Ekoelo 6/2017 7,10 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen Lahjoita aineeton joululahja Pellavaöljyssä runsaasti omegaa Hyönteiset valloittavat makunystyrät Valitse luontoa säästävä auto Karpalo, Myrsky, Halla, Niitty Anna lapselle luontonimi Olkiseinä hengittää Rakennusmateriaali luonnosta Luonnon pyhät paikat Uhripuut, seitat ja lähteet Askartele jätemateriaaleista
5 Lajittelussa kannattaa käyttää maalaisjärkeä ......................... 50 Pellavaöljyssä on runsaasti omegaa ..................................... Maria Österåkerin viisihenkinen perhe pyrkii kohti omavaraisuutta ja kasvattaa suurimman osan ruoasta itse ja myös valmistavat pesuaineet ja shampoot. 60 Anni Kravin ruokakuvat valloittivat maailman ....................... 44 Ekovinkkejä............................................................................ 46 Ahlmanin koulutila vaalii suomenkarjaa ................................ Pääkirjoitus .............................................................................. 62 Hukkalämpö talteen .............................................................. 22 Turve on suomalainen luonnonvara .......................................24 Torjunta-aineet hajoavat hitaasti ............................................28 Hyönteisfarmeista uusi elintarviketeollisuuden haara ........... 78 10 30 Toimitusjohtaja Heikki Kultanen kipusi Päijät-Hämeen Tekstiilihuollon katolle esittelemään Calefa Oy:n suunnittelemia lämmöntalteenottimia, jotka ottavat tekstiilikuivureista syntyvän hukkalämmön talteen. 86 Ekovinkkejä............................................................................ 82 Askartele ylijäävistä materiaaleista ....................................... 3 SISÄLTÖ 6/2017 Makujen ja talouden ohella ekotehokkuus on pontimena, kun hyönteiskasvatus ryöpsähtää käyntiin Suomessa ensi vuonna. 30 Iissä tehdään pitkäjänteistä ilmastotyötä .............................. 6 Talouskasvu uhraa ihmisen ja luonnon ..................................10 Autojen päästöjä rajoitetaan uudella teknologialla ................14 Anna lapsellesi luontoa kuvaava nimi ....................................18 Tavaralahjoille on aineettomia vaihtoehtoja .......................... 54 Pudasjärvellä satsataan hirsirakentamiseen ......................... 56 Orimattilassa digitalisaatio palvelee asukkaita ..................... 90 Elämänsuojelija Göran Ekström ihmettelee, miksi ihmiset antavat uhrata itsensä ja luonnon talouskasvulle. 66. 40 Läsnäolo muuttaa ruokailua .................................................. 34 Henrik ja Ingemo Fröberg pyörittävät maatilapuotia ............. 68 Puuropalsta: ohra-punajuuripaistos .......................................73 Vaasan biokaasubusseista mittavia säästöjä ........................76 Hyvän mielen jouluherkut .......................................................76 Maria Österåkerin perhe kasvattaa osan ruuastaan itse .......78 Olkiseinät ovat trendikäs ja terve vaihtoehto ........................ 36 Tunneterapeutti Elina Jaatisen sisäinen polku luontoon ....... 84 Luonto opettaa empatiaa ja kärsivällisyyttä ......................... 66 Kiviröykkiöt, uhripuut, seitat ja lähteet ovat pyhiä paikkoja .
Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 42€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. 040 5568880. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy Eko elo Info EE So pim us 50 03 50 5 Va nh a tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I % Käytä palvelukorttia, kun r r r r r r www.autuuttaaivoille.fi Voimaannu Kreetan yrttikeväässä 29.4.-6.5.2018! Patikointia, luontoharjoitteita ja välimerellistä herkuttelua Hyvästele kiire, stressi ja suorittaminen ja lähde mukaan Luontaisterveys-lehden ainutlaatuiselle lukijamatkalle Kreetan villiyrteiltä tuoksuvaan kevääseen. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Matkanjohtajina ovat aivojen hyvinvoinnin ja villiyrttien asiantuntijat Raija ja Jouko Kivimetsä, jotka ovat vetäneet näitä erittäin pidettyjä matkoja jo yli 16 vuoden ajan. Lisäksi tutustumme paikallisiin ihmisiin ja herkuttelemme antaumuksella ihastuttavissa tavernoissa. Määräaikaistilaus 48€ www.lehtiluukku.. Katso matkaohjelma: www.autuuttaaivoille.fi Lisätietoja: jouko.kivimetsa@gmail.com, puh. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Ihanalla matkalla majoitumme Spilin kylässä keskellä Kreetan kukkaylänköjä, patikoimme upeissa maisemissa, tutustumme kasveihin, nautimme luonnosta ja teemme voimaannuttavia harjoitteita
Aihetta on käsitelty aktiivisesti jo kaksi—kolme vuosikymmentä ja vihdoin voidaan nähdä saavutetun jossain määrin käytännön toimenpiteitä. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 49 €. Me EU-kansalaiset olemme läntisen maailman eturivissä kulkijoita ja meidän tulee pyrkiä ottamaan huomioon ja ohjaamaan ensimmäisinä ihmiskunnan tulevaisuuden myönteistä kehitystä. Sitä voimme tervehtiä ilolla. Me voimme tehdä sitä jokainen omalta kohdaltamme, mutta tavoitteisiin pääseminen on pääasiassa päättäjien hallussa. Toimituksen osoite: Ekoelo Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. 09-413 97 300 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Jaana Isosaari athene@kolumbus.fi Ilmoitusmyynti: Kristiina Hattberg, Puh. Nykyinen elämisen muotoon tulee mitä ilmeisimmin puuttua runsaiden hiilidioksidipäästöjen vuoksi. Kustantaja ja paino: Karprint Oy, Huhmari Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 www.ekoelo.fi 6/2017 Ekoelo PÄÄKIRJOITUS Hiilidioksidipäästöjä vähennetään vahvoin toimin Seuraava numero ilmestyy tammikuun lopussa 2018.. Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 43 €. Se lienee aivan oikein, mutta onko sillä maailmanlaajuiset ja historiaan pohjaavat perusteet. Onko meillä luotettavasti selvitetty, miten jääkauden jälkeinen lämpötila planeetallamme kehittyi ja onko tiedossa, miten keskiajan jälkeen elettiin pitkään nykyistä korkeampien lämpötilojen aikaa. 5 L iikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on tänään entistä ajankohtaisempi tavoite. Tuskin elämä planeetallamme on nykymenolla kovin suuressa vaarassa, mutta meidän tulee kunnioittaa luontoa siinä määrin, ettemme muuta sen tasapainoa. Euroopassa uudet ohjeet ovat Euroopan Unionin antamia ja kysymme, kyetäänkö niitä noudattamaan siten, että ohjeet toteutuvat. Me maallikot joudumme odottamaan tieteen tämän päivän luotettavia näkemyksiä lähitulevaisuudesta ja odotamme niistä tietoja, joista saamme uusia arkiseen elämäämme vaikuttavia rajoituksia ja ohjauksia. Eri valtiot ovat oikeutettuja ohjaamaan päästöjen vähentämistä lähinnä verotuksella. Perinteisen vuoriöljyn jalosteet, bensiini ja dieselöljy, sivutetaan ja tämän päivän näkemyksen mukaan sähkö syrjäyttää ne. EU asettaa meille tänään vaatimuksia ohjata polttoaineiden käyttöä ilmaston muutoksia vähentävästi. Se lienee toistaiseksi todistamatta. Tämän päivän tavoitteet maailmassa pyrkivät vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Tuskin Aasissa on päästöihin kiinnitetty vastaavaa huomiota kuin meillä Euroopassa ja läntinen maailma, siis Amerikka, tuskin toimii eturivissä päästöjen vähimmäistavoitteita asetettaessaan. Näin on jo eri maissa vahvasti tehtykin, mutta me Euroopan Unioniin kuuluvat maat olemme maailman kansoista vain pieni osa. Jotta siinä onnistumme, meidän tulee pyrkiä kaikin mahdollisin keinoin vakuuttamaan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen arkisessa elämässämme. Tänään siihen ollaan puuttumassa entistä vahvemmin toimenpitein. Tämä päivän käytäntö osoittaa, että erityisesti me länsimaissa pyrimme vaikuttamaan elämisen olosuhteissamme säilyttämään luonnon tasapainoisena. Meidän tulee löytää sellaisia asumisenja elämisenmuotoja, jotka eivät järkytä luonnon tasapainoa. Oletettavaa on, että sähköenergialla liikkuvat autot tulevat seuraavan kymmenen vuoden kuluttua olemaan yleisimpiä kulkuvälineitä. 09-413 97 354 kristiina.hattberg@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma-pe 9-15 Puh
– Omaan kaappiini mahtuu vain kaksi jäteastiaa, mikä on tämän päivän keittiöissä hyvin yleistä. Muovit menevät omaan tynnyriinsä. Malinen lajittelee sekaja biojätteen keittiössä. Ryppyotsaisuus on lajittelussa turhaa: kaikki ei aina päädy ihan oikeaan paikkaan, mutta kokonaisuuden kannalta sillä ei ole juurikaan merkitystä, kunhan yritystä riittää, Anne Malinen naurahtaa Malinen. Juhani Karvonen K ierrättäminen on oikeastaan elämäntapa. Lapsilta lajittelu joskus lipsuu, mutten viitsi ryhtyä kaivelemaan jäteastioita ja ”järjestelemään” jätteitä uudelleen. Lajittelu on paljolti asennekysymys, ideanahan on vain laittaa jätteet kädestään oikeaan astiaan. 6 Riihimäkeläisen Anne Malisen kolmen lapsen ja kolmen kissan taloudessa 360 litran jäteastia vaatii tyhjennyksen vain kerran kuukaudessa. Siltikään astia ei joka kuukausi tule täyteen. Lajittelu olisi Anne Malinen kierrättää kaiken paitsi kissanhiekan Jäteastia tyhjennetään kerran kuukaudessa Anne Malinen huuhtelee muovin, mutta muovijätteen peseminen on turhaa.
