Ekoelo Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen 4/2015 6,70 Eettistä lähiruokaa suoraan tuottajilta Kesän maut talteen: Sisustukseen kierrätettyä, lahjaksi saatua Speltti on luomupellon valtias 100 000 auton Kauneus on muutakin kuin ulkoista pintaa Helena Lindgren: Kokkaatko energiaa Messualueen rajoittaa ekoratkaisuja
www.ravintorengas.. HAVUPUUUUTEJUOMA Tuote johon Sinun ei tarvitse uskoa se toimii sittenkin! Turun yliopistossa tutkittu luonnontuote länsirannikon männystä Saatavana luotaistuotekaupoista kautta maan. Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan... Kari Herttua Havupuu-uutejuoman kehittäjä
verkkokaupastamme Voit tilata villasukat helposti suoraan kotiisi! 9 ! ! ! ! ! 3 Kotima iset villas ukat Kotima iset villas ukat VIllas ukissa on kesä kaiken aikaa!
09-413 97 390 Ilmoituspäällikkö: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi, puh. 18 Ekologinen sisustaminen on aarteenetsintää Elina Wuetrich uskoo, että jos huonekalu on kestänyt käyttöä sata vuotta, se kestää vielä ainakin toisen mokoman. Heinäkuussa piirejä oli noin 60 ja jäseniä lähes 57 000. 10 Herkkukori omalta palstalta Onni on itse kasvatettu luomuruoka. Puhtaista raaka-aineista ja selkeistä resepteistä syntyy suussa sulavia. Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puh. 09-413 97 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Toimitusjohtaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Karprint Oy julkaisee 15 erikoisalan aikakauslehteä, 3 tilauspohjaista paikallislehteä ja 3 kaupunkilehteä. 4 Ekoelo Vuonna 2015 ilmestyy 6 numeroa. Säilöntä onnistuu parhaiten, kun raaka-aineet ovat tuoreet ja välineet puhtaat. 6 Helena Lindgren on meikkitaiteilijauransa aikana kokeillut monenlaista kosmetiikkaa. Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Tarja Pitkänen tarja.pitkanen@karprint.fi Myyntiryhmän päällikkö: Eija Kiukkonen eija.kiukkonen@karprint.fi, puh. 46 Speltti on luomupellon valtias Birkkalan tila Suomusjärvellä Varsinais-Suomessa on Suomen ensimmäinen spelttitila. Yritys on perustettu 1962. Ekoelo 4/2015 ilmestyy lokakuun alussa Kannen kuvassa: Helena Lindgren. Tässä numerossa 4/2015 Ekoelo Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen 6 Kauneus on muutakin kuin ulkoista pintaa – Kauneus on muutakin, kuin vain ulkoista pintaa. 38 Herkullista kotiruokaa perinteitä kunnioittaen Serbiasta kotoisin oleva Branislav Bakic´ valmistaa terveellistä ja maukasta kotiruokaa jo lapsuudenkodissaan oppimillaan taidoilla. Kuva: Tuula Kolehmainen Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttääsuoramarkkinoinnissa. 09-413 97 333 Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 45 €. 1990-luvulla alkanut viljely on johtanut siihen, että tänä päivänä Birkkalan luomuspelttiä löytyy melkein jokaisen ruokakaupan hyllyltä. 32 Ekopiha on osa luontoa Elisa Laine-Säilä ja Hannu Säilä muuttivat kymmenen vuotta sitten Turusta Perniöön. 24 Konkaripoimija: Paljastakaa mustikkapaikkanne! Tutkijatohtori Risto Niemi-Pynttärin mielestä marjapaikkojen salailu on turhaa puuhaa: mitä enemmän suomalaisia saadaan mukaan metsäretkelle, sen parempi. Ensimmäinen Reko-piiri perustettiin Pietarsaaressa vuonna 2013. 09-413 97 370 Toimituksen osoite: Ekoelo Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. 42 Säilö kesä talteen Nyt on aika säilöä kesän maut. Kauneus näkyy elämäntavoissa ja siinä, kuinka kohtelemme muita ihmisiä, pohtii laulaja, meikkitaiteilija Helena Lindgren. Muuton jälkeen he perustivat yrityksen, joka suunnittelee ja rakentaa ekopihoja. Luonnonkosmetiikka vaikutti ihoon heleyttäen ja kirkastaen sitä. Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 40 €. Yhä suurempi osa ruoasta on luomua. Pitkän linjan palstaviljelijä Anu Rannan luomutarhasta löytyy todellinen ruoka-aitta.. Wuetrichien kaunis koti Jyväskylän Halssilassa on sisustettu lähes kokonaan kierrätyskalusteilla. 14 Eettistä lähiruokaa suoraan tuottajilta Reko-lähiruokapiirit ovat vallanneet Suomen hurjalla vauhdilla
Ja kyllä sinne metsään kaupunkilainenkin pääse, poimuri ja ämpäri vain mukaan ja matkaan. Kiinnostus perinteisiin säilöntämenetelmiin on taas kasvanut, ja Hyötykasviyhdistyksen kursseille on tulijoita. Sitten maidosta tuli teollisuutta ja sitä alettiin prosessoida. 46 Simo Larmo tuottaa spelttiä Birkkalan tilalla Suomusjärvellä. 72 Ekokokkikoulun aakkoset Ekologinen energiaa säästävä kokkaus on päivän sana. Metsiimme jää joka vuosi 500 miljoonaa kiloa marjoja poimimatta, joten tässä asiassa olisi valistuksen paikka. Pakastimeen mahtuu vitamiinipommeja talveksi, ja kuivatus on sekä helppo että vähän tilaa vievä säilöntätapa. Kivistön asuntomessualueella tavoitetta ei mainita, eikä hiilijalanjälkeäkään ole laskettu. Roskaruoka ei maistu sille, joka on tottunut parempaan. Oman sadon saaminen säästää myös rahaa, ja lisäksi poikii innostusta ruuanlaittoon ja laadukkaaseen ravintoon. Vaikka esimerkiksi mustikkasato ei tänä vuonna ole paras mahdollinen, marjoja kyllä on, ja juuri näinä aikoina alkavat nousta sienet – joten ei muuta kuin metsään! Tarja Pitkänen Sadonkorjuun ja säilönnän aika. Ympäristön kannalta muutos ei olisi toivottu, sillä se merkitsisi suurien, uusien sademetsäalueiden raivaamista. 