Ekoelo 5/2017 7,10 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen 6,90 Härkäpapu on ravintopommi Metsäjooga virkistää Villiruokaa syksystä kevääseen Älä turhaan vältä viljaa Hormonihäiritsijät uhka terveydelle Ekohautaus kunnioittaa luontoa
050-586 3122
.............20 Terveelliset smoothiet ..........................................................22 Savivaalennus on ekologista ................................................24 Ekouutisia .............................................................................26 Villiruokaa saa syksystä kevääseen .....................................28 Mistä villiruokaa saa kerätä. Hän muutti maalle nauttiakseen kiireettömästä arjesta ja yhteydestä luontoon. Savivaalennus on ainoa ekologinen tapa vaalentaa hiuksia 24 Yhdistämällä joogan ja metsäretken nautit läsnäolevasta hetkestä, saat hengityksesi syvenemään, tasapainosi paranemaan ja mielesi lepäämään. ................................................32 Myös viimeiselle matkalle voi lähteä ekologisesti ................36 REKOsta saa eettistä lähiruokaa .........................................38 Jouni Tapiovaara on tallentanut luonnonmuistomerkkejä ...42 Kaarina Davis hiljensi elämäntahtia......................................48 Metsätuhojen uhkat kasvussa .............................................52 Karttakerttu on yhteisöllinen nettipalvelu ...........................54 Ravinteikas härkäpapu .........................................................56 Salaatti on vuoden nimikkokasvis ........................................60 Vielä ennättää sienimetsään ................................................64 Rakenna luontoa kunnioittaen .............................................68 Vältä desinfioivia ja antibakteerisia pesuaineita ..................72 Speltti on sienien suosikki....................................................75 Michale Pax toi ekologisen viljelyn Suomeen ......................76 Metsäjooga virkistää ............................................................80 Ekouutisia .............................................................................83 Luontokoulu tekee arvokasta työtä ......................................88 88 Luontokoulutoiminnan tavoitteena on tarjota lapsille mahdollisuus päästä luontoon, ymmärtää ja oppia luonnosta sekä luoda yhteyttä luontoon. 3 SISÄLTÖ 5/2017 Pääkirjoitus .............................................................................5 Älä turhaan hylkää kotimaista viljaa .......................................6 Jätelaki kiristyy .....................................................................10 Muovia huoneilmassa ja juomavedessä ..............................12 Kansanedustaja Emma Kari elää niin kuin saarnaa .............16 Voiko kahvipaahtimoiden sertifikaatteihin luottaa. 64. 80 Uupuminen sairaanhoitajan työssä sai Kaarina Davisin vaihtamaan elämänsä suunnan. 48 Vielä loppusyksystä metsistä voi löytää useita ruokasieniä.Ne tunnistaa helposti ja valmistuvat ilman esikäsittelyä herkulliseksi ruoaksi, joka on täynnä kuituja ja vitamiineja
Kokonaisvaltaista terveyttä yrttien voimalla: Marja Jokela, fytoterapeutti, Frantsilan luomuyrttitila Tule ja tilaa Luontaisterveys -lehti messuhintaan, joka päivä teemaan liittyvä tilaajalahja! Tarkennettu ohjelma tulossa! Seuraa & osallistu Facebook -sivulla @luontaisterveys. Kauneutta ja hyvinvointia vanhan kansan luonnon aarteilla: Riikka Levonen, yrittäjä Luonnon Aarreaitta Su 22.10. Sielunpeili mukana I love me -messuilla Luontaisterveys -lehden osastolla Messukeskuksessa 20. Terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoita tavattavissa osastollamme kaikkina messupäivinä. Terveyttä & ravintoa villivihanneksista: Raija Kivimetsä villiyrttikouluttaja ja tietokirjailija, hortoilu.fi-sivuston perustaja La 21.10. Pe 20.10. – 22.10
Jätelaki tulee velvoittamaan meitä kansalaisia kierrättämään jätteitä mahdollisimman runsaasti – jätteitä käsitellään erilaisin keinoin ja niistä saadaan uutta energiaa ja jopa uutta materiaalia erilaisiin käyttötarkoituksiin. Yhdyskuntajätteiksi luetaan myös monet palvelualojen piirissä syntyvät jätteet. Tänään jätehuolto on edennyt jo pitkälle, mutta muutaman vuoden kuluttua voimme onnitella, että olemme siihen ryhtyneet – ympäristömme säilyy siistinä ja saamme jätteemme hyötykäyttöön oikealla kierrätyksellä. Sitä voi jäädä joko kotona tai käytettäessä yhteiskunnan palveluja, kuten koulutusta, terveydenhoitoa, kauppaa tai ravitsemuspalveluja. 5 J ätteiden kierrätys on tänään yhä ajankohtaisempi ihmisiä velvoittava toimi. Euroopan unionin jäsenmaiden tulisi vuoteen 2020 mennessä kierrättää puolet kertyneestä yhdyskuntajätteestä. Näitä ovat muun muassa toimistojen ja työpaikkaruokaloiden sekalaiset jätteet, jotka ovat syntyneet samaan tapaan kuin kodissa syntyvät jätteet. Seuraava numero ilmestyy marraskuussa . EU:n kierrätysvaatimus kasvaa – se tulee olemaan vuonna 2025 60 prosenttia ja vuonna 2030 jo 65 prosenttia. Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 42 €. Jätekäsittely vaatii työtä ja vaivannäköä. Kun jätteet saadaan uusiokäyttöön, työ ei ole turhaa. 09–413 97 300, www.ekoelo.fi Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 48 €. 09-413 97 370 kristiina.hattberg@karprint.fi Vuonna 2017 ilmestyy 6 numeroa. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puh. Jätteitä on montaa lajia: on yhdyskunta-, teollisuusja biojätettä. 