Annemari Sandell:. lehti hengellisestä elämästä • jo vuodesta 1929 6–7 / 2024 • 8 € ”En koskaan rukoillut itselleni voittoa” Jukka Sipilä sai uuden sydämen Kirja oikoo kirkkohistorian väärinkäsityksiä Mihin ylösnousemus perustuu
Voidaan sisällyttää kotoutumissuunnitelmaan • Opit kieltä, kulttuuria ja Raamattua sekä rohkaistut puhumaan suomea kannustavassa ympäristössä YKI-TREENI • Valmentava 3kk kurssi YKI-testiä varten VIIKON KURSSEJA • Polku työhön – Työn hakuun valmentava kurssi • Suomen kielen intensiivikurssit kesäkuussa Opit Raamatun pääsisällöt ja osaat niistä opettaa raamattupiirissä tai pyhäkoulussa Lisää kaikista linjoista raamattuopisto.fi. SISÄLLE SANAAN • Kahdeksasta viikonlopusta koostuva opintokokonaisuus KOULUTUSTA MAAHANMUUTTAJILLE Löydät identiteettisi uudessa kotimaassasi sekä opit suomen kieltä ja kulttuuria KRISTITTYNÄ SUOMESSA – KOTOUTUMISKOULUTUS • Opintolinja täysi-ikäisille oleskeluluvan saaneille maahanmuuttajille. OPISKELEMAAN RAAMATTUA AVOIN RAAMATTUKOULU • Pohdit uskon ja elämän kysymyksiä toisten kristittyjen kanssa luotettavien opettajien johdolla • Voit opiskella viikon tai pidemmän ajan
Muutos oli joillekin vaikea, mutta useat totesivat sen olleen vain todellisen jakautuneisuuden tekemistä näkyväksi. Ensimmäistä kertaa historiassa edustajisto ei jakautunut hiippakuntien mukaisiin ryhmiin valmistelemaan ehdotusta täysistunnon varapuheenjohtajien paikoista, vaan väki jakautui kahteen leiriin: uudistajiksi ilmoittautuneeksi Muutoksen tuuli -ryhmäksi ja konservatiiviseksi Kirkon kivijalka -ryhmäksi. Vai peräti laittomuutta. Siitä eivät oikein pitäneet liberaalit, koska heidän mielestään päätös sementoisi seksuaalivähemmistöjä syrjivän kannan, eivätkä siitä pitäneet konservatiivit, joiden mielestä kyseessä olisi todellisuudessa kristillisen avioliittokäsityksen muuttamisesta Raamatun selkeän opetuksen vastaisesti. Myös täysistunnoissa keskustelu oli pääasiassa kunnioittavaa. Ehdotuksen esittäjät totesivat Päivi Vähäkankaan johdolla, että muutosehdotusta ei tehdä avioliittolain muuttamisen helpottamiseksi, vaan siksi, että kirkon päätöksenteko on hankalaa, kun päätökset jumittuvat riittävän suuren kannatuksen puutteeseen. Kapinaa ilmassa. Kirkolliskokouksessa juha.vahasarja@perussanoma.fi ” Kapinaa ilmassa, vai peräti laittomuutta. Mielenkiintoista kirkolliskokousta edeltävässä ja kirkolliskokouksen aikaisessa mediakeskustelussa oli huomata MTV3:n uutisoinnin asenteellisuus kristillistä avioliittokäsitystä kohtaan, kun taas YLE:n Astudiossa toimittaja Marja Sannikka hoiti journalistin tehtävänsä mallikkaasti, jättäen itse kannanmuodostamisen katsojien omaksi asiaksi. Uuden kirkolliskokouksen nelivuotiskausi alkoi 13.5.–17.5.2024 järjestäytymiskokouksella. Pientä ilmapiirin lämpenemistä oli havaittavissa, kun keskusteluun nousi kysymys kirkon päätösten vastaisten avioliittoon vihkimisten rajoittamisesta. Kirkon kivijalka -ryhmään kuuluu yli neljäkymmentä edustajaa, mikä on kristillisen avioliittokäsityksen säilymisen kannalta merkittävää. Miksi avioliittokysymys on niin suuri, että se saattaa hajottaa koko ev. Valiokuntatyöskentely oli asiallista ja rentoa. lut. Voidaan sisällyttää kotoutumissuunnitelmaan • Opit kieltä, kulttuuria ja Raamattua sekä rohkaistut puhumaan suomea kannustavassa ympäristössä YKI-TREENI • Valmentava 3kk kurssi YKI-testiä varten VIIKON KURSSEJA • Polku työhön – Työn hakuun valmentava kurssi • Suomen kielen intensiivikurssit kesäkuussa Opit Raamatun pääsisällöt ja osaat niistä opettaa raamattupiirissä tai pyhäkoulussa Lisää kaikista linjoista raamattuopisto.fi. Piispa Jari Jolkkonen totesi tähän, että vain kaksi kertaa jokin selkeästi kannatettava asia on pysähtynyt määräenemmistökysymykseen. pääkirjoitus ”O nkos se nyt niin, että tämä kirkon parlamentti on ihan pihalla, mitä kentällä tapahtuu?” – ”No, kirkon parlamentti on ainakin jäljessä siitä, mitä kentällä tapahtuu ja jos ei tää nyt mee läpi, niin mä luulen, että tänne tulee uusi aloite asiasta. Erilaisten ihmisten ja arvomaailmoiden kohtaaminen oli toisia kuuntelevaa. Yleisvaliokunnan valmisteluun lähetettiin määrävähemmistösäännöksen muutosehdotus 3/4:sta 2/3:aan. kirkon. Median kiinnostuksen kohteena oli lähetekeskustelu piispojen ehdottamasta kahden avioliittokäsityksen mallista. Kristitty se, joka tähän suostuu. Ilmassa oli aavistelua, että muutosehdotus todellisuudessa tähtäsi avioliittokäsityksen muuttamiseen. SISÄLLE SANAAN • Kahdeksasta viikonlopusta koostuva opintokokonaisuus KOULUTUSTA MAAHANMUUTTAJILLE Löydät identiteettisi uudessa kotimaassasi sekä opit suomen kieltä ja kulttuuria KRISTITTYNÄ SUOMESSA – KOTOUTUMISKOULUTUS • Opintolinja täysi-ikäisille oleskeluluvan saaneille maahanmuuttajille. Tai sit voi olla niin, että hiippakunnat alkaa ohjaamaan papistojaan ohi kirkolliskokouksen yhä voimakkaammin.” Ote on kirkolliskokousviikon Kymmenen uutisista, jossa uutistoimittaja Kari Pyrhönen haastatteli piispa Mari Leppästä. Siihen tiivistyy suhtautuminen Jumalan sanaan, sen seuraaminen ja sen alle taipuminen silloinkin, kun ei ymmärrä. Ylpeä se, joka sanaa vastaan tahtoo nousta. Kokemus uutena kirkolliskokousedustajana oli sekä hyvä että kysymyksiä herättävä. Ps. ” OPISKELEMAAN RAAMATTUA AVOIN RAAMATTUKOULU • Pohdit uskon ja elämän kysymyksiä toisten kristittyjen kanssa luotettavien opettajien johdolla • Voit opiskella viikon tai pidemmän ajan. Järjestäytymiseen kuului myös valiokuntapaikkojen edustajien valinnat sekä kirkkohallituksen vaali
