiin eduskuntaan maaliskuun 13. Valtion aluehallinnon uudistuksen lainsäädäntöhanke (VM114:00/2023) alkoi syyskuussa 2023. Valtion aluehallinnon uudistus on laaja uudistus. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa lupa-, ohjausja valvontatehtävien kokoamista uuteen perustettavaan monialaiseen virastoon (Lupaja valvontavirasto, LVV), johon yhdistetään Valvira, aluehallintovirastot (AVI) sekä Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten (ELY) Y-vastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät. Ympäristöterveydenhuolto Valtiovarainministeriön näkemys oli alun alkaen, että valtion aluehallinnon muutos tarkoittaa ympäristöterveydenhuollon osalta noin 63 henkilötyövuoden ja noin 5,4 miljoonan euron siirtoa vuoden 2026 talousarvioesityksessä Ruokavirastoon. Myös viidentoista ELYkeskuksen orientoituminen kymmeneksi elinvoimakeskukseksi vaikuttaa elintarvikealaan.. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alussa. Valmista toivotaan tulevan juhannukseksi ja ehdottomasti viimeistään syyskuussa
Kanteluiden on tarkoitus siirtyä siten, että kanteluita käsittelee se viranomainen, jonka toimialaa kantelu koskee. Haasteet Ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirrossa Ruokavirastoon suurimmaksi haasteeksi ovat nousseet IT-järjestelmät. Ympäristöterveydenhuollon käytössä olleet lomakeratkaisut aluehallintovirastoissa ovat olleet hyvin toimivia ja mahdollisesti Ruokavirasto ostaa niitä lomakepalveluja tuottavalta KEHA-keskukselta tai sen seuraajalta ainakin jonkin aikaa. Elintarvikevalvontaketjun auditointiprosessia on tarpeen vahvistaa ja yksi henkilötyövuosi sijoitettaisiinkin mahdollisesti Ruokaviraston sisäisen tarkastuksen yksikköön ketjuauditointisuunnitteluun. Lakiesityksen mukaan alkoholin vähittäismyynnin elintarvikelain mukainen valvonta siirtyisi Lupaja valvontavirastoon. Aluehallintovirastojen asiakirjojen hallittu siirtyminen edellyttää paljon suunnittelutyötä. Palkkauksen ja muiden henkilöstöasioiden osalta pyritään toimimaan samassa järjestyksessä ja samoin periaattein kuin mitä Lupaja valvontaviraston suunnittelua toteutetaan. vsk Siirtyviä tehtäviä ovat elintarvikevalvonnan osalta myös porojen lihantarkastus ja poroteurastamojen valvonta Lapin AVIsta, ja eläinten hyvinvoinnin osalta koe-eläimiin liittyvät tehtävät Etelä-Suomen AVIsta. Elintarviketurvallisuusosastolle (ELITA) tulee sijoittumaan noin seitsemän henkilöä tai henkilötyövuotta, näistä arviolta kaksi porojen lihantarkastustehtäviin lihantarkastusyksikköön. Hanke ja ohjausryhmä Aluehallinnon uudistukseen liittyen on useita eri ministeriöiden vetämiä erillishankkeita. Varapuheenjohtaja on Marjatta Rahkio Ruokavi. Ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirron ohjausryhmän puheenjohtaja on apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen maaja metsätalousministeriöstä, ja hankejohtajana oman työn ohella toimii maatalousneuvos Kirsi Heinonen. Eläinten terveys ja hyvinvointi -osastolle on tarkoitus perustaa uusi yksikkö, jossa olisi kolme alueellista jaostoa. Poronhoitolain mukaisten tehtävien osalta ei tällä hetkellä ole vielä selvää kuvaa siitä, mihin tehtävä olisi Ruokavirastossa tarkoituksenmukaisinta sijoittaa. Tehtävien sijoittuminen Ruokavirastossa Aluehallintovirastoista siirtyvät 63 henkilöä tai henkilötyövuotta tulevat sijoittumaan lähes kokonaan Elintarvikeketjulinjalle (ELLI) ja siellä noin 90-prosenttisesti Eläinten terveys ja hyvinvointi -osastolle (ELÄIN), jonka henkilömäärä kaksinkertaistuu. Muutokseen ei liittynyt varsinaista erillisrahoitusta, ja kriittisimpiä tarvittavia muutoksia tehdään perusrahoituksen turvin. Vieraslajitehtävät ovat lakiesityksen mukaan siirtymässä Lupaja valvontavirastoon. Tärkeimmäksi asiaksi on noussut se, että kuntien viranomaiset edelleen jatkossa tietävät, kehen ottaa yhteyttä, ja että operatiivinen toiminta jatkuu. Varsinaisten ympäristöterveydenhuollon tehtävien eli elintarvikevalvontaja eläinten terveys ja hyvinvointi -tehtävien ohella Lapin aluehallintovirastosta siirtyvät myös poronhoitolain mukaiset tehtävät. 20 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Eläinten terveys ja hyvinvointi -tehtävien osalta Ruokavirasto on kuullut yhdeksäätoista kunnallista ympäristöterveydenhuollon yksikköä siitä, mitä muutoksessa erityisesti tulisi huomioida. Tavoitteena on, että jaostojen henkilölukumäärät olisivat mahdollisimman lähellä toisiaan ja jaostojen alueet perustuisivat mahdollisimman pitkälle muuhun aluejakoon niin, että yhteistyö viranomaisten kesken olisi mahdollisimman joustavaa
Uudet elinvoimakeskukset. Kymmenessä elinvoimakeskuksessa jatkavista työntekijöistä lähes 500 toimii nyt ja myös jatkossa läheisessä vuorovaikutuksessa Ruokaviraston kanssa esimerkiksi tukijärjestelmien, hankkeiden tai luomuvalvonnan kautta. Kuva 2. Kuvissa 1 ja 5 on ohjausryhmäläisiä Kuopiossa ja Oulussa pidetyissä kokouksissa. 21 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. niitä ei ole nyt lähdetty toteuttamaan. Elinvoimakeskukset Nykyisin ELY-keskuksissa työskentelevistä henkilöistä noin 500 siirtyy uuteen Lupaja valvontavirastoon. Hankkeen rakenne. Lähde: HE 13/2025. Elinvoimakeskusten muodostuessa aluejakojen muutokset ovat suurehkot, ja tuleville. Myös valmisteluja alatyöryhmät kokoontuvat noin kerran kuukaudessa. Jokaisella aluehallintovirastolla on ohjausryhmässä edustus, ja Ruokavirastosta on kaikkiaan kahdeksan jäsentä. vsk rastosta. Tiettyjen valvontatehtävien keskittämistarpeet uusissa keskuksissa ovat olleet aluehallintouudistuksessa esillä, mutta Kuvio 1. Ohjausryhmän työskentely alkoi toukokuussa 2024.Hankkeen rakenne ja ryhmien puheenjohtajat näkyvät Kuviossa 1. Ohjausryhmä kokoontuu kerran kuussa siten, että kokous kiertää aluehallintovirastoittain, ja kaikkiin kokouksiin on myös TEAMSosallistumismahdollisuus
Vaikka yhtenäisyys on aiKuva 3. 22 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Keskipitkällä aikavälillä tietysti toivotaan palvelun paranevan. Esimerkiksi Itä-Suomeen muodostuu yksi laaja keskus ja Hämeen ELY-keskus jakaantuu kahteen keskukseen. Lähde: Wikipedia. Muuttuvat rajat näkyvät kuvassa 2. Läänit 1812–1831. vsk elinvoimakeskuksille halutaan antaa työrauha. Tavoitteena on toimintatapojen yhtenäistäminen mahdollisimman pitkälle. Koko elintarvikeketjua ajatellen eläintautien valvontaa ja varautumistehtäviä, kuten myös eläinten hyvinvointivalvontaa, siirtyy Ruokavirastoon. Kuva 4. Vaikutukset elintarvikealalla Hyvin toteutuneiden rakennemuutosten ei pitäisi näkyä palvelutuotannossa välittömästi, ei ainakaan huononnuksina. Varsinaisia elintarvikeyrityksiä ajatellen muutokset ovat vähäisiä, sillä kunnallisten valvontayksiköiden asema ja tehtävät eivät muutu. Lähde: Wikipedia.. Aluehallintovirastot vuodesta 2010; päätoimipaikka merkitty punaisella pallolla
vsk Kuva 5. Wikipediasta löytyy kiehtova kuvasarja, joka kuvaa läänijakojen vaiheita vuodesta 1632. Elinvoimakeskusten uudet aluejaot vaikuttavat elintarvikealaan tukien ja hankkeiden sekä valvonnan osalta. na ollut yritysten ja toimijoiden tavoite, voivat muutokset aiheuttaa kysymyksiä. Kuvassa 4 näkyy, millainen jako oli voimassa noin 200 vuotta sitten.. Historiasta Aluehallintoa on uudistettu aikaisemminkin. Tämä voi aiheuttaa sekaannusta niin toimijoissa kuin myös järjestelmiä käyttävissä kuntavalvojissa. Sähköisen asioinnin osalta Ruokaviraston ratkaisut ovat erilaisia kuin mitä aluehallintovirastoissa on ollut käytössä. Nykyiset kuusi aluehallintovirastoa (Kuva 3) perustettiin vuoden 2010 alussa viidentoista elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen (ELY-keskusten) kanssa. Alueellinen läsnäolo ja alueellinen ymmärrys on tarkoitus säilyttää. Maksullisen toiminnan osalta aluehallintovirastojen perimät maksut siirretään Ruokaviraston maksuasetukseen. 23 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Yhdessä ne korvasivat aikaisemmat kaksitoista lääninhallitusta ja kolmetoista alueellista ympäristökeskusta. Ohjausryhmän jäseniä Oulussa 25.2.2025. Kuva: Marjo Kemi. Näihin maksuihin voi ilmetä korotuspaineita, sillä omakustannushinnan määrittelyyn ja kustannusvastaavuuden saavuttamiseen on jouduttu panostamaan Ruokavirastossa
24 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. NIS 2 -direktiivi) säädetään toimenpiteistä, joilla pyritään saavuttamaan kyberturvallisuuden yhteinen korkea taso kaikkialla unionissa sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi ja vahvistamaan EU:n ja jäsenvaltioiden kyberturvallisuutta kriittisillä toimialoilla. Toimijoiden on myös ilmoitettava merkittävistä poikkeamista viestintäverkoissa ja tietojärjestelmissä. Kyberturvallisuusdirektiivi toimeenpannaan kansallisella kyberturvallisuuslailKirsi Sarkkinen, johtava asiantuntija Kaija Vierimaa, erityisasiantuntija Marika Jestoi, jaostopäällikkö Marjatta Rahkio, ylijohtaja Ruokavirasto Ruokajärjestelmän kyberturvallisuutta vahvistetaan Uusi kyberturvallisuuslaki asettaa uusia velvollisuuksia muun muassa tietyille elintarvikealan toimijoille, vahvistaen koko yhteiskunnan häiriönsietokykyä ja toiminnan jatkuvuudenhallintaa muun muassa huoltovarmuuden varmistamiseksi. Lain soveltamisalaan kuuluvien toimijoiden on jatkossa arvioitava ja hallittava riskejä, joita kohdistuu niiden käyttämien viestintäverkkojen ja tietojärjestelmien turvallisuuteen. vsk Kyberturvallisuutta koskeva lainsäädäntö ja sen soveltamisalue Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2022/2555 (1) (nk. Elintarvikealan osalta Ruokavirasto toimii kyberturvallisuuslain valvovana viranomaisena.