58 Ekologista asumista messujen tyyliin Kivistön asuntomessualuetta on luonnehdittu erinomaiseksi esimerkiksi kestävän kehityksen mukaisesta kaupunkirakenteen tiivistämisestä ja modernista kaupunkiasumisesta. 38 Serbialaistaustainen Bane Baki´c valmistaa maistuvaa ja terveellistä kotiruokaa tuoreista raaka-aineista. 84 Kahvintuotantoa vaivaa myös ilmastonmuutos Vuoteen 2050 mennessä voi kadota puolet kahvin tuottajamaista, koska ilmastonmuutoksen seurauksena sademäärät ja lämpötila muuttuvat. PÄÄKIRJOITUS 67 Luomumansikka maistuu Luomumansikan ensimmäinen puraisu räjäyttää varsinaisen makusinfonian makunystyröissä. 80 Suomessa tuotettu ruoka syödään kotimaassa Vaikka kotimaisilla elintarvikealan yrityksillä on vientiä, osuuden kasvattaminen on haasteellista. Nuoremmatkin sukupolvet voisivat kokeilla marjastusta – nythän marjametsässä näkee enemmän varttuneempaa väkeä. Vaikka kuluva kesä on Suomessa ollut poikkeuksellinen kylmä ja sateinen, kohtuullinen sato saadaan sentään useimmista marjoista, sienistä ja vihanneksista. Nekin, joilla ei ole mahdollisuutta omaan viljelyyn muutoin kuin korkeintaan parvekkeella tai ikkunalaudalla, voivat säilöä kesän maut talven varalle hankkimalla vihannekset toreilta, tuottajilta ja kaupoista. ”Onni on itse kasvatettu luomuruoka”, sanoo pitkän linjan palstaviljelijä, joka kasvattaa aarin kokoisella palstallaan kaikki tarvitsemansa yrtit sekä perunaa, papuja, maissia, kaaleja, tomaattia, salaattia ja vielä paljon muuta. Nyt moni haluaa palata takaisin, mutta viranomaiset eivät tee sitä helpoksi. Nurmijärveläisellä Mattilan luomumansikkatilalla viljellään mansikkaa luomuna jo lähes parinkymmenen vuoden kokemuksella. Palstaviljely antaa harrastajalleen paitsi puhdasta, terveellistä ja vitamiinirikasta syötävää, myös hyvää fyysistä kuntoa ja henkistäkin hyvinvointia. Siispä kuivaamaan, hilloamaan, mehustamaan, säilömään etikkaliemeen, pakastamaan! Marjaja sieniaika on nyt parhaimmillaan. Suomessa tuotettu ruoka syödäänkin suurelta osin kotimaassa 82 Maanviljelijällä on ekologia takaraivossa Hämeenlinnalainen lypsykarjatilallinen Kalle Tapola uskoo jokaisen maanviljelijän ajattelevan ekologisesti, vaikka viranomaiset sääntelevät esimerkiksi lypsykarjanpitoa hyvin yksityiskohtaisesti. Suunnitelmallinen ostaminen pienentää niin kotitalouden kuin kaupan tai ravintolan hävikkiä. Marjat ja sienet metsissä, villivihannekset pelloilla ja pihoilla sekä hyötykasvit pihoilla, puutarhoissa, viljelypalstoilla, kasvihuoneissa ja parvekkeillakin odottavat ottajaansa. Sipulit riittävät pitkälle kevättalveen. 76 Omasta maasta pottuja vielä joulupöytäänkin Airi Virneksenja Jukka Vileniuksen oman maan reilun neljän neliön varhaisperuna-alueesta riittää syömistä vielä joulunakin. 88 Oppia menneiltä vuosikymmeniltä Eläkkeellä oleva eläinlääkäri Matti Äyräs neuvoo nykypäivän ihmisiä ottamaan oppi menneiden vuosikymmenien viisauksista. Ruokatieto Yhdistys ry:n projektikoordinaattorilla, kotitalousopettaja Minttu Virkillä on monia hyviä vinkkejä ekologiseen kokkaukseen. Aku ja Lumi ovat tottuneita poimijoita. 54 Maitoa suoraan lehmästä! Vielä puoli vuosisataa sitten oli maaseudulla tavallista, että perheellä oli yksi tai kaksi lehmää. 2020-luvulla Suomessa pitäisi rakentaa vain lähes nollaenergiataloja, jotka tuottavat pääosan käyttämästään energiasta itse. 67 Maistuvia luomumansikoita on mukava tarjota muillekin. 5 50 Tunne tuote ja jääkaappisi Ruokaa menee turhaan hukkaan, kun sitä ostetaan ja otetaan liikaa. Äyräksen perheessä syödään vuodenajan mukaista lähiruokaa ja uusiokäytetään kaikki mahdollinen. Puuhailu luonnossa on parasta lääkettä stressiin
Tuotteissa ei ole parabeenejä, alkoholia, keinotekoisia kemikaaleja, eikä niitä ole testattu eläimillä. – Kauneus on muutakin, kuin vain ulkoista pintaa. – Tuotteiden raaka-aineet saadaan sataprosenttisesti luonnosta, kaikki tuotteissa käytetyt kasvit ovat luomuviljeltyjä. Ekokosmetologi ja kouluttaja SatuAamu Kankaan pitkäaikainen haave korkealaatuisia ja monipuolisia ekologisia hoitoja tarjoavasta kauneuspisteestä toteutui vuoden 2014 alussa, jolloin liike muutti myös nimensä Ekohoitola Balanzaksi. Shankara kantaa ylpeydellä PETA:n myöntämää vegaanista sertifikaattia, joka virallisesti takaa sen eettisyyden luontoa ja eläimiä kohtaan, Satu-Aamu kertoo. Kruununhaan sydämessä on sijainnut 12 vuoden ajan hyvinvoinnin keidas, Kauneushoitola