44 teatteriarvio Esitys vastuusta ja syyllisyydestä 46 samasta perheestä Isä ja tytär soittavat samoissa bändeissä 49 kolumni Marjatta Junkkaala 50 raamattuvisa Kymmenen kysymystä Raamatusta 51 kristikunnan klassikot Hän kuulee sinua ja näkee sinut. 09 5123 9154, petri.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSKUNTA Sari Savela, Lauri Vartiainen, Juha Vähäsarja, Jouni Lallukka, Marja-Kaarina Marttila • TAITTO Tappajahai • KUSTANTAJA Perussanoma Oy • AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN • PAINOPAIKKA Punamusta Oy, Lahti • HINNAT 12 kk:n kestotilaus 67 €, 12 kk määräaikainen tilaus 75 €. Irtonumeron hinta 8 €. VUOSIKERTA vuodesta 1929 • TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET puh. alv 24 %. • Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä teksteistä ja kuvista • ISSN 2736-9307 4 | 3 pääkirjoitus Uuden kirkolliskokousedustajan kokemuksia 5 jutun takana Arvio arvioista 6 lyhyet ja nopeat Maisema vaikuttaa hyvinvointiin 10 haastattelu Annemari Sandell kantoi Raamattua kisamatkoilla 16 raamatun henkilöt Prokoroksen uskollisuus tasoitti tietä 19 sivupersoona Sanna Ukkola kävi lapsena pyhäkoulussa 20 henkilö Timo Junkkaala ja kirkkohistorian merkkihenkilöt 23 raamatun eläimet Härkä on voiman vertauskuva 24 israel nyt Aarteita Raamattuopiston pihapiirissä 26 elämäntaito Jukka Sipilän elämässä ikuisuus on läsnä 30 uskon esikuvia Margareta Högman johti herätysliikettä Kannessa Kannessa Kannessa Kannessa 32 raamattuopetus Jeesus ei voinut jäädä hautaan 35 nuoren ääni ”Ainevalintani aiheuttaa hämmästystä” 36 haastattelu Sari Savelan raportti Singaporesta 41 kysymys ja vastaus Elikö Nooa oikeasti 950-vuotiaaksi. 09 5123 9154, elama@perussanoma.fi • etunimi.sukunimi@perussanoma.fi PÄÄTOIMITTAJA Juha Vähäsarja, 09 5123 9150, juha.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Petri Vähäsarja, puh. tä ss ä le h d e ss ä 36 26 95. 42 pientä puhetta Mistä islamofobia johtuu. Hinnat sis. 03 4246 5391, perussanoma@jaicom.com • TOIMITUS PL 15, 02701 Kauniainen • puh
09 5123 9154, petri.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSKUNTA Sari Savela, Lauri Vartiainen, Juha Vähäsarja, Jouni Lallukka, Marja-Kaarina Marttila • TAITTO Tappajahai • KUSTANTAJA Perussanoma Oy • AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN • PAINOPAIKKA Punamusta Oy, Lahti • HINNAT 12 kk:n kestotilaus 67 €, 12 kk määräaikainen tilaus 75 €. VUOSIKERTA vuodesta 1929 • TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET puh. ju tu n ta k a n a Te ks Ti pe tr i vä h ä sa rj a Kiusaaminen herätti ajatuksia E lämä-lehden 5/2024 parhaaksi jutuksi äänestettiin Aino Viitasen haastattelu otsikolla ”Postilakkotyttö”. 42 pientä puhetta Mistä islamofobia johtuu. Varmaankin joku on lukenut jonkin hyvän kirjan sillä perusteella, että siitä on kerrottu Elämässä. Toinen syy on tietysti tiedon välittäminen. Arvioita tekee pieni joukko lehtemme avustajia, ja joskus kirjoitan niitä itsekin. Juttu kertoi Jumalan suuresta avusta hänen elämässään, vaikka oli paljon kipeitä asioita”, lukijamme kirjoitti. Hermostuttavana pidettiin artikkelia ”Kaikki keinot käytössä kiusaamisen kitkemiseksi”. 09 5123 9154, elama@perussanoma.fi • etunimi.sukunimi@perussanoma.fi PÄÄTOIMITTAJA Juha Vähäsarja, 09 5123 9150, juha.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Petri Vähäsarja, puh. Arvioitsija Vesa Pirttimaa löytää niistä ihmisyyteen ja kristilliseen uskoon liittyviä syvällisiä ulottuvuuksia. • Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä teksteistä ja kuvista • ISSN 2736-9307 L ehdessämme on pari sivua tilaa arvioille. Esimerkiksi taannoin, kun tulin kirjoittaneeksi murska-arvion Juha Tapion uudesta levystä, ja harkitsin tekstin julkaisemista tässä lehdessä. Hinnat sis. Irtonumeron hinta 8 €. Lähetä vastauksesi 19.6. En tiedä, onko ”arvio” väärä kuvaus näille ”esittelyillemme”. | 5 32 raamattuopetus Jeesus ei voinut jäädä hautaan 35 nuoren ääni ”Ainevalintani aiheuttaa hämmästystä” 36 haastattelu Sari Savelan raportti Singaporesta 41 kysymys ja vastaus Elikö Nooa oikeasti 950-vuotiaaksi. Se olisi kuitenkin ollut huono idea, vai mitä. Tässäkin mieli kuohahtaa”, hän jatkoi. Vastaajien kesken arvotaan kirjapalkinto Perussanoman uutuusvalikoimasta. ”Järjen käyttö ei ole sallittu -jutussa on taas sellaista tekstiä, jonka soisi piispojen lukevan ja vieläpä ymmärtävän, mihin he ovat kirkkoa viemässä. En enää muista, miksi luovuimme pisteytyksestä, mutta välillä kaipaisin tähtiä takaisin. mennessä osoitteeseen petri.vahasarja@perussanoma.fi. 03 4246 5391, perussanoma@jaicom.com • TOIMITUS PL 15, 02701 Kauniainen • puh. Taiteen symbolisten merkitysten tunnistaminen lieneekin yksi syy, miksi lehdessä ylipäänsä kannattaa arvioida teoksia. ”Olemme joidenkin äitien kanssa sitä mieltä, ettei pidä pakottaa kiusattua kiusaajan kaveriksi ja päinvastoin, vaikka KiVa-menetelmää käyttäen on niin toimittu”, lukija kirjoitti. Arvonnassa kirjapalkinnon voitti Kirsi-Marja Reunanen. Ennenhän esimerkiksi pisteytimme teoksia tähdillä, yhdestä viiteen. 