• Keskisuuren yrityksen kriteerit ylittyvät, kun yrityksellä on palveluksessaan vähintään 250 työntekijää tai sen vuosiliikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa ja tase yli 43 miljoonaa euroa eli yritys on suuri toimija. ". On huomioitava, että edellä mainitut kriteerit koskevat yrityksen liiketoimintaa kokonaisuudessaan, ei vain esimerkiksi elintarviketoiminnan osuutta. Lain mukaan toimijat ovat joko keskeisiä tai tärkeitä riippuen toimialasta, kriittisyydestä ja koosta. 25 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Tietyissä tilanteissa kyberturvallisuuslakia sovelletaan myös toimijoihin niiden koosta riippumatta, esimerkiksi silloin kun toimija katsotaan kriittiseksi, koska sillä on erityisen suuri merkitys kansallisella tai alueellisella tasolla kyseisen toimialan tai palvelutyypin tai jäsenvaltion muiden keskinäisriippuvaisten toimialojen kannalta. Elintarvikealan osalta kyberturvallisuuslaki koskee ainoastaan tukkukauppaa, teollista tuotantoa tai jalostusta. Elintarvikealan osalta kyberturvallisuuslaki koskee ainoastaan tukkukauppaa, teollista tuotantoa tai jalostusta. la (124/2025) (2), joka on tullut voimaan 8.4.2025. Kyberturvallisuuslain soveltamisalaan kuuluvien toimijoiden on jatkossa arvioitava ja hallittava riskejä, joita kohdistuu niiden käyttämien viestintäverkkojen ja tietojärjestelmien turvallisuuteen. Vuoden 2025 aikana tullaan myöhemmin säätämään myös laki yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta (CER) (3). Traficomin kyberturvallisuuskeskuksen laatimassa taulukossa (6) on pääpiirteissään kuvattu direktiivin kohteena olevat organisaatiot. Soveltamisalaan eivät kuulu esimerkiksi alkutuotanto, vähittäiskauppa, varastointi tai kuljetus. Molemmat uudet kansalliset lait, NIS2 ja CER, tulevat tukemaan myös tuoreen yhteiskunnan turvallisuusstrategian (4) tavoitteita. Vaatimukset koskevat pääsääntöisesti keskisuuria ja suurempia toimijoita. Kyberturvallisuuslaki asettaa uusia velvollisuuksia muun muassa tietyille elintarvikealan toimijoille, vahvistaen koko yhteiskunnan häiriönsietokykyä ja toiminnan jatkuvuudenhallintaa muun muassa huoltovarmuuden varmistamiseksi. Aikaisemmista NIS-velvoitteista poiketen laki koskee jatkossa myös esimerkiksi elintarvikealaa, eräitä tuotteita valmistavaa teollisuutta, kemianteollisuutta, jätehuoltoa ja postipalveluita. Elintarvikealan toimijat ovat kokoluokituksen puolesta tärkeitä toimijoita, mutta koosta riippumattomat toimijat ja CER-direktiivin nojalla kriittiset toimijat ovat keskeisiä toimijoita. Kyberturvallisuuslain soveltamisala kattaa toimijoita esimerkiksi liikenne-, energiaja terveydenhuoltoaloilla sekä digitaalisen infrastruktuurin palveluntarjoajia. Toimijoiden on myös ilmoitettava merkittävistä poikkeamista viestintäverkoissa ja tietojärjestelmissä. vsk Kyberturvallisuuslakia sovelletaan toimijoihin, jotka täyttävät tai ylittävät keskisuuria yrityksiä koskevat edellytykset (2003/361/EY) (5): • Keskisuuria yrityksiä ovat yritykset, joiden palveluksessa on vähintään 50 työntekijää tai jonka vuosiliikevaihto ja taseen loppusumma ylittää 10 miljoonaa euroa. Soveltamisalaan eivät kuulu esimerkiksi alkutuotanto, vähittäiskauppa, varastointi tai kuljetus
toiminnan jatkuvuuden hallinta, esimerkiksi varmuuskopiointi ja palautumissuunnittelu, sekä kriisinhallinta; 4. Toimijan on annettava merkittävää poikkeamaa koskeva loppuraportti kuukauden kuluessa jatkoilmoituksen toimittamisesta tai, jos kyseessä on pitkäkestoinen poikkeama, kuukauden kuluessa sen käsittelyn päättymisestä. riskianalyysejä ja tietojärjestelmien turvallisuutta koskevat politiikat; 2. toimitusketjun turvallisuus, mukaan lukien kunkin toimijan ja sen välittömien toimittajien tai palveluntarjoajien välisten suhteiden turvallisuusnäkökohdat; 5. Lisäksi toimijan on tarvittaessa ilmoitettava merkittävästä poikkeamasta ja merkittävästä kyberuhasta muille kuin viranomaiselle, kuten palvelujensa vastaanottajille. verkkoja tietojärjestelmien hankinnan, kehittämisen ja ylläpidon turvallisuus, mukaan lukien haavoittuvuuksien käsittely ja julkistaminen; 6. tarvittaessa monivaiheisen todennuksen tai jatkuvan todennuksen ratkaisujen, suojatun puhe-, videoja tekstiviestinnän sekä suojattujen hätäviestintäjärjestelmien käyttö toimijan toiminnassa.. 26 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. henkilöstöturvallisuus, pääsynhallintaperiaatteet ja omaisuudenhallinta; 10. toimintaperiaatteet ja menettelyt, jotka koskevat kryptografian ja tarvittaessa salauksen käyttöä; 9. Ilmoitus tehdään Traficomin poikkeamailmoitussovelluksen (8) kautta. perustason kyberhygieniakäytännöt ja kyberturvallisuuskoulutus; 8. Kaikki vaaratekijät huomioivassa toimintamallissa ja siihen perustuvissa hallintatoimenpiteissä on huomioitava ja ylläpidettävä ajantasaisena vähintään NIS2-direktiivin (1) 21 artiklan sisältämän luettelon kymmenen keskeistä kohtaa: 1. Ohjeet ja linkki sähköiseen ilmoittautumispalvelu ilppaan löytyvät Ruokaviraston nettisivuilta (7). poikkeamien käsittely; 3. toimintaperiaatteet ja menettelyt, joilla arvioidaan kyberturvallisuusriskien hallintatoimenpiteiden tehokkuutta; 7. vsk Kyberturvallisuuslain vaatimukset toimijoille Kyberturvallisuuslain mukaisten elintarvikealan toimijoiden on pitänyt ilmoittautua Ruokaviraston toimijaluetteloon viimeistään 8.5.2025. Ensi-ilmoitus on tehtävä 24 tunnin kuluessa merkittävän poikkeaman havaitsemisesta ja jatkoilmoitus 72 tunnin kuluessa merkittävän poikkeaman havaitsemisesta. Lain soveltamisalaan kuuluvien yritysten on jatkossa arvioitava ja hallittava riskejä, joita kohdistuu niiden käyttämien viestintäverkkojen ja tietojärjestelmien turvallisuuteen. Merkittävällä poikkeamalla tarkoitetaan poikkeamaa, joka • on aiheuttanut tai voi aiheuttaa vakavan palvelujen toimintahäiriön tai huomattavia taloudellisia tappioita asianomaiselle toimijalle, sekä • on vaikuttanut tai voi vaikuttaa muihin luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin aiheuttamalla huomattavaa aineellista tai aineetonta vahinkoa. Yritysten on myös ilmoitettava kyberturvallisuuden merkittävistä poikkeamista viranomaisille. Jotta toimija täyttää lainsäädännön vaatimukset, sen on toteutettava kyberturvallisuuden riskienhallinnan toimintamallin mukaiset oikeasuhtaiset tekniset, operatiiviset tai organisatoriset hallintatoimenpiteet viestintäverkkojen ja tietojärjestelmien turvallisuudelle kohdistuvien riskien hallitsemiseksi ja haitallisten vaikutusten estämiseksi tai minimoimiseksi
Konkreettiset valvontamenettelyt ovat vielä Ruokavirastossa valmisteilla, mutta valvonnan periaatteet tulevat olemaan verrattavissa elintarviketurvallisuuteen liittyvän valvonnan kanssa: toimijan velvollisuutena on arvioida riskejä ja hallita niitä, kun taas viranomaisen tehtävänä on todentaa tämän ”omavalvonnan” toteutumista. Myöhemmin toimeenpantava kansallinen CER-laki voi kuitenkin muuttaa tilannetta sen nojalla kriittiseksi luokiteltavien yritysten osalta. vsk Riskienhallinnan toimenpiteet on suhteutettava toiminnan laatuun ja laajuuteen, toimijan poikkeamasta kohtuudella ennakoitavissa oleviin välittömiin vaikutuksiin, toimijan viestintäverkkojen ja tietojärjestelmien riskialttiuteen, poikkeamien todennäköisyyteen ja vakavuuteen, toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin sekä ajantasainen kehitys huomioiden käytettävissä oleviin teknisiin mahdollisuuksiin torjua uhka. Liikenneja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus on valmistellut suosituksen (9) valvoville viranomaisille kyberturvallisuuden riskienhallinnan toimenpiteiksi – on kuitenkin huomioitava, että ohjeistus tukee myös toimijoita riskinhallinnan suunnittelussa. ". Valvonta Ruokavirasto toimii kyberturvallisuuslain valvovana viranomaisena elintarvikealalla. Traficomin johdolla kokoontuu myös NIS2-valvovien viranomaisten verkosto. Perustason tietoturvakäytäntöjä seuraamalla toimijat – myös sellaiset, jotka eivät kuulu NIS2-sääntelyn soveltamisalaan – voivat arvioida organisaationsa kyberturvallisuuden kypsyystasoa ja parantaa kyberturvallisuuden tilaa. 27 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Lisäksi verkoston avulla pyritään löytämään ja kehittämään yhteisiä valvontakäytäntöjä ja välttämään päällekkäistä valvontaa sellaisten toimijoiden kohdalla, Jotta toimija täyttää lainsäädännön vaatimukset, sen on toteutettava kyberturvallisuuden riskienhallinnan toimintamallin mukaiset oikeasuhtaiset tekniset, operatiiviset tai organisatoriset hallintatoimenpiteet viestintäverkkojen ja tietojärjestelmien turvallisuudelle kohdistuvien riskien hallitsemiseksi ja haitallisten vaikutusten estämiseksi tai minimoimiseksi. Mikäli valvonnassa todetaan, että toimija ei noudata lainsäädäntöä, Ruokavirastolla toimivaltaisena viranomaisena on mahdollisuus esittää velvoitteiden vastaisesta toiminnasta hallinnollista seuraamusmaksua seuraamusmaksulautakunnan määräämäksi. Pääosin elintarvikealan toimijat kuuluvat tärkeiden toimijoiden ryhmään, mikä tarkoittaa, että niihin ei kohdisteta ennakkovalvontaa, vaan niihin kohdistuu jälkivalvontaa esimerkiksi poikkeamatilanteiden jälkeen. Ruokavirasto tulee nojautumaan valvontaa suunnitellessaan Kyberturvallisuuskeskuksen suositukseen, jonka vaatimukset ovat linjassa esimerkiksi Kyberturvallisuuskeskuksen kehittämän konkreettisen Kybermittari-työkalun (10) kanssa. Suosituksessa esitellään perustason tietoturvakäytännöt, jotka kuvaavat, millaisilla toimilla organisaatio voi suojautua yleisimmiltä kyberuhilta. Tämän viranomaisverkoston avulla pyritään varmistamaan valvonnan perusperiaatteiden, kuten esimerkiksi yhdenmukaisuuden, toteutuminen niin kansallisella kuin EUtasolla
https://eur-lex.europa. Edellä mainitun ohjauksen ja neuvonnan tukemiseksi Ruokavirasto tulee järjestämään koulutusta kunnallisille valvontaviranomaisille niin NIS2kuin CERlainsäädännöistä. eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/ Sivut/HE_205+2024.aspx Yhteiskunnan turvallisuusstrategia. https:// finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2025/124 Hallituksen esitys HE 205/2024 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi. Tarvittaessa toimijoita on hyvä ohjata Ruokaviraston (7) tai Kyberturvallisuuskeskuksen (8) internet-sivuille lisätietojen saamiseksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:1. Vaikka Ruokavirasto toimii kyberturvallisuuslain valvovana viranomaisena, on kunnallisten elintarvikevalvontaviranomaisten hyvä olla yleisellä tasolla tietoisia lain vaatimuksista ja esimerkiksi toimijoiden velvollisuudesta ilmoittautua valvontaan. 28 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. https:// julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/ h a nd le/10 024/166024/ V N_ 2025_1. Lähteet: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2555, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi kaikkialla unionissa, asetuksen (EU) N:o 910/2014 ja direktiivin (EU) 2018/1972 muuttamisesta sekä direktiivin (EU) 2016/1148 kumoamisesta (NIS 2 -direktiivi). vsk joita useampi viranomainen valvoo. https://www. eu/eli/dir/2022/2555/oj?locale=fi Kyberturvallisuuslaki 124/2025. pdf?sequence=4&isAllowed=y Komission suositus, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määri
https:// eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ ALL/?uri=CELEX%3A32003H0361 Traficomin kyberturvallisuuskeskuksen laatima taulukko NIS2-direktiivin soveltamisalueeseen kuuluvista organisaatioista. kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/saadokset/ suositus-nis-valvoville-viranomaisillekyberturvallisuuden-riskienhallinnan www.traficom.fi: Kybermittari. kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/toimintamme/saantely-ja-valvonta/nis2-euroopanunionin-kyberturvallisuusdirektiivi/nis2 www.traficom.fi: Suositus NIS-valvoville viranomaisille kyberturvallisuuden riskienhallinnan toimenpiteistä. Uusi muotoilu helpottaa ja tehostaa siivoamista. https://www. https://www. https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/ sites/default/files/media/file/TRAFICOM_ NIS2_taulukko_08042025.pdf www.ruokavirasto.fi: Kyberturvallisuusdirektiivi (NIS2) elintarviketoimialalla. kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/palvelumme/tilannekuva-ja-verkostojohtaminen/ kybermittari LATTIANPESUHARJAT Kotimaiset, kestävät ja tehokkaat värikoodatut lattianpesuharjat. vsk telmästä. EUVL L 124, 20.5.2003. https://www. Katso lisää: sinipro.fi UUTTA! Sinituote Oy • myynti.akaa@sinituote.fi • www.sinipro.fi VÄRIKOODATTU AMMATTILAISEN VALINTA TUOTETTU HIILINEUTRAALISTI OMA AURINKOVOIMALA. 29 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/elintarvikeyrityksenperustaminen-ja-omavalvonta/kyberturvallisuusdirektiivi-nis2-elintarviketoimialalla/ www.traficom.fi: NIS2-direktiivin mukainen poikkeamailmoitus
