Elintarvike ja Terveys-lehti 2/2025

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

1 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. vsk
Arvostettu ja aina ajankohtainen opas, jota päivitetään säännöllisesti – nyt jo 25. 14 %) ISBN: 978-952-9637-70-6 Tilaukset: ymparistojaterveys.fi/julkaisut asiakaspalvelu@ymparistojaterveys.fi. painos! Tilaa oma oppaa si meiltä ! Hinta: 26 euroa (sis. vsk Hygieniaopas Elintarvikehygienian perusteet Kaikki tieto, mitä tarvitset hygieniapassin suorittamiseen ja vähän enemmänkin! Opas soveltuu ammattikeittiöiden, elintarviketeollisuuden, päivittäistavarakaupan, alan oppilaitosten sekä elintarvikevalvonnan käyttöön ja ihan jokaisen elintarvikealan toimijan omavalvontaan. 2 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. alv
vsk Hygieniaopas Elintarvikehygienian perusteet Kaikki tieto, mitä tarvitset hygieniapassin suorittamiseen ja vähän enemmänkin! Opas soveltuu ammattikeittiöiden, elintarviketeollisuuden, päivittäistavarakaupan, alan oppilaitosten sekä elintarvikevalvonnan käyttöön ja ihan jokaisen elintarvikealan toimijan omavalvontaan. painos! Tilaa oma oppaa si meiltä ! Hinta: 26 euroa (sis. alv. 3 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. 14 %) ISBN: 978-952-9637-70-6 Tilaukset: ymparistojaterveys.fi/julkaisut asiakaspalvelu@ymparistojaterveys.fi. Arvostettu ja aina ajankohtainen opas, jota päivitetään säännöllisesti – nyt jo 25
040 745 1491 Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Minna Alho, puh. Filippiinit oli riippuvainen elintarviketuonnista, ja tämä huolestutti Orosaa. Nämä olivat proteiinipitoinen soijajauho soyalac sekä riisinleistä valmistettu jauho darak, jossa oli paljon vitamiineja ja jolla ehkäistiin vakavia puutostauteja. Kirjassa on mukana myös filippiiniläinen, vuonna 1893 syntynyt María Orosa, joka on jäänyt historiaan saavutuksistaan elintarviketieteilijänä ja maansa itsenäisyystaisteluissa toimineena sissikapteenina. Orosa on toiminnassaan joutunut ratkaisemaan niitä asioita, joita elintarvikealan varautumisessa tänäkin päivänä pohditaan: omavaraisuutta, huoltovarmuutta, ruoan saatavuutta ja säilyvyyttä, tuotekehitystä sekä tiedon ja taidon levittämistä. Lue tästä lehdestä, kuinka olemme varautuneet. Myös siviilit kärsivät nälästä sotaa käyvässä maassa, ja heidän pelastuksensa olivat darakista valmistetut tiki-tiki-keksit. 050 324 2464 Toimitusneuvosto Yksikönjohtaja Ville Kekkonen, Ruokavirasto Vanhempi Yliopistonlehtori Riikka Keto-Timonen, Helsingin yliopisto Professori Janne Lundén, Helsingin yliopisto Ruokapalvelujohtaja Sari Nissinen, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia Elintarvikeasiantuntija Anna Salminen, Päivittäistavarakauppa ry Johtaja Marleena Tanhuanpää, Elintarviketeollisuusliitto Yksikön päällikkö Riikka Åberg Helsingin kaupunki, elintarviketurvallisuusyksikkö Asiakaspalvelu, tilaukset ja laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi Puh. Sota-aikana tutkija Orosa kehitti lisäksi kaksi ruoka-ainetta, joiden avulla nälkiintyneet vangit voitiin pitää hengissä. Sissit salakuljettivat japanilaisten vangitsemille taistelijoille ihmeruokaa, minkä arvioidaan pelastaneen tuhansia filippiiniläisiä ja yhdysvaltalaisia sotavankeja nälkäkuolemalta. 044 768 6009 Maria Turppa, puh. Yhdysvalloissa kouluttautunut Orosa päätti kehittää ravinteikkaita ja hyvin säilyviä ruokia paikallisista raaka-aineista, ja tulokseksi saatiin kumkvattimehujauhe, pakastettu mango ja banaaniketsuppi. 4 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. vsk Päätoimittaja Kaarina Kärnä kaarina.karna@ elintarvikejaterveys.fi Puh. alv 10 %): Vuositilaus 58 euroa, kestotilaus 53 euroa Näköislehti 100 euroa (yritykset ja organisaatiot) 50 euroa (kuluttajasiakkaat) Painettu lehti + näköislehti (kombo) Vuositilaus 120 e, kestotilaus 115 e Irtonumero 12 euroa ISSN 0786-213X (painettu) ISSN 2669-8412 (verkkojulkaisu) Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu Julkaisija Ympäristökustannus Oy Gallen-Kallelankatu 8, 28100 Pori www.elintarvikejaterveys.fi Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaikka: Waasa Graphics Oy, Vaasa www.waasagraphics.fi Ruoka on tärkeää tilanteessa kuin tilanteessa O len lukenut Maria Petterssonin kirjaa Historian jännät naiset (Atena 2020), joka kertoo monella alalla ja monella tavalla vaikuttaneista historiallisista naisista. Hän toimi myös kotitalousneuvojana ja alkoi johtaa maansa kotitalousvirastoa. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi 6 numeroa vuodessa Kustantajan hinnat (sis. Kaarina Kärnä
48 Eläintautien vastustamisesta ja valvonnasta elintarvikealalla, Tanja Lähteinen, Leeva Oivanen ja Tiia Tuupanen .......................................................................................52 ETT:n VASTUUKI-hanke kehittää tautivarautumista, Ina Toppari ja Kirsi Collin ............................58 Välipalat Suomen kunnille merkittävää säästöä kasviproteiinien laajemmalla käytöllä – lihan puolittaminen toisi suurille kaupungeille miljoonaluokan säästöt ja pienemmille kunnille satojatuhansia vuodessa ...................................................................................................................................11 Elintarvikekuljetuksissa hätä on suuri kylmäkoneen rikkoutuessa – TAKKin koulutus tuo lisää kylmä-konekorjaajia huoltamoihin ......................................................................................................15 Kuluttajien säästökohteet selvillä: erityisesti ruokaja ravintolamenoista nipistetään ...............19 Solar Foodsin uudella tuotantolaitoksella olisi merkittäviä vaikutuksia Lappeenrannalle ja koko Suomelle ......................................................................................................................................................23 Pääskyt alkavat saapua muuttomatkaltaan Suomeen vapun tienoilla – Arlan maitotiloilla valmistaudutaan tukemaan lintujen pesintää yhdessä BirdLifen kanssa ..........................................29 Kotimaista kalaa kouluruokailuun kätevästi valmistuvassa muodossa – Nyhtökirjolohi maistuu ja ravitsee Mikkelissä .........................................................................................................................43 Suomalaiset hyvin tietoisia elintapojen vaikutuksesta syöpäriskiin ...................................................51 Suojaa siipikarja ja muut kesylinnut lintuinfluenssalta ...........................................................................57 Maistiaiset .......................................................................................................................................................... Ruoka on tärkeää tilanteessa kuin tilanteessa, Kaarina Kärnä ............................................................4 Ruokapalveluiden huoltovarmuus ja varautuminen, Virpi Kulomaa ................................................6 Varautuminen ruokapalveluissa: häiriötilanteiden hallintaa ja jatkuvuuden turvaamista, Outi Luukkonen .....................................................................................................................................................12 Ravintolakeittiön ilmanvaihdon energiatehokkuus toi Areimille Vuoden Energianerokas 2024 -palkinnon, Henri Andell .......................................................................16 Varautuminen: hyvää liiketoimintaa ja huoltovarmuutta, Eero Alaluusua ...................................20 Mahdollisuudet ja riskit puntariin – riskienhallintaa elintarvikealan pk-yrityksiin, Jarkko Leppälä ja Karoliina Rimhanen ............................................................................................................24 Kyberturvallisuus elintarvikealalla, Elina Suni ........................................................................................30 Ruokahuollon kehittämisen yhteiset eväät, Joni Metsola ...................................................................34 Ruoka-avun merkitys korostuu yksilön ja yhteiskunnan kriiseissä, Minea Simi .........................38 Ympäristöterveydenhuollon varautuminen väestönsuojeluun, Riikka Åberg ja Heidi Öjst .... vsk 2 • 2025 Elintarvike ja Terveys-lehden 3/2025 teemana on elintarvikelainsäädäntö ja omavalvonta. 5 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. 44 Elintarvikehuoneistojen varautuminen ja suojelutoimet säteilyvaaratilanteessa, Kaisa Kukkonen .................................................................................................................................................... Lehti ilmestyy 28.5.2025. vsk ja Terveys-lehti Elintarvike 39. 64
Ruokapalvelupoolin toteuttama Ruokapalveluiden huoltovarmuus ja varautuminen -selvitys perustuu syyskuussa 2024 toteutettuun verkkokyselyyn. vsk K untien ja hyvinvointialueiden ruokapalvelut ovat keskeisessä roolissa väestön toimintakyvyn turvaamisessa, koska niiden kautta iso osa väestöstä nauttii päivittäisiä aterioita. Todennäköisimpinä häiriötilanteina lähitulevaisuudessa pidettiin arjen pyörittämiseen liittyen tietoliikenteen ja tietojärjestelmien häiriöitä, työvoiman saatavuutta ja sähkökatkoja. Kyselyyn saatiin kattavasti vastauksia koko manner-Suomen alueelta. 6 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Varautumissuunnitelmia ja -toimia on tehty arjen tyypillisiin häiriötilanteisiin Varautumistoimet ovat keskeisessä roolissa toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa. Ruokapalvelut ovat varautuneet hyvin erilaisiin häiriötilanteisiin, mutta kehittämistarpeitakin löytyi.. Ruokapalvelutoimijat ovatkin melko tyytyväisiä oman organisaationsa varautumisen tasoon. Vastaavasti skenaariopohjaisia vakavia häiriöitä, kuten ydinvoimaVirpi Kulomaa, valmiuspäällikkö Ruokapalvelupooli Ruokapalveluiden huoltovarmuus ja varautuminen Ruokapalvelupooli toteutti selvityksen ruokapalvelualan varautumisen tasosta. Valtaosa kyselyyn vastanneista (44) oli kuntien ja hyvinvointialueiden ruokapalveluita tuottavia yksiköitä, liikelaitoksia tai in-house -yhtiöitä
Skenaariopohjainen harjoittelu ja varautumisen edistäminen ovat kehittämiskohde, jota Ruokapalvelupoolissa voidaan tuoda esille toimijoiden varautumistyön kehittämiseksi. Varautumisen vastuissa on epäselvyyttä Suurimmalla osalla ruokapalveluista on kirjallinen varautumistai valmiussuunnitelma. Jopa 89 % vastaajista on tehnyt toimintaohjeet mahdollisten sähkökatkojen varalta. Haasteena on kuitenkin varautumisen harjoittelun puute ja se, ettei suunnitelmien toimivuutta ole testattu käytännössä. 7 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Yhteystiedot Valmiuspäällikkö Virpi Kulomaa virpi.kulomaa@mara.fi Matkailuja Ravintolapalvelut MaRa ry Huoltovarmuusorganisaatio Ruokapalvelupooli. Varautumissuunnitelmia on tehty muun muassa lyhytkestoisten sähkökatkojen, raaka-aineiden saatavuusongelmien ja vesihuollon häiriöiden varalle. Konkreettisista varautumistoimista yleisimmät liittyvät sähkökatkoihin varautumiseen. Myös lakkojen, tietoliikenteen ja tietojärjestelmän häiriöiden sekä pandemian varalle on varauduttu, samoin kuin alihankintaketjun häiriöihin ja ruokapalvelutuotannon kapasiteetin nostamiseen tarpeen vaatiessa. Suurin osa vastaajista (75 %) on laskenut vararuokaa kahden tai kolmen päivän ajalle. vsk laonnettomuutta tai sotaa, ei tunnistettu tärkeimmiksi varautumistyössä. Perehdyttämistä varautumiseen ja vastuukysymyksiin tarvitaan kuitenkin Artikkelin kirjoittaja Virpi Kulomaa toimii valmiuspäällikkönä Ruokapalvelupoolissa. Vararuokajärjestelyt ovat myös konkreettisia varautumistoimia, joita yli 80 % vastaajista kertoo toteuttaneensa. Ruokapalveluissa vastuut yrityksen sisällä ovat usein selkeitä ja varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan tehtäviin on nimetty vastuuhenkilö. Varautumisen organisoinnissa tärkeiksi kehittämiskohteiksi tulivat esille varautumisen vastuut. Kuva: Aino Luukkanen
8 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. millaisia konkreettisia varautumistoimenpiteitä ruokapalveluissa on tehty.. vsk Ruokapalvelupoolin toteuttama Ruokapalveluiden huoltovarmuus ja varautuminen -selvitys toteutettiin verkkokyselynä, jossa kysyttiin mm
Yhteistyötä tehdään alueellisesti muun muassa aluehallintovirastojen järjestämien harjoitusten merkeissä. Selvitys nosti vahvasti esille yhteistyön tarpeen ja sen parantamisen. Ruokapalvelupooli koordinoi toimialan varautumista Ruokapalvelupoolin toiminnan tavoitteena on turvata ja varmistaa riittävä ruokapalvelutuotanto ja ruokapalveluiden saatavuus vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusLähes kaikissa kyselyyn vastanneissa ruokapalveluissa oli vararuokaa häiriötilanteiden varalle. Lisäksi tehdään valmiussuunnittelua ja riskienhallintatyötä yhdessä keskeisten kumppanien, kuten kaupunkien tai hyvinvointialueiden kanssa. vsk lisää niin organisaatioissa sisäisesti kuin myös toiminnalle keskeisten kumppanien kanssa. Yhteistyön tiivistämiselle on tarvetta Selvitys nosti vahvasti esille yhteistyön tarpeen ja sen parantamisen. 9 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Sopimukset voivat sisältää myös varautumisvelvoitteita, mutta niiden täyttymistä ei seurata lainkaan tai niitä seurataan vain osittain. Alueellisessa yhteistyössä nähtiin kuitenkin parantamisen varaa erityisesti vastuukysymyksissä ja silloin, kun kyse on suuremmista häiriöistä. ". Tällä hetkellä sopimuksissa vain osassa on huomioitu vaatimukset toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi häiriötilanteissa, joten sopimuksellisessa varautumisessa on parantamisen varaa
Sektorin poolit tekevät tiivistä yhteistyötä. Elintarvikehuoltosektoriin kuuluvat Ruokapalvelupoolin lisäksi Alkutuotanto-, Elintarviketeollisuusja Kauppaja jakelupooli. Poolin tavoitteena on turvata ja varmistaa riittävä ruokapalvelutuotanto ja ruokapalveluiden saatavuus vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. • Ruokapalvelupooli osallistuu muun muassa huoltovarmuuteen liittyvään suunnittelu työhön, ylläpitää huoltovarmuuskriittisten yritysten rekisteriä, ohjaa ja seuraa alansa yritysten varautumista ja tuottaa toimialan tilannekuvaa Huoltovarmuuskeskukselle. Lisäksi toivottiin toimintaohjeita ja mallipohjia varautumisen suunnittelun tukemiseksi. vsk Ruokapalvelupooli on osa Huoltovarmuusorganisaation Elintarvikehuoltosektoria • Huoltovarmuuskeskus perusti tammikuussa 2024 Ruokapalvelupoolin osaksi Huoltovarmuusorganisaation Elintarvikehuoltosektoria. Poolilta toivotaan selkeää koordinaatiota ja ohjaavaa tukea, jotta alan varautumista voitaisiin kehittää johdonmukaisesti ja kattavasti. • Ruokapalvelupoolin tehtävänä on huolehtia toimialaja toimipaikkakohtaisesta varautumisesta. oloissa osana elintarvikehuoltosektoria. 10 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Ruokapalvelutoimijat toivovat poolilta tukea toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen sekä koulutusten ja harjoitusten järjestämiseen. Ruokapalvelupooli toteutti Ruokapalveluiden huoltovarmuus ja varautuminen -selvityksen yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja Kokonat Oy:n kanssa.
