eskimofinland.fi. Vikan A/S Rævevej 1 7800 Skive Denmark Tel.: +45 96 14 26 00 Fax: +45 96 14 26 55 Skannaa ja katso video Eskimo Finland Oy . vsk DESIGNED & MADE IN DENMARK Toisinaan tehokkuus vain näyttää hyvältä Me Vikanilla pyrimme jatkuvasti siirtämään hygieen isyyden ja tehokkaamman puhdistamisen rajoja. Tarjoamme yli 100 vuotta innovaatioita ja yli 1000 siivousvälineen valikoiman. 1 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2015, 29. PL 2 / Vänrikinkuja 3 . FI-02601 Espoo +358 (0)2 8387 271
2 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2015, 29. Huolimatta rakenteellisista ratkaisuista, jyrsijäpopulaatioita tulee esiintymään ja niiden hävittämisessä tarvitaan ammattitaitoisten yritysten apua. Tapio Välikylä. 0400 593 273 Ku va : H ei di K os si 441 842 Painotuote Toimitusneuvosto Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Professori Hannu Korkeala Helsingin yliopisto Elintarviketurvallisuuspäällikkö Riikka Åberg Helsingin ympäristökeskus Johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitto Osastonjohtaja Maria Teirikko Elintarviketurvallisuusvirasto Toimisto Puh. Vuositilaus 52 euroa (sis. alv 10 %) Kestotilaus 47 euroa (sis. Maatiloilla on totuttu jatkuvaan haittaeläinten syötitykseen. Maatiloilla tilanne on haasteellinen. Maatilatalouksissa on usein jyrsijöille suotuisat olosuhteet ja ennen kaikkea ravintoa. Jyrsijämyrkkyjä ei ole hyväksytty jatkuvaan käyttöön ja jatkuva käyttö lisää muiden eläinten haittariskiä ja lisäksi jatkuvan käytön on todettu lisäävän resistenssiä. 040 511 6005 6 numeroa vuonna 2015. alv 10 %) Irtonumero 10 e (sis.alv 24 %) Julkaisija Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy www.elintarvikejaterveys.fi ISSN 0786-213x Painopaikka: Vammalan Kirjapaino Oy Tuholaistorjunta-ala muutosten pyörteissä Vielä muutama vuosikymmen sitten oli tavallista, että kuntien terveystarkastajat toimivat desinfektoreina joko työajallaan tai sen jälkeen. Suomessa käyttö perustui asiakkaiden kanssa solmittuihin sopimuksiin ja torjuntatavaksi vakiintui ennaltaehkäisevä käyttö, jossa syötit olivat syöttilaatikoissa esillä jatkuvasti ja niitä tarkistettiin 1–4 kertaa vuodessa sopimuksen mukaan. Tällä hetkellä tällainen käytäntö ei enää ole mahdollista. Jyrsijöiden haittoja voidaan torjua tukkimalla ja tiivistämällä kulkuteiden reunat, säiliöiden raot, kompostit ja siilojen pohjat. Terveystarkastajat myös jakoivat ilmaisia rotanmyrkkyjä kuntalaisille ja näin torjunnan vähäinenkin ammattimaisuus katosi. Myöhemmin tuholaistorjunta ammattimaistui, alalle tuli pieniä yrityksiä ja myös kansainväliset desinfektioalan yritykset kiinnostuivat maastamme. (02) 630 4920, fax (02) 630 4939 Gallen-Kallelankatu 8, 28100 PORI eevastiina.veneranta@elintarvikejaterveys.fi Ilmoitukset ja markkinointi eija.lindroos@elintarvikejaterveys.fi Puh. Markkinoille tuli vähitellen uusia torjunta-aineita ja uusia tehoaineita. vsk Päätoimittaja Tapio Välikylä tapio.valikyla@ elintarvikejaterveys.fi Puh. Torjuntaan käytettyjen aineiden valikoima oli aluksi vaatimaton. Tällä hetkellä tuholaistorjujille on ammattitutkinto ja alalla toimivatkin joutuvat osoittamaan ammattipätevyytensä
vsk 3 • 2015 Elintarvike ja Terveys-lehden n:o 4/2015 lehden teemoja ovat elintarvikekauppa, torija markkinakauppa sekä suoramyynti. 3 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2015, 29. vsk ISSN 0786-213x Painopaikka: Vammalan Kirjapaino Oy ja Terveys-lehti Elintarvike 29. Lehti ilmestyy syyskuun alussa. Tuholaistorjunta Biosidien arvioinneilla varmistetaan turvallisuutta Sirpa Huuskonen ................................................................................4 Tuholaistorjunnan ympäristöriskien vähentäminen tavoitteeksi, Sanna Koivisto ...........................8 Tuholaistorjuntapalveluiden ulkoistaminen Juha Aro ...............................................................................................14 Bakteerien desinfiointi viimeistelee tuholaistorjunnan Sara Vuorio ..........................................................................................20 Tuholaiset sisäilman laadun tai rakenteiden kunnon indikaattoreina, Mikko Heini .......................................24 Jyrsijämyrkyt ja niiden vaikutus jyrsijöihin, houkuttavuus sekä säilyvyys, Matti Veikkolainen ................28 Lutikkakoira löytää lutikat, Juha Aro .......................................32 Uusi menetelmä lintujen karkotukseen, Mikko Heini .........38 Tuholaistorjujan ammattitutkintokoulutus alkanut Kaisa Takamaa ...................................................................................42 Mukana desinfektorin työkeikalla – muutakin kuin tuholaistorjuntaa, Tapio Välikylä ..............46 Välipalat Kasvinsuojeluaineille ostorajoituksia kotipuutarhakäyttöön ..................................................................12 Turvallisuusja kemikaalivirasto ..............................................13 Ammattimaisen tuholaistorjujan ilmoitus Tukesille ............................................................................45 Lyhyesti ...............................................................................................52 Yritysuutisia ......................................................................................58 Kirjallisuutta .....................................................................................62