7 Jäteastia tyhjennetään kerran kuukaudessa Yli 1 850 Rinki-ekopisteessä kerätään kartonkija lasipakkauksia sekä metallia, ja niistä yli 500 pisteessä on lisäksi muovipakkausten keräys.
Tarkimmat kierrättäjät pesevät muovit jopa astianpesukoneessa, mikä kuluttaa turhaan energiaa. Malinen muistuttaa, että navat tulisikin säilytyksen yhteydessä teipata. 8 helpompaa, jos kaapissa olisi tilaa useammalle astialle. Suurimmat oksat poltan, koska talomme on osin puulämmitteinen. Keväällä nurmi on hetken aikaa hieman ankean näköinen, mutta niin se on toisaalta kaikilla muillakin. Sielläkin sen lajittelu eri paikkoihin säästää kukkaroa. Kodinkoneita myyvät liikkeet ovat myös velvollisia vastaanottamaan rikkinäiset pienkoneet, vaikkeivät liikkeet tuota mahdollisuutta kovasti mainostakaan. Kaikesta ei tarvitse maksaa Isot jätteet, kuten kodinkoneet ja raskaat metalliesineet, voi viedä veloituksetta jätteiden vastaanottokeskuksiin. Tämä ongelma poistuu vasta keittiöitä uudistamalla, mihin tietysti kuluu vielä kenties vuosikymmeniä. Lehtijäte jää lannoitteeksi maahan. Pienet oksat haketan. Se vie aikaa ja on aika puuduttavaa touhua. Jos muovissa on esimerkiksi paljon rasvaista marinadia, se suositellaan laitettavaksi sekajätteeseen. – Lajittelussa kannattaa käyttää puhdasta maalaisjärkeä. Tyhjäksi luullut paristot ovat aiheuttaneet tulipaloja, kun niiden navat ovat osuneet säilytyslaatikossa vastakkain. Kissanhiekalle en ole keksinyt mitään kierrätyksen Pakkausasetuksen mukaan koko Suomessa on oltava 1850 kartonkija lasipakkausten sekä metallin vastaanottopaikkaa.. – Rikkinäisiä vaatteita olen joskus vienyt vaateliikkeisiin, jotka tarvitsevat niitä kierrätystesteihin. – Paristot vien kaupan paristonkeräyspisteeseen ja pyrin niistä eroon nopeasti. Esimerkiksi muovijätettä ei tarvitse pestä, vaan huuhtaisu kylmällä vedellä riittää. Riski on pieni, mutta se on olemassa ja todellinen. Lapsiperheessä jää vuosittain paljon vaatetta pieniksi. Jos kuormassa on paljon erilaista jätettä, esimerkiksi sekajätettä metalliromun joukossa, kannattaa tehdä välipunnitus. – Tietyt jätteet otetaan ilmaiseksi. – Jos joku tekisi vaatteiden lajittelun puolestani ja veisi vaatteet kirpputorille, luopuisin ilomielin tuosta osasta kierrätystä. Vaateshown Malinen voisi antaa jonkun muunkin tehtäväksi. Yleensä raskaimmat esineet ovat ilmaisia ja jätteen tuoja säästää selvää rahaa välipunnituksella. Vaatteiden tuonnista olen saanut ostokupongin liikkeeseen. – Vanhat lakanat, peitot ja tyynyt ovat hankalia kierrättää, mutta ehjiä vastaanottavat seurakuntien diakoniatyö ja rikkinäisiä vaikkapa kissahoitolat. Malisella on suuri piha, mutta pihalta ei lehtitai oksajätettä käytännössä kerry lainkaan. – Syksyllä murskaamme lehdet maahan päältäajettavalla ruohonleikkurilla. Jäteyhtiö Kiertokapulan alueella Riihimäellä se joka tapauksessa päätyy poltettavaksi jätevoimalassa ja tulee hyödynnetyksi energiana. Lasin ja metallin sekä paperin ja kartongin Malinen vie lähimpään kierrätyspisteeseen, samoin muovin. Paristoissa on ollut kuitenkin hieman virtaa ja navat ovat synnyttäneet kipinän. Joitakin jätteitä ei voi kierrättää – Remonttijätteen päätepiste on yleensä kaatopaikka
– Samoin muut kuin pakkausjätteet, kuten muoviesineet ja lasiastiat, on lajiteltava kunnan ohjeistamalla tavalla. Pakkaukset on hyvä myös litistää mahdollisuuksien mukaan. 7–21 ja la 9–18) ja sähköpostitse osoitteeseen asiakaspalvelu@rinkiin.fi. Palautetta voi antaa Ringin maksuttomaan asiakaspalveluun numeroon 0800 133 888 (ark. Toisinaan ekopisteille ikävä kyllä jätetään kokonaisia muuttokuormia. Kuljetuksia myös tarvitaan harvemmin, mikä on ympäristölle hyvä asia. Kiertokapulan alueella biojätteet voi laittaa muovipussiin, kun taas jossain muualla ne kehotetaan laittamaan biohajoavaan pussiin. fi/rinki-ekopisteet. – Mitä tiiviimmin pakkaukset ovat säiliössä, sitä enemmän niitä sinne mahtuu. Kaikkien Rinki-ekopisteiden sijainnit Suomessa on julkaistu osoitteessa Rinkiin. Yli 1 850 Rinki-ekopisteessä kerätään kartonkija lasipakkauksia sekä metallia, ja niistä yli 500 pisteessä on lisäksi muovipakkausten keräys. Ohjeistuksen vaihtelevuus sekoittaa ihmisiä ja alentaa motivaatiota kierrätykseen. Ekopisteille eivät siis kuulu myöskään huonekalut eivätkä sähkölaitteet. Esimerkiksi lajitellusta muovijätteestä jopa 90 prosenttia pystytään hyödyntämään, sekajätteen seasta sitä saadaan paljon vähemmän talteen. Tavallista kuluttajaa saattavat sekoittaa myös samoista jätejakeista eri alueilla käytettävät eri nimet. l 9. Lisäksi Rinki-ekopisteiden toiminta rahoitetaan tuotteita pakkaavien yritysten maksamilla kierrätysmaksuilla. Suomen lainsäädännön muutos siirsi kuluttajapakkausten keräyksen kunnilta pakkauksia markkinoille toimittaville tuottajille. Ringille kannattaa ilmoittaa heti, jos pakkausjätteen keräyssäiliö on täynnä. – Jos Rinki-ekopisteisiin tuotaisiin muita kuin pakkauksia, kierrätyskustannukset nousisivat kohtuuttomasti väärin perustein. Ohjeet on julkaistu osoitteessa Rinkiin.fi/lajitteluohjeet. Jätteitä ei tule jättää maahan Rinki-ekopisteisiin tuotu pakkausjäte kuljetetaan vastaanottoterminaaleihin, jotka toimivat välivarastoina. Rinki-ekopisteverkosto on rakennettu jätelain ja pakkausasetuksen määräysten mukaisesti. Ne ovat myös keräyssäiliöihin kiinnitetyissä tarroissa. Kotitalouksissa tapahtuva lajittelu on kuitenkin edelleen tärkeää, koska tuolloin myös jätteenkäsittelylaitoksella käsittely on helpompaa. –Pakkausasetuksen mukaan koko Suomessa on oltava 1850 kartonkija lasipakkausten sekä metallin vastaanottopaikkaa siten, että kaikissa yli 500 asukkaan taajamissa niitä on vähintään yksi. Esimerkiksi pahvilaatikot vievät paljon tilaa keräyssäiliössä, jos niitä ei litistetä. Esimerkisi Kiertokapulan ja HSY:n alueilla lajitteluohjeet ovat osin erilaiset, joten ohjeet tulee katsoa aina esimerkiksi oman jäteyhtiön sivuilta. Palautetta voi