040 745 1491 Kustantajan tilaushinnat 2023 Kestotilaus 50,Vuosikerta 55,Irtonumero 12,Näköislehti 50,Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 68,-, vuosikerta 73,(sis. 044 752 0320 Santeri Selin, puh. tilaukset@ elintarvikejaterveys.fi 1/2023 Kestävyys ammattikeittiössä ja elintarvikealalla ilmestyy 27.2.23 artikkelit 23.1.23 mainosaineistot 6.2.23 2/2023 Kala ilmestyy 19.4.23 artikkelit 13.3.23 mainosaineistot 27.3.23 3/2023 Elintarviketurvallisuus, tutkimukset, omavalvonta ilmestyy 1.6.23 artikkelit 26.4.23 mainosaineistot 10.5.23 4/2023 Kotimainen ruoka, huoltovarmuus ja omavaraisuus ilmestyy 4.9.23 artikkelit 1.8.23 mainosaineistot 14.8.23 5/2023 Ammattikeittiö työpaikkana (Ateria2023) ilmestyy 8.11.23 artikkelit 4.10.23 mainosaineistot 18.10.23 6/2023 OIVA-juhlalehti – Oiva-tarkastuksia 10 vuotta, omavalvonta ilmestyy 18.12.23 artikkelit 10.11.23 mainosaineistot 24.11.23 www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @ETerveyslehti. 10 %). 2 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2023, 37. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Asiakaspalvelu Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 050 324 2464 kaarina.karna@elintarvikejaterveys.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh. 040 238 0511 Maria Turppa, puh. ALV. puh. vsk TEEMAT ja AIKATAULUT 2023 www.elintarvikejaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni ammattikeittiöja elintarvikealan ammattilehti Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh
puh. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Asiakaspalvelu Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 10 %). tilaukset@ elintarvikejaterveys.fi 1/2023 Kestävyys ammattikeittiössä ja elintarvikealalla ilmestyy 27.2.23 artikkelit 23.1.23 mainosaineistot 6.2.23 2/2023 Kala ilmestyy 19.4.23 artikkelit 13.3.23 mainosaineistot 27.3.23 3/2023 Elintarviketurvallisuus, tutkimukset, omavalvonta ilmestyy 1.6.23 artikkelit 26.4.23 mainosaineistot 10.5.23 4/2023 Kotimainen ruoka, huoltovarmuus ja omavaraisuus ilmestyy 4.9.23 artikkelit 1.8.23 mainosaineistot 14.8.23 5/2023 Ammattikeittiö työpaikkana (Ateria2023) ilmestyy 8.11.23 artikkelit 4.10.23 mainosaineistot 18.10.23 6/2023 OIVA-juhlalehti – Oiva-tarkastuksia 10 vuotta, omavalvonta ilmestyy 18.12.23 artikkelit 10.11.23 mainosaineistot 24.11.23 www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @ETerveyslehti. 040 745 1491 Kustantajan tilaushinnat 2023 Kestotilaus 50,Vuosikerta 55,Irtonumero 12,Näköislehti 50,Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 68,-, vuosikerta 73,(sis. ALV. vsk TEEMAT ja AIKATAULUT 2023 www.elintarvikejaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni ammattikeittiöja elintarvikealan ammattilehti Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 040 238 0511 Maria Turppa, puh. 050 324 2464 kaarina.karna@elintarvikejaterveys.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh. 044 752 0320 Santeri Selin, puh. 3 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2023, 37
Harkinta tarkoittaa tässä, että on varminta valita joko luomutuotettu tai ASC-sertifioitu lohi. WWF:n Kalaopas näyttää kasvatetulle lohelle keltaista ja punaista: keltainen – osta harkiten – Norjassa ja muualla Euroopassa kasvatettua lohta ja punainen – vältä – Chilessä kasvatettua lohta. Merilohi ja Norjan lohi ovat kauppanimiä Norjassa kasvatetulle lohelle, jota suomalaisetkin valtaosin kalaruoissaan kuluttavat. https://wwf.fi/ruoka/kalaopas/ Kaarina Kärnä. alv 10 %: Vuositilaus 55 euroa, kestotilaus 50 euroa Näköislehti 50 euroa Painettu lehti + näköislehti Vuositilaus 73 e, kestotilaus 68 e Irtonumero 12 euroa ISSN 0786-213X (painettu) ISSN 2669-8412 (verkkojulkaisu) Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi Prenax Julkaisija Ympäristökustannus Oy Gallen-Kallelankatu 8, 28100 Pori www.elintarvikejaterveys.fi Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaikka: Waasa Graphics Oy, Vaasa www.waasagraphics.fi Lohi, merilohi, kirjolohi… Monilla on vielä jäänteitä ajattelusta, että kirjolohi on kasvatettua, muu lohen nimellä myyty kala puolestaan pyydettyä. Tuotantomenetelmän merkitsemisessä on kolme vaihtoehtoa: 1) pyydetty (merestä pyydetyt), 2) pyydetty makeasta vedestä ja 3) viljelty. 044 238 0511 Maria Turppa, puh. 044 752 0320 Santeri Selin, puh. Mutta kuinkas on sen kala-altaassa uineen merilohen kohdalla. tieto siitä, mikä kyseinen kala on (kauppanimi ja tieteellinen nimi) sekä sen tuotantomenetelmä. Merkinnät karkoittavat villiltä kalskahtavan merilohen ympäriltä mielikuvan luonnonlohesta ja palauttavat kuluttajan maan pinnalle: edessä on viljelty eli kasvatettu kala. Tuotannon eettisyys ja ympäristöystävällisyys. Kotimainen kirjolohi on kestävä valinta, jolle myös WWF:n Kalaopas näyttää vihreää valoa. Sekä pakatuista kalastusja vesiviljelytuotteista että vastaavien pakkaamattomien tuotteiden läheisyydestä on löydyttävä mm. 040 745 1491 Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi 6 numeroa vuodessa Kustantajan hinnat sis. 4 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2023, 37. Suomen Kalankasvattajaliitto ry:n tiedote 3.3.2021. Onneksi pakolliset elintarvikemerkinnät merkittävästi helpottavat hämääntyneenkin kuluttajan ahdinkoa. Ruokaviraston verkkosivut. 