lehti hengellisestä elämästä • jo vuodesta 1929 11–12 / 2024 • 8€ ”Jumala on luonut huumorin” Pekka Simojoen ura alkoi Afrikassa Juoksija tuulettaa Raamattu kädessä Onko media rikki. Mikko Vaismaa:
Jeesus-studio 22.–24.11.2024 Tule valmistautumaan joulun tunnelmaan! Kurssilla askarrellaan perinteisiä joulukoristeita mm. Teologiset opintopäivät on tarkoitettu paitsi teologeille myös kaikille muille aihepiiristä kiinnostuneille. Lisäksi opintopäivien eri kanavissa käsitellään ajankohtaisia ja keskustelua herättäviä teologisia aiheita, jotka liittyvät kirkkoon, lähetystyöhön, aikamme ideologioihin, eettisiin kysymyksiin, Raamattuun, dogmatiikkaan, sielunhoitoon ja kirkkohistoriaan. Kristinusko on Kristus. Yekaterina Sumrova, Raimo Mäkelä, Pasi Turunen, Pekka Sartola ja IIngrid Toivainen, Eeva ja Mika Pouke sekä Ilari Kärki Israel-seminaari 22.–24.11.2024 Antti Laato Raimo Mäkelä Kaikki Jeesuksessa koskee meitä – kaikki meissä koskee Jeesusta. Puhujina päivillä mm. raamattuopisto.fi Perusta-lehden teologiset opintopäivät 2.-4.1.2025 Me uskomme Mitkä ovat ne keskeiset tekijät, jotka tekevät kirkosta kirkon. Jouluiset askartelut Himmelija kranssikurssi 30.–1.12.2024. Tulevia kursseja Raamattuopistossa: Phillip Cary Olemme kuulleet niistä koettelemuksista, mihin tämän päivän Israel on joutunut, mutta olemmeko tietoisia siitä lohdutuksesta, jolla rakastava Jumala tahtoo hoitaa kärsiviä. Opintopäivien pääluennoitsija on yhdysvaltalainen filosofian professori Phillip Cary, joka on perehtynyt erityisesti Augustinuksen ja Lutherin ajatteluun. Kristittynä oleminen on yhdessä Jeesuksen kanssa elämistä niin, että hän ja sinä jaatte keskenänne hyvän ja pahan. Tutkimme tätä Raamatusta käsin Raimo Mäkelän johdolla keskustellen ja Seija Pestin johdolla hengellisten laulujen ja virsien aarteistoa laulaen. himmeleitä ja joulukransseja. Kurssista vastaavat Hanna-Maria Orava-Niskala ja Annasara Toivanen. Yleisluennot tarjoavat laajan kattauksen näkökulmia päivien teemaan kotimaisten asiantuntijoiden johdolla
On lopetettava puhe journalistisesta puolueettomuudesta ja siirryttävä avoimeen arvojournalismiin. Vain siten säilyy sananvapaus, demokratia ja kaikille yhtäläinen ihmisoikeus. Karkein näkemäni esimerkki oli live-raportti Lähiidästä, jossa BBC:n uutistoimittaja keskusteli Lähi-idän asiantuntijan Andreas Kriegin kanssa. Klassisen journalismin airueina toimivat suuret mediatalot, kuten oma Yleisradiomme tai englantilainen BBC. Yleisluennot tarjoavat laajan kattauksen näkökulmia päivien teemaan kotimaisten asiantuntijoiden johdolla. Jeesus-studio 22.–24.11.2024 Tule valmistautumaan joulun tunnelmaan! Kurssilla askarrellaan perinteisiä joulukoristeita mm. ja rooli (harrastaja, asiantuntija, tavis). Tästä median alennustilasta lienee vain yksi tapa päästä eteenpäin. Kriisi on Kriegin mielestä Israelin vastuulla. Puhumattakaan kristillisestä ihmiskäsityksestä. Käymme näitä läpi vuodenvaihteessa ja kokoamme näkymän monimuotoisuudesta sisällöissämme – – tuottajat ovat tiimien kanssa pitäneet kirjaa vuoden aikana sisällöissä esiintyvistä ihmisistä alueellisen, sukupuolen, etnisen taustan, kehon ja mielen, kielten ja kulttuurien, ajattelumaailman, ihmissuhteiden ja perheiden, iän, työn, toimeentulon sekä opiskelun moninaisuuden näkökulmasta.” (IS 6.6.2024) Sama vaikuttaminen näkyy poliittisella kentällä. Sen mukaan BBC:n uutistoiminnassa vallitsee institutionalisoitunut Hamas-myönteisyys ja kääntäen Israel-vastaisuus. Puolueettomuuden vaatimuksen on tosin aina tiedetty olevan vaikea taiteenlaji. Tutkimme tätä Raamatusta käsin Raimo Mäkelän johdolla keskustellen ja Seija Pestin johdolla hengellisten laulujen ja virsien aarteistoa laulaen. Kristinusko on Kristus. Unelma avoimesta arvojournalismista juha.vahasarja@perussanoma.fi ” Annetaan asioiden riidellä.” raamattuopisto.fi Perusta-lehden teologiset opintopäivät 2.-4.1.2025 Me uskomme Mitkä ovat ne keskeiset tekijät, jotka tekevät kirkosta kirkon. Lisäksi opintopäivien eri kanavissa käsitellään ajankohtaisia ja keskustelua herättäviä teologisia aiheita, jotka liittyvät kirkkoon, lähetystyöhön, aikamme ideologioihin, eettisiin kysymyksiin, Raamattuun, dogmatiikkaan, sielunhoitoon ja kirkkohistoriaan. Yekaterina Sumrova, Raimo Mäkelä, Pasi Turunen, Pekka Sartola ja IIngrid Toivainen, Eeva ja Mika Pouke sekä Ilari Kärki Israel-seminaari 22.–24.11.2024 Antti Laato Raimo Mäkelä Kaikki Jeesuksessa koskee meitä – kaikki meissä koskee Jeesusta. Säilytetään sanavapaus myös niille, joiden kanssa ollaan eri mieltä. Puhujina päivillä mm. Tämän totesi myös BBC:n Channel1:n johtajana toimineen Danny Cohenin tutkimus. Asiasta kerrottiin faktat mahdollisimman tarkasti ja sen jälkeen sallittiin lukijan, kuulijan tai katsojan muodostaa oma kantansa. Kerrotaan avoimesti oma arvomaailma ja perustellaan sitä parhaalla mahdollisella tavalla. himmeleitä ja joulukransseja. Tutkimuksen mukaan BBC rikkoi omia toimituksellisia ohjeitaan yli 1500 kertaa 11 sotakuukauden aikana. Kristittynä oleminen on yhdessä Jeesuksen kanssa elämistä niin, että hän ja sinä jaatte keskenänne hyvän ja pahan. Lähi-idän sotaan liittyviä uutisia seuratessa moni ihmettelee niiden asenteellisuutta. Kurssista vastaavat Hanna-Maria Orava-Niskala ja Annasara Toivanen. Samaan aikaan taustalla kuvassa näkyy