Ekoelo Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen Extrahinta 4,90 2/2015 6,70 FREDU SIRVIÖ: Järkeä ruoan valvontaan! Paradise Oskar on nyt lauluntekijä Axel Ehnström Eläköön sarvellinen pässi! Tuhkaa luomumaahan! Hengittävä ekotalo EU jarruna koivutisleelle Majoitu maalla! Eviran säännöt suosivat eineksiä ja kiusaavat lähituottajia
Kuva: Matton Images. Krookukset ovat kevään merkki siinä missä muutkin puutarhakasvit. Lisätietoja: Arktiset Aromit ry Luonnonvarakeskuksen tutkija Petri Kilpeläinen kehitti väitöstyössään ympäristöystävällisen menetelmän ksylaanin uuttamiseksi koivun sahanpurusta. Tarkkaan ottaen Suomen voikukat muodostavat satojen lajien ryhmän. Nämä alkukevään värittäjät on aika helppo oppia tuntemaan, mutta Luonto-Liittoa kiinnostaa kuinkahan pohjoisesta niistä saa havaintoja. Nykyisin huomattava osa myyntiin tulevasta tyrnistä viljellään. Yleensä puru poltetaan sahoilla pääasiassa energian lähteenä. Markkinoille on tullut uusia tuotteita perinteisten tyrnimehujen rinnalle kuten tyrnihilloja, -hyytelöitä, -kastikkeita, -soseita, -jauheita, -rouheita, -pyreitä, -glögejä, -viinejä, -makeisia ja kosmetiikkatuotteita. Hyviä havaintoja voi tehdä melkein missä tahansa, eivätkä kaikki kevään merkitkään ole ihmistoiminnasta riippumattomia. 2 AJANKOHTAISTA Kevätseurannassa urbaani kevät Joskus kevään odotus tuntuu tavattoman pitkältä, mutta toisinaan se tulee nopeammin kuin arvaatkaan. Se tulee ilahduttamaan vilkkaalla seurallaan vielä pitkälle syksyyn. ravintolisinä käytettävät tyrniöljykapselit. Mutta Kevätseurannassa riittää se, että tämän urbaaninkin valopilkun kukinta huomataan, kirjataan ja mapitetaan virtuaalisesti Luonto-Liiton tietokantaan. Tyrnin öljy on hyvälaatuista ja sillä on tutkimuksissa osoitettu olevan useita terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia. Näin siitä saataisiin suurempi hyöty kuin energiakäytössä. Tyrnin marjat sisältävät Arktiset Aromit ry:n mukaan runsaasti Cvitamiinia 165 mg/100 g. Tämän vuoden Kevätseurannan teemana on urbaani kevät. Åbo akademin puuja paperikemian laboratorioon tehdyssä väitöstyössä ksylaanin uuttaminen onnistui laboratorioolosuhteiden lisäksi isommassa pilottikokeessa. Tötterö kourassa on hyvä olla, nauttii sitten maitotuotetta tai tofujädeä. Liuotus tehdään kuuman veden avulla. Joka vuosi toistuvien vakiolajien lisäksi seurataan viittä rakennetusta ympäristöstä löytyvää teemalajia, ja kutsutaan kaikki suomalaiset mukaan havainnoimaan. Oranssinväristä tyrnimarjaa kasvaa luonnonvaraisena Pohjanlahden rannikolla ja saaristossa sekä Ahvenanmaalla. Hemiselluloosan polttoarvo ei ole kovin hyvä, joten tämänkin vuoksi olisi tarpeen, että hemiselluloosa voitaisiin uuttaa pois sahanpurusta, Kilpeläinen toteaa. Ksylaanista valmistetaan myös ksylitolia eli koivusokeria. Tyrnimarjaa kasvaa luonnonvaraisena Pohjanlahden rannikolla ja saaristossa sekä Ahvenanmaalla. Muutama yrittää talvehtiakin, mutta Kevätseurannassa olaan kiinnostuneita vain paluumuuttajista. Suomessa on useita tyrnituotteita valmistavia ja markkinoivia yrityksiä. Lisätietoja: Luonnonvarakeskus luke.fi Uusi menetelmä ksylaanin uuttamiseksi koivusta Tyrni vuoden marja. Tyrni on valittu vuoden marjaksi. Kuva: Arktiset Aromit ry. Sahanpurusta on aikaisemmin valmistettu sellua, mutta nykyään se on vähäistä. Ja sen myötä Luonto-Liiton perinteinen Kevätseuranta. Jäätelönsyöjä kömpii hämärästä kolostaan ilmojen lämmetessä, joten siitäkin voi laittaa ruksin lomakkeelle ja siirtyä kioskille jonon jatkoksi! Lisätietoja: kevatseuranta.fi, luontoliitto.fi Luonto-Liiton Kevätseurannan teemana on tänä vuonna urbaani kevät. Kehitystyö on merkittävä muun muassa biojalostamoille, joissa tarvitaan tehokkaita ja ympäristöystävällisiä menetelmiä teollisuuden käyttämien yhdisteiden erottamiseen biomassoista. – Sahanpurusta saatavaa hemiselluloosaa kannattaisi hyödyntää teollisuudessa. Yksi tällainen teollisuuden tarvitsema yhdiste on koivun ksylaani. Jos kuulet kaupunkipuiston pensaikosta tiksutusta ja hämärän tullen lähimetsiköstä kumpuaa hauraankaunista, keskeytymätöntä laulua, voit arvata että punarinta on palannut. Rikkaruohoksikin koettu voikukka menee huhujen mukaan joiltain kaupunkilaisilta leskenlehden kanssa sekaisin, ainakin puheessa. Luonnonvaraisen tyrnin saanti ei kuitenkaan tyydytä kysyntää ja siksi nykyisin huomattava osa myyntiin tulevasta tyrnistä viljellään. Marjat ovat myös runsaskuituisia sekä hyviä Eja B1-vitamiinin lähteitä. Tyrnin arvostus on Suomessa viime vuosina kohonnut. Tyrnipensas suosii avoimia ja valoisia kasvupaikkoja, joita maan kohoaminen paljastaa rannikolla. Pidemmälle jalostettuja tyrnituotteita ovat mm. Tällä kertaa laulujoutsen ja lakaisukone mahtuvat samalle lomakkeelle. Kevät ei piilottele ihmisten ulottumattomissa, vaan saapuu yhtä lailla mökkijärven rantaan kuin kauppakeskuksen parkkipaikallekin. Valinnan on tehnyt Arktiset Aromit ry, joka on luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö. Tyrnin marjat sisältävät poikkeuksellisen runsaasti energiaa (377 kJ/100 g), koska marjan siemenissä ja hedelmälihassa on öljyä 3–8 prosenttia. – Ksylaani on hemiselluloosayhdiste, ja hemiselluloosaa on ehdotettu käytettäväksi esimerkiksi elintarvikkeiden pakkauksissa, joissa tarvitaan happea läpäisemättömiä kalvoja ja pintoja, tutkija Petri Kilpeläinen sanoo
