Elintarvike ja Terveys-lehti 2/2019

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

1 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. vsk
2 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. vsk
www.fredmanpro.com Carita ® -kuituliinat apuna ruoan valmistamisessa ja keittiön puhdistamisessa. Keittiön johtaminen perustuu keittiötiedon keräämiseen ja jalostamiseen. Take away -pakkaukset ruoan säilyttämiseen ja esillepanoon. Digitalisoi ja automatisoi prosessit tavoitteidesi mukaan ja minimoi maineriskit sekä kiinnitä huomiota vastuullisuuteen ja energian hallintaan. KitchenRobo™ täyttää digitaalista omavalvontasuunnitelmaa puolestasi ja kerää keittiötietoa 24/7. 3 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Fredman_keit_joht_ELINTARVIKE_TERVEYS_170_242_.indd 1 5.1.2018 11.08. vsk KEITTIÖN JOHTAMINEN ON OSA TÄYDELLISTÄ KEITTIÖTÄ FREDMANILTA TYÖVÄLINEET TÄYDELLISEEN KEITTIÖÖSI JOHDA KEITTIÖTÄSI TIEDOLLA MUTUTUNTUMAN SIJAAN. Fredman Pron avulla johdat koko keittiötä ja digitalisoit omavalvonnan. Kynät ja ruutulehtiöt poistuvat keittiöstä, tiedon saaminen on ketterää ja mittaustulokset luotettavia. Comple ® -konsepti ruoan kuljettamiseen
Mutta nimenomaan ruuan kanssa – kun ateriointi päättyy, tulee myös viinin juonnin päättyä. Ja pääsiäisenä se vasta hoituukin, kun vuorossa on mämmi! Kaarina Kärnä. vsk Päätoimittaja Kaarina Kärnä kaarina.karna@ elintarvikejaterveys.fi Puh. Pasta-ateriaan ei yleensä kuulu liha, koska lihaja muut tukevammat ruoat syödään vasta seuraavien ruokalajien aikana ruuansulatusta kunnioittaen. alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % normaalihinnasta. Irtonumero 10 euroa (sis. Siesta on hyvin tärkeä ruuansulatuksen kannalta. Homma hoituu, kun vain muistaa syödä aamuisin lautasellisen (kaura)puuroa. alv 24 %) ISSN 0786-213X (painettu) ISSN 2669-8412 (verkkojulkaisu) Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Julkaisija Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Gallen-Kallelankatu 8, 28100 Pori www.elintarvikejaterveys.fi Aikakauslehtien liiton jäsen Painopaikka: Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere www.hameenkp.fi HÄMEEN KIRJAPAINO OY 4041 0209 Painotuote Ruuansulatuskulttuuria T ästä lehdestä löytyy tietoa tutkimuksesta, jossa italiainen ruoka arvioidaan kaikkein suositummaksi 24 maan kuluttajien vastausten perusteella. (02) 630 4920, 040 745 1491 Markkinointi ja ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos eija.lindroos@elintarvikejaterveys.fi Puh. 4 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. alv 10 %) Kestotilaus 47 euroa (sis. Italiasta ja italialaisen ruoan syömisestä kertovissa kirjoissa aistinautinnot ovat tärkeässä roolissa, mutta myös lukuisat ruuan syömiseen liittyvät säännöt. Pieni digestiivi kuten grappa on kuitenkin sallittu. Kahvi voi umpeuttaa vatsan, ja aiheuttaa sen, että lounaalla ei voi syödä tarpeeksi ja iltapäivällä on täysin voimaton liian vähäisen ravinnon vuoksi. 050 324 2464 Toimitusneuvosto Yksikönjohtaja Arja Kaiponen Ruokavirasto Professori (emeritus) Hannu Korkeala Helsingin yliopisto Ruokapalvelujohtaja Sari Nissinen Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia Osastonjohtaja Leena Räsänen Ruokavirasto Elintarvikeasiantuntija Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry Johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitto Yksikön päällikkö Riikka Åberg Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut Asiakaspalvelu ja tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta eevastiina.veneranta@elintarvikejaterveys.fi Puh. Ruuansulatusta voi edistää juomalla viiniä ruuan kanssa. Väärä järjestys voi aiheuttaa pastan juoksettumisen mahalaukussa. 040 511 6005 6 numeroa vuodessa: Vuositilaus 52 euroa (sis. I taliassa ennen lounasta ei saa juoda liikaa kahvia. Salaatti tulee syödä omalta lautaseltaan pastan jälkeen. Lienee selvää, että ruuansulatus ei voi toimia, jos samalla tekee töitä! S uomalainen ruuansulatusjärjestelmä on onneksi hyvin paljon yksinkertaisempi. Samalle lautaselle pastan kanssa ei saa laittaa salaattia. Näitä sääntöjä perustellaan usein ruuansulatuksella
Ruuansulatuskulttuuria, Kaarina Kärnä ....................................................................... Lehti ilmestyy 31.5.2019. 4 Codex Alimentarius – globaalin ruokaturvallisuuden sääntökirja, Sebastian Hielm ..................................................................................................................... Mari Frisk ......................64 Ranska kaavailee suolaveroa, Virpi Latva ................................................................ vsk 2 • 2019 Elintarvike ja Terveys-lehden numeron 3/2019 teemana ovat lähiruoka, paikallisuus ja ammattikeittiöt. 12 EFSA arvioi riskejä EU:lle ja jäsenvaltioille, Pia Mäkelä ....................................... vsk ja Terveys-lehti Elintarvike 33. 42 Italialainen ruoka on maailman suosituinta ..............................................................44 Fazer selvitti jälleen suomalaisten lempilounasruoat – lohiruokien suosio kasvussa ................................................................................................................................67 Kirjaesittely: Symbolien pitopöydässä ........................................................................71 Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy:lle Yhteiskunnallinen yritys -merkin .................................................72 Vielä ehtii mukaan Ruoka-alan ykköstapahtumaan – Elintarvikepäivä 7.5.2019 Finlandia-talolla! ................................................................................................73 Hyönteisalan kannattavuuteen haetaan uusia ratkaisuja ..................................... 75 Maistiaiset ..........................................................................................................................76. 58 Miten suomalainen valitsee ruokansa vuonna 2019. 6 Kohti kestävämpää ruokajärjestelmää – EU edellä, Sirpa Pietikäinen ............ 68 Ihmetahna, joka pelastaa lapsia, Eija Wallenius .....................................................70 Välipalat Lihan alkuperämaan tulee näkyä ravintoloissa toukokuun alusta alkaen ....... 5 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. 74 Kivennäisvedet ja virvoitusjuomat sammuttivat suomalaisten janon 2018 .... 18 Euroopan tautienehkäisyja valvontakeskus (ECDC), Taina Niskanen ..........22 BTSF-koulutus Lissabonissa keväällä 2018, Pauliina Talja ..................................28 Suomalaisen ruokakulttuurin edistäminen on yhteistyötä, Anni-Mari Syväniemi ..........................................................................................................32 Hungry for Finland! Ruokamatkailija matkustaa löytääkseen paikalliset maut ja paikan hengen, Kristiina Adamsson ja Kristiina Havas ............................36 Maahanmuuttajien integroitumisesta suomalaiseen ruokakulttuuriin, Margit Kojo ............................................................................................................................46 Hyönteisten käyttö ammattikeittiössä on uutta ruokakulttuuria, Eeva Koljonen .......................................................................................................................52 Välipalat ja valmisruoat ruokakulttuurissamme, Mari Kinnunen ja Matti-Pekka Pasto .............................................................................................................