Iranin Israeliin laukaiseman 200 raketin kirkastama taivas. Opintopäivien pääluennoitsija on yhdysvaltalainen filosofian professori Phillip Cary, joka on perehtynyt erityisesti Augustinuksen ja Lutherin ajatteluun. Jos ei mene hyvin meillä, ei mene myöskään ennen niin luotettavalla BBC:llä. Teologiset opintopäivät on tarkoitettu paitsi teologeille myös kaikille muille aihepiiristä kiinnostuneille. Päivi Räsäsen käymä oikeustaistelu sananvapaudesta on ollut hämmentävää seurattavaa. pääkirjoitus M edian parissa työskennelleet uskoivat kauan klassisen journalismin periaatteisiin, joista merkittävin oli käsitys puolueettomuudesta. Samoin Timo Soinin ja Ville Tavion saama kurinpalautus kertoo arvojen ristiriidasta. Tulevia kursseja Raamattuopistossa: Phillip Cary Olemme kuulleet niistä koettelemuksista, mihin tämän päivän Israel on joutunut, mutta olemmeko tietoisia siitä lohdutuksesta, jolla rakastava Jumala tahtoo hoitaa kärsiviä. Len Masterman kuvasi aikoinaan journalismiin sisältyvää arvotaistelua kirjassaan Medioita oppimassa: ”Rajaa tärkeinä pidettyjen ja poissuljettujen selitysten ja pe rustelujen välillä, sallittujen ja poikkeavien käyttäytymismuo tojen välillä, ’merkityksellisen’ ja ’merkityksettömän’ välillä – – sekä vedetään jatkuvasti että puolustetaan ja vastustetaan jatkuvasti: tämä on koko taistelun ydin.” Median voimakkain ase on piilovaikuttaminen. Liberaali fundamentalismi vaatii ajattelemaan ”oikein” myös asioista, joista on vahvat perusteet olla eri mieltä. Jouluiset askartelut Himmelija kranssikurssi 30.–1.12.2024. Annetaan asioiden riidellä, mutta säilytetään kunnioitus jokaista ihmistä kohtaan. Hizbollah ja Iran ovat toimineet järkevästi ylittämättä punaista viivaa, toisin kuin Israel, totesi Krieg. Nyt Yleisradio on joutunut selittelemään, ensin asian kiellettyään, omaa DEI-koulutustaan, jossa journalismi on vaihdettu tietoiseen arvovaikuttamiseen: ”Olemme kirjanneet sisällöissä esiintyvien ihmisten kirjoa: sukupuoli, ikä, järjestö/ työpaikka tms
alv 25,5 %. 09 5123 9154, elama@perussanoma.fi • etunimi.sukunimi@perussanoma.fi PÄÄTOIMITTAJA Juha Vähäsarja, 09 5123 9150, juha.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Petri Vähäsarja, puh. • Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä teksteistä ja kuvista • ISSN 2736-9307 4 | 3 pääkirjoitus Journalismi on alennustilassa 5 jutun takana Ambomaa antoi inspiraation 6 lyhyet ja nopeat Some saa nuoret voimaan pahoin 10 haastattelu Pekka Simojoki ilon ja yhteisöllisyyden asialla 16 raamatun henkilöt Vofsi kantoi orjuuden taakkaa 19 sivupersoona Henry Hedman – romanivaikuttaja 20 henkilö Juoksija Antti Sainio luottaa Raamattuun 23 raamatun eläimet Kameli on kulkuneuvo 24 israel nyt Tavoitteena rauha 26 elämäntaito Koomikko hyppää syvään päätyyn 30 uskon esikuvia Katharina Luther – kristityn naisen malli Kannessa Kannessa Kannessa Kannessa 32 raamattuopetus Miksi Iisoppi on niin tärkeä. tä ss ä le h d e ss ä 10 46 95. Irtonumeron hinta 8 €. 35 nuoren ääni Benjamin Teittinen on innokas partiolainen 36 haastattelu Ojaloiden sydän sykkii kristilliselle koululle 41 kysymys ja vastaus Mikä on Jumalan valtakunta. 03 4246 5391, perussanoma@atex.com • TOIMITUS PL 15, 02701 Kauniainen • puh. 09 5123 9154, petri.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSKUNTA Sari Savela, Lauri Vartiainen, Juha Vähäsarja, Marja-Kaarina Marttila • TAITTO Tappajahai • KUSTANTAJA Perussanoma Oy • AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN • PAINOPAIKKA Punamusta Oy, Lahti • HINNAT 12 kk:n kestotilaus 67 €, 12 kk määräaikainen tilaus 75 €. 42 pientä puhetta Lumikista tuli feministi – yleisö ei innostunut 44 kirja-arviot Piispan eläkesaarnoissa korostuu armo 46 samasta perheestä Poutalan veljekset välttelevät draamaa 49 kolumni Tapani Ruokanen 50 raamattuvisa Kymmenen kysymystä Raamatusta 51 kristikunnan klassikot Hän voi auttaa kiusattuja. Hinnat sis. VUOSIKERTA vuodesta 1929 • TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET puh
42 pientä puhetta Lumikista tuli feministi – yleisö ei innostunut 44 kirja-arviot Piispan eläkesaarnoissa korostuu armo 46 samasta perheestä Poutalan veljekset välttelevät draamaa 49 kolumni Tapani Ruokanen 50 raamattuvisa Kymmenen kysymystä Raamatusta 51 kristikunnan klassikot Hän voi auttaa kiusattuja. VUOSIKERTA vuodesta 1929 • TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET puh. He ovat molemmat varttuneet Ambomaalla, käyneet siellä samaa koulua ja saaneet musiikillisen herätyksensä siellä. mennessä osoitteeseen petri.vahasarja@perussanoma.fi. Albumilta löytyy sellaisia hittejä kuin Vettä ja hiekkaa sekä Mitä rakkaus on. Kirjapalkinnon voitti arvonnan perusteella Raili Mertsalmi. Löytty luottaa melankoliaan, Simojoki iloon. Tyylieroista huolimatta molemmat ovat tehneet merkittävän uran hengellisen musiikin piirissä. En tiennyt, että kyseisen albumin on tuottanut Kummeli-sketsisarjastakin tunnettu Heikki Silvennoinen. Toimitus onnittelee voittajaa! kerro meille mikä tämän lehden jutuista liikutti, puhutti tai hermostutti eniten. Lähetä vastauksesi 9.12. Myös samaan kokonaisuuteen liittyvä Juhani Forsbergin haastattelu herätti ajatuksia: ”Mielenkiintoinen perustelu sille, miksi jäädä tällaiseen kirkkoon – ainakin vielä tässä vaiheessa”, eräs lukija kommentoi