vsk www.sagacook.com Pieniä ihmeitä keittiössä Viesti ympäristöystävällisyydestä Pienennä ruokahävikkiä merkittävästi – jopa 1 annoksen verran per vuoka Vähennä tiskiä Tarjoa entistä herkullisemman näköistä ruokaa VALMISTETTU SUOMESSA Uutuus! SAGA Vuokapaperi GN 1/1 Plus – sopii käytettäväksi kannen kanssa Vähennä hävikkiä, säästä aikaa ja rahaa SAGA Vuokapaperilla SAGA Vuokapaperi GN 1/2 arkkeina annostelijapakkauksessa Arkin koko 330 x 390 mm. Sopii kannelliseen 65 mm vuokaan. Sopii 65 mm vuokaan. 2 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. 6 414301 010349 SAGA Vuokapaperi GN 1/1 arkkeina annostelijapakkauksessa Arkin koko 400 x 600 mm. 6 414301 029815 Uutuu s!. 6 414300 038429 SAGA Vuokapaperi GN 1/1 Plus arkkeina annostelijapakkauksessa Arkin koko 440 x 640 mm. Sopii 65 mm vuokaan
Sopii 65 mm vuokaan. Sopii kannelliseen 65 mm vuokaan. 6 414301 029815 Uutuu s!. 6 414301 010349 SAGA Vuokapaperi GN 1/1 arkkeina annostelijapakkauksessa Arkin koko 400 x 600 mm. vsk www.sagacook.com Pieniä ihmeitä keittiössä Viesti ympäristöystävällisyydestä Pienennä ruokahävikkiä merkittävästi – jopa 1 annoksen verran per vuoka Vähennä tiskiä Tarjoa entistä herkullisemman näköistä ruokaa VALMISTETTU SUOMESSA Uutuus! SAGA Vuokapaperi GN 1/1 Plus – sopii käytettäväksi kannen kanssa Vähennä hävikkiä, säästä aikaa ja rahaa SAGA Vuokapaperilla SAGA Vuokapaperi GN 1/2 arkkeina annostelijapakkauksessa Arkin koko 330 x 390 mm. 6 414300 038429 SAGA Vuokapaperi GN 1/1 Plus arkkeina annostelijapakkauksessa Arkin koko 440 x 640 mm. Sopii 65 mm vuokaan. 3 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32
050 324 2464 Toimitusneuvosto Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Professori Hannu Korkeala Helsingin yliopisto Elintarviketurvallisuuspäällikkö Riikka Åberg Helsingin ympäristökeskus Elintarvikeasiantuntija Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry Johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitto Johtaja Leena Räsänen Elintarviketurvallisuusvirasto Asiakaspalvelu ja tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta eevastiina.veneranta@elintarvikejaterveys.fi Puh. S uurimmillaan suomalaisen rakkaus oman maan antimiin ilmenee kuitenkin ohrajuoman kohdalla. Peruna on perusta tasaisuudelle, viilistä löytyy vaitiolo ja hiljaisuus. alv 24 %) Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Julkaisija Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Gallen-Kallelankatu 8, 28100 Pori www.elintarvikejaterveys.fi Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0786-213x Painopaikka: Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere www.hameenkp.fi HÄMEEN KIRJAPAINO OY 4041 0209 Painotuote Suomalaisuuden maut S uomalainen on suora ja läpinäkyvä kuin lähdevesi. alv 10 %) Kestotilaus 47 euroa (sis. Kun olutta, tätä revontulten riemua ja viljapeltojen kultaa, viedään Viroon, täytyy se äkkiä hakea sieltä takaisin. vsk Päätoimittaja Kaarina Kärnä kaarina.karna@ elintarvikejaterveys.fi Puh. 040 511 6005 6 numeroa vuodessa: Vuositilaus 52 euroa (sis. Kateudesta hän vihertää kuin härkäpapu ja kiukuttelee kirosanojen kera kuin katajanmarja. Mollivoittoisessa mielessä on välillä mämmin mustuus, mutta yhä useammin myös vispatun puolukkapuuron ilmava ilo. Rehellinen kuin ruisleipä, lenkkimakkaraa kierompaa hänestä ei saa. (02) 630 4920, 040 745 1491 Markkinointi ja ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos eija.lindroos@elintarvikejaterveys.fi Puh. 4 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Hyvin mielellään sitä ulkomaillakin ostaa suomalaista ruokaa, onhan se tuttua ja varmasti turvallista – suomalaisessa ruoassa on metsien ja järvien tuhatkertainen puhtaus. alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % normaalihinnasta. Irtonumero 10 euroa (sis. Tämä on meiltä! Koska itsetunto on välillä kadonnut maksalaatikon rusinoiden lailla, hivelee ulkomainen kiinnostus kuin voisilmä kaurapuurossa. Mustikkapiirakka on sinisten ajatusten ja luovuuden pohja, josta suuret ideat kuplivat kuin hernekeitto: viedään suomalaista ruokaa maailmalle! K un suomalainen näkee ulkomailla suomalaisen elintarvikkeen, on hän ylpeä kuin juhliin graavattu lohi. Kaarina Kärnä