Lain noudattamista valvomaan on perustettu elintarvikemarkkinavaltuutetun virka. Kuvituskuva: Pexels.. Valtuutetun työn keskiössä on ketjun toimijoiden neuvonta ja ohjeistaminen reiluista kauppatavoista ja lain noudattamisesta. vsk Tapani Yrjölä, johtava asiantuntija Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto Elintarvikemarkkinalaki ja -valtuutettu edistävät reilumpaa kauppaa elintarvikeketjussa Elintarvikemarkkinalaki on säädetty parantamaan elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja turvaamaan heikoimmassa asemassa olevien toimijoiden asemaa ketjussa. 30 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Valtuutettuun voi olla ongelmatilanteisiin liittyen yhteydessä virallisella toimenpidepyynnöllä tai vapaamuotoisella ilmoituksella
Reilut kauppatavat luovat perustan tasapainoiselle, luottamukseen perustuvalle ja pitkäjänteiselle yhteistyölle elintarvikeketjussa. Sillä pyritään myös estämään kohtuuttomien ehtojen ja hyvän liiketavan vastaisten menettelyjen käyttöä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupassa. Lakia ei myöskään sovelleta, jos tavarantoimittaja on liikevaihdoltaan ostajaa suurempi tai ostajan liikevaihto on pienempi kuin kaksi miljoonaa euroa. Sen sijaan se ei koske elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välistä kauppaa. Jos ostaja on viranomainen, liikevaihdolla ei ole vähimmäismäärää. Reilut kauppatavat luovat perustan tasapainoiselle, luottamukseen perustuvalle ja pitkäjänteiselle yhteistyölle elintarvikeketjussa. Ne varmistavat ketjun häiriöttömän toiminnan ja sen, että kaikkien toimijoiden, erityisesti neuvotteluasemaltaan heikompien alkutuottajien, liiketoiminta voi olla kannattavaa. Ilman reiluja pelisääntöjä ketju voi muuttua epävakaaksi ja ketjun sisällä syntyä luottamuspulaa. Ne varmistavat ketjun häiriöttömän toiminnan ja sen, että kaikkien toimijoiden, erityisesti neuvotteluasemaltaan heikompien alkutuottajien, liiketoiminta voi olla kannattavaa. Näihin haasteisiin vastaamaan on säädetty elintarvikemarkkinalaki, jonka noudattamista valvoo elintarvikemarkkinavaltuutettu. Ketjussa kauppaa käyvät keskenään hyvin erilaiset yritykset. Yleisesti on tunnistettu riski siitä, että tämä voi johtaa heikommassa asemassa olevan toimijan kannalta epäedullisiin ja epäreiluihin toimintatapoihin. On selvää, ettei näissä olosuhteissa kaikkien toimijoiden neuvotteluvoima ole yhtäläinen. ". Näin voidaan taata kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuus, toimitusvarmuus ja koko elintarvikejärjestelmän kestävyys. 31 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. vsk E lintarvikeketjussa on monenlaisia toimijoita pienistä maatiloista ja elintarvikealan jalostavista yrityksistä aina varsin suuriin elintarviketeollisuuden ja kaupan alan yrityksiin. Yhdessä ne muodostavat järjestelmän, joka pyrkii tasapainottamaan neuvotteluvoimaa elintarvikeketjussa, kitkemään epäreiluja käytäntöjä ja siten parantamaan koko ketjun tehokkuutta, vakautta ja luottamusta toimijoiden välillä. Elintarvikemarkkinalaki koskee yritysten välistä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kauppaa, mukaan lukien julkiset hankinnat. Elintarvikemarkkinalaki on myös hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä yritysten välisissä suhteissa maataloustuoteja elintarvikeketjussa annetun EU-direktiivin, eli niin sanotun kauppatapadirektiivin, kansallinen toimeenpano. Laissa määritetyt kielletyt sopimusehdot ja menettelytavat perustuvatkin pääosin kauppatapadirektiiviin. Pieni vihanneksia tuottava maatila saattaa myydä tuotteitaan suurille kaupoille tai jopa kauppaketjuille. Elintarvikemarkkinalaki parantaa elintarvikeketjun toimivuutta Suomessa vuoden 2019 alusta voimaan tulleen elintarvikemarkkinalain tavoitteena on parantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja turvata elintarvikeketjussa heikoimmassa asemassa olevien toimijoiden asemaa
Sopimuksen osapuolet voivat sopia pidemmästä, enintään 30 päivän maksuajasta, jos tuote ei ole pilaantuva. vsk Miten elintarvikemarkkinalaki säätelee elintarvikeketjun toimintaa. Myös muita tuotteisiin liittyviä kuluja, kuten varastointiin, esilläpitoon, mainontaan tai markkinointiin liittyviä kuluja ei voida periä tavarantoimittajalta, jos niistä ei ole sovittu toimitussopimuksessa selkeästi ja yksinkertaisesti. Tällaisia maksuja ovat esimerkiksi erilaiset myyntiin liittymättömät maksut, pilaantumiseen ja häviämiseen sekä asiakasvalitusten käsittelykustannuksiin liittyvät maksut, jotka eivät johdu tavarantoimittajan laiminlyönnistä tai virheestä. Lisäksi laissa määritellään maksuja, joita ostaja ei saa periä tavarantoimittajilta. Kaikista poikkeuksista 14 päivän maksuaikaan on sovittava toimitussopimuksessa selkeästi ja yksiselitteisesti. Tavarantoimittajan aloitteesta voidaan sopia pilaantuville tuotteille enintään 30 päivän ja ei-pilaantuville tuotteille enintään 60 päivän maksuajasta. 32 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Lain mukaan ostaja ei myöskään saa suunnata kaupallisia kostotoimia tavaElintarvikemarkkinalain soveltamisalaan kuuluvat toimijat.. Elintarvikemarkkinalaissa säädetään, että elintarviketuotteiden maksuaika ei saa olla pidempi kuin 14 päivää. Laki kieltää myös tilausten peruutukset alle 30 päivää ennen sovittua toimituspäivää, yksipuoliset muutokset sopimuksissa sovituissa asioissa sekä tavarantoimittajan liikesalaisuuksien ja teknisten ohjeiden luvattoman käytön
Kaupalta puolestaan vaaditaan omien käytäntöjensä tarkistamista ja, tarvittaessa, mukauttamista. Maataloustuotteiden tai elintarvikkeiden ostajan on myös vahvistettava kirjallisesti toimitussopimuksen ehdot, jos tavarantoimittaja niin pyytää. vsk rantoimittajaan, jos tämä käyttää lainmukaisia oikeuksiaan esimerkiksi kertomalla viranomaiselle kohtaamistaan ongelmista. Lisäksi se lisää taloudellista ennustettavuutta ja tarjoaa luottamuksellisen kanavan ilmoittaa epäreiluista käytännöistä. Lakia ei myöskään sovelleta, jos tavarantoimittaja on liikevaihdoltaan ostajaa suurempi tai ostajan liikevaihto on pienempi kuin kaksi miljoonaa euroa. Tehtäviin kuuluvat elintarvikeketjussa esiintyvien sopimusehtojen ja käytäntöjen sekä hyvien liiketapojen mukaisten menettelyjen valvonta. Elintarvikemarkkinavaltuutettu neuvoo, valvoo ja sovittelee Elintarvikemarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi, markkinoiden seuraamiseksi ja hyvien liiketapojen vastaisten menettelyjen estämiseksi on perustettu elintarvikemarkkinalain mukainen elintarvikemarkkinavaltuutetun virka. Laki tarjoaa maataloustuottajille konkreettista oikeudellista suojaa yleisimpiä kohtuuttomia kauppatapoja vastaan ja parantaa tuottajien neuvotteluasemaa. Lisäksi elintarvikemarkkinavaltuutettu valvoo elintarvikemarkkinalaissa säädettyjen vaatimusten ja kieltojen noudattamista. Elintarvikemarkkinavaltuutettu antaa elintarvikeketjun toimintaan liittyviä suosituksia, lausuntoja ja ehdotuksia sekä tiedottaa ja neuvoo alan toimijoita hyvistä liiketavoista ja lain soveltamisesta. Laki säädettiin suojaamaan heikompia osapuolia elintarvikeketjussa, jossa toimijoiden neuvotteluvoima on usein huomattavan epätasapainoinen. Jos elintarvikemarkkinalakia rikotaan, tavarantoimittaja tai sitä edustava taho voi Elintarvikemarkkinalaki koskee yritysten välistä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kauppaa, mukaan lukien julkiset hankinnat. Tällainen sopimus saa olla voimassa enintään kolmen kuukauden ajan. Valtuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen. ". Elintarviketeollisuudelle laki tuo sekä velvollisuuksia ostaessaan raaka-aineita että suojaa myydessään tuotteitaan suuremmille ostajille. Sen sijaan se ei koske elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välistä kauppaa. Jos ostaja on viranomainen, liikevaihdolla ei ole vähimmäismäärää. Sen tehtäviin kuuluu elintarvikemarkkinalakiin liittyvä neuvonta ja valvonta. Tästä on sovittava toimitussopimuksessa selkeästi ja yksiselitteisesti. Ostaja ei myöskään saa palauttaa myymättä jääneitä maataloustuotteita tai elintarvikkeita tavarantoimittajalle maksamatta niistä tai niiden hävittämisestä. 33 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Lain mukaan ostaja ja tavarantoimittaja eivät saa edes keskinäisellä sopimuksella sopia tuotteiden palauttamisesta myyjälle siten, että ostaja ei maksa myynnissään olleista tuotteista. Tavarantoimittajan aloitteesta on kuitenkin mahdollista sopia tuotevalikoimaan tulevien uusien tuotteiden palauttamisesta myyjälle ilman korvausta
Mahdolliset seuraamusmaksut määrää markkinaoikeus. Valtuutetun käytössä olevia seuraamuksia ovat huomautus, varoitus, kielto sekä seuraamusmaksuesityksen tekeminen. Toimitettujen tuotteiden palautuksiin tavarantoimittajille liittyen on otettu erityisesti joidenkin tuotteiden kohdalla käyttöön erilaisia käytäntöjä, joissa tavarantoimittaja toimittaa tuotteet ostajalle, mutta tuotteiden omistajuus jää tavarantoimittajalle. Yksittäiset kuluttajat ja muut tahot, jotka eivät ole asianosaisia, eivät voi tehdä toimenpidepyyntöä. Myös sopimusElintarvikemarkkinavaltuutetulle tehtävien ilmoitusten käsittelyn prosessikaavio.. Selvitysten valmistuttua aloitetaan neuvottelut asian ratkaisemiseksi. Lisäksi toimistossa kehitetään järjestelmää, jonka kautta anonyymisti tehtyihin ilmoituksiin voidaan vastata ja niihin liittyen voidaan käydä keskustelua ilman, että ilmoituksen tekijän henkilöllisyys paljastuu. Helpoin tapa jakaa tietoa elintarvikemarkkinavaltuutetulle on käyttää valtuutetun verkkosivuilta löytyvää ilmoita havaitsemastasi ongelmasta -toimintoa. Elintarvikemarkkinavaltuutettuun voi olla yhteydessä myös vapaamuotoisemmin. Elintarvikemarkkinavaltuutettu voi ottaa asian käsiteltäväksi myös oma-aloitteisesti, jos kyse on elintarvikeketjun toimivuuden kannalta merkittävästä asiasta. Myös esimerkiksi sopimuksen osapuolet tai heidän etujärjestönsä voivat tehdä toimenpidepyynnön, jos kyseessä on sopimuksiin tai sopimusehtoihin liittyvä tapaus. Elintarvikemarkkinavaltuutettu valmistelee nämä asiat huomioivaa päivitystä palautusohjeeseensa. Näissä tapauksissa omistajuuden katsotaan siirtyvän myyjälle vasta, kun tuotteet esimerkiksi myydään eteenpäin tai pakataan kuluttajapakkauksiin, ja maksuaika alkaa vasta siitä päivästä. 34 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Kun elintarvikemarkkinavaltuutettu vastaanottaa toimenpidepyynnön, se selvittää asiaan liittyviä yksityiskohtia. Ilmoituksen voi tehdä myös anonyymisti, mutta toistaiseksi anonyymisti tehtyyn ilmoituksiin ei pystytä vastaamaan. Mikäli lain rikkomista koskeva asia ei ratkea esimerkiksi neuvotteluiden avulla, valtuutettu voi määrätä elintarvikemarkkinalaissa säädettyjä seuraamuksia. Jos siis haluat vastauksen viestiisi tai keskustella asiasta elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston asiantuntijoiden kanssa, kannattaa jättää ilmoitukseen myös yhteystiedot. vsk tehdä elintarvikemarkkinavaltuutetulle toimenpidepyynnön. Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistossa työskennellään ajankohtaisten teemojen parissa Elintarvikemarkkinavaltuutetun tekemien selvitysten ja saamien yhteydenottojen perusteella valtuutetun toiminnan painopisteitä tällä hetkellä ovat palautuksiin, lakimuutokseen ja datatalouteen liittyvät asiat. Neuvotteluissa pyritään ensisijaisesti sovinnollisiin ratkaisuihin, kuten siihen, että lakia rikkonut osapuoli lopettaa vapaaehtoisesti lain vastaisen toiminnan. Ilmoituksia käsitellään toimistossa luottamuksellisesti, eikä nimesi tule esiin asian käsittelyssä, jos et niin toivo. Kuka tahansa voi tehdä valtuutetulle ilmoituksen havaitsemastaan ongelmasta elintarvikemarkkinoilla
35 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Helpoin tapa jakaa tietoa elintarvikemarkkinavaltuutetulle on käyttää valtuutetun verkkosivuilta löytyvää ilmoita havaitsemastasi ongelmasta -toimintoa. Toisen vaiheen erityisenä tavoitteena on parantaa entisestään elintarvikeketjun toimivuutta ja reiluutta. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, käytetäänkö erilaisiin yhteiskunnan määrittämiin tarpeisiin kerättävää tietoa muihin tarkoituksiin tai kerätäänkö niiden varjolla sellaisia tietoja, jotka eivät liity puheena oleviin asioihin. Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimivallan ytimessä ovat elintarvikeketjun kauppatavat ja käytännöt ja niiden reiluus. Se ei määritä tuotteiden hintoja missään tilanteessa eikä voi vaikuttaa siihen, miten ketjuun tulevat rahavirrat jaetaan eri toimijoiden kesken. Elintarvikemarkkinavaltuutettu selvittää, miten datatalouden reiluutta voitaisiin parantaa. Lisäksi selvitetään tarvetta tehdä muutoksia ja tarkennuksia jo olemassa oleviin säännöksiin. Reilujen kauppatapojen edistämiseksi jatkuva yhteistyö ja keskustelu ketjun toimijoiden kanssa ja välissä on välttämätöntä. Datatalous, eli datan keräämiseen, jakamiseen, analysointiin ja hyödyntämiseen perustuva taloudellinen toiminta, tarjoaa mahdollisuuksia tehostaa elintarvikeketjua ja parantaa sen toimintaa. Samalla on kuitenkin erittäin tärkeää varmistaa, että kehitys on reilua ja että sopimusehdot ovat kohtuullisia kaikille osapuolille, erityisesti ketjun alkupäässä oleville pienemmille toimijoille. Valmistelutyön yhteydessä kartoitetaan tarvetta ottaa lakiin uusia säännöksiä, joilla voitaisiin ratkaista sellaisia ongelmallisia tilanteita, joihin nykysäännökset eivät sovellu. " Kuvituskuva: Unsplash.. Ketjun toimijoita rohkaistaankin olemaan yhteydessä elintarvikemarkkinavaltuutettuun matalalla kynnyksellä, jos he törmäävät epäreiluihin kauppatapoihin tai muihin valtuutetun toimialaan kuuluviin ongelmiin. Kuka tahansa voi tehdä valtuutetulle ilmoituksen havaitsemastaan ongelmasta elintarvikemarkkinoilla. Elintarvikemarkkinavaltuutettu osallistuu aktiivisesti lain uudistamisen valmisteluun. Läpinäkyvyys, selkeät sopimukset datan omistajuudesta ja käyttöoikeuksista sekä arvon reilu jakautuminen ovat avainasemassa luottamuksen rakentamisessa ja kestävän, dataan perustuvan elintarvikejärjestelmän luomisessa. Elintarvikemarkkinalain uudistamisen toinen vaihe on parhaillaan valmistelussa. vsk ehtojen yksipuolisiin muutoksiin liittyen valmistellaan uutta ohjeistusta
Asiaan on kuitenkin tulossa muutos, sillä Euroopan unioni tiukentaa ympäristöväittämien sääntelyä vuodesta 2026 alkaen vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivillä. 36 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Ne voivat esimerkiksi perustua täysin erilaiseen laskentaan tai lähtötietoihin. Yleensä eri tuotteiden ympäristövaikutukset eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottamat ohjeistukset auttavat yrityksiä yhdenmukaistamaan elinkaariarvioinnin menetelmiä ja viestimään elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista entistä perustellummin.. Se on haaste myös muille tiedon hyödyntäjille, kuten poliittisille päätöksentekijöille ja virkamiehille. Kyseinen direktiivi muun muassa kieltää yritysten omat, sertifioimattomat Anniina Lehtilä, tutkija, postdoc Juha-Matti Katajajuuri, erikoistutkija, ryhmäpäällikkö Kirsi Usva, erikoistutkija Sanna Hietala, erikoistutkija Frans Silvenius, tutkija Marita Kettunen, tutkija Luonnonvarakeskus (Luke) Hanna Tuomisto, professori Luonnonvarakeskus (Luke), Helsingin yliopisto Luken ohjeistukset tukevat ympäristövaikutusten laskentaa ja viestintää Elintarvikealan yritykset voivat vastata EU:n kiristyviin ympäristömarkkinoinnin vaatimuksiin laadukkaasti toteutetun elinkaariarvioinnin avulla. vsk E lintarvikkeiden ympäristövaikutuksia lasketaan ja niistä viestitään nykyään monin tavoin. Lähtötiedot ovat tarkimmillaan suoraan tuotantoketjusta kerättyjä ja karkeimmillaan yleistä keskiarvotietoa tietyntyyppisistä tuotteista. Ympäristövaikutustiedon heikko laatu rajoittaa kuluttajien mahdollisuuksia tehdä kestävämpiä ruokavalintoja
Ohjeistus perustuu Euroopan komission Product Environmental Footprint (PEF) menetelmään, mutta se sisältää useita poikkeamia ja tarkennuksia verrattuna PEFmenetelmään. Toisaalta elinkaariarviointimenetelmät vaihtelevat myös käyttökohteidensa sisällä vakiintumattomien käytänteiden vuoksi. Elintarvikealan yritykset voivat vastata EU:n uuteen lainsäädäntöön perustamalla tuotteidensa ympäristöväittämät laadukkaasti toteutettuun elinkaariarviointiin (LCA). Näin voidaan edistää tulosten vertailtavuutta, luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Luke julkaisi joulukuussa 2024 kansallisen ohjeistuksen elintarvikkeiden ympäristöjalanjälkien laskentaan (Ruoka-LCA-laskentaohjeistus). vsk vastuullisuusmerkinnät sekä yleistävien, perustelemattomien termien käytön sekä tuotekohtaiset päästökompensaatioväittämät. Elinkaariarvioinnin avulla voidaan laskea elintarvikkeiden koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset eli ympäristöjalanjälki ulottuen aina maataloudessa käytettävien panosten tuotannosta ruoan kulutukseen ja jätehuoltoon saakka. Se soveltuu laajasti erilaisille yleisimmille elintarvikkeille toisin kuin PEF, jolla on erillisiä, toisistaan poikkeavia tuoteryhmäkohtaisia ohjeistuksia (PEFCR) eri tuoteryhmille. 37 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Uusi kansallinen laskentaohjeistus elintarvikealalle Kun elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista halutaan viestiä kuluttajille tai niitä halutaan hyödyntää muutoin muun muassa poliittisen päätöksenteon tukena, tarvitaan yhdenmukaisia ja luotettavia laskentamenetelmiä. Elinkaariarvioinnin menetelmät ovat vaihtelevia osin siksi, että elinkaariarviointia käytetään erilaisiin tarkoituksiin kuten kuluttajaviestintään, tuotantoketjujen päästöjen seurantaan, tuotekehitykseen ja erilaisten päätösten tueksi. EU:ssa on käsittelyssä myös vihreiden väittämien direktiivi (Green Claims), joka vaatinee yrityksiltä entistä tarkempia perusteluita ympäristöväittämille sekä väittämien todentamista ennen niiden esittämistä. Eroja on etenkin laskennan lähtötietojen keruussa, päästölaskennan menetelmissä, päästöjen kohdentamisessa eli allokoinnissa eri tuotteille, laskennan rajauksissa sekä tulosten raportoinnissa. Yhteinen laskentaohjeistus eri tuoteryhmille helpottaa tuotteiden vertailua sekä tuoteryhmien sisällä että niiden välillä. Yhdenmukaisesti lasketut ympäristövaikutukset mahdollistavat tuotteiden ja tuoteryhmien väliset vertailut. Kuva: Anne Nissinen.. Sen avulla voidaan arvioida muun muassa hiilijalanjälki eli ilmastovaikutus, vesijalanjälki ja rehevöittävät vaikutukset
Esimerkiksi tuoretta jauhelihaa ja kuivattua soijarouhetta ei voi suoraan vertailla keskenään, kun taas kypsennettyinä niitä voidaan vertailla. Aiemmin laskennassa on saatettu huomioida nämä päästöt vain osin tai ei ollenkaan, vaikka etenkin turvepeltojen päästöjen tiedetään vaikuttavan elintarvikkeiden hiilijalanjälkiin merkittävästi. Ohjeistuksesta löytyy aiempaa yksityiskohtaisempia ohjeita päästöjen kohdentamiseen eli allokointiin ja tulosten raportointiin. Viestintäohjeistuksessa korostetaan, että tuotteiden ympäristöväittämissä tulisi korostaa ensisijaisesti tuotteen omaa ympäristövaikutusta, jonka tulisi perustua elinkaariarviointiin. Taustalla ohjeistuksessa ovat muun muassa nykyinen kuluttajansuojalaki, pian voimaan astuva vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi, tuleva vihreiden väittämien direktiivi sekä useat ISO-standardit. Jalanjälkiväittämä = Ympäristöväittämä, joka sisältää tuotteelle elinkaariarvioinnin avulla lasketun ympäristövaikutuksen.. Lisäksi ohjeistus antaa tarkat ohjeet etenkin kasvinja kotieläintuotannon päästölaskentaan sekä maankäytön ja maankäytön muutosten (LULUC) päästöjen laskentaan. Ohjeistus koostaa yksiin kansiin lain nykyiset ja tulevat vaatimukset sekä standardien linjaukset ympäristöväittämille, ja lisäksi sitä on täydennetty Luken tutkijoiden hyvien käytänteiden suosituksilla. Ympäristöjalanjälki = Elinkaariarvioinnin avulla laskettu tuotteen elinkaaren aikainen ympäristövaikutus. Viestintäohjeistuksesta tukea markkinointiin Ympäristövaikutusten laskennan yhdenmukaistamisen lisäksi Luke on tuottanut viestintäohjeistuksen, jonka avulla elintarvikealan yritykset voivat kertoa tuotteidensa ympäristövaikutuksista faktapohjaisesti ja luotettavasti. Ruoka-LCA-laskentaohjeistus antaa laskentaohjeet näille kolmelle keskeiselle ympäristövaikutukselle. Kulutusvaiheen huomiointi edistää tuotteiden välisten vertailujen luotettavuutta. Luken laskentaohjeistuksen mukaan LULUC-päästöissä tulisi huomioida sekä maaperän päästöt että pellonraivaukseen liittyvät kasvillisuuden hiilivarastotappiot. Ensinkin laskennassa tulisi huomioida elintarvikkeiden koko tuotantoketju aina kulutusvaiheeseen saakka, joka kattaa elintarvikkeiden säilytyksen, ruoanvalmistuksen, kotitalouksien ruokahävikin sekä pakkausten jätteenkäsittelyn. Tällaisia väittämiä Termejä Ympäristöväittämä = Tuotteessa, sen pakkauksessa, tuotemainoksessa tai tuotteen verkkosivuilla esitetty sanallinen väite tai kuva, joka sisältää tietoa tuotteen ympäristövaikutuksista. Ohjeistus muuttaa elinkaariarvioinnin nykykäytänteitä erityisesti kahdella tavalla. Esimerkiksi hiilijalanjälki, vesijalanjälki tai rehevöittävä vaikutus. vsk Ohjeistus antaa yksityiskohtaiset neuvot muun muassa laskennassa käytettävän lähtötiedon keräämiseen, jotta jatkossa ympäristöväittämät perustuisivat enenevissä määrin tuotteiden omasta tuotantoketjusta kerättyyn, laadukkaaseen tietoon. Toinen keskeinen muutos verrattuna aiempiin elinkaariarviointeihin on LULUCpäästöjen kokonaisvaltainen huomiointi. 38 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Jatkossa kun tällaista tietoa kertynee enenevissä määrin, voitaisiin sitä hyödyntää myös politiikkaohjauksessa edistämään ympäristön kannalta kestävämpien elintarvikkeiden kulutusta. Luken laskentaohjeistus edistää yhdenmukaisemmin lasketun ja siten luotettavamman ympäristövaikutustiedon tuottamista
Lehtilä, A., Heusala, H., Kettunen, M., Tuomisto H., Katajajuuri, J-M. 39 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Luonnonvarakeskus. Myös vertailut toisiin tuotteisiin tai keskimääräisiin globaaleihin tietyn tuotteen ympäristövaikutuksiin voivat olla harhaanjohtavia. LCAFoodPrint-hanke Luonnonvarakeskuksen (Luke) Elintarvikkeiden elinkaariarviointimetodologian kehittäminen ja harmonisointi -hankkeen (LCAFoodPrint, 2021–2025) tavoite on edistää elinkaariarviointimenetelmien yhdenmukaistamista Suomen elintarvikealalla. Lähteet: Heusala, H. 20 s. 2025. Esimerkiksi vihreä väri ja erilaiset luontosymbolit kuten lehdet saatetaan rinnastaa epäsuoriksi väitteiksi, joita pitäisi pystyä perustelemaan luotettavasti. 132 s. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 4/2025. & Lehtilä, A. 2nd edition. vsk kutsutaan ympäristöjalanjälkiväittämiksi tai lyhemmin jalanjälkiväittämiksi. Esimerkiksi uusiutuvan energian käyttö elintarvikkeen valmistuksessa vaikuttaa usein vain vähäisesti elintarvikkeiden koko tuotantoketjun ympäristövaikutuksiin, sillä valtaosa päästöistä syntyy alkutuotannossa eli viljelyssä ja kotieläintuotannossa. Lisätiedot tulisi esittää joko ympäristöväittämän yhteydessä tai viittaamalla niihin selkeästi esimerkiksi QR-koodin tai linkin avulla. Lisätiedot tulisi olla saatavissa avoimesti ja niissä tulisi kuvailla selkeästi muun muassa ympäristövaikutuksen laskennassa käytetyt menetelmät, aineistot ja systeemirajaukset. (toim.). Luonnonvarakeskus. Hankkeen päärahoittajana toimii Makera (MMM), minkä lisäksi hanketta rahoittaa yli 30 ruokaketjun yritystä ja järjestöä. Viestinnässä olisi myös hyvä välttää epäsuoria viittauksia tuotteen niin sanottuun "vihreyteen" ja "kestävyyteen" esimerkiksi kuvien tai värien avulla. Guidance for environmental footprint assessment of food products (Food-LCA): Specification for external communicational purposes on the Finnish market. Väittämässä tulisi korostaa tuotteen ympäristövaikutusten kannalta olennaisia asioita. Siksi niitä ei tulisi korostaa ympäristöväittämissä. Tulevaisuuden päästövähennystavoitteet ovat tärkeitä, mutta voivat jättää tuotteen nykyiset ympäristövaikutukset hämärän peittoon. Avoimuus on tärkeää, sillä se mahdollistaa kuluttajille ja muille aiheesta kiinnostuneille ympäristöväittämien taustan tarkastelun. 2024. Ohjeistus elintarvikkeiden ympäristöjalanjälkiväittämistä viestimiseen (Ruoka-LCA-viestintäohjeistus). Hankkeeseen osallistuvat myös Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus, VTT, LUT-yliopisto, Ympäristöministeriö ja WWF Suomi.. Ohjeistuksessa korostetaan myös lisätietojen antamisen tärkeyttä