Edelleen hän haluaa herätellä. 18 Hirsimäen päiväkodin Metsänhaltiat viettää metsässä vähintään 4–5 tuntia päivässä säässä kuin säässä. Arvoina ovat kotimaisuus ja ekologisuus. EKOYRITYS 40 Nudge Helsinkiläinen kivijalkakauppa tarjoaa samoissa tiloissa eettisesti tuotettuja vaatteita, kosmetiikkaa ja ruokaa. 4 Tässä numerossa 2/2015 Ekoelo Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen EKOTYÖ 6 Axel Ehnström Vuonna 2011 hän edusti Suomea euroviisuissa Paradise Oskarina. Ekolo tarjoaa kasvisruokailijalle luomua ja superfoodia. KESTÄVÄ MAATALOUS 26 Luomuviljasato 2014 38 Eläköön sarvellinen pässi! 50 EU-taisto koivutislen puolesta Koivutisle olisi biohajoava torjunta-aine pelloille ja puutarhaan. Kuvassa alpakkaori Fredi ja Pihla Méling. Mutta miten saada se hyväksytyksi EU:ssa. 80 Hengittävä ekotalo Raaseporiin on valmistunut talonpoikaistalo, jonka seinissä ei ole höyrysulkumuoveja ja ilmanvaihto on painovoimainen. 84 Perinnemaaleja Paraisilta 85 Aurinkovoimaa nyt jokakotiin TILAVIINIT JA EKOHERKUT 76 Valamon marjaviinit 78 Napostele ekosti 32 Lohjalaiset Päivi Partanen ja Harri Ahokas innostuivat alpakoista. Nyt hän tekee lauluja muille. Kuvassa Saga Manderbacka, Juuli Kirpu, Mandi Purhonen ja Justiina Warvas. PUUTARHA 56 Mekaaniset työkalut Mihin tarvitset sähköä, bensiiniä ja moottorin meteliä, kun monen työn voi tehdä käsivoimin. YHTEISKUNTA 10 Fredu Sirviö Espoolaisen yrittäjän ja yhteiskuntavaikuttajan mielestä ruoan turvallisuuden sääntely ja valvonta on viety äärimmäisyyksiin ja samalla terve järki on unohdettu. 22 Sanni Grahn-Laasonen Erikoishaastattelussa ympäristöministeri kertoo, mitä ekologiset arvot hänelle tarkoittavat. Kuva: Alpaca Fuente.. 72 Ekolo Ekoalan myynti kasvaa taantumasta huolimatta. Kuva: Kaisa-Liisa Ikonen. 66 Atratsiini pois pohjavesistä MAJOITU MAALLA 28 Maalaiskartano Pihkala Maaseudulta luonnon keskeltä löytyy tasokkaita vaihtoehtoja kaupunkihotelleille. 58 Tuhkaa luomumaahan Kiteeläinen luomuviljelijä ja tuhkayrittäjä Terho Hukka suosittelee tuhkaa kotipuutarhan vihannesmaahan 10–12 kiloa aarille vuosittain. EKOLOGINEN RAKENTAMINEN 62 Kuivakäymälät Ravinteet hyötykäyttöön ja eroon kuormittavasta jäteveden käsittelystä. Kuva: Juhani Karvonen. 68 Puukenkiä lähituotantona Myrskylässä valmistetaan Talla-puukenkiä, joiden raaka-aine saattaa löytyä jopa niin läheltä kuin omasta metsästä. 46 Biologit Annukka Partanen (yllä) ja Lily Laine perustivat Villikataja-yrityksen pystyäkseen toteuttamaan luontoon ja ekologiseen elämäntapaan liittyviä kursseja ja tapahtumia. Parhaillaan tutkitaan, miten luonnossa kasvaminen vähentää allergioita
Samalla se kangistaa paikallista yrittämistä. 09-413 97 370 Toimituksen osoite: Ekoelo Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Punaiseksi langaksi sopii uudenlainen paluu luontoon ja luonnonmukaisuuteen. Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Martti Heikkilä martti.heikkila@karprint.fi Ilmoituspäällikkö: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi, puh. On myös sanottu, että hyvinvointivaltio on kriisissä. Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puh. Tässä on yksi syy muuttaa osa kaupunkien puistoista ja pihoista luonnonniityiksi, kasvimaiksi ja puutarhoiksi. Järjestelmää ollaan edelleen laajentamassa. Tarkastajat kiertävät elintarvikehuoneistoissa ja jakavat neliportaisia tarroja. Akatemiaprofessori Ilkka Hanski muistuttaa, että steriili ympäristö on ihmiselle haitaksi ja myös jatkuva siivoaminen tappaa hyödyllisiä bakteereja. Näin on suosittu suuruuden ekonomiaa, jossa häviäjinä ovat olleet paikalliset pientuottajat. Päättäjät Suomessa ja EU:ssa ovat kuunnelleet niitä, jotka ovat vaatineet aina vain pidemmälle menevää ruokatuotannon sääntelyä. Juha Ahola Suomelle uusi suunta. Ensin on vain saatava koivutisle EU:ssa hyväksytyksi. Suomi tarvitsee uuden suunnan, jossa oppaina ovat luonto ja terve järki. Alustavien tulosten mukaan näyttää siltä, että lähellä luontoa kasvaminen ehkäisee allergioita. Ongelmana on, että synteettisistä torjunta-aineista viranomaisten vaatimat näytöt saa helpommin osoitetuksi kuin luonnon mukaisemmista aineista. 09-413 97 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Toimitusjohtaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Karprint Oy julkaisee 15 erikoisalan aikakauslehteä, 3 tilauspohjaista paikallislehteä ja 3 kaupunkilehteä. Yritys on perustettu 1962. 5 Ekoelo Vuonna 2015 ilmestyy 6 numeroa. Liika kliininen puhtaus ja turvallisuus on arkipäivää myös elintarvikkeissamme. Tälle biohajoavalle torjunta-aineelle olisi valtava kysyntä niin Suomessa kuin muualla, ja meillä riittäisi raaka-ainetta sen valmistamiseen. Byrokratian huippuna voidaan pitää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran Oiva-hymyjä. Voi kysyä, miltä tuntuu lähiruokakauppiaalta, jonka on myymälän oveen liimattava hapannaama jonkin naurettavalta tuntuvan pikkupuutteen vuoksi. Perinteisen talouskasvun sijasta se voi tarkoittaa terveempää maata ja ihmisiä. Mikä perinteisillä talouden mittareilla on tuonut näennäistä kasvua, on terveellisyyden kannalta ollut taantumista. Se on osaltaan vauhdittanut ruokatuotannon teollistumista ja sellaista einesten jalostamista, mikä on todellisuudessa huonontanut ravintomme laatua. Perusteena ovat olleet turvallisuus ja kuluttajan suojaaminen harhaanjohtavalta informaatiolta. PÄÄKIRJOITUS Talous, työllisyys, turvallisuus ja sote ovat hallinneet vaalikeskusteluja. Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 40 €. Se on osaltaan myös suosinut tuontiruokaa. Ekoelo 3/2015 ilmestyy toukokuun lopussa. Kannen kuvassa: Fredu Sirviö Kuva: Martti Heikkilä Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttääsuoramarkkinoinnissa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osa maaseudusta tuodaan kaupunkeihin. Virasto on kehittänyt hymytarrat yhdessä maaja metsätalousministeriön kanssa. 09-413 97 333 Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 45 €. Nyt pitäisi nähdä, että luonnosta irtautuminen lisää vääjäämättä hyvinvointivaltion kustannuksia niin terveysmenoissa kuin byrokratiassa. Entä sitten suomalainen innovaatio koivutisle. Helsingin yliopistossa on meneillään tutkimus, jossa verrataan luontopäiväkotien ja tavallisten päiväkotien lasten herkistymistä. Siihen vaaditaan käsittämätön määrä tutkimusnäyttöjä. Tässä lehdessä on uudelle eduskunnalle ja hallitukselle monta vinkkiä siitä, miten nyt tarvitaan tervettä järkeä, jotta Suomi saadaan nousuun. Hän miettii, kohteleeko järjestelmä samoin ehdoin suurta ketjua tai elintarviketehdasta
Nyt neljä vuotta myöhemmin Axel on jättänyt esiintymiset ja kirjoittaa lauluja muille. 6 EKOTYÖ Axel Ehnström tekee lauluja muille Axel Ehnström edusti vuonna 2011 Suomea euroviisuissa Paradise Oskarina. Edelleen hän haluaa herätellä esimerkiksi näin: ”Mieti, mitä oikeasti haluat tehdä! Ja tee se!” Tee sitä mitä oikeasti haluat!. Laulussa Da Da Dam hän kertoi pojasta, joka halusi pelastaa maapallon
