alv. 2 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2026, 40. painos! Tilaa oma oppa asi meilt ä! Hinta: 26 euroa (sis. vsk Hygieniaopas Elintarvikehygienian perusteet Kaikki tieto, mitä tarvitset hygieniapassin suorittamiseen ja vähän enemmänkin! Opas soveltuu ammattikeittiöiden, elintarviketeollisuuden, päivittäistavarakaupan, alan oppilaitosten sekä elintarvikevalvonnan käyttöön ja ihan jokaisen elintarvikealan toimijan omavalvontaan. 13,5 %) ISBN: 978-952-9637-70-6 Tilaukset: ymparistojaterveys.fi/julkaisut asiakaspalvelu@ymparistojaterveys.fi. Arvostettu ja aina ajankohtainen opas, jota päivitetään säännöllisesti – nyt jo 25
vsk Hygieniaopas Elintarvikehygienian perusteet Kaikki tieto, mitä tarvitset hygieniapassin suorittamiseen ja vähän enemmänkin! Opas soveltuu ammattikeittiöiden, elintarviketeollisuuden, päivittäistavarakaupan, alan oppilaitosten sekä elintarvikevalvonnan käyttöön ja ihan jokaisen elintarvikealan toimijan omavalvontaan. painos! Tilaa oma oppa asi meilt ä! Hinta: 26 euroa (sis. Arvostettu ja aina ajankohtainen opas, jota päivitetään säännöllisesti – nyt jo 25. alv. 3 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2026, 40. 13,5 %) ISBN: 978-952-9637-70-6 Tilaukset: ymparistojaterveys.fi/julkaisut asiakaspalvelu@ymparistojaterveys.fi
Vaikka en yleensä energiajuomia juokaan, Kiliä olen ostanut jo pariinkin kertaan, kun tuotteet hävisivät jääkaapista janoisempiin suihin jo ennen kuin ehdin edes maistaa. Rohkaistukaa kokeilemaan uutuuksia! Se todella kannattaa! Kaarina Kärnä 4. Vegejuustot ovat vaikeampi rasti. Mö Foodsin Anna-Mari Jukkola ja Marjaana Vuorio ovat ottaneet lähtökohdaksi, että Mön juustoja ei valita siksi, että ne ovat vegaanisia, vaan siksi, että ne ovat hyviä. 4 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2026, 40. Kirjolohipekonia olikin helppo kokeilla, ja nyt kirjolohipekonipastavuoka on jo yksi perheemme ruokasuosikkeja. Muuten sitä ei uskalleta valita ostoskoriin. Anemone Aaltonen kertoo tässä lehdessä energiajuoma Kilin voitokkaasta matkasta kilpailussa. 050 324 2464 kaarina.karna@elintarvikejaterveys.fi 6 numeroa vuodessa Kustantajan hinnat (sis. Ja siinä katosivat ennakkoluulot. alv 10 %) 2026: Vuositilaus 68 euroa, kestotilaus 63 euroa Näköislehti 120 euroa (yritykset ja organisaatiot) 60 euroa (kuluttajasiakkaat) Painettu lehti + näköislehti (kombo) Vuositilaus 145 e, kestotilaus 140 e Irtonumero 12 euroa ISSN 0786-213X (painettu) ISSN 2669-8412 (verkkojulkaisu) Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu Julkaisija Ympäristökustannus Oy Gallen-Kallelankatu 8, 28100 Pori www.elintarvikejaterveys.fi Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaikka: Waasa Graphics Oy, Vaasa www.waasagraphics.fi Innostavat innovaatiot Hitaana omaksujana aina hivenen hämmästyn, kun Suomalainen menestysresepti -kilpailun tulosten julkistamisen jälkeisenä päivänä olen jo aamusta kaupassa tutkimassa juuri lanseerattuja uutuuksia. Kilpailutuotteiden lanseeraus tapahtuu tiettynä annettuna päivänä, mutta muutoin lanseerauksen ajankohta on mietittävä tarkkaan. 040 745 1491 Ilmoitusmyynti Kaarina Kärnä, puh. 050 324 2464 Toimitusneuvosto Osastonjohtaja Ville Kekkonen, Ruokavirasto Vanhempi Yliopistonlehtori Riikka Keto-Timonen, Helsingin yliopisto Professori Janne Lundén, Helsingin yliopisto Ruokapalvelujohtaja Sari Nissinen, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia Elintarvikeasiantuntija Anna Salminen, Päivittäistavarakauppa ry Johtaja Marleena Tanhuanpää, Elintarviketeollisuusliitto Yksikön päällikkö Riikka Åberg, Helsingin kaupunki, elintarviketurvallisuusyksikkö Asiakaspalvelu, tilaukset ja laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi Puh. Ja tämä Chavre maistui ainakin itselleni paremmin kun mikään Chevre. Kalaneuvoksen artikkelissa myyntijohtaja Pasi Kuosmanen toteaa, että uutuuden täytyy olla uudella tavalla kiinnostava, mutta samalla jollain lailla tuttu. vsk Päätoimittaja Kaarina Kärnä kaarina.karna@ elintarvikejaterveys.fi Puh. Itse otin kokeiluun Mön Chavren. Ja toisen kerran ostetaan vain sellaista, mikä on jo todettu hyväksi