Viralliselta nimeltään se on Codex Alimentarius Commission, ja se perustettiin vuonna 1963, kotipaikkanaan Rooma. Sihteeristön tehtävänä on palvella komiteoita pöytäkirjanpitäjinä, ylläpitää ajantasaista listaa standardeista, sekä toimia viestinviejänä jäsenmaiden, puheenjohtajisElintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm Maaja metsätalousministeriö Codex Alimentarius – globaalin ruokaturvallisuuden sääntökirja Elintarviketurvallisuudesta puhuttaessa ei voi välttyä törmäämästä Codex Alimentariukseen, mikä tuntuu putkahtavan esiin niin säädösten kuin kauppasopimuksien valmistelussa. Mutta mikä tämä mystinen Codex on, ja miksi sen lonkerot ulottuvat niin syvälle kaikkeen, mitä elintarvikeketjussa tapahtuu. Codexin toimintaa pyörittää FAO:n tiloissa toimiva sihteeristö, jossa on vain 16 työntekijää – olin yksi heistä toimiessani varapääsihteerinä vuosina 2014–2016. © FAO / Claudia Illuzzi.. vsk M ikään salaseura ei Codex Alimentarius kuitenkaan ole, vaan täysin avoimesti toimiva kansainvälinen organisaatio, jonka toimintaa ohjaavat ja rahoittavat YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO sekä maailman terveysjärjestö WHO. 6 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33
Eli EU voi kieltää esimerkiksi brasilialaisen naudanlihan tuonnin alueelleen vain osoittamalla, että brasilialainen Kuva 1. Jäsenluettelon paisuminen on seurannut elintarvikkeiden maailmankaupan kasvua (Kuva 1) ja kuvaa hyvin tämän päivän tilannetta, jossa käytännössä kaikki maailman maat käyvät elintarvikekauppaa – ja haluavat vaikuttaa sen sääntöihin. Codexin standardit eivät ole itsessään lainsäädäntöä, vaan niiden merkitys tulee siitä, että maailman kauppajärjestö WTO katsoo, että ainoastaan vetoamalla Codexin standardeihin yksittäinen maa voi kieltää tietyn elintarvikkeen tuomisen jostakin maasta. Ensimmäinen kokous oli "herrakerho", johon osallistui edustajia 26 maasta, lähinnä rikkaasta pohjolasta, mutta nopeasti Codexin jäsenmäärä kasvoi, ja on tällä hetkellä 189 (188 jäsenvaltiota ja yksi jäsenorganisaatio=EU). Varsinkin periaatteet ja hygieniaohjeet kuvaavat laajoja, horisontaalisia kokonaisuuksia, kuten esimerkiksi HACCP:tä, pakkausmerkintöjä, riskianalyysiä tai tuontivalvontaa. Nämä kansainväliset elintarvikestandardit ovat Codexin monipuolisen toiminnan lopputuote, ja ne voivat olla luonteeltaan joko tuotestandardeja (commodity standards, 223 kpl), periaatteita (guidelines, 78 kpl), hygieniaohjeita (codes of practice, 53 kpl) tai jäämien, vierasaineiden ja lisäaineiden raja-arvoja elintarvikkeille, joita on liki 9 000 kpl. Codexin jäsenet edustavat 99 % maailman väestöstä. Codex luotiin, koska sille oli selvä tilaus: toisen maailmansodan jälkeen globaali elintarvikekauppa otti ensimmäisiä kasvuaskeleitaan samalla kun siirtomaat itsenäistyivät, ja kauppaan tarvittiin yhteiset pelisäännöt. Tapa, millä tavoitteeseen päästään, on yhteisten sääntöjen, joiden tulee perustua tutkittuun tietoon, hyväksyminen. vsk ton sekä isäntäja muiden kansainvälisten organisaatioiden välillä. 7 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. © FAO / Claudia Illuzzi.. Codexin jäseneksi liittyneet maat sekä globaalin elintarvikekaupan kasvu 1963–2013. Codexin toiminnalla on alusta lähtien ollut tuplamandaatti: kuluttajien terveyden turvaaminen sekä reilun elintarvikekaupan varmistaminen
Codexin komiteat sekä niiden isäntävaltiot. vsk naudanliha ei joiltakin osin täytä Codexin standardeja. © FAO / Claudia Illuzzi.. Esimerkiksi EU noudattaa miltei kaikissa elintarvikesäädöksissään Codexin linjauksia, mikä varmistaa sen, että sen alueella tuottamia elintarvikkeita voidaan mahdollisimman jouhevasti Kuva 2. 8 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. (Samanlainen asema WTO:n SPS-sopimuksessa on annettu myös maailman eläintautijärjestölle OIE:lle ja kansainväliselle kasvinterveyskomissiolle IPPC:lle, minkä vuoksi näitä kolmea järjestöä usein kutsutaan yhteisnimellä "WTO-sisarukset".) Vaikka mikään taho ei siis pakota ottamaan Codexin standardeja lainsäädäntöön, näin kuitenkin usein tapahtuu, sillä se helpottaa kaupankäyntiä. Muu tuonnin kieltäminen katsotaan perusteettomaksi protektionismiksi, ja voi johtaa mittaviin sakkoihin, mikäli tuonnin kieltänyt maa häviää asian mahdollisen riitauttamisen WTO:n oikeuspaneeleissa
Toisinaan voi kuitenkin käydä niin, että poliittisesti herkät asiat (viime vuosina erityisesti kasvunedistäjien ja hormonien salliminen eläintuotannossa) juuttuvat komissioon pitkäksi aikaa, kun niiden hyväksymisestä ei päästä yksimielisyyteen. Komiteoissa sekä niiden välissä järjestettävissä työryhmissä standardiluonnoksen tekstiä parannellaan normaalisti 2–4 vuoden ajan, ennen kuin komiteassa vallitsee yksimielisyys eli konsensus, että se voidaan saattaa Codexin päättävän elimen, komission, hyväksyttäväksi. Standardien valmistelutyö Codexin elintarvikestandardit syntyvät monivuotisessa prosessissa, jossa työn etenemiselle on ennalta tiukasti sovittu 8-vaiheinen kaava. Useimmiten vuosittain kokoontuviin komiteakokouksiin saavat osallistua kaikki jäsenet (eli jäsenvaltioiden hallitusten nimeämät edustajat) sekä tarkkailijat. Codex voi myös asettaa toimikunnan (task force) määräajaksi käsittelemään jotain akuuttia asiaa, kuten tällä hetkellä meneillään olevan mikrobilääkeresistenssiä pohtivan komitean (TFAMR). Komissiokokousta edeltää toimeenpanevan komitean eksekutiivikokous (CCEXEC), jonka tehtävänä on tarkastaa hyväksyttävien standardien kelpoisuus sekä muutenkin pohjustaa komission työviikkoa niin, että keskustelu etenee mahdollisimman jouhevasti. Codexin komiteoita on ajan saatossa myös lakkautettu (abolished) tai laitettu ”hyllylle” (adjourned sine die), kun on katsottu, että heidän vastuualueellaan ei nykyisellään ole tarvetta uusille standardeille. Lisäksi on kuusi alueellista komiteaa (regional committees), mutta näiden merkitys standardien kirjoittamisessa on vähäinen ja ne toimivatkin enemmän elintarviketurvallisuuden alueellisina keskustelufoorumeina. 9 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Periaatteessa kiistanalaisista standardeista voisi äänestää, ja näin on toisinaan tehtykin, mutta kokemus on osoittanut, että äänestämällä syntyneet standardit koetaan oikeuspohjaltaan heikoiksi, eikä niillä siksi ole samanlaista uskottavuutta WTO-ympäristössä kuin kaikkien jäsenten yhteisellä päätöksellä syntyneillä elintarvikestandardeilla. Kehitysmaat puolestaan ottavat Codexin standardit käyttöönsä usein myös siksi, ettei heillä ole valmiuksia samanlaiseen riskinarviointiin ja säädösvalmisteluun kuin teollisuusmailla, ja hyödyntävät Codexin tekemän riskinhallintatyön pyrkimyksissään kohentaa maansa kansanterveyttä. Komissio, viralliselta nimeltään Codex Alimentarius Commission (CAC), eli tuttavallisemmin "kakki", kokoontuu joka heinäkuu viikoksi vuorovuosina Roomassa (FAO) ja Genevessä (WHO). Tärkeä rooli tekstien työstämisessä on Codexin komiteoilla (kuva 2), joita on kahdenlaisia: tuoteryhmiin perustuvat (commodity committees, 6 kpl) sekä horisontaaliset (horizontal committees, 10 kpl). Sääntönä on, että komissiossa asiantuntijakomiteoiden ehdottamat standardit hyväksytään sellaisenaan. Viimemainittu on kirjava joukko enemmän tai vähemmän tieteellisiä järjestöjä, joilla on kokouksissa puheoikeus mutta ei päätösvaltaa standardien hyväksymisprosessissa. vsk viedä kaikkialle maailmaan. Nykyään maamme Codex-työskentelyä johdetaan MMM:stä. tavalliset kansalaiset, kunhan ilmoittautuvat asianmukaisesti ja heille on kokoushuoneessa tilaa – mutta toisin kuin tarkkailijat yleisö ei näyttele mitään merkittävä osaa Codexin valmisteluprosessissa. Tällä hetkellä ”hyllyllä” on 6 komiteaa. Suomi ja Codex Suomi on ollut Codexin jäsen vuodesta 1964, eli melkein alusta lähtien. Komiteakokouksen yleisöön saavat osallistua myös nk. Kullakin komitealla on toistaiseksi nimetty isäntämaa, joka vastaa komitean johtamisesta mutta myös kokousten järjestämisestä
Asioissa, joissa EU:ssa on harmonisoitu lainsäädäntö (mikä on yhä tavallisempaa elintarvikealalla), on puheja äänestysvalta ensisijaisesti EU-komissiolla, joskin jäsenmaat saavat toki tukea yhdessä koordinoitua kantaamme Codex-komiteassa. © Codex / Roberto Sciotti.. Suomen edustajina Codexin yleisperiaatekomiteassa maaliskuussa 2019 olivat kirjoittaja sekä Suomen Codex-yhteyshenkilö lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen. vsk käsin, joskin joissakin komiteoissa asiantuntijamme tulevat Ruokavirastosta. Suomen kantoja käsiteltäviin asioihin valmistellaan ministeriön ELV-alatyöryhmissä, joihin kuuluvat hallinnon virkamiesten lisäksi sidosryhmien asiantuntijat. 10 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Tällä vuosituhannella olemme osallistuneet säännöllisesti useimpien komiteoiden työskentelyyn, sekä myös standardien kirjoittamistyöhön, joskus jopa kirjoitustyön vetäjänä. Saattaa kuulostaa mutkikkaalta, mutta todellisuus on, että riippumatta käsiteltävän asian sisällöstä esiinnymme Codexissa aina yhtenäisenä EU:na – kaikki kannat sovitaan ennen komitean kokouksia Brysselissä pidettävissä työryhmissä tai tarvittaessa vielä paikan päällä. Tosin myös näissä keskusteluissa EU-puheenjohtajana toimiva maa (loppuvuonna 2019 Suomi) esittää yhdessä EU-komission kanssa koordinoimamme kannan. Suomen ehdotuksesta käynnistettiin myös mm. Sellaisissa asioissa taas, joissa lainsäädäntö on EU:ssa vielä kansallista, jäsenmailla on edelleen puheja äänestysoikeus. Codexin säännöt sanelevat, että EU:n sana painaa keskusteluissa ja mahdollisissa äänestyksissä niin vahvana kuin meillä on kokouksissa jäsenmaita läsnä, minkä vuoksi komiteatyöhön osallistuminen on edelleen perusteltua. Euroopan Unionin tultua hyväksytyksi Codexin jäsenjärjestöksi vuonna 2003, on yksittäisten EU-jäsenmaiden rooli Codexissa muuttunut. HACCP-standardia sisältävän yleisen hygieniaperiaatteita käsittelevän standardin uudistaminen vuonna 2015, mikä työ on vielä kesken elintarvikehygieniakomiteassa (CCFH)
