24 Ruokavaliot ilmastopuntarissa ..............................................26 Sian lannasta kaasua ............................................................ 16 Takkaleivinuuni luo lämpöä ja hyvää ruokaa .........................20 Itämeren kalat ovat säästyneet mikromuovilta ..................... ..............................................52 Tähteistä uusia herkkuja .......................................................58 Kotkassa on hävikkijääkaappi ...............................................58 Taiteilija Alissa Koski tekee luonnonaineista maaleja ...........60 Syksyn sato talteen suolaten ja hapattaen ...........................64 Karja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ...........................66 Pirkko ja Antero Takkavuoren ihana puutarha ...................... 12 Siirtolapuutahra on paratiisi keskellä kaupunkia................... ........................40 Kutunjuustoa Sastamalasta ..................................................42 Kesäkuvakisan satoa ............................................................46 Roskista syntyy myös taidetta ..............................................48 Kiinnostaisiko sinkkumelonta. 3 SISÄLTÖ 4/2018 Kesäkuvakisan voittaja ............................................................2 Pääkirjoitus ..............................................................................5 Toimittaja Kimmo Ohtonen innostui vegaanihaasteesta ........6 Ilmastonmuutoksen miettiminen saattaa aiheuttaa myös ahdistusta .............................................................................. 28 Globe Hope on kierrätystalouden pioneeri ...........................32 Tontille lisää villivihanneksia ..................................................34 Vanha mylly tuottaa luomujauhoja ........................................36 Mistä kaupunkilaiset saavat villiruokaluvat. Myös PLÄSTIIK-kampanja haastaa miettimään roskien tarinoita. Kotkassa on käytössä kaikille avoin hävikkijääkaappi. Suvi Silvala (kyykyssä) kertoo, että kuka tahansa voi viedä tai hakea ruokaa. Omenien kypsyessä puu loistaa monenvärisenä eri lajikkeineen. Sinne voi kuka tahansa käydä viemässä ruokaa, joka jäisi käyttämättä, ja ottaa vastaavasti tarvitsemaansa. 10 Virve ja Ville Virtanen viljelevät luomuhamppua .................... 70 58 26 16. 76 Tuoteposti ..............................................................................80 Siirtolapuutarha on kaupunkilaisille pieni paratiisi täynnä yllätyksiä. Kuva: Maija Raikamo 48 Anteron suurperheomenapuussa on kymmeniä ymppäyksiä, ymppäykset on merkitty sinisellä rinkulalla. Maija Raikamo pohtii, miksi mikäkin roska on päätynyt sinne, missä se on ja miksi roskia löytyy esimerkiksi keskeltä metsää. 70 Puuropalsta ........................................................................... Pirkko ja Hannu Aallon paratiisi on Lahdessa. Kaukaisin ymppärys on kotoisin Kanadassa. Jos kaikki suomalaiset ryhtyisivät vegaaneiksi, mikä olisi sen ilmastovaikutus. 75 Nummen meijeri sai uuden elämän ......................................
Ekoelo 5/2018 KAUNEUSJA HYVINVOINTINUMERO ILMESTYY LOKAKUUSSA, VIIKOLLA 42 Seuraavassa numerossa mukana mm: • Luonnonmukainen kauneudenhoito • Ekokampaajat ja -kosmetologit • Joululahjavinkit • Ekonettikaupat MESSUNUMERO Olemme mukana I LOVE me ja Terve Olo -messuilla Ilmoitusvaraukset 20.9. mennessä Kristiina Hattberg 09 413 97 354 kristiina.hattberg@karprint.fi Kuva: Ottilia Orenius @ottiatavola www.ekoelo.fi @ekoelolehti
09-413 97 300 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Jaana Isosaari antiikki.eko@gmail.com Mediamyynti: Kristiina Hattberg, Puh. Myös kuinka se toteutetaan, on ongelma. Se merkitsee, että hiilipitoisten aineiden polttoa tulee vähentää. Muutos jää suurimmalle osalle kansalaisista hieman hämäräksi. Saadaanko sitä nykyisestä vähennetyksi, on tiedemiesten pohdinnan kohteena. Vasta tämä vuosi meillä pohjoisella pallonpuoliskolla on osoittanut, että säätila on noussut merkittävästi ja syyksi on arveltu ilmastonmuutosta. Lisäksi tähän saakka ei ole ollut kansainvälistä yksimielisyyttä siitä, mikä ilmastonmuutoksen osuus maapallolla on. Me maallikot emme ole perusteellisesti selvillä kehityksen tilasta. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 49 € Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 43 € Kustantaja ja paino: Karprint Oy, Huhmari ISSN 2323-5160 (painettu) ISSN 2489-866X (verkkojulkaisu) www.ekoelo.fi Seuraava numero ilmestyy lokakuun puolivälissä. Tänään vielä puuttuvat käytännön muodot, miten se saavutetaan. Toistaiseksi niitä ei ole toteutettu. Ilmastonmuutos ongelmana tulee voittaa ja saada hallintaan. Siihen tarvitaan yksityiskohtaiset ohjeet. Ilmastonmuutos tarkoittanee, että ilmassa hiilidioksidimäärä lisääntyy. Keskustelun pääkohdaksi onkin noussut hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Ilmastonmuutos hallintaan. Mitkä ovat toimenpiteet meidän arjessamme. Erityisesti meillä Suomessa tämä vuosi on ollut siinä suhteessa konkreettinen – lämpötila on ollut korkea ja sademäärä on ollut vähäinen. Tiedemiehet otaksuvat, että ihmiskunnan elämään tarvitaan muutoksia. Suunnitelmien teko on merkittävästi helpompaa, kuin niiden täytäntöönpano. Tekeekö ilmastonmuutos ihmiskunnan elämisen ongelmalliseksi ja tuleeko se lisääntyessään vaikeuttamaan elämää Maa-nimisellä planeetalla aurinkokunnassamme. Sitä on tapahtunut jo vuosia, mutta nyt sen vaikutus asiantuntijoiden mukaan heijastuu ihmisten arkiseen elämään. 5 4/2018 PÄÄKIRJOITUS Ekoelo Toimituksen osoite: Ekoelo Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. I lmastonmuutos askarruttaa syvästi paitsi meitä suomalaisia myös läntistä maailmaa kaikkialla. 09-413 97 354 kristiina.hattberg@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma-pe 9-15 Puh
Ainoa asia, joