Huippukitaroita omasta puusta JUSSU PÖYHÖNEN teki levyn joukkorahoituksella Chilinkasvatus on HOT Alpakat KOTIELÄIMINÄ Laske 1 aste huoneenlämpöä, säästät 5 % LÄMPÖLASKUSSA RUOKAMEPPI PETRI SARVAMAA: ’’Wild food’’ on rikkautemme. Ekoelo 7BTUVVMMJTUFO WBMJOUPKFO TRENDILEHTI Tutustu! Ihastu! Nyt! 4,90 6/2013 6,50 Luonnonmukaisesti . Aidosti Suuri ruokanumero Lämpöä keholle! LÄHI & LUOMU t LWJOPB t TQFMUUJ t MVPNVNZTMJ t WVPIFOKVVTUPU t KVVSFLTFU t SVPLBQJJSJU TUOMARI NURMIO, BILLY GIBBONS... Ekologisesti . Puhtaasti
(Lähde: Novalab Oy:n tutkimustulokset, katso lisää internet-sivuiltamme) Ikaalisten Luomu kasvattaa raikasta ja terveellistä luomusalaattia ympäri vuoden. Luomutuotteemme kasvavat turve-multa seoksessa ja niiden kasvatuksessa käytetään vain luonnonmukaisia lannoitteita sekä ympäristöystävällisesti ja ekologisesti tuotettua sähköä ja lämpöä. Kasvattamamme salaatit alittavat raja-arvot kirkkaasti, sillä niissä on tutkimusten mukaan nitraattia vain muutama prosentti sallituista raja-arvoista. • • • LU O M U K A S V I S T E N KOT I www.ikaalistenluomu.fi. Löydät kaupastasi puhtaat, raikkaat ja terveelliset luomutuotteemme TOMAATIT SALAATIT YRTIT KURKUT Ikaalisten Luomu, Onnelliset ja Pirkka -tuotemerkeillä pakattuina. Tiesitkö tämän luomusalaateistamme. Salaateissamme on keskimäärin 100 kertaa vähemmän nitraattia verrattuna tavanomaisesti tuotettuihin salaatteihin
Ota yhteyttä! Tutustu viineihin sivuilla tarkkojen kuvailujen avulla ja löydä suosikkisi. TILAISUUKSIIN Voit tilata viinit suoraan juhlapaikalle. Ota meihin yhteyttä niin suunnitellaan yhdessä tilaisuus. YRITYKSILLE Tarjoiluviinit ja liikelahjat. Taitava viinituottaja saa rypäleiden parhaat puolet esiin ilman terveydelle haitallisa lisäaineita oikeaikaisilla toimenpiteillä ja huolellisuudella. Valikoimassamme on niin laadukkaita käyttöviinejä kuin harrastajaviinejä. Maaperä ja kasvuolosuhteet antavat oman leimansa rypäleille. Tarjolla myös käteviä viinilajitelmia. Tilaa maukkaat luomuviinit ja uutiskirje sivuiltamme ja seuraa meitä Facebookissa. Ekowine on laadukkaiden luomuviinien verkkokauppa. Viinissä maistuu aitous! Kaikki Ekowinen viinit ovat luomusertifioituja, korkealaatuisia ja silti edullisia. Jos haluat tulemme myös esittelemään viinit ja pitämään vaikkapa viinimaistelun. Aidon viinin perustana ovat terveet ja kypsät rypäleet, jotka ovat saaneet kasvaa puhtaassa maassa ja auringon paahteessa. www.ekowine.net www.facobook.com/ekowine. Yritys voi tilata kätevästi viinit suoraan tapahtumiin ja yhteistyökumppaneille. Kaikki viinit on helppo tilata kotiinkuljetettuina tai noutaa Virosta. ekowine.net ”Haluamme tarjota viiniä, jossa korkea laatu ja terve tuotanto kohtaavat ja siten kunnioittaa luontoa.” KOTIIN Kasvavasta valikoimastamme löytyy viini joka tilanteeseen. Asiantuntijamme avustuksella valitsette helposti parhaat lahja- ja virkistysviinit
Grönroosin perheellä Paraisilla on kuusitoista alpakkaa kotieläiminä ja maisemanhoitajina. Niissä on makua, vitamiineja ja kuituja. YHTEISKUNTA 6 Ruokameppi Petri Sarvamaa puhuu lähiruoan puolesta Hänen mukaansa suomalaisen maataloustuottajan voi pelastaa vain suomalainen kuluttaja. Jos sen aloittaa, sitä on syytä jatkaa kevääseen asti. 80 Roskisnalle opettaa lapsia ekologisuuteen Birgitta Wulf-Huhtasella on unelma paremmasta maailmasta. Tarkkaavainen kuluttaja huomaa, että Maatilan Parhaat -merkin emmentaali onkin Hollannista ja että sellaista tilaa kuin Kariniemi ei ole olemassakaan. 37 Vuoden Luomuyritys SunSpelt RUOKATALOUS 26 Juureksista voimaruokaa Keittiömestari Maija Silvennoinen hakeutuu syys- ja talvikuukausina kotimaisten juuresten pariin. 4 | Ekoelo Eläinten talviruokinta Monet lintulajit hyötyvät talviruokinnasta. 42 Maatilan Parhaat ei ole kotimaista ja Kariniemen tila on keksitty Monen tuotteen nimi antaa sen mielikuvan, että ruoka on peräisin omasta maasta. ENERGIA 70 Näin säästät lämmitysenergiaa Kotitalouksien sähkönkäytöstä kuluu 60 prosenttia lämmitykseen ja jäähdytykseen. KASVIT 74 Huonekasvit talvella Käytännön ohjeita, miten hoidat viherkasveja talvella ja miten saat joulukukista iloa vielä joulunajan jälkeenkin. EKOELÄMÄ 54 62 Irman ekoherkut Kestovaipat kiertävät Kestovaippoja käytetään yhä enemmän. KÄDENTAIDOT 86 Kitaroita käsityönä taitureille Suomalaiset soitinrakentajat tekevät käsityönä kitaroita kotimaisille ja kansainvälisille huippumuusikoille. 34 Mistä luomua ja lähiruokaa. Ekoelo Luonnonmukaisesti Tässä numerossa Ekologisesti 6/2013 Puhtaasti Aidosti 44 56 Herttoniemessä toimii Suomen suurin ruokapiiri. Niiden lisäksi yleistyvät muutkin ekologiset hygieniatarvikkeet. PERINTEET 90 Kylämäessa vaalitaan perinteitä Turun museokeskuksen ylläpitämä Kuralan Kylämäki elää vanhaa aikaa.. 30 Kotimaisen ruoan merkit Tunnistatko ne neljä merkkiä, jotka takaavat elintarvikkeen kotimaisuuden. Viola ja Kalevi Fredin olivat lopputuloksesta mykistyneitä. PERINNERAKENTAMINEN 50 Röykkälän lammastilan leivinuuni korjattiin 110-vuotiaan leivinuunin korjaus Röykkälän tilalla eteni kuin jännitysnäytelmä. Hänen hahmonaan on Roskisnalle. LUONTO 84 66 Muusikko Jussu Pöyhösen uuden levyn teki mahdolliseksi joukkorahoitus. Ne myös kiertävät tehokkaasti vauvalta toiselle. Se sai alkunsa, kun Olli Repo teki neljä vuotta sitten uudenvuodenlupauksen paremmasta ruoasta. EKOYRITYS 12 Kolme kotimaista elintarvikkeiden pientuottajaa Sysmän Luomuherkut Oy, Arctic Milk Oy ja Kolatun Juustola Oy tuottavat ruokaa, jossa lähiajattelu ja ekologisuus ovat etusijalla. Tiedätkö, että monet elintarvikkeet ovat kokonaan ilman tietoa raaka-aineen alkuperästä. Luomuliitto, Biodynaaminen yhdistys ja Aitoja Makuja -hanke tarjoavat valveutuneelle kuluttajalle tietoa siitä, mistä saa luomua ja lähiruokaa. 78 Yrttikasvatusta sisällä Pöytäpuutarhassa voit kasvattaa omia yrttejä talvellakin
Suomalaiset marjat, sienet, riistalihat ja villit kalat he näkevät tulevaisuuden gastronomian aatelina, josta maailman muotitietoiset ruokagurut tulevat kilpailemaan. Pääkirjoitus Suomalainen villiruoka tarvitsee vahvat juuret ja rohkeat siivet T ässä lehdessä on runsaasti esimerkkejä itseään toteuttavista, luovista ja yritteliäisistä ihmisistä, jotka ovat lähteneet rohkeasti toteuttamaan työnsä kautta sydämensä ääntä. 09-413 97 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Toimitusjohtaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Karprint Oy julkaisee 15 erikoisalan aikakauslehteä, 3 tilauspohjaista paikallislehteä ja 3 kaupunkilehteä. Ennen oli kaikki paremmin, on klisee, jota helposti aina toistellaan. Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 39 €. Laatu, puhtaus, eksotiikka ja terveellisyys ratkaisevat. Motivaatio on lahjakkuuden paras käyttövoima, joka vielä kasvaa käytössä ja samalla kylvää hyvää kauas itsensä ympärille kuin pirstaloituneen Kalevalan Sammon sirpaleet. Kilpailukykyongelmissa kamppaileva teollisuutemme, myös elintarviketeollisuutemme, nousee vain uuden ajattelutavan turvin. Ja silloin hinnalla ei ole väliä. Luomu- ja lähituottajat ovatkin perustaneet omia kauppoja, mutta ne lisäävät usein kohtuuttomasti kustannuksia. Oman maan ruokapöytien kotimaistamisen jälkeen suunnattaisiin vientiin ja käännettäisiin nykyinen suunta, jossa Suomessa ruokaa tuodaan vuodessa lähes viidellä miljardilla ja viedään puolellatoista. Luomu- ja lähialan pienyrittäjyys Suomessa merkitsee työtä vuorotta ja usein taistelua tuulimyllyjä – asenteita, kalliita tuotanto- ja jakelukustannuksia, byrokraattista valvontaa ja keskusliikkeiden keskittämiä markkinavalleja – vastaan. Sekä Sarvamaa että entinen maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila näkevät Suomen luonnossa kasvavassa villiruoassa megatrendin. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa vaatii, että lähiruoan tuottajat, kuluttajat, tutkimus, kauppa ja poliittiset päättäjät sekä viestinnän ammattilaiset liittyisivät yhteen Suomi-tiimiksi ajamaan lähiruoan Ekoelo Vuonna 2013 ilmestyy 6 numeroa. Nykyään ketjukauppojen hyllyt täyttyvät valtakunnallisella bulkkileivällä. Yksi jalostaa vuohenmaitoa juustoksi, toinen kasvattaa alpakoita. Olennaista näille luomu- ja lähiyrittäjille on rohkeus sekä usko ja rakkaus omaan tekemiseensä. Tästä veneestä Suomi ei saa jäädä rannalle. Yritys on perustettu 1962. Ei tyydytä siihen, että ollaan vain raaka-aineen tuottajia ja valmistajia, vaan ennen kaikkea ollaan uutta luovia niin aineetonta kuin aineellista pääomaa tuottavia innovaattoreita. Ennen kaikkea jokainen heistä on tottunut ja sitoutunut kovaan työhön. Samoin on monen muun vastaavan tuotteen kanssa. Ekoelo | 5. REETTA AHOLA Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puh. Myös poliitikot ovat heränneet lähellä ja luomusti tuotetulle puhtaalle, suomalaiselle ruoalle. Toimituksen osoite: Ekoelo Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Päätoimittaja: Reetta Ahola reetta.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Martti Heikkilä martti.heikkila@karprint.fi Ilmoituspäällikkö: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi, puh. 09-413 97 370 ja ylipäänsä kotimaisen ruoan asemaa. 09-413 97 333 Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 44 €. Ilmaista villiruokaa on, samoin peltoja lähi- ja luomutuotannolle sekä jatkosuunnitelmien kanssa kamppailevia karjatiloja. Ennen vanhaan ymmärrettiin ainakin se, että jos omassa pitäjässä on leipomo, niin oman pitäjän kaupoissa suositaan oman pitäjän leipomotuotteita. Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Mutta joskus olisi hyvä mennä pari piirua ajassa taaksepäin, joskus ajastaan jäljessä oleva on edellä aikaansa. Seuraava numero Ekoelo 1-2014 ilmestyy helmikuun alussa. Nyt tarvitaan luovia ideoita, avaria asenteita, markkinointiosaamista, kovaa työtä ja ennen kaikkea yhteen hiileen puhaltamista, sitä kuuluisaa talvisodan henkeä. Nyt on aika tukea lähi- ja luomualan erityislahjakkuuksia, että työnsä herättäisi heissä vahvan tunteen siitä, että nyt saan olla toteuttamassa itseäni. Lähileipomo saa tuotteilleen jostain nurkasta muutaman sentin hyllynpätkää tai pääsee silloin tällöin itse myymään tuotteitaan
Kotimaassa mepin työhön kuuluu kansalaisten kuuleminen kuten tässä Tikkurilan Prisman edessä lokakuun lopussa. Käännetään nykyinen suunta, jossa ruokaa tuodaan vuodessa lähes viidellä miljardilla ja viedään puolellatoista. Ruokameppi Petri Sarvamaa: SUOMI-tiimi lähiruokaa edistämään Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa ehdottaa, että perustetaan Suomi-tiimi etsimään keinoja, joilla suomalainen puhdas lähiruoka saadaan kunniapaikalle. Ja kun oma maa on vallattu takaisin, voidaan suunnata myös vientiin. 6 | Ekoelo
