lehti hengellisestä elämästä • jo vuodesta 1929 3 / 2024 • 8 € ”Yhteys alkukirkkoon puhuttelee minua” Yrjö Niemi kiersi Siperian vankiloita Perhekerhossa leikitään ja rukoillaan Mitä jos saisit Paavalilta kirjeen. Tommi Eronen:
Anni Maria Laato, Jussi Seppälä, Martti Ylinen. Jukka Norvanto, Mailis Janatuinen, Leif Nummela ja Anne Pohtamo-Hietanen.. raamattuopisto.fi Suomen Raamattuopistossa 19.–21.4.2024 Eläkkeelle – neljäs ja arvokkain elämänvaihe Lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden jälkeen edessä on uusi, ehkä vähän jännittäväkin elämänvaihe eläkeläisenä. Muita tulevia kursseja Raamattuopistossa: Varhaisen kirkon aarteet 22.–24.3.2024 Nykymaailmassa yhä kirjavampia ja joskus keskenään ristiriitaisia oppeja, ajatuksia ja käytäntöjä nimitetään kristillisiksi. Työuran jäädessä taa monet arjen rutiinit ja toimintamallit hakevat uutta uomaa ja vaativat hieman työstämistä. Tule kanssamme oppimaan, saamaan tietoa ja jakamaan kokemuksia! Kouluttajina toimivat Jaana Eloranta, Ulla Suotunen ja Aarne Vesamäki. Mukana mm. Mukana mm. Kurssi on suunnattu kohta eläkkeelle jääville tai juuri eläkkeelle jääneille. Tällä kurssilla pääset käsiksi erilaisiin teemoihin, joita eläkkeelle jäädessä tulee pohdittua ja samalla saat ohjeita, neuvoja ja vertaistukea uuden murrosvaiheen kynnyksellä. Tunnistatko ja tunnetko sitä itse. Hyvän äärellä -naistenpäivät 5.–7.4.2024 Perinteisten naistenpäivien aiheena on ”Jeesus ei ole vaihtoehto, Hän on elämän ehto”. Mikä oli varhaisen ja jakaantumattoman kirkon usko
kirkko menettää jäseniään historiallisella vauhdilla. Kirkko on monelle meistä edelleen rakas, eikä ole sama, mitä sen sisällä tapahtuu. kirkosta on ollut raskasta. Se on valtiokirkon lapsi, jolle romantiikka on antanut kauniin nimen. Hyvän äärellä -naistenpäivät 5.–7.4.2024 Perinteisten naistenpäivien aiheena on ”Jeesus ei ole vaihtoehto, Hän on elämän ehto”. Keskustelu Suomen ev.lut. Kirkkohistoria kuitenkin kertoo, että käy päinvastoin: se tie tyhjentää kirkot lopullisesti. Muita tulevia kursseja Raamattuopistossa: Varhaisen kirkon aarteet 22.–24.3.2024 Nykymaailmassa yhä kirjavampia ja joskus keskenään ristiriitaisia oppeja, ajatuksia ja käytäntöjä nimitetään kristillisiksi. ”Auta, Herra! Sinun palvelijasi ovat käyneet vähiin. Niitä jotka janoavat armoa tiensä suunnan muuttamiseen Herralta, ei luottamalla omiin tekoihin tai voimiin. Mutta näyttää siltä, että palvelijoita on kovin vähän. Sillä ei ole varaa menettää Jumalan sanan arvovaltaa. Jos nämä menetetään, on peli menetetty sekä hengellisessä sodankäynnissä että myös aidon arvovallan suhteen ystävien ja vihollisten silmissä. Niitä jotka taipuvat Jumalan sanan alle ja tunnustavat sen oikeaksi silloinkin, kun sana tuomitsee heidän oman vaelluksensa. Riittääkö kirkolla rohkeus pysyä Jumalan sanassa, kantaa ristiä, jonka Herramme on sen harteille laittanut, kulkea iloisesti vastatuuleen. Auta, Herra! Anna kansallesi oikeita raittiin ja elävän uskon palvelijoita.” (Joka päivä elävää vettä -kirja, kirkolliskokousvaalipäivänä 13.2.) Mitä kirkolla ei ole varaa menettää. Tuloksista ei ole vielä tietoa. Mukana mm. pääkirjoitus T änään, tätä kirjoittaessa, on kirkolliskokousvaalipäivä. Syvät tunteet syystä kuplivat. Sen tietää lopulta vain sydänten tuntija itse. Mutta kirkolla ei ole varaa menettää sen uskovaa kansaa ja heidän rukouksiaan. On annettu periksi. Tällä kurssilla pääset käsiksi erilaisiin teemoihin, joita eläkkeelle jäädessä tulee pohdittua ja samalla saat ohjeita, neuvoja ja vertaistukea uuden murrosvaiheen kynnyksellä. Oikeille paimenille ja muille palvelijoille sanoma ristiinnaulitusta Kristuksesta on Jumalan voima ja Jumalan viisaus. Sillä on varaa menettää maallinen arvovalta. Kaikesta vapaamielisyydestään huolimatta kirkko nähdään viimeisenä kantona kaskessa liberaalin yhteiskunnan ja liberaalin kristillisyyden voittokululle. Herran mielen mukaiset paimenet ja muut palvelijat tunnistaa yksinkertaisesta sanan uskosta ja heidät tunnistaa särjetystä sydämestä ja nöyrästä hengestä. 12:2.) Ketkä ovat Herran mielen mukaisia palvelijoita. Haurastuminen näyttäisi jo alkaneen. Kirkolla on varaa menettää sen mammona. Tule kanssamme oppimaan, saamaan tietoa ja jakamaan kokemuksia! Kouluttajina toimivat Jaana Eloranta, Ulla Suotunen ja Aarne Vesamäki. Voiko sellaista olla olemassakaan. Niitä, jotka tahtovat yhä julistaa ristiinnaulittua Kristusta, vaikka se on monille menneen ajan hulluutta. Mikä oli varhaisen ja jakaantumattoman kirkon usko. Virka, käsitys avioliitosta ja sen pohjalla oleva kysymys Raamatusta ja kristillisestä ihmiskuvasta eivät ole teologian marginaalia. Puhutaanhan isiemme ja äitiemme kirkosta, jonka sylissä olemme saaneet uskon Jeesukseen. Kurssi on suunnattu kohta eläkkeelle jääville tai juuri eläkkeelle jääneille. juha.vahasarja@perussanoma.fi ” Kirkko on meille edelleen rakas.” raamattuopisto.fi Suomen Raamattuopistossa 19.