vsk 2 • 2026 Elintarvike ja Terveys-lehden 3/2026 teemana on "Elintarvikelainsäädäntö ja omavalvonta". Innostavat innovaatiot, Kaarina Kärnä ....................................................................... 46 Picnic x Vegemi – Suomen fiksuin lastenateria haluaa uudistaa ravintolasyömistä, Katri Tolvanen ............................................................................... 54 Kahviloiden ja ravintoloiden yleistyneet varoitukset harmittavat gluteenitonta ruokavaliota noudattavia ................................................................... 56 Voimia on Suomen ainoa joutsenmerkitty puhtauspalvelu ................................. 58 Luomutuotteiden maailmanmarkkinat uuteen ennätykseen – kysyntä kasvaa epävarmuudesta huolimatta ........................................................................... 6 Ruokavirasto suomalaisten yritysten kansainvälistymisen tukena, Tanja Nurmi ja Saara Lönnroth ........................................................................................16 Onnistunut elintarvikevienti vaatii lainsäädännön ymmärrystä, Lotta Wickholm ................................................................................................................... Jarkko Lehtopelto ........................ Lehti ilmestyy 27.5.2026. 60 Luke kehittää uutta kasvihuoneinnovaatiota – kotimaista tuorevadelmaa vuoden ympäri .................................................................................................................... 64. 38 Zero-ideologia saapui sushiin – suomalaisinnovaatio haastaa riisin, Ilona Vuori ........................................................................................................................... 50 Välipalat Goodion luomusuklaat Saksaan ....................................................................................13 Linkosuon sipsien maku ja uutuusarvo vakuuttivat myyntitiimit Saksassa ...14 K-Citymarket Pirkkala valittiin Vuoden 2026 Leipäkaupaksi ............................... 23 Kaupan noutoruokaa uudelleenkäytettäviin rasioihin ........................................ 5 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2026, 40. 62 Ateriapalveluiden tuotekehitys vie kouluruokailua eteenpäin .......................... 34 Kaurasta kansainvälinen innovaatio, Suomalainen kauravuusto rakentaa uutta vientikategoriaa, Annamari Jukkola ja Marjaana Vuorio ....... 4 Rakenteet tukevat ruokaviennin kasvua, Jyrki Karlsson ....................................... 20 FinFoodNet-vetovastuuhankkeessa tuetaan elintarvikeyritysten kansainvälistymistä, Ella Koivuniemi ja FinFoodNet-hanketiimi ..........................24 Voisiko Suomi olla sienitalouden suurmaa. 57 Suomalainen kaurainnovaatio voitti Lidlin kansainvälisen kilpailun ................ 42 Kalasta on moneksi – Kalaneuvoksen uutuudet houkuttelevat syömään enemmän kalaa, Kalaneuvos ........................................................................................ vsk ja Terveys-lehti Elintarvike 40. 30 Kahvimarja-energiajuoma Kili Suomalainen menestysresepti -kilpailussa, Anemone Aaltonen ..................................................................................
Jotta kiinnostus muuntuu kestäväksi liiketoiminnaksi, tarvitaan rakenteita ja koordinoituja toimia, jotka tukevat viennin pitkäjänteistä kasvua. Vientivuosi vauhtiin -tilaisuus. 6 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2026, 40. vsk Jyrki Karlsson, ruokaviennin kasvujohtaja Ruokatieto Yhdistys ry Rakenteet tukevat ruokaviennin kasvua Suomalainen ruoka, vastuullinen tuotanto ja korkea laatu kiinnostavat kansainvälisillä markkinoilla enemmän kuin koskaan. Kuva: maaja metsätalousministeriö.