antaa myös verkossa osoitteessa Rinkiin.fi/ekopistepalaute. Lajitteluohjeet vaihtelevat Malinen on ollut töissä sekä Ekokemillä että Kiertokapulassa, joka on Etelä-Hämeessä ja osin Uudellamaalla ja Pirkanmaalla toimiva jätehuoltoyhtiö. Muovipakkausten keräyspistettä tulee olla 500 siten, että niitä on vähintään yksi kaikissa yli 10 000 asukkaan taajamissa, sanoo viestinnän asiantuntija Tiia Talvitie Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:stä. Huolellisuus ei ole pahitteeksi Kotitaloudet voivat tuoda Rinki-ekopisteeseen Ringin valtakunnallisten ohjeiden mukaan lajiteltua pakkausjätettä. Rinki-verkosto kattaa koko maan Rinki-ekopisteet on tarkoitettu kotitalouksien pakkausjätteelle. Sieltä ne kuljetetaan edelleen paikkausjätteitä hyödyntäviin laitoksiin, joissa niistä valmistetaan uusioraaka-ainetta tai uusia tuotteita. Paikallisten asukkaiden palaute pisteiden toiminnasta on tärkeää Ringille, jotta pisteet pysyvät siisteinä. – Esimerkiksi sekaja energiajäte voivat olla sama asia, mutta niistä käytetään eri nimeä eri paikkakunnilla. Motivaatio lajitteluun hiipuu, koska kaikki jäte näyttää päätyvän kippauksessa yhdeksi mössöksi, vaikka ne olisi kotitaloudessa lajiteltu huolella. Autot ovat lokeroituja ja pussit menevät eri lokeroihin. Vaaralliset aineet tai niiden jäämiä sisältävät pakkaukset, esimerkiksi öljykanisterit, eivät kuulu pakkausjätteen keräykseen. Ekopisteet on keskitetty päivittäistavarakauppojen yhteyteen ja asiointireittien varrelle, jotta asiointi on mahdollisimman vaivatonta. Joillakin pisteillä voi olla myös yhteistyökumppanien järjestämä keräys paperille ja vaatteille. Jos lajittelua ei aina tule tehtyä kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, on siitä turha kantaa huonoa omatuntoa. Biojätepussit vain liiskantuvat prosessissa ja tukkivat laitteistoja. – Toistuessaan tämä saattaa johtaa siihen, että ekopiste on parempi sulkea kokonaan. Jos se kompostoidaan, biojätepussi on hyvä pakkausvaihto. Näin voidaan kuljettaa enemmän pakkauksia kerralla, eikä kuljeteta niin sanotusti ilmaa. Kierrätetystä raaka-aineesta tehty uusi tuote säästää energiaa ja ympäristöä. – Lajitteluohjeet vaihtelevat alueittain, mikä johtuu puolestaan siitä, millä tekniikalla kullakin seudulla jätteet hyödynnetään. Jos biojäte hyödynnetään bioetanolin tai biokaasun tuotannossa, pussit revitään joka tapauksessa laitoksessa auki. – Roskaaminen vähentää kaikkien viihtyvyyttä, ja asiattomien sotkujen siivoaminen on myös kallista. – Jätteitä ei pidä jättää maahan, sillä usein muut pisteellä kävijät seuraavat esimerkkiä ja alue roskaantuu nopeasti. Pakkausten tulee olla tyhjiä, puhtaita ja kuivia. mahdollisuutta, vaan se menee sekajätteen mukana jätevoimalaan. Kyse on siitä, miten biojäte kullakin alueella hyödynnetään. Hyvä yritys riittää. – Joskus ihmisiä hämmentää se, että jäteauto kippaa mukaansa kaikki jätepussit. Silloin myös keräyssäiliöt täyttyvät hyvin nopeasti. Pakkaukset voi palauttaa kauppareissulla samaan paikkaan, mistä ne alun perin on ostettu. n Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy vastaa lainsäädännön mukaisen kotitalouksien pakkausjätteiden keräysverkoston ylläpidosta koko Suomen alueella. – Niin kutsuttu tuottajavastuu on yrityksillä, jotka pakkaavat Suomessa tai maahantuovat pakattuja tuotteita Suomeen ja joiden liikevaihto on miljoona euroa tai enemmän. Lasiastiat on tehty erilaatuisesta lasimateriaalista kuin lasipakkaukset: niillä voi olla esimerkiksi erilaisia sulamispisteitä tai muita ominaisuuksia, jotka ovat haitaksi pakkauslasin kierrätysprosessissa
Hän ei kuitenkaan osannut silloin ajatella asiaa pidemmälle. Sen sijaan pitäisi kysyä, mitä ihminen tarvitsee ollakseen onnellinen ja kääntää sekä talous että kulutus laskuun. Ihmettelin, kuinka joku on voinut tiivistää kaiken oleellisen noihin kahdeksaan teesiin. Yhdistys oli perustettu vain joitain vuosia aiemmin. Ekströmin omat lapset kiipeilivät samaisessa puussa jo 30 vuotta sitten. Vaikkei Ekström silloin osannut ajatella asiaa syvemmin, tuntui tapahtunut hyvin pahalta. Muistan lapsuudesta myös yhden tapahtuman varsin selvästi. Osan ruoastaan voi kasvattaa itse. – Kun 1980–90-lukujen taitteessa olin kuuntelemassa Tampereen yliopiston lehtorin Lasse Rautniemen esitelmää tämän kirjasta ja luontosuhteesta, kuulin ensimmäisen kerran syväekologian teesit. Siitä huolimatta hän teki työnsä niin hyvin kuin osasi, vaikka mieli oli muualla. Göran Ekström kävelee usein kotinsa lähistöllä olevan suuren männyn luokse. Silloin tiesin, kuka olen, kertoo itse 1940-luvulla syntynyt Ekström. – Tavallinen arkipäivä, jolloin ei tapahdu mitään ihmeellistä tai yllättävää, on parasta, mitä tiedän, hän kuvaa. Hän on kirjoittanut mm. – Myös eläimet olivat minulle tärkeitä. Isä ei puhunut mitään, käveli vain. seitsemän vuotta yhdistyksen puheenjohtajana sekä vuosikausia hallituksen rivijäsenenä. Nyt hän nauttii tavallisesta arjesta. heinätöihin. Intohimona elämänsuojelu Intohimo luonnon ja elämän suojeluun sai Göran Ekströmin lähtemään mukaan Vihreään Elämänsuojeluliittoon 1980–90-lukujen vaihteessa. Sen jälkeen tuli Vaasan kaupungin rakentaminen. Ekströmin oma luontosuhde syntyi jo lapsena. Vaasan esikaupunkialueella vanhassa hirsitalossa vaimonsa kanssa asuva Göran Ekström teki koko työelämänsä telekommunikaation alalla, mutta luonnonsuojelu ja syväekologia kulki vahvasti rinnalla. pari kirjaa, runoja ja satoja artikkeleita eri lehtiin. – Viimeiset kymmenen vuotta työelämässä olivat todella turhauttavia ja raskaita. Seuraavaksi tehtiin töitä, jotta yritys menestyisi. – Se oli ensimmäinen kerta, jolloin tunsin olevani erilainen, vaikken siitä silloin puhunut, hän toteaa. Omilla valinnoillaan voi vaikuttaa ja suosia esimerkiksi lähija kasvisruokaa. Hän muistaa, kuinka kulki metsässä isänsä perässä. Nyt, kun hän palaa ajatuksissaan ajassa taaksepäin, kokee hän olevansa synnynnäinen