Raportointi voi perustua vapaaehtoisiin standardeihin (esim. Vastuullisuusraportointi tarkoittaa yrityksen tekemää raportointia siitä, miten se huomioi toimintansa ympäristövaikutukset, sosiaaliset vaikutukset ja hyvän hallintotavan eli ESG-näkökulmat (environmental, social, governance). Miksi raportointia kannattaa tehdä – ja miten se kytkeytyy elintarvikelainsäädäntöön ja omavalvontaan?. Tyypillisesti vastuullisuusraportti sisältää esimerkiksi seuraavanlaisia tietoja: • raaka-aineiden vastuullisuudesta • energian ja veden kulutuksesta • päästöistä ja jätteiden synnystä • työoloista ja työturvallisuudesta • hankintaketjun valvonnasta. Alan yrityksiltä odotetaan yhä läpinäkyvämpää tietoa ympäristöja vastuullisuustoimistaan. Atte Borgenström, toimitusjohtaja Reforest Finland Oy Vastuullisuusraportointi – velvollisuus, mahdollisuus ja kilpailuetu Vastuullisuusraportointi elintarvikealalla ei ole enää vain suuryritysten asia. GRI, CDP) tai olla osa lainsäädäntöön perustuvaa velvoitetta, kuten EU:n uuden yritysvastuudirektiivin (CSRD) mukaisia vaatimuksia. 40 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Raportoinnin taustalla on pyrkimys lisätä avoimuutta ja vastuullisuutta – sekä tarjota sidosryhmille vertailukelpoista ja todennettavaa tietoa yrityksen toiminnasta. Samaan aikaan vastuullisuusraportointi avaa ovia parempaan riskienhallintaan, kilpailukykyyn ja yhteistyöhön ketjun muiden toimijoiden kanssa. vsk Vastuullisuusraportointi – mistä on kyse
Toimittajilta ja yhteistyökumppaneilta siis odotetaan jatkossa entistä enemmän läpinäkyvyyttä ja kykyä osoittaa omat vastuullisuustoimensa mitattavalla tavalla. Elintarvikelainsäädäntö, omavalvonta ja vastuullisuus – samaa kokonaisuutta Elintarvikealan toimijoille vastuullisuusraportointi kytkeytyy luontevasti jo olemassa oleviin vaatimuksiin, kuten elintarvikelainsäädäntöön ja omavalvonta. Vastuullisuusraportointi on enemmän kuin hallinnollinen velvollisuus – se on liiketoiminnallinen mahdollisuus. Mitä hyötyä vastuullisuusraportoinnista on elintarvikeyritykselle. 2. vsk Kenen täytyy raportoida – ja miksi pienempienkin kannattaa. Kustannussäästöt: Energian ja materiaalien kulutuksen seuraamisen avulla pystytään löytämään konkreettisia säästöjä ja tehokkuutta. Kumppanuudet ja markkinoillepääsy: Monet julkiset hankinnat ja kaupan ketjut asettavat vastuullisuudelle vaatimuksia – raportointi osoittaa, että yritys täyttää nämä. 4. Vaikka EU hyväksyi vuoden 2025 alussa niin kutsutun ”Omnibus Stop the Clock” -asetuksen, joka siirtää joidenkin vaatimusten käyttöönottoa, suurilla yrityksillä raportointivelvollisuus pysyy voimassa. Erottautuminen: Hyvin hoidettu vastuullisuus erottuu markkinoilla ja lisää asiakkaiden ja sijoittajien luottamusta. Tämän hetken sääntöjen mukaan raportointivelvoite koskee vaiheittain yrityksiä, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista ehdoista: • yli 250 työntekijää • yli 50 miljoonan euron liikevaihto • taseen loppusumma yli 25 miljoonaa euroa. Läpinäkyvyys koko ketjussa nousee uudeksi normiksi. Riskienhallinta: Raportointi auttaa tunnistamaan ja hallitsemaan vastuullisuuteen liittyviä riskejä, kuten raaka-aineiden saatavuuteen tai sääntelyyn liittyviä uhkia. EU:n yritysvastuudirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) velvoittaa suuret yritykset raportoimaan vastuullisuudestaan. 3. Vuodesta 2025 alkaen raportointivelvollisuus laajenee keskisuuriin yrityksiin, ja myöhemmin jopa tietyt pk-yritykset voivat kuulua vaatimusten piiriin. Tämä tarkoittaa, että niiden täytyy yhä kerätä ja raportoida vastuullisuustietoa – myös alihankintaketjultaan. Elintarviketeollisuudessa isot brändit voivat edellyttää toimittajiltaan tietoa ilmastovaikutuksista, pakkausratkaisuista tai työoloista. Elintarvikealan toimijat voivat hyödyntää raportointia strategisesti esimerkiksi seuraavilla tavoilla: 1. 41 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39
Monet vastuullisuusraportoinnin sisällöt ovatkin päällekkäisiä omavalvonnan kanssa – kyse on vain tiedon jäsentämisestä ja esittämisestä laajemmassa kontekstissa. 4. 3. 42 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Mitä tietoa asiakkaat, kumppanit tai viranomaiset tarvitsevat. vsk suunnitelmiin. Vastuullisuusraportointia voi lähestyä askel kerrallaan. Valitse mittarit ja kerää tiedot: Hyödynnä olemassa olevia järjestelmiä ja tietoja. Aktiivinen ilmastoja vastuullisuustyön tekeminen auttaa yritystä vastaamaan yhä vaativampiin asiakasvaatimuksiin ja luo pohjan kestävälle kasvulle kotimaassa ja kansainvälisillä markkinoilla. Määritä olennaisimmat vaikutusalueet: Mikä on yrityksenne vaikutus ympäristöön, yhteiskuntaan ja sidosryhmiin. Laadi selkeä ja ymmärrettävä suunnitelma: Tärkeäintä on aloittaa jostain, ja luoda suunnitelma vastuullisuuden jatkuvalle kehittämiselle.. Tee tilannekartoitus: Mitä tietoa teillä jo on. Esimerkki: Reforestin yhteistyö Kotivara Oy:n kanssa Reforest Finland Oy on auttanut useita elintarvikeyrityksiä rakentamaan raportointia ja mittaristoa liiketoiminnan tueksi. Ympäristövaikutusten, hygienian, jäljitettävyyden ja työntekijöiden turvallisuuden seuranta kuuluu jo yritysten perusarkeen. Reforestin suositus elintarvikealan pk-yrityksille: 1. Miten päästä alkuun. Esimerkiksi lihatuotteita valmistavan Kotivara Oy:n kanssa vastuullisuustyö on aloitettu hiilijalanjäljen määrittämisestä jo useita vuosia sitten. 2
Tutustu tuotteisiimme tarkemmin: aidian.eu/fi Kotimaista laatua ja luotettavuutta!. Nopeat hygieniatestit vilkkaaseen kesäsesonkiin Hygicult ® TPC • Sertifioitu testi pintahygienian seurantaan • Saranoitu levy helppoon näytteiden keräämiseen • Käyttövalmis, paikan päällä tehtävä testi Clean Card PRO • Helppokäyttöinen pintahygieniatesti • Tulos näkyvissä värimuutoksena 30 sekunnissa • Pitkä säilyvyys huoneenlämpötilassa Helpota pintapuhtauden omavalvontaa mm. ravintoloissa, keittiöissä ja kahviloissa Olemme suomalainen diagnostiikka-alan yritys, jolla on yli 50 vuoden kokemus luotettavien, nopeiden ja helppokäyttöisten diagnostisten testien kehittämisestä ja valmistamisesta
Pikavoittoja ei vastuullisuudessa ole tarjolla kenellekään.. Toiminnan ja tekojen on oltava linjassa sekä oman liiketoiminnan että ympäröivän maailman kanssa. Ja juuri tämä pitkäjänteisyys ja sitoutuneisuus ovat merkityksellisimmät syyt siihen, miksi meillä on myös saatu aikaan tuloksia. On oltava hereillä koko ajan ja tehtävä ratkaisuja, joiden vaikutus ulottuu pitkälle tulevaisuuteen. Tässä tärkeimmät oivalluksemme, oppimme ja havaintomme Fiblonin vastuullisuusmatkan varrelta. Vastuullisuus on tahtotila Vastuullisuuden tulee lähteä yrityksen arvoista ja missiosta. Se onnistuu vain, jos on tahtoa laajentaa omaa ymmärrystään, tietämystään ja näkemystään vastaamaan alati muuttuvaa toimintakenttää ja päivittyviä vaatimuksia. Näin se pohjautuu Anne Ekberg, brändija viestintäjohtaja Fiblon Oy Kuvat: Fiblon Oy Vastuullisuus kattaa kaiken Olemme Fiblonilla tehneet tavoitteellista vastuullisuustyötä jo vuosikymmenien ajan. vsk V astuullisuustyö ei ole omaan napaan tuijottamista tai tuudittautumista jo saavutettuihin tuloksiin. 1. 44 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39
2. vsk strategiaan ja on osa kaikkea, mitä yritys edustaa. Fiblonilla tämän koetaan läpi organisaation lisäävän sekä työn mielekkyyttä että merkityksellisyyttä. Aina on parannettavaa, tehostettavaa ja kehitettävää. Mutta, kun on ymmärrys lautasliinan tuomasta lisäarvosta sekä ravintolalle että sen asiakkaalle, sen ostamiselle on hyvät ja myös kestävän kehityksen mukaiset perustelut. Kyse ei ole tuotteesta tai palvelusta, vaan yrityksen tuomasta lisäarvosta. Vastuullisuuden laajaa kokonaisuutta miettiessä on ensiarvoisen tärkeää pohtia, mikä on yrityksen olemassaolon perimmäinen syy. Mutta jostain on aloitettava, muuten ei tapahdu mitään. Ja sitä enemmän sen pitäisi myös vaikuttaa ja saada aikaan konkreettisia ja läpivalaisun kestäviä tekoja. Olisi pitänyt olla jo pidempään, sillä olemme asian suhteen takamatkalla ja kirittävää riittää. Päinvastoin, kyseessä ovat vasta ensi tahdit! Aihe on tärkeä koko ihmiskunnalle ja siksi sen pitää olla esillä jatkuvasti ja joka puolella. Vastuullisuustyössä kysytään kärsivällisyyttä ja keskeneräisyyden sietokykyä. 3. On kaikille Artikkelin kirjoittaja Anne Ekberg toimii Fiblonilla brändija viestintäjohtajana.. Vastuullisuuspuheeseen volyymit täysille! On näköalatonta sanoa, että vastuullisuutta toitotetaan liikaa ja koko aihe alkaa tympäistä. Vastuullisuudessa mennään eteenpäin askel, päätös ja teko kerrallaan. Vaikka päivittäinen johtaminen on nopeaa, maailma ympärillä hektinen ja elämme intensiivisesti juuri tässä hetkessä, ovat toimintaa ohjaavat periaatteet kuitenkin luotettavan selvät. Viherpesun aika on ohi, eikä sen ajan olisi pitänyt koskaan edes koittaa. Fiblonia esimerkkinä käyttäen, kenenkään ei kannata ostaa lautasliinaa pelkästä ostamisen ilosta. Siinäpä se ehkä koko vastuullisuustyön suola ja sokeri onkin – koko ajan oppii uutta ja samalla huomaa oman tietotaidon kasvavan. Mitä enemmän asiasta puhutaan, sen parempi. 45 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Mittarit ja analysointi kehittyvät vauhdilla, koko ajan saadaan tarkempaa dataa työn tueksi ja toimintaa ohjaamaan. Perheyrityksen kvartaali on 25 vuotta ja katse on aina pidemmällä tulevaisuudessa. Rehellisyys ja aitous ovat hyviä arvoja ohjaamaan vastuullisuutta. Luottamuksen ilmapiiri ohjaa tekemistämme. Kaikkea ei tarvitse, tai edes voi, saada heti kuntoon. Kun yhdistetään järkitekemiseen tunteiden palo, saadaan aikaan vaikuttavia tuloksia ja merkityksellistä kehitystä. Vastuullisuudessa ei tulla ikinä valmiiksi Vastuullisuustyö ei saa olla pakon sanelemaan toimintaa, vaan sen tulee pohjautua aitoon haluun tehdä hyvää ja viedä asioita parempaan suuntaan. Matala organisaatio antaa mahdollisuuden vaikuttaa, mutta se tuo myös vastuuta ihan jokaiselle työntekijälle. Fiblonin toiminta pohjautuu ajatukselle siitä, millaisen yrityksen jätämme seuraavalle sukupolvelle
4. Ja nyt olemme siellä, mikä silloin asetettiin tavoitteeksi – portaalla neljä. Vastuullisuusmaastoon on helppo eksyä Vastuullisuus on laaja aihe ja teemoissa ajautuu helposti syvälle yksityiskohtien viidakkoon. Loppujen lopuksi olemme vastuullisuusasiassa kaikki yhteisen tavoitteen edessä, emme toistemme kanssa kilpaillen. On hyvä tarkastella oman yrityksen vastuullisuustoimia porrasnäkökulmasta. Fiblonilla vastuullisuuskompassi kalibroidaan säännöllisin väliajoin. vsk osapuolille mielekästä, kehittävää ja innostavaa, jos asioista kerrotaan totuus – sekä onnistumiset että kehittämisen kohteet. Ei ainoastaan olemassa olevien käytäntöjen ja toimien kehittämistä, vaan täysin uuden luomista ja suunnan näyttämistä sinne, minne kaikkien tulisi yhdessä pyrkiä. Tehdä niitä asioita, jotka ovat juuri omalle yritykselle olennaisia ja joilla on vaikuttavuutta mahdollisimman paljon tai laajasti. 46 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. FIBS ry:n tarjoama kattava tietopankki on tässä tarkastelussa suureksi avuksi, sille iso suositus.. Siksi on hyvä muistaa kaksi avainsanaa: olennaisuus ja vaikuttavuus. Ensimmäinen porrasaskel on ottaa vastuullisuus osaksi johtamisjärjestelmää. Lautasliinatehtaalla vastuullisuusvaikuttaminen on kirjattu tulevaisuuspolkuun jo vuonna 2009. Pääteemoja on hyvä myös sparrailla sidosryhmien kanssa. Vastuullisuusportaat vievät ylöspäin Vastuullisuusportailla kuljetaan vain yhteen suuntaan – ylöspäin. Kun pitää fokuksen kasassa, eikä yritä saada koko maailmaa valmiiksi, tulokset ovat parempia, ja siitä saa taas lisää motivaatiota jatkaa eteenpäin. Se tarkoittaa meille laajalla skaalalla vastuullisuuteen liittyvää työtä myös oman toimialan ulkopuolella. On tärkeää havaita omalle yritykselle olennaiset asiat ja keskittyä niihin. Lisäksi on tärkeää varmistaa toimenpiteiden vaikuttavuus jo ihan resurssien niukkuudenkin takia. 5. Keskustelu avaa ajattelua ja kaikki osapuolet hyötyvät – tulee parempi ymmärrys siitä, mitkä keskeiset asiat kenellekin tuo eniten arvoa. Olettamukset tai mutulla säntäily ovat myrkkyä myös vastuullisuusmaastossa suunnistamisessa; niihin ei voi luottaa tässäkään lajissa. Portaalla neljä ei ole vielä ruuhkaa – siellä olevat ovat suunnannäyttäjiä, rakenteiden muuttajia, poliittisiin päätöksiin vaikuttajia, oman toimialan ja navan ulkopuolelle katsojia. Tarkistamme, olemmeko pysyneet sovitulla reitillä, onko kaikilla ylipäätään sama kartta käytössä ja olemmeko tehneet relevantteja tekoja suunnitelulla aikavälillä. Sellaisia laajasti asian parissa toimivia, joiden näkemyksellisyys vie kehitystä eteenpäin kohti sellaista polkua, jota ei vielä ole raivattu. Porrasaskelmalla kolme ollaan jo vastuullisuuden edelläkävijä, luodaan sille suurempaa arvoa ja kehitetään vastuullisuusymmärrystä isommassa kuvassa. Siitä siirrytään portaalle kaksi, joka on operatiivinen toiminta – aletaan siis hommiin ja tehdään suunnitelmien mukaisia peliliikkeitä
Esille nousseita teemoja olivat raaka-aineiden alkuperä, tuotannon jäljitettävyys ja kotimaisuusaste, kustannustaso ja kuljetusten hiilidioksidipäästöt, hävikin vähentäminen ja sertifikaattien sisältö ja todentaminen. Tunnistimme monia teemoja, joista asiakkaamme toivoivat viestintää, vuorovaikutusta ja yhteistä keskustelua. Oman työn tai kokemusten hilloaminen ei vie asioita eteenpäin. 7. Kaikki merkitykselliset asiat ja aihepiirit etenevät kehitysvaiheittain, muutos ei tapahdu lineaarisesti. Vastuullisuus etenee omasta toiminnasta sidosryhmiin Selvitimme keväällä 2023 Fiblonin sidosryhmien odotuksia vastuullisuuden teemoista ja huomasimme, että vastuullisuudesta on tullut tärkeä liiketoiminta-ajuri. Kun vastuullisuus viedään vastuullisuusjohtajan huoneeseen, siitä tulee hänen asiansa. Näin ajateltiin vielä hetki sitten yleisemminkin, mutta kokemuksen myötä katse ja ajattelumalli ovat taas saaneet uutta näkökulmaa. 8. Kotimaisuus on vastuullisuusarvo Ensimmäisen kerran jouduimme Fiblonilla tosissamme pohtimaan kotimaisen. Niitä hengitetään ja tehdään todeksi jokaisella päätöksellä. Kestävyysraportointidirektiivillä lienee ollut tähän oma vaikutuksensa. Mutta yhteistyö vie! Sen myötä vastuullisuus etenee ja laajenee oman toiminnan ulkopuolelle ja tavoittaa asiakkaat, sidosryhmät ja verkostot. Edelleen kuitenkin pienemmässä yrityksessä on tärkeää, että vastuullisuus koetaan yhteiseksi tavoitteeksi kaiken tekemisen, päätösten ja ratkaisujen kautta. Vastuullisuus kuuluu kaikille, mutta jonkun on johdettava sitä Vastuullisuus on yrityksessä ihan kaikkien asia ja se lähtee yrityksen missiosta ja visiosta sekä arvoista. Fiblonilla liputetaan aina yhteisen ideoinnin, toistemme sparrauksen, tiedon jakamisen ja avoimen keskustelun kulttuuria. vsk 6. Tartuimme näihin teemoihin jo syksyllä 2023 ja jatkamme edelleen aiheiden parissa, jotta voimme yhä tuottaa asiakkaillemme lisäarvoa. Sen on myös oltava yksi kantavista teemoista johtoryhmän toiminnassa, muuten teot jäävät vaikutuksiltaan marginaalisiksi ja kokonaiskuvan ymmärrys ei ole kenenkään hyppysissä. 47 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Nyt tiedetään, että vastuullisuus tarvitsee selkeän omistajan, organisaation ja aiheen ympärillä käperrytään enemmän sisäänpäin. Kun vastuullisuus integroidaan yrityksen liiketoimintaan, siitä tulee kaikkien asia. Ehkäpä tämä nyt meneillään oleva kehitysvaihe on sellainen, joka tarvitaan, jotta asia saa ansaitsemansa huomion ja arvon
Tämä tarkoitti uusia investointeja tuotantoomme. Tämä johtaa monessa yrityksessä arvopohjaiseen ajatteluun ja sen mukaisiin ratkaisuihin. Pystymme tarjoamaan oikean määrän oikeita tuotteita, jolloin tilausmäärä ja tuotanto perustuvat tarpeenmukaisuuteen. Kulutuksen ja tuotannon määrää vähentämällä voidaan vaikuttaa merkittävästi vastuullisuuteen. Yksilöllinen palvelu ja personoitu tuote vähentävät määrää Fiblonin ratkaisu määrän vähentämiseen on personointi. Kokemuksemme mukaan tuotteen yksilöllinen personointi lisää sen arvostusta, jolloin sitä myös kulutetaan harkitummin. Mutta yhteistyö vie! ". Näillä eväillä rakennamme kestävämpää maailmaa yksi liina kerrallaan. Tässä ollaan vastuullisuuden tärkeimmässä ytimessä – arvojen ja tekojen yhteensovittamisessa. Kehitys on nopeaa, jatkuvaa ja vaatii paljon asiantuntijuutta myös omalta henkilökunnalta. Kotimaisuuden merkitys on myös kuluttajalle näkökulma, joka ei ole helppo tai yksiselitteinen. Myös taloudelliset realiteetit tuovat omat paineensa valintojen äärellä. Oman työn tai kokemusten hilloaminen ei vie asioita eteenpäin. Tällöin teimme periaatepäätöksen säilyttää tuotanto Suomessa ja vielä omissa käsissämme. Lautasliinatehdas Fiblon Oy 1979 perustettu perheyritys, joka valmistaa Porissa vastuullisia lautasliinoja ja pintojen pyyhintäliinoja ammattikäyttöön, toimii etiketin ja pöytätapakulttuurin sekä vastuullisen lautasliinatuotannon tietolähteenä ravintoloille, kahviloille sekä medialle. 10. vsk tuotannon merkitystä 1980-luvulla, kun kävi ilmi, että kovin työvoimavaltaista tuotantoa ei Suomessa pitkään voisi säilyttää. Se vaatii valintoja ja päätöksiä, ja niissä johdonmukaisesti pysymistä. Teimmekin heti 1990-luvun alussa merkittävän investoinnin linjastoon, jonka hankintahinta ylitti yrityksemme vuosittaisen liikevaihdon. Nykyisin tuotannossamme on paljon tekoälyä ja robotiikkaa. Se tarkoittaa yksilöityä tuotetta, henkilökohtaista palvelua sekä sitä, että tunnemme asiakkaamme ja heidän liiketoimintansa tarpeet. Niin kuluttajat kuin ammattiostajatkin tasapainoilevat monien vaatimusten ja valtavan tietomäärän keskellä. Tuotantoa on liikaa. Edes vastuullisia ja kestävän kehityksen mukaisesti valmistettuja tuotteita ei kuulu kuluttaa tai tuottaa yli tarpeen – niissäkin liika on aina liikaa. Kulutusta on liikaa. Samalla kuitenkin 64 % vastaajista toteaa, että on vaikeaa tietää, mikä on todella vastuullista. Suomalainen työ ry:n tutkimusten mukaan 55 % suomalaisista haluaisi kuluttaa vastuullisemmin kuin mitä tällä hetkellä tekee. Määrällä on ratkaiseva merkitys vastuullisuudessa Määrällä on ratkaiseva merkitys vastuullisuudesta puhuttaessa. Tuosta alkoi pitkä ja systemaattinen investointijakso. 48 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Se ei ole helppoa. On erittäin tärkeää, että kotimaisuus pysyy tärkeänä arvona, koska sen vaikutus on merkittävä niin huoltovarmuuteen kuin työllisyyteenkin, sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Personoidulla palvelulla ja yksilöidyllä tuotteella minimoimme ylikulutuksen, ylituotannon ja hävikin. 9
49 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. vsk Muovit elintarvikekontaktissa 23.9.2025, Messukeskuksen Kokoussiipi, Helsinki • lainsäädäntö • muoviasetus • kierrätysmuovi • uudet materiaalit Nimetön 1.indd 1 Nimetön 1.indd 1 7.5.2025 14.24 7.5.2025 14.24
Mutta tiedätkö, mikä organisaatio on sen takana. vsk EU :n vihreän siirtymän ja datastrategian useat lainsäädännön vaatimukset edellyttävät elintarvikkeista yhä tarkempaa tuotetietoa ja sen verkostomaisempaa jakamista. Niihin vastaaminen edellyttää tuotteiden jäljitettävyyttä ja sujuvaa tiedonkulkua eri toimijoiden kesken. Tunnet varmasti EAN-viivakoodin. Perinteisen lainsäädännön vaatimus, jossa yrityksen pitää pystyä raportoimaan elintarvikkeen tiedot vain omille kauppakumppaneilleen, ei jatkossa enää riitä. ”Uusien vaatimusten myötä ketjussa kuljetettavan tiedon määrä kasvaa valtavasti. Myös kuluttajat haluavat luotettavaa tietoa tuotteista ja erityisesti niiden alkuperistä. GS1 toimii 118 maassa paikallisten jäsenorganisaatioiden kautta, ja sen käyttäjäverkosto kattaa yli kaksi miljoonaa yritystä. GS1 Finlandin vetämässä projektissa laaditaan parhaillaan suunnitelmaa, miten yhteinen, laajempi jäljitettävyysratkaisu saadaan Suomessa käyttöön. 50 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Lue lisää osoitteessa https://gs1.fi. Nämä standardit mahdollistavat tehokkaan, läpinäkyvän ja yhteentoimivan tiedonvaihdon yritysten välillä. Mikä on GS1. Esimerkiksi metsäkatoasetus edellyttää joTerhi Paavilainen, viestintäpäällikkö GS1 Finland Suomen ruokaketjuun rakennetaan laajempaa jäljitettävyyttä Euroopan unionin uusi sääntely lisää vaatimuksia tuotetiedon tarkkuudelle ja jakamiselle ruokaketjussa. GS1 on puolueeton kansainvälinen organisaatio, joka kehittää ja ylläpitää globaaleja toimitusketjun standardeja. Tarvitaan ratkaisuja, joissa tieto kulkee saumattomasti toimijoiden ja järjestelmien välillä
Pahimmassa tapauksessa samoja tietoja joudutaan ylläpitämään ja siirtämään manuaalisesti moneen kertaan eri muodoissa. Tiekartta julkaistaan toukokuussa 2025, minkä jälkeen se viedään käytäntöön vaiheittain. Myös tekoäly tarvitsee analyysiensä tueksi laadukasta, yhdisteltävää dataa”, Lahdenperä toteaa. ”Projektimme on lähtölaukaus kohti entistä sujuvampaa ja tehokkaampaa tiedonkulkua Suomen ruokaketjussa. 51 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. vsk pa erätasoista tietoa tuotteista. Yhteentoimivia jäljitettävyystiedoista tulee, kun ne tallennetaan ja siirretään rakenteeltaan yhdenmukaisessa muodossa koko toimitusketjun ajan. Ja niiden rakentaminen ja ylläpito vievät aikaa ja rahaa. Jäljitettävyys edellyttää tiedon yhteentoimivuutta Jäljitettävyys tarkoittaa kykyä seurata tuotetta aina alkuperästä sen nykyiseen tilaan. ”Tiedon yhteentoimivuutta tarvitaan. Tavoitteenamme on luoda yhtenäisiä käytäntöjä ja selkeitä ratkaisuja, jotka palvelevat koko ketjua alkutuotannosta teollisuuteen ja kauppaan GS1 Finlandin CGO Anu Lahdenperä.. Monilla elintarvikeyrityksillä jäljitettävyyttä tukevia tietoja kertyy jo nyt eri järjestelmiin, mutta ne eivät useinkaan ole suunniteltu tiedon jakamiseen ketjun muille toimijoille. Koska järjestelmät eivät ”puhu samaa kieltä”, tieto ei kulje sujuvasti toimijalta toiselle. Jotta tuota tietomäärää on edes mahdollista hallita ja välittää ketjussa edelleen sitä tarvitseville toimijoille, on sen oltava helposti jaettavissa järjestelmien välillä”, GS1 Finlandin CGO Anu Lahdenperä sanoo. Se on prosessi, jonka avulla voidaan selvittää esimerkiksi, mistä tuote on peräisin, miten sitä on muutettu ja siirretty, ja kuka sitä on käsitellyt. Projektin tavoitteena on laatia konkreettinen tiekartta yhteentoimivien jäljitettävyysratkaisujen käyttöönotolle Suomen ruokaketjussa. Tieto on hajallaan useissa järjestelmissä, eikä sen siirtäminen eteenpäin onnistu automaattisesti. Mukana projektissa ovat GS1 Finlandin lisäksi Apetit, Atria, Fazer, HKFoods, Kesko, SOK, Vaasan ja Valio. Suurimpana esteenä on yhteisten tietomallien ja standardien puute. Ruokaketjun jäljitettävyyden tiekartta ohjaa kehitystyötä Standardiorganisaatio GS1 käynnisti marraskuussa 2024 Ruokaketjun jäljitettävyyden tiekartta -kehitysprojektin, joka on osa laajempaa Food Data Finland -kasvumoottorihanketta. Tietojärjestelmät eivät ole niin älykkäitä, että ne ymmärtäisivät ja osaisivat yhdistää toimijoiden keskenään erilaista dataa ilman erillistä ohjelmointia tai poikkeuksia käsitteleviä sääntöjä. Tämä mahdollistaa myös koneluvun, automaation ja tekoälyn hyödyntämisen prosesseissa
52 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Yhteentoimivan jäljitettävyyden avulla voidaan kehittää myös muun muassa varastonhallinnan tehokkuutta, vähentää hävikkiä, keventää hallinnollista työtä ja tehostaa prosessinhallintaa. ”Toivomme mahdollisimman monen yrityksen aina pellolta kaupan tiskille ottavan yhteentoimivan jäljitettävyyden ratkaisut käyttöön tulevaisuudessa. ”Viedessämme tiekarttaa projekti kerrallaan käytäntöön määritämme, miten tietoja olisi ketjussa hyvä kerätä ja välittää. Kehittämämme ratkaisut ovat julkisia ja siten koko ruokaketjun hyödynnettävissä”, hän jatkaa. Lue lisää osoitteessa https://fooddata.gs1. vsk – pienistä toimijoista suuriin yrityksiin”, Lahdenperä sanoo. Nyt standardien käyttöä on tarkoitus laajentaa merkittävästi teollisuuden ja kaupan puolella, mutta viedä ne myös alkutuotantoon, Lahdenperä kertoo. Standardit varmistavat yhteentoimivuuden Kehitysprojekteissa laadittavat ratkaisut perustuvat globaalien GS1-standardien hyödyntämiseen. Ruokaketjun jäljitettävyyden tiekartta GS1 Finlandin koordinoiman kehitysprojektin tarkoituksena on kehittää yhdessä toimialan toimijoiden kanssa tiekartta, konkreettinen ehdotus, miten laajempi jäljitettävyys voidaan rakentaa Suomen ruokaketjuun . Mitä useampi yritys niitä hyödyntää, sitä laajemmat edut siitä Suomelle syntyvät.” Jäljitettävyys tuo liiketoiminnalle kilpailuetua Yhteentoimiva jäljitettävyys ei ole vain vastaus lainsäädännön vaatimuksiin – se tarjoaa myös konkreettisia hyötyjä yritysten liiketoimintaan. fi/fi/ruokaketjun-jaljitettavyyden-tiekartta. Kohdennetut toimenpiteet vähentävät taloudellisia menetyksiä ja varmistavat kuluttajaturvallisuuden”, Lahdenperä sanoo. ”Yritykset voivat esimerkiksi parantaa tuotteiden riskienhallintaa. Myös kuluttajille voidaan tarjota tarkempaa tietoa tuotteesta. Lisäksi testaamme käytännössä, miten jäljitettävyystietoa voidaan kuljettaa ketjussa. Kun tiedot tuotteista ja toimitusketjun tapahtumista ovat digitaalisessa, rakenteisessa muodossa, tiedonhallinta ja tiedolla johtaminen helpottuvat. Avoimet standardit ovat kaikkien käyttöönotettavissa, eivätkä ne sido yrityksiä tiettyyn palveluntarjoajaan tai järjestelmään. Näille lainsäädännön edellyttämille tiedoille asetamme tunnisteet ja yhtenäisen muodon eli standardit. ”Kun jäljitettävyyden rakentamisessa hyödynnetään olemassa olevia standardeja, sen käyttöönotto tulee yrityksille itse rakennettuja tai vain tietyn palveluntarjoajan järjestelmässä toimivia ratkaisuja edullisemmaksi. Mikäli toimitusketjussa ilmenee poikkeama, kuten virheellinen raaka-aine tai kylmäketjun katkeaminen, jäljitettävyystiedon avulla voidaan nopeasti tunnistaa, mihin tuotteisiin ongelma liittyy ja missä ne ovat. Yhteentoimivan jäljitettävyyden avulla yritykset voivat vastata kiristyviin lainsäädännön vaatimuksiin, vahvistaa ketjun kilpailukykyä ja kasvattaa vientiä. Esimerkiksi lähes kaikilla kaupoissa myytävillä tuotteilla on jo GS1:n tuotetunniste GTIN ja sen sisältävä EANviivakoodi, joita hyödynnetään kassajärjestelmien lisäksi esimerkiksi pullonpalautusautomaateissa ja automaattivarastoissa