Suomessa biosidivalmisteet hyväksyy Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes). 4 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2015, 29. Samalla se vaatii biosiditehoaineilta ja –valmisteilta riittävää tehokkuutta ja käyttöturvallisuutta. Biosidiasetus (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012 biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoille ja niiden käytöstä) tähdentää, että biosidien käyttö ei saa vaarantaa ihmisten ja eläinten terveyttä eikä ympäristöä. Biosidiasetus keskitti tehoaineiden – jotka toimivat valmisteissa vaikuttavana ainesosana – arvioinnin ja hyväksynnän EU:hun. Valmisteet puolestaan arvioidaan ja hyväksytään kansallisesti. Biosiditehoaineiden ja -valmisteiden turvallisuus ja soveltuvuus käyttötarkoitukseen arvioidaankin tämä mielessä pitäen. Hyväksymistä hakee ennakkoon yleensä valmistaja tai Biosidien arvioinneilla varmistetaan turvallisuutta Suunnittelija Sirpa Huuskonen Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes). vsk Biosidilainsäädäntö tähtää terveyden ja ympäristön suojeluun. Näistä muodostuvat useasta valmisteryhmästä koostuvat pääryhmät: desinfiointiaineet, säilytysaineet, tuholaistorjunta ja muut biosidivalmisteet. Eliöiden tehokas torjunta tekee biosideista haitallisia myös ihmisille ja muille eliöille, jos valmisteita ei käytetä käyttöja suojautumisohjeita noudattaen. Kemikaalilailla 599/2013 säädetään lisäksi kansallisesti muun muassa tuholaistorjunnan tutkinnosta, mikä nostaa tuholaistorjunnan ammattilaiset päivänvaloon. Biosidivalmisteet hyväksyy Tukes Biosidien kirjo on laaja ja käsittää yhteensä 22 valmisteryhmää. EU:n biosidiasetuksen 528/2012 periaatteina ovatkin ennalta varautuminen ja kestävä käyttö
Biosidiasetuksen mukaiset lupapäätökset valmistuivat jyrsijämyrkyille valmisteryhmistä ensimmäisenä. Biosidien haitallisuus määrää käytön ja sen rajoitukset Biosidiasetuksen mukaisten lupakäytäntöjen rinnalla suojauskemikaaleille, kiinnittymisenestovalmisteille ja biosidisille torjunta-aineille on edelleen käytössä biosidiasetuksen siirtymäaikana kansallinen ennakkohyväksymismenettely. Terveydelle ja ympäristölle ei saa aiheutua haittaa. ’’. Tämä käytäntö jatkuu, kunnes on haettava biosidiasetuksen mukaista lupaa. Tämä tarkoittaa, että kun valmistehakemus jätetään arvioinnin tekevään jäsenvaltioon, vastavuoroista tunnustamista haetaan samalla toisista EU-maista. Valmisteen sisältämät tehoaineet sekä mahdollista haittaa aiheuttavat aineet ja käytön jäämät pitää kyetä mittaamaan. 5 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2015, 29. Oli valmisteen hyväksymistapa mikä tahansa, tulkinta on yksiselitteinen: biosidivalmisteita, joilla ei ole Tukesin tai Unionin lupaa, ei saa markkinoida eikä käyttää Suomessa. Valmisteen on oltava riittävän tehokas ja sovittava käyttötarkoitukseensa. Tehoaineiden hyväksymistä seuraa niitä sisältävien valmisteiden arvioinnin aalto. vsk maahantuoja, joka tuo valmisteen ensimmäisenä markkinoille. Myös Unionin luvan hakumahdollisuus on portaittaista. Valmisteryhmässä desinfiointiaineet tiloihin, joissa on elintarvikkeita tai rehuja, hyväksyttyjä tehoaineita on tällä hetkellä seitsemän. Valmisteen sisältämä tehoaine pitää olla arvioitu. Osalla biosidivalmisteryhmiä vastaava käytäntö alkaa myöhemmin. Biosidiasetuksessa kerrotaan yksityiskohtaisesti biosidivalmisteen luvan myöntämisehdot. Hyväksymispäätöksessä vahvistetaan muun muassa valmisteen käyttötarkoitus ja -ohje. Hyväksymistä hakee Tukesilta valmisteen valmistaja tai maahantuoja. Esimerkiksi valmisteryhmästä desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäväksi suoraan ihmisillä tai eläimillä, on hyväksytty neljä tehoainetta. Tietyt tehoaineeseen ja valmisteeseen liittyvät edellytykset on täytyttävä, näitä on esitelty pääosin seuraavassa. Tämä koskee sekä tehoaineiden että valmisteiden arviointia ja hyväksymistä. Ensimmäinen valmisteryhmä, josta on jo tehty biosidiasetuksen mukaiset lupapäätökset, oli jyrsijämyrkyt. Vastavuoroista tunnustamista toisessa jäsenvaltiossa voi hakea myös yhden jäsenvaltion myöntämän valmisteluvan jälkeen. Valmisteet hyväksytään enintään kymmeneksi vuodeksi. Unionin lupaakin on mahdollista hakea valmisteille, joiden käyttöolosuhteet ovat samankaltaiset koko EU:ssa. Esimerkiksi Unionin lupaa jo markkinoilla olevia tehoaineita sisältäville desinfiointiaineille tiloihin, joissa on elintarvikkeita tai rehuja, on voinut hakea syyskuun alusta 2013. Hetkessä uusiin käytäntöihin ei siirrytä, vaan eteneminen on vaiheittaista. Päätöksestä löytyvät myös mahdolliset käytön rajoitukset ja ehdot. Esimerkiksi desinfiointiaineille biosidiasetuksen mukaisia valmistelupia ei Suomessa puolestaan vielä ole. Hakemukseen liitetään tiedot valmisteen sisältämän tehoaineen ja itse valmisteen terveysja ympäristövaikutuksista, tehokkuudesta ja muista ominaisuuksista. Kaikkia tehoaineita, joita on EU:n arviointiohjelmassa yhteensä yli 200, ei ole vielä hyväksytty. Tätä EU:n laajuista lupaa haetaan Euroopan kemikaalivirastosta. Valmisteelle voi hakea myös vastavuoroista tunnustamista
