Klaus Härö:. lehti hengellisestä elämästä • jo vuodesta 1929 1 / 2025 • 8 € ”Elän avoimen Raamatun äärellä” Porojen kanssa kaamoksessa Tamarin traaginen tarina Mikä on suhteemme Israeliin
Naistenja miestenpäivät Lumiviikkojen ohjelma • klo 8 alkaen aamiainen ja retkieväiden teko • aamun sana • päivällä ohjattuja retkiä ja omatoimisia aktiviteetteja • klo 15 alkaen saunat lämpimänä • päivällinen katettuna • iltaohjelma ja iltapala Valitse mielesi mukaiset ohjelmat tai osallistu vaikka kaikkeen! Katso tarkempi ohjelma: www.vuokatinranta.fi Varaa lumilomasi nyt! info@vuokatinranta.fi Paikkoja rajoitetusti. Kevätarkki Pekka Heiskanen Muut tapahtumat 1.-4.5. Lumiviikko 2 – Enkelten leipää Mika ja Eeva Pouke, Hannu ja Marketta Tuomala Arkkiviikot (Avoin raamattukoulu) 10.–14.3. Tule nauttimaan hyvästä ruuasta, musiikista ja yhteydestä! Lumiviikot 17.–21.3. Talven lumija arkkiviikot Aurinkolatujen kirkkautta, mutkaisia mäkiä, kivaa koko perheelle. Lumiarkki Veli-Matti Kujala ja Seppo Salmi 31.3.–4.4. Vuokatinrannantie 8, 88610 Vuokatti, p. Lumiviikko 1 – Usko on niin tätä päivää! Jari ja Kristiina Nordman 24.–28.3. 08 619 470 (ma–pe klo 9–16),info@vuokatinranta.fi, www.vuokatinranta.fi
Jokavuotista lupausbulkkia pukkasi rasitteeksi asti. 08 619 470 (ma–pe klo 9–16),info@vuokatinranta.fi, www.vuokatinranta.fi. Laaja mediaja sometuutisto hoiti sen puolen, kuten aina. Kristityn olosuhteista riippumaton syväilo syntyy Jeesuksen läsnäolon todellisuudesta. Se jakaa väistämättä siunauksensa. Minä annan teille levon” (Matt 11:28). Kevätarkki Pekka Heiskanen Muut tapahtumat 1.-4.5. Tähän kutsuun Johannes on liittänyt Jeesuksen suurenmoisen lupauksen: ”Sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois.” (Joh 6:37.) Uskaltaisimmeko katsoa rohkeasti tuleviin vuosiin luottaen, että Herra on kanssamme joka päivä siten, että elämämme kipeät kohdatkin ovat hänen kaiken kattavan johdatuksensa tummia lankoja, jotka kokonaisuuden tähden pitää kutoa, vaikka emme kykene näkemään niissä mitään hyvää tai kaunista. Lumiviikko 1 – Usko on niin tätä päivää! Jari ja Kristiina Nordman 24.–28.3. Se ei ole käsky, vaan lupaus, että Jumalan sana ei koskaan palaa tyhjänä. Jumalan voima asuu hauraissa astioissa ja niin sen pitää olla, ettemme luulisi sen olevan omaa voimaamme. Kun me katsomme Jumalan tekoihin ja lupauksiin ulkopuolellamme, Jeesus saa sijaa meissä. On luvattu elämäntapamuutoksia, aloitettu laihdutuskuureja ja päätetty tehdä loppu työnarkomaniasta. Mutta en palaa nyt kaikenkarvaisiin lupailuihin. Ryhmässä pystytettiin ryhtiliikkeitä, hiljaisuudessa ja salaa päätettiin pahojen tapojen lopettamisesta. Tummaa taustaa vasten se näkyy kirkkaimmin. Olisiko Herramme antama tie monimutkaisuudessaan niin suora ja viisas, että se ylittäisi täysin käsityskykymme. 4: ” Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme.” Miten pysymme Jumalan lupauksien alla. Luotettavat lupaukset juha.vahasarja@perussanoma.fi ” Luetaan sanaa joka päivä.” Talven lumija arkkiviikot Aurinkolatujen kirkkautta, mutkaisia mäkiä, kivaa koko perheelle. Niiden toteutuksesta vastaa ”kaiken hyvän tuoja ja suoja ihmisten”. Olet tervetullut! Syväilo on hiljaista iloa Jumalan sanan lupauksista, joista suurin on se, että jokainen, joka huutaa Jeesusta avukseen, pelastuu (Room. Lähestymiskiellot on purettu. Eikä tässä lähellekään kaikki. Ne kantavat meitä itsestämme tai kokemuksistamme huolimatta. Lumiarkki Veli-Matti Kujala ja Seppo Salmi 31.3.–4.4. Naistenja miestenpäivät Lumiviikkojen ohjelma • klo 8 alkaen aamiainen ja retkieväiden teko • aamun sana • päivällä ohjattuja retkiä ja omatoimisia aktiviteetteja • klo 15 alkaen saunat lämpimänä • päivällinen katettuna • iltaohjelma ja iltapala Valitse mielesi mukaiset ohjelmat tai osallistu vaikka kaikkeen! Katso tarkempi ohjelma: www.vuokatinranta.fi Varaa lumilomasi nyt! info@vuokatinranta.fi Paikkoja rajoitetusti. Kun polvet notkistuvat lisäksi ehtoollispöytään, ei siunattua vuotta voi välttää. Jeesuksen sanoin: ”Joka uskoo minuun, ’hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat’.” (Joh. Lumiviikko 2 – Enkelten leipää Mika ja Eeva Pouke, Hannu ja Marketta Tuomala Arkkiviikot (Avoin raamattukoulu) 10.–14.3. Se huuto vaimenee joskus kuiskaukseksi, mutta kuulolla on silloinkin koko taivaan valtakunta ja Herramme itse! Syväilo on riemua siitä, että saamme kääntää katseen omista synneistämme, kurjista kokemuksistamme, kipeistä tunnoistamme, peloistamme ja huolistamme Jumalan tekoihin meidän ulkopuolellamme. Hänen luokseen saa jokainen Jumalaa kaipaava tulla. Kor. Luetaan sanaa joka päivä, vaikka yksi jae, mutta luetaan. Siinä on sama rakkauden henki, joka oli Jeesuksen sanoissa Matteuksen evankeliumissa: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. 10:13). 7:38.) Jeesuksen kutsu ei ole vihainen käsky tai tilillepano, vaan eksyneitä lampaita etsivän paimenen rakkauden kutsu, vakuuttava ja sydämellinen. Tule nauttimaan hyvästä ruuasta, musiikista ja yhteydestä! Lumiviikot 17.–21.3. Uskaltautuisimmeko luottamaan levollisemmin siihen, että kaikella, mitä meille tapahtuu, on mielensä. pääkirjoitus V uodenvaihde oli täynnä suuria lupauksia, joista useimmat päättyvät pettymykseen. Lupailujen sijaan voisimme keskittyä alkaneen vuoden aikana lupauksiin, joita ei petetä eikä pureta. Vuokatinrannantie 8, 88610 Vuokatti, p. Paavali kirjoittaa 2. Jumalan armo tulee todeksi heikkoudessamme
• Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä teksteistä ja kuvista • ISSN 2736-9307 4 | 3 pääkirjoitus Herra on kanssamme joka päivä 5 jutun takana Pohjoiskorealaiset tarvitsevat rukouksiamme 6 lyhyet ja nopeat Mikä on Suomen pisin puu. alv 25,5 %. 09 5123 9154, elama@perussanoma.fi • etunimi.sukunimi@perussanoma.fi PÄÄTOIMITTAJA Juha Vähäsarja, 040 720 5612, juha.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Petri Vähäsarja, puh. Irtonumeron hinta 8 €. 03 4246 5391, perussanoma@atex.com • TOIMITUS PL 15, 02701 Kauniainen • puh. 10 haastattelu Klaus Härö tekee ihmisläheisiä elokuvia 16 raamatun henkilöt Tamaria odotti turvattu tulevaisuus 19 kolumni Tapani Ruokanen 20 henkilö Keijo Leppänen ja ykkösuutinen 23 raamatun kasvit Sypressi on ikoninen puu 24 maailma nyt Kim Kyung-Soon hämmästyttävä tarina 26 elämäntaito Seurakuntayhteys auttoi kotiutumaan Suomeen 30 uskon esikuvia Donelaitis oli Liettuan kirjallisuuden pioneeri Kannessa Kannessa Kannessa 32 raamattuopetus Israelin monet merkitykset 35 nuoren ääni Eemeli Falk on aktiivinen politiikassa 36 haastattelu Porot temmeltävät Airamon tilalla 41 kysymys ja vastaus Paimenpsalmin ulottuvuudet 42 pientä puhetta Harhaa yritetään perustella Raamatulla 44 elokuva-arviot Quisling kertoo synnistä ja armosta 46 samasta perheestä Kaisa Ek ja Leena Luhtasela 49 kolumni Jaakko Heikkilä 50 raamattuvisa Kymmenen kysymystä Raamatusta 51 kristikunnan klassikot Saat täydellisen armon. 09 5123 9154, petri.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSKUNTA Sari Savela, Lauri Vartiainen, Juha Vähäsarja, Marja-Kaarina Marttila • TAITTO Tappajahai • KUSTANTAJA Perussanoma Oy • AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN • PAINOPAIKKA Punamusta Oy, Lahti • HINNAT 12 kk:n kestotilaus 67 €, 12 kk määräaikainen tilaus 75 €. tä ss ä le h d e ss ä Kannessa 34 26 96. VUOSIKERTA vuodesta 1929 • TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET puh. Hinnat sis
Toimitus onnittelee! kerro meille mikä tämän lehden jutuista liikutti, puhutti tai hermostutti eniten. Hänet vangittiin ja häntä kidutettiin, koska hän oli levittänyt kristinuskon sanomaa. Jeesus käännä tälle kansalle kasvosi ja armahda sitä. ju tu n ta k a n a Te ks Ti sa ri sa v el a P ohjoiskoreasta Etelä-Koreaan loikannut Kim Kyung-Soo vieraili lokakuussa Suomessa. Hän toimii pastorina ja Open Doorsin lähettiläänä. Hänen kasvojaan ei saanut kuvata, sillä Pohjois-Korean agentit ovat tappaneet maasta loikanneita myös ulkomailla. Toivottavasti jaksatte pitää tason ensi vuonnakin yhtä hyvänä”. mennessä osoitteeseen petri.vahasarja@perussanoma.fi. ”Ei se petä koskaan” 96. Pääkirjoitus on erinomainen, ja monet artikkelit, joita on vaikea mennä arvioimaan paremmuusjärjestyksessä. Toinen lukija arvioi lehden olevan kokonaisuudessaan antoisa: ”Ei se petä koskaan. ”Murtukoot vääryyden vallat Pohjois-Koreassa ja tulkoon vapaus kärsivälle kansalle. Jeesuksen nimessä, Aamen.” Muistetaan kärsiviä sisaria ja veljiä E lämä-lehden numeron 1112/2024 parhaaksi jutuksi äänestettiin Pekka Simojoen haastattelu otsikolla Afrikan Pekka. 03 4246 5391, perussanoma@atex.com • TOIMITUS PL 15, 02701 Kauniainen • puh. Suomen vierailulla hän kehotti rukoilemaan Pohjois-Korean puolesta. • Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä teksteistä ja kuvista • ISSN 2736-9307 | 5 32 raamattuopetus Israelin monet merkitykset 35 nuoren ääni Eemeli Falk on aktiivinen politiikassa 36 haastattelu Porot temmeltävät Airamon tilalla 41 kysymys ja vastaus Paimenpsalmin ulottuvuudet 42 pientä puhetta Harhaa yritetään perustella Raamatulla 44 elokuva-arviot Quisling kertoo synnistä ja armosta 46 samasta perheestä Kaisa Ek ja Leena Luhtasela 49 kolumni Jaakko Heikkilä 50 raamattuvisa Kymmenen kysymystä Raamatusta 51 kristikunnan klassikot Saat täydellisen armon. Lähetä vastauksesi 19.1. Open Doorsin t-paidassa lukee: ”No doors are closed when we pray”. VUOSIKERTA vuodesta 1929 • TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET puh. 09 5123 9154, petri.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSKUNTA Sari Savela, Lauri Vartiainen, Juha Vähäsarja, Marja-Kaarina Marttila • TAITTO Tappajahai • KUSTANTAJA Perussanoma Oy • AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN • PAINOPAIKKA Punamusta Oy, Lahti • HINNAT 12 kk:n kestotilaus 67 €, 12 kk määräaikainen tilaus 75 €. Vastaajien kesken arvotaan kirjapalkinto Perussanoman uutuusvalikoimasta. Eduskunnan pikkuparlamentissa järjestetyssä tilaisuudessa hän kertoi tarinansa. alv 25,5 %. Rukouksen tililtä kate ei lopu, niin kuin edesmennyt pastori ja sosiaalineuvos Antero Laukkanen on todennut. Kirjapalkinnon voittajaksi arvottiin vastanneista Kalevi Heikkinen. ”Pekka Simojoki tarinoineen ja persoonanaan on omaa luokkaansa”, lukijamme kirjoitti. Pohjois-Korean eliittiin kuuluneesta Kyung-Soosta tuli hylkiö, kun hän kääntyi kristityksi. Kiitos hienosta numerosta, joka on tapansa mukaan täyttä asiaa. 09 5123 9154, elama@perussanoma.fi • etunimi.sukunimi@perussanoma.fi PÄÄTOIMITTAJA Juha Vähäsarja, 040 720 5612, juha.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Petri Vähäsarja, puh. Hinnat sis. Juuri niin, mikään ovi, muuri, valta tai voima ei kestä, kun rukoilemme. Hän pakeni Pohjois-Koreasta ja pääsi vaimonsa kanssa Etelä-Koreaan, missä hän asuu nykyään neljän lapsensa ja puolisonsa kanssa. Irtonumeron hinta 8 €
Lähes yhtä pitkä kuusi kasvaa Padasjoen Vesijaon kylässä. ly h y e t & n o p e at ko on n u T sa ri sa v el a Miehet Suomessa • Suomen väestöstä on miehiä 2 773 898 eli 49 prosenttia. • Suomalaisen miehen yleisin ensimmäinen etunimi on Juha, ja kaikista miesten etunimistä yleisin on Juhani. Harvaan asutulla maaseudulla asuu viisi prosenttia miehistä. ” ” 6 |. • Miesten keski-ikä on 42,5 vuotta ja eniten on 33-vuotiaita miehiä, joita on 39 802. Lähde: Helsingin Sanomat/tiede 22.11.2024 Sananl. • Miehistä 72 prosenttia asuu kaupunkialueilla. Sen pituus on 45 metriä. • Täysi-ikäisistä miehistä 43 prosenttia on naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, naimattomia on 43 prosenttia, eronneita 12 prosenttia ja leskiä kolme prosenttia. • Suomalainen, 30 vuotta täyttänyt keskivertomies on 177 senttiä pitkä ja painaa 87 kiloa. 18:10 Herran nimi on vahva torni, hurskas rientää sinne ja saa turvan. www.stat.fi Suomen pisin puu S uomen pisin puu on Savonlinnan Punkaharjun euroopanlehtikuusi, jonka pituus on 47,3 metriä. • Yksin asuvia miehiä on 631 719
Islam 574 379 000 15,5 2 007 352 000 25,0 3. Kiinalainen kansanusko 238 188 000 6,4 458 580 000 5,7 6. ly h y e t & n o p e at vstaajista rukoili kerran päivässä fr ee pik 1970 % 2023 % 1. Buddhalaisuus 233 383 000 6,3 535 545 000 6,7 5. Hindulaisuus 467 434 000 12,6 1 090 304 000 13,6 4. TAMMIKUUN LUKU Uskontoperinteiden kannattajamäärien ja -osuuksien kehitys koko maailmassa 1970–2023 Lähde: Kirkon nelivuotiskertomus: Kirkko epävarmuuksien ajassa/ Johnson & Crossing 2023a; www.worldreligiondatabase.org. Juutalaiset 13 959 000 0,4 15 210 000 0,2 9. | 7. Sikhit 10 668 000 0,3 8 756 000 0,4 10. Etniset uskonnot 171 476 000 4,6 288 866 000 3,6 7. Muut 21 612 000 0,6 52 419 000 0,7 Uskonnottomat 708 478 000 19,2 897 412 000 11,2 Maailman väkiluku 3 695 390 000 8 045 311 000 32,4 K ristittyjen osuus maailman väestöstä oli 32,4 prosenttia vuonna 2023. Uudet uskonnot 39 557 000 1,1 66 488 000 0,8 8. Kristinusko 1 216 131 000 32,9 2 604 381 000 32,4 2
OIDAC Euroopan toiminnanjohtaja Anja Hoffman arvioi, että luku on todennäköisesti paljon suurempi, sillä suuri määrä tapauksista jää ilmoittamatta. Lasse Reijomaa Herää Valvomaan -lehdessä 1/1975 Kristittyjen syrjintä kasvussa Euroopassa E uroopan kristittyihin kohdistuvan suvaitsemattomuuden ja syrjinnän seurantakeskus (OIDAC Europe) julkaisi hiljattain raportin ”Intolerance and Discrimination Against Christians in Europe 2024”. Luku sisältää 232 henkilökohtaista hyökkäystä kristittyjä vastaan. OIDAC Eurooppa Raportoi, mukaan vähintään 2 444 kristittyihin kohdistuvaa viharikosta 35:ssä Euroopan maassa vuonna 2023. Kuitenkin noin 80 prosenttia ilman parisuhdetta elävistä toivoisi pitkällä aikavälillä löytävänsä rinnalleen rakkaan. Moni elää myös ilman parisuhdetta. Mutta myös oman aikamme olevista oloista voimme päätellä, mitkä ovat kaikelle hengelliselle työlle elintärkeitä alueita. Etenkin nuoret miehet ja iäkkäät naiset sekä pelkän perusasteen suorittaneet eivät tyypillisesti ole parisuhteessa. Ensinnäkin lähetys ja evankelioiminen... Väestöliiton Perhebarometri 2024 Useimmat suomalaiset toivovat rinnalleen rakasta ihmistä fr ee pik 8 |. Edelleen kristillinen lehtija kirjallisuustyö. Voimme päätellä nämä työllemme tärkeät alueet siitä vastuksesta, mikä on noussut toisenlaisissa oloissa elävien kirkkojen keskuudessa. Matalasti koulutettujen näyttää olevan vaikeampi toteuttaa tätä toivetta. Toiseksi lasten ja nuorten kristillinen kasvatus... Raamattu osoittaa myös kaksi yli muiden kohoavaa työalaa, lähetyksen ja diakonian, jotka elivät jo alkuseurakunnassa. Lähde: Evangelical Focus A violiitto on suomalaisten suosituin parisuhdemuoto, mutta myös avoliitot ovat tavallisia etenkin nuorten keskuudessa. Yleisimpiä viharikosten muotoja olivat kirkkoihin kohdistunut vandalismi (62 %), mukaan lukien tapaukset, joissa kirkkoja häpäistiin (24 %) ja uskonnollisia patsaita rikottiin sekä tuhopolttoyrityksiä ja uhkauksia. Kristillisen kirkon työlle Raamattu antaa perustan ja päämäärän. OIDAC Euroopan vuosiraportti sisältää tietoja kristittyjen vastaisista viharikoksista, kristittyjen syrjinnästä sekä kristittyjen uskonnonvapauden ja siihen liittyvien perusvapauksien rajoittamisesta Euroopassa. mitkä ovat niin tärkeitä osa-alueita kirkon työssä, että niihin kannattaa ja tulee sijoittaa paljon voimia ja varoja. ly h y e t & n o p e at HERÄÄ VALVOMAAN 50 VUOTTA SITTEN Kun aikaa vielä on... – Yli 30-vuotiaista pelkän perusasteen suorittaneista lähes kaksi kolmesta elää ilman parisuhdetta, kun taas suunnilleen yhtä moni korkeimmin koulutetuista on avioliitossa, sanoo Väestöliito tutkija Tiia Sorsa. .. Mitkä siis ovat niin tärkeitä osa-alueita kirkon työssä, että niitä kannattaa vaikeuttaa, ts. Eniten viharikoksista on raportoitu Ranskassa, Saksassa ja Iso-Britanniassa. Kaiken kristillisen työn on oltava yhä uudestaan paluuta alkulähteille. Parisuhteita, joissa ei olla naimisissa eikä asuta yhdessä, on noin 10 prosentilla suomalaisista
Vähitellen peruna syrjäytti Suomessa kaskinauriin, ja siitä pitäen peruna on ollut tärkeä osa suomalaista ruokapöytää. P eruna (Solanum tuberosum) on kotoisin Etelä-Amerikasta. Löytöretkeilijöiden kerrotaan tuoneen perunan Espanjaan, mutta siellä siitä ei kiinnostuttu. ly h y e t & n o p e at KUUSANMÄKI Tiesitkö tämän perunasta. Peruna on kuitenkin edelleen suomalaisen ruokapöydän perusruoka-aine. Suomeen peruna saapui jo 1700-luvun lopulla. Irlantilaiset ottivat perunan omakseen 1700-luvun alkupuolella. www.martat.fi free pik | 9. Irlannista perunan käyttö levisi nopeasti eri puolille Eurooppaa. 1950-luvulla perunan kulutus alkoi laskea riisin ja pastan käytön yleistyessä
10 |
Joskus taas hullumpana, arvioi elokuvaohjaaja Klaus Härö. Sovituksen äärellä TeksTi petri vähäsarja kuvaT petri vähäsarja, wikimedia commons. | 11 – Joskus minut nähdään hurskaampana, mitä olen
Ajokeli on kammottava, mutta kaupungilla kuljeskeluun sää on täydellinen: suuria lumihiutaleita taivaan täydeltä. Sitten tuli viivettä rahoituskuvioihin ja muita projekteja väliin. Se kertoi Abraham Stilleristä. Stiller oli auttaja, Härö selostaa. – Mietimme tuottaja Ilkka Matilan kanssa, mistä tekisimme elokuvan, jos saisimme valita minkä tahansa teeman. – Minua kiinnosti, miksi Suomi luovutti juutalaisia Saksaan, mutta vielä enemmän kiinnosti, oliko ketään, joka yritti estää sen. – Kiitos kiitos, ohjaaja kommentoi. Härö on vannoutunut porvoolainen, vaikka myöntääkin asuneensa opiskeluvaiheessa Helsingissä. – Luulen, että äänenlaadusta tulee näin parempi, hän sanoo. Härö löysi Rony Smolarin kirjan Setä Stiller. – Hän oli kuin pojanpoikansa Ruben Stiller sikäli, että hänellä oli iso sydän ja iso suu. – Mutta en ole varma. Porvoon vanhassa kaupungissa kahvilat ovat söpöjä ja kalliita. Helsinkiin sijoittuu myös ohjaajan uusi elokuva, joka kertoo juutalaisten oloista Suomessa toisen maailmansodan aikana, kun Suomen ja Saksan välinen ”yhteistyö” tiivistyi. Kristittynä näen Vanhassa testamentissa asioita, jotka viittaavat Kristukseen, vaikka juutalainen ei ehkä ajattele näin. Elokuvan loppupuolella piti vähän itkuakin pidätellä. Juutalaisten sapatin vietossa ja yhteisissä aterioissa viitataan Vanhan testamentin kirjoituksiin. Tuosta joukosta ainoastaan yksi selvisi hengissä, Georg Kollmann. Elokuvassa seurataan juutalaisyhteisön kamppailua Helsingissä ja pakkotyöleirillä Lapin Sallassa. Härö alkoi kirjoittaa aiheesta elokuvaa ruotsalaisen dramaturgin Jimmy Karlssonin kanssa. Käsikirjoitus kävi monta seulaa läpi. – Älä tyydy osaraamattuun! Härö kannustaa. Juutalaisuuteen tutustuminen sai Härön ymmärtämään, että kristityn on tärkeä ”elää koko Raamatun kanssa”. – Ja hyvä niin. – Olen tätä elokuvaa tehdessäni ollut toisessa kulttuurissa kylässä. Jo sisällissodan jälkeen hän oli perustamassa orpokotia. – Uudesta testamentista löytyvät ehkä suosikkikohtamme, mutta jos haluat löytää kristittynä aarteita ja iloa, mene Vanhaan testamenttiin. Abraham Stiller ajoi tämän juutalaisjoukon asiaa ja yritti viimeiseen asti puolustaa heitä. Hän toimi tekemättä eroa ihmisten välillä. Olen koettanut puhua siitä totta ja kunnioittaa sitä. Teemaksi kirkastui auttajan tarina. Ministeri juonii Ei koskaan yksin -elokuvassa Valtiollisen poliisin Arno Anthoni ( Kari Hietalahti) vaikeuttaa ministeri Toivo Horellin ( Carl-Kristian Rundman) tuella juutalaisten elämää Suomessa ja junailee kahdeksan ei-suomalaisen juutalaisen luovuttamisen keskitysleirille. Hän on nähnyt elokuvan noin ”80–90 kertaa”. – Muuta syytä en löytänyt tapahtumille. Virtasen roolisuoritus on sydämeen käyvä. – Abraham Stiller tuli köyhistä oloista, ja kun hän meni rikkaisiin naimisiin, hän antoi paljon hyväntekeväisyyteen. Klaus Härö nostaa sanelimeni pöydältä ja asettelee sen servetin päälle. Sovituksen teema nousee vahvasti esiin. Ha ajattelivat, että jos Saksa voittaa, emme saa näyttää tyhmältä, Härö pohtii. ” Stiller oli auttaja.” Tuulen viemää on tylsä elokuva.” 12 |. Hän oli samaan aikaan rakastettava ja rasittava. – En väitä, että nämä suomalaiset viranomaiset olisivat olleet natseja, mutta ainakin asiaan liittyi opportunismia. Hän toivoo, että elokuva välittäisi Suomen juutalaisyhteisön todellisen kokemuksen. O hjaajan ominaisuudet tulevat heti esiin. Pääosassa Ville Virtanen näyttelee Abraham Stilleriä, joka oli Helsingissä asuneiden juutalaisten johtohahmo ja auttaja. Molemmat toistemme ajatuksia tietämättä sanoimme, että Suomen juutalaisluovutuksista. Jos luulet tuntevasi Uuden testamentin, lue Vanhaa testamenttia niin tulee sekä turpaan että rohkaisua. Valmistelu alkoi yli 15 vuotta sitten. Olimme lukeneet Elina Sanan aiheeseen liittyvän kirjan Kuolemanlaiva