Se lisäisi myös julkisten ruokailujen piirissä olevien ihmisten halukkuutta kokeilla ravitsemussuositusten mukaista, kasvikuntapainotteisempaa ruokaa”, Ruokailon joukkoruokailuasiantuntija, ravitsemustieteilijä Charlotta Hyttinen toteaa. Kaikki Suomen kunnat sisältävä laskuri: https://www.greenpeace.org/finland/toimi/kuntatalous-kuntoon-laskuri/ Greenpeace. 11 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Selvityksen laskelmat perustuvat kuntien väestörakennedataan, julkisissa hankinnoissa käytetyn lihan sekä kasviproteiinien tukkuhintoihin ja kuntien julkisista ruokailuista saatavilla oleviin ruokalistojen keskiarvoihin. Selvityksen rinnalla julkaistiin kuntatalouslaskuri, joka sisältää arvion lihan puolittamisesta syntyvistä säästöistä kaikille Suomen 309:lle kunnalle. Samalla se vauhdittaisi ruoantuotannon kestävyysmurrosta ja tukisi uusien kotimaisten tuotteiden tuotekehitystä ja kysyntää. Laskelmat ja tutkimusnäyttö kuitenkin osoittavat, että kuntien olisi järkevää hankkia enemmän monipuolista kasviproteiinia. “Ajatus, että kasviperäiset proteiinit julkisissa ruokailuissa olisivat kalliimpia kuin liha, on edelleen melko yleinen. vsk Suomen kunnille merkittävää säästöä kasviproteiinien laajemmalla käytöllä – lihan puolittaminen toisi suurille kaupungeille miljoonaluokan säästöt ja pienemmille kunnille satojatuhansia vuodessa Kuntien julkisissa ruokailuissa käyttämän lihan puolittaminen toisi kaikille Suomen kunnille ja kaupungeille säästöjä, selviää maaliskuussa julkaistusta Kasvisruoka kannattaa 2025 -selvityksestä. Esimerkiksi kuntataloutensa ongelmien kanssa mediassa esillä ollut Nurmijärven kunta Uudellamaalla säästäisi vuodessa yli 271 000 euroa. Ruoka-alan kestävyyssiirtymään ja julkisiin ruokapalveluihin erikoistuneen Ruokailon tekemän selvityksen mukaan esimerkiksi Suomen viisi suurinta kaupunkia voisivat kukin saavuttaa jopa yli miljoonan euron säästöt korvaamalla puolet lihasta kotimaisella kasviproteiinilla. Kasvisruoka kannattaa selvityksen luvut osoittavat, että lihan vähentäminen toisi taloushyötyjä etenkin kuntataloutensa kanssa kamppaileville pienemmille ja keskikokoisille kunnille. “Kuntavaaleissa jokaisen kuntalaisen kannattaa kysyä ehdokkailta, haluavatko he edistää ravitsemussuositusten ja ilmaston kannalta kestävämpää ruokailua. Kunnat käyttävät vuosittain yli 350 miljoonaa euroa ruoan hankintoihin, joten ne voisivat hyvin jyvittää isomman summan Suomen hiilineutraaliustavoitteen, kuntalaisten terveyden ja palvelujen kannalta hyödylliseen kasvisruokaan”, kommentoi selvityksen tuloksia Greenpeacen ilmastoasiantuntija Oona Poranen. Summa vastaa noin neljän luokanopettajan vuosipalkkaa sivukuluineen. Selvityksen tilasi ympäristöja eläinoikeusjärjestöjen Puolet parempaa -kampanja, joka kannustaa kuntapäättäjiä ja kuntavaaliehdokkaita vähentämään puolet julkisten ruokailujen eläinperäisistä tuotteista vuoteen 2030 mennessä, ja korvaamaan ne kasviproteiinilla ja kotimaisilla vihanneksilla. Kannustamme kaikkia kuntia käyttämään säästyneet rahat kasvisruoan reseptiikan ja proteiinitarjonnan kehittämiseen
12 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Varautuminen häiriötilanteisiin on ensiarvoisen tärkeää, jotta ruokapalvelut voivat jatkua myös kriisitilanteissa. Erityisesti kuntien ja kaupunkien ruokahuollolla on merkittävä rooli elintärkeiden palveluiden, kuten päiväkotien, koulujen, sairaaloiden ja vanhuspalveluiden ruokahuollon turvaamisessa. Kuvituskuva: Pexels.. vsk Outi Luukkonen, kehityspäällikkö Päijät-Hämeen Ateriapalvelut Oy Varautuminen ruokapalveluissa: häiriötilanteiden hallintaa ja jatkuvuuden turvaamista Ruokapalveluala on keskeisessä asemassa yhteiskunnan toimintaja huoltovarmuuden takaamisessa
Raaka-aineiden hankinnassa on tärkeää varmistaa vaihtoehtoiset toimittajat, jotta toimituskatkokset eivät vaaranna toimintaa. • Mistä toiminnoista voidaan luopua, jos voidaan. • Miten henkilöstöresurssit ja keittiölaitteiden huolto turvataan häiriötilanteissa. Myös kyberuhkien merkitys kasvaa jatkuvasti. Organisaation on arvioitava, mitkä asiat ovat kriittisiä sen toiminnan kannalta, ja tunnistettava mahdolliset uhat sekä niiden vaikutukset. Riskien kartoitus ja ennakointi Varautumisen perustana on kattava riskien arviointi. Digitaalisten järjestelmien, kuten tuotannonohjausja tilausjärjestelmien, häiriöt voivat estää operatiivisen toiminnan ja hankaloittaa ruokahuollon hallintaa puhumattakaan maksuliikennehäiriöiden aiheuttamista ongelmista palveluiden jatkuvuudelle. vsk H uoltovarmuuskeskuksen Ruokapalvelupoolin tekemän selvityksen mukaan 86 % vastanneista ruokapalveluista on laatinut kirjallisen varautumissuunnitelman ruokapalveluiden toiminnan turvaamiseksi. Varautumisen merkitys Ruokapalveluiden päätehtävänä on tarjota turvallista ja ravitsevaa ruokaa asiakkailleen riippumatta olosuhteista. Keittiöiden toimintavarmuus edellyttää myös varavoiman käyttömahdollisuutta. Mutta mitä varautuminen käytännössä ruokapalvelualalla tarkoittaa. Riskien arvioinnin pohjalta on hyvä laatia toimintasuunnitelmat ja häiriötilanteiden toimintakortit. Varautuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että toiminta pystytään turvaamaan myös häiriötilanteissa. Häiriöitä toiminnalle voivat aiheuttaa monenlaiset tekijät. Nämä seikat kannattaa pitää mielessä: • Mitkä tuotteet ja raaka-aineet ovat korvaamattomia. Työvoiman riittävyys ja saatavuus esimerkiksi epidemioiden tai työtaistelujen aikana on merkittävä riski toiminnan jatkuvuudelle. Konkreettisia varautumistoimenpiteitä Suunnitelmien laatimisen lisäksi vaaditaan konkreettisia toimenpiteitä. Pitkään säilyvien tuotteiden, kuten kuivatuotteiden ja pakasteiden, sekä kertakäyttöastioiden riittävä varastointi on osa häiriötilanteiden hallintaa. Varastojen hallinta ja kierrätys on järjestettävä tehokkaasti, jotta hävikkiä ei synny ja varastot pysyvät käyttökelpoisina. Yhteistyö paikallisten tuottajien kanssa on yksi mahdollisuus parantaa toimitusvarmuutta ja edistää alueellista omavaraisuutta. Miten se voidaan toteuttaa tehokkaasti, ja millaisia tulevaisuuden haasteita alalla on odotettavissa. Raaka-aineiden saatavuus voi heikentyä luonnonkatastrofien, kansainvälisten kriisien tai pandemioiden seurauksena, mikä vaikuttaa raakaainehankintoihin ja aterioiden suunnitteluun. 13 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Erityisesti kylmälaitteiden ja muiden keskeisten laitteiden toiminnan turvaaminen on tärkeää, jotta ruokahuolto voi jatkua katkoksitta myös sähkökatkosten aikana.. Tämä edellyttää ennakoivaa suunnittelua, riskien arviointia ja resurssien hallintaa. • Kuinka riippuvaisia ollaan yksittäisistä tavarantoimittajista. Tämä osoittaa, että varautuminen on alalla yleisesti tunnistettu ja hyväksytty tärkeäksi osaksi toimintaa. Energiantuotannon ja logistiikan ongelmat, kuten sähkökatkot, polttoainepula tai kuljetusongelmat, saattavat keskeyttää elintarviketoimitukset ja vaikeuttaa ruoanvalmistusta
14 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Tulevaisuuden näkymät Globaalit kriisit, kuten konfliktit ja luonnonkatastrofit, vaikuttavat raaka-aineiden saatavuuteen ja hintaan. Kestävä varautuminen tarkoittaa myös sitä, että ruokapalvelut kehittävät vastuullisia hankintaketjuja ja vähentävät riippuvuutta haavoittuvista toimitusketjuista. vsk Valmiussuunnitelmat ja niiden mukaiset toimintamallit on hyvä sisällyttää osaksi henkilöstön perehdytystä. Varautuminen linkittyy yhä vahvemmin myös kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tulevaisuudessa korostuu entisestään tarve hajauttaa hankintaketjuja, hyödyntää paikallisia tuottajia ja kehittää alueellisia ruokahuollon verkostoja sekä lyhentää toimitusketjuja. Käytännön harjoitukset ja koulutukset varmistavat, että työntekijät tuntevat roolinsa ja osaavat toimia tehokkaasti häiriötilanteissa. Yhteistyön ja viestinnän merkitys häiriötilanteissa eri toimijoiden välillä on tärkeää. Panostamalla varautumiseen ja yhteistyöhön ruokapalvelut voivat toimia vahvana selkärankana yhteiskunnan muuttuvissa tarpeissa. Poikkeusolojen valmiusvarastoa Päijät-Hämeen Ateriapalveluissa. Käytännönläheiset harjoitukset, kuten aluehallintoviraston järjestämät valmiusharjoitukset, auttavat kehittämään toimintavalmiuksia, tunnistamaan kehityskohteita ja tuntemaan yhteistyökumppaneita. Kun kommunikaatio toimii, on asioiden hoitaminen helpompaa. Lisäksi kiertotalouden ratkaisut, kuten biojätteiden hyödyntäminen ja energiatehokkuuden parantaminen, tukevat sekä huoltovarmuutta että ympäristötavoitteita. Kriisinkestävyyden parantaminen edellyttää resurssitehokkuutta, paikallisten ja uusiutuvien raaka-aineiden hyödyntämistä sekä ruokahävikin minimointia. Pitkään säilyvien tuotteiden, kuten kuivatuotteiden ja pakasteiden, sekä kertakäyttöastioiden riittävä varastointi on osa häiriötilanteiden hallintaa.. Nyt ja tulevaisuudessa varautuminen vaatii varautumissuunnitelmien päivittämistä, kriisiviestintävalmiuksien jatkuvaa kehittämistä ja monialaista säännöllistä yhteistyötä, myös viranomaisten ja järjestöjen kanssa
vsk Elintarvikekuljetuksissa hätä on suuri kylmäkoneen rikkoutuessa – TAKKin koulutus tuo lisää kylmäkonekorjaajia huoltamoihin Suomessa on pulaa liikkuvan kaluston kylmäasentajista. Elintarvikkeiden kuljetuksessa kylmäketjun katkeamattomuudesta huolehtiminen on äärimmäisen tärkeää. Yritykset mukana rakentamassa koulutusta Tampereen Aikuiskoulutuskeskus aloitti vuosi sitten liikkuvan kaluston kylmäasentajakoulutuksen, jolla pyritään vastaamaan kuljetusliikkeiden ja autokorjaamojen huutavaan pulaan pätevistä kylmäasentajista. Kaikki järjestetyt koulutukset ovat täyttyneet nopeasti. Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKK Kylmäalan kouluttaja Mika Sivenius käyttää liikkuvan kaluston kylmäasentajien opetuksessa Schmitz Cargobullin lahjoittamaa kaksilämpöistä kylmäkonetta. Vuoden 2025 alussa liikkuvan kaluston kylmäasentajakoulutuksesta käynnistyi TAKKissa jo kolmas aloitus. Koulutuksessa osallistujat suorittavat talotekniikan perustutkinnon ja valmistuvat kylmäasentajiksi, mutta koulutuksen sisällöissä korostuvat liikkuvan kaluston kylmäainelaitteet, eivät talotekniikan kylmälaitteet. Kun puoliperävaunuvalmistaja Schmitz Cargobull toi ongelman esille, Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa oltiin valmiita kehittämään ratkaisu. Kuva: Emilia Aakko.. Idea koulutuksesta tuli Schmitz Cargobullilta. Erityisesti kovalla pakkasella ja helteellä autojen kylmälaitteet ovat kuitenkin kovilla, ja riski ongelmille kasvaa. Opiskelijoiden käytännön harjoittelua varten Schmitz Cargobull hankki TAKKin työsaliin oman merkkinsä kaksilämpöisen kylmäkoneen. Yhteistuumin päätettiin pistää pystyyn koulutus, joka keskittyy nimenomaan liikkuvan kaluston kylmäkoneiden korjaamiseen ja huoltamiseen. 15 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. ”Ammattilaisia, jotka huoltavat yli kolme kiloa kylmäainetta sisältäviä kylmälaitteita, ei kasva puissa”, lisää Koskinen. Vastaavanlaisia kylmäkoneita liikkuu Suomen teillä satoja. Schmitz Cargobullin väki istui TAKKilaisten kanssa pöytään, ja mukaan tuli myös muita osaajapulasta kärsiviä kylmäalan yrityksiä – Mitsubishi, Carrier, Lumikko ja VTA Tekniikka Thermo King. ”Koneen rikkoutuessa puhutaan helposti kymmenien tuhansien eurojen arvoisten kuormien menetyksistä”, kertoo Tuomas Koskinen, Euroopan suurimman puoliperävaunuvalmistaja Schmitz Cargobull Oy:n Suomen jälkimarkkinapäällikkö. Näissä tilanteissa apua tarvitaan siis nopeasti. Liikkuvan kaluston kylmäkonekorjaamoja ja -korjaajia löytyy kuitenkin Suomesta tällä hetkellä suppeasti.”Tavaraa kuljetetaan maan laajuisesti, mutta korjaamoja on vain parisenkymmentä”, kertoo TAKKin kylmäalan kouluttaja Mika Sivenius
16 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Palkittu hanke toteutettiin yhteistyössä suomalaisen Safera Oy:n kanssa, ja se osoittaa, että energiahukkaa voi vähentää ammattikeittiöissä ilman suuria investointeja. Henri Andell, perustajaosakas Safera Oy Ravintolakeittiön ilmanvaihdon energiatehokkuus toi Areimille Vuoden Energianerokas 2024 -palkinnon Pohjoismainen kiinteistönomistaja Areim voitti arvostetun Vuoden Energianerokas 2024 -palkinnon puolittamalla ravintolakeittiöidensä ilmanvaihdon energiankulutuksen. Keittiön huuviin asennettavat anturit seuraavat keittiön käyttöä ja ilmanlaatua, ja FlowHero-järjestelmä ohjaa ilmanvaihtoa tarpeen mukaan. Energiaa säästämällä voi taistella yleistä kustannusten nousua vastaan, mikä lisää taloudellista puskuria ja vähentää riippuvuutta energian hintavaihteluista.. vsk Kotimainen Safera FlowHero -tarveohjausjärjestelmä vähentää ammattikeittiön ilmanvaihdon energiankulutusta muuttamalla sen tarpeenmukaiseksi. Näin saadaan sama ilmanlaatu vähemmällä energiankulutuksella
Kustannusten hallinta on erityisen tärkeää ammattikeittiöille, jotka ovat usein herkkiä toimintakustannusten muutoksille. vsk Y ksi ravintolan huuva voi kuluttaa jopa 15 000 kWh energiaa vuodessa – saman verran kuin keskikokoinen omakotitalo lämmitykseen. Tarveohjattu ilmanvaihto voi parantaa myös keittiöhenkilökunnan työolosuhteita Ilmanvaihdon tarveohjaus voi parantaa myös keittiön henkilökunnan työolo. Ravintoloiden ilmanvaihto mitoitetaan usein suurimman käyttöasteen mukaan, ja ilmanvaihto ohjataan ajastimella mitoitusilmamäärälle keittiön aukioloaikojen mukaisesti. vuodessa. • Energiakustannuksissa säästöä 17 500 euroa vuodessa. Samalla tarveohjaus auttaa varautumaan tuleviin ympäristömääräyksiin, joissa energiansäästö ja päästöjen vähentäminen tulevat olemaan yhä keskeisemmässä roolissa. • Hiilipäästöt vähenivät 36 tCO. Se taas voi vaikuttaa kiinteistön arvoon ja rahoituksen hintaan. Ilmanvaihdon ohjaus ajastimella ei kuitenkaan huomioi keittiön käytön vaihtelua, mikä voi johtaa ylimitoitettuun poistoilmamäärään ja energiahukkaan niin lämmitysenergiassa kuin tuloja poistoilmapuhaltimien sähkönkulutuksessakin. Usein ravintola on tilassa vuokralla, ja lämmitysenergian maksaa kiinteistön omistaja, mutta välillisesti tilan kustannukset maksaa vuokrassaan tilan käyttäjä. Järjestelmä seuraa keittiön toimintaa ja ilmanlaatua reaaliajassa ja säätää ilmanvaihtoa tarpeen mukaan. 17 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Areimin palkitussa energiatehokkuushankkeessa Safera FlowHero -tarveohjaus mukauttaa ilmanvaihdon ja poistoilmamäärän keittiön todelliseen käyttöön. Tulokset ovat merkittäviä: • Energiankulutus väheni 250 MWh vuodessa. Energiatehokkuuden parantaminen on myös merkittävä askel kiinteistöjen vastuullisuustavoitteiden saavuttamisessa. Pilottihankkeen menestyksen myötä Areim laajensi järjestelmän käyttöä myös muihin kiinteistöihinsä. Tällä pyritään varmistamaan henkilökunnan hyvinvointi ja hyvät työolosuhteet eri tilanteissa. • Investoinnin takaisinmaksuaika alle kolme vuotta. ”Tarveohjaus on tarjonnut paitsi energiasäästöjä, myös uutta näkemystä kiinteistöjen hallintaan,” kertoo Areimin varainhoitaja Hannu Tammia. Ravintoloissa huuvia on yleensä useita, ja niiden osuus ammattikeittiön koko energiankulutuksesta on merkittävä: Motivan mukaan yli kaksi kolmasosaa ravintolakeittiöiden energiasta kuluu ilmanvaihtoon ja lämmitykseen. ”FlowHero-järjestelmän tuottama data auttaa meitä tunnistamaan säästömahdollisuuksia ja parantamaan vuokralaistyytyväisyyttä erityisesti haastavilla alueilla, kuten tiskialueilla.” Energiatehokkuus lisää taloudellista puskuria ja auttaa varautumaan energiakriiseihin ja kustannusten vaihteluihin Ammattikeittiön energiatehokkuuden optimointi vähentää taloudellista riippuvuutta energian hinnoista, auttaa hallitsemaan kustannuksia ja ylläpitämään liiketoiminnan kannattavuutta. Näin energiankulutusta voidaan pienentää ilman, että keittiön henkilökunnan työolosuhteista ja sisäilman laadusta tingitään. Konkreettisia tuloksia Areimin kiinteistöissä FlowHero-järjestelmä otettiin ensimmäisenä käyttöön Areimin Aallonharjan kiinteistössä Espoossa keväällä 2023
Energianerokas-palkinnon myöntänyt raati kiitti Areimin hanketta erinomaisena esimerkkinä siitä, kuinka olemassa olevien kiinteistöjen energiatehokkuutta voidaan parantaa taloudellisesti kannattavasti ilman suuria saneeraushankkeita. Ongelma on merkittävä myös kansainvälisesti: Rakennusten osuus EU:n energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia ja energiankulutuksen kasvihuonepäästöistä 36 prosenttia. Areim sai tunnustusta taloudellisesti kannattavalle energiateolle, joka vastaa myös kansainvälisesti merkittävään haasteeseen Suomessa on yli 10 000 ammattikeittiötä, ja ne kuluttavat 5–7 kertaa enemmän energiaa per neliö kuin muut liiketilat. Areimin ja Saferan yhteistyö osoittaa, että pienilläkin päivityksillä voidaan saavuttaa merkittäviä energiansäästöjä. 18 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. vsk suhteita. Täysin automaattisen tarveohjauksen ansiosta henkilökunnan ei myöskään tarvitse itse huolehtia riittävästä ilmanvaihdosta käyttämällä erillisiä tehostustai lisäaikakytkimiä. FlowHero-tarveohjaus ei pelkästään säästä energiaa, vaan myös tarjoaa arvokasta tietoa kiinteistöjen hallintaan, parantaen samalla vuokralaisten olosuhteita ja tyytyväisyyttä. Kun ilmanvaihto käy tehostuksella vain tarvittaessa, on keittiön äänitaso matalampi ja myös mahdollinen vedontunne voi vähentyä. Energianerokas 2024 -palkinto tuo esiin tärkeän viestin: energiatehokkuusratkaisut voivat olla taloudellisesti kannattavia ja samalla vaikuttavia. Ratkaisun monistettavuus muihin kiinteistöihin tekee siitä erityisen vaikuttavan.. Tehokkaat energiatehokkuusratkaisut, kuten ilmanvaihdon tarveohjaus, ovat keskeisiä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi
”Ruokamenot on selkeästi ryhmä, josta kuluttajat nyt hakevat säästöjä omaan talouteensa”, kertoo Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell. Vajaa puolet (44 %) on lykännyt kodin kestotavaroiden, kuten uuden pesukoneen tai puhelimen hankintaa. ”Kun vertaa tuloksia viime vuosiin voi havaita, että säästämishalut kaikissa muissa ryhmissä paitsi vapaa-ajan menoissa ovat laskeneet hieman.” 14 % vastaajista ei ilmoittamansa mukaan säästänyt mistään viimeisen puolen vuoden aikana. Noin puolet on tinkinyt myös lomamatkoista ja vapaa-ajan menoista. Hieman yli puolet vastaajista oli nipistänyt lomamatkoista ja muista maksullisista vapaa-ajan menoista (51 %). Aineiston keräsi Aula Research pääosin tammikuussa 2025. ”On huolestuttavaa, että näin moni kertoo taloudellisten syiden estävän tarvittavien lääkkeiden hankinnan ainakin osittain.” Samaan kyselyyn vastanneista jopa 41 % arvioi terveydenhoitomenojen nousun vaikuttaneen kotitalouden taloudelliseen tilanteeseen vähintään jokseenkin paljon (erittäin paljon 16 %, jokseenkin paljon 25 %). Vielä vuonna 2022 määrä oli 13 %. Lääkeostoksista ilmoittaa säästäneensä 17 % vastaajista. Reilusti yli puolet vastaajista kertoi karsineensa ravintolakäyntejä ja ruokaostoksia hillitäkseen kotitalouden menoja. ”Kuluttajien säästöpaineet näyttävät kuitenkin hieman helpottaneen vuoden takaisesta”, kuvailee Beurling-Pomoell. Yli puolet vastaajista ilmoitti säästäneensä ravintolakäynneistä (60 %) ja elintarvikeostoksista (56 %) viimeisen puolen vuoden aikana. Beurling-Pomoell haluaa vielä nostaa esiin seuraavan seikan tuloksista. Kuluttajaliiton kyselyyn vastasi 1149 kuluttajaa. Kuluttajien säästökohteet selvillä: erityisesti ruokaja ravintolamenoista nipistetään Kuluttajaliiton kyselyn vastaajat ilmoittivat säästäneensä etenkin ruokaan liittyvistä menoista viimeisen puolen vuoden aikana. Laskujen maksua on joutunut lykkäämään reilu viidennes (22 %) vastaajista ja 12 % on hakenut muutoksia lainanjärjestelyihin. Kuluttajaliitto ry
vsk Eero Alaluusua, valmiuspäällikkö Elintarviketeollisuuspooli Varautuminen: hyvää liiketoimintaa ja huoltovarmuutta Huoltovarmuus ei ole harvojen hommaa, vaan arkisia tekoja, jotka hyödyttävät ensisijaisesti yritystä, ja vasta laajemmin tapahtuvana ilmiönä myös koko Suomea. Molemmat ovat tarkoituksenmukaisia.. 20 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39