5 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. 4 Elintarvikkeiden vienti virkoaa kasvuun, Juha Vartia ....................................... Suomalaisuuden maut, Kaarina Kärnä .................................................................... vsk ja Terveys-lehti Elintarvike 32. Lehti ilmestyy 1.6.2018. vsk 2 • 2018 Elintarvike ja Terveys-lehden numeron 3/2018 teemoja ovat elintarvikelainsäädäntö, buffetit ja retkiruoat. 6 Elintarvikeviennin viranomaisvaatimusten selvittäminen on tärkeä steppi vientipolulla, Saara Lönnroth ......................................................................12 Hyviä uutisia Suomen elintarvikeviennistä, Kati Kilpinen .............................16 Elintarvikkeista esitettävät väitteet, Marjo Misikangas ..................................18 Luomu voisi olla suomalaisen ruoan vientivaltti, Marja-Riitta Kottila ja Minna Nurro .....................................................................................................................22 Helsingin Mylly on luomuviennin konkari, Minna Nurro ...............................26 Kauppaketju viennin edistäjänä, Pilvi-Sisko Riikonen ......................................28 Puhdasta, suomalaista sianlihaa Kiinaan, Atria Suomi Oy .............................32 Pienestä pohjalaiskylästä lähdevettä maailmalle, Minttu Ryytty ...............38 Villeimmät yrtit tulevat pohjoisesta! Tuija Kauppinen ....................................42 Rikkaruohoista vientituote, Pauliina Toivanen ...................................................46 Kotimainen Oatis-kaurasnacks valloittaa maailmalla – Vahva vientiorientoituminen kannattaa, Linda Pynnönen .....................................................58 Digillä säästöjä ja työhyvinvointia ammattikeittiöihin, Marja-Liisa Laitinen, Tiina Tuovinen ja Merja Ylönen ............................................62 Välipalat Suomalaisille kananmunille ja munavalmisteille vientilupa Japaniin ..........37 Arktiset Aromit ry valitsi nokkosen vuoden yrtiksi ............................................41 Marjatuotteiden vienti kasvaa – ongelmaksi voi tulla raaka-aineen saanti .................................................................................................................................67 Elintarvikepäivä 2018 antaa eväitä tulevaan ........................................................68 Valiolle ykkössija voin maailmanmestaruuskilpailussa .....................................70 Verkkokauppojen valikoimissa ja tiedoissa korjattavaa ....................................72 Valtakunnallisen kouluruokakilpailun finaali huipentui Gastro-messuilla Helsingissä 14.3.2018: Suomen parasta kouluruokaa valmistetaan Joensuussa ......................................................................................................................74 Kirjaesittely: Hyppysellinen tiedettä – Valeomenapiirakka ja muita kokeiluja keittiössä .......................................................................................................76
Vuosikymmenen taitteessa finanssikriisin aikoina elektroniikan, paperin ja investointitavaroiden viennin vähentyessä elintarvikkeiden vienti kasvoi, mikä lievensi Suomen viennin muutoin heikkoa kehitystä. Viennin merkitys on siten vähäisempi kuin niin sanotuilla varsinaisilla vientialoilla. Tuontikielto vaikeuttaa vientiä Venäjälle Oman kriisinsä elintarviketeollisuus kohtasi vuonna 2014, kun tärkein vientimaa Venäjä asetti pakotepolitiikan seurauksena eurooppalaiset, siis myös suomalaiset, liha-, maitoja kalapohjaiset elintarvikkeet tuonEkonomisti Juha Vartia ETLA Elintarvikkeiden vienti virkoaa kasvuun Suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotannosta noin 15 prosenttia menee vientiin. Tuoteryhmistä viennin kärjessä ovat maitotaloustuotteet ja juomat.. Naapurimaat ovat tärkeimpiä kohdemaita, mutta vienti on vauhdittunut myös Ranskaan ja Tanskaan. Tuotannossa elintarviketeollisuuden merkitys on hieman pienempi kuin paperiteollisuuden, mutta työllisyydessä lähes yhtä suuri kuin paperija elektroniikkateollisuuden yhteensä! Kotimarkkinavetoisen elintarvikealan tuotannosta noin 15 prosenttia menee vientiin. vsk E lintarviketeollisuus tarjoaa työpaikan Suomessa suoraan 38 000 hengelle ja välillisesti lähes 69 000:lle eli yhteensä yli 106 000 hengelle. Tieto käy ilmi Luonnonvarakeskuksen viime keväänä julkistamasta tutkimuksesta, jonka mukaan elintarviketeollisuus on myös merkittävä tuotannon lähde kansantaloudessa: ala tuottaa arvonlisäystä Suomeen 6,1 miljardia euroa, kun sekä välillinen että välitön vaikutus otetaan huomioon. 6 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32
