fi / reseptit. jaLotofu . 2-4 annosta 1 iso tai 2 pientä palsternakkaa 2 porkkanaa 2-3 punajuurta 3 rkl avokadoöljyä merisuolaa ja mustapippuria myllystä Joulu juhlista jaloin! I Paahdetut uunijuurekset ja Jalotofua Lisäksi: 70 g cashewpähkinöitä 3 rkl avokadoöljyä 1-2 valkosipulinkynttä 1 tl punaista chilipaprikaa merisuolaa myllystä 300 g Jalotofu Kylmäsavu Koristeluun: kourallinen rucolaa noin ½ dl hunajaa tai maun mukaan VASTUULLISEN HERKULLINEN! - JALOTOFU KYLMÄSAVU - Lisää jouLuisia reseptejä osoitteessa www
Taito-Finlandia jaettiin nyt kolmatta kertaa. Kunnan elintarvikevalvontaviranomainen valvoo luomuelintarvikkeiden myyntiä. Lisätietoja: portaatluomuun.fi lämpötilanmuutos on 1,8 ja 4 asteen välillä, mahdollisesti jopa 6,4 astetta. Hän oivalsi, että viljelijät voivat saada työstään paremman palkan. Valmiiksi pakattuja luomuelintarvikkeita ei kuitenkaan tarvitse pitää erillään, koska ne on merkitty EU:n luomutunnuksella eli eurolehtimerkillä. Viesti on aiempaa terävämpi. M aaseudun Tulevaisuuden Tekijä 2014 -kilpailun voittajaksi on valittu Herttoniemen Ruokaosuuskunta ja Olli Repo. Voittajahanke on osoittanut, että lyhyt elintarvikeketju sekä älykäs pienuuden logiikka ja läheisyyden ekonomia toimivat.” Herttoniemen ruokaosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Olli Repo on palkinnosta otettu: – Onhan se upeaa, että kaupunkilaiset valitaan maaseudun tulevaisuuden tekijöiksi. Lisätietoja: unric.org/fi/ Ekoelo | 3. Luomumerkinnät poistetaan elintarvikkeesta, mikäli sen luonnonmukaisuudesta ei ole varmuutta. Hän perusteli valintaansa seuraavasti: – Herttoniemen ruokaosuuskunta ja kaupunkilaisten oma pelto on ihmisten mittaisen aluekehittämisen korkea veisu. Eviran verkkosivuilla on luomutoimijoiden hakupalvelu, jonka tiedot perustuvat Eviran luonnonmukaisen tuotannon rekisteriin. IPCC-raportin mukaan ihminen on enemmän kuin 90 prosentin todennäköisyydellä pääsyyllinen ilmaston globaaliin lämpenemiseen. – Meidän on toimittava yhdessä. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut kaupalle ohjeet siitä, miten ne varmistavat luomutuotteen aitouden tavaraa tilatessaan, vastaanottaessaan ja myydessään. Pakatuissa tuotteissa pitää aina olla EU:n luomutunnus eli vihreä eurolehti, maatalousperäisten raaka-aineiden tuotantopaikka sekä kyseisen elintarvikkeen tuotantoa valvoneen viranomaisen tunnusnumero. Viime vuosien aikana Lapuan Kankurit on laajentunut globaaleille markkinoille, ja jo yli puolet tukkumyynnistä menee vientiin. Jos luomutuotetta myydään irtotavarana, valvontaviranomaisen tunnusnumeron pitää näkyä myyntikyltissä. Tuote voidaan kuitenkin myydä tavanomaisena. Kilpailussa etsittiin Suomen innovatiivisinta maaseutuyrittäjää. Palkinto on suuruudeltaan 2000 euron arvoinen lahjakortti. Herttoniemen ruokaosuuskunnasta oli laajempi juttu Ekoelon numerossa 6/2013. Hakupalveluun syötetään yrityksen nimi sekä pakkausmerkinnässä näkyvä valvovan viranomaisen tunnus, jolloin hakupalvelu antaa yrityksen voimassaolevan asiakirjaselvityksen eli luomutodistuksen. Esimerkiksi Eviran valvoman tuotteen pakkausmerkinnässä näkyy tunnus FI-EKO-201. Hän oivalsi, että aikaisempia kokemuksia ja kansainvälisiä vaikutteita yhdistelemällä syntyy uutta. Aluksi olivat vähittäiskaupan keskitetty rakenne, vimma toimia toisin ja Olli Repo. Yhteistyökumppaniraati valitsi lokakuussa viisi parasta kilpailijaa finaaliin. IPCC arvioi, että todennäköinen ilmaston Lapuan Kankurit sai Taito-Finlandian Suomen Kädentaidot -messuilla jaetun Taito-Finlandia 2014 -palkinnon sai Lapuan Kankurit. Sitkeydestä sikisi kaikille kaupunkiseuduille sopiva toimintatapa. Voittajan päätti Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki. Luomuelintarvikkeet on pidettävä erillään tavanomaisista tuotteista, jotta ne eivät pääse vahingossakaan sekoittumaan. Yrityksen arvot pohjautuvat kutomon vastuulliseen ja ekologiseen toimintaan, luonnonmateriaaleihin, teknisiin innovaatioihin ja huippudesigniin. LUOMUN VÄHITTÄISKAUPAN VALVONTA TIUKKENEE Vähittäiskaupoissa myytäviä luomuelintarvikkeita valvotaan nykyistä tiukemmin vuonna 2015. Palkinto luovutettiin ELMA-messujen yhteydessä marraskuussa. UUTISET RUOKAOSUUSKUNTA JA OLLI REPO PALKITTIIN Herttoniemessä toimii Suomen suurin ruokapiiri. Olemme näyttäneet toteen, että monipuolinen- ja pienviljely ovat tätä päivää kun mukaan otetaan sijoittajiksi iso ryhmä kuluttajia. Maailma seisoo katastrofin reunalla, YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon sanoi. Palkintoa olivat vastaanottamassa omistajapariskunta toimitusjohtaja Esko Hjelt ja markkinointijohtaja Jaana Hjelt. Tunnustuksella halutaan nostaa esiin merkittäviä käsityö- ja taitokulttuuria edustavia osaajia sekä lisätä alan arvostusta. Raportin mukaan maailman yhteenlaskettujen päästöjen tulisi vähentyä viimeistään vuonna 2015, jotta globaali lämpeneminen pysyisi kahden asteen rajoissa. – Lapuan Kankurit on yritys, joka näyttää hienoa esimerkkiä kotimaisen valmistuksen tulevaisuudesta, toteavat palkinnon valitsijoina toimineet suunnittelijat Aamu Song ja Johan Olin. Tämä palkinto osoittaa, että kumppanuusmaatalous malli on yksi uusi mahdollisuus maaseudunyrittäjille. Lisätietoja myös osuuskunnan sivulta ruokaosuuskunta.fi ”Maailma katastrofin reunalla” YK:n hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC esitteli marraskuun alussa neljännen ilmastomuutosta käsittelevän raporttinsa. Hän oivalsi, että uudenlainen kumppanuus viljelijöiden ja lähikeskuksen asukkaiden välillä on mahdollinen. Se sai alkunsa, kun Olli Repo teki viisi vuotta sitten uudenvuodenlupauksen paremmasta ruoasta. Hän oivalsi, että ruoka voi tulla suoremmin kaupunkilaisten ulottuville