Olkoon siis osa ruuasta edullista. Yhteiskunta etri Sarvamaa teki pitkän päivätyön Yleisradion toimittajana, ennen kuin hän vuonna 2009 lähti hakemaan uusia haasteita politiikasta. Ja niin, että halpa on samalla hyvää. Sellaisia, jotka ovat meidän valttejamme perustuen ennen muuta puhtauteen ja pohjoisen luonnon villiin erityisyyteen. Sarvamaa on ehdolla myös ensi toukokuun EU-vaaleissa. Ketteryyttä trendeihin sopeutumisessa Sarvamaan mukaan ruokatuotannolta edellytetään ketteryyttä sopeutua alan Ekoelo | 7 trendinomaisesti muuttuviin markkinoihin. Sarvamaan ehdotus numero yksi on Suomi-tiimin perustaminen. Tuottajien, kuluttajien, tutkimuksen, kaupan ja poliittisten päättäjien lisäksi tähän innostuneiden Suomi-tiimiin pitäisi saada viestinnän ammattilaisia tarinan kirjoittajiksi. Ja vetämällä yhtä köyttä kaikki hyötyisivät. Puolessatoista vuodessa Sarvamaa on leimautunut ruokamepiksi eikä hän ole leimasta pahoillaan, vaikka työhön on toki mahtunut paljon muutakin kuin EU:n maatalousvaliokunnassa vaikuttamista ja ruokaan liittyvien aiheiden esiin nostamista. Suomalaisista kolmasosa valitsee elintarvikkeensa hinnan perusteella ja tokihan ihannemaailmassa peruselintarvikkeet tulisi tuottaa ja myydä hinnalla, johon kaikilla on varaa. Eurovaaleissa 2009 saadut 27 000 ääntä riittivät siihen, että hänestä tuli maaliskuussa 2012 kokoomuksen Ville Itälän seuraaja EU-parlamentissa. – Suomi on pieni maa ja ihmiset nopeasti saatettavissa yhteen. – Parhaat tekijät kaikilta sektoreilta. Tässä haastattelussa emme keskity EU:n maatalouspolitiikkaan vaan muihin keinoihin kotimaisten tuottajien elinkeinon ja lähiruuan saatavuuden turvaamiseksi. – Tällainen kysyntä lisääntyy maailmassa koko ajan eikä vähiten siksi, että niin sanotuilla kehittyvillä markkinoilla yhä isompi osa väestöstä saavuttaa tiettyä minimiä korkeamman elintason. >. Kun ruokakulttuurimme kotimarkkina-asemaa näin vahvistettaisiin, samalla lähdettäisiin edistämään myös elintarvikkeidemme vientiä kehittämällä uusia tuotteita ja konsepteja. – Mutta Suomessa kannattaa nyt suuntautua myös kasvaviin erikoismarkkinoihin, siihen segmenttiin, jossa hinta ei ole määräävä tekijä valinnoissa vaan jokin muu. Kyseessä on maailman arvostetuin ruoanvalmistuskilpailu. – Eli kun tätä juttua ensin rakennettaisiin kotimaassa, sitten sillä voisi lähteä ulkomaille. Viime tammikuussa Sarvamaa lähti Brysselistä Ranskan Lyoniin kannustamaan suomalaisia huippukokkeja Mika Palosta ja Juho Ekegreniä kisaan, joka kantaa legendaarisen ranskalaiskokki Paul Bocusen nimeä Bocuse d’Or
Kahden vuoden kuluttua Lyonissa pitäisi meiltä olla eturivin ministeri Suomen lippu kädessä. Tämä on sitä Tästä kuluttajien herätysliikkeestä Sarvamaa on nähnyt jo hyviä merkkejä. Isoisä Simeon tulee perässä ennen lokakuun vallankumousta. Se sopii hyvin osaksi sitä Suomi-strategiaa, jota meidän pitäisi ryhtyä ajamaan yli puoluerajojen, sanoo Sarvamaa viitaten samalla keskustan kansanedustajan ja entisen maatalousministerin SirkkaLiisa Anttilan haastatteluun Ekoelon numerossa 1/12. Lähiruokaa on jatkuvasti noin kolmannes, välillä puolet. Suomen tiimi oli 24:n maan finaalissa 12:s, ja Matti Jämsenin luotsaama keittiö on ollut aiemmissa kisoissa viidenneksi paras. Ruotsi laittaa siihen noin miljoonan euroa vuodessa ja prinssi Carl Philip on ollut kannustamassa. 2002 Washingtonin pääkirjeenvaihtaja, YLE. Yksi panostuksen kohde voisi löytyä siitä, että kasvissyöjille olisi enemmän kotimaista tarjontaa soijavalkuaisen vaihtoehdoksi. 2011 Eduskuntavaaleissa 4529 ääntä. – Villiruoka on hyvinkin yksi lähivuosien megatrendejä. Siellä opiskelijat syövät ruokaa, josta Hesan lapset eivät voi uneksiakaan. On metsiemme marjat ja sienet, järviemme ja koskiemme kalat tai jopa kallioittemme jäkälä, joka koristi Mika Palosen liha-annosta Lyonissa. 1967 Aloittaa kansakoulun Helsingin Roihuvuoressa. Kalaa omista järvistä, haukipihvejä, parinkymmenen kilometrin päässä palvaamo, jossa on paikallisen isännän kunnia-asia tuottaa oman tilan lihasta ruokaa lukiolaisille. 2007 A-studion journalistinen vetovastuu, YLE. 1925 Petrin äiti Kaija Mollerus syntyy Karijoella. Samalla matkalla Sarvamaa kävi tutustumassa myös paikallisen juustonvalmistajan Arctic Milk Oy:n tuotantotiloihin ja toimintaan, jonka perustana on lähellä tuotettu lehmän ja vuohen maito. Kotimaista valkuaista vegaaneille Muuttuvat trendit antavat omat haasteensa myös tuotekehitykselle ja tutkimukselle. – Kahden vuoden kuluttua Lyonissa pitäisi meiltä olla eturivin ministeri Suomen lippu kädessä. Sarvamaan mukaan Suomessa täytyy ymmärtää, ettei siinä ole kyse “eliitin kaviaarikemuista”. uusiin haasteisiin vastaamista, jotka Sarvamaata innostavat. 1941-44 Petrin isä purkaa venäläisten salasanomia Radiotiedustelupataljoonassa. 1997 Ulkomaantoimituksen päällikkö, YLE:n TV-uutiset. Kiuruvedeltä mallia Sarvamaa puhuu ponnekkaasti sen puolesta, että suomalaisen tuottajan asemaa arvoketjussa pitäisi parantaa. Samoin 8 | Ekoelo Petri Sarvamaa 1908 Petrin isä Boris Saharoff syntyy Pietarissa. 2009 Eurovaaleissa 27391 ääntä. 2010 Eroaa YLE:n palveluksesta. Viime kesänä hän vieraili Kiuruvedellä. 1981 Aloittaa opiskelun Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. 1987 Aloittaa TV-uutisten ulkomaantoimituksessa. – Tuotantoon sidotun tuen kokonaismäärästä voidaan EU:ssa nyt kohdistaa 2 prosenttiyksikköä valkuaiskasvituotantoon. 2008 Valmistuu yliopistosta 47-vuotiaana. 1917 Isoäiti Maria tuo Boriksen ja hänen pikkusiskonsa Jelenan ja Valentinan Terijoen kautta Pohjois-Karjalaan. Ja saattaisihan se suomalaisesta maaperästä lähtenyt soijatofun korvaaja olla kiinnostava myös ruotsalaiselle tai pietarilaiselle vegaanille. 2012 Euroopan parlamenttiin Ville Itälän tilalle.. 1980 Käy armeijan. Tämä linjaus antaa meille kansalliset mahdollisuudet korvamerkitä tuesta osa vaikka tosiaan tällaiseen kasvivalkuaisen tuotantoon. 1979 Kirjoittaa ylioppilaaksi Roihuvuoren yhteiskoulusta. Sarvamaa muistuttaa, että meillä on juuri sitä, jolle maailmalla on valtava piilevä kysyntä: puhdasta, villiä ruokaa. Myös esimerkiksi Someron koulujen ja päiväkotien kuukausittainen lähiruokapäivä on hyvä alku. Vierailukohteena oli myös paikallinen Remeskylän Palvi. – Kiuruveden lukiossa pitäisi kaikkien käydä tutustumassa. – Osa matkailun edistämiseen käytetyistä rahoista poikisi parhaiten koko kansan kukkaroon panostuksella tähän kilpailuun. 1960 Petri syntyy Joensuussa. Ja samalla hän suuntaa viestinsä kuluttajille: – Herätkää suomalaiset! Vain te voitte pelastaa kotimaisen elintarviketuotannon ja sen, että omasta maasta saadaan maukasta, aitoa ja puhdasta ruokaa
Yhteiskunta Petri Sarvamaa herättelee meitä pohtimaan tarkemmin, mistä jonkin ulkomaisen tuotteen edullisuus voi johtua. Ekoelo | 9 >
Vaikka useimpien suomalaisten tuottajien pärjääminen on lyhyellä tähtäimellä edelleen paljolti kiinni EU:n ja. – Samaan pakettiin kuuluu myös vaatimus eineksen osana olevan lihan alkuperän ilmoittamisesta. Lainsäädäntöä muutetaan, jos äänestäjät niin haluavat. S:n ja K:n markkinaosuus on yhteensä 80 prosenttia. – Kuluttajainformaatioasetuksessa vuonna 2011 esitettiin sian-, siipikarjan-, lampaan- ja vuohenlihan alkuperämaan merkitsemistä pakolliseksi. EU-tuet ja Suomen maatalous on uutisissa niin loppuunkaluttu aihe, että mahtaako se enää muita kiinnostaa kuin viljelijöitä itseään. Valuuko EU-tuki S:lle ja K:lle. Tätä kirjoitettaessa Sarvamaan maatalousvaliokunnassa tekemän työn tulokset odottavat vielä sinettiään, kun vasta odotetaan marraskuun lopussa tehtäviä EU-parlamentin päätöksiä vuosien 2014–2020 maatalouspolitiikasta. Komission on määrä julkaista vielä ennen joulua esityksensä siitä, miten tämä tieto tulisi esittää. Jos emme aina voi itse valmistaa ruokaamme, meidän täytyy saada tietää, mistä valmiseineksessä oleva liha on peräisin. Kyselyissä kansalaisten enemmistö vastaa, että he haluavat suosia Suomessa tuotettuja elintarvikkeita. Niiden liikkeet on rakennettu parhaille paikoille ja moni paikallinen Alko löytyy niistä. Niiden jäsenet ovat eturintamassa siinä, että tuottajien asema paranee sen mukaisesti, miten kuluttajat oppivat tuntemaan ja arvostamaan heidän työtään. Käytännön ostotilanteessa moni kuitenkin valitsee ulkomaisen vaihtoehdon. Lähiteurastamojen toimintaa ja tilojen suoramarkkinointia pitää edistää. Jos niiden viesti olisi selkeä, suomalaiset alkaisivat syödä enemmän oman maansa ruokaa. Puoluepolitiikkaan se tuo edelleen oman lisävärinsä siinä, että keskusta ja kokoomus kilpailevat samoista äänestäjistä. Tämä edellyttää alkuperämerkintöjä koskevan lainsäädännön tiukentamista. 10 | Ekoelo – Vaihtoehtona on pohdittu esimerkiksi erillisiä merkintöjä siitä, missä eläin on syntynyt, kasvatettu ja teurastettu, jotta kuluttajan on helpompi seurata koko tuotantokaarta. Nyt on parin vuoden ajan ollut kokoomuksen vuoro kantaa vastuuta. Petri Sarvamaan teesejä Suomalainen tuottaja on pinteessä, josta hänet voi pelastaa vain suomalainen kuluttaja. Alkuperämerkinnät selkeämmiksi Suomi-tiimi on siis Petri Sarvamaan konkreettinen ehdotus siihen, miten koko ala saataisiin puhaltamaan yhteen hiileen. Jos mennään yksittäisiin käytännön toimiin, mikä ensimmäiseksi pitäisi saada paremmalle tolalle. Näissä kysymyksissä EU ja sen kansalaisten parlamentti ovat avainasemassa. Maatalousministerinä on ollut Jari Koskinen ja Brysselissä avainpaikalla on ollut Petri Sarvamaa, joka on istunut Euroopan parlamentissa suomalaisena maatalousvaliokunnan edustajana keväästä 2012 lähtien. kaupunkien ruokapiirit näyttävät hyvää suuntaa. Mitä paremmin alkuperämerkinnät olisivat esillä ja mitä selvemmin ne kertoisivat, missä jyvät ovat kasvaneet, missä lehmät lypsetty ja missä maito kypsytetty juustoksi, sitä useampi valinta päätyisi kotimaiseen. Keskusliikkeillä ja niiden supermarketeilla on kissanpäivät, kun samaan aikaan lihan ja maidon tuotanto ovat henkihievereissä. – Alkuperämerkinnät. Villi ruoka, ”Wild food”, on tarina vailla vertaa. Se on suomalaisen huippukeittiön raaka-aineistoa, jota kymmenet miljoonat maksukykyiset ja kaiken kokeneet eurooppalaiset, aasialaiset ja amerikkalaiset ovat halukkaita ostamaan. Kyselyt kertovat yhtä ja teot toista. Meidän pitää luoda toimivat lähiruokamarkkinat. Suomalainen elintarvikeketju on niin pahasti vääristynyt, että muutos on aivan välttämätön. Pitkään toinen niistä on ollut hallituksessa ja toinen oppositiossa
