Lopultakin luomukanaa Venla Niemen ekovalinnat & JANNE KATAJA AKU HIRVINIEMI lehmäostoksilla. Ekoelo Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen 1/2015 6,70 Leivo juureen! Kylvä maatiaisia! Vaihda aurinkovoimaan! Puhtautta ekologisesti VANHEMMAT: Laatua lasten lautasille! Suomen lähiruokaja luomukaupat Särki korvaa tonnikalan Pelastaako biohiili maan
Muutokset tulivat jo osaksi arkea Olga Temonen vähensi ison kotinsa lämmityskuluja, mutta tuomaristo kiinnitti huomiota ennen kaikkea Olgan aktiiviseen tiedottamiseen energiansäästöstä monissa eri kanavissa. Säästö syntyi pelkästään taloussähkön kulutuksen vähentämisestä, johon osallistui koko perhe, teini-ikäisiä lapsia myöten. Niitä lisäävät myös muunlaiset elintapojen muutokset. Olga ja Tuukka Temosella on kolme lasta. – Selvitämme parhaillaan tavallisissa päiväkodeissa ja luontopäiväkodeissa päivänsä viettävien lasten bakteerilajiston ja allergisen herkistymisen eroja, ja yleisemmin kehon bakteerilajiston kehittymistä lapsuuden ja nuoruuden aikana. Mikrobit vaikuttavat lasten vastustuskyvyn kehittymiseen. Jokainen ikkuna tarkastettiin huolellisesti ja lisättiin eristystä tarpeen mukaan, ilmalämpöpumput pestiin ja huollettiin sekä yksi iso sali pidettiin kylmänä muutamaa juhlahetkeä lukuun ottamatta. – Tutkimme lisäksi mikrobien välittymistä koirien ja koiranomistajien kesken, sillä myös koirien allergioiden ja tulehdussairauksien on havaittu yleistyvän. Mutta lopulta säästötoimenpiteet ovat tulleet niin kiinteäksi osaksi normaalia arkea, ettei muutoksia edes huomaa, Olga Temonen iloitsee. Marita Taavitsaisen suoritus puolestaan osoitti, ettei merkittävän säästön aikaansaaminen välttämättä vaadi luopumista arjen mukavuuksista. Temoset vähensivät kotinsa sähkönkulutusta vuoden aikana liki puolella. Myös taajamiin kannattaa jättää ruohonleikkuusta vapaita viheralueita.. – Erityisesti lasten ja nuorten luontokontakteja tulisi vahvistaa, esimerkiksi rakentamalla asuinalueiden yhteyteen riittävät viheralueet. Lähiruokaa olisi suosittava, sillä se sisältää hyödyllistä mikrobilajistoa, toisin kuin teollisesti valmistettu ruoka. Lasten ja nuorten kasvuympäristöllä voi olla suuri merkitys kehon mikrobiyhteisön koostumukselle. Luontopäiväkoteja ja lähiruokaa Hanskin mukaan kodin ympäristön maankäyttö vaikuttaa lapsen ihon mikrobikoostumukseen ja allergiseen herkistymiseen. K U VA V A T T EN FA LL O Y Villi piha ja luonto ehkäisee allergioita Luonnon köyhtymisellä ja kaupungissa asumisella on selvä yhteys lasten sairauksiin, astmaan ja muihin tulehdusperäisiin sairauksiin. Kilpailun tuomaristo piti myös Kai Lehtisen 350 euron säästöä merkittävänä. Luonnon monimuotoisuuden ja tulehdusperäisten sairauksien välinen yhteys syntyy ihmiskehossa elävien mikrobien ja immuunijärjestelmän vuorovaikutuksessa. – Ajaudumme kansanterveydelliseen ja -taloudelliseen umpikujaan, jos tätä tikittävää aikapommia ei saada purettua, painottaa akatemiaprofessori Ilkka Hanski Helsingin yliopistosta. 2 ENERGIA Vattenfallin järjestämässä Vuoden Energiaperhe 2014 -kilpailussa kisaili kolme perhettä: laulaja Marita Taavitsaisen, näyttelijätuottaja-bloggaaja Olga Temosen sekä näyttelijä Kai Lehtisen perheet. – Olen sen verran kilpailuhenkinen, että kaikkea on kokeiltu. Olga Temosen perhe pienensi sähkölaskuaan vuodessa 44 prosenttia. Monimuotoinen ja luonnollinen kotipihan kasvillisuus edistää lasten terveyttä. Lämmityksen merkitys tällaisessa talossa on iso. Ilkka Hanski sanoo, että monet nyky-yhteiskunnan kehityssuunnat pitäisi kääntää toiseen suuntaan. Lasten pitäisi myös liikkua ulkona nykyistä enemmän. – Jokainen kilpailija ylitti tavoitteet kirkkaasti ja kaikkien kolmen säästöt ovat yhteensä useita tuhansia euroja. Tuomaristo arvosti ennen kaikkea sitä, että Olga toi energiansäästöviestiä esiin monissa kanavissa aktiivisesti. Asuminen vanhassa maalaistalossa vaatii jo sinänsä paljon työtä, mutta iso työmäärä näkyi myös 1 500 euron säästönä. Temosen perhe asuu yli 100 vuotta vanhassa maalaistalossa, jossa neliöitä on noin 400. Lämpötilan lisäksi lämpöä tuotetaan vain siellä, missä sitä tarvitaan ja silloin kun sitä tarvitaan – joka neliötä on turha pitää jatkuvasti lämpimänä. – Terveiden lasten kodin ympäristössä on enemmän metsää ja maatalousmaata. Monimuotoinen kotipihan kasvillisuus edistää lasten terveyttä. Lisätietoa Suomen Akatemian sivulta aka.fi. Tutkimuksemme mukaan erityisesti proteobakteerien monimuotoisuus iholla on yhteydessä lasten vastustuskykyyn. Maritan yli 800 euron säästössä tärkeässä osassa olivat ilmalämpöpumpun ja muiden taloteknisten järjestelmien oikea käyttö. Se on erittäin hieno tulos, Markus Lindroos Vattenfallilta kiittelee. – Osan mikrobeista saamme äidiltä ja muilta ihmisiltä, osan taas ympäristöstämme. Temosen kodissa tehtiinkin paljon muutoksia. Sisälämpötila on pidettävä matalana jo senkin takia, että maalaistalossa ulos pitää poiketa vähän väliä, eikä aina ole aikaa pukea ja riisua koko vaatekertaa. Temoset Vuoden Energiaperhe Vuoden Energiaperhe 2014 -tittelin nappasi näyttelijä Olga Temonen perheineen
Kestää kovimm atkin ulkoil ut Ja pitää jalat lämpim inä. 09 444 443 verkkokaupastamme Voit tilata villasukat helposti suoraan kotiisi! Kotima iset villas ukat hiihtol omalle! Kotima iset villas ukat hiihtol omalle!