Balanza. – Kaikki hoidot tehdään luonnonmukaisilla tuotteilla, kuten kansainvälistä arvostusta saaneella Shankara-ihonhoitosarjalla. – Suurin osa niin sanotusta tavallisesta kosmetiikasta sisältää epäorgaanisia ainesosia, jotka eivät ole hyväksi meille tai ympäristöllemme, Satu-Aamu toteaa. Vapaa-aikanaan Helena nauttii yksinolosta ja rauhoittumisesta.. Vaikka tuotteet ovat luonnonmukaisia, ne on valmistettu viimeisintä ihonhoitoteknologiaa käyttäen Yhdysvalloissa. Helena Lindgrenin työ esiintyvänä taiteilijana vaatii vastapainokseen terveet elämäntavat. Kosmetiikka on yksi tärkeä valinta sekin. Kauneus näkyy elämäntavoissa ja siinä, kuinka kohtelemme muita ihmisiä, pohtii Helena Soma Uplifting-hoidossa Ekohoitola Balanzassa. Ekologiset ja vihreät arvot nousivat Satu-Aamun elämässä uudelleen tärkeään asemaan kymmenisen vuotta sitten. Ayurveda on ikiaikainen oppi koko kehon hyvinvoinnista, terveydestä ja pitkäikäisyydestä. Tuotesarja kantaa myös yhteiskunnallista vastuuta, sillä tuotteiden tuotosta varoja ohjataan humanitäärisiin hankkeisiin. Esikoisen syntymä vuonna 2011 sai pohtimaan luonnonmukaisuutta entistä syvemmin. Nyt jo toisenkin lapsen äitinä SatuAamu haluaa tarjota jälkipolville parhaan mahdollisen maailman. – Tuotteissa idän perinnetieto kohtaa lännen tieteen parhaalla mahdollisella tavalla. Puhdasta kosmetiikkaa Shankara ihonhoitosarja, jota Satu-Aamu on tuonut maahan kahdeksan vuoden ajan, ja jota hän käyttää hoitolassaan, noudattaa ihonhoidossa intialaista ayurveda-perinnettä. Helena Lindgren hoitaa kauneuttaan luonnonkosmetiikalla – Kauneus on muutakin kuin ulkoista pintaa Kauneus on laulaja, meikkitaiteilija Helena Lindgrenille arvo, jota on tärkeä vaalia. – Me voimme omilla päivittäisillä valinnoillamme vaikuttaa siihen, minkälaisessa maailmassa lapsemme ja heitä seuraavat sukupolvet asuvat. Ekologisuus arvona lapsuudesta lähtien Satu-Aamun lapsuudenkodissa arvostettiin puhdasta, ravitsevaa ruokaa sekä pidettiin huolta niin ympäröivästä luonnosta kuin omasta kehosta. 6 . Jokaista ihoa hoidetaan Shankarassa sille yksilöllisesti soveltuvilla ayurvedisilla ainesosilla. Shankara on ekologinen, mutta samalla ylellinen ja elegantti luonnonkosmetiikkasarja
7
8 Luonnonkosmetiikka heleytti Helenan ihon Meikkitaiteilija ja laulaja Helena Lindgrenille terve ja hyvinvoiva iho on kauneuden perusta. Ennen Shankara-tuotteilla tehtävää hoitoa ihon kunto ja hoidettavan elämäntavat käydään läpi. – Olin 14-vuotias, kun suoritin ayurvedisen pulssidiagnoosikurssin. Joskus herätys on aamuviideltä ja nukkumaan pääsee vasta myöhään yöllä. Erilaiset hierontamenetelmät alkoivat kiinnostaa minua entistä enemmän valmistuttuani vuonna 1999 kosmetologiksi. Ammattiosaamistani olen sittemmin kehittänyt lukuisissa koulutuksissa Suomessa ja ulkomailla, Satu-Aamu kertoo. – Kaksi vuotta myöhemmin, toisen lapsen saatuani ja lähetessäni neljänkymmenen vuoden ikää, alkoi oma kasvoja kiinteyttävä hierontamenetelmäni muotoutua. – Jatkoin hierontamenetelmäni testaamista lähipiirissäni. Ihonhoito on tärkeä osa rentoutumista ja hyvinvointia, Helena sanoo. Kun Satu-Aamu ehdotti, että kokeilisin hoitoja Shankaran luonnonkosmetiikkatuotteilla, olin innolla mukana, Helena kertoo. Vaikka olisin keikalla myöhäänkin, puhdistan ihoni aina päivän päätteeksi, oikein odotan sitä, että pääsen pesemään meikin pois, Helena kertoo. – Syön monipuolisesti, mutta kohtuullisesti, enkä ole milloinkaan ollut dieetillä. Yhdistin spontaanisti kaikkia aikaisemmin oppimiani hierontatekniikoita ja loin niistä jotain uutta. – Olen vuosien varrella kokeillut paljon erilaisia kosmetiikkatuotteita, mutta kiinnostukseni luonnonkosmetiikkaan on kasvanut jatkuvasti. Hyvien tulosten innoittamana aloin kokeilla sitä myös muiden hoitojen yhteydessä asiakkailleni, jotka kiittelivät ja kehuivatkin sen vaikutuksia ihoonsa. Shankaran luonnon tehoaineita sisältävä kuorinta kiihdyttää solujen uusiutumista ja ihon kollageenin tuotantoa, jotta iho säilyy nuorekkaana pitkään.. Hieronta saa kasvot hymyilemään Jo lapsuusiästään alkaen Satu-Aamu sai nähdä ja kokea monenlaisia hoitoja ja hierontatekniikoita tutustuessaan vanhempiensa matkassa eri maiden kulttuureihin. Syön monipuolisesti, mutta kohtuullisesti Kiireisen keikkaelämän vastapainoksi Helena vaalii terveitä elämäntapoja. Niin ravinnossa kuin liikunnassakin on Helenan mukaan tärkeää noudattaa säännöllisyyttä ja elää lempeästi kehoaan kuunnellen. – Luonnon tehoaineita sisältävät, Vata-linjan puhdistusmaito, elvyttävä ATP-seerumi, ruusupäivävoide, silmänympärysvoide, yö-öljy ja mikrokristallikuorinta ovat saaneet ihoni hehkumaan. Liike herättelee lymfakanavat Satu-Aamu hieroo Helenan kasvoille luonnon omaa, runsasenergista ATP:tä eli adenosiinitrifosfaattia sisältävää, kosteuttavaa seerumia. Rauhoittuminen voimistaa Helenan