lehti hengellisestä elämästä | jo vuodesta 1929 1 / 2020 | hinta 7 € ”Nuoret soihdunkantajat ovat suuri ilonaiheeni” Olavi Rimpiläinen: ”Identiteettini on muuttunut” mika poutala: On tärkeää, että lapsi kokee myös pettymyksiä
Vuokatinrannantie 8, 88610 Vuokatti, p. Lumiloma 1 Jouko ja Tuula Kauhanen 2.–6.3. Tule nauttimaan hyvästä ruuasta, musiikista ja yhteydestä! Lumilomat 24.–28.2. Lumiarkki Santeri Marjokorpi 30.3.–3.4. 1 Talven lomaja arkkiviikot Aurinkolatujen kirkkautta, mutkaisia mäkiä, kivaa koko perheelle. Lumiloma 2 Mika Pouke, Hannu ja Marketta Tuomala 16.–20.3. 08 619 470 (ma–pe klo 9–16),info@vuokatinranta.fi, www.vuokatinranta.fi. Kevätarkki Pekka Heiskanen, Jaakko Pirttiaho Lumilomapäivien ohjelma • klo 8 alkaen aamiainen ja retkieväiden teko • aamun sana • päivällä ohjattuja retkiä ja omatoimisia aktiviteetteja • klo 15 alkaen saunat lämpimänä • päivällinen katettuna • iltaohjelma ja iltapala Valitse mielesi mukaiset ohjelmat tai osallistu vaikka kaikkeen! Varaa lumilomasi nyt! info@vuokatinranta.fi Paikkoja rajoitetusti. Lumiloma 3 Jari ja Kristiina Nordman Arkkiviikot (Avoin raamattukoulu) 9.–13.3
Vuokatinrannantie 8, 88610 Vuokatti, p. Myös rahalla kiristetään toimimaan kirkon opetuksen vastaisesti. Jos se on totta, tässä valtakunnassa ei kaikki ole todellakaan hyvin. Tasa-arvon jumala huutaa niin, että lähimmäistään rakastamaan ja kunnioittamaan kehottava elävän Jumalan hiljainen ääni katoaa meteliin. Jk. Siihen olisi syytä myös nyt eri tavalla ajattelevien herätä, sillä koittaa se päivä, kun he ovat Päivi Räsäsen tapaisessa tilanteessa, jossa heidän oikeuttaan sanoa saatetaan polkea. Luulin, että kyse oli vain luonnollisesta toistuvien teemojen kiertokulusta, jotka aikanaan vaimenevat tullakseen esiin taas uudelleen. Tule nauttimaan hyvästä ruuasta, musiikista ja yhteydestä! Lumilomat 24.–28.2. Sananvapauden poljenta alkaa muistuttaa entisiä aikoja naapurissa. Mielenkiintoisesti samaan aikaan kuin kirjoitan tätä tekstiä, sähköpostiin kilahtaa Kotimaa24:n uutinen otsikolla: ”Naispapittomat messut hämmentävät Mikkelissä.” Mikä yhdessä messussa voi niin kovasti hämmentää. Missä ovat piispat, uskonpuolustajiksi kutsutut. Saapui suru-uutinen. Niitä jopa sensuroidaan tahallisesti ja lupaa kysymättä. Lumiarkki Santeri Marjokorpi 30.3.–3.4. Leena Krohn, joka sai kirjailijoista eniten mainintoja, kun A-studio kysyi Suomen merkittävimpiä ajattelijoita, totesi, että sananvapaus on Suomessa kaventunut ja on pahempi kuin 70-luvulla (Yle uutiset 18.9.2018). Alkaa olla liian yleistä se, että klassiseen kristinuskoon sitoutuneen herätysliikeväen puheita käydään kuuntelemassa ketunhäntä kainalossa. Miksiköhän messut nyt ”hämmentävät”. Hän sanoo, että Suomessa on ”kvasiliberaalia suvaitsemattomuutta” (näennäis-). Kuka sai hämmennyksen aikaan 10 vuoden messutoiminnan jälkeen ja miksi. Saimme tähän lehteen poikkeuksellisen haastattelun, joka tehtiin kolme viikkoa ennen hänen siirtymistään Taivaan kotiin. 2018 Mielipide/HS) kertoi Paula Cohenin kirjoittaneen The Wall Street Journalissa, että tänä päivänä arvostetaan tunteiden jakamista, asioiden katsomista omasta näkökulmasta ja vaikeiden kokemusten tuomista julkisuuteen silloinkin, kun se vahingoittaa muita, niin soppa on valmis. Elämme nyt kovin toisenlaisia aikoja, mihin olin sinisilmäisesti uskonut. Kunnioitettu hengellinen johtaja ja pylväs, piispa Olavi Rimpiläinen kuoli 3.12. Elämä -lehden tietojen mukaan hämmennyksen aiheuttajana ei todellakaan ollut messuväki vaan aivan toiset tahot. Kun tähän lisää vielä sen, mitä Saska Saarikoski (13.5. Timo Eskolan Ajankohtaus-palstan kirjoitus ottaa kantaa Päivi Räsäsen tapaukseen. Outoja aikoja, outoja tapoja ” Missä ovat piispat, uskonpuolustajiksi kutsutut?” juha.vahasarja@perussanoma.fi. Kertoisiko Kotimaa24, keitä he olivat. Retoriikan keinoin tahdotaan viimeisetkin yhden totuuden valtakunnassa ruotuun. Se oli ihme ja suuri kiitoksen aihe. Lumiloma 3 Jari ja Kristiina Nordman Arkkiviikot (Avoin raamattukoulu) 9.–13.3. Eräs aikakausi on nyt päättynyt. Eri tavalla ajattelevien kohtelu alkaa saada vaarallisia sävyjä. 08 619 470 (ma–pe klo 9–16),info@vuokatinranta.fi, www.vuokatinranta.fi E lämä-lehdessä on pariin otteeseen liipattu sananvapaus-teemaa. Suurempien megatrendien kierto on hitaampaa kuin ajankohtaisten teemojen. Se vasta hämmentää. Hyvin harvat, mutta onneksi jotkut ovat tähän todellisuuteen heränneet. Saarikoski otsikoi: ”Tunteiden ajassa mania on uusi normaali.” Kirkon näkökulmasta kyse on enää siinä, ehditäänkö tässä maniassa luterilainen kirkkomme liberalisoida kuoliaaksi, ennen kuin toisenlaiset ajat koittavat. Kevätarkki Pekka Heiskanen, Jaakko Pirttiaho Lumilomapäivien ohjelma • klo 8 alkaen aamiainen ja retkieväiden teko • aamun sana • päivällä ohjattuja retkiä ja omatoimisia aktiviteetteja • klo 15 alkaen saunat lämpimänä • päivällinen katettuna • iltaohjelma ja iltapala Valitse mielesi mukaiset ohjelmat tai osallistu vaikka kaikkeen! Varaa lumilomasi nyt! info@vuokatinranta.fi Paikkoja rajoitetusti. Pääkirjoitus Pääkirjoitus 1 Talven lomaja arkkiviikot Aurinkolatujen kirkkautta, mutkaisia mäkiä, kivaa koko perheelle. Liberaali ja suvaitsematon radikalismi ja säilyttävä konservatismi ovat kuin käkikellon heiluri, jonka liike jatkuu laidasta laitaan. Kuka on enää silloin heidän sananvapauttaan puolustamassa. Kuka moisesta aidosti hämmentyy. Missä kirkon Jumalan sanan puolustajat. Mutta siinäkin ajat vaihtuvat. Miksi on niin hiljaista. Lumiloma 1 Jouko ja Tuula Kauhanen 2.–6.3. Esimerkkinä olivat silloin Porin jazzin sekä Teatterikorkeakoulun tapaukset. Taisin erehtyä. Se on raju, mutta oleellinen kysymys on se, onko se totta. Lumiloma 2 Mika Pouke, Hannu ja Marketta Tuomala 16.–20.3
38 haastattelu Mika Poutala nauttii esiintymisestä 43 kolumni Raamattua ei voi käyttää kuin keittokirjaa 44 ajankohtaus Moraalikeskustelu on jäätymispisteessä 47 kirja-arvioita Värikäs seikkailukertomus 48 puolenpitoa Evankeliumien kirjureiden jäljillä 50 kirja-arvioita Räppärin raju selviytymistarina 51 kristikunnan klassikot Sateenkaari on kasteen kuva Timo Keskitalo yrittää auttaa turvapaikanhakijoita sivu Henkilö Henkilö 20 sivu 38 sivu KANNESSA KANNESSA KANNESSA 4 |. 3 pääkirjoitus Piispojen hiljaisuus hämmentää 6 lyhyet ja nopeat Joka viides rukoilee 10 haastattelu Piispa Olavi Rimpiläisen viimeinen haastattelu 16 raamatun henkilöt Jairoksen draama 19 sivupersoona Juhani Tikkanen on nouseva gospeltähti 20 henkilö Timo Keskitalo todistaa usein oikeudessa 23 kolumni Marjatta Junkkaala 24 maailma nyt Sydneyn suomalaisia palvelemassa 26 elämäntaito Sisäiselle lapselle voi opettaa aikuisuutta 30 samasta perheestä Liisa ja Putte Huima 33 kysymys ja vastaus Mitä mieltä Jeesus oli sananvapaudesta. 34 raamattuopetus Yhteys avautuu Jumalan rakkauden kautta
• Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä teksteistä ja kuvista • ISSN 1457-8611 Liisa ja Putte Huima: ”Huumorimme on mustaa” S a m a s t a p e r h e e s t ä S a m a s t a p e r h e e s t ä Mika Poutala: ”En arvioi ihmisiä heidän saavutustensa mukaan” Timo Keskitalo yrittää auttaa turvapaikanhakijoita H a a s t a t t e l u H a a s t a t t e l u | 5 30 sivu. alv 24 %. 90. 09 5123 9154, faksi 09 505 2950, elama@perussanoma.fi • etunimi.sukunimi@perussanoma.fi PÄÄTOIMITTAJA Juha Vähäsarja, 09 5123 9150, juha.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Petri Vähäsarja, puh. 09 5123 9154, petri.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITTAJAT Sari Savela, Lauri Vartiainen, Juha Vähäsarja, Santeri Marjokorpi, Marja-Kaarina Marttila • TAITTO Markus Mäkelä • KUSTANTAJA Perussanoma Oy • JULKAISIJA Suomen Raamattuopisto VERKKO facebook.com/elamalehti • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • PAINOPAIKKA Painotalo Plus Digital • HINNAT 12 kk:n kestotilaus 60 €, 12 kk määräaikainen tilaus 65 €. 03 4246 5391, perussanoma@jaicom.com • TOIMITUS PL 15, 02701 Kauniainen • puh. Irtonumeron hinta 7 €. VUOSIKERTA vuodesta 1929 • TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET puh. Ääniversio: kestotilaus 61 €, 12 kk määräaikainen 65 € Hinnat sis
Kirkko on valmistunut vuonna 1896. Kirkko on 1800-luvun lopun konstruktiivisen puuarkkitehtuurin merkittävin ja monimuotoisin muistomerkki. Tyyliltään se edustaa sekä 1800-luvun loppupuolen uusgotiikkaa että tyylipuhdasta nikkarityyliä, jolle on ominaista julkisivun runsas koristelu. Sari Savela: Kirkko keskellä kylää, Perussanoma 2018 k u va Sa ri Sa ve la 6 | L y h y e t & n o p e a t L y h y e t & n o p e a t. www.stat.fi Kirkko keskellä kylää Kajaanin kirkko Kajaanin seurakunnan pääkirkko sijaitsee keskeisellä paikalla Kajaanin kaupungissa. Kajaanin ensimmäinen kirkko, joka valmistui vuonna 1656, sijaitsi samalla paikalla. Poikien elinajanodote piteni vuoteen 2017 verrattuna 0,2 vuotta ja tyttöjen 0,1 vuotta. Kirkon alttaritaulu on peräisin edellisestä vuonna 1735 valmistuneesta kirkosta. Koristeellisen puukirkon on suunnitellut arkkitehti Johan Jacob Ahrenberg. Nykyinen kirkko on järjestyksessä kolmas kirkko. Kajaanin kirkko on kolmilaivainen tornillinen pitkäkirkko, jossa torni sijaitsee keskiakselin sivussa. 78,9 koonnut Sari Savela Tammikuun luku T ilastokeskuksen mukaan vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli 78,9 vuotta ja tyttöjen vastaavasti 84,3 vuotta vuonna 2018
Seurakuntalaisessa kristilliset mediat yhdistävät ainutlaatuisella tavalla voimansa tuottaen monipuolisesti kristillisen kentän uutisia lukijoille. Nykyään seurakuntalaisen julkaisuyhteistyökumppaneita ovat IRR-TV, Medialähetys Sanansaattajat, Elämä-lehti, Radio Dei, Ristin voitto, Suomen viikkolehti ja Uusi tie -lehti. Sivusto on kymmenen vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa laajasti luettuna kristillisenä mediana. Hyvää uutta vuotta 2020! km/h Piikkipyrstökiitäjän huippunopeus k u va W ik im ed ia C om m o n s S äveltäjä Ludwig van Beethovenin (1770–1827) syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 250 vuotta. Uransa aikana hän sävelsi muun muassa yhdeksän sinfoniaa, viisi pianokonserttoa, kaksi messua, yhden oopperan ja useita pianosonaatteja. Sivustolla on myös järjestöyhteistyökumppaneita, jotka ovat Lähetysyhdistys Kylväjä, Open Doors ja Parempi avioliitto ry. Beethoven juhlii K ristillinen uutisverkkomedia seurakuntalainen.fi on perustettu vuonna 2010 kuuden kristillisen mediatalon yhteistyönä. Beethoven oli yksi aikansa ja koko musiikkihistorian merkittävimmistä säveltäjistä. Sivustoa kustantavat Perussanoma Oy ja Radio Dei. Seurakuntalaisen tarkoitus on tarjota lukijoille laajasti kristillisiä uutisia maksutta verkossa. Vuonna 2019 sivustolla oli kävijöitä joka kuukausi lähes 70 000, parhaimmillaan jopa 90 000. Seurakuntalainen.fi 10 vuotta | 7 L y h y e t & n o p e a t L y h y e t & n o p e a t. Päätoimittajana on toiminut kesäkuusta 2016 Sari Savela. Asteittaisesta kuuroutumisestaan huolimatta Beethoven pystyi työskentelemään lähes elämänsä loppuun asti
Hän on Jeesus Kristus, Herrani ja Vapahtajani, elävä Jumala, joka kuulee rukoukset. ” ” PS. 100:4 Raamatunkohta Lainattua ” En missään tapauksessa menisi Amman halattavaksi palvontatapahtumassa. Vain hänen eteensä ja hänen nimessään asetun rukoukseen. Tiedämme, Herra, että meissä itsessämme ei ole mitään hyvää, vaan kaikki sekin, minkä hyväksi luulottelemme, on Sinun silmissäsi saastaista, koska se on synnillä ja itsekkyydellä tahrittua. Muu on epäjumalanpalvelusta.” Päätoimittaja Heli Karhumäki pohtii pääkirjoituksessaan: ”Halaisinko Äiti Ammaa?” Sana-lehti 21.11.2019 Herää valvomaan 50 vuotta sitten Uuden vuoden rukous ”Herra, me tahdomme alkaa tämän vuoden Sinun pyhien kasvojesi edessä. Siksi jäämme tähän Sinun eteesi arvottomina ja syyllisinä. Käykää hänen portteihinsa kiittäen, hänen esikartanoihinsa ylistystä veisaten. Poikasi vanhurskauden pukuun puettuina Sinua lähestymme, vaikka niin usein olemmekin pukumme tahrineet. Tulemme Poikasi Jeesuksen Kristuksen veren turvissa. Hänen halauksensa ei ole mikä tahansa ystävällinen kosketus, vaan darshan, jumalallista voimaa ilmentävä akti. Jos ottaisin sen vastaan, asettaisin hänet Jumalan asemaan. On vain yksi ihminen, jossa Jumala on inkarnoitunut. Ylistäkää häntä, kiittäkää hänen nimeänsä. Tulemme eteesi tutkittavaksi, tuomittavaksi ja armahdettavaksi. Amma ei ole minulle jumala vaan tavallinen kuolevainen. Lapsinasi Sinua lähestymme, vaikkakin heikkoina ja erehtyvinä. Niin kuin ne, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat, ja joille sen tähden ei enää ole mitään kadotustuomiota, me Sinua lähestymme, vaikka itsessämme olemmekin kadotuksen ansainneita.” Herää valvomaan -lehti 1/1970 k u va iS to ck 8 | L y h y e t & n o p e a t L y h y e t & n o p e a t
Kolmannes suomalaisista pitää kirkkoa itselleen läheisimpänä uskonnollisena yhteisönä. Tutkimus toteutettiin toukokuussa 2018. Joka viidennelle (19 %) sitä on ateismi. Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten kristillisyyttä. Joka kymmenes vastaajista oli lukenut Raamattua kuluneen vuoden aikana. Reilu neljännes vastaajista (27 %) oli osallistunut johonkin hengelliseen tilaisuuteen, joka viides oli kuunnellut hengellistä musiikkia ja 18 prosenttia vastaajista oli rukoillut. Tiedot käyvät ilmi kyselytutkimuksesta, jonka Seurakunnan kasvu ry teetti Kantar TNS Oy:llä. Kyselytutkimuksessa kartoitettiin myös, mitä hengellisiä asioita vastaajat olivat tehneet kuluneen vuoden aikana. Kyselytutkimukseen osallistui 1043 eri puolilla Suomea asuvaa 15–74-vuotiasta henkilöä. Kuusanmäki N oin joka kymmenes suomalainen (9 %) kokee olevansa uudestisyntynyt kristitty, jolla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen. Kyselytutkimus: Vajaa viidennes suomalaisista rukoilee k u va iS to ck | 9 L y h y e t & n o p e a t L y h y e t & n o p e a t
10 | 10 |
Sähköpostinsa hän kuittaa nimellä +Olavus, jossa plusmerkki tarkoittaa piispaa. Kyllä tästä hyvä tulee. Olen aikaisemmin yrittänyt saada haastattelun Rimpiläiseltä noin viisi kertaa ja kerran myös ”keittiön kautta”, eli soittamalla piispan rouvalle Anneli Rimpiläiselle. – Yleensä teemme kaiken yhdessä, Olavi sanoo. Se oli meille rakas paikka, mutta tähän taloon, jossa nyt olemme, perustimme kotimme. Se oli kivaa aikaa, kerta kaikkiaan. Pidetyllä piispalla on monta nimeä. Kieltäytymiset ovat olleet kohteliaita mutta ehdottomia. Anneli toimi Olavin sihteerinä silloin, ja hän on paikalla nyt. – Jos sinulla on muistikuvia tuosta asunnosta, niin eikö ollut aika hieno. Rimpiläistä kutsutaan Olavukseksi ja Olli-piispaksi. Tervetuloa siis 13.11.”, piispa Olavi Rimpiläinen kirjoittaa sähköpostissaan lokakuussa. – Tuossa yläkerrassa oli piispan virka-asunto. Piispa ei ole antanut yhtäkään haastattelua eläkkeelle jäämisensä jälkeen, ja siitä on jo 20 vuotta. Hän esittelee maalausta piispantalosta. Muistan säkkipimeän, kylmän Oulun ja lämpimät, keltaiset valot. Olin seitsemänvuotias. ”H aastattelua tehdään pimenevässä syksyssä. Muistan piispan virka-asunnon yläkertaan vievät portaat isäni pappisvihkimyksestä. Aamulla sinne mentiin ja illalla pois tultiin. Piispan mukaan lukemattomat asiat hänen elämässään ja virkaurallaan ovat hoituneet nimenomaan ”keittiön kautta”. | 11 teksti Petri Vähäsarja kuvat Anssi Lautamo Näkemiin, +Olavi Rimpiläinen – Semmoinenkin mahdollisuus on olemassa, että minäkin pääsisin livahtammaan taivaaseen, sanoo piispa Olavi Rimpiläinen viimeisessä haastattelussaan.
– Maikki sanoi, että jos joku meinaa kristitystä käydä, niin sen pitää käydä joka pyhä kirkossa. Nyt dosentti Timo Junkkaala on kirjoittamassa Rimpiläisestä elämäkertakirjaa, jonka otsikoksi tulee Viimeinen vanhauskoinen. He olivat minusta vakaita, hyväntahtoisia ja ystävällisiä ihmisiä. He ovat lääkäreitä ja naimisissa lääkäreiden kanssa. Minulle he ovat hyvin kelvanneet. – Istutustaimenta on kyllä. Jussi-poikamme katsoo, että isä on kahdella jalalla, ja se siitä, Anneli kertoo. Maikki sanoi, että minä pysyn, ja kuolemaansa asti hän pysyi siinä uskossa, Olavi kertoo liikuttuneena. Rimpiläinen oli sanonut: ”Älä ota reunimmaista pullaa, se on monasti kuiva.” Olohuoneen ikkunasta näkyy Oulujoen suistoalue. – No niinhän niitä on. – Minulla oli musta paita, harmaa takki ja körttijakaus. Perintö on otettu vastaan.” 12 |. Minä pikkuisena poikana otin sen hyvin tosissani. Sellaisia toistakiloisia tuli heti kymmenen. Menee jo ukko laskuissa sekaisin. Rimpiläinen työskenteli Joensuussa seurakuntapappina ja uskonnonopettajana, kunnes hänet valittiin Kirkon koulutuskeskuksen johtajaksi vuonna 1974. – Minusta nimi on hyvä, vetävä ja suorastaan mestarillinen. Seutu oli läpeensä körttiläistä. – Ohjaajakseni tuli Samuel Lehtonen, josta tuli myöhemmin Helsingin piispa ja jolle oli hyvin tärkeää kauniisti hoidettu jumalanpalvelus. Annelilla ja Olavilla on kaksi lasta, poika ja tytär. – Hän sanoi Maikille, että jos uskossa pysyt loppuun asti, saat tulla minun rekeeni. Ketään eivät moittineet tai tuominneet. Olavin äiti oli lestadiolaisesta suvusta, jossa ”talojen isännät seuroissa nelinkontin tekivät synneistä parannusta”. Kirkkaan soihdun kantajat 1950-luvun lopulla Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa pukeuduttiin herrasmiesmäisesti, mutta Rimpiläisellä ei ”ravattia” ollut. – Käytännön kilvoitukseni tapahtui körttiläisissä merkeissä. Piti mennä kirkkoon ehtoolliselle, koska siellä Jumala tekojansa tekee. Jumala on kaikki ja ihminen ei ole paljon mitään. Viimeinen vanhauskoinen Rimpiläinen syntyi Siilinjärvellä 12.8.1937. – Yhdeksän! Anneli korjaa. Kuljettiin ”talosta taloon”. Emmehän me poikani Jussin kanssa tienneet tällaista rajoitusta, ja menimme kalaan juuri kun tankillinen taimenta oli kumottu jokeen. Olivat upporikkaita sen turvin. – Vaikka minusta ei lestadiolaista tullut, niin ikiajat olen pitänyt lestadiolaisia arvossa. Ennen joesta irtosi hyvin kalaa, mutta sitten rakennettiin pato, ja lohet jäivät padon taakse. Erityisen paljon Rimpiläisen elämään vaikutti hänen kansakouluopettajansa Maikki Sonninen. Eiväthän vanhauskoiset minun mukanani hautaan mene, Rimpiläinen sanoo. – Ja lapsenlapsia on kymmenen, Olavi jatkaa. – Emme koskaan puhu taudeista. Oulun hiippakunnan piispana Rimpiläinen toimi 1979–2000. Pienenä tyttönä Maikki meinasi unohtua matkasta, kunnes Ukko-Paavo tuli rekineen paikalle. En ole isona miehenäkään voinut ymmärtää lestadiolaisvastaisuutta. Äiti huolehti, että iltarukoukset pidettiin. Yhdessä niistä nuori pappi oli tullut kysymään Olli-piispalta tärkeimpiä vinkkejä viranhoitoon. – Siten körttiläisyys oli minulle tie korkeakirkollisuuteen, josta minua on koko ikäni haukuttu, Rimpiläinen kertoo. – Joen kummallakin reunalla on noita vanhoja lohitaloja, joilla oli kalastusoikeus joesta. Hänestä liikkuu hauskoja juttuja, joita sävyttää lämmin huumori. – Hänen sukunsa tapahtumissa UkkoPaavo ( Paavo Ruotsalainen) itse oli tärkeässä osassa. Se on kulutusta kestävää, mitä Jumala saa aikaan, ja se on pelkkää roskaa, mitä me ihmiset tässä uskomisen asiassa tehdään. Hän valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 1961 ja väitteli tohtoriksi 1971. Körttiseurat jatkuivat aikanaan monta päivää. Kalamiehet saavat ottaa vain kolme. Hän sai minusta vähällä vaivalla opetuslapsen. Mutta se ei ole koko totuus. Vaikka Rimpiläinen on akateemisesti ansioitunut ja kirkkopolitiikassa laajasti vaikuttanut, hän on aina ollut myös lähellä tavallista ihmistä
Edelleen ajattelemme, että missä vain ihmiset ilahtuvat siitä, että olemme mukana, sinne me mennään, Olli-piispa sanoo. – Hattu ei jäänyt kannonnokkaan. Kirkossa käynti on kuitenkin jatkunut. – He eivät ole kopio meistä vanhemmista, joiden aika alkaa nyt olla ohi. Kirjan nimi viittaa myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispoihin, joiden joukossa Rimpiläinen oli ”viimeinen vanhauskoinen”, koska hän piti loppuun saakka kantansa virkakysymyksessä. Sellaista hiljaista elämän sammumista tässä koko ajan tapahtuu. Se on 50 prosenttia Suomen pinta-alasta tämä ihana hiippakunta. Joku kirkkoherra kun soitti kapituliin ja halusi Annelin kanssa keskustella jostakin käytännöllisestä tahi periaatteellisesta | 13 Piispa Rimpiläinen tutkii kotikirjastossaan Lutherin selitystä Galatalaiskirjeeseen.. Iso porukka nuoria vanhauskoisia teologeja vie nyt paljon kirkkaampaa soihtua eteenpäin kuin mitä me vanhat – Holman Timo, minä, Sakari Korpinen ja Anssi Simojoki. – Viime pyhän olimme Lähetyshiippakunnan messussa. – Anneli oli merkittävä työtoveri. Puolen Suomen paimenena Rimpiläisen viimeinen julkinen esiintyminen nähtiin Perusta-lehden Teologisilla opintopäivillä Kauniaisissa tammikuussa 2018. Hän ei vihkinyt naisia papeiksi, vaikka muut jo vihkivät. Sitä edellisenä pyhänä olimme Kellonkartanon messussa, jossa Hannu Kippo saarnasi, Olavi luettelee. Perintö on otettu vastaan. – Seinä on tullut jaksamisen kautta vastaan. Niinpä moni perinteistä virkakantaa edustava teologi meni ”Oulun junaan” saamaan pappisvihkimyksensä. He ovat sovittautuneet tähän muuttuneeseen aikaan. Nuorilla ”soihdunkantajilla” Rimpiläinen tarkoittaa muun muassa Luther-säätiön pohjalta syntyneen Lähetyshiippakunnan pappeja, sekä kirkon herätysliikkeitä, joissa perinteistä virkakantaa edustavia pappeja on runsaasti töissä. – Kun me tulimme vuonna 1980 Ouluun ja minut vihittiin tähän virkaan, ajattelimme, että olemme kaikkia hiippakunnan ihmisiä varten. Sitä edellisenä pyhänä olimme katolisessa messussa. Kun piispa muistelee mennyttä virkakauttaan, hän puhuu jatkuvasti me-muodossa. – He ovat minun suuri ilonaiheeni, piispa sanoo niin painokkaasti, että ääni särkyy. Se johtuu Annelista
Entä minkä tien Rimpiläinen valitsisi, jos olisi pakko. Hän osaa kuunnella, ja vaikka hän on kuitenkin sentään piispa, hän ei kiirehdi kertomaan omaa kantaansa joka asiaan. Aina olen kuitenkin perrääntynyt lähtöasemiin, ja se johtuu Annelista, joka on oikein sellainen puhdasoppinen luterilainen, joka ei voisi ymmärtää sitä, että tästä kirkosta mihinkään lähdettäisiin. Olin innolla ajamassa kirkkokäsikirjaan öljyllä voitelemisen kaavaa, joka sinne tuli. Hän sanoo, että karismaattiset ilmiöt eivät ole mikään välttämättömyys, eikä niiden perusteella voida päätellä, onko seurakunta terve vai sairas. Minä en henkilökohtaisesti tunne profetoimista tai kielillä puhumista, mutta toisaalta minulla on vakaa se ajatus, että ihmeellistä parantumista rukouksen kautta voi tapahtua. – Joka päivä elämme siinä ihmeellisessä virrassa, että monien pienien ja suurien asioiden puolesta rukoillaan, ja katso, ne tulevat kuulluiksi. Selitän omia kokemuksiani siitä, että Jumalan tekemät ihmeet ovat usein arkisia, ja ne huomataan joskus vasta jälkeenpäin. Kysyn myös piispan suhteesta karismaattisuuteen. – Se onkin vaikea kysymys. ”Anneli on puhdasoppinen luterilainen” Piispa sanoo, ettei hän osaa suhtautua kriittisesti niihin luterilaisiin, jotka ovat viime aikoina siirtyneet katoliseen tai ortodoksiseen kirkkoon. – Ja se on ihan kummallinen juttu, mutta on näitä rukouksella parantamisia meidänkin elämässämme ollut. – Että sellainen karismaatikko minä olen. En minä toisaalta voi kieltää sitä, etteikö Uuden testamentin mukaan tällaisia ilmiöitä voisi kirkossa olla nykyäänkin. Piispan ääni värisee. Anneli otti sitten asian hoitoonsa hyvin tietäen, että se mitä hän asiasta sanoo, on se lopullinen ratkaisu. Vastaus kuvaa hyvin Rimpiläisen persoonaa. Se oli se terävä kärki, jolla nuori kristinusko tunkeutui sekulaariin maailmaan. – En voi kuvitella muuta tietä pois kirkosta kuin sen, että klassillisen luterilaisen uskonmuodon harjoittaminen kielletään tahi tehdään mahdottomaksi. Hän käsitteli teologiassaan paljon kuoleman jälkeisiä asioita ja ehkä suomalaisista teologeista perusteellisimmin niin sanottua välitilaa, jolla tarkoitetaan sitä paikkaa, jossa kuolleet ovat ennen maailmanloppua ja viimeistä tuomiota. Kun kysyn piispan ajatuksia ikuisesta elämästä, seuraa haastattelijan urani pisin hiljaisuus. – Niin, piispa sanoo. – Missään tapauksessa ei voi lähteä siihen suuntaan, jossa uskonpuhdistuksen periaatteet, eli Raamattu ylimpänä auktoriteettina ja pelastus yksin armosta, kyseenalaistettaisiin, Olavi jatkaa. Jos sille ei ole kerta kaikkiaan tilaa, niin sitten on pakko. – Tämä on hirveän hyvää aikaa. Olen onnellinen siitä, että on ihan toisenlainen elämä tänne loppuun annettu. Muut ovat ottaneet rukoilun huolekseen, ja me olemme sen hyvää hedelmää nauttineet niin, että on parannuttu, Rimpiläinen kertoo. – Ajattelen niin kuin Luther, ja kuule, ehkä on ihan raamatullistakin ajatella, että kielillä puhumiset, sairaitten parantamiset ja profetiat kuuluvat apostoliseen aikaan. – Se on tosijuttu. Minulla ei ole painetta, että pitäisi sählätä eri tehtävissä ja todistaa itselleni, että olen vielä tarpeellinen. Se ei oo synti, jos toivoo että kaikki pääsis taivaaseen.” jutusta, ja minä vastasin puhelimeen vastoin hänen odotuksiaan, niin kirkkoherra aikansa jaaritteli, ja lopulta sanoi, että voisiko puhua ite piispattaren kanssa, Olavus sanoo. 14 |. – Olen päätynyt siihen, että uskon suunnilleen niin kuin Osmo Tiililä. Osmo Tiililä oli dogmatiikan professori Helsingin yliopistossa. – Se asia on jatkuvasti työn alla, Rimpiläinen sanoo lopulta. – He lähtevät tielle, jota olen itse mielessäni monta kertaa testannut. – Mutta. – Kyllä monet käyttivät keittiön ovea häikäilemättä hyväkseen, Rimpiläinen toteaa enemmän kiitoksena kuin moitteena. Vanhuus on ollut hyvä Rimpiläinen sanoo nauttineensa vanhuudesta
– Herra kanssasi, Olavi vastaa. – Kun ihminen kuolee, siinä on jonkinlainen välioikeudenkäynti, jossa paikkamme välitilassa määräytyy. Mutta ei sitä saa sanoa, vaan pitää saarnata parannusta sen vakavan näköalan edessä, että Raamatussa niin vahvasti se iankaikkinen kadotus on esillä. Rimpiläinen on aiheen äärellä avoin ja tunteetkin ovat pinnassa, kun hän kuvailee, kuinka ”monessa saarnassa sitä veikkaillaan, että kuka pääsee taivaaseen ja kuka ei”. Vain rivin kerrallaan hän pystyy lausumaan. Tämä koskee välitilaa, eikä viimeistä tuomiota, piispa huomauttaa. Samalla saan kotiseutukierroksen, kun pimeä maisema ja lumessa nukkuvat talot vilisevät auton sivuikkunoissa. Että jospa hyvinkin Jumala päästäis iankaikkiseen elämään, Rimpiläinen sanoo. eihän me tiietä näitä, piispa pohtii sanojaan hyvin huolellisesti punniten. – Mutta se ei oo synti, jos toivoo että kaikki pääsis iankaikkiseen elämään. Anneli patistaa Olavia siunaamaan ruuan. – Minä liityn mielelläni siihen, kuinka ortodoksit rukoilevat kristillistä, kivutonta, kunniallista, rauhallista loppua. no... Lentokentän parkkipaikalla sanon, että ”toivottavasti nähdään pian taas”. Hyvää vastausta Kristuksen peljättävän tuomioistuimen edessä. – Vai onko se vain sekin sitten olotila, jota seuraa sitten... Hän on varma siitä, että pyhät taivaassa Jumalan luona ja välitilassa rukoilevat meidän puolestamme, ja että me saadaan rukoilla vainajien puolesta ja pyytää heille, että Jumala olisi armollinen ja antaisi hyvät paikat siinä draamassa. – Tiililän näköala on käsittämättömän pehmeä ja ihana. Oi saanhan joukkoon autuaitten… Kans ystäväin ja omaisten… Mä päästä kerran luo Armon Herran… Oi saanhan sen. Rimpiläinen kulkee portaissa varovasti. Yläkerrassa on paljon leluja lastenlapsille. Piispa haluaa jättää veikkailut sikseen. – Että sen veikkailun tilalle tuleekin tämmöinen rukous. Piispa vaihtaa kuvaajaa varten vielä kerran violetin paitansa. – Että semmoinenkin mahdollisuus on olemassa, että minäkin pääsisin livahtammaan taivaaseen. Rimpiläinen sanoo, ettei hän luterilaisena teologina voi kieltää kadotuksen mahdollisuutta, mutta mielellään hän myös lainaa evankelisen liikkeen entistä johtajaa Johannes Bäckiä, joka sanoi näin: ”Se on tyhmä, joka kieltää kaikkien pelastumisen, ja se on vielä tyhmempi, joka siitä puhuu.” – Emmehän me voi ainakaan toivoa, että kukaan joutuisi iankaikkiseen kadotukseen, vaan meidän toivo on ettei sinne kukaan joutuisi. Askel on jo mennyt araksi, mutta auton ajo sujuu kokenein ottein. Välitila on tietoinen tila, ja vasta sitten tulee viimeinen tuomio ja ihmisen lopullinen asemointi. Hän siteeraa Wilhelmi Malmivaaran kuuluisaa virttä Oi Herra, jos mä matkamies maan. Syömme yhdessä keittoa. Me saahaan sitä rukoilla, mutta Jumala ottaa sen siitä etteenpäin hoitaakseen. Rimpiläiset esittelevät kaikki naapurinsa ja heidän ammattinsa sekä lasten määrän. | 15 – Ja katso, ne tulevat kuulluiksi, Rimpiläinen toteaa rukouksista.. Kuljeskelemme asunnossa etsimässä kuvauspaikkoja ja selaamme mukamas piispan kirjaston valtavan kirjahyllyn kirjoja
R a a m a t u n h R a a m a t u n h e n k i e n k il ö t l ö t 16 |
Mutta Jeesus ei ottanut kuullakseen, mitä puhuttiin, vaan sanoi synagogan esimiehelle: ”Älä pelkää, usko ainoastaan.” Isä sai siis Jeesukselta sanan, ja siihen hän tarttui kulkiessaan tämän vierellä kotiaan kohti. Mistä muusta se oli osoitusta kuin uskosta, ettei Jairos lähettänyt Jeesusta pois luotaan tässäkään tilanteessa. Melkoinen yhteensattuma, että nainen oli sairastunut samana vuonna, kuin Jairokselle oli syntynyt tytär. Jeesustakin oli turha enää vaivata. Synagogan esimiehet suhtautuivat yleensä torjuvasti Jeesukseen. Koskaan hän ei enää näkisi tyttönsä iloista hymyä eikä kuulisi tämän iloista livertelyä. Sillä tavalla sinäkin voit Jairoksen tavoin kohdata Jeesuksen ja kuulla hänen lupauksensa. Älä enää opettajaa vaivaa Nähdessään palvelijansa lähestyvän ihmisjoukkoa Jairos aavisti pahaa. Miten Jairos pystyisi palaamaan tyhjääkin tyhjempään kotiinsa. 12 vuotta se oli pyörinyt rakkaan tyttären ympärillä. Näin puhui epäuskon ääni. Ja aivan oikein, mies kertoi itku kurkussa isännälleen kauheat uutiset: ”Tyttäresi kuoli; miksi enää opettajaa vaivaat?” Jairokselle oli siis tapahtunut pahin kuviteltavissa oleva onnettomuus: hän oli menettänyt rakkaimman ihmisen maan päällä. Hätääntynyt isä seisoi laiturilla ja odotti Jeesusta palaavaksi tuskan puristaessa hänen sydäntään. Kukaan ei voisi heitä enää auttaa. Älä pelkää – usko ainoastaan teksti Mailis Janatuinen kuva Pekka Rahkonen J airoksen, Kapernaumin synagogan esimiehen, ainoa lapsi oli sairastunut kuolemantautiin. Sitten hätääntynyt isä puolittain huusi pyyntönsä Jeesukselle: ”Pieni tyttäreni on kuolemaisillaan; tule ja pane kätesi hänen päällensä, että hän tulisi terveeksi ja jäisi eloon.” Jeesus teki työtä käskettyä ja lähti isän mukaan. Miten lapsen äiti tämän iskun kestäisi. Entä jos rabbi tulisi liian myöhään…. Yhtäkkiä matkan keskeytti muuan nainen, joka väitti parantuneensa sairaudestaan koskettuaan Jeesuksen viittaan ja alkoi kertoa kahdentoista vuoden sairaskertomustaan. Mutta nyt tyttö oli kuolemaisillaan, eivätkä lääkärit voineet häntä auttaa. Jos sinä, hyvä lukijani, olet kokenut pahimman mahdollisen menetyksen, tiedät varmaan, miltä tästä isästä tuntui. Kun vene lopulta laski laituriin, tunkeutui Jairos ihmisten välistä Jeesuksen eteen ja heittäytyi hänen jalkoihinsa! Näky oli hätkähdyttävä. Joku tiesi kertoa, että rabbi oli mennyt veneellä järven taakse. Odotti ja odotti. Suuri kansanjoukko seurasi uteliaana heidän perässään. Pienen perheen arki oli pysähtynyt kuin seinään. Tartu virsikirjaan, tartu Raamattuun, etsiydy uskovien pariin ja ehtoollispöytään. Mitä heillä kahdella olisi elämässään jäljellä muuta kuin pohjaton kaipaus. Lapsensa hourimista kuunnellessaan hän oli kuitenkin muuttanut mielensä ja lähtenyt etsimään tuota ihmeitä tekevää rabbia. Ehkä Jairoskin oli niin tehnyt. Älä siis sinäkään, tragedian kokenut ystäväni, lähde pois Jeesuksen luota eli uskovien ja Jumalan sanan yhteydestä. | 17 Yhtä varmasti kuin Vapahtaja herätti Jairoksen tyttären, hän varmasti tarttuu viimeisenä päivänä myös sinun rakkaasi käteen, kirjoittaa Mailis Janatuinen.. Suuri hellyys sydämessään olivat isä ja äiti seuranneet nuo vuodet lapsosensa kehitystä
Ja hän tarttui lapsen käteen ja sanoi hänelle: ”Talita kuum!” Se on käännettynä: Tyttö, minä sanon sinulle, nouse. Joka askelella isä näki sielunsa silmillä sen, mikä häntä perillä odottaisi: lapsen ruumis, vaimon epätoivo, tyhjä loppuelämä. Kuollut tyttö hyppäsi sängystä ylös terveenä, pirteänä ja jopa nälkäisenä. Olisitko sinä kääntynyt Jeesuksen puoleen ja riippunut hänessä kiinni ilman suuria tragedioitasi. Millainen julkkis hänestä tulisikaan, jos hänen tiedettäisiin heränneen kuolleista. Sen lupauksen tahtoo Vapahtaja sanoa nyt sinullekin, joka näitä rivejä luet, olivatpa elämäsi surut miten suuria hyvänsä: ”Älä pelkää, usko ainoastaan.” (Mark. Jos tällainen ihme tapahtuisi meidän päivinämme, siitä kirjoitettaisiin kohta menestyskirja. Aikuiseksi kasvettuaan Jairoksen tytär sai varmaan todistaa kokemastaan ihmeestä monelle kastekoululaisille. Entä sinä, hyvä lukijani. Miksi Jeesus väitti lapsen nukkuvan, vaikka tiesi tämän olevan kuollut. Ajatelkaa, millainen onnenpotku tytön kuolema oli ollut hänen perheelleen. Hän sanoo: ”Ei hän ole kuollut, vaan nukkuu. Ja niin Jeesus siis kulki Jairoksen rinnalla nuo raskaat askelet tämän kotiin. Synagogan esimiehen kodissa tapahtui uskomaton ihme. Hän halusi ennen kaikkea, että ihmiset kuuntelisivat hänen julistustaan ja tarttuisivat hänen lupauksiinsa. Ja he joutuivat suuren hämmästyksen valtaan. Markus kertoo: Jeesus näki hälisevän joukon ja ääneensä itkeviä ja vaikeroivia. Lopulta saavuttiin synagogan esimiehen komeaan kotiin, missä hautajaisvalmistelut olivat jo käynnissä. Ilmeisesti Jeesus ei halunnut niittää mainetta pelkkänä ihmeidentekijänä. Oli varmaan parempi, että ihmiset pitäisivät hänen kuolemaansa erehdyksenä. Ihme sinänsä ei synnyttäisi pelastavaa uskoa eikä siis veisi ketään taivaaseen. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin.” Tartu siis sinäkin kaipauksesi keskellä Jeesuksen lupaukseen. Miksi hän suhtautui ihmeisiinsä salailevasti. 5:21–43 ja Joh.11:25) Jeesus väitti lapsen nukkuvan, vaikka tiesi tämän olevan kuollut.” 18 |. Vanhemmat olivat niin pyörällä päästään, etteivät olisi huomanneet antaa lapselle ruokaa, jollei Jeesus olisi heitä siihen kehottanut. Minä olen ylösnousemus ja elämä. Kun Jairos parin vuoden kuluttua kuuli huhuja Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta, hän varmaan uskoi niihin heti. Sillä hän oli kaksitoistavuotias. Ja heti tyttö nousi ja käveli. Ja käydessään sisään hän sanoi heille: ”Mitä te hälisette ja itkette. Usko ainoastaan. Jos Jeesus oli pystynyt herättämään hänen tyttönsä henkiin, niin totta kai hän pystyi itsekin heräämään henkiin. Ja kun Kapernaumiin perustettiin kristillinen seurakunta helluntain jälkeen, liittyi Jairoksen pieni perhe varmaan ensimmäisten joukossa sen jäseniksi kasteen kautta. Joka askeleella hän silti tarttui myös Jeesuksen sanoihin: ”Älä pelkää. Isä saa tyttönsä takaisin Markus jatkaa: Mutta Jeesus ajoi kaikki ulos ja otti mukaansa lapsen isän ja äidin sekä ne, jotka olivat hänen kanssaan, ja meni sisälle sinne, missä lapsi makasi. Lapsi ei ole kuollut, vaan nukkuu.” Niin he nauroivat häntä. Kaikkien mullistusten keskellä tuo kristitty nainen voi lohduttaa toisia samalla sanalla, jonka Jeesus oli kerran hänen isälleen lausunut. Tai ehkä hän ajatteli tytön tulevaisuutta. Yhtä varmasti kuin Vapahtaja herätti Jairoksen tyttären, yhtä varmasti hän tarttuu viimeisenä päivänä myös sinun rakkaasi käteen ja nostaa hänet ylös haudasta. Ilman sitä isä olisi ehkä pysytellyt loitolla Jeesuksesta koko ikänsä. Mutta miksi Jeesus kielsi Jairosta ja hänen vaimoaan kertomasta ihmeestä kenellekään. Sen tekisi vain Jumalan sana – ja sen sanan oli Jairos Jeesukselta saanut. (Hautajaisethan pidetään kuumissa maissa jo vainajan kuolinpäivänä.) Itkijänaiset oli kutsuttu paikalle, ja meteli oli korvia huumaava. Kun hän oli viisikymppinen, syttyi Israelissa juutalaissota. Usko ainoastaan.” Näin usko ja epätoivo kamppailivat isän sydämessä. Älä pelkää. Ehkä hän tahtoi osoittaa kuoleman olevan vain uni, josta kaikki heräävät viimeisenä päivänä. Mutta mitä Jeesus tahtoo sanoa tämän kertomuksen kautta sinulle, jonka läheinen on jo ehtinyt kuolla
Voi pyytää ja saada anteeksi ja muistaa, että tänäkin vuonna Jumalan armo riittää minulle ja sinulle. Kuka on Tikkis. Uuden vuoden saa aloittaa puhtaalta pöydältä. Kesäisin teen paljon keikkoja ja kristillisen musan oppitunteja ripareilla. Viimeksi hän nauroi saatuaan hyvät vauhdit keinussa. Sivupersoona Sivupersoona | 19 Mihin ammattiin halusit pikkupoikana. Uusi vuosi, uudet kujeet. Koulutukseltani olen luokanopettaja. ”Haluan seistä sanojeni takana” teksti Erja Taura-Jokinen kuva Lasse Simpanen. www.juhanitikkanen.com yhdessä Toikkiksen eli Antero Toikan kanssa. Haluan tehdä mahdollisimman hyvää musiikkia ja laulaa vain sellaisia sanoja, joiden takana voin seistä. Ilmoitin, että minusta tulee joko autokauppias tai rokkitähti. Miten saat 3-vuotiaan Mauno-poikasi hekottamaan. Mitkä ovat tavoitteesi muusikkona. Juhani Tikkanen , 28, on Suomen gospeltaivaan nouseva tähti, jonka singlet soivat Radio Suomessa ja Radio Deissä. Menetelmät vaihtuvat, mutta hekotukseen vaaditaan aina läsnäoloa. Tällä hetkellä olen noista kahdesta lähempänä rokkitähteyttä. Silloin yritän vain laulaa ja soittaa niin hyvin, etPalstalla esitellään tunnettuja henkilöitä uudessa valossa. En edelleenkään pidä kumpaakaan yhtään hassumpana. Haluaisin itse vanhempana kuulla, jos lapseni ei osaa käyttäytyä koulussa. Miten saa levottomat koululaiset rauhoittumaan. Toivon, että lauluni tuovat kuulijoille lohtua ja tutustuttavat ihmisiä Jeesukseen. Mitä sinulle tulee tästä lausahduksesta mieleen. Jos päädyn vielä kouluun hommiin, aion olla paljon yhteydessä oppilaiden vanhempiin. Keikkatilanteessa yleisöä ei voi samalla tavalla ojentaa kuin opettajana koulussa. Läsnäolo ja reiluus ovat hyviä keinoja rauhoittaa ihmisiä. Tikkis on hyväntahtoinen, aina myönteinen höpsö, joka olemuksellaan ja jutuillaan toivoo kohottavansa festariyleisön itsetuntoa ja fiilistä. Se olen minä kristillisten Maata näkyvissä -festareiden juontajaparina tä rauhattominkin teini on lopulta minun puolellani ja hiljenee kuuntelemaan
”Myös minut tuomitaan oikeudessa valehtelijaksi” Keskitalo antaa kasteopetusta kristinuskosta kiinnostuneille muslimeille ja ohjaa heitä seurakuntiin. 20 | Melkein 35 vuotta maahanmuuttajien kanssa työskennellyt Timo Keskitalo on seissyt monen turvapaikanhakijan rinnalla ensimmäisen kielteisen oleskelulupapäätöksen saamisesta oikeusistuntoihin ja palautuslennolle lähtöön asti. – Minulla on ollut runsaan kahden vuoden aikana 90 turvapaikanhakijaa kastekoulussa. Se oli koruton hetki: Kastoin hänet pöydällä olevasta vesilasista lukitussa, pienessä kopissa. Harvat saavat edes valitusprosessin kautta myönteistä vastausta. – Kun koen vääryyden tapahtuneen, se raivostuttaa. Asia saattaa jäädä illalla pyörimään mielessä niin, etten saa unta. Keskitalo on järjestänyt säilöönottokeskuksessa jumalanpalveluksia ja jakanut ehtoollista, joskus jopa juuri ennen palautuslennolle lähtöä. Toisinaan pastorille tarjoutuu mahdollisuus kastaa kastekoulun käynyt turvapaikanhakija sinä aikana, kun hän odottaa palautusta. Surun kanssa pärjään paremmin, mutta voimaton raivo on se, mikä ei anna rauhaa. – Todistan parin kuukauden välein hallinto-oikeudessa. – Kristinuskoa kohtaan on niin paljon kiinnostusta, etten oikein ehdi tehdä muuta kuin ottaa ihmisiä vastaan ja opettaa. Oikeusprosessien lopputulos turhauttaa ja usein myös raivostuttaa miestä. Yksikään heistä ei ole saanut ensimmäisellä kerralla positiivista päätöstä. Näissä tilanteissa kastettava ihminen yleensä toteaa ”haluavansa kuolla Kristukseen kastettuna”. Keskitalon mukaan lähes kaikki Suomessa kristityksi kääntyneet turvapaikanhakijat saavat Maahanmuuttovirastolta kielteisen päätöksen oleskelulupahakemukseensa. Sen sijaan ilmoitus kotimaahan palauttamisesta nostaa järkytyksen ja pelon pintaan. Kun sitten lähes aina tulee päätös, joka on todistukseni vastainen, tunnen, että myös minut tuomitaan oikeudessa kerta toisensa jälkeen valehtelijaksi ja väärän todistuksen antajaksi. Keskitalo on etsinyt oikeusavustajia, kirjoittanut lausuntoja ja todistanut oikeudessa lukuisia kertoja kristityksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden vakaumuksen aitouden puolesta. Nykyisessä työssään Patmos Lähetyssäätiön muslimityöntekijänä hän on nähnyt, kuinka monet turvapaikanhakijat avaavat sydämensä Jeesukselle. Useat heistä käännytetään vuosien Suomessa asumisen jälkeen takaisin kotimaahansa – monesti kohtalokkain seurauksin. – Muutama viikko sitten kastoin yhden henkilön säilöönottokeskuksessa. Yleensä karuissa, vankilamaisissa oloissa odotetaan joitakin päiviä, mutta joskus jopa kuukausia. Silloin kun palautus viivästyy, ihminen sijoitetaan säilöönottoyksikköön. – Kun prosessi on menty loppuun asti eikä ole enää valitusoikeutta ja tulee ilmoitus, että sinut palautetaan kotimaahan, ja käsketään ilmoittautua poliisilaitoksella, se on hetki, joka herättää tunteita ja liikuttaa ihmisiä. Yleensä Keskitalon ainoa jäljelle jäävä mahdollisuus tukea palautettavaa ihmistä on rukoilla: – Jos nyt tulee lähtö, mitä tahansa tapahtuukin, Jumala on kanssasi. Palautuspäätöksen saaneet kysyvät usein Keskitalolta, mitä vaihtoehtoja heillä on. Hän tuntee usein avuttomuutta ja voimatonta raivoa ”liian suurten voimien” edessä.. Vakuutan, että puhun totuuden mitään salaamatta ja poisjättämättä, lausun näkemykseni pitkään kokemukseeni ja asiantuntijuuteeni vedoten. Turvapaikanhakijat haluavat ”kuolla Kristukseen kastettuina” Timo Keskitalo tuo esiin, että ensimmäisen kielteisen päätöksen saaminen ei ole yleensä shokki turvapaikanhakijoille, sillä monet ovat osanneet odottaa sitä. L uterilainen pastori Timo Keskitalo on toiminut Helsingin kansainvälisen seurakunnan johtajana ja tehnyt lähetystyötä muslimien parissa ensin Lontoossa ja myöhemmin Lähi-idän kriisialuueella