7 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2026, 40. vsk R uokaviennissä on merkittävää potentiaalia. Ruokaviennin yrityslähtöinen kasvualusta on osa maaja metsätalousministeriön johtamaa ruoka-alan kasvuohjelmaa, jonka tavoitteena on ruokaviennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2031 mennessä. Yhteistyöllä, koordinoidulla tukirakenteella ja yritysten rohkeilla investoinneilla suomalaisen ruokaviennin arvo voidaan tulevina vuosina kaksinkertaistaa. Toimintaa ohjaavat yritysten tarpeet, ja tavoitteena on pysyvän ja vaikuttavan tukirakenteen luominen. Kasvua edistetään tavoitteellisella yhteistyöllä alan toimijoiden kesken. 2024). Ruokaviennin yrityslähtöinen kasvualusta vauhdittaa vientiä Ruokatiedon johtama Ruokaviennin yrityslähtöinen kasvualusta yhdistää kansalliset palvelut ja yritysten kaupalliset tavoitteet. Ruokaviennin yrityslähtöisen kasvualustan rakenne.. Ruokaketjulla on merkittävä vaikutus kansantalouteen Ruoka-ala työllistää Suomessa suoraan ja välillisesti noin 320 000 henkilöä ravitsemistoiminnassa, alkutuotannossa, elintarviketeollisuudessa, tukkuja vähittäiskaupassa sekä epäsuorasti ruoka-alan palveluja tavarahankinnoissa muilla toimialoilla (Knuuttila ym. Ruokatieto kokoaa ruoka-alan yhteisen näkemyksen ja rakentaa kansallista ruokavientistrategiaa. Suvi ry puolestaan kehittää pk-yrityksille konkreettisia vienninedistämisen palveluja. Elintarviketeollisuus on kolmanneksi suurin teollisuudenalamme, jonka tuotannon liikevaihto on 14,3 miljardia euroa (liukuva 12 kk) (Elintarviketeollisuusliitto 2026a). Kasvu vahvistaa koko ruokaketjua alkutuotannosta teollisuuteen, kauppaan ja ravitsemispalveluihin
Nykyisellä kasvuvauhdilla vuoden 2024 tasosta arvioituna Ruotsin ruokaviennin arvo olisi vuoteen 2035 mennessä noin 15 miljardia euroa, Tanskan 32,5 miljardia euroa ja Suomen noin 2,7 miljardia euroa. Ruotsin viennin keskimääräinen kasvuvauhti oli tarkastelujaksolla 4,6 prosenttia, Irlannin 5,5 prosenttia ja Tanskan 3,2 prosenttia. 2025.) Elintarvikeviennin kasvu ja kasvuennusteet. Latvian ruokavienti oli vuonna 2024 noin 7 miljardia euroa (keskimääräinen vuosikasvu 4,6 %), Liettuan reilu 4 miljardia euroa (7 %) ja Viron noin 2 miljardia euroa (5,5 %). 8 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2026, 40. Baltian maiden ruokaviennin arvo on ohittanut Suomen 2000-luvulla. Samanaikaisesti elintarvikkeita tuotiin Suomeen 6,6 miljardin euron arvosta. Vuonna 2025 ruokaviennin arvo oli noin 2,4 miljardia euroa, jossa oli kasvua edellisvuodesta viisi prosenttia. vsk Kasvu on jäljessä verrokkimaista Ruoan kauppatase on selvästi alijäämäinen. Ruotsin, Tanskan ja Irlannin elintarvikevienti on ollut lähtökohtaisesti Suomea korkeampi. (Jansik ym. Suurin osa viennistä suuntautui EU-maihin. Lähde: Jansik ym. Naapurimaihimme verrattuna Suomen viennin kasvu on ollut maltillista: vuosina 2014–2024 keskimääräinen ruokaviennin vuosikasvu oli 2,5 prosenttia. (Elintarviketeollisuusliitto ja Tulli 2026.) Pohjois-Euroopan maiden elintarvikeviennin arvo on yhteensä noin 110 miljardia euroa. 2025.