epäsäännöllinen työ laulajana vaatii vastapainokseen rauhoittumista. – Tammikuussa 2015 menetelmäni sai nimen: Soma Uplifting -kasvojen hieronta. Hän aloittaa hoidon puhdistamalla Helenan kasvot ihotyypin mukaisella puhdistusmaidolla – Joudun työni puolesta valvomaan paljon. Helena pitää ihostaan huolta kotioloissa ja käy kosmetologilla noin kerran kuussa. Seerumin jälkeen iholle levitetään luonnonmukainen aloevera geeli, joka naShankaran soluaktivoija-tuotteissa on ihoa uudistavia kasvija leväuutteita sekä aminohappoja, jotka eheyttävät ihoa ja hidastavat ikääntymistä. Monia koneilla tehtäviä hoitoja kun ei voi tehdä odotusaikana, vaikka ihon kunto sitä kaipaisikin. – Joogaan säännöllisesti, voimistelen joka aamu ja harrastan paljon hyötyliikuntaa esimerkiksi kävelemällä aina rappuset. Kauneus ja nuorekkuus ovat tärkeitä asioita esiintyvälle taiteilijalle. Kehittämäni hoitomenetelmä sisältää vaikutteita muun muassa akupunktiosta, lymfaterapiasta ja ikiaikaisesta Ayurveda-terveystieteestä. Päivärutiineihini kuuluu myös jääkylmä suihku, joka virkistää mieltä ja ihoa, Helena kertoo. Kun ihoa hoitaa sille yksilöllisesti sopivilla luonnon tuotteilla, puhtaus ja hyvä olo heijastuvat ihon ohella koko olemukseen, Satu-Aamu kertoo. Kun aikaisemmin ihossani oli epäpuhtauksia, on iho nyt tasapainoisempi ja kuulas, Helena sanoo. – Iho heijastelee elämäntapojamme, tottumuksiamme ja terveydentilaamme. – Kun laulan, annan itsestäni energiaa joka suuntaan. Helenan mukaan Shankaran tuotteilla tehty hoito tarjosi kokonaisvaltaisen hyvän olon ja rentoutumisen. Tullessaan äidiksi Satu-Aamu alkoi kiinnostua luonnontuotteiden ohella menetelmistä, joilla kasvojen ihoa voisi kiinteyttää ilman konehoitoja. Sen vastapainona kaipaan rauhaa, hiljentymistä ja yksinoloa, josta ammennan taas voimaa seuraaviin esiintymisiin. Ravinto, vatsan toiminta, unen määrä, mieliala ja ulkoisesti käyttämämme tuotteet näkyvät kaikki ihon kunnossa. Ekokosmetologi Satu-Aamu Kangas oppi arvostamaan ekologisuutta lapsuudenkodissaan. SatuAamu testasi hierontaa aluksi omille kasvoilleen, ja hyvät tulokset alkoivat näkyä. Nautin terveellisen ravinnon ohella D-vitamiinia, kalaöljyä, monivitamiinia sekä maitohappobakteereita vatsan hyvinvointiin. Satu-Aamu tekee hänelle Soma Upliftin -hoidon
Hierontojen kokonaiskesto on nautinnolliset reilut 40 minuuttia. Kohottavaa hierontaa seuraa elvyttävä öljyhieronta Helenalle sopivalla Vata-linjan öljyllä. Kauneuden vaaliminen ei suinkaan ole turhuutta, vaan sillä on suuri vaikutus hyvinvointiin ja mielialaamme, Helena sanoo, kun naamion jälkeen hänen kasvot virkistetään ruusukasvovedellä sekä kosteuttavalla Vata seerumilla, päivävoiteella ja silmänympärysvoiteella. – Kauneus on muutakin, kuin vain ulkoista pintaa. Samassa huoneessa asui yli 80-vuotias nainen, joka ei kyennyt nousemaan itse vuoteesta, mutta joka laittoi silti hiukset kauniisti ja poskipunaa kasvoilleen. Luonnonkosmetiikka vaikutti ihoon heleyttäen ja kirkastaen sitä.. Helena muistaa hoidon lomassa, kuinka hän 1980-luvulla joutui sairaalaan umpisuolen vuoksi. Meistä jokaisen olisi ajateltava näitä asioita, Lindgren sanoo. – SomaUpliftingillä häivytetään väsymys kasvoilta. 9 pakoittaa ihon Soma Uplifting -hierontaa varten. Helenalle tärkeää Shankaran tuotteissa on se, että tuotteiden tuotosta annetaan varoja hyväntekeväisyyteen. Kauneus luo hyvinvointia Kauneus on Helenalle arvo, jota on tärkeä vaalia. Koska hieronta puhdistaa ihoa, tehdään kasvoille sen jälkeen Shankaran kuorinta, joka sisältää puhdistavaa neemiä, kirkastavaa lakritsia ja rauhoittavaa santelipuuta. – Mitä enemmän ihonhoitotuotteisiin panostaa, sitä enemmän kiinnostuu tuotteiden alkuperästä ja laajemmat kokonaisuudet tulevat tärkeiksi. Rytminen, ylöspäin suuntautuva liike herättelee lymfakanavia ja saa kasvot hymyilemään. – Nainen kertoi minulle, kuinka laittautuminen antoi voimaa, ja sai tuntemaan, että hän oli elossa. Teksti ja kuvat: Tuula Kolehmainen Helena Lingren: Syntymäpaikka ja asuinpaikka: Helsinki Ikä: 58 Ammatti: laulaja, meikkitaiteilija Perhesuhteet: Poika Niklas, pojanpoika Dan Harrastukset: laulu, musiikki, elokuvat, jooga, hyötyliikunta Elämän motto: Kauneus pelastaa maailman (Dostojevski) Helena Lindgren on meikkitaiteilijauransa aikana kokeillut monenlaista kosmetiikkaa. Hieronnan aikana on hyvä rauhoittua ja levätä, Satu-Aamu kertoo. Reilut viitisentoista minuuttia kestävässä hieronnassa käydään läpi kasvot, pää, kaula ja rintakehä. Kuorinnan jälkeen ihoa hellitään ihon hapenottokykyä parantavalla, eukalyptusta sisältävällä kasvonaamiolla. Kauneus näkyy elämäntavoissa ja siinä, kuinka kohtelemme muita ihmisiä
10 10 – Tässä yhdistyy monta erinomaisen hyvää asiaa. Puhtaan, itse kasvatetun ruoan lisäksi täältä saa henkistä hyvinvointia ja myös fyysistä kuntoa ja notkeutta.