95. Tähdillä vai ilman. kerro meille mikä tämän lehden jutuista liikutti, puhutti tai hermostutti eniten. alv 24 %. 44 teatteriarvio Esitys vastuusta ja syyllisyydestä 46 samasta perheestä Isä ja tytär soittavat samoissa bändeissä 49 kolumni Marjatta Junkkaala 50 raamattuvisa Kymmenen kysymystä Raamatusta 51 kristikunnan klassikot Hän kuulee sinua ja näkee sinut. Olen arvioinut lähinnä musiikkialbumeita, toisinaan kirjoja. ”Mielenkiintoinen miten Jumala varjeli, ettei Ainolle tehty aborttia. Tässä numerossa arvioidaan teatteriesitys ja ooppera
kerran K ilpailun tarkoitus on nostaa esille teoksia, jotka käsittelevät kristillistä uskoa ja elämänarvoja erityisen ansiokkaasti. Kun ilmoitamme olevamme Israelin ystäviä, niin se ei tarkoita, että olisimme arabien vihollisia. Suomalaisten 10 tärkeimmäksi koettua asiaa vuonna 2024 HERÄÄ VALVOMAAN 50 VUOTTA SITTEN Toivottakaa rauhaa Jerusalemille ”Olemme tulleet – jälleen kerran! – kansakuntien historiassa aikaan, jolloin ystävyys Israelia kohtaan yleensä tulkitaan poliittiseksi kannanotoksi. Ja Israelin ystävyys ei merkitse, että juutalaisten suorittaman kostohyökkäyksen jälkeen huutaisimme ’amen’ ja ’halleluja’. Riikonen, valitsee kaikkien kilpailuun lähetettyjen teosten joukosta kuusi finalistia, jotka julkistetaan Turun Kirjamessuilla lauantaina 5.10. Kristittyinä joudumme uudelleen punnitsemaan, paljonko rakkaus Israelia kohtaan maksaa. Tämä poliittinen vaihtoehto on uskon kannalta katsottuna täysin väärämielinen. Kilpailun voittajan valitsee finalistiteosten joukosta olympiavoittaja ja yrittäjä Samppa Lajunen. ly h y e t & n o p e at ko on n u T sa ri sa v el a Vuoden kristillinen kirja -kilpailu järjestetään jo 30. Vuoden 2023 kristillinen kirja oli Mari Leppäsen Kuulun tähän maisemaan. Kilpailun järjestää Kristilliset kustantajat ry ja se on avoin kaikille kustantajille ja omakustanteille. Esiraati, jonka puheenjohtajana toimii kirjailija Teuvo V. Vuoden kristillinen kirja 2024 ja yleisöäänestyksen voittaja julkistetaan Helsingin Kirjamessuilla 27.10. Kilpailuun saavat osallistua viime vuoden kilpailun määräajan (5.9.2023) jälkeen ilmestyneet ja viimeistään 5.9.2024 ilmestyvät kirjat. Ja koska Lähi-itä on jatkuvan rauhattomuuden aluetta, niin yleistä mielipidettä on helppo ohjata siihen suuntaan, että israelilaiset ovat kaiken pahan alku ja juuri ei vain tällä alueella, vaan yleismaailmallisestikin. Voittajan valitsi Helsingin Sanomien päätoimittaja emerita Reetta Meriläinen. Erittäin tärkeäksi omassa elämässään kokevien osuus kaikista vastaajista, % 84 % Puolison, lasten ja läheisten terveys 77 % Oma terveys 76 % Rauha 68 % Turvallinen asuinympäristö 67 % Perhe ja lapset 66 % Vapaus olla sellainen kuin olen 62 % Turvattu toimeentulo 61 % Ystävät ja muut läheiset ihmiset 59 % Luotettava tieto 57 % Vapaus ilmaista oma mielipiteeni Lähde: Pelot ja haaveet 2024 -tutkimus, Yle NewsLab & Norstat, vastaajia: 3 093. Israel ei kansana tunne Rauhan Ruhtinasta, ja siksi hekin tekevät väkivallan sanelemia tekoja.” Lasse Reijomaa Herää valvomaan -lehdessä 6/1974 Yrittäjä Samppa Lajunen valitsee vuoden kristillisen kirjan 2024. sari savela 6 |. Saamme rukoilla rauhaa kaikille Lähi-idän kansoille
Myös papeista alkaa olla muiden pohjoismaiden tapaan pulaa. Kirkon työntekijäliitot huolissaan kirkon pahenevasta työvoimapulasta | 7 ju ha al at a lo / ki rk o n ku va p a nkki. Hakijoita virkoihin on vain muutamia, jos ollenkaan, ja kirkollisen alan harjoittelupaikkoja ei saada täytettyä. ”Kirkkoon on koronapandemian jälkeisenä aikana syntynyt yleinen ja vakava työvoimapula. Tilanne on tyydyttävä ainoastaan kirkkomusiikin alalla, jolla hakijoita virkoihin on toistaiseksi riittänyt”, todetaan kannanotossa, jonka ovat allekirjoittaneet AKI-liitot ry, Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL ry ja Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT ry. Tilanne on erityisen vaikea diakoniaja nuorisotyössä. Jokaiseen seurakuntapastorin virkaan oli vielä 10 vuotta sitten useita kymmeniä hakijoita sijainnista riippumatta. Nyt hakijoita ei riitä. Yhä useammin on tilanteita, joissa avoinna olevaan virkaan ei ole yhtään hakijaa. Kirkkoherranvirkojen suhteen tilanne on vaikein – yhä useampaan virkaan ei saada yhtään hakemusta. Ratkaisuna seurakunnat käyttävät määräaikaisia sijaisia, joilla ei ole tehtävään pätevöittävää koulutusta. Liitot toivovat, että kirkolliskokous ryhtyy toimiin tilanteen parantamiseksi. Diakoniatyössä jopa joka kymmenes viranhaltija on vailla kelpoisuutta. Kirkko myös menettää yhä nopeammin nykyisiä työntekijöitään muille työnantajille. ly h y e t & n o p e at vstaajista rukoili kerran päivässä KUUSANMÄKI K irkon työntekijäliitot laativat yhteisen kannanoton, jossa ne ilmaisivat huolensa kirkon pahenevasta työvoimapulasta. Nuorisotyöntekijöiden pulaa helpotetaan siirtämällä lastenohjaajia nuorisotyön virkoihin ilman, että lastenohjaajat koulutettaisiin nuorisotyönohjaajiksi. Tehtäviä joudutaan hoitamaan sijaisilla, joilla ei ole tehtävään edellytettyä kelpoisuutta
