VITAMIINIT TALTEEN: Säilö kuivaamalla Jauha vilja itse Suuri villiruokanumero Sääskiltä suojaan ekosti Kierrätä kompostiin Onnellista elämää ekoparatiisissa Leivonmäellä Kerää ja kokkaa Hortoile villit maut Raija ja Jouko Kivimetsä Sami Tallberg. Ekoelo Asuntona oma lähivene Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Extrahinta 4,90 3/2014 6,70 Aidosti Kotoillen Satu Taiveahon ekopaasto Maito läheltä vai luomuna
Luomumunissa niitä ei ollut. Kilpailun tavoitteena on lisätä luonnontuotteiden ja lähiruoan käyttöä ravintoloiden ateriatarjonnassa. Ulkomaisissa tutkimuksissa luomumunien on myös ravitsemukselliselta koostumukseltaan todettu olevan parempia kuin tavanomaisten munien. Kuva Luonnonperintösäätiö/ Christian Geiger. Kilpailun arvosteluraatiin yhdistys kutsuu mukaan keittiömestareita, kokkeja ja ruoka-alan ammattilaisia. Suojelulla voidaan parantaa vanhan metsän lajien ja suolla pesivien lintujen tilannetta. Luomukanalassa kanoilla on enemmän tilaa sekä liikkua, istua orrella ja munia pesään kuin niin sanotuilla vapailla kanoilla, häkkikanoista puhumattakaan. Pohjansirkkuja on Pirkanmaalla enää 20–40 paria. 2 | Ekoelo Myös päivittäin jaettava virikerehu, kuten vaikka kaali ja porkkana, antavat keltuaiselle lisäväriä ja tarjoavat kanoille puuhastelun lisäksi luonnollisen vitamiininlähteen. Kosteikkoja ja hakaniittyjä tuetaan Kosteikkojen ja perinnebiotooppien tuet ovat haettavissa kesäkuun loppuun asti. Myös keltavästäräkin kanta on pohjansirkun lailla romahtanut ja riekon kanta on kovaa vauhtia taantumassa. Pikkusiepot viihtyvät vanhoissa luonnontilaisissa metsissä, joissa on paljon lahopuuta. Kampanjalla tahdotaan kannustaa pirkanmaalaisia suojelemaan arvokasta luontoa. Perinnebiotoopit ovat maataloustuotannossa olevaa tai ollutta aluetta, jota on laidunnettu tai käytetty karjan rehuntuotantoon. Kilpailussa ravintoloita pyydetään listaamaan metsämarjojen, sienten, yrttien, järvikalan, riistan ja poron käyttömäärät. – Luomu on parempaa ihmisille ja eläimille. AJANKOHTAISTA Arktiset Aromit ry etsii Vuoden 2014 Villiruokaravintolaa Arktiset Aromit ry lähettää toukokuun lopussa haasteen Suomen ravintoloille osallistumisesta Vuoden Villiruokaravintola -kilpailuun. Kosteikkojen lisäämisen yhtenä tavoitteena on maatalouden vesistölle aiheuttaman ravinnekuorman pienentäminen.. Vuoden Villiruokaravintola saa rahapalkintona 250 euroa ja kehystetyn kunniakirjan käytettäväksi ravintolan mainonnassa. Linnut ovat luonnossa indikaattoreita, mikä tarkoittaa sitä, että linnustollisesti arvokas suojelualue on arvokas myös muille eläimille ja kasveille. Mikä luomumunissa maksaa. – GMO-rehujen, synteettisten rehuainesosien ja väriaineiden käyttö on kokonaan kielletty, kertoo Rehnström. Eläimet pääsevät kesällä raittiiseen ilmaan ulkoilemaan sekä etsimään maasta matoja ja hyönteisiä. Tavoitteena on kehittää suomalaista ravintolakulttuuria omaperäisemmäksi. Osallistumislomakkeet tulee palauttaa 15.10.2014 mennessä Arktiset Aromit ry:lle. Kilpailulomakkeessa tiedustellaan myös ravintolan asiakaspaikkamäärää, minkä perusteella voidaan laskea villiruoan käyttömäärä asiakaspaikkaa kohden. Muutaman prosentin lisä tavanomaista rehua on sallittu tänä vuonna