–21.4.2024 Eläkkeelle – neljäs ja arvokkain elämänvaihe Lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden jälkeen edessä on uusi, ehkä vähän jännittäväkin elämänvaihe eläkeläisenä. Sitä vastaan monet näyttävät taistelevan vapaamielisyydellä ja ajan ideologioiden ratsuilla, joiden kuvitellaan pitävän kansan kirkossa. Kansankirkko on kansallisvaltion tuote. (Ps. Mitä kansankirkko on teologisesti määriteltynä, onkin jo sitten vaikeampi kysymys. Mukana mm. Kuinka on mahdollista, että tätä ei nähdä. Anni Maria Laato, Jussi Seppälä, Martti Ylinen. Kirkkoon kohdistuvat muutospaineet ovat nyt poikkeuksellisen kovat. Valtiotai ruhtinaskuntatausta on jättänyt siihen nationalistisen leiman: olla venäläinen on olla ortodoksi; olla suomalainen on olla luterilainen. Voidaan myös kysyä, onko varsinaisia kansankirkkoja enää fyysisestikään missään. Työuran jäädessä taa monet arjen rutiinit ja toimintamallit hakevat uutta uomaa ja vaativat hieman työstämistä. Jukka Norvanto, Mailis Janatuinen, Leif Nummela ja Anne Pohtamo-Hietanen.. Tästä riippuu kirkkomme tulevaisuus. Tunnistatko ja tunnetko sitä itse. Suomen ev.lut. Tunnustuskirkot ovat puolestaan syntyneet sen seurauksena, että valtiotai kansankirkon varsinainen kirkkoluonne on ohentunut
tä ss ä le h d e ss ä Kannessa Kannessa 20 26 95. 09 5123 9154, elama@perussanoma.fi • etunimi.sukunimi@perussanoma.fi PÄÄTOIMITTAJA Juha Vähäsarja, 09 5123 9150, juha.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Petri Vähäsarja, puh. 09 5123 9154, petri.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSKUNTA Sari Savela, Lauri Vartiainen, Juha Vähäsarja, Jouni Lallukka, Marja-Kaarina Marttila • TAITTO Tappajahai • KUSTANTAJA Perussanoma Oy • AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN • PAINOPAIKKA Lehtisepät Oy, Lahti • HINNAT 12 kk:n kestotilaus 67 €, 12 kk määräaikainen tilaus 75 €. Irtonumeron hinta 8 €. 37 nuoren ääni ”Ehtoollisen tärkeys on kirkastunut” 38 haastattelu Yrjö Niemi on kokenut herätyksen ajat 44 pientä puhetta Tulkaa melkein kaikki 46 samasta perheestä Matti ja Heikki Rusama juoksevat maratoneja 49 elokuva-arvio Traaginen sotapäällikkö Napoleon 50 raamattuvisa Kymmenen kysymystä Raamatusta 51 kristikunnan klassikot Kristus on sinun kaikkesi. alv 24 %. VUOSIKERTA vuodesta 1929 • TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET puh. Hinnat sis. • Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä teksteistä ja kuvista • ISSN 2736-9307 4 | 3 pääkirjoitus Kirkko tarvitsee rohkeutta pysyä sanassa 5 jutun takana Kuvaaja puhuu säästä 6 lyhyet ja nopeat TikTok on myös uutiskanava 10 haastattelu Näyttelijä Tommi Eronen pohtii uskonasioita 15 kirja-arvio Kaksi kirjaa Venäjästä 16 raamatun henkilöt Nimetön uskonsankari 19 sivupersoona Kati Tervo-Niemelä on tutkinut pappeja 20 reportaasi Perhekerhossa myös vanhemmat saavat tukea 23 raamatun eläimet Kavalin kaikista 24 maailma nyt Turistipappi auttaa myös kriisitilanteissa 26 elämäntaito Kovia kokeneiden naisten yhteinen yritys Kannessa Kannessa 31 kysymys ja vastaus Paaston merkitys 32 uskon esikuvia Carl Fredrik Wislöff vaikutti myös Suomessa 34 raamattuopetus Millaista olisi vastaanottaa Roomalaiskirje. 03 4246 5391, perussanoma@jaicom.com • TOIMITUS PL 15, 02701 Kauniainen • puh
Valo oli niin tasaisen platku, että oli vaikea havaita, mistä suunnasta aurinko valaisi. Sää oli tylsän harmaa, taivas paksun pilvipeiton syleilyssä. ”Siinä on useasti tosi hyviä henkilöhaastatteluita. 09 5123 9154, petri.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSKUNTA Sari Savela, Lauri Vartiainen, Juha Vähäsarja, Jouni Lallukka, Marja-Kaarina Marttila • TAITTO Tappajahai • KUSTANTAJA Perussanoma Oy • AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN • PAINOPAIKKA Lehtisepät Oy, Lahti • HINNAT 12 kk:n kestotilaus 67 €, 12 kk määräaikainen tilaus 75 €. Hinnat sis. Se olisi monelle huippu juttu”, eräs lukijamme kirjoitti. Platkua valoa | 5 31 kysymys ja vastaus Paaston merkitys 32 uskon esikuvia Carl Fredrik Wislöff vaikutti myös Suomessa 34 raamattuopetus Millaista olisi vastaanottaa Roomalaiskirje. mennessä osoitteeseen petri.vahasarja@perussanoma.fi. Lähetä vastauksesi 19.3. Irtonumeron hinta 8 €. Menin kuvauspaikkaan hyvissä ajoin, sillä halusin selvittää sopivat kuvauspaikat ennakkoon. Yhteistyö sujui todella kivasti. 09 5123 9154, elama@perussanoma.fi • etunimi.sukunimi@perussanoma.fi PÄÄTOIMITTAJA Juha Vähäsarja, 09 5123 9150, juha.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Petri Vähäsarja, puh. 03 4246 5391, perussanoma@jaicom.com • TOIMITUS PL 15, 02701 Kauniainen • puh. Eikä päivän h a r m a u s k a a n lopulta haitannut. Vaikka kuljetinkin häntä paikasta toiseen, hän asettui aina tyynesti siihen kohtaan ja asentoon, mihin pyysin. Ajattelin, että sieltä löytyisi kiinnostavaa taustaa moneen suuntaan. VUOSIKERTA vuodesta 1929 • TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET puh. Ei mikään kuvaajan unelmasää. Kirjapalkinnon arvonnassa onni suosi tällä kertaa Armi Vähäkainua. Tommi Eronen saapui hieman myöhässä, sillä hän oli vahingossa mennyt ensin väärälle kirkolle. Jäin odottamaan oivallusta inspiroivasta paikasta, ja päädyin ehdottamaan Eroselle tapaamista Uskpenskin katedraalin luona. Lukijat kehuivat myös lehteä kokonaisuutena. Vastaajien kesken arvotaan kirjapalkinto Perussanoman uutuusvalikoimasta. Lohtua löytyi 95. Pari palautteen antajaa piti lehdessä olevia henkilöiden kuvia liian suurikokoisina. Päivä oli sovittu, mutta kuvauslokaatio avoinna. Harmi vain, että kirkko oli kiinni juuri sinä päivänä. 