syväekologi. Kuva: Göran Ekström Göran Ekström toivoo muutosta kulutustottumuksiin. Kuva: Göran Ekström Syväekologiksi tunnustautuva Ekström asuu Vaasan esikaupunkialueella vanhassa hirsitalossa vaimonsa kanssa. Silti hän vielä palasi yksin paikalle katsomaan verisiä poikasia, vaikka se järkytti niin, ettei hän saanut näkymää mielestään. Viimeisinä vuosina ei puhuttu muusta kuin osinkojen tekemisestä osakkeenomistajille, nyt eläkkeestä nauttiva Ekström toteaa. Ekström onkin toiminut sittemmin mm. Kuva: Göran Ekström V aasalainen Göran Ekström ihmetteli lapsena, miksi muut toimivat, niin kuin toimivat. Odotin, kuinka myyrät tulevat ulos koloistaan ja pidin kissoista ja koirista. Kun aloitin työurani, puhuttiin Suomen rakentamisesta. Teksti: Terhi Niinimäki Göran Ekström toivoo, että kulutusta laskettaisiin merkittävästi. Vaasassa asunut perhe vietti kesiä maaseudulla äidin ja isän kotipaikoilla ja nuori Ekström pääsi mukaan mm. Hän on antanut sille nimen Vanhempi Veljeni Mänty. Olin Vaasassa pikkumetsäksi kutsumassamme paikassa leikkimässä kavereideni kanssa, kun isommat pojat ottivat linnunpesistä poikasia, laittoivat ne lasipurkkeihin ja ampuivat niitä ritsoilla, Ekström muistelee. 10 Talouskasvu uhraa ihmisen ja luonnon Synnynnäinen elämänsuojelija Göran Ekström ihmettelee, miksi ihmiset antavat uhrata itsensä ja luonnon talouskasvulle. Vuosien varrella tapahtuneet muutokset veivät Ekströmiltä työmotivaation
11 Talouskasvu uhraa ihmisen ja luonnon Vaasalainen Göran Ekström toivoo, että kysyttäisiin, mitä ihminen tarvitsee. sekä tarjoaa luentoja ja esitelmiä oppilaitoksiin ja erilaisiin tilaisuuksiin. Se järjestää erilaisia yleisötilaisuuksia, kuten seminaareja ja luentoja, ja osallistuu muiden tapahtumiin, kuten Sosiaalifoorumiin ja Mahdollisuuksien toreihin yms. Samoilla toimilla niin ihminen kuin luontokin voisi hyvin. Yhdistyksen tärkein toimintamuoto on valistus. Lisäksi yhdistys julkaisee kirjoja sekä syväekologista kulttuurilehteä Elonkehää. Sittemmin VESL on määritellyt itsensä syväekologiseksi yhdistykseksi, kun käsite rantautui Suomeen. Vihreä Elämänsuojeluliitto ry on myös syväpasifistinen yhdistys, mikä tarkoittaa, että se haluaa edistää niin ihmisten välistä kuin ihmisen ja muun luonnon välistä rauhanomaista yhteiseloa ja symbioosia.. Kuva: Nadia Jandr Vihreä Elämänsuojeluliitto ry n Yhdistys on perustettu vuonna 1987 edistämään holistista maailmanymmärrystä, elämää suojelevaa kulttuuria ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa ja elämänmuotoa
On menossa monta pitkää prosessia, kuten ilmastonmuutos ja monimuotoisuuden köyhtyminen. Itsekäs ihminen Ihmisen tuhoisaan toimintaan on muutama perimmäinen syy. Ekström on toiminut vuosia Vihreässä Elämänsuojeluliitossa ja myös sen puheen-johtajana. – Maapallo on kriittisessä tilassa. – Talouskasvusta on tullut itseisarvo, jolle uhrataan niin luonto kuin ihminenkin. Sillä on suuri ero, Ekström pohtii. Kuoleeko lajeista 50 vai 90 prosenttia sukupuuttoon. Suuri osa niistä on hyönteisiä, mutta muitakin lajeja häviää ja kaikki ovat osa elämää ylläpitävää kokonaisuutta. Ilmastonmuutoksesta puhutaan Ekströmin mielestä jo jokseenkin riittävästi. – Joka tunti kuolee useita lajeja sukupuuttoon. Mutta tuo kone on kuin hirviö tai piru, joka vaatii meiltä aina vain lisää, Ekström manaa. Niitä ei voida pysäyttää nopeasti ja ne tulevat jatkumaan vielä kauan, mutta voimme vaikuttaa siihen, kuinka pahaksi tilanne pääsee. Ihminen on osa luontoa ja tällä toimella hän ymmärtämättömyydessään toimii itseäänkin vastaan, Ekström toteaa. Kun lukee päivän uutisia tai avaa television tai radion, koskevat pääuutiset talouskasvua. Tosiasiassa kehityksestä ja talouskasvusta on tullut tuhokoneisto. ”Kehitys kehittyy”, sanotaan ja nauretaan päälle. Nyt kuvitellaan, että talouskasvu on jokin elämää ylläpitävä kone, ja kun se yskii, ryntäävät poliitikot ja ekonomit säätämään konetta. – Luullaan, että ollaan niin viisaita, että voidaan järjestellä luonto oman mielemme mukaan. Niitä ovat Ekströmin mielestä ihmisen itsekeskeisyys, itseriittoisuus ja ylimielisyys. Se jatkuu väistämättä jossain muodossa, mutta ihmisen kannaltakin on oleellista, millainen muutos tulee olemaan. – Monet puhuvat ekokatastrofista asiana, joka tulee joskus tulevaisuudessa kuin yhtenä pamauksena. Tosiasiassa elämme nyt sen keskellä ja sen tulisi olla politiikassakin pääkysymys, jota pohditaan ja sen tulisi olla kaikkien päätösten lähtökohta, Ekström korostaa. 12 Göran Ekström on rakentanut mökkisaareensa tunnelmallisen saunan, jossa on ruokokatto. Hän ei usko, että elämä kokonaisuudessaan tulee tuhoutumaan. Myös luontotyypit ja luonnontilaisen luonnon ala vähenee koko ajan. Hän on kirjoittanut myös kirjoja, runoja ja satoja artikkeleita. Sen sijaan Ekström toivoo, että kysyttäisiin, mitä ihminen tarvitsee. Sen sijaan ihmisen aiheuttama sukupuuttoaalto saa edelleen liian vähän huomiota. Vastaus Talouskasvusta on tullut itseisarvo, jolle uhrataan niin luonto kuin ihminenkin.. Mutta kun arvopohja on väärä, tuloskin on väärä. Kuva: Nadia Jandr Ekström on huolissaan maapallon nykyisestä tilasta ja tulevaisuudesta ja toivoo, että tapahtuisi muutosta, sillä se on välttämätöntä. Kyse ei siis ole vain muun luonnon tulevaisuudesta, vaan myös ihmisestä. Kaiken ajatellaan olevan tarjottimella ihmistä varten