Sarvamaa kysyy, kuinka suuri osa kaikista tuotantotuista – niin kansallisesta kuin EU-tuestakin – jää keskusliikkeiden marginaaliin, alas painettujen tuottajahintojen myötä. Sarvamaan mukaan ruokamme kalleus tuntuu kyllä kuluttajan lompakossa, mutta ei tuottajan kukkarossa. Tuottajia ja muita maaseudusta kiinnostuneita Sarvamaa on viimeisen vuoden aikana kannustanut uusille poluille kolumneissa, jotka hän on kirjoittanut Maaseudun Tulevaisuuteen, Turun Sanomiin, Nykypäivään ja joihinkin muihin lehtiin. Mutta Sarvamaa herättelee meitä pohtimaan tarkemmin, mistä jonkin ulkomaisen tuotteen edullisuus voi johtua. Ekoelo | 11 Näennäisesti halpaa Kun niin sanottu tavallinen kuluttaja ostaa elintarvikkeita, on hinnalla yleensä merkitystä. – Esimerkiksi lihassa on usein kysymys siitä, että ruhon kaikki osat on viimeisiä rippeitä myöten jauhettu käyttöön ja myytäväksi. – Ja täytyy ymmärtää, että kolmen euron jauhelihaa ei voi tehdä suomalaisesta pihvikarjasta. Ei ole kilpailijaa, jonka luo mennä kohtelun paranemiseksi. Komission on määrä julkaista vielä ennen joulua esityksensä siitä, miten lihan alkuperä tulisi esittää. Jos siis haluamme halvan ulkomaisen mössön sijasta ostaa laadukasta kotimaista lihaa ja valmistaa sen itse, meidän pitää olla valmiita tekemään myös kotimaisen lihan tähteistä useampikin ateria, ennen kuin voimme verrata ulkomaisen ja kotimaisen hintaa keskenään. Ne ovat luettavissa Sarvamaan nettisivulta. TEKSTI JA KUVAT: MARTTI HEIKKILÄ. Kauppaa hallitsevat kaksi isoa kirjainta S ja K. Tätä epäyhtälöä selittää se, että kaupan marginaali on kasvanut koko 2000luvun ajan. – Tuottajien näkökulmasta kahden suuren duopoli on aiheuttanut sen, ettei tuottajilla kovinkaan usein ole mistä valita. Yhteiskunta Suomen valtion tukipolitiikasta, Sarvamaa haluaisi niin tuottajien kuin kuluttajien huomion myös muualle kuin tukivääntöihin. Tämä jo pelkästään senkin vuoksi, että tukien varaan ei voi loputtomasti suunnitella tulevaisuutta, vaan realismia on varautua niiden alenemiseen. Voidaanko vähittäiskaupan avaamisella kilpailulle parantaa tuottajahintoja ja näin helpottaa sopeutumista tukimäärän alenemaan. Ulkomainen mössö voi olla vain näennäisesti halpaa kotimaiseen laatulihaan verrattuna. Missä määrin tuottajia tuetaan siksi, että keskusliikkeet eivät ole vuosiin joutuneet maksamaan ”käypää” hintaa tuottajille vaihtoehtojen puuttuessa. Markkinaosuus on S:llä jo huikeat 45 prosenttia ja K:lla 35 prosenttia eli yhteensä 80 prosenttia
Yhdessä kehitettiin luomumyslin resepti ja se antoi hyvän startin. – Alettiin miettiä, että pitäisikö erikoistua. Yhteistyö on sen jälkeen jatkunut tähän päivään asti. S ysmän Luomuherkut Oy on Suomen suurin kotimaisen luomumyslin valmistaja, kun kriteerinä pidetään sitä, että mysli tehdään kotimaisesta luomuviljasta. Vuonna 1969 syntynyt Markku Nikki oli ollut muutaman vuoden opiskelemassa ja töissä muualla, kun hän vuonna 1995 palasi sukutilalle, jota vanhemmat ja isän vanhemmat olivat viljelleet. – Kasvinsuojeluaineiden käyttö alkoi tuntua pahalta, aloin saada niistä oireita eikä se tuntunut luonnonkaan kannalta hyvältä. Alussa omat viljat hiutaleiksi lähimyllyssä Tilalla viljellään kauraa, ruista ja vehnää. Tuottajan ongelmana oli kuitenkin se, että viljasta saatu kilohinta oli huono, ei juuri enempää kuin tehotuotetulla viljalla. Pellot ovat viljelykierrossa. Keinolannoitteita ja ruiskutuksia. – Kaikki tuotteemme on kehitetty heidän kanssaan. Sattuma antoi myötätuulta, kun samaan aikaa Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus (nykyinen Ruralia-instituutti) Mikkelissä aloitti projektin, jossa selvitettiin kotimaisen myslintuotannon edellytyksiä. Ja tuntui innostavalta haasteelta, miten viljan saa perinteisin luonnon keinoin kasvamaan, Markku kertaa syitä luomuun siirtymiseen. Sysmän Luomumyslissä kaikki hiutaleet ovat peräisin suomalaisilla luomupelloilla kasvaneesta viljasta. Ennen sitä oli heidän Haaviston tilallaan jo siirrytty luomuviljelyyn. Yrityksen perustivat vuonna 1999 Anita ja Markku Nikki. Sysmän Luomumysli Taatusti kotimaisesta viljasta Valpas kuluttaja on jo monen vuoden ajan onnistunut löytämään kauppojen hyllyiltä kotimaisen vaihtoehdon myslille. Luomuviljelyyn siirryttiin asteittain ja lohko kerrallaan. Oman tilan tuotannon jalostaminen tuntui hyvältä vaihtoehdolta ja mysli alkoi kiinnostaa. 12 | Ekoelo Luomuviljelijä Markku Nikki marraskuisen luomuruispellon äärellä. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen nuori yrittäjäpari Anita ja Markku Nikki aloitti viljelyn niillä samoilla menetelmillä, jotka jo vuosikymmenien ajan olivat olleet vallalla suomalaisessa maataloudessa. Ja kun taas aletaan kehittää uutta, niin uusien tuotteiden reseptiikkaa suunnitellaan yhdessä. Aluksi tuotantoon kuului myös kasvatussikala