Maatiainen ry;n toiminnanjohtaja Maija Manninen antaa vinkkejä.. KOTIMAISET VAATTEET 34 Luonnollista ja läheltä Artjärveläinen Ruskovilla valmistaa luonnonmateriaaleista alusasuja. 50 Julkkikset ostivat vasikoita Janne Kataja ja Aku Hirviniemi ovat mukana tiimissä, joka on ostanut jo viisi vasikkaa. 80 Sara Luosta ei ole kuluttaja Ruokaosuuskunta ja kaikesta turhasta luopuminen ovat ekoihmisen arjen valintoja. Pellon parantaminen biohiilellä on osoittautumassa tehokkaimmaksi tavaksi sitoa hiiltä ilmakehästä. KUV A: MART TI HEIKKIL Ä KUV A: MART TI HEIKKIL Ä 72 Yhä useampi omakotitalo on siirtymässä aurinkosähköön ja aurinkolämpöön. Suomessa kehitetään nyt teknologioita. 24 Särki tonnikalan tilalle Kun särjen ruodot pehmennetään oikeilla valmistustavoilla, saadaan mainiota lähiruokaa. 56 Leivo juureen Tee omaa ruisleipää juureen leipomalla. Kriteerit pohdittiin yhdessä tutkijan kanssa. Molempien tuotantolaitoksessa on maalämpö. Luomupossuja kasvattaa kymmenkunta tilaa. Maaja kotitalousnaiset neuvovat. Vanhemmat haluavat kouluihin ja päiväkoteihin luonnollisempaa ruokaa. KIERRÄTYS 76 Kirjat kiertävät Elmeri Vehkalalla oli jo nuorena unelma. 52 Luomuna possua ja kanaa Kolme suomalaista tilaa on syksystä asti kasvattanut luomubroilereita. Kauppoja löytyi 28. Viherpeukalo voi alkuun päästyään kerätä siemenet itse. EKOVALINNAT 30 Venla Niemi Maalämpö, kotimainen ruoka, kierrätys, vanhat huonekalut ja samat vaatteet ovat osa suunnistajan ekologista elämäntapaa. YHTEISKUNTA 14 Laatua lasten lautasille Espoossa käynnistynyt kansanliike on leviämässä koko maahan. Yhteistyö on voimaa ja uudet jäsenet koulutetaan talkoilla. 46 Tampereen Lasikillassa tehdään tiffanyja lyijylasitöitä. KESTÄVÄ MAATALOUS 40 Biohiili pelastaa maan. Mökeissä aurinkovoima on ollut jo pitkään ja se yleistyy myös kerrostaloissa ja liikekiinteistöissä. KUV A: AREV A SOL AR O Y 66 Maatiaiskasvit sopivat hyvin luomuun ja lähiruoaksi. Korpilahdella ja Jyväskylässä ollaan edelläkävijöitä. KODINHOITO 84 Puhtautta ekologisesti Esittelyssä kaksi kotimaista yritystä, jotka valmistavat tuotteensa Suomessa. 4 TÄSSÄ NUMEROSSA 1/2015 Ekoelo Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen LÄHIRUOKA JA LUOMU 6 Suomen lähija luomukaupat Toimitus kokosi listan kaupoista, jotka keskittyvät lähiruokaan ja luomuun. RUOKATALOUS 20 Ravintola Juuri Ilja Björs ja Jarkko Myllymäki haaveilivat nuoruusvuosina omasta baarista. Omin käsin saadaan hyötyä, huvia ja kauneutta. 62 Vuosi ilman uusia vaatteita Jaakko Blombergin käynnistämän haasteen ovat tuhannet jo ottaneet vastaan. Löysimme myös kaksitoista muuta kotimaista vaatevalmistajaa. Vuonna 2004 he perustivat kotimaisiin makuihin keskittyvän ravintolan. Nyt hänellä on Helsingissä kolme antikvariaattia
Kannen kuva: Espoolaiset vanhemmat Elina Jaatinen ja Klara Poikolainen. 5 Ekoelo Vuonna 2015 ilmestyy 6 numeroa. Jotkut kunnat ovat siirtyneet kokonaan luomuun ja ovat silti pysyneet budjeteissaan. Myös monet pikkukaupat ovat erikoistuneet luomuun. Toimitussihteeri: Martti Heikkilä martti.heikkila@karprint.. Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 40 €. Suomessa moni lasten vanhemmista on huolissaan kouluissa ja päiväkodeissa tarjottavan teollisen ruoan laadusta. Luomun suosion roima kasvu on Ruotsissa kohdistunut myös julkisiin ateriapalveluihin, joissa luomua käytetään yhä enemmän. Periaatteena on ollut myös se, että ruoka tuotetaan ilman lisäaineita. Ruotsissa useat suuret kauppaketjut ovat kasvattaneet luomuvalikoimiaan ja satsanneet myös luomun markkinointiin. S-ketjun Prismat alensivat hintoja niin, että rasvattoman perusmaidon hinnaksi tuli 0,65 senttiä litra ja rasvattoman luomumaidon hinnaksi 1,25 euroa. Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.. 09-413 97 370 Toimituksen osoite: Ekoelo Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. 09-413 97 333 Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 45 €. Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.. Yritys on perustettu 1962. 09-413 97 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Toimitusjohtaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.. Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Moni ihmettelee myös, miten ruokalistalla voi olla kermakastiketta, jossa on kymmeniä keinotekoisia aineita mutta ei kermaa. Nämä kaupat eivät muutenkaan houkuttele asiakkaita hinnalla vaan laadulla. Niiden menekkiä ei pienennetä isojen elintarvikeyritysten massatuotteiden tarjouksilla. Moni asiakas arvostaa myös sitä, että yksityinen lähija luomukauppa ei yleensä aseta pientä tuottajaa huonompaan asemaan kuin isoa ruokatoimittajaa. Luomun osuus on Suomen julkisissa ateriapalveluissa vielä häviävän pientä. JUHA AHOLA Luomua ja läheltä. Helsingin Steiner-koulun esimerkki osoittaa, että ateriat on täysin mahdollista valmistaa lähes kokonaan luomusta. Isojen ketjujen äskeiset ilmoitukset hintojen alennuksista eivät tosin kohdistu luomuun. Ilmoituspäällikkö: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.?, puh. Suomi on vielä selvästi Ruotsia perässä, mutta myös täällä yhä useampi haluaa ostaa luomua sekä lähiruokaa. Samoin on alettu kyseenalaistaa se vielä voimassa oleva ravitsemussuositus, että teollinen margariini olisi selvästi terveellisempää kuin voi. Vaikka ruoan sisältämät lukuisat lisäaineet ovat Eviran turvallisiksi hyväksymiä, vanhemmat kyseenalaistavat turhan lisäaineiden käytön. Puh. Kuva: Martti Heikkilä. Isojen ketjujen vaihtoehdoksi on Suomeen syntynyt yksityisiä lähiruokaa ja luomua myyviä kauppoja. Aidossa lähija luomukaupassa on lähiruoan ja luomun tarjonta etusijalla. Ekoelo 2/2015 ilmestyy maaliskuun lopussa. PÄÄKIRJOITUS Luomun myynti kasvoi Ruotsissa viime vuonna enemmän kuin koskaan. Kuvaavaa on, että Valio maksaa tuottajalle ei-luomusta 35 senttiä/litra ja luomumaidosta 52 senttiä/litra. Julkisten aterioiden raaka-aineet ovat Kiuruvedellä lähes pelkästään kotimaisia ja yli puolet saadaan lähituottajilta. Luomumaidosta kauppa ottaa välistä selvästi enemmän. Niitä on lehtemme tekemän kartoituksen mukaan tällä hetkellä kolmisenkymmentä. Suuri osa luomumarkkinoiden kasvusta tulee ruotsalaisista luomutuotteista. Toinen hyvä esimerkki löytyy Kiuruvedeltä, joka sopii malliksi kaikille Suomen kunnille. Karprint Oy julkaisee 15 erikoisalan aikakauslehteä, 3 tilauspohjaista paikallislehteä ja 3 kaupunkilehteä. Kasvu oli 38 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Luomun markkinaosuus oli 5,6 prosenttia Ruotsin elintarvikemarkkinoista