Billboard hehkutti Vähemmän ekologista Axel Ehnströmin elämässä on tällä hetkellä se, että hän lentää usein, etenkin Helsingin ja Berliinin välillä. Yksittäisiä vierailuja Axel Ehnströmillä on ollut esimerkiksi Kasmirin debyyttilevyllä sekä JVG:n kappaleessa Valot kii , jossa vierailevana laulajana on Jippu. Kappaletta on katsottu Youtubessa yli viisi miljoonaa kertaa ja se oli Ylen kanavilla vuonna 2013 viidenneksi soitetuin. Kertosäkeen lopussa pyydetään: ”Pimennä kaupunki uudestaan!” Se yhdessä kappaleen nimen kanssa sisältää viittauksen vuosittain vietettävään Earth Hour -tuntiin, jolloin sammutetaan valot tunniksi ilmaston puolesta. Tunnissa se syntyi. – Isacin ekalla levyllä on kolme biisiä ja tokalla kaksi. Karlsson lähdetään matkaan. 7 Axel Ehnström kirjoittaa lauluja yhdessä muiden tekijöiden kanssa. Kansainvälisestä tiimityöstä kertoo se, että esimerkiksi Isac Elliotin laulussa New Way Home tekijöitä ovat Axel Ehnströmin lisäksi Ilan Kidron, Rory Winston, Joonas Angeria ja Alexander Austheim. Tällä hetkellä Axel Ehnström viihtyy kaupungissa. Tällainen kimppakirjoittaminen eli co-writing on tavallista nykyisessä pop-musiikissa. – Esimerkiksi vaatteita en osta juuri koskaan. Se on pääruoka, jonka ympärille muu rakentuu. Kertosäkeeseen kiteytetään se, mistä laulussa on kyse. Jonas Karlsson on yksi Axelin suomalaisista tekijäkumppaneista. Jossain tuonnempana väikkyy ainakin osittainen paluu maalle. Helsingin Kallioon kotiutunut lauluntekijä Hakaniemenrannassa.. Silloinkin se oli kierrätyksestä hankittu. Syyskuussa alan kansainvälinen ykkösmedia Billboard hehkutti biisiä vuolaasti. Sieltä soitellaan Suomeen Elementsille, että tarvittaisiin biisejä uusille artisteille tai uutta ilmettä konkareille. Ekologinen arki on hänelle helppoa, kun rahaa on vähän. Haastatteluun Axel saapuu päällään sama vihreä takki, joka hänellä oli viisutalven päällystakkina. Suomalainen kustantajani on Elements Music ja sen saksalaisena alikustantajana Sony ATV Saksassa. Olin myös studiossa treenaamassa ääntämistä, koutsasin fraseerausta tekstittäjänä. Axel Ehnström kertoo olevansa lauluntekijänä kertsityyppi. Puolitoista vuotta sitten Axel ja Jonas tekivät Berliinissä yhdessä espanjalaissyntyisen artistin Sofi De La Torren kanssa biisin Vermillion . Sitten yleensä minä ja Jonas W. – Siinä on se punchline eli voimarivi, jonka kuullessaan ymmärtää, mistä biisi kertoo. Laulunteon ohessa hän opiskelee Metropolian ammattikorkeakoulun musiikintekijälinjalla. – Sofi tekee itsekin tekstejä, joten hänen kanssaan teemme tekstikimppaa tasavertaisina. – Syynä ovat projektit Saksassa. Samoilla mennään. – Biisintekijällä on vaatteiden kanssa helpompaa kuin artistilla. Axel teki Jipun laulaman kertosäkeen tilauksesta. Teksti kertoo parisuhteesta kuten monet pop-biisit tekevät. Esimerkiksi Annan kanssa keskustelemme suoraan ja silloin löytyy stooreja. – On paljon sellaista turhaa, mitä ilman voi elää. Tekijän ei tarvitse välittää, miltä näyttää. Hänet tunnetaan tuottajana, musiikintekijänä ja Elokuu-yhtyeen jäsenenä. Ainoat tulonlähteet ovat opintotuki ja teostotulot, jotka eivät ainakaan vielä päätä huimaa. Yksi tehtäväni on tsempata tekemistä niin, ettemme tyydy pelkkään ideaan vaan teemme tekstin paremmaksi ja loppuun asti. Haluan haastaa itseni etsimään todempaa onnea, en tiedä miten siinä onnistun, mutta yritän. Samat vaatteet Axel Ehnström asuu Helsingin Kalliossa kimppa-asunnossa. – Satuin olemaan kotona pianon ääressä, kun soittivat ja sanoivat, että tarvittaisiin kertsi. – Tykkään tehdä yhteistyötä tekijöiden lisäksi myös artistin kanssa. Enkä tahdo jaksaa katsoa vierestä muitakaan, jos eivät yritä. Materiaalisten turhuuksien välttämisessä auttaa myös se, että Axelilla ei ole televisiota. – Usein artistit päästävät itsensä liian helpolla, jolloin tehtäväni on kyseenalaistaa tyyliin ”onhan tossa hyvä idea mutta ei vielä muuta”. Kaunokirjallisuuden lukeminen sen sijaan on mieluinen harrastus. Kotimaisista artisteista Axel on mukana esimerkiksi Isac Elliotin ja Anna Abreun levyillä
Voiko tekstiin aina kuitenkin ujuttaa sanomaa ja viisauksia. Se julkaistiin kuukausi sitten. Kaikki eivät sitä välttämättä tiedosta, mutta tuntevat sen jossain sisällään. Muille artisteille kirjoittaessaan Axel Ehnström ei yleensä julista. Tällä tavalla haluan haastaa ihmisiä, jotka eivät anna itselleen mahdollisuutta vaan heittävät sen hukkaan. Metsä, pelto ja järvi. Jossain tuonnempana väikkyy ainakin osittainen paluu maalle: – Juuri nyt viihdyn kaupungissa, mutta maalta olen kotoisin. Viime kesänä teimme biisin What People Do , jossa kyseenalaistetaan ihmisten rahankäyttöä. Laiskuus on tämän kiireisen yhteiskunnan sivutuote. 8 Anna itsellesi mahdollisuus! Vuoden 2011 viisubiisissä Paradise Oskarin sanoma oli suoraan tekstin riveillä. Suurimmalla osalla suomalaisista asiat ovat niin hyvin, että jos haluaa vaikka runoilijaksi, voi herätä joka aamu tunnin aikaisemmin ja kirjoittaa runon. – Riippuu projektista. – Kaikille ei tietenkään kaikki ole mahdollista, mutta usein ihmisten todelliset unelmat eivät edellytä esimerkiksi rahaa. Esimerkiksi Sofin kanssa pystyy sanomaan jotakin. Axel Ehnström on huomannut, kuinka suuri osa ihmisistä on kyllästynyt politiikkaan eikä jaksa ajatella. Right in front of you, right in front of you…” – Aina on oikea ajankohta lähteä tekemään juuri sitä, mitä oikeasti haluaa tehdä. – Moni ei enää viitsi äänestääkään. Anna Abreun levyttämässä Right In Front of You viestinä on, että ”milloin tahansa sinulla on mahdollisuus, iske siihen”: ”And everything you’ve ever been dreaming of is there. Varsinkin nuoremmassa sukupolvessa on paljon niitä, jotka haluavat elämältään muuta kuin kuluttamista ja pintakiiltoa. – Usein frendini puhuvat, mitä kaikkea haluaisivat tehdä. Lauluntekijä voi pukea nämä tunteet sanoiksi ja samalla yksilön tunne tulee tietoisemmaksi sekä hänelle itselleen että yhteisölle. Yksi kaupunkilaisen unelma voi olla se, että myös keskellä kaupunkia olisi kasvimaita sekä puistoissa omenapuita ja viinimarjapensaita.. Ensimmäiset 18 vuotta asuin Kirkkonummella keskellä korpea. Axelin isoisä oli tomaatinvilVarsinkin nuoremmassa sukupolvessa on paljon niitä, jotka haluavat elämältään muuta kuin kuluttamista ja pintakiiltoa. Monelle voi tehdä kysymyksen, mikset sitten tee. Joskus takaisin maalle Lauluntekijä itse ei tällä hetkellä kaipaa muuta kuin juuri sitä mitä tekee – biisintekoa Helsingissä ja Berliinissä