Tarvitaan koko ruokaketjun laajaa ja sitoutunutta yhteistyötä. ”Suomessa rakennettava jäljitettävyysratkaisu on ainutlaatuinen hanke myös kansainvälisessä mittakaavassa. Miltä laajempi jäljitettävyys näyttäisi kuluttajille. GS1 Naudanfile -demo havainnollistaa, miten tuotteen matka pellolta pöytään voitaisiin jäljittää digitaalisesti läpi koko toimitusketjun. Yhteentoimiva jäljitettävyys kun edellyttää, että eri toimijat jakavat tietoa samalla tavalla ja yhteisesti sovituilla pelisäännöillä. vsk Muutos vaatii yhteistyötä Yhä tarkemman ja laajemman tiedon tarvetta ei voida ratkaista yksittäisten yritysten voimin. Hyödynnämme työssä kansainvälisten edelläkävijöiden oppeja, mutta samalla luomme mallin, joka vastaa Suomen erityistarpeisiin ja vahvistaa ruokaketjumme kilpailukykyä nyt ja tulevaisuudessa”, Lahdenperä summaa. Skannaa GS1 2D -koodi älypuhelimesi kameralla!. 53 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Se kokoaa yhteen eri toimialat ja sidosryhmät yhteisen tavoitteen äärelle
54 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Lue lisää osoitteessa https://gs1.fi/jaljitettavyys Kuva: Roine Piirainen.. vsk Yhteentoimiva jäljitettävyys GS1-standardien avulla Yksilöintitunnisteet GS1:n yksilöinnin tunnisteet luovat tiedon jäljitettävyydelle pohjan määrittelemällä toimitusketjujen osille, kuten tuotteille, sijainneille ja osapuolille globaalit yksilölliset ID:t. Se kuvaa, miten tietoa tuotteen liikkeistä ja tapahtumista voidaan tallentaa ja jakaa rakenteisesti toimitusketjun eri vaiheissa, mikä myös mahdollistaa reaaliaikaisen seurannan. Näin niistä tulee yhdenmukaisesti tunnistettavia, jaettavia ja jäljitettäviä kaikilla markkinoilla. Koneluettavat viivakoodit ja tunnisteet GS1:n standardinmukaisten viivakoodien ja EPC/RFID-tunnisteiden avulla yksilöinnin tunnisteen saanut kohde yhdistetään sen digitaaliseen maailmaan. Rakenteelliset tapahtumatiedot Tunnisteet yhdistetään toimitusketjun eri tapahtumiin ja prosesseihin esimerkiksi GS1:n EPCIS-standardin mukaisesti. Siten kohteeseen voidaan helposti liittää tietoja toimitusketjun eri vaiheissa – joko automaattisesti tai manuaalisesti skannaamalla
Miten siirtymä kestävämpään ruokailuun voidaan tehdä ilman, että siitä koituu ylimääräisiä kustannuksia, tai jopa tekemällä säästöä kasviproteiineilla. Webinaarissa tarkastellaan numeroita ja opit keinot miten onnistua kestävyyssiirtymässä menettämättä ylimääräisiä euroja. vsk Tutkimusnäyttö ruoan terveysja ympäristövaikutuksista asettaa yhä kunnianhimoisemmat tavoitteet lisätä ruokailun kasvikuntapainotteisuutta. klo 24 mennessä: www.ruokailo.fi/saasto. Luennoitsijoina toimii kasvisruokaan ja joukkoruokailuun erikoistunut ravitsemustieteilijä, ETM Charlotta Hyttinen Ruokailosta, sekä Palvelukeskus Helsingin vastuullisuusasiantuntija, ravitsemustieteilijä, ETM Meri Mathlin. klo 24 mennessä: www.ruokailo.fi/saasto Tutkimusnäyttö ruoan terveysja ympäristövaikutuksista asettaa yhä kunnianhimoisemmat tavoitteet lisätä ruokailun kasvikuntapainotteisuutta. Kuulet uusimmasta tutkimusnäytöstä ja miten taklaat yleisimmät pullonkaulat. klo 13-15.30 249 € + alv 25,5 % Lisätiedot ja ilmoittautuminen 8.9. 55 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Webinaari ruokapalveluille tiistaina 10.9. Kuulet uusimmasta tutkimusnäytöstä ja miten taklaat yleisimmät pullonkaulat. Webinaari ruokapalveluille tiistaina 10.9. Miten siirtymä kestävämpään ruokailuun voidaan tehdä ilman, että siitä koituu ylimääräisiä kustannuksia, tai jopa tekemällä säästöä kasviproteiineilla. Luennoitsijoina toimii kasvisruokaan ja joukkoruokailuun erikoistunut ravitsemustieteilijä, ETM Charlotta Hyttinen Ruokailosta, sekä Palvelukeskus Helsingin vastuullisuusasiantuntija, ravitsemustieteilijä, ETM Meri Mathlin. klo 13-15.30 249 € + alv 25,5 % Lisätiedot ja ilmoittautuminen 8.9. Webinaarissa tarkastellaan numeroita ja opit keinot miten onnistua kestävyyssiirtymässä menettämättä ylimääräisiä euroja
Kuluneiden parin vuoden aikana klubi on ilahduttavasti vakiinnuttanut paikkansa eri kaupungeissa ja tuo kuukausittain yhteen kymmeniä ruoan, luonnontieteen ja kulttuurihistorian ystäviä.. 56 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. vsk Anni Kerttula, tutkimuskoordinaattori Anu Hopia, tutkimusprofessori Turun yliopiston ravitsemusja ruokatutkimuskeskus Valokuvat: Turun yliopisto Tieteellis-gastronominen ruokaklubi tuo ruoan, luonnontieteen ja kulttuurihistorian ystävät saman pöydän ääreen Tieteellis-gastronominen ruokaklubi eli tuttavallisemmin TG-klubi on Turun yliopiston ravitsemusja ruokatutkimuskeskuksen sekä Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston yhteinen tapahtumasarja, jonka illat rakentuvat eri ruokateemojen ja -ilmiöiden ympärille
Kun sipuli leikataan, solukko menee rikki ja entsyymit pääsevät käsiksi kohdemolekyyleihinsä. Sipulin käsittelytavat oli tällä kertaa kerätty suullisesta perinteestä ja kirjallisuudesta. 57 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Sipulin aromiaineet ja rikkipitoiset aminohappojohdannaiset ovat solulimassa. Keskusteltavaa ja pohdittavaa riittäisi samasta aiheesta useammallekin illalle. Tällä tavalla saamme nivottua teorian ja kokeellisen havainnoinnin mukavasti yhteen. Sipulia kolmella tavalla Helmikuussa tuskin kenellekään jäi epäselväksi illan teema, sillä sipulin tuoksu toivotti osallistujat tervetulleiksi jo ovella. Yksi klubin järjestäjistä oli oppinut espanjalaiselta ystävältään sikäläisen tavan vaimentaa sipulin polttavuutta itkettämällä sitä suolan avulla. Iltoihin sisältyy aina myös teoreettinen pohjustus. ”Yleensä suunnittelemme aistinvaraisen arvioinnin siten, että koeasetelmaan piilotetaan myös jokin tieteellisestikin kiinnostava kysymys. Illan aikana arvioitiin kolmella eri tavalla käsiteltyä keltasipulia – raakana, siivutettuna ja kuivaksi taputeltuna sekä suolattuna, huuhdeltuna ja sen jälkeen kuivattuna. Ehjässä solussa ne eivät pääse millään lailla kosketuksiin keskenään. Kevätkaudella 2025 klubi-illoissa on jo perehdytty sipuliin, oliiviöljyyn ja hapanmaitotuotteisiin”, jatkaa Hopia. Tässä prosessissa syntyy haihtuvaa yhdistettä, joka. Se paitsi muistuttaa ruoan tärkeästä roolista aistinautinnon lähteenä, myös tuottaa keskustelua ruoan kulttuurisista rooleista tai vaikkapa siitä, mitä tunteita ja muistoja ruoka meissä herättää”, kertoo Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimusprofessori ja TG-klubin perustaja Anu Hopia. ”Pyrimme rakentamaan illat aina kiinnostavan teeman ympärille siten, että sitä käsitellään ainakin kolmesta näkökulmasta. Kulttuurihistoriallisen ja luonnontieteellisen näkökulman lisäksi mielestäni on tärkeää pitää aina mukana myös aistinvarainen arviointi. Yhdistämällä nämä tiedot sipulin polttavuuden teoriaan rakennettiin hypoteesi, jonka pohjalta suolalla itketetty sipuli olisi miedoin ja pelkästään siivutettu verrokkisipuli polttavin. Toinen oli tutustunut japanilaiseen dekkarikirjallisuuteen, jossa kuuluisa yksityisetsivä tapasi rikoksia ratkoessaan keskittyä yksityiskohtiin myös keittiötyöskentelyssä ja muun muassa taputteli ohuiksi leikatut sipulisiivut paperilla kuiviksi. Siksi sitä onkin luonnollista tarkastella monitieteisesti. Maksuttomissa ja avoimissa illoissa osallistujat pääsevät arvioimaan kulloiseenkin teemaan sopivia ruokanäytteitä ja keskustelemaan niiden herättämistä aistimuksista, tunteista ja muistoista. Raakana siivutettu sipuli oli verrokki, jonka polttavuuden arveltiin etukäteen olevan kaikkein voimakkainta. Näytteet arvioidaan kuitenkin aina siten, että koeasetelmaan piilotettu kysymys kerrotaan vasta arvioinnin päätyttyä. Inspiraationa ruoan monet ulottuvuudet Tutkimuskohteena ruoka on uskomattoman monitahoinen kokonaisuus, sillä sitä voi tarkastella niin molekyylitasolla kuin laajempanakin ilmiönä. Luonnontieteellisessä osiossa pohdittiin, miksi ylipäätään sipuli itkettää. vsk TG -klubin juuret juontavat vuoteen 2009, jolloin klubi sai alkunsa Helsingissä, ja nykyään sitä järjestetään myös Turussa ja Seinäjoella. Ja toden totta, sokkotesti todisti suolakäsittelyn saaneen sipulin vähiten itkettäväksi ja polttavaksi ja samalla myös osallistujien suosikiksi. Ruoka herättää tunteita ja palauttaa meidät makumuistojen kautta eri paikkoihin ja aikakausiin elämässä
Oliiviöljyjen erilaisuus yllätti maaliskuussa Maaliskuun klubi-illassa tutustuttiin puolestaan oliiviöljyyn. vsk kyynelnesteen kanssa muodostaa laimeaa rikkihappoa. 58 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Kun yksi öljy erottui pippurisuudellaan, oli toinen lempeän hedelmäinen ja yrttinen ja kolmas aromiltaan rouhean ruohoinen. Näitä olivat muun muassa sipulin leikkaaminen terävällä veitsellä, jolloin solukkoa rikkoutuu mahdollisimman vähän, tai mahdollisimman kylmänä, jolloin polttavia yhdisteitä tuottavat entsyymit toimivat mahdollisimman hitaasti. Arvioinnin jälkeen illan vieraileva luennoitsija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Heli Kuusipalo tutustutti osallistujat näytteiksi valittuihin italialaisiin artesaaniöljyihin ja UNESCON maailmanperintökohteessa Assisissa sijaitsevan oliivitilansa tarinaan ja tuotoksiin. Sipulinäytteet valmiina tarjoiltavaksi.. Öljyn aromimaailmasta saattaa löytyä vaikkapa pähkinää, tomaattia, omenaa tai ripaus sitruunaa. Illan aikana käytiin läpi myös mahdollisia tapoja vähentää sipulin polttavuutta. Juuri tämä ärsyttää silmien limakalvoa ja saa meidät itkemään. Illan aluksi osallistujat saivat eteensä kolme numerokoodattua öljynäytettä, joiden arviointiin käytettiin italialaisille oliiviöljyille suunniteltua ominaisuuslistaa. Yksittäin maisteltuna oliiviöljystä voi olla vaikea erottaa erilaisia makuominaisuuksia, mutta kun rinnalle tuodaan verrokkeja, makuerot ja -ominaisuudet huomaa selkeämmin. Arvioinnissa eri lajikkeista puristetut öljyt osoittautuivat yllättävän erimakuisiksi
eri tekijöistä, jotka vaikuttavat oliivisadon ja näin ollen lopputuotteena syntyvän oliiviöljyn makuun. Vertailukohteeksi mainittiin tiiviit oliiviöljytarhat, joissa puiden elinikä on viitisentoista vuotta ja joista oliivit kerätään koneellisesti suurilla puimureilla. 59 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. vsk Puheenvuoronsa aikana Kuusipalo kertoi mm. Vierailevina luennoitsijoina toimivat Turun yliopiston emeritusprofessori Seppo Salminen, joka kertoi maidon fermentoitumisesta, sekä Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentti Hannele Klemettilä-McHale, joka avasi jogurtin historiaa. Jogurtin parantavasta voimasta lapsuuden muistoihin Huhtikuun illan teemana olivat hapanmaitotuotteet eli viili, rahka ja jogurtti. Oliiviöljyjä tuotetaan myös monella eri tavalla. Näitä ovat esimerkiksi kasvukauden pilvisyys, sateen ja auringon määrä sekä maaperän mineraalit. Klubilaiset kiittivät Heliä paitsi vilkkaalla keskustelulla, myös tuottamalla hänelle 60-henkisen suomalaisen kuluttajaraadin arvioinnit tilan kolmesta öljystä. Maidon fermentaatio eli hapattaminen on hyvin vanha ilmiö. Esimerkiksi Kuusipalon ja hänen ystäviensä omistaman tilan vanhimmat puut ovat 1200-luvulta eli kylän kuuluisimman asukkaan Franciscus Assisilaisen aikakaudelta. Ennen mikrobien löytymistä ja erityisesti mikrobiologian kehittymistä ja Louis Pasteurin tutkimuksia Oliiviöljynäytteiden maistelua Turun yliopiston moniaistitila Aistikattilassa.. Tarhan jokainen puu tiedetään tarkkaan, ja niiden oliivit kerätään hellävaraisesti haravoimalla ne puiden alla oleviin verkkoihin
Kun ihmiset siirtyivät karjanhoitoon, hapanmaitotuotteet syntyivät spontaanisti villien mikrobien käydessä vastalypsetyn lämpimän maidon kimppuun. Keskiajalla jogurtti oli jo osa ruokakulttuuria Lähi-Idässä, Euroopan itäosissa, Balkanilla ja Siperiassa. Jogurtti tai sen kaltainen tuote mainitaan myös useissa antiikin ajan uskonnollisissa ja tieteellisissä kirjoituksissa. ". Yksi laajalle levinneistä tarinoista liittyy Ranskan kuningas Frans I:n sairastamaan ripuliin. Se puolestaan laskee maidon pH:n tasolle, jota muut, ihmiselle usein haitalliset mikrobit eivät siedä. 60 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Tieteellis-gastronominen ruokaklubi kokoontuu kahdeksan kertaa vuodessa samanaikaisesti Turussa, Helsingissä ja Seinäjoella, ja eri kaupunkien välillä keskustelua käydään etäyhteydellä. Miten jogurtti sitten löysi tiensä LänsiEurooppaan. Jogurtin kaltainen tuote on kuulemma tunnettu jo neoliittiselta kaudelta alkaen. vsk ei kuitenkaan tiedetty, miksi fermentaatio tapahtui: Maito sisältää maitohappobakteereja eli laktobasilleja, jotka hajottavat maitosokeria eli laktoosia ja tuottavat energiaaineenvaihduntansa sivutuotteena maitohappoa. Kulttuurihistoriallisen näkökulman jogurtin käyttöön tarjosi Hannele KlemettiläMcHale. Kuninkaan liittolainen, Osmanien valtakunnan sulttaani Suleiman Suuri lähetti Ranskaan lääkärinsä Jogurtti-, viilija rahkanäytteet valmiina maisteltaviksi. Länsieurooppalaisissa keittokirjoissa sitä ei mainita, mutta aivan tuntematon jogurtti ei kuitenkaan ollut, sillä kansat olivat kanssakäymisissä keskenään