Pääkaupunkiseudulla on paljon ekokauppoja ja paikallisia erikoisuuksia myyviä kauppoja mutta aito lähija luomukauppa vielä puuttuu. Kauppias Tero Suhonen toivottaa asiakkaat tervetulleiksi Ruokapuoti Lumoon, jolla on 120 neliön tilat lähellä toria ja Vanhaa Raumaa.. 6 LÄHI & LUOMU Lounaassa ja Savossa on eniten lähiruokaan ja luomuun keskittyneitä puoteja Suomen lähija luomukaupat Suomessa on tällä hetkellä kolmisenkymmentä lähiruokaan ja luomuun keskittynyttä kivijalkakauppaa. Suhteessa väkimäärään niitä on vähiten Etelä-, Keskija PohjoisPohjanmaalla. Useimmat kivijalkakaupat on perustettu muutaman viime vuoden aikana. Niiden lisäksi on joitakin verkkokauppoja. Maantieteellisesti niitä on eniten Savossa, Lounais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä
7 . Suomen Lähikauppa Oy:llä on vähittäiskauppaketjut Siwa, Valintatalo ja Euromarket. On tyypillistä, että nämä kaupat käyttävät sosiaalista mediaa markkinoinnissa paljon enemmän kuin tavanomaiset ruokakaupat. Muita kriteerejä pohtiessamme kävimme sellaisten kauppojen facebook-sivuilla, jotka selvästi kuuluvat tähän ryhmään. Suomessa on paljon kauppoja, jotka kutsuvat itseään lähikaupaksi. Lehtemme aikaisempien juttujen sekä lehdessä olleiden ruokakauppojen ilmoitusten perusteella voi päätellä, että näissä kaupoissa on sekä lähiruokaa että luomua. äätimme koota luettelon Suomen lähiruokaan ja luomuun keskittyvistä kaupoista. Tämä on selvästi yksi kriteeri lähija luomukaupalle: tarjolla on sekä lähiruokaa että ainakin jonkin verran luomua. P . On tyypillistä, että nämä kaupat käyttävät sosiaalista mediaa markkinoinnissa paljon enemmän kuin tavanomaiset ruokakaupat.. Käytämme niistä lyhyesti nimitystä lähija luomukaupat. Siwa ei ole lähiruokakauppa Aloitetaan siitä, mitkä kaupat eivät ole tässä tarkoittamiamme lähija luomukauppoja. Tarjotaan sitä, mitä asiakkaat juuri näistä kaupoista etsivät. Luomua voidaan tuoda kauempaakin, jos vastaavia tuotteita ei löydy läheltä. Ne eivät kuitenkaan ole erikoistuneet lähiruokaan tai luomuun tai muutenkaan lähialueen tuotteisiin. Asiantuntijaksi tähän juttuun pyysimme vanhemman erikoistutkijan Helmi Risku-Norjan MTT:stä, joka vuoden alussa tuli osaksi Luonnonvarakeskusta
– Lähiluomu ja lähiruoka ovat molemmat vaihtoehtoja nykyiselle valtavirtatarjonnalle. – Lähija luomuruoan käytön esteinä mainitaan yleensä hinnan lisäksi riittämättömät volyymit ja niukka tuotevalikoima, puuttuva pienimuotoinen jatkojalostus sekä huonosti toimivat jakelukanavat. Sopimukset julkisen toimijan kanssa puolestaan mahdollistavat sen, että pientuottajat voivat kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti. Käytön lisäämistä puoltaa nimenomaan se, että näiden esteiden purkamisella on monia myönteisiä vaikutuksia paikallisyhteisössä. Topin Maatilamyymälän valikoimaa Muuruvedellä.. – Lähiruoalla on vahva noste, oli se sitten luomua tai ei. 8 Verkosto välttämätön Pitäisikö yksittäisten lähija luomukauppojen verkostoitua nykyistä paremmin. – Mutta miksi tuoda luomua ulkomailta, jos samaa tai vastaavaa suomalaista tuotetta on saatavilla, Risku-Norja kysyy. Onko niin, että yksityinen ketjujen ulkopuolinen lähija luomukauppa pystyy parhaiten edistämään nimenomaan lähiluomun menekkiä. – On tärkeää selvittää, mitä tuotteita on saatavilla omalta alueelta sekä tavanomaisesti tuotettuna että luomuna, ja mitä tuotetaan omalla alueella yli paikallisen kysynnän. Mainio esimerkki lähija luomuruoan suosimisesta löytyy julkiselta puolelta Pohjois-Savosta. –Tärkeätä on pystyä tarjoamaan tuotteita, joilla on kasvot. Kaikkialla ei tuoteta eikä edes voida tuottaa kaikkea, joten oman alueen tuotantoa joutuu pakostikin täydentämään. – Tärkeätä on pystyä tarjoamaan tuotteita, joilla on kasvot. Esimerkiksi perustaa yhdistys. Ruokapalvelu ja tuottajat tekevät tiivistä yhteistyötä kehitellessään tuotteita suurkeittiön tarpeisiin. Tuotteen takana on siis tietty tuottaja ja tuottajalla on oma tarinansa, joka puhuttelee. Eli mitä enemmän kuluttajat heräävät lähiluomuun, sitä enemmän tällaisia kauppoja tarvitaan. Tuotteen takana on siis tietty tuottaja ja tuottajalla on oma tarinansa, joka puhuttelee. – Tämä on mielestäni aivan välttämätöntä, eikä ainoastaan kauppojen, vaan myös tuottajien tulee verkottua, jotta voidaan turvata riittävä valikoima ja riittävät volyymit, vastaa vanhempi erikoistutkija Helmi Risku-Norja Lukesta. Esimerkkinä hän mainitsee ohrahelmen, jolla voidaan korvata riisi. Ja juuri tässäkö on näiden kauppojen vahvuus. Vaikutukset ilmenevät yrittäjyydessä, yhteistyössä, työllisyydessä ja aluetaloudessa sekä väestön äänen tarpeiden kuulemisena. Kotimainen luomukin on vaihtoehto, ja koska lähiluomua on vielä niukemmin saatavilla kuin lähituotteita, niin luomun osalta joudutaan turvautumaan koko Suomen luomutuotantoon. – Kiuruveden julkinen ateria on jo yli 15 vuoden ajan vahvasti panostanut lähiruokaan ja lähiluomuun. Risku-Norja ei halua korostaa eroja lähiluomun ja lähiruoan välillä. Luomu voi olla kova sana pääkaupunkiseudulla, mutta pienemmillä paikkakunnilla ei välttämättä riitä ostovoimaa, Risku-Norja vastaa. Kilpailutus on rakennettu niin, että pienetkin tuottajat pystyvät tekemään tarjouksen. Jos lähiluomu on selkeästi kalliimpaa kuin pelkkä lähiruoka, se saattaa rajoittaa kysyntää. Tältä pohjalta voi ryhtyä rakentamaan paikallisten lähija luomutuottajien kansallista verkostoa vaihtoehtona nykyiselle kahden markkinajohtajan määrittelemälle ruokatarjonnalle. Tämä on poikinut monenlaista paikallista ruokasektorin yritystoimintaa
Luonnonolosuhteista ja rakenteellisista eroista johtuen maataloustuotanto on Suomessa alueellisesti hyvin erikoistunutta. Vilkaistaanpa ketjun nettisivulle, voisiko täältä löytyä lähija luomukauppoja. – S-ryhmällä ja K-kaupalla on omat sopimustuottajat, tukku ja logistiikka. K-ryhmällä niitä ovat K-marketit ja K-extrat. On selvää, että väestön ruokatarpeen tyydyttäminen vaatii Helsingin seudulla paljon suuremman tuotantoalueen kuin vaikkapa Laitilassa. Tämä sulkee etsimämme ryhmän ulkopuolelle myös sellaiset ekokaupat, joiden luomusta iso osa on ulkomaista. Kysymyksessä voi olla aidosti lähiruoka (local food), mutta usein se tarkoittaa paikallisia erikoisuuksia (locality food). Esimerkiksi poro ja Lapin puikula ovat lähiruokaa Lapissa, mutta ei silloin, kun Eat & Joy myy niitä Helsingissä. Ketjut ja lähiruoka näyttää olevan hankala yhtälö. Jokaisella on siitä oma mielikuvansa, mutta mitä sanoo vanhempi erikoistutkija Helmi Risku-Norja Luonnonvarakeskuksesta. – Luomutuotteet ovat erityistuotteita, joiden tuotantotapa on tarkoin säädelty, mutta luomutuotteiden sertifiointiin ei sisälly tuotannon ja kulutuksen maantieteellistä sijaintia koskevia määräyksiä. Se voi olla sekä lähiruokaa että luomutuotettua ruokaa, mutta kysymyksessä on hintava erikoistuote, jota markkinoidaan tiettyä perinteistä tuotantotapaa edustavana tuotteena tai tietyn nimenomaisen paikan tuotteena. – Lähiruoka tarkoittaa siis lyhyttä tarjontaketjua, jossa tuotanto, jalostus ja kulutus ovat lähellä toisiaan, olivatpa kysymyksessä peruselintarvikkeet tai paikalliset erityistuotteet. Määritelmä mahdollistaa Risku-Norjan mukaan monenlaisia tulkintoja, joiden joukosta voidaan tunnistaa kaksi päälinjaa: toinen painottaa tuottajien ja kuluttajien välistä yhteyttä (local food) ja toinen ruoan alkuperää ja sen mukanaan tuomaa lisäarvoa (locality food). – Monissa luomukaupoissa on paljon sellaisia ulkomaisia tuotTero Suhosen luotsaama Ruokapuoti Lumo on avoinna arkisin 10–18 ja lauantaisin 10–14. Ketjuun kuuluu 130 kauppaa ympäri Suomen. Risku-Norja ottaa lähiruoan määrittelyssä huomioon myös kasvuolot. Lisäksi ne ovat pinta-alaltaan suhteellisen pieniä. Valikoimassa keskitytään pientuottajien lähiruokaan ja luomuun.. Kaupassa ei esimerkiksi saa olla tarjouksia jonkin ison yrityksen massatuotteesta, jonka menekki vähentää paikallisen pientuottajan laadultaan yhtä hyvän tuotteen menekkiä. Hän erottaa toisistaan lähiruoan ja paikalliset erikoisuudet. Lähiruoka ei voi olla osa kansainvälisiä ruokamarkkinoita. Helmi Risku-Norja korostaa kotimaisuutta. Etusivulla mainostetaan tarjoustuotteita kuten HK:n Aitonakkeja, Saarioisten mikrokeittoja, Marlin Vital-mehuja, Ingmanin kermajäätelöä, Korpelan kananugetteja ja Leaderin suklaapatukoita. Monet niistä ovat pienemmän maaseututaajaman kauppoja, mutta eivät lähiruokakauppoja. Myöskään Tarmo Lähikauppias -ketju ei ole erikoistunut lähiruokaan. Samoin kuin muut paikalliset erityistuotteet, luomukin voi olla lähiruokaa, mutta nämä erityistuotteet liikkuvat liukkaasti myös globaalissa ruokaketjussa. Aidossa kaupassa lähiruoka ja luomu ykkösinä Yhdeksi kriteeriksi saamme näin sen, että aidossa lähija luomukaupassa tulee lähiruoan ja luomun olla tarjonnassa ylivoimaisella etusijalla. Esimerkiksi Siwat ovat lähikauppoja siinä merkityksessä, että ne pyritään sijoittamaan lähelle ihmisten asuinalueita. Samanlaisia lähikauppoja ovat S-ryhmän Alepat pääkaupunkiseudulla. Siihen väliin on ulkopuolisen vaikea päästä ainakaan kohtuullisilla ehdoilla, sanoo Helmi Risku-Norja ja lisää, että pienempien ketjujen tilannetta hän ei tunne tarkemmin. 9 Lähiruokaa vai paikallinen erikoisuus Mitä on lähiruoka. Lähiruokaa tai luomua ei mainosteta. – Väljästi määriteltynä lähiruoka (luomu tai tavanomaisesti tuotettu) tarkoittaa ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman tuotantoalueen raaka-aineita ja tuotantopanoksia ja edistää siten oman alueensa taloutta ja työllisyyttä. Paikallinen ruoka (locality food ) tarkoittaa tietyssä paikassa tuotettua ruokaa. – Lähiruoka ei siis määrity kilometrien tai maakuntarajojen mukaan, vaan tarkastellun alueen asukaspohjan mukaan. Tällöin kuluttajat voivat olla hyvinkin kaukana tuotantopaikasta. M-ketjuun kuuluu yli 70 myymälää. – Lähiruoka on mahdollisimman lähellä kuluttajaa tuotettua kotimaista ruokaa. Luomusta osa on lähiruokaa ja osa kauempaa tuotua. – Kun puhutaan lähija luomuruoasta, usein pientuottajien tuotteista puhutaan lähiruokana
Voiko pienen yksityisen kaupan etuna olla myös se, että kauppias pystyy valvomaan tuotteiden luotettavuutta. Löytyisikö googlella. Entä jos valmis luettelo lähija luomukaupoista on jo olemassa. Ja pitäisikö ekoihmisen suosia oman paikkakunnan lähija luomukauppaa, jos samoja tuotteita on myös paikkakunnan Stai K-kaupassa tai muun ketjun lähikaupassa. Ruoka-Suomi -teemaryhmä on koonnut maakunnittain luettelon lähiruokakaupoista. Tosin tarjonta painottuu kesään eivätkä kaikki voi lähteä torille niiden rajallisina aukioloaikoina. Lähdemme siitä, että elintarvikkeiden myyntipistettä voi kutsua kaupaksi vasta, jos valikoimaa on useasta tuoteryhmästä ja monelta eri tuottajalta. Reilua peliä ketjujen ulkopuolella Pärjäävätkö lähija luomukaupat isojen ketjujen puristuksessa. – Markkinajohtajilla on ongelmansa, sillä sopimuksissa noudatetaan pääsääntöisesti samaa linjaa koko maassa eikä niissä juuri oteta huomioon paikallisia olosuhteita tai tuottajien tilannetta. Yksi peruste ketjujen ulkopuolisen kaupan suosimiseen on näin se, että ketjujen ehdot ovat lähituottajan ja pienen luomutuottajan kannalta vähemmän reilut kuin mitä ne voivat olla yksittäisessä kaupassa. Hyvvvää Puoti avattiin Loimaalle syksyllä 2013.. Entä kauppahallit. Valmista luetteloa ei löydy Välillä pohdimme, mahdammeko tehdä turhaa työtä. Porin kauppahallista löytyykin Luomupuoti, joka selvästi kuuluu mukaan luetteloomme. Risku-Norja muistuttaa, että hyviä lähiluomun ostopaikkoja ovat paikalliset torit. Lähiluomun pitäisi olla aidosti vaihtoehtoinen, myös siinä mielessä, että hyötyjen ja kustannusten keskinäisestä jakamisesta sovitaan yhteisesti – reilut pelisäännöt siis, sanoo vanhempi erikoistutkija Helmi RiskuNorja Lukesta. Eikö pienessä kaupassa voi esimerkiksi olla myynnissä luomuviljeltyä tuotetta, jolla ei ole virallista luomumerkkiä mutta kauppias tietää tämän tuotteen olevan viljelty ilman torjunta-aineita ja ilman keinolannoitteita. Niitä on löyLähiruokapuoti Lempi on tamperelaisten lähija luomukauppa lähellä Tammelantoria. 10 teita, joita voidaan tuottaa ja joita myös tuotetaan kotimaassa. Korostaisin enemmänkin sitä, että kaupan asiakas tietää tuottajan ja pystyy halutessaan itse selvittämään tuotteen taustat, mahdollisesti vierailemaan tilalla tai tuottaja tulee itse kauppaan esittelemään tuotteitaan, sanoo Risku-Norja. – Näinkin, mutta tällainen tiskin alta annettu informaatio saattaa aiheuttaa ongelmia, jos isot toimijat ottavat sen asiakseen. Koska etsimme nimenomaan kauppoja, emme ota mukaan yksittäisten maatilojen suoramyyntiä. Tästä syystä jätämme torit tämän luettelon ulkopuolelle
K U VA H EL M I R IS K U -N O R JA N A R K IS T O . IDYLLINEN MAASEUTUKAUPPA Kausala, Iitti LÄHIRUOKAA KESKELTÄ KAUPUNKIA Kauppakeskus Trio, Lahti www.lihatori.. Talvikurpitsoita luomuna tarjoaa Heila Lähiruokatori. Vapaa-aikana hän ehtii hoitaa myös omaa ruokahuoltoa. www.maatilatori.?. Tässäkin kaupassa on hyvät lähiruokaja luomuvalikoimat. 11 . Helmi Risku-Norja keskittyy työssään Luonnonvarakeskuksessa ruokakasvatukseen ja lähiruokaan sekä kestävään ruokahuoltoon. Delitukku Pohjan kirkonkylässä avattiin viime kesänä