Ajokorttiakaan hän ei ole katsonut tarpeelliseksi. Aineettomia perustarpeita Euroviisujen jälkeen Axel Ehnström oli mukana Reilun Kaupan kampanjassa. Ruokapiiri on yksi mahdollisuus tulla taas lähemmäksi multaa. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä – Suurimmalla osalla suomalaisista asiat ovat niin hyvin, että jos haluaa vaikka runoilijaksi, voi herätä joka aamu tunnin aikaisemmin ja kirjoittaa runon. Toivottavasti luonnollinen kehitys vie pyramiidissa ylemmäksi, kunhan ensin fyysiset perustarpeet on hoidettu. Motivaatiota antoi sekin, että olen aina tykännyt ruoanlaitosta. – Voisihan niitä olla tässä Kalliossakin ja sitten joku sopiva kommuuni kuten Kallio-liike ottaisi vastuun niistä. – Mitä enemmän suuntaudumme aineettomiin juttuihin, sen parempi. – Asuttiin sen verran kaukana kaikesta, ettei ollut mahdollisuutta kesäduuneihin. Yksi kaupunkilaisen unelma voi olla se, että myös keskellä kaupunkia olisi kasvimaita sekä puistoissa omenapuita ja viinimarjapensaita. Ja kun on aina kaksi viikkoa kerrallaan poissa Suomesta. Innovatiivisuutta Axel Ehnström pitää hyvänä, kunhan se suuntautuu oikeisiin asioihin. – Nyt en sinne usein ehdi. – Mieluummin mp3-latauksia kuin epäeettisesti valmistettuja fanipaitoja. Tänä päivänä hänellä on biisintekijänä hyvä mieli siitä, että suuri osa musiikista jaellaan digitaalisesti. Siitä lähti oma puutarha, oli valkosipulit, tomaatit, pavut, punajuuret ja kaikki. – Mutta ei juuri nyt, kun ei ole tyttöystävää, jonka kanssa hankittaisiin yhteiset syötävät. Kun ikätoverit viimeistään viisitoistavuotiaina hankkivat mopon, Axelille riitti polkupyörä. Myös Axelilla itsellään oli nuorena oma hyötypuutarha. Kesällä käyn ja onhan se seesteistä, kun ottaa aurinkoa, lukee hyvää kirjaa ja katselee puutarhaa. – Mitä enemmän suuntaudumme aineettomiin juttuihin, sen parempi.. Suomen taloudessa yksi hyvä esimerkki on Supercell. Kysymykseen energiasta Axelilla on varma vastaus: – Ei vesi, ei tuuli, ei ydinvoima vaan energiatehokkuus ja kulutuksen vähentäminen. Itä-Helsingistä niitä löytyy. 9 jelijä
Vastuu on siirretty ihmiseltä yhteiskunnalle. Fredu Sirviön mukaan ruoan turvallisuus on alettu ottaa liian Fredu Sirviön mukaan ruoka on palautettava lähemmäksi ihmistä Poliitikot puhuvat kuin yhdestä suusta lähiruoan puolesta. Se on viety äärimmäisyyksiin ja samalla terve järki on unohdettu. Hänet tunnetaan myös aktiivisena yhteiskuntavaikuttajana ja entisenä ammattilumilautailijana. Että sen on oltava lääketieteellisin kriteerein puhdasta ja että lisäaineilla tavoitetaan jokin luokittelematon muka-turvallisuus. Osana yrittämistä hän on perustanut safkatutka.fi-sivuston. Unohdetaan täysin katsoa ruoan laatua siitä näkökulmasta, että laaduton ravinneköyhä ruoka tarvitsee tur. 10 YHTEISKUNTA Fredrik ”Fredu” Sirviö on espoolainen yrittäjä, aviomies ja kolmen lapsen isä. – Välillä luullaan, että vain täysin steriiliä ruokaa on turvallista syödä. Yhteys maahan takaisin! kirjaimellisesti. Ylin valvova viranomainen on Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Espoolainen yrittäjä Fredu Sirviö on sitä mieltä, että jokin nykymenossa mättää ja pahasti. Kuitenkin elintarvikkeiden sääntely ja valvonta suosivat suuryrityksiä ja pitkien ketjujen einestuotantoa. Kevään eduskuntavaaleissa hän on vihreiden ehdokkaana
11 Yhteys maahan takaisin! – Kaupunkilaistenkin pitää päästä seuraamaan kasvattamista läheltä, sanoo Fredu Sirviö. Aitoa ruokaa löytyy esimerkiksi Hietalahden kauppahallista vihanneskauppias Merja Valon vihanneksista ja juureksista.
– Lapset söivät salaattia suoraan suuhun ilman pesemistä. – Kaikkeen pitäisi suhtautua kokonaisvaltaisemmin. – Täytyykö tulevaisuudessa metsänomistajan käydä merkitsemässä sienet tai muuten saa syytteen mahdollisisista myrkytyksistä. Mutta mitä enemmän ihmiset käyttävät jalosteita, myös tämä taito voi ruostua. Vielä sentään on sieniä itselleen keräävän osattava erottaa syötäväksi kelpaavat myrkyllisistä. Äärimmäisten riskien minimointia Tällä hetkellä äärimmäiset riskit ovat sääntelyn johtotähtenä. Ja porkkanasta vain pyyhkäistiin enemmät mullat housunlahkeeseen.. Asiakkailta tuleva kiitos on se, millä osa jaksaa. Voi kysyä, onko politiikkakin muuttunut riskien minimoimiseksi. Eipä sillä ole enää mitään tekemistä maidon kanssa. Päättäjät ja valvovat viranomaiset pelkäävät kohuja, jotka kulloinkin nousevat otsikoihin. Osa isompaa kokonaisuutta Fredu Sirviön mukaan ruoan turvallisuuden ääri-ilmiöt liittyvät isompaan kokonaisuuteen: – Etelä-Euroopan ruokakulttuurissa kaikki on lähtökohdaltaan persoonallista, kun taas meillä kaikki näyttää monessa paikassa samalta. – Kun käyttää aitoja raakaaineita, täytyy tietysti osata haistaa ja katsoa, että ruoka ei ole pilaantunutta. Moni pientuottaja on helisemässä kaikkien niiden määräysten kanssa, joilla elintarvikkeita säädellään. 12 vallisuutensa takeeksi lisäaineita. Lopulta se on niin säilyvää, että se ei mitenkään voi enää olla turvallista. Vain perheen omiin tarpeisiin voi kasvattaa ruokaa ilman jatkuvaa valvontaa. – Ovatko nämä mikrossa lämmitettävät einekset hyväksi terveydelle. Siihen ei harjaannuta, kun ruoasta jalostetaan aina vain paremmin säilyvää. – Moni on turhautunut ja tyytynyt kohtaloonsa. Sirviö kysyy, millä perusteella muovipakkauksissa kuukausikaupalla säilyvät tuotteet ovat turvallisempia. Eikö enää ihminen saa kasvattaa ruokaa ihmiselle. Niiden eliminoimiseksi määritellään ehdot kaikelle ruokatuotannolle. – Onko tarkoitus luoda lopulta kaikille aivan samat tuotteet, joissa on standardoitu turvallisuus. Vietimme viime kesää Myllykoskella, jossa meillä oli oma kasvimaa ja pelto. Usein näyttää siltä, että vastuu ruoan turvallisuudesta on siirtynyt yksilöltä yhteiskunnalle. Voiko einespitsaa edes kutsua ruoaksi. Ja porkkanasta vain pyyhkäistiin enemmät mullat housunlahkeeseen. Tai loppuun asti prosessoitu rasvaton maitojuoma. Ihminenhän tarvitsee kuitenkin myös bakteereja ja muita mikrobeja. Sieltä lapset söivät salaattia suoraan suuhun ilman pesemistä