37 nuoren ääni ”Ehtoollisen tärkeys on kirkastunut” 38 haastattelu Yrjö Niemi on kokenut herätyksen ajat 44 pientä puhetta Tulkaa melkein kaikki 46 samasta perheestä Matti ja Heikki Rusama juoksevat maratoneja 49 elokuva-arvio Traaginen sotapäällikkö Napoleon 50 raamattuvisa Kymmenen kysymystä Raamatusta 51 kristikunnan klassikot Kristus on sinun kaikkesi. Jos edes elämänsä viimeiseen hetkeen saisi yksinäinen vierelleen jonkun ihmisen, joka toisi lohtua, tukea ja ymmärrystä. Toimitus tutkii asiaa. Sellainen olisi ollut vallan mainio kuvaussää. Muutama sisäkuvakin olisi voinut olla kiva lisä. kerro meille mikä tämän lehden jutuista liikutti, puhutti tai hermostutti eniten. Eronen oli sympaattinen ja kärsivällinen kuvattava. Varmasti monet saavat niistä tukea omaankin elämäänsä”, lukija kirjoitti. alv 24 %. ”Niin moni on nykyisin yksin ja lohtua vailla ikään katsomatta. Kuvauspäivän aamuna oli ollut kiva puolipilvinen sää, jolloin aurinko paistoi pilviharson takaa. • Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä teksteistä ja kuvista • ISSN 2736-9307 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuote 4041 0089 O lin sopinut näyttelijä Tommi Erosen kanssa alustavasti kuvauksesta. ju tu n ta k a n a Te ks Ti sa ri sa v el a ku va em m i v ir ta n en E lämä-lehden 3/2024 parhaaksi jutuksi äänestettiin Sari Savelan kirjoittama Lohtua läsnäolosta -hankkeesta kertova juttu otsikolla Kuka vierelles jää
Tim. Odotatko niitä hetkiä, jolloin saat olla Herrasi kanssa kahden, Häntä rukoillen ja kiittäen. Tämä on niitä asioita, joita tahtoisin tänä aikana huutaa, mutta kirjoittaen se on vaikeaa.” Mikko Aalto Herää valvomaan -lehdessä 3/1974 6 |. Kääntäkäämme katseemme Paavalin opetukseen nuorelle Timoteukselle. 2:1–4.) Paavali kehotti ennen kaikkea rukoilemaan. Vai onko rukouksesta tullut taakka, velvollisuus tai puhetta niille, jotka ovat kuulemassa. Jumalan järjestys on: ennen kaikkea muuta rukous. Saanhan hyvä lukijani, tehdä erään henkilökohtaisen kysymyksen: kuinka on rukouselämäsi laita. Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.’ (1. Tässä on, jos niin voisi sanoa, Jumalan seurakunnan kriisikohta numero yksi. Meidän järjestyksemme on usein: suunnitelmat, Jumalan valtakunnan työ, todistaminen jne. Me liitämme ne myöskin yhteen – kokemuksessamme: jos me valvomme, niin silloin me myöskin rukoilemme, jos me rukoilemme, niin me myöskin valvomme. ’Minä kehotan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuningasten ja kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauKUUSANMÄKI hallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa. ly h y e t & n o p e at ko on n u T sa ri sa v el a ili a pa n as en ko / un sp la sh HERÄÄ VALVOMAAN 50 VUOTTA SITTEN Valvokaa ja rukoilkaa! ”Raamattu liittää yhteen sanat valvoa ja rukoilla. Odotatko rukoushetkiä uskonystävien kanssa. ja sitten rukous – mutta tämä on väärin. Mitä kokenut apostoli Pyhän Hengen johtamana kirjoittaa oikealle pojalleen uskossa ja tämän hoitamalle seurakunnalle
Helsinki on suomalaiskaupungeista onnellisin ja on listauksessa sijalla 11, Lappeenranta toiseksi onnellisin sijalla 25. Tutkimuksen on tehnyt brittiläinen, Lontooseen sijoittuva Institute for Quality of Life. onnellisin kaupunki | 7. Maailman onnellisin kaupunki vuonna 2023 oli Tanskan Århus, toisena Sveitsin Zürich ja kolmantena Kanadan Vancouver. ly h y e t & n o p e at vstaajista rukoili kerran päivässä ili a pa n as en ko / un sp la sh B rittiläisyhtiö listasi maailman onnellisimmat kaupungit. Sadan kaupungin joukossa on kuusi suomalaiskaupunkia. Muista suomalaiskaupungeista Oulu on sijalla 50, Tampere 51, Jyväskylä 58 ja Turku 60. Happy city index 2023 Helsinki maailman 11
Joulukuussa 2023 Facebookia käytti päivittäin noin 2,11 miljardia ihmistä. 20 MAALISKUUN LUKU ly h y e t & n o p e at ba sT ia n ric ca rd i / un sp la sh Tim go u w / un sp la sh T iktok on 13–18-vuotiaiden selkeästi tärkein uutiskanava: sieltä uutisia seuraa lähes puolet ikäryhmästä. Toiseksi tärkein uutiskanava nuorille on iltapäivälehtien verkkosivut, joista uutisia seuraa 37 prosenttia nuorista. Tiktok koetaan varsin koukuttavana – 76 prosenttia vastanneista on sitä mieltä, että sen käyttöä on joskus vaikeaa lopettaa. Sekä uutisten seuraamisen aktiivisuus että journalististen medioiden seuraaminen lisääntyvät iän myötä. Uutiskanavista Tiktok ja Instagram korostuvat erityisesti tytöillä. uutismediat.fi M etan omistama mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Facebook perustettiin helmikuussa 20 vuotta sitten. Valtaosa nuorista seuraa uutisia vähintään jonkin verran. Tiktokin merkitys uutiskanavana on kasvanut nopeasti – vielä vuonna 2020 sen rooli 13–18-vuotiaiden uutislähteenä oli melko pieni. Facebookin perusti sen nykyinen toimitusjohtaja Mark Zuckerberg Harvardin yliopiston kampuksella yhdessä opiskelukavereidensa Eduardo Saverinin, Dustin Moskovitzin ja Chris Hughesin kanssa. Reilu kymmenys nuorista ei käytä Tiktokia lainkaan. Tiktok on noussut nuorten tärkeimmäksi uutiskanavaksi Keskimäärin TikTokissa vietetään päivittäin aikaa 1,5 tuntia.” 8 |. Tämä selviää Kantar Media Oy:n Uutismedian liitolle tekemästä Nuoret ja uutismediasuhde -tutkimuksesta. Keskimäärin siellä vietetään 1,5 tuntia päivittäin. Aktiivisesti eli vähintään kerran päivässä uutisia seuraa 36 prosenttia nuorista – määrä on laskenut koronavuosien huipusta, jolloin uutisia seurasi päivittäin miltei puolet nuorista. Vaikka Tiktok on nuorille tärkeä uutiskanava, sitä käytetään pääasiassa muuhun kuin uutisten seuraamiseen