Meillä valmistetaan lähinnä marjaviinejä, mutta väitetään, että ilmastonmuutoksen etenemisen myötä rypäleviininkin valmistaminen voisi tulla mahdolliseksi. Maitojalosteet ja juomat kärjessä Elintarvikeviennissä tärkein tuoteryhmä ovat tällä hetkellä edelleen maitojalosteet, vaikka niiden vienti on runsaan neljänneksen alempana kuin huippuvuonna 2014. Suklaa ja makeiset muodostavat monessa. Muiden tuoteryhmien viennissä ei ole ollut vastaavaa pudotusta, mutta koska maitojalosteiden vienti on niin paljon suurempaa, muut ryhmät jäävät sen taakse vielä laskun jälkeenkin. Koko elintarviketeollisuuden vienti on edelleen noin kymmenyksen pienempi kuin suurimmillaan vuonna 2014. Vienti Venäjälle ei ole viime vuosina juuri kasvanut, mutta tuottajien menetyksiä on voitu osin korvata tuotannon siirroilla ja viennillä muihin maihin. Vuoden 2017 aikana vienti alkoi vauhdittua selvästi ja ylsi noin 1,6 miljardiin. Maitojalosteisiin kuuluvat muun muassa voi ja muut maitorasvat, maitojauhe ja muut maitotuotteet. Juomaviennistä runsaat 12 prosenttia on alkoholijuomia, joista edelleen 9 prosenttia on tislattuja alkoholijuomia. Ryhmän osuus koko elintarvikeja juomaviennistä oli parhaimmillaan lähes 40 prosenttia, nyt se on 30 prosenttia. Venäjän osuus Suomen koko elintarvikeviennistä oli ennen kriisiä 30 prosenttia, nyt se on seitsemän prosenttia. 7 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Elintarvikevientimme itänaapuriin väheni sen myötä yli 80 prosenttia. Toimitukset Suomesta Venäjälle kattoivat aiemmin puolet koko maitojalosteiden viennistä, mutta niiden vienti putosi käytännössä nollaan kiellon seurauksena. Toiseksi tärkein vientiryhmä ovat juomat. Myös lihaa, suklaata ja leipomotuotteita viedään Lihatuotteiden osuus Suomen elintarvikeviennistä on runsaat 11 prosenttia. Jos kaikki juomat lasketaan yhteen, niiden vienti on puolet maitojalosteista eli 15 prosenttia koko elintarvikeviennistä. vsk tikieltoon. Muutama prosentti siitä on siipikarjatuotteita, loput muuta jalostettua ja säilöttyä lihaa. Viinintuntijoille lienee yllätys, että Suomesta viedään rypäleviinejä yli 20 miljoonan euron arvosta. Tässä vaiheessa lienee kuitenkin kyse viinien jälleenviennistä. Etenkin tislattujen juomien vienti on kasvanut reippaasti: vuonna 2017 vientiin tuli lisäystä 12 prosenttia
Varsin suuri osa viennistä keskittyy tiettyihin tuotteisiin ja edellä mainitut Lähde: Tulli.. Noin viisi prosenttia viennistä on puolestaan leipiä ja kakkuja, ja saman verran on luokittelemattomia muita elintarvikkeita. 8 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Loppujen vientiryhmien osuudet jäävät alle kolmeen prosenttiin elintarvikkeiden kokonaisviennistä. vsk maassa yhden suurimmista elintarvikealan vientiryhmistä. Suomen koko elintarvikeviennistä niiden osuus on kahdeksan prosenttia
Vienti Tanskaan kasvoi viime vuonna 40 prosenttia. Voimakasta kasvua oli kuitenkin monissa tuoteryhmissä, erikoisimpana ehkä virvoitusjuomat, jotka nousivat lähes nollasta muutamassa vuodessa 6,6 miljoonaan euroon. Naapurimaat tärkeimpiä kohteita Kohdemaittain tarkasteltuna elintarvikkeiden vienti näyttää olevan enemmän hajallaan, joskin osuudet pienenevät samalla tavalla nopeasti kuin tuoteryhmittäin tarkasteltuna. Kun mukaan lasketaan vielä juomat ja lihatuotteet, katetaan jo yli 70 prosenttia Suomen elintarvikeviennistä Ruotsiin. Maat ovat tärkeysjärjestyksessä Ruotsi, Viro, Venäjä, Ranska, Tanska, Saksa, Kiina, Hollanti, Puola, Norja ja USA. Vienti olikin lähes 40 prosenttia kaikista kahviryhmän tuotteista. Tärkeimmässä vientimaassa Ruotsissa maitojalosteet ja makeiset muodostavat puolet koko viennistä. Loppu noin 30 prosenttia viennistä hajautuu lukuisiin maihin niin, että jäljelle jäävien maiden osuus on runsaat kaksi prosenttia tai vähemmän. Viron viennissä on vain vähän maitojalosteita ja erot tuoteryhmien välillä ovat muita vähäisempiä. Yksi Viron kärkiryhmistä on yllättäen kahvi. Niiden osuus viennistä oli 88 prosenttia. Entiseen maitotuotteiden suurimpaan kohdemaahan viedään nyt eniten rehuja ja seuraavaksi eniten juomia. Toisella sijalla ovat jalostetut kalaja äyriäistuotteet, joiden viennistä samoin jopa 43 prosenttia suuntautui Viroon. Vuonna 2013 maitotaloustuotteita vietiin Ranskaan 7 miljoonan euron edestä, vuonna 2015 päästiin yli 40 miljoonaan euroon ja vuonna 2017 jo 65 miljoonaan euroon. Tanska on Viron ohella esimerkki maasta, jossa Suomen elintarvikeviennissä on erittäin tasavahvat tuoteryhmät. Toiseksi suurimmassa vientimaassa Virossa juomat ovat tärkein ryhmä, mutta niiden osuus on monissa vientimaissamme