09-413 97 300 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Jaana Isosaari athene@kolumbus.fi Ilmoituspäällikkö: Kristiina Hattberg, puh. Kaupunkiolosuhteissa jätekierrätys lienee jo suhteellisen pitkälle organisoitu, sen sijaan maaseutukunnissa sen hyväksi joudutaan vielä ponnistelemaan. Toimituksen osoite: Ekoelo, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Se edellyttää lajittelua ja kaikkinaisen jätteen niin kotitalouksissa kuin yritysmaailmassakin toimittamista lajiteltuina kierrätykseen, jonka järjestelyistä kunnat ovat velvolliset vastaamaan. Yhdyskuntajätteiksi lasketaan myös tuotantotoiminnan lähinnä tavaroiden teollisen valmistamisen aputoimintojen yhteydessä syntyviä jätteitä. Siihen tulee suhtautua myönteisesti ja se urautuu meidän ihmisten arkeen samaan tapaan, kuin kodin hoito, peseytyminen ja ympäristön siistinä pitäminen. Kunnat ovat kiitettävän hyvin järjestelleet lain edellyttämää yhdyskuntajätteen käsittelyä ja hyödyntämistä. Mitä jätelaki merkitsee meidän arkiseen elämäämme. Yhdyskuntajäte eli sekajäte lienee se yleisin jätelaatu, jota tilastoinnissa käytetään. Kustantaja ja paino: Karprint Oy Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 5/2017 Ekoelo Ekoelo 5/2017 7,10 Luonnonmukaise sti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen 6,90 Härkäpapu on ravintopommi Metsäjooga virkistää Villiruokaa syksystä kevääseen Älä turhaan vältä viljaa Hormonihäiritsijät uhka terveydelle Ekohautaus kunnioittaa luontoa PÄÄKIRJOITUS Ihminen on viisas – maailma ei huku jätteisiin. Se mielletään lähinnä niiksi materiaaleiksi ja tavaroiksi, jotka jäävät ihmisen kulutuksessa ylimääräisiksi
Älä turhaan vältä viljaa! Ruokatrendit tulevat ja menevät Vilja on satoja vuosia ollut suomalaisen ruokavalion kulmakiviä. Eikö kotimainen vilja ole ekologisempaa kuin tuontiruoka. Teksti: Mertti Heikkilä. Lapsena ja nuorena tavallisia välipaloja olivat näkkileipä ja talkkuna sekä kaurahiutaleet maidon kanssa. Löytyykö viljan yleiselle vähentämiselle perusteita ravitsemustieteestä. Nykyisin syön lähileipomon aitoon juureen leivottua ruisleipää, jonka ruis on lähitilalla luonnon ehdoilla viljeltyä. Kesäisin syön tuoreita rukiinjyviä omasta muutaman neliön ruismaasta. 6 O len aina syönyt paljon viljaa. Nyt monet karttavat sitä halutessaan gluteenitonta ruokaa ja vähemmän hiilihydraatteja. Viljaa syön päivittäin myös osana myslejä
7 Älä turhaan vältä viljaa! Ruokatrendit tulevat ja menevät Leena Putkonen on perehtynyt FODMAPruokavalioon, jolla voidaan hoitaa ärtyvän suolen oireyhtymää. Suomessa sen kasvualue ulottuu selvästi vehnää pohjoisemmaksi.. Laajan juuristonsa avulla ruis hyödyntää tehokkaasti pellon luonnollisia ravinteita. Ruis sopii hyvin luomuviljelyyn. “Kannattaako vähentää rasvaa vai hiilareita?”, kysyi Ilta-Sanomat otsikossaan . Leena erikoistui vatsaja suolistovaivoihin, koska ei saanut olemassa olevista neuvoista apua omiin vaivoihinsa. Syksyllä kylvetyn rukiin talvehtineet versot lähtevät jo aikaisin keväällä kasvuun ennen useimpia rikkaruohoja. Rasvoja haitallisempia. Ja erityisesti pitäisi välttää gluteenia ja syödä kotimaisista perusviljoista vain puhdaskauraa. Speltin jyvää peittää kova ja tiivis kuori. Hän on ammatiltaan laillistettu ravitsemusterapeutti (terveystieteiden maisteri). Kuorimattomia speltin jyviä puinnin ja kuivauksen jälkeen. Leena ratkoo ravitsemuspulmia vastaanotoillaan Helsingissä sekä kirjoittamissaan kirjoissa ”Superhyvää suolistolle!” sekä ”Ruokamysteerit”. Se pärjää ilman lannoitusta karuillakin mailla. Nyt hän auttaa muita vastaavista vaivoista kärsiviä työssään. Kuva Henna Aaltonen Ravitsemusalan sekatyöläinen n Leena Putkonen kutsuu itseään ravitsemusalan sekatyöläiseksi. Lisätietoja: leenaputkonen.fi Viljan syöminen on aina tuntunut hyvältä. Siksi on alkanut hämmentää, kun kaikkialla törmää neuvoihin, että sitä pitäisi välttää. Speltti sopii hyvin luonnonmukaiseen viljelyyn
Hänestä tuli tämän ruokavalion asiantuntija oman kokemuksensa kautta. Viime vuosina sen käyttö ja viljely Suomessa on yleistynyt. Jos ei ole syytä vähentää viljan käyttöä, älä tee sitä trendin vuoksi. – Diagnosoituja on noin 1,5 prosentilla. Keittäessäni höyrymehua lisään siihen sokeria. Ongelmat ovat piilevinä odottamassa. Myös kotimaista hamppua on hyvin tarjolla. Olkaa tekin äänessä Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen on perehtynyt ruoan terveysvaikutusten lisäksi myös sen eettisyyteen ja ekologisuuteen. Ja mitä kaikkea siinä tarvitaankaan, että syntyy ilmavan höttöinen sekaleipä. Gluteenittomien viljojen listaan Putkosella on lisätä teff, jota viljellään erityisesti Etiopiassa ja Eritreassa. Keliakia parilla prosentilla Suomalaisista noin kahdella prosentilla on keliakia. Hirssiä on aikaisemmin viljelty Karjalan kannaksella ja tänä vuonna hirssiä on kokeiltu Luonnonvarakeskuksen FutureCrops -hankkeessa. – Ärtyvä suoli on miehistä noin 10 prosentilla ja naisista 15 prosentilla. Speltti eli alkuvehnä on perinteinen viljalaji, joka pari tuhatta vuotta sitten oli yksi tärkeimmistä viljakasveista Keski-Euroopassa. Tattari on Suomen vanhimpia viljelykasveja ja nyt meillä viljellään myös kvinoaa. Tulosten mukaan ihmisiä pitäisi entistä enemmän opastaa vähentämään hiilihydraattien määrää. Saan vastauksen, että oireettomuus ei todista kehoni voivan hyvin. Viljan lisäksi syön edelleen paljon muitakin hiilihydraatteja kuten marjoja ja hedelmiä. Myös suuret määrät vehnää, ruista ja ohraa sisältävä ruokavalio voi aiheuttaa oireita. Ystäväni ja kollegani Jenni Lappi tutustutti minut FODMAP-ruokavalioon ja elämänlaatuni muuttui ihan toisenlaiseksi. FODMAP-ruokavaliossa vältetään tiettyjä huonosti imeytyviä hiilihydraattien yhdisteitä. Kerron kommentista, että oireettomuus ei todista viljan haitattomuudesta. Leena Putkonen liputtaa aidon ja perinteisen puolesta. Onko aitoon hapanjuureen tehty ruisleipä ratkaisevasti parempaa kuin teollisesti hiivalla tai pikajuurella nostatettu. Voisiko oireettomuuteni yksi syy olla se, etten syö teollista leipää enkä juurikaan valkoista eli kuorittua vehnää. – Jos ruis, vehnä ja ohra sopivat, ei ole mitään järkeä turhaan turvautua maissiin ja riisiin. Kerron, etten ole koskaan saanut runsaasta viljan syömisestä oireita. Luvussa ovat Putkosen mukaan myös ne, joita ei ole diagnosoitu. – Voisitteko te ongelmattomat olla useammin äänessä, Putkonen kehottaa. Sen vähentäminen olisi tärkeämpää kuin rasvan vähentäminen. Ärtyvään suoleen voi olla perinnöllisiä, psykologisia, hermostollisia, ruokavalioon liittyviä ja suoliston mikrobeista johtuvia syitä. Saan huojentavan vastauksen: – On toki totta, että kolesteroliarvoja ei tunne. Sukupuolten välisen eron taustalla yksi syy on se, että naishormoni eli estrogeeni altistaa tuntemaan herkemmin kipua. Facebookin keskusteluryhmissä käydään usein vilkasta keskustelua viljan haitallisuudesta ja hiilihydraattien vähentämisestä. Mukana tutkimuksessa oli ollut 135 000 ihmistä 18:sta eri maasta. Älä vähennä trendin vuoksi Viljan käytön yleinen väheneminen on ekologisuuden kannalta huono suunta, jos esimerkiksi kotimainen ohra vaihtuu ulkomaiseen riisiin. Ärtyvä suoli Keliakiaa paljon yleisempi Suomessa on ärtyvän suolen oireyhtymä, joka on 10–15 prosentilla väestöstä. Tälle kahdelle prosentille on riisin ja maissin sijasta tai rinnalla monia vaihtoehtoja kuten tattari, hirssi, kvinoa ja puhdaskaura. – Minulla oli ärtyvän suolen oireyhtymä, jota en saanut asettumaan. Kotimaista tattaria ja kvinoaa on molempia tarjolla myös luomuna. 8 Viljaa on syöty tuhansia vuosia. Jutussa kerrottiin tuoreesta kanadalaistutkimuksesta, jonka tulokset oli juuri julkistettu lääketieteen aikakauslehdessä Lancetissa. Keliakiatestiin pääsee helposti, joten epäilijälle suosittelen sitä. Leena Putkonen on perehtynyt FODMAP-ruokavalioon, jolla ärtyvän suolen oireyhtymää voidaan hoitaa. – Se muistuttaa ohraa ja siinä on paljon hyviä kuituja. Tarkkaan ottaen hamppu ei ole viljaa vaan kuuluu siemeniin, joskin puhekielessä myös sitä voi aivan pitää viljana samoin kuin kokonaisia rukiinjyviä siemeninä. Kerron aina syöneeni paljon viljaa ilman ongelmia. Trendijutulla ei läheskään aina ole mitään tekemistä järkevyyden kanssa, Putkonen sanoo. Mutta jos tuntee, että viljan syönnistä ei saa mitään oireita, niin kyllä voi turvallisesti viljaa syödä. – Jos kuluttaja haluaa parempaa leipää, kyllä leipäteollisuus on kiinnostunut siihen vastaamaan. Pelkästään riisin kasvattamisella on iso hiilijalanjälki ja päälle tulevat kuljetukset. – Tällaisia hiilihydraatteja on paljon sipuleissa, palkokasveissa sellaisenaan ja kivellisissä hedelmissä. Hän ei kuitenkaan nimeä nykymenon pääsyylliseksi leipäteollisuutta. 31.8.2017. Myös
Sama öljy salaattinkastikkeena ei aiheuta ongelmia. Ja palkokasvit ovat kuiduiltaan lähellä viljoja. Ärhäkästä ja terveellistä Leena Putkosen mukaan on paradoksaalista, että viljat samoin kuin palkokasvit ovat terveellisiä, mutta joillakin ne voivat aiheuttaa ongelmia. Usein hyväksi on se, mikä hyvältä tuntuu. Jos oma kokemusmaailmasi ei tue sitä, että rukiista olisi mitään haittaa, jatka syömistä hyvin mielin. Ei mikään älykäs vaihtokauppa, Leena Putkonen toteaa. On ihan älytöntä, jos kenelle tahansa tulee huono omatunto ruisleivän syömisestä. – Tein aikanaan gradua Tansaniassa. Mikä hyvältä tuntuu Myös hapankaali ja jugurtti ruokkivat hyvää bakteerikantaa. Siellä vauvat saivat velliä, johon jauho jauhettiin idätetystä viljojen sekoituksesta. Hän tietää, että raakana syödyssä viljassa tietyt antiravintoaineet voivat haitata sinkin ja raudan imeytymistä. – Näin nälkä pysyy poissa. Sosiaalisen median mustavalkoisuus on Putkosen mukaan harvoin järkevää. Potilaistani löytyy esimerkiksi niitä, jotka voivat hyvin syödä yhden ruisleipäpalan päivässä. Jos taas oma kokemus kertoo, että munkin tai sipsipussin jälkeen on huono olo, jätä ne. Yksi tapa hyödyntää viljaa on idätys. l. Mutta pienenäkin se heijastuu laajalle. Yhteistä niille on se, että juuri sitä yhtä autuaaksi tekevää ruokavaliota suositellaan jokaiselle. Sekään ei ole tarkoitettu koko kansan villitykseksi vaan ainoastaan niille, joilla on ärtyvä suolen oireyhtymä. – Niin käy luonnostaan, kun ihminen toimii omaa biologiaansa vastaan. Jätä gluteeni pois ja ajatuksesi muuttuvat kirkkaammiksi! Näin neuvomalla harvoin hoidetaan oikeaa ongelmaa, sanoo ravitsemusterapeutti Leena Putkonen. Palkokasvien proteiini on yleisesti tunnettua, mutta Putkonen muistuttaa, että myös viljassa on proteiinia enemmän kuin yleisesti ajatellaan. Putkonen on haastattelupäivänä juuri ostanut erikoiskaupasta hapatettua porkkanamehua. – Ne ovat ärhäkästä ja terveellistä ruokaa. Puhelun lopuksi kerron Leena Putkoselle tuoreiden rukiinjyvien syömisestäni. Se ei ole sitä ravitsemuksellisesti eikä ekologisesti eikä muutenkaan. Hyvät bakteerit käyttävät viljan kuituja ravinnoksi ja vievät tilaa huonoilta bakteereilta. Paradoksi on siinä, että juuri näistä hyviksistä joillakin suoli ärtyy. Sen hän soisi yleistyvän kauppojen hyllyillä tai itse tehtynä. Tällainen ’’passiivisen toimistotyöntekijän ruokavalio” voi olla lähellä järkevää vain sellaiselle, joka ei juuri lainkaan liiku. Tulemme kuitenkin siihen päätelmään, että jos muutaman viikon kesässä syö pari kourallista tuoreita rukiinjyviä päivässä, sitä voin huolettaa jatkaa. – Alussa on rauhoittamisen vaihe, mutta sitten taas voidaan lisätä viljaa ja muuta, mitä on jätetty pois. Siksi Suomessa kaurahiutaleet on tapana kypsentää höyryttämällä. maidon sokeri eli laktoosi on FODMAPyhdiste. Raakana syödyssä viljassa tietyt antiravintoaineet voivat haitata sinkin ja raudan imeytymistä. Toistaiseksi on tutkimuksenkin valossa mystistä, mikä rasvan käristämisestä esimerkiksi uppopaistamalla tekee ongelmallisen. FODMAP-ruokavalio ei tarkoita sitä, että ruis, ohra ja vehnä pitäisi loppuiäksi jättää. Karppaaminen eli hiilihydraattien yleinen välttäminen on Leena Putkosen mukaan täysin turhaa. Some vääristää keskusteluja ja synnyttää turhia pelkoja. Levittäjinä ovat media ja some sekä erilaiset ravitsemuksen guruina esiintyvät henkilöt. – Todellisuudessa somemaailma on hyvin pieni. Idätettyjä jyviä voi myös jauhaa. – Tuleeko niistä kenellekään hyvä olo. Viljojen kuidut ovat suoliston bakteeristolle todella hyviä. Mutta jos hyvältä tuntuu, jonkin verran viljaa kuten “käsinpuitua” ruista voi kesän aikana huoletta syödä myös tuoreina jyvinä. Viljan tärkkelyksestä elimistö pilkkoo glugoosi-sokeria, joka on elimistön suosima energiayksikkö. Ruokatrendeihin