Tämä sitoo pääomaa, mutta näkyy yleensä selkeimmin hyvänä toimitusvarmuutena omille asiakkaille ja voi auttaa hintaheilahteluiden tasoittamisessa. Missä määrin voi ajatella itse saavansa tarvittavat tuotteet ja palvelut mahdollisessa pulatilanteessa. Sinänsä ei ole väliä, mikä häiriön aiheuttaa, sillä varsinaiset oireet ovat yleensä aika samoja: onko henkilökuntaa, onko vettä ja sähköä, onko totuttuja pakkausmateriaaleja ja raaka-aineita jne. Yhteistä niille on, että varautuminen vaatii järjestelmällisyyttä sekä loppuun asti viemistä. Artikkelin kirjoittaja Eero Alaluusua toimii valmiuspäällikkönä Elintarviketeollisuuspoolissa. Tässä yhteydessä keskityn aiheeseen saatavuusriskin ja siihen varautumisen kautta. Mitigointi: saatavuusriski • Tärkeiden toimittajien monistaminen, kierrättäminen ja volyymien jakaminen sekä vaihtoehtoisten toimittajien kartoittaminen. • Merkittävä vahva hankkija voi neuvotella markkinalla parempia sopimusehtoja, kuten hinnat, saatavuus ja ajoitukset. • Tuotevalikoimaa voidaan tarvittaessa kaventaa, millä voidaan ylläpitää tarvittavia tuotantomääriä. Yleisesti ottaen työ lähtee hahmottamalla, mikä on olennaista omalle liiketoiminnalle, mitä tarvitaan sen pyörittämiseen, mitä riskejä siihen kohdistuu ja miten niihin voisi varautua. Elintarviketeollisuuspooli toimii Elintarviketeollisuusliiton yhteydessä.. Yleensä kaikilla yrityksen päätoiminnoilla on oma roolinsa varautumisessa. Toki jonkin verran myös rahaa ja aikaa, mitä ei ikinä ole liikaa. • Puskurivarastojen luominen tai kasvattaminen saatavuustai hintariskien helpottamiseksi. Onko aina, lue 24/7, joku, joka havaitsee ongelmat ja voi tehdä päätöksiä. Tämä pätee niin maailman markkinan häiriöihin, kotimaan ongelmiin, vihamieliseen vaikuttamiseen kuin sotilaalliseen vaikuttamiseen. Hyvää varautumistyötä voidaan hyvin koetella turvallisesti erilaisilla skenaarioilla, joissa todetaan, että jotain resurssia tai kanavaa ei ole enää käytössä, mutta tuotannon pitäisi silti pyöriä ja myynnin toimia. Kärjistäen, maailmantilanteeseen ei juurikaan voi vaikuttaa, mutta voi vaikuttaa, miten siinä itse toimii. Tosiasia, joka kannattaa tiedostaa, niin omaa toimintaa arvioitaessa kuin omaa asemaa arvioitaessa. 21 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Oma lukunsa on sitten vielä kriisijohtaminen. Tuotannollinen jousto, josta on hyvä keskustella omassa arvoketjussa jo etukäteen. vsk Y leensä kimmoke varautumiseen lähtee yrityksen omista huonoista kokemuksista, ulkoapäin tulevista vaatimuksista, kuten asiakkaan ehdoista, lainmuutoksista ja joskus jopa hyvistä kokemuksista. Pelkona voi toki olla, että jäätkö huonoksi asiakkaaksi kaikille etkä hyväksi kenellekään, mutta yleisesti ottaen hyväksi havaittujen vaihtoehtojen tunteminen, niin että ne on koeponnistettu, tuo tarvittavaa joustavuutta
22 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. • Toimitusketjujen syvempi tutkiminen maailmanmarkkinatasolle asti. Kaikessa varautumisessa ja saatavuusriskin arviointiin liittyvässä on hyvä huomioida, että kriittisyys ei aina tarkoita niitä suurien määrien resursseja, joita käytetään paljon, kuten pääraaka-ainetta, minkä saatavuus on hyvä ja mitä saadaan monesta eri lähteestä. Oletko muistanut varmuuskopiot..?. Varautumisessa on tärkeää huomioida myös tietoliikenne ja digitaaliset palvelut. Tästä on nähty esimerkkejä mm. On myös rehellisyyden nimissä hyvä todeta, että ihan kaikkea ei ole mahdollista kahdentaa ja varmistaa, mutta mitä systemaattisemmin työtä tehdään, niin sitä korkeammalta orrelta ponnistaa varsinaisessa uhkaja kriisitilanteessa. Tämä osio vaatii yleensä tutkimista ja koekäyttöä, joten ei välttämättä tarjoa lohtua, mikäli aloitetaan vasta hädänhetkellä. Liian usein ne tärkeimmät temput ovat yhden ihmisen takana. • Kriittisyysportaita. Se voi sen sijaan tarkoittaa esimerkiksi tietoliikennettä, digitaalisia palveluita tai vaikka ihan sitä yhtä varmuuskopioimatonta laitetta. Voitko monipuolistaa linjoja, kahdentaa, asentaa osia itse ja ylläpitää pientä vara-osamarkkinaa. vsk • Energialähteiden monipuolistaminen tuotannossa helpottaa sopeutumista. kaasun saatavuuden osalta, sähkön hinnan osalta ja polttonesteiden jakelun osalta. Toimitusketjun tavaraja ainevirtojen saatavuuden riskejä tunnistetaan ja seurataan kaksi lenkkiä taaksepäin. Laitteiden ja varaosien markkinoilla on merkittäviä eroja tuotteiden saatavuudessa ja kriittisyydessä. Yksittäinen, huonosti ajoittuva puute laitetoimituksissa voi pysäyttää tuotantolinjaston toiminnan. Esimerkiksi kaikki hyödyntämäsi kemikaalit saattavat olla harvojen valmistajien käsissä, vaikka useampi tukku niitä tarjoaakin tällä hetkellä. Niin, ja tärkeimpiä resursseja on yleensä se oma osaava henkilöstö, jonka osaamiseen, sen dokumentointiin ja yhteistyöhön on syytä panostaa. • Materiaalien saatavuusriskejä mitigoidaan kartoittamalla vaihtoehtoisia materiaaleja, esimerkiksi öljypohjaisista biopohjaisiin pakkausmateriaaleihin. Sama huomio kannattaa tehdä itse käyttämiensä laitteiden ja varaosien osalta ja luokitella ne kriittisyysluokkiin esimerkiksi A, B, C, ja panostaa eniten tärkeiden osien saatavuuteen. • Yksittäisten, keskieurooppalaisten valtamerkkien haavoittuvuudet hankintaja toimitusketjuissa voivat vaikuttaa tuotantoon
23 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Lisäksi tehtaan tuotantoprosessissa syntyvää ylijäämälämpöä on mahdollista hyödyntää kaupungin kaukolämpöverkossa”, kertoo Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikka. Lappeenrannan Energia on ennakoinut alueen sähkönkulutuksen kasvua energiamurroksen ja puhtaan sähköistymisen myötä käynnistämällä uuden liittymisjohdon rakentamishankkeen. ”Solar Foodsin valmistelema iso investointi Lappeenrantaan on tietysti kaupunginkin kannalta tärkeä ja rohkaiseva asia.” ”Yksi keskeisimmistä Lappeenrannan valttikorteista on Lappeenrannan Energia-konsernin rakenteilla oleva sähkönsiirtoverkko Ylikkälästä Simolantielle. Solar Foodsin Factory 02 -tuotantolaitoksen rakentamisen on suunniteltu tapahtuvan kolmessa vaiheessa, joista ensimmäisen vaiheen tuotannon on tarkoitus käynnistyä vuonna 2028. Lappeenrannan kaupunki LAITTEET JA RATKAISUT HYGIEENISEEN NESTEENKÄSITTELYYN WWW.THINKFLOW.FI. Kaupunginjohtaja Tuomo Sallisen mukaan Solar Foodsin kaltaisilla uusilla investoinneilla on suuri vaikutus koko Suomen elinvoimaan, ja ne edistävät myös kansallisia puhtaan siirtymän tavoitteita. vsk Solar Foodsin uudella tuotantolaitoksella olisi merkittäviä vaikutuksia Lappeenrannalle ja koko Suomelle Lappeenrannan kaupunki iloitsee siitä, että ruokateknologiayritys Solar Foods valmistelee investointia ensimmäisestä teollisen mittakaavan tuotantolaitoksesta Lappeenrantaan Selkäharjulle. Investointipäätös tehdään vuonna 2026. Tehtaassa on tarkoitus tuottaa Solein®-proteiinia, joka on hiilineutraali, vastuullinen mikrobiproteiini, jota tuotetaan maaperästä, ilmasta ja ilmastosta riippumatta. ”Uusi 110 kV:n liittymisjohtomme mahdollistaa yhteiskunnan sähköistymistä koko Lappeenrannan alueella. Lisäksi sähkönsiirtokapasiteetin nosto mahdollistaa tehokkaan sähkönsaannin Solar Foodsille Selkäharjun tontille”, Lappeenrannan Energian toimitusjohtaja Arto Nikkanen kertoo
Maatalousja elintarvikealan yrityksille on tärkeää ja keskeistä se, mitä tapahtuu ympäristössä, luonnonvaroissa, ilmastossa ja maailmanpolitiikassa. Se tarkoittaa sitä, että nähdään toiminnan tuottomahdollisuudet ja että liiketoimintaan liittyvät tärkeimmät riskit pystytään hallitsemaan. Kuten kaikissa muutoksissa, myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyy riskejä, jolloin on syytä tarkastella, mitä rajoitteita ja mahdollisuuksia se tuo tulevaisuudessa oman yrityksen toimintaan. Ihmisillä on tarve syödä vastaisuudessakin, mutta olennaista on, minkälaisen tarjontakokonaisuuden yritys pystyy rakentamaan nykyisissä ja tulevissa puitteissa. vsk Riskienhallinnalla kilpailuetua Yritystason riskienhallinnassa kysymys on riskeistä, jotka voivat muodostua todennäköiseksi uhaksi tai vaaraksi yrityksen toiminnalle. TkT Jarkko Leppälä, erikoistutkija MMT Karoliina Rimhanen, tutkija Luonnonvarakeskus, Helsinki Mahdollisuudet ja riskit puntariin – riskienhallintaa elintarvikealan pk-yrityksiin Yritystoiminnassa on olennaista tarkastella yrityksen mahdollisuuksia ja tavoitteita suhteessa riskeihin. Riskienhallinta voidaan nähdä yhtenä yrityksen johtajan työkaluna, osana johtamistoimen työkalupakkia.. Kaikki yritystoiminnan pienet vastoinkäymiset eivät aiheuta riskiä yrityksen toiminnalle. Riskienhallinta ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat osa yrityksen liiketoiminnan suunnittelua, varautumistoimenpiteitä ja johtamista. Ratkaisevaa on, miten yritysten ja toimijoiden tavoitteissa ja strategioissa riskit on ennakoitu, miten voimakkaita muutokset ovat ja miten ne vaikuttavat elinympäristöön, liiketoimintaan, henkilöstöön ja tuotantoon. 24 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39
Erityisesti elintarvikeja terveysalalla on tärkeää varautua tautien ja epidemioiden leviämiseen, mikä voi Esimerkkejä keinoista riskin ja seurausten pienentämiseksi.. Riskienhallinnan menettelyt globaalilla tasolla edellyttävät valtioiden välistä riskien tunnistamista, hallintaa, seurantaa ja kommunikointia. Tällöin ilmastonmuutoksen riskit parhaiten hallitsevilla yrityksillä on kilpailuetu. vsk Kun ilmastovaikutusten riskien torjuminen edellyttää siirtymistä ympäristöystävällisempään teknologiaan ja tuotantoon, niin se tuottaa tarvetta tehdä uusia innovaatioita, mikä puolestaan tuottaa uusia yritysmahdollisuuksia. 25 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Tämä tulee korostumaan, kun yritysten välisessä kaupankäynnissä ilmastovaikutuksilla on aidosti merkitystä tai jos yritys joutuu maksamaan sanktion rikottuaan ilmastovaikutuksiin liittyvää ympäristölainsäädäntöä. Riskienhallinta erilaista eri tasoilla ja eri aloilla Yritystason johtamisessa on elintarvikealallakin mahdollista nähdä tai seurata globaaleja tai alueellisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa ja luoda riskejä yrityksen toimintaan paikallisesti. Globaalilla tasolla kriittisimmät tekijät luonnonvaraja elintarviketuotannon riskienhallinnan näkökulmasta ovat tai tulevat olemaan ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvu maapallolla ja sen vaikutus maapallon kasvien ja eliöiden elinolosuhteisiin sekä toisena viruspandemiat, jotka leviävät tehokkaasti ihmisestä toiseen tai eläimestä ihmiseen. Alueellisella tasolla tai valtioiden sisäisessä riskienhallinnassa tunnistettavia riskitekijöitä ovat alueellisesti merkittävät häiriöt, kuten luonnontuhot, myrskyt, tulvat, infrastruktuurin rikkoutuminen, sähkönjakelun ongelmat, säteilyonnettomuudet, tautiepidemiat, talouden lama ja sota
Olennaista on miettiä, miten voidaan korvata jonkun tekijän poistuminen hetkeksi toimintayhtälöstä, tai resilienssin näkökulmasta, kuinka nopeasti toiminta jatkuu ongelmatai muutostilanteen jälkeen. Paikallisilla, alueellisilla, kansallisilla ja maailmanlaajuisilla kriiseillä voi olla suoria ja välillisiä vaikutuksia, jotka kytkeytyvät yrityksen liiketoimintaan ja tuotantoon. 26 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Mahdollisuuksien hyödyntäminen riippuu innovatiivisuudesta, osaamisesta ja rohkeudesta. Ilmaston muuttuessa voivat muuttua myös mahdollisuudet tuottaa erilaisia elintarviketuotteita. Esimerkiksi Suomessa hyvin hoidettu tieverkko ja tietoliikenneyhteydet ovat sekä kilpailukyky-, riskienhallintaettä huoltovarmuustekijöitä. Periaatteessa hyvin järjestetty yrityksen tuotantoja toimintakulttuuri ja toiminnan perustekijöiden hallinta edistävät itsessään jo poikkeusoloihin varautumista. Näihin kysymyksiin yleisesti ottaen haetaan vastauksia alueellisella tasolla ja näihin riskiviestinnässä tulisi jollain tasolla pyrkiä vastaamaan. Paikallisesti elintarvikealan yritystasolla riskienhallinnassa ensimmäinen asia olisi tarkastella, millainen tuotanto on mahdollista tietyssä yritysympäristössä, ekosysteemissä ja markkinoilla. Sen jälkeen on tiedettävä, miten näissä eri riskitilanteissa olevat ongelmat vaikuttavat alueen asukkaisiin, miten ne korjataan ja mikä aika siihen kuluu. Terveyden kannalta yrityksille keskeisiä riskejä ovat elintarviketurvallisuuden vaarantuminen, elintarvikkeiden kontaminaatio sekä henkilöstön työturvallisuus ja työhyvinvointi. Yritysturvallisuuden ja riskienhallinnan kannalta olisi hyvä myös nähdä, kuinka yhteiskunnan tarjoamat infrastruktuuri ja palvelut ovat osa yrityksille hyödyllistä riskienhallintaa. Ne voivat tuottaa isoja riskejä yritysturvallisuudelle ja vakavia tappioita yrityksen toiminnassa. Varautuminen yllättäviin kriiseihin lähtee oman organisaation henkilöstön kouluttamisesta ja organisaation sisäisestä viestinnästä erilaisten riskien varalta. Kriisien vaikutukset voivat olla toisilla alueilla vakavampia kuin toisilla alueilla. Alueellisessa riskienhallinnassa olennaista on sujuva viranomaisten välinen viestintä, viestintä eri organisaatioille ja julkinen viestintä alueiden asukkaille. Varautuminen yllättäviin kriiseihin lähtee oman organisaation henkilöstön kouluttamisesta ja organisaation sisäisestä viestinnästä erilaisten riskien varalta. Riskien tunnistaminen ja niihin varautuminen Elintarvikealalla yritystasolla merkittävimpiä paikallisesti vaikuttavia riskitekijöitä voivat olla tulipalo, myrskytuho, tuotteiden pilaantuminen, pilaantuneen tuotteen pääsy jakeluun, toimipaikan rakennusrakenteiden romahtaminen, ympäristörikos, epäonnistunut strategia, yrityksen liiketoimintaa ja tuotantoa koskeva lainsäädännön muutos, imagoriski, rikollinen toiminta, kyberhyökkäys, oikeudenkäynnit, henkilöriski sekä rahoituksen ja talouden ongelmat. ". vsk aiheuttaa haasteita niin työntekijöiden terveyteen kuin tuotantoketjujen sujuvuuteen. Organisaatioiden tai yritysten ennakointi tai reagointikyky ongelmatilanteissa kansalaisten alueellisten palveluiden järjestämisessä on sitä parempi, mitä enemmän organisaatio tai yritys on miettinyt ydintoimintansa järjestämistä erilaisissa poikkeustilanteissa
vsk El in ta rv ik ey rit yk se n ris ki ke nt tä (E TRH ty ök irj a 20 23 ).. 27 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39
Tämä tarkoittaa sitä, että hyvän riskienhallinnan avulla uskalletaan paremmin ottaa riskejä ja luotetaan omiin kykyihin kuin myös sitä, että osataan toimia ongelmien ilmaantuessa. Pienten ja keskisuurten elintarvikealan yritysten riskienhallinnan tueksi on Luonnonvarakeskuksessa koottu työvälineitä työkirjan muotoon. Elintarvikealan riskienhallinnan ja varautumisen työkaluja hyödynnetään ja tuodaan esille uudessa Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (ARMAS) -hankkeessa, joka on rahoitettu EU:n maaseuturahastosta. Julkaisussa on lisäksi ohjeita kriisitilanteen johtamiseen ja viestintään. Valtakunnallisen kehittämishankkeen toteuttavat Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Savonia-ammattikorkeakoulu oy ajalla 1.9.2024–31.12.2027. Työkirjaa varten laadittiin kysely elintarvikealan pk-yrityksille ja haastateltiin eri yritysten johtohenkilöitä riskienhallinnan jäsentämisestä, eri riskitekijöistä sekä keinoista hallita riskejä. Työkirja sisältää riskienhallinnan ja johtamisen tietokortteja, ja välineitä esimerkkeineen elintarvikeyrityksen liiketoiminnan perustan ja tavoitteiden suunnitteluun. vsk Riskienhallinnan tueksi Pk-yrityksen riskienhallinta elintarvikealalla -työkirja Mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännössä tai mitä sitten tehdään. Pk-yrityksen riskienhallinta elintarvikealalla -työkirja on ladattavissa Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta: https://jukuri. Kuten edellä mainittiin, niin tiettyjen perustekijöiden systemaattinen riskienhallinta parantaa yrityksen resilienssiä ja menestymismahdollisuuksia haastavissa olosuhteissa. 28 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Työkirjasta löytyvät myös riskikenttätyökalu ja tarkistuslistat toimitila-, tuotanto-, henkilö-, ympäristö-, kyberturvaja talousriskien kartoittamiseen ja seurantaan. Lisätietoja: https://www.luke.fi/fi/projektit/etrh www.ilmastoviisas.fi Työkirja elintarvikealan pk-yritysten riskienhallintaan.. luke.fi/handle/10024/553900. Työkirjan toivomme antavan elintarvikealan yrityksille työkaluja ja ajatuksia, jotka auttavat tunnistamaan, arvioimaan ja hallitsemaan liiketoimintaan liittyviä riskejä systemaattisesti
”Ensimmäisenä kesänä maidontuottajat tekivät pääskyille yli 150 tekopesää. ”Hankkeen kaksi aiempaa vuotta ovat sujuneet oikein hyvin. Muutamalla tilalla uusia pesijöitä laskettiin jopa yli 40 kappaletta”, Arlan maidonhankinnan vastuullisuuspäällikkö Heini Riipi iloitsee. Pääskyt aloittavat muuttomatkansa kohti Suomea jo aikaisin kevättalvella Pääskyt viettävät talvet Afrikan lämmössä. BirdLife Suomen, Arlan ja maitotilojen yhteistyön tavoitteena on auttaa pääskyjä pesimään maitotiloilla ja lisätä tietoisuutta pääskyjen huolestuttavasta tilasta. Viime vuonna jo lähes kaikilla mukana olleilla tiloilla pesi pääskyjä. ”Toivottavasti tänä vuonna yhä useampi maitotila innostuu auttamaan pääskyjä. Pääskyjen määrä on kasvanut hankkeen aikana usealla maitotilalla BirdLifen, Arlan ja Arlan maitotilojen hyvin alkanut yhteistyö jatkuu myös tulevana kesänä. Lintujen suojeluja harrastusjärjestö BirdLife Suomi, Arla ja Arlan maitotilat jatkavat jo kolmatta vuotta yhteistyötä pääskyjen pesinnän tukemiseksi. Kuva: Tuomas Koivuniemi.. Pääskyjen elintila on pienentynyt maaseudun muutoksen ja maitotilojen vähenemisen myötä. Arla Oy Pääsky ja tekopesät maitotilalla Kiteellä. Helmi-maaliskuussa pääskyt aloittavat muuttomatkansa kohti Suomen kesää ja pesintää. Voisi siis sanoa, että tässä hankkeessa kaikki voittavat: sekä pääskyt että tilalliset”, sanoo BirdLifen asiantuntija Teemu Lehtiniemi. ”Moni Suomen muuttolintu muuttaa talvehtimaan läntisen Euroopan kautta, mutta pääskyt seuraavat valtaosin kompassin neulaa suoraan etelään, pitkämatkalaisimmat aina Etelä-Afrikkaan saakka”, Lehtiniemi kertoo. Suomessa ne pesivät mieluusti maitotiloilla, jossa niille on tarjolla sopivia pesimäpaikkoja ja paljon ötököitä ravinnoksi. Tänä vuonna tavoitteena on saada lisää tiloja mukaan. ”Lähdemme kolmanteen pääskykesään hyvillä mielin. Viime vuonna hankkeessa oli mukana 34 Arlan maitotilaa ympäri Suomen. Suomeen pienet linnut alkavat saapua vapun tienoilla ja todellinen muuttokuhina ajoittuu toukokuun lopulle. Maitotiloilla hanke on otettu ilolla vastaan, sillä monet ovat jo valmiiksi kantaneet huolta pääskyjen vähenemisestä. Parhaiten toimivat toimenpiteet on tunnistettu jo hankkeen ensimmäisinä vuosina, joten tänä vuonna säästymme kokeiluilta ja voimme keskittyä tiloilla suoraan tehokkaiksi havaittuihin keinoihin, kuten tekopesien laittamiseen”, Lehtiniemi kertoo. 29 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Pääskyjen määrää maitotiloilla on onnistuttu kasvattamaan. Ne saattavat lentää jopa yli 10 000 kilometrin matkan kuukaudessa, eli noin 300 kilometriä päivässä. Uusille mukaan lähteville tiloille tarjotaan BirdLifen asiantuntijan vierailua, jossa kerrotaan pääskyistä ja siitä, miten niiden pesintää voidaan tilalla tukea”, Riipi jatkaa. vsk Pääskyt alkavat saapua muuttomatkaltaan Suomeen vapun tienoilla – Arlan maitotiloilla valmistaudutaan tukemaan lintujen pesintää yhdessä BirdLifen kanssa Pääskyjä saapuu Suomeen vuosi vuodelta vähemmän ja kaikki kolme Suomessa pesivää pääskylajia ovat uhanalaisia. Arlan tekemän selvityksen mukaan pääskyjen määrä kasvoi usealla tilalla viime vuonna
vsk Elina Suni, projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kyberturvallisuus elintarvikealalla Kyberhyökkäykset ovat lisääntyneet viime vuosina, eikä elintarvikealan organisaatiot ja niiden kumppaniyrityksetkään ole välttyneet hyökkäyksiltä. Samaan aikaan NIS2direktiivi on tullut voimaan EU-maissa, asettaen kyberturvallisuusvaatimuksia myös elintarvikealan toimijoille. 30 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Vaikka digitalisaatio etenee alalla huimaa vauhtia ja täten lisää kyberuhkia entisestään, voidaan niihin myös varautua.