Ne voi ostaa tai tehdä omin käsin. KÄDENTAIDOT 74 Eeva-Maija Lappalainen Tutkijatohtori haluaa palauttaa koulutukseen käsityön arvostuksen. 83 Polje sähköpyörällä Alamäessä akku latautuu, ylämäessä sähkö auttaa. 36 Eveliina Nygren koordinoi Metsähallituksen vapaaehtoistoimintaa. 32 Elävä ravinto 18 Heilasta lähiruokaa EKOYRITYS 38 Kotimaiset heijastinliivit Heinolasta nelostien varresta löytyy maan suurin lähikauppa, jossa ruoka on lähellä kasvanutta ja jalostettua. 4 | Ekoelo. PUUTARHA 70 Kasvata talviyrttejä Lisävalolla viljely onnistuu. EKOIHMISIÄ 64 Reijo Kivijärvi Raakaravintovalmentaja Mea Salo opastaa. Ekoelo Luonnonmukaisesti TÄSSÄ NUMEROSSA 6/2014 Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen KOTIMAISET KENGÄT 42 Sievin Jalkine Kumiteräsaappaista se alkoi. Lopputulos saa ihmettelemään, millaisia aarteita heitetään pois roskana. Kreetta Ahonen ryhtyi yrittäjäksi. 58 Luckien talo Jyväskylässä sisustettiin kierrättämällä. Kuva: Lahtisen Vahavalimo. 46 Ekokynttilät tehdään hunajan sivutuotteesta mehiläisvahasta. LÄHI & LUOMU 6 Saloniemen Juustola Laitilan Vairamossa suomenvuohet ja alkuperäislehmät saavat kaiken ravinnon omalta luomutilalta. Omiin töihinsä hän etsii heijastuksia luonnosta. 90 Irman ekoherkut 14 Hyvvvää Loimaalta Kolme seudun tuottajaa perusti osuuskunnan, joka pyörittää lähi- ja luomukauppaa. Juustot, jogurtit ja raakamaito ovat kotimaista luomua aidoimmillaan. Koko maan kattava verkko on tulossa. Lähiruokaa tarjotaan myös ravintolassa. 80 Luomua päivähoidossa Varpuskodossa syödään lähiluomua ja otetaan kana syliin. Vinkee valmistaa lasten heijastinliivejä, jotka ovat kestäviä ja kotimaisia. 86 Tarja Heikkilä ja risut Nyt on hyvä aika tehdä kaunista risuista, jotka kerätään lehtensä pudottaneista koivuista. 24 Pienpanimot 54 Luomuhunajaa Janakkalan korpiylänkö on oivallista aluetta mehiläisille, joiden hunaja on luomuvalvottua. LIIKENNE 68 Tankkaa uusiutuvaa! Suomessa on 24 biokaasuasemaa. Nyt tehdään turvajalkineita ja kenkiä suomalaiseen jalkaan. RAAKAA JA ELÄVÄÄ 26 Hellaton joulu Anita Vesamon jouluherkut ovat raakaravintoa ja elävää ravintoa. Yli puolet organisoidaan yhdessä järjestöjen kanssa. Soinilainen taidemaalari elää arvojensa ja luonnon mukaisesti. KOLUMNI 45 Timo Heinonen LUONTO 50 Kimalaiset kiittävät Pihoihin luonnonniittyjä, pellonreunoihin pajuja, kaupunkeihin kukkakaistaleita
Tämä on sekä inhimillisen vuorovaikutuksen että koko kansainvälisen kilpailukykymme kannalta yksi suurimmista epäkohdista. Sellaisia ei synny, jollei hyväksytä erilaisuutta, jollei uskalleta kyseenalaistaa vallitsevia totuuksia. Uusien mahdollisuuksien löytöretkellä tarvitaan siivet, tarvitaan juuret ja tarvitaan rohkeutta seistä omilla jaloilla, kuunnella ja seurata omaa sydäntään ja sieluaan. REETTA AHOLA Toimituksen osoite: Ekoelo Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Lähellä taivasta olevia rohkeita, aineen taakse aineettomaan katsoa uskaltavia ihmisiä on valitettavan harvassa. Ekoelo 1/2015 ilmestyy helmikuun alkupuolella. Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Päätoimittaja: Reetta Ahola reetta.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Martti Heikkilä martti.heikkila@karprint.fi Toimitusjohtaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Karprint Oy julkaisee 15 erikoisalan aikakauslehteä, 3 tilauspohjaista paikallislehteä ja 3 kaupunkilehteä. Aitouden kieltä puhuvat ymmärtävät toisiaan riippumatta siitä, onko yhteistä puhuttua kieltä vai ei: Niille, jotka uskovat, ei tarvita sanoja. Monikasvoinen luontomme kannustaa kurottamaan korkealle, kuten Aleksis Kivi kirjoittaa kauniissa Suomenmaarunossa: En milloinkaan mä unohtas sun lempeet taivastas, en tulta heljän aurinkos, en kirkast kuuta kuusistos, en kaskiesi sauhua päin pilviin nousevaa. Varmasti meissä jokaisessa suomalaisessa on luovuutta tai ainakin sen siemeniä. Elämän tärkeimmät hetket eivät toistu, mutta niistä voi Ekoelo poimia kasvun siemeniä. 09-413 97 333 Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 45 €. Uudenlainen, entisistä normeista poikkeava ajattelutapa on meille ihmisille usein liian suuri. Vapauden kanssa luovuuden kumppanina kulkee aina vastuu. Ekoelo | 5. Ja menestyneet intuitio oppaanaan, luovuus käyttövoimanaan. Se taitaa olla sitä hyvää itsetuntoa. Se jos mikä kristallisoituu ekologisessa elämänmuodossa ja yrittäjyydessä. Haastatteluja näistä luovuuden soihdunkantajista tehneet toimittajat ihailevat ennen kaikkea heidän aitouttaan: aitoa uskoa omaan asiaan, aitoa iloa onnistumisesta sekä aitoa tahtoa ratkaista ongelmat. Kasvaminen vaatii yleensä aina irtipäästämistä, irtipäästämistä tutuista toimintatavoista. Se tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia elää, tuotekehittää ja yrittää; verkostoitua sekä Suomessa että maailmalla. Aitojen asioiden ja aitojen ihmisten kanssa on helppo olla. Rohkaiseva palaute motivoi kaikenikäisiä ihmisiä kasvun ja kehityksen poluille. Aitouteen ja luovuuteen kasvamista voisi luonnehtia koko elämän mittaiseksi oppikouluksi. Rohkaisu elää vuorovaikutuksessa, aivan kuten seuraavissa sanoissa Veikko Polameren runossa Sinä päivänä, joka kuvaa itsenäistyvän lapsen lähtemistä maailmalle: Sinä päivänä muista – lähdön ja rohkaisun hetki, hetki, joka ei toistu.. Olisikohan aitous luovuuden korkein muoto, vaatiihan se melkoisen määrän rohkeutta valita niin kuin oma sydän ja sielu sanovat. Niitä, jotka eivät usko, mitkään sanat eivät vakuuta. 