Tutkinto on uusittava viiden vuoden välein. Samoin valmisteita, jotka ovat pysyviä, kertyviä ja myrkyllisiä (PBT) tai erittäin pysyviä ja erittäin kertyviä (vPvB) ympäristössä, hormonitoimintaa häiritseviä tai kehitykseen neurotai immunotoksisesti vaikuttavia, ei hyväksytä. Kemikaalilaki vei asian koulutusja tutkintovaatimukseen asti – tuholaistorjunnan ammattilaisen pätevyys osoitetaan jatkossa tutkinnolla. Mistä sitten tunnistaa tuholaistorjunnan ammattilaisen. Sinne kerätään tieto myös kemikaalilain mukaisesti rekisteröityneistä tuholaistorjuntayrityksistä. Myös luvanhakija voi rajata valmisteen vain ammattikäyttöön. Koulutuksen pääasiallinen kohderyhmä on tuholaistorjunnan ammattilaiset tai sellaiseksi aikovat, mutta jo ensimmäiseen koulutukseen osallistui muitakin alasta kiinnostuneita. 6 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2015, 29. Vuoden 2015 alussa Tukes hyväksyi tuholaistorjunnan koulutuksen järjestäjäksi ja tutkinnon vastaanottajaksi Koulutuskeskus Salpauksen (aiheesta lisää Kaisa Takamaan artkkelissa) Ensimmäinen tuholaistorjujan tutkintoon johtava koulutus käynnistyi huhtikuussa 2015 Lahdessa. Tukes voi lupapäätöksellään hyväksyä valmisteen vain ammattikäyttöön. Tukes ylläpitää hyväksyttyjen biosidivalmisteiden rekistereitä. Jyrsijämyrkyt ovat jo biosidirekisterissä, mutta esimerkiksi desinfiointiaineita ei sieltä vielä löydy. Biosideja onkin käytettävä varoen ja käyttöohjeiden mukaisesti, jotta sivulliset ja ympäristö eivät vahingoitu. Ammattikäyttöön rajoitettuja ovat muun muassa tietyt hyönteisja jyrsijämyrkyt. vsk Biosidit on tarkoitettu tuhoamaan tai torjumaan haitallisia eliöitä. Tästä syystä biosidien tehoaineet ja niitä sisältävät valmisteet ovat yleensä haitallisia myös muille kuin torjuttaville eliöille – osa myös ihmisille. Vaikka alalla ei ole satoja tuholaistorjujia koulutettaviksi, kouluttajaksi voivat hakea muutkin tahot. Jotkut biosidivalmisteet osoittautuvat arvioinnissa niin vaarallisiksi, että niitä ei hyväksytä yleiseen kulutukseen. ’’. Tukes perustaa tutkintoja yritysrekisterin, jonne tutkinnon suorittaneet ilmoitetaan. Ensimmäiset desinfiointiaineet tulevat luvanvaraisiksi parin vuoden kuluttua. Biosidiasetuksen ja sitä edeltäneen biosididirektiivin mukaisesti Suomessa hyväksytyt valmisteet on koottu biosidirekisteriin (http://biosidit.tukes.fi). Täysimittainen koulutus koostuu teoreettisesta ja käytännön osuudesta sekä Valmisteet hyväksytään enintään kymmeneksi vuodeksi. Aikaisemmin pelkkä työkokemus puhui puolestaan. Tällaisen leiman saavat valmisteet, jotka luokitellaan ankarimmissa kategorioissa myrkyllisiksi tai erittäin myrkyllisiksi, tai syöpää aiheuttaviksi, perimää vaurioittaviksi tai lisääntymiselle vaarallisiksi. Tuholaistorjujan tutkinto ammattikäytön tueksi Kemikaalilailla 599/2013 säädetään tuholaistorjujan tutkintokoulutuksesta, mikä nostaa tuholaistorjunnan ammattilaisuuden keskiöön. Tutkinto on suoritettava ja tuholaistorjujaja yritysilmoitukset tehtävä vuoden 2016 loppuun mennessä. Haitallisten valmisteiden käyttöä voidaan rajoittaa kuluttajakäyttöä tiukemmaksi. Kansallisesti siirtymäaikana hyväksyttyjen biosidisten torjunta-aineiden tiedot ovat puolestaan biosidisten torjunta-aineiden (BTA) rekisterissä (http://bta.tukes.fi)
Suunnitellanko sinulle yhdessä uusi keittiö?. Koulutusohjelma on laadittu tätä silmällä pitäen. Teemme yli 1000 keittiösuunnitelmaa vuodessa. Tärkeintä on valmisteiden turvallisen ja asianmukaisen käytön takaaminen ja turhan käytön välttäminen. Ammattilaiset myös tunnistavat tuhoeläimet sekä valitsevat sopivimmat torjuntatavat ja biosidivalmisteet. 7 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2015, 29. Tuholaistorjunnan pätevöittävällä koulutuksella tähdätään alan osaamisen vahvistumiseen. vsk tutkintokokeesta. Salpaus huomioi tämän koulutustarjonnassaan: paketteja luodaan niin alalle tulijoille, osittaista kertausta haluaville kuin pelkkään kokeeseen osallistuville. Riittävän, vähintään kolmen vuoden työkokemuksen omaavat tuholaistorjujat tai tutkinnon uusijat voivat halutessaan osallistua vain kirjalliseen kokeeseen. Se sisältää tietopaketit muun muassa biosidisäädöksistä sekä jyrsijäja hyönteismyrkkyjen terveysja ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta
Tuhoeläinten pääsy sisätiloihin tulee estää kaikin mahdollisin keinoin. Esimerkiksi kasvinsuojeluaine atratsiinia löytyy edelleen pohjavesinäytteistä, vaikka sen käyttö lopetettiin jo 90-luvulla. Biosidiasetuksen (528/2012) yksi keskeinen tavoite on suojella ympäristöä biosidivalmisteiden haitoilta. 8 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2015, 29. Tuholaistorjunnassa on aina kiinnitettävä huomiota siisteyteen ja tuhoeläinten ennaltaehkäisyyn. vsk Tuholaistorjuntaan käytettävät hyönteisja jyrsijämyrkyt ovat myrkyllisiä myös muille kuin kohde-eläimille ja niiden käyttö vaatii erityistä huolellisuutta ja käyttöohjeiden noudattamista. Monet biosidivalmisteet päätyvät lopulta ympäristöön, niin myös tuhoeläinten torjuntaan käytettävät hyönteisja jyrsijämyrkyt. Hyväksymättä jättämisen liittyviä kriteereitä ovat pysyvyys, kertyvyys ja myrkyllisyys. Jyrsijäja hyönteismyrkyt kannattaa ottaa käyttöön vasta viimeisenä keinona, kun ennalta ehkäisy on epäonnistunut ja myrkyttömät keinot eivät tehoa. Elintarviketilat ja niiden ympäristö on pidettävä sellaisena, että tuhoeläimille ei ole tarjolla ravintoa tai suojaa. Biosidiasetuksessa on säädetty kriteerit tehoaineille, joita ei haluta hyväksyä niiden haitallisuuden takia. Ympäristölle haitallisimpia ovat pysyvät yhdisteet, jotka säilyvät ympäristössä vuosia niiden käytön lopettamisen jälkeen. Haitallisimmat tehoaineet velvoitetaan korTuholaistorjunnan ympäristöriskien vähentäminen tavoitteeksi Ylitarkastaja Sanna Koivisto Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes). Kemikaalien ominaisuuksien lisäksi käyttötapa ja -määrä vaikuttavat siihen, missä määrin kemikaaleja päätyy ympäristöön, ja siihen, päätyvätkö ne ilmaan, pintavesiin, sedimenttiin, maaperään vai pohjaveteen. Tuhoeläinten torjuntaan on erilaisia myrkyttömiä tapoja, joita suositellaan käytettäväksi ensisijaisesti
Ensimmäisen polven antikoagulantit ovat ympäristölle vähemmän haitallisia, koska ne eivät ole pysyviä eivätkä kerry helposti muihin eläimiin. 9 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2015, 29. Lisäksi ammattimaiset tuholaistorjujat tunnistavat tuhoeläimet, osaavat valita oikeat biosidivalmisteet eivätkä käytä niitä turhaan. Tällaisia valmisteita ei myöskään saa käyttää jatkuvasti jyrsijöiden Paikkojen pitäminen siistinä ja tuhoeläinten tehokas ennaltaehkäisy vähentävät tarvetta käyttää biosideja. Koulutettujen ammattilaisten uskotaan ymmärtävän jyrsijäja hyönteismyrkkyjen käyttöön liittyvät riskit ja hallitsevan niitä paremmin kuin muiden käyttäjien. Suomessa resistenssi ei tiettävästi ole toistaiseksi ongelma, joten ulkokäyttöön kannattaa valita ensisijaisesti ensimmäisen polven antikoagulanttia sisältävä valmiste. Suurin osa tuholaistorjunnassa käytettävistä jyrsijäja hyönteismyrkyistä on myrkyllisiä myös muille kuin niiden kohdeeläimille. Lupa voidaan evätä, jos biosidivalmisteen käytöstä aiheutuu riskiä eikä käyttökelpoisia riskinvähennyskeinoja ole. Ensimmäisen polven antikoagulanttien heikkous on se, että jyrsijät kehittävät niitä vastaan vastustuskyvyn eli resistenssin. vsk vaamaan vähemmän haitallisilla tehoaineilla aina kun se vain on mahdollista. Käytön rajoitukset tai muut riskinvähennyskeinot on määrätty perusteellisen riskinarvion perusteella. Kaikkien biosidivalmisteiden riskit ympäristölle arvioidaan niiden eri käytöissä. Ensimmäisen polven antikoagulantit poistuvat nopeasti elimistöstä. Jyrsijämyrkkyjen yleisin ja eniten käytetty tehoaine on veren hyytymisen estävä antikoagulantti. Toisen polven antikoagulanteille on asetettu rajoituksia niiden aiheuttamien riskien takia. Tämän vuoksi näiden valmisteiden ammattimainen käyttö tulee jatkossa edellyttämään tuholaistorjujan tutkinnon, joka on suoritettava 31.12.2016 mennessä. Suurin osa valmisteista on rajattu vain ammattikäyttöön ja osaa saa käyttää vain sisätiloissa. Lisäksi käyttöohjeissa korostetaan syöttien tiheää tarkistamista, usein tarkastusväliksi on määritelty yksi viikko. Biosidisten torjuntaaineiden rekisterissä (BTA-rekisteri, http:// bta.tukes.fi) on vain markkinoilta poistuvia jyrsijämyrkkyjä. ’’. Ne on kuitenkin hyväksytty poikkeuksellisesti, sillä niitä pidetään välttämättöminä hygienian takia. Tarvittaessa biosidivalmisteen lupapäätökseen sisällytetään käytön rajoituksia riskien hallitsemiseksi. Jyrsijöiden on syötävä näitä tehoaineita sisältäviä valmisteita useamman kerran, jotta ne tehoavat. Jyrsijämyrkyt ja niiden aiheuttamat riskit ympäristölle Suomessa lupamenettelyssä hyväksytyt jyrsijämyrkyt löytyvät biosidirekisteristä (http://biosidit.tukes.fi). Toisen polven antikoagulantit eivät ole biosidiasetuksessa säädettyjen hyväksymiskriteereiden mukaisia, koska ne ovat pysyviä, kertyviä ja myrkyllisiä yhdisteitä. Uusien lupien myötä jyrsijämyrkkyjen käyttöohjeet ovat tarkentuneet, ja niiden määräaikaista käyttöä on korostettu. Biosidivalmisteiden käyttöön liittyviä ympäristöriskejä hallitaan myös lupamenettelyllä. Toisen polven antikoagulantit hajoavat hitaasti maaperässä ja niiden poistuminen nisäkkäistä kestää useita kuukausia. Käyttöohjeissa on määritelty myös enimmäisannokset hiirille ja rotille sekä syöttilaatikoiden etäisyydet toisistaan. Toisen polven antikoagulantit ovat huomattavasti pysyvämpiä kuin ensimmäisen polven antikoagulantit
Jyrsijämyrkkyjä pääsevät syömään myyrät, hiiret ja päästäiset, jotka eivät ole torjuttavia eläimiä. Tukesissa onkin meneillään Ympäristöministeriön rahoittama hanke, jossa keskitytään biosidien kestävään käyttöön liittyviin periaatteisiin sekä selvitetään muissa maissa sovellettavia kestävää käyttö Yhdennetty torjunta tarkoittaa sitä, että tuholaistorjunnassa korostuvat ennaltaehkäisy ja myrkyttömät menetelmät. Kaikki muut hyönteismyrkyt ovat edelleen kansallisen lainsäädännön perusteella hyväksyttyjä ja löytyvät BTArekisteristä. Hyönteismyrkkyjen arviointi ja lupamenettely on käynnissä Hyönteismyrkkyvalmisteiden EU-arviointi ja lupamenettely on parhaillaan käynnissä. Biosidivalmisteiden kestävä käyttö osaksi tuholaistorjuntaa Biosidiasetuksella halutaan edistää biosidivalmisteiden kestävää käyttöä. Jäämiä on löytynyt erityisesti pöllöistä ja haukoista, mutta myös ketuista, mäyristä ja muista näätäeläimistä. Jyrsijämyrkkyjen käyttöön liittyvä merkittävin ympäristöongelma on jäämien kertyminen jyrsijöitä ja niiden haaskoja syöviin eläimiin. ’’. Kestävän käytön tarkoitus on vähentää biosidivalmisteiden ympäristölle aiheuttamia riskejä. Yhdennetty torjunta tarkoittaa sitä, että tuholaistorjunnassa korostuvat ennaltaehkäisy ja myrkyttömät menetelmät. Kansallisessa hyväksymismenettelyssä on tehty vain hyvin suppea ympäristövaikutusten arviointi. Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön tavoitteet on toimeenpantu kansallisesti ja kasvinsuojelussa yhdennetty torjunta on arkipäivää (MMMa 7/2012). Suomessa ei ole tuhoeläinten esiintymiseen ja torjuntaan keskittyvää viranomaista tai tutkimuslaitosta, joka voisi antaa suosituksia tehokkaista ja ympäristön kannalta vähemmän haitallisista torjuntatavoista (vrt. Toistaiseksi biosidirekisterissä on vain yksi valmiste. vsk esiintymisen havainnoimiseen. Biosidiasetuksen mukainen lupamenettely tullee muuttamaan Suomessa markkinoilla olevia hyönteismyrkkyjä ja tiukentamaan niiden rajoituksia ympäristön suojelemiseksi. Parhaille torjuntakäytännöille ei myöskään ole itsestään selvää laatijaa. Hyönteisja jyrsijämyrkkyihin turvaudutaan vasta sitten, kun muut keinot eivät ole ratkaisseet tuholaisongelmaa. Suomessa on parhaillaan käynnissä tutkimus jyrsijämyrkkyjen jäämistä luonnonvaraisissa eläimissä. Jyrsijämyrkkyjen jäämiä on mitattu muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Luvanvaraisten biosidivalmisteiden lisääntyessä on tarpeen pohtia kestävää kehitystä ja yhdennetyn torjunnan toteuttamistapoja eri biosidivalmisteille. Syötit kelpaavat myös hyönteisille ja muille selkärangattomille. Tutkimus on Turun yliopiston, Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Eviran yhteishanke, jota rahoittaa Ympäristöministeriö. Tuhoeläinten torjunnassa kestävää käyttöä tukevat parhaiden torjuntakäytäntöjen edistäminen ja yhdennetyn tuholaistorjunnan (IPM, Integrated Pest Management) periaatteiden noudattaminen. Suomessa ei ole olemassa parhaiden torjuntakäytäntöjen ohjetta eikä yhdennetty torjunta näytä toteutuvan tuholaistorjunnassa. 10 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2015, 29. MTT ja kasvinsuojeluaineet). EU-menettelyssä ympäristöriskinarviointi on perusteellisempi ja osa hyönteismyrkkytehoaineista onkin tullut hyväksytyksi tiukoilla rajoituksilla (esimerkiksi hyvin rajattu käyttökohde tai käyttö vain 1–2 kertaa vuodessa)
Hyönteisten munia, toukkia ja aikuisia yksilöitä voidaan yksinkertaisesti imuroida. Jyrsijöiden esiintymistä tulisi tarkkailla muulla tavoin kuin seuraamalla myrkkysyöttien kulutusta muutaman kuukauden välein. Tuholaistorjunnan ammattilaisilla on erilaisia keinoja jyrsijöiden tarkkailuun. Monet biosidivalmisteet ovat vaarallista jätettä. Jyrsijöille voidaan syöttää myös syöttejä, jotka värjäävät niiden ulosteet. ’’. Noudata biosidivalmisteiden käyttöohjeita Mikäli ennaltaehkäisy ja myrkytön torjunta eivät riitä, otetaan käyttöön biosidivalmisteet. Paikkojen pitäminen siistinä ja tuhoeläinten tehokas ennaltaehkäisy vähentävät tarvetta käyttää biosideja. Hyönteiset jäävät loukkuun, mutta eivät kuole ja ne voidaan laskea ja tunnistaa. Tuhoeläinten ennaltaehkäisy ja myrkytön torjunta Ympäristöriskit vähenevät, kun biosidivalmisteita käytetään vain todelliseen tarpeeseen. Torjunnan päätteeksi myrkkysyötit kerätään pois. Tällöin jyrsijöiden jäljet havaitaan helpommin. Biosidivalmisteiden käyttöohjeissa neuvotaan myös kuolleiden tuhoeläinten hävittämisestä. Jyrsijöiden myrkyttömiä torjuntamenetelmiä ovat mekaaniset ja sähköiset loukut. Ympäristölle haitattomia biosidivalmisteita ovat hiilidioksidi ja typpi, jotka estävät eläinten hapensaannin ja hengityksen. Jyrsijöiden jäljet on helppo havaita hienojakoisessa hiekassa, jota on levitetty jyrsijöiden todennäköisille kulkureiteille. Biosidivalmisteita ei ole tarkoitettu tuhoeläinten esiintymisen seurantaan, sillä siihen on muita menetelmiä. Tuhoeläimiä voidaan usein torjua myös myrkyttömillä menetelmillä. Biosidivalmisteiden etiketti ja käyttöturvallisuustiedote tulee lukea ennen valmisteen käyttöönottoa ja valmisteen käyttöohjeita on noudatettava. Käyttöohjeiden on oltava Tukesin rekistereissä olevien ohjeiden mukaisia. Hyönteisiä voidaan houkutella UV-valon avulla ansoihin, joissa hyönteiset joko tarttuvat liimapintaan tai ne tapetaan sähköllä. Torjuntakäsittelyn tehoamista on seurattava ja varmistuttava, että käytetty valmiste todella tuhoaa kaikki torjunnan kohteena olevat eläimet, mukaan lukien toukat, nuoruusvaiheet ja munat. Hyönteisten torjuntaan voidaan käyttää myös kylmätai lämpökäsittelyä. Ylijäänyt valmiste on toimitettava vaarallisen jätteen keräyspisteeseen, kun taas tyhjät pakkaukset voidaan yleensä hävittää sekajätteenä. Ryömiviä hyönteisiä voidaan pyydystää liima-ansoilla. Suomessa näitä tehoaineita sisältäville valmisteille ei ole haettu myyntilupaa (poikkeuksena Rentokilin käytössä oleva hiirien torjuntaan tarkoitettu Radar-valmiste). Mikäli ennaltaehkäisy ja myrkytön torjunta eivät riitä, otetaan käyttöön biosidivalmisteet. Hyönteisiä houkutellaan ansoihin ruualla, feromoneilla tai valonlähteellä. vsk tukevia käytäntöjä. Kysymys kuuluukin, että tarvitaanko biosidivalmisteille vastaavaa lainsäädäntöä kuin kasvinsuojeluaineille vai voiko yhdennetty torjunta vakiintua valistuksen ja koulutuksen myötä. Jos epäilee tuhoeläimen olevan resistentti jollekin biosidivalmisteelle, siitä kannattaa ilmoittaa Tukesiin (biosinfo@tukes.fi). Metsähiiri menee helposti perinteiseen hiirenloukkuun eikä kavahda loukkuun jääneitä lajitovereitaan toisin kuin rotta. 11 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2015, 29