Te olette Kristuksen ruumis, ja jokainen teistä on tämän ruumiin jäsen. ” ” Tim go u w / un sp la sh Nyt se suuri päivä koitti Nyt se suuri päivä koitti, armon päivä valkeni. 12: 25–27 Jotta ruumiissa ei syntyisi eripuraisuutta vaan jäsenet yhteen kuuluen huolehtisivat toinen toisestaan. Kärsitty on tuomiomme, noussut armonaurinkomme. Haudan hirmut Kristus voitti, vankeuden vangitsi. ly h y e t & n o p e at RAAMATUNKOHTA 1. Jos yksi jäsen kärsii, kärsivät kaikki muutkin jäsenet, ja jos yksi jäsen saa osakseen kunniaa, iloitsevat kaikki muutkin sen kanssa. Kor. pääsiäisvirsi 84:1 | 9
10 | Tommi Eronen lähestyy Pyhää nöyrin mielin
Muutama vuosi sitten hän löysi hengellisen kotinsa ortodoksisesta kirkosta. | 11 Palkittu näyttelijä Tommi Eronen oli jo varhain kiinnostunut hengellisyydestä ja elämän suurista kysymyksistä. TeksTi juhana unkuri kuvaT sari savela Tommi Eronen lähestyy Pyhää nöyrin mielin
Ortodoksinen kirkkokin oli fyysisesti lähellä. Eronen muistuttaa, että ihmisen elämään liittyy monenlaisia asioita. Vuosien mittaan myös Dostojevskin tuotanto on ollut tukemassa minua uskonnollisessa etsinnässä. Varsinainen ortodoksiseen kirkkoon liittyminen oli hänelle monipolvinen ja syvä prosessi. – Minua puhuttelee näiden palvelusten kauneus ja ortodoksisen rukousperinteen yhteydet alkukirkkoon. Rukous on myös osa Erosen arkea, samaten Raamatun ja muun hengellisen kirjallisuuden lukeminen. Myös Kalle Holmberg – tuossa vaiheessa jo edesmennyt ohjaajasuuruus – oli ollut vaikuttamassa esimerkillään Erosen näkemyksiin. Koulun uskontotunneilla käytiin kuitenkin hyviä keskusteluja nyt jo edesmenneen opettajan Risto Lyytikäisen johdolla. 12 |. Samalla noiden kolmen asian avulla voi löytää myötätunnon. En kuitenkaan käynyt siellä koskaan. Jotkut niistä ovat luonteeltaan tuhoavia, ne voivat tuottaa kärsimystä tai niihin voi liittyä syntiä. ” Oleellista on ilo ja ymmärrys.” -U skoa ja taidetta yhdistää se, että molemmissa ihmiselle sallitaan haavoittuvuus, rikkonaisuus ja kompurointi. Eronen lähestyy uskoa ja Pyhää nöyrin mielin. Eronen kehuu myös Valamon laajaa kirjastoa ja kaunista luontoa. Jo sillä on vaikutusta, että luostariin mennessä puhelimen laittaa kiinni. Nuo keskustelut olivat minulle merkittäviä. Hengellisyys ja elämän suuret kysymykset olivat kiinnostaneet luterilaiseksi kastettua Erosta pienestä pitäen. Seurakunnassa Eronen on käynyt keskusteluja myös isä Andrein kanssa. Tuohon aikaan minulla oli tarve haastaa vähän kaikkea, mutta hän kesti sen hyvin. Loppujen lopuksi oleellista on katumuksen ohella myös ilo ja ymmärrys. Eronen kertoo, että hänen lapsuudenkotinsa ei ollut kuitenkaan millään lailla uskonnollinen. Kuopiossa varttunut Eronen kävi nuorena jonkin verran luterilaisissa jumalanpalveluksissa. Joitain vuosia sitten Eronen alkoi käydä ortodoksisissa vigilioissa ja liturgioissa. Ajattelin, etten tiedä miten ortodoksisessa jumalanpalveluksessa pitää olla ja toimia. – Itsehän olen kotoisin noilta leveysasteilta ja Valamossa vierailu tuo minulle samalla monisukupolvisen kokemuksen. Lisäksi hän on toiminut useaan otteeseen talkoolaisena Heinävedellä Valamon luostarissa, jossa hän on avustanut palveluksissa ja ollut kirkkovahtina. Eronen, 55, liittyi vuonna 2021 ortodoksiseen kirkkoon. Nuorella ikää hänen haaveammattinsa oli pappi. Ihmisellä on kuitenkin kaipuuta ja kysymyksiä, joihin taide ei osaa vastata, näyttelijä Tommi Eronen pohtii. Se on seisomista mittaamattoman edessä, hän luonnehtii. On myös hyvin lohduttavaa, että meille on tarjolla katumus, synninpäästö ja anteeksianto. Kalle ei mitenkään salaillut ortodoksisuuttaan, mutta toi sitä esiin hyvin hienovaraisesti. Eronen muun muassa osallistui katekumeeniopetukseen ja kävi erilaisia keskusteluja. – Kadun toisella puolella ollut ortodoksinen kirkko näkyi kotimme ikkunasta. Yhteistä rukousta Eronen toteaa, että liturgiat – eli jumalanpalvelukset – ovat hänelle vahvasti yhteistä rukousta. – Usko on minulle itselleni jotain sellaista, mitä on vaikea tarkasti sanoittaa. Ja voinee sanoa niin, että kyllä Jumala oli se, mitä minä etsin. – Meillä oli yhteisiä työprojekteja ja ihailin häntä. Ensimmäisen kerran kävin tuossa kirkossa sisällä viitisen vuotta sitten. – Minulla oli jo ihan nuoresta lähtien etsintää, joka liittyi jonkinlaiseen yhteyden kaipuuseen. Eronen toteaa kokeneensa nuoruudessaan tyhjyyden ja irrallisuuden tunnetta. – Esimerkiksi seurakuntamme pappi Isä Kimmo Kallinen ja seurakuntamme diakoni Isä Heikki antoivat minulle aikaansa. Palveluksissa olemme yhdessä kääntyneenä kohti jotain suurempaa, riippumatta siitä mistä tulemme tai mitä elämässämme teemme. He olivat minulle tärkeitä keskustelukumppaneita, kertoo Eronen, joka kuuluu Helsingin ortodoksiseen seurakuntaan. Ei se mikään retriitti ole, mutta siihen sisältyy tuollainenkin kerros. – Hän on sanonut, että hartautta voi harjoittaa kaikenlaisilla tavoilla. – Jos näitä asioita ei kohtaa, niistä tulee osa meidän luonnettamme ja osa meidän elämäämme. – Emme esimerkiksi käyneet perheenä kirkossa, eikä meillä luettu Raamattua. – Luostari on paikka, jossa maallikkokin voi hiljentyä ja rauhoittua