09-413 97 370 Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puh. Näkökulman vaihtaminen totutuista malleista on kovin kasvattavaa. Suomi tarvitsee luovia ihmisiä, rohkeita innovaattoreita. Luovuus tarvitsee ympärilleen avarat seinät ja korkean katon, joskus se ei siedä kattoa lainkaan. Ilmoituspäällikkö: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi, puh. Kasvua ei koskaan tapahdu henkisessä vankeudessa, henkinen vankeus on monesti kasvualusta riippuvuuksille. Se on vapauteen ja älykkyyteen liittyvä kyky nähdä uusia asiayhteyksiä ja etääntyä tavanomaisista ajatusradoista. Onneksi kasvuun liittyy toivo, aina on olemassa uusi mahdollisuus. Kun ei ole keinoja käsitellä sitä, hyökkäys on paras puolustus: pieni minä huutaa, kun ei uskalla pysähtyä pohtimaan. Luovuus on persoonallinen tapa hahmottaa ja elää elämää. Edelleen erilaisuuden sietokynnys on Suomessa matala. Kannen kuvassa: Saloniemen juustolan luomupukki Aseveli Kuva: Martti Heikkilä Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Yritys on perustettu 1962. Kaunis luontomme on luovuutemme paras lähde. Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 40 €. PÄÄKIRJOITUS Hyvä itsetunto on luovia tekoja K ädessäsi olevassa Ekoelo-lehdessä on runsaasti esimerkkejä rohkeista suomalaisista, jotka ovat lähteneet toteuttamaan sydämensä ekologista ääntä. Mikään aito ja alkuperäinen ei myöskään koskaan sodi keskenään, vaan aidoilla ja alkuperäisillä asioilla on kyky olla universaalisessa harmoniassa, oltiin minkälaisten ihmisten ja asioiden kanssa, minkälaisten maailmankuvien parissa tai missä maailman kolkassa tahansa. Aina on oppimista, siksi mielessään on hyvä pitää riittävästi kasvunvaraa ja kiepsauttaa mielensä vaikkapa joskus ylösalaisin päälläseisontaan. 09-413 97 300 Vuonna 2014 ilmestyy 6 numeroa
Mitään lisäaineita ei käytetä. Pienellä on tulevaisuus. Kaikki maito saadaan oman tilan suomenvuohista sekä lehmistä, jotka ovat alkuperäiskarjaa. XXX SALONIEMEN VUOHET, KYYTÖT JA LÄNSKÄRIT ANTAVAT AITO ”Jotain omaa piti keh Saloniemen juustola on Suomen ainoa luomujuustola, jonka kaikilla juustoilla on Leppäkerttumerkki ja EU:n Lehtimerkki. Saloniemet ovat pysyneet juurillaan. Riitta Saloniemi, 39, kasvoi maatilalla Hinnerjoen Vaaljoella. Kunhan vain maailmassa riittäisi enemmän Riitta ja Jouni Saloniemen kaltaisia. Lemmikki ei ollut kissa eikä marsu vaan kili. Voiko luomumpaa juustoa, jogurttia ja raakamaitoa suuhunsa löytää. Samat merkit on jogurteilla ja raakamaidolla. Se on vaatinut rohkeutta ja sitkeyttä – ja samaa kekseliäisyyttä, jota on vuohilla. Kun pääsee pariksi tunniksi vierailemaan Saloniemessä, on taas helpompi uskoa hyvään. 12-vuotiaana hän sai vanhemmilta lahjan. Saloniemen tarina antaa valoa teollisen ruoan tunnelissa. 6 | Ekoelo T oimittajan työssä on kohokohtia. Kaikki rehu tulee omalta luomutilalta. Sen jälkeen omasta vuohesta piti muutamak-
Sekä lehmät että vuohet ovat omaa kantaa, enää vuosiin niitä ei ole ostettu ulkopuolelta. Juuret olivat lähellä, vaikka maakunnan raja oli välissä. Emäntä kappasi viikon vanhan kyyttövasikan navetassa syliinsä ja kantoi pihanurmelle kuvattavaksi. Lasten koulukuljetus on parin kilometrin päässä, ala-asteelle on yhdeksän kilometriä, ylä-asteelle ja lukioon viisitoista. Lue vaikka lähihoitajaksi, isä neuvoi. Pankinjohtaja yllätti Kun kaupat Otajärveen rajoittuvasta tilasta vuonna 1998 oli tehty, oli selvää, että maito- tai viljatilalla ei niillä hehtaareilla ole elättäjäksi. Matkaa on 30 kilometriä ja haastattelupäivänä Jouni oli siellä salaojittamassa. Riitta teki jonkin aikaa maatalouslomittajan töitä muualla ja oli taas muuttanut kotikulmille Laitilaan, kun hänen ja Jounin Saloniemen tiet kohtasivat. Nyttemmin Jouni ja Riitta Saloniemi ovat ostaneet myös Riitan kotipellot Hinnerjoelta. Paikka oli siitä erikoinen, että vaikka peltoa oli vain 5 hehtaaria, niin tila rajoittui matalaan Otajärveen, jonka rantaniityillä oli 20 hehtaaria luonnonlaidunta. Välillä ankkoja ja hanhia. Riitta oli Satakunnan ja Jouni Varsinais-Suomen puolelta. Ja hevonen, jonka isä voitti maatalousnäyttelyssä 1985. – Älä sinä maataloon. Tila on kaukana taajamista. Itsepäinen tuollaisista vain sisuuntuu. Jouni oli myös maatalon poika, kymmenen kilometrin päästä nykyisestä paikasta. Pian nuoripari alkoi tähyillä omaa maatilaa. Vaaljoen kylässä Riitta oli ainoa ikäisensä tyttö. Sen verran vanhanaikaisia oltiin, että Riittaa ei tyttönä suunniteltu tilan jatkajaksi: Vuohet matkalla lypsylle pihan poikki. Seitsemän lehmää ja vasikat, yleensä muutama possu ja joitakin kymmeniä kanoja. Riitta ja Laila. Se löytyi Laitilasta Vairamon kylästä. Ekoelo | 7. Hän kasvoi eläinten parissa ja oppi niiltä paljon. Vuohilla ja vuohenjuustolla aloitettiin OA MAITOA hittää” si vuodeksi luopua, mutta nyt hänellä on ollut niitä jo kaksikymmentä vuotta
Mutta vaikka hehtaarit luonnonlaitumineen olisivat riittäneet, rakennuksiin, koneisiin ja tuotantotiloihin piti investoida. Kolmas, että molemmat töihin muualle, Riitta Saloniemi kertoo. Vuohet ja lehmät ovat pihatossa. Tahdonvoimasta Yhteiseloon Haastattelua tehdään kahvipöydässä talon suuressa tupakeittiössä. – Pöydän takana istui ”fiini” pankinjohtaja ja olin varma, miten käy. Toinen oli, että minä ryhdyn lihantuottajaksi ja Jouni menee muualle töihin. Kahvihetkessä on mukana henkilö8 | Ekoelo. Muut siellä vielä ovat. Ikkunasta aukeaa marraskuun näkymä pellolle ja Otajärven rantaan. ja pian alkoi mielessä häämöttää myös alkuperäiskarja ja luomu. Että siinä on tulevaisuus. Vuohilla ja vuohenjuustolla aloitettiin ja pian alkoi mielessä häämöttää myös alkuperäiskarja ja luomu. Pellot ovat yhä vihreänä laitumena ja neljä suomenhevosta nyhtää ruohoa. Mutta hän sanoikin, että ensimmäinen vaihtoehto on ehdottomasti paras. Rannassa on syksynruskeaa kaislaa eikä vettä juuri näy. Matkaa ala-asteelle on yhdeksän kilometriä. Ensimmäinen oli oman tilan vuohiin ja alkuperäiskarjaan perustuva juustola. Tuvan lattialla kehrää pari kissaa. Niitä on talossa yhteensä neljä, osa on navettakissoja. Perheen neljästä lapsesta nuorin on jo tullut koulusta. Kun juustoja oli uusien investointien jälkeen tehty viisi vuotta, kutsuivat Saloniemet pankinjohtajan kylään. – Kuis sää saatoit meihin noin uskoo, nuoret yrittäjät kiittelivät. Ylä-asteelle ja lukioon matkaa on viisitoista kilometriä. Koulukuljetus on parin kilometrin päästä kotoa. Liikevaihto oli viidessa vuodessa viisinkertaistunut. – Kun mentiin pankinjohtajan juttusille, kerroimme kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa
Riitta ja Aseveli, joka on yksi Saloniemen kolmesta pukista (kuva ylhäällä vasemmalla). Pöydässä on tarjolla kolmea eri juustoa. Puoliskoilla on erilainen värisävy. Ekoelo | 9. Meillä vähän vihertävääkin, mikä tulee herneestä ja härkäpavusta. – Vuohenmaito on valkoista ja lehmänmaito keltaisempaa. Alkuperäisvuohen ja alkuperäislehmän yhdistävä gouda on nimeltään Yhteiselo. Se oli ensimmäinen hyppy chevreen. Hän ja Riitta Saloniemi kertovat juustoista ja niiden kehittämisestä. Mausteena on mukana luomuruohosipulia. Vuohta on myös chevre-juusto Syrjähyppy. Varsinaisen laidunkauden ulkopuolellakin on syksyllä ja keväällä aika, jolloin niin vuohet kuin lehmät pääsevät päivän ajaksi laitumelle. Pöydässä oleva herajuusto on Pula-aika, joka on vuohenjuuston heraa. Kreikkalaisilla on yksinoikeus fetaan, joten täällä se kirjoitetaan yhtä konstailematta kuin lausutaan. Goudaa edustaa juusto, jonka toinen puoli on tehty vuohenmaidosta ja toinen lehmänmaidosta. kuntaan kuuluva Rita Iso-Heiko. – Vuohet on ostettu eri karjoista vuosina 1995–1997, minkä jälkeen on hankittu ainoastaan pukkeja. Käytännössä siis kaikki nyt tilalla olevat vuohet ovat omia kasvattejamme, Riitta Saloniemi kertoo. Aamulla ja illalla kuljetaan lypsylle pihan poikki. Juustotyyppejä on tällä hetkellä neljä: gouda, hera, chevre ja veta. Talvikauden vuohet ovat kylmäpihatossa. Lampaanmaito on vuohen ja lehmän välistä, naiset opastavat. Kuvauspäivänä sen menoja piti hillitä ja pitää se omassa pilttuussa kiima-ajan vuoksi
– Se kertoo siitä, kuinka monta kertaa Riitta sai aloittaa alusta. Riitta hoitaa laitumet. Kun äiti palasi äitiyslomalta lomittajan työhön 1998, oli lapsi vietävä jo ennen viittä päivähoitoon. – Maitojuustojen osaamista Suomessa oli, mutta kutunjuustoon ne opit eivät suoraan soveltuneet. Jouni keskittyy tilan hoitamiseen. Vuohen goudajuusto on nimeltään Tahdonvoima. Juustot ovat kokonaan Riitan aluetta. Riitta ja Vallu. Salakaato on alkuperäislehmän vetaa. Tuorejuuston ja piimäjuuston tekemiseen opit oli saatu jo omalta äidiltä. Vastauksen saa sähköpostilla. Kuttuja 155, lehmiä lypsyssä 20 Saloniemen perheessä Riitan ja Jounin työnjako on selvä. Miksi. Saloniemellä kävi muutaman vuoden aikana kolme opettajaa, jotka kukin vuorollaan olivat päivän antamassa neuvoja. Hän on perheen maanviljelijä, teknikko, sähköasentaja ja koneenkorjaaja. He olivat juustomestarit Markku Kokkonen ja Matti Tapaila sekä tuotekehityspäällikkö Sanna Koivikko. Samaan sisukkuuteen viittaa myös Työvoitto, joka on alkuperäislehmän goudaa. – Jotain omaa piti kehittää lomittajatyön tilalle. Taustalla näkyvä Otajärvi on pesimälinnustoltaan poikkeuksellisen runsas lintujärvi, joka on rantoineen suojelualuetta. 10 | Ekoelo Neljän suomenhevostamman lisäksi tilalla on shetlanninponi Mimmi.. Lypsyvuoroja jaetaan. Hankala aika hoitopaikassakin. Kaikille heille sai myös soitella erikseen ja kysellä. Hänellä on päävastuu eläinten ravinnosta, eläinsuojista ja tuotantotilojen toimivuudesta. Jos haluat tietää, mitä ovat Ensilempi, Äkkilähtö, Johtotähti ja Stubborn, käy katsomassa Saloniemen kotisivulta. Jokaisen tuotteen kohdalla on lomake, johon voi tehdä lisäkysymyksiä. Aina oli jotain, mikä ei onnistunut, mutta periksi hän ei antanut sitten millään, Rita Iso-Heiko kertoo. Kolme päivää kisällinä Omien juustojen kehittäminen alkoi Riitta Saloniemen esikoisen synnyttyä 1997
Se tarkoittaa sitä, että lämpötila on nostettu yli 60 asteen mutta se jää alle 72 asteen, joka on käytössä pästoroinnissa. Omaa tekemistä on kaikessa, mehut, hillot, leivät, vaatteetkin osittain itse tai kierrätettynä. Köyliöläinen Lallin lammas teurastaa vuohet. Sen lisäksi jonkin verran pellavarouhetta pidämme varastossa ja annamme sitä tarvittaessa kuten vasikoiden ruokinnan muutoksissa. Vuohenjogurttia on tehty helmikuusta 2013 lähtien, samoin jogurttia lehmänmaidosta. Ekoelo | 11. Kutut synnyttävät keskimäärin kolmen vuoden välein. Neljässä vuodessa määrä on puolitoistakertaistunut. Sitä ennen eläinten ravinto oli jo ollut luomua. Siihen käytettävä maito on ainoa, joka tulee tilan ulkopuolelta. Alkuperäislehmien maidon eettisyydelle yksi peruste on se, että näiden rotujen utareet eivät ole niin suuret kuin pidemmälle jalostettujen. Maidosta 70 prosenttia myydään raakamaitona. Maitoa lähes 300 000 litraa vuodessa – Olemme päättäneet, että emme käytä rypsiä, rapsia emmekä soijaa eläinten rehuissa. Palkattua henkilökuntaa Saloniemellä on 2. Niistä puolet on rodultaan Itä-Suomen karjaa eli kyyttöjä ja puolet Länsi-Suomen karjaa eli länskäreitä. Lisäksi Leppäkerttumerkillä on tiukemmat vaatimukset. Kuttu antaa keskimäärin 2 litraa päivässä ympäri vuoden ja kolmekin vuotta putkeen ilman poikimista. Omavarainen luomutila Pienimuoisena aloittanut Saloniemen juustola sai laitosluvan vuonna 2000. Eläimet kuljetetaan teurastamoon itse ja lihaa myydään asiakkaille. Kuttuja on tällä hetkellä 155. Lehmänmaitoa tulee 150 000 litraa vuodessa ja lähes sama määrä vuohista. Tila on ollut siirtymäkausineen luomussa viisi vuotta. – Luomusäädösten mukaan vasikoiden on saatava oikeaa maitoa kolme kuukautta ja