Osan sadosta hän myös säilöö. Puhtaan, itse kasvatetun ruoan lisäksi täältä saa henkistä hyvinvointia ja myös fyysistä kuntoa ja notkeutta, Anu toteaa. Hänellä on jo yli kymmenen vuoden Anun herkullinen maissisato on kasvamassa hyvää vauhtia. Annalan puutarhan palstaalue on varsinainen luomukeidas, jossa kaupunkilaiset saavat omistautua rakastamalleen harrastukselle. Arabianrannassa, Vanhan Helsingin sydämessä, kasvaa ruokaa. Kai se on meillä ihmisillä jotenkin geeneissä. Onni on itse kasvatettu luomuruoka. – Olen kaupunkilainen jo useammassa polvessa, mutta minua kiehtoo valtavasti ajatus omavaraisuudesta. 11 . Puhumattakaan talvivalkosipulista, jota pukkaa komeasti koko penkin pituudelta.. Esimerkiksi yrttien suhteen olen täysin omavarainen, ja siitä tulee suorastaan euforinen olo. Ja se näkyy ja kuuluu. – Tässä yhdistyy monta erinomaisen hyvää asiaa. Omat yrtit ja oma pesto Annalan puutarha ja puistoalue ovat Helsingin kaupungin omistuksessa. Ruohosipulit rehottavat reippaasti, samoin tilli, persilja, timjami ja ranskalainen rakuuna. Paljasjalkalainen helsinkiläinen palstaviljelijä Anu Ranta on tullut hoitamaan upeasti kukoistavaa hyötykasvipalstaansa. Palstaviljelyssä yhdistyvät hyöty ja huvi. Vierailulla palstaviljelijän eko-onnelassa Herkkukori omalta palstalta Anu kasvattaa puhdasta luomuruokaa omalla palstallaan, josta riittää syötävää pitkälle syksyyn. Anun aarin kokoisella palstalla kasvaakin luomuyrttejä laidasta laitaan. palstaviljelijän kokemus. Pitkän linjan palstaviljelijän Anu Rannan luomutarhasta löytyy todellinen ruoka-aitta. Itse palsta-aluetta hallinnoin Hyötykasviyhdistys
Itse hyödynnän kumppanuuskasveja, jotka tukevat toistensa kasvua ja torjuvat kasvitauteja ja tuholaisia. Vain luomu sallittua Anun luomuparatiisista löytyy siikli-perunaa, härkäpapua, salkopapua, pensaspapua, maissia, kaaleja, tomaattia, salaattia, kesäkurpitsaa, talvikurpitsaa, punajuurta, raparperia, UudenSeelannin pinaattia, mangoldia, vihanneskrassia, punaherukkaa, karviaista. Anu ottaa kuokan käteensä ja iskee sen maahan. Helsinkiläinen Anu Ranta on tuttu näky Annalan puutarhan palsta-alueella. – Lisäksi palstallani kasvaa vanhoja perennalajikkeita sekä muita kukkia, jotka tukevat toisia kasveja ja tarjoavat myös silmänruokaa. 12 Onnellinen palstaviljelijä lempipuuhassaan. Teen myös itse pestoni, jossa itse kasvatettu ruohosipuli maistuu tosi hyvälle, Anu kuvaa. Kaikilla ei ole mahdollisuutta omaan kasvimaahan, mutta kaupungit ja kunnat eri puolilla Suomea vuokraavat tai myyvät asukkailleen viljelypalstoja halukkaille palstaviljelijöille. Anun talvivalkosipulirivissä riittää sekä silmänruokaa että myöhemmin myös suuhun pantavaa. Viljelypalsta on yleensä noin aarin kokoinen alue peltoa, jossa viljellään erilaisia kasveja. – Täällä kaikki viljelevät pelkästään luomua, eikä muu ole sallittuakaan. Ja mitä vielä. Tiesitkö, että… Palstaviljely on yhä suositumpi tapa kasvattaa omaa ruokaa. Palstalla onkin työtä, sillä se on varsinainen ruokavarasto. Kaupungit Kaupunki huolehtii yleisten käytävien hoidosta ja kasteluveden saatavuudesta. Palstaviljely on osa niin kutsuttua kaupunkiviljelyä, joka on hyvin suosittu trendi myös kansainvälisesti. Palstallani on muun muassa valkoista horsmaa, samettikukkaa, orvokkeja ja salkoruusua. – Suurimman osan yrteistä kerään ja pakastan talven varalle. Rikkaruohot saavat kyytiä ja maa muokkaantuu yhä muhevammaksi. – Kasvatan yrttien ja sipulien lisäksi ruokaa sekaviljelynä laidasta laitaan, Anu tuumaa. Orvokin kukkiahan voi käyttää myös kakun tai salaatin koristeina.. Tietoa oman kaupunkisi tai kuntasi viljelypalstoista löytyy laajasti netistä
13 Laaja arviointi pölyttäjistä Kahvikupponen työn lomassa Anu Ranta on eläkeläinen. – Eläkeläisellähän on aikaa. Kuva Martti Heikkilä. Puutarhanhoito on mitä parhainta terapiaa sekä keholle että mielelle. Täällä saatetaan muiden viljelijöiden kanssa pitää työn lomassa paussia ja kahvitella, Anu kuvaa. Kansainvälinen paneeli laatii tieteelliseen ja muuhun todennettuun tietoon perustuvia arviointeja, joihin sisältyy myös erillinen poliittisille päätöksentekijöille suunnattu tiivistelmä. – Tämä on myös sosiaalinen tapaamispaikka, jossa ihmiset tulevat keskenään tutuiksi. – Käytännössä kaikki, minkä kasvatan, tulee syödyksi ja säilötyksi. – Oman sadon saaminen säästää myös rahapussia ja poikii innostusta ruoanlaittoon ja laadukkaaseen ravintoon. Vaikka työtä palstalla riittää ja siihen kuluu myös paljon aikaa, se ei rasita palstaviljelijää. Tämän päivän ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia tietämään, mitä he suuhunsa pistävät, Anu kuvaa. Tätä voikin suositella kaikille. LUONNON MONIMUOTOISUUTTA JA LUONNON tuottamia hyötyjä käsittelevä Suomen paneeli on aloittanut toimintansa. Ennen eläkkeelle jäämistään hän toimi Hyötypuutarhayhdistyksen toiminnanjohtajana. Maailman parhaat perunat Anulla on myös hyötypuutarhaviljelyyn ammatillista taustaa. Olen tuonut tänne palstalleni myös pienen puutarhapöydän ja pari tuolia. Sen olen myös huomannut, että itse