päättyvän ylimenokauden ajan. Esimerkiksi matkailijoita kiinnostaa saada aitoa suomalaista ja kullekin alueelle ominaista ruokaa. Perinnebiotooppien hoidon tavoitteena on ylläpitää monipuolista lajistoa sekä pitkäaikaiseen maankäyttöön liittyvää maaseudun kulttuuriperintöä ja maisemallisia arvoja. Siksi haluamme tuottaa luomuna, kertoo tuottaja Kalevi Uutela Varsinais-Suomesta. Näiden käyttö on tavanomaisessa munantuotannossa sallittua. Hakijoina voivat olla viljelijät tai Leader-toimintaryhmien alueilla olevat rekisteröidyt yhdistykset. Jokainen voi osallistua uuden suojelualueen hankintaan Pirkanmaalle joko lahjoittamalla kampanjalle tai ostamalla kampanjan oman metsälahjakortin. Kilpailun tuloksena nostetaan tiedotuksessa esille runsaasti luonnontuotteita suosivia ravintoloita. Villiruokaravintolakilpailussa tulokset määräytyvät elo-syyskuun 2014 tilanteen mukaan. Luomumunissa kananmunankeltuaisen väri tulee luonnollisista rehuainesosista kuten maissista, viherjauhosta tai laidunruohosta siinä missä tavanomaisessa tuotannossa voidaan käyttää synteettisiä väriaineita. Lajin kanta on vähentynyt Suomessa vuodesta 1980 alkaen 70 prosenttia. Tavanomaisista munista on löydetty antibiooteille resistenttejä bakteereita. – Ostamalla luomumunia, kuluttaja ottaa kantaa eläinten hyvinvoinnin puolesta, toteaa eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström Luomuliitosta. Kilpailussa menestymiseen vaikuttavat myös villiruoan esiintyminen ravintolan ruokalistoilla, villiruokaan liittyvien teemaviikkojen järjestäminen ja ravintolan sisustuksessa luonnon ja villiruoan ottaminen huomioon. Luomukana syö lähes sataprosenttisesti luomurehua. Luomukanalassa pitää olla ikkunat ja päivänvaloa. Eroaako luomumuna eri tavoin tuotetuista tavanomaisista munista niin paljon että niistä kannattaa lisähintaa maksaa. Perinnebiotooppe- ja ovat niityt, kedot, ahot, hakamaat, nummet ja metsälaitumet. Pirkanmaalle halutaan uusi suojelualue Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet kampanjan uuden linnustollisesti arvokkaan suojelualueen saamiseksi Pirkanmaalle. Esimerkiksi Seitsemisen kansallispuistossa on vanhan metsän lajien määrä yli kaksinkertaistunut 30 vuodessa. Tukea haetaan ELY-keskuksista. Lisäksi Arktiset Aromit ry tiedottaa kilpailun tuloksista lehdistön välityksellä kuluttajille
EKOELÄMÄ 92 Lea-Elina Nikkilän paratiisi Haapalehdon tila on Leivonmäen kansallispuiston keskellä.. RUOKATALOUS 36 Maidon ekologisuus Maito kulkee pöytiin eri reittejä. 4 | Ekoelo oivallinen kotoilijan lekottelupaikka. 80 Irman ekoherkut 32 Lontoossa asuva suomalaismuusikko Toni Haimi osti asunnokseen kanavaveneen. Lidl hankkii ei-luomun suomalaisilta osuuskunnilta ja tuo luomun Saksasta. 59 Eettisesti tuotettua lihaa Kotitila.fi ja Kuntun Lähiliha viitoittavat tietä eettisesti tuotetun lihan uusille myyntikanaville. 73 Bengtskär ja muut majakat Lyhyen matkan päästä löytyy kesän ekomatkailijalle toinen maailma. 40 Säilö kuivaamalla 86 Riippumatto eli riippukeinu on 44 Kotimyllyt EKOYRITYS 82 Palonin tarina jatkuu Raija Hentman opastaa retkeilijän kokemuksella. Jauha viljasi itse. VILLIRUOKA 6 Hortaan hurahtanut Riikka Rängman syttyi villivihanneksiin. Minna Särelä sai Palonin pelastamiseen apua ja konkurssiuhka vältettiin. 84 Aino-Sofiasta luomua ja lähiruokaa Joensuun ainoa luomuravintola. YHTEISKUNTA 24 Satu Taiveahon ekopaasto Satu Taiveaho osallistui kevään aikana ekopaastoon, joka toi elämään myös pysyviä muutoksia. 14 Villiruokakokki Sami Tallberg Missiona yhdistää villiyrtit kaikkeen villiruokaan. 62 Marjat mehuiksi Mehusesonki alkaa heinäkuussa. 46 Säästä sähköä Vinkkejä jääkaapin ja pakastimen ekologisempaan käyttöön. Ekoelo Luonnonmukaisesti TÄSSÄ NUMEROSSA 3/2014 Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen LUONTO 50 Kesällä elämä jatkuu Moni kaunis elämä katkeaisi kukkaansa ilman hyönteisiä ja tuulta. KOLUMNI 67 Timo Heinonen PUUTARHA 68 Kompostointi Hyötykasviyhdistyksen Taina Laaksoharju neuvoo kierrättämään tontilla kaiken. 28 Eettisempää kauppaa Maailmankaupan säännöt pitäisi muuttaa, sanoo Eettisen kaupan puolesta ry:n toiminnanjohtaja Lotta Staffans. 54 Nokan luomulammastilalla Somerolla laiduntaa tänä kesänä 380 uuhta ja niiden lähes 500 karitsaa. 9 Raija ja Jouko Kivimetsä Hortoileva pariskunta on kurssittanut jo tuhansia suomalaisia. 89 Suvikummun yrtit Stina Ikonen palasi maalle ja ryhtyi luomuyrittäjäksi. 18 Villiruoka työllistää Suomessa on jo kymmeniä yrityksiä, jotka keskittyvät villiruoan myyntiin ja jalostukseen. 76 Sääskiltä suojaan Miten suojautua luonnonmukaisesti sääskiltä, paarmoilta ja kärpäsiltä
Puhdistussauna perustuu luonnosta kerättävien kasvien ja yrttien vaikutukseen. Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 40 €. Niiden kerääminen tarjoaa virikkeitä sekä aivoille että koko kropalle. Esimerkiksi piharatamo on hyvä laastari, jos ihoon tulee haava tai naarmu. Monilla luonnonkasveilla on erinomaisia rohtovaikutuksia, joista on hyötyä erilaisissa terveysongelmissa. Sieltä löytyy avaimia myös kehon ja mielen ikääntymisen ja rappeutumisen torjumiseksi, ettei meillä ukkoina jo syntyisi sylilapset, emmekä luonnosta vieraantuneina nääntyisi yltäkylläisen keinotekoelämän provosoiviin elintasosairauksiin. 09-413 97 333 Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 45 €. Ekoelo 4/2014 ilmestyy elokuun puolivälissä Kannen kuvassa: Riikka Rängman Kuva: Martti Heikkilä Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Villivihannesten parhaimmistoa ovat voikukat, vuohenputket, siankärsämöt, maitohorsmat, nokkoset ja poimulehdet. Ekoelo | 5. Sauna ja villivihannekset ovat mitä suomalaisin ja samalla hyvin persoonallinen hoitoyhdistelmä. Jokainen saunoja kerää itselleen luonnosta tarpeet omaan henkilökohtaiseen saunavihtaan ja jalkakylpyyn. Kuusen- ja männynoksat virkistävät jalkakylpyvedessä, siankärsämö ja koivunlehdet pistävät vauhtia aineenvaihduntaan. Hyvin rakennettu sauna-astia on kaunis katsella ja tuo iloisen mielen. Kirjailija Eeva Kilpi sanoo runossaan: Rautalehti varpaitten välissä parantaa jalkasienen, jalkapohjasta se poistaa känsän, nokkosenpolttamaan se erittää vasta-ainetta. Toimituksen osoite: Ekoelo Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Villivihanneksia kannattaa suosia myös luonnon ensiapulaukkuna. Kuinka meillä on varaa unohtaa tällainen tieto, josta kaiken lisäksi ainakin puolet on totta. Villivihannesten perässä juostessa tulee kuitenkin muistaa maltti. Syö sesonkina, kuivaa kaamosaikaan. Alkukesällä kasvavia, lilanvärisiä maitohorsmanuorikoita voi nauttia parsan tavoin. Villisti hoitavaa ekokesää! . Mikäli olet onnistunut keräämään ja kuivaamaan siankärsämöä, niin siitä ja kuumasta vedestä saat talvipakkasilla tehokkaan, mutta kamalan makuisen nuhalääkkeen. Kivennäisainerikkaista voikukannupuista keittyvät suolavedessä taivaallisen makuiset ”ruusukaalit”. Luonnonkasvien monikäyttöisyys tukee niiden ekologisuutta. Yritys on perustettu 1962. Esimerkiksi siankärsämö on erittäin monikäyttöinen kasvi. Suomessa on myös vahva suomalaisiin yrtteihin ja muihin luonnon antimiin perustuva kansanparannusperinne, jota ei olisi varaa unohtaa. Siankärsämöllä on voimakkaita rohtovaikutuksia. Se vahvistaa immuunijärjestelmää, puhdistaa verta ja hoitaa suolistoa. Kaunistukseksi astiaan voi laittaa vielä pari kukkalajia. PÄÄKIRJOITUS Villivihannekset tekevät hyvää keholle ja aivoille L uonnossa kasvavat villivihannekset pursuavat vitamiineja, hivenaineita ja antioksidantteja sekä lehtivihreää. Puiden keväisiä antimia ovat koivunlehdet ja kuusenkerkät. Jokapäiväisen ravinnon rikastuttajina villivihannekset ovat monikäyttöisiä, edullisia ja ekologisia. Siinä hyvä nyrkkisääntö, miten toimia villivihannesten kanssa. Toinen perusasia on se, ettei koskaan saa kerätä kasveja, joita ei varmasti tunnista. Eeva Kilven runon kysymys on hyvin aiheellinen. Villivihanneksista saa loihdittua myös gourmet-ruokaa. 09-413 97 370 Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 REETTA AHOLA Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puh. Kun siankärsämön lehdet ovat nuoria ja pehmeitä, Ekoelo ne maistuvat hyvältä esimerkiksi sieni- ja riistaruokien kanssa. Ilmoituspäällikkö: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi, puh. Lopuksi siihen lasketaan vettä. Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Päätoimittaja: Reetta Ahola reetta.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Martti Heikkilä martti.heikkila@karprint.fi Toimitusjohtaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Karprint Oy julkaisee 15 erikoisalan aikakauslehteä, 3 tilauspohjaista paikallislehteä ja 3 kaupunkilehteä. Suomen luonto on tulvillaan hoitavaa ja vielä ilmaista ravintoa. Villivihannekset tulisi aina kerätä puhtailta paikoilta. 09-413 97 300 Vuonna 2014 ilmestyy 6 numeroa. Vihtaan voi laittaa esimerkiksi koivua, leppää, pihlajaa, pajua, vadelmapensaan oksia, mustikan- ja puolukanvarpuja. Mukaan voi ottaa pensaiden oksia ja lehtiä, kukkakasveja sekä puutarha- ja hyötykasveja ja yrttejä. Sitä voi syödä. Lauteille nostetun, saunojien yhteisen sauna-astian voi täyttää kivillä, rahkasammaleella, koivun-, lepän- kuusen-, pihlajan- ja männynoksilla sekä mustikanvarvuilla