Silti reilusti yli puolet haluaisi muuttaa niissä jotakin. Ensimmäinen oli suunnattu kaikille maisemista kiinnostuneille ja toinen maisema-alan asiantuntijoille ja muille maisemien parissa toimiville. — Peräti 92 prosenttia vastaajista oli täysin samaa mieltä ja 7 prosenttia melko samaa mieltä maisemien hyvinvointivaikutuksia käsittelevän väitteen kanssa. Tyytyväisyyttä omiin arkimaisemiin tuovat erityisesti vesien ja metsien läheisyys. ly h y e t & n o p e at ju ho lu om al a / un sp la sh Hyvinvointia arjen maisemista Maisemat vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, arvioivat lähes kaikki valtakunnalliseen maisemakyselyyn vastanneista. Neljä viidestä kansalaisille suunnattuun kyselyyn vastanneista on melko tai erittäin tyytyväisiä arkimaisemiinsa. Tyytyväisyyttä omiin arkimaisemiin tuovat erityisesti vesien ja metsien läheisyys.” 8 |. — Erittäin tyytyväisiä on selvästi eniten haja-asutusalueiden vastaajissa ja vähiten kerrostaloalueiden vastaajissa. Tyytyväisyys vaihtelee erityyppisissä arkimaisemissa, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Nina Ahola. Suomen ympäristökeskus selvitti ihmisten näkemyksiä maisemista ja niiden kehittämisestä kahdella kyselyllä vuodenvaihteessa 2022–2023. Aholan mukaan miellyttävinä koetuilla maisemilla on vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. Kummatkin kyselyt toteutettiin avoimina verkkokyselyinä. Tyytyväisyyttä omiin arkimaisemiin tuovat kaikilla alueilla erityisesti vesien, puistojen ja metsien läheisyys. Useimpien mielestä maisemat tulisi ottaa päätöksenteossa nykyistä paremmin huomioon niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Ylipäätään luonnonläheisyys ja lähiluonnon helppo saavutettavuus mainitaan asioina, joista ei haluttaisi luopua
6:9 Meidän ei pidä väsyä tekemään hyvää, sillä jos emme hellitä, saamme aikanaan korjata sadon. Lähde: Tilastokeskus/Työvoimatutkimus KESÄKUUN LUKU Gal. ” ” | 9. • Kesäkuussa lomaa piti vähintään viikon 12 prosenttia työllisistä ja elokuussa niin ikään 12 prosenttia työllisistä. ly h y e t & n o p e at 34 Heinäkuu on suosituin lomakuukausi • Kesällä 2022 Suomen työllisistä 34 prosenttia oli vähintään yhden viikon lomalla heinäkuussa
10 | 10 |
Sittemmin hän teki loukkaantumisista huolimatta huomattavan pitkän uran. | 11 Annemari Sandell nousi kestävyysjuoksussa maailman huipulle nuorella ikää. Juoksijan usko TeksTi juhana unkuri kuvaT katariina sairanen. Usko Jumalaan on ollut Sandellille merkittävä asia läpi elämän
Sandellin harjoittelu alkoi tiivistyä noin 12-vuotiaana. Annemarin mukaan Kaj-isällä oli vahva vaikutus siihen, että hänestä tuli huippujuoksija. Hän voitti 12-vuotiaana 16-vuotiaiden tyttöjen maastojuoksun Suomen mestaruuden, ja 13-vuotiaana hän edusti Suomea 19-vuotiaiden MM-kisoissa. Tuntuu aika hassulta ja oudolta, jos kirkossa on jatkossa kaksi avioliittokäsitystä. Nopeasti kävi ilmi, että Annemari oli poikkeuksellinen juoksijalahjakkuus. Usko ja luottamus Jumalaan ovat olleet hänelle tärkeitä asioita läpi elämän. Naisten arvokisoissa hän edusti Suomea ensimmäisen kerran 16-vuotiaana. Ei ura olisi voinut sillä tavoin pitkään jatkuakaan, pohtii Sandell ja korostaa samalla äitinsä roolia tärkeänä taustavoimana. – Nykyään käyn ehtoollismessuissa ja ylipäätään kirkossa välillä useammin ja välillä harvemmin. Mistään pakottamisesta ei ollut kysymys. – Joskus minulla oli vaikeita hetkiä, eikä lenkille olisi huvittanut niin lähteä. – Olen seurannut niitä vähän surullisellakin mielellä. Kilpailut ja harjoitusleirit veivät hänet jo tuolloin eri puolille maailmaa. – Minusta pidetään huolta, vaikka aina ei siltä tuntuisikaan. Sandell on kohdannut elämässään myös menetyksiä, muun muassa hänen molemmat vanhempansa ovat kuolleet. Isä totesi, että jos jätän lenkin väliin, siitä hyötyy kilpakumppani, joka käy silläkin kertaa lenkillä. Pian Kaj Sandell sai avukseen Lasse Mikkelssonin, ja he valmensivat Annemaria yhdessä kohti huippua. Ensi alkuun Annemaria luotsasi eteenpäin hänen isänsä Kaj Sandell. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö kaikki olisi yhtä arvokkaita, Sandell pohtii ja toteaa, ettei ole kuitenkaan harkinnut kirkosta eroamista. Iltarukous tuli tutuksi varhain, ja perhe tapasi osallistua aina välillä paikallisen luterilaisen seurakunnan tilaisuuksiin. – Ikävän hetkellä lohtua tuo se, että kristinuskoon sisältyy jälleennäkemisen toivo. Nuorten maastojuoksun maailmanmestaruuden Annemari Sandell – jota monet tutut kutsuvat Annukaksi – voitti 18-vuotiaana ja samana vuonna hän juoksi aikuisissa maastojuoksun Euroopan mestariksi. Sandell on noteerannut ajankohtaiset kirkolliset keskustelut, esimerkiksi avioliittokäsitykseen liittyen. Tähän luotin myös silloin, kun aloin matkustaa yksin maailmalla 18-vuotiaasta lähtien. Sandell varttui Kalannissa (joka kuuluu nykyään Uuteenkaupunkiin), uskonnollisessa perheessä. Maastossa hän otti muitakin arvokisamitaleja, kirkkaimpana kruununa aikuisten maastojuoksun MM” Oma poni oli minulle tärkeä.” Menestys ei noussut päähän.” 