– Esimerkiksi Monsanton valmistamaa RoundUppia, jossa on terveydelle vaarallista glyfosaattia, käytetään Suomessakin ihan järkyttäviä määriä. 13 – Kyse on yhteydestämme luontoon, kasvumaahan ja ympäristöön. Miksi monissa eineksissä on maissitärkkelystä, joka on ravitsemuksen kannalta täysin turhaa. Peltoa, alkuperäistä metsää, niittyjä, omenapuita, viinimarjapensaita myös kaupunkien keskustoihin. Luomujuureksia Hietalahden kauppahallissa vihanneskauppias Merja Valon valikoimissa. – Miksi ei kasviperäisissä – Media rakastaa kohuja. – Jos ruoka tuodaan raakapakasteena Ranskasta, mitä siinä auttaa pilkunviilaus, jolla kiusataan pientuottajia. Tämä maailman eniten käytetty torjunta-aine jättää varmasti jälkensä. Ruoka pitäisi nyt saada taas lähemmäksi ihmistä. Harva uskaltaa olla anarkisti. Se koskee päiväkotiruokailua, kouluja, asumista, työtä.. Oiva-hymyt kuvastavat nykymenoa On vaikea kuvitella, että esimerkiksi Eviran Oiva-hymyjä voisi olla Etelä-Euroopassa. Täytyy myös muistaa, että elintarviketeollisuus on iso rahoittaja tutkimukselle ja myös medialle, Fredu Sirviö sanoo. – Nyt maatalous on viety pois silmistä. Torjunta-aineet jättävät jälkensä Vaikka elintarviketurvallisuudesta vastaavat vakuuttavat, että kasvien ruiskutuksista ja muista tehotuotannon keinoista ei jää jäämiä ruokaan, Fredu Sirviö ei siihen usko. Laitosmaisuus ja suurtuotanto ovat tulleet kaikkialle. Virkamiehet pelkäävät työpaikkansa puolesta. Meidän pitäisi myös päätöksenteossa ja valvonnassa suosia paikkoja, joissa paikalliset osaajat valmistavat ruokaa lähellä kasvaneista raakaaineista. Se koskee päiväkotiruokailua, kouluja, asumista, työtä. Ruoka kiertää pitkän ketjun ennen kuin se saapuu pellosta pöytään, silti välillä maaseudulla on vaikeampaa löytää luomua lautaselle kuin kaupungissa. Osa nykysysteemiin suivaantuneita kansalaisia on jo alkanut vaatia, että lähiruokaa täytyy saada myydä ilman nykyisenlaista valvontaa, kunhan ovelle laitetaan iso kyltti: ”Syö omalla vastuulla! Nämä elintarvikkeet eivät ole Eviran valvomia”. Että tarkastaja tulisi erikseen joka paikkaan syynäämään, ovatko kengät telineellä tai harja koukussa irti lattiasta. Taustalla Hietalahden kauppahalli Helsingissä. Tarvitaan syötäviä puistoja, ruokametsiä ja kaupunkiviljelmiä joka kortteliin. – Totta kai tietty valvonta pitää olla, mutta naurettavuuksiin ei pidä mennä. – Kaupunkilaistenkin pitää päästä seuraamaan kasvattamista läheltä. Etelä-Euroopassa koko ruokakulttuuri on sellainen, että ruoanvalmistuksesta nautitaan ja siitä ollaan ylpeitä. Kaikki on lähtökohdaltaan persoonallista, kun taas meillä kaikki näyttää monessa paikassa samalta. – Kuka on oikeasti tutkinut tuontitomaatit. – Laitosmaisuus ja suurtuotanto ovat tulleet kaikkialle. – Suomalaiset ovat tunnollista kansaa. Maallahan se kyllä on edelleen monella olemassa. – Yhteys takaisin luontoon pitää löytää ja ennen kaikkea kaupungeissa. Tehotuotetusta banaanista jäämiä löytyy hedelmälihasta asti eikä vain kuoresta
Eikä tämä koske pelkästään lapsia. Miksi ei uskota uusia tutkimuksia, jotka kumoavat vanhat totuudet. – Järkyttävää ympäristön tuhoa on kaikkialla. Ja media rakastaa kohuja. – Moni opettaja on kertonut, että myöskään he eivät saa tuoda omaa ruokaa kouluun vaan on syötävä samaa laitosruokaa, jossa on liemijauheet ja keinotekoiset kasvisrasvat. Sellaisella asenteella ei saada mitään hyvää aikaiseksi. – Ja ruokailutottumukset näkyvät suoraan valtion ja kuntien taloudessa. päättää ravinnostaan. Ongelmallinen sektorijako Fredu Sirviö pohtii, pitäisikö luopua nykyisestä ympäristöministeriön sekä maaja metsätalousministeriön sektorijaosta. Kliinisyyden kupla Kun olemme joutuneet kliinisen puhtauden kuplaan, seurauksena on ollut esimerkiksi allergioiden lisääntyminen. Samalla kun vastuu ravinnon turvallisuudesta on siirtynyt ihmiseltä yhteiskunnalle, samalla on myös ihmisen valinnanvapautta monella alueella kavennettu. Kyllä tällä hetkellä jotkut säännöt rikkovat Suomen perustuslakia. Kaiken tämän ohi puolueet ovat nukkuneet. Ei ihme, että lähituottaja kokee, että yhteiskunta on vahvasti suuryritysten puolella. Myös kaikkien peltojen ja niin sanottujen talousmetsien hyvinvointi on tärkeää. – Mutta poliitikoista on tullut ylivarovaisia. Ainakin julkisuudessa on syntynyt se kuva, että vihreiden tavoitteissa on ollut reservaatti-ajattelua. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä Perustuslain vastaista. Muutaman vuosikymmenen aikana tapahtunut muutos on tuonut esimerkiksi ennennäkemättömän nuorison liikalihavuuden. Tämä näkyy esimerkiksi laitosruokailussa kuten päiväkodeissa ja kouluissa. Metsissä yhteiskunnan pitää suosia jatkuvaa kasvatusta eikä avohakkuita, kuten nykyisin. Kyllä tällä hetkellä jotkut säännöt rikkovat Suomen perustuslakia. Tämä puolestaan näkyy suoraan kestävyysvajeessa, kun yhä useampi tarvitsee yhteiskunnan tarjoamaa tai kelakorvattua siedätyshoitoa. Suojelualueet ja niiden lisääminen ovat korostuneet. Ravitsemussuosituksilta menee uskottavuus ja luottavuus, kun väitetään väkisin vastaan ja valehdellaan. Kun espoolainen Fredu Sirviö päätti lähteä vihreiden ehdokkaaksi kevään eduskuntavaaleissa, hän halusi olla mukana tuulettamassa myös omaa puoluetta. Täytyy myös muistaa, että elintarviketeollisuus on iso rahoittaja tutkimukselle ja myös medialle. – Täytyyhän ihmisellä olla perusoikeuksiin kuuluva vapaus – Ei ihme, että lähituottaja kokee, että yhteiskunta on vahvasti suuryritysten puolella.. – Miksi viranomaiset tukeutuvat vanhaan tutkimustietoon. elintarvikkeissa vaadita merkintää, mitä torjunta-aineita viljelyn eri vaiheissa on käytetty. 14 – Täytyyhän ihmisellä olla perusoikeuksiin kuuluva vapaus päättää ravinnostaan. Miksi raaka-aineen alkuperää ei läheskään aina tarvitse merkitä, vaan riittää tieto, että maissilastut on valmistettu Hollannissa. Useat maaja metsätalousministeriön alaan kuuluvat asiat ovat suoraan sidoksissa ympäristöön ja sen tilaan