suurempikin. Maitotaloustuotteiden viennissä kasvu oli vahvaa, joskin saavutettu 14 miljoonan euron taso on vielä melko matala. Tislattuja juomia viedään Viroon melko paljon, mutta suurin osuus niillä on viennissä Puolaan. Kasvu ei kuitenkaan tapahtunut vain yhtenä vuonna, vaan se alkoi samaan aikaan kuin vienti Venäjälle romahti. Vienti Saksaan tällä hetkellä vähäistä Saksa on kaikkien toimialojen vientiä tar. Tällaisella kasvuvauhdilla alan ahdingon voi ajatella jo helpottuvan, mutta vastaavia maita tarvitaan tietysti paljon – maitotuotteita vietiin Venäjälle vuonna 2013 peräti 253 miljoonalla eurolla. vsk kuusi tuoteryhmää muodostavat yhteensä jo 75 prosenttia koko elintarvikeviennistä. Useimmissa Suomen elintarvikeviennin kohdemaissa maitotaloustuotteet, juomat ja lihatuotteet ovat suurimpia tuoteryhmiä. Neljällä tuoteryhmällä saadaan pääpiirteissään kuvattua kuhunkin maahan suuntautuva vienti. Tanskaan ja Ranskaan reippaita kasvulukuja Elintarvikkeiden viennissä Suomesta Tanskaan ja Ranskaan huomio kiinnittyy suurin kasvulukuihin. 9 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Vienti Ranskaan kasvoi viime vuonna 56 prosenttia ja kyse oli etenkin maitotaloustuotteista. Yhdentoista maan joukko muodostaa 70 prosenttia Suomen koko elintarvikeviennistä. Harvinaisempia kärkiryhmiä ovat mausteet ja leipätuotteet. Vienti Venäjälle on luonnollisesti muuttunut paljon maan asettamien tuontirajoitusten vuoksi
Varsinainen päävientiryhmä oli kuitenkin yllättäen öljyt ja rasvat, jotka muodostivat 33 prosenttia viennistä. Kiinassa maitotuotteet kattavat 74 prosenttia viennistä ja Alankomaissa 60 prosenttia. Juomat ja etenkin tislatut alkoholijuomat ovat tärkein tuoteryhmä, mutta yksittäisenä ryhmänä makeiset haukkaavat 18 prosenttia viennistä. 10 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Puolassa tislattujen alkoholijuomien osuus on 46 prosenttia viennistä. vsk kasteltaessa Suomen ylivoimaisesti tärkein vientimaa, mutta maahan suuntautuu vain vajaat neljä prosenttia elintarvikkeiden viennistä. Myös juomien osuus oli suhteellisen korkea, 24 prosenttia, kuten Virolla ja Saksalla. Rehuja vietiin maahan nyt 4,5 miljoonan euron arvosta. Kun tarkastellaan pienempiä vientimaita, joiden osuus elintarvikeviennistä on kolmen prosentin kieppeillä, yksittäiset tuotteet saavat helpommin määräävän aseman. Lähde: Tulli.. Kasvu maitojalosteissa on Ranskan ja Tanskan tapaan ollut siellä nopeaa: vuoden 2013 miljoonasta eurosta yhdeksään miljoonaan euroon vuonna 2017 ja viimeisenä vuonna komea 88 prosentin kasvu! Parhaimman tuoteryhmittäisen kasvun viennissä teki viime vuonna Norja, jonne rehun vienti kasvoi 46-kertaiseksi
painos Hinta 18,00 euroa (sis. painos • elintarvikehygienia ja elintarvikehygieeniset riskit • elintarvikkeiden hygieeninen käsittely • ruokamyrkytykset • elintarviketyöntekijä ja hygienia • toimijan vastuu • siivous ja puhtaanapito • omavalvontasuunnitelman sisältö • ilmoitusmenettely • jätehuolto • Oiva -järjestelmä Opas soveltuu materiaaliksi hygieniaosaamiskoulutukseen! Sisältöä mm.: • keskeiset käytössä olevat • näytteenottomenetelmät • biofilmit • pintahygienia osana • omavalvonnan toteuttamista • riskienhallinta ja tulosten • tulkinta Sisältöä mm.: ISBN 978-952-9637-52-2 ISBN 978-952-9637-59-1 www. vsk Pintahygieniaopas 7. (02) 630 4920 Hygieniaoppaat Hygieniaopas – Elintarvikehygienian perusteet perusopas elintarvikehygieniasta 19. Tilauksiin lisätään toimituskulut. tilaukset@elintarvikejaterveys.fi p. alv. elintarvikejaterveys.fi. alv. 10 %). 10 %). Hinta 25,00 euroa (sis. 11 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32
Vaatimukset voivat koskea esimerkiksi elintarvikkeessa sallittuja raaka-aineita, pakkausmerkintöjä, tuotteista esitettyjä väitteitä tai jopa tuotantotapoja. Hyvä uutinen on se, että vaatimusten selvittämiseen on tarjolla apuja.. 12 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. EU-maissa on yhteinen elintarvikelainsäädäntö, ja sisämarkkinakaupassa tuotteet liikkuvat vapaasti. Viennin viranomaisvaatimukset tulevat kohdemaasta, ja ne vaihtelevat maittain ja tuotteittain. Kohdemaa asettaa viennin vaatimukset Vientivaatimusten osalta ensimmäinen kysymys on, onko viennin kohteena toinen EU-maa vai viedäänkö EU:n ulkopuolelle. Periaatteena on, että Ylitarkastaja Saara Lönnroth Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikeviennin viranomaisvaatimusten selvittäminen on tärkeä steppi vientipolulla Elintarvikeviennissä viranomaisvaatimusten selvittäminen on olennainen osa markkinakartoitustyötä ja viennin suunnittelua. Huolellisella selvitystyöllä voi ehkäistä ikäviä ja pahimmassa tapauksessa kalliita yllätyksiä kohdemaan rajalla. vsk V aatimuksillaan kohdemaa varmistuu tuontielintarvikkeiden turvallisuudesta ja siitä, ettei niiden kautta muodostu eläintai kasvitautien leviämisen uhkaa