050 324 2464 Toimitusneuvosto Yksikönjohtaja Ville Kekkonen Ruokavirasto Professori (emeritus) Hannu Korkeala Helsingin yliopisto Apulaisprofessori Janne Lundén Helsingin yliopisto Ylijohtaja Pia Mäkelä Ruokavirasto Ruokapalvelujohtaja Sari Nissinen Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia Elintarvikeasiantuntija Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry Johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitto Yksikön päällikkö Riikka Åberg Helsingin kaupunki, elintarviketurvallisuusyksikkö Asiakaspalvelu, tilaukset ja laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi Puh. • WWF:n Kalaopas. Lähteet: • Suomalainen kuluttaja ei tiedä, onko lautasella villiä vai kasvatettua kalaa. Tämä yksinkertaistus on petollisen väärä! Lohi on eri kala kuin kirjolohi, mutta myös lohi voi olla kasvatettua ja useimmiten onkin, sillä lohikannat ovat niin uhanalaisia tai vaarantuneita, että lohen pyytäminen on vahvasti kiintiöityä. Kasvatettu kala voi toki olla hyvä vaihtoehto, erityisesti suomalaisena. Kuningaskalan ostajan täytyy olla tarkkana. • Kalastusja vesiviljelytuotteiden merkinnät. vsk Päätoimittaja Kaarina Kärnä kaarina.karna@ elintarvikejaterveys.fi Puh
Lehti ilmestyy 1.6. 46 WWF Nuoret ideoivat Hätälän uutuustuotteen kotimaisesta muikusta, Hätälä Oy ...............................................................................................................................52 Lagerblad Foodsin palkittu kalainnovaatio: Kotimainen Kalamuru, Heidi Lerche .......................................................................................................................... 56 Hailia luottaa yhteistyöhön ja Itämeren pikkukalaan, Hailia ..........................62 Kalatassu Suomalainen Menestysresepti 2023 -kilpailussa: pikakelauksella perheenisän paistinpannulta kauppojen hyllyille, Roy Norro .............................................................................................................................. 80. vsk ja Terveys-lehti Elintarvike 37. 5 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2023, 37. vsk 2 • 2023 Elintarvike ja Terveys-lehden numeron 3/2023 teemana ovat elintarviketurvallisuus, tutkimukset ja omavalvonta. 40 Kuoreherkkuja Säkylän Pyhäjärvestä, Marko Jori ................................................ 66 Välipalat Fazer Café -ketju siirtyi käyttämään kotimaista kirjolohta ....................................33 Simojärven muikku halutaan nimisuojata ..................................................................73 Seafood Chef vastaa: kuuluko porkkana kalakeittoon. 34 Lähikalaa ammattikeittiöihin, Essi Keränen ............................................................. Kannen kuva: Riitta Kotilehto. Kala on suositeltavaa ravintoa, Katriina Partanen ....................................................6 Lisää kestävästi tuotettua kalaa ruokapöytiin kalakantojen tilaa vaarantamatta, Meri Kallasvuo ......................................................................................10 Kalanviljelyn tärkein päämäärä on tuottaa vastuullisesti korkealaatuista ravintoa, Mari Virtanen ....................................................................16 Ammattikalastuksen tilanne ja näkymät, Kim Jordas .........................................22 Elämää kaupallisen kalastajan kanssa, Riitta Kotilehto .......................................26 Kalakoulut Suomessa – miksi niitä tarvitaan. Outi Kaski-Laakso .................... .........................................74 Kala korvaa lihaa ravintolakulutuksessa .....................................................................76 Kirjaesittely: Vieras laji ......................................................................................................78 Kirjaesittely: Kalastajien kyydissä Itämerellä .............................................................79 Maistiaiset ........................................................................................................................
Kala on hyvien rasvojen ja D-vitamiinin lähde ja se sisältää runsaasti proteiinia. vsk Katriina Partanen, toiminnanjohtaja Pro Kala ry Valokuvat: Pro Kala ry Kala on suositeltavaa ravintoa Syötkö kalaa kaksi kertaa viikossa. Kalatiskien valikoimaa kannattaa hyödyntää ja kysyä myyjiltä valmistusvinkkejä eri kalalajille.. 6 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2023, 37. vsk Suositus on syödä kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen. Kalan käyttöä tulisi lisätä, sillä kala on tärkeä osa terveyttä edistävää ruokavaliota. Kalansyönti on myös ilmastoteko. 6 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2023, 37
Lähes kaikki kalat rasvapitoisuudesta riippumatta sisältävät D-vitamiinia, Kala kuuluu suomalaisten ruokavalioon Suomalaisista yli 90 prosenttia syö kalaa. N-3-rasvahapot ovat erityisen tärkeitä mm. Kalan rasva on pehmeää, koska siinä on runsaasti monityydyttymättömiä n-3-rasvahappoja, erityisesti eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA), ja vain vähän tyydyttyneitä rasvahappoja. On monta hyvää syytä valita lautaselleen kalaa. Omega-3-rasvahappojen on todettu vähentävän sydäntautiriskiä. aivojen, keskushermoston ja näkökyvyn kehitykselle. Lähteet: Luonnonvarakeskus, Kala suomalaisten ruokapöydässä -tutkimus (2021).. 7 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2023, 37. Kala on tärkeä D-vitamiinin lähde Kala on merkittävä ravinnosta saatavan D-vitamiinin lähde, ja kalasta saadaan noin puolet ravinnon mukana tulevasta D-vitamiinista. Ravitsemuksellisesti kala on mitä parasta ruokaa, ja sen käyttöä tulisi lisätä. Kalan rasva on hyvää rasvaa Ravitsemussuositusten mukaan vähintään kaksi kolmasosaa ravinnon rasvasta tulisi olla pehmeää. Myydyimmät kotimaiset kalat ovat kirjolohi, silakka ja muikku. Kalassa on vain vähän hiilihydraatteja. Eri kalalajien rasvapitoisuus vaihtelee 0,5–24 % välillä. Kalan hyödyllisten rasvahappojen on osoitettu vähentävän sydänja verisuonitautiriskiä. Kalaa tulisi syödä 2–3 kertaa viikossa. Kalan proteiini sisältää kaikkia kahdeksaa välttämätöntä aminohappoa, joita ihmisen on saatava ravinnostaan. hauki, ahven ja kampela. Vähiten rasvaa sisältävät mm. Kala on lisäksi erityisen hyvä n-3-rasvahappojen ja D-vitamiinin lähde. Eniten rasvaa on lohessa ja kirjolohessa. Muun hyvän lisäksi kala sisältää runsaasti (noin 15–20 prosenttia) proteiinia ja soveltuu siksi hyvin terveellisen ruokavalion noudattajalle. Suomalaisten suosikkikala on lohi. Hyvälaatuista rasvaa tarvitaan erilaisiin aineenvaihduntaprosesseihin sekä kasvuun ja kehitykseen. Suomalaiset syövät kalaa fileepainoksi laskettuna noin 14 kiloa vuodessa. Tutkimuksissa on todettu, että kalastajat ja heidän perheensä, jotka syövät runsaasti kalaa, elävät muuta väestöä pidempään. Kala sisältää terveellisiä rasvahappoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. vsk S uomalaiset syövät kalaa kaksi kertaa enemmän kuin 1990-luvun alussa, ja kalan määrä lautasilla on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen. Jopa 80 prosenttia suomalaisista haluaisi syödä kalaa nykyistä enemmän. Vähärasvaisuutensa ansiosta kalat sisältävät myös melko vähän energiaa. Kalan valmistustavalla ei ole vaikutusta sen rasvahappokoostumukseen, mutta uunissa ja mikrossa kypsentäminen säilyttää kalan ravitsemukselliset edut parhaiten. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa, eri kalalajeja vaihdellen. Proteiini lisää kylläisyyden tunnetta ja auttaa pitämään nälän loitolla. Kala sisältää myös runsaasti elimistölle välttämättömiä pitkäketjuisia omega3-rasvahappoja, joita elimistö ei pysty itse valmistamaan. Kova lämpö ja kärventäminen tuhoavat herkästi hajoavia pitkäkestoisia rasvahappoja. Kalan rasvoilla arvellaan olevan myös mielialaa parantava vaikutus
Kalan syönti on ympäristöteko Kalan syönnin ilmastovaikutuksen katsotaan olevan positiivinen verrattuna vastaavien vaihtoehtoisten ravintolähteiden vaikutuksiin, joten kalansyönnin voidaan katsoa olevan ilmastoteko. vsk joka on erityisen tärkeää luuston kunnolle. Kalan syöminen on turvallista Jos kalaa käyttää runsaasti ja usein, on tärkeää nauttia kalaa monipuolisesti, vaihdellen järvija merikalaa, sekä kasvatettua että pyydettyä kalaa. 8 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2023, 37. Kasvatusaltaista kirjolohet siirretään jää-vesiseoksessa perkaukseen.. Lisäksi D-vitamiinilla vaikuttaa olevan positiivisia vaikutuksia muun muassa diabetekseen, syöpäsairauksiin ja sydänterveyteen. D-vitamiinin saanti ravinnosta on tärkeää pohjoisella pallonpuoliskolla asuville erityisesti talvisin, jolloin auringonvalon vaikutuksesta muodostuvan D-vitamiinin saanti on hyvin vähäistä. D-vitamiini on erityisen tärkeää luustolle, sillä se lisää kalsiumin imeytymistä ja ehkäisee osteoporoosia. Ruokaviraston antamat syöntisuositukset ohjaavat syömään kalaa eri lajeja vaihdellen, jolloin voidaan vaikuttaa siihen, ettei yksittäistä vierasainetta kerry elimistöön terveydelle haitallisia määriä. Tulosten mukaan kalojen vierasainepitoisuudet ovat ylipäätään vähentyneet merkittävästi 2000-luvun aikana. Tutkimusten mukaan kalan terveyshyötyjen on todettu useissa tutkimuksissa olevan moninkertaisesti suuremmat kuin siitä mahdollisesti aiheutuvien riskien. Ammattikalastus noudattaa kestävän kaKirjolohi on eniten käytetty kotimainen kala