© FAO / Claudia Illuzzi.. Asia nousee keskusteluun nimenomaan käsiteltäessä sellaisten aineiden jäämien rajaarvoja, joiden käyttöä EU:ssa ei lainkaan hyväksytä (ja jossa raja-arvon hyväksyminen epäsuorasti tarkoittaisi aineen käytön hyväksymistä). Näiden aineiden ongelmana on kuitenkin, että käyttöön ei voida liittää mitään terveysvaaroja kuluttajille, vaan EU:n vastustus perustuu eettiseen vastustamiseen sekä eläinten hyvinvoinnin vaalimiseen. Hankaus tieteen asemasta Codexissa ei ole helposti ratkaistavissa, sillä vastapuoli ei ole halukas antamaan lisäarvoa eettiselle pohdinnalle, eikä EU pidä mahdollisena, että päästäisimme markkinoillemme sellaisia tuotteita, joita kuluttajamme eivät halua. Täten tieteen tuleekin korostua FAO/WHO:n riskinarviointikokouksissa, jotka arvioivat kunkin aineen mahdollista vahingollisuutta ennen varsinaisen Codex-käsittelyn aloittamista , mutta toisaalta Codexin rooli riskinhallitsijana on yhdistää tiedenäkökulma yhteiskunnalliseen arviointiin, jossa pohditaan laajemmin kunkin päätöksen kauaskantoisempia vaikutuksia. 11 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Riskiviestintä takaa, että keskustelu ja asioiden seuranta on jatkuvaa. EU on omissa kannanotoissaan puoliksi hyväksynyt sen, että terveysperusteita vastustamiselle ei ole, mutta samalla korostanut Codexin roolia riskinhallitsijana. Ongelmana on, että Codexin säännöt vain epäsuorasti antavat mahdollisuuden ottaa huomioon muita varteenotettavia asioita (other legitimate factors, OLFs) päätettäessä hyväksytäänkö jokin standardi vai ei. Broilereiden dekontaminaation kohdalla EU pitää paheksuttavana, että USA:ssa tilojen hygieniaongelmia mitätöidään kloorilla sen sijaan, että panostettaisiin tilojen bioturvallisuuteen. Lisätietoja: http://www.fao.org/fao-whocodexalimentarius/en/ Codexin elintarvikestandardeista päätettäessä noudatetaan riskianalyysin periaatteita: riskinarvioinnissa arvioidaan asiat tieteen näkövinkkelistä mutta komiteoiden tehdessä riskinhallintaratkaisuja otetaan myös huomioon mahdolliset yhteiskunnalliset vaikutukset. vsk Tieteen rooli riskinhallinnassa Viime vuosina tieteellisen tiedon roolia Codex-standardien valmistelussa on korostettu erityisesti Amerikan suunnalta, mikä on koettu rasitteeksi erityisesti EU:ssa. Kyseeseen tulevat hormonit ja kasvunedistäjät eläintuotannossa mutta myös esimerkiksi broileriruhojen klooridekontaminaatio, mitkä kaikki ovat käytäntöjä, joita ei ole sallittu EU:ssa, eikä siksi myöskään haluta sallia meille tuotavissa elintarvikkeissa
R uoalla ja ruoan tuotannolla on vaikutuksia sekä yksilön että yhteiskunnan sosiaaliseen, taloudelliseen ja ekologiseen hyvinvointiin. Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko Kohti kestävämpää ruokajärjestelmää – EU edellä. 12 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. vsk Kestävä ruoka on samanaikaisesti sekä turvallista, ravintoarvoiltaan terveellistä, ekologista, vastuullisesti tuotettua, niin tuottajien, eläinten, työntekijöiden kuin myös koko logistiikkaketjun osalta. Tämä vaatii muutoksia tapaamme katsoa näitä kysymyksiä eri sektoreiden kautta. Luonnollisesti sen on myös oltava kohtuuhintaista, helppoa ja herkullista kuluttajan näkökulmasta. Tarvitsemme siis EU:lle ja Suomelle yhteisen kestävän ruoan politiikan ja siihen liittyvät toimet. Eurooppa tarvitsee yhteisen kattavan ruokapolitiikan, koska ruoka liittää yhteen niin ympäristön, maatalouden, koulutuksen, terveyden, eläinten hyvinvoinnin, kaupan kuin kehityspolitiikankin. Kaikkien eri osa-alueiden huomioonottaminen on osa ruokasysteemiajattelua. Systeemiajattelu on sitä, että otetaan huomioon kaikki kokonaisuuden osat ja niiden väliset vuorovaikutussuhteet. Kokonaisuutta ei pilkota osiin vaan sitä tarkastellaan yhtenä järjestelmänä
• 1/3 kaikesta ruoasta päätyy hävikkiin, ja samaan aikaan miljardi ihmistä kärsii nälästä. Terveysvaikutukset, ruoan laatu tai vaikutukset omaan talouteemme ovat aika selkeitä ymmärtää, mutta ruokavalinnoilla on vaikutusta myös luonnon monimuotoisuuden rappeutumiseen, ekosysteemeihin, ihmisoikeuksiin ja eläinten hyvinvointiin sekä taloudellisiin intresseihin. • Usein tuottajilta puuttuu oikeuksia ja kuluttajilta turvaa. • Kansainvälisen kaupan säädökset hidastavat paikallisten markkinoiden kehittymistä ja mahdollistavat halpojen huonompilaatuisten tuontituotteiden maahantuonnin. Ruoka liittyy terveyteen monia eri reittejä.. • Vuoteen 2050 mennessä maailman väestö tulee kasvamaan 9 miljardiin ja ruoan kysyntä tuplaantuu. • Ylipainosta on tullut jatkuvasti kasvava ongelma. vsk Ruokajärjestelmä on kriisissä Päivittäisillä ruokavalinnoillamme on helposti huomaamaton, mutta merkityksellinen vaikutus meihin ja yhteiskuntaamme. • Ruokajärjestelmämme, sisältäen maan käytön muutokset, aiheuttaa neljänneksen kaikista kasvihuonepäästöistä, jotka ajavat ilmaston muutosta eteenpäin. Ostopäätös syntyy usein alkuperän ja sen luotettavuuden perusteella. Terveellistä Ruoka vaikuttaa terveyteen ja riittävä ravinto on yksi elämän perusedellytyksistä. Elintarvikemerkintöjen kautta meidän tulee saada tietoa tuotantopaikasta