12 |. Noin 9-vuotiaana hän juoksi kodin lähellä olleilla metsäteillä ja liikkui ylipäätään aktiivisesti. Usein minulla oli mukanani Raamattu, jota reissuilla välillä lueskelin. Avioliiton tulee olla miehen ja naisen välinen asia. Jos harvemmin, voi vedota kiireeseen. Mielestäni kirkolla tulee olla oma, Raamatun mukainen linja, eikä maailmanmenoon pidä mukautua. A nnemari Sandell, 47, nousi kestävyysjuoksussa maailman huipputasolle alle 20-vuotiaana. Hän kilpaili ensin koulun kisoissa ja kimmoketta antoi myös runsaat kaksi vuotta vanhemman isosiskon, Sonjan menestyksekäs juoksuharrastus. Olen kuitenkin sitä mieltä, että aina löytyy aikaa siihen, mitä oikeasti haluaa ja tarvitsee, kertoo Sandell, joka käy pääasiallisesti Kalannin kirkossa ja joskus myös Uudenkaupungin helluntaiseurakunnan tilaisuuksissa. Poikkeuksellinen lahjakkuus Juoksemisen Sandell löysi jo varhain. Sitten sain itse miettiä, kannattaako lenkille kuitenkin lähteä ja mitä itse lopulta haluan. En rukoillut koskaan urheilussa itselleni voittoa, mutta pyysin että kaikki menisi niin kuin on tarkoitettu, pohtii Sandell, joka leireili nuorella ikää muun muassa Keniassa useana vuonna
Hän uskoo liikunnan olevan osa hänen elämäänsä loppuun asti.. ” Menestys ei noussut päähän.” | 13 Annemari Sandell jatkoi tavoitteellista juoksuuraansa vuoteen 2022 asti
Ratsastaessa tuli pohdittua ja käsiteltyä monia asioita. – Näin siitä huolimatta, etten pystynyt enää ihan samaan kuin nuorempana, ja vammatkin olivat jälleen kiusana. Tällä hetkellä Sandell on toipilaana. Tämä johtui erityisesti takareisivammoista, joiden takia harjoittelu oli rikkonaista. Se on itselleni tärkeä juttu ja voimavara. – Koin niin, että minulle oli annettu lahjakkuutta, jota oli hienoa käyttää vanhemmallakin iällä. Sandell kilpaili välillä myös hiihdossa – lapsena hiihto oli hänen kakkoslajinsa heti kestävyysjuoksun jälkeen – jossa hän oli parhaimmillaan SM-kisoissa kymmenes. Noina vuosina Sandell osallistui satunnaisesti SMkisoihin, yleensä aina hyvällä menestyksellä. Viimeistään neljänkymmenen ikävuoden tienoilla useimpien huippu-urheilijoiden ura tapaa olla väistämättä ohi, lajista riippumatta. On harjoiteltava kovaa, ja kun niin tekee, uhkana ovat vammat. Luonteeltani olen rauhallinen ja nuorena olin hyvin ujo. – Sain paljon ystäviä, ja urheilemisen myötä kohtasin jo nuorena asioita, joita muilla ikäisilläni ei tullut vastaan. Minua on sanottu vaatimattomaksi ja uskon itsekin asian olevan niin. Kun treenaa kovaa, arjen pienistä iloista voi saada samalla enemmän irti. Juoksu-ura antoi minulle itseluottamusta ja auttoi rakentamaan minä-kuvaa. ” Nuorena olin hyvin ujo.” pronssi 22-vuotiaana, vuonna 1999. Lisäksi hän toimii juoksuvalmentajana; hänen yrityksensä on tarjonnut jo vuosien ajan juoksukouluja ja harjoittelun ohjausta kuntoilijoille, aikuisurheilijoille ja nuorille tasosta riippumatta. Sandell oli kuitenkin sisukas ja sitkeä, ja häntä auttoi myös valtaisa, niin juoksemiseen kuin harjoitteluun liittyvä lahjakkuus. Vammojen myötä kilpaileminen oli kuitenkin aiempaa satunnaisempaa, ja asiaan vaikutti myös perheen perustaminen. Käytännössä monen juoksijan ura olisi katkennut vastaavanlaisiin vammoihin. – Mielestäni en harjoitellut missään vaiheessa yltiöpäisesti. Mitä tämän taustalla on. Nyt olen käynyt kuntosalilla ja liikkunut muuten sitä mukaa kuin olen pystynyt. Liikunta on voimavara Juoksu-ura antoi Sandellille ylipäätään paljon läpi vuosikymmenten. Hän saavutti kansainvälisen tason vielä kerran, ja edusti Suomea maratonilla vuoden 2022 EM-kisoissa, 45-vuotiaana. Eikä ihmisen elämässä tarvitse välttämättä mitään ihmeellisyyksiä ollakaan, pohti Sandell, joka lopetti vuoden 2022 jälkeen vakavamman, tavoitteellisen juoksu-uransa. Ei ole lainkaan poikkeuksellista, että nuorena esiin nouseva urheilijalahjakkuus yltää kärkitaistoihin ja aina mitaleille asti myös aikuisten kisoissa ja tekee muutenkin eheän uran. Ja on se vaan ihmeellistä, että jo 20 vuoden kieppeillä elimistö alkaa muuttua ja palautuminen on hitaampaa kuin nuorempana. Sandellin mukaan oli ylipäätään hienoa elää varttuneempana juoksijana jälleen huippu-urheilijan arkea. 