Perunajauho, vehnäjauho Jos kuluttaja haluaa mysliä, joka on kotimaisesta viljasta, kannattaa pakkaukset kaupan hyllyllä tutkia tarkkaan. Omenan alkuperämaa vaihtelee. Euroopan ulkopuolelta tulevat raakaEkoelo | 13 ja hiutaleet ovat näissäkin tuotteissa suomalaisia luomuraaka-aineita. Ongelmana on, että Suomesta puuttuu jatkojalostus, jolla saataisiin luomuome- >. Mysli saadaan sopivan rapeaksi paahtamalla hunaja hiutaleiden pintaan. Oman tilan vilja ei riittäisi tuotantoon ja lisäksi sadon laatuvaihtelut ei saa näkyä lopputuotteessa. Yrityksen muista tuotteista viljapihvin, sipulikeiton ja kasvisliemijauheen luomuyrtit ovat ulkomailla viljeltyjä ja kuivattuja. – Nykyään ostamme kaiken hiutaleen, mitä käytämme myslissä. aineet ovat luomuruokosokeri (Välitai Etelä-Amerikan maat), kuivattu luomukarpalo (Kanada) ja luontainen vanilja-aromi. Lopuksi lisätään myslin muut ainekset kuten kuivattua omenaa tai karpaloita. Nyt kun hiutaleet tulevat suoraan luomumyllystä, on raaka-aine hyvää ja tasalaatuista. Hiutaleet tulevat myllystä höyrytettyinä. Alkuvaiheessa oma luomuvilja vietiin lähimyllyyn, josta siitä puristettiin hiutaleita yrityksen luomumysliin. Luomuhunaja tulee Kiteeltä ja luomurypsiöljy Ruotsista. Viljelyssä on 35 hehtaaria, josta omaa 21 hehtaaria ja loput vuokrattua. Myllyltä voidaan valita aina tarkoitukseen sopivia viljaeriä. Sysmän luomumyslin raaka-aineista tärkein eli vilja saadaan suomalaisilta luomuviljatiloilta. – Olemme kyllä myyneet samaan myllyyn oman luomuviljamme, jossa se sekoittuu muiden suomalaisten luomuviljelijöiden viljan kanssa. Ekoyritys niin, että vuorovuosina viljellään eri lohkoilla myös apilaa, joka tuottaa multaan lisää typpeä luonnon omalla lannoitusmenetelmällä
Jakelu keskusliikkeiden kautta Sysmän Luomuherkut Oy:n tuotanto on perustamisesta lähtien tasaisesti kasvanut. Järjetön kiertotie viljelijältä kuluttajalle. Kotimaista luonnonkarpaloa ei myöskään ole käytännössä saatavilla, ja siksi on tuotava viljeltyä luomukarpaloa Kanadasta. Ja tarvittaessa ottaa selvää erikseen. Oma hullumaisuutensa on tällä hetkellä siinä, että suomalaista viljaa viedään ulkomaille ja sitten Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa siitä valmistetaan mysliä, jota rahdataan mm. Anita Nikki kerää verkkokaupasta tullutta tilausta. Vaikka tuotteen nimi, tai pakkaaja tai jopa valmistaja on suomalainen, ei se vielä takaa, että myslin pääraaka-aineet ovat Suomessa kasvaneita. Suomeen. Toisena tulee Omena-karpalo-mysli, joka on kirinyt siihen malliin, että voi joku päivä vielä mennä ohikin. 14 | Ekoelo. Suorajakelua on ryhdytty harjoittamaan oman verkkokaupan kautta. Oma jakelu ei laajemmalle alueelle olisi mahdollista, kun Sysmä on kaukana keskuksista. Yrityksen tuotteet on saatu jakeluun keskusliikkeiden kautta, mikä vapauttaa yrittäjäpariskunnan tärkeinpään eli tuotantoon sen sijaan, että työpäivät venyisivät jakelua ja markkinointia järjestellessä. – Se on ollut hyvää ja hallittavissa olevaa kasvua, joka on enimmältään tullut tuoteperheen laajenemisen kautta, Markku Nikki luonnehtii. Jos kuluttaja haluaa mysliä, joka on kotimaisesta viljasta, kannattaa pakkaukset kaupan hyllyllä tutkia tarkkaan. Raigo Lepp antaa myslipadalle vauhtia. Yrittäjäperheen lisäksi yrityksellä on yksi palkattu työntekijä. Tällä hetkellä ne tuodaan Itävallasta. Sysmän Vilja Luomumysli on menekiltään edelleen ykkönen. nasta kuivattua mysliin sopivan rapeita paloja
neita turhaan seisomassa. Yrityksen tuotteita toimitetaan tällä hetkellä suoraan myös 15-20 ruokapiirille ja niiden lisäksi joillekin suurkeittiöille. Myslit, sipulikeitot ja viljapihvit pakataan erilaisiin pakkauksiin. Yli 150 euron toimitukset toimitetaan postimaksutta, pienemmillä erillä postimaksu on 15 euroa. Näin meillä ei tarvitse olla useita erilaisia pakkausko- lisää. TEKSTI: MARTTI HEIKKILÄ KUVAT: SYSMÄN LUOMUHERKUT. Jakelun hoitaa Itella. Nämäkin tekevät tilauksensa verkkokauppaan. Siinä postitus työllistää sopivasti mutta ei yli määränsä. He pakkaavat kuluttajille menevät tuotteet. Kun joka tarkastuskäynniltä peritään erillinen maksu, siitä muodostuu vuodessa kuluerä, joka on pienelle tuottajalle suhteessa selvästi isompi kuin isoille tuottajille. Ekoyritys Anita Nikki lähdössä viemään suurtalous-myslisankoja asiakkaalle. – Tärkeää olisi saada kotimaista luomua kauppaan lisää tarjolle. Ja ilman muuta on niin, että jos paine kuluttajilta on riittävä, kauppa ja elintarviketeollisuus reagoi sen mukaan. – Käytämme luomuhyväksyttyä sopimuspakkaajaa. Osa kokonaisuutta on sekin, että kotimainen elintarviketeollisuus entistä enemmän Ekoelo | 15 panostaisi kotimaisen luomun tuotekehitykseen. Lisää kotimaista Luomusta on viime vuosina puhuttu paljon ja Markku Nikin tuntuma on, että kaupat haluaisivat kotimaista luomua Tuotteita toimitetaan 15–20 ruokapiirille ja oman verkkokaupan kautta myös suoraan kuluttajille. Yrittäjäperheen lisäksi yrityksellä on yksi ulkopuolinen työntekijä. Jakelun hoitaa Itella. Yrittäjät pitävät valvontaa sinänsä hyvänä ja välttämättömänä vaikka siihen oma aikansa ja paperisotansa kuluukin. Tuotteiden pakkaus on ulkoistettu. Juuri nyt näyttää tässä suhdannetilanteessa siltä, että reippain kasvu on takana. Tämä on yksi niistä yhteiskunnan toimista, joka on omiaan toimimaan isojen hyväksi ja pientuottajia vastaan. Yhteiskunta valvoo Anita ja Markku Nikkiä tuottajina kahdella tavalla: Evira ja paikallinen ELY-keskus valvoo ensinnäkin, että peltoviljely täyttää luomusertifikaatin edellytykset ja toiseksi, että myslin ja muiden elintarvikkeiden tuotanto täyttää elintarviketurvallisuuden vaatimukset
Juustomestari Juha Lundström hyödyntää kolmen vuosikymmenen kokemuksia Kiuruvedeltä herkkujuustoja ekologisesti Artic Milk valmistaa Kiuruvedellä erikoisjuustoja lehmänmaidosta ja vuohenmaidosta. 16 | Ekoelo. Suomen juustonvalmistajain yhdistys valitsi Juha Lundströmin vuoden juustomestariksi 2004. Yrittäjä Juha Lundström on ollut meijerialalla melkein aina. Ekologisuus ja lähiruoka-ajattelu ohjaavat toimintaa