kilien kahdeksan viikkoa. Sonnivasikat kasvatetaan pääosin itse. EU:n Lehtimerkki riittäisi takaamaan, että juustot ovat luomua, mutta Leppäkerttumerkki kertoo, että kaikki on kotimaasta. Nykyisin kaikki ravinto tulee omalta tilalta. Ahvenanmaanlampaan luomumaidosta tehdyn goudan nimi on Elämäntyö. Eri juustoja on jo 25. Hake tulee rantalaitumilta, josta puskat kootaan itse. Meillä kilit saavat olla emiensä alla vähintään sen kolme kuukautta ja vasikoilla on imettäjälehmät, Riitta Saloniemi kertoo. Tiheämpää rytmiä ei tarvita, sillä kutut jatkavat lypsämistä kolmekin vuotta. Ensimmäiset lehmät hankittiin 2005. Ne teurastetaan Vuorenmaan tilateurastamossa tai Paimiossa. Ainoastaan oman maan tuotteita. Maitoa tulee vähemmän mutta lehmä voi paremmin. Kuttugouda on juustojen suosikki. Pihattoja on kaksi. Tilan koko on nykyisin 52 ha. Jopa pastörointilaite käyttää hakekeskuksen lämmittämää vettä sähkön säästämiseksi. Pellavarouhe on luomua ja tulee Koskimäen tilalta Hiven Oy:ltä. Suomenhevoset laitumella marraskuun kuulaudessa. Niissäkään ei ole lisäaineita, ei sokeria eikä maitojauhetta, jonka lisääminen teollisessa jogurtinvalmistuksessa on arkipäivää myös luomussa. Kaikki Saloniemen lämmitysenergia saadaan oman tilan hakkeesta. Se on täysin käsittelemätöntä eli suoraan utareesta tullutta, jäähdytettyä ja pakattua. – Meillä kilit saavat olla emiensä alla vähintään sen kolme kuukautta ja vasikoilla on imettäjälehmät. Maidon toimittavat Katja ja Alar Sikka luomulammastilaltaan Naantalin läheltä. Lehtikerppuja tehdään terveysrehuksi, ja niitä annetaan rohdoiksi sairastapauksissa. Toinen on lämmittämätön ja toinen on lämmitetty lypsyasemahalli. Lehmiä on lypsyssä 20. Luomuliiton Leppäkerttumerkki Saloniemen juustoilla on ollut keväästä 2014 lähtien. Pääosin se on ruohoa ja säilörehua, jossain määrin myös viljaa. Ruohonjuuren kaupoista sitä löytyy varmimmin. Alkuperäislehmän raakamaidolla on tuotenimenä Kaskikansa ja vuohenmaidolla Eliksiiri. Pukkeja on kolme. Uusin hitti on vuohenjogurtti. Esimerkiksi ruokapiirit tilaavat myös suoraan. Saloniemen tuotteiden jälleenmyyjistä on luettelo juustolan sivulla saloniemenjuustola.net. Päärehu on laitumen ruoho sekä esikuivattu säilöheinä, lypsäville lehmille ja vuohille annetaan kaura/herne/härkäpapu-litistettä ja kivennäistä. Yksilöstä riippuen kyytöt antavat maitoa noin 4000–5000 kiloa vuodessa ja länskärit 6000–8000 kiloa. Vuohenjogurtti on nimeltään Mielihalu ja lehmänjogurtti Apuvirta. – Jouni ei tiedä edes juustojen nimiä, hän nauraa. Vuohia paimentavat bordercollie Pepe ja australiankelpie Fixu. Tuotteet kuljetetaan maanantaisin ja torstaisin Kaukokiidon terminaaliin Raumalle. Juustoissa ja jogurteissa käytetty maito on termisoitu mutta ei pastöroitu. Alkaa niissä jo olla opettelemistakin
Se saa nyt jonkin aikaa olla visusti omassa huoneessaan, josta voi vain kurkkia ohikulkevia. Navetan vintillä lähes 300 kappaletta olkipikkupaaleja. 12 | Ekoelo. Yrittäjän jaksamista ei ole vielä koskaan kukaan kysynyt tarkastettavaksi.” ”Minua on alkanut ärsyttää olla se ’aina vaikea’ asiakas, kun ravintolassa kyselen alkuperää. 155 vuohta kokoontuu kiltisti aitaukseen pihaton ulkopuolelle. Nykyisin on paljon tuotteita, josta kerrotaan, että “kyllä tämä luomua on, vaikka merkkiä ja siihen liittyviä tarkastuksia ei tehdäkään”. Sieltä löytyy myös Riitan rereptejä. En silti halua kyseenalaistaa kaikkea uutta. Vuohien määrä on niin alhainen, että siitokseen kelpaavia pukkeja on enää noin 50 kappaletta. Kuusitoista ja puoli tuntia on päivän saldo töissä, mutta onneksi se ei ole loppu vielä, sillä Elokaunokki-lehmä päätti pyöräyttää iloksemme kaksostyttäret. Onkin tänään jotain koitettu yrittää. Aikaa vievin lienee kokotilan tarkastus, jossa katsotaan siis kaikki. Riitta Saloniemi käy avaamassa portin vuohien kylmäpihatosta. ” Vuohenpito vaatii tahdonvoimaa, sillä vuohi on erittäin haasteellinen pidettävä suuren kekseliäisyytensä vuoksi. Yksi pukki vaatii noin 100 kuttua ollakseen onnellinen. Käymme tervehtimässä pukkia, jonka nimi on Aseveli. Taisi päivään mahtua mustakin pilvi, kun suutuin esikoiselle. Puhumme myös luomumerkeistä. Kuinka monta kymmentä vuotta lehmät olivat parsissaan kiinni tässä välissä ennen kuin ‘keksittiin’ taas pihatot. Keskustelumme kääntyy siihen, että jospa kaikki tietäisivät, mitä kaikkea marketeista löytyvään normiruokaan kätkeytyy. Koirilla ei juuri ole paimentamista, sillä vuohet tietävät minne matka. Käymme ottamassa muutaman valokuvan vuohista, lehmistä ja viikon ikäisestä Laila-vasikasta. Yhtenä jonona ja hyvässä järjestyksessä ne juoksevat kohti lämmintä pihattoa. Ovatkin isoimmat meillä syntyneet kaksoset. Elämä on koittelemusta, mutta mikään ei voita ratsastusta, tais syntyä uusi myöhäisillan sananlasku!! Tästä kaikesta kuitenkin päällimmäisenä nöyrä ilo siitä, että olen terve ja saan elää ja tehdä näin rikasta elämää.” Lisää Riitta Saloniemen kirjoituksia ja valokuvia luomutilan ja luomujuustolan arjesta löytyy sivulta saloniemenjuustola.fi sekä Saloniemen fb-sivulta. Eläimet, pellot, monimuotoisuusalueet... Kaikki pukit alkavat olla sukua toisilleen jostain kautta ja tämä tullee aiheuttamaan jatkossa haastetta meille kasvattajille.” ”Maatalous on muuttunut sadassa vuodessa huikeasti. Se sai nimensä, kun se syntyi tuulisena päivänä luonnonlaitumella puunjuurien päälle. Kuvassa lähinnä kameraa länskäri Ilmajuuri. Iltalypsyn aika Kello käy ja kutuilla on pian iltalypsyn aika. Sitten paikalle tulevat paimenkoirat Pepe ja Fixu. – Se ei ole meidän juttu, Riitta Saloniemi sanoo. Moni asia voisi olla paremmin, ellei toimivia systeemejä olisi pilattu ammattineuvojilla ja myyntimiesten hienoilla puheilla. Helpompaa olisi