liittyvät kulloinkin muodissa olevat erityisruokavaliot. Yksi hölmöys syntyy siitä, että vältetään viljaa ja saadaan tilalle makeanhimo. Nerokasta käyttää viljaa raaka-aineena tällä tavalla. Leena Putkonen korostaa, että myös FODMAP-ruokavalio on sellainen, ettei kaikkien pitäisi siirtyä siihen. Muualla maailmassa ne litistetään ja kypsennetään vasta ruoanvalmistuksen aikana. – Usein näillä erityisruokavalioilla hoidetaan myös pääkoppaan ja elämänhallintaan liittyviä ongelmia kuten stressiä, parisuhdetta ja työssä uupumista. – Jos ruis, vehnä ja ohra sopivat, ei ole mitään järkeä turhaan turvautua maissiin ja riisiin. Sokerin ja rasvan yhdistelmä voi kyllä houkuttaa makuaistia. Mutta kun vilja jää pois, on elimistön luonnollinen reaktio, että pitää saada nopeasti makeaa, suklaata, irtokarkkeja. Kuiturikkaista ja täysijyväisistä viljoista glukoosi pilkkoutuu vähitellen, jolloin verensokerikin nousee vähitellen ja pysyy koholla pitkään. 9 Ruokavaliot ja pääkoppa n Ruokaan liittyvät koko kansan villitykset leviävät nykyisin nopeasti
Noin 20 prosenttia väestöstä kierrättää hyvin tunnollisesti ja toiset 20 prosenttia ei lainkaan. 10 K un jätelainsäädäntöä uudistettiin vuonna 2011, yhdyskuntajätteelle asetettiin kierrätystavoite. Loput sijoittuvat ääripäiden välimaastoon. Sténin mukaan kotitalouksien lisäksi yrityssektorilla etenkin ravintolat ja ruoYksi kolmasosa sekajätteen painosta muodostuu biojätteestä. Viimeisimmän tilaston mukaan yhdyskuntajätteen kierrätys olisi lisääntynyt vajaa 10 prosenttia, mutta tämä johtuu vain laskentatavan muutoksesta. Stén toteaa, että biojätteen keräysmahdollisuuksia on pyritty lisäämään viime vuosina mahdollisimman paljon. Suomi on vielä kaukana tavoitteesta. Tähän voi mennä vielä vuosikin, jätehuollon erityisasiantuntija Sirje Stén Ympäristöministeriöstä toteaa. Biojätteen kierrätys tärkeintä Sténin mukaan kaikista tärkeintä olisi saada biojäte kokonaan pois sekajätteen joukosta. Yhdyskuntajätteen kierrätystavoite tulee tiukentumaan entisestään: – Komission ehdotus on ollut, että vuonna 2025 kierrätysaste olisi 60 prosenttia ja vuonna 2030 jo 65 prosenttia. Biojäte sotkee kaiken muun jätteen ja tekee siitä kierrätyskelvotonta. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan jopa tämänhetkiseen 50 prosentin kierrätystavoitteeseen pääseminen on ison työn takana. – Kaikenlaista on yritetty tehdä, että kierrätysinto lisääntyisi, mutta todellisuudessa keräysaste ei ole juuri noussut. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Tilastot: Ympäristöministeriö Stén kertoo, että suomalaisten kierrätystavat vaihtelevat melkoisesti. Vuoteen 2020 mennessä EU:n jäsenmaiden tulisi kierrättää puolet yhdyskuntajätteestä. Neuvosto taas tavoittelee nostoa 55 prosenttiin. Jätedirektiiviin on tulossa lähiaikoina uusia muutoksia. – Suomessa kierrätysprosentti on tällä hetkellä noin 40, eikä se ole viimeiseen kymmeneen vuoteen juuri muuttunut. Lakiuudistuksessa nostettiin myös entistä tärkeämpään asemaan jätehuollon etusijajärjestys, joka pyrkii syntyvän jätteen määrän vähentämiseen, uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja energiahyödyntämiseen ennen jätteen loppusijoitusta. Nyt jätedirektiiviä päivitetään ja kierrätystavoitetta kasvatetaan. Suomalaiset kierrättävät yhä liian laiskasti Jätelaki kiristyy Euroopan unionin jäsenmaiden tulisi jätedirektiivin mukaan kierrättää puolet yhdyskuntajätteistään vuoteen 2020 mennessä. – On ilmeisesti tehtävä tarkennuksia lakiin, jotta jätteen erilliskeräystä voitaisiin säädellä voimakkaammin. Kun yhteisymmärrys löytyy, päästään direktiivien säätämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lakiin tulisi tehdä määräys tai asetus siitä, miten kunnissa ja työpaikoilla kierrätys tulee hoitaa. Biojäte sotkee kaiken muun jätteen ja tekee siitä kierrätyskelvotonta.. Jokaisen pitäisi kierrättää niin kotonaan kuin työpaikallaankin ja olisi tärkeää luoda sellainen infra, että kierrätys onnistuisi vaivattomasti. Loppupeleissä kunnat kuitenkin laativat jätehuoltomääräyksensä itse, ja Suomesta löytyy yhä myös kuntia, joissa ei ole järjestetty biojätteen keräystä. Parlamentti on ehdottanut kierrätysasteen nostoa 70 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Jos biojätettä ei olisi muun jätteen joukossa, pystyttäisiin koneellisesti erottelemaan kierrätyskelpoinen tavara loppujakeen joukosta ennen polttoa. – Yksi kolmasosa sekajätteen painosta muodostuu biojätteestä. Tavoitteisiin hankala yltää Sirje Stén jatkaa, että tavoitteet ovat kovia
Suomen jätelainsäädäntö seuraa Euroopan unionin jätelainsäädännön kehitystä. Lähde: Ympäristöministeriö Biohajoavan yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitus vuosina 1994-2015 sekä vuosille 2009 ja 2016 asetetut enimmäistavoitetasot (Lähde: Tilastokeskus, SYKE ja Ympäristöministeriö; Kuva: SYKE) Yhdyskuntajätteen määrä vuosina 1997-2015 ja vuodelle 2016 VALTSUssa asetettu tavoitetaso (Lähde: Tilastokeskus, SYKE ja Ympäristöministeriö; Kuva: SYKE). Vaikka jätteenkäsittelytekniikka ja -käytännöt kehittyvät koko ajan, sitkeät huhut kierrätyksen tarpeettomuudesta kiertävät edelleen harmillisen sitkaina: – Jätettä ei todellakaan kipata lajitteluastioista samaan paikkaan, vaan kierrätetty jäte kyllä hyödynnetään hyvin tarkkaan, Stén päättää. Jätelaki ja jätealan keskeiset asetukset on uudistettu vuosina 2011–2016. Biojätteen lajittelun lisäksi muussakin lajittelussa on vielä paljon petrattavaa. Kaatopaikat kehittyvät vauhdilla Kiitostakin alati tiukentuvan jätelain noudattaminen kuitenkin Sténiltä saa. Viime vuonna voimaan astunut orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on otettu tosissaan, eikä kaatopaikoille käytännössä enää mene muuta kuin polttolaitosten tuhkaa ja tiettyjä mineraaleja. Joiltain osin Suomen lainsäädäntö on kuitenkin EU-säädöksiä laajaalaisempi ja tiukempi. – Kaatopaikkakehitys on Suomessa ollut viimeisten kymmenen vuoden ajan ihan huimaa. Kaatopaikkakielto on johtanut siihen, että valtaosa kierrättämättömästä jätteestä poltetaan ja hyödynnetään näin lämmöksi ja energiaksi. 11 kalat pitäisi saada lajittelemaan hyvin. Jätelainsäädännössä säädetään kaikesta jätteestä, ei kuitenkaan eräistä erityisjätteistä, esimerkiksi ydinjätteistä. l Jätelainsäädännön tavoitteena on ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä varmistaa toimiva jätehuolto sekä ehkäistä roskaantumista
Teksti: Terhi Niinimäki Rasvainen ja kostea ruoka kontaminoituu helpommin muovin yhdisteistä, joten ne kannattaa valita pakkaamattomina tuoretiskistä, jos mahdollista.. 12 Muovia huoneilmassa ja juomavedessä Hormonihäiritsijät uhkaavat terveyttä Muovi sisältää lukuisia terveydelle haitallisia yhdisteitä, jotka voivat esimerkiksi vaikuttaa kehitykseen. Muovia on löydetty myös juomavedestä
Siittiöiden määrä on tipahtanut puoleen 20 vuodessa, eikä tarkkaa syytä tiedetä. Kemikaalicocktail –blogin perustaja ja kirjoittaja, perheenäiti Noora Shingler kertoo kokemuksiaan muovista. Ne kuitenkin sisältävät esimerkiksi muoveja ja formaldehydejä, joista jotkut ihmiset voivat saada allergisia oireita, Shingler kuvaa. On kummallista, että kielletään jostain, mutta muussa yhteydessä sallitaan, Shingler kummastelee. Hän itse kiinnostui kemikaaleista työskennellessään Kuningaskuluttajaohjelmassa juontajana ja toimittajana. Esimerkiksi kosmetiikassa on käytössä 514 erilaista muoviyhdistettä. Vaikuttavat kehitykseen Ensimmäisenä terveydelle haitallisesta bisfenoli-A:sta luovuttiin Yhdysvalloissa joidenkin kauppaketjujen toimesta, kun ne oma-aloitteisesti poistivat valikoimistaan yhdistettä sisältäviä tuttipulloja. Osa niistä on niin sanottuja hormonihäiritsijöitä, mutta osaa ei tunneta kunnolla, jotta tiedettäisiin, miten ne vaikuttavat, Shingler kertoo. 13 E lämme muovin keskellä. – Sitä on kuitenkin esimerkiksi elintarvikepakkauksissa ja kauppakuiteissa. Nyt bisfenoli-A on kielletty esimerkiksi tuttipulloista, sillä sen tiedetään toimivan estrogeenia jäljittelevänä hormonihäiritsijänä, jolla voi olla merkittäviä vaikutuksia kehitykseen. Ensimmäisen juttukeikkansa ohjelman toimittajana hän teki terveyssiteiden ja tamponien ainesosista, katsojapalautteen siivittämänä. Lisäksi kemikaalien arvellaan olevan yksi merkittävimmistä syistä länsimaissa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tapahtuneeseen sperman laadun romahdukseen. Muovin käyttöä voi vähentää esimerkiksi välttämällä muoviastioita. Muovi sisältää useita terveydelle haitallisia yhdisteitä, kuten erilaisia hormonihäiritsijöitä. Kuva: Dorit Salutskij – Suomen lainsäädännössä on valtava aukko intiimihygienian osalta, sillä esimerkiksi terveyssiteiden osalta ei tarvitse ilmoittaa niiden sisältämiä aineita. Sikiöajan ja varhaislapsuuden lisäksi teini-ikä on tärkeää kehityksen kannalta ja myös silloin hormonihäiritsijät voivat vaikuttaa haitallisesti. Tällöin Suomen viranomaiset vielä pitivät sitä turvallisena yhdisteenä, mutta pyörsivät sittemmin puheensa. Bisfenolit lienevät tunnetuimpia muovin yhdisteistä, mutta niitä on valtavasti muitakin. Muovi helpottaa esimerkiksi elintarvikkeiden säilömistä ja saa tuotteet myös säilymään pidempään. Aiemmin puhuttiin valtamerien Hormonihäiritsijät uhkaavat terveyttä Shingler kehottaa miettimään erityisesti sitä, mitä laittaa suuhunsa ja ihoaan vasten. Se vaikuttaa erityisesti poikalapsiin, Shingler kertoo. Hän jatkaa, että tällaiset hormonihäiritsijät voivat esimerkiksi aikaistaa pojilla äänenmurroksen alkamista ja tytöillä rintojen kasvua. Teini-iässä käytetään usein esimerkiksi kaikkein halvimpia ja kirkkaimmanvärisiä huulipunia. Elintarvikkeet on useimmiten pakattu muoviin säilyvyyden parantamiseksi. Hän on kirjoittanut kemikaaleista myös kirjan ja pohtii blogissaan aktiivisesti erilaisia kemikaaleihin ja arkiseen elämään liittyviä ongelmatilanteita. Yhdeksi syyksi arvellaan äidin raskauden aikana käyttämää kosmetiikkaa. Muovia on niin astioissa, leluissa, elintarvikepakkauksissa kuin jopa vaatteissa ja kosmetiikassa. Suomen lainsäädännössä on valtava aukko intiimihygienian osalta, sillä esimerkiksi terveyssiteiden osalta ei tarvitse ilmoittaa niiden sisältämiä aineita. mikromuoviongelmasta, mutta vastikään julkaistiin tutkimus, jonka mukaan juomavesissäkin on mikromuovia, eikä sitä saada mitenkään nykyisillä menetelmillä poistettua. Se sisältää kuitenkin runsaasti terveydelle haitallisia yhdisteitä, joiden vaikutuksia ei vielä kunnolla tunneta. Päättäjien olisi viimein kiinnostuttava aiheesta ja jotain olisi tehtävä, Shingler toivoo. Nehän päätyvät huulista suoraan suolistoon ruoan mukana,
kemikaalien haitoista Kemikaalicocktail-blogissaan. – Sitä on mahdotonta välttää, mutta itse en säilytä ruokaa muovissa ja kuorin Noora Shingler kirjoittaa mm. Me olemme vaihtaneet vaahtomuovipatjat ja täkit villaisiin ja lapset saivat pieninä oleilla lampaantaljojen päällä, jolloin saivat myös eläinperäisiä hyviä bakteereita. Jos jotain kielletään, niin tilalle tulee jotain uutta, jonka vaikutuksia ei tunneta sitäkään vähää. Äitien pitäisi mielestäni valvoa tiukasti teinien kosmetiikan käyttöä, sillä se voi vaikuttaa kehitykseen, Shingler korostaa. Muovia on kaikkialla, niin vaatteissa, elektroniikassa, leluissa kuin jopa lastenvaunuissa ja patjoissa. Kuva: Dorit Salutskij esimerkiksi muovissa olleen kurkun. Ruoassa ja vaatteissa Kosmetiikan lisäksi muovia tulee yleensä jokaiseen kotiin runsaasti elintarvikkeiden mukana. Heillä myös vältetään eineksiä ja ostetaan pakkaamattomana se, mikä pystytään. Ruokaa ei esimerkiksi kannata kuumentaa muoviastiassa, sillä silloin haitalliset yhdisteet irtoavat herkemmin. Enemmän olisin kuitenkin huolissani rasvaisista ja kosteista tuotteista, jotka on pakattu muoviin, sillä ne kontaminoituvat herkemmin. l Lue lisää: http://www.kemikaalicocktail.fi/ Bisfenoli-A on kielletty esimerkiksi tuttipulloista, sillä sen tiedetään toimivan estrogeenia jäljittelevänä hormonihäiritsijänä, jolla voi olla merkittäviä vaikutuksia kehitykseen. Hän suosittelee, että erityisesti lapsiperheissä imuroitaisiin usein, sillä erityisesti ftalaattia päätyy huonepölyyn runsaasti ja lapset konttailevat pitkin lattiaa muoviyhdisteiden seassa. Vastikään julkaistiin tutkimus, jonka mukaan juomavesissäkin on mikromuovia, eikä sitä saada mitenkään nykyisillä menetelmillä poistettua.. Ellei kasvata kaikkea ruokaansa itse, elintarvikemuovilta onkin vaikea välttyä. Hän kertoo, että jotkut saattavat pitää tällaista hysteerisenä, mutta usein kuluttajat vaistoavat ennen viranomaisia, mikä on asian laita. 14 ja kaikkien tavanomaisten huulipunien on todettu sisältävän muovia. Esimerkiksi juustot. Kodin elektroniikkaa ei myöskään kannata säilyttää samassa huoneessa, jossa nukkuu. Kannattaa siis valita tuoretiskistä pakkaamattomia, jos vain mahdollista, Shingler kehottaa. Ihan maunkin vuoksi. Kotona voi myös luopua muoviastioista ja miettiä, miten muovisia astioita käyttää. Lainsäädäntö muuttuu kovin hitaasti, hän huokaa. Shingler kertoo myös, ettei ruoka ole suinkaan ainoa asia, josta muoviyhdisteitä tulee ja johon voi omilla valinnoillaan vaikuttaa. Sen sijaan CosmEthics ei ole havainnut muovia luonnonkosmetiikkatuotteissaan. Mikroilmastolla on merkittävä vaikutus terveyteemme ja esimerkiksi pieni lapsi viettää melko paljon aikaa vaunuissa nukkumassa, mutta hengittääkin vaarallisia yhdisteitä. Muoviongelmaan pitäisi herätä todenteolla, Shingler toivoo. Bisfenoli-A:n kanssakin kuluttajat olivat huolissaan jo etukäteen. Ne vaikuttavat niin ikään hyvään vastustuskykyyn, Shingler toteaa. Erityisesti einespakkaukset ovat joko kokonaan muovia tai muovilla pinnoitettuja. Kannattaa miettiä erityisesti sitä, mitä laittaa suuhunsa ja ihoaan vasten, sillä monien synteettisten kemikaalien vaikutuksia ihmiseen ei vielä tarkasti tunneta. Meillä on kyllä lapsilla käytössä melamiiniastioita, mutta käytimme lasituttipulloja, sillä maito pitää kuitenkin lämmittää, Shingler kertoo
Kaunis Elämä Kuninkaistentie 27 B 4 02610 Espoo 050 355 2600 www.kauniselama.. Löydä lähin Suomen Ekokosmetologit ry:n Ekokosmetologisi . Kauneuskeskus Sininen Hetki Kauppalankatu 3 05800 Hyvinkää 019 455 755 www. Keidas By Lumo Aleksanterinkatu 28 33100 Tampere 044 514 0018 www.keidasbylumo.. Rosmarilla Kivenhakkaajantie 3 04230 Kerava 045 631 5671 www.rosmarilla.. Ekokosmetologi Marlena Kauppakatu 48 70110 Kuopio 044 333 8917 www.marlena.. Käsityömäisyyttä ja läsnäoloa ihmistä ja luontoa kunnioittaen. Kauneushuone Ametisti Hämeentie 14 24100 Salo 045 116 5833 www.kauneushuoneametisti.. NatuMer Shop Kotakennääntie 6 44100 Äänekoski 040 166 2575 www.natumer.. Vastuullista ja kokonaisvaltaista kauneudenhoitoa biosertifioidulla luonnonkosmetiikalla. Matee Ecosalon Tampereentie 2 37500 Lempäälä 040 038 8886 www.matee.. Luontaishoitola Vita Casa Vilhonkatu 8 24100 Salo 02 731 5242 www.vitaplaza.. Hämeenkadun Kauneushuone Sirpa Martikainen Hämeenkatu 46 11100 Riihimäki 019 733 663 www.kauneushuone.com Eko Days Spa Turuntie 5 24100 Salo 044 235 5465 www.ekodays.. Ekokauneushoitola Katja Räsänen Kaivopuistontie 19 26100 Rauma 0400 482 398 www.katjarasanen.. Hoitohuone Lampi Ahertajantie 3, 2. Kauneushuone Toivo Isolinnankatu 5 28100 Pori 0400 567 336 www.kauneushuonetoivo.?. Vihreä Kissa Kauneushuone Museokatu 44 00100 Helsinki 045 221 8141 www.vihreakissa.. Lähellä Revontie 5 90830 Haukipudas 041 536 5541 www.lahella.net Hoitohuone Amanka Pihlajatie 12-14 00270 Helsinki 040 705 0979 www.hoitohuoneamanka.. Tupalanmäen Puoti/Ekohoitola Hanhipolku 2 L 1 21420 Lieto 0400 828 242 www.tupalanmaenpuoti.com/ hyvinvointipalvelut Auringonsade Heinätorinkatu 11-13 A 17 90100 Oulu 045 8759 123 www.kosmetologi-oulu.. Hemmotteluhuone Sinulle Sirkkalankatu 13 20500 Turku 040 847 4070 www.hemmotteluhuonesinulle.. Ekohoitola Norah Ihoden kylätie 8 627320 Ihode (Pyhäranta) 050 505 9779 www.ekohoitolanorah.. Ainon Elämänvireys Ekokauneusja Jalkahoitola Männistönkatu 5 70500 Kuopio 044 357 0278 www.ainonelamanvireys.. 15 www.ekokosmetologit.. kauneuskeskussininenhetki.. krs 02100 Espoo 050 083 9326 www.hoitohuonelampi.
Perheessä ei tarvitse juuri miettiä ympäristöystävällisiä elämäntapoja tai erityisesti opettaa niitä lapsille, sillä monet valinnat tulevat automaattisesti. Hän jatkaa, että kirjoja perheelle on kertynyt melkoinen määrä ja kaikki ovat melkoisia lukutoukkia. Myös lapset osaavat kierrättää, ja tyhjien pullojen kauppaan vieminen korvaa myös pojan viikkorahat. Ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen Kari myöntää halunneensa tehdä kaiken oikein ja asettaneensa itselle paineita elämäntavoista ja lapsen kasvattamisesta. Luontoretket tarjoavat perheelle yhteistä laatuaikaa ja lapset opetetaan arvostamaan luontoa. – Meille on kuitenkin ollut alusta asti selvää, ettei lapsille haluta siirtää maailmantuskaa. Lisäksi minulle on tärkeää tukea suomalaisia yrittäjiä, jotka tekevät vaatteita kierrätysmateriaaleista ja luomupuuvillasta. Yleisesti vastuullista kulutuskäyttäytymistä. Lelujen määrää pyrittiin ensimmäisen lapsen kohdalla rajaamaan, mutta tavaraa kertyi, vaikkei sitä itse ostanutkaan. Karin perheessä lapset opetetaan arvostamaan luontoa ja se tulee luonnollisesti myös vanhempien työn myötä. Kari haluaa tukea suomalaista lastenkirjallisuutta, mutta perhe käyttää ahkerasti myös kirjaston palveluita. kiksi kaikki mahdolliset jätteet kierrätetään. Iltasatuhetket ovat tärkeitä yhteisiä hetkiä ja olen hankkinut kovakantisina itselleni lapsuudessa tärkeitä satuja, kuten Muumipeikko ja pyrstötähti, sillä haluan, että ne kestävät myös lasteni lapsille. Elintason nousua ei tulisi käyttää lisää ostamiseen, Kari kuvaa. Useina päivinä viikossa kuljemme päiväkodista kotiin kirjaston kautta. Tietoisia valintoja Nelihenkinen perhe on muuttanut puoli vuotta sitten 80-neliöiseen. EsimerKansanedustaja Emma Karin perheessä ympäristöä pyritään suojelemaan niin ruoan, kulutuksen kuin liikkumisen osalta. Sen kanssa ei ole ikinä ollut ongelmia, koska asumme lähellä luomukauppaa ja kauppahallia, Kari pohtii. 