Kasvua haetaan erityisesti lisäarvoa tuovista ja pitkälle jalostetuista tuotteista, uusilta markkinoilta sekä vahvistamalla asemaa nykyisillä kohdemarkkinoilla. Pitkälle jalostetut, brändätyt ja vastuullisesti tuotetut tuotteet vahvistavat katteita ja parantavat investointien tuottoa. Ruoka-alan yrityksille teetetyn kyselytutkimuksen mukaan alalla on sekä tahtoa että investointikykyä viennin kasvattamiseen. On arvioitu, että miljardin euron lisäys elintarvikevientiin luo alalle noin 10 000 uutta työpaikkaa. Ruokaviennin kasvu parantaa kotimaisen elintarviketuotannon kannattavuutta, lisää investointeja ja työpaikkoja eri puolille maata, vahvistaa kauppatasetta ja tukee pitkällä aikavälillä huoltovarmuutta. vsk Vienti vahvistaa kannattavuutta ja huoltovarmuutta Ruokaviennissä on huomattava kasvupotentiaali. 9 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2026, 40. Suomella on kansainvälisesti useita kilpailuetuja, kuten korkea elintarviketurvallisuus, läpinäkyvä jäljitettävyys sekä ympäristön ja eläinten näkökulmasta vastuullinen tuotanto. Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä parantaa viennin kilpailukykyä. 2025.. Lähde: Jansik ym. Elintarvikeviennin kasvu ja kasvuennusteet. Viennin kasvattamisessa keskeistä on siirtyminen volyymiviennistä korkeamman jalostusarvon tuotteisiin. Rakenteita on uudistettu, ja yrityksille on tarjolla aiempaa selkeämpi palvelukokonaisuus viennin tueksi
10 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2026, 40. Suomalaisilla elintarvikkeilla on huomattava vientipotentiaali, mutta niiden sopivuus kohdemarkkinoille on yksi suurimmista pullonkauloista. Panostus viennin kasvuun on samalla investointi kotimaisen ruokajärjestelmän kestävyyteen, kannattavuuteen ja huoltovarmuuteen. Konkreettisia työkaluja ovat muun muassa • vertaisyhteisöpilotti viennin pioneereille • vientitiedon hallinnan järjestelmä • markkinatietopalvelut • tuotekonseptien vientivalmiuden testaus • valtakunnallinen ruokaviennin palveluverkosto. Ruokavienti vahvistaa kansantaloutta. Yritykset investoivat, kehittävät tuotteita ja kasvattavat viennin jalostusarvoa. Palvelu auttaa elintarvikeyrityksiä tunnistamaan, mitä parannuksia on tehtävä, jotta tuotteet täsmäävät kansainvälisten markkinoiden vaatimuksiin. Myös Naton hankintakanavat avaavat uusia mahdollisuuksia Suomen elintarvikeviennille. Onnistuminen edellyttää julkisen sektorin johdonmukaista tukea, yritysten investointeja ja koko ruokaketjun sitoutumista kilpailukyvyn vahvistamiseen. Matalan kynnyksen RUNWAY Live -tietoiskuissa tarjotaan kaikille kiinnostuneille käytännön vinkkejä kilpailukyvyn kehittämiseen.. Malli perustuu yritysten ja julkisen sektorin saumattomaan yhteistyöhön: Julkinen sektori poistaa viennin esteitä ja tarjoaa rahoitusja asiantuntijatukea. Ruokaviennin kasvattaminen ei ole yksittäinen hanke, vaan pitkäjänteinen rakennemuutos. Vastaavaa systemaattista ja markkinalähtöistä mallia tuotetestaukseen ei ole aiemmin ollut saatavilla. vsk Käytännön työkaluja vientiyrityksille Ruokaviennin yrityslähtöinen kasvualusta tukee yritysten kansainvälistymistä kolmivaiheisella tiekartalla, joka määrittelee tarvittavat toimenpiteet, päätökset ja edellytykset ruokaviennin kasvulle. RUNWAY tuo ensimmäistä kertaa järjestelmällisen tavan arvioida vientivalmiutta – ja ennen kaikkea suoraa palautetta asiantuntijoilta, jotka katsovat tuotteita asiakkaiden silmin. RUNWAY kiihdyttää suomalaisyritysten pääsyä maailmalle Uusi RUNWAY-palvelu tarjoaa konkreettisen keinon ruokaviennin kasvattamiseen. Ruokaviennin yrityslähtöinen kasvualusta selkeyttää vientipolkuja, rakentaa Suomen ruokamaakuvaa sekä vahvistaa vientiosaamista ja -palveluja