Verkkokauppojen yleistyttyä lyhyet toimitusajat ovat tärkeitä ja toimintaa on tehostettu automaatiolla. Tyypillisiä haasteita aiheutuu tehdasmääriteltyjen salasanojen käytöstä tai salasanojen tallentamisesta turvattomassa formaatissa. Järjestelmien rajapinnat voivat olla alttiita haavoittuvuuksille, joten ohjelmistojen turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Myös esimerkiksi veden tai sähkön saantiin liittyvät häiriöt näkyisivät melko pian eläinten hyvinvoinnissa. Mikäli esimerkiksi lypsyrobottitoimittajaan kohdistuisi kyberhyökkäys, joka pysäyttäisi jonkin suositun robottivalmistajan lypsyrobottien toiminnan, vaikutukset maitotilojen näkökulmasta voisivat kuitenkin nopeasti olla katastrofaalisia. Teollisuudessa on käytössä laajoja ohjelmistoista ja laitteista syntyviä kokonaisuuksia, kuten SCADA-järjestelmiä. tuotteen laadusta. Elintarviketeollisuusyritykset hyödyntävät paljon automaatiota ja robotiikkaa. Elintarvikkeen matka pellolta kuluttajan lautaselle käy Artikkelin kirjoittaja Elina Suni työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-instituutissa projektipäällikkönä ja asiantuntijana kyberturvallisuuteen liittyvissä projekteissa.. Kaupan ja jakelun kybertoimintaympäristö voidaan jakaa kahteen eri ympäristöön: perinteiseen IT-ympäristöön ja operatiiviseen tuotantoympäristöön, eli OT-ympäristöön (joka sisältää käytännössä logistiikkakeskukset tai keskusvarastot). vsk E lintarvikealalla toimii hyvin monentyyppisiä ja -kokoisia yrityksiä, maatiloista suuriin elintarviketeollisuusyrityksiin sekä kaupan ja jakelun yrityksiin. Kyberhyökkäys järjestelmiin voisi aiheuttaa logistiikan prosessien keskeytymisen ja suuriakin kustannuksia: tuotteet voisivat pilaantua kylmäketjun katkettua, tavara loppua kauppojen hyllyiltä ja niin edelleen. Tilallisilla riittää työkuormaa, joten kyberturvallisuusasioihin paneutuminen ei välttämättä ole listojen kärkipaikoilla. NIS2-direktiivi asettaa kyberturvallisuudelle vaatimuksia myös elintarvikealalla Elintarvikealalla on laajoja toimitusketjuja, eli yritysyhteistyö on avainasemassa liiketoiminnan näkökulmasta. Tilojen tekninen ympäristö on usein rakentunut vuosien tai vuosikymmenten aikana, eli kokonaisuus voi olla kompleksinen ja kokonaisuuden hallinta vajavaista. Esimerkiksi maksujärjestelmien häiriöt tai häiriöt logistiikkatai verkkokauppajärjestelmissä aiheuttaisivat nopeasti paljon ongelmia. Ne saattavat olla tekniikaltaan vanhoja, ja niiden päivittäminen voi olla kallista tai hyvin vaikeaa. Kaupan alan yritykset ovat häiriöherkkiä digitaalisten häiriöiden osalta, eli hyvin riippuvaisia toimivista tietojärjestelmistä. 31 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Myös virheet muistin käsittelyssä, huono oikeuksien hallinta tai puutteellinen käyttäjän tunnistaminen voivat aiheuttaa tietoturvauhkia. Toiminnanohjausja varastonhallintajärjestelmät pystyvät tekemään täydennystilauksia itsenäisesti tai ehdottamaan tilausten tekemistä. Esimerkiksi maitotiloilla digitalisaation vaikutukset ovat ilmeiset: on lypsyrobottia, siivousrobottia, rehun annostelijaa sekä lukuisia tietojärjestelmiä, joiden avulla raportoidaan mm
Elintarvikealalle järjestettiin vuonna 2023 kyberturvallisuuden pilottiharjoitus.. Mikään yritys ei halua testata tietoturvaprosessejaan ja toimintaohjeitaan käytännössä vasta siinä vaiheessa, kun kyberhyökkäys sattuu kohdalle. JYVSECTECin järjestämät harjoitukset ovat pääosin teknistoiminnallisia, eli teknisten asiantuntijoiden lisäksi harjoituksiin osallistuu tyypillisesti myös operatiivista henkilöstöä, esimerkiksi johtajia tai viestinnän asiantuntijoita. NIS2-direktiivin tavoitteena on varmistaa korkea kyberturvallisuuden taso koko Euroopassa. Tilannetta voit seurata Valtioneuvoston verkkosivuilta (Hallituksen esitys Euroopan unionin kyberturvallisuusdirektiivin [NIS2-direktiivi] täytäntöönpanemiseksi). vsk lukuisten yritysten kautta. Toimimista häiriötilanteessa harjoitellaan kuvitteellisten tilanteiden kautta. Harjoituksen järjestämisvastuussa on Huoltovarmuuskeskus, ja harjoitusta organisoi Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluva Digipooli. 3) Jyväskylän ammattikorkeakoulun ITinstituutissa toimiva tutkimus-, kehitysja koulutuskeskus JYVSECTEC (Jyväskylä Security Technology) järjestää kansallisia kyberturvallisuusharjoituksia (KYHAharjoituksia). Suomen hallitus on antanut eduskunnalle esityksen NIS2-direktiivin täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi ja ehdottanut, että Suomessa säädetään uusi kyberturvallisuuslaki. Velvoitteet ulottuvat myös organisaation ensisijaisiin toimitusketjuihin. Harjoitusympäristö mahdollistaa mm. 2) Digija väestötietoviraston järjestämä Taisto-harjoitus on suunniteltu erityisesti julkiselle sektorille, mutta myös muut toimijat voivat osallistua. Tunnettuja suuria kansallisen tason kyberharjoituksia Suomessa ovat ainakin seuraavaksi esiteltävät kolme eri harjoitusta: 1) TIETO harjoitus. NIS2direktiivin vaatimuksiin tulee vastata ja tukimateriaalejakin on olemassa, joiden pohjalta yritys voi kehittää turvallisuuskäytäntöjään. Harjoituksia on useita ja niitä tarjoavat sekä yritykset että julkiset toimijat. TIETO24-harjoitus harjoitutti viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistoimintaa laajassa yhteiskunnan häiriötilanteessa. 32 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Harjoitus järjestetään joka toinen vuosi. Harjoitukset toteutetaan ainutlaatuisessa RGCE (Realistic Global Cyber Environment) -harjoitusympäristössä, jossa on mallinnettuna useiden eri toimialojen teknisiä ympäristöjä ja järjestelmiä. Direktiivi on astunut voimaan lokakuussa 2024 ja se koskettaa keskisuuria ja suuria elintarvikealan organisaatioita. Kyberturvallisuuden kehittäminen ja varautuminen Kyberuhkiin voi onneksi varautua. Taisto on tietosuojaja tietoturvaloukkausten hallinnan harjoitus. Lisäksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettua lakia, sähköisen viestinnän palveluista annettua lakia sekä eräitä toimialakohtaisia lakeja muutettaisiin ehdotuksen pohjalta. Materiaalit ovat kaikille avoimia ja löytyvät osoitteesta jamk.fi/kpte (kohdasta projektin tulokset). Toinen erittäin hyvä tapa varautua kyberuhkiin on osallistua kyberturvallisuusharjoituksiin. Traficomin kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta löytyy paljon materiaaleja ja tukea yrityksille. Alkutuotannolle on lisäksi tuotettu tiivis infopaketti, josta tilallisen on hyvä lähteä liikkeelle. laajojen koko elintarvikeketjuun kohdistuvien kyberhyökkäysten harjoittelun sekä yhteistoiminnan harjoittelun muiden alan organisaatioiden ja viranomaisten kanssa. Ajankohtana 12.3.2025 asian tilana oli käsitelty ja päätöksenä hyväksytty muutettuna. Myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu on tuottanut elintarvikealalle kolme laajaa käsikirjaa kyberpoikkeamienhallintaan, omansa alkutuotannon, elintarviketeollisuuden sekä kaupanja jakelun alalla toimiville yrityksille
Haettu 26.2.2025 osoitteesta https://jyvsectec.fi/ Kyberturvallisuuskeskus. Palvelumme. TAISTOhar joitus. Haettu 30.1.2025 osoitteesta https://dvv. 2024. Kyberturvallisuus kaupan ja jakelun alalla käsikirja kyberpoikkeamien hallintaan. Kyberturvallisuus alkutuotannossa käsikirja kyberpoikkeamien hallintaan. Haettu 28.1.2025 osoitteesta https:// www.huoltovarmuuskeskus.fi/a/tieto24-harjoitus-kehittaa-yhteiskunnan-varautumistahybridiuhkiin JYVSECTEC. NIS2-direktiivi asettaa uusia vaatimuksia kyberturvallisuuden näkökulmasta, ja yritysten on vastattava näihin vaatimuksiin. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hallituksen esitys Euroopan unionin kyberturvallisuusdirektiivin (NIS2-direktiivi) täytäntöönpanemiseksi. vsk Tietojärjestelmät kehittyvät jatkuvasti ja kyberturvallisuuden varmistaminen on entistä tärkeämpää. 2023. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Muun muassa automaatioja robotiikkalaitteet sekä monimutkaiset toimitusketjut lisäävät toimialan haavoittuvuutta. (toim.). Haettu 23.1.2025 osoitteesta https://arena.jamk.fi/fi/ arena-public/kyberturvallisempi-eurooppanis2-direktiivin-myota-suomeen-uusi-kyberturvallisuuslaki/ Suni, E. Haettu 24.2.2025 osoitteesta https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM027:00/2023 RGCE-harjoitusympäristöön on mallinnettu alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja kaupan alan tietojärjestelmiä.. n.d. 2023. Haettu 23.1.2025 osoitteesta https://www.theseus.fi/handle/10024/788855 Valtioneuvosto. 2025 osoitteesta https:// www.theseus.fi/handle/10024/788854 Suni, E. Kyberturvallisempi Eurooppa – NIS2-direktiivin myötä Suomeen uusi kyberturvallisuuslaki. 2023. (toim.). Lähteet Digija väestötietovirasto. Jamk Arena. 2024. Haettu 23.1. (toim.). Näin ne voivat varmistaa toimintansa jatkuvuuden ja osaltaan vahvistaa Suomen huoltovarmuutta. 2025. Kyberturvallisuus elintarviketeollisuudessa käsikirja kyberpoikkeamien hallintaan. Tieto24-harjoitus kehittää yhteiskunnan varautumista hybridiuhkiin. Haettu 12.2.2025 osoitteesta https://kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/palvelumme Suni, E. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. (n.d.). Yritykset voivat parantaa kyberturvallisuuttaan hyödyntämällä saatavilla olevia tukimateriaaleja ja osallistumalla kyberturvallisuusharjoituksiin. 33 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. fi/taisto Huoltovarmuuskeskus. Haettu 23.1.2025 osoitteesta https://www.theseus.fi/handle/10024/788853 Suni, E. 2023
34 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. vsk Joni Metsola, valmiuspäällikkö Kauppaja jakelupooli Ruokahuollon kehittämisen yhteiset eväät Kauppaja jakelupooli on huoltovarmuusorganisaation elintarvikehuollon osa-alue, joka pureutuu elintarvikkeiden jakelun turvaamiseen, pitäen sisällään päivittäistavaraketjun toiminnot varastoista myymälöihin.
Elintarvikejakelun osalta täytyy tarkastella, kuinka toimitusketjut kestävät häiriöitä ja minkälaisia toimintamahdollisuuksia on vakavien häiriötilanteiden aikana. Samalla arvioidaan kriittisyyksiä ja sopivia työkaluja selviytyä niistä kunnialla, Metsola toteaa. ”Usein ollaan ihan tuttujen aiheiden äärellä, logistiikka, sähkönsaanti ja kyberasiat ovat säännöllisen tarkastelun kohteena”. Kauppaja jakelupooli toimii Päivittäistavarakauppa ry:n yhteydessä.. Toisaalta pitää tuoda esiin synkätkin tilanteet käsiteltäväksi, toisaalta myös rauhoitellaan, että asiat ovat kohtuullisen hyvällä mallilla. Suomessa varautumisen osalta tehdään laajaa yhteistyötä ja tekemisen malli on maailmallakin herättänyt vuosien ajan kiinnostusta. Huoltovarmuusasioiden sanansaattajien, poolisihteerien, rooli on kaksijakoinen. Harjoittelun yhteydessä vakavia häiriötilanteita koestetaan, jolloin ymmärrys toimijoiden rooleista ja mahdollisista kehitettävistä asioista lisääntyy. Huoltovarmuusorganisaatio varautumistyön tukena Poolitoiminnassa varautumisen kehittämisen keinot ovat moninaiset, selvitysprojekteista yhteisiin valmiusharjoituksiin. Päivittäistavarakaupan toimijat ovat meille luonnollisesti tärkeitä yhteistyökumppaneita, koska suurin osa myymälöissä liikkuvista tavaroista ovat elintarvikkeita”, kertoo Kauppaja jakelupoolin poolisihteeri, valmiuspäällikkö Joni Metsola Päivittäistavarakauppa ry:stä. vsk ”H uoltovarmuusorganisaation suuri etu on siinä, että saamme kriittiset toimijat saman pöydän ääreen toimintaa kehittämään. ”Kyllä ihmiset silloinkin tavalla tai toisella evästä saavat, mutta eivät välttämättä normaalilla totutulla kaavalla”, Metsola kertoo. Maailmantilanteen epämääräisyyden vuoksi huomio varautumiseen on lisääntynyt entisestään. ”Verkostomainen yhteistyömallimme on ihan syystä saanut huomiota muualta ja yhteistyötä tehdään esimerkiksi ruotsalaisten kollegoidemme kanssa”, Metsola kertoo. Toimitusketjujen toimintavarmuus vaatii myös laajaa tarkastelukulmaa, jota helpottaa huoltovarmuusorganisaation kattava sektoriedustus. Hyväkin suunnitelma voi olla joiltain osin toimimaton, koska häiriötilanteen luonnetta ei voi täysin etukäteen tietää. 35 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. ”Varautumistyössä täytyy elää ennakkoon kriisitilanteita. Huoltovarmuus elintarvikehuollon osalta lepää valtaosin yritystemme harteilla ja poolitoiminnan puitteissa tehtävä työ tukee sitä omalta osaltaan. Elintarvikehuoltosektorin toimijat ovat harjoitelleet yhteisesti esimerkiksi logistiikkateeman alla. Artikkelin kirjoittaja Joni Metsola toimii valmiuspäällikkönä Kauppaja jakelupoolissa. Varautumisen vaikeus ja helppous Häiriötilanteisiin varautumisessa ei ole kaiken kattavia suunnitelmia
Käytännön toiminta vaatii lisäksi yhteistä suunnittelua läpi eri tasojen. Valmiuslaki määrittelee ylätasolla keinot ja vastuut vakavammissa häiriötilanteissa toimimiseen. Parhaillaan käynnissä on varautumiseen liittyvää lainsäädäntötyötä, josta tärkeänä esimerkkinä on valmiuslain päivitys. Maailman muuttuessa pitää myös varautumisen keinoja miettiä uusiksi, pyörä pyörii uudestaan ja uudestaan. vsk ”Pitää olla myös kykyä luovaan ja joustavaan tekemiseen kriisitilanteessa, eikä saa lukkiutua liiaksi tehtyyn suunnitelmaan”, Metsola kertoo. 36 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. ”Malleja pitää jatkuvasti yhteisesti koestaa jo ennen kriisejä, siitähän sitä varmuutta tulee. Tästä päästään takaisin verkoston voimaan, hyvien käytänteiden ja oppien jakamiseen, sekä jatkuvaan asioiden uudelleentarkasteluun ja kehittämiseen. ”On tärkeää pystyä myös selkeyttämään, miten yhteispeli eri toimijoiden kesken hoituu näissä tilanteissa, Metsola muistuttaa. Varautumisen yhteiseen kehittämiseen meillä on kyllä ihan hyviä eväitä”, Metsola toteaa.
Suunnittelu, maahantuonti ja myynti: TMK Vaunukeskus oy Merstolantie 27, Harjavalta TMK. vsk Nyt tilattavissa: Ammattilaisten myyntivaunut markkinoiden parhaalla hinta-laatu-suhteella Myyvä ulkoa – toimiva sisältä Havainnekuva, mallivaunut nähtävillä Harjavallassa Deli Star -myyntivaunut 3–8 m • Matala myyntikorkeus • Tehokas valaistus • Kaikki tasot rosteria • Kuumasinkitty runko • AL-KO akselit ja vetopäät • Laaja varustevalikoima EasyGo-myyntivaunut 2,2–2,8 m • Hauskasti muotoiltu lasikuitukori teräsrungolla • Kaikki tasot rosteria • Kuumasinkitty runko • AL-KO akselit ja vetopäät • Laaja varustevalikoima American -myyntivaunut 3–8 m • Klassinen retromuotoilu • Kaikki tasot rosteria • Kuumasinkitty runko • AL-KO akselit ja vetopäät • Laaja varustevalikoima Retro -myyntivaunut 4-5 m • Klassikkoautojen malliset myyntivaunut • Kaikki tasot rosteria • Sinkitty teräsrunko • Saatavilla sähkömoottorilla myyntialueella liikuttelua varten • Laaja varustevalikoima Ari Kallas, puh. 010 526 0424 mari@vaunukeskus.. Mari Rahkola, puh. 37 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. 020 749 8711 ari.kallas@vaunukeskus.
Kestävän kehityksen näkökulmasta kaikki hyötyvät.. On myös ruoka-aputoimijoita, kuten hävikkiterminaaleja, jotka tarjoavat työmahdollisuuksia, palkkatukijaksoja, kuntouttavaa työtoimintaa sekä työssäoppimispaikkoja, joissa perehdytään logistiikkaja elintarvikealan työtehtäviin. Ruoka-apu perustuu kauppojen, teollisuuden ja suurkeittiöiden ihmisravinnoksi kelpaavien hävikkija ylijäämälahjoitusten hyödyntämiseen. 38 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. 1 Ruoka-aputoiminta onkin osoittautunut erinomaiseksi yhteistyömahdollisuudeksi 1 Passoja & Vaalgamaa, 2022. Arvioiden mukaan Suomessa ruoka-apuun turvautuu säännöllisesti yli 200 000 ihmistä, joiden joukossa on niin eläkeläisiä, lapsiperheitä, työttömiä kuin opiskelijoitakin. Minea Simi Ruoka-avun merkitys korostuu yksilön ja yhteiskunnan kriiseissä Ruoka-apu on auttamistoimintaa, jossa lahjoitettua tai ostettua ruokaa jaetaan elintarvikkeina tai valmiina aterioina esimerkiksi ruokakassin tai yhteisöllisen ruokailun muodossa. Toimiva ruoka-apu edellyttää jaettavan ruoan ja käsiparien lisäksi ruokahuollon osaamista, logistiikkaa ja koordinaatiota. Suomen Punainen Risti. Kiitämme lämpimästi kaikkia, jotka omalla panoksellaan mahdollistavat ruoka-avun jakamisen. Ruoka-apua toteutetaan pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Monille ruoka-avun tarvitsijoille lahjoitukset ovat elintärkeitä. vsk R uoka-avulla on tärkeä rooli julkisten palveluiden täydentäjänä, sillä se tarjoaa tukea erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville. Ruoka-apu ei olisi mahdollista ilman elintarvikealan arvokasta työtä ja pitkäjänteistä sitoutumista vastuullisuuteen. Samalla ne auttavat yrityksiä vähentämään ruokajätettä sekä jätemaksuja
Kriisinkestävässä yhteiskunnassa kaikki ovat mukana. Koska ruoka-aputoiminta on tuotantoketjun häntäpäässä, muutokset alkutuotannossa, elintarviketeollisuudessa tai kauppojen ja suurkeittiöiden toiminnassa heijastuvat lopulta myös ruoka-apuun. Viime vuosina positiivinen kehityssuunta on ollut suurkeittiöiden ylijäämäruoan hyödyntäminen ruoka-avussa. Kuva: Suvi Elo, Suomen Punainen Risti.. Toisaalta kriisit yhdistävät ja synnyttävät auttamisen halua. Kriisien aikana avun tarve kasvaa, ruokaa on vähemmän saatavilla, ruoan jakelun logistiikka vaikeutuu ja apua järjestävien tahojen jaksaminen on koetuksella. Elintarvikealan ja ruoka-avun välistä yh2 Sopenlehto-Jokinen & Niskala, 2025. teistyötä on tärkeä lisätä jo normaalioloissa, sillä varautua voi vain ennakkoon. Kouluruoan ylijäämää hyödynnetään onnistuneesti esimerkiksi Varsinais-Suomessa, jossa Suomen Punaisen Ristin ruoka-avun vapaaehtoiset jakavat joka viikko noin 1000 kilon edestä hävikkiruokaa 29 koululla. 39 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Miten kriisit vaikuttavat ruoka-aputoimijoihin. 2 Jos kiinnostuit yhteistyöstä, oman alueesi ruoka-aputoimijat löydät ruoka-apu.fi-sivustolta. Turun Sanomat. Ruoka-avussa varautuminen voi tarkoittaa muun muassa vapaaehtoisten kouluttamista, kaluston hankkimista, yhteistyökumppanuuksien solmimista ja avun organisointia. Elintarvikealan asiantuntemus on arvokas voimavara ruoka-avun kehittämisessä valmiuden ja varautumisen näkökulmasta. vsk vapaaehtoissektorin, seurakuntien, kunnan ja elintarvikealan kesken. Varautuminen edellyttää tietoa siitä, miten kriisit vaikuttavat ruoka-aputoimijoihin, avun tarpeeseen ja sen järjestämiseen. Ruokaavun valmius paranee, kun sen tarpeeseen varaudutaan yhdessä
Ruoka-avun vahvuus on se, että toiminnan prosessit ovat hioutuneet huippuunsa paikallisten olosuhteiden mukaisesti. 40 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Lyhytaikainen häiriötilanne tai vakavampi poikkeustilanne tekee siitä kuitenkin haavoittuvan. ". Ruoka-aputoimijat ovat kuitenkin kekseliäitä löytämään uusia toimintatapoja, kuten korona-aikana ruoka-avun kotiinkuljetukset osoittivat. vsk Ruoka-avun vahvuus on se, että toiminnan prosessit ovat hioutuneet huippuunsa paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Ruoka-avussa vapaaehtoiset ovat moKuva Veli-Matti Ahtiainen, Suomen Punainen Risti. Lyhytaikainen häiriötilanne tai vakavampi poikkeustilanne tekee siitä kuitenkin haavoittuvan. Valmius ja varautuminen antavat turvaa ihmisille jo nyt Valmius tuo turvaa epävarmoissa olosuhteissa, niin konkreettisesti kuin psykologisesti. Toiminta häiriintyy, jos valtaosa vapaaehtoisista on karanteenissa tai eristäytyneinä, jos pitkäkestoinen sähkökatko estää kylmäsäilytyksen tai myrsky estää avuntarvitsijoiden pääsyn ruoka-aputapahtumaan. Vapaaehtoisten saatavuus ja lahjoitettavan ruoan puute kriisitilanteessa ovat ruoka-avun isoimpia haavoittuvuustekijöitä. Vapaaehtoisten saatavuus ja lahjoitettavan ruoan puute kriisitilanteessa ovat ruoka-avun isoimpia haavoittuvuustekijöitä
Tilojen, ylijäämätuotteiden tai osaamisen tarjoaminen hädän hetkellä on yritykselle oiva tapa osoittaa yhteiskunnallisen vastuun kantamista. 2. Varautuminen auttaa varmistamaan, että ruokaa voidaan jakaa turvallisesti ja elintarvikkeiden laatu säilyy hyvänä eri olosuhteissa. Heillä on kyky kohdata haavoittuvassa asemassa olevia ja kosketuspinta ihmisiin, joita viranomainen eivät välttämättä tavoita. Resurssien hallinta: Kriisitilanteissa resurssit, kuten ruoka, kuljetusvälineet ja vapaaehtoiset, voivat olla rajallisia. Yhteistyö: Asioista sopiminen ja yhteinen harjoittelu parantavat toimijoiden välistä yhteistyötä ja koordinaatiota, mikä tekee avun jakamisesta tehokkaampaa ja järjestelmällisempää. 1. Yhtä lailla yrityksillä voi olla myös poikkeavien tilanteiden ruoka-avun järjestämisessä rooli. Kriisitilanteessa ruoka-aputoimijoiden osaamiseen voi kohdistua paljon odotuksia. Turvallisuus: Elintarviketurvallisuus on erityisen tärkeää kriisitilanteissa, joissa hygieniaolosuhteet voivat olla heikot. Vapaaehtoisten tuki: Vapaaehtoiset ovat avainasemassa ruoka-avun järjestämisessä. 41 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Suomen Punaisen Ristin valtakunnallisessa ruoka-apukyselyssä (2024) 48 prosenttia vastanneista oli joutunut turvautumaan ruoka-apuun yli vuoden ajan ja 43 prosenttia vastanneista kertoi joutuvansa ajoittain tai jatkuvasti karsimaan pakollisista menoista, kuten itselleen tai perheenjäsenelle määrätyistä lääkkeistä, ruoasta tai laskuista. Hyvä varautuminen, koulutus ja kokemus auttavat vapaaehtoisia toimimaan tehokkaasti ja turvallisesti, mikä edistää myös heidän jaksamistaan ja motivaatiotaan. Kun logistiikka, jakelu ja vapaaehtoisten roolit on etukäteen suunniteltu ja harjoiteltu, apu saadaan perille nopeammin ja sujuvammin. Siksi ennakoivan yhteistyön merkitys paikallisten järjestöjen, kunnan ja yritysten kesken korostuu entisestään. vsk nipuolinen auttamisresurssi. 3. Hyvä varautuminen auttaa optimoimaan näiden resurssien käyttöä ja varmistamaan, että apu riittää mahdollisimman monelle. Tämä on erityisen tärkeää kriisitilanteissa, joissa ihmiset ovat usein haavoittuvassa asemassa.. Nopea reagointi: Valmiusharjoitukset ja -suunnitelmat auttavat ruoka-aputoimijoita toimimaan tehokkaammin. 4. Esimerkiksi seurakunnilla on valmiudessa ja varautumisessa tärkeä rooli, sillä heillä on valtakunnallisesti kattavasti keittiöitä, yhteisöllisiä tiloja ja osaavaa henkilökuntaa, joka tuntee yhteisönsä huolet ja haavoittuvuudet. Hyvä valmius auttaa ennakoimaan ja reagoimaan nopeasti näihin tilanteisiin, mikä vähentää avuntarvitsijoiden kärsimystä. 6. Luottamuksen rakentaminen: Ruoka-aputoimijoiden valmius lisää avunsaajien luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Samalla jokaista pulmaa, resurssivajetta tai varautumisen haastetta ei tarvitse ratkaista itse. Yksinkertaiset sopimukset paikallisen taksiyrittäjän kuljetusavusta, kenttäkeittimen lainaamisesta partioseuralta tai yhteistyöstä paikallisen seurakunnan kanssa häiriötilanteen sattuessa rakentavat kokonaisturvallisuuden verkostoa. 5. Miksi varautuminen ruoka-avussa on tärkeää. Kriisitilanteiden ennakointi: Kriisit voivat aiheuttaa äkillisen ja suuren tarpeen ruokaavulle. 7
Ruokaapua yhteistyössä havaintoja yhteisen tekemisen malleista ruoka-avun kentällä. Puheenvuoro. Näin voi auttaa, toimia vastuullisesti sekä edistää varautumista ja valmiutta. punainenristi.fi/globalassets/_aineistopankki/ruoka-apu/ruoka-apua-yhteistyossa-10_2022.pdf Suomen Punaisen Ristin ruoka-avun koordinaatiohanke STEA (2024–2026) kehittää ruoka-apua yhdessä valtakunnallisten kattojärjestöjen ja viranomaisten kanssa. 2024. 2022. https://www.punainenristi.fi/ globalassets/13.-uutiset/2024/ruoka-apukysely-2024/spr_ruoka-apukysely_loppuraportti-2024.pdf Niskala A. Tekstin on kirjoittanut Minea Simi, Suomen Punaisen Ristin ruoka-avun koordinaation kehittämishankkeen entinen korkeakouluharjoittelija. Suomen Punainen Risti. 7.3.2025. Kuva: Suvi Elo, Suomen Punainen Risti.. & Sopenlehto-Jokinen, A-M. https://www. Suomen Punainen Risti. vsk Ruoka-avun tarve on lisääntynyt viime vuosina, samalla punalaputetut tuotteet ovat vähentäneet kauppojen lahjoittamaa hävikkiä. https://www.ts.fi/puheenvuorot/6586531 Passoja, J. Turun Sanomat. Ruoka-aputoimijat etsivät uusia yhteistyökumppaneita eri puolilla maata mm. Lähteet Kotiluoto, T. Kannustamme kaikkia tutustumaan paikalliseen ruoka-aputoimintaan ja sopimaan yhteistyöstä. Tavoitteena on kestävä ruoka-aputoiminnan rakenne, jossa kunnat, seurakunnat, järjestöt ja hyvinvointialueet toimivat yhteistyössä. suurkeittiöistä. & Vaalgamaa, N. Valtakunnallisen ruokaapukyselyn loppuraportti. Innovaatioilla lisää vaikuttavuutta ruoka-apuun. 42 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Samalla koordinaation tarkoituksena on tukea ruoka-aputoimijoiden mahdollisuutta jatkaa työtään niin, että erikokoisten toimijoiden työ on toisiaan tukevaa
Se pysyy kasassa, rakenne ei juurikaan muutu ja toimii hyvin kylmävalmistuksessa”, kuvailee Mikkelin ruokaja puhtauspalveluiden palveluesimies Manne Peltonen. Kalapastavuoka on koululaisten ikisuosikki – nyt se on myös vastuullisempi Suomalaiset ravitsemussuositukset korostavat kalan tärkeyttä osana monipuolista ruokavaliota, mutta kotimaisen kalan käyttö kouluruokailussa ei ole itsestäänselvyys. Ensimmäinen nyhtökirjolohesta valmistettu kalapastavuoka tarjoiltiin helmikuussa. Massaa säilytetään alle 3-asteisessa kylmiössä, josta se kuljetetaan palvelukeittiöihin kylmänä. ”Nyhtökirjolohi valikoitui käyttöömme, koska sen rakenne säilyy erinomaisena myös suurkeittiöiden vaativissa prosesseissa. Se helpottaa aamun kiirettä ja antaa joustovaraa esimerkiksi yllättäviin henkilöstövajeisiin”, Peltonen kuvailee. vsk Kotimaista kalaa kouluruokailuun kätevästi valmistuvassa muodossa – Nyhtökirjolohi maistuu ja ravitsee Mikkelissä Mikkelin kouluissa ja päiväkodeissa on tänä keväänä tarjolla kotimaista kalaa entistä monipuolisemmin. Se sekoittuu tasaisesti ja pitää ruokamassaa kylmänä”, avaa Peltonen valmistusta. Keskuskeittiö Isopadassa valmistuu päivittäin 6000 lounasta 40 toimipisteeseen, joista 13 on kouluja ja loput päiväkoteja. Kunnallisessa ruokapalvelussa myös hinta vaikuttaa valintoihin, ja kotimaiset kalajalosteet ovat usein liian kalliita. Kylmävalmistuksessa ainesosat sekoitetaan ja punnitaan kylminä paistovuokiin, jotka lähetetään kouluihin ja päiväkoteihin kuumennettaviksi. Kalavapriikki Oy Palveluesimies Manne Peltonen, Mikkelin kaupungin ruokaja puhtauspalvelut.. ”Kylmävalmistus säästää keittiöissä aikaa, kun voimme tehdä ison osan ruoista valmiiksi kylmiöön jo edellisenä päivänä. Mikkelin kaupungin ruokaja puhtauspalveluiden palveluesimies Manne Peltonen otti nyhtökirjolohen Isopadan lounaslistalle tarkan testailun ja maistelun jälkeen. Nyhtökirjolohessa hinta ja laatu kohtasivat. Viime syksynä keskuskeittiössä päästiin testaamaan ja maistelemaan nyhtökirjolohta, joka taipuikin erinomaisesti kalapastavuokaan, ja myös saatu asiakaspalaute kokeilusta oli positiivista ulkonäköä, makua ja rakennetta myöten. Keskuskeittiö Isopadassa iso osa ruokatuotteista valmistetaan kokonaisuudessaan valmiiksi ilman kuumennusta. Kylmävalmistukseen sopiva tuote Kylmävalmistus on tärkeä osa ruokapalvelua, jossa ruokaa valmistetaan suuria määriä. Kun tonnikalan käyttö lopetettiin vastuullisuussyistä vajaa kymmenen vuotta sitten, kokeiltiin Mikkelissä erilaisia vaihtoehtoja. Suositulle tonnikalapastavuoalle ei tuntunut löytyvän sopivaa korvaajaa. 43 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Kaupungin keskuskeittiö Isopata on ottanut käyttöön nyhtökirjolohen, joka toimii loistavasti suurkeittiöissä ja tuo kotimaisen kirjolohen yhä useamman lapsen lautaselle. ”Irtolastuina pakastettu nyhtökirjolohi on kätevä käyttää, kun sen voi ottaa suoraan pakkasesta ja sekoittaa massaan
44 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. vsk Riikka Åberg, elintarviketurvallisuusyksikön päällikkö Heidi Öjst, ympäristöterveysyksikön päällikkö Helsingin kaupunki Ympäristöterveydenhuollon varautuminen väestönsuojeluun
Vuoropuhelu ja ymmärrys toisen toimijan toiminnan mahdollisuuksista ja rajoista auttaa sovittamaan oman toiminnan joko tukemaan ohjauksella ja neuvonnalla tai varmistamaan valvonnalla ja näytteenotolla yhteistä päämäärää. Helsingissä on päätetty, että ympäristöpalveluissa säilyy normaalisti johtovastuu eli poikkeusoloissakin ympäristöpalvelut suunnittelee, valmistelee ja johtaa elintarvikevalvonnan, terveydensuojelun, tarttuviin eläintauteihin ja eläinlääkäripalveluihin Euroopassa pitkään jatkuneen rauhan aikana kuntien väestönsuojelusuunnitelmat unohtuivat arkistoihin. Toimialan väestönsuojelusuunnittelua on johtanut toimialan valmiuspäällikkö, ja siihen ovat osallistuneet ympäristöterveydenhuollon lisäksi rakennusvalvonta, kaupunkimittaus, väestönsuojelun kannalta keskeisistä tiloista vastaava tilat-palvelu sekä pelastuslaitos. Asiantunteva henkilöstö on ympäristöterveydenhuollon tärkein resurssi. vsk H elsingissä väestönsuojelusuunnittelua koordinoi pelastuslaitoksen erityissuunnittelija. Hän on yhteensovittanut koko kaupungin päivitetyn väestönsuojelusuunnitelman. Ympäristöterveydenhuollossa vapautuisi resurssia, jos terveydensuojelulain mukaisten ilmoitusten käsittely ja asumisterveyshaittailmoitusten selvittäminen päättyisivät. Laajempaa vuoropuhelua aiheesta on valmisteluvaiheessa käyty Helsingin varautumisverkostossa, jossa ovat edustettuina kaikki toimialat, mukaan lukien sosiaali-, terveysja pelastustoimiala sekä muita Helsingin varautumisen kannalta keskeisiä tahoja. Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa kunnat ovat aktivoituneet päivittämään väestönsuojelusuunnitelmia ja samassa yhteydessä ympäristöterveydenhuollossa on ajankohtaista pohtia omaa roolia niin suunnittelussa kuin nykysodankäynnin synnyttämissä poikkeusoloissa.. Ensiarvoisen tärkeää onkin varata henkilöstöä kriittisiin tehtäviin (VAP) ja huolehtia, että varaukset pysyvät voimassa päivittämällä ne vähintään viiden vuoden välein. 45 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Keskusviranomaiset (Valvira ja Ruokavirasto) ohjaavat kuntien ympäristöterveydenhuoltoa poikkeusoloissakin, ja laissa annetut ja kunnan sisällä delegoidut päätäntävallat viranomaistehtävissä pysyvät ennallaan, ellei niitä erikseen muuteta. Väestönsuojelusuunnitelmassa tulee määrittää, miten johtovastuut mahdollisesti muuttuvat poikkeusoloissa ja miten ympäristöterveydenhuollon osaamista saadaan kunnan johtokeskusrakenteeseen mukaan. Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöterveydenhuollon kahden yksikön päälliköt ovat osallistuneet Helsingin kaupungin väestönsuojelusuunnitelman päivittämiseen omalla kaupunkiympäristön toimialallaan. Koronapandemian ajan oppeja poikkeusoloista on voitu hyödyntää väestönsuojelusuunnitelmaa laatiessa ja niistä yksi keskeisimmistä on tärkeä lähtökohta suunnittelulle: suunnitelma tulee laatia yhteistyössä eri viranomaisten ja kaupungin toimijoiden kanssa. Hädän hetkellä ihmisten oikean tiedon tarve kasvaa ja voidaan olettaa, että neuvonnan ja ohjauksen tarve kasvaisi merkittävästi. Väestönsuojelusuunnitelmaa laatiessa on huomioitu voimassa oleva valmiuslaki (1552/2011) ja sen 88 §, jossa luetellaan ne terveydensuojelulain mukaiset tehtävät, joista poikkeusoloissa voidaan luopua valtioneuvoston säätämällä asetuksella. Johtamisen merkitys korostuu kriisissä. On mahdotonta tietää yksilötasolla, miten kukin reagoisi, jos Suomeen kohdistuisi hyökkäyssota, mutta voimme olettaa, etteivät resurssit ole käytettävissä normaaliolojen vahvuudessa