14 |. – Menestys ei noussut minulla missään kohtaa päähän. Tykkäsin vammojen keskelläkin liikkua, kunto tuntui olevan kohdillaan ja kilpailuhenkisyyskin oli säilynyt, joten oli luontevaa tähdätä edelleen kovimpiinkin kisoihin. Sandell alkoi sen sijaan tehdä tuossa iässä jälleen paluuta juoksun huipulle. Näin ollen Sandell juoksi kovissa arvokisoissa yli kolmenkymmenen vuoden säteellä (debyytti nuorten MM-kisoissa vuonna 1990). Kaikki tämä muokkasi myös maailmankatsomustani ja kasvatti minua paljon. Samalla on niin, että lukuisat nuorisotähdet, suuret lupaukset sammuvat eri syistä varhain tai voivat joutua elämässään vaikeuksiinkin. Tykkään leirielämästä, johon sisältyy lähinnä treeniä ja lepoa. Ratamatkojen lisäksi hän juoksi niin maastokuin maantiekisoja. Oleellista oli se, että keskityin harjoitteluun hyvällä asenteella läpi vuosien, Sandell pohtii. Kestävyysjuoksijan arki on haasteellista. Sitkeyden voitto Sandell saavutti maailman terävimmän huipun nuorella ikää, mutta jo runsaan 20 vuoden iässä hänen uransa alkoi vähitellen hiipua. Uskon liikunnan olevan osa elämääni loppuun asti. Eläimet olivat minulle tärkeä voimavara, erityisesti oma poni. Hän kävi taannoin akillesjänneleikkauksessa. Sandell opiskelee parhaillaan oppisopimuksella lähihoitajaksi ja keskittyy muuten perhe-elämään. Sandellilla on kolme lasta, jotka ovat syntyneet 2004, 2007 ja 2010. Sandellin tähti ei sammunut, eikä hän taipunut. Jossakin kohtaa olisi kuitenkin pitänyt kiinnittää enemmän huomiota huoltotoimiin ja palautumiseen. – Juoksemaan pääsen vasta elokuun lopulla. Ulkoradoillakin hän saavutti aikuisten arvokisoissa tuolla vuosikymmenellä useita pistesijoja ja muita finaalipaikkoja 3000, 5000 ja 10 000 metrin juoksuissa
Ja joskus voi tuntua siltä, että asiat eivät menneet oikein. Monesti voi vähän myöhemmin kuitenkin todeta, että ne ratkesivatkin hyvällä tavalla. ” Elämässä on ollut paljon johdatusta.” – Touhuan myös eläinten kanssa ja elämässä riittää ylipäätään puuhaa. | 15 Tällä hetkellä Annemari Sandell opiskelee lähihoitajaksi ja keskittyy perhe-elämään. Sandell uskoo myös Jumalan johdatukseen. – Sananlaskut 4:23 ”Yli kaiken varottavan, varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee”. Ihminen pystyy vaikuttamaan sydämensä puhtauteen, mutta uskon että siihen tarvitaan johdatusta ja myös anteeksiantoa. Tuo lause oli myös kortissa, jonka sain Sari Essayahilta ”matkaevääksi” vuoden 1993 Stuttgartin MM-kisoissa, jolloin olin ensimmäistä kertaa aikuisten arvokisareissulla. – Koen niin, että elämässäni on ollut paljon johdatusta, esimerkiksi vaikeina hetkinä. Entä onko Sandellilla jokin erityisen merkittävä, rakas raamatunkohta. Juoksu-uraani muistelen hyvillä mielin. Lisäksi hän toimii juoksuvalmentajana.
r a a m at u n h e n k il ö t 16 | Te ks Ti ju k k a n o rv a n to ku va pe k k a r a h ko n en
Varsinkin sukuluetteloita seuratessa tulee mieleen entisajan puhelinluettelot. Niissä oli nimiä nimien perään, joista suurin osa oli ainakin minulle tuntemattomia. Ristiriita oli selvästikin nousemassa niin isoksi, että ongelma oli tuotava apostoleiden ratkaistavaksi. O n laskettu, että Raamatussa mainitaan nimeltä peräti 3236 eri henkilöä. Näyttää siltä, että muualta tulleita kreikankielisiä ei arvostettu yhtä paljon kuin alueen alkuperäisiä asukkaita. Mutta apostolit olivat toista mieltä. Seurakunnalla oli siis ongelma, joka tuntui särkevän ihmisten välejä. Prokoros mainitaan Apostolien teoissa, jonka avulla Luukas perehdytti Teofilosta ja toki myös meitä kristillisen seurakunnan syntyvaiheisiin ja sen leviämiseen yhä laajemmalle Rooman valtakunnassa. Jotakin samaa voi sanoa monista Raamatun mainitsemista ihmisistä. Koska Raamatussa mikään ei ole turhaa, kannattaa pohtia, mikä viesti ohimennenkin mainitulla ihmisellä voisi olla varattuna meitä varten. Miten siinä tilanteessa oli toimittava. Yleensä omaiset huolehtivat leskistä, mutta ainahan lähisukulaisia ei ollut auttamassa. 6:1). Seurakunta oli apostolien julistuksen vaikutuksesta kasvanut nopeasti, ja siihen oli liittynyt myös paljon köyhiä ihmisiä. Luukas kertoo aluksi teoksessaan Jerusalemin alkuseurakunnan syntyvaiheista ja sitä kohdanneista kasvukivuista. Kiinnostavaa on kuitenkin koettaa pohtia, mitä voidaan tietää sellaisestakin ihmisestä, jonka nimi mainitaan Raamatussa vain yhden ainoan kerran. Jeesukseen uskovien joukkoonkin kuului monia leskiä, ja heistäkin tahdottiin pitää huolta. Seurakunnan varakkaimpiin kuuluvat ihmiset olivat myyneet omaisuuttaan voidakseen tukea heitä. Heistä kerrotaan usein vain nimi. Leskeksi jääneiden asema oli tuon ajan yhteiskunnassa usein heikko. Leskien heikko asema Luukas kertoo tyytymättömyydestä Apostolien tekojen kuudennen luvun alussa näin: ”Noihin aikoihin, opetuslasten joukon yhä kasvaessa, kreikkaa puhuvat alkoivat syyttää hepreankielisiä siitä, että heidän leskiään syrjittiin päivittäisiä avustuksia jaettaessa” (Ap.t. Aivan ilmeisesti Jerusalemissa arvostettiin enemmän heitä, jotka olivat syntyjään noilta alueilta, ja puhuivat siis hepreaa tai arameaa. 6:2). Mutta jossain vaiheessa tilanne alkoi muuttua, sillä jotkut seurakuntalaisista kokivat, että heitä syrjittiin avustuksia jaettaessa. Luukas kertoo heidän pohdinnastaan näin: ”Silloin apostolit, ne kaksitoista, kutsuivat koolle koko opetuslasten joukon ja sanoivat: ’Ei ole oikein, että me ruoan jakamisen tähden lyömme laimin Jumalan sanan’” (Ap.t. Mutta suurin osa jäi minulle tuntemattomiksi. Ne, joita kohtaan avustusten jakajat tunsivat suurempaa yhteenkuuluvuutta, saivat ilmeisestikin toisia enemmän. Sellainen on myös Prokoros. Uskollinen Prokoros | 17 Kristillisessä seurakunnassa on alusta asti palvellut ihmisiä, jotka ovat puurtaneet uskollisesti, itsestään numeroa tekemättä, heille uskotussa tehtävässä, kirjoittaa Jukka Norvanto.. Mutta aivan tasapuolista huolenpito ei näyttänyt olleen. Jonkin aikaa kaikki sujuikin hyvin, sillä köyhimmistäkin huolehdittiin. Jotain saattoi jostakusta henkilöstä päätellä sen perusteella, missä päin Suomea hän asui. Apostolit eivät selvästikään vähätelleet ongelmaa. Ehkäpä ne, jotka kokivat tulleensa väärin kohdelluiksi, ajattelivat, että apostolit alkaisivat itse jakaa ruokaa tasapuolisemmin