valita ruoka, jos listalla selkeästi lukisi vaikkapa ’Katja ja Alar Sikan karitsan paistia Naantalista’, ’Mikolan Luomutilan tomaattikeittoa Rymättylästä’, ’Vainio-Kailan sikaa Padolta’ ja niin edelleen.” ”Ihan mahtavaa Yrittäjän päivää. Alemmassa kuvassa kyyttö Iitamari. Luomua tai melkein luomua. Toimittajan juttukeikka jatkuu Yläneen kautta Pyhäjärven eteläpuolelta Loimaalle. Juustoiksi väännetty lähes 1500 litraa maitoa kolmesta eri elukkarodusta. Ne tietävät suunnan ja nousevat rivistönä alustalle, jossa lypsäminen voi alkaa. Vertaa sanontaa: Vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. Mutta eläin on eläin ja pelto peltoa. TEKSTI JA KUVAT: MARTTI HEIKKILÄ Riitta Saloniemi kertoo hurahtaneensa suomenlehmiin vuonna 2000, jolloin hän osteli kyyttöjä eri tiloilta. Matkalla hän hyräilee mielessään: Vielä on villihevosia. Viimeisin osto ulkopuolelta oli huhtikuussa 2010. Samana päivänä Riitalle soitettiin Ravintola Juuresta. Yksi niistä on ohje piimäjuuston valmistukseen. Ja mitä kaikkea saa tehdä ilman, että siitä tarvitsee pakkauksissa tai muualla ilmoittaa. Kyllä tarkastamista riittää. Kutsuhuutoja vaihdetaan pihatossa olevien kuttujen kanssa. Sieltä emäntä ohjaa ensimmäiset kolmekymmentä sisään. Uutta pitää oppia ja tilaa pitää kehittää, mutta oman sydämen ääniä kuunnellen.” ”Meilläkin käy kerran vuodessa luomupeltovalvoja, luomuelintarvikevalvoja, kolme kertaa lakisääteinen terveystarkastaja sekä näiden päälle satunnaisesti vähintään kaksi tai kolme tarkastajaa riippuen, mitä on kulloinkin osunut arvonnassa juuri meidän kohdalle. Ajettu jurrutettu 60 kilsaa traktorilla, että saatiin paalit kotiin (mukana kulki kärryn kulmassa monen moista mummulan kasvimaan planttua ::)))
Myös pakkaus saa kiitosta raadilta. Sitä on saatavana sekä kuluttaja- että suurkeittiöpakkauksina. Tyrnissä on paljon terveyshyötyjä ja on hienoa, että sitä jalostetaan hyviksi tuotteiksi, toteaa raadin ja Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassila. Mysli makeutetaan huna- jalla, kuivatulla porkkanalla sekä raakaruokosokerilla. Nämä ovat valkoista juurikassokeria terveellisempiä vaihtoehtoja. Vavesaari tuottaa viljatuotteiden lisäksi mehuja sekä marmeladeja. Vavesaarella on tuotettu myslejä 12 vuotta. Sokeria lukuunottamatta kaikki ainesosat ovat kotimaista luomua. Myös Luomu Ohrasuurimot perinteiseen puuroon ja laatikoihin. 02 486 1475 Aitoja & rehellisiä makuja Kuninkaankatu 26, Rauma www.ruokapuotilumo.fi Ekoelo | 13. Vavesaaren toimitusjohtaja Taina Laitinen ja Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassila palkitsemistilaisuudessa. UUTISET VAVESAAREN TYRNIMYSLI VUODEN LUOMUTUOTE hyvä yrittäjyys, arvioi raati. Luomuliitto haluaakin palkita nimenomaan suomalaisia luomutuotteita. Niitä voi nauttia tuttuun tapaan maitotuotteiden kanssa tai hyödyntää myös leivonnassa. Vavesaarella on maatila ja elintarvikejalostuksen tilat Kangasniemellä KeskiSuomessa. Vuoden Luomutuote -raadissa olivat mukana maataloustuottaja Jukka Lassila, keittiömestari Kim Palhus, luomututkija Jaakko Nuutila sekä Pro Luomu ry:n puheenjohtaja ja SOK:n valikoimajohtaja Ilkka Alarotu. L uomuliitto valitsi Vuoden Luomutuotteeksi Vavesaaren tyrnimyslin. Myslissä käytettyä kauraa viljellään omalla tilalla sekä ostetaan tarvittaessa muilta luomutoimijoilta. Koko viljatuotevalikoimamme ja myyntipaikat www.riihipuoti.fi p. – Mysli on maukas, mutta ei liian makea. – Vavesaari on esimerkillinen pk-yritys, jossa kiteytyy Nopeampi ja helpompi vaihtoehto joulupuuroksi Luomu Äidin Unelma Ohrahiutaleista. Tuotetiedot löytyvät kotisivuilta pian myös saksan, venäjän ja englannin kielisenä, koska Vavesaari pyrkii laajentumaan ulkomaan markkinoille. Tyrnimysliä on kehitetty nyt niin, että se sopii myös vehnättömään ja vähäsokeriseen ruokavalioon
Asukkaita kunnan alueella on vajaat 17 000.. 14 | Ekoelo S uomalainen urheiluväki on saanut viime vuosina ihmetellä, miten loimaalainen joukkue on voittanut mestaruuden koripallossa ja saanut hopeaa lentopallossa. Vasemmalla Anni Petäjoki ja oikealla Michaela Poutanen. Yksi uusi tulokas on osuuskuntana toimiva Hyvvvää Puoti Loimaalla. Sellaisia ovat esimerkiksi Topin maatilamyymälä Muuruvedellä, Delitukku Pohjan kirkonkylässä ja Hilman Puoti Kangasniemellä. XXX LÄHI&LUOMU Hyvvvää Puodin mottona on ”Hyvän palvelun ja hymyn kera”. Osuuskunnan tuottajat pitävät kauppaa toistaiseksi ilman palkattua henkilökuntaa. Kävimme tutustumassa siihen lähemmin. TUOTTAJIEN OSUUSKUNNALLA ON LÄHIPUOTI LOIMAALLA HYVVVÄÄ LÄHELTÄ Monesta pienemmästäkin taajamasta löytyy jo lähi- ja luomukauppa
Luomua läheltä ja kauempaakin Hyvvvää Puodin periaatteena on se, että kaikki lähija luomutuottajat voivat Samaa urheiluhenkeä osoittaa kolme lähialueen tuottajaa, jotka ovat vuoden ajan pyörittäneet lähiruokakauppaa Hyvvvää Puoti. Hänen kanssaan haastatteluun ehti mukaan Riihipuodin Anni Petäjoki. Jotkut tuotteet ovat kauempaa kuten Linseed Oy:n VALO24h Pellavarouhe Kauhajoelta ja Juntulan tilan glögi Kajaanista. – Kolmistaan pyöritetään. Ekoelo | 15. Palkattua henkilökuntaa ei toistaiseksi ole, vaan osuuskunnan jäsenet vuorottelevat. Kauppa avattiin vuosi sitten Loimaan keskustaan Kauppalankadulle kaupungintaloa vastapäätä. Kauppaa ei ole rajattu pelkästään osuuskunnan jäsenten tuotteille. Poikkeuksena ovat vain tilat, joista tietysti maksetaan loimaalaiselle yrittäjälle normaalia vuokraa, naiset jatkavat. tarjota tuotteitaan myyntiin. Hyvvvää Puodin mottona on ”Hyvän palvelun ja hymyn kera”. Kuumentamattoman ruoan ystävä löytää esimerkiksi Riihipuodin kuorittua kokonaista raakakauraa ja Isän unelma -luomukaurahiutaleita, jotka ovat kypsentämättömiä ja höyryttämättömiä. Lähiseudun viljatuotteiden valikoima on laaja. Jonain messuviikonloppuna tekee tiukkaa, jos kaikkien pitäisi olla muualla. – Tätä merikarvialaista tyrniglögiä oli jo vuosi sitten ja ihmiset kyselivät taas joulun lähestyessä, että kai sitä nytkin löytyy, kun oli niin hyvää, Anni Petäjoki kertoo. Puoti löytyy Loimaan torin laidasta osoitteesta Kauppalankatu 2. Tässä kolme poimintaa muiden tuotteista: Saloniemen juustot Laitilasta, Maku-Muna Oy:n kotimaisesta luomuspelttijauhosta tehty pasta Mynämäeltä sekä Tyrniglögi Merikarvialta,valmistajina kalastajat Katja ja Seppo Laine. Valikoimaa on jo saatu mukavasti kartutettua. Se on avoinna kolmena päivänä viikossa: torstaina ja perjantaina klo 10–17 sekä lauantaina klo 10–14. – Talkoota, talkoota. Puotakesän Pienmeijeri valmistaa jäätelöitä, Riihipuodin mylly jauhaa luomuviljaa ja Rintalan Tila on erikoistunut luomulampaisiin. Myymälän toiminnasta vastaa Hyvvvää Läheltä Osuuskunta. Sen jäseninä olevat tuottajat ovat Poutakesän Pienmeijeri Loimaalta, Riihipuoti Pöytyältä ja Rintalan Tila Yläneeltä. Juntulan yrittäjät ovat Riihipuodin yrittäjille tuttuja jo vuosikymmenien takaa. Silloin komennetaan sukulaisiakin apuun, kertoo Michaela Poutanen Poutakesän Pienmeijeristä
Koko juttuhan on siinä, että nämä eivät ole yhtä ja samaa. Marmeladimme ovat laktoosittomia ja gluteenittomia. Turku-Tamperetie on lähellä, mutta ei aivan vieressä, joten ohikulkijoiden täytyy ensin oppia tuntemaan tie Hyvvvää Puotiin Loimaan torin laidalla. Pitäisikö niiden ketjuuntua. Valikoimissa on elintarvikkeiden lisäksi myös hygieniatuotteiden sekä kodin siivousaineiden ja pesuaineiden hylly, jonka tuotteet ovat haminalaisen Ole Hyvä Luonnontuote Oy:n. Poutakesän Pienmeijerin jäätelöiden suurin sesonki on kesäaikaan, jolloin loimaalaisen aidon jäätelön suosijat käyvät sitä hakemassa. Hyvvvää Puodin mottona onkin ”Hyvän palvelun ja hymyn kera”. Myös paikallista käsityötä myymälästä löytyy ja esimerkiksi yläneläisen Maija Peltosen kynttilöitä. Joulun tunnelmaa luo neilikalla, kanelilla, kardemummalla ja vaniljalla maustettu Tumma Glögi. Yllätys on ollut se, kuinka paljon gluteenittomia tuotteita – Kai sitä nytkin löytyy, varmistelivat asiakkaat, jotka vuosi sitten tykästyivät merikarvialaiseen tyrniglögiin. Vavesaaren Herkut Jouluun! Marmeladimme ovat maukkaita kotimaisista luomumarjoista ilman lisäaineita valmistettuja. Suurin osa myymälän asiakkaista on lähiseudulta. Poutakesän Pienmeijerissä vaaka on kallistunut siihen, että ulkomaista luomua ei enää käytetä jäätelöiden raakaaineena. – Kesä on aina kesä, mutta tasaisesti sitä menee myös muuna aikana, Mic haela Poutanen kertoo. Joulumyyntiin tilattavissa myös sellaisenaan nautittavat Tumma ja Vaalea glögi hanapakkauksissa. Ekologiseen lähi- ja luomuruokaan keskittyviä kauppoja tulee Suomeen jatkuvasti lisää. Hyvä Tuomas Joulun tuopi - Hyvä Tuomas on glögimausteinen joulun ajan marmeladi. Glögit tiivisteitä, lantraa mielesi mukaan. Jouluiset maut löydät nettikaupastamme www.vavesaarentila.fi tai Hiliman Puodista www.hilimanpuoti.fi Paikallisen yhteistyön voimasta kertoo Perinnepadan Hyvvvää Hamppumysliä. Myös muiden tuottajien lihaa on tarjolla kuten Maanpään tilan luomucharolaista, Kiven säästöpossun luomusikaa ja Viskilän luomukukkoa sekä tietysti loimaalaista biisonia. – Ei missään tapauksessa mitään yhtä brändiä. Yritys on keskittynyt kotimaisiin ja ekologisiin pesuaineisiin, joiden kaikki raaka-aineet ovat luonnosta. – Luomujäätelöissä meillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin käyttää ruotsalaista. Hiilijalanjälki pyritään minimoimaan niin tuotannossa kuin kuljetuksissa. Hyvvvää Puoti on vastannut kysyntään tuomalla myyntiin esimerkiksi yläneläisen Eilamari-leipomon gluteenittomat leivät ja hapankorput. He ovat niitä, jotka ovat paikan jo löytäneet. Kriteerinä on, että voimme seistä sen takana, Anni Petäjoki ja Michaela Poutanen kertovat. – Haluamme tänne pientuottajia, joiden toiminta ja tuote ovat ekologisia. Valmistaja on T:mi Perinnepata, Päivi Lehtonen. Rintalan Tilalta saadaan luomukaritsan lihaa ja lihajalosteita, lampaantaljoja ja villapohjallisia. Asiakkaiden kanssa syntyy paljon keskustelua ja tietoa siirtyy molempiin suuntiin. Raakakauraa, lähijäätelöä, luomukaritsaa Riihipuodin laajasta valikoimasta löytyy monia eri mylly- ja viljatuotteita. Mutta toki yhteistyötä ja verkostoitumista olisi hyvä lisätä kuten esimerkiksi tuotteiden yhteiskuljetuksia, Petäjoki ja Poutanen vastaavat. Pää-aineksina ovat Riihipuodin kaura- ja spelttihiutale, Murtolan kuorellinen hampunsiemen, Myssyfarmin kylmäpuristettu rypsiöljy ja Pöytyän mehuaseman puolukkarouhe. Lihavalikoimat vaihtelevat sesongin ja tarjonnan mukaan. 16 | Ekoelo kysytään. Se on ehkä tärkein seikka, joka erottaa suuren marketin ja tällaisen pikkupuodin, jossa tarinoidaan henkilökohtaisesti. Minkä takana voidaan seistä Kun kauppaan tarjotaan uutta tuotetta, päätöksen tekevät osuuskunnan jäsenet yhdessä. Hilja & Otto ovat kaksi vahvaa makua käsikädessä tyrniä ja mustaherukkaa. – Moni on kiitellyt, että nyt näitä ei tarvitse enää hakea Turusta asti, Anni Petäjoki kertoo. Kuumentamattoman ruoan ystävä löytää esimerkiksi kuorittua kokonaista raakakauraa ja Isän unelma -luomukaurahiutaleita, jotka ovat kypsentämättömiä ja höyryttämättömiä. Se yhdistää neljän tuottajan raaka-aineet Loimaan seudulta. Pohdinta lähellä tuotetun ei-luomun ja kauempana tuotetun luomun välillä on Loimaallakin tuttua. Lähes kaikki liha on toistaiseksi pakasteena