Forsbergin näkökantoja. alv 25,5 %. ju tu n ta k a n a Te ks Ti pe tr i vä h ä sa rj a S uomen kristillisessä kentässä melkein jokaisella on kokemusta Pekka Simojoesta tai ainakin hänen tuotannostaan. Simojokea on vaikea olla vertaamatta tätä kolme vuotta vanhempaan Jaakko Löyttyyn. Vastaajien kesken arvotaan kirjapalkinto Perussanoman uutuusvalikoimasta. Irtonumeron hinta 8 €. Jos kuuntelee molemmat, saa hyvän käsityksen miesten eroavaisuuksista. joissa käsiteltiin kirkon tilannetta. • Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä teksteistä ja kuvista • ISSN 2736-9307 | 5 32 raamattuopetus Miksi Iisoppi on niin tärkeä. Afrikkalaisempaa kuin luulit E lämä-lehden numeron 10/2024 lukijat äänestivät lehden mielenkiintoisimmaksi sisällöksi pääkirjoituksen ja artikkelin Kuka ratkaisee. Merkittävä osa suomalaisten seurakuntien nykyisestä yhteislauluperinteestä on siis – ehkä vähän yllättäen – Afrikasta. Eräs lukija kehui Nuorten ääni -palstalla haastatellun Joel Judinin pohdintoja: ”Uskon, että moni nuori saa kirjoituksesta rohkeutta kääntyä Taivaan Isän puoleen”. Kirkon tilanne kiinnosti 95. 09 5123 9154, petri.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSKUNTA Sari Savela, Lauri Vartiainen, Juha Vähäsarja, Marja-Kaarina Marttila • TAITTO Tappajahai • KUSTANTAJA Perussanoma Oy • AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN • PAINOPAIKKA Punamusta Oy, Lahti • HINNAT 12 kk:n kestotilaus 67 €, 12 kk määräaikainen tilaus 75 €. Molemmilla on jopa samanniminen tunnettu kappale: Kahden maan kansalainen. 09 5123 9154, elama@perussanoma.fi • etunimi.sukunimi@perussanoma.fi PÄÄTOIMITTAJA Juha Vähäsarja, 09 5123 9150, juha.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Petri Vähäsarja, puh. Kuuntelin erityisesti Kello käy -levyä. 35 nuoren ääni Benjamin Teittinen on innokas partiolainen 36 haastattelu Ojaloiden sydän sykkii kristilliselle koululle 41 kysymys ja vastaus Mikä on Jumalan valtakunta. Itselleni hänen Exit-yhtyeensä musiikki oli tärkeää lapsena, ja kai se on vieläkin. 03 4246 5391, perussanoma@atex.com • TOIMITUS PL 15, 02701 Kauniainen • puh. Hinnat sis
Tiekirkkoihin tutustui kaikkiaan 335 000 vierasta kesän aikana. ly h y e t & n o p e at ko on n u T sa ri sa v el a 335 000 K esällä 2024 yli 260 tiekirkkoa avasi ovensa matkailijoille, tarjoten mahdollisuuksia tutustua kulttuurihistoriallisesti merkittäviin rakennuksiin sekä kuulla kirkkojen kiehtovia tarinoita. Th e Jes us Pr oJe cT 6 |. MARRASKUUN LUKU Tie kir ko T Joensuun kirkon on suunnitellut Josef Stenbäck
ly h y e t & n o p e at vstaajista rukoili kerran päivässä Th e Jes us Pr oJe cT KUUSANMÄKI Tunnetusta Jeesusfilmistä piirrosversio M aailman katsotuimmasta, vuonna 1979 julkaistusta Jeesus-elokuvasta on tulossa uusi piirretty versio jouluksi 2026. Animaation tuotantotiimiin kuuluu palkittuja tekijöitä Disneyltä ja Pixarilta. | 7. Elokuva tulee saataville kaikkien käyttöön ilmaiseksi. Arviolta 10 miljardia näyttökertaa saaneesta klassikosta halutaan tehdä uusia sukupolvia ja erityisesti lapsiperheitä kiinnostava päivitetty versio. Siitä tehdään myös virtuaalitodellisuusversio
Miltei kaikki kristityn maan kansalaiset tietävät, että Jumala on armollinen. Virsikirja 500 vuotta E nsimmäinen luterilainen virsikirja, Etlich Cristlich lider, niin kutsuttu Achtliederbuch, julkaistiin tammikuussa vuonna 1524. Jumalan laki on voimassa ja se puhuu polttavasti Jumalan pyhyydestä. w ik im ed ia co m m on s ro bin w or ra ll / un sp la sh 8 |. ly h y e t & n o p e at RAAMATUNKOHTA HERÄÄ VALVOMAAN 50 VUOTTA SITTEN Armo yli kaiken ”’Armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.’ Puhe Jumalan armosta on kristillisen julistuksen keskeinen asia. Alkuperäisestä kahdeksan virren vihkosesta mukana on neljä virttä. Johann Gottlieb Beckerin (1720-1782) maalaus Immanuel Kantista. Tämä Martti Lutherin ja Paul Speratuksen julkaisema kahdeksan virren vihkonen oli aikansa menestys, ja sitä laulettiin hyvin nopeasti laajasti ympäri Eurooppaa. Ajatellaan, etteivät asiat nyt niin vakavasti ole, kuin jotkut ahdasmieliset papit ja muut uskovat sanovat – ja tätä luullaan Jumalan armoksi. Kuitenkaan Jumalan armon ymmärtäminen ja siitä eläminen eivät ole ollenkaan selviä asioita tämänkään ajan uskovien keskuudessa. Kantin ajattelulla on ollut suuri vaikutus tieteen ja erityisesti filosofian kehitykseen. Kuitenkaan monetkaan eivät todella tiedä, mitä se merkitsee, että Jumala on armollinen. Nykyisessä suomenkielisessä virsikirjassa on edelleen 13 Lutherin virttä. ” ” Immanuel Kantin syntymästä 300 vuotta V alistusajan filosofi Immanuel Kantin (1724–1804) syntymästä on tullut tänä vuonna kuluneeksi 300 vuotta. jumala ei katso meidän syntejämme sormiensa läpi. Häntä pidetään uuden ajan merkittävimpänä filosofina. Hän ei suvaitse pienintäkään syntiä.” Juhani Huovila Herää Valvomaan -lehdessä 11/1974 Ps. 34:19 Herra on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän, hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli. Niinpä jo heti samana vuonna julkaistiin toinenkin virsikirja, Ehrfurt Enchiridion, jossa oli 26 virttä. Ainakin niin toivotaan. Jotkut kuvittelevat sen merkitsevän, ettei Jumala ota meidän syntejämme niin kovin turhantarkasti. Ihminen joko omavanhurskaudellaan yrittää tehdä armon tarpeettomaksi tai hän pyrkii käyttämään armoa jumalattomuuden peittona. Tällaisen ajattelun virhe on yksinkertaisesti siinä, että se on vastoin Raamattua
Väitöskirja on tarkastettu Jyväskylän yliopistossa 27.9.2024. ly h y e t & n o p e at L itM Henri Lahden väitöstutkimuksen mukaan noin joka kymmenes suomalaisnuori lukeutuu sosiaalisen median ongelmakäyttäjiin. Lisäksi sosiaalisessa mediassa päivittäin tai viikoittain kohdatut uhkatilanteet selittävät yleisempiä alakuloisuusja ahdistuneisuusoireita. jyu.fi Väitöstutkimus: Nuorten sosiaalisen median ongelmakäyttö heikentää tyytyväisyyttä elämään ro bin w or ra ll / un sp la sh | 9. Ongelmakäytöstä kertovia tekijöitä ovat esimerkiksi huolestuneisuus siitä, milloin pääsee seuraavan kerran sosiaaliseen mediaan tai konfliktit lähipiirin kanssa sosiaalisen median käytöstä. Vanhempien tuki, terveyden lukutaito ja tunneäly suojaavat nuorta sosiaalisessa mediassa, joka on nuorille tärkeä kasvuja toimintaympäristö. Tutkimus osoittaa, että sosiaalisen median ongelmakäyttö on yhteydessä huonompaan itsearvioituun terveyteen, alhaisempaan elämäntyytyväisyyteen ja lisääntyneisiin univaikeuksiin nuorilla
10 |
Siinä sivussa syntyi merkittävä osa suomigospelin historiaa. Afrikan Pekka TeksTi petri vähäsarja kuvaT tanja-lotta hakala, philippe Gueissaz. | 11 Pekka Simojoki koki afrikkalaisen jumalanpalveluksen niin hyvänä, että hän halusi tuoda jotain siitä Suomeen
Silloin vietettiin ambolähetyksen 100-vuotisjuhlaa ja paikalliset kuorot lauloivat. Koulu oli sisäoppilaitos. Perheen kuusivuotias esikoinen Pekka valitti isälleen: eläimiä ei näy! Kun metsä loppui, savanni oli täynnä kirahveja, seeproja ja gnu-antilooppeja. Pekan isän pastori Väinö Simojoen tehtävänä oli toimia rehtorina opistossa, jossa koulutettiin Ambo-Kavangon kirkon työntekijöitä. Pekka ajatteli, että niihin osallistumalla voisi välttää metsäleirin. Teologista tiedekuntaa hän yritti vältellä, kuten pappien lapsilla on tapana. Pekka ihmetteli, miten kaikkialla on lunta. Lähetysasema eli Simojokien uusi koti sijaitsi Angolan rajalla. V uonna 1964 Simojoen perhe lensi Ambomaalle, nykyisen Namibian alueelle. Isä sanoi kuitenkin uskovansa, että vauva olisi valkoinen. Simojoki ei kokenut samoin. Poika oli innoissaan. Kenties lääkäriksi tai opettajaksi. Tässä vaiheessa Jaakko Löytty oli palannut Suomeen. Olin eri näköinenkin kuin muut, tumma kuin papu. Pekka meni kouluun, joka sijaitsi meren rannalla Swakopmundin kaupungissa. Siitä syntyi lastenlaulu Kaikki lapset maan. Armeijassa ohjelmassa oli kuitenkin suuri sotaharjoitus juuri silloin, kun teologisen pääsykokeet pidettiin. Hänen piti löytää runoilija. Jossain vaiheessa Pekka sen silti sairasti. Jotenkin siihen tottui. – Kun paikalliset olivat afrikkalaisia, luulin että meillekin syntyy tummaihoinen vauva. Me lapset olimme lavalla, ja näin kun isäni piti etupenkillä turvonnutta jalkaa ylhäällä. Isä parani. Käärme puree Koulu oli meren rannalla, koska rannikolta ei saanut malariaa yhtä helposti kuin sisämaassa. Tai siltä ainakin näytti. Pekan veli sen sijaan meinasi kuolla, kun hänellä oli yhtäaikaisesti malaria, keltakuume ja ameebat. Maassa oli hienoa, valkoista hiekkaa. Ei minulla ollut edes suomalaisia kavereita. – Meille oli silloin syntymässä neljäs lapsi. Laulun tekemisessä Pekalla oli kuitenkin eräs ongelma, nimittäin tekstit. Sairaanhoitaja kulki kahden huoneen väliä, kun äiti synnytti pikkusiskoa ja veli teki kuolemaa. Oppilaita oli noin 30. Vuonna 1970, kun Pekka oli 12-vuotias, perhe oli ollut vuoden Suomessa ja palasi toiselle työkaudelleen Afrikkaan. Työkausi Suomen Lähetysseuran palveluksessa oli alkamassa Lennon jälkeen ajettiin kuorma-autolla Etoshan kansallispuiston läpi. Innostuin tekemään peltipurkista ensimmäisen kitarani. – Matkalla jännitin enemmän kuin koskaan. Hänkin on myöhemmin kertonut, miten vaikeaa se oli hänelle. Lisää lauluja Ennen armeijaa Pekka oli pyöritellyt mielessään opiskeluvaihtoehtoja. Suunnitelma toimi. Perheen saapuessa lähetysasemalle oli yö. Afrikassa syntyi kaksi lisää. – Samassa koulussa oli minua kolme vuotta vanhempi oppilas Jaakko Löytty. Ambomaalle tihkui tieto, että hän oli hankkinut kitaran ja alkanut tehdä lauluja. – Kavereiden kanssa mentiin pitkin erämaata ja rantoja. Afrikassa Pekka oli jo tehnyt melodianpätkiä, joista yksi jäi eloon. – Äiti harvoin istui kuorma-auton rattiin, mutta silloin hän ajoi sitä, ja lujaa. – Lukukauden ajan olin aina erossa vanhemmista. Pekalla oli kaksi pienempää sisarusta. Suosikkejani olivat Paul Simon, Johnnny Cash ja John Denver, gospellaulajista Andrae Crouch. – Ihmettelin, voiko lauluja tehdä itse. – Kun aloitin lukion, minulla oli hirveä into päällä. Hän ei kuitenkaan ollut hengenvaarassa toisin kuin isä Väinö, jota puri myrkkykäärme. ” Silloin äiti ajoi lujaa.” 12 |. Kun Simojoen perhe Pekan ollessa 15-vuotias palasi Suomeen, Pekka meni rippileirille. Äiti hoiti lähetysaseman arkea ja taloutta. Jotkut lähetyslapset ovat kertoneet, että tällainen koulunkäynti on aiheuttanut heille traumoja. Yllätyksekseen Pekka pääsi sisään. – Ensi kertaa tajusin, miten hienoa afrikkalainen musiikki on! Silloin tapahtui musiikillinen herätykseni. Pekka kuitenkin pääsi porukkaan mukaan, muun muassa erikoistaitojensa ansiosta. – Olin leirin paras kävelemään käsillä. Se oli yksityiskoulu suomalaisten lähettien lapsille. Saimme velipojan kuitenkin pitää
Aluksi he eivät kuitenkaan tienneet, mitä olisivat lauluillaan tehneet. Hän halusi korjata asiaa luomalla uudenlaisia messuja.. – Superhittimme oli Evankeliumi. Pari päivää ennen tapahtumaa Oulun hiippakunnan tuomiokapituli kuitenkin päätti piispa Olavi Rimpiläisen johdolla, että televisiointi ei tapahdu. Mutta ennen kaikkea Pekka halusi tehdä lisää lauluja. Yhtyeellä oli Pekan mukaan hauska meininki, vaikka ”kukaan ei osannut mitään paitsi Heikki”. Suuri tilaustyö 1980-luvun alkuvuosina Pekka kritisoi Lähetysseuran nuorisopapille suomalaista jumalanpalveluselämää ja kysyi, miksei se voisi olla iloisempaa. Sitten hän pyysi kitaristiystävänsä Heikki Leppäsen mukaan. Sen ”läpimurto” tapahtui vuonna 1983 Kirkon nuorisopäivillä Nivalassa, jossa se oli myös tarkoitus televisioida. Ensimmäinen kappaleemme oli nimeltään Vallankumouslaulu. – Minulle oli kulttuurishokki mennä suomalaiseen messuun, jossa ihmiset eivät edes katsoneet toisiaan. – Kun Allu Kauhanen saatiin vielä joukkoon, perustimme bändin nimeltä Alabasteri. Myöhemmin Miettisestä tuli Kaskinen ja duo sai aikaiseksi sellaisia Virsikirjaankin päätyneitä lauluja kuin Herra kädelläsi, Jeesus sinä huomaat meistä jokaisen ja Taivaan Isä suojan antaa. – Kävimme opiskelijailloissa laulamassa niitä, Pekka kertoo. – Päätin aloittaa teologisessa mutta tähdätä lopulta opettajaksi. Niin kuin Afrikassa. ” puuttuu puuttuu puuttuu” | 13 Pekka Simojoen mielestä suomalaisesta jumalanpalveluselämästä puuttui iloa ja yhteisöllisyyttä. Simojoki ja Kaskinen sävelsivät ja sanoittivat Afrikkalaisen messun kahdestaan. Siellä syntyi riparilaulu Elämä on nyt. Opiskelijaillassa hän kohtasi nuoren runoilijan Anna-Mari Miettisen. – Kerroin Anna-Marille, että olemme saaneet tilaustyön. – Menin armeijan jälkeen vuodeksi Englantiin Wycliffen keskukseen miettimään elämääni. Ajattelin, että jos tämä ei muutu, tämä kuolee. – Heitin idean, että tehdäänkö yhdessä. Nuorisopappi ehdotti, että Simojoki tekisi Lähetysseuran vuoden 1981 Lähetysjuhlille afrikkalaisen messun
Minulla on tästä rohkaisevia kokemuksia. – Viikot työskentelin seurakunnissa ja öisin valvoin gradun tai vauvan kanssa. Toisinaan on ollut raskasta olla ”yhteistä omaisuutta”. Kävimme Buchenwaldin keskitysleirillä sellissä, jossa natsit tappoivat Dietrich Bonhoefferin työtoverin Paul Schneiderin. – Afrikkalainen messu oli kuitenkin projekti, joka muutti elämäni. Seuraavana päivän minulle soitti yllättäen kaverini, joka oli Joensuussa pappina. – Pettymys oli kaamea, mutta Anna-Mari lohdutti, että Jumalalla on kyky muuttaa asiat hyviksi. Tämä toteutui parin päivän kuluttua, kun lööpissä luki, että ”piispa esti nuorisomessun televisioinnin”. Minulla meni jalat alta. Kirkot olivat täynnä, kun kaikki halusivat tulla katsomaan häirikkömessuamme. Viikonloput olin keikoilla. Pekka Simojoki on tehnyt urallaan yli 800 laulua ja monta kymmentä levyä. Pekka teki musiikkityötä Lähetysseurassa. Pappi kirjasi tuntomerkit: tumma tukka, siniset silmät, ehkä harrastanut tanssia. Sieltä pariskunta muutti Turkuun, jossa Pekka työskenteli seurakuntayhtymän palveluksessa. Sain selville, että tyttö on Joensuusta ja juuri ylioppilaaksi kirjoittanut. Arja ja Pekka alkoivat seurustella. Asuntolan hoitaja valvoi tätä. 1980-luvulla syntyivät Liekit-musikaali ja afrikkalaista musiikkia esittävä lauluryhmä Jakaranda. Kun palasimme Imatralle, olin sydän syrjällään. Ehkä hän tietäisi tytön. Kolmas lapsi Heidi syntyi Riihimäellä, jossa Simojoet asuivat 11 vuotta. Heitin Jumalalle rukouksen. Joskus olin kaapin takana piilossa, kunnes tytöt sanoivat ”vaara ohi”. – Lisäsin vielä, että sellainen nätti. Nimi vaihtui Kangasalle muuton jälkeen Majatalo-illoiksi, joita järjestetään nykyisin monissa seurakunnissa. Joitain kertoja poistuin paloportaita pitkin. Arja ja Pekka menivät naimisiin vuonna 1984 ja asettuivat asumaan Kauniaisiin. – Minulla ei ollut osoitetta eikä nimeä. – Siitä, että Jumala kutsui vanhempani lähetystyöhön, seurasi se, että minä sain kipinän musiikkiin. Yksi niistä tapahtui 1990-luvun puolivälissä, kun Simojoki väsyi. Muutaman viikon päästä tuli odotettu kirje Joensuusta. Esikoistytär Henna syntyi Turussa. Kerran Raamattuopiston radiojumalanpalveluksessa kuulin hienon ajatuksen, että kutsu on voimassa ja voima on kutsussa. Tytön tuntomerkit Vuonna 1982 Simojoki oli 24-vuotias ja työskenteli Imatran seurakunnassa. – Pian pappi ilmoitti, että tyttö on löytynyt, ja hänellä on osoitteeni. Verkkokalvoilleni on piirtynyt kuva, kun vaimo ja pikkutyttö vilkuttavat isille, joka lähtee taas keikalle. – Eräs tyttö hymyili ja sanoi, että olipa ihanat laulut. Värit tulivat takaisin.” 14 |. Se oli elämäni kovin saarna, josta kirjoitin Exitin laulun Tahdon elää. Ajattelin jututtaa häntä myöhemmin, mutta en enää löytänyt häntä. – Kohtalaisen rauhallisesti saan kulkea, mutta tietyllä tavalla tässä joutuu jakamaan elämänsä. Sen myötä sain kutsun tuoda tänne Suomen Siioniin yhteisöllisyyttä ja iloa. Vaimo jäi vähän yksin. ” Poistuin paloportaita pitkin.” – Ei haluttu antaa kirkon nuorisotyöstä sellaista käsitystä, että se on jotakin räminää, Simojoki kertoo ja lisää kyllä arvostaneensa piispa Rimpiläistä, joka asettui asiassa poikkiteloin. Arja hakeutui Suomen Raamattuopistoon opiskelemaan nuoriso-ohjaajaksi, ja Pekka vieraili usein opiston tyttöjen asuntolassa. – Vuonna 1984 vedimme Afrikkalaisen messun Luterilaisen maailmanliiton kokouksessa Budapestissa, ja pari vuotta myöhemmin DDR:ssä. Siellä Pekka esitti luovuustyöpajassa pari laulua. Myöhemmin perheeseen syntyi vielä neljäs lapsi, Joonas. Riihimäellä Pekka perusti Et Cetera -kuoron ja aloitti vuonna 1993 Little Light -tapahtumat. Pekka toteaa, että hänen projektinsa ovat johdatuksen tulosta. Yhteisöllisyyttä ja iloa Turusta Simojoet muuttivat Vantaalle, ja siellä syntyi seuraava lapsi Janne. Hän sai tehtäväkseen viedä nuoret Kansanlähetyksen päiville Savonlinnaan. Paljon muutakin Simojoki sai aikaan. Kirjoitin Arjalle näinä aikoina laulun Askeleet. – Se oli paras mahdollinen mainos ja puhelin soi sen jälkeen vimmatusti. – Toisaalta koen vahvasti, että minulla on kutsumus. – Siellä oli tiukka kuri ja vieraiden piti lähteä aikaisin. Samana vuonna, 1987, perustettiin Exit-yhtye, joka toimii edelleen. Seuraavana vuonna messu televisioitiin Kirkon nuorisopäivillä
– Oli joulukuun alku ja ulkona oli ankeaa, mutta sekin näytti kauniilta. – Toivon, että konserteissamme taivas olisi lähellä ja että kuulija saisi Jumalalta rohkeutta, lohtua ja toivoa elämäänsä. turku 24.11. Sanoin vaimolleni, että ajattelin jättää tämän homman ainakin toistaiseksi. Helsinki 23.11. – Kysyin, että mitä se Jumala sanoi. jyväskylä (liput tiketistä) ” Värit tulivat takaisin.” | 15 1990-luvulla Pekka Simojoki väsyi ja aikoi lopettaa uransa. kangasala 22.11. seinäjoki 16.11. On alkamassa uuden albumin julkaisuun liittyvä Häikäisevän kirkas -konserttikiertue, jossa isä ja tytär musisoivat Make Perttilän kokoaman yhtyeen ja useiden laulajien kanssa. – Tuntui, että oli liian kiire, enkä saanut hoidettua hengellistä elämääni. Värit olivat tulleet takaisin. Häikäisevän kirkas -kiertueen konsertit: 15.11. Mukaansa hän hakee tyttärensä Heidi Simeliuksen. – Siellä oli tuntematon nainen, joka sanoi, että Jumala käski soittaa Simojoelle. oulu 17.11. Nyt Simojoki on juuri lähdössä treeneihin. Pekan missio on tiivistettynä se, että ”ihminen ja Jeesus kohtaisivat toisensa”. Seuraavana aamuna tuli kuitenkin puhelu, joka sai hänet jatkamaan.. – Rukoukseni ennen keikkaa on, että tästä konsertista kuulijalle jäisi jotakin, jota hän tarvitsee. Mutta saat uusia voimia ja uusia lauluja, jos edelleen haluat tehdä tätä työtä koko sydämelläsi”. Osuma oli täydellinen. Vain Jumala voi avata korvat ja sydämet kuulemaan ja näkemään. Seuraavana aamuna soi puhelin. – Toivoisin, että etsijäkin voisi tilaisuuden jälkeen miettiä, onko tuo sittenkin totta. Soittaja ilmoitti viestin olevan seuraava: ”Minä tiedän, että sinä olet väsynyt
Miten siis vanhempi voisi siinä tilanteessa auttaa lapsiaan tulevaisuutta varten. Näin Vofsin elämää varjosti myös pelko. M oni vanhempi miettii, mitä hänen lapsistaan mahtaa tulla. Vofsi oli näin syntynyt aikana, jolloin israelilaiset eivät saaneet juurikaan päättää elämästään. Raamattu kuvaa tuota aikaa toteamalla näin jakeessa 2. Estävätkö omat puutteeni ja lyhytnäköisyyteni heitä kasvamaan sellaisiksi aikuisiksi, joihin Jumalan antamat mahdollisuudet heissä antaisivat edellytykset. r a a m at u n h e n k il ö t 16 | Te ks Ti ju k k a n o rv a n to ku va pe k k a r a h ko n en. Moos. Miten siinä tilanteessa voisi rohkeasti opettaa lapsiaan luottamaan Jumalaan. Olenko osannut valmistaa heitä tulevia, muuttuvia olosuhteita varten, vai olenko olettanut, että heidän elämänsä tulee noudattelemaan suunnilleen samanlaisia latuja kuin omanikin. Riittäisikö se, että opettaisi heitä tekemään heille määrätyn työn kiltisti ja olemaan muutenkaan ärsyttämättä valtaa pitäviä. Siihen pohdintaan liittyy usein myös syyllisyyden tunteita: olenko osannut oikealla tavalla kasvattaa lapsiani, niin että he kestävät niin vastoinkuin myötäkäymisiäkin elämässä. Ehkäpä tällaisia ajatuksia oli mielessään myös Vofsilla. Hän oli syntynyt Egyptin orjuudessa aikana, jolloin israelilaiset olivat menettäneet erityisasemansa, jonka he Joosefin ansiosta olivat saaneet. Kuka oli Vofsi. Raamatussamme on vain kolme V-kirjaiVofsia ajatellessa joutuu pohtimaan vanhemmuutta, kirjoittaa Jukka Norvanto. KykenisiVofsi – ylpeä isäkö. 1:8: ”Egyptissä nousi valtaan uusi kuningas, joka ei tiennyt Joosefista mitään.” Uuden faraon myötä egyptiläisissä alkoi myös lisääntyä pelko siitä, että monilukuisiksi lisääntyneet israelilaiset tulisivat uhkaksi koko muulle kansalle. kö hän suojelemaan perhettään, jos olosuhteet entisestään kiristyisivät
Kunkin heistä tulee olla sukunsa päämies.’” Sen jälkeen alkaa luettelo valituista miehistä. Mutta mitä muuta voisimme Vofvista tietää. Lähettäkää sinne yksi mies joka heimosta. Tunnetuin heistä on Esterin kirjassa kuvattu Persian kaunis kuningatar Vasti, joka joutui luopumaan asemastaan kieltäydyttyään noudattamasta kuninkaan pyyntöä. Luku alkaa näin: ”Herra sanoi Moosekselle: ’Lähetä miehiä tutkimaan Kanaaninmaata, jonka minä annan israelilaisille. Kolmantena V-alkuisena Raamatun henkilönä mainitaan 4. Vofsi kuului siis Naftalin heimoon ja oli Nahbin isä. Esran kirjassa mainitaan Vanja, joka oli yksi niistä miehistä, jotka olivat ottaneet vaimokseen vieraaseen kansaan kuuluvan naisen. Miehen nimen merkitystä ei tiedetä varmasti, mutta sen yhtenä mahdollisena suomennoksena on yksinkertaisesti sana lisätty. mella alkavaa henkilön nimeä. | 17. Mooseksen kirjassa mies nimeltä Vofsi. Jos tulkinta on oikea, on kyllä vaikea päätellä, miksi vanhemmat ovat antaneet sellaisen nimen pojalleen. Toki mielikuvitus alkaa sellaista nimeä ajatellessa laukata, mutta kaikki jää vain arveluksi. Jakeessa14 mainitaan Vofsi: ”Naftalin heimosta Nahbi, Vofsin poika.” Jumala tahtoi Mooseksenkin muistavan, että Nahbi oli Vofsin poika. Raamatussamme Neljännen Mooseksen kirjan luvun 13 alussa on otsikko: ”Mooses lähettää tiedustelijoita Kanaaninmaahan”. Jotain ymmärsimme niistä olosuhteista, joissa hän joutui elämään, mutta mitä Raamatussa tarkkaan ottaen hänestä kerrotaan
Tiedustelijat otettiin innostuneesti vastaan, sillä tuodut hedelmät kertoivat maan satoisuudesta. Hänen poikaansa luotettiin jopa niin paljon, että tämä sai olla yksi niistä 12, jotka koko kansan keskuudessa katsottiin arvollisiksi lähtemään vastuulliseen tehtävään tutkimaan luvattua maata ja raportoimaan siitä. Palatessaan miehet toivat mukanaan hedelmiä, ja kaksi heistä jopa kantoi viinirypäleterttua tangon varassa, koska terttu oli niin painava, ettei yksi mies jaksanut sitä kantaa. Se lienee ihmiselämän ihanimpia ja samalla myös pelottavimpia lainalaisuuksia. He tutkivat maata 40 päivän ajan. Nämä vakuuttivat kansalle, että kun Herra on heidän kanssaan, mikään vihollinen ei kestä heidän edessään. Jos hän oli matkaan lähteneitten mukana, hän oli varmaan tuntenut pojastaan suurta ylpeyttä. Mutta totta on myös se, että kaikkein kriittisimmät valinnat jokaisen lapsenkin on lopulta tehtävä itse ja vastattava niistä Jumalan edessä. Vain Kaleb ja Joosua olivat toista mieltä. Sinä aikana Kalebia ja Joosuaa lukuun ottamatta kaikki Egyptistä aikuisina lähteneet miehet saivat surmansa, heidän joukossaan myös Vofsin poika Nahbi ja tietenkin Vofsi itsekin, jos oli ollut Egyptistä lähteneiden joukossa. Raamattu kertoo 12 tiedustelijan saaneen Moosekselta ohjeen katsella, millainen luvattu maa oli ja millaisia olivat siellä asuvat kansat, oliko asukkaita paljon vai vähän, asuivatko he muurien suojaamissa kaupungeissa vai avoimissa kylissä. Kuva kahdesta miehestä kantamassa rypäleterttua on puhutellut nykyisiäkin israelilaisia niin paljon, että se on aiheena Israelin turistiministeriön hyväksymien oppaiden henkilötunnuksissa. Siellä oli myös valmistettu matkassa kuljetettava pyhäkköteltta kaikkine varusteineen. Jumala oli antanut Moosekselle selvän määräyksen siitä, että jokaisen valitun tuli olla sukunsa päämies. Epäilemättä vanhempien esimerkillä on ainakin suuntaa antava vaikutus lasten elämälle. Pelko näytti täyttäneen suurelta osin koko kansan. Nahbi oli yksi niistä 12 miehestä, jotka lähetettiin vakoilemaan luvattua maata, kun Israelin kansa oli saapunut ensimmäistä kertaa luvatun maan rajoille. Onneksi Vapahtajamme tarjoaa sitä kaikenlaisille vanhemmille ja lapsille. Jotta sellaisesta lähtötilanteesta voisi tulla jotain hyvää, niin me vanhemmat kuin lapsemmekin tarvitsevat suurta Jumalan armoa. Onkin sanottu, että perhe-elämän suurin ongelma on siinä, että syntiset vanhemmat saavat syntisiä lapsia. Miehet saivat tehtäväkseen tutkia myös maan viljavuutta ja tuoda sieltä mukanaan hedelmiä. Näiden tietojen perusteella voimmekin päätellä, että Vofsi oli syntynyt ja kasvanut Egyptissä ja oli monen muun israelilaisen kanssa joutunut tuntemaan orjuuden raskaan taakan yllään. Ehkäpä niistä vaikeista olosuhteista johtui, että Vofsin poikalapsi oli saanut nimen Nahbi eli suomeksi salattu tai kätketty. Vofsia ja Nahbia ajatellessa joutuu pohtimaan, missä määrin vanhemmat voivat lopulta vaikuttaa lastensa valintoihin. Niinpä sen tekemän valinnan seurauksena Israelin autiomaavaellus muuttui puolentoista vuoden retkestä neljäkymmentä vuotta kestäneeseen harhailuun leiripaikasta toiseen. Vofsi ja hänen poikansa mainitaan siinä vaiheessa, kun Israelin kansan Egyptistä lähdöstä oli kulunut noin puolitoista vuotta. Tiedustelijat lähtivät liikkeelle. Olisiko Egyptissä ja monessa kodissa vallinnut pelon ilmapiiri vaikuttanut niin kovasti näihin kymmeneen tiedustelijaan, etteivät he uskoneet Jumalankaan voivan heitä auttaa. Näihin piiloteltuihin lapsiin Nahbin nimi voisi viitata, ja samalla nimi kertoisi siitä pelosta, jonka keskellä Vofsinkin perhe joutui elämään. Sitä ennen kansa oli pysähtynyt Siinain vuoren luona, jossa Mooses oli ottanut vastaan Jumalan lain. Pian tunnelma kuitenkin vaihtui, kun Vofsin poika yhdeksän muun tiedustelijan tavoin alkoi kuvata maassa asuvia asukkaita, joista osa näytti heistä jättiläismäisen suurilta ja siis voittamattomilta. 18 | Heimolaista ei jätetä.” ” Jokaisen on tehtävä valintansa itse.”. Vofsin pojasta oli tullut Naftalin heimon päämies. Kansa uskoi kuitenkin enemmän Vofsin pojan ja yhdeksän muun epäuskoisen miehen sanoja kuin Kalebia ja Joosuaa. Siinain vuoren juurelta kansa oli lopulta lähtenyt kulkemaan kohti luvattua maata ja oli siinä vaiheessa, kun Vofsi mainitaan, leiriytyneenä sen eteläpuolelle, Paranin autiomaahan. Olihan tämä kohonnut heimonsa keskuudessa johtavaan asemaan. Tiedustelijat liikkeellä Raamattu ei kerro, oliko Vofsi elossa, kun kansa lähti Mooseksen johdolla Egyptistä kohti luvattua maata. Mooseksen vanhempien tavoin moni muukin israelilainen joutui piilottelemaan poikalapsiaan, sillä lain mukaan kaikki heprealaisille syntyneet poikalapset piti surmata
Vaimoni on sopinut elämääni hämmästyttävän hyvin! Miten romanit saataisiin nykyistä tiiviimmin seurakuntayhteyteen. Vanhempieni ja kolmen sisareni uskoontulo vaikutti suuresti minuun – ja sen jälkeen erityisesti se, kun isäni pyysi minulta anteeksi rakkaudettomuuttaan. Romanit tunnistavat lämmön ja ihmisläheisyyden, joka avaa sydämet riippumatta siitä, mihin seurakuntaan henkilö kuuluu. Sinut palkittiin 2016 Vuoden gospelmuusikkona. Avioiduimme 16.12.1995 ja kutsuimme häihimme 300 vierasta. Kannatan perheissä tehtävää, ennaltaehkäisevää työtä. Henkilökohtainen kutsu toimii! Miten väkivaltaa pitäisi kitkeä romanien keskuudessa. -väitöskirja tarkastettiin syyskuussa. Hän oli hyvä isä, mutta piti kovan kurin niin, etten päässyt vapaasti nuorten rientoihin. Se katkeroitti mieltäni. Miten romaniyhteisö siihen suhtautui ja millaiset häät järjestitte. Ihan samalla tavalla kuin pääväestönkin keskuudessa. Lapsia on hyvä ohjata pyhäkouluihin ja kerhoihin. Mutta luovutin elämäni Jeesukselle hengellisillä kesäjuhlilla, isäni vierellä! Uskoontuloni lähensi välejämme. Paljon on hienoja piirteitä, joista voisin kertoa! Niitä ovat esimerkiksi vanhempien kunnioittaminen ja lähimmäisen rakastaminen. ”Isäni pyysi minulta anteeksi” P al st al la es it el lä än tu n n et tu ja h en ki lö it ä u u d es sa va lo ss a. Heimolaista ei jätetä yksin. Pidän kalastamisesta, koska saan rauhassa katsella veden pintaa ja siinä kelluvaa ongen kohoa. Opin jo nuorena lukemaan ihmisten ilmeistä ja äänensävyistä sen, millainen mieliala heillä oli. Jos vielä kala nappaa koukkuun, siitä riemu repeää! Mistä romanikulttuurin tavasta valtaväestön kannattaisi ottaa mallia. Mikä hengellinen kappale on syvimmin koskettanut sydäntäsi. | 19 si v u p e r so o n a Millaiset eväät sait matkaasi mukaan. kirkko sai romaniasianneuvottelukunnan. Löysit elämäsi rakkauden valtaväestöstä. Vanhempani antoivat hyvän perustan elämään ja esimerkin lähimmäisten kunnioittamisesta. Koko suku auttaa ja kulkee rinnalla elämän vaikeuksissa. Alkuaikoina saattoi olla hieman jännitteitä sukujen ja heimojen kesken, mutta ne ovat vuosien varrella sulaneet. Lähisuvun ja ystäväperheiden majailut kotonamme rikastivat arjen sosiaalisuutta ja valmensivat tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Te ks Ti er ja ta u r ajo k in en ku va tv 7 Heimolaista ei jätetä.” ”. Nyt katson vain mä Jeesukseen. Heille kannattaa järjestää tilaisuuksia, joissa romanit itse ovat puhujina ja laulajina. Vanhemmat voisivat kertoa heille todenja iänmukaisesti siitä, mitä väkivallasta seuraa. Mikä on lempiharrastuksesi. Hänen ansiostaan Suomen ev.-lut. Milloin ja miten tulit uskoon. Opetusneuvos, romanivaikuttaja Henry Hedman on teologi, tietokirjailija, kääntäjä ja muusikko, jonka Minäkö mustalainen
Vanhemmalla ikää olen kuitenkin alkanut ymmärtää, mistä rukoilemisessa on pohjimmiltaan kysymys. Sainio rukoili ennen kisoja jo lapsena. Olen oppinut myös sen, että kaikki ovat tasavertaisia. Toista ihmistä on kohdeltava oikein, pohtii Sainio, joka kuuluu Nokian evankelis-luterilaiseen seurakuntaan. Sen avulla päivä starttaa hyvin liikkeelle. Kauden päätavoitteena oli pärjääminen elokuun lopussa Perun Limassa pidetyissä alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa. – Ensi alkuun se oli enemmän läppä. – Tein niin, kun kisat jännittivät. Raamatun lukemisen lisäksi rukoileminen on Sainiolle tärkeä voimanlähde. – Tuo psalmi on minulle kokonaisuudessaan tärkeä. Maaliintulon jälkeen hän nouti kentän laidalta Raamatun, suuteli sitä, ja jatkoi voittonsa tuulettelua Raamattu kädessään. – Se oli ennakkoon suunniteltu juttu. Lähinnä Raamatun pariin minut sai se, kun loukkasin selkäni urheilussa aika pahasti 16-vuotiaana. – Ajattelen, että näin on tarkoitettu, ja asiasta voi seurata jotain hyvääkin. V iime heinäkuussa Vaasassa pidetyissä Kalevan kisoissa Antti Sainio juoksi 400 metrin aitajuoksun Suomen mestariksi ajalla 49,99. Raamattuun perehtymisen myötä Sainio on saanut lisää itseluottamusta. Yksi hänelle tärkeistä raamatunkohdista on psalmi 18. Usko on auttanut minua urheilussa tosi paljon. Jos urheillessa tulee esimerkiksi pieniä loukkaantumisia, hän ei tapaa enää olla niistä huolissaan. Sainio päätti lukea Raamatun läpi – ja päätös piti. Hän ottikin 400 aidoissa MM-pronssin ajalla 49,61, lievästä jalkavammasta huolimatta. Samalla se on tietysti ennen kaikkea koko elämään liittyvä asia. Ensialkuun kiinnostusta herätti se, että monet ulkomaiset jalkapalloilijat tekivät ristinmerkkejä esimerkiksi maalin tehdessään tai kentälle tullessaan. Nykyään Sainio lukee Raamattua päivittäin, useimmiten aamuisin ja iltaisin. – Jumalalle kaikki on mahdollista. ”Jumalalle kaikki on mahdollista” 20 | Usko on Antti Sainion voimavara elämässä ja urheilussa.. Tavoitteet toteutuivat Päättynyt yleisurheilukausi oli Antti Sainiolle menestyksekäs. Uskonasioista hän alkoi kiinnostua enemmän 15–16-vuotiaana. Raamattu on minulle tärkeä kirja, Tampereen Pyrintöä edustava nokialainen Sainio, 19, taustoittaa. Näin erään jenkkipituushyppääjän tekevän noin olympialaisissa ja ajattelin, että haluan tuulettaa mahdollista voittoa samalla tavalla