Jos markkinoillepääsyhanke ja neuvottelut ovat kesken, kuten kananmunien viennistä Etelä-Koreaan, ei kyseistä tuotetta voi vielä viedä maahan. Kartoitettaessa sopivia EU:n ulkopuolisia vientimaita on hyvä huomioida, että markkinoillepääsyprosessi vaihtelee hyvinkin paljon kohdemaasta ja vientituotteesta riippuen. vsk Suomessa laillisesti markkinoilla oleva elintarvike on soveltuva myytäväksi myös muissa EU-maissa. Osalla maista voi olla lisäksi EU-lainsäädännön ylittäviä vaatimuksia ja osa haluaa hyväksyä jokaisen vientimaan ja jopa vientilaitokset erikseen. Yleensä kasviperäisten elintarvikkeiden viennin aloittaminen ei vaadi erillistä maahyväksyntää – mutta poikkeuksiakin on, kuten esimerkiksi sienet Kiinaan. Joskus kohdemaa haluaa, että tiedot ilmoitetaan omatoimisesti internetissä, jotkut haluavat tietoa Eviran välityksellä, ja äärimmäisessä tapauksessa maa tekee hyväksynnän perusteellisen selvityksen ja oman auditoinnin päätteeksi. Suomella on maahyväksyntä mm. Selvitettävä seuraavaksi: tarvitaanko laitoshyväksyntää tai muuta rekisteröintiä, pitääkö vientituote rekisteröidä Seuraavaksi on varmistettava, tarvitaanko elintarvikehuoneistolle kohdemaan hyväksyntää. Joissain EU:n ulkopuolisissa maissa täytyy tehdä tuotteen rekisteröinti paikalliselle viranomaiselle. Kohdemaan kanssa voi olla neuvottelemassa joko EU kaikkien jäsenmaidensa puolesta tai Suomi omalta osaltaan. Lisäksi esimerkiksi lastenruoat, paikallisen lainsäädännön mukaiset terveysvaikutteiset tuotteet ja uuselintarvikkeiksi katsottavat tuotteet voivat tarvita erillistä hyväksyntää. Maahyväksyntöjä tarvitaan pääosin eläinperäisille tuotteille. siipikarjanlihan vientiin Japaniin, maitotuotteiden vientiin Etelä-Afrikkaan ja kauran vientiin Kiinaan. Selvitettävä ensin: tarvitaanko tuotteen viennissä maahyväksyntä EU:n ulkopuolisten maiden osalta kannattaa heti selvittää, tarvitaanko omalle tuotteelle kyseiseen maahan viranomaisten kesken neuvoteltavaa maahyväksyntää. Esimerkiksi Vietnamiin kalastustuotetta vievän on ensin saatava hyväksyntä laitokselleen. Ajankohtainen esimerkki tästä ovat hyönteiset elintarvikkeena: tällä hetkellä Suomi, Alankomaat, Belgia, Iso-Britannia, Itävalta ja Tanska hyväksyvät kokonaiset hyönteiset elintarvikkeina, muut EU-maat eivät. Viennin häämöttäessä ja alkaessa: rekisteröidy kotimaassa, hanki tarvittavat todistukset ja pysy kartalla muuttuvasta lainsäädännöstä Kun vientipolku on huolellisesti suunnitel. Ajankohtaisen tiedon kiinnostavan vientikohteen tilanteesta saa Eviran vientitiimiltä, jossa markkinoillepääsyhankkeita edistetään. 13 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Osalle maista riittää, että elintarvike on tuotettu Suomessa kansallisten ja EU-säädösten mukaisesti. Kunkin EU-maan tulkinnat lainsäädännöstä ja mahdolliset kansalliset lisävaatimukset kannattaa kuitenkin aina selvittää etukäteen eroavaisuuksien varalta
14 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. • Mahdollinen kauppakumppani kohdemaassa auttaa ja voi olla yhteystahona paikallisiin viranomaisiin. Aloita selvitystyö Eviran uudesta Konttipalvelusta www.evira.fi/vienti/kontti, jonne on koottu maittain tietoa eri elintarvikeryhmien viennistä sekä suoria linkkejä mm. Eläinperäisten elintarvikkeiden osalta Kontista löytyy myös tietoa tarvittavista eläinlääkintötodistuksista ja viennin ehdoista. Mistä vaatimuksia voi selvittää. Maaja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa tarjoamme yrityskohtaista neuvontaa ja apuja vaatimus. Tutustu ja tilaa sähköpostiisi: www.evira.fi/ajankohtaistaviennista. Vientineuvontaa Eviran pk-vientihankkeesta Eviran pk-vientihanke on apuna vientivaatimusten selvittämisessä ja tarjoaa vientikoulutusta. vsk tu ja ostovoimainen markkina ja luotettava kauppakumppani löydetty, alkaa vientiin valmistautuminen asiakirjoin. Free sale ja eläinlääkintötodistukset saa omalta valvovalta viranomaiselta, kasvinterveystodistuksen ja luomutodistuksen Evirasta, alkuperätodistuksen kauppakamareilta tai Tullista. Eläinperäisten elintarvikkeiden viejien tulee rekisteröityä Eviran viejärekisteriin, mikä on eläinlääkintötodistuksen