16 I sä hoitaa jääkarhuja ja äiti puhuu puhelimessa. Keittiössä on rivissä kierrätysastiat muun muassa lasille, metallille, pulloille ja tölkeille. Siksi emme juuri puhu työasioita lasten kuullen, Kari toteaa. Sitä tuovat isovanhemmat, kummit ja tuttavat, vaikkei itse haluaisikaan. Kun ostetaan, ostetaan laadukasta, joka ei heti hajoa. Näin oli todennut kansanedustaja Emma Karin poika nuorempana päiväkodissa. Koska meillä on siihen nyt mahdollisuus, niin tuen mieluusti eettistä ja kestävää tuotantoa. Kierrätystä ja laatua Nelihenkisessä perheessä kulutusta määrittää vastuu. Ensimmäisen lapsen kanssa se vielä pysyi aisoissa, mutta toisen lapsen myötä on tullut serkkujen vanhat lelut sun muut. – Sen myötä poika on oppinut keräilemään tölkkejä ja pulloja muualtakin, Kari nauraa. Jo ennen kierrätystä perheessä tärkeää on jätteen määrän minimoiminen. Varmasti jokainen, jolla on lapsia, tunnistaa sen, että kamaa vain kertyy. Lastenkirjallisuutta tulee ostettua sekä uutena että käytettynä. Olemme ahkeria tukemaan kirjastoa myös myöhästymismaksujen kautta, Kari nauraa. Ei haalita krääsää tai shoppailla shoppailun vuoksi. Teksti ja kuvat: Terhi Niinimäki Kansanedustaja Emma Karin perheessä arvostetaan luontoa Pyöräilyä ja luomuruokaa Kun ostetaan, ostetaan laadukasta, joka ei heti hajoa. Itse luin aikanaan pokkarit puhki, Kari hymyilee. Oikeastaan olemme niin etuoikeutettuja, ettei luomun ostamista edes tarvitse miettiä. Olemme kaikki kasvissyöjiä ja ostamme luomua. Nyt, kun perheessä on kaksi lasta, 8-vuotias poika ja 4-vuotias tyttö, osaa Kari olla jo armollisempi ja perhe-elämäkin on sen myötä onnellisempaa. Kaveripiirissämme toimii myös hyvin lasten vaatteiden kierrättäminen muille eteenpäin. Emme kuitenkaan saarnaa lapsille tavaran määrästä, Kari kertoo
17 Emma Karin perhe pyöräilee kesäisin paljon, sillä pitävät pyörällä liikkumisesta paljon. Aktiivista vaikuttamistyötä Emma Kari haluaa opettaa lapsilleen luonnon kunnioittamista, mutta positiivista kautta, ei maailmantuskaa siirtämällä. Suuri syy tähän on perheen osakseen saamat uhkaukset. Karin perheeseen kuuluu 8ja 4-vuotiaat lapset. Poliittisessa vaikuttamistyössä Karille tärkeitä arvoja ovat muun muassa ympäristönsuojelu, yhdenvertaisuus ja heikompien puolustaminen.. Vaikka Kari kertoo lapsistaan julkisuudessa melko avoimesti, hän ei halua tuoda lapsia itseään julkisuuteen. Puoliso Tapio Laakso työskentelee Greenpeacen Arktis-vastaavana. n Emma Kari, 34, on yksi Vihreiden johtavista hahmoista. Hän on toiminut niin Helsingin kaupunginhallituksen jäsenenä kuin Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajana sekä ympäristöministeri Ville Niinistön erityisavustajana vuonna 2014. Kari valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon ensimmäisen kerran vuonna 2008 ja eduskuntaan vuonna 2015
Sähkönsääs. Tosin sekin tulee pitkälti niin automaattisesti, ettei valoja ja laitteita tarvitse kovin tietoisesti sammutella. Yhteiskäyttöautot ovat mahtava juttu. Kesällä saatamme pyöräillä kymmeniä kilometrejä päivässä, koska se on vain niin kivaa. Metsässä ei tarvitse pohtia luonnon monimuotoisuuden hupenemista tai surra avohakkuita, vaan luonnossa riittää puuhaa ja siellä on hyvä olla, läsnä tässä hetkessä. Myös kaupunkipyörät ovat ihan mahtava juttu. Meillä aikuisilla on paljon opittavaa siitä, miten lapset ovat läsnä ja nauttivat metsän ihmeistä. Yhdessä nimetään puita, tunnistetaan kasveja ja lintuja. Perheellä ei myöskään ole autoa eikä se ole millään tavalla tarpeen, sillä raitiovaunuja metropysäkki ovat aivan kodin lähellä. Se käy hyötyliikunnastakin, Kari toteaa. Tilan käytön ja autottomuuden lisäksi perheessä kiinnitetään huomiota sähkön käyttöön. Kaiken ei tarvitse aina olla omaa. Tyttö puolestaan otti metsästä mukaan kiven, joka on nyt hänen taikakivensä ja sitä pitää kantaa kaikkialle mukana, Kari hymyilee. Perheen lähtiessä yhteisille luontoretkille kauemmaksi käytetään joko joukkoliikennettä tai vuokrataan ystävien kanssa yhdessä auto. On tärkeää luoda ihmisille yhteisiä tiloja, jottei tarvita isoja asuntoja. Muutoinkin perheessä kulutetaan harkiten. – Ei meillä olisi ollut astioitakaan niin paljon, että olisi voinut ottaa vieraita vastaan. tö pitäisi yleisestikin tehdä näin helpoksi, Kari toivoo. Pyöräilemme paljon. Yhteisiä tiloja, joissa esimerkiksi leikkiä tai tehdä etätöitä, Kari kuvaa. Itse asiassa kummallakaan perheen vanhemmista ei ole edes ajokorttia. 18 Kansanedustajan työssään Emma Kari haluaa edistää ympäristönsuojelua ja puolustaa heikompia. Yhtälailla aikuiselle on suurempi haaste jättää ruudun asuntoon ja lapset saivat viimein lastenhuoneen, yhteisen sellaisen. Lisäksi itse kävelen paljon. Oli minulla se vastareaktio korvessa asumisen jälkeen, enkä halunnut välillä käydä metsässä. Piirrämme myös yhdessä lintuja, joita olemme nähneet ja poika piirtää myös luonnonhenkiä. Hän jatkaa, että he ovat sikäli onnekkaassa asemassa, että kaikki isovanhemmat asuvat pääkaupunkiseudulla, joten myös heidän luokseen pääsee vierailemaan julkisilla liikennevälineillä. – Haluamme siirtää lapsille rakkautta ja kiinnostusta luontoon. Ostamme vain sen, mitä tarvitsemme, ja tyttö on sanonut, että isä on paras biojäteastia, Kari naurahtaa. Ruokajätettä toki syntyy lapsiperheessä, mutta melko vähän. Asuinalueet pitäisi suunnitella ja rakentaa niin, että lapsiperhekään ei tarvitse autoa, Kari hehkuttaa. Hän on itse kotoisin Nuuksiosta, metsän keskeltä, ja on perheellistymisen myötä alkanut nauttia taas uudelleen metsässä olemisesta. Nyt ymmärrän, miten hyvää se tekee, ja välillä esimerkiksi pitkän neuvottelupäivän jälkeen on päästävä metsään hengittämään ja rauhoittumaan, Kari kertoo. Yhteistä aikaa luonnossa Kansanedustajan arki on kiireistä, mutta perheen yhteisille hetkille löytyy silti aikaa. Luontosuhde luodaan kuitenkin positiivista kautta. Pitkään perhe asui vain 40-neliöisessä asunnossa. Kari toteaa, että