2 Kalan pehmeä rasva on hyväksi sydämelle. Muikkua pyydetään troolilla ja nuotalla. 3 Kala on ”järkiruokaa”, sillä sen pitkäketjuiset rasvahapot ovat tärkeitä aivoille ja keskushermostolle. Se kertoo aiheesta tuoreiden, kiinnostavien videoiden avulla. Pääosa tästä, vajaa 600 tonnia, poistuu silakan ja kilohailin pyynnissä. Viisi hyvää syytä syödä kalaa 1 Kala on paras luonnollinen D-vitamiinin lähde. Kalanviljelyn osuus Suomen kokonaisravinnekuormituksesta on kuitenkin ainoastaan 1–2 prosenttia (SYKE). Muikku on sisävesiemme tärkein saalislaji. 4 Kalan proteiini on täysiarvoista. Merialueelta pyydettyä muikkua kutsutaan maivaksi.. ”Vedestä ruokapöytään” tarjoaa paljon tietoa Mikäli haluat tietää lisää kalatoimialasta, kalasta ja sen matkasta vedestä ruokapöytään, tutustu Pro Kalan YouTube-kanavaan nimeltään Vedestä ruokapöytään. Kalanviljelyn ympäristövaikutukset nousevat usein esiin. vsk lastuksen periaatteita. 9 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2023, 37. Ammattikalastus poistaa vuosittain Suomen vesistöistä noin 600 tonnia fosforia ja yli 3 000 tonnia typpeä. Kalakantojen tilaa seurataan jatkuvasti ja Luonnonvarakeskuksen kanta on, että Suomen kalakannat ovat pääosin vahvat ja kestävät hyvin nykyisen ja jopa tätä suuremman kalastuksen. Suomen silakan ja kilohailin troolija rysäkalastus on MSC-sertifioitu. 5 Kalassa on vain vähän energiaa ja monipuolinen ravintoainekoostumus. Kalastus on tehokkaimpia tapoja poistaa vesistöistä ravinteita. Kiintiöityjen kalalajien osalta kalastuksessa noudatetaan Suomelle tieteellisen neuvonannon pohjalta määriteltyjä kalastuskiintiöitä
Kuva ja kuvateksti: Pro Kala.. 10 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2023, 37. Miten kalakannat kestävät lisäkalastusta, ja mahdollistaako vesiympäristön tila sen. Palkintona olisi myönteisiä talous-, terveysja ilmastovaikutuksia. vsk Meri Kallasvuo, ohjelmajohtaja, erikoistutkija Luonnonvarakeskus Lisää kestävästi tuotettua kalaa ruokapöytiin kalakantojen tilaa vaarantamatta Vuonna 2021 käynnistyneen Kotimaisen kalan edistämisohjelman kunnianhimoisena tavoitteena on kaksinkertaistaa kotimaisen kestävästi pyydetyn ja kasvatetun kalan käyttö. Vesiviljely on erityisen merkittävässä roolissa tavoitteeseen pyrkimisessä, mutta myös kalastettua kalaa haluttaisiin lisätä ruokalautasille. Se tarkoittaisi, että suomalaisten tulisi syödä nykyisen keskimääräisen 1,7 kalaannoksen sijaan 2,5 kala-annosta viikossa. Rannikolla tapahtuva rysäpyynti tehdään nykyisin pääosin niin kutsutuilla push up -rysillä, jotka nostetaan paineilman avulla pintaan rysää koettaessa
Tilanne on yleensä parhain alueilla, joilla on vähiten ihmistoimintaa, kuten avomerellä. Vaikka Saaristomeren ja Suomenlahden kokonaistilanne on heikko, ponnistelut ravinnekuormituksen vähentämiseksi tuottavat tulosta erityisesti Suomenlahden itäosissa. 11 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2023, 37. Pistekuormitus on vähentynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta hajakuormituksessa ei ole tapahtunut oleellista muutosta vesiensuojelutoimista huolimatta. Odotettavissa on myös mahdollisten uusien vieraslajien saapuminen. Myönteistä meren tilan kehityksessä on ollut eräiden vaarallisten ja haitallisten aineiden väheneminen, mikä näkyy huippupetojen, kuten merikotkan, parantuneena Suomen merialueen pääongelma rehevöityminen. ". Lisäksi muun kotimaisen pyydetyn kalan, kuten muikun, ahvenen, kuhan ja siian, elintarvikekäyttö tulisi kaksinkertaistaa. Ylipäänsä hyvä vesiympäristön tila on aina kestävien ja elinvoimaisten kalakantojen edellytys. Ilmastonmuutos tulee todennäköisesti nostamaan ilman ja meriveden lämpötilaa sekä kesällä että erityisesti talvella (Smartsea tietolaatikot 2018). 2018). Hyvän tilan saavuttamista koko Itämeren alueella hidastavat sisäiset ravinnevarastot eli aiemman kuormituksen seurauksena mereen kertyneet ravinteet. Rehevöityminen ja ilmastonmuutos vaikuttavat Suomen meriympäristön tilaan Itämeren tilassa on nähtävissä paranemisen merkkejä, vaikka kokonaisuudessaan meren tila on edelleen heikko (Korpinen ym. Suomen merialueen pääongelma rehevöityminen. vsk K otimaisen kalan kulutuksen tuplaaminen ei käy itsestään. Suomen eri merialueille määritetyt enimmäiskuormitusmäärät ylittyvät edelleen kaikilla Suomen merialueilla. Rehevöityminen on ollut vähäisintä Pohjanlahdella. Rannikkovesissä, erityisesti kaupunkien, teollisuuslaitosten tai kuormitusta mereen tuovien jokien vaikutusalueilla, tila on pääsääntöisesti heikompi. Talvien leudontumisen myötä Itämeren jääpeite vähenee ja jääpeiteaika lyhenee. Nämä muutokset vaikuttavat edelleen Itämeren ekosysteemiin, eliöihin ja eliöyhteisöihin. Suurin potentiaali löytyy ulapan parvikalasta silakasta ja vajaasti hyödynnetyistä lajeista, kuten särkikaloista. Rehevöitymisaste heijastuu negatiivisesti pohjaeläinja planktonyhteisöjen, kalakantojen, merilintujen ja erilaisten elinympäristöjen tilaan. Enempään tuskin päästään kalakantojen tilaa vaarantamatta. Talviaikainen sademäärä ja jokivesien valuman mukana tuleva ravinnekuormitus Itämereen kasvavat, mikä pahentaa rannikon