12 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2015, 29. Suurin osa niistä on jo nyt käytössä ammattikäytössä, mutta jatkossa vain noin 50:tä saa käyttää kotipuutarhoissa ilman kasvinsuojelututkintoa. Se velvoittaa EU-jäsenmaat rajoittamaan ammattikäyttöön tarkoitettujen valmisteiden myynnin vain kasvinsuojelututkinnon suorittaneille henkilöille. Kasvinsuojeluaineet ovat kemikaaleja, joiden tarkoituksena on torjua rikkakasveja, tuhoeläimiä ja kasvitauteja. Muutoksen taustalla on EU:n torjunta-aineiden kestävän käytön puitedirektiivi (128/2009/ EY). Turhaa kemikaalikuormaa tulee, jos valmistetta käyttää liikaa. Jatkossa ammattikäyttöön hyväksytyt valmisteet tunnistaa ”Käyttäjäryhmä: Ammattikäyttäjät” -merkinnästä purkin kyljessä. Kotipuutarhurikin voi suorittaa ammattilaisille tarkoitetun kasvinsuojeluaineita koskevan tutkinnon, minkä jälkeen hän saa ostaa myös ammattikäyttöön hyväksyttyjä valmisteita. Ammattikäyttöön tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden ostoon tarvitaan 26.11.2015 alkaen kasvinsuojelututkinto. Esimerkiksi perunarutolle ja omenaruvelle ei jatkossa ole kuluttajakäyttöön hyväksyttyjä valmisteita. Lisääntyvän tiedon myötä voidaan välttyä siltä, ettei aiheudu vaaraa esimerkiksi käyttäjälle itselleen, pihapiirin lapsille tai ympäristölle, kuten pohjaja pintavesille sekä pölyttäjille, Pauliina Laitinen kertoo. Suomessa ammattija kuluttajakäyttöön hyväksytyt kasvinsuojeluaineet löytyvät Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä (http://www.tukes.fi/kasvinsuojeluainerekisteri). Puitedirektiivi toimeenpantiin Suomessa lailla kasvinsuojeluaineista (1563/2011). – Pelkkään ammattikäyttöön siirtyvät useimmat valmisteet, joita ei saa käyttää pohjavesialueella. – Tutkintovelvoitteen tavoitteena on varmistaa, että erityistä riskiä aiheuttavien valmisteiden käyttäjät tietävät riskit ja osaavat käyttää valmisteita huolellisesti käyttöohjeiden mukaan. vsk Kasvinsuojeluaineille ostorajoituksia kotipuutarhakäyttöön Kotipuutarhureiden kasvinsuojeluaineiden käyttö muuttuu entistä turvallisemmaksi, kun vaarallisimpien valmisteiden käyttö rajataan vain ammattikäyttöön. Useilla valmisteilla on haitallisia vaikutuksia myös muille kuin niille eliöille, joiden torjumiseen aineet on tarkoitettu. Tilanne on sama, jos valmistetta käyttää liian vähän: aine ei tehoa riittävästi ja käsittelyn voi joutua uusimaan, ylitarkastaja Pauliina Laitinen Tukesista sanoo. Uudistuksen tavoitteena on vähentää kasvinsuojeluaineiden terveysja ympäristöriskejä. Pääsääntöisesti kuluttajakäyttöön hyväksytään jatkossa valmisteita, joita käytettäessä ei tarvita muita suojaimia kuin suojakäsineet. Suomessa saa käyttää tällä hetkellä yli 400:aa kasvinsuojeluun tarkoitettua valmistetta. Kuluttajakäyttöön hyväksytyissä pakkauksissa ei ole merkintää ja niitä voi ostaa kuka tahansa. Yksi tärkeä tieto on oikea annostelu. Rekisteriin on nyt jo jaoteltu valmisteita sen mukaan, onko niiden käyttö sallittu kuluttajille vai ainoastaan ammattilaisille. ruusuilla esiintyvien härmäsienten torjuntaan tarkoitettu valmiste, jonka tehoaineena on rypsiöljy. Lähde: Tukes. Kuluttajakäyttöön on hyväksytty yksi mm. Useimmiten niillä käsitellään syötäviä kasveja ja käsittelyn yhteydessä niitä leviää myös ympäristöön. Valmisteista moni on varustettu varoitusmerkein ja usein ne ovat vaarallisia erityisesti ympäristölle ja vesieliöille. Käytännössä muutos tarkoittaa kotipuutarhoissa sitä, että rikkakasvien ja tuhohyönteisten torjunta onnistuu jatkossakin, mutta kasvitauteja on vaikea torjua. Kotipuutarhurinkin kannattaa aina lukea käyttöohjeet huolellisesti, koska myös kuluttajakäyttöön hyväksytyissä valmisteissa on erilaisia käytön rajoituksia
FINAS toimii itsenäisenä ja puolueettomana yksikkönä Tukesin organisaatiossa. Aktiivisella viestintäja koulutustoiminnalla edistetään valvonnan tavoitteiden toteutumista, erityisesti onnettomuuksien ennaltaehkäisyä.. tekemällä valvontakäyntejä vähittäismyyjien, maahantuojien ja valmistajien luo. vaarallisia aineita käsittelevät laitokset ja varastot, nesteja maakaasukohteet, räjähdetehtaat ja -varastot, kaasuja painelaitteet, räjähteet ja ilotulitteet, vaarallisten aineiden kuljetuspakkaukset ja -säiliöt sekä paineistettuja järjestelmiä käyttävät voimaja tuotantolaitokset. sähkölaitteet, jalometallituotteet, CE-merkittävät rakennustuotteet sekä pelastustoimen laitteet. Vakituisen henkilökunnan määrä on 250 henkilötyövuotta. Tuotevalvonnan kohteina ovat mm. FINAS-akkreditointipalvelun tehtäviin kuuluu myös esim. vsk Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes Tukesin organisaatiossa on viisi yksikköä: • Kemikaalituotevalvonta • Laitosja kaivosvalvonta • Tuoteja laitteistovalvonta • FINAS-akkreditointipalvelu sekä • Tukija kehityspalvelut. 13 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2015, 29. Valvontakohteina ovat mm. viranomaisten asettamiin vaatimuksiin perustuvia pätevyyden arviointeja. Kemikaalituotevalvonta hoitaa mm. Viraston päätoimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Tampereella ja Rovaniemellä. Sähkölaitteistojen asentaminen, käyttö ja tarkastaminen sekä hissiurakointi ja -huolto ovat niin ikään valvontakohteitamme. Turvallisuuden lisäksi valvotaan sähkömagneettisia häiriöominaisuuksia ja energiamerkintöjä, yleisiä kulutustavaroita, leluja, henkilönsuojaimia ja koneita. Valvonnassa saatua tietoa ja kokemuksia sekä tutkimusja kehittämistoiminnan tuottamaa tietoa välitetään eteenpäin. Tuoteja laitteistovalvonta valvoo tuotteiden turvallisuutta ja teknistä luotettavuutta mm. FINAS-akkreditointipalvelu on Suomen kansallinen akkreditointielin, joka toteaa päteväksi kalibrointija testauslaboratorioita, sertifiointielimiä, tarkastuslaitoksia, vertailumittausten järjestäjiä sekä päästökauppaja EMAS-todentajia. Laitosja kaivosvalvonta valvoo laitosten ja laitteistojen turvallisuutta, urakointija asennustoimintaa sekä tarkastuspalveluja ja toimii kaivosasioiden lupaja valvontaviranomaisena. kemikaalituotevalvontaan, EU:n REACHja CLP-asetuksiin sekä biosidilainsäädäntöön liittyviä toimeenpanotehtäviä ja valvontaa sekä kasvinsuojeluaineiden riskinarviointiin, hyväksymiseen ja rekisteröintiin liittyviä tehtäviä. Myös vaa’at, polttoaineja nestemittarit sekä torikaupan mitat kuuluvat valvonnan piiriin. Markkinoilla olevien tuotteiden on oltava vaatimustenmukaisia. Tukija kehityspalvelut hoitaa viraston hallintopalvelutehtäviä, osallistuu toimialuetta koskevien säädösten ja toimintamallien kehittämiseen ja tiedon hankintaan sekä tuottaa tietopalveluja. Tukes myös hyväksyy testauslaitoksia, tarkastajia ja henkilöpätevyyksien arviointilaitoksia
Tuholaistorjunnan ammattilaisilla on biologisen osaamisen lisäksi tietämys torjuntaaineista ja niiden turvallisesta sekä ympäristöystävällisestä käytöstä. Hallitsemalla näitä ympäristöolosuhteita vältytään tuhoeläinten aiheuttamilta ongelmilta.. Operatiivinen johtaja Juha Aro Anticimex Oy Tuholaistorjuntapalveluiden ulkoistaminen Avain onnistuneeseen tuhoeläintenhallintaan on tuhoeläinlajien biologinen tunteminen. vsk Hygienialla tai tarkemminkin huonolla hygienialla on suuri merkitys tuhoeläinten esiintymiselle ja paikan vakiinnuttamiselle niiden päästyä sisätiloihin. Koulutetun ja kokeneen ammattilaisen käyttämillä menetelmillä ja välineillä suoritettuna tuhoeläinten monitorointi ja torjunta on tehokasta ja turvallista. Tuholaistorjujat ovat tietoisia riittämättömän hygieniatason ja tuhoeläinten välisestä suhteesta ja he kykenevät antamaan neuvoja, joiden avulla tuhoeläinten elinympäristöstä voidaan tehdä niille epäsuotuisa. 14 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2015, 29. Ennaltaehkäisyssä, monitoroinnissa ja torjuntatoimenpiteissä on ratkaisevan tärkeää ymmärtää tuhoeläinten elintavat ja ympäristöolosuhteet, jotka mahdollistavat niiden ravinnonhankinnan ja lisääntymisen. Elintarviketeollisuudessa tuhoeläimillä on muita teollisuudenaloja huomattavasti enemmän mahdollisuuksia menestyä, sillä ravintoa on tarjolla runsaasti
Aistinvaraisten havaintojen tukena ovat tiloihin asennetut myrkyttömät valvontavälineet, joiden avulla. 15 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2015, 29. Ulkopuolinen asiantuntija näkee riskit tehokkaammin ja laaja-alaisemmin, sillä hänellä on tuntemusta tuhoeläinten elintavoista. Tuhoeläinten paikan vakiinnuttamisen ja lisääntymisen ehkäisyssä on tärkeää sisätilojen rakenteiden kunnon, siivouksen ja järjestyksenpidon seuranta. Jokapäiväisessä työssään ei henkilökunta välttämättä kiinnitä riittävän tarkasti huomiota toimintaympäristön epäkohtiin ja siksi huonot toimintatavat, rakenteelliset epäkohdat ja puutteellisesti siivotut paikat voivat haitata yrityksen toimintaa ja edesauttaa tuhoeläinten esiintymistä ja lisääntymistä tilassa. Monitorointi Tuotantolaitosten tuholaistilanteen seuranta perustuu henkilökunnan päivittäisten havaintojen lisäksi tavallisesti tuholaistorjuntayritysten suorittamiin säännöllisiin tarkastuskäynteihin. Hyvän järjestyksenpidon avulla mahdollistetaan, että siivous ja tarkastustoimet voidaan suorittaa asianmukaisesti ja että tuhoeläimillä ei ole piilopaikkoja. Säännöllisten tarkastusten avulla pyritään estämään tuhoeläinten pääsy rakennukseen havainnoimalla rakenteellisia epäkohtia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi ovien puutteellinen tiivistys. vsk Hygieniaja tuhoeläintarkastukset Monitorointija torjuntatoimenpiteiden lisäksi asiakkaan on kannattavaa ulkoistaa haittaeläimiin liittyvien riskien tarkastaminen asiantuntevalle torjuntayritykselle. Ravinnonsaanti minimoidaan pitämällä yllä hyvää puhtaustasoa ja epäpuhtauksia poistetaan varsinkin tuhohyönteisten kannalta kriittisistä kohteista riittävän usein
Sähköhilalliset laitteet tappavat hyönteisen sähköiskulla sen osuessa hilaan. Laitteiden käyttö perustuu Laitteita on kahdenlaisia: sähköhilan avulla toimivia ja liimalevyllä pyydystäviä. Korkeaa hygieniatasoa vaativilla alueilla käytetään liimalevyllisiä kärpäspyydyksiä.. Kärpäspyydykset Sähköisiä kärpäspyydyksiä, eli UVlaitteita, käytetään lentävien hyönteisten monitorointiin, ja samalla ne vähentävät hyönteisten määrää tilassa. Monitorointivälineet (jyrsijöiden myrkyttömät syötit, sähköiset kärpäspyydykset ja hyönteisten feromoniansat) asennetaan alueille, joissa tuhoeläinten esiintymisen riski on todennäköistä. vsk seurataan tuhoeläinten esiintymistä tilassa. Siksi laite soveltuu parhaiten varastoihin, lastausalueille ja tuotantotiloihin johtaviin käytävätiloihin, joissa ei käsitellä elintarvikkeita. 16 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2015, 29
Jyrsijöiden monitorointi ja torjunta Jyrsijöitä esiintyy luonnossa runsaasti ja ne osoittautuvat ongelmaksi varsinkin metsien ja peltojen läheisyydessä sijaitsevissa rakennuksissa. Feromonin teho heikkenee, kun se käyttöön otettaessa poistetaan pakkauksesta. Valoansat asennetaan tuotantotilojen lisäksi käytäviin, eteistiloihin, lähelle lastausalueita tms. Valoansoja täytyy huoltaa ja ylläpitää puhdistamalla sekä vaihtamalla liimalevyt säännöllisesti. Hyönteisten lajien tunnistus ja määrien laskenta suoritetaan tarkastuksien yhteydessä kaukalosta tai liimalevystä. torakoita), päätetään jatkotoimenpiteistä ja arvioidaan kemiallisen torjunnan tarve tapauskohtaisesti. Niissä hyönteiset jäävät kiinni laitteen liimalevyyn, joka vaihdetaan säännöllisesti, jotta liima ei kuivu. Feromonit ja houkuttimet Feromonit ovat hyönteisten lähettämiä kemiallisia viestiaineita, jotka vaikuttavat saman lajin muiden yksilöiden käyttäytymiseen. Tuotantotiloissa ja muilla herkillä alueilla käytetään sirpalesuojattuja putkia. Asennuksessa tulee huomioida, että laite ei saa houkutella hyönteisiä rakennuksen ulkopuolelta sisälle esimerkiksi oven avaamisen yhteydessä. Korkeaa hygieniatasoa vaativilla alueilla käytetään liimalevyllisiä kärpäspyydyksiä. 2 m lattiatason yläpuolella. Laitteiden optimaalinen asennuskorkeus on n. UVputket on vaihdettava kerran vuodessa, sillä niiden tuottama UVsäteily heikentyy käytössä. Esimerkiksi leipomoissa käytetään tavallisesti koisaferomoneja. Esimerkiksi seksuaaliferomonien avulla houkutellaan vastakkaisen sukupuolen edustaja paritteluun. vsk niiden tuottamaan aallonpituudeltaan 365 nm:n UVsäteilyyn (ultraviolettisäteilyyn), joka houkuttelee hyönteisiä, pääsiassa kärpäsiä. feromonin houkuttamaa hyönteistä tilassa. Myös voimakkaat ilmavirrat saattavat kuljettaa hyönteisen kappaleita laitteesta. Ansojen avulla voidaan seurata esiintyykö ko. Mikäli laitteessa esiintyy kärpäsiä poikkeavan paljon tai laitteelle asetettu raja-arvo ylittyy, pyritään löytämään poikkeaman aiheuttaja ja määritellään tarvittavat korjaavat toimenpiteet ongelman poistamiseksi. Tuholaistorjunnassa feromoneja ja houkuttimia käytetään hyödyksi houkuttelemaan hyönteinen monitorointivälineeseen, joka on tavallisimmin liima-ansa. Riskinä sähköhilalla varustetuissa laitteissa on hyönteisten tai niiden kappaleiden leviäminen laitteen lähiympäristöön. Hyönteinen putoaa laitteen alaosassa olevaan keräilykaukaloon, joka puhdistetaan tarkastusten yhteydessä. 17 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2015, 29. Houkuttimien teho puolestaan perustuu hyönteisen ruoanhankkimisviettiin. Feromonit ovat lajikohtaisia ja niitä on saatavilla useille eri hyönteisille. Sähköhilalliset laitteet tappavat hyönteisen sähköiskulla sen osuessa hilaan. Laitteita on kahdenlaisia: sähköhilan avulla toimivia ja liimalevyllä pyydystäviä. Siksi laite soveltuu parhaiten varastoihin, lastausalueille ja tuotantotiloihin johtaviin käytävätiloihin, joissa ei käsitellä elintarvikkeita. Tarkastuksien yhteydessä liimalevyt tarkastetaan ja feromoni uusitaan. Mikäli feromonipyydyksissä esiintyy toistuvasti tuhohyönteisiä tai yksilöitä, joita ei tulisi esiintyä lainkaan (esim. Niiden torjunta on työlästä, mikäli toimenpiteisiin ryhdytään. Laite tulee asentaa niin, että se kilpailee auringonvalon tai muiden valonlähteiden kanssa. paikkoihin, jotka johtavat tuotantotiloihin. Jäteastiat houkuttelevat hyönteisiä, joten laitteita on hyvä asentaa myös niiden läheisyyteen
Syötit on sijoitettava niille tarkoitettuihin syöttilaatikoihin siten, etteivät muut eläimet tai lapset pääse niihin käsiksi. hävittämällä saastunut jauhosäkki tai puhdistamalla kärpästen pesäpaikaksi osoittautunut lattiakaivo. Syötit tarkastetaan riittävän usein ja torjuntatoimiin ryhdytään tarvittaessa. 18 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2015, 29. Loukkujen on oltava riittävän tehokkaita, jotta pyydystettävä eläin ei joudu kitumaan loukussa. Jyrsijämyrkyt Jyrsijämyrkkyinä käytetään antikoagulantteja, eli veren hyytymisen estäviä käyttövalmiita syöttejä. Käsittely jättää pinnat hetkeksi kosteiksi, jolloin seoksesta haihtuu pois vesi ja jäämävaikutteinen hyönteismyrkky jää vaikuttamaan pinnoille. Käyttöohjeissa on torjuntatoimenpiteelle asetettu rajallinen kesto, joka on maksimissaan 35 vuorokautta. Aine houkuttaa hyönteisiä syömään syöttiä ja kuljettamaan sitä pesään saakka (muurahaiset) tai tappaa ne tietyn ajan kuluttua. Syötitys Syöttivalmisteet ovat tulleet entistä käytetyimmiksi hyönteistorjunnassa, koska niitä käytettäessä ei yleensä tarvita varo-aikoja. Hyönteisten torjuntamenetelmät Jos tuhoeläimet havaitaan riittävän ajoissa, saattaa tavallista perusteellisempi siivous olla riittävä korjaava toimenpide ongelman poistamiseksi, varsinkin jos tuholaisten alkuperä voidaan paikallistaa ja tuhota, esim. Torjuntamenetelmä ja käytettävät torjuntaaineet valitaan torjuttavan lajin ja torjuntakohteen mukaan tapauskohtaisesti. Monitorointiverkoston tarkoituksena on antaa tietoa tilan tuholaistilanteesta ja torjuntatarpeesta. Niistä näkee, milloin jyrsijöitä on ilmaantunut paikalle ja voidaan ryhtyä tarpeen vaatimiin torjuntatoimenpiteisiin. Hyönteisten kemiallinen torjunta Kemiallisia torjuntoja ei suoriteta ilman perusteita, vaan päätös torjunnoista tehdään havaintojen perusteella. Tämän jälkeen on myrkyt kerättävä pois ja mikäli torjunta ei ole tehonnut tuohon aikarajaan mennessä, tulee tehdä tarkentavia tutkimuksia ongelman pitkittymisen syistä ja ryhdyttävä muihin toimenpiteisiin ongelman poistamiseksi. Ruiskutus Torjunta-aine levitetään käsiruiskulla sinne missä hyönteisiä esiintyy, kuten lattialistan korkeudelle ja erilaisille pinnoille. vsk vasta, kun ne ovat vakiinnuttaneet paikkansa alueella. Antikoagulantteja sisältämättömien menetelmien, kuten sähköisten pyydysten, hiilidioksidipyydysten tai loukkujen käyttöä ei ole rajoitettu ja alan yrityksillä onkin tarjolla tehokkaita myrkyttömiä vaihtoehtoja jyrsijöiden jatkuvaan torjuntaan. Syöttilaatikot on tarkastettava säännöllisesti ja riittävän usein. Loukut asetetaan niille sopiviin laatikoihin ja tarvittaessa niissä voidaan käyttää sopivia houkuttimia. Uuden kemikaalilain myötä on kaikki Suomessa käytettävät jyrsijämyrkkyvalmisteet uudelleenhyväksyttävä ja hyväksymismenettelyn myötä myös valmisteiden myyntipäällysmerkinnät muuttuvat ja tarkastustiheys on määritelty käyttöohjeissa. Loukkupyynti ja elävänä pyydystäminen Loukkupyynnissä käytetään heti tappavia loukkuja, joita on saatavilla sekä hiirille että rotille. Säännöllisesti tarkastettavissa syöttiasemissa käytetään myrkyttömiä syöttejä