R iikka Rängman, 41, muistaa lapsena maistelleensa ketunleipää, suolaheinää kuusenkerkkää ja kallioimarteen juurta. Nyt hänestä on vuodessa tullut vannoutunut villien makujen puolestapuhuja. Hän osallistui Raija ja Jouko Kivimetsän kurssille toukokuussa 2013. Kun siitä kerää versoja pitkin kesää, tulee aina tuoretta entisten tilalle. On tullut suoranainen himo siihen makumaailmaan joka syntyy, kun villivihanneksia yhdistää muuhun ruokaan. Vuohenputkia hän hakee vakiopaikasta. – Ihan täysin tähän vuosi sitten hurahdin. VILLIRUOKA Riikka Rängmanin kävelyretken anti asetettiin näytille kuvausta varten. – Miksi tuoda salaattia ulkomailta, kun kävelylenkillä voi hakea ekologista ja ilmaista ruokaa. Ja kun lisäksi 6 | Ekoelo villivihanneksilla on lukuisia hyvää tekeviä vaikutuksia. Vuohenputken voi sekoittaa myrkyllisiin lajeihin, kun taas nokkosesta ja siankärsämöstä ei kukaan voi erehtyä.. – Juuri vuohenputken tunnistamisen varmistaminen oli yksi hyöty Kivimetsien kurssista. Taas löytyi vuohenputkea, siankärsämöä ja voikukkaa. RIIKKA RÄNGMAN HURAHTI ILMAISEEN JA EKOLOGISEEN HORTAAN Villit makueläm Lohjalainen Riikka Rängman syttyi villivihanneksiin vuosi sitten. Vuohenputkia vakiopaikasta Rivitaloasujana autotien varrella Riikka ei saa villiruokaa aivan omasta pihasta vaan muutama minuutti on käveltävä metsikköön. Makuelämysten lisäksi Riikka Rängmanin uusissa valinnoissa on mukana järki. Illalla niistä pyöräytettiin vihersmoothie seuraavan päivän lounasevääksi
mykset Ekoelo | 7
Voikukanlehdistä parhaita ovat sileälaitaiset. Viime syksynä pitkän kuivan kauden jälkeen tullut sade innosti monen kasvin lykkäämään vielä uusia versoja. Luonnon vihannesaitta tarjoaa antimiaan keväästä syksyyn. Villivihannesten lisäksi enemmän marjoja, pähkinöitä ja siemeniä. Parin päivän annos kerralla – Kun pääsen näiden kanssa kotiin, laitan villivihannekset veteen ja huuhdon mahdollisen pölyn ja hiekan, Riikka Rängman kertoo. – Kurssin antina oli myös se, miten eri maut saa sopimaan yhteen herkulliseksi kokonaisuudeksi. Ainakaan toistaiseksi Riikka ei laske villivihannesten proteiinimääriä eikä ole kokonaan siirtymässä “luolamiehen ravintoon”. – Eniten käytän vuohenputkea, voikukkaa, siankärsämöä ja nokkosta. Yksi hänen vakioitaan on päivittäinen smoothie, johon hän sekoittaa kourallisen villivihanneksia. Annetaan noiden sahalaitaisten jäädä maahan. Riikka Rängman kerää yleensä kerrallaan kahden päivän annoksen. – Ja taskussa on aina pussi siltä varalla, että jotain hyvää tulee vastaan. 8 | Ekoelo – Mutta suunta on ruokavaliossani ollut jo muutaman vuoden selvä: punaista lihaa yhä vähemmän eikä lainkaan eineksiä. TEKSTI JA KUVAT: MARTTI HEIKKILÄ – Villivihannesten lisäksi enemmän marjoja, pähkinöitä ja siemeniä.. Kokeillut olen myös esimerkiksi horsmaa, mutta se ei ole makuhermojani ainakaan vielä kutitellut. Haaveissa on myös oma kasvimaa
Kuva Jouko Kivimetsä. Raija Kivimetsä (vasemmalla) opastamassa kurssilaisia vuohenputken keräämisessä ja tunnistamisessa. Aikaisemmin hortoilu on tarkoittanut huoletonta kuljeskelua ja norkoilua, nykyisin se tarkoittaa myös villivihannesten harrastamista. VILLIRUOKA RAIJA JA JOUKO OPETTAVAT SUOMALAISET HORTOILEMAAN Kerää ja kokkaa rikkausruohoa Hortoilun tuoteselosteeseen pitäisi liittää varoitus: “Aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden”. Näin kuvaavat Raija ja Jouko Kivimetsä sitä kehon reaktiota, joka monella syntyy maistaessa ensimmäistä kertaa villivihanneksista tehtyä sekoitetta vaikkapa paahtoleivän päällä. R aija ja Jouko Kivimetsä ovat muutamassa vuodessa opettaneet tuhansille suomalaisille, miten villivihannekset voi tunnistaa, käsitellä, säilöä ja kokata. Ekoelo | 9. Kehollisen riippuvuuden lisäksi hortoilu aiheuttaa useimmilla myös henkisen riippuvuuden. He ovat myös antaneet suomen kielen sanalle hortoilu uuden merkityksen. Heidän kirjansa Hulluna hortaan oli viime vuonna keittokirjoiksi luokiteltujen kirjojen viidenneksi myydyin Suomessa