Laboratoriopalveluiden saatavuudesta poikkeusoloissa on huolehdittu erityisjärjestelyin. Eläinten omistajat odottavat kriisissä myös selkeitä ohjeita, miten perheelle tärkeän lemmikin osalta tulisi toimia. Majoitustilojen soveltuvuuden arviointi onkin monessa ympäristöterveydenhuollon yksikössä tuttua esimerkiksi Ukrainasta tulleiden pakolaisten majoitustarvetta arvioitaessa. wc-mitoituksista. käsihygienian ja puhtauden osalta. Esimerkiksi asumisterveyden asiantuntijoiden on Helsingissä suunniteltu avustavan rakennusvalvontaviranomaisia vauriotiedustelutehtävissä. Elintarvikeja terveydensuojeluvalvonnan asiantuntemusta on arvioitu tarvittavan esimerkiksi tilapäisten muonitusja majoitustilojen asiantuntijaja valvontatehtävissä. Näytteenotto on nykyisin entistä useammin ulkoistettu eikä osaamisen ylläpitäminen ole itsestäänselvyys. OHJELMA 09.30 Tervetuloa webinaariin! Päätoimittaja Kaarina Kärnä, Elintarvike ja Terveys-lehti Hygienia ammattikeittiössä Kehittämispäällikkö Marita Koskinen, Sastamalan Ruokaja Puhtauspalvelut Oy Servi 10.00 Aikaa kysymyksille 10.10 Koneiden käyttö keittiösiivouksessa Sirkku Murtomäki, Kristall Pro 10.40 Aikaa kysymyksille 10.50 Esivalmisteltu siivous, välineet ja työtavat. 46 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Suunnittelu on tiivistänyt kaupungin sisäistä yhteistyötä ja tuonut ympäristöterveydenhuollon tehtäviä ja osaamista laajemmin kaupunkiorganisaation tietoon. Ennakkokysymykset luennoitsijoille 23.5. Webinaarin hinta: 190 euroa + alv 25.5 % Ilmoittautuminen: ymparistojaterveys.fi > Koulutukset 29.5. Terveydensuojelussa erityisesti talousvesivalvonnan turvaaminen kaikissa olosuhteissa ja toisaalta kansainvälisiin sopimuksiin, kuten ruumiinsiirtoihin, liittyvät tehtävät on huomioitu. Käytännön tasolla suunnittelussa on mietitty eri tehtävissä tarvittavien henkilöresurssien määrää. On myös mahdollista, että poikkeusoloissa ympäristöterveydenhuollolle nimettäisiin lakimuutoksella lisätehtäviä tartuntatautilain nojalla vastaavasti kuin koronapandemian aikana. Poikkeusoloissa todennäköisesti voitaisiin hyödyntää myös Humanitarian standards partnershipin ohjeistuksia https:// www.spherestandards.org/, joissa on ohjeita mm. mennessä. Väestönsuojelusuunnitelmaan liittyvä ympäristöterveydenhuollon tehtävien suunnittelu on ollut aiheen vakavuudesta huolimatta varsin antoisaa. Lisäksi muutama tarkastaja on koulutettu syvällisemmin säteilymittauksiin ja osaamista ylläpidetään kertaavilla koulutuksilla. " Elintarvike ja Terveys-lehti järjestää: Puhdas ammattikeittiö nykyaikaisin menetelmin -WEBINAARI Maanantaina 2.6.2025 klo 9.30–14.00 . Helsingissä elintarvikeja vesinäytteenoton osaamista pyritään ylläpitämään esimerkiksi projektien ja uusintanäytteenoton kautta. Ympäristöterveydenhuollossa on laajaalaista asiantuntemusta, jolle voi olla tarvetta poikkeusoloissa myös tavanomaisista poikkeavissa tehtävissä. Valmistelussa on käynyt selväksi, että lemmikkieläinten pääsyyn väestönsuojiin ei ole tarvetta, koska väestönsuojissa arvioidaan Ukrainan sodan kokemusten perusteella vietettävän vain lyhyen ajan. Kunnalle kuuluvien eläinlääkäripalveluiden saatavuuden varmistaminen, löytöeläinten hoito, vientija tuontivalvonnan sekä kiireellisen eläinsuojeluvalvonnan turvaaminen ovat asioita, joiden suunnittelussa on myös hyödynnetty koronapandemian oppeja. Tervetuloa webinaariin!. Veden käyttö siivouksessa Lehtori Leila Kakko, Tampereen ammattikorkeakoulu 11.20 Aikaa kysymyksille + tauko 12.20 Siivouksen organisointi käytännössä Marita Koskinen ja Leila Kakko 12.50 Aikaa kysymyksille 13.00 Siivouksen ja pintapuhtauden seuranta digitaalisella järjestelmällä Vientipäällikkö Tuomo Röppänen ja operatiivinen johtaja Aura Lehtonen Nokeval Oy 13.30 Yhteenveto – muista ja toteuta ainakin näma asiat! Marita Koskinen ja Leila Kakko 13.45 Aikaa kysymyksille 14.00 Webinaari päättyy. mennessä. Lisäksi varaudumme tukemaan tartuntatautiviranomaista tartuntatautien leviämisen ehkäisemisessä toteuttamalla elintarvikeja terveydensuojelulain mukaista valvontaa mm. Neuvontapalveluiden ohella näytteenoton ja analysoinnin tarpeen arvioidaan korostuvan mahdollisissa poikkeusoloissa. Eläimiin liittyvät asiat ovat nousseet esille myös muussa väestönsuojelusuunnittelussa. Ympäristöterveydenhuollossa on laaja-alaista asiantuntemusta, jolle voi olla tarvetta poikkeusoloissa myös tavanomaisista poikkeavissa tehtävissä. vsk liittyvät järjestelyt ja neuvontapalvelun. Omana selvitettävänä asianaan ovat olleet erilaiset eläintilat ja näiden varautuminen muun muassa sähkön, veden ja rehun riittävyyden osalta
vsk Elintarvike ja Terveys-lehti järjestää: Puhdas ammattikeittiö nykyaikaisin menetelmin -WEBINAARI Maanantaina 2.6.2025 klo 9.30–14.00 . OHJELMA 09.30 Tervetuloa webinaariin! Päätoimittaja Kaarina Kärnä, Elintarvike ja Terveys-lehti Hygienia ammattikeittiössä Kehittämispäällikkö Marita Koskinen, Sastamalan Ruokaja Puhtauspalvelut Oy Servi 10.00 Aikaa kysymyksille 10.10 Koneiden käyttö keittiösiivouksessa Sirkku Murtomäki, Kristall Pro 10.40 Aikaa kysymyksille 10.50 Esivalmisteltu siivous, välineet ja työtavat. Veden käyttö siivouksessa Lehtori Leila Kakko, Tampereen ammattikorkeakoulu 11.20 Aikaa kysymyksille + tauko 12.20 Siivouksen organisointi käytännössä Marita Koskinen ja Leila Kakko 12.50 Aikaa kysymyksille 13.00 Siivouksen ja pintapuhtauden seuranta digitaalisella järjestelmällä Vientipäällikkö Tuomo Röppänen ja operatiivinen johtaja Aura Lehtonen Nokeval Oy 13.30 Yhteenveto – muista ja toteuta ainakin näma asiat! Marita Koskinen ja Leila Kakko 13.45 Aikaa kysymyksille 14.00 Webinaari päättyy. mennessä. Ennakkokysymykset luennoitsijoille 23.5. 47 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Tervetuloa webinaariin!. mennessä. Webinaarin hinta: 190 euroa + alv 25.5 % Ilmoittautuminen: ymparistojaterveys.fi > Koulutukset 29.5
vsk T ekstissä esitellään elintarvikehuoneistoissa tehtävää varautumista sekä suojelutoimia ennen radioaktiivisten aineiden alueelle tuloa sekä radioaktiivisia aineita sisältävän pilven ohikulun jälkeen Kaisa Kukkonen, erityisasiantuntija Ruokavirasto Elintarvikehuoneistojen varautuminen ja suojelutoimet säteilyvaaratilanteessa Elintarvikehuoneistoissa on tärkeää varautua etukäteen mahdolliseen säteilyvaaratilanteeseen. Kun tilanteeseen on varauduttu ja suojaustoimet päästään aloittamaan riittävän ajoissa ja tehokkaasti, on paremmat edellytykset jatkaa toimintaa ja mahdollistaa turvallisten elintarvikkeiden saatavuus kuluttajille myös säteilyvaaratilanteen jälkeen. 48 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Näin myös taloudelliset tappiot jäävät mahdollisimman pieniksi.
Pinnat pestään tai. Tuotteiden pakkaukset itsessään suojaavat laskeumalta jo varsin hyvin, mutta tarvittaessa myös niitä voidaan lisäsuojata peitteillä. On syytä varmistaa jo etukäteen, että elintarvikehuoneistosta löytyy paitsi suojaimia työntekijöille myös suojaamisessa tarvittavia välineitä ja materiaaleja kuten muovia, peitteitä sekä ilmastointijärjestelmään soveltuvia suodattimia ja teippiä. Kaiken aikaa on huolehdittava myös työntekijöiden säteilysuojelusta. Jos ilmanvaihtoa ei ole mahdollista sulkea kokonaan, tuloilmaa suodatetaan. Sisätiloissa olevat elintarvikkeet ja niiden raaka-aineet suojataan esimerkiksi muovipeitteillä. 49 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. On tärkeää huomioida, että varsinaisiin suojaustoimiin ryhdytään elintarvikehuoneistossakin vasta sitten, kun viranomaiset antavat tästä suosituksen ja ohjeet, ja vain silloin, kun ne soveltuvat omalle elintarvikehuoneistolle. Tekstissä keskitytään suojelutoimien osalta nimenomaan elintarvikkeisiin. Suodatuksessa voidaan käyttää tehokkaita tuloilmansuodattimia, ilmanvaihtolaitteen hiukkassuodattimia tai esimerkiksi suodatinkangasta, lasitai vuorivillaa. Mahdolliset ulkotiloissa olevat elintarvikkeiden raaka-aineet siirretään sisätiloihin, jos mahdollista, tai peitetään huolellisesti esimerkiksi muovitai kevytpeitteillä. Laajemmin suojelutoimia on esitelty Säteilyturvakeskuksen Suojelutoimet säteilyvaaratilanteessa -ohjeessa (VAL1 -ohje). Ennen radioaktiivisten aineiden tuloa alueelle erityisen tärkeänä huomioitavana asiana elintarvikehuoneistoissa on suojaaminen. Viranomaiset seuraavat säteilyvaaratilannetta ja antavat ohjeet siitä, millä alueilla, missä aikataulussa ja millaisia toimenpiteitä on käynnistettävä. Tämän vuoksi omatoiminen varautuminen etukäteen on tärkeää. Radioaktiivisia aineita sisältävän pilven ohikulun jälkeen keskeisiä asioita ovat puolestaan elintarvikehuoneiston puhdistus ja tuotteiden turvallisuuden varmistus. vsk Ruokaviraston ja Säteilyturvakeskuksen yhteistyössä laatimien ohjeiden pohjalta. Suojelutoimet radioaktiivisia aineita sisältävän pilven ohikulun jälkeen Radioaktiivisia aineita sisältävän pilven ohikulun jälkeen tilat tuuletetaan ja puhdistetaan huolellisesti. Myllyissä suljetaan viljasiilot ja tiivistetään tarvittaessa luukut. Elintarvikehuoneistossa on kuitenkin varauduttava siihen, että suojautuminen pitää käynnistää varsin nopeasti ja suojaaminen täytyy olla tehtynä ennen kuin radioaktiivisia aineita saapuu alueelle. Ihmisten lisäksi elintarvikehuoneistoissa suojattavia kohteita ovat valmiit elintarvikkeet ja niiden raaka-aineet sekä tilat, laitteet ja välineet, joita käytetään tuotteiden valmistukseen, kuljetukseen, käsittelyyn ja säilytykseen. Jos omassa elintarvikehuoneistossa tarvittavia varautumistoimia aletaan pohtia vasta säteilyvaaratilanteessa, on todennäköistä, että toimiin ei päästä riittävän ajoissa. Ilmanvaihtoa vähennetään tai mahdollisuuksien mukaan suljetaan se kokonaan. Suojelutoimet ennen radioaktiivisten aineiden alueelle tuloa Mahdollisuuksien mukaan elintarviketuotanto ja tarvittaessa myös muu toiminta keskeytetään elintarvikehuoneistossa. Jos mahdollista, elintarvikkeet siirretään jääkaappiin, kylmävarastoon, pakkaseen/pakkashuoneeseen tai muuhun suljettuun tilaan, jossa ilmanvaihtokanavat ovat suljettuina. Myös koneet ja laitteet, joita käytetään elintarvikkeiden valmistuksessa tai käsittelyssä, suojataan mahdollisuuksien mukaan peitteillä. Ilmanvaihtoon vaikuttavat aukot suljetaan ja varmistetaan ovien ja ikkunoiden tiiviys esimerkiksi teippaamalla. Näin voidaan ehkäistä pakkausten ulkopintojen saastumista ja helpottaa jälkipuhdistusta
Mahdolliset radioaktiiviset aineet pakkausten päällä poistetaan pyyhkimällä. Elintarvikkeiden markkinoille saattamisen edellytykset Koko säteilyvaaratilanteen ajan on varmistettava myyntiin menevien elintarvikkeiden turvallisuus. Jos elintarvikkeet tai niiden raaka-aineet ovat olleet radioaktiivisia aineita sisältävän pilven päälläolon aikana hyvin suojattuina (esim. Jos aktiivisuuspitoisuusrajat ylittyvät tutkimuksissa, tuotteita ei saa saattaa elintarvikemarkkinoille, vaan ne hylätään ja hävitetään viranomaisohjeiden mukaisesti. Lisäksi varmistetaan, että ulkoa ei kulkeudu sisätiloihin radioaktiivisia aineita esimerkiksi jalkojen mukana. Tärkeää on myös tässä vaiheessa huolehtia työntekijöiden säteilysuojelusta. pakatut elintarvikkeet ja ilmatiiviissä kaapeissa tai tiloissa olleet elintarvikkeet), ne säilyvät käyttökelpoisina Jos taas elintarvikkeet tai niiden raaka-aineet ovat olleet suojaamattomina, niitä ei saa käyttää elintarvikkeiden valmistukseen, pakata tai välittää eteenpäin ennen kuin niiden turvallisuus on varmistettu mittauksin. Kontaminoituneille elintarvikkeille saatetaan tarvittaessa voimaan aktiivisuuspitoisuusrajat joko yhteisötasolla Euroopan komission päätöksellä tai kansallisesti maaja metsätalousministeriön asetuksella. Päätöksen myyntija käyttöönottokiellon purkamisesta tekee aina toimivaltainen viranomainen. Elintarvikkeita, joissa aktiivisuuspitoisuusrajat ylittyvät, ei saa saattaa markkinoille. Lisätietoa: Ruokaviraston ohje 7434/04.02.00.01/2022 Elintarvikehuoneistojen ja rehulaitosten suojelutoimet säteilyvaaratilanteessa STUK ohje VAL 1 Suojelutoimet säteilyvaaratilanteessa, 9.4.2024. Säteilyvaaratilanteessa toimivaltainen viranomainen voi asettaa alueen elintarvikealan toimijoille väliaikaisen myyntija käyttöönottokiellon. Puhdistus toistetaan tarvittavin väliajoin. vsk pyyhitään kostealla. Tällöinkin mittaukset tulee tehdä tarkoitukseen soveltuvilla menetelmillä. Tuotteita tulee tällöin käsitellä saastuneena jätteenä. Kielto puretaan, kun elintarvikkeiden turvallisuus on varmistettu mittauksin. Elintarvikehuoneisto ei saa myöskään ottaa vastaan saastuneelta alueelta peräisin olevia elintarvikkeita tai niiden raaka-aineita ennen kuin niiden turvallisuus on varmistettu. 50 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Purkaminen tehdään vaikuttavuudeltaan suurimmista toimijoista lähtien, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman toimiva ruokahuolto. Myös luonnontuotteiden käytölle voidaan antaa suosituksia ja rajoituksia, jos aktiivipitoisuusrajojen arvioidaan ylittyvän. Toimija voi osoittaa tuotteiden määräystenmukaisuuden myös omilla mittauksillaan
Samoin he tiesivät hyvin, että liikunta, terveellinen ruokavalio ja terveelliset elämäntavat vähentävät syöpään sairastumisen riskiä. ”Yleisesti ottaen vastaajat kiinnittävät huomiota ruokailutottumuksiin ja fyysiseen aktiivisuuteen, mutta nimenomaan syöpäriskiään vähentääkseen eniten tupakkaja nikotiinituotteiden käytön vähentämiseen tai lopettamiseen sekä auringon UV-säteilyltä suojautumiseen.” Kyselytutkimukseen vastasi tuhat 18–70-vuotiasta suomalaista. 51 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Kyselyyn vastanneet myös kertoivat, miten itse kiinnittävät huomiota syöpäriskiä vähentäviin elintapoihin. Punaisen lihan ja lihavalmisteiden syöpäriski on huomioitu uusissa ravitsemussuosituksissa, joissa punaista lihaa suositellaan käytettäväksi enintään 350 grammaa viikossa. Vastaajista 71 % tiesi ylipainon lisäävän syöpäriskiä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Innolinkin kanssa. ”Tietoisuus monen syöpäriskin osalta oli korkeammalla tasolla kuin osasimme olettaa”, Syöpäjärjestöjen terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund-Kuusela toteaa. Yli puolet vastaajista ajatteli sokerin lisäävän riskiä syöpään. Sokeri itsessään ei ole syöpää aiheuttava aine, mutta liiallinen sokerinsaanti altistaa ylipainolle ja lihavuudelle, jotka lisäävät monien syöpien riskiä”, Löflund-Kuusela sanoo. Tästä prosessoidun lihan osuus tulisi olla mahdollisimman vähäinen. Näin hyvä tietoisuus oli yllättävää. Viime vuonna yhteispohjoismaisessa kansalaiskyselyssä vain alle kolmasosa vastaajista tunnisti ylipainon syövän riskitekijäksi. Nikotiinituotteiden käyttöä vähennetään syöpäriskin pienentämiseksi Tupakka ja nuuska, auringon UV-säteily, ilmansaasteet ja solarium olivat tunnetuimpia syöpäriskiä lisääviä tekijöitä. Syöpäriskiä vähentävinä tekijöinä vastaajat puolestaan pitivät kasvispitoista ruokavaliota, kuitupitoisten täysjyvätuotteiden käyttämistä, syöpäseulontoihin osallistumista ja imettämistä. Syöpäjärjestöt 51 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. vsk Suomalaiset hyvin tietoisia elintapojen vaikutuksesta syöpäriskiin Syöpäjärjestöjen teettämään kyselytutkimukseen vastanneista 95 % uskoo, että elintavoilla on merkittävä vaikutus syöpäriskiin. ”Ravitsemukseen liittyen mielenkiintoista oli se, että vain puolet vastaajista ajatteli punaisen lihan ja lihavalmisteiden lisäävän syövän riskiä. vsk. ”Oman kyselytutkimuksemme tekemisen aikaan syöpään liittyviä teemoja oli paljon esillä julkisuudessa, joten tämä on mahdollisesti lisännyt tietoisuutta”, Löflund-Kuusela pohtii. Syöpäjärjestöjen kyselytutkimukseen vastanneet tunnistivat yleisesti, että tupakointi, alkoholi, ruokavalio ja ylipaino kasvattavat riskiä sairastua syöpään
Lisäksi ne aiheuttavat kärsimystä eläimille ja taloudellisia menetyksiä tuottajille. Tavoitteenamme on ylläpitää hyvää eläintautitilannetta ja ehkäistä uusien tautien leviäminen maahamme. 52 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. vsk S uomen eläintautitilanne on maailmanlaajuisesti katsottuna varsin hyvä, ja monia muissa maissa yleisiä eläintauteja esiintyy meillä vain vähän tai ei lainkaan. Eläintautien vastusTanja Lähteinen, erityisasiantuntija Leena Oivanen, erityisasiantuntija Tiia Tuupanen, erityisasiantuntija Ruokavirasto Eläintautien vastustamisesta ja valvonnasta elintarvikealalla Tuotantoeläinten tarttuvat taudit voivat aiheuttaa huomattavia taloudellisia menetyksiä eläinten kasvun heikkenemisen, tuotannon alenemisen tai lisääntyneen kuolleisuuden seurauksena. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eläintautien seuranta ja tutkimus ovat Ruokaviraston keskeisiä tehtäviä. Osa eläintaudeista on zoonooseja eli ne voivat tarttua ihmiseen, joten niiden torjunta suojelee myös ihmisten terveyttä. Tarttuvien eläintautien leviämisriski kasvaa, kun tuotantoeläimiä tai niistä saatavia elintarvikkeita ja muita tuotteita kuljetetaan eri puolille maapalloa. Tuotantoeläinten eläintautiepidemiat voivat nostaa elintarvikkeiden hintoja ja uhata ruokaturvaa ja elintarvikehuoltoa. Kuva: Roine Piirainen.