rehevöitymistilannetta, heikentää pohjan hapettomuutta sekä alentaa meriveden suolapitoisuutta. Erityisesti mereiset ja kylmän veden lajit taantuvat, kun taas rehevistä olosuhteista hyötyvät makean veden lajit runsastuvat. Pistekuormitus on vähentynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta hajakuormituksessa ei ole tapahtunut oleellista muutosta vesiensuojelutoimista huolimatta. Kauimpana kuormitustavoitteista ollaan Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Lisäksi tarvitaan myös vesiviljelyä: kasvatetun kalan tuotanto tulisi kolminkertaistaa siten, että kasvu ei vaaranna vesiympäristön hyvää tilaa. Valitettavasti rehevöitymistilanne on viime vuosina huolestuttavasti lisääntynyt Selkämerellä, joka on tähän asti voinut suhteellisen hyvin. Silakan ja muiden vajaasti hyödynnettyjen kalojen elintarvikekäyttö tulisikin peräti viisinkertaistaa
Lukujen valossa sisävesien tila vaikuttaa kohtuulliselta, mutta toisaalta se ei ole muuttunut merkittävästi viimeiseen kymmeneen vuoteen. Jopa 70 % Suomen vesistöistä on tummunut. Uutena uhkana on noussut muoviroskaantuminen. Myös kalastus muokkaa kalastettavien lajien kokoja ikäjakaumaa sekä vaikuttaa niiden kannankokoon ja epäsuorasti muihin lajeihin. 2019) mukaan järviemme pinta-alasta lähes 90 prosenttia ja virtavesistämme kaksi kolmannesta on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Erot eri vesistöjen välillä ovat suuria: Pohjois-Suomen järvien ja jokien sekä koko maan suurien järvien ekologinen tila on pääosin hyvä, kun taas Etelä-Suomen pienet järvet kärsivät usein rehevöitymisestä. vsk lisääntymistuloksena. Myös sisävesissä arvioidaan olevan suurta ennallistamistarvetta, erityisesti karujen järvien ja humuspitoisten, alkujaan niukkaravinteisten järvien ja lampien osalta. Myös monessa pienessä purossa ja joessa on vaellusesteitä, joita on viime aikoina kuitenkin alettu enenevässä määrin purkaa ja pyrkiä mahdollisimman luonnolliseen jokijatkumoon. Öljyonnettomuuden riski säilyy laivaliikenteen kasvun myötä. Kalastuksella voi joissain tapauksissa olla vaikutusta esimerkiksi sivusaaliina saatavien lintujen tai ei-kohdekalalajien kantoihin. Ihmistoiminta on muokannut suurta osaa Suomen sisävesistöistä. Peltojen pitäminen kasvipeitteisinä talven yli, lannan käsittelyn järkeistäminen, metsien avohakkuiden välttäminen ja ojien tukkiminen toisivat helpotusta vesistöjen tilaan. Ennallistamistoimenpiteet maalla, erityisesti turvepelloilla ja -metsissä, toisivat vesiensuojeluhyötyjä. 12 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2023, 37. Korkeat ravinnepitoisuudet heikentävät myös jokivesien tilaa. Vesiensuojelutoimenpiteet tulisi suunnitella valuma-aluelähtöisesti ja pyrkiä siten parantamaan maaperän veden pidätyskykyä ja hidastamaan valumien päätymistä vesistöön. ". Heikommassa tilassa olevien vesistöjen suurin ongelma ovat valuma-alueen maankäytöstä eli pääasiassa maaja metsätaloudesta peräisin olevat samentavat ja rehevöittävät valumat, joita mm. turvemaiden metsäojitukset ovat pahentaneet. Vesiensuojelu kaipaa tehostamista On ilmeistä, että maaja metsätalouden vesiensuojelua on tehostettava, koska ravinnehuuhtoumat kasvavat muuttuvassa ilmastossa. Sisävesien vesienhoitoPeltojen pitäminen kasvipeitteisinä talven yli, lannan käsittelyn järkeistäminen, metsien avohakkuiden välttäminen ja ojien tukkiminen toisivat helpotusta vesistöjen tilaan. Vesirakentaminen ja valuma-alueen maankäyttö heikentävät sisävesien tilaa Pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilaluokittelun (SYKE ym. Tämä vaatii monessa tapauksessa myös tuotantotapojen sopeuttamista. Onneksi paikoin on havaittavissa lievää tilan paranemista. Jokien luokitusta laskee usein myös vesirakentaminen, kuten vaellusesteet ja uomaperkaukset. Edellä mainittujen laaja-alaisten ympäristönmuutosten lisäksi myös paikalliset muutokset, kuten ruoppaus ja ruoppausmassojen läjitys, vesija rantarakentaminen sekä veneily ja muu vapaa-ajankäyttö vaikuttavat meren tilaan ja eliöihin. Lähes kaikki Suomen suurimmat Itämereen laskevat joet on rakennettu, minkä seurauksena niiden alkuperäiset vaelluskalakannat ovat hävinneet
Suomalaiset kalakannat ovat kuitenkin valtaosin hyvässä tilassa (Raitaniemi & Sairanen 2022) ja kalastus kestävällä tasolla, mistä osoituksena on esimerkiksi silakan ja kilohailin kalastukselle myönnetty MSC:n kestävän kalastuksen sertifikaatti. Ympäristön muuttuessa on odotettavissa myös uutta kalastettavaa. Tiukasti kiintiöityä silakkaa ja kilohailia emme voi kalastaa enempää, mutta voimme käyttää saaliista huomattavasti suuremman osan ihmisravinnoksi. Monilla järvillä särki ja lahna ovat jo paikoin voimakkaamman kalastuksen kohteena, mutta monessa vesistössä kannat estäisivät kovempaakin verotusta. Kalankasvatusaltaalla käydään säässä kuin säässä. Valtaosa ruokakalasta kasvatetaan merialueella rannikon läheisyydessä verkkoaltaissa. 