Haku ohjelmaan oli auki marras–joulukuussa 2025. 11 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2026, 40. Pilottiin osallistuu edelläkävijöitä vientivetoisista elintarvikeyrityksistä, joiden liikevaihto ylittää 10 miljoonaa euroa. Kehittämistä tuetaan EU:n maaseuturahoituksella. Palvelu suunniteltiin Ruokaviennin yrityslähtöinen kasvualusta -hankkeessa. Tavoitteena on vahvistaa alan verkostoitumista, purkaa viennin pullonkauloja ja rakentaa käytännön ratkaisuja, joiden avulla yritykset voivat ottaa kasvuloikan kansainvälisillä markkinoilla. Palvelun käynnistämistä on rahoittanut myös Sitra ilmastoviisaan ruokaviennin kasvun tukemiseksi. Pilotin toteutuksesta vastaa Kasvuryhmä, joka on erikoistunut keskisuurten yritysten vertaissparraukseen ja kasvun vauhdittamiseen.. Tavoitteena on luoda vertaisyhteisöstä pysyvä toimintamalli. vsk RUNWAY tukee lisäarvotuotteiden ja suomalaisen erityisosaamisen, kuten vastuullisesti tuotettujen, ympäristöystävällisten elintarvikkeiden, pääsyä maailmalle. Mukana on yrityksiä, joille kansainvälinen kasvu on strateginen prioriteetti ja joilla on tahtoa panostaa vientiin määrätietoisesti. Vertaisyhteisön tapaamisissa jaetaan kokemuksia ja pureudutaan viennin kasvun esteisiin vertaissparrauksen avulla. Lue lisää www.su-vi.fi/runway Vertaisyhteisöstä tukea kasvuun Helmikuussa käynnistyi ruokaviennin vertaisyhteisöpilotti, jonka tavoitteena on tukea suomalaisten ruoka-alan yritysten kansainvälistä kasvua vertaisoppimisen keinoin. Vertaisyhteisöpilotti perustuu maaja metsätalousministeriön tilaamaan selvitykseen ja kansainvälistymisvalmennuksen konseptiin, ja se on osa hallitusohjelman mukaista, maaja metsätalousministeriön rahoittamaa ruoka-alan kasvuohjelmaa
Ruokasektorin kasvunäkymät nykyisellä toimintamallilla. Knuuttila, M., Vatanen, E. Luonnonvarakeskus. Perusskenaario sektorin kasvusta vuoteen 2035. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 22/2025. 12 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2026, 40. https:// www.etl.fi/tietoa-ruoka-alasta/elintarviketeollisuus-toimialana/. https://www.etl.fi/tilastot-ja-aineistot/ tilastoja-elintarvikkeiden-viennista-jatuonnista/ . Luonnonvarakeskus. vsk Lähteet Elintarviketeollisuusliitto 2026. Viitattu 4.3.2026. 2024. Vertaisyhteisön avajaiset.. MTK:n ja Ruokatieto Yhdistyksen New Zera Oy:llä teettämä kyselytutkimus elintarvikeyritysten päättäjille 2026. ja Tauriainen, J. 2025. Elintarviketeollisuusliitto ja Tulli 2026. Jansik, C., Niemi, J., Saarni, K. Ruoka-alan taloudellinen ja alueellinen merkitys Suomessa. & Niemi, J. Viitattu 4.3.2026
Loput 20 prosenttia tuotteista myydään muualla Euroopassa, jossa Saksa on suurin yksittäinen markkina.” Sitra on mukana rahoittamassa Suomen elintarvikevientiyhdistys ry:n (SUVI) työtä ruokaviennin kestävän kansainvälisen kasvun mahdollistamiseksi. On voitava tarjota jotain spesiaalia.” Goodio käyttää tuotteissaan vain aitoja raakaaineita. Alusta alkaen tavoitteena on ollut viedä pohjoismaisia makuja maailmanlaajuiselle kuluttajalle. Huolella tehtyjä valintoja Goodio käyttää luomuraaka-aineita silloinkin, kun kyseessä ei ole varsinainen luomutuote. 13 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2026, 40. Vastuullisuus on myös iso kasvun ajuri maailmalla. Vähittäiskauppoja, kukkakauppoja ja lahjatavaraliikkeitä löytyy paljon. Suklaa halutaan tehdä käsityönä, ja vähintään kymmenen prosenttia työntekijöistämme on ollut vaikeasti työllistyviä henkilöitä. 