Esimerkiksi agentteja juoksemassa eri puolilla maailmaa. Ihmisläheisyys on kristillinen hyve, eikä Härö muutenkaan peittele vakaumustaan. Hirveää saarnaamista. – Monet tietävät, että olen uskova ja usein mainitsen sen ensitapaamisessa, jos kerron itsestäni. – Tuulen viemääkin on tylsä elokuva, kun hirveästi tapahtuu. Minun on vaikea katsoa elokuvia, joissa on hirveästi ihmisiä ja tapahtumia. He edustavat ihmisläheistä tyyliä. Ihmisläheisiä elokuvia Ei koskaan yksin on suurieleinen elokuva, jos sitä vertaa minimalismiin viehtyneen ohjaajan muihin töihin. – Abraham Stillerin sukulaiset ovat ainakin suhtautuneet projektiin positiivisesti. Tanskalainen Bille August ja ruotsalainen Jan Troell tuntuivat olevan valovuosia edellä suomalaisia. Tämähän oli viiden maan yhteistuotanto. – Opiskellessa esikuviksi tulivat myös pohjoismaiset tekijät. ” Tuulen viemää on tylsä elokuva.” | 13 Klaus Härö kertoo, että häntä hieman nolottaa se, miten syvällisenä häntä pidetään.. – Tällä kertaa täytyy sanoa, että en tunne kaikkia heistä. Ei koskaan yksin -elokuvan lopputeksteissä näkyy 1100 nimeä. Härön taiteellisia esikuvia ovat klassiset tekijät, kuten Charlie Chaplin, Orson Welles ja Hitchcock. En ole kristitty siksi, että olisin hyvä ihminen vaan siksi, että minulla on hyvä Jumala, joka on antanut syntini anteeksi. Kun katson Casablancan, huomaan liikuttuvani, vaikka siinä ei ole monta ihmistä, Härö vertailee. Vaikka henkilöhahmoja ei olisi paljon, tekijäjoukko voi olla suuri. Klaus Härön mukaan hänen vakaumuksensa nähdään joskus ”myös sellaisissa paikoissa, missä se ei ole”. – Tykkään selkeydestä
– Siksi se oli minullekin rakas, että sain siinä käsitellä kaikkein tärkeimpiä asioita, Härö lisää. On pakko väittää vastaan. ” Pidän ihmisläheisestä tyylistä.” 14 |. O. Joskus taas hullumpana. Härön mukaan kristitty tarvitsee ”kokonaisen Raamatun”. Ohjaaja perustelee bunkkeriin vetäytymistään kotiasioilla. – Se on itselleni erityinen elokuva, vaikka se ei kerro uskosta kaiken kattavasti. Kyllä kaikkien elokuvien täytyy olla sellaisia, jotka allekirjoitan, vaikka en allekirjoittaisi jokaisen elokuvan hahmon tekemisiä. – Elän joka tapauksessa avoimen Raamatun edessä. Juuri näihin teemoihin Postia pappi Jaakobille kuitenkin johdattaa. Muulloin häneen on mahdotonta saada yhteys. Julkisuudessa Härö ei viihdy. Juutalaisuuteen tutustuminen sai Härön ymmärtämään Vanhan testamentin merkityksen entistä paremmin. – Ei evankeliumia ole kaikki, mikä liittyy uskoon. Erityisen painavasti kristillinen sanoma tulee esiin Härön palkitussa elokuvassa Postia pappi Jaakobille, joka kertoo vanhan papin ja vapautuneen vangin eriskummallisesta työsuhteesta. Hän lukee edelleen teologista kirjallisuutta, mutta ahkerampi pitäisi kuulemma olla. – Joskus minut kuitenkin nähdään hurskaampana, mitä olen. Roseniuksen kirjojen olleen hänelle ratkaisevan tärkeitä. – Joskus minulle sanotaan, että elokuvissasi ovat nämä kristilliset teemat. Riippuu siitä, kuka katsoo. Olen kristitty taiteilija, mutta en katso välttämättä tekeväni kristillisiä elokuvia. Evankeliumi on se, että meidät on puhdistettu ja lunastettu Kristuksen kautta. Hän antaa haastatteluja ainoastaan silloin, kun uusi elokuva ilmestyy. Siinä on evankeliumi, että Kristus on kuollut puolestamme ja meitä odottaa kaikki hyvä, mitä emme ansaitse. Siinä puhutaan armosta ja ihmisenä olemisesta. Uskovat ystävät saattavat nähdä elokuvissani ansioita, joita niissä ei valitettavasti ole, Härö sanoo. Primitiivinen maku Klaus Härö on kertonut 1800-luvun ruotsalaisen herätyssaarnaajan C. Enhän allekirjoita aina omiakaan tekemisiäni. – Ei ole tarkoitus kieltää tätä. – Esimerkiksi Miekkailija-elokuvassa nähtiin kristillistä symboliikkaa, mutta minulle elokuva kertoi vanhemmuudesta ja yhteisöllisyydestä. Tällainen puhe ei välttämättä ole evankeliumia, Härö huomauttaa. Melkein kaikista Härön elokuvista avautuu kristinuskoon liittyviä teemoja, tavalla tai toisella. Ateisti saattaa kokea, että elokuvani ovat hirveää saarnaamista. Saatan kysyä, että mitkä
Makuni on paljon primitiivisempi kuin luullaan. Ei koskaan yksin -elokuvan ensi-ilta on 17.1. suuri kulttuuripalkinto 2007 • Sokeain Ystävien tiedonvälityspalkinto tammikuussa 2010 elokuvasta Postia pappi Jaakobille • Jussi-palkinto 2010 parhaasta ohjauksesta elokuvassa Postia pappi Jaakobille •Härön elokuvista Näkymätön Elina, Äideistä parhain ja Postia pappi Jaakobille on valittu Suomen Oscar-ehdokkaiksi. Kuvaamme ja keskustelemme lapsiperheen arjesta. – Minua joskus nolottaa, kun luen, miten syvällisenä minua pidetään. Härö kertoo omastaan ja antaa kasvatukseen liittyviä neuvoja, ja hymyilee taas kameralle. Härö asettelee itsensä joenvarren postikorttimaisemaan. Tykkään itse katsoa 1970-luvun amerikkalaisia trillereitä ja klassisia vapaudu vankilasta -elokuvia. | 15. – Ehkä voisin ainakin tehdä toiminnallisia kohtauksia. Muutaman sekunnin ajan kerrallaan hän katsoo kameraan ja hymyilee. Pidän ihmisläheisestä tyylistä.” Klaus Härö • Porvoolainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja • Syntynyt vuonna 1971 • Valmistunut taiteiden maisteriksi vuonna 1999 • Ingmar Bergman -palkinto 2004 elokuvasta Näkymätön Elina • Taiteen valtionpalkinto 2004 • Kirkon kulttuuripalkinto 2006 elokuvasta Äideistä parhain • Svenska Kulturfondenin 15 000 euron ns. Tässä uudessa elokuvassahan on vähän trillerimäisiä elementtejä. Mitä kuuluu tälle haaveelle. Näin päästään läsnäolon fiilikseen ja vältetään ”jäätyminen”. Kun pysäytän sanelimen ja tartun kameraan, Härö aloittaa huvittavan esityksen. – Minulla on viisi lasta, ja haluan epäsäännöllisten töiden vuoksi viettää kaiken mahdollisen vapaa-ajan perheeni kanssa. Sitten lähdemme lumisateeseen. Miekkailija sai myös Golden Globe -ehdokkuuden parhaan vieraskielisen elokuvan kategoriassa, historian toisena suomalaiselokuvana. Viimeksi, kun tapasin Härön, hän kertoi yllättäen unelmoivansa toimintaelokuvan tekemisestä. Hän on tekevinään muistiinpanoja ja etsii puhelimesta jotakin. Klaus Härön pitkät elokuvat: • Näkymätön Elina (Elina – som om jag inte fanns), 2003 • Äideistä parhain, 2005 • Uusi ihminen (Den nya människan), 2007 • Postia pappi Jaakobille, 2009 • Miekkailija, 2015 • Tuntematon mestari, 2019 • Elämää kuoleman jälkeen (Livet efter döden), 2020 • Rakkaani merikapteeni, 2022 • Ei koskaan yksin, 2024 kuka
Mies oli rohkea soturi, mutta heikko isä, joka ei tahtonut pahoittaa lastensa mieltä heitä rankaisemalla – eikä sellaisesta kasvatuksesta hyvä seuraa. Oliko Daavidilla siis kanttia neuvoa heille itsehillintää sukupuoliasioissa. Tämähän on yksi tärkeimpiä asioita, joka uskovan isän pitäisi pojilleen opettaa: että näet miehen on varjeltaTamar, Daavidin häväisty tytär Maailmassa ei ole niin kauheaa kohtaloa, ettei se voisi muuttua siunaukseksi Jumalan käsissä, kirjoittaa Mailis Janatuinen. Kysymyksessä ei varmaan ollut nuoren prinssin ensimmäinen intohimon kohde eikä viimeinenkään. Tyttö oli varmaan ehtinyt jo haaveilla avioliitosta ihanan miehen kanssa, kuten murrosikäiset tytöt tapaavat tehdä. r a a m at u n h e n k il ö t 16 | Te ks Ti m a il is ja n at u in en ku va pe k k a r a h ko n en. Tragedioiden sarjan aloitti vanhin poika Amnon. Daavidin aikuiseksi kasvaneet pojat olivat kyllä selvillä isänsä aviorikoksesta Batseban kanssa, oletettavasti myös Urian murhasta. (Noilla kahdella oli sama isä, mutta eri äiti.) Tällaistakin saattaa siis tapahtua moniavioisten perheiden – samoin kuin myös meidän aikamme uusioperheiden – katon alla. Amnonin intohimo Mutta Amnon, Daavidin esikoinen, oli nyt siis ihastunut sisarpuolensa kauneuteen ja halusi päästä tämän sänkyyn. D aavidilla oli lapsia paristakymmenestä vaimosta, mikä tietenkin toi omat ongelmansa suurperheen elämään. Sitä paitsi prinsessoja varjeltiin niin tarkasti, etteivät he saaneet ottaa askeltakaan ilman ”esiliinaa”. Tamarilla oli kokoveli niemeltä Absalom, joka rakasti herttaista sisartaan sydämensä pohjasta. Tamar oli suloinen teini-ikäinen prinsessa, jota odotti turvattu tulevaisuus jonkun yläluokkaisen israelilaisnuorukaisen tai naapurimaan prinssin vaimona. Nuori prinssi oli tottunut saamaan kaiken, mitä halusi, ja nyt hän halusi sisarpuoltaan Tamaria. Tällä kertaa tilanne oli kuitenkin erityisen visainen, koska Mooseksen laki kielsi vapaan seksin yleensä ja insestin eritoten
Miten ihmeessä nuo kaksi nuorta miestä luulivat pääsevänsä rangaistusta pakoon, jos he sotkisivat kuninkaan tyttären elämän tuolla tavalla. Amnon oli yhtä umpikiero suunnitellessaan, miten saada Tamar sänkyynsä. Tälläkin tavalla isien pahat teot siis kostautuvat lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen. Serkkunsa kehotuksesta hän tekeytyi sairaaksi ja sai sillä tavalla houkutelluksi sisarpuolensa | 17. va heikompaa sukupuolta sekä omiltaan että naisen itsensä himoilta. Nuori mies oli täysi heittiö ja neuvoi lemmensairaalle Amnonille oikein kädestä pitäen, miten tämä saisi järjestetyksi Tamarin omaan huoneistoonsa. Nyt Amnon aikoi kulkea isänsä viitoittamaa tietä. Kysymyksessä eivät olleet mitkään normaalit treffit, vaan kylmästi suunniteltu viattoman tytön raiskaus. Päällekarkaus Hovissa pyöri tuohon aikaan prinssien serkku Jonadab. Niin kuin ei rangaissutkaan. Daavid oli ollut umpikiero koettaessaan peittää jälkiään Batseban raiskauksen jälkeen. Vai tiesivätkö he jo valmiiksi, ettei Daavid heitä kuitenkaan rankaisisi. Daavid-parka oli antanut heikkona hetkenään pojilleen toisenlaisen esimerkin: ota kenet haluat kyselemättä, onko se oikein vai väärin