2019). Erityisesti vaelluskalojen tilanne on heikko. Kaikilla kalalajeilla ei mene hyvin Joidenkin kalalajiemme tila on kuitenkin huolestuttava. Särkikalakannat ovat runsastumassa rannikolla. Lisäksi tulevaisuudessa voi olla odotettavissa kokonaan uusia hyödynnettäviä lajeja, kuten vieraslaji mustatäplätokko. Myös kuoreen kalastus on kasvanut viime vuosina. vsk toimenpiteet yleensä edesauttavat suoraan myös kalaston tilaa sekä hyödyttävät vesistöjen virkistyskäyttöä. Kalojen hyvinvoinnista pidetään hyvää huolta. 13 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2023, 37. Merkittävimpien kaupallisten kalalajiemme silakan, ahvenen ja muikun kannat ovat hyvässä tilassa ja kestävästi hyödynnettyjä. Meritaimenkantojen tila on hieman parantunut, mutta se on edelleen heikko kaikilla merialueilla. Kuva ja kuvateksti: Pro Kala.. Toistaiseksi kalastettavaa kalaa riittää Globaalisti ylikalastus on merkittävä uhka ja kalakannat ovat vaarassa paitsi liian suuren kalastuspaineen myös ympäristönmuutosten takia. Uusimman arvion mukaan 75 kalalajistamme 12 % on uhanalaisia (Hyvärinen ym. Uhanalaisimpia ovat Saimaan alueen nieriä ja järvilohi sekä merialueen harjus ja ankerias. Ahventa ja muikkua voisi paikoin kalastaa kestävästi enemmänkin. Myös kilohailikanta on runsas Suomen merialueilla, ja kuhakantojen tila on hyvä sisävesillä sekä rannikolla lukuun ottamatta Saaristomerta
Joissain tapauksissa myös liian voimakas kalastuspaine voi estää kutukalojen pääsyn lisääntymisalueille. Tähän voidaan päästä vähentämällä kuormitusta ja pysäyttämällä rehevöitymiskehitys. 2021). Muikun talvinuottaus on perinteisimpiä pyyntimuotojamme. Vaelluskalojen merkittävin ongelma ovat vaellusesteet, jotka estävät kutukalojen pääsyn lisääntymisalueille ja jälkeläisten pääsyn sieltä pois. 14 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2023, 37. Jäljellä olevista merkittävistä lohikannoistamme yhden (Tornionjoki) katsotaan olevan hyvässä tilassa ja muiden (Simo-, Tenoja Näätämöjoki) heikossa tilassa. Sisävesialueilla se on edelleen merkittävä tulonlähde kalastajille. Toivon, että pääsemme siihen, sillä kalan syönnillä ja kalataloudella on merkittävät myönteiset vaikutukset Suomen talouteen, ympäristöön ja kansanterveyteen. Meidät kaikki pitäisi saada syömään enemmän kotimaista, kestävästi pyydettyä kalaa. Jokivesissä elinympäristökunnostuksilla on pitkät perinteet, mutta myös rannikkovesissä kalataloudellisilla kunnostuksilla voidaan kasvattaa kalantuotantoa. Kuva ja kuvateksti: Pro Kala.. kampelan, mateen ja nahkiaisen runsaudessa on tapahtunut vähenemistä. Uusia kalatuotteita ja asennekasvatusta kuluttajille Jotta Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoite toteutuisi ja suomalaiset saataisiin syömään enemmän kalaa, tarvitsemme suuria panostuksia kalanjalostukseen, vilkasta yritystoimintaa ja kaupan hyllyille paljon uusia, kuluttajia kiinnostavia kalatuotteita ja -jalosteita. Kaikista suurin haaste taitaa lopulta kuitenkin olla kuluttajien asenteisiin ja tapoihin vaikuttaminen, varsinkin tämänhetkisessä nousevien hintojen tilanteessa. Myös mm. Luontaisen lisääntymisen turvaaminen on olennaista kalantuotannon varmistamiseksi. vsk Mereiset vaellussiikaja karisiikakannat sekä sisävesien planktonsiika ovat heikentyneitä, samoin Etelä-Suomen sisävesitaimen ja harjus. Varsinkin sivusaaliiksi päätyminen on tietyillä uhanlaisilla lajeilla, kuten järvilohella, aivan liian yleistä. Useiden kalalajien elpymistä parantaisi vesien laadun ja happitilanteen parantuminen. Kalastuksen säätelyä olisi varaa paikoin tiukentaa, jotta kalastuspaine pienenisi (Lappalainen ym
2021. (toim.) 2019: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. fi/URN:ISBN:978-952-380-166-0 Raitaniemi, J. & Sairanen, S. 132 s. 2019: Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila 2019. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-380-498-2 SmartSea tietolaatikot 2018: Tulevaisuuden Pohjanlahti http://smartsea.fmi.fi/tulevaisuuden-pohjanlahti/ SYKE ym. vsk Viitteet Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A., Liukko, U-M. Luonnonvarakeskus. SYKEn julkaisuja 4/2018. 52 s.http://urn. http://hdl.handle.net/10138/299501 Korpinen, S., Laamanen, M., Suomela, J., Paavilainen, P., Lahtinen, T., Ekebom, J. Suomen Ympäristökeskus. Helsinki. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 72/2022. Rannikkolajien säätelyn tehostamismahdollisuudet ja -tarpeet Suomen rannikolla. Helsinki. Kalakantojen tila vuonna 2021 sekä ennuste vuosille 2022 ja 2023: Silakka, kilohaili, turska, lohi, meritaimen, siika, kuha, ahven ja hauki. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Valtaosa silakkasaaliista troolataan Selkämeren alueelta. https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila Silakka on ammattikalastajan tärkein saalislaji. Helsinki. http://hdl.handle.net/10138/274086 Lappalainen, A., Veneranta, L., Kuningas, S., Olin, M., Aronsuu, K. (toim.). (toim.) 2018: Suomen meriympäristön tila 2018. Luonnonvarakeskus. 704 s. 2022. Kuva ja kuvateksti: Pro Kala.. 252 s. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 13/2021. 15 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2023, 37
Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna kalan kysyntä ylittää tarjonnan, eikä kasvaneeseen kysyntään pystytä vastaamaan pelkästään kalastuksen Mari Virtanen, koordinaattori Suomen kalankasvattajaliitto ry, Helsinki Kalanviljelyn tärkein päämäärä on tuottaa vastuullisesti korkealaatuista ravintoa Tänä päivänä vastuullisuus on itsestäänselvyys suomalaisessa ruokaketjussa. Kalanviljely luo työpaikkoja syrjäisillä alueilla ja lisää ruoantuotannon huoltovarmuutta. 16 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2023, 37. vsk Y li puolet maailmassa ihmisravinnoksi kulutettavista kaloista ja muista vesieliöistä on peräisin vesiviljelystä. Kalanviljelijöille vastuullisuus on hyvin arkinen asia ja tavoitteena on alan jatkuva kehittyminen sekä ympäristövaikutusten minimointi. Kalanviljely mahdollistaa, että voimme nauttia maukkaasta, kotimaisesta kalasta ympäri vuoden – kotimainen kasvatettu kala onkin terveellinen ja ilmastoystävällinen valinta ruokapöytään. Suomen runsaat vesivarat tarjoavat erinomaiset edellytykset kalanviljelyn kehittymiselle, ja sen lisääminen onkin Suomen ja myös EU:n sinisen kasvun keskeisimpiä tavoitteita.. Kalojen ja äyriäisten viljely on ollut maailman nopeimmin kasvava elintarviketuotannon ala viime vuosikymmeninä, ja kasvun odotetaan jatkuvan edelleen
Vesiviljelyn merkitys elintarviketuotannossa on suuri: jo nyt puolet ravinnoksi käytettävästä kalasta on kasvatettua. Vaikka Suomessa on erinomaiset edellytykset omavaraisuuteen kalanviljelyssä, suomalaisten kuluttamasta kalasta tuontikalan osuus on kuitenkin yli 80 prosenttia samalla kun kalankasvatuksen kauppatase on 350 miljoonaa euroa negatiivinen ympäristösääntelyn vuoksi. Lisää kotimaista kalaa. Kalanviljely mahdollistaa, että voimme nauttia maukkaasta, kotimaisesta kalasta ympäri vuoden. Alle 20 % suomalaisten syömästä kalasta on kotimaista.. Ruokakalan lisäksi kalaa viljellään myös istutettavaksi luonnonvesiin. Suomessa kasvatetun kirjolohen ilmastovaikutus on myös tuotua kasvatettua lohta pienempi. 17 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2023, 37. Yleisen elinkeinopolitiikan ja kuluttajien toiveiden lisäksi myös huoltovarmuusnäkökohdat puhuvat kotimaisen kalanviljelytuotannon lisäämisen puolesta. Kala on terveellinen eläinproteiinin lähde ja kasvatetun kalan rehun hyötysuhde on korkea verrattuna muuhun eläintuotantoon. Kalan kulutus on lisääntymässä. Suomessa tuotetaan vuosittain noin 15 miljoonaa kiloa kasvatettua ruokakalaa, tärkeimmät ruokatuotannon lajit ovat kirjolohi ja siika. vsk keinoin. Suurin osa kalanpoikasista kasvatetaan sisämaassa, kun taas suurin osa ruokakalasta kasvatetaan merialueilla, osa ruokakalasta kasvatetaan myös kiertovesilaitoksissa
Kalanviljelijät pyrkivät aktiivisesti ympäristövaikutusten minimointiin. Esimerkiksi vuoden 2021 fosforikuormitus oli alle puolet 1990-luvun alkuvuosien kuormituksesta. Jatkuvan tarkkailun ja dokumentoinnin avulla sekä kalanviljelijät että ympäristöviranomaiset saavat ajantasaista tietoa kalanviljelyn vesistövaikutuksista. Kalankasvatuksen aiheuttama ravinnekuormitus on vähentynyt huomattavasti 1990-luvun alkupuolelta lähtien. vsk Kalanviljely ja ympäristö Suomessa kalanviljely on tarkasti säädeltyä ja valvottua. Vesiensuojelun ja kalojen hyvinvoinnin korkeiden laatuvaatimusten täyttäminen toisaalta nostaa tuotantokustannuksia, mutta toisaalta ylläpitää ja edistää kalanviljelyn vastuullisuutta. Vesiensuojelu on keskeinen osa nykyaikaista kalanviljelyä. Kalankasvatus onkin yksi ympäristöystävällisimmistä tavoista tuottaa eläinproteiinia. Ympäristövaikutusten arvioimisessa vesistöjen tilan säännöllinen seuranta on tärkeää. Kalankasvatuselinkeino on Suomessa saavuttanut HELCOMin (Baltic Marine Environment Protection Commission, Helsinki Commission – HELCOM) toimialakohtaiset Kalanviljely on tehokas tapa tuottaa eläinproteiinia ihmisravinnoksi, sillä kasvatetun kalan rehutehokkuus on huomattavasti parempi kuin maan päällä kasvatettavien eläinten. Valvonnan tavoitteena on turvata ympäristön, kalojen ja työntekijöiden hyvinvointi. Lähde: Wageningen, Nolfima.. Kalankasvatusta vaivaakin mainehaitta, joka ei ole korjaantunut, vaikka alalla on tehty paljon kuormituksen vähentämiseksi. Luvat säätelevät hyvin tarkkaan kalanviljelyssä käytettäviä alueita sekä tuotantotapoja ja -määriä. 18 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2023, 37. Kalanviljelyn ympäristöluvassa yhdistyvät ympäristönsuojelulain mukainen lupa kasvatustoiminnalle ja vesilain mukaiset luvat vedenjohtamiseen laitokselle, vesialueelle rakentamiseen ja rakenteiden pitämiseen vesistössä