40 prosenttia menee Yhdysvaltoihin, jonne olemme vieneet tuotteita vuodesta 2018 alkaen. Reitti tukun valikoimiin aukesi yhteistyössä Suomen elintarvikevientiyhdistys ry:n (SUVI) kanssa. Elintarvikealalla paikallinen tuote koetaan aina parempana ja puhtaampana. Horst tuntee pelurit markkinoilla ja tietää, miten asiat Saksassa toimivat. Luomun osuus on Saksassa suurempi kuin Suomessa”, kertoo Goodion toimitusjohtaja Sami Nupponen. Suomen elintarvikevientiyhdistys ry (SUVI). ”Käytännönläheinen yhteistyö on tarjonnut meille tärkeän oikotien. ”Se takaa suklaalle parhaan mahdollisen ja luonnonmukaisen raaka-aineen ohella myös kaakaon tuottajalle paremman korvauksen.” Oikeudenmukaisten työskentelyolosuhteiden mahdollistaminen kaakaonviljelijöille ei ole Goodiolla pelkkä korulause – sosiaalinen vastuu on kaiken toiminnan perusta. vsk Goodion luomusuklaat Saksaan – SUVI avasi tien saksalaisen luomutukun jouluvalikoimaan Saksassa moni ihastui viime jouluna saadessaan lahjaksi suomalaisen Goodion käsin tehtyä luomusuklaata, joka ei sisällä lisäaineita ja jonka valmistusta ohjaa vastuullisuus. Oman reiän löytäminen markkinasta on monimutkainen ja haastava prosessi, johon pienyrittäjä kaipaa käytännön apua. Saksassa on valtava määrä myyntikanavia. Onnistuimme yrityksen ja erehdyksen kautta ja nykyään sinne on perustettu myös oma tytäryhtiö. Tuotteet eivät sisällä keinotekoisia aromeja tai tuotannon apuaineita. Goodion vegaaniset suklaat pääsivät viime vuonna ensimmäistä kertaa saksalaisen luomutukun jouluvalikoimaan. Yhdistyksellä on suomalaissaksalainen vientijohtaja Horst Neumann, jonka kanssa Goodion edustajat ovat käyneet messuilla. Saksassa on Euroopan suurin luomumarkkina. Saman verran tuotteista jää Suomeen. ”Kaakaon tuotantoon liittyy paljon haasteita, ja siksi teemme suklaata valitsemallamme tavalla. ”Tuotteita myydään nyt ympäri maailmaa. Alkuun lähdimme sinne hullunrohkeudella suklaat matkalaukussa. 60 prosenttia vientiin Goodio luotiin kestävyyden, hyvinvoinnin ja avoimuuden periaatteiden pohjalle
Kuvassa vasemmalta oikealle SUVIn vientijohtaja Horst Neumann, Linkosuon vientijohtaja Tanja Muranen ja SUVIn Saksan yhteistyökumppani Martin Göldenitz.. Nyt kaikilla yli 6000 EDEKA-kaupalla ja 19 Handelshof Cash&Carry -tukulla on koko Saksassa mahdollisuus tilata Linkosuon tuotteita valikoimiinsa EDEKA:n Luna ERP-tilausjärjestemän kautta. helmikuuta. Linkosuon vientijohtaja Tanja Muranen, SUVIn vientijohtaja Horst Neumann ja SUVIn Saksan yhteistyökumppani Martin Göldenitz seurasivat vaikuttuneina, kun sipsit katosivat tarjottimelta ja saivat kehuja messuvierailta ja valikoimapäälliköiltä. Linkosuon food service -päänavaus on suomalaisille merkittävä ja auttaa muita brändejä ja tuotteita tulemaan perästä Saksan markkinalle. Tuloksena on suoraviivainen ja kustannustehokas logistiikka. Ostajatapahtumaan oli pääsy EDEKA Foodservicen listatuilla tavarantoimittajilla ja niiden asiakkailla. 14 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2026, 40. SUVIn, yritysten ja Ruokaviennin kasvualustan yhdessä tekemä työ viennin edistämiseksi alkaa nyt realisoitua myynniksi. vsk Linkosuon sipsien maku ja uutuusarvo vakuuttivat myyntitiimit Saksassa – listaus kuudelle tuotteelle EDEKA Food Serviceen Linkosuo sai Suomen elintarvikevientiyhdistyksen (SUVI) avustuksella varmistettua listauksen kuudelle ruisja kaurasipsituotteelleen EDEKA Food Serviceen ja pääsi näin ainoana suomalaisena yrityksenä osallistumaan EDEKA Foodservice & Handelshof Live! EXPO 2026 -messuille Leipzigiin 24.–25