Välillä on tosi tiukkaa ja kalenteri alkaa näyttämään onnettomalta. – Freelancerina olo on haastavaa ja joskus se on suunnattoman vaikeaa. Teatterin kotinäyttämö Helmi–maaliskuussa Eronen näyttelee Teatteri Jurkassa esitettävässä Elämän ensikertalaisia – eli ikoni ja assistentti -näytelmässä, joka on tarina mestariohjaaja Teresasta ja hänen assistentistaan Jaakosta. On kuitenkin yritettävä luoda itselleen töitä ja pysyttävä liikkeessä, Eronen hymähtää. Hauskuuden rinnalla on myös kipeyttä. Samalla hän painottaa, että freelancerina monipuolisuus tuo työhön suurta rikkautta. Täytyy tunnustaa, että en minä ole tuollaisista ajoittaisista tunteista edelleenkään vapautunut. Tästä voi seurata epäonnistumisen, arvottomuuden ja pelon tunne: nytkö tämä työ loppuu tähän. Näytelmä on samalla Teatteri Jurkan 70-vuotisjuhlanäytelmä, joka toteutetaan yhteistyössä KOM-teatterin kanssa. Helsinkiläisteatterin lisäksi se esitetään kertaalleen Turun kaupunginteatterissa maaliskuussa. Parhaan miessivuosan Jussi-palkinnon hän voitti 2001 elokuvasta Bad Luck Love (Pulu) ja Parhaan miesnäyttelijän Kultaisen Venlan 2015 Koukussa-sarjasta (Oskari Autio). Eronen kehuu näytelmän työryhmää ja koko prosessia, joka on ollut hänen mukaansa poikkeuksellisen hieno, tiivis ja yhteisöllinen. – Lisäksi freelancerina oppii tekemään töitä hyvin omaehtoisesti. Hän on kokenut löytäneensä sitä ortodoksikirkosta.. Eronen opiskeli näyttelemistä 1990-luvun alkupuoliskolla Jouko Turkan jälkeisessä Teatterikorkeakoulussa. Hän on kunnostautunut vuosien mittaan myös teatterilavoilla, radiokuunnelmissa ja kirjoittajana. ” Jumala oli se, mitä etsin.” Freelancerin haasteet ja ilot Tommi Eronen on näytellyt viimeisen 30 vuoden aikana lukuisissa elokuvissa ja televisiosarjoissa. Eronen on ollut lähes läpi uransa freelancer. Näyttelijäoppeja hän sai tuolloin erityisesti Kari Heiskaselta ja Pertti Sveholmilta. Elämän ensikertalaisia -näytelmässä pohditaan taiteilijuutta ja teatterialaa. | 13 Tommi Eronen on kaivannut nuoruudesta asti kokemusta yhteydestä
– Tommi on viisas, älykäs, sydämellinen ja syvällinen. Syvällisyys ei tark o i ta tässä r y ppyotsaisuutta tai vakavuutta, vaan työnteko on ollut isojenkin asioiden äärellä leikkisää ja hauskaa. Se liittyy luonnollisesti teknisiin asioihin, mutta varmasti myös hänen älykkyyteensä ja lämpöönsä, ja ylipäätään siihen, millainen ihminen hän on. Uusia teatteritöitä ei ole sovittuna, mutta niitäkin hän toivoo pian taas ilmaantuvan. Mutta ainakin pyrin siihen. Erosen itsensä kirjoittamassa monologinäytelmässä oli myös omaelämäkerrallisuutta. – Parhaimmillaan tuotannot ovat silloin, kun niissä tutustuu uusiin ihmisiin, joista tulee oikeasti ystäviä, ehkä läheisiäkin, hän luonnehtii. Hän kokee kehittyneensä itse iän myötä puhumisessa ja avoimuudessa. – Kameran edessä pitää saada lyhyeen hetkeen paljon ja tässäkin Tommi on taitava. Keski-ikä on saanut Erosen ajattelemaan elämän rajallisuutta. Taiteen mahdollisuudet Porvoossa asuvan Erosen perheeseen kuuluu neljä lasta. Tämä voi synnyttää kriisin tai ainakin elämää saattaa alkaa hahmottaa uudenlaisella tavalla. – Tämä liittyy osaltaan myös puhumiseen ja näkyväksi tulemiseen. Erosella on tiedossa myös kameratöitä. Elämä ei tarjoakaan loputtomasti vaihtoehtoja. Ja toisten ihmisten kauttahan ihminen voi hahmottaa sitä, kuka hän itse on. 14 |. Hän onkin pätevä henkilö kuvailemaan Erosta näyttelijänä ja myös ihmisenä. En tiedä, olenko itse erityisen rohkea tässä asiassa. Joitain vuosia sitten hän pohti keski-ikäisen miehen/ihmisen sielunmaisemaa ja elämää Ihminen!-monologinäytelmässä, jota esitettiin Teatteri Jurkassa. Eronen on pohtinut myös puhumisen/puhumattomuuden -tematiikkaa. Sali on täällä tavallista pienempi, joten tunnelma on hyvin intiimi. Lauri Vennosen kirjoittama ja Laura Maijalan ohjaama Elämän ensikertalaisia on kahden hengen näytelmä, jossa Eronen nähdään lavalla yhdessä Ella Mettäsen kanssa. – Keski-ikään liittyy esimerkiksi ajatus siitä, että jos itse pysähtyy, ympärillä elämä kuitenkin kehittyy ja menee vääjäämättä eteenpäin. Mettänen on tehnyt Erosen kanssa aiemmin kuunnelmankin, ja Eronen on hänelle tuttu myös televisiosta ja elokuvista, katsojan roolista käsin. Eronen toteaa, että ihmisen on hyvä pysyä suurin piirtein samanlaisena tilanteesta riippumatta. Kaikki tämä näkyy siinä, millaisia valintoja hän t e k e e näyttämöllä. Lavalta näkee, ketä paikalle on tullut ja yleisöön on pakko saada kontakti eri tavalla kuin isommissa saleissa. ” ” Olen kehittynyt avoimuudessa.” Myös kameratöitä on tiedossa.” Vuosien mittaan Eronen on näytellyt lukuisissa muissakin teattereissa, mutta useimmin hänet on nähty Teatteri Jurkan tuotannoissa. – Esimerkiksi minulle itselleni on käynyt niin. – Se on minulle jonkinmoinen teatterin kotinäyttämö, olen viihtynyt täällä tosi hyvin. Hän alkaa myöhemmin tänä vuonna tehdä sekä elokuvaa että televisiosarjaa – tarkemmin hän ei voi noista projekteista vielä kertoa. – Vaikka meistä löytyy monta minuutta ja monta kerrosta, on kuitenkin syytä pysyä jollain tavalla uskollisena itselleen ja sille, mitä pitää itse ihanteena. – Näin on ehkä erityisesti lähimpien ystävien kanssa, muun lähipiirin kanssa on parantamisen varaa. Kuolemanpelko on turhan väkevä sana, mutta vastaan tulee ajatus omasta rajallisuudesta. Tommi Erosen mukaan taidekin voi korjata ihmisen suhdetta maailmaan