Hän toivoo, että talous käännettäisiin laskuun hallitusti, jottei edessä ole hallitsematon romahdus. Päätöksenteon osalta hän korostaa, että tulee hoitaa syitä eikä seurauksia. Ihmisillä ei ole oikeutta vähentää tätä rikkautta ja monimuotoisuutta muuten kuin tyydyttääkseen välttämättömät tarpeensa. 8. Kuva: Göran Ekström on kodin, lämpöä, ruokaa, vettä, ystäviä, rakkautta ja mielenrauhaa. Ei uskalleta myöskään kyseenalaistaa. Laadun ja määrän ero tiedostetaan syvällisesti. Kohtuus ja tasaus. kolmeen seikkaan. Siksi ihmisten toiminnan ja sen perusteiden on muututtava. Hän pakkaa eväät mukaan ja sanoo vaimolleen ”lähtevänsä ulos syömään”. Uskotaan, että kun minulla on tätä ja tätä, niin muut ajattelevat, että minulla menee hyvin. Sosiaalisten erojen liian suureksi kasvamiseen, resurssien ylikäyttöön sekä vallitsevien hallitsijoiden jääräpäiseen vallasta kiinni pitämiseen ja vallitsevan jatkamiseen, ongelmista huolimatta. Kulutusta vähennettävä Luonnon ja ihmisen suojelemiseksi tarvitaan siis kiireisiä toimia, joiden on oltava varsin mittavia. 6. Ekström muistelee, kuinka hänen nuoruudessaan 1960-luvulla elettiin varsin hyvin, vaikka viisihenkisessä työläisperheessä vain isä kävi töissä. – Tuosta ajasta kulutus henkeä kohti on nelinkertaistunut. 2. – Jokainen voi tehdä jotain, mutta kukaan ei voi tehdä kaikkea. Monet puhuvat ekokatastrofista asiana, joka tulee joskus tulevaisuudessa kuin yhtenä pamauksena. Kokonaismäärä ja tuloerot on saatava pienemmiksi, Ekström korostaa. Humanismissa ja luonnonsuojelussa on itse asiassa kyse samoista asioista. Teesit rakentuvat toistensa päälle ja ne on aina esitettävä yhdessä ja samassa järjestyksessä. Kannattaa kävellä, pyöräillä, käyttää bussia ja junaa, suosia lähiruokaa ja syödä kasvispainotteisesti, käydä kirppareilla, tehdä vaihtokauppaa ja elää vaatimattomasti, Ekström listaa. – En ymmärrä, miten valtaosa ihmisistä on niin sokeita. Sen sijaan, että pohdittaisiin, mitä itse haluaa ja mikä tekee itsen onnelliseksi, Ekström harmittelee. Voikin sanoa, että ihminen ei opi historiasta mitään muuta kuin sen, että ihminen ei opi historiasta, Ekström toteaa. Muutos vaikuttaa talouselämän, teknologian ja ideologian perusrakenteisiin. Sekä maaseudulla että kaupungissa voi elää ekologisesti tai epäekologisesti. Omaa mökkisaartaan Ekström pitää mahdollisimman luonnontilaisena. Kai se on psykologista torjumista. Ekström painottaa, että sillä on valtava merkitys, kuoleeko lajeista 50 vai 90 prosenttia. 7. Puhutaan biotaloudesta ja ekologisista vaihtoehdoista, mutta tehdään vain toimenpiteitä, joilla talous voisi kasvaa entisestään, mikä jatkaa tuhonkierrettä edelleen. Tätä kaikkea edellä mainittua voi tehdä kaikkialla. – Nyt on aivan samasta kysymys. Kuva: Norah Nelson Tätä on syväekologia n Ekologian ja moraalifilosofian yhdistelmä ja toisaalta humanismin periaatteiden laajentamista koskemaan myös ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Nykyinen ihmisen aiheuttama häiriö ei-inhimilliselle elämälle on kohtuuton, ja tilanne on huononemassa nopeasti. Myös elämänmuotojen rikkaus ja monimuotoisuus ovat arvoja itsessään, ja ne myötävaikuttavat inhimillisen ja ei-inhimillisen elämän kukoistamiseen maapallolla. Ei-inhimillisen elämän arvo ei riipu sen hyödyllisyydestä ihmisen tarkoituksiin. Syväekologian 8 teesiä (Arne Naess / George Sessions) 1. 3. l Luonnontilaisen metsän pinta-ala vähenee koko ajan ja lajeja kuolee sukupuuttoon useita joka tunti. Hän jatkaa, että historian aikana korkeakulttuurit ovat kaatuneet mm. – Sekä sosiaalisille että ekologisille ongelmille on samat syyt ja samat toimenpiteet auttavat. 13 Ekström hiihtää ja kävelee mielellään luonnossa tuntikausia. Tiivistetty ohje ihmisen toiminnalle on, ettei ihmisellä ole oikeutta tyydyttää toissijaisia tarpeitaan toisten lajien ensisijaisten tarpeiden ja elonkehän kukoistuksen jatkumisen kustannuksella. Tosiasiassa elämme nyt sen keskellä.. Kaikilla, jotka hyväksyvät edellä luetellut kohdat, on velvollisuus osallistua suoraan tai välillisesti tämän välttämättömän muutoksen aikaansaamiseen. Pyrkimys ihmiselämän ja kulttuurien kukoistamiseen sekä pyrkimys ihmisten väkiluvun pienenemiseen ovat sopusoinnussa keskenään. Keskitytään siis näihin, hän ehdottaa. Kaikesta huolimatta Ekström uskoo, että pohjimmiltaan kaikki ihmiset ovat hyvin samanlaisia, syvällä sisimmässään, ja että enemmistöllä orastaa jo siellä syvällä ymmärrys tästä kaikesta – maapallon tilasta ja siitä, millaisen henkisen pahoinvoinnin talouskasvun perässä juokseminen aiheuttaa myös ihmiselle. Tämän hetkinen politiikka tarttuu vain yksittäisiin oireisiin, ei syihin. Ollaan lyhytnäköisesti kiinni työpaikassa ja pelätään työttömyyttä ja sitä, mitä muut ajattelee. Kulutusta on vähennettävä, 75 prosentin vähennys olisi mahdollinen ilman kurjuutta, mutta puolittaminenkin olisi hyvä, Ekström miettii. Silloin luontokin elpyy. 4. Ei-inhimillisen elämä kukoistaminen edellyttää ihmisten väkiluvun pienenemisen. Ideologinen muutos on pääasiassa muutosta kohti elämän laadun ja itseisarvon kunnioittamista, ei pitämistä kiinni elintason kohoamisesta. Perusta on elämäkeskeinen arvopohja, elämän itseisarvo. Hän ei usko, että kulutuksen vähentäminen tarkoittaisi suuria uhrauksia, jos se tehdään viisasti. Saavutettaisiin kriittinen massa ja laput putoaisivat silmiltä, hän päättää. Inhimillisen ja ei-inhimillisen elämän hyvinvointi ja kukoistaminen maapallolla on itseisarvo. 5. – Josko tuo pato murtuisi
Päästöjä rajoitetaan uudella teknologialla Autoilun avoin tulevaisuus Y ksi asia on varmaa. Kukaan ei täsmälleen tiedä, millaista autoilu on 20–30 vuoden päästä. Ilmastonmuutosta vastaan taisteleminen on pakottanut vähentämään päästöjä. 14 VTT:n robottiauto Martti on suunniteltu pohjoisiin oloihin. Autoilun päästöjä on rajoitettu lainsäädännöllä, tukien ohjauksella ja uudella teknologialla. Autoilu ei tule pysymään ennallaan. Pauli Jokinen. Autoilun tulevaisuuteen vaikuttavat energialähteet, robottiautot ja yhteiskäyttöpalvelut. Autoilu on suurten murrosten edessä
EU on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen, jonka mukaan vuonna 2050 liikenteen hiilidioksidipäästöjen pitäisi olla 60 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. En usko, että lähitulevaisuudessa tullaan näkemään jotain suuria yllätyksiä, kuten aurinkosähköä, jotka ohittaisivat nykyiset näköpiirissä olevat voimanlähteet. Autoilun avoin tulevaisuus Autojen jakamis-palvelujen ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevaisuudessa. Hänellekin autoilun tulevaisuus on vain pelkkää arvailua. Rissa arvelee, että sähkömoottoreilla varustetut autot valtaavat alaa, kun lähestytään vuotta 2030.. – Tekniikkaneutraalius pitäisi olla vallalla, sillä me ei tiedetä, mikä tekniikka tulee ottamaan pisimmät harppaukset. Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa katselee näköalapaikalta autoalan muutosta. 15 Robottiauto Marilyniä kehitetään kaupunkiolosuhteisiin. Suomen liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat noin 15 miljoonaa tonnia
– Vanhat dieselit ovat todella saastuttavia. Hanke on nelivuotinen ja sitä johtaa Volkswagen AG. Tämä on kuitenkin vasta ensimmäinen askel, mutta VTT:ssä uskotaan, että vuoteen 2020 mennessä liikutaan jo vaativammissa olosuhteissa soraja lumipeitteisillä teillä. – Autojen liikkuminen pohjautuu GPS-signaaliin, ja olemme tehneet itse kartat joka paikkaan, missä autoja testaamme. Ministeriön julkilausuman mukaan sähköautojen lisääntymisen haasteena on ajoneuvojen korkean hankintahinnan ja lyhyen toimintasäteen lisäksi puutteellinen latausinfrastruktuuri. Automaattiajaminen testissä. – Niiden arvot romahtavat, eikä se houkuttele kuluttajia hankkimaan niitä, Rissa sanoo. Jos jossain kohtaa löydetään bioAutot automaatilla n Robottiautoja on visioitu tieliikenteeseen jo vuosikymmeniä, mutta jonain päivänä sekin on todellisuutta. Kyselyn mukaan kolmannes yrityksistä uskoo hankkivansa lähivuosina täyssähköautoja ja vielä useampi ladattavia hybridejä. Hiilidioksidipäästöjen vähentymisen lisäksi sähköautojen lisääntyminen alentaisi merkittävästi erityisesti kaupunkien lähipäästöjä sekä parantaisi liikennesektorin energiatehokkuutta. Uskon, että jo vuoteen 2030 mennessä sähkömoottorit tulevat olemaan vallitseva voimanlähde. L3Pilot-hankkeessa selvitetään myös käyttäjien näkökulmaa automaattiajamiseen, ajomukavuutta ja ajotapaa. Mutta VTT keskittyy testaamisen sijaan enemmänkin robottiautojen kehittelytyöhön. VTT vastaa hankkeessa tutkimusmenetelmän kehittämisestä ja osallistuu datahallinnan ja evaluoinnin osaprojekteihin. Työ ja elinkeinoministeriössä nähdään sähköautojen lisääntymisessä myös hidasteita ja esteitä. – Sähkömoottoriautojen hinta on vielä kallista, niiden hintojen pitää tulla reippaasti alaspäin. Martti on suunniteltu pohjoisen vaikeimpiin olosuhteisiin, kuten lumisille ja soraisille teille, kertoo VTT:n projektipäällikkö Matti Kutila. Kattavammalla latausverkostolla voidaan parantaa sähköautoilun edellytyksiä, jolloin käyttöasteet nousevat ja tulevaisuudessa infrastruktuuri voidaan rakentaa pääsääntöisesti markkinaehtoisesti. Sähköautot yleistyvät Sähköautojen yleistymistä ennustaa moni taho ja monet asiat puhuvat sen puolesta. Mutta uskon, että jo vuoteen 2030 mennessä sähkömoottorit tulevat olemaan vallitseva voimanlähde. Projektissa testataan ja arvioidaan henkilöautojen automaattiajamista todellisessa liikenteessä 11 kohteessa Euroopassa. – Marilyn on kaupunkialueelle suunniteltu robottiauto, joka tulevaisuudessa muun muassa kommunikoi liikennevalojen kanssa. 16 – Sähkömoottoria ei saada markkinoille tehokkaasti vielä esimerkiksi vuoteen 2025 mennessä. – Eniten kehitettävää on Martissa. Biokaasuautoille tukea Työja elinkeinoministeriö linjasi alkuvuodesta tukensa energiateknologialle. Toisaalta tavoitetta on pidetty vaatimattomana sikäli, että Suomessa on noin 2,5 miljoonaa autoa. Ne ovat saaneet tänä vuonna kokeiluluvan liikenteeseen. Lisäksi niiden jälleenmyyntiarvot laskevat nopeasti. Se on paljon siihen nähden, että nykyään sähköautoja on vain muutamia tuhansia. VTT on mukana L3Pilot-hankkeessa, joka alkoi syyskuussa. Yritämme kehittää sitä niin, että se selviää 30 asteen pakkasessa ja olosuhteissa, jossa lumi peittää tiemerkinnät, Kutila toteaa. Testiajoneuvoissa käytettävien uusien tekniikoiden tutkimisella valmistaudutaan myös laajamittaisiin ajoneuvojen kenttäkokeisiin tutkimuksen päätyttyä. Kuluvalle vuodelle myönnettiin 39,7. Testattavat teknologiat tuovat automaatiota erilaisiin ajotilanteisiin, kuten pysäköintiin, moottoritieajoon, ruuhkassa ajamiseen tai risteysajoon kaupungeissa. Ne kykenevät seuraamaan ohjelmoitua reittiä ja välttämään yllättäviin esteisiin törmäämistä ilman kuljettajan apua. Sähköautojen vähäisen määrän takia latausjärjestelmien käyttöasteet ovat alhaisia, minkä seurauksena yrityksillä ei ole riittäviä kannustimia investoida kattavaan latausverkostoon. dieselvaihtoehtoja, niin dieseliä ei pidä unohtaa vielä. Siksi pitää antaa mahdollisuus kaikille vaihtoehdoille, olivatpa ne sitten biokaasua, biopolttoaineita, biodieseliä tai sähköä. Ja se päivä lähenee hetki hetkeltä. Kolme vuotta vanhan sähköauton teknologia alkaa jo olla vanhaa. Ja varmaan niiden käyttö kiihtyy siitä eteenpäin, Rissa sanoo. Robottiautot kuulevat, näkevät ja aistivat, ja niissä hyrisee kotimainen äly. Tämä on vähän kuin F1-autojen testaamista. Esimerkiksi autoleasingyhtiö Secto Automotive toteutti alkuvuodesta tutkimuksen, joka koski yritysautopäättäjiä ja -käyttäjiä. Mutta nykyiset dieselit ovat erittäin puhtaita. Rissa ei suostu vielä kuoppaamaan dieselautoja. – Automaattisten ajoneuvojärjestelmien toimivuus varmistetaan monissa eri liikennetilanteissa, kun noin tuhat kuljettajaa pääsee ajamaan testiajoneuvoja normaalissa liikenteessä, hanketta luonnehtii johtava tutkija Satu Innamaa VTT:ltä. Toistaiseksi autot vaativat, että kaistaviivat tai tien reunat näkyvät. Teknologian tutkimuslaitos VTT on lanseerannut robottiautot Marilynin ja Martin. Testit tuottavat tietoa teknisten näkökohtien ja automaattiajamisen liikenteellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten arvioimiseen. Suomen hallituksen tavoitteena on, että maassamme on 250 000 sähköautoa vuonna 2030. Pienillä lenkkeillä autoista kerätään dataa ja sen jälkeen kehitetään autoa uudestaan
Vuonna 2020 nähdään varmaankin automaattisia vasemmalle kääntymisiä. MaaS-termin lanseerasi Suomalainen MaaS Global -yhtiö. Hyvin pian autot pystyvät suoriutumaan moottoritiellä ajamisesta ilman kuskia. – Robottiautot tulevat varmasti jonain päivänä olemaan osa arkea. Tuotantoa lisäämällä ja tankkausasemaverkostoa laajentamalla voidaan kaasuautoilun edellytyksiä parantaa. Autojen jakamispalvelut ovat rantautuneet jo Suomeenkin. Robottiautoja todennäköisesti tullaan alussa näkemään rajatuilla alueilla. Nyt tuetuissa hankkeissa uutta teknologiaa edustivat biokaasun nesteytys, hiilidioksidin metanointi sekä biokaasuja biodieseltuotannon yhdistäminen. Ministeriön tuki liikennesektorille painottui uusien ratkaisujen lisäksi uuden energiateknologian kaupallistamiselle. Suurimmissa kaupungeissa autottomien kotitalouksien määrä laskee koko ajan. – Vuonna 2025 varmaan tulee sellaisia alueita, joissa sallitaan pelkästään robottiautoilla ajaminen. Auton voi myös vuokrata yhteiskäyttöpalvelusta silloin kun sitä tarvitsee. Robottiautot liikenteeseen Robottiautoja tullaan varmasti näkemään liikenteessä tulevaisuudessa. Navigaattorit etsivät parhaat mahdolliset reitit. MaaSpalvelun ydinajatus on, että ihmiset voisivat yhdellä kuukausimaksulla käyttää vaikkapa vuokra-autoa, bussia, taksia, junaa ja kenties lentokonettakin. Suomalaisen Energiaosuuskunnan (SEO) tänä vuonna teettämän tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista haluaa tulevaisuudessakin ajaa omalla autolla. Ministeriön mukaan nesteytettyä biokaasua voidaan kätevästi käyttää myös raskaassa maantieliikenteessä ja kuljettaa kustannustehokkaasti muihin tankkauspisteisiin. Palvelut nostavat päätään n Autojen jakaminen voi olla tulevaisuudessa vähintään yhtä merkittävä autoilua muuttava trendi kuin päästöjen vähentäminen. Kaikilla ei tarvitse jatkossa olla omaa autoa. Älyteknologia kehittyy ja autot osaavat jo nyt tehdä monia asioita ilman kuljettajaa. Yhteiskäyttöön tarkoitettuja palveluita on Helsingissä tarjolla esimerkiksi City Car Club, Gonow, Drivenow, Ekorent ja Shareit Blox Car. Palveluiden avulla voi vuokrata oman parkkipaikkansa muiden autoilijoiden käyttöön silloin, kun ei sitä itse tarvitse. 2030 robottiautoilla ajoa voidaan viedä jo maaseudulle, Kutila uskoo. – Biokaasuautot eivät ole vielä lyöneet kunnolla läpi, vaikea sanoa mistä se johtuu. l. Jakamispalveluiden yleistyminen tosin vaatii asennemuutosta. Tutkimuksen mukaan suomalaisista miehistä 83 prosenttia uskoo ajavansa omalla autolla vuonna 2022. 17 Pekka Rissa haluaa pitää kaikki vaihtoehdot avoinna autojen tulevaisuuden suunnittelussa. Ensimmäisenä ilman kuljettajaa tulevat kulkemaan junat ja bussit, mutta robottiteknologiaa kehitetään myös henkilöautoihin. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n projektipäällikkö Matti Kutila näkee, että tekniikka kehittyy pikkuhiljaa ja uudistukset tulevat askel kerrallaan. Helsingissä parkkipaikkojen jakamispalveluita tarjoavat muun muassa Rent-a-Park ja Barking. Automaattisia ohituksia on jo tänä päivänä olemassa. Biokaasulaitoksiin liittyvät innovaatiot ja uuden teknologian ratkaisut parantavat hankkeiden kannattavuutta tulevaisuudessa. En tiedä, johtuuko se niiden markkinoinnista vai jakelusta, Rissa pyörittelee. Spotify, Uber ja Airbnb ovat muuttaneet maailmaa omilla sektoreillaan. Ajatus on, että autojen on turha seistä käyttämättömänä tien poskessa suurinta osaa päivästä, vaan ne voidaan valjastaa muiden käyttöön. Niitä tulee markkinoille ja niitä kehitetään skenaario kerrallaan. Autoilun jakamispalveluiden lisäksi markkinoita tullee mullistamaan parkkipaikkojen jakamispalvelut. Autojen sukupolvet uusiutuvat hiljalleen, mutta kukaan ei tiedä mikä energiavaihtoehto nousee ylivoimaiseksi vuonna 2030. Jakamistalous on tuttua muun muassa viihdemaailmasta ja matkailusta. Kenenkään yksityishenkilön ei tarvitse omistaa kulkuvälinettä. Autojen ja parkkipaikkojen jakamispalvelut liittyvät laajemmin MaaS-ilmiöön (Mobility as a Service), joka tarkoittaa koko liikenteen muuttumista palveluiksi. Esimerkiksi vakionopeudensäädin on ollut autoissa jo vuosikymmeniä. Painotukseen vaikutti ennen kaikkea paineet vähentää liikenteen päästöjä. Biokaasun liikennekäytön odotetaan olevan tärkeä osa tulevaisuuden liikenteen energiaratkaisuja. Tukia saivat muun muassa BioSairila Oy ja Gasum Oy. miljoonan euron tukipotti, josta iso osa keskitettiin biokaasun liikennekäyttöön
Nimistä näkyy edelleen tietty rooliajattelu. Mukaan otettiin yli kaksisataa omakielistä etunimeä, joukossa useita luontonimiä kuten naistennimet Kanerva, Kielo, Kukka, Orvokki, Raita, Ritva, Terttu, Vanamo, Varpu ja Vuokko sekä miestennimet Touko, Valo ja Vesa. Suomen kielestä johdetut luontonimet alkoivat yleistyä 1800-luvulla osana kansallisen identiteetin vahvistumista. Poikien nimistä löytyvät esimerkiksi Havu, Myrsky ja Kuura. Tilhi Karpalo, Myrsky, Halla, Lounatuuli, Kivi, Niitty, Kuu ... Luonnosta lapsen nimi M oni pitkään yleisessä käytössä ollut etunimi on alunperin luontonimi. Luontoaiheiset etunimet ovat tulleet yhä suositummiksi. Sirkka ja Otso Vuoden 1908 nimipäiväuudistuksessa kalenteriin otettiin 73 uutta suomalaisnimeä. Harvinaisen nimen lisäksi voidaan etsiä uniikkia nimeä. Teksti ja luontokuvat: Martti Heikkilä. NimiLumi tuli harvinaisena käyttöön yli puoli vuosisataa sitten mutta laajempaan suosioon se on tullut vasta 2000-luvulla. – Uusia etunimiä ehdotettiin tuolloin sanomalehtikirjoituksissa ja erilaisissa kirjasissa ja kalentereissa. Yksilölliset luontonimet 2000-luvun uusi ilmiö on ollut yksilöllisten etunimien antaminen. Puolukka . Vuonna 1995 kalenteriin otettiin Minttu sekä miestennimi Pyry. – Tytöille on annettu esimerkiksi nimiä Karpalo, Vadelma ja Ruska. Luontoaiheisia naistennimiä oli muutama, niiden joukossa Sirkka, Taimi ja Tuulikki. Luontonimistä puhuttaessa ei aina ole selvää, mitkä niitä tarkkaan ottaen ovat. Tällä vuosikymmenellä nimen Lumi on saanut 2 182 tyttöä ja nimen Kaisla 611 tyttöä. Vuoden 1929 nimipäiväuudistusta voidaan Saarelma-Paukkalan mukaan pitää suomalaisnimien lopullisena voittona nimipäiväkalenterissa. Kaisla oli ollut käytössä jo 1900-luvun alussa, mutta se pysyi harvinaisena 1990-luvulle asti. Vuonna 2010 nimipäiväkalenteriin otettiin Kaisla ja Lumi, jotka olivat alkaneet nopeasti yleistyä. 