”Linkosuon sipsien maku ja uutuusarvo Saksassa vakuuttivat heti myyntitiimini, ja luottamuksellinen yhteistyö syntyi nopeasti SUVIn välityksellä. Sipsien maku, markkinointiviesti ja pakkaus-designit testattiin saksalaisilla asiantuntijoilla SUVIn RUNWAY-palvelussa, josta saatiin paljon uutta tietoa ja tärkeää palautetta.” SUVIn saksalaisen yhteistyökumppanin Martin Göldenitzin kymmenien vuosien kokemus ja laajat kontaktit mahdollistivat nopeasti saavutetut tulokset. Usein listauksiin asti pääsy voi kestää jopa vuosia, eikä siltikään aina onnistu kaikille tuotteille ja toimijoille. Tiimin suosikkimaku taisi olla Sweet Chili. ”Nyt maanlaajuinen EDEKA-saatavuus Saksassa on luotu ja myyntityö voi yrityksessä edetä aivan uudella tasolla. Suomen elintarvikevientiyhdistys ry (SUVI). Tämä on päänavaus, josta hyötyvät jatkossa muutkin suomalaiset food service -alan vientiyritykset, iloitsee Neumann. Wilhelm von Moers kävi ständillä maistelemassa suomalaisia makuja ja toivotti Linkosuon tervetulleeksi messuille ja uudeksi tavarantoimittajaksi. ”Tietysti kaiken perustana on se, että tuote on kunnossa ja herkullinen. vsk ”Ja tietysti tuli myös mukavasti liidejä ja tilauksia”, myhäilee Muranen. ”Listausmenestyksen takana on ollut monta työntäyteistä kuukautta kaikilta osapuolilta. Tiedän, että Linkosuon tuotteille löytyy muitakin asiakkaita Saksasta, nyt kun vauhtiin on päästy”, sanoo Göldenitz. 15 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2026, 40. Ilman Linkosuon aktiivisuutta ja päättäväisyyttä panostaa vientiin ei tuloksiakaan olisi syntynyt”, kertoo Muranen. EDEKA Foodservicen pitkäaikainen CEO Dr
vsk Tanja Nurmi, jaostopäällikkö, vientijaosto Saara Lönnroth, erityisasiantuntija, vientijaosto Ruokavirasto Ruokavirasto suomalaisten yritysten kansainvälistymisen tukena Mahdollisuudet maailmalla kiinnostavat, mutta vastaan tulevat kohdemaan vaatimukset, vientiluvat, rekisteröinnit ja vientitodistukset. Mistä on kyse, miten näitä selvitellään ja mikä taho auttaa?. 16 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2026, 40
Vaatimuksilla kohdemaa haluaa varmistaa eri tavoin sen, että vientituote on turvallinen. Näihin liittyen järjestämme vuosittain eri kohdemaista tulevien viranomaisten auditointeja Suomessa. Työtämme tarvitaan myös vientiehtoneuvotteluissa, eläinterveystodistuksista sopimisessa sekä mahdollisissa kohdemaiden laitosja tuoterekisteröinneissä. Tuoteja maakohtaista tietoa on tarjolla Ruokaviraston vientisivustolla on paljon tietoa Suomen ja eri maiden välisistä vientisopimuksista, kohdemaiden vientivaatimuksista ja käytössä olevista todistuksista. Tuoteja kohdemaakohtaista tietoa on Ruokaviraston vientijaosto toimii yrityksen kumppanina, kun viennin aloittamiseen tai ylläpitoon EU:n ulkopuoliseen maahan tarvitaan viranomaispanosta. Joskus viennin aloittaminen EU:n ulkopuoliseen maahan vaatii maiden välisen vuosia kestävän viranomaisprosessin, osa maista ei vaadi minkäänlaisia viranomaisten välisiä toimenpiteitä viennin aloittamiseksi. vsk V iennin kohdemaat ovat erilaisia asettamiensa vaatimusten osalta. Taustalla elintarviketurvallisuuden varmistaminen Yleistäen voidaan todeta, että useimmiten vaatimukset koskevat eläinperäisiä tuotteita. Viennin lähtökohtana on aina EU:n ja kansallisen lainsäädännön noudattaminen, mutta kohdemaa saattaa asettaa yritykselle tai vientituotteelle näitä tiukempia vaatimuksia. Lisäksi ratkomme akuutteja vientiongelmia, jos esimerkiksi vientierä pysäytetään kohdemaan rajalla. Tietyt kohdemaat vaativat, että teemme valvontakäyntejä vientilaitoksissa. ". Ruokaviraston vientijaosto toimii yrityksen kumppanina, kun viennin aloittamiseen tai ylläpitoon EU:n ulkopuoliseen maahan tarvitaan viranomaispanosta. 