ja tavasta, sekä esimerkiksi eläinten hyvinvoinnista tuotantoprosessissa. Myös tuotteiden sisämarkkinavalvontaa pitää tehostaa. Monet torjunta-aineet ovat hormonihäirikköjä ja karsinogeenisia, sekä tappavat pölyttäjiä. Elintarvikemerkinnöillä on merkitystä, koska valvonta on erilaista eri jäsenmaissa. • Tänä päivänä 7,3 miljardia ihmistä kuluttaa 1,6 kertaa maapallon kantokyvyn verran. Tieto transrasvoista, sokereiden laadusta ja muista terveyteen vaikuttavista ainesosista on hyvä löytyä pakkausselosteesta. • Se liittyy luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen ja eläinten hyvinvointiin. Tarvitsemme tietoa myös siitä, mitä torjunta-aineita ruoan tuotannossa on käytetty ja mitä riskejä niihin liittyy. Geenimuuntelulla taas vaikutetaan luontoon tavalla, jonka seurauksia emme tunne, joten tämäkin tieto tulisi löytyä pakkauksesta. Kuluttajalla on oikeus myös jalosteiden osalta saada nämä tiedot. • Ruoantuotanto vaikuttaa maaperän terveyteen. 13 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Ruokaan liittyviä ongelmia ja haasteita on paljon ja niitä on hankala olla huomaamatta. Siitä huolimatta ruokajärjestelmän muuttuminen on tähän saakka ollut hidasta ja tehotonta. Kaikilla tuottajilla ja toimittajilla EU:ssa ja kolmansissa maissa tulisi olla ulkopuoliseen tarkastukseen perustuva omavalvonta. Ruoan pitää olla turvallista Kuluttajansuojan kannalta on tärkeää, että elintarvikkeista on saatavilla tietoa, johon voimme luottaa
Suurimpia uhkia ovat: akuutit torjunta-ainemyrkytykset, pitkäaikainen altistuminen kemiallisille aineille, altistuminen ilmassa oleville aineille, altistuminen zoonoositaudeille ja antibioottiresistenssi, vammojen riskit tiloilla ja kalastusaluksilla sekä tapaturmat ruoanjalostuksessa, jakelussa ja kaupoissa sekä stressaavat työolot. vsk Ruoantuotannossa voi syntyä vaaratekijöitä työntekijöille. Emme siis tarvitse lisää viljelysmaata, suurempia tiloja tai tehokkaampia torjunta-aineita. On keksittävä ratkaisuja siihen, miten ruoka jakautuisi tasaisemmin maailman väestölle. Karja käyttää jo nyt 30 % maapinta-alasta. Rehuksi kasvatettavan soijan aiheuttaman metsien raivaamisen ja siitä johtuvan metsäkadon yhteys Euroopan ruokajärjestelmään on suora. Näistä lähes puolet syntyy karjataloudessa, ja karjatalous tuottaakin enemmän päästöjä kuin kaikki liikenteen sektorit yhteensä. Maa, jossa ruokaa tuotetaan saattaa olla saastunutta tai ruoan tuotanto saattaa saastuttaa ympäristöä. Ruoka saattaa olla laadultaan huonoa tai jopa vaarallista. Eettistä eläimille Tuotantoeläimiä kohdellaan liian usein pelkkänä mekaanisena elämänliekkinä, jolla tuotetaan proteiinia, sekä keinona tehdä rahaa. Esimerkiksi kakkostyypin diabetes, sydänja verisuonitaudit sekä monet syövät pysyvät paremmin loitolla terveellisellä ruokavaliolla – ja ennaltaehkäisy tulee tietysti halvemmaksi kuin sairauden hoito. Lihan ja maitotuotteiden tuotanto kasvaa nopeammin kuin mikään muu maatalousala ja sen odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Ekologista Globaalisti ruoka ja maatalous aiheuttavat 30 % kasvihuonekaasupäästöistä. Vaikka eläinten kyky tuntea kipua ja kärsiä on tiedetty jo pitkään, uusi tutkimus niiden monimutkaisesta tunnekyvystä saa meidät kyseenalaistamaan monia kasvatusja teurastuskäytäntöjä. Kauppasopimuksien kautta EU:n on mahdollista vaikuttaa kolmansien maiden ruoantuotantoon. Ympäristöhaittojen ja ihmisoikeusrikkomusten lisäksi torjunta-aineiden käyttö viljelyksillä aiheuttaa vakavia terveyshaittoja. 14 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Tuotantoeläinten hyvinvoinnin kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää mahdollistaa lajityypillisemmät kasvatusmenetelmät sekä saada pitkät eläinkuljetukset kuriin ja mahdollistaa eläinten teurastaminen mahdollisimman lähellä kasvatuspaikkaa. Eettistä ihmisille Maailmanlaajuisesti maatalousala on yksi ihmisen terveydelle vaarallisimmista, koska työtapaturmien ja kuoleman riski on suuri. Ruokavalion vaikutukset terveyteen tunnetaan hyvin. Krooniset sairaudet lisääntyvät kovaa vauhtia ja monet niistä ovat suoraan yhteydessä elintapoihin. Euroopan ruokajärjestelmällä on vaikutuksia myös EU:n ulkopuolelle. Sekä ympäristövaikutusten että eettisten vaikutusten takia meidän on työskenneltävä sen eteen, että karjankasvatus olisi kestävää ja että lihankulutus Euroopassa saataisiin laskuun. Lähes puolet siitä menee hukkaan. Tuotamme maailmassa tällä hetkellä ruokaa 14 miljardille ihmiselle. Ruokavalio voi olla epäterveellinen ja ruoasta tai ravinteista voi olla puutetta. Tämä kaikki olisi vältettävissä ja rehua voitaisiin viljellä jo aiemmin raivatuilla pelloilla. Jos näin ei tehdä, epäeettisemmin tuotettu ja halvempi ruoka vyöryy markkinoillemme ja julkisiin hankintoihin. Vaikka yksittäisten ruokaaineiden terveellisyydestä voidaan olla eri mieltä, on yleinen käsitys terveellisestä ruokavaliosta yhteinen