lapsille luonto on niin upeaa ja ihmeellistä. Ruokaakaan ei haaskata ja hamstrata. Myös lastenkutsuja on järjestetty leikkipuistoissa, joissa on edullisia vuokrattavia tiloja. Ympäristön arvostuksen ei tarvitse tulla hädän kautta. Autoa ei tarvita, kun joukkoliikenne toimii ja sillä pääsee myös isovanhempien luo kylään. Yleensä viikoittain pyritään käymään yhteisellä metsäretkellä ja säännöllisesti suunnataan myös pidemmille parin yön metsäreissuille useimmiten johonkin kansallispuistoon. Aivan kotimme lähellä on City Car Clubin autoja, jotka saa kännykällä auki ja avaimet ovat autossa sisällä. Tärkeää onkin ollut, että lapsille on löytynyt leikkipaikkoja myös kodin ulkopuolelta. Meillä on sellainen järjestelmä, että kun poistuu asunnosta, kaikki muut sähköt paitsi jääkaappi sammuvat. Hän haluaa opettaa lapsilleen, että luonnosta pidetään hyvää huolta eikä metsään jätetä roskia
– Ei maapallo tuhoudu siihen, jos esimerkiksi yövaippa on kertakäyttövaippa ja muuten käyttää kestovaippoja. 19 Emma luottaa siihen, että lapsista kasvaa viisaita ja hyviä ihmisiä, jotka osaavat tehdä järkeviä valintoja. Katso matkaohjelma: www.autuuttaaivoille.fi Lisätietoja: jouko.kivimetsa@gmail.com, puh. Lapsillamme on paljon erilaisia kavereita, erilaisista kulttuureista. Lapset saavat elää hyvää elämää, Kari päättää. Niin ympäristön hyväksi kuin muutenkin. Kun ollaan yhdessä, todella ollaan yhdessä. Lisäksi tutustumme paikallisiin ihmisiin ja herkuttelemme antaumuksella ihastuttavissa tavernoissa. Ihanalla matkalla majoitumme Spilin kylässä keskellä Kreetan kukkaylänköjä, patikoimme upeissa maisemissa, tutustumme kasveihin, nautimme luonnosta ja teemme voimaannuttavia harjoitteita. Esimerkiksi hassu matikkamato on opettanut laskemaan ja poika alkoi opetella itse englantia erään lataamansa pelin avulla, Kari kertoo. Eivät ruudut ja pelitkään yksiselitteisesti ole pahasta. Vanhemmilla pitäisi olla hieman armollisuutta itselleen. Pikkuseikkoihin takertumisen sijaan pitää mielestäni muuttaa isoja asioita ja rakenteita, Kari painottaa. Perheessä onkin selvä sääntö, että kotona ei pelata padeilla, vaikka lapset niitä rakastavat. Matkanjohtajina ovat aivojen hyvinvoinnin ja villiyrttien asiantuntijat Raija ja Jouko Kivimetsä, jotka ovat vetäneet näitä erittäin pidettyjä matkoja jo yli 16 vuoden ajan. Eivät he tarvitse turhia sääntöjä. Niin jaksoi olla myös paremmin äiti lapsilleen. Lapset ovat fiksuja ja osaavat kyllä valita itse parhaan tavan tehdä asioita. Aluksi hän yritti olla täydellinen, mutta totesi niin parisuhteen kuin perheen voivan paremmin, kun antoi hieman periksi. Hän luottaa siihen, että lapsista kasvaa viisaita ja hyviä ihmisiä, jotka osaavat tehdä järkeviä valintoja. tuijottaminen ja somettaminen kuin se, että lapsi suostuu laittamaan padin sivuun, Kari huokaa. Silloin lapset saavat uppoutua ruutuihinsa. 040 5568880. Luottamus lapsiin Lasten myötä Emma Kari on oppinut luopumaan joistain ehdottomuuksista. Lapset eivät myöskään lokeroi toisiaan. l www.autuuttaaivoille.fi Kreetan yrttikevät! Luontaisterveyden lukijamatka 29.4.-6.5.2018 Patikointia, mindfulnessia ja herkuttelua villivihanneksilla Hyvästele kiire, stressi ja suorittaminen ja lähde mukaan Luontaisterveys-lehden ainutlaatuiselle lukijamatkalle Kreetan villiyrteiltä tuoksuvaan kevääseen. Välillä taas on tilanteita, jolloin perhe istuu esimerkiksi kahvilassa ja äidin on tehtävä töitä. En myöskään pyri toteuttamaan lasten kautta mitään omaa eettistä koodistoa
Teimme tutkimuksen yhdessä paikallisten kumppanien kanssa. Alhaisen tulotason on osoitettu johtavan myös pienviljelijöiden sekä kahvitilojen työntekijöiden puutteelliseen ruokaturvaan. Puutteellisia työoloja Tutkituista maista ongelmat olivat kärjistyneimmät köyhässä Hondurasissa. Lisäksi palkka muodostuu sen perusteella, paljonko kahvia saa päivän aikana kerättyä. Niinpä kattavia tilastoja esimerkiksi lapsityövoiman määrästä ei ole, sillä tutkimus perustuu työntekijöiden kertomuksiin, Kultalahti kuvaa. Teksti: Terhi Niinimäki. Finnwatchin tutkimukseen valittiin kahvitiloja, joilta tulee raakakahvia suomalaisille paahtimoille. Ongelmat koskivat muun muassa lapsityövoiman käyttöä ja alhaisia palkkoja. Hondurasissa kahvitilojen sadonkorjuuajan työntekijöiden palkka oli alimmillaan puolet minimipalkasta. Syy lapsityövoimaan on yleensä huono palkka, joka saa vanhemmat ottamaan lapsensa mukaan töihin ansaitsemaan rahaa. Tulokset ovat karut. Siellä jokaisella tutkitulla tilalla työskenteli lapsia, joista nuorimmat olivat vain 5-6-vuotiaita. Todellisuudessa suomalaiset paahtimot harvoin tietävät, mistä heidän kahvinsa todella tulee, sillä raakakahvi ostetaan useimmiten välikäsiltä, suurilta firmoilta, eikä kahvin alkuperä välttämättä ole jäljitettävissä. Tutkimushaastatteluja tehtiin Brasiliassa, Intiassa ja Hondurasissa, Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti kertoo. Haastattelut pyrittiin suorittamaan kahvitilojen ulkopuolella satokauden aikana. Suomalainen kansalaisjärjestö Finnwatch halusi selvittää, mistä suomalaisten merkkien käyttämä kahvi on peräisin ja millaisissa oloissa se tuotetaan. 20 S uomalaiset juovat kahvia eniten maailmassa. Silti tiloilla työskenteli lapsia myös ilman vanhempiaan. Sen sijaan sertifioidun kahvin osalta jäljitettävyys on yleensä hyvä ja valvonta parempi. Kahvimme tuotetaan köyhissä kehitysmaissa, joissa raakakahvi on tärkeä tulonlähde. – Kysyimme suomalaisilta paahtimoilta, mistä heidän kahvinsa tulee ja sen jälkeen valitsimme tutkittavat tilat satunnaisesti. Kaikilta tiloilta löytyi epäkohtia, myös sertifioiduilta. Sadonkorjuun aikana työntekijöille pystytään maksamaan paremmin, kuin mitä ympärivuotisille työntekijöille maksetaan satokauden ulkopuolella. Kahviplantaaseilla lapsityövoimaa ja kyseenalaisia työoloja Suomalainen kansalais-järjestö Finnwatch julkaisi viime vuonna tutkimuksen suomalaisten kahvipaahtimoiden käyttämiltä kahvintuotantotiloilta. Voiko sertifikaattiin luottaa