Ekoyritys A rctic Milk Oy ja somerolainen Kolatun Juustola Oy ovat kaksi Suomen suurinta pienjuustolaa. Siellä oli juustomestari jo noteerannut oppipojan edellytykset alalle ja opasti hänet hakeutumaan Hämeenlinnan meijerioppilaitokseen vuosiksi 1985–1988. Nyt voi hyödyntää pitkän uran oppeja. Ensimmäisen kesän jälkeen hän työskenteli maatalouslomittajana palaten taas seuraavana kesänä samaan meijeriin. Juhan ensimmäinen alan työpaikka oli Nivalan meijerissä kesäapulaisena. Isoäidin jäljillä Nuorella Juha Lundströmillä oli haave jatkaa mummolan viljelijänä Haapavedellä, mutta kun tila jäi enolle, suuntasi Juha muualle. Ja vaikka kulttuurihyppäys Savon puolelle olikin suuri, matka ei ollut pitkä myöskään Kiuruvedelle tai Iisalmeen, jossa tehtiin mm. Vielä tuolloin löytyi meijereitä Nivalan lisäksi niin Kalajoelta, Alavieskasta kuin Pyhäsalmeltakin. Ja Ylivieskassa tehtiin maan parasta emmentaalia. Turunmaa-juustoa. Ekoelo | 17 >. Arctic Milkin juustoissa käytetty vuohenmaito ja lehmänmaito tulevat läheltä. Isoäiti oli ollut meijerialalla Nivalassa Karvoskylän Osuusmeijerissä. Arctic Milk perustettiin kolme vuotta sitten. Silloin ei vielä aavistettu, kuinka tuontijuustot tulevat jyräämään kotimaisen ja meijerit katoavat kuin ladot pelloilta. Sitä ennen juustomestari Juha Lundström oli kokenut suomalaisen meijerialan nousut ja laskut ja hankkinut samalla sen juustoosaamisen, jota hän nyt voi hyödyntää omassa yrityksessä. Ensimmäisen lukuvuoden kevättalvena Juha oli jo Kuusamon Osuusmeijerissä harjoittelijana ja oppi keittämään emmentaalia. Seitsemän vuoden opiskelu agronomiksi tai eläinlääkäriksi ei kuitenkaan kiinnostanut. Yhdellä hiihtolomalla hän oli töissä Kirsti Niemitalon omistamassa pudasjärveläisessä kotijuustola Kollaja ky:ssä, jossa juustomestari Paavo Korkela opetti nuorukaisen tekemään leipäjuustoa. Juustomestari ja homejuusto. Ainahan maitoa, voita ja juustoja tarvitaan. Ala tuntui hyvältä ja varmalta myös Juhasta
Opettamisen ohessa yrittäjäksi Opintojen ohessa Lundström opetti Ahlmanin ammattiopistossa Tampereella hevostaloutta ja tuotantoeläinten hyvinvointia. Ja pari seuraavaa työpaikkaa olivat muusta elintarviketuotannosta kuin meijerialalta. Valion hallussa on suomalaisesta raakamaidon tuotannosta suurin osa. Tuotanto oli sinä päivänä Kiuruvedellä muiden vastuulla ja juustomestarin päätyönä oli jakelun järjestely. Kaikkein eniten hän on nyt päässyt ammentamaan kymmenestä Jokioisten vuodesta. Hän oli juustomestari, mitä titteliä hän käyttää tänäkin päivänä. Vuonna 2004 Suomen juustonvalmistajain yhdistys valitsi Juha Lundströmin vuoden juustomestariksi kollegoiden joukosta. Silloin olisi helpompi neuvotella, kun olisi vaihtoehtoja, Juha Lundström sanoo. Vaalasta Kaustisen Osuusmeijerin leipäjuuston tuotantoa käynnistämään. Riina oli aluksi yhtiökumppanina. Kiuruveden meijeri löytyi siis melko läheltä nuoruusvuosien Nivalaa. Sen jälkeen oli vuorossa Lundsrömin työruran pisin jakso toisen palveluksessa, kun hän 1999 pääsi alan aitiopaikalle Jokioisilla sijaitsevan Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n koemeijerin tutkimusmestariksi. Vaalea Piiparinen on antanut nimensä paprikajuustolle ja musta Rontti viherpippurijuustolle. MTT:n tutkimusmestarina 10 vuotta Kaustiselta tie vei 90-luvun lopussa Turun Valiolle raejuustolan juustomestariksi. Sitten Kalajoen kalatehtaan toimitusjohtajan paikalta takaisin alalle ja Vaalan juustolan laajennuksesta vastaamaan. Ja ympyrän sulkeutumista oli sekin, että tällä hetkellä Arctic Milk valmistaa pudasjärveläisen Kirsti Niemitalon 18 | Ekoelo mukaan nimettyä Niemitalon leipäjuustoa. Sitten takaisin Hämeenlinnaan Osuusmeijeriin kylmävaraston työnjohtajaksi. Valmistumisen jälkeen ensimmäinen työpaikka oli Ranualla apulaisjuustomestarina. Työtä vuorotta Kuluneet vajaat kolme vuotta Arctic Milk Oy:n omistajana ja juustomestarina ovat tienneet Juha Lundströmille työtä vuorotta. Siellä myös tutustuin Riina Palmuun ja Heikki Ahopeltoon. Vuohitila Tähti toimittaa Arctic Milkin tarvitseman vuohenmaidon. Innostuin heidän mukanaan taas maitoalasta ja perustimme Arctic Milk Oy:n 2010. “Herätkää kuluttajat” Kotona Ypäjällä koiria kävelyttämässä. – Sinä aikana perustettiin Ahlmanin tilapuoti ja meijeri. Nykyinen hinnalla kilpaileminen on meidän kaikkien tappioksi. Itsenäinen on myös Osuuskunta Maitokolmio Toholammilta. Niemitalon lisäksi Arctic Milk Oy:n toinen yhteistyökumppani on Vuohitila Tähti, jonka juustonvalmistus siirrettiin Arctic Milk Oy:lle. Nyt hyödynnetään kokemuksia Tuotekehittelyssä Juha Lundströmillä on ollut ilo päästä hyödyntämään pitkää kokemustaan sekä toteuttamaan omia ideoitaan. Vuosien varrella hän oppi huomaamaan myös alan raadollisuuden.. Vaalasta Kaustiselle leipäjuustoa tekemään Kun 90-luvun alun lama toi irtisanomisaallon, oli Juha perheettömänä valmis lähtemään ensimmäisenä. Lehmänmaito tulee valiolaisen Osuuskunta Itämaidon toimittamana paikallisilta tiloilta Kiuruvedeltä ja lähiympäristöstä. Kuinka paljon te voisittekaan lisätä täällä hyvinvointia suosimalla suomalaista. Työt alkoivat lisääntyä ja oli valittava opettamisen ja yrittämisen välillä. Kiuruveden meijerin tiloja olimme jo vuokranneet tuotantoon ja vuonna 2011 tarjoutui mahdollisuus sen ostamiseen. – Aluksi meidän resepteillä tuotettiin juustoja eri juustoloissa. Haastattelupäivä lokakuun lopussa oli siitä merkittävä, että mies teki ensimmäistä kertaa arkipäivänä