Vyöhykkeiden koko ja rajoitukset riippuvat todetusta taudista. 53 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Vakavimpiin a-luokan tauteihin kuuluvat esimerkiksi korkeapatogeeninen lintuinfluenssa, afrikkalainen sikarutto ja suuja sorkkatauti. Ruokavirasto seuraa lintuinfluenssatilannetta jatkuvasti, tutkimalla luonnonvaraisten lintujen sekä siipikarjan näytteitä. Pitopaikoissa on tärkeää huolehtia hyvästä tautisuojauksesta sekä noudattaa lainsäädännön mukaisia toimenpiteitä (lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan, esimerkiksi keväinen ulkonapitokielto). Koska a-luokan eläintaudin vaikutukset ovat merkittäviä, eläinterveysviranomainen vastaa toimenpiteistä taudin hävittämisessä, jos tautia todetaan. Lintuinfluenssa on zoonoosi ja toimenpiteiden yhteydessä on huolehdittava asianmukaisesta henkilösuojauksesta. Suomi pyritään pitämään vapaana a-luokan eläintaudeista. A-luokan taudeista korkeapatogeenista lintuinfluenssaa on todettu Suomessa viime vuosina luonnonvaraisissa linnuissa. Lisäksi kaikki tautiepäilyt tutkitaan viipymättä. Eläinten omistajien ja kaikkien eläinten kanssa toimivien tulee huolehtia eläintautien ehkäisystä, sekä ilmoittaa eläintautiepäilystä viipymättä virkaeläinlääkärille. vsk taminen ja valvonta elintarvikealalla onkin olennainen osa elintarviketurvallisuutta, huoltovarmuutta sekä eläinten hyvinvointia. Afrikkalainen sikarutto uhkaa Suomea Afrikkalainen sikarutto (ASF) on vakava sikojen ja villisikojen verenvuotokuumetauti, joka jatkaa torjuntatoimista huolimatta leviämistä uusille alueille ja sitä esiintyy Kuva: Roine Piirainen.. Vuonna 2023 tartuntaa todettiin myös kymmenillä turkistarhoilla. Luonnonvaraisten lintujen tartunnat voivat aiheuttavat taudin leviämisen riskin siipikarjaan. Ainoa siipikarjan tautitapaus todettiin vuonna 2021 tarhatuissa fasaaneissa. Taudin toteaminen johtaa kyseisen eläintenpitoyksikön eläinten lopettamiseen, pitopaikan tyhjentämiseen tartuntavaarallisesta materiaalista sekä tilojen puhdistamiseen ja desinfiointiin. Lisäksi taudin toteamisen vuoksi voidaan pitopaikan ympärille perustaa rajoitusvyöhykkeitä, joilla rajoitetaan eläinten ja tartuntaa levittävien tuotteiden siirtoja. Tarvittaessa kaikkien tartunnalle alttiiden kotieläinten kuljetukset voidaan eläinterveysviranomaisen päätöksellä keskeyttää osassa maata tai koko Suomessa. Säädökset eläintautien torjunnan tukena Lainsäädännössä eläintaudit luokitellaan eri luokkiin muun muassa niiden vakavuuden ja leviämisherkkyyden perusteella. A-luokan eläintaudin hävittämistoimet ovat mittavia ja tulevat kalliiksi yhteiskunnalle, eläintenpitäjille ja elinkeinolle. Ihmisten tartunnat ovat hyvin harvinaisia; lähes kaikki sairastuneet ovat saaneet tartunnan käsiteltyään lintuinfluenssaan sairastunutta tai kuollutta siipikarjaa heikoissa hygieniaoloissa. Tämän vuoksi niihin pyritään varautumaan ennalta. Eläintautien vastustamisessa tarvitaan yhteistyötä ja valppautta eri viranomaisten, elinkeinon ja sidosryhmien kesken. Myös aluehallintovirastot, muut viranomaiset sekä sidosryhmät osallistuvat varautumiseen
Rajoitukset koskevat sekä elintarvikkeiden kaupallista sisämarkkinatuontia että yksityistä tuontia omaan käyttöön. Sisämarkkinatuontia valvotaan osana paikallista elintarvikevalvontaa kunnallisessa elintarvikevalvonnassa. vsk useassa Euroopan maassa, mukaan lukien lähinaapurimme Viro, Latvia ja Liettua sekä Venäjä. EU:n ulkopuolelta eivät yksityishenkilöt saa tuoda lainkaan lihatuotteita mukanaan. Afrikkalainen sikarutto leviää muun muassa luonnonvaraisten villisikojen mukana ja toisaalta ihmisten toiminnan seurauksena. Taudin leviämisen kannalta on merkityksellistä, että ASF-virus säilyy hyvin ympäristössä, se ei tuhoudu matalissa ruuanvalmistuslämpötiloissa ja pystyy leviämään myös muun muassa savustetun tai ilmakuivatun lihatuotteen mukana. ASF ei tartu ihmiseen eikä sitä ole koskaan todettu Suomessa. Valvonnan lisäksi matkailijoille ja toimijoille jaetaan tietoa eläintautiriskeistä ja tuliaistuonnin rajoituksista muun muassa erilaisten esitteiden avulla, Ruokaviraston verkkosivuilla sekä rajanylityspaikoille ja tienvarsille sijoitetuilla infokylteillä. Afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi EU:ssa on taudin esiintymisalueilta rajoitettu mm. Taudin hävittämiseksi alueelta etsittiin tautiin kuolleiden villisikojen raatoja, jotka tutkittiin ja hävitettiin, lisäksi alueen loput jäljellä olevat villisiat pyrittiin hävittämään. 54 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Tartunnan leviämisen estämiseksi myös vyöhykkeellä sijainneiden sikatilojen eläimet lopetettiin ennaltaehkäisevästi. Villisikojen muualle siirtymisen estämiseksi aluetta rajattiin myös aidoilla. Tartunnan lähdettä ei saatu varmistettua, mutta epäilykset kohdistuivat jäteasemaan, jonka avonaiselle sekajätteen keräyskentälle villisiat olivat päässeet tonkimaan. Kaikkiaan taudin torjuntatoimiin osallistui yli sata eläinterveysviranomaista, satoja vapaaehtoisia metsästäjiä ja paljon muiden alojen asiantuntijoita ja ammattilai. sioista ja villisioista saatujen elintarvikkeiden siirtoja muihin jäsenvaltioihin. Kaupallista lihatuotteiden tuontia valvotaan eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen avulla. Useassa Euroopan maassa tauti on levinnyt satojen kilometrien harppauksin uusille alueille, ja tällöin tartunta on todennäköisesti kulkenut ihmisen kuljettamana, viruksella saastuneiden elintarvikkeiden, elintarvikejätteiden tai muiden tuotteiden, tavaroiden tai ajoneuvojen mukana. Ruotsissa ASF-epidemia 2023 Keski-Ruotsissa todettiin ASF luonnonvaraisissa villisioissa vuonna 2023. Taudin vastustustoimena eläinterveysviranomaiset perustivat tartuntavyöhykkeen, jonka alueella rajoitettiin laajasti maaja metsätaloutta sekä taajaman ulkopuolista liikkumista, jotta mahdollisesti tartunnan saaneita villisikoja ei säikyteltäisi liikkeelle. Myöskään pakastus ei tuhoa virusta
Siipikarjan osalta kunnaneläinlääkärit valvovat ohjelman toteutumista säännöllisten valvontakäyntien yhteydessä. Salmonellaa onkin Suomessa vastustettu alkutuotannossa ja koko elintarvikeketjussa jo vuosikymmeniä. 55 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Ohjelman tavoitteena on pitää salmonellan esiintyminen tuotantoeläimissä alle 1 %:n tasolla ja niistä saaduissa elintarvikkeissa alle 0,5 %:n tasolla vuosittain. Salmonellavalvontaohjelman piiriin kuuluvat naudat, siat ja siipikarja sekä niistä saatava liha ja kananmunat. Siipikarjalla (sekä lihasiipikarjalla että munantuotannossa) salmonellavalvontaa toteutetaan koko tuotantoketjussa eli isovanhempaistai vanhempaispolvesta tuotantopolveen saakka, ja näytteitä otetaan ketjun eri vaiheissa. Ohjelma antaa hyvät edellytykset valvoa salmonellatilannetta eläimissä ja eläinperäisissä elintarvikkeissa. Vaatimukset evät koske maita, joissa on vastaavia salmonellavalvontaohjelmia, muun muassa Ruotsia ja Norjaa. Nautojen ja sikojen salmonellavalvonta taas painottuu teurastamoihin ja leikkaamoihin, eikä näytteenotto eläinten pitopaikoissa ole yhtä systemaattista. Valvontaohjelman vuoksi Suomi sai salmonellan osalta niin sanotut erityistakuut, ja siitä johtuen Suomeen tuotava siipikarja sekä tietyt eläinperäiset elintarvikkeet (kananmunat ja raaka naudan, sian sekä siipikarjan liha ja sisäelimet) on tutkittava lähtömaassa salmonellan varalta negatiivisin tuloksin. Keskeisenä keinona on kansallinen salmonellavalvontaohjelmamme, jonka Euroopan yhteisön komissio hyväksyi Suomelle liittymisneuvotteluiden yhteydessä vuonna 1994. Tehokas valvonta ja leviämistä ehkäisevät toimet ovat tärkeitä elintarviketurvallisuuden ja kansanterveyden kannalta, sillä vaikka eläimissä salmonellatartunta on usein oireeton, ihmisille tartunta voi aiheuttaa vakavan sairauden. Pitkäjänteistä työtä salmonellaa vastaan Suomen salmonellatilanne on kansainvälisesti katsottuna erittäin hyvä, sillä salmonellan esiintyvyys tuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa on hyvin alhainen. Eläinten omistajat vastaavat pitopaikoissa tehtävästä terveysvalvontaan kuuluvasta säännöllisestä näytteenotosta. Munintakanojen pitopaikan salmonellavalvontaohjelman toteutumista seurataan myös munapakkaamoissa varmistamalla,. Afrikkalaisen sikaruton hävittäminen maksoi Ruotsille miljoonia euroja, mutta toimet kannattivat ja maa vapautui taudista vuodessa. Jos salmonellaa todetaan, siitä aiheutuvat toimenpiteet on määritelty lainsäädännössä. Suomen liittyessä EU:hun haluttiin hyvän salmonellatilanteen jatkuminen varmistaa. Käynnillä kunnaneläinlääkäri ottaa pitopaikasta salmonellanäytteet, tarkastaa pitopaikan tautisuojauksen sekä tuotantohygienian ja antaa tarvittaessa neuvoja näiden parantamiseksi. vsk sia
Teurastamoissa salmonellan esiintymistä seurataan teurassikojen ja -nautojen imusolmukenäytteitä tutkimalla. Jotta Suomessa vältyttäisiin suuja sorkkataudilta, afrikkalaiselta sikarutolta ja muilta vakavilta eläintaudeilta, on tärkeää, että toimijat ja kansalaiset noudattavat eläimiä, eläinperäisiä elintarvikkeita ja muita tuotteita koskevia siirtoja tuontirajoituksia ja -ohjeita. vsk että vastaanotetut kananmunat ovat peräisin sellaisilta alkutuotantopaikoilta, joissa noudatetaan salmonellavalvonnan velvoitteita. Jos imusolmukenäytteestä löytyy salmonellaa, eläimen alkuperäpitopaikka tutkitaan salmonellan varalta. Lisätietoja sisämarkkinasiirtoja ja tuontia koskevista rajoituksista ja niiden valvonnasta sekä muiden eläintautiriskien hallinnasta saa Ruokaviraston verkkosivuilta. Kuva: Aku Häyrynen / Tulli. ". Jos teurastamossa tai leikkaamossa otetusta näytteestä todetaan salmonella, vähittäismyynnissä olevat lihat vedetään takaisin. 56 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Vuosittain salmonellatartuntoja todetaan valvontaohjelman piiriin kuuluvissa eläinlajeissa noin 30 pitopaikassa. Tuontirajoituksilla torjutaan eläintauteja Jotta Suomessa vältyttäisiin suuja sorkkataudilta, afrikkalaiselta sikarutolta ja muilta vakavilta eläintaudeilta, on tärkeää, että toimijat ja kansalaiset noudattavat eläimiä, eläinperäisiä elintarvikkeita ja muita tuotteita koskevia siirtoja tuontirajoituksia ja -ohjeita. Tämän lisäksi teurastamoissa seurataan salmonellan esiintymistä tutkimalla pintasivelynäytteitä, jotka otetaan ruhon pinnalta heti teurastuksen jälkeen. Salmonellan esiintymistä lihassa puolestaan selvitetään leikkaamoissa toteutettavalla näytteenotolla. Salmonellan saneeraaminen on kallista, työlästä ja aikaa vievää, joten pitopaikan tautisuojaukseen ja tartuntojen ehkäisyyn kannattaa panostaa. Salmonellavalvontaohjelmaan kuuluvien näytteenottojen lisäksi eläintiloilla toteutetaan myös omavalvontanäytteenottoja elinkeinon ohjeiden ja vaatimusten mukaisesti. Muissa leikkaamoissa sekä munapakkaamoissa valvonnasta vastaavat kunnan elintarvikeviranomaiset. Lisäksi salmonellan lähde pyritään selvittämään ja kyseisessä tuotantolaitoksessa lisätään näytteenottoa sekä puhdistustoimenpiteitä, jotta salmonellakontaminaation riski voidaan jatkossa minimoida. Ruokaviraston tarkastuseläinlääkärit valvovat salmonellavalvontaohjelman toteutumista teurastamoissa sekä niiden yhteydessä olevissa leikkaamoissa. Eläintuotantoa harjoittavassa pitopaikassa salmonellan toteaminen johtaa käytännössä aina saneeraustoimiin, jotta pitopaikka vapautuisi tartunnasta
Toukokuun loppuun kestävän suojaustoimen tarkoituksena on estää lintuinfluenssatartunnat luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan ja muihin kotieläiminä pidettäviin lintuihin. Veden ja rehun kulutuksen tai munantuotannon väheneminen voivat olla merkkejä lintuinfluenssatartunnasta. Ruokavirasto seuraa lintuinfluenssatilannetta Suomessa. Suojausmääräykset eivät koske kyyhkyslakoista tapahtuvia vapaalentoja, sileälastaisia lintuja (muun muassa strutsit ja emut) eikä eläintarhoja. Jos tarttuvaa eläintautia havaitaan, on tärkeää kartoittaa missä tautia on havaittu ja minne sen on riski levitä. Jos siipikarjalla tai muilla linnuilla on pääsy edellä mainitulla tavalla suojatulle ulkoilualueelle, on asiasta ilmoitettava etukäteen paikalliselle kunnaneläinlääkärille. Jos siipikarjassa tai muissa linnuissa havaitaan lintuinfluenssaan viittaavia oireita, normaalista poikkeavaa kuolleisuutta tai muutoksia tuotannossa, on asiasta ilmoitettava heti kunnantai läänineläinlääkärille. helmikuuta. Ulkonapitokiellon aikana (8.2.–31.5.) siipikarja ja muut linnut on joko pidettävä sisätiloissa tai niiden käyttämä ulkoilualue on oltava kauttaaltaan aidattu ja katettu riittävän tiheällä verkolla tai muulla vastaavalla tavalla. Ruokavirasto, KK Naakka. Tänä vuonna on Turusta 20.1.2025 löytyneellä naakalla todettu korkeapatogeeninen H5N1-tyypin lintuinfluenssa. Taudinpurkauksia todetaan sekä siipikarjassa että luonnonvaraisissa linnuissa. Ruokavirasto kehottaa ylläpitämään siipikarjatilojen ja muiden lintujen pitopaikkojen tehostettua tautisuojausta. Kotieläinpihat ja muut pysyvät eläinnäyttelyt ovat suojausvelvoitteen piirissä. Jos rekisteritietoihisi tulee muutoksia tai lopetat eläinten pidon, muista päivittää rekisteritiedot. Suojauksen tarkoituksena on estää lintuinfluenssan leviäminen luonnonvaraisista linnuista kotieläiminä pidettäviin lintuihin kevätmuuton aikana, mutta se suojaa lintuja myös muilta tarttuvilta taudeilta, kuten Newcastlen taudilta tai salmonellalta. Suomessa todettiin viime vuonna vain yksi korkeapatogeeninen lintuinfluenssatapaus luonnonvaraisissa linnuissa. 57 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Lintuinfluenssaa esiintyy edelleen Euroopassa Korkeapatogeenisia eli korkeaa kuolleisuutta luonnonvaraisille linnuille ja siipikarjalle aiheuttavia influenssaviruskantoja esiintyy tällä hetkellä edelleen laajasti Euroopassa. Kuvituskuva.. Ajan tasalla olevat eläinrekisteritiedot ovat avainasemassa eläintautien leviämisen ehkäisyssä. vsk Suojaa siipikarja ja muut kesylinnut lintuinfluenssalta Jokakeväinen siipikarjan ja muiden kesylintujen ulkonapitokielto tuli voimaan lauantaina 8. Jos pidät siipikarjaa tai muita kesylintuja, sinun tulee rekisteröidä pitopaikka Ruokaviraston eläintenpitäjäja pitopaikkarekisteriin. Tarvittaessa virkaeläinlääkäri lähettää näytteitä tutkittavaksi Ruokavirastoon
Eläintautien vastustaminen on yhteinen asia Eläinten hyvinvoinnin perustana on niiden hyvä terveystilanne. Tautivarautumista kehitetään yhteistyössä Ruokaviraston ja aluehallintovirastojen kanssa, joilla on toimintaja päätösvalta vakavissa taudinpurkauksissa. Euroopan unionin alueella kauppatavaran – myös eläinten – on voitava liikkua vapaasti maasta toiseen yhteisten periaatteiden mukaisesti. ETT) vastustamaan eläintauteja, joita ei enää voitu lainsäädännöllisin keinoin ottaa huomioon eläinten tuonnin yhteydessä. 58 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Suomalaiset teurastamot, meijerit ja munapakkaamot ovat sitoutuneet ETT:n asettamiin vapaaehtoisiin tuontiohjeisiin. Suomen eläintautitilanne on säilynyt pitIna Toppari ja Kirsi Collin Eläinten terveys ETT ry ETT:n VASTUUKI-hanke kehittää tautivarautumista Kotieläintuotannon toimijat perustivat vuonna 1994, ennen Suomen EU-jäsenyyttä, Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n (nyk. ETT tekee eläinaineksen tuonneissa läheistä yhteistyötä viranomaisen kanssa.. Eläinterveyteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa hyvä hoito ja olosuhteet, sopiva ravinto sekä eläinjalostus. Eläinten terveys ETT ry, tekstissä myöh. vsk V iime vuonna maaja metsätalousministeriö myönsi ETT:lle ruokaketjun kehittämisavustusta VASTUUKIhankkeelle, jonka toimenpiteillä kehitetään elinkeinon omaa tautivarautumista sekä tilatasolla että elintarvikealan yrityksissä kuten meijereissä, teurastamoissa ja munapakkaamoissa
Nasevan ja Sikavan avulla voidaan koordinoida myös taudin leviämisen estämiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Ruokavirasto suunnittelee, kehittää, ohjaa ja valvoo eläintautien vastustamista. VASTUUKI-hanke kehittää myös tautivarautumista. Lakisääteisesti vastustettavien eläintautien torjuntaa johtaa maaja metsätalousministeriö. Suomessa kotieläintuotanto osallistuu aktiivisesti eläintautiriskien hallintaan. Järjestelmiin voidaan pitopaikkakohtaisesti asettaa erityistilanteita ja lähettää asianosaisille, kuten kyseiselle tilalle, teurastamotai meijerisopimusyrityksen käyttäjille ja tilan eläinlääkärille, hälytys järjestelmäilmoituksena tai vaikka tekstiviestinä. vsk kään erinomaisena, mihin ovat vaikuttaneet muun muassa pohjoinen ilmasto, Itämeren eristävä vaikutus ja vähäinen eläinten tuonti. Lisäksi yhdistys ohjeistaa tuotantoeläintiloja taudeilta suojautumisessa, koordinoi eläinterveydenhuoltoa ja ylläpitää sikaja nautatiloille suunnattuja terveydenhuollon seurantajärjestelmiä Sikavaa ja Nasevaa. Haastavinta eläintautien torjunnassa on hallita matkailuun liittyviä tautiriskejä. Matkailija ei aina tule ajatelleeksi, että voi tuoda Suomeen taudinaiheuttajia esimerkiksi jalkineiden, ajoneuvojen tai eläinperäisten elintarvikkeiden mukana. Aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit huolehtivat lainsäädännön täytäntöönpanosta ja valvonnasta. Osa taudinaiheuttajista säilyy pitkään – Hankkeen nimi: VASTUUKI – Vastuullisuutta ja kilpailukykyä ruokaketjuun kotieläintuotannon laatujärjestelmistä – Hankeaika: 1.9.2024–31.8.2027 – Rahoitus: Maaja metsätalousministeriön ruokaketjun kehittämisavustus – Hankkeen toimenpiteet: 1) Eläintuotannon kestävyys näkyväksi laatujärjestelmien avulla 2) Tuotantoeläinten hyvinvointija terveystiedon todentaminen ja hyödyntäminen 3) Tautiriskien hallinta ja niihin varautuminen. 59 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Vapaaehtoisia torjuntatoimia koordinoidaan Eläinten terveys ETT ry:stä, jolle yhdistyksen jäsenyritykset ja tuottajajärjestöt ovat antaneet mandaatin asettaa eläinaineksen tuonnille lisäohjeita, jotka ylittävät lakisääteiset tuontivaatimukset. Erityistilanteiden avulla teurastamot voivat järjestellä eläinkuljetuksia ja meijerit maidonhakureittejä taudin leviämisen estämiseksi
Hankkeen loppupuolella järjestetään koulutusta maatilayrittäjille ja eläinlääkäreille tautivarautumisesta. Sairas eläin voi tartuttaa toisen eläimen suoran kontaktin kautta, mikä tarkoittaa, että eläimet ovat kosketuksissa toisiinsa tai sairaan eläimen eritteisiin. Taudinaiheuttajat voivat siirtyä yksilöstä toiseen joko suoraan tai niin sanottujen vektoreiden avulla. Kotieläintilan varautuminen eläintauteihin Ilmaston lämpeneminen, väestön globaali liikkuminen sekä maatalouden rakennemuutos lisäävät eläintautien leviämisen riskiä. 60 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. VASTUUKI-hankkeessa tuotetaan maatiloille tautivarautumissuunnitelmapohjia, joiden avulla eläintilalla voidaan suunnitella omaa toimintaa taudeilta suojautumisessa ja rajoitusvyöhykkeiden perusteella annettavien toimenpidemääräysten toteuttamisessa. Eläintauteja aiheuttavat bakteerit, virukset, loiset, alkueläimet, prionit ja sienet. Epäsuorassa eli vektorivälitteisessä tartunnassa taudinaiheuttaja kulkeutuu sairaasta yksilöstä terveeseen esimerkiksi ihmisen vaatteiden, jalkineiden, eläinten hoitovälineiden, kuljetusvälineiden tai hyönteisten välityksellä. Kuva 1. Osa eläintaudeista voi olla myös zoonooseja, eli ne voivat tarttua eläimestä ihmiseen ja päinvastoin. vsk tartuntakykyisenä, ja pahimmillaan tauti leviää Suomessa kotieläimiin tai luonnonvaraisiin eläimiin. Maatilojen koko ja eläinmäärät kasvavat rakennemuutoksen myötä. Isompien tilojen ja eläinyksiköiden määrän kasvu lisää tautien leviämisen riskiä, erityisesti epäsuorien tartuntojen osalta. Uusia karjatiloja rakennettaessa tai olemassa olevia laajennettaessa tulee ottaa huomioon taudeilta suojautumisen periaatteet ja mahdollisuudet tilan jakamiseen erillisiin epidemiologisiin yksiköihin. Taudeilta suojautumisessa on huolehdittava sekä ulkoisesta että sisäisestä tautisuojauksesta.