Uuden kauden iltoja odotellessa kannattaa tutustua Anu Hopian Molekyyligastromiablogiin, jonne on julkaistu mielenkiintoiset koosteet ja pohdinnat menneistä teemoista. Lämpimästi tervetuloa mukaan klubin toimintaan! Lisätietoa klubista: www.molekyyligastronomia.fi www.flavoria.fi/ruokaklubi LAITTEET JA RATKAISUT HYGIEENISEEN NESTEENKÄSITTELYYN WWW.THINKFLOW.FI. Kotiin viemiseksi osallistujat saivat vielä ohjeet jogurtin ja viilin valmistamiseen. Kevätkauden viimeinen ilta järjestettiin toukokuun alussa jäätelöteemalla. Klemettilä-McHale suhtautuu tarinaan kuitenkin hieman varauksella, sillä hän ei keskiaikatutkijana ole ainakaan toistaiseksi löytänyt tarinalle alkuperäislähdettä. Luonnontieteellisen ja kulttuurihistoriallisen katsauksen jälkeen klubi-illassa hypättiin arvioimaan kotimaista jogurttia, viiliä ja rahkaa. Tervetuloa mukaan syyskaudella 2025 Tieteellis-gastronominen ruokaklubi kokoontuu kahdeksan kertaa vuodessa samanaikaisesti Turussa, Helsingissä ja Seinäjoella, ja eri kaupunkien välillä keskustelua käydään etäyhteydellä. Samalla avataan myös ilmoittautuminen. Monet yhdistivät tuotteet lapsuuteen ja leivontaan, ja illan suosikiksi nousi viili. vsk ja lauman lampaita, joiden maidosta valmistetun jogurtin kerrotaan parantaneen kuninkaan ripulin. 61 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Miellyttävyyden ja käyttövinkkien lisäksi osallistujat saivat kertoa, millaisia muistoja tuotteet herättivät. Klubi palaa tauolta syyskuussa, ja syyskauden teemat julkaistaan elokuun aikana
Esimerkiksi symboli, että kasvia voi käyttää ruokana tai yrttinä, ei riitä ruoanvalmistusta suunnittelevalle, sillä villiruoan käyttö vaatii enemmän tietoa ja varmaa tunnistamista. Tätä valintaa ihmettelen. Kaikissa kasvikorteissa toisella puolella kerrotaan yhdestä kasvista, ja toisella puolella on kaikissa sama yleinen kasvikuva. Viehättävät kortit sopivat parhaiten katseluun ja tunnelmointiin, eivät ensijaiseksi tietolähteeksi. vsk Crista Soskolne, Sanna Pelliccioni Kasvien kertomaa Kirjapaja 2025, 46 korttia Tuotetunniste 6418132002283 Kasvien kertomaa -kortit ovat isokokoisia, kauniisti kuvitettuja piirroskortteja, joissa esitellään 43 lähiluonnon kasvia. Esitellyistä kasveista kerrotaan tekstissä yleistietoa sekä symbolein, jos kasvi on myrkyllinen, jos se on rohdoskasvi, jos sitä voi käyttää ruokana tai yrttinä tai jos se on afrodisiakki. Nyt esitellyn kasvin kuva on tekstin reunoilla ja saa mielestäni liian vähän tilaa. Kortteja on yhteensä neljäkymmentäkuusi, mutta kolmessa kortissa on tekijöiden orientaatiota aiheeseen ja neljäkymmentäkolme on omistettu kasveille. Viimeksi mainittu tarkoittaa symbolien selitteiden mukaan, että kasvi vahvistaa sydäntä ja sydämellisyyttä ja antaa elämänvoimaa. Korttien henki on kansanperinteessä ja niissä on myös erilaisia henkisiä kasveihin liittyviä harjoitteita. Tekstit kortteihin on kirjoittanut Crista Soskolne ja kuvitukset on tehnyt Sanna Pelliccioni. 62 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Jos toisella puolella olisi kortin kasvin kuva suurena, ja tekstit toisella puolella, olisi korteilla voinut harjoitella tunnistamista. Tämä pätee vahvasti myös rohdoskäyttöön. Kaarina Kärnä T U O T E E S I T T E L Y Lähiluonnon kasveja piirroskorteissa
Tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat alan vastuullisuustyötä laajasti ja pitävät sitä tärkeänä yritysten menestymiselle tulevaisuudessa. Erityisen tärkeänä vastuullisuusteemana kansalaiset pitävät elintarviketurvallisuutta, ja siinä suomalaisen ruoka-alan nähdään onnistuneen erinomaisesti. Erityisen haastavaa oli elintarvikealan ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen arviointi. Verkostojansa hän käyttää sekä työyhteisönsä hyväksi että koko alan kehittämiseen, ja jakaa tietoa sekä osaamistaan aktiivisesti eteenpäin. Tiina Munckilla on rautainen kokemus koko terveydensuojeluvalvonnasta, mutta erityisesti talousvesivalvonnasta. Tiedot kerättiin internetissä valtakunnallisella kuluttajapaneelilla. Iltatilaisuudessa julkistettiin vuoden terveystarkastajan valinta. Tiina Munck on kouluttautunut työn ohessa ensin AMK-insinööriksi ja sen jälkeen YAMKinsinööriksi. ”Meiltä puuttuu yhtenäinen tapa kertoa tuotteiden ympäristövaikutuksista ja se näkyy vastauksissa. Kyselyyn osallistui 1 000 yli 18-vuotiasta vastaajaa eri puolilta Suomea. Valituksi tuli terveystarkastaja Tiina Munck, joka on toiminut Itä-Savon alueella terveystarkastajana lähes 30 vuotta. vsk M A I S T I A I S E T ETL selvitti: Ruuan vastuullisuus on tärkeää, mutta tietoa kaivataan enemmän Vain 40 prosenttia suomalaisista kokee saavansa selkeästi tietoa Suomessa valmistettujen ruokien ja juomien vastuullisuudesta. Sen sijaan monien muiden vastuullisuuden osa-alueiden onnistumista on suomalaisten mielestä vaikeampaa arvioida. Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry, Ympäristö ja Terveys-lehti. 63 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Hän on loistava tiimipelaaja, jolla on laajat yhteistyöverkostot ympäristöterveydenhuollon sektorilla. Yhteenveto tutkimuksen keskeisistä tuloksista löytyy täältä: https:// www.etl.fi/wp-content/uploads/2025/04/ ETL_Alan-vastuullisuusmielikuvaselvitys_ tulosten-yhteenveto_15042025.pdf ETL Vuoden terveystarkastaja 2025 on Tiina Munck Savonlinnasta Saariselällä Santa’s Hotel Tunturissa järjestettiin Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset opintopäivät 21.–22.5.2025. Hän perehtyy perusteellisesti lakimuutoksiin sekä alan uusiin suuntauksiin ja tutkimuksiin, ja hän onkin aina ajan tasalla työtehtävissään sekä edelläkävijä työn kehittämisessä. Asia käy ilmi Elintarviketeollisuusliiton (ETL) tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä elintarvikealan vastuullisuudesta. Alan yrityksissä tehdään valtavasti töitä näiden asioiden edistämiseksi, mutta siitä huolimatta 64 prosenttia suomalaisista kokee ruokien ja juomien vastuullisuuden arvioimisen vaikeaksi”, Elintarviketeollisuusliiton vastuullisuusjohtaja Satumaija Levón sanoo. Elintarviketeollisuuden vastuullisuusmielikuvaa kartoittavan tutkimuksen toteutti Iro Rerearch
Kiertotaloutta käytännössä: Uusi myyntikoju rakentui puretusta liimapuusta Mikkelin Prismalle Mikkelin Prismalle on rakennettu Suomen ensimmäinen myyntikoju, joka on valmistettu lähes kokonaan uudelleenkäytetystä liimapuumateriaalista. 64 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. Kojun Spolialta tilasi Osuuskauppa Suur-Savo, joka halusi Prisman kesäpihalle ratkaisun, joka tukee sekä liiketoimintaa että ympäristövastuullisuutta. Suomen maatalousmuseo Sarka. Museossa on esillä lähes 5000 aihepiireittäin järjestettyä esinettä. Tämän lisäksi erityisnäyttelyissä ovat esillä suomenhevonen ja tilalla vuonna 1879 syntyneen Kirppu-orin tarina sekä näyttely Kemijoen lohen patopyynnistä. Rovaniemen kotiseutumuseo on valittu Suomen maatalousmuseo Saran kesäkohteeksi 2025 Vuotuisella kesäkohteen valinnalla Suomen maatalousmuseo Sarka haluaa tuoda esille maataloushistoriaan liittyviä kokoelmia, kohteita ja historiallisia ympäristöjä, sekä nostaa maataloushistorian harrastuneisuuden arvostusta Suomessa. Museoalue rakennuksineen on ollut kotiseutuyhdistyksen omistuksessa jo vuodesta 1957 ja aluetta on hoidettu, täydennetty ja kehitetty siitä saakka. vsk M A I S T I A I S E T Kuva: Sami Marttinen. Spolia Design Oy:n toteuttama ekologinen rakennusprojekti osoittaa, että purkumateriaaleilla voidaan rakentaa toimivia ja näyttäviä ratkaisuja kustannustehokkaasti ja hiilineutraalisti. Tänä vuonna Rovaniemen kotiseutumuseo erottui edukseen yhteensä 16 kesäkohdehakijan joukosta. Tilan neljä alkuperäistä sekä 13 paikalle siirrettyä rakennusta esittelevät talonpoikaisajan maalaiselämää Lapissa 1800-1900-lukujen taitteessa. Kesäpihan uusi myyntikoju on osa päättyvää KIELOhanketta ja konkreettinen esimerkki siitä, kuinka purkumateriaalien uudelleenkäytöllä voidaan edistää luonnon monimuotoisuutta ja vastuullista rakentamista. Kemijoen rantatörmällä Rovaniemellä sijaitseva Pöykkölä-niminen talo rakennuksineen muodostaa Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n ylläpitämän museokohteen ytimen. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Rovaniemen kotiseutumuseon museoalueen päärakennus. Kuva: Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry. Kojussa kaikki rakenteet, lukuun ottamatta ovia, kattovaneria ja vesikermiä, ovat käytettyjä
Uudessa sovelluksessa yhdistyvät käyttäjien toivomat ominaisuudet Satokausi-kartasta ja Satokausikalenterista sekä Kotona-yhteistyön myötä kasvavasta reseptipankista. Anne Kalmari on toiminut pitkään eduskunnassa maaja metsätalousvaliokunnassa, ja kala-asiat ovat hänelle tuttuja jo pitkältä ajalta. Kuva: Pro Kala. Hän on tunnettu sitoutumisestaan kotimaisen ruoan ja sen tuottajien tukemiseen. Sovelluksessa oleva Satokausi-kartta lanseerattiin heinäkuussa 2024 ja on ensimmäinen kuluttajille suunnattu karttasovellus, joka näyttää mustikoiden, puolukoiden ja herkkutattien todennäköisimmät esiintymisalueet. Sovellus yhdistää vuodesta 2014 alkaen julkaistun Satokausikalenterin® ja Satokausi®-kartan. 65 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. A-Lehdet Oy. Kalmari seuraa tehtävässä Pro Kalaa jo pitkään luotsannutta Suomen Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja, kalastusneuvos Kim Jordasta. vsk M A I S T I A I S E T Anne Kalmari Pro Kalan puheenjohtajaksi Pro Kala ry:n vuosikokous on valinnut yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi kansanedustaja Anne Kalmarin. Se perustuu avoimiin paikkatietoaineistoihin sekä tieteelliseen tutkimukseen puustosta, metsätyypeistä ja maaperästä. Satokausi Median liiketoiminta perustuu Satokausi-dataan, joka pitää sisällään yli 200 kuukausittaisen kasviksen kotimaiset ja ulkomaiset sesongit tunnistekuvineen sekä niiden säilytysja käsittelyvinkit. Pro Kala ry Pro Kala ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja Kim Jordas luovutti pestinsä kansanedustaja Anne Kalmarille. Uusi Satokausi®-sovellus tuo yhteen marjaja sienestyspaikat sekä sesonkikasvisten reseptit Satokausi Media julkaisi uuden, kuluttajatutkimukseen pohjaavan Satokausi®sovelluksen. Kalmari on viidennen kauden kansanedustaja ja hän tuo yhdistyksen toimintaan vankan yhteiskunnallisen näkemyksen sekä laajaalaisen kokemuksensa maaja metsätalouspolitiikasta
10 %). 040 745 1491 eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi Kustantajan tilaushinnat 2025 Kestotilaus 53,Vuosikerta 58,Irtonumero 12,Näköislehti 50,(kuluttaja-asiakkaat) Näköislehti 100,(yritykset ja organisaatiot) Painettu lehti + näköislehti (kombo): Kestotilaus 115-, vuosikerta 120,(sis. 044 768 6009 Maria Turppa, puh. 66 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. tilaukset@elintarvikejaterveys.fi 1/2025 Erityisruokavaliot ja omavalvonta ilmestyy 27.2.25 artikkelit 23.1.25 mainosaineistot 6.2.25 2/2025 Varautuminen elintarvikealalla ilmestyy 16.4.25 artikkelit 12.3.25 mainosaineistot 26.3.25 3/2025 Elintarvikelainsäädäntö ja omavalvonta ilmestyy 28.5.25 artikkelit 23.4.25 mainosaineistot 7.5.25 4/2025 Elintarviketurvallisuus, tutkimukset, omavalvonta ilmestyy 12.9.25 artikkelit 8.8.25 mainosaineistot 22.8.25 5/2025 Ammattioppilaitoksesta ammattikeittiöön – työn ja opiskelun murros ilmestyy 6.11.25 artikkelit 2.10.25 mainosaineistot 16.10.25 6/2025 Lähiruoka ja luomu ilmestyy 17.12.25 artikkelit 12.11.25 mainosaineistot 26.11.25 TEEMAT ja AIKATAULUT 2025 www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @ETerveyslehti. 050 324 2464 kaarina.karna@elintarvikejaterveys.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Minna Alho, puh. ALV. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Asiakaspalvelu Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. vsk TEEMAT ja AIKATAULUT 2024 www.elintarvikejaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni ammattikeittiöja elintarvikealan ammattilehti Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh
67 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39. vsk
vsk. 68 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2025, 39