Siitä seuraa, että villivihannesten sesonki on erilainen etelässä ja pohjoisessa. Sana horta tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa kaikkea villiä, kasviperäistä syötävää. Pohjoisessa kevät kesäkuussa Suomi on myös pitkä maa. Kuusenkerkät eivät puussa kasvavina kuulu jokamiehenoikeuden piiriin. Kiire unohtuu ja luonto antaa voimia, Raija kuvaa kevätkesän kiihkeintä aikaa. Kun vertaa asukaslukuamme siihen, kuinka paljon puhdasta luontoa on ympärillämme, olemme hyvin erityinen maa. – Me hortoilijat puhumme rikkaruohoista suurella arvostuksella. Mutta kauden aikana käydään myös eri puolilla Suomea ja uusissa luontokohteissa. Samalla olemme keskittyneet ravintoaineiden saantisuosituksiin ymmärtämättä, miten uskomaton luonnonantimien aarreaitta on ympärillämme. – Mutta aina kun päästään kurssilaisten kanssa luontoon, niin itsekin rauhoittuu. Kuva Martti Heikkilä. Niittämällä siitä nousee pitkin kesää tuoreita versoja ravinnoksi ja makuelämyksiä antamaan. Villit terveellisempiä kuin kesyt – Villit kasvit ovat viljelykasveja voimakkaampia, sitkeämpiä ja niissä on enemmän antioksidantteja, vitamiineja ja hivenaineita kuin viljellyissä kasveissa, lukee Kivimetsien sivulla. Tästä on Raija Kivimetsällä monta elävää muistoa.. Hidas elämä voi hortoilukurssien aikaan olla myös aika vauhdikasta. Kun puhutaan vitamiineista ja hivenaineista, ei pidä tuijottaa milligrammoihin. Hidas elämä välillä vauhdikasta Raija Kivimetsä bloggaa myös sivustolla hidastaelamaa.fi. Mustikkasadosta kerätään kymmenen prosenttia, tyrnit jäävät poimimattomina rannikoille. – Tänään Aulangolla, huomenna Sipoossa, viikon päästä Joensuun seudulla, Raija Kivimetsä luettelee tilauskurssien 10 | Ekoelo kohteita. Terveystoimittajana en kirjoittaisi näin ilman lähdekritiikkiä. Tilaajia on Hämeenlinnan kotitalousopettajista sipoolaiseen sukuun sekä yrityksistä yhdistyksiin. Raijan mukaan 500 milligrammaa synteettistä C-vitamiinia ei kerro, mitä elimistö siitä saa. Espoossa pitämillään lyhytkursseilla Kivimetsillä on lähiluonnossa vakiopaikat. Meille rikkaruoho on yhtä kuin rikkaus ruuassa, ruuan rikastaja, kirjoittavat Kivimetsät sivustollaan hortoilu.fi. Kyse on aina myös Kuusenkerkkiä eli kuusen vuosikasvaimen alkuja voi kesän alussa kerätä pakastimeen ja tarjota kesän juhlissa kuusenkerkkäraakasuklaata. – Me suomalaiset olemme olleet hurmaantuneita it- ja peliteknologiasta. Kivimetsät keksivät yhdistää sen meidän hortoilu-sanaan ja nyt tämä uusi merkitys on levinnyt yleiseen käyttöön. Löytyykö tämän tueksi tutkimustietoa. – On äärimmäisen tärkeää, että vitamiinit ovat luonnollisessa muodossa, jolloin ne imeytyvät paljon paremmin kuin synteettiset. On aivan turhaa hävittää vuohenputkea tontilta. yksilöiden geneettisistä eroista, erilaisista taustoista ja ympäristön kuormituksista. Toki kyse on myös ikivanhasta perinteestä ja viisaudesta, joka opittiin jo kivikaudella yrityksen ja erehdyksen kautta, Raija Kivimetsä vastaa. Kuva Martti Heikkilä. Ohje löytyy osoitteesta hortoilu.fi/reseptit/. – Maailmalta löytyy paljon tutkittua faktaa ja tieteellistä näyttöä villin ja kesyn eroista