ETT:n ylläpitämä ja Ruokaviraston kansalliseksi laatujärjestelmäksi hyväksymä sikatilojen terveysluokitusrekisteri Sikava edellyttää, että sikatiloilta tutkitaan salmonellanäytteet omavalvontana vähintään kolmen vuoden välein ja uudiseläimiä myyviltä tiloilta vuosittain. Myös nautaterveydenhuollon seurantajärjestelmän eli Nasevan tavoitteena on, että nautatiloilta tutkitaan salmonellanäytteitä vuosittain ja aina pitoeläinten myynnin yhteydessä. Ilmaston lämpeneminen, väestön globaali liikkuminen sekä maatalouden rakennemuutos lisäävät eläintautien leviämisen riskiä. Ulkoisella tautisuojauksella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla estetään taudin pääsy tilalle suoraan eläinten mukana tai epäsuorasti kävijöiden, välineiden tai ajoneuvojen mukana. Joidenkin tautien osalta tilan jakaminen toiminnallisesti erillisiin epidemiologisiin yksiköihin voi nopeuttaa taudin (kuten salmonellan) hävittämistä ja mahdollistaa tuotannon jatkumisen taudin hävittämistoimien yhteydessä. Salmonellatartuntojen vastustaminen eläintiloilla on kansanterveystyötä Kotieläintiloilla vastustaminen keskittyy eläintilojen ja rehuketjun suojaamiseen jyrsijöiltä ja luonnonvaraisilta linnuilta sekä niiden jätöksiltä. ETT julkaisee verkkosivuillaan neljä kertaa vuodessa ajankohtaisen salmonellatilanteen. 61 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Suunnitelmien on hyvä ulottua varsin konkreettiselle tasolle, jotta taudinpurkauksessa pystytään toimimaan tehokkaasti taloudelliset tappiot minimoiden. Salmonellan vastustamisella alkutuotannossa estetään bakteerin päätyminen pidemmälle ruokaketjuun. ETT:n VASTUUKI-hankkeessa pyritään luomaan sekä tilatasolle että elintarvikelaitoksille konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla viranomaisen olisi nopeampi päättää taudinhävittämiseen tai sen leviämisen estämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Sisäisellä tautisuojauksella estetään taudinaiheuttajien siirtyminen oman tilan eläinten välillä. vsk ETT ohjeistaa tilatason tautisuojauksessa Eläinten terveys ETT ry ohjeistaa verkkosivuillaan (www.ett.fi), miten nauta-, sikaja siipikarjatiloilla voidaan suojautua tarttuvilta eläintaudeilta. Kansallinen laatujärjestelmä ja sen mukaan tuotettu liha näkyy kuluttajalle Laatuvastuu-merkkinä sianlihan ja lihajalosteiden pakkauksissa. Tautisuojauksen toimenpiteet jaetaan ulkoiseen ja sisäiseen tautisuojaukseen (kuva 1). ". Tällaisia toimenpide-ehdotuksia on suunniteltu laadittavaksi esim. Varautuminen on tärkeä osa eläintautien vastustamista Hyvä varautuminen tarkoittaa, että taudin leviämisen riskit on selvitetty ja hävittämistoimet suunniteltu valmiiksi mahdollisen tautipurkauksen varalta. raatojen tai kananmunien hävitykselle sekä pesuja desinfektioprotokollille. Varautumisen suunnittelu edellyttää tiedon hankkimista kyseessä olevasta taudista ja esimerkiksi muiden maiden kokemuksista taudin hävittämisessä. Lakisääteisesti vastustettavien tautien hävittämisen ohjeistuksesta vastaa aina viranomainen
Kuvituskuva.. Loppu" Erityisen ajankohtainen tautiuhka on sinikielitauti eli bluetongue, joka on BTV-viruksen aiheuttama märehtijöiden tauti. Taudilla on huomattava merkitys eläinten pitoon (esimerkiksi tartunnan saaneiden tilojen eläimet lopetetaan) sekä eläinten ja niistä saatavien tuotteiden kansainväliseen kauppaan. Erityisen ajankohtainen tautiuhka on sinikielitauti eli bluetongue, joka on BTVviruksen aiheuttama märehtijöiden tauti. Suuja sorkkatauti on erittäin herkästi tarttuva ja leviävä sorkkaeläinten tauti. Tauti leviää lentävien Culicoides-suvun polttiaisten välityksellä niiden imiessä verta virusta kantavasta märehtijästä. Tauti on levinnyt syksystä 2023 alkaen Etelä-Euroopasta kohti pohjoista. 62 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Tauti voi levitä Suomeen ulkomailta matkailijan tai eläinostojen mukana. Tauti aiheuttaa merkittäviä tuotantotappioita. vsk Eläintaudit vaarantavat toimitusketjuja ja heikentävät huoltovarmuutta Suuja sorkkatautia todetaan EU:n alueella vain harvoin, mutta tammikuussa 2025 sitä todettiin vesipuhveleissa Saksassa ja heti maaliskuun puolivälissä Unkarissa isolla nautatilalla. Eläintenpitäjän on ulkomaanmatkaa suunnitellessa selvitettävä kohdemaan ja matkan aiheuttamat tautiriskit ja huomioitava ne matkalta palatessa
Mikäli tautia todetaan teurastamolle tuodussa eläimessä, aiheutuu teurastamon toiminnalle rajoituksia ja sen toiminta usein keskeytyy pesuja desinfiointitoimenpiteiden ajaksi. On tärkeää huolehtia, etteivät vakavat eläintaudit kulkeudu Suomeen elintarvikkeiden tuliaistuonnin tai matkailun mukana. " rajoitusvyöhykkeen perusteella annettujen eläinliikenteen rajoitusten vuoksi. Vakavat, lakisääteisesti vastustettavat eläintaudit aiheuttavat esiintyessään rajoituksia eläinten teurastukselle ja eläinperäisten elintarvikkeiden kuljetuksille. Ennaltaehkäisy ja nopeat toimenpiteet takaavat sen, että suomalainen eläintuotanto säilyy terveenä ja kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa. Taloudellisia tappioita saattaa kuitenkin aiheutua, etenkin tiloille, joilla tautia ei esiinny, mutta tuotanto keskeytyy Eläintauteihin varautuminen on osa kestävää ja vastuullista maataloutta – se ei ole vain uhkien torjumista, vaan myös ennakoivaa toimintaa. 63 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Tautia ei ole toistaiseksi todettu Suomessa, mutta sen pelätään leviävän maahan ensi kesän aikana. Kyseessä on kuumennuskäsittely, joka käytännössä tarkoittaa täyssäilykkeen valmistusta. Tavanomaiset lihavalmisteet valmistetaan alemmissa lämpötiloissa. Polttiaiset eivät lennä pitkiä matkoja, mutta ilmavirtausten tai eläinkuljetusten mukana ne voivat kulkeutua jopa satoja kilometrejä. Kaupalliset, ohjeiden mukaan suoritetut eläintuonnit eivät vaaranna maamme eläintautitilannetta. Taudin aiheuttamat rajoitukset eläinliikenteelle voivat pitkittyä, jolloin eläintiloilla ei ole tilaa syntyneille ja kasvaville eläimille. vsk kesällä 2024 tauti levisi nopeasti ja laajasti Tanskaan ja syksyn aikana myös Ruotsin ja Norjan eteläosiin saakka. Suuja sorkkataudin ja sinikielitaudin oireet ovat samankaltaiset ja vain näytteenotto varmistaa diagnoosin. Tauti aiheuttaa merkittäviä tappioita maidontuotannolle ja kuolleisuutta pienille märehtijöille kuten lampaille. BTV-virus voi levitä myös tartunnan saaneen eläimen mukana. Koska sinikielitauti ei ole A-luokan eläintauti, tulee elinkeinon ohjeistaa ja viestiä taudin vastustamisen keinoista ja mahdollisesti suositella rokotuksia riskialueilla Lounaisja Etelä-Suomessa sekä Ahvenanmaalla, joissa tauti todennäköisimmin ensimmäisenä esiintyisi. Eläimiä joudutaan usein lopettamaan ja raaka-aineen saanti lihataloilla vähenee. Afrikkalaisen sikaruton perusteella viranomainen voi määrätä tietyn lihaerän kuumennuskäsiteltäväksi ennen markkinoille saattamista. Linkkejä: www.ett.fi https://www.ett.fi/hankkeet/vastuuki/. Eläintauteihin varautuminen on osa kestävää ja vastuullista maataloutta – se ei ole vain uhkien torjumista, vaan myös ennakoivaa toimintaa. Taudinpurkaukset voivat aiheuttaa huomattavia kustannuksia tilalle, yhteiskunnalle ja elintarvikeketjulle. Lainsäädännön tilavaatimukset voivat nopeasti kasvavilla eläinlajeilla ylittyä nopeastikin. Eläintaudin hävittämistoimenpiteistä maksetaan tiloille korvausta eläintautilain nojalla. Eläimiä joudutaan eläintautitapauksissa lopettamaan joko niiden sairastumisen vuoksi tai ääritilanteissa niiden hyvinvoinnin vaarantumisen estämiseksi
64 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. 1.3. HVK:n strategiassa elintarvikeja vesihuolto on yksi painopisteistä, sillä se vaikuttaa ennen kaikkea siviiliyhteiskunnan toimivuuteen kriisitilanteissa. Ruoka ja vesi 2030 -ohjelman tavoitteena on kehittää Suomen kykyä tuottaa ravintoa sekä taata ravinnon tuottaminen pitkäkestoisissa kriisitilanteissa. Koska elintarvikeja vesihuolto leikkaa läpi yhteiskunnan, on ruoan virtaus ja materian kierto eri tuotantotoimintojen läpi varmistettava kaikissa olosuhteissa. vsk M A I S T I A I S E T Asiakkaat äänestivät uudet lahjoituskohteet Lidlin pullonpalautuksiin Kaikilla yli 200 Lidl-myymälän pullonpalautusautomaateilla voi lahjoittaa panttirahan hyväntekeväisyyteen. Maaliskuusta 2025 alkaen vaihtoehtoina ovat olleet uudet lahjoituskohteet, joiden valintaan asiakkaat ovat saaneet vaikuttaa. Myös kierrossa olevien resurssien hyödyntäminen sekä elintarvikeja vesihuollon varajärjestelyjen kehittäminen huoltovarmuuden varmistamiseksi on tärkeää. Mahdollisuus on ollut asiakkaiden keskuudessa suosittu, ja tilikaudella 2024 lahjoituksia tehtiin yhteensä noin 270 000 euron edestä. HVK. Samalla Alue 2030 -ohjelma päättyi viime voden loppuun. Lidl Suomi Huoltovarmuuskeskus on käynnistänyt uuden Ruoka ja vesi 2030 -ohjelman Huoltovarmuuskeskus (HVK) on päivittänyt ohjelmakokonaisuuttaan vastaamaan paremmin HVK:n strategian 2024–2027 painopisteitä ja käynnistänyt uuden Ruoka ja vesi 2030 -ohjelman vuoden alussa. Lidl järjesti äänestyksen lahjoituskohteista sosiaalisessa mediassa, ja eniten ääniä saivat lasten ja nuorten mielenterveys sekä eläimet. Ohjelmien avulla HVK kehittää huoltovarmuuden turvaamiseksi tehtävää työtä. Lidlin pulloautomaateilla on ollut lahjoitusmahdollisuus jo yli kolmen vuoden ajan. alkaen pullopanttilahjoituksen on voinut tehdä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten mielenterveyden palveluille sekä WWF:lle. Toimiva yhteiskunta vaatii toimivaa ruoan ja elintarvikkeiden tuotantoa, kauppaa ja jakelua, ruokapalveluita sekä vesija jätehuoltoa. Energiaan, logistiikkaan ja digitaaliseen turvallisuuteen keskittyvät ohjelmat jatkuvat HVK:n strategian mukaisiksi päivitettyinä. Kuten HVK:n strategiassa, pyritään Ruoka ja vesi 2030 -ohjelmassakin vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön, kuten ilmastonmuutoksen, tuomiin haasteisiin ja huoltovarmuusvaikutuksiin
Nyt, yli 20 vuotta myöhemmin, Vaasan Muhku palaa kahdella uutuusversiolla: Vaasan Muhku Kauraisa sämpylä ja Vaasan Muhku Pottuisa sämpylä, ja niitä myydään neljän sämpylän pakkauksissa. 65 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. Opasta täydennetään tarvittaessa kansallisella liitteellä, jossa huomioidaan mahdolliset poikkeamat Suomen olosuhteissa ja toimintaympäristössä. Vuonna 2002 lanseerattu Muhku valloitti nopeasti suomalaisten sydämet ja mullisti kauppojen sämpylävalikoiman. Samalla klassiset perunapakasteet laajenivat Apetit Kotimaiset Perunaviipaleilla, ja uunija grillikasvisten ystäville on tarjolla uusi makuelämys: Apetit Uuni& Grillikasvis Paahdettu valkosipuli. Julkaisu perustuu alkuperäisoppaan syksyllä 2024 päivitettyyn versioon, joten sen sisällössä huomioidaan myös EU:n uuden pakkausja pakkausjäteasetus PPWR:n vaatimukset. Opas kierrätettävien pakkausten suunnitteluun on käännösversio WPO:n (World Packaging Organisation) julkaisemasta maailmanlaajuisesta Packaging Design for Recycling Guide -oppaasta. Apeti Oyj Muhkun comeback: Vaasan tuo hittisämpylän takaisin Vaasan on tuonut kauppoihin uuden, entistä ehomman version 2000-luvun taitteen kaivatusta hittituotteesta, Vaasan Muhku -sämpylästä. fi/wp-content/uploads/2025/03/spt-opaskierratys-pakkausten-suunnitteluun-FIWEB.pdf Suomen Pakkaustuottajat Oy. Oppaan voi ladata maksutta pdf-muodossa täältä: https://suomenpakkaustuottajat. Opas tarjoaa alan toimijoille laajan tietopaketin ja konkreettisia ohjeita, jotka auttavat noudattamaan pakkaussuunnittelussa kiertotalouden periaatteita ja kierrätysketjuun sopivia parhaita käytäntöjä. vsk M A I S T I A I S E T Suositulle Apetit Kasvisjauhis Crispy Chick -pihville uusi maku – Klassisiin perunapakasteisiin uutuustuote Suosikkituote Apetit Kasvisjauhis Crispy Chick -pihvi on saanut rinnalleen herkullisen uutuusmaun: Lime & Lempeä chili. Vaasan Maan ensimmäinen kattava kierrätettävien pakkausten suunnitteluopas julkaistu Suomen Pakkaustuottajat Oy (SPT) ja Suomen Pakkausyhdistys ry (SPY) julkaisivat maaliskussa Suomen ensimmäisen kaikki pakkausmateriaalit kattavan pakkausten kierrätettävyysoppaan
ALV. 050 324 2464 kaarina.karna@elintarvikejaterveys.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Minna Alho, puh. vsk TEEMAT ja AIKATAULUT 2024 www.elintarvikejaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni ammattikeittiöja elintarvikealan ammattilehti Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 10 %). 040 745 1491 eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi Kustantajan tilaushinnat 2025 Kestotilaus 53,Vuosikerta 58,Irtonumero 12,Näköislehti 50,(kuluttaja-asiakkaat) Näköislehti 100,(yritykset ja organisaatiot) Painettu lehti + näköislehti (kombo): Kestotilaus 115-, vuosikerta 120,(sis. 66 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2025, 39. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Asiakaspalvelu Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 044 768 6009 Maria Turppa, puh. tilaukset@elintarvikejaterveys.fi 1/2025 Erityisruokavaliot ja omavalvonta ilmestyy 27.2.25 artikkelit 23.1.25 mainosaineistot 6.2.25 2/2025 Varautuminen elintarvikealalla ilmestyy 16.4.25 artikkelit 12.3.25 mainosaineistot 26.3.25 3/2025 Elintarvikelainsäädäntö ja omavalvonta ilmestyy 28.5.25 artikkelit 23.4.25 mainosaineistot 7.5.25 4/2025 Elintarviketurvallisuus, tutkimukset, omavalvonta ilmestyy 12.9.25 artikkelit 8.8.25 mainosaineistot 22.8.25 5/2025 Ammattioppilaitoksesta ammattikeittiöön – työn ja opiskelun murros ilmestyy 6.11.25 artikkelit 2.10.25 mainosaineistot 16.10.25 6/2025 Lähiruoka ja luomu ilmestyy 17.12.25 artikkelit 12.11.25 mainosaineistot 26.11.25 TEEMAT ja AIKATAULUT 2025 www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @ETerveyslehti