Hyvät kasvuolosuhteet luovat perustan kalojen hyvinvoinnille ja kalankasvattajien vankka ammattitaito takaa viljeltävän kalan korkeanlaadun. Kasvatettu kala kuoriutuu ja kasvaa puhtaassa vedessä ja saa tarkkaan tutkittua ravintoa. Kalaistutukset luonnonkalakantojen turvana Ruokakalatuotannon lisäksi kalanviljelyllä ylläpidetään uhanalaisia kalakantoja ja vahvistetaan niitä poikasistutuksilla. Vaikka Suomessa kalankasvatus on onnistunut vähentämään kuormitusta merkittävästi, tuotanto ei ole juurikaan kasvanut, vaikka vesien ravinnekuormituksesta aiheutuu noin 99 prosenttia muista lähteistä. Kalojen terveydestä ja ravinnosta huolehditaan hyvin Vain hyvinvoivasta kalasta saadaan laadukasta ravintoa. Luonnonvarakeskus määritti 2021 suomalaisten kaupallisesti merkittävimpien kalatuotteiden hiilijalanjäljet. Kalanviljely tuo työtä ja toimeentuloa alueille, missä uusien työpaikkojen syntyminen muille aloille on vähäistä. Kotimaista kalanviljelytuotantoa ei ole saanut kasvattaa vesialueilla, jonne ravinnekuormitus kohdistuu muista toimialoista ja muista maista. Suomessa kasvatetun kirjolohen ilmastovaikutus on myös tuotua kasvatettua lohta pienempi. vsk tavoitteet, mihin muut toimialat eivät ole pystyneet. Istukkaiden kasvatuksessa pyritään tarjoamaan kaloille mahdollisimman luontainen, virikkeellinen ympäristö. Kalankasvattajat panostavat kalojen hyvään terveyteen. Sosiaaliset vaikutukset Kalanviljely on tärkeä osa rannikon ja sisävesialueiden kulttuuria ja identiteettiä. Vastaava hiilidioksidipäästö norjalaisesta lohifileestä on 4,6 kg CO2/ekv/kg. Istukastuotannossa luonnosta pyydetään uhanlaista kantaa olevia emokaloja. Kotimaisesta kasvatetusta kirjolohifileekilosta päätyy ilmastoon hiilidioksidia 3,7 kg CO2/ekv/kg. 19 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2023, 37. Tämän vuoksi Suomessa tuontikalaan käytetään lähes miljoona euroa joka päivä. Työllisyysvaikutukset ulottuvat kalanviljely-yritysten lisäksi perkaamoihin, kalanjalostukseen, tukkuihin, kalarehutuotantoon ja vähittäismyyntijakeluun. Kasvatetun kalan ilmastovaikutus on pienempi kuin sianja naudanlihan. Suomessa istutetaan vuosittain 60 miljoonaa erikokoista kalanpoikasta, jotka kasvatetaan kalanviljelylaitoksilla eri puolilla Suomea. Kalankasvattajien huippuosaaminen ja rakkaus omaan työhönsä näkyvät korkealaatuisena kalatarjontana. Niiden mädistä kasvatetaan laitoksissa poikasia, ja poikaset istutetaan takaisin luonnonvesiin. Tämä vähenKalanviljelyn osuus Suomen kokoinaisfosforikuormituksesta on vähäinen.. Ilmastovaikutukset Lisäämällä kotimaisen kalan osuutta ruokavaliossa pystytään ruoankulutuksen ilmastovaikutuksia pienentämään
vsk tää kalojen stressiä, parantaa istukkaiden taudinvastustuskykyä ja henkiinjäämistä luonnonoloissa. Kalanviljelyalan kasvu edistää elintarviketuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämistä sekä työpaikkojen luomista rannikkoja maaseutuyhteisöihin. Kalanviljelyn kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen on tärkeää myös suomalaiselle elinkeinoelämälle ja elintarviketuotannolle. ASC ASC eli Aquaculture Stewardship Council on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon järjestö, jonka ovat perustaneet Maailman luonnonsäätiö WWF sekä The Sustainable Trade Initiative IDH. Se edellyttää vastuullista Suomessa kasvatettuja kaloja istutetaan vesistöihin n. Kalanviljely on kestävän kehityksen ja vastuullisen elintarviketuotannon periaatteiden mukainen tapa tuottaa laadukasta ruokaa. 20 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2023, 37. Auditoinnin yhteydessä tarkastetaan, onko toiminta standardin mukaista ja jos on, sertifioija voi myöntää tuotannolle sertifikaatin. Kalanviljelyn tulevaisuus Suomen runsaat vesivarat tarjoavat hyvät mahdollisuudet kalanviljelyn kehittymiselle. Kalanviljelyn avulla pystytään myös suojelemaan valtamerien ylikalastettuja kalakantoja. Kalanviljelyn lisääminen on Suomen ja myös EU:n sinisen kasvun keskeisimpiä tavoitteita. Standardien laatimisen tavoitteena on ollut ympäristöön kohdistuvan vaikutuksen minimoiminen. Mikäli ruokakalalaitoksen tuotanto sertifioidaan, on myös poikastoimittajan toimitettava asiaan liittyvät kirjalliset selvitykset poikastuotannon osalta. Meillä on erinomaiset olosuhteet kestävään kalanviljelyyn ja kotimaista kalanviljelyä on mahdollista lisätä, kun se tapahtuu kestävällä tavalla ympäristö huomioiden. Maailman väkimäärä kasvaa, ja tulevien vuosikymmenien aikana ruoantuotanto tulisi voida kaksinkertaistaa. ASC-sertifiointi on osoitus toiminnan läpinäkyvyydestä ja vastuullisuudesta läpi koko tuotantoketjun. Tavoitteena on luoda edellytykset tuotannon ekologiselle ja taloudellisesti kestävälle kasvulle niin, että kotimainen kalanviljely säilyy kannattavana elinkeinona. Ulkomaanviennissä olisi merkittäviä taloudellisia kasvumahdollisuuksia suomalaiselle kalankasvatuselinkeinolle. Kun yritys hakee ASC-sertifiointia, prosessi lähtee liikkeelle sopimuksesta auditointia tekevän sertifiointilaitoksen kanssa. 60 000 000 kappaletta vuosittain.