Perinnepadan Hyvvvää Hamppumysliä yhdistää neljän tuottajan raaka-aineet Loimaan seudulta. Päädymme lopulta 28:aan yksittäiseen kauppaan eri puolilla maata. 02-6412311 Avoinna ark 9-17.30 ja la 9-15 http://www.ullanuniikki. Listaamme erikseen ne isojen ketjujen ulkopuoliset kaupat, joissa kyllä myydään lähiruokaa ja kotimaista luomua, mutta joissa nämä eivät näytä olevan kaupan päätuote. Aitoja & rehellisiä makuja Kuninkaankatu 26, Rauma www.ruokapuotilumo.fi. detty satoja. Niiden avulla pääsee eteenpäin: – Näiltä sivuilta saa maakunnittain edes jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä tuotteita eri puolilla on ylipäänsä saatavilla. 12 Loimaan Hyvvvää Puodissa laitilalaisen Saloniemen luomujuustoja. Sana “puoti” on mukana kolmentoista kaupan nimessä. Mutta valtaosa näyttää olevan kapean valikoiman myyntipisteitä, esimerkiksi leipomoita. Siltä pohjalta voi alkaa rakentaa paikallista lähiluomukauppaa, jossa myydään lähialueen tuottajien tuotteita – tai lähitukkua (solmua), johon näitä tuotteita kerätään edelleen välitettäviksi. Luomutuotteiden erikoisliike aivan Porin keskustassa Yrjönkatu 12, puh. Suomen suurin lähiruokakauppa on Heila Lähiruokatori Heinolassa. Sitä myydään Hyvvvää Puodissa Loimaan keskustassa. Saamme tukea tälle rajanvedolle on Helmi Risku-Norjalta. Mukana on myös kaksi sellaista yritystä, joilla on kaksi kauppaa: sama yritys pyörittää Topin Maatilamyymälää Muuruvedellä ja Topin Hallia Kuopiossa samoin kuin toinen yritys Benjamin Maatilatoria Kausalassa ja Lahdessa. Vähitellen saamme listan valmiiksi. Näitä ovat esimerkiksi Ruohonjuuren kaupat Helsingissä, Tampereella ja Turussa, Eat & Joy -myymälät, jotka toimivat S:n liiketiloissa Helsingin Kannelmäessä ja Vantaan Jumbossa sekä Helsingissä sijaitsevat kaksi Anton & Anton -myymälää. Olemme myös facebookissa! Porin Kauppahallin luomupuoti Hyvä valikoima kotimaisten pientuottajien tuotteita. Aitojamakuja-sivustolla on myös listattuna paljon kauppoja, mutta niissä on sama ongelma. Luettelossa on kolme sellaista kauppaa, joista olemme jo tehneet erillisen jutun: Ruokapuoti Lumo Raumalla (Ekoelo 1/14), Heila Lähiruokatori Heinolassa (Ekoelo 6/14) ja Hyvvvää Puoti Loimaalla (Ekoelo 6/14). Niitä tutkiessamme emme saa varmuutta, käyttääkö jokin leipomoista ulkomaisia jauhoja tai valmista pakastetaikinaa. Risku-Norja antaa kiitosta näille hakemistoille. Jatkamme luettelon täydentämistä sekä näitä hakemistoja hyödyntämällä että muilla tavoilla. Monen kaupan nimi viittaa johonkin pieneen
Luettelostamme ei varmaankaan tullut kerralla täydellinen. Lähimunia Kauppakeskus PikkuOmenassa Pusulassa. – Anton & Anton on minulle aivan uusi tuttavuus, on näköjään lähtenyt liikkeelle reseptiikkaotteella. Hyvän lähija luomukaupan ominaisuuksia Luettelomme on siis valmis. Tuotteet ovat hyvin eksklusiivisia, joita vain harvoilla on varaa ostaa. Itse haluaisin kehittää lähiruokaa ja lähiluomua siihen suuntaan, että vaihtoehto on jokaisen ulottuvilla, en lähtisi kehittämään sitä hifistelypohjalta, vaan perustuotteista. Ruokakauppoja, joissa on tarjolla myös lähiruokaa ja kotimaista luomua Anton & Anton Eat&Joy Maatilatori Ekokauppoja, joissa tarjolla myös kotimaista luomua ja joissakin lähiruokaa Ekolo, Helsinki (2 myymälää), Turku ja Jyväskylä Ruohonjuuri, Helsinki (4 myymälää), Tampere ja Turku Luomuja herkkukauppa Inkivääri, Hämeenlinna Luomukauppa, Kokkola Mirtelo, Seinäjoki Porvoon Ekokauppa Tupalamäen Puoti, Lieto Verkkokauppoja, joissa kotimaista luomua ja lähiruokaa Luomulaatikko Oskarin aitta avoinmaaseutu.fi Muita: Oma maa (ruokaosuuskunnan tilapuoti Helsingin Kalliossa) Saaremme puoti (osuuskunnan puoti Helsingin Laajasalossa) – Itse en ole kauhean innostunut Eat &Joysta (jo englanninkielinen nimikin lähiruokakaupalle oudoksuttaa). Teksti: Martti Heikkilä Kuvat: Martti Heikkilä ja Ruokapuoti Lumo – Itse haluaisin kehittää lähiruokaa ja lähiluomua siihen suuntaan, että vaihtoehto on jokaisen ulottuvilla, en lähtisi kehittämään sitä hifistelypohjalta, vaan perustuotteista.. – Valmisruokien sijaan paljon perustuotteita ja paljon ohjeistusta/reseptejä (sekä asiakkaan että kauppiaan), myös luonnontuotteita (marjoja, sieniä, paikallista kalaa, villivihanneksia), asiakkaan, kauppiaan ja tuottajien keskinäistä kommunikointia. Lopuksi pyydämme Helmi RiskuNorjaa vielä tiivistetysti luonnehtimaan hyvän lähija luomukaupan ominaisuuksia. – Ruokatapahtumien organisointia, sienija marjaretkiä, teematempauksia, kalanfileerauksen opastusta, lapsille retkiä lähitiloille, ehkäpä mahdollisuus maksaa talkootöillä. – Tuoreus, sesonginmukaisuuden korostaminen, kohtuullinen valikoima, joka vaihtelee vuodenajasta riippuen, valmiiden pakkausten sijaan asiakkaan haluama määrä. – Asiakasta lähellä. Ruokapiiritoimintaa, ehkäpä ruokailumahdollisuus, oma viljelypalsta... Se löytyy oheisesta laatikosta. 13 Suomen lähija luomukaupat Ahlmannin tilamyymälä, Tampere Benjamin Maatilatori, Kausala, Iitti Benjamin Maatilatori, Lahti Delitukku, Pohja, Raasepori Heila Lähiruokatori, Heinola Hilman Puoti, Kangasniemi Hyvvvää Puoti, Loimaa Iitan lähipuoti, Saarijärvi Iloisen Pässin Maalaispuoti, Koitsanlahti, Parikkala Kauppakeskus PikkuOmena, Pusula, Lohja Klaukkalan Maalaispuoti, Klaukkala, Nurmijärvi Kotipiiri, Levanto, Mäntsälä Kyläpuoti Kivikylän Herkku, Nunnalahti, Juuka Laitilanmäen luomumyymälä, Siilinjärvi Luomuruokakauppa Ryytimaa, Hämeenlinna Lähiruokapuoti Lempi, Tampere Majvik Gårdin Tilakauppa Muurlan suoramyyntihalli, Muurla, Salo Porin kauppahallin Luomupuoti, Pori Puoti & Sumppila, Ilomantsi Ruokapuoti Into, Ikaalinen Ruokapuoti Naapuri, Kankaanpää Ruokapuoti Lumo, Rauma Topin Halli (Kuopion kauppahalli), Kuopio Topin Maatilamyymälä, Muuruvesi, Juankoski Tuorepuoti, Mikkeli Vilniemen Valinta, Teijo, Salo. Ruohonjuuri taas korostaa luomua, ei tuotteiden alkuperää eikä sen puoleen tuotteiden tarpeellisuuttakaan. Onko tämä tavallisen ihmisen kukkarolle sopiva. Kertokaa toimitukselle, jos tiedätte muita vastaavia lähija luomukauppoja tai kun uusia perustetaan. Kysymyksessä ei nähdäkseni ole lähiruoka, vaan pientuottajien paikalliset erikoisuudet. Ehkäpä muutaman vuoden kuluttua jokainen löytää lähialueeltaan ainakin yhden tällaisen kaupan. – Eli Eat & Joy ja Ruohonjuuri eivät ainakaan ole tavallisen ihmisen kauppoja
14 YHTEISKUNTA Kääntyykö suunta – Espoolaiset vanhemmat käynnistivät keskustelun Laatua lasten lautasille! Kääntyykö suunta – Espoolaiset vanhemmat käynnistivät keskustelun Laatua lasten lautasille! Espoossa on paljon metsää ja luontoa. Miksi on syötävä prosessoitua kasvirasvaa. Olisipa kaupungin lapsille tarjoama ruokakin luonnonmukaisempaa. Mitä on E415 ksantaanikumi. Ryhmässä julkaistaan keittiössä valokuvaamalla saatuja tietoja tuoteselosteista.. Facebook-ryhmällä “Laatua lasten lautasille” on jo yli kolme tuhatta tykkääjää. Eivät vain tiedä, miten paljon niitä on, Elina Jaatinen ja Klara Poikolainen sanovat. – Emme usko, että enemmistökään niitä lisäaineita haluaa tuota määrää. Miksi lasten on kouluissa ja päiväkodeissa syötävä lisäaineita ja turhaa sokeria. Espoossa käynnistynyt keskustelu on laajentunut myös muualle Suomeen. Eikö liemijauheelle ole vaihtoehtoja
Päiväkodin puolelta tässä ei nähty ongelmaa, mutta kun asia saatiin tietää kaupungin organisaatiossa ylempänä, se kiellettiin. Kummankin lapsella on ollut esimerkiksi allergisia ihooireita, joilla vanhempien mukaan on ollut selvä ajallinen yhteys päiväkodissa ja koulussa ruokailemiseen. 15 . Viime syksyyn asti Elina Jaatiselle annettiin se mahdollisuus, että hänen lapsensa söi päiväkodissa margariinin sijasta voita. Kävimme tapaamassa kahta espoolaista äitiä. – Vanhemmilla olisi oikeus siihen, että kaikki lapsen päivä. Virallisesti vedottiin muun muassa hygieniaan. Elina Jaatisella on lapsi päiväkodissa ja Klara Poikolaisella ala-asteella. Ruoka-aikoina voi tuli ruokakärryssä mukana. . – Toin aina voipaketin, jota säilytettiin kylmätiloissa muiden käyttämän margariinin rinnalla. – Ei se johtunut tästä meidän voipurkista, vaan niitä alkoi olla muissakin päiväkodeissa eri lapsilla ja uskoakseni siksi kiellettiin
Päiväkodeissa ja kouluissa voidaan lapsille tarjota erityisruokavalio vain, jos siihen on lääkärin todistamat perusteet. Mahdollisuus omiin eväisiin riippuu aivan päiväkodista tai koulusta. Koulussa nämä kotoa annetut eväät onnistuvat sentään päiväkotia helpommin, ainakin sellaisella ruokavaliolla, jossa ei tarvita kylmäsäilytystä eikä lämmittämistä. Tämä on saanut fb-ryhmän aktiivit tekemään tutkivaa journalismia. 16 kodissa syömä ruoka olisi kotoa toimitettua. – Alunperin meidän piti keskustella vain Espoosta, mutta pian tuli selväksi, että sama ongelma on muuallakin Suomessa. Myös uskonnolliset syyt voivat oikeuttaa yhteiskunnan tarjoamaan erityisruokavalioon. Samoin mukana on kalaliemijauhe, josta löytyvät esimerkiksi maltodekstriini ja kasviproteiini-hydrolysaatti. Rasvahysteriasta on aika päästää irti ja keskityttävä Uudenlaista ajattelua on Espoossa ilmassa. On aloitettava alusta, puhtaalta pöydältä, uudella asenteella, luonnolliset raaka-aineet luvallisina ja suositeltavina, lasten hyvinvointi ykkösprioriteettina. Esimerkiksi Espoon tarkempi ruokalista ja tuoteseloste 28.1. Kaikki nämä lisäaineet ovat Eviran hyväksymiä ja turvallisiksi toteamia. Kaikki kunnallisten koulujen ja päiväkotien ruoka maksetaan verovaroista. Sama ongelma myös muualla Tällä hetkellä vähemmistön on lapsineen sopeuduttava enemmistön ehtoihin. – Emme usko, että enemmistökään niitä lisäaineita haluaa tuota määrää. – Tähän on tultava muutos. Se tarkoittaisi, että vanhemman olisi mentävä omien ruokien kanssa päiväkotiin käytännössä kolme kertaa päivässä, tai annettava eväät mukaan, mutta 2,5 vuotiaalle melko mahdoton juttu, Elina Jaatinen sanoo. Yhteinen kokemus ryhmässä on ollut, että päiväkotien ja koulujen henkilökunta on usein samoilla linjoilla huolestuneiden vanhempien kanssa. Tekemällä yhteistyötä henkilökunnan kanssa niistä on otettu valokuvia, minkä jälkeen tuoteselosteet on julkaistu “Laatua lasten lautasille” -ryhmässä. Yksi vanhempien herättäjä on ollut syksyllä 2013 perustettu facebook-ryhmä Laatua lasten lautasille. Sekä Klara että Elina ovat viime vuosina alkaneet yhä enemmän pohtia myös omia ruokavalintojaan. Päiväkotien ja koulujen henkilökunta on usein samoilla linjoilla laatua lasten lautasille haluavien vanhempien kanssa.. Mutta silloin aivan kaiken pitää olla kotoa eikä mitään saa säilyttää yhteisissä kylmätiloissa eikä lämmittää esimerkiksi samassa mikrossa. Niissä on kuitenkin vain ruokien otsikot, jotka eivät kerro mitään esimerkiksi lisäaineista. Eivät vain tiedä, miten paljon niitä on, Elina ja Klara sanovat. Tutkivaa journalismia Espoon kaupungin ateriapalveluista vastaava liikelaitos Espoo Catering julkaisee koulujen ja päiväkotien ruokalistat verkossa. Elinan ja Klaran mielestä on väärin, että ainoa keino suojata lapsensa turhilta lisäaineilta on antaa lapselle ruoka kotoa – jos sitäkään sallitaan. kertoo kalakeiton kätkevän sisäänsä kasvisrasvasekoitteen, jonka ainesosia ovat muunneltu tärkkelys, emulgointiaine, stabilointiaineet E461 metyyliselluloosa ja E415 ksantaanikumi, happamuudensäätöaine E330 sitruunahappo, laktaanientsymi ja aromi. Ellei sitten joku asiantuntija totea, että tässä poljetaan kansalaisen perusoikeuksia. Mutta kädet ovat sidotut, koska säännöt tulevat ylempää. Koulujen ja päiväkotien keittiöstä löytyvät tarkemmat ruokalistat tuoteselosteineen. Klara Poikolainen on sen toinen ylläpitäjä
Espoon kaupungin palveluliiketoiminnan johtaja Mauri Suurperko päätti vuonna 2012 ja 2014, että kaupunki ostaa yli 50 päiväkodin ja koulun ateriapalvelut tältä yhtiöltä. Espoolaiset vanhemmat saivat kuitenkin lunta tupaan viikko Espoossa 3.12. Mutta mitenkähän ne ateriat näissä 250:ssä keittiössä oikein valmistetaan. Ruokalistasuunnittelussa otamme huomioon eri asiakasryhmien ravitsemussuositukset. Se on tiedossa, että ison osan Espoon päiväkotien ja koulujen ateriapalveluista tuottaa yksityinen yritys. Elina Jaatinen ja Klara Poikolainen olivat molemmat mukana tapaamisessa. Hänellä on siten merkittävä rooli siinä, mitä suomalaisissa kouluissa ja päiväkodeissa syödään. – Asiakkaitamme ovat yritykset, yhteisöt, päiväkodit, koulut ja oppilaitokset sekä ikääntyvien palvelutalot ja hoivakodit. “Terveellisyyttä ei mitata lisäaineiden määrällä” Kun espoolaiset vanhemmat 3.12.2014 tapasivat Espoo Cateringin sekä Fazer Food Services Oy:n ja sen alla toimivan Blue Service Partners Oy:n edustajia, he olivat juuri tapaamisen alla ilahtuneina huomanneet, että myös yksi maan johtavista asiantuntijoista ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm näytti muuttaneen kantansa eläinrasvoihin kuten voihin. Keskustelua oli esimerkiksi siitä, että juoksevia kasvirasvasekoitteita ja teollisia liemijauheita voitaisiin aluksi ainakin vähentää, samoin sokeria. “Fazerin missiona on luoda makuelämyksiä”, kerrotaan tällä hetkellä Karl Fazer Oy:n nettisivulla. järjestetyn tapaamisen jälkeen. Laadukkaita ateriapalveluja tuotetaan noin 250:ssä ajanmukaisesti varustellussa keittiössä nykyaikaisilla menetelmillä, liikelaitoksen sivulla kerrotaan. Tapaamisessa vastakaikua Joulukuun alussa ryhmä espoolaisia vanhempia kävi tapaamassa Espoon kaupungin varhaiskasvatuksen, Espoo Cateringin sekä Fazer Food Services Oy:n alla toimivan Blue Service Partners Oy:n edustajia. Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa 10.12. Helsingin Sanomien mukaan Suurperko teki asiassa päätöksen, vaikka hänellä ja Oy Karl Fazer Ab:n hallituksen jäsenellä Fredrik Fazerilla on yhteinen yritys. Fazer Food Services on Pohjoismaiden johtava ruokailupalveluyritys. Emme käytä ruoan säilyvyyttä parantavia lisäaineita, sillä ateriat valmistetaan lähimmässä tuotantokeittiössä ja mahdollisimman lähellä tarjoiluhetkeä. Näiden kahden asiantuntijan mukaan “on ymmärrettävää, että maallikon on vaikeaa tehdä oikeita johtopäätöksiä”. Espoo Catering on kaupungin omistama liikelaitos, joka vastaa Espoon kaupungin ateriapalveluista. Tapaaminen järjestettiin 3.12.2014 ja se sai jonkin verran huomiota myös mediassa. Tähän juttuun emme ehdi tätä ketjua yksityiskohtaisesti selvittää. Vanhemmat kertoivat huolistaan ja esittivät muutoksia. Se kertoo valmistavansa päivittäin 65 000 ateriaa. Kuulostaa hyvältä. Videolla Fogelholm sanoo, että eläinrasvaan liittyvät asiat on tähän asti ymmärretty “pikkasen väärin”. Fogelholm ja Erkkola vakuuttavat, että “mitkään tieteelliset tutkimukset eivät ole osoittaneet, että hyviä kasvirasvoja sisältävät margariinit olisivat terveydelle haitallisia.” He kirjoittavat myös, että “joskus maltillinen makeuttaminen parantaa tuotteen makua ja saa lapset syömään monipuolisemmin esimerkiksi marjoja.” Kahden asiantuntijan viesti on kiteytetty pariin virkkeeseen: “Ruoan terveellisyyttä ei mitata lisäaineiden määrällä vaan ravintosisällön perusteella (esimerkiksi rasvan laatu, sokeripitoisuus ja ravintokuidun määrä) ja tieteellisesti toteen näytetyillä vaikutuksilla.” “Perusteetta ylläpidetyt välttämisruokavaliot yksipuolistavat lasten ruokavaliota ja vievät resursseja vaativia erityisruokavaliota tarvitsevilta lapsilta.” Espoon tapaamisessa 3.12. Tulevatko ne keittiöihin valmiina tai ainakin puolivalmiina, jolloin keittiössä nämä teollisesti valmistetut einekset ainoastaan lämmitetään ja laitetaan tarjolle. Konsernin omia elintarvikkeita ovat leipä, leivonnaiset, keksit, makeiset ja suklaat mukaanlukien kaakaojuomat. lisäaineettomuuteen ja puhtaisiin, luonnollisiin raaka-aineisiin, sen sijaan, että nämä korvataan teollisin, keinotekoisin valmistein, aiheuttaen lapsille täten tarpeetonta kemikaalikuormitusta, kirjoitetaan “Laatua lasten lautasille” -fb-sivulla tähän kalakeiton tuoteselosteeseen liittyen. Hän kertoi tuolloin vanhemmille olevansa Mikael Fogelholmin puoliso. Aterioiden sisällöstä kerrotaan näin: – Valmistamme ateriat korkealuokkaisista raaka-aineista. Mikael Fogelholm on valtion ravitsemusneuvottelukunnan sekä pohjoismaisen ravitsemussuositustyöryhmän jäsen, joka on ollut valmistelemassa ja esittelemässä suomalaisia ravitsemussuosituksia vuodelle 2014. Teemme yhteistyötä valtion virastojen, kuntien laitosten sekä puolustusvoimien kanssa, sanotaan yrityksen sivulla. He myös näyttivät tapaamisessa pätkän youtube-videosta, jossa Mikael Fogelholm puhuu tästä Skepsis ry:n yleisöluennossaan 5.11.2014. Se on Fazer Food Services Oy:n alla toimivan Blue Service Partners Oy. 17 . oli mukana Fazer Food Servicen Oy:n ravitsemusasiantuntija Leila Fogelholm. Yksi vanhempien kritisoima tuote espoolaisissa päiväkodeissa on ollut Fazerin Dumle-kaakaojuoma. Fazerilla on lähes 1200 ravintolaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Viime vuonna päätetty sopimuskauden jatko oli 6,8 miljoonan euron arvoinen. Helsingin Sanomat kertoi 26.1.2015, miten sopimus Espoon ja Fazer Foods Service Oy:n kanssa syntyi. Se vastaa esimerkiksi Amica-ravintoloiden toiminnasta. K U VA : M A T T O N. Mikael Fogelholm on osallistunut myös politiikkaan ja ollut vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen. He saivat mielestään ainakin jonkin verran vastakaikua. Mikael Fogelholm ja ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola kritisoivat espoolaisvanhempia. Ruoan turvallisuutta valvomme lakisääteisellä omavalvonnalla. – Monipuolisia catering-palveluja toteuttaa noin 500 palveluhenkistä alan ammattilaista. Hänen mukaansa näyttää siltä, että tyydyttämättömän rasvan käytöllä ei ole itsenäistä vaikutusta terveyteen vaan kyse on yhteisvaikutuksesta muiden ruoka-aineiden kanssa. Mistä Espoon lasten ruoka tulee
tapaamisessa vertailun, jonka mukaan espoolaislapset saavat lohilaatikossaan paljon enemmän lisäaineita kuin helsinkiläislapset tai Helsingin Rudolf Steiner -koulun oppilaat. Espoolaisten vanhempien tahto esiteltiin 3.12.2014 pidetyssä tapaamisessa Elina Jaatisen koostamassa esityksessä.. 18 *luomuperuna *kotimainen kirjolohi *kerma *vesi *luomusipuli *merisuola *luomutilli *mustapippuri *peruna *laktoositon vispikerma *kirjolohi *sipuli *vesi *suola *tilli *muunnettu maissitärkkelys *sokeri *sitruunamehu *valkopippuri *viherpippuri *perunasuikale *kasvirasvasekoite: vesi, kirnumaito, kasviöljyt (rypsi ja palmu), muunnettu tärkkelys, emulgointiaine E471 rasvahappojen monoja diglyseridit (kasvirasvapohjainen), stabilointiaineet E461 metyyliselluloosa ja E415 ksantaanikumi, happamuudensäätöaineet natriumsitraatti ja E330 sitruunahappo, laktaasientsyymi, aromi. *lämminsavu lohimassa *sipuli *kalaliemijauhe: maltodekstriini, suola, maissitärkkelys, aromit (kala, tilli), sipuli, kasviöljy, kasviproteiinihydrolysaatti (maissi), hiivauute, kalajauhe, happamuudensäätöaine E330 sitruunahappo, porkkana, purjo, rosmariini, lipstikka, laakerinlehti, mustapippuri *tilli *maissitärkkelysjauho *mustapippuri rouhitttu (*hiivauute = aromivahvenne, kasviproteiinihydrolysaatti = aromivahvenne) Helsingin Rudolf Steiner Helsingin Palmia Espoo Catering Olipa kerran lohilaatikko LASTEN HYVINV OINTI ETUSIJ ALLE Toiveemme /vaateemme Toiminnan läpinäkyvyys listat esille nettiin Lisäaineet ja täyteaineet pois Omien eväiden tuonti helpoksi, myös säilytys/lämmitys GMO-vapaus Voi korvaa margariinin tai vähintäänkin vaihtoehdoksi margariini ja kasvirasvasekoitukset pois ruoanVALMISTUKSESTA Vähärasvaisille maitotuotteille vaihtoehto -täysmaito Ravitsevat välipalat tai mahdollisuus ostaa hedelmiä, kasviksia, tuoretta! Laadukkaat lisäaineettomat täysjyväleivät, -pastat, -riisit TÄYDELLISESSÄ MAAILMASSA: luomu alusta asti valmistettu ruoka lisäaineettomuus lähiruoka kausiruoka lähi-/pientuottajien tukeminen Elina Jaatinen esitteli 3.12