Aterioiden tulisi olla suurelta osin kasvipohjaisia, tuoreita, lähellä tuotettuja ja luomua aina kun se on mahdollista. Esimerkiksi kouluruokailu voitaisiin liittää retkiin, tutkimushankkeisiin tai puutarhanhoitoaloitteisiin ihmisten ja ruoan välisen yhteyden palauttamiseksi sekä lasten opettamiseksi alkuperästä, prosessista, vaaroista, mahdollisuuksista ja elintarvikkeista, joita kulutamme.. vsk ja uhkaa syrjäyttää niin paikalliset tuottajat kuin elintarvikkeiden jalostajatkin. Halpa voi olla maailmalle kallista. Systeemiajattelulla kohti kestävämpää ruokajärjestelmää Ruokapolitiikassa eivät pienet korjaukset auta. Suomessa hyviä esimerkkejä ovat riittävän isot kasvatustilat ja virikehäkit. Sen kautta on tuettu myös mm. Uusien kriteerien, joita käytetään elintarvikkeiden julkisissa hankinnoissa, ei pitäisi perustua pelkästään terveyteen liittyviin huolenaiheisiin vaan myös ympäristönäkökohtiin ja eläinten hyvinvointiin. Jo hankintamenettely itsessään voi luoda kannustimia tuottaa terveellisimpiä elintarvikkeita. Järjestelmää on mahdollista muuttaa terveellisemmäksi, ekologisemmaksi ja reilummaksi. Ongelma ovat myös olemassa olevat kestävän ruoantuotannon kannalta haitalliset säädökset, kuten yhteinen maatalouspolitiikka, johon menee lähes puolet EU:n vuosittaisesta budjetista. Vastaavasti Julkiset hankinnat ansaitsevat erityistä huomiota, koska ne koskevat usein joitakin yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, kuten lapsia, vammaisia ja vanhuksia. Lasten täytyy syödä ravitsevaa ruokaa nuoresta iästä lähtien voidakseen kasvaa ja kehittyä terveiksi aikuisiksi. EU:lla tulee olla yhteinen ruokapolitiikka, ruokapolitiikasta vastaava komissaari sekä ruokapoliittinen ohjelma. Liha ja maitotuotteet olisi hankittava vain kestävistä lähteistä, eikä niitä tarvitsisi olla tarjolla päivittäin. Yhteydet systeemin eri osien välillä tulee ymmärtää ja niihin pitää puuttua kokonaisvaltaisesti koko järjestelmän tasolla. Toimia tarvitaan niin poliittisella kuin yksilönkin tasolla. Terveellisemmän ruoan hankkimisella lapsille on luonnollisesti suora vaikutus heidän terveytensä. Ruokasysteemin ongelmat eivät korjaannu vain rajoittamalla torjunta-aineiden käytön määrää tai puuttumalla yhden maatilan työntekijöiden oloihin. Esimerkiksi koululounaalla on valtava vaikutus lapsiin. Ottaen huomioon, kuinka kauan lapset käyvät koulua, sekä sen, että monissa Euroopan maissa koululaiset syövät koulussa yhden aterian, koulu on ihanteellinen ympäristö terveiden ruokatottumusten tukemiseksi. 15 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Tarvitaan kokonaisvaltaista ruokapolitiikkaa, jota lähestytään kestävän ruokasysteemiajattelun kautta. Yhteisen maataloustuen on tuettava nykyistä paremmin niin luomuun siirtymistä, laajaa ja monipuolista kasvistuotantoa, paikallisten luonnonvarojen hyödyntämistä kuin monipuolista ruoantuotantoa, joka mahdollistaa tuotannon lähellä ja turvaa eläinten hyvinvoinnin. EU:n yhteinen ruokapolitiikka EU:n tulee vastata kansalaisten toiveisiin turvallisesta, laadukkaasta ja terveellisestä ravinnosta. epäterveellisiä ja ympäristölle haitallisia tuotteita kuten tupakkaa, sokeria ja härkätaisteluhärkien kasvatusta. Ruokaan liittyy niin paljon toisiinsa vaikuttavia ongelmia. Vaikka nykyinen tilanne on monimutkainen ja vaikea, voimme tehdä paljon tilanteen parantamiseksi
Mahdollisuuksia on loputtomasti. Omaan ruokavalioon voi olla hankala tehdä muutoksia, erityisesti silloin kun niiden pitäisi olla pitkäkestoisia ja jos ne ovat hyvin erilaisia verrattuna aiempaan. Ryhmämme tekee tiivistä yhteistyötä IPES-foodin kanssa. Suurimmat ruoantuotannon päästöt tulevat lihaja maitotuotteiden tuotannosta. Noin 20 % ihmisen ilmastovaikutuksista syntyy ruoasta. Ruohonjuuritason toimijat ja kansalaisjärjestöt ovat olleet jo pitkään aktiivisesti mukana visioimassa parempaa lainsäädäntöä ja tehneet myös konkreettisia ehdotuksia. Vaihtoehtoisesti voi lopettaa tiettyjen tuotteiden ostamisen kotiin, mutta edelleen nauttia niitä ravintoloissa tai vierailla käydessä. 16 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Kestävien ruokajärjestelmien ryhmä. vsk jäsenmaissa pitäisi olla ruokaministeri sekä ministeriö. On kuitenkin olemassa monia tapoja siirtyä vähitellen terveellisempiin ja kestävämpiin elämäntapoihin. Ne vastaisivat ruoan turvallisuudesta, terveellisyydestä, maatalouspolitiikasta sekä ympäristöja kehitysvaikutuksista. Monet järjestöt, tutkijat ja paikalliset aloitteet ja kansanliikkeet haastavat nykytilannetta aktiivisesti. Töihin voi ottaa itsetehdyt eväät omassa rasiassa muoviin pakattujen kaupan valmisruokien sijaan. Se kokoaisi yhteen niin ruokaturvallisuuden, kaupan ja maatalouden kuin kansallisen, EUja kunnallistason. Näiden konkreettisten ehdotusten ja nykyisen lainsäädännön pohjalta meidän tulee vastata kansalaisten, maanviljelijöiden ja ympäristön vaatimuksiin ruokajärjestelmän muuttamisesta kestävämmäksi. Välttämällä ruokahävikkiä ja suosimalla kasvispainotteista ruokaa on mahdollista vaikuttaa omaan ympäristökuormitukseen. Tarvitsemme sitä, jotta pääsemme yli lyhytnäköisestä ajattelusta ja saamme EU:n kansalaiset osaksi