Erillistä myyntitilaa ei silloin vaadita. Eviran mukaan Oiva-hymyt perustuvat siihen, että elintarvikelain mukaan valvontatiedot on julkistetteva. Päähuomio näyttää kuitenkin olevan ympäristössä, jossa ruoka tuotetaan tai myydään. makeistehdas, tukkumyynti) on ryhdytty tarkastamaan Oivan mukaan 1.1.2015 alkaen. Lisätietoa: www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ valmistus+ja+myynti/elintarvikehuoneistot+/kotielainten+lihan+ myynti+tuotantotilalta/ Leimaamattomia lähimunia suoraan tuottajalta. Vähittäiskaupoissa myytäviin kananmuniin on leimattava tuottajakoodi eli alkuperäkoodi, joka kertoo mistä tuotantotilalta kananmunat ovat peräisin. Saadut tulokset julkistetaan viimeistään 1.1.2016. Lisätietoa: www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/alkutuotanto/ elaimista+saatavat+elintarvikkeet/maito/usein-kysyttya-raakamaidosta-/ Pienteurastamoissa pitää lihanmyyntiä varten olla erillinen myymälä. Myös asiakkaiden wc-tilat ovat valvonnassa, vaikka siellä ei ruokaa valmisteta. Hyvä-arvosanan kohdalla toimijan tulee itse korjata epäkohta oma-aloitteisesti. Jokainen kunnan valvontasuunnitelman mukainen tarkastus ja mahdollinen uusintatarkastus on maksullinen. Lähiruokaa myyvälle tämä tarkoittaa sitä, että tarkastajat kiertävät jakamassa Oiva-hymyjä. Tänä vuonna Evira hankkii kokemuksia siitä, miten Oiva-järjestelmä soveltuu esimerkiksi elintarviketehtaisiin. 15 Kananmunien leimauksissa joitakin poikkeuksia sallitaan Eviran Oiva-hymyt Elintarviketurvallisuusvirasto Evira perustettiin vuonna 2006. Kuntien terveystarkastajat tekevät tarkastuksia oman kuntansa alueen elintarvikeyrityksiin. Laissa sanotaan: ”Elintarvikealan toimijan on julkistettava valvontaviranomaisen antama elintarvikehuoneiston tarkastuksesta kertova asiakirja tai, jos elintarvikehuoneistoa ei ole vielä tarkastettu, todistus elintarvikehuoneistoa koskevan ilmoituksen käsittelystä, Elintarviketurvallisuusviraston määräämällä tavalla. Sääntely ulottuu turvallisuuden valvonnasta sen suojelemiseen, että ostajalle ei anneta harhaanjohtavaa informaatiota. Ne ovat tarroja, joita on neljää eri tasoa: oivallinen, hyvä, korjattavaa ja huono. Muut elintarvikehuoneistot (kuten esimerkiksi leipomo, Evira valvoo ja sääntelee monin tavoin sitä, millaista ruokaa suomalaisille saa myydä. Oiva-hymyt ovat tarroja, joita on neljää eri tasoa: oivallinen, hyvä, korjattavaa ja huono. Raakamaidon myynti voidaan joko kieltää kokonaan, kuten joissain jäsenmaissa on tehty, tai sallia tietyin ehdoin. Lisää tietoa Oivasta: oivahymy.fi/portal.fi Suomessa kananmunien ja muiden linnunmunien tuotantoa ja myyntiä säädellään sekä Euroopan unionin että kansallisella lainsäädännöllä. Yhtenä sääntelyn kohteena on raakamaidon myynti. Raakamaidon ja lähilihan myynti on tarkoin säädeltyä. Tarkempia säännöksiä valvontatietojen julkistamisesta annetaan maaja metsätalousministeriön asetuksella.” (Elintarvikelaki 23/2006 21§). Eduskunnan säätämässä laissa ei määrätä, että Eviran toimijalle antaman asiakirjan julkistamismuoto on tarra. Äkkiseltään voisi luulla, että Oiva-hymyjen kohteena on itse ruoka ja sen laatu. Oiva-hymyt ovat yksi esimerkki viraston toiminnasta. Maaja metsätalousministeriön asetuksessa 699/2013 (niin sanottu raakamaitoasetus) määritelty raja tarkoittaa sitä, ettei raakamaidossa saa olla listeriaa sen lähtiessä raakamaidon myyjältä tai laitoksesta. Suomessa raakamaidon myynti on sallittu tietyin ehdoin. Kaikki elintarvikealan laitokset ja muut elintarvikehuoneistot tarkastetaan Oivan mukaisesti. Tarkastuskäynnillä arvioidaan Oivaohjeiden mukaan riskit elintarviketurvallisuudelle. Jos lihat on valmiiksi leikattu ja pakattu, myyntitoiminnalle on vaatimuksena riittävät kylmäsäilytystilat niin, että lihojen kylmäketju ei katkea. Maksun suuruuden päättää kunta. Kananmunien tuotantoa ja myyntiä koskevia vaatimuksia on sekä elintarviketurvallisuutta koskevassa lainsäädännössä että kaupanpitämistä koskevissa eli markkinavalvontasäädöksissä. Torilla myytävät munat on myös merkittävä. Tuottajakoodi on vastaavanlainen koko EU:n alueella ja esimerkkinä voi olla 2FI12345 eli koodin ensimmäinen numero kertoo tuotantotavan 0=luomu, 1=ulko, 2=lattia ja 3=häkkituotanto, kirjainyhdistelmä on maan tunnus eli Suomi = FI ja viisi numeroa tunnuksen lopussa yksilöi tuottajan. Elintarvikealan laitosten (esimerkiksi lihaleikkaamot, meijerit) Oiva-tarkastukset alkavat 1.5.2015. Suomessa on poikkeusalueita, joissa ei vaadita kananmunien leimaamista. Nämä ovat Ahvenanmaa, Oulun ja Lapin lääni sekä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Tuottajakoodi leimataan muniin kananmunapakkaamoissa. Neliportaiset tarrat Evira on kehittänyt yhteistyössä maaja metsätalousministeriön kanssa. Merkintä ei ole myöskään pakollinen, jos tuottaja myy munia suoraan tuotantopaikalta tai ovelta ovelle myynnissä. Hymiön taso voi määräytyä huonoimman kohdan mukaan. Kaikki epäkohdat eivät johda uusintatarkastukseen. EU-lainsäädäntö antaa jäsenmaille itselleen mahdollisuuden päättää raakamaidon myynnistä jäsenmaissa. Epäkohdat tiloissa, joissa käsitellään ja säilytetään elintarvikkeita, päätyvät nopeammin korjattavaksi ja uusintatarkastukseen kuin elintarvikehuoneiston muut tilat