Nyttemmin Klara on jättänyt puoluepolitiikan. – Meille tosin sanottiin, että osa lapsista ei suostu syömään tiettyjä sokerittomia ruokia. Näin vastuuta siirrettiin vanhemmille, Elina ja Klara kertovat. Sen täytyy olla jotain muuta kuin kliinistä puhtautta. Jotain kertovat myös suuret hävikit, jotka johtuvat varmasti suurelta osin puolivalmisteista ja huonoista raaka-aineista. Molemmat ovat alkaneet yhä enemmän arvostaa luomua. Hän kertoo esimerkeistä Ruotsissa, jossa jotkut kunnat ovat siirtyneet julkisissa aterioissa kokonaan luomuun ja ovat silti pysyneet budjeteissaan. – En usko, että lapsen hyvinvointi on etusijalla arvoissa, kun yritys tekee yksittäisiä raaka-ainevalintoja, kun tavoitteena on, että yhtiö tekee voittoa. Yhdysvaltalaisen Monsanton hallussa on suurin osa geenimuuntelun teknologiasta ja kaupasta. Yhteistä meille kaikille on turhien kemikaalien välttäminen, sanoo Elina Jaatinen. Päättääkö ihminen vai asiantuntija. Ensimmäinen kokous oli tammikuun lopussa. – Typpilannoitteet, kasvinsuojeluaineet, pitkälle prosessoidut elintarvikkeet. Mutta haluan, että annetaan takaisin ihmisiltä otettu valta päättää, mitä lapsemme syövät. Vanhemmille vakuutettiin, että myös Espoon kaupunki haluaa avoimuutta ja että tarkempia tuoteselostuksia tulisi nettiin. Homogenoinnit, pastöroinnit ja vähärasvaisuudet otetaan kritiikittä suosituksina. Ei gmo-rehulla kasvatetulle, ei prosessoidulle, Klara luettelee. – Moni lasten vanhemmista elää ruuhkavuosia ja on muuta ajateltavaa. Yksi hänen oma valintansa on ollut se, ettei lapselle turhan helposti anneta särkylääkettä kuten Panadolia tai Buranaa. Osa veroista käytetään näihin voittoihin. – Sitä olen myös miettinyt, mahtaako keskuskeittiö oikeasti olla halvin tapa tuottaa ruokaa. Kun Espoon vanhempia on arvosteltu, on puhuttu maallikkovanhemmista ja viitattu uskomusElina Jaatinen, Klara Poikolainen ja muut espoolaisvanhemmat haluavat hyvää yhteistyötä kaikkien osapuolten kesken. Elina Jaatinen ihmettelee yhtälöä, jossa verovaroilla hankitaan ruoat voittoa tavoittelevilta yrityksiltä. Pohdimme Elinan ja Klaran kanssa, mitä on puhdas ruoka. Titteli ratkaisee. Voi käydä niin, että jos liikaa ajattelee, joutuu perusteellisesti muuttamaan muutakin elämässään ja työssään. – Lähdin mukaan, kun pyydettiin, enkä odottanutkaan läpimenoa. Keskustelemme vielä siitä, kuinka Evirasta johtuen monessa paikassa on jouduttu lopettamaan raakamaidon myyminen. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä – Moni lasten vanhemmista elää ruuhkavuosia ja on muuta ajateltavaa.. Sitä käytetään myös kosmetiikassa ja tupakan sivutuotteena. Tämä prosessointi on aivan älytöntä. Mutta ryöpytys mediassa ja somessa on vain vahvistanut ryhmää. Mitä on puhdas ruoka. Sekä Klara että Elina ovat viime vuosina alkaneet yhä enemmän pohtia myös omia ruokavalintojaan. Lapsen korvatulehduksiin löytyi apu homeopatiasta ja maidottomasta ruokavaliosta. Eivätkä kaikki ehdi miettiä syvemmin. Monsanto on aikanaan kehittänyt keinotekoiset makuaineet kuten sakkariinin ja vanilliinin, naudan kasvuhormonin sekä Rounduprikkaruohontorjunta-aineen ja lukuisan määrän muita viljelyksessä käytettyjä kasvimyrkkyjä. Samat lonkerot ulottuvat molempiin. – Ei synteettisille lisäaineille ja paranteille, ei antibiooteille. Elina ja Klara tuntuvat olevan paljosta perillä. tietoon. Itse aktivoiduin, kun voin tuominen kiellettiin syksyllä 2014. Elämmekö hyvinvointiyhteiskunnassa vai holhousyhteiskunnassa, jossa ihmisen omaan ajatteluun ei uskota, Elina Jaatinen kysyy. Virallisissa suosituksissa lasketaan vain kaloreita ja ravintoryhmiä. Uudenlaista ajattelua oli selvästi ilmassa, Elina ja Klara kertovat. Luottamus viranomaisiin ja asiantuntijoihin on suuri. Ravitsemustieteen opiskelija saa vain virallisten suositusten mukaista tietoa. Ainoa teemani oli lisätä luomua julkisissa keittiöissä ja että laadukasta ruokaa tulee olla tarjolla kouluissa ja päiväkodeissa. Moni torjuu kriitikin, jopa hyökkää kritisoijia vastaan. Vanilliini on vaniljan tärkein komponentti. – Meitä on tässä ihmisiä monenlaisilla taustoilla. – Ja vaikka olemmekin keskittyneet lapsiin, niin samat toivomukset koskevat myös vanhuksia sekä sairaalahoitoa, Klara Poikolainen sanoo. On helpointa ummistaa silmänsä ja olla tietämättä. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Klara Poikolainen oli vihreiden ehdokkaana Espoossa. Hyvää yhteistyötä vanhemmatkin tahtovat. Elina on LCFsertifioitu hyvinvointivalmentaja ja Klara puutarha-agronomi. – Olimme kokouksessa ja oikein positiiviset tuulet puhalsivat. Klara Poikolainen sanoo vasta nyt täysin havahtuneensa siihen, miten valtavaa bisnestä ravinnolla tehdään ja miten samat jättiyritykset ovat mukana sekä teollisessa maataloudessa että teollisessa elintarviketuotannossa. 19 Keskustelua oli esimerkiksi siitä, että juoksevia kasvirasvasekoitteita ja teollisia liemijauheita voitaisiin aluksi ainakin vähentää, samoin sokeria. Lisäksi Espoo Catering kutsui vanhemmat mukaan sen käynnistämään Kestävä elämäntapa -työryhmään, jonka tehtävänä on miettiä etenkin sesonginmukaisten raaka-aineiden, kasvisten ja hedelmien sekä luomutuotteiden lisäämistä kaikissa asiakasryhmissä. – Tupakkaa saa myydä, mutta raakamaitoa ei. – En tietenkään vaadi, että kaikkien lasten olisi saatava homeopatiaa. Äsken vantaalaisäiti raportoi “Laatua lasten lautasille” -ryhmässä, kuinka Vantaalla päiväkodissa tarjotaan sokeripullaa, kiisseliä, pannukakkua, marmeladia, O’boykaakaota ja vaniljavaahtoa. Hänen teemansa on huhtikuun eduskuntavaaleissa ehdokkaiden vapaasti käytettävissä kaikissa vaalipiireissa. Silmien sulkemisella voi olla myös toinen syy. Vaikka nyt on keskitytty lapsiin, koskevat samat toivomukset myös vanhuksia ja sairaalahoitoa. – Mutta sanaa luomu emme edes maininneet joulukuun tapaamisessa, Klara korostaa
Syntyi aitojen, kotimaisten makujen ravintola Juuri. Kaksikon perustamat Pihka-ravintolat tuovat kotimaisten raaka-aineiden aromit työpaikkaruokailijoiden ulottuville. Iljalla ja Jarkolla oli uniikki idea siitä, minkälaista ruokaa he haluaisivat ravintolassaan tarjota. Latva-baarissa maistellaan puolestaan kotimaisista marjoista ja hedelmistä valmistettuja drinkkejä, sekä pientuottajien oluita ja viinejä. – Pienet maistiannokset, sapakset syntyivät kokemustemme innoittamana. – Näin jälkikäteen koen, että kaikki, vuosien varrella kerätty Ystävykset Ilja Björs ja Jarkko Myllymäki yhdistivät kymmenen vuotta sitten osaamisensa, elämänkokemuksensa ja luovat ideansa. Elämä vei Iljan puolestaan vuosiksi maailmalle matkailualan töihin. Olinhan itse viettänyt vuosia Välimerellä, jossa pienten, jaettavien ruokien kulttuuri elää esimerkiksi mazen tai antipastin muodossa vahvana. – Halusimme korostaa sosiaa. RAVINTOLA maku ratkaisee Juuressa elämänkokemus sekä matkailuja ravintola-alan tietotaito tarvittiin, jotta saatoimme ponnistaa yrittäjyyteen. 20 RUOKATALOUS Lähituottajilta luonnonmukaisesti Ravintola Juuren perustajat Ilja Björs ja Jarkko Myllymäki ovat olleet ystäviä lapsuudesta lähtien. Lopulta vuonna 2004 olimme pisteessä, jossa päätimme toteuttaa unelmamme ja perustaa ravintola Juuren, Ilja kertoo. Jo nuoruusvuosina kaksikko haaveili oman baarin perustamisesta, mutta unelma sai kypsyä ja idea muhia vuosia ennen toteutumistaan. Jarkko oli puolestaan johtanut kreetalaista ravintolaa, jonka valikoimaan niin ikään kuuluivat pienet herkkuannokset. – Tein ravintola-alan töitä jo 15-vuotiaasta poikasesta lähtien, toisten leivissä, restonomiksi opiskellut Jarkko kertoo. Matkailu-uran jälkeen mies opiskeli itselleen restonomin tutkinnon ja työskenteli eri ravintoloissa ja muun muassa kalamyynnin sekä cateringin parissa