kasvattamia uusia perunoita ei voita mikään, onnellinen palstaviljelijä toteaa. Vuosien mittaan hän on nähnyt ilokseen, miten palstaviljelyn suosio on kasvanut. Tieteen ja poliittisen päätöksenteon välistä vuorovaikutusta edistävän paneelin puheenjohtaja on professori Jari Niemelä Helsingin yliopistosta. – Ihmisille tässä on tärkeää myös ekologinen näkökulma. Teksti ja kuvat: Marjo-Kaisu Niinikoski. Paneelilla on kytkentä kansainväliseen IPBES (Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) -paneeliin, jonka jäsenenä on jo 124 maata. On kiva, kun saa tavata samanhenkisiä ihmisiä, joilla on samanlaiset intressit. Ensimmäinen monimuotoisuutta käsittelevä maailmanlaajuinen arviointi koskee kasvien pölyttäjiä ja ruuan tuotantoa. Paneelissa on yhteensä 20 jäsentä yliopistoista, tutkimuslaitoksista, Suomen Akatemiasta ja keskeisistä ministeriöistä. – Ensi vuoden alussa valmistuu IPBES:n ensimmäinen maailmanlaajuinen arviointi, joka koskee ihmisen hyvinvoinnin kannalta äärimmäisen tärkeää asiaa, kasvien pölyttäjiä ja ruuan tuotantoa. Mittava arviointiluonnos on parhaillaan kommentoitavana, professori Niemelä kertoo. Paneelin ensimmäinen toimikausi kestää vuoden 2018 loppuun. Tämän jälkeen ei enää mitään roskaa halua syödäkään. Ikäisekseen erittäin hyväkuntoinen ja pirteä seitsemänkymppinen sanoo, että palstaviljely on ennen kaikkea elämäntapa
Yhä suurempi osa ruoasta on luomua. Ensimmäinen Reko-piiri perustettiin Pietarsaaressa vuonna 2013. Kaikki perustuu tuottajien ja kuluttajien väliseen luottamukseen. Esimerkiksi maksut kulkevat järjestön kautta eivätkä ostajat maksa suoraan tuottajille. Nyt on yksi neljänsadan kanan luomukanala. Ajankohdasta pitää sopia. EkoNu sai EU-rahoitusta Thomas Snellman on ollut 35 vuotta maanviljelijänä, mistä viimeiset 25 vuotta luomuviljelijänä. Puolessa vuodessa jäsenten määrä on nelinkertaistunut. Nyt Pietarsaaressa 70 prosenttia kaikesta on sertifioituja luomutuotteita. – Amap muistuttaa Rekoa, mutta se on byrokraattisempi. Heinäkuussa piirejä oli noin 60 ja jäseniä lähes 57 000. Pietarsaaressa paljon luomua Rekoon liittyi alusta asti tuotannon ekologisuus ja eettisyys. Se myy kaikki munat Rekon kautta. Siitä syntyi lyhenne Reko. Aluksi myynnissä oli vapaan kanan munia, joissa oli käytetty ruokinnassa gmo-rehua. Sopimukset kuluttajan ja tuottajan välillä tehdään vähintään puoleksi vuodeksi, Snellman toteaa. Nyt se on kuluttajien palautteen mukaisesti jäänyt pois. – Alussa hyväksyttiin tavanomaista tuotantoa mukaan, koska luomua ei ollut läheskään riittävästi. Moni rekopiiriläinen on kasvissyöjä. – Törmäsin siellä sattumalta Amap-systeemiin, joka oli käynnistynyt 2000-luvun alussa, hän kertoo. Hänen Eettistä lähiruokaa suoraan tuottajilta Reko-piirit valtaavat Suomen Reko-lähiruokapiirit ovat vallanneet Suomen hurjalla vauhdilla. Ehtona on, että tuottaja myy Reko-piiriläisille suoraan ilman välikäsiä. Järjestö perustettiin, jotta kuluttajat ja maaseudun pientuottajat löytäisivät suoraan toisensa. ideansa oli, että toiminnan periaatteeksi tulee reilu kuluttaminen eli ruotsiksi “rejäl konsumtion”. AMAP on lyhenne ranskalaisen järjestön nimestä “Association pour le maintien d’une agriculture paysanne”. Aikaisemmin hän tuotti – Kun ihmiset Rekossa oppivat tuntemaan tuotteen, niin he valitsevat sen myös kaupassa.. 14 Reko-piirien isä on pietarsaarelainen luomuviljelijä Thomas Snellman. Luomuvihanneksista on jatkuva pula. Suomessakin osa tuottajista haluaa kuluttajilta pidempiä sitoumuksia, mutta yleensä sovitaan aina yhdestä jakelukerrasta. – Aluksi ei ollut lainkaan luomukananmunia. Ranskassa saamansa kimmokkeen pohjalta Thomas Snellman kehitti Suomeen ja some-aikaan soveltuvan Reko-mallin. Lopustakin osa on luonnonmukaisesti tuotettua, mutta ei valvottua. Kaikki sai alkunsa siitä, kun hän oli Ranskassa ystäviä tapaamassa. Amap on perustettu ennen some-aikaa. Periaatteena oli, että tavanomainen hyväksytään, kunhan tuottaja kertoo, miten viljely ja tuotanto tehdään. – Luomupossua täällä tarjoaa kaksi tuottajaa. Suomessa on tietääkseni yhteensä yksitoista luomusikalaa, niistä kaksi täällä Vaasan ja Kokkolan välillä, Snellman kertoo. – Kuluttajalla on aina oikeus käydä tilalla. – Oli hauska yhteensattuma, että “reko” on lähellä sanaa “eko”
Snellman on myös Pohjanmaan ELY-keskuksen luomutarkastaja. Usein tuottaja joutuu nykyisin huolehtimaan kuljetuksesta myös vähittäiskauppaan. Ensimmäinen Reko-jakelu tapahtui Pietarsaaren Reko-piirissä 6. Pääsääntö on, että Reko korvaa ennen muuta tuontiruokaa. Syynä on se, että kaikki toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Kuva jakelupäivästä 25.6.2015. Suuri osa tuottajista saa ainakin tuplasti enemmän. Moni tuottaja saa tuplahinnan Paljonko enemmän tuottaja Rekossa saa. Rekolla kehitystä voidaan jarruttaa ja alalle saadaan myös uusia tuottajia, Snellman uskoo. Projektissa olivat mukana ruotsinkielisten tuottajien keskusjärjestö SLC sekä ammattioppilaitos Yrkesakademin i Österbotten. Rekon kehittäminen tapahtui EkoNu-projektissa, joka sai EU-rahoitusta. Vilske käy Nokian Reko-piirin jakelussa. luomumaitoa, nykyisin emolehmillä lihakarjan vasikoita. Pohjanmaan alueella on tällä hetkellä noin 200 tuottajaa mukana ja koko maassa arviolta 700–800 tuottajaa. Antti Tomminen kerää tilauksiaan eri tuottajilta ja Nokian Siurossa sijaitsevan Kauniaisten kartanon pihvilihaa tuottava AnneMarie Rosenlew ehtii myös kananmunaostoksille. – Joka päivä Suomessa lopettaa neljä maataloustuottajaa. – Kun ihmiset Rekossa oppivat tuntemaan tuotteen, niin he valitsevat sen myös kaupassa. He ovat sanoneet, että myös kaupan puolella menekki on lisääntynyt. kesäkuuta 2013. Reko-piirien kautta kulkeva. Luomun suosiota selittää osaltaan se, että luomu tuntuu suoraan tuottajalta ostettaessa edulliselta, kun väliportaan kustannukset puuttuvat. Thomas Snellmania kysyttiin mukaan projektiin, ja muilta kiireiltään hän suostui, kun oli juuri silloin saanut idean Ranskasta. – On tuottajia, jotka jakelevat sekä Rekon kautta että kaupan kautta. 15 . – 50–500 prosenttia enemmän tilanteesta riippuen. EkoNu oli hyvä väylä sen kehittämiseen. – Kaupalla on kova halu kontrolloida koko ketjua. Kuukautta myöhemmin Vaasan Reko-piiri seurasi perässä. Tuottajan vastuulla on kuljettaminen. Rotuna on Simmental. Rekon kautta tuottajan on mahdollista saavuttaa tietty itsenäisyys. Valtakunnallista portaalia Reko-piireillä ei ainakaan vielä ole. Jos kehitys jatkuu, vuoden kuluttua mukana on pari tuhatta tuottajaa, Snellman ennustaa. Valtaosa saa 50–100 prosenttia enemmän, Snellman vastaa. Nokian Lähiruokarengas REKO perustettiin kesällä 2014. Vasikat kasvavat kesän omalla laitumella, sitten ne myydään luomutiloille ja tavanomaisille tiloille
Siitä innostuttiin ja perustettiin Nokialle oma rengas kesän 2014 alussa. Antti Tomminen kuten kaikki Reko-aktiivit ovat talkoolaisia. tä oli muutama kuuntelemassa. Esimerkiksi lähivihanneksista on muutenkin aikamoinen pula. – Paikalliset jauhot pitäisi olla. Jotkut hakevat juuri sen, mitä juuri sillä hetkellä tarvitaan. Pirkanmaalla toistakymmentä Reko-piiriä Pirkanmaalla Reko-piirejä on perustettu vuodessa toistakymmentä. Ryhmä ottaa tietysti keskustelussa kantaa. – Varmaan kaksi kolmasosaa on sertifioitua luomua tai sellaista luonnonmukaista tuotantoa tai luonnontuotteita, joita ei ole kasvatettu keinolannoitteilla eikä kemiallisia torjunta-aineita käyttäen. Matkat muita piirejä käynnistämään maksetaan nekin omasta pussista. Rajanvetoa voi tulla vaikkapa leipomoista. Oma ennätykseni on viisikymmentäviisi kiloa. Jotkut hakevat kymmenen kiloa kerralla. kesäkuuta 2013. – Fb-ryhmän ylläpitäjillä on lopullinen päätösvalta siitä, ketkä tuottajat hyväksytään mukaan. – Jos koko Suomi olisi katettuna, volyymi voisi olla 60–70 miljoonaa euroa vuodessa, Snellman arvioi. – Riippuu perheestä. Terve järki on ohjeena ja kaikki kerrotaan tarkasti. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä – Fb-ryhmän ylläpitäjillä on lopullinen päätösvalta siitä, ketkä tuottajat hyväksytään mukaan.. Joissakin paikoissa tehdään yhteistyötä jonkin yrittäjän kanssa kuten Hämeenkyrössä, jossa jakelu tapahtuu Frantsilan Kehäkukka-kasvisravintolan pihassa. – Tämä lähti siitä, että kun kuunteli ihmisten puheita, että kuinka joku voi syödä söpöjä kaneja. Nokialla meiPietarsaarelainen luomuviljelijä Thomas Snellman kehitti Reko-piirien mallin pari vuotta sitten. Ensimmäinen Reko-jakelu tapahtui Pietarsaaren Reko-piirissä 6. 16 liikevaihto voi Thomas Snellmanin arvion mukaan olla tänä vuonna miljoonia euroja. Syksyllä ne päätyvät lihoiksi ja pakkaseen. Useimpia niistä on ollut perustamassa nokialainen Antti Tomminen. Kuva: Thomas Snellmanin arkisto. – Nyt on alkanut käydä niin, että kaupoista on otettu yhteyttä, voitteko tulla meidän pihaan. Pirkanmaan piireissä jakelu tapahtuu yleensä kahden viikon välein. – Jos vaadittaisiin, että kaiken pitää olla luomua, se ei tällä hetkellä onnistuisi. – Pietarsaaressa liikevaihto on vuositasolla noin 250 000 euroa. Söpöjä ovat kaikki nekin eläimet olleet, mistä on jauhelihaa tai makkaraa tehty. Poikaset syntyvät alkukesästä. – Alkusysäyksenä oli se, kun Eeva Ylinen Ahlmannin maatalousoppilaitoksesta oli esittelemässä Rekoa ja kumppanuusmaataloutta. Tomminen kasvattaa lihakaneja omiin tarpeisiin. Tomminen kertoo eettisyyden periaatteista, joita ryhmissä noudatetaan. Jos 70 renkaan keskiarvo olisi 100 000 euroa vuodessa, se tekisi 7 miljoonaa vuodessa. Vaasa ja Kokkola on meitä suurempia, ja mekin olemme keskimääräistä suurempia. Pirkanmaan Reko-piireissä on tuottajien valinnassa tällä hetkellä tärkein kriteeri läheisyys. Ehdottomia periaatteita on se, että jälleenmyyntiä ei hyväksytä. Näissä piireissä rahaa saavat vain tuottajat. – Yksi tuottaja tarjosi myyntiin teetä, jossa kotimaisten ainesten lisäksi oli sekoituksia ulkomaisista, teen lisäksi mausteita kuten inkivääriä. “Voitteko tulla meidän pihaan?” Kuinka suuren osan ravinnosta piiriläiset hankkivat tätä kautta. Silloin mukana oli viisitoista kiloa juureksia ja lihaa, loppu oli kauraa kaneille. Siitä 80 prosenttia oli elintarvikkeita. Esteenä on, että tuottajan kanat syövät kaupan ei-luomun ylijäämävihanneksia, jotka muuten menisivät biojätteeksi. Suomen päivittäistavarakaupan arvo vuonna 2013 oli 16,55 miljardia euroa. Nokian piirissä on tarjolla esimerkiksi sellaisia kananmunia, jotka eivät ole virallisessa luomussa. Sitä emme ottaneet mukaan. Siihen suuntaan pyritään tarjontaa suuntaamaan