Tamar ei välittänyt enää mistään mitään, vaan osoitti koko maailmalle, ettei hän ollut enää neitsyt eikä siis naimakelpoinen nainen. Siinä vaiheessa Amnon teki niin sydämettömän tempun, että ajoi sisarpuolensa ulos huoneistostaan ja käski palvelijan pistää oven lukkoon tämän perässä. 13:12–13.) Olisiko Daavid todellakin sallinut puolisisarusten välisen avioliiton, vai koettiko Tamar-parka vain voittaa aikaa puhumalla, mitä sylki suuhun toi. Häväisty tyttö kulki linnan pihan yli vaatteet reväistyinä, kädet päänsä päällä, tuhkaa hiuksissaan, lakkaamatta huutaen. Raamattu kertoo, että hän jäi yksinäisenä asumaan veljensä Absalomin taloon. Esimerkiksi näin: ”Minä olen kurja ja köyhä, mutta Herra pitää minusta huolen. Tamarin häpeä Kun prinssi oli saanut tahtonsa läpi, kävi kuten arvata saattaa: ”Sen jälkeen valtasi Amnonin voimakas vastenmielisyys Tamaria kohtaan, voimakkaampi kuin rakkaus, jota hän oli sitä ennen tuntenut” (2. Ruumistaan kun ihmisen on perin vaikea pettää. Eihän maailmassa ole niin kauheaa kohtaloa, ettei se voisi muuttua siunaukseksi Jumalan käsissä. Muut kuninkaan tyttäret menivät vuoron perään naimisiin. Monelleko naiselle lienee historian saatossa käynyt samalla tavalla. Viimeistään siinä vaiheessa hänen on pakko miettiä uusiksi, onko ihmisellä oikeus tuottaa toiselle ihmiselle – ja vieläpä omalle lapselleen – miten suurta tuskaa hyvänsä oman onnensa tähden. Niin käyttäytyivät raiskatut naiset tuohon aikaan Israelissa. Moni aviopuolisonsa hylännyt joutuu myöhemmin katselemaan oman lapsensa tai lapsenlapsensa tuskaa avioeron myllerryksessä. Sam. Puhu sen sijaan kuninkaan kanssa, hän varmasti suostuu antamaan minut sinulle.” (2. Oikea sankari voittaa vahvempansa, pelkuri ja naissankari heikompansa. Tyydytys kesti kiitävän hetken verran, mutta sen jälkeen raiskaaja jo tiesikin syvällä sydämessään tehneensä väärin, ja hänelle tuli kuvottava olo. Tytöllä ei varmasti ollut omanarvontuntoa jäljellä nimeksikään, mikä teki hänen elämänsä vielä entistäkin raskaammaksi. Jumalan sanan avulla Tamarista saattoi tulla nainen, joka levitti ympärilleen hyvyyttä ja rakkautta – eikä sellainen elämä mene koskaan hukkaan. Sam. Pyhäkköteltta seisoi tuohon aikaan kuninkaanlinnan pihalla. Sen kuitenkin tiedämme, että jos tyttö kantoi tragediansa Herran käsiin, tämä antoi hänelle kaikesta huolimatta elämisen arvoisen elämän. Häpeän teki vielä tuhat kertaa pahemmaksi se, että kysymys oli insestistä, ja raiskaaja oli ollut tytön oma veli. Mutta ei Tamar; häntä ei huolinut kukaan. 13:15). Kohtalonsa hyväksyminen ja vääryyden anteeksi antaminen vaativat joka tapauksessa nuorelta naiselta vuosien surutyön. Voittamistakin kun on kahta lajia: sankarillista ja häpeällistä. Kaikki tiesivät, että hänen naiseuttaan oli loukattu kauheimmalla mahdollisella tavalla. Kun Amnon sitten alkoi lähennellä Tamaria, yritti tämä epätoivoisesti puhua hänelle järkeä: ”Veljeni, älä häpäise minua! Sellaista ei tehdä Israelissa! Älä tee niin mieletöntä tekoa! Kuinka minä voisin koskaan päästä eroon häpeästäni. Näin Herra kasvatti Daavidia, ja näin hän kasvattaa meitäkin – lastemme kautta. Sen me näemme kaikkein selvimmin Jeesuksen rististä. Tragedia Herran käsissä Emme kuule Tamarista tämän jälkeen enää sanaakaan. Tamarilla oli siis mahdollisuus osallistua aamuin ja illoin jumalanpalvelukseen uhrialttarin ääressä ja laulaa psalmeja yhdessä seurakunnan kanssa. Miltä lienee Daavidista tuntunut katsella vuodesta toiseen tyttärensä onnettomuutta. Synti näytti edeltä käsin houkuttelevalta, mutta kun silmät aukenivat, jäi jäljelle vain vastenmielisyys. 18 | ” Synti näytti houkuttelevalta.”. Tuohon maailmanaikaan ei näet muilla kuin neitsyillä ollut mitään arvoa avioliittomarkkinoilla. Sitten Absalom kuoli väkivaltaisen kuoleman ja hävisi sisarensa elämästä. sairaskäynnille asuntoonsa. Verbi on sama, jota käytettiin Daavidin voittaessa Goljatin. Tamar oli hänelle elävä esimerkki siitä, mitä naisille tapahtuu, jos miehet alkavat tehdä seksuaalielämän alueella, mitä haluavat, Jumalan käskyistä välittämättä. Heille järjestettiin komeat häät, ja he saivat kokea äitiyden ilon. Oli miten oli, Amnon ei kuunnellut sisartaan, vaan ”voitti” hänet. Niin, mihin tuo tyttöparka joutui häpeänsä kanssa. Aina kun veli palasi kotiinsa, katselivat häntä jostain nurkasta sisaren surulliset silmät. Sitä me emme tiedä. Sinä olet minun apuni ja pelastajani; minun Jumalani, älä viivy” (40:18). Ja kaikki Israelissa pitäisivät sinua mielettömänä. Tamar jää yksin ”Mihin minä joutuisin häpeäni kanssa”, oli Tamar itkenyt velipuolensa edessä koettaessaan estää tätä toteuttamasta aikeitaan