Olen kehittynyt avoimuudessa.” | 15 Voihan Venäjä! E nnen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan Suomen ja naapurin välillä yliteltiin rajaa varsin vilkkaasti. Nyt ovat rajat kiinni – ties kuinka pitkään. Kun tuemme Ukrainan oikeutettua taistelua olemassaolostaan, ei ole kuitenkaan oikein unohtaa ja laiminlyödä yhteyksiä Venäjän ortodokseihin ja varsinkaan luterilaisiin. p. Kun Šiškin jättää Venäjä-analyysissään aika vähälle huomiolle vuosituhantisen itäisen ortodoksikirkon kiemurat, niin Meriläinen paneutuu niihin perusteellisesti. On kyselty ja pohdittu, mikä kaikki on johtanut tilanteeseen, jossa suursodan uhka leijuu pään päällä. Oli kauppaa, kulttuuria ja myös kirkollista vastavuoroisuutta. Ja vallan tärkein työkalu on pelko. Ylivoimaisesti riipaisevimman sisäkuvan Venäjän nykytilasta ja menneisyydestä antaa kuitenkin Mihail Šiškin. Kirill korostaa Putinin tapaan, että Venäjällä on messiaaninen tehtävä maailmassa levittää rauhaa ja harmoniaa. Polttopisteessä on patriarkka Kirillin länttä hämmästyttänyt täysimittainen puolto Putinin hyökkäyssodalle Ukrainaan. Kirjoituksia Venäjästä ja lännestä WSOY 2022, 224 s. Nyt hän vannoo, että käynnissä on metafyysinen sota syntiä ja läntisiä arvoja vastaan. Valhe ja totuus eivät ole samanlaisia Venäjällä ja Suomessa, Šiškin muistuttaa. Venäjällä valhe on oikeutettu, jos sen avulla saa valtaa. Tätä suhdetta kuvataan usein sanalla ”sinfonia”, joka tarkoittaa sitä, että kirkko tukee esivaltaa, joka puolestaan suojelee kirkkoa. Suurten sanojen tehtävänä on asioiden naamiointi. Yleisen kirkkohistorian dosentti Juha Meriläinen voitti vastikään mittavan Kalevi Jäntti -tietokirjapalkinnon ajankohtaisesta Ukraina-aiheisesta teoksestaan. Emme voi käyttää politiikan kieltä vaan Jeesuksen kieltä… Patriarkka ei voi muuttua Putinin alttaripojaksi.” Kirja osoittaa, kuinka symbioottinen suhde valtiolla ja kirkolla on Venäjällä. Patriarkka Kirill ja Venäjän pyhä sota. Yksi reissaajista oli edesmennyt Hyvinkään kirkkoherra Hannu Pelkonen. 2001). Ei ihme, että hänen kirjaansa jonotetaan ja sitä on painettu yli 30 000 kappaletta. Enemmistö ei kaipaa demokratiaa, koska se näkee demokratian sekasortona. Kirjan provosoiva nimi nousee paavi Franciscuksen lausumasta Kirillille: ”Emme ole valtion pappeja. Venäläiset oppivat neuvostovuosina sanomaan yhtä, ajattelemaan toista ja toimimaan kolmannella tavalla. REIJO HUUSKONEN k ir ja -a r v io ” Vallan työkalu on pelko.” Mihail Šiškin Sota vai rauha. Juha Meriläinen Putinin alttaripoika. Itse asiassa tämä nöyristelyn mentaliteetti on peräisin jo mongolien vallan, ”Kultaisen ordan” ajalta. Ukrainassa maksetaan tästä missiosta päivittäin kallista hintaa. Otava 2023, 381 s.. He eivät voi paineen alla ilmaista avoimesti kantojaan, mutta voivat evankeliumia esillä pitämällä muokata mieliä uskomaan oikeuden lopulta voittavan. Tuettiin lähetystyöntekijöitä, tehtiin matkoja ystävyysseurakuntiin. Pintaa raapaisevia läntisiä selityksiä on riittänyt, yksi hiukan syvemmälle luotaava on Mauno Koiviston Venäjän idea (1. Kirill oli neuvostaikana tunnetusti KGB:n palkkalistoilla. Hänen yli 30 matkastaan syntyi kuvitettu omakustanne Voihan Venäjä! (2009). Ja todella tiivistä, alaviittein varustettua, mutta samalla kertaa sujuvasti kirjoitettua tekstiä kirjassa riittää lähes 400 sivun verran
r a a m at u n h e n k il ö t 16 | Te ks Ti m a il is ja n at u in en ku va pe k k a r a h ko n en. Pienen orjatytön usko Historian hämärästä nousee meitä puhuttelemaan pieni tyttö – voisi sanoa ”lähetyssaarnaaja”, kirjoittaa Mailis Janatuinen
Niinpä hän joutui seuraamaan vierestä, miten kauheaa tuskaa koko perhe kärsi perheenisän spitaalin tähden. Silloin Herra oli paljastanut hänelle, että jumalattomuuden keskellä eli | 17. Näyttämönä ei tällä kertaa ole Israel, vaan sen naapurimaa Syyria, jonka hyökkäyksiä vastaan Jumalan kansa oli joutunut usein puolustautumaan. Tällä tavalla oli israelilaistyttö joutunut vieraaseen maahan, eroon omaisistaan. Kukaan ei voinut häntä hänen hädässään auttaa paitsi Jumala. Kun syyrialaiset kerran olivat Israelissa ryöstöretkellä, he toivat sieltä mukanaan pienen tytön, joka sitten joutui Naamanin vaimon palvelijaksi. Kotona kylvetty siemen On selvää, että tällainen usko oli kylvetty lapsen sydämeen hänen kotonaan. Israelilaistyttö ostettiin Jumalan johdatuksesta suuren sotapäällikön rouvan orjaksi. Tytön kohtalo oli samantapainen kuin Joosefin, jonka hänen veljensä myivät Egyptiin. Kaiken kokemansa jälkeenkin hän uskoi yhä Kaikkivaltiaaseen, jolle mikään ei ole mahdotonta – ei edes spitaalisen parantaminen. Tämä on kovin ihmeellistä, sillä pohjoisvaltio Israelin uskonnollinen tilanne oli tuohon aikaan suorastaan katastrofaalinen. Kukaan ei kuullut lapsiraukan avunhuutoa. Jos pääsivät, he rukoilivat kiihkeästi tämän puolesta jokaisena elämänsä päivänä. Sitä tilannettahan he kuvasivat myöhemmin näin: ”Me näimme hänen sielunsa tuskan, kun hän rukoili meiltä armoa.” Joosef ei kuitenkaan katkeroitunut orjuudessa eikä vankeudessa. Onnellisessa kodissa kasvanut tyttö oli eräänä päivänä joutunut vihollismaan sotajoukon käsiin. Lapsi osasi rukoilla, kuten häntä oli kotona opetettu. Kun. Ehkä hänet otettiin vangiksi hänen ollessaan yksin paimenessa, kukapa tietää. Joitakin vuosia aikaisemmin oli profeetta Elia huokaissut olevansa ainoa jäljelle jäänyt uskovainen koko maassa. (2. H än on nimeä vailla oleva uskonsankari, jolta myös me tämän päivän kristityt voimme oppia jotain Jumalan ihmeellisestä voimasta ja johdatuksesta. Raamattu kertoo: ”Tyttö sanoi emännälleen: ’Kunpa herrani pääsisi käymään sen profeetan luona, joka on Samariassa! Se mies parantaisi hänet spitaalista.’” (5:3.) Näistä sanoista käy ilmi, miten suuri oli israelilaistytön luottamus isiensä Jumalaan ja Elisaan, tämän profeettaan. 