prosessia. Valitettavasti kansallinen ja kansainvälinen politiikka on kehityksestä jäljessä. Toivon, että voimme lisätä tietoisuutta ruoan vaikutuksesta kaikkiin elämän osa-alueisiin, mutta myös luoda tarpeellista poliittista tahtoa Euroopassa, jotta voimme siirtyä kohti tehokasta, kestävää ja kokonaisvaltaista ruokapolitiikkaa. Sen kautta pääsisimme eroon ristiriitaisista tavoitteista sekä ristiriidoista paikallisen, kansallisen ja EU:n tason toimien välillä. Muutokset voi aloittaa vähitellen – aloittaa syömällä muutaman kasvisaterian viikossa ja syödä laadukasta lihaa vain viikonloppuisin. Torikäynnit voi ottaa mukavaksi viikonlopputavaksi. Toreilta löytyy usein lähellä tuotettua sesonkiruokaa ja parhaassa tapauksessa pääsee tutustumaan kasvisten tuottajiin. Ideoita löytää esimerkiksi Marttojen nettisivuilta tai bloggareita ja instagrammaajia seuraamalla. Yhteinen ruokapolitiikka yhdistäisi eri politiikan alat ja hallinnon tasot. Ruoka on helpoin ilmastoteko Ruoka on lähellä meidän kaikkien arkipäivää ja ruokavalinnat ovat yksittäisen ihmisen helpoin ilmastoteko. Euroopan parlamentissa on meppien muodostama Kestävien ruokajärjestelmien ryhmä (Sustainable food systems group), jonka puheenjohtajana toimin
Peruutusehdot luettavissa verkkosivultamme. 24 %. Peruutuksissa ja osallistujan vaihdoissa yhteydenotot mahdollisimman pian ->eevastiina.veneranta@elintarvikejaterveys.fi. 10.40 Karjalanpiirakka vai riisipiirakka – nimisuoja ja sen valvonta Ylitarkastaja Mika Varjonen, Ruokavirasto 11.15 Laatujärjestelmän vaikutus valvonnan tarpeeseen ja määrään Johtaja Marjatta Rahkio, Ruokavirasto 12.00 Lounas 13.00 Kontaktimateriaalit pakkausalan yrityksessä R&D Support Manager Katja Heinonen, Sulapac Ltd 13.45 Elintarvikeketjua koskevan lainsäädännön tarkastelusta ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseen Tutkija Sanna Hietala, Luonnonvarakeskus Luke 14.30 Iltapäiväkahvi/-tee 15.00 Takaisinveto – oikeat toimenpiteet oikeaan aikaan Ylitarkastaja Mika Varjonen, Ruokavirasto 15.45 Keskusteluaikaa 16.00 Koulutuspäivä päättyy. 17 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Ilmoittautumiset 24.4.2019 mennessä www.elintarvikejaterveys.fi/Koulutukset. vsk 8.30 Aamukahvi/-tee 9.00 Tervetuloa koulutukseen! Käytännön asioita koulutuspäivästä Päätoimittaja Kaarina Kärnä, Elintarvike ja Terveys-lehti 9.10 Ajankohtaista elintarvikelainsäädännöstä Lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen, maa-ja metsätalousministeriö 9.45 EU:n valvonta-asetus Johtava lakimies Tiina Lapveteläinen, Ruokavirasto 10.30 Tauko 10 min. Tervetuloa koulutuspäivään! Elintarviketeollisuus – ajankohtaista säädöksistä 8.5.2019 Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila auditorio 303, Ratatie 22, Vantaa Elintarvike ja Terveys-lehti järjestää koulutuspäivän. Ilmoittautumiset koulutukseen ovat sitovia. Hinta sisältää ohjelmassa mainitut kahvit/teet ja lounaan. Turvallista kotimatkaa! Kiitos osallistumisesta! www.elintarvikejaterveys.fi Koulutuksen hinta 235,00 € + ALV
hullun lehmän tauti (BSE) ja Belgian dioksiiniskandaali, jotka olivat horjuttaneet kuluttajien luottamusta EU:n elintarviketurvallisuusjärjestelmään. vsk EFSA perustettiin vuonna 2002 useiden elintarviketurvallisuuteen liittyneiden kriisien jälkimainingeissa. Näitä kriisejä olivat mm. Ylijohtaja Pia Mäkelä Ruokavirasto, elintarvikeketjulinja EFSA arvioi riskejä EU:lle ja jäsenvaltioille Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA, European Food Safety Authority) on Euroopan Unionin (EU) virasto, jonka tehtävänä on tehdä tieteellisiä riskinarviointeja elintarviketurvallisuuden ja eläintenja kasvinterveyden alueella.. Siksi EU:ssa haluttiin korostaa EU-lainsäädännön perustumista tieteellisiin tosiasioihin. 18 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33
19 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Tämä komitea ja paneelit koostuvat EFSA:n ulkopuolisista riippumattomista asiantuntijoista, jotka valitaan 3 vuoden välein avoimella haulla. Tieteelliset paneelit perustavat usein asiantuntijatyöryhmiä valmistelemaan. Lisäksi riskinhallitsijat ottavat tässä huomioon muita asiaan vaikuttavia tekijöitä kuten valvonnan käytännöllisyyden sekä sosioekonomisia ja ympäristötekijöitä. EFSA tekee tieteellistä riskinarviointia ja julkaisee sen tulokset tieteellisissä mielipiteissään ja neuvoissaan. Ennen valintaa näiden asiantuntijoiden on lisäksi annettava selvitys riippumattomuudestaan ja puolueettomuudestaan. Vuosittain EFSA tuottaa noin 500–600 tieteellistä mielipidettä. EFSA julkaisee työnsä verkkosivuillaan, jotka löytyvät osoitteesta: www.efsa.europa.eu . EU:n elintarviketurvallisuutta, eläinten ja kasvien terveyttä sekä eläinten hyvinvointia koskevassa lainsäädännössä käytetään riskianalyysin periaatteita, jonka mukaan riskinhallitsijat (EU:n komissio, parlamentti ja jäsenvaltiot) käyttävät EFSA:n tuottamia riskinarviointeja EU-lainsäädännön perustana. EFSA myös kerää ja analysoi tietoa ja dataa omalta toimialueeltaan. Näistä paneeleista