Tämä on Raamatun ainoa kohta, jossa hänet mainitaan. 6:5–6.) Seitsemää valittua miestä yhdisti heidän kreikkalainen nimensä. Avustusten epätasainen jakaminen oli jo alkanut aiheuttaa seurakuntalaisissa katkeroitumista. Ihmisiä autettaessa tarvitaankin usein aivan erityistä Jumalan antamaa viisautta. Minua sellainen puhumattomuus lohduttaa. He valitsivat Stefanoksen, miehen, joka oli täynnä uskoa ja Pyhää Henkeä, sekä Filippoksen, Prokoroksen, Nikanorin, Timonin, Parmenaksen ja Nikolaoksen, antiokialaisen käännynnäisen. Siinä tietoisuudessa on lepo. Näyttää siltä, että apostolit tunsivat hyvin sen vaaran, josta Heprealaiskirjeen kirjoittaja muistuttaa: ”Pitäkää huoli siitä, ettei yksikään hukkaa Jumalan armoa eikä mikään katkeruuden verso pääse kasvamaan ja tuottamaan turmiota, sillä yksikin sellainen saastuttaa monet” (Hepr. Tärkeintä ei siis olekaan tulla huomatuksi ja kiitellyksi, vaan keskittyminen omaan tehtävään. Silloin me voimme omistautua rukoukseen ja Jumalan sanan jakamiseen” (Ap.t. Luukas kertoo, miten asia ratkaistiin, ja siinä yhteydessä mainitaan myös Prokoros: ”Kaikki, jotka olivat koolla, pitivät tätä ehdotusta hyvänä. Selvää toki olikin, ettei aivan kokematonta ihmistä voitu asettaa vastuulliseen tehtävään. Vain kerran mainittu Yksi valituista oli siis Prokoros. Apostolit ratkaisivat ongelman delegoimalla: ”Valitkaa siis, veljet, keskuudestanne seitsemän hyvämaineista miestä, jotka ovat Hengen ja viisauden täyttämiä, niin me asetamme heidät tähän tehtävään. Kreikankieliset olivat pahoittaneet mielensä ruoan jakamisen epäkohtien vuoksi, joten seurakunta tuli heitä vastaan nimittämällä kaikki jakajat kreikankielisten joukosta. Avustusten jakamisessa onkin pohjimmiltaan kysymys hengellisestä taistelusta, eikä sellaiseen mittelöön voi ketä tahansa velvoittaa. Oliko uusi ongelma niin suuri, että sen vuoksi alkuperäinen tehtävänanto oli unohdettava. Prokoroksen ja muidenkin työhön valittujen toiminnan seurauksista Raamattu kertoo näin: ”Jumalan sana levisi leviämistään. Hänen nimensä tarkoittaa tanssin tai kuoron johtajaa, mikä voisi viitata siihen, että hän oli tottunut johtamaan ihmisryhmiä. He jopa kokoontuivat yhteen miettimään, miten seurakuntaa hajottava ongelma oli ratkaistava. Heidän oli siis tarkistettava kutsumustaan. Mutta koska ongelma oli vakava, siihen oli toki löydettävä ratkaisu. Sen sijaan he ovat puurtaneet uskollisesti, itsestään numeroa tekemättä, heille uskotussa tehtävässä. Ruoan jakamiseen ryhtyminen olisi vienyt apostolit syrjään siitä tehtävästä, jonka he olivat saaneet Jumalalta. 18 | ” Jumala huolehtii kokonaisuudesta.”. Siksi oli huolehdittava siitä, että jatkossa ruokien jakajat olisivat sellaisia, joita kohtaan kaikki tunsivat luottamusta ja jotka omassa elämässäänkin kilvoittelivat Jumalan tahdon tapahtumiseksi. Kristillisessä seurakunnassa on alusta asti palvellut ihmisiä, joista ei ole jälkipolville säilynyt kertomuksia ihmeellisistä pelastumisista tai vaikuttavista puheista. Mutta muista viidestä ei kerrota tämän enempää. 6:3–4). Sitä tehdessään heidän kutsumustietoisuutensa kirkastui heille niin selväksi, etteivät he antaneet edes seurakunnan elämää raskauttavan ongelman johtaa heitä pois tehtävästään. Opetuslasten määrä kasvoi Jerusalemissa nopeasti, ja usko voitti puolelleen myös monia pappeja.” (Ap.t. 6:7.) Prokoroksen uskollisuus omassa tehtävässään sai omalta osaltaan aikaan sen, että Jumalan sana jatkoi voittokulkuaan. 12:15). Sellaisen hiljaisen vastuunkantajan esimerkkinä näen Prokoroksen. Nämä tuotiin apostolien eteen, ja apostolit rukoilivat ja panivat kätensä heidän päälleen.” (Ap.t. Apostolista delegointia Minulle apostolien vastaus kertoo jotain hyvin olennaista Jumalan valtakunnasta ja yleensäkin kutsumuksesta. Mihin tehtävään Jeesus olikaan heidät asettanut. Seitsemästä valitusta miehestä, joihin usein viitataan diakoneina, vain kahden eli Stefanoksen ja Filippoksen vaiheista Luukas kertoo Apostolien teoissa jatkossa enemmän. Siinä on lopultakin kysymys uskosta eli luottamuksesta siihen, että kun hoitaa oman osansa Kristuksen ruumiin rakentamisessa, Jumala pitää kokonaisuudesta huolta. Työstä koituva siunaus jää lopultakin aina Jumalan armon varaan. Siinä pohdinnassaan he joutuivat miettimään myös omaa kutsumistaan