5:1–2.) Voimme aavistaa näistä Raamatun jakeista, mitä tuo lapsi oli joutunut kokemaan. Mutta tie ylöspäin oli auki. Pääsivätkö vanhemmat selville, mitä heidän tyttöselleen oli tapahtunut. Syyrian kuninkaan sotapäällikkö Naaman oli arvossa pidetty mies ja kuninkaansa suosiossa, sillä Herra oli käyttänyt häntä aseenaan pelastaessaan Syyrian sen vihollisilta. Raamattu kuittaa hänen elämänsä ja tehtävänsä parilla jakeella. Iltaisin oli äitiä ikävä, ja tyyny kastui kyynelistä. Tauti eteni hiljalleen, eikä parannuskeinoa ollut. Naaman oli mahtava soturi mutta sairasti spitaalia. Loppujen lopuksi hän pelasti koko Lähi-idän nälkäkatastrofilta
Varmasti tuon hurskaan perheen lapset olivat saaneet kuulla myös Gilgaliin pystytetyistä kivistä ja niiden sanomasta: ”Kun lapsenne vastaisuudessa kysyvät isiltään ja sanovat: ’Mitä nämä kivet merkitsevät?’ niin ilmoittakaa se heille ja sanokaa: ’Israel kulki tämän Jordanin poikki kuivaa myöten, … jotta kaikki maan kansat tulisivat tietämään, että Herran käsi on väkevä, ja jotta te pelkäisitte Herraa, teidän Jumalaanne, ainiaan’”. ” Lapsille on tärkeää opettaa sanaa.” 18 |. Katkera koti-ikävä, viha valloittajia kohtaan ja kostonhalu olisivat voineet myrkyttää kodin piirissä syntyneen uskon. Iankaikkiseen isänmaahan Ymmärrämme hyvin, miten toisinkin olisi voinut käydä. Mailis Janatuinen, Raili Pentikäisen tekstiä Mukaillen. Emmehän me tiedä, millaiset tragediat lapsiamme kohtaavat heidän elämänsä matkalla. Olettaisi kuitenkin hänen saaneen arvostetun aseman sotapäällikön perheessä. Näin hän tunnusti Elisalle parannuttuaan: ”Nyt minä tiedän, ettei Jumalaa ole missään muualla kuin Israelissa” (5:15). Monista muistakin ihmeistä hän oli tietoinen. Kun. Joosefin hänen kärsimystiensä johti Egyptin hallitsijaksi. Hän oli kuullut profeetan herättäneen kuolleista vanhempiensa ainoan pojan. Hyvä lukijani, uskotko sinä samoin omien tragedioittesi keskellä. Ehkä tytöstä tuli jopa jonkinlainen uskonnonopettaja Naamanille ja hänen perheelleen, sillä eiväthän he tienneet paljoakaan Israelin Jumalasta. 4:21–24.) Toisin sanoen: tyttö tiesi, ettei mikään ollut mahdotonta hänen Jumalalleen. 5.) Herra johti kuitenkin asian onnelliseen lopputulokseen. (Ks. yhä 7000 miestä, naista ja lasta, jotka eivät olleet suostuneet palvomaan Baalia kaikesta kuningashuoneen painostuksesta huolimatta. Herra oli saanut vaikuttaa hänessä ihmeellisen rakkauden ja syvän säälin Naamania kohtaan. Näin tyttösestä tuli pieni lähetyssaarnaaja niiden vihollisten keskelle, jotka olivat riistäneet hänet väkivalloin hänen kodistaan. 2. Ja siellä tytölle myös kerrotaan, miksi hänen täytyi joutua orjaksi vieraaseen maahan. Siellä hän saa myös tavata isänsä, äitinsä ja sisaruksensa, joiden parista hänet niin väkivaltaisesti riistettiin. Ja jollei tyttö päässytkään kotiin elinaikanaan, tulee hän kuitenkin pääsemään oikeaan, iankaikkiseen isänmaahansa aikojen lopulla. Monenlaisia erehdyksiä ja väärinkäsityksiä tapahtui. He olivat kertoneet Israelin kansan vaelluksesta Egyptin orjuudesta omaan maahansa. Jos lapsemme tarttuvat onnettomuuksiensa keskellä Jumalan sanaan, se antaa heille saman elävän toivon, joka pienelle orjatytöllekin annettiin. (Joos. Lapsi oli aivan varma, että Elisa tahtoisi ja voisi parantaa hänen isäntänsä spitaalista – vaikka tämä oli syyrialainen sotapäällikkö. Naaman parantui spitaalistaan ja sai terveyden lisäksi tärkeimmän: uskon Israelin Jumalaan ja sen kautta iankaikkisen pelastuksen. Onnettomuuksien kohdatessa kuulee usein kysyttävän: ”Missä Jumala oli silloin, kun tämä minulle tapahtui. Vähäisen piikasen sanojen kautta kiiri tieto elävän Jumalan voimasta ja kunniasta hallitustasolle asti. Pienessä sydämessään hän ymmärsi, että Herra oli itse ohjannut hänen elämäänsä ja ollut hänen kanssaan vieraan maan orjuudessa. Tytön perhe kuului aivan ilmeisesti noiden 7000 uskollisen joukkoon. Onko häntä edes olemassa?” Tyttö ei kysynyt näin. Nyt nämä asiat alkoivat pienelle orjatytölle elää. Myös Elisan elämänvaiheet olivat tytön tiedossa. alkuPeRäinen Juttu on ilMestynyt länsi-suoMen HeRännäisleHdessä 9/2019. Ei ole mahdotonta sekään, että hänen annettiin palata kotimaahansa. Tästä Raamatun kertomuksesta me opimme, miten tärkeää on opettaa lapsille Jumalan sanaa. Sä Herra usein valitset / aseikses’ pienet, alhaiset, siks’ että heissä näkyisi / vain sinun suuri voimasi. Miten tärkeää onkaan, että he tuntevat silloin Raamatun kertomukset, osaavat rukoilla Taivaallista Isäänsä ja turvautua Vapahtajan armoon. Israelilaisen tytön tulevista päivistä emme tiedä mitään. Näin lapsi toteutti tietämättään Jeesuksen käskyä rakastaa vihollisia ja rukoilla vainoojien puolesta. Niin, tyttö uskoi vilpittömästi Herran välittävän muistakin kuin valitun kansan jäsenistä. Raamattu ei ole katsonut tarpeelliseksi niistä kertoa. Vaikeissa oloissakin vanhemmat olivat säilyttäneet oikean uskon ja siirtäneet sen lapsilleen. Jopa Israelin ja Syyrian kuninkaat saivat tietää tästä ihmeestä. Nykyään, kuten tuolloinkin, opettaminen jää suurelta osin kotien tehtäväksi. Siitä alkoi tapahtumasarja, joka vei syyrialaisen sotapäällikön Samariaan Elisaa tapaamaan. Tämä kertomus saattoi tuoda orjatytön sydämeen pienen toivonkipinän, että ehkä hänkin saisi palata kerran kotiinsa