– Viime vuonna keräsin voikukan lehtiä aamuleivälleni vielä joulukuun alussa. Siinä on oma jokavuotinen hienoutensa. – Oulun korkeudella on kesäkuun alussa ihana varhaiskevään hehku. Nyt sekään ei ole enää sama juttu, kun tekniikka ja digitaalisuus on tullut mökeillekin, Raija pohtii. Professori Toivo Rautavaara teki sotaaikaan 1942 kansanhuoltoministeriön tilauksesta kirjan Mihin kasvimme kelpaavat. Kuva Paula Myöhänen. – Jos ei muuta, niin järvivedellä mahdolliset hiekat, pölyt ja pikkuhyönteiset pois, Raija neuvoo. Sellaisenaan maisteltaviksi sekä syötäviksi salaateissa tai leivän päällä sopivat voikukanlehtien ja vuohenput- kien lisäksi myös vaikkapa suolaheinä, isomaksaruoho, peltokanankaali ja metsäorvokin kukat. Järkikin sanoo, että autoteiden ja tehopeltojen pientareet kannattaa jättää rauhaan. Villivihannesten kerääjä ottaa tietysti selvää jokamiehenoikeuksista. Joitakin vuosikymmeniä monen suomalaisen pelastuksena oli mökkielämä, josta puuttuivat “mukavuudet”. Raija ja Jouko Kivimetsä tapasivat vuosituhannen vaihteessa Kreetalla Vamosissa, jonne ruoka- ja terveystoimittaja Raija tuli tekemään juttua. Pääperiaate on, että maassa kasvavia kasveja saa kerätä mutta puiden antimet eivät kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin. – Suomen kansan terveystilanne on huolestuttava, esimerkkinä vaikkapa aikuisiän diabeteksen yleistyminen. Uusi ajattelu tulee Raija Kivimetsän mukaan todella tarpeeseen. Voi valmistaa teetä, smoothieita, simaa ja viiniä, Raija Kivimetsä luettelee. Mutta ensisesongin jälkeenkin satokausi jatkuu myöhälle syksyyn. Vaikka valtaosa luonnonmarjoista ja sienistä jää edelleen metsiin, niin niitä sentään on osattu aina arvostaa. Kevään ja alkukesän satoa voi Raija Kivimetsän mukaan verrata varhaisperunoihin. – Mitä helpompaa elämä on, sitä huonommin ihminen voi. Yksi aikamme kansantauti on masennus. Vaikka siihen yksilötasolla on monia eri syitä, ei voi välttyä päätelmältä, että yleisellä tasolla yksi selittäjä löytyy tekniikasta, joka tekee työt puolestamme. – Voi kypsentää, hauduttaa, yrttihauduttaa, käyttää kasvisliemenä, muhennoksena ja munakkaissa. – Luomupeltojen reunat ovat mainioita paikkoja. Hänen mukaansa kansamme oli tuohon aikaan terveempää kuin koskaan. – Mutta villivihanneksilla on ollut sota-ajan muistona hätäravinnon leima. Keväiset pihlajansilmut, koivunlehdet, mustikanlehdet ja ketunleivät voi luontoäidin pöydästä syödä vaikka suoraan suuhunsa. Kivimetsät kuuluvat kuitenkin siihen koulukuntaan, joka neuvoo huuhtelemaan villivihannekset ennen käyttöä. Mistä voi kerätä. Nyt aletaan ymmärtää, että rikkakasvit ovat rikkausruohoa, mitä sanaa olemme Joukon kanssa ryhtyneet käyttämään. Onko meillä ollut liian helppoa. Villivihannesten käytössä rajana on vain mielikuvitus. Mutta teollisuuslaitokset kannattaa kiertää samoin kuin vanhat Ekoelo | 11. – Nokkosta sen sijaan ei voi raakana suositella senkään vuoksi, että on turha kuormittaa kehoa nitriiteiksi muuttuvilla nitraateilla