Siihen me suomalaiset voimme vaikuttaa näyttää esimerkkiä, edistää diplomatiaa, neuvotteluja, kohtaamisia. Gazaan tehdään vielä verisempi vastaisku: yli 40 000 tapetaan. Israel ja sen ystävät eivät anna anteeksi Hamasille. Ehkä jälleen tapahtuu ihme: ihmiset nöyrtyvät rauhaan. Se on kestänyt jo 47 vuotta. Mutta syttyi rauha Egyptin ja Israelin välille. kesäkuuta sitä uhanneet arabimaat. Kärsivällisesti hän rakensi rauhaa toivottomassa tilanteessa, Namibiassa, Indonesian Acehissa, Pohjois-Irlannissa ja muissa epätoivon keskuksissa. Jordania hyökkäsi Länsi-Jerusalemiin. Muuta vaihtoehtoa ei ole Lähi-idässä: hitaasti hahmottavat voivat oppia ja muuttaa käyttäytymistään. Hän maksoi siitä hengellään. Kaikki liikkuu. Rauhannobelisti Martti Ahtisaari vakuuttaa, että rauha on tahdon asia, mahdollinen myös Lähi-idässä. | 19 k o lu m n i Me hitaasti hahmottavat Te ks Ti ta pa n i ru o k a n en ku va sa ri sa v el a kirjoittaja on teologian maisteri ja päätoimittaja emeritus. Se sisältää myös palestiinalaisten itsehallinnon. Syyria ja Libanon iskivät Pohjois-Israeliin. ”Israel on ajan merkki, sen osoitti kuuden päivän sota. Se oli Israelin talvisota, täällä puhuttiin. Historia ei ole päättynyt. Yhdysvallat tukee sopimusta. Ahtisaari oli peruskoulutukseltaan kansakoulunopettaja. Syyskuussa 1978 Israelin ja Egyptin Camp Davidin rauhansopimus herättää toivon: Israel palauttaa miehittämänsä Siinain Egyptille ja Egypti tunnustaa Israelin valtion. Lännen nuoret osoittavat mieltään palestiinalaisten puolesta. Israel tuhosi salamaiskulla arabimaiden sotavoimat ja lähestyi raamatullisia rajojaan. Ennustukset toteutuvat”, iloitsi tuleva Lähi-idän reportteri 16-vuotiaana lukiolaisena Raamattunsa äärellä. Kysyin joskus, miten hän jaksaa neuvottelupöydässä rauhanneuvottelijana verivihollisten välissä. Uusi tieto ja uudet ihmiset vaikuttavat. Haastattelen osapuolten johtajia, Israelin pääministeri Jizthak Rabinia, PLO:n Jasser Arafatia ja monia muita. Vaikka Neuvostoliitto oli arabien puolella, pieni maa voitti. Syntyy Lähi-idän rauhan malli, johon yhä vedotaan. Se on epätodennäköistä, mutta mahdollista.. Israel tuhosi kaksi kolmasosaa Syyrian ilmavoimista. Entä sitten. Israel karkotti sen maasodassakin. Israel tuhosi Jordanian lennoston, saartoi maavoimat ja eteni päivässä Jordanin länsirannalle. Egypti menetti 90 prosenttia lentokoneistaan ja kenttänsä kolmessa päivässä. Israel oli lyönyt 5.–10. L ähi-idän herätys syttyi nuorten leirillä 1967. Seuraan reportterina Lähi-itää vuosikymmeniä. Maailma oli ihmeissään. Ahtisaari kuolee runsaan viikon kuluttua Hamasin julman hyökkäyksen jälkeen viime syksynä. Presidentti vastasi: ”Juuri sellaisten kesken rauha on rakennettava.” Hän lisäsi vielä, että onneksi hänet on koulutettu hitaasti hahmottavien opettajaksi. Ympäristö muuttuu, johtajat vaihtuvat. Hamasin hirvittävä isku Israelin siviilien kimppuun syksyllä tuhoaa toivon: yli tuhat tapetaan. Neuvottelut ovat 2023 pitkällä Saudi-Arabiassakin, mutta syttyy uusi sota. Egyptin presidentti Anwar Sadat lensi Israeliin ja puhui sen parlamentissa knessetissä marraskuussa 1977
Kolmekymppisenä aloin opiskella Helsingin yliopistossa poliittista historiaa ja sivuaineena viestintää. – Jos on kerran tai kymmenen kertaa telkkarissa, ei sillä vielä tulla tunnetuksi. Positiivinen palaute kannusti jatkamaan kirjoittamista. Se hienoin uutinen 20 | Eläkkeelle jääneen uutisankkurin Keijo Leppäsen mielestä kristinuskon sanoma on maailmankaikkeuden paras viesti. Miljoona katsojaa Leppänen kertoo, että kesti kauan ennen kuin ihmiset alkoivat tunnistaa hänet kadulla. Kun Leppänen 35-vuotiaana valmistui yliopistosta, hän työskenteli jo MTV3:n uutisankkurina. Lukiossa hän huomasi saavansa äidinkielestä kymppejä. Hän ihmettelee, miksi ”henkivakuutus ilman vakuutusmaksua” kelpaa niin harvalle.. Leppänen kertoo, että kun hän aloitti uutistenlukijana, katsojaluvut olivat Kymmenen uutisissa miljoonan luokkaa. Leppäsen toimittajan ura alkoi varhain. Siitä koituva julkisuus on kuitenkin neutraalia, eikä se herätä suuria intohimoja. – Tämän jälkeen olin hetken Uudessa Suomessa, kunnes se kaatui. – Olin kyllä iltauutisissa alusta alkaen, ja onhan se isoin uutisohjelma. – Luulen, että kun joku päätyy tällaisiin hommiin, se perustuu siihen, että on jo lähtökohtaisesti aika neutraali tyyppi. Sillä kokemuksella pääsin Seinäjoelle Ilkkaan vuodeksi harjoitteluun. – Lukion jälkeen pääsin Aamulehteen kesätoimittajaksi. Uutistenlukija mielletään äärimmäisen luotettavaksi henkilöksi. Edelleen kymppiuutisilla on noin 500 000–700 000 katsojaa per lähetys. Näyttelijä, urheilija tai joku muu, josta tehdään otsikot, päätyy nopeammin suureen julkisuuteen. Jos olisi kovin räväkkä tai erikoisen näköinen, ei päätyisi uutisankkuriksi, koska tämän tyyppisissä tehtävissä työnantaja haluaa, että huomio kiinnitetään asioihin eikä ihmisiin. – Sanoisin kuitenkin, että olin kansalle todella tuttu vasta viimeisen kymmenen tai viiden vuoden aikana. Iltauutiset todellakin on iso ohjelma. Se meni niin hyvin, että he lupasivat minulle vakituisen työpaikan, kunhan käyn armeijan ensin, Leppänen selostaa. Armeijan jälkeen hän työskenteli Ilkassa 10 vuotta, koko 1980-luvun. Tai viimeistään viime lokakuun vaihteessa, kun olin hetken aikaa Suomen tunnetuin eläkeläinen. Leppänen kertoo, ettei hän missään vaiheessa harjoitellut vakuuttavaa ilmaisua. S uomen kansa tuntee Keijo ”Keke” Leppäsen vakuuttavana uutisankkurina, jonka eläkkeelle jäämistä juhlittiin syksyllä