17 Antti Tomminen noutamassa juurestilaustaan Teuvo Virtaselta ja Leena Aaltoselta. Molemmat luomua. Jakelupaikka Nokialla on Tehdassaari. Antti Tomminen on ollut käynnistämässä useimpia Pirkanmaan Reko-piirejä. Hämeenkyröläisen Kukkamäen kuttutilan tuotteita ovat Nokian jakeluun tuoneet Auku, Elna ja Susan Mäkipää.. Tuire Lehtinen maksaa tilaustaan. Kaksi kiloa palsternakkaa ja kilo lanttua. Nokialla jako tapahtuu Tehdassaaressa parillisten viikkojen torstaisin klo 17.30
Elina Wuethrichin leikkisä, kierrätystavaralla sisustettu koti kutsuu viihtymään.. 18 Mummolasta löytynyt jakkara koristaa uuden omakotitalon kuistia
– Minulle on tärkeää, että kaikki kotimme esineet ovat merkityksellisiä ja niillä on tarina kerrottavana. Ne kertovat eletystä elämästä! Esimerkkiin kiteytyy hyvin Elina Wuethrichin lempeän kodikas asumisja sisustusfilosofia. Vaikka koti on kaunis, sen ei tarvitse olla näyttelytila. – Olen nuoresta saakka ajatellut, että jokaisen minua ympäröivän esineen tulee olla jollain tavalla aarre. Pöydän ympärillä nököttää paitsi sen kavereiksi kuuluvia Artekin tuoleja, myös talonpoikaistyylinen puusohva 1800-luvulta. Usein vanhojen esineiden materiaalit ja muotokieli kiinnostavat minua enemmän kuin massatuotetut kalusteet ja esineet. Minusta ajatus oli hassu: okei, lattiaan voi jäädä jälkiä, mutta entä sitten. Jos joku tavara on kestänyt käyttöä jo sata vuotta, se kestää varmasti vielä toisenkin mokoman, toteaa Elina Wuethrich ja silmäilee kauniin jyväskyläläisWuethrichin perheen koti kuiskii tarinoita Ekologinen sisustaminen on aarteenetsintää Keittiön keskipiste on 1930-luvulla valmistettu Artekin pöytä, jonka ympärillä on paitsi saman sarjan tuoleja, myös täysin eri tyyliä edustava puusohva. He ovat itse suunnitelleet muutaman vuoden vanhan kotinsa pohjapiirustuksen rakennusinsinöörin avustuksella. Talon suunnittelussakin on huomioitu kestävyys, niin materiaalisella kuin ideologisellakin tasolla. Käytän aikaa löytääkseni kauniita, kestäviä ja käytännöllisiä esineitä ja kalusteita. kotinsa seinille ja tasoille. Elina Wuetrich uskoo, että jos huonekalu on kestänyt käyttöä sata vuotta, se kestää vielä ainakin toisen mokoman. Seinän taulukokoelma on karttunut pikkuhiljaa, taideteos kerrallaan. Punaisen puupöydän kannessa on glitteriä ja kynsilakkaa. Wuetrichien kaunis koti Jyväskylän Halssilassa on sisustettu lähes kokonaan kierrätyskalusteilla. Koti on paikka, jossa jokaisella on hyvä olla – jossa lapset – Minulle on tärkeää, että kaikki kotimme esineet ovat merkityksellisiä ja niillä on tarina kerrottavana.. Kierrätettyä, perittyä, löydettyä, kunnostettua, lahjaksi saatua. 19 . Tuo taulu on muisto ulkomailta, tuo kynttilänjalka löytö kirpparilta, tuo kippo lahja ystävältä, tuo kuva lapsen maalaama. – Monet kehottivat meitä hankkimaan aluksi laminaattilattiat, jotka voisimme vaihtaa lankuksi sitten kun lapset kasvavat. Sen käsinojiin sidotussa riippumatossa Elina ja Matt Wuethrichin kolme lasta ovat kaikki nukkuneet vauvoina päiväunensa. Sormet kulkevat pöydän pintaa pitkin ja kohtaavat kolhuja, painaumia, säleitäkin. Joskus kauan sitten saman arkun päällä joku isäntä on ehkä joskus riisunut saappaansa, koulupoika tavannut aapistaan ja piika kirjoittanut kirjeitä. Kodin tuntu rakentuu vähitellen Wuethrichit asuvat kolmitasoisessa omakotitalossa Jyväskylän Halssilassa
En harrasta väliaikaisratkaisuja – en hanki vaikkapa ”ihan kivaa” sohvaa, josta luovun kun parempi tulee kohdalle. Myös pienempien sisustusesineiden etsinnässä Elina on kärsivällinen. Askarteluhuoneessa kaikki touhuiluun tarvittava on käden ulottuvilla. Huoneen kalusteet ovat pääosin kierrätettyjä ja perittyjä. Hän tunnustautuu Yläkerran olohuoneessa huomio kiinnittyy ensimmäisenä upeaan designvalaisimeen. Arvoa ei mitata rahassa Elina Wuethrichin sisustustyyli ei ehkä sovi kaikille. – Odotan niin kauan, että oikea tulee kohdalle. – Minulle olisi kauhistus marssia huonekaluliikkeeseen ja hankkia koko kodin sisustus kerralla! Kodissa tulee olla kodin tuntu ja minulle se rakentuu vanhojen esineiden kautta pala kerrallaan. Valinta on paitsi esteettinen, myös ekologinen. Ajatus kertakäyttökalustamisesta ei tunnu Elinasta omalta: – Mitä sille lastulevysohvalle tapahtuu, kun minä en sitä enää tarvitse. Aarteenetsintä on hidasta ja arvaamatonta. Wuethrichien kodissa elämä saa näkyä ja kuulua!. 20 saavat tutkia lattialautojen oksanreikiä ja askarrella antiikkikalusteiden päällä, ystävät voivat laskea viinilasinsa huoletta pöydänkulmalle ja emäntä itse saa nostaa jalkansa sohvalle, vaikka se sattuisikin olemaan designhuonekalu. Joskus sopivaa tuolia tai lamppua voi joutua odottamaan vuosikausia