Ruisleipään ei saa merkitä ”lisäaineeton” Kaikista tuotteista ei saa käyttää merkintää ”lisäaineeton” vaikka siinä ei olisi mitään lisäaineita. Elintarvikkeissa, jotka sisältävät ainesosia, joista ei ole olemassa EU:ssa hyväksyttyä muuntogeenistä lajia (esim. 16 Porkkanaa ei saa myydä merkinnällä gmo-vapaa. Lisäksi edellytetään, että tällä väittämällä on kuluttajan kannalta oleellista merkitystä. Jos niitä lähtee myymään, ei saa käyttää myyntivalttina, että ne ovat gmo-vapaita. Pienikin gm-aineksen esiintyminen tuotteessa katsotaan harhaanjohtavaksi. riisiä, kauraa, papaijaa, porkkanaa tai mustikkaa), ei ”gmo-vapaa” tai vastaavaa markkinointiväittämää sallita lainkaan sen harhaanjohtavuuden takia. Termi ”täysin lisäaineeton” on moni merkityksinen ja harhaanjohtava. soijaa, maissia tai rapsia), ”gmovapaa” tai vastaavaa markkinointiväittämää voidaan käyttää vain, jos tuote ei sisällä yhtään muuntogeenistä ainesta (gm-aineksen pitoisuus % = toteamisraja). Evira on laatinut suomalaisille toimijoille ja valvontaviranomaisille ohjeen vapaaehtoisen ”gmo-vapaa”markkinointiväittämän käytölle elintarvikkeissa ja rehuissa. Ilmaisun ”lisäaineeton” käyttö edellyttää, että markkinoilla on olemassa vastaava tuote, joka sisältää kyseistä lisäainetta. liha, maito, kananmuna tai viljelty kala) vain silloin, kun eläintä on ruokittu koko sen elinkaaren ajan tavanomaisella rehulla.” Juuri maasta nostettuja luomuporkkanoita. Lisäaineeton-termiä voi käyttää vain sellaisista elintarvikkeista, joissa lisäaineiden käyttö on ylipäätään sallittua. Termi saattaa saada kuluttajan luulemaan, että tuote jotenkin poikkeaisi muista lisäaineettomista tuotteista.. Porkkanaa ei saa myydä gmo-vapaana Jos kyseiseen elintarvikkeeseen ei saa lainkaan käyttää lisäaineita, johtaa annettu tieto harhaan, koska kuluttaja luulee sen perusteella tuotteen eroavan muista vastaavista valmisteista. Lisäaineettomiksi ei tule myöskään väittää tuotteita, joiden valmistuksessa käytetään lisäaineita sisältäviä ainesosia ja/ tai koostettuja ainesosia. Elintarvikkeesta saa ilmoittaa vain sellaisia ominaisuuksia, joiden suhteen se poikkeaa muista vastaavista tuotteista. Tällä hetkellä EU:ssa ei ole määritelty yhteisiä kriteerejä ”gmovapaa”, ”eläintä on ruokittu gmo-vapaalla rehulla” tai vastaaville markkinointiväittämille. Sen mukaan: ”Elintarvikkeisiin, jotka voivat sisältää EU:ssa hyväksyttyjä muuntogeenisiä ainesosia (esim. Gm-merkinnöistä on säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) 1829/2003 muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista. Vapaaehtoista ”tuotettu ilman geenitekniikkaa”, ”gmo-vapaa” tai vastaavaa markkinointiväittämää voi käyttää eläimistä saatavissa elintarvikkeissa (esim. Sama koskee myös sellaisia elintarvikkeita, joihin ei ole tapana käyttää lisäaineita, vaikka niiden käyttö olisikin sallittua (esimerkiksi ruisleipä)
Mutta sitä ei saa myydä sanomalla sen olevan “aitoa maitoa”. Ensi vuoden lopulla tuoteselosteissa on mainittava myös energiamäärä. Erityisesti silloin, kun väite liittyy elintarvikkeisiin, joiden nimitykset ovat suojattuja (esimerkiksi maitotuotteet), väite on erityisen harhaanjohtava. Jäätelön koostumukselle on asetettu joitakin ehtoja. EU, Evira, aluehallinto ja kunnat Suuri osa Suomessa noudatettavasta elintarvikelainsäädännöstä tulee EU:sta. Elintarvikevalvonta Suomessa: http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/valvonta/ Ravintoarvomerkinnät tulevat pakollisiksi elin tarvikkeiden pakkausmerkintöihin 13.12.2016.. Ne luetellaan elintarviketietoasetuksen liitteessä V, ja niitä ovat muun muassa seuraavat: Ne elintarvikkeet, käsityönä valmistetut elintarvikkeet mukaan lukien, joita pieniä tuotemääriä tuottava valmistaja toimittaa suoraan loppukuluttajalle tai paikallisille vähittäisliikkeille, jotka toimittavat tuotteet suoraan loppukuluttajalle. Tämä mahdollistaa, että esimerkiksi Pirkka-merkillä voidaan myydä kerma jäätelöä ilman kermaa. Ravintoarvomerkinnät tulevat pakollisiksi elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin 13.12.2016. Pakkausmerkinnät Elintarvikkeiden pakkausmerkinnät pitää tehdä Suomessa sekä suomeksi että ruotsiksi. Näistä väittämistä voi syntyä kuluttajalle harhaan johtava mielikuva, että kyseisen elintarvikkeen koostumus on ”aidompi” kuin vastaavien tuotteiden, joissa ei tällaista väittämää ole. Raakamaitoa saa kutsua raakamaidoksi. Kermakastike pitää Eviran mukaan valmistaa kermasta. Evira ohjaa aluehallintovirastojen ja kunnan viranomaisten toimintaa. Kunta vastaa elintarvikevalvonnasta toiminta-alueellaan. Elintarvikkeen nimestä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1169/2011 elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, 2 (kohta 2 n, o, p), 9, 13 (kohta 5) ja 17 artikla. Ilmaisuja ”aito”, ”oikea” ja muita vastaavia ei saa käyttää vapaasti. Näiden väittämien käyttö sekä myytävästä elintarvikkeesta että sen ainesosista on Eviran mukaan useimmiten perusteetonta. Mikä on kermaa. Tietyt pakatut elintarvikkeet on kuitenkin vapautettu ravintoarvoilmoitusta koskevista vaatimuksista. Jos elintarviketta myydään ainoastaan suomenkielisessä kunnassa, suomenkieliset merkinnät riittävät. Sen sijaan säännöt eivät estä sitä, että raakapakasteena Puolasta tuodun leivän pussissa lukee näkyvästi ”Täällä tänään paistettu!”. Sen sijaan kermakastiketta ei Eviran mukaan saa kutsua kermakastikkeeksi, jos siinä ei ole lainkaan kermaa. Ravintoarvomerkintöjä koskevat useat EU-säädökset ja maaja metsätalousministeriön asetukset. Evira ohjaa lainsäädännön noudattamista ja antaa tulkintoja lainsäädännön soveltamisesta. Raakamaitoa ei saa myydä sanomalla sen olevan ”aitoa maitoa”. Kermajäätelö-nimen käyttöä säädellään suoraan lainsäädännössä. 17 Tällaista lisäaineetonta lähileipää ei saa markkinoida lisäaineettomana. Kermajäätelöä saa kutsua kermajäätelöksi vaikka siinä ei ole yhtään kermaa. Tärkein säädös on elintarviketietoasetus (EU) N:o 1169/2011. Kunta valvoo lainsäädännön toteuttamista ja antaa tarvittaessa siihen neuvoja. Pääsääntöisesti elintarviketietoasetus edellyttää kaikilta pakatuilta tuotteilta ravintoarvoilmoituksen tekemistä pakkaukseen tai siihen kiinnitettävään etikettiin. Mistään tuotteesta ei saa käyttää nimitystä aitoa kermaa. Aluehallintoviraston tehtävänä on ohjata kuntien suorittamaa elintarvikevalvontaa. Kunta tekee tarvittavat päätökset ja antaa mahdolliset kiellot
Helsingin yliopistossa on meneillään tutkimus, jossa verrataan luontopäiväkotien ja tavallisten päiväkotien lasten allergista herkistymistä. Luonnon monimuotoisuuden ja atopian välistä yhteyttä tutkii paraikaa toistakymmentä tutkijaa. Lapset möyrimään mullassa luontaista immuniteettiaan, mikä puolestaan voi ehkäistä vaikkapa allergiaa ja astmaa. YHTEISKUNTA. 18 Tulevaisuus allergioista vapaa. He edustavat eri aloja ekologiasta, bioinformatiikasta, mikrobiologiasta ja allergiatutkimuksesta immunologiaan. Tähän mennessä tehdyt tutkimukset ja hiirikokeet antavat näyttöä siitä, että ihmisen tiivis suhde luontoon vahvistaa hänen Vahva suhde luontoon lapsuudessa antaa terveen perustan elämälle. Maassa möyriminen ei ole pahasta, se on lapsen parhaaksi