18 Tähkä . – Jo lähes viisi prosenttia lapsista saa nykyisin etunimen, jota ei ole kenelläkään muulla samana vuonna syntyneellä, Minna Saarelma-Paukkala kertoo. Sopimatonta ei hyväksytä Lapselle annettavan nimen on Suomessa aina voinut valita melko vapaasti. Kaisla ja Lumi kalenteriin 2010 Uudemmista luontoaiheisista etunimistä ensimmäisenä kalenteriin päätyi vuonna 1984 Hilla ja Pilvi. Seuraava nimipäiväuudistus vuonna 1950 toi esimerkiksi naistennimet Kastehelmi, Kukka-Maaria ja Virpi sekä miestennimet Kuisma ja Visa. Harvinaisten nimien joukosta löytyy yhä enemmän suomalaisia luontonimiä. Esimerkiksi Pekka on perua raamatullisesta nimestä Pietari, jonka hepreankielinen esikuva tarkoittaa kalliota. Marja esimerkiksi löytyy luonnosta mutta nimi liittyy myös raamatulliseen Maria-nimeen. Lumi tuli harvinaisena käyttöön yli puoli vuosisataa sitten mutta laajempaan suosioon se on tullut vasta 2000-luvulla. Luontoon viittasivat myös miestennimet Ilmari, Otso ja Väinö. Vuonna 2005 kalenteriin otettu Pihla on lyhenne pihlajasta. Tietyt nimet voivat pohjautua suomen kielen luontoaiheiseen sanaan mutta myös kansainväliseen esikuvaan. Väinön ja sen esikuvan Väinämöisen juuret ovat sanassa “väinä”, joka tarkoittaa joessa olevaa tyventä kohtaa. Pihka . Esimerkiksi Isak Erik Sjöman teki useita luontoaiheisia nimiehdotuksia, joista osa päätyi myöhemmin almanakkaan kuten Kielo ja Terho, kertoo nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala Helsingin yliopistosta
Yleensä päästään yksimielisyyteen. Palvelusta ei harvinaisimpien nimien kohdalta löydy kuitenkaan tietosuojasyistä aivan tarkkaa tietoa vaan ainoastaan, onko nimiä annettu vähemmän kuin viisi. Etunimien luettelo löytyy alasivulta Etunimihaku. Viisi poikaa on tällä vuosikymmenellä saanut nimen Kallio. – Vanhemmat voivat silloin ottaa yhteyttä maistraattiin, joka voi pyyttää lausunnon oikeusministeriön nimilautakunnalta. Lopullisen päätöksen tekee maistraatti, Saarelma-Paukkala vastaa. Mutta mitä tehdään, jos vanhempien ehdotus nimeksi on vaikkapa Rankkasade ja pappi pitää sitä sopimattomana. 19 Sinivuokko . Esimerkiksi jos nimi on annettu vain yhdelle, molempien sukupuolien sarakkeessa lukee alle viisi. Pojalle ei saa antaa nimeä, joka on selvästi jo vakiintunut naisennimeksi eikä tytölle vastaavasti miehennimeä. Maistraatilla päätösvalta Jos lapsi kuuluu seurakuntaan, vanhemmat keskustelevat nimestä ennen ristiäisiä sen papin kanssa, joka on tulossa kastamaan. Yhdysnimi lasketaan aina yhdeksi nimeksi. Nimen Kuunsäde on saanut kuusi tyttöä. Pätevillä perusteilla myös nimilain tietyistä periaatteista voidaan joustaa. lakia on viimeksi uudistettu vuonna 2005. Sieltä voi tarkistaa, onko nimi ollut aikaisemmin käytössä ja kuinka monelle se on Suomessa annettu eri vuosikymmeninä. – Uusien luontonimien suosio kertoo siitä, että luonto on suomalaisille tärkeä, sanoo nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala. Se löytyy osoitteesta verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu. Pouta Kuu, Kiuru ja Kesä Jos haluaa antaa lapselleen uuden ja harvinaisen tai vaikka aivan uniikin etunimen, kannattaa hakea tietoja netissä olevasta Väestörekisterin nimipalvelusta. Ja käytännössä nimilaki jättää muutenkin tilaa tulkinnoille. Saarni . Lapselle annettavia etunimiä saa olla enintään kolme. Nimi ei myöskään saa olla muodoltaan tai kirjoitustavaltaan kotimaisen nimikäytännön vastainen. Kuva: Hanna Erpestad Tällä vuosikymmenellä on nimi Kuu annettu kahdeksalle tytölle ja kahdeksalle pojalle. Tähti . Koska palvelussa on vain hyväksyttyjä nimiä, kaikille niille saa lähtökohtaisesti jatkossakin hyväksynnän. Myöskään sukupuolta ei pienimmissä määrissä paljasteta. Nimilain mukaan etunimeksi ei hyväksytä nimeä, joka on sopimaton ja jonka käyttö muutoin voi aiheuttaa ilmeistä haittaa. On myös tavallista, että pappi kysyy maistraatin mielipidettä, jos ei ole varma nimen sopivaisuudesta.
Se alkoi yleistyä 1980-luvulla ja otettiin kalenteriin 1984. Kehrä Jos lasta ei kasteta seurakunnan jäseneksi, vanhemmat hakevat nimelle hyväksynnän suoraan maistraatista. Nietos . Jos lapsen huoltajuudesta vastaa yksi aikuinen, menettely on tietysti kaikissa tilanteissa sama kuin jos vanhempia on kaksi. Tuisku käy tytölle ja pojalle Sukupuolten osalta periaatteena on tällä hetkellä, että jos jokin nimi on aikaisemmin hyväksytty sekä tytölle että pojalle, sen voi antaa kummalle tahansa. Uudet ja harvinaiset etunimet eivät puolestaan ole ehtineet vakiintua vielä kummallekaan suKaisla tuli kalenteriin vuonna 2010. 20 Revontuli . Joutsen-nimen sai viime vuosisadalla pari suomalaista mutta 2000-luvulla ei vielä kukaan. Suurin osa Pajuista on tyttöjä mutta myös jotkut pojat ovat nimen saaneet. Myös tällöin maistraatti voi ongelmatapauksissa pyytää oikeusministeriön nimilautakunnan lausunnon. Hilla on ollut harvinainen naisennimi viime vuosisadan lopulle asti. Nimen Kaarna on 2000-luvulla saanut parikymmentä tyttöä ja pari poikaa. Nimen on saanut jo yli 1600 naista. Pilvi-nimi on ollut melko yleinen jo muutamia vuosikymmeniä. Sulo oli aikaisemmin käytössä myös naisilla ja Lahja miehillä. Tällä vuosikymmenellä on seitsemän tyttöä saanut nimen Niitty ja kuusi tyttöä nimen Leinikki. Nimen on saanut noin 150 suomalaista. Marjoihin viittaavia nimiä ovat myös Karpalo, Vadelma, Mansikka, Mustikka ja Puolukka. Kuura . – Vieno, Kaino ja Rauni ovat vanhoja suomalaisia nimiä, joita on annettu naisille ja miehille. Pari suomalaista on viime vuosikymmenien aikana saanut etunimen Kataja.