etätöitä Ypäjältä, jossa metsän ja peltojen keskelle hevosmaisemiin rakennettu koti edelleen sijaitsee. – Olisi kyllä toivottavaa, että syntyisi rakoilua yhden toimijan monopolille. Sieltä taas PohjoisPohjanmaalle Osuuskunta Pohjolan Maidon Oulun meijerin kylmävaraston ja pakkaamon työnjohtajaksi. Heikki ei sen sijaan lähtenyt tähän hankkeeseen mukaan, hän olisi halunnut erikoistua jalostamaan pelkästään kyytön maitoa. Osuuskunta Maitomaa Suonenjoki on irtautunut Valiosta. Tämä pesti jatkui lähes 10 vuotta. – Kuluttajien valinnat ratkaisee. Vaikka Juha Lundström Kaustisella meijerin juustotuotannosta päävastuussa olikin, tuotantopäällikkö oli hänelle “liian koria titteli”. Pari kertaa on soitettava myös kesken haastattelun ja ohjeistettava henkilökuntaa. – Sitten yritin lopetella maitoalaa ja opiskelin Mustialassa hevostaloutta
Syksyllä 2011 toiminta keskitettiin Kiuruvedelle, kun paikkakunnalta vapautuivat Lumolana tunnetun Kiuruveden meijerin tilat. – Lidl on tuonut hyvää kilpailua alalle. Viestit päättäjille Mitkä ovat juustoyrittäjä Juha Lundströmin viestit päättäjille ja viranomaisille. vuohenjuustoleipä), jugurtit ja rahka, homejuustot ja joulujuusto (munajuusto). Arctic Milk toimittaa sen paikalliselle sikalalle. Tavallinen maksaa juustolalle 50 senttiä litra ja luomumaito 70-80 senttiä. Homogenointia ei käytetä. Ja tässä nykytilanteessa pitää muistaa, ettei anna viimeistä tietoaan vieraalle. Ennen Kiuruveden löytymistä Lundström etsi tiloja Forssan seudulta. Milloin on vaihdettava tuotantotilan lattiapinnoite tai Ekoelo | 19 Viimeisen käyttöpäivän suhteen tehtiin äskettäin sellainen väljennys, että päivän ylittäneet voi luovuttaa hyväntekeväisyyteen. Arctic Milkin juustoja on jakelussa vaihtelevasti S:n ja K:n liikkeissä. Meillä Kiuruvedellä ovat asiat tällä hetkellä hyvin, mutta monella muulla paikkakunnalla on ongelmia. Ja se, että Valio pitää luomumaidolla “törkeää ylihintaa”. Tällä toiminnalla on taas oma valvojansa, joka tarkistaa, että rehulakia on noudatettu. Juustonvalmistuksessa syntyvän heran käyttää paikallinen sikala possujen ruokintaan. Pielessä on siis se, että juustoloita valvovat eläinlääkärit. – Kun muiden kertomuksia kuuntelee, niin joskus tuntuu, että pappikin olisi parempi valvoja. Ongelmana on saatavuus. Muutos oli Lundströmin mukaan todella tervetullut, ettei kenenkään tarvitse heittää hyvää tavaraa pois. Heillä on riittämätön koulutuspohja elintarvikevalvontaan, joka ei ole käytännönläheinen. Ja sitten sitä vastentahtoisesti joudutaan tuotantoeläinten ja valvonnan pariin. – Kun on köyhänä syntynyt, niin on opetettu, ettei mitään saa tärvätä. Arctic Milk tuottaa vuodessa juustoja noin 150 000 kiloa. Jonkin aikaa yrityksen tuotanto tehtiin Ypäjän ympäristössä ja Parolassa vuokratuilla tuotantolinjoilla eri meijerien tiloissa. Kaikki tuotteet valmistetaan pastöroituun maitoon. – Kun on köyhänä syntynyt, niin on opetettu, ettei mitään saa tärvätä. – Mutta kasvottomille kiinteistönomistajille tuntui olevan ihan sama, ovatko tilat tyhjillään vai ei. Ekologisuus ja vastuullisuus Ekologisuus kuuluu yrityksen keskeisiin arvoihin. Vihreän sähkön toimittaa Savon Voima, kaukolämpö tuotetaan paikallisen sahan kuoresta ja purusta sekä turpeesta. TEKSTI: MARTTI HEIKKILÄ KUVAT: MARTTI HEIKKILÄ JA ARCTIC MILK. Nuoremmilla ymmärtämisen taso on kovin teoreettista ja asenne usein ylimielinen. Ekoyritys Juha Lundström tervehtimässä Vuohitila Tähden kuttuja. Lundströmin mielestä osa jatkuvista tarkastuksista voitaisiin tehdä pistokokeina. vastaavaa. Nuorissa eläinlääkäreissä näkyy se, että alalle hakeutuvat hyvien todistusten tytöt, joiden unelmana on päästä töihin lemmikkieläinten kanssa. Meijerikiinteistössä ABC Kiuruveden naapurina on myös näyttöjuustola. Valikoimista löytyvät mm. – Niin kauan kuin et tee omaa, sua käytetään hyväksi. Tilat ja laitteet on suunniteltu niin, että tuotteita on helppo varioida. Arctic Milkin tuotteita on yli neljäkymmentä. Omat ongelmansa on Lundströmin mukaan myös siinä, miten juustolan sivutuotteena syntyvää heraa saa käyttää. Joka tarkastuksessa täytetään tarkastuslomake ja tarkastuksesta seuraa lasku. – Ensimmäisenä pitäisi vaihtaa valvojat kuntien eläinlääkäreistä elintarvikealan ammattilaisiin. Tuottajat ovat vahvasti investoineet nykyaikaisiin navetoihin ja vihreinä kuukausina lehmät pääsevät laitumelle. Kuukausipalkkaisia työntekijöitä yrityksellä on viisi ja lisäksi muutama tuntityöntekijä. Juustoja kypsytyskellarissa. S-ketjun kanssa neuvotteluihin Juha Lundström toivoo vielä enemmän sitä, että alueosuuskaupat saisivat toimia omien arvojensa mukaisesti ja pitää kotimaista ja lähituotantoa esillä. Maitoa yritys ostaa vuodessa noin 850 000 litraa. Lehmien hyvinvointi on Pohjois-Savossa Lundströmin mukaan nykyisin hyvällä mallilla. Luomumaitoa ei tällä hetkellä käytetä. kermajuustot, cheddar-juustot, vuohenjuustot (mm. Ja toivottavasti myös isojen ketjujen ulkopuoliset myyntipisteet alkavat kasvattaa suosiotaan
20 | Ekoelo. Kolattu on lajissaan Suomen suurin Somerolta Kolatun kotimaista lähijuustoa Kolatun Juustola Somerolla on pienjuustoloista suurin kotimaisten vuohenjuustojen valmistaja. Yrittäjät Outi Kolattu-Tolvi ja Janne Tolvi aloittivat hankkimalla kaksitoista vuohta sivuelinkeinoksi vuonna 1995. Nyt vuohenjuustoja valmistuu 35 000 kiloa vuodessa