Jatkuva siivoaminen, jossa käytetään kovia kemikaaleja, tappaa hyödyllisiä bakteereita. Perusajatuksena on, että luontokontakteista kehomme saa hyödyllisiä mikrobeja, jotka vaikuttavat immuunijärjestelmään. – Immuunijärjestelmän vahvistuminen vähentää todennäköisyyttä allergiselle herkistymiselle, joka synnyttää lopulta allergian. Immuunijärjestelmä vahvistuu luonnossa Hanski ja allergiatutkija, professori Tari Haahtela ovat huomanneet yhteyden kahden merkittävän muutoksen välillä. Hämeenlinnalaisen Hirsimäen päiväkodin luontoesiopetusryhmä Metsänhaltiat viettää metsässä vähintään 4–5 tuntia päivässä. Tutkimukset ovat vahvistaneet, että näillä asioilla voi olla yhteys keskenään. Hyödyllisten bakteerien lisäksi on olemassa myös patogeenisia, tauteja aiheuttavia bakteereja. Esimerkiksi Pohjois-Karjalasta, Joensuun alueelta saadun havaintoaineiston perusteella on huomattu, että kaupunkimaisessa ympäristössä asuvilla lapsilla todennäköisyys allergiseen herkistymiseen, ja sitä kautta allergiaan ja astmaan on suurempi kuin lapsilla, joiden ympäristössä on paljon metsää tai maatalousmaata. Sama pätee varmasti myös ihmisiin. Nyt tutkimme asiaa vertailemalla metsäryhmissä ja tavallisissa päiväkotiryhmissä olevien lasten ihon bakteerilajistoa ja allergista herkistymistä, kertoo akatemiaprofessori Ilkka Hanski Helsingin yliopistosta. Haitallisia mikrobeja, sellaisia jotka aiheuttavat tartuntatauteja, ei luonnonolosuhteissa juurikaan ole. Hanskin mukaan erityisen hyödyllistä kontakti kasvillisuuteen ja maaperään on varhaislapsuudessa, jolloin immuunijärjestelmä vasta kehittyy. Immuunijärjestelmä on riippuvainen mikrobeista. – Meillä on jo entuudestaan tutkimustietoa siitä, että luontokontaktit vahvistavat meille hyödyllistä bakteerikantaa omassa kehossamme. teissa kasvaneilla lapsilla. – Hiirikokeissa on käynyt selvästi ilmi, että ilman bakteereja hiiristä ei tule terveitä. Bakteereista enemmän hyötyä kuin haittaa Ihminen saa iholleen, hengitysteihin ja suolistoon hyödyllisiä bakteereita kaikkialta ympäristöstä. Steriili ympäristö on ihmiselle haitaksi, koska liian puhtaissa oloissa kasvaville lapsille kehittyy helpommin allergioita ja muita tulehdusperäisiä sairauksia, kuten vaikkapa autoimmuunisairauksia. – Luonnon monimuotoisuus on vähentynyt vuosikymmenien aikana, ja saman aikaisesti allergiat ovat lisääntyneet. Kuva: Helsingin yliopisto. On harmi, että ihmisille on muodostunut käsitys, jonka mukaan kaikki mikrobit ja bakteerit olisivat haitallisia. Suurin osa maaperän ja luonnon mikrobeista Lapset möyrimään mullassa Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Ilkka Hanskin mukaan suurin osa maaperän ja luonnon mikrobeista ja muista bakteereista on meille hyödyksi. Hanskin mukaan aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että maalaisympäristössä kasvaneilla lapsilla allergioita ilmenee vähemmän kuin kaupunkiolosuh. Siiri Ahola, Ella Sulin-Saaristo, Sofia Ahola ja Lotta Vartiainen valmistavat mielikuvituskanaa. Meillä on suolistossa yli kilogramman verran bakteereja. 19 ja muista bakteereista on meille hyödyksi. Hyvä mikrobikanta on suorastaan hyvinvointimme edellytys, sanoo Hanski. – Niitä on luonnossa kuitenkin hyvin vähän. Meille on evoluution myötä kehittynyt välttämätön vuorovaikutus mikrobien kanssa
Kaatopaikoille ei tietysti kannata mennä möyrimään, mutta puhtaassa luonnossa ei ole riskejä. Siellä kokopäivähoidossa olevat viettävät muun muassa lepohetken, mutta ulkoilevat jälleen iltapäivällä pihalla. – Mitä nuorempana lapsi on kosketuksissa maaperään ja luontoon, sen parempi. Hämeenlinnalaisen Hirsimäen päiväkodin luontoesiopetusryhmä Metsänhaltiat viettää metsässä vähintään 4–5 tuntia päivässä säässä kuin säässä. Viidentoista lapsen ryhmä hajaantuu metsikön kätköihin heti, kun käsikärryillä kuljetettu ruoka on syöty. Ainoastaan metsikön keskellä olevan suuren kivenlohkareen päälle kipuaminen on kielletty putoamisriskin takia. Sadesäällä pukeudumme olosuhteiden mukaan. Metsänhaltioissa eivät sää tai ötökät hetkauta. – Näimme tänään tikan. Aamupäivästä lapset saavat neljä tuntia esiopetusta ulkona, minkä jälkeen ryhmä taivaltaa muutaman sadan metrin päähän päiväkotiin. – Pakkasrajaa ei ole, meillä on tarpeen vaatiessa lämmitettävä kota metsässä. Tytöt keräävät sammalta, heinää ja oksia keoksi, jonka lopullinen tarkoitus on salaisuus. Saga Manderbacka, Juuli Kirpu, Mandi Purhonen ja Justiina Warvas ovat löytäneet salapaikan suuren kuusen alta kiven kupeesta. Saga Manderbacka, Juuli Kirpu, Mandi Purhonen ja Justiina Warvas ovat löytäneet salapaikan suuren kuusen alta kiven kupeesta. Sormen suuhun pistäminen ei ole vaaraksi luonnossa, vaikka mukana menisi vähän ”luontoakin”. – Hyvä mikrobikanta on suorastaan hyvinvointimme edellytys. Lapselle tekee hyvää möyriä mullassa ja maassa jo päiväkoti-iässä. – Osa lapsista on puolipäivähoidossa, minkä vuoksi menemme takaisin päiväkotiin. Tyttöjen suurin murhe on hieman likaiset kurahousut, joita ei haluttaisi lehtikuvassa liikoja esitellä. Mitä enemmän lapsen kotiympäristössä on metsää ja peltoa, sitä pienempi on allergiariski. Olemme löytäneet joskus matoja, heiniä ja jäniksenpapanoita. Märät kamppeet osataan vaihtaa monesti ihan oma-aloitteisestikin, sanoo lastentarhanopettaja Riikka Aro. – Puihin saa kiivetä ja kaikkea saa koskettaa. Lapsilla on hyvä motoriikka ja tapaturmia ei meillä ole koskaan sattunut, sanoo Aro. Maassa möyriminen on kivaa, täältä löytyy vaikka mitä, vakuuttavat tytöt. 20 Sormenkin saa pistää suuhun Kosketus maaperään ja kasveihin sekä ylipäätään luontoon on erityisen tärkeää lapsuusiässä, jolloin ihmisen immuunijärjestelmä elää vielä kehittymisvaihettaan. Jokaisella lapsella on riittävästi vaihtovaatteita ja lapset ovat myös aika omatoimisia