CEP, FAF, FEEDAP, GMO, NDA ja PPR tekevät pääasiassa riskinarviointeja elintarvikkeissa, rehuissa ja niiden valmistuksessa käytettävistä aineista ja tuotteista ennen niiden hyväksymistä EU:ssa käytettäväksi. EFSA:n tieteelliset paneelit ovat: • Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin paneeli (AHAW) • Biologisten vaarojen paneeli (BIOHAZ) • Elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvien aineiden, entsyymien ja valmistuksen apuaineiden paneeli (CEP) • Elintarvikeketjun kontaminanttien paneeli (CONTAM) • Elintarvikkeiden lisäaineiden ja aromien paneeli (FAF) • Eläinten rehuissa käytettävien lisäaineiden, tuotteiden ja aineiden paneeli (FEEDAP) • Geneettisesti muunnettujen eliöiden paneeli (GMO) • Ravitsemuksen, uuselintarvikkeiden ja ruoka-allergioiden paneeli (NDA) • Kasvinterveyden paneeli (PLH) • Kasvinsuojeluaineiden ja niiden jäämien paneeli (PPR). EFSA:n tieteelliset paneelit EFSA:n tieteelliset riskinarvioinnit tehdään EFSA:n tieteellisessä komiteassa ja paneeleissa. Tieteelliset paneelit tekevät riskinarviointeja omilla alueillaan. BIOHAZja CONTAM-paneelit antavat puolestaan tieteellisiä mielipiteitä elintarvikkeisiin liittyvistä biologisista ja kemiallisista riskeistä. Pääosa kysymyksistä tulee komissiolta, joka sitten käyttää EFSA:lta saatuja tieteellisiä mielipiteitä ja neuvoja EU:n lainsäädännön valmistelussa ja kehittämisessä. Suomalaisia EFSA:n paneelin jäseniä tällä hetkellä ovat Liisa Sihvonen (AHAW) ja Olavi Pelkonen (PPR). AHAWja PHL-paneelien työ koskee eläinja kasvitauteihin liittyviä riskejä ja eläinten hyvinvointia. Tieteellinen komitea antaa mielipiteitä elintarvikeketjua koskevista laaja-alaisista asioista ja kehittää riskinarviointimenetelmiä sekä koordinoi tieteellisiä paneeleita. Nämä asiantuntijat ovat omilla alueillaan ansioituneita tiedemiehiä, jotka valitaan komiteaan ja paneeleihin heidän tieteellisten ansioittensa perusteella. Tieteellistä mielipidettä EFSA:lta voivat pyytää EU:n komissio, parlamentti ja jäsenvaltiot. vsk EFSA:n tehtävä on tuottaa riippumattomia tieteellisiä riskinarviointeja ja neuvoja elintarvikeketjuun liittyvistä riskeistä ja myös viestiä näistä riskeistä
EFSA järjestää usein julkisen konsultaation tieteellisen mielipiteen luonnoksesta ennen sen hyväksymistä. EFSA:a johtaa johtokunta, jonka puheenjohtajana on tällä hetkellä Suomen maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Focal Pointit toimivat kansallisina koordinaatiopisteinä EFSA:n ja kansallisten viranomaisten, tutkimuslaitosten, kuluttajien ja muiden sidosryhmien välillä. Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy:lle myönnettiin helmikuussa 2019 Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeus osoituksena liiketoiminnallisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden onnistuneesta yhdistämisestä. EFSA on myös tiivistänyt jäsenmaiden kanssa tekemäänsä yhteistoimintaa ja tiedonvälitystä perustamalla jäsenmaihin Focal Point -yhteistyötahoja. Ruokavirasto on Suomen virallinen Focal Point ja sen tehtävä on koordinoida tätä työtä Suomessa. Yhteiskunnallisena yrityksenä Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy käyttää liiketoimintansa voitot oman toiminnan kehittämiseen, mikä hyödyttää niin ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoita kuin myös ammattikeittiöiden ja muiden elintarvikealojen henkilökuntaa sekä aloilla toimivia yrityksiä edullisten kouluttautumismahdollisuuksien, luotettavien ammattilehtien ja muiden toimivien viestintäkanavien muodossa.. Lisäksi EFSA:lla on useita kansallisten asiantuntijoiden muodostamia verkostoja, joihin osallistuu jäsenvaltioiden viranomaisten edustajia myös Suomesta. Suomen Focal Point -edustaja on tutkija Kirsi-Maarit Siekkinen Ruokavirastosta. EFSA:n tiedonkeruu EFSA pitää luotettavan, ajantasaisen ja vertailtavan tiedon (datan) keräämistä tärkeänä edellytyksenä tieteelliselle työlleen. vsk tieteellisiä mielipiteitä, jotka sitten hyväksytään koko paneelin toimesta. Tietoa kerätään ruoan käyttötiedoista, biologisista vaaroista (esim. Suomen edustaja tässä foorumissa on Ruokaviraston ylijohtaja Pia Mäkelä. Ruokavirasto) lähettää vuosittain keräämäänsä ja tuottamaansa tietoa EFSA:lle. EFSA analysoi keräämänsä tiedot ja julkaisee niistä yhteenvetoraportteja sekä käyttää tietoja riskinarvioinneissaan. 20 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Myös EFSA:n oma henkilökunta voi tuottaa tieteellisiä julkaisuja, kuten vastauksia kiireellisiin neuvopyyntöihin, raportteja kerätystä tiedoista ja vertaisarviointeja kasvinsuojeluaineista. Salmonella ja Listeria), zoonooseista, mikrobilääkeresistenssistä, ruokamyrkytyksistä sekä elintarvikkeiden vierasaineista ja jäämistä. Tietoa kerätään erityisesti jäsenvaltiosta ja Suomikin (mm. EFSA:lla on neuvoa-antava foorumi, jossa on edustettuna kaikkien jäsenvaltioiden riskinarvioinnista vastaavat viranomaiset. EFSA:n yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa EFSA toimii läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa