lehti hengellisestä elämästä | jo vuodesta 1929 2 / 2020 | hinta 7 € Sami Asp arvostaa kitarasooloja ”Sairaus ei minua nujerra” Marjaana Kotilainen: Jobin kirjan mieletön kärsimys Lähi-idässä puhutaan Jeesuksen äidinkieltä
KERTTU ja VEIKKO Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10, 02700 Kauniainen www.sro.fi, p. Olemmehan päivittäin rukoilleet Raamattuopiston työn ja talouden puolesta. ” Pitkien työurien seurauksena jaettavaa jää muillekin kuin lähiomaisille. Osatestamentti mahdollistaa hyvinkin yksityiskohtaisen oman tahdon ilmaisemisen. Tekemällä testamentin voit vaikuttaa siihen, että tulevat sukupolvet saavat mahdollisuuden kuulla Jumalan Sanaa, kasvaa ihmisenä ja kristittynä. Testamenttiasioissa sinua auttavat hallintoja henkilöstöpäällikkö Elina Lamminmäki ja talousjohtaja Ilkka Hyövälti. 09 5123 910, info@sro.fi www.sro.fi/testamentti. Verkostoomme kuuluu myös kumppaniasianajajia. LEENA ” Koska meillä on jo kaikki elämisen tarpeet ja Raamattuopistolla tiukka talous, halusimme antaa saamamme testamentin sinne. Olipa sinulla perhettä tai ei, voit itse päättää omaisuutesi jakamisesta testamentilla. Minulle on tärkeää, että tuleville sukupolville opetetaan Raamattua. Kenelle joutuu se, minkä sinä olet hankkinut
Puhuttelevaa oli, että mahdollisen kuoleman edessä munkkien usko yllättäen selkiytyi, pelkistyi, kauniilla tavalla seestyi. Olemmehan päivittäin rukoilleet Raamattuopiston työn ja talouden puolesta. Lähteminen olisi vain pakoa siitä, mihin he ovat elämänsä sitoneet. Kuin he olisivat entistä kirkkaammin tienneet, keitä he olivat ja ketä he palvelivat. Kesäjuhlien tiimellyksissä käyty lyhyt keskustelu painui syvälle sieluun. 09 5123 910, info@sro.fi www.sro.fi/testamentti P appiskollega kertoi perheensä surusta. Pääkirjoitus Pääkirjoitus Tekemällä testamentin voit vaikuttaa siihen, että tulevat sukupolvet saavat mahdollisuuden kuulla Jumalan Sanaa, kasvaa ihmisenä ja kristittynä. Oppisinko koskaan puhumaan kuolemasta Jouko Heikkisen kirjan sanoin ”Rakkaana viimeisenä päivänä”. Lopulta he luovuttivat sen hänelle ja siirtyivät kahta lukuun ottamatta Herransa iloon. Oli kuin Jumalan todellisuus olisi kulkenut niin väkevänä kaiken yllä, että elämä tai kuolema, voitot tai tappiot, olisivat olleet melkeinpä yhdentekeviä, sillä Jumalan käsissä oli kaikki; Hän itse oli kaikki. Lopputekstit virtasivat silmien editse, mutta ajatukset olivat jo syvällä elämän ja uskon salaisuuksissa. Testamenttiasioissa sinua auttavat hallintoja henkilöstöpäällikkö Elina Lamminmäki ja talousjohtaja Ilkka Hyövälti. Kun elämä kohtaa minut mustissa, kuinka osaisin laskea sen osaksi katoavan maailman elämää. Hänellä on valta ottaa se tai säästää. Elokuva loppui katsojien istuessa usean minuutin ajan paikoillaan. Kenelle joutuu se, minkä sinä olet hankkinut. He auttoivat lähialueen sairaita, harjoittivat hartautta pitämällä hetkipalveluksia laulaen psalmeja ja lukien Jumalan sanaa. Eräs vanhoista munkeista totesi, että hän ei pelkää terroristeja, vielä vähemmän armeijaa eikä hän pelkää kuolemaakaan, hän on vapaa. LEENA ” Koska meillä on jo kaikki elämisen tarpeet ja Raamattuopistolla tiukka talous, halusimme antaa saamamme testamentin sinne. Oltiin yhdessä perimmäisten kysymysten äärellä. Ja minun heistä. Verkostoomme kuuluu myös kumppaniasianajajia. Munkit joutuivat pohtimaan sisällissodan aiheuttaman hengenvaaran edessä, lähtevätkö he kotiin vai jäävätkö Algeriaan. Rohkea irtipäästäminen ” Elämän tarkoitus on uskoa Jeesukseen, rakastaa lähimmäisiä ja päästä Kotiin.” juha.vahasarja@perussanoma.fi. Elämä jätettiin Jumalan käsiin. Ranskalainen elokuva Jumalista ja ihmisistä kertoo Algeriassa Tibhirinen luostarissa vaikuttaneista katolisista trappistimunkeista, joista seitsemän sai surmansa vuonna 1996 islamistiterroristien tai armeijan toimesta. Vielä siihen on matkaa. ” Pitkien työurien seurauksena jaettavaa jää muillekin kuin lähiomaisille. Elokuvassa oli puhuttelevinta juuri näiden Herran palvelijoiden kasvaminen henkiseen ja hengelliseen vapauteen oman elämänsä suhteen. Menneestä on laskettava irti, oli kyseessä sitten ilo tai suru, saavutetun menettäminen tai tavoitteiden saavuttamattomuus. Elokuva eteni levollisesti kuvaten munkkien arkista auttamistyötä ja maanviljelyä, ihmissuhteita ja uskonharjoitusta. Miksi siis lähteä. Ajan ja ikuisuuden raja on lopulta hyvin hauras. Elämän tarkoitus on uskoa Jeesukseen, rakastaa lähimmäisiä ja päästä Kotiin. Olipa sinulla perhettä tai ei, voit itse päättää omaisuutesi jakamisesta testamentilla. Jumalan käsissä on elämämme ja kuolemamme, ja Jeesuksella on kuoleman ja tuonelan avaimet. Vakavia sairauksia, menetettyjä ystäviä ja omaisia, joiden on ollut pakko päästää otteensa elämän varmuudesta ja lopulta koko aikaan sidotusta elämästä. Minulle on tärkeää, että tuleville sukupolville opetetaan Raamattua. Elämä taitaa olla yhtä luopumista. Kun ikää tulee lisää, tulee kuoleman todellisuus yhä lähemmäs. Kuinka he voisivat elää tyytyväisinä, jos he lähtisivät pois vartiopaikaltaan. Riittävätkö lupaukset silloin, kun tie vie outojen maisemien halki. Elokuvaa katsellessa oli kysyttävä: Riittääkö luottamukseni sanan lupauksiin vielä silloin, kun minut laitetaan silmätysten todellisen vaaran, sairauden tai kuoleman kanssa, eikä Herra näytä siitä vapauttavan. Osatestamentti mahdollistaa hyvinkin yksityiskohtaisen oman tahdon ilmaisemisen. ”Surusta on jossain vaiheessa päästettävä rohkeasti irti”, hän sanoi. Eteen aukesi kokonaan uusi todellisuus: Jumalan aikaperspektiivi elämäämme ei ole viikko eikä vuosi, vaan aika ja ikuisuus. KERTTU ja VEIKKO Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10, 02700 Kauniainen www.sro.fi, p. He olivat menettäneet lapsensa
44 ajankohtaus Juuri kukaan ei käy kirkossa 47 musiikkiarvio Matti Nykänen oli kansan symboli 48 puolenpitoa Voiko Raamattua lukea kirjaimellisesti. 19 sivupersoona Sami Aspi uskaltautuu sooloilemaan 20 henkilö Patience Wanjala haluaa oppia suomen kielen 23 hartaus Lupaus rauhasta kantaa 24 maailma nyt Lähi-idän vanhat kirkot 26 elämäntaito Miten parantaa välejä aikuisen lapsen kanssa. 50 kirja-arvioita Kiehtova paluu lama-aikaan 51 kristikunnan klassikot Pahan kääntyminen hyväksi Olli ja Harri Helenius: ”Velipoikaan on voinut turvata” sivu Samasta perheestä Samasta perheestä 30 sivu 38 sivu KANNESSA KANNESSA KANNESSA 4 |. 3 pääkirjoitus Luopumisen suru ja siunaus 6 lyhyet ja nopeat Tärkeät kirkolliskokousvaalit 10 haastattelu Marjaana Kotilainen taistelee tuulimyllyjä vastaan 15 kolumni Antti Koskenniemi 16 raamatun henkilöt Mikä on Jobin kärsimyksen merkitys. 34 raamattuopetus Jeesus on ”meidän Mooseksemme” 38 haastattelu Timo Soini kehottaa kristittyjä avaamaan suunsa 43 kolumni Ketkä kieltävät kaiken kivan. 30 samasta perheestä Olli ja Harri Helenius 33 kysymys ja vastaus Mitä jos olen kirottu
• Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä teksteistä ja kuvista • ISSN 1457-8611 Patience Wanjala: ”Meille on annettu lupaus valtakunnasta” H e n k il ö H e n k il ö Timo Soini: ”Räsäsen takana on suuri hiljainen enemmistö” Olli ja Harri Helenius: ”Velipoikaan on voinut turvata” H a a s t a t t e l u H a a s t a t t e l u | 5 20 sivu. 90. VUOSIKERTA vuodesta 1929 • TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET puh. 03 4246 5391, perussanoma@jaicom.com • TOIMITUS PL 15, 02701 Kauniainen • puh. 09 5123 9154, faksi 09 505 2950, elama@perussanoma.fi • etunimi.sukunimi@perussanoma.fi PÄÄTOIMITTAJA Juha Vähäsarja, 09 5123 9150, juha.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Petri Vähäsarja, puh. Ääniversio: kestotilaus 61 €, 12 kk määräaikainen 65 € Hinnat sis. alv 24 %. 09 5123 9154, petri.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITTAJAT Sari Savela, Lauri Vartiainen, Juha Vähäsarja, Santeri Marjokorpi, Marja-Kaarina Marttila • TAITTO Markus Mäkelä • KUSTANTAJA Perussanoma Oy • JULKAISIJA Suomen Raamattuopisto VERKKO facebook.com/elamalehti • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • PAINOPAIKKA Painotalo Plus Digital • HINNAT 12 kk:n kestotilaus 60 €, 12 kk määräaikainen tilaus 65 €. Irtonumeron hinta 7 €
– Kristittyjen vainon tilastollisen kasvun taustasyynä on kaksi trendiä. Tilanne on kaiken kaikkiaan heikentynyt 50 kärkimaassa. Erittäin vakavaksi vaino luokitellaan 34 maassa viimevuotisen 29 maan sijaan. Ensiksi ääri-islamin innoittama terrorismi, joista esimerkkeinä Sri Lanka ja Burkina Fason tilanteet. Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäen luento Teologisilla opintopäivillä 2020, Kastekysely 2019 Lyhyet ja nopeat Sana sanoo * * * * * * Herää valvomaan 50 vuotta sitten * * Erkki Kuusanmäki Prosenttiosuus niistä suomalaisista, jotka pitävät uskonnollista seremoniaa tärkeänä tai erittäin tärkeänä Lapsen syntymä 56 % Aikuistuminen 30 % Avioituminen 59 % Kuolemantapaus 74 % k u va M il ad B . Lähde: Open Doors World Watch List 2020 -tutkimus: Kristittyjen tilanne heikentynyt monessa maassa 6 | L y h y e t & n o p e a t L y h y e t & n o p e a t. 74 % koonnut Sari Savela Helmikuun luku Uskonnollisen seremonian tärkeys elämänkaaren eri juhlissa Suomalaisista suurin osa arvostaa kristillisiä hautajaisia. V uoden 2020 listauksen kymmenen kärkimaata ovat samat kuin edellisvuoden listauksessa. Vuonna 2019 kärkikymmenikköön noussut Intia pitää yhä kymmenennen sijansa. Vuosien 2019 ja 2018 listauksien tavoin kristittyjen vainon on arvioitu olevan edelleen äärimmäisen vakavaa kaikkiaan 11 maassa. Sen sijaan rippikoulun, aikuistumisvaiheen uskonnollista luonnetta ei pidetä niin tärkeänä. Toisena globaalisti vaikuttava nationalismi, kuten Intian ja Kiinan kohdalla, joissa kristillisyys nähdään uhkana maiden kansallisidentiteetille, kiteyttää Open Doorsin ulkosuhteista vastaava johtaja Miika Auvinen. Vakavinta vaino on yhä Pohjois-Koreassa, Afganistanissa sekä Somaliassa. Fa k u ri an /U n sp la sh Kristittyihin kohdistuva vaino on yhä hälyttävän yleistä yli seitsemässäkymmenessä maassa. Intia on virallisesti sekulaari maa, mutta hindunationalistinen liikehdintä on jatkanut vahvistumistaan BJP-puolueen voitettua vaalit toistamiseen toukokuussa 2019
Pyhän Olavin keskiaikaisessa kivikirkossa oleva puinen krusifiksi on Ulvilan edellisestä kirkosta 1430-luvulta. k u va Sa ri Sa ve la K irkolliskokous on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä elin. Hiippakunt avaltuustoon valitaan 14 maallikkojäsentä ja seitsemän pappisjäsentä. km/h Piikkipyrstökiitäjän huippunopeus Kirkko keskellä kylää Ulvilan Pyhän Olavin kirkko Ulvilan seurakunnan pääkirkko on keskiaikainen kivikirkko, joka on yksi Suomen merkittävimmistä ja arvokkaimmista keskiaikaisista muistomerkeistä. Kirkolliskokousedustajat seuraavalle nelivuotiskaudelle valitaan 11. Sen suojeluspyhimys on Pyhä Olavi ja kirkko on nykyään ainoa muisto Ulvilan keskiaikaisesta historiasta. | 7 L y h y e t & n o p e a t L y h y e t & n o p e a t. Hiippakuntavaltuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa. Kirkon rakentamisajankohdasta on erilaisia näkemyksiä. kuva Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki Kirkolliskokousvaalit 11.2. Toisien näkemysten mukaan kirkko olisi rakennettu jo aikaisemmin. Ulvilan ensimmäinen kirkko rakennettiin todennäköisesti jo 1200-luvun alkupuolella. Se käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta. Hiippakuntavaltuustolla on muun muassa oikeus tehdä esityksiä kirkolliskokoukselle. Kirkolliskokoukseen valitaan hiippakunnista 96 edustajaa, joista 32 on pappeja ja 64 maallikoita. Vaaleissa äänioikeutettuja ovat seurakuntien luottamushenkilöt ja hiippakuntien papit. helmikuuta. Keskiajan tutkija Markus Hiekkanen arvioi väitöskirjassaan, että kirkko olisi rakennettu vasta vuosien 1495–1510 välillä. Samana päivänä valitaan myös edustajat hiippakuntavaltuustoihin
” ” Sananl. Ylen joulukuun alussa teetJopa 70 prosenttia suomalaisista kannattaa yhteistä katsomusainetta kouluihin k u va iS to ck tämässä kyselyssä kysyttiin: Mitä mieltä olet siitä, että nykyinen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus korvattaisiin kaikille peruskoululaisille yhteisellä katsomusaineella, jossa tutustutaan maailman uskontoihin oppilaan vakaumuksesta riippumatta. Heistä 70 prosenttia kannattaa ajatusta, 24 prosenttia vastustaa ja kuusi prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. 3:5 Raamatunkohta Y len taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan suurin osa suomalaisista olisi valmis korvaamaan uskonnon ja elämänkatsomustiedon yhteisellä oppiaineella. Joka neljäs suomalainen vastustaa ajatusta. Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan. Seurakuntalainen.fi 8 | L y h y e t & n o p e a t L y h y e t & n o p e a t. Kyselyyn vastasi yli tuhat ihmistä eri puolilta Suomea
Iankaikkisesta iankaikkiseen – niin kauas ulottuu Jumalan laupeus. Ahonen Lähde-lehdessä 4/2019 Kuusanmäki Herää valvomaan 50 vuotta sitten Rajaton rakkauden meri ”Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen”, Ps. Se ei lakannut silloin, kun sinä teit syntiä, niin kuin sinä pelkäsit käyneen. Se juuri tahtoi nostaa sinut uudelleen pystyyn, laskeutua anteeksiantavana katuvaan sieluusi, niin ettet enää tahtoisi tehdä syntiä. Jo silloin Jumala näki meidät ja rakasti meitä – kaikkia meitä, jotka pelkäämme Häntä – meitä, jotka taivutamme polvemme kunnioituksessa Hänen edessään, joka on meidän Jumalamme. Lainattua ” Kristittyjen määrän ennennäkemätön kasvu Afrikassa ja Aasiassa ja samaan aikaan tapahtunut maallistumiskehitys Euroopassa ovat johtaneet siihen, että länsimaiset kristityt ovat jääneet vähemmistöön ja suuri osa (65 %) kristityistä asuu länsimaiden ulkopuolella ja on ihonväriltään värillisiä.” Risto A. Ihmeellinen on armo.” Uolevi Muroma Herää valvomaan -lehdessä 2/1970 | 9 L y h y e t & n o p e a t L y h y e t & n o p e a t. Ja se kestää iankaikkisuuteen saakka. Se ei siis alkanut Golgatalla, ei liioin meidän kääntymyksessämme – se alkoi aivan ikuisuuden kaukaisena aamuhetkenä. Tässä on rajaton rakkauden meri. 103:17. ”Paavali puhuu Jeesuksen rakkauden leveydestä ja pituudesta, korkeudesta ja syvyydestä. Daavid on tässä maalannut pituuden. Niin kauan se kestää. Heittäydy tähän mereen kaikkinesi ja se on kantava sinut iankaikkisuuteen saakka
– Kasvoin jääkiekkokaukalossa ja opetin veljiäni luistelemaan, Marjaana kertoo. Vanhemmat järjestivät niin, etteivät koskaan olleet samaan aikaan töissä. Marjaana oli parikymppinen. Se olisi luonnolle katastrofaalista. Ja maisemalle. Ensin pitää kuitenkin kaataa 60 tuulimyllyä. – Kun Lapuan patruunatehdas aikanaan räjähti, vanhempani tulivat kalpeina kotiin. Miksi siis taistella. Jos koko tehdas nimittäin räjähtäisi taivaan tuuliin. ”Taistelu tuulimyllyjä vastaan” on tunnettu fraasi myös Viitasaaren ulkopuolella. teksti Petri Vähäsarja kuvat Sari Savela 10 | 10 |. Sillä kuvataan tilannetta, jossa käynnissä olevan kamppailun tulos on etukäteen tiedossa. Tuulimyllyt ovat 300 metriä korkeita. Kaukalossa kasvaa kovia tyttöjä. Lähivuosina maksa on vaihdettava jälleen. Perhe asui Laukaassa. – Pieniä losahduksia Vihtavuoressakin tapahtui, mutta ei mitään massiivista. Kuvia kahdesta kodista Tehdas ei räjähtänyt, mutta Marjaanan maailma mureni myöhemmin, kun hänen isänsä kuoli. Hän alkaa puhua tuulimyllypuistosta, jonka naapurikuntalaiset haluavat rakentaa Viitasaarella asuvien Kotilaisten tilusten tuntumaan. Se ei ole vertauskuvallista kieltä. – Äitini kantoi työkseen ruutia, ja isä oli tehtaalla vartijana. – Se on karmea ajatus. Marjaanan elämässä oli vaaran tuntua jo lapsuudessa. Puisto veisi 540 hehtaaria maata. Taistelu on hävitty. – Kuntapäättäjänä voin onneksi vaikuttaa siihen, että muutosta ei tulisi, Marjaana kertoo. ”Maaliviivalla odotin innolla, kuinka käy” Kun Marjaana Kotilainen meni ensimmäiseen maksansiirtoonsa, kirurgi ei luvannut heräämistä. Sitä kyselen Marjaanalta. M arjaana Kotilainen käyttää paljon vertauskuvallista kieltä. Eikä sekään kuulosta pehmeältä, että Marjaanan vanhemmat työskentelivät Vihtavuoren ruutitehtaassa
”Maaliviivalla odotin innolla, kuinka käy” | 11
– Sain tietää myös lapsettomuudesta. – Terveystarkastuksessa selvisi, että maksani oli kipeä. – Sain matkustella yhdeksän vuotta. – Ei hävinnyt turva ja tuki, Marjaana sanoo. Silloin alkoi tuntua, että jaksankohan oikeasti. 12 |. Ennen isän kuolemaa hän kirjoitti Laukaan parhaat ylioppilaspaperit, viisi laudaturia. Olin toimittanut taloni, jos sen nyt ihminen voi edes tehdä. Se on maksakirroosin loppuvaiheen oire, johon esimerkiksi alkoholistit usein kuolevat. – Saattaa kulua monta päivää, etten poistu talosta. Vuonna 2011 Marjaana sai verensyöksyn. Täytyi opetella suostumaan. En voinut lähteä. Hän sanoo, että ”oli kamalaa jäädä henkiin”. – Hyvästelin elämäni ja ihmiset. Olin ihan finaalissa ja odotin vain innolla, kuinka käy. Olin aina ihaillut häntä. Mutta sitä kyllä, että rakastamani ihmiset jäävät tänne. Opiaatit. ”Mietin arkunkantajia” Marjaana kehuu, että hänen miehensä Martti on vuosien varrella mahdollistanut ”rauhassa sairastamisen”. Marjaana opiskeli nuorisotyönohjaajaksi, ja valmistumisen jälkeen rehtori Liisi Jokiranta pyysi häntä Raamatun Peruskurssin eli PK:n opettajaksi. Kun Marjaana saapui jo Laukaan seurakunnan nuorisotyössä kutsumuksen saaneena Raamattuopistolle opiskelemaan, hän näki tuon kiviaidan. – Noin vuoden päästä sain elinsiirron. Sairaus tulisi jonain päivänä nitistämään minut. Piti odottaa ensin, kelpaanko siirtoon vai olenko liian kaput. Lääkäri ei tiennyt kertoa, milloin maksakirroosi tulisi. Sekin on hengenvaarallinen tila. – Ymmärsin, että kotini on opistolla. – Diagnoosista tuli varjo elämäni ylle. – Olin jo iloisesti luopunut elämästä. Oli ihanaa olla maaliviivalla. Sain veritankkausta ja vietin aikaa sairaaloissa. – Martti Kotilainen mummolani naapurista lähetti kirjeen ja pyysi tarkempaa tutustumista. Sen jälkeen hän lähti naimisiin. Vastustetaan muun muassa naisten ympärileikkausta. Sain tietää, etten saa kulkea terveen papereilla, enkä saa tehdä sitä, mitä sydämeni kutsuu. – Lääkehän suojaa, että ei oikeasti ihan äkkiä tajua, mitä on tapahtunut. Kirurgi ei luvannut, että Marjaana jäisi henkiin, mutta jos jäisi, loppu olisi rutiinia. Ei se ollut kova paikka. – Minulla oli sellainen mukava kokemus, että olin kellotaulun sisällä. Sairauden nujertava työ Marjaana säilyi työkykyisenä ja painoi hommia Sansassa eli Medialähetys Sanansaattajissa ”Hanna-työn pioneerina”. Heidän lapsensa ovat rukoilleet puolestani. Mummolan tonttia vierusti kiviaita, ja samanlainen vierustaa Suomen Raamattuopistoa Kauniaisissa. – Aika äkkiä jouduin uudelleen leikkaukseen kureutuneen napatyrän takia. Marjaana opetti PK:ta 1988-1998. Lapsuuden kesät vietettiin mummolassa Viitasaarella. Mutta kun tunteet tulevat, ne ovat raskaat. Hän on minua vanhempi. – Mietin edelleen arkunkantajia. – En minä kuolemaa pelkää edelleenkään. Jumala oli antanut minulle varmuuden siitä, että hän vie minut läpi. Paikka on lähellä Marjaanan nykyistä asuintaloa. Se on synnynnäinen sairaus, joka voi johtaa maksakirroosiin. Kun minä opettelin kävelemään, hän opetteli marssimaan. Sydämessäni on kuitenkin ollut huoli miehestäni. – En voinut vastustaa sellaisia sinisiä silmiä ja kainoa katsetta, Marjaana kertoo hymyillen. – Herättyäni teho-osastolla pistin välittömästi ranttaliksi. Ennen naimisiinmenoa hänen piti itse asiassa mennä lähetystyöhön Aasiaan. – On ollut tärkeää, että minulla on puoliso ja koti, hoivaa ja hellyyttä. Pari kaksimetristä entistä huippujalkapalloilijaa kuuluu heihin, Marjaana kertoo ilmeisen tosissaan. Marjaana oli pitkään voimakkaasti lääkittynä. Saman pituisia pareja arkun eri puolille. Se oli Marjaanalle merkki ja sinetti. – Veljeni ja sisareni ovat itkemällä ja halauksin osanneet näyttää, että ”Jaana on rakas”. Olikin jatkettava maallista elämää. Maksansiirron aika koitti vuonna 2012. – Olin ahkera ja intohimoinen. Vaadin puhelimen. Että tämä onkin aika raskas rasti. Otin elämää takaisin haltuun. – Vedin solusalpaajia ja kortisonia ja entisestään somistuin eli pyöristyin, Marjaana kertoo. – Silloin menin rikki ja katsottiin, kuka on Jumalani. Aloin organisoida puolisoni bussimatkaa sairaalaan. Marjaana on syntynyt Raamattuopiston perustajan Urho Muroman kuolinpäivänä, 25.6.1966. Sisarusteni lapsista ajattelin, että Jeesus, olisin halunnut nähdä, kun he kasvavat, Marjaana kertaa. Löytyi autoimmuunihepattiitti. Hanna-työssä autetaan naisia ympäri maailman. Luopumisjärjestelyt muuttuivat turhiksi. Pyysin siirtämään verhoja, kun en nähnyt kelloa. Miksi olisin pelännyt. Pariskunta asuu maatilalla, jota Marjaana ei osaa emännöidä, koska hän on runosielu ja ajattelija
En minä kuolemaa pelkää.” | 13
Että onko se nyt paha, jos lähden kotiin 45-vuotiaana. Riskit ovat vähintään yhtä suuret kuin aiemminkin. Olisihan se nyt karmeeta olla eläkeläinen. Enempään ei lääkäri anna lupaa. Minä menin opiskeluaikanani sinne vapaaehtoistöihin ja tutustuin huumeidenkäyttäjiin. Sairastaessa on tullut tutummaksi hän. – Minulla on edelleen paljon ystäviä, jotka käyttävät huumeita. En piittaa panna niitä kansiin. – Kävelin edelliseenkin. – Minua on kovastikin kannettu. No, nyt olen osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Mimmun uudella levylläkin on yksi tekstini, Marjaana kertoo. – Jotakin hengellistä testamenttia haluaisin jättää. – Huumekaverini pyrkivät kaikin tavoin pääsemään elämästä pois ja tuhoamaan sen. Sanat tuovat iloa Marjaanan elämään. Kunnianhimoa ei ole mutta intohimoja on. Väsymys väsyttää Maksasairaus väsyttää. – Jos minulla ei olisi puolisoa, joka todennäköisesti rakastaa minua, olisin varmaan yksinäinen. Runot tippuvat hihoistani, mutta annan niiden mennä. – Sairaus ei minua henkisesti nujerra, mutta se voisi nujertaa, jos joku olisi minulle tosi ilkeä. Silti minä sairastuin maksakirroosiin ja he eivät. Sairaus tulee viemään minut.” Kuoleman odotus on nimittäin tullut jälleen ajankohtaiseksi. Itse olen absolutisti. – Sitä on ollut vaikea kestää. Marjaana tarvitsee lähivuosina taas uuden. Olen saanut lähentyä Ystävääni, joka on Vapahtajani. Hän kuvailee itseään monimutkaiseksi persoonaksi, jota ei haittaa, että hänellä on ”jonkun random-tyypin ruumiinosa”. Kävellen leikkauspöydälle Jumala ei kiduta. Jotakin pitää vielä tapahtua, että alan sanoja arvostaa niin, että ne jäävät tänne minun jälkeeni. – Edelleenkään en ole kirjoittanut kirjaa. Yksi kaverini kysyikin ”miten se sun Jumala voi antaa sulle mun sairauden?” – Vastasin – samalla kun ostin hänelle tupakoita – että Jumala on varmaan nähnyt, ettei minulle käy tässä huonosti. Marjaana alkaa puhua narkomaaneista. Syvempi kutsumus on se, että jos malttaisin sanoa vielä jotakin voimaksi niille, jotka jäävät tänne. 14 |. – Teen musiikkia yhdessä Mimmu Lassilan kanssa. Minä ajattelin, että Jumala taitaa tosiaan tarvita minua vielä. Varsinkin aamupäivät kuluvat usein vaakatasossa. Tässä lähellä oli aikoinaan Pellas-niminen kuntoutuspaikka. Hän jatkaa, että elämä on Jumalan lahja eikä kirurgien tuote. Minulle tuli PK:llekin heitä myöhemmin, ja kyllä minä heitä syleilin koko rakkauteni voimalla. Ja pikkaisen jos saisi vielä rakastaa. Marjaana ei vaikuta kuolemansairaalta vaan elämäniloiselta ja hauskalta. Miten elämänilo on säilynyt vakavissa näköaloissa. Psyykeni opettelee aloillaan oloa. Nyt Marjaana työskentelee Lähetysyhdistys Kylväjässä 40 prosentin osuudella. Ne pursuilevat päässä. Maksakirroosi on iskenyt myös vaihdettuun maksaan. Marjaana yrittää huolehtia terveydestään niin, että voisi kävellä omin jaloin elinsiirtoon. Minulla on ollut helppo rasti, kun olen ollut Jeesuksen verellä sovitettu koko ajan. – Jumala ei kutsumistaan kadu, ja olen käytettävissä, jos ihminen kohdalleni sattuu, Marjaana sanoo. – Ajattelen, että tämä elämä on vain kapinen esinäytös, ja paremmat päivät ovat edessä. Siksi tuulimyllyjen vastustamiset ja laulujen kirjoittamiset. – Kyllä minä lähtökuopissa olen, mutta tuulimyllypuisto pitää saada estettyä. Sitä Marjaana alleviivaa. – Erinomaisesta hoidosta huolimatta sairaus tulee viemään minut. Rimpuilen kyllä. – Sairaalassa puolalainen sairaanhoitaja pyysi minulta ripin, kun minulla oli Raamattu siellä pöydällä
kirjoittaja on teologian maisteri ja Helsingin kansanläHetyksen nuorisotyöntekijä. Oli vaikeaa saada kiinni tuoreimmista käänteistä ja siitä, mitä mieltä pitäisi niistä olla. Jos tehtäisiin uudet jaot ja yhteiskunnalliset mielipiteet jaettaisiin puhtaalta pöydältä vaikkapa perinteisellä koulunpiha-huutoOlen ulkoistanut ajatteluni idiooteille teksti Antti Koskenniemi joukkue-meiningillä, uskovat luultavasti valitsisivat hyvinkin varhaisessa vaiheessa luonnonsuojelun ja lähimmäisenrakkauden itselleen. Se oli kohtalainen signaali, että minunkin kannattaa tähän suhtautua varauksella. Taas ajettiin kristinuskoa alas, sanoivat samat ihmiset, jotka olivat syksyllä nousseet barrikadeille uskonnonvapauden puolesta. Mitä jos käännetään tilanne toisin päin. Pari poliitikkoa, joista en pidä ollenkaan, olivat siitä innoissaan. K o l u m n i K o l u m n i. | 15 J oulun aikaan en ehtinyt olla kovinkaan paljoa netissä, ja tipuin kärryiltä. Arvostamani teologi oli sen suhteen kriittinen. Sauli Niinistö yritti väittää jo vuoden 2006 presidentinvaaleissa, että vastakkainasettelun aika on ohi. Ei ole ollenkaan vaikeaa kuvitella aikaa, jolloin vakaumukselliset kristityt toivovat, ettei heidän lastensa tarvitsisi osallistua koulun uskonnontunneille. Se oli paljon vahvempi merkki: minä olen tätä vastaan. Siksikin pitäisi löytää hedelmällisempiä lähestymistapoja kuin kapuloiden heitteleminen ärsyttävien tyyppien rattaisiin. Nyt se on noussut uudelle tasolle. Olen ulkoistanut ajatteluni idiooteille. Nopein tapa päästä kärryille oli katsoa, mitä muut ajattelivat. Yhdessä jaksossa eräs hahmo kertoo muodostavansa kantansa päivän polttaviin asioihin katsomalla, mitä hänen vastustajansa ajattelevat. Vähän samanlainen kuvio liittyy ikuiseen debattiin koulujen uskonnonopetuksesta. Ihmisten puolue, Ylen takavuosina pyörittämä poliittinen satiiri, irvailee aika hauskasti edusja ihmiskuntaa. Ei ollut, eikä ole. Se on ihan nurkan takana. Olen idiootti. Otetaanpa esimerkiksi kristityt. Me muodostamme mielipiteemme sillä perusteella, ketä vastustamme. ”Kun sinä uskot ilmastonmuutokseen, silloin minä en usko.” Löysin itseni sketsistä. Kuka olisi suuttunut. Otetaan esimerkiksi eräs Suomeen syntynyt uusi kansalaisliike. Esimerkiksi sananvapaus, oikeus loukata muita, saattaisi jäädä muille. Kun opetusministeri Li Andersson ehdotti, että myös kirkkoon kuuluvat nuoret voisivat halutessaan valita uskonnonopetuksen sijasta elämänkatsomustiedon, nousi äläkkä. ”Olen ulkoistanut ajattelun idiooteille”, hän julistaa. Sitten on helppo asettua näitä vastaan. Somekohut, uutispommit ehtivät mennä ohitse. Entäpä jos joku kristittynä tunnettu poliitikko olisi ehdottanut, että kuka tahansa saisi valita elämänkatsomustiedon sijasta uskonnontunnit
R a a m a t u n h R a a m a t u n h e n k i e n k il ö t l ö t Job 16 |
Miksi Jumala on antanut sellaista tapahtua ihmiselle, joka on kaikin tavoin tahtonut elää Jumalan tahdon mukaan. Koska kirjan henkilöillä ei ole sitä tietoa Jobin kärsimyksen syystä, joka kirjan lukijalla on, joudumme seuraamaan kolmen viisaana pidetyn miehen – Elifasin, Bildadin ja Sofarin – vastauksia Jobin kärsimyksen ongelmaan. Hän ei sano, että ne olisivat olleet huonoja, hän vain toteaa, etteivät ne sovi hänen tilanteeseensa. Hänhän menetti seitsemän ihmiselle olennaista elämän tukipylvästä: omaisuuden, lapset, terveyden, puolison tuen, ystävät, omanarvontunteen sekä tunteen siitä, että Jumala rakastaa häntä ja pitää hänestä huolen. Job teki kaikkensa ymmärtääkseen Jumalan toimintatapoja, ja Jumala kiitti häntä siitä. Job ei missään vaiheessa tyydy ystäviensä esittämiin perusteluihin. Jumalalle saa huutaa Jobin kirjasta paljastuu myös sellainen usein kristillisissäkin piireissä esitetty vääränlainen ajatus, ettei ihmisen edes tule yrittää ymmärtää Jumalan teitä. Siinä koetetaan mennä asian ytimeen saakka. Vaikka miehet epäonnistuvatkin vastauksen löytämisessä, ei heidän ratkaisuyrityksiään voi huonoina pitää. Job olisi kyllä ollut valmis nöyrtymään parannukseen ja hyvittämään vääryyksiään, jos onnettomuudet olisivat johtuneet sellaisesta, mutta hän tiesi, ettei hänessä ollut sellaista vääryyttä. Koko ajan Jobin kirjaa lukiessa vastaan tulee miehen eri tavoin esiin nostama miksi-kysymys. Ei nykyäänkään ole mitenkään tavatonta kuulla ihmisten kyselevän: ”Mitä pahaa minä olen tehnyt, kun minulle tällaista tapahtui?” Kaikesta huolimatta Jobia lohduttamaan tulleita aikansa viisaita miehiä sopii kuvaamaan hyvin Bonhoefferin analyysi omasta ajastaan: ”Kaikkea puhdasta, verhottua ja siveää pidetään jo etukäteen valheellisena, epäaitona ja epäpuhtaana, mutta tällä todistetaan vain oma epäpuhtaus.” Lohduttajat eivät kyenneet näkemään sellaista vaihtoehtoa, että äärimmäisten kärsimysten syynä oli se, että Job oli nuhteeton, niin kuin Jumala kirjan alussa hänestä kertoo. Ne sisältävät paljon viisautta, joka saa tukea monesta muusta Raamatun kohdasta. Näin Jobin kirja kertoo perinteisten ratkaisujen ja uuden tilanteen synnyttämästä törmäyksestä. Vanhat vastaukset eivät riittäneet. Jobin kirjasta suurin osa on Jobin ja häntä lohduttamaan tulleiden miesten väittelyä. Yhä uudestaan he esimerkiksi tuovat esiin sen Raamatun totuuden, että ihminen niittää sitä, mitä hän kylvää. Siinä koetetaan mennä asian ytimeen saakka. Jumalan vastaus Job | 17 Jobin kirjassa ei tyydytä puolinaisuuksiin. – menetysten mies teksti Jukka Norvanto kuva Pekka Rahkonen J obin kirja on tullut avuksi monelle kärsimyksen keskellä elävälle. Eikä hänen sanoissaan ollut kysymys edes väärästä ylpeydestä, sillä Jumala itsekin piti Jobia esimerkillisen hurskaana. Jos ajattelet itseäsi, niin luulenpa, että jos olet kärsimyksen ongelmaa ylipäätään pohtinut, niin mieleesi on noussut samantapaisia mietteitä, joita Jobin kolme ystävääkin tuovat esiin. Jumalalle saa huutaa, kirjoittaa Jukka Norvanto.. Menettihän Job enemmän kuin voisi kenenkään kuvitella menettävän. Siitä syystä Job on tärkeä Vanhan testamentin Jeesuksen ennakkokuvista. Jobin kirjassa ei todellakaan tyydytä puolinaisuuksiin
Niin on tapahtunut, jotta Jumalan teot tulisivat hänessä julki.” Aina kärsimyksen tarkoitus ei kuitenkaan tule tai ainakaan näytä tulevan joidenkin ihmisten elämässä näkyviin lainkaan. kirjan lopulla Jobille kertoo siitä, että hän mielellään ottaa vastaan sen haasteen, että ihminen koettaa tutkia Jumalan moraalia. Ehkäpä juuri siksi on niin kuin Francis Anderson sanoo: ”Kaikista maailman ihmisistä viaton kärsijä on kaikkein lähinnä Jumalaa.” On ilmeisesti niin, että vasta kuoleman laaksossa, kaikkien hylkäämänä, ihminen voi kokea todellista hengellistä kasvua, sillä silloin ainoa apu on lopultakin Jumalalta tullut sana. Niinpä myös Job elää täysillä niin surun kuin ilonkin, pyrkimättäkään lieventämään tunnetilojaan. Hehän koettivat ottaa kaikenlaiset kärsimykset vastaan ilmeenkään värähtämättä. Raamatun kärsijät ovat hyvin inhimillisiä, eivät tyyniä supersankareita. Silloin myös parhaiten toteutuu Jumalan luomistarkoitus. Me kristityt voimme Jeesuksen kärsimyksiä katsellessamme ymmärtää, kuinka kaikkein kamalinkin kohtalo voi tuoda siunauksen koko maailmalle. Kärsimys ei tästä syystä ole vain kylvetyn niittämistä, vaan sillä on myös ohjaava, opettava ja varoittava merkitys. Näinhän oli senkin sokeana syntyneen miehen laita, jolle Jeesus antoi näön. Jumala ei luonut meitä kylmiksi roboteiksi, vaan tunteviksi ja pohtiviksi ihmisiksi. He huutavat, kun käy kipeää, eivätkä pelkää osoittaa vihan ja tyytymättömyyden tunteita Jumalallekaan. Aidoimmillaan ihmisen näemme tietenkin Jeesuksessa Kristuksessa, joka on ollut ainoa tosi ihminen Aadamin lankeemuksen jälkeen. Jeesus sanoi sokeasta syntyneestä, ettei sokeuden syynä ollen sen enempää miehen omat kuin hänen vanhempiensakaan synnit. Job ei kuitenkaan voinut nähdä vielä tätä puolta asiassa, sillä Jeesus Kristus ei ollut vielä tuossa vaiheessa tullut maailmaan. Sen mukaan kärsimys ei välttämättä olekaan seurausta mistään tietystä tapahtumasta, vaan sillä voi olla tarkoitus, joka tulee näkyviin vasta myöhemmin. Kun lapsi viedään kaasukammioon vain siitä syystä, että hänen vanhempansa ovat juutalaisia, ei voida puhua muusta kuin mielettömästä, tarkoituksettomasta kärsimyksestä. Syytä on huomata Jobin kirjan äärellä sekin seikka, että Raamatulle näyttää olevan vieras sellainen asennoituminen kärsimykseen, jota esimerkiksi Kreikan stoalaiset ihannoivat. Job joka tapauksessa pohtii sitäkin, voiko myöhemmin elämässä tapahtunut asioiden korjaantuminen kuitenkaan tehdä tyhjäksi koettua kärsimystä. Job saattoi vain sokeasti toivoa, että hänen kärsimyksestään voisi koitua jotakin hyvää, Jeesuksen kärsimyksen seuraukset eivät jääneet toiveajatteluksi. Job elää täysillä niin surun kuin ilonkin.” 18 |. Jotain Jobin kirjassakin paljastuu tästä totuudesta, sillä kärsimyksen päätyttyä Job ymmärtää oppineensa jotain uutta Jumalasta ja maailmasta. Sellaista kärsimystä maailmassa on kuitenkin paljon. Jumalalla, mutta vain yksin hänellä, on valta kääntää pahakin palvelemaan hänen hyvää tarkoitustaan. Joskus aikaa voi kulua vuosisatojakin, ennen kuin Jumala katsoo hyväksi kääntää jonkin pahan hyväksi. Hänen kärsimyksensä avasi meille taivaan. Siksi myös kristityn kilvoittelun suuntana on tulla yhä aidommaksi ihmiseksi. 9:3: ”Ei hän eivätkä hänen vanhempansa. Raamatun ihmiset toimivat toisin. Job kärsi siis syyttömästi, eivätkä häntä lohduttamaan tulleet ihmiset lopultakaan voineet häntä auttaa. Sitäkään emme tule aina ajatelleeksi, että Jumalan viedessä kristittyä kohti tarkoittamaansa päämäärää jopa ihmisen biologinen kuolema on tärkeä välivaihe, jotta Jumalan tahto voisi toteutua hänen suhteensa. Sellaisesta, joka on täysin suhteeton tilanteeseen tai mahdollisiin virheisiinkin nähden. Jobin kirja menee vielä askeleen pidemmälle. Kärsimyksen ongelmaa voidaan lähestyä myös tarkoitusnäkökulmasta. Hyvää tarkoittavat neuvotkin vain lisäsivät kärsijän tuskaa. Hän oli täysin synnitön, ja kuitenkin hän sai ottaa kantaakseen rangaistuksen kaikkien ihmisten synneistä. Jumalan Sana tuo avun Kaikkein järkyttävin syyttömästi kärsineistä on kuitenkin Jumalan Poika itse. Kun opetuslapset siinä yhteydessä pohtivat, oliko mies itse tai hänen vanhempansa tehneet syntiä, jonka takia mies olisi sokea, Jeesus vastasi jakeessa Joh. Se ei torju näitä edellä mainittuja näköaloja, mutta se puhuu myös mielettömästä kärsimyksestä. Jobissa onkin nähtävillä jotain aidosta ihmisestä. Samalla tavalla todisti Jumala myös Jobista. Hänen kärsimyksensä eivät johtuneet hänen synneistään. Kärsimys ei kuitenkaan sinänsä jalosta ketään, vaan avun tuo kärsimyksen keskelle tullut Jumalan sana ja sen tuoma entistä syvempi ymmärrys Jumalasta. Onko kärsimyksellä tarkoitusta. Näin Jobin kärsivässä hahmossa voi nähdä myös ennakkokuvan Jeesuksesta Kristuksesta, jonka Getsemanen verihiki toi lopulta avun koko maailmalle
Olin Hollywoodissa opiskelemassa kitaransoittoa, ja tutustuin siellä Dream Theater -yhtyeen silloiseen kosketinsoittajaan Derek Sherinianiin, joka oli soittanut myös KISS-yhtyeessä. Ei ole. Soololevy sittenkin – kitarasankari muutti mielensä teksti Petri Vähäsarja kuva Lauri Halme. Itselleni oli aikanaan käänteentekevä eräs Exit-yhtyeen konsertti. Aika on kypsä mielen muuttamiselle. Mitä mieltä olet suomalaisesta nykygospelista. Vuosien varrella olen ollut mukana hyvässä ja pahassa, ja on otettava vastuu myös niistä huonommista hetkistä. Onko kitarasoolojen aika ohi. Olen yrittänyt tehdä vähemmän keikkoja nyt, että olisin maisemissa, kun he ovat pieniä. Tämä on Palstalla esitellään tunnettuja henkilöitä uudessa valossa. Mistä keksit tulevan levysi nimen ”Rikkoa ja rakastaa”. Pelottaa tuoda omia herkempiäkin tuntoja esille. Miksi nyt on oman levyn aika. Nyt on kulunut 20 vuotta siitä, kun päätin lopettaa oman musiikin tekemisen. Valtakulttuurissa soolot eivät aina ole trendikkäitä, mutta tämäkin vaihtelee. Suomalaisen gospelkentän eeppisin kitaristi Sami Asp avaa sydämensä helmikuussa ilmestyvällä soololevyllä Rikkoa ja rakastaa. Miksi lopetit oman musiikin tekemisen. hurjaa, mutta odotan julkaisua innolla. Olemme ystäviä. Mitä muuta elämääsi kuuluu kuin musiikki. Välillä suhde on intohimoinen. Se oli liikaa. Sivupersoona Sivupersoona | 19 Minkälainen suhde sinulla on kitaraan. Olen iloinen siitä, että selkeästi evankeliumia julistavia yhtyeitä löytyy edelleen. Äänitin hänen ja muidenkin esikuvieni kanssa promolevyn lähetettäväksi levy-yhtiöille. En kuitenkaan koskaan saanut itselleni näitä levyjä, ja homma kuihtui kasaan. Japanissa kuulin supermarketissa paikallista musiikkia, joka kuulosti Britney Spearsilta, mutta keskellä biisiä oli mieletön kitarasoolo. Paljon on tarmoa ja innokkaita bändejä. Se viittaa lakiin ja evankeliumiin. Toisinaan tunteet roiskuvat. Harrastin silloin, nuorena, okkultismia ja Simojoen Pekan puhuessa jokin sisälläni muuttui, ja uskontie alkoi. Kitaran kanssa on luontevaa, ja musiikin pulputtaminen tuntuu mielekkäältä. He kasvavat nopeasti. Minulla on kaksi lasta, 4-vuotias ja 6-vuotias
Näin perheellämme on tapana toimia edelleenkin silloin kun kokoonnumme yhteen. Keniassa hihkumme joka paikassa: ’Ylistys Jumalalle! Halleluja! Kristus on täällä!’ ”Olimme tyytyväisiä siihen, mitä meillä oli” Patiencen isä kuoli sydänkohtaukseen tytön ollessa vasta 6-vuotias. Keniassa usko ei ole yksityisasia Patience syntyi länsikenialaisessa heimoyhteisössä vuonna 1987. Patience ahdistui eikä olisi enää halunnut mennä kouluun. Maahan syntyy koko ajan myös uusia kirkkoja. Hänen äitinsä kuului katoliseen kirkkoon ja isä oli kveekari. Hänen vanhempansa ja isovanhempansa olivat aktiivisia kristittyjä. P atience Wanjala on asunut Suomessa vasta viisi kuukautta. Sen jälkeen koulunkäynti tuntui suoranaiselta kidutukselta. Hän tiputtelee jo kuitenkin yllättävän sujuvasti haastattelun lomaan muutamia suomenkielisiä lauseita. Emme tienneet, minkälaista on omistaa paljon, joten olimme tyytyväisiä siihen, mitä meillä oli. Hän on suorittanut arkkitehdin tutkinnon Keniassa. Erityisesti helluntaija metodistikirkot kasvavat. Patience on käynyt Suomessa luterilaisissa jumalanpalveluksissa, joista hän on löytänyt yhtäläisyyksiä katolisten messujen kanssa. Mies toivoi Patiencen muuttavan luokseen Suomeen. – Suomessa ei voi julkisesti julistaa olevansa kristitty. Asuimme opettajille tarkoitetussa asunnossa koulun yhteydessä. Siellä kaikki kyselivät, mitä hänen isälleen tapahtui. Wanjala opiskelee parhaillaan suomen kieltä Suomen Raamattuopiston Kristittynä Suomessa -linjalla Kauniaisissa. Tyttö joutui menemään kouluun suoraan hautajaisista. Äiti elätti lapsia opettajantyöstä saamallaan palkalla. Nuori nainen ihmettelee, miksi Suomessa kirkossa näyttävät käyvän vain vanhat ihmiset. Heistä lähes puolet kuuluu protestanttisiin kirkkoihin ja neljäsosa on katolilaisia. Patiencen mukaan 83 prosenttia kenialaisista on kristittyjä. Äitini oli aina läsnä. Patience halusi kuitenkin saattaa ensin päätökseen opintonsa Nairobissa. Rukoilimme kotona aina ennen kuin aloitimme yhteisen aterian ja ennen kuin kävimme nukkumaan. Tänä vuonna Patience, hänen miehensä ja pian 4-vuotias tyttärensä saivat viettää joulua yhdes20 | Keniasta hiljattain Suomeen muuttanut Patience Wanjala yrittää arjen keskellä noudattaa parhaansa mukaan Jeesuksen seuraajilleen antamaa kehotusta rakastaa Jumalaa ja lähimmäisiään.. Minulla oli ystävinä toisten opettajien lapsia. Muutto Suomeen yhdisti perheen Vuonna 2015 Patience meni naimisiin Suomessa asuvan kenialaismiehen kanssa, joka oli syntynyt samassa heimoyhteisössä kuin hän. – Onko niin, että suurin osa suomalaisista ei ole kristittyjä vai ovatko he kristittyjä, jotka eivät käy kirkossa. Toinenkin eroavaisuus löytyy suomalaisesta ja kenialaisesta kristillisyydestä. – Kun äitini tajusi, mitä kävin läpi, muutimme lähemmäs hänen perhettään ja vaihdoin koulua. – Kyse on siitä, kehen uskomme. Naisella on kova halu oppia suomen kieli, jotta voisi etsiä oman alansa töitä Suomesta. – Kävimme kirkossa koko perheenä sunnuntaisin sekä erityisinä juhlapyhinä. Hän yritti kovasti pitää huolta siitä, ettei meiltä puuttunut mitään. Ja kun muutamme uuteen kotiin, pappi tulee siunaamaan kotimme, Patience kertoo. Jos uskomme samaan Jumalaan, olemme osa samaa Kristuksen kirkkoa, hän toteaa. Vuoden kestävään kurssiin kuuluu myös Suomen historian ja kulttuurin opetusta sekä raamattutunteja. Vasta vähän vanhempana kerroin isäni kuolemasta, kun minulta kysyttiin, miksi emme koskaan puhu hänestä. Teimme itse leluja luonnonmateriaaleista. Patience sai kolme siskoa ja yhden veljen. – Meillä oli ruokaa ja katto pään päällä ja pääsimme kouluun, mikä ei ollut itsestäänselvää. Hänen isänsä kuoli, kun hän oli ensimmäisellä luokalla. Lomilla menimme aina isoäitini luokse ja tapasimme siellä serkkujani ja muita sukulaisia. Patience kävi katolista tyttökoulua. Keniassa on myös muslimeja, hinduja ja heimouskontojen harjoittajia. Nautin siitä, ettei kukaan kysellyt isästäni uudessa koulussa