Rukoiletko. Mikä on kauneinta, mitä sinulle on sanottu. | 19 si v u p e r so o n a Kirjoitit olevasi agnostikko. Mieheni sanoi minulle, että kanssani eläminen on kuin olisi sadussa. Ketkä ovat esikuviasi toimittajan työssä. En usko, että tälle kehityssuunnalle on kovin paljon tehtävissä. Koulutus ja lukutaito ovat vastalääkkeitä yhteiskunnan tyhmistymiselle ja polarisoitumiselle. En näe mitään syytä erota siitä. Käyn kuntosalilla, luen kirjoja ja matkustan. Minkälaisia kokemuksia sinulla on kirkon tilaisuuksista. Te ks Ti pe tr i vä h ä sa rj a ku va ko Ti al bu m i Olen vähän liian kärsimätön.” ”. Minulla on myönteinen suhtautuminen kirkkoon ja uskonnollisuuteen. Millaisia ovat rakkaimmat lapsuusmuistosi. Puolisoni kanssa käyn kesällä pyhiinvaelluksella Santiago de Compostelassa. Kesät mökillä Utajärvellä ja joulut mummolassa Jurmussa ovat jääneet mieleen. Olen utelias, omapäinen, lojaali ystävilleni ja vähän liian kärsimätön. Nuorempana minulla oli esikuvia, nykyään vähemmän. Miten kuvailisit luonnettasi. Aloitin vastikään kansantanssien tanssimisen kaverini Pippa Laukan kanssa. Lopettaa kumartelu joka puolelle ja pyrkimys miellyttää kaikkia. Älykännykät ja some pitäisi kieltää lapsilta. Hyvin oikeudentajuinen, enkä voi sietää vääryyksiä. Lopettakaa se kumartelu! P al st al la es it el lä än tu n n et tu ja h en ki lö it ä u u d es sa va lo ss a. Mökillä kuvittelin, että metsä on täynnä keijuja ja elin omassa mielikuvitusmaailmassani. Ulkomaisista toimittajista seuraan esimerkiksi Piers Morgania ja Megyn Kellyä, vaikka he eivät varsinaisia esikuvia olekaan. Lapsena kävin joka sunnuntai pyhäkoulussa. Leif Salmen on tietysti monen politiikan toimittajan esikuva. Suomalainen yhteiskunta polarisoituu yhä jyrkemmin. Eli emme voi tietää. Lopettaa miettimästä, mitä kirkon pitäisi tehdä, jotta sen jäsenmäärä kääntyisi nousuun. Uskovaisilla on henkilökohtainen uskonsa, mutta logiikan kautta Jumalan olemassaoloa ei pysty todistamaan – eikä myöskään sitä, että Jumalaa ei ole. Keskittyä ydintehtäväänsä. Arvostin Ruben Stilleriä Pressiklubin juontajana ja pidin Susanne Päivärinnan haastattelutyylistä, kun hän oli A-talkissa. Toimittaja Sanna Ukkolan mielestä kirkon pitäisi jäsenmäärän tarkkailun ja ”kaikkien miellyttämisen” sijaan keskittyä ydintehtäväänsä. Millaista Suomessa on 10 vuoden kuluttua. Mitä harrastat. Viimeksi kävin kirkossa kuukausi sitten. Mikä avuksi. Olen menossa ystäväni kanssa luostariin Heinävedelle, koska haluamme rauhoittua. Mielestäni ihminen ei pysty järjen avulla päättelemään, onko Jumalaa olemassa. Miten päädyit siihen näkemykseen. Toivottavasti rauhallista ja turvallista ja vakaata. En aktiivisesti, nuorempana rukoilin kyllä. Kuulutko kirkkoon. Mitä kirkon pitäisi tehdä, jotta sen jäsenmäärä kääntyisi nousuun. Kuulun
– Tehtävä oli tietysti ihan toivoton. Jälkimmäisen Junkkaala kirjoitti jo eläkkeellä ollessaan, ja sen jälkeen hänen oli tarkoitus jäädä ”oikeasti eläkkeelle”. Näytin listaa muutamille, ja heiltä tuli lisäehdotuksia. – Se ei oikein onnistunut. Halusin, että meidänkin aikamme taistelu kristinuskosta tulisi mukaan, Junkkaala kertoo. – Loppuvaiheessa, kun minulla oli jo 150 henkilöä valmiina, kysyin katolisilta ja ortodokseilta, keitä vielä pitäisi olla. Kliseet kumoon 20 | Keskiaika ei ollut pimeä, eikä inkvisitio ollut niin paha laitos kuin sanotaan, kerrotaan Timo Junkkaalan uudessa kirjassa Kristinuskon tarina – 180 henkilöä Neitsyt Mariasta nykypäivään.. Hänen kirjassaan kristinuskon tarina on jaettu seitsemään vaiheeseen varhaiskirkosta nykyiseen jälkikristilliseen aikaan. Vaikuttavat vastustajat Kirjassa esitellään kristinuskon keskeisiä suurnimiä, kuten apostoleja, kirkkoisiä ja reformaattoreita, mutta ehkä vähän yllättäen myös kirkon vastustajia. – Halusin paneutua yleiseen kirkkohistoriaan, siihen millainen kristinuskon matka apostoleista nykyaikaan on ollut. – Jos ajattelee ihmisiä, jotka ovat vaikuttaneet kristinuskon historiaan, kukapa olisi enemmän vaikuttanut kuin Muhammed, jonka seuraajat ovat tuhonneet kristikuntaa aina kristinuskon syntysijoilta alkaen. K irkkohistorian dosentti ja Suomen Raamattuopiston entinen toiminnanjohtaja Timo Junkkaala on kirjoittanut urallaan etenkin Suomen kirkkohistoriasta. Työn parissa meni noin kolme vuotta. Tai kuka on enemmän vaikuttanut 1900-luvun kristikunnan historiaan kuin Stalin, joka tappoi kristittyjä ja tuhosi kirkkoja sekä luostareita. – Mietin, ketkä ovat tärkeitä vaikuttajia kirkon historiassa. Kun Rimpiläisestä kertova järkäle oli valmis, uuden kirjan idea oli jo idulla. Mutta ihan viimeiseksi halusin ottaa Alister McGrathin, joka on vahvimmin vastannut heille. – Nykyajasta minulla on kirjassa esimerkiksi Dawkins, joka on uusateistien kovimpia nimiä. Projekti alkoi niin, että Junkkaala teki sadan henkilön nimilistan. 180:n kohdalla oli pakko panna piste, Junkkaala selostaa. Osiot alkavat johdannoilla, joissa Junkkaala avaa kristikunnan tilannetta kyseisinä aikoina. Hänen töihinsä kuuluu muun muassa mammuttimaisia elämäkertoja kirkollisista vaikuttajista, kuten professori Osmo Tiililästä ja piispa Olavi Rimpiläisestä. Miten voisi sanoa jotakin oleellista kristinuskon historiasta parilla sadalla sivulla ja 180 henkilökuvassa. Aiheesta on olemassa esityksiä, mutta ei ehkä tällaista henkilöiden kautta menevää, Junkkaala arvioi