17 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2026, 40. EU-maiden välinen kauppa onnistuu ilman meitä: yhteisen elintarvikelainsäädännön vuoksi kauppa EU-maihin on yleensä helpompaa kuin vienti EU:n ulkopuolisiin maihin. Joskus vientimahdollisuus voi avautua virallisen tiedustelun ja vientitodistuksesta sopimisen kautta. Vaatimusten selvittäminen ja noudattaminen on lakisääteisesti viejän vastuulla. Viennin mahdollistamista ja ylläpitoa Ydintehtävämme liittyvät elintarvikeketjun tuotteiden viennin mahdollistamiseen ja ylläpitoon EU:n ulkopuolisissa maissa. Neuvomme sekä viejiä että vientiyrityksiä valvovia viranomaisia vaatimusten selvittämisessä ja jaamme tietomme eri kohdemaista mielellämme. Kuitenkin enenevissä määrin myös kasviperäisten tuotteiden viejät törmäävät kohdemaiden vaatimuksiin. Tällä hetkellä työn alla on useita eri kohdemaiden edellyttämiä viranomaisselvityksiä, joita tehdään vientiluvan saavuttamiseksi tai olemassa olevan viennin turvaamiseksi. Ruokavirasto auttaa eteenpäin vientipolulla Kannustamme viejiä selvittämään potentiaalisten kohdemaiden markkinoita ja vientivaatimuksia hyvissä ajoin
Kohdemaiden viranomaisten kanssa asioidessa teemme yhteistyötä maaja metsätalousministeriön ja Suomen suurlähetystöjen kanssa. Yhteisellä asialla viennin kasvattamiseksi Asiakkaitamme ovat vientiyritykset ja paikalliset valvontaviranomaiset. Markkinoillepääsyyn ja viennin ylläpitoon liittyvät palvelut, kuten selvitysten ja vientitodistusmallien laatiminen, auditointien koordinointi ja vientivalvonta ovat maksullisia palveluita. vinkkejä viennin aloittamiseen ja vientivaatimusten selvittämiseen sekä hyödyllistä koulutusmateriaalia. Ruokaviraston vientijaosto palveluksessasi Ruokaviraston vientijaostossa on tällä hetkellä kaksitoista asiantuntijaa. 18 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2026, 40. vienti@ruokavirasto.fi www.ruokavirasto.fi/vienti. Vientineuvontamme on aina maksutonta. vsk koottu yhteensä yli 50 maasivulle. Eniten meitä työllistää Aasian, Amerikan ja Euroopan EU:n ulkopuolisten maiden vienti. Tärkeisiin sidosryhmiimme kuuluvat myös esimerkiksi alan etujärjestöt ja yhdistykset, Business Finland sekä muiden EU-maiden kollegamme. Maasivuilta löytyy myös yleistä tietoa kohdemaista ja niiden viranomaisista, linkkejä ohjeisiin ja oppaisiin sekä viejän tukena olevan verkoston yhteystiedot. Lisäksi vientisivuille on koottu mm
Varaudu viennin ylläpitoon.. Jos markkinoillepääsy vaatii viranomaistoimia, ole hyvissä ajoin yhteydessä Ruokaviraston vientijaostoon. Varmista, että tuotteesi täyttää sille asetetut vaatimukset. Selvitä mahdollisen kauttakulkumaan vaatimukset. 8. Tarvitaanko esimerkiksi laitoshyväksyntää tai tiettyä vientitodistusta. 4. 5. 2. Rekisteröidy tarvittaviin rekistereihin kotimaassa ja kohdemaassa. Perehdy kohdemaan markkinoihin ja viranomaisvaatimuksiin. 7. vsk Etene näin, kun haluat aloittaa viennin EU:n ulkopuolelle www.ruokavirasto.fi/vienti/viejalle numeroitu luettelo 8 kohtaa 1. 3. Selvitä tuotettasi koskeva lainsäädäntö ja tulkinnat kohdemaassa. Todistukset myöntää pääosin paikallinen valvontaviranomainen, mutta esimerkiksi luomuja kasvinterveystodistukset myöntää Ruokavirasto. Kerro alkavasta viennistä valvovalle viranomaiselle. 19 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2026, 40. Onko vienti kohdemaahan ylipäätään mahdollista. 6. Hanki tarvittavat vientitodistukset hyvissä ajoin eräkohtaisia todistuksia ei voida kirjoittaa jälkikäteen
vsk Lotta Wickholm, Regulatory Affairs Expert, Food Oy Medfiles Ltd Onnistunut elintarvikevienti vaatii lainsäädännön ymmärrystä Elintarvikkeiden tulee täyttää lukuisia erilaisia lainsäädännöllisiä vaatimuksia, jotka voivat olla hyvin erilaisia tuotteesta ja siihen sovellettavista lainsäädännöistä riippuen. Kohdemarkkinan sääntelyn tunteminen jo vientihankkeen alkuvaiheessa on keskeinen edellytys sujuvalle markkinoillepääsylle sekä EU:n sisällä että kolmansissa maissa. Vastuu tuotteen vaatimustenmukaisuudesta kohdemarkkinoilla on elintarvikealan toimijalla.. 20 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2026, 40