kirjoittamisen ehto. • Kohdemaan elintarviketurvallisuudesta vastaavan viranomaisen internetsivuilta löytyy usein tietoa maahantuojille: mitä viennissä pitää ottaa huomioon, pitääkö viejän rekisteröityä kohdemaahan jne. • Suomen edustustojen Team Finland -verkostot tarjoavat apuja yritysten kansainvälistymiseen. alla mainittuihin lähteisiin. • EU-komission MADB-tietokannasta saa maittain ja tuotteittain (CN-koodi) tietoa kohdemaiden vientikäytännöistä, vaatimuksista ja tullitariffeista: http://madb.europa.eu. Myös mahdolliset eläintautitapaukset ja niiden vaikutukset erityisesti eläinperäisten tuotteiden vientiin on huomioitava. Ota ajoissa yhteys todistusta laativaan tahoon, jotta todistus ehditään laatia hyvissä ajoin ennen vientierän lähtöä! Viennin jatkuessa on hyvä seurata kohdemaan lainsäädäntöä ja tehdä tarvittaessa muutoksia omaan toimintaan. Kontista löytyy maittain linkit verkostoihin, jotka ovat viejän tukena. • Eviran pk-vientihanke ja koko vientitiimi on apunasi: www.evira.fi/vienti/yhteystiedot. • Ajankohtaista viennistä -uutiskirje kokoaa elintarvikeviennin ajankohtaiset asiat kuudesti vuodessa. Jos kohdemaa vaatii kasviperäiseltä tuotteelta kasvinterveystodistusta, on hyvä rekisteröityä Eviran kasvinsuojelurekisteriin
Huolellinen selvittely on myös riskinhallintaa. fi/pkvienti/vientivalmennus. Myös yhteistyöhön toisten viejäyritysten kannattaa ryhtyä – maailmalla voi hyvin tehdä yhteistyötä, vaikka kotimaassa kilpailtaisiinkin. Elintarviketutkimukset omavalvonnan, viranomaisvalvonnan ja tuotekehityksen tueksi MetropoliLab Oy www.metropolilab.fi omavalvonta@metropolilab.fi Viikinkaari 4, Cultivator II, 00790 Helsinki. Tämän lehden julkaisuaikana olemme juuri pitäneet toisen valtakunnallisen Eviran pkvientihankkeen ja Food from Finland -ohjelman yhteisen vientivalmennuspäivän. Varmistu siis aina siitä, että tuotteesi on elintarvikekelpoinen kohdemaassa ja että vienti on mahdollista! Vientimahdollisuuksiaan kartoittavan yrityksen on hyvä pohtia kunnolla, onko vientiin mahdollista panostaa ja sitoutua. Hanke jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka. vsk viidakon kanssa. Viennin perusedellytyksiin tutustuminen ja vientiin sitoutuminen luovat onnistumisen edellytykset. Lisätietoja: www.evira.fi/pkvienti. 15 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Vientivalmennuksien materiaali on saatavissa ja esitysvideot katsottavissa osoitteessa www.evira
Sekä suomalaisen maatalouden että elintarvikealan pk-yritysten kasvu onnistuu vain viennin kasvun myötä. 16 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Ohjelman Senior Specialist Kati Kilpinen Business Finland Hyviä uutisia Suomen elintarvikeviennistä. Alan viennin kasvu viimeisen vuoden aikana on 150 miljoonaa euroa, mikä on 11 % enemmän vuoteen 2016 verrattuna. Viime vuonna elintarvikevienti ylitti 1,6 miljardia euroa. Vientiä harjoittavilla pk-yrityksillä viennin osuus liikevaihdosta vaihtelee 5–10 % välillä. Vienti ja yhteistyö mahdollistavat kasvun elintarvikesektorille Suomen elintarvikesektori työllistää suoraan lähes 38 000 henkilöä ja epäsuorasti yli 300 000 henkilöä. Tulevaisuus näyttää valoisalta. Ala on merkittävä työllistäjä. vsk Suomen elintarvikealalta kuuluu hyviä uutisia. Haasteena on, että kotimaan elintarvikemarkkina ei kasva. Food from Finland -ohjelman tavoite on tuplata elintarvikevienti 3 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä, sekä noin 5000 uuden työpaikan synnyttäminen elintarvikesektorille. Vain noin 13 % suomalaisista elintarvikealan pk-yrityksistä toimii kansainvälisillä markkinoilla. Venäjän markkinoiden osittaisen sulkeutumisen aiheuttama vaje viennissä on kurottu kiinni. Business Finlandin johtaman Food from Finland -ohjelman imussa on syksystä 2014 lähtien haettu rohkeasti uutta kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Uusia markkinoita ja markkina-alueen laajentamista tarvitaan, jotta elintarviketeollisuuden toiminta ja kannattavuus turvataan