Jos pappi ei saa tukea, uhkana on sekä väsymys että suuntautuminen muihin tehtäviin. Työn ja vapaa-ajan yhdistäminen on monelle haastavaa. | 19 si v u p e r so o n a Mikä oli hätkähdyttävin löydös Maisterista papiksi -tutkimushankkessa. Ongelmaa on siinäkin, etteivät seurakuntien alueelliset tarpeet ja valmistuvien teologien tarpeet useinkaan kohtaa toisiaan. Rekrytoinnissa korostetaan vuorovaikutus-, viestintäja dialogivalmiuksia. Uhkaavaan pappispulaan on havahduttu. P al st al la es it el lä än tu n n et tu ja h en ki lö it ä u u d es sa va lo ss a. Hän on tutkinut teologian opiskelijoita ja papiksi suuntautumista 1990-luvulta lähtien. Myös hyvät kokemukset seurakunnasta, seurakuntaharjoittelusta ja muista soveltavista opinnoista ovat merkityksellisiä. Nuoret papit näyttävät odottavan toisenlaista johtamista kuin vanhempi polvi. Toisaalta kirkon ja piispojen odotukset pappiskandidaattia kohtaan ovat armollisia. Vihittävän papin ei tarvitse olla valmis, vaan ammatissa on tilaa kasvulle ja persoonalliselle työotteelle. Viime vuosina on ollut enemmän papiksi vihittyjä kuin kirkon virkaan kelpoisia, vastavalmistuneita teologian maistereita. Osa siitä on korona-ajan kuormaa, mutta kyseessä on myös laajempi ilmiö. Moni pappi kokee jatkuvan kiistelyn esimerkiksi parisuhdeasioista ja naisten asemasta raskaaksi. Millaiset teologit tahtovat papiksi. Pappeus kiinnostaa, jos näkemys työllistymismahdollisuuksista on myönteinen ja henkilö kokee olevansa papin työn ydinalueilla vahva. Tähän kyselyyn saatiin vastaukset 202 henkilöltä. Professori Kati Tervo-Niemelä tietää, miksi teologian maisteri haluaa papiksi, mutta myös sen, miksi liperit pistetään naulaan. Miten työpaikkojen kannattaisi pitää huolta papeistaan. Myös sitoutuminen kirkkoon on tärkeää. Te ks Ti er ja ta u r ajo k in en ku va va rp u h ei sk a n en Tavallinen pappi on riittävä.” ”. Uhkaako Suomea pula papeista. Heistä 58 prosenttia nimesi lähdön aiheuttajaksi työpaikalla ilmenneet johtamisen ongelmat. Papin työaikaan liittyvät tekijät vaikuttivat 54 prosentilla, henkilökohtaisen elämän ja työn yhteensovittamisen vaikeudet 51 prosentilla vastaajista. Tutkimusten tulokset osoittavat esimiestyön tärkeyden. Miksi papit lähtevät seurakuntatyöstä ja kristillisistä järjestöistä muihin tehtäviin. Uupumus on huolestuttavasti lisääntynyt viime vuosien aikana. Yhteiskunnan uskontokriittisyys kuormittaa työssä aiempaa enemmän. Tavallinen pappi on riittävä pappi. Mitä papeilta nyt odotetaan. Vetovoimatekijöitä ovat koettu kutsumus sekä riittävä yksimielisyys suhteessa kirkon opetukseen ja kannanottoihin
Sitten isommat lapset saavat jäädä leikkimään Airan ja Eilan kanssa, ja me äidit siirrymme pienempien kanssa kohtaamaan toisiamme. Vilkkaampina päivinä aikuisia voi olla kymmenkunta ja lapsia tuplamäärä. Paikalle saapuu vielä yksi äiti lapsineen. – Onko kellään toivekappaletta. Tässä on niin hyvät sanat, kuuluu toive. On täällä isiäkin nähty. – Kävisikö 220, Sinun rauhasi anna Herra. Korona-ajan hedelmä Lapset pyrähtävät omille teilleen. Valtaamme mukavan sohvanurkkauksen, ja Hilla Vuori jakaa kaikille viisikieliset. Kristityille äideille ja isille tarkoitettu kerho kokoontuu Helsingin Alppilassa joka toinen perjantaiaamu. Kerhon alkuaikoina oli alustuksia eri aiheista, mutta nykyään kerhossa keskitytään lähinnä r e p o r ta a si Helmi Helsingin keskellä Te ks Ti ja ku va T SO fI a ZI ES Sl ER -K O Rp pI 20 | Kansanlähetyksen perhekerho kokoaa yhteen vanhempia pikkulapsiarjen keskeltä rakentumaan yhdessä ja jakamaan elämää.. -T ämä on ehkä Helsingin rumin talo, Hilla Vuori arvioi, kun kuljemme Alppitalon bunkkerimaista käytävää pitkin kohti Kansanlähetyksen toimitilan sisäänkäyntiä. Metalliovien takaa avautuu kuitenkin oma viihtyisä valtakuntansa, ja iloinen puheensorina täyttää eteisen. Vuori tiedustelee kitaransa takaa. Koronan jälkeen vetovastuuseen siirtyivät Hilla Vuori sekä eräs toinen kerhossa käynyt äiti. Yksi nelihenkinen äiti–lapsi-yksikkö sekä viralliset kerhomummot Aira ja Eila ovat hakeutuneet suojaan kireältä pakkaselta ja odottelevat meitä jo ovella hämärässä. – Koin, että Jumala nosti idean kerhosta mieleeni ja antoi hankkeelle menestyksen, Ebeling taustoittaa. Perjantait hän pitää kuitenkin vapaana voidakseen jatkaa kerhossa ja saadakseen viettää enemmän aikaa lastensa kanssa. Viiden vuoden aikana kerho on tavoittanut arviolta 50–60 vanhempaa ja lähemmäs sata lasta. Siirrymme keittiöön, missä Hilla Vuori asettelee lounaseväät jääkaappiin ja laittaa kahvin valumaan. Lasten kanssa laulettavan alkulaulun sanat ovat tutut kaikille, itseäni lukuun ottamatta. Tämä on paikka, jossa vanhemmat saavat vertaistukea, hengellistä yhteyttä ja hengähdyksen arjen pyöritykseen sekä lapset leikkihetken. Meitä on nyt viisi äitiä paikalla, lapsia kymmenen, yksi masuasukki mukaan lukien. Nyt Vuori on ehtinyt jo palata 80-prosenttisesti työelämään. Olen tullut ensimmäistä kertaa Kansanlähetyksen perhekerhoon. Joskus mukana on ollut etsikkojakin kaverin kutsumana. Kun teevesi on kiehunut ja kahvi valmista, menemme leikkihuoneeseen. Kerho syntyi viitisen vuotta sitten esikoistaan odottaneen Eveliina Ebelingin aloitteesta. Paikalle saapuu lisää osallistujia, ja keittiössä vaihdetaan ensikuulumisia