luomukermaa ja luomumaitojauhetta. Suomessa toimivia lähi- ja luomukauppoja voi etsiä esimerkiksi Luomuliiton sivulta. Päätimme valita kotimaisuuden, Michaela Poutanen kertoo. Sitä varten on kahvilanurkkaus pöytineen. Mutta mitä suositummaksi lähiluomu tulee, sitä – Saloniemen luomujuustoja löytyy ja tänään on myös alkuperäislehmän maidosta tehtyä jogurttia, kertoo Michaela Poutanen. Moni ostaa lähiruokaa ja luomua suoraan tilalta tai verkkokaupasta. Lisää lähipuoteja Juntulan tilan glögiä. Moni hankkii sitä ruokapiirin kautta. Jäätelöstä voi Hyvvvää Puodissa nauttia vaikka siten, että istahtaa samalla kahville tai teelle. Esimerkiksi Ole Hyvä -tuotteiden jälleenmyyjiä löytyy lähes neljältäkymmeneltä paikkakunnalta ja Saloniemen juustojen pariltakymmeneltä. enemmän tarvitaan myös perinteisiä vähittäiskauppoja, joissa voi rauhassa vertailla, tutustua ja vaikkapa istua kupposelle. Loimaalaisten osuuskuntamalli on yksi tapa perustaa sellainen puoti. TEKSTI JA KUVAT: MARTTI HEIKKILÄ Ekoelo | 17. Yksi tapa löytää omaa asuinpaikkaa lähinnä oleva ekokauppa on tutkia netissä alan yritysten jälleenmyyjiä
LÄHI&LUOMU HEILA TYÖLLISTÄÄ PARIKYMMENTÄ HENKILÖÄ, LÄHITUOTTAJIA ON SATOJA Suomen suurin lähiruokakauppa Heinolasta nelostien varresta löytyy Suomen suurin ja monipuolisin lähiruokakauppa Heila Lähiruokatori. Periaatteena on, että ruoan alkuperä pystytään jäljittämään melkein peltolohkon tarkkuudella. Luomumaitoa tietysti on sekä monipuolisesti juustoja ja jogurtteja, kertoo yrittäjä, toriemäntä Eila Eerola, joka yhdessä Titta Pihamaan kanssa vastaa kaupan ja marraskuun alusta lähtien myös ravintolan toiminnasta. ratuotteita), Nastolan Kotijuusto (munajuustoa), Palkuainen (herne- ja lupiinitempeä), Päijät-Hämeen Luomu (hapankaalituotteita), Seppo Koivisto (savolaista kotitalkkunaa), Selänteen Sieni (osterivinokastuotteet), SunSpelt (spelttituotteet), Vavesaaren tila (myslit, mehut, hillot). Lähes 400 neliön myymälässä on jatkuvasti noin kolmentuhannen eri tuotteen valikoima. Tuottajaluettelosta löytyy kattava valikoima aina lähialueen luomuviljelijöistä ja leipomoista moniin marjanjalostajiin ja pienjuustoloihin. Turhan pitkälle jalostetut tuotteet Heilasta puuttuvat. Kausalasta Heinolaan Heila sijaitsee 4-tien varressa Heinolassa Vuohkalliossa, Heinolan pohjoisen liittymän kohdalla alueella, jossa on useita muita liikekiinteistöjä. Suomalaisilla perhetiloilla viljeltyä, tutuissa yhteistyöyrityksissä myllättyä, hillottua, paistettua ja lähellä leivottua. Se on Suomessa paahdettua luomukahvia. Eila Eerolan 18 | Ekoelo. L ähiruoka on meille aitoa, puhdasta ja herkullista suomalaista ruokaa. – Maitotuotteissa on jouduttu rajaamaan, että kaikkia erikoisuuksia ei voida pitää valikoimissa. Luonnonmukaista ravintoa arvostava kuluttaja löytää Heilasta ruokapöytäänsä kaiken. Asiakkaista suuri osa on pääkaupunkiseudun matkaajia ja mökkiläisiä. Yksi niistä on ABC. Kahden perheen yrityksenä kuusi ja puoli vuotta sitten aloittanut myymälä ja sen yhteydessä toimiva Viini-Heila sekä ravintola työllistävät runsaat parikymmentä henkilöä. Yli 95 prosenttia tuotteistamme tulee alle sadan kilometrin säteeltä.” Näin kertoo Heila Lähiruokatori uusituilla kotisivuillaan. Heidän työnjakonsa on, että Eerola keskittyy myymälään ja ravintolaan, kun taas Pihamaalla on niiden lisäksi Heilan yhteydessä toimivan viinitilan tuotanto ja myynti vastuullaan. Tuotteita on yhteensä nelisen tuhatta, joista kerrallaan on myynnissä vajaat kolme tuhatta. Tuottajia on useita satoja. Ulkomailta on ainoastaan sellaista, mitä ei Suomesta saa, kuten kahvia. Tuottajia on satoja. Tässä muutama poiminta: Hoitola Lipstikka (hapatetut villiyrtit), Kievarin juustola (kyytönjuustoa), Maku-Muna (pastoja), Marjatila Koivula (saskatoonhilloja), Mooseksen Vilja (speltti- ja maatiaisoh- Heilan myymälä ja ravintola ovat avoinna joka päivä
Eila Eerola (oikealla) ja Titta Pihamaa ovat olleet yrittäjinä Heilassa sen perustamisesta lähtien. Ekoelo | 19
Heila avattiin toukokuussa 2008. Sitä ennen Eila ja Ismo Eerola olivat olleet lähiruokayrittäjinä Iitin Kausalassa. Lähilihaa tarjoavan lihatiskin ohella Heilassa on kalatiski, jossa on tarjolla paikallisten kalastajien pyydystämää luonnonkalaa. Heilan yhteydessä toimii Benjamin Lihatori. Äskettäin avattiin toinen myymälä Lahteen. Heilassa etusijalla ovat tuotteet, jotka viljellään, kasvatetaan ja tuotetaan lähellä. Myös savustamojen tuotteita löytyy sekä kalajalosteita. Samoin alueen rakentaja Rakennustoimisto Valve otti yhteyttä. Sitten “Suomen Luomupekka” Pekka Rusila otti yhteyttä ja vinkkasi uudesta paikasta. Tilaa on yhteensä lähes 1200 neliötä, josta vajaat 400 neliötä myymälätilaa. – Jos jotain ei läheltä löydy, niin sitä tulee kauempaa Suomesta, Eila Eerola kertoo. Uutta liikepaikkaa oli etsitty jo jonkin aikaa. Syksyn satoa lähiseudulta. Kilpailu on tässä vain hyväksi, esimerkiksi lapsiperhe voi hajaantua eri paikkoihin ja vaikkapa äiti tai isä voi tulla meille. Benjamin Maatilatori toimii edelleen Kausalassa Ismo Eerolan pyörittämänä lähiruokakauppana. Liiketoimintamalli oli suoraan Kausalasta, jossa meillä ex-mieheni kanssa oli Benjamin Maatilatori. – Ilman muuta oltiin kiinnostuneita. Lisäksi on ravintola, tilat Pihamaiden viinintuotantoon sekä varastotilaa.. Titta Pihamaa ja Eila Eerola. Päätettiin lähteä tähän yrittäjiksi ja pyydettiin Titta ja Janne Pihamaa yhtiökumppaneiksi. Heilan kiinteistön omistaa Rakennustoimisto Valve, joka rakensi tilat juuri lähiruokayrittäjien tarpeisiin. mukaan on vain hyvä, että ollaan muiden kanssa samassa “pihapiirissä”, jota sanaa hän käyttää, vaikka alue on iso. Kun 20 | Ekoelo aloitimme, oli 90 prosenttia tuottajista samoja meidän tai Pihamaan yhteistyökumppaneita, Eerola kertoo. Yksi niistä on Hämeenniemen tilan mustaherukkamehu. Myymälän valikoimissa on kerrallaan noin kolme tuhatta eri tuotetta. – Jos oltaisiin yksin, kynnys poiketa olisi korkeampi