vsk käytännön toimenpiteet kohdemarkkinoilla auttavat etenkin pk-yrityksiä viennin käynnistämisessä ja kansainvälisessä markkinoinnissa. Kauran lisäksi myös muissa raaka-ainekategorioissa työskennellään nyt sen eteen, että vientituotteiden jalostusastetta saataisiin nostettua ja arvonlisä hyödyttämään kotimaata. Vienti vaatii jalkatyötä ja markkinointia Food from Finland -ohjelma on toteuttanut kohdemarkkinoillaan tähän mennessä yli 150 suomalaisten elintarvikkeiden promootio-, ostajatapaamisja ammattimessutilaisuutta, joissa suurimmissa paikalla saattaa olla yli 100 000 potentiaalista ostajaa. 17 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Innovatiivisen ja laadukkaan tarjonnan yhteinen esittely potentiaalisille ostajille, valtion rahoittaman ohjelman tuki sekä jatkuva ja tuloksekas yhteistyö Eviran kanssa muodostavat erinomaisen viennin kasvualustan. Suurin osa Suomen elintarvikeviennistä tulee edelleen EU-alueelta, mutta uusien markkinoiden avaus ja kasvu, esimerkiksi Aasiassa, on erittäin lupaavaa. gluteenitonta ja luomukauraa noin 40 eri maahan. Food from Finland -ohjelman toimenpiteissä on mukana 140 elintarvikealan yritystä. Erityismaininnan ansaitsevat myös suomalaiset laadukkaat alkoholit, jotka maitotuotteiden ohella ovat tällä hetkellä merkittävin vientituotesegmentti. Onnistumisen edellytyksenä on myös elintarvikealan vientiyritysten laajapohjainen yhteistyö. Kaura-alan yritysten tuorein markkina-avaus yhdessä Food from Finland-ohjelman kanssa tehtiin Etelä-Afrikkaan, johon myydään sekä korkealaatuisia kauratuotteita sekä kauraa myös viljaraaka-aineena. Hyvin tuotteistetut ja brändätyt terveysvaikutteiset, turvalliset, puhtaat ja luonnolliset tuotteet kiinnostavat ostajia. Keskittyminen asiakastyöhön ja ostajien tapaamisiin eri maissa, mediatapahtumat ja aktiivisuus sosiaalisessa mediassa sekä yritysten vientikoulutus tuovat tulosta. Meillä on viennissä menestysresepti!. Yhdessä toimimalla pystytään kohdentamaan niukat resurssit mahdollisimman tehokkaasti viennin kasvattamiseksi. Millainen elintarvike myy maailmalla. Suomi on kauran osalta maailman toiseksi suurin viejä Kanadan jälkeen ja viemme mm. Päämarkkinat, joilta kasvua haetaan, ovat Saksa, Skandinavian maat, Kiina, Hongkong, Japani ja Etelä-Korea. Maailmalla vallitsevat elintarviketrendit suosivat turvallisia ja terveellisiä suomalaisia tuotteita. Jo noin 80 Food from Finland -ohjelman toimenpiteissä mukana ollutta yritystä on onnistunut uusien vientimarkkinoiden avauksessa
Lääkkeellisiä väitteitä ei elintarvikkeista saa esittää lainkaan. 18 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Ravitsemusja terveysväitteistä vain hyväksyttyjä voi käyttää ja niitäkin vain määritellyin ehdoin. Vaikka EU-maissa on tällä alueella yhteinen lainsäädäntö, jäsenmaiden tulkinnoissa voi olla eroja. E lintarvikkeista esitettävät väitteet voi jakaa karkeasti kolmeen osaa: lääkkeelliset väitteet, ravitsemusja terveysväitteet sekä muut väitteet. vsk Elintarvikkeiden pakkauksissa ja markkinoinnissa esitettäviä väitteitä säädellään EU:ssa tarkasti. Tällaisiin vaikutuksiin ei Ylitarkastaja Marjo Misikangas Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikkeista esitettävät väitteet. Lääkkeellinen markkinointi on ehdottomasti kielletty Lainsäädännön mukaisesti elintarvikkeesta ei saa esittää, että se hoitaa, parantaa tai ehkäisee sairauksia
Hyväksytyt terveysväitteet ja niiden käytön ehdot löytyvät komission ylläpitämästä rekisteristä (ec.europa.eu/nuhclaims/). Nämä tiedot löytyvät väiteasetuksen liitteestä. 19 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Pääosa hyväksytyistä terveysväitteistä Evira on julkaissut oppaan ravitsemusja terveysväitteistä.. Terveysväitteet hyväksytään aina komission asetuksella. vsk saa vihjailla edes epäsuorasti, esimerkiksi viittaamalla kansanlääkintään, perinteisiin tai tieteellisiin tutkimuksiin. Se määrittelee mm. Pääsääntöisesti ravitsemusväitteiden käyttö on suoraviivaista ja ongelmatonta. Elintarvikkeesta ei saa millään muotoa antaa kuvaa, että sillä olisi lääkkeellisiä ominaisuuksia. Monesti ravitsemusväitteet ovat kuluttajalle riittävä ja selkeä tapa kertoa elintarvikkeen sisältämistä ravintoaineista ja muista aineista. Lääkkeellisten väitteiden suhteen EU-jäsenmaiden kesken vallitsee selkeä yhteisymmärrys. Tieteellisen näytön arvioinnin tekee aina Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA sille toimitetun terveysväitehakemuksen perusteella. Myös muualla maailmassa elintarvikkeiden markkinoiminen lääkkeiden tapaan on hyvin usein kiellettyä. Vähärasvainen, ei lisättyä sokeria, hyvä proteiinien lähde, kevyt, omega-3, runsaskuituinen ovat esimerkkejä ravitsemusväitteitä. Niitä voi käyttää elintarvikkeen pakkausmerkinnöissä tai markkinoinnissa, jos väitteen kohteena olevaa ainetta on elintarvikkeessa väiteasetuksen säätämä määrä. sallitut ravitsemusväitteet ja niiden käytön ehdot. Sallituista ravitsemusväitteistä on selkeä lista Ravitsemusja terveysväitteiden käyttöä säätelee EU:n väiteasetus (EPNAs 1924/2006). Yleisesti hyväksyttyjä terveysväitteitä voivat käyttää muutkin kuin väitehakemuksen tekijä Terveysväitteiden hyväksynnän ehtona on, että väitetyn terveysvaikutuksen takana on riittävää tieteellistä näyttöä. Niiden avulla voi EUR-Lexistä etsiä asetusten eri kieliversioita, joista löytyvät mm. Se on voimassa kaikissa EU-jäsenmaissa. suomenja ruotsinkielisten väitteiden sanamuodot. Tällä hetkellä komission terveysväiterekisterissä on 261 hyväksyttyä terveysväitettä ja 2 059 hylättyä terveysväitettä. Hyväksytyt terveysväitteet löytyvät EU-kielillä Väiteasetuksen mukaisesti elintarvikkeista saa esittää vain Euroopan komission hyväksymiä terveysväitteitä. Suurin osa arvioiduista terveysväitteistä on siis hylätty. Näiden asetusten numerot on kerrottu myös komission terveysväiterekisterissä. Myöskään erilaisten sanamuotojen tai kiertoilmausten käyttö ei ratkaise ongelmaa
Niihin kannattaa perehtyä esimerkiksi Eviran julkaiseman ravitsemusja terveysväiteoppaan avulla. Erityisen tarkkana tässä kannattaa olla, kun suunnitellaan pakkausmerkintöjä ja muuta markkinointimateriaalia vientitarkoituksiin. Tällä odotuslistalla on lähes 2000 kasviperäisiin aineisiin liittyvää terveysväitettä. Asian ym. Kun kuluttajille pyritään laveammin kertomaan tuotteen ominaisuuksista, eksyy joukkoon helpommin myös hyväksymättömiä terveysväitteitä ja jopa lääkkeellistä markkinointia. Samoin kuin ravitsemusväitteitä, näitä hyväksyttyjä terveysväitteitä voi käyttää oman tuotteensa markkinoinnissa, jos vain tuotteessa on riittävästi väitteen kohteena olevaa ainetta. Hyväksyttyjen terveysväitteiden viralliset sanamuodot ovat monesti kovin kömpelöitä markkinointitarkoituksiin. Yksikään näistä väitteistä ei läpäissyt EFSAn tiukkaa seulaa. Samoja kasviperäisiä aineita käytetään kuitenkin myös lääkelainsäädännön piiriin kuuluvissa perinteisissä kasvirohdosvalmisteissa. Vaikka omalle tuotteelle ei olisikaan hyväksytty terveysväitteitä, sen sisältämistä ravintoaineista tai muista aineista voi silti esittää yleisesti hyväksyttyjä terveysväitteitä. Kaikkea elintarvikkeista esitettävää tietoa koskee kuitenkin samat säännöt, riippumatta siitä onko se esitetty pakkauksessa, mainoksessa, nettisivuilla, sosiaalisessa mediassa tai muussa markkinointimateriaalissa. Siksi yritykset usein etsivätkin sujuvampia sanamuotoja väitteille. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana, ettei väitteen merkitys muutu niin että luvattaisiin voimakkaampia vaikutuksia kuin hyväksytyllä väitteellä on. Nettimarkkinoinnista löytyy valitettavan usein hyväksymättömiä terveysväitteitä Viranomaiset suosittelevat, että väitteistä käytettäisiin komission hyväksymiä sanamuotoja. Uhkana siis oli, että kaikki kasviperäisiin aineisiin liittyvät väitteet hylättäisiin. vsk liittyy vitamiineihin, kivennäisaineisiin, rasvahappoihin tai kuituihin. Myös pakkausten rajallinen tila rajoittaa ylimääräisten tekstien käyttöä. Alun perin EFSA arvioi näistä 500 väitettä samojen kriteerien mukaisesti kuin muutkin terveysväitteet. Pakkausmerkinnöissä väitteitä käytetään maltillisesti. Kasviperäisten aineiden terveysväitearviot ovat vielä kesken Komission nettisivuilta löytyy myös lista terveysväitteistä, joiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä komissio ei vielä ole tehnyt päätöstä. Pakkausten uusiminen on kallista, joten niissä esitettyjen väitteiden kanssa ollaan yleensä huolellisia. 20 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Nettimarkkinoinnissa ei ole samanlaisia tilarajoituksia. Markkinoilla vallitsevan epäselvän tilanteen vuoksi komissio päätti pysäyttää elintarvikkeiden kasviperäisiin aineisiin liittyvät terveysväitearvioinnit. Perinteisistä kasvirohdosvalmisteista voi siis esittää terveysväitteen kaltaisia väitteitä ilman, että niistä on tehty kliinisiä tutkimuksia. Luvallista on käyttää myös muita vastaavia sanamuotoja, jotka kuluttaja ymmärtää samalla tavalla. Ravitsemusja terveysväitteiden valvonnassa on huomattu, että suurimmat ongelmat löytyvät nettimarkkinoinnista. Näissä tuotteissa perinteinen käyttöhistoria riittää väitetyn vaikutuksen osoittamiseen. Terveysväitteiden esittäminen tuo muutamia lisävaatimuksia pakkausmerkinnöille. Niitä on lupa käyttää ainakin siihen asti, että komissio päättää niiden kohtalosta. Tokikin näiden tuotteiden käyttöaiheet ja -tavat ovat hyvin lääkkeellisiä, eikä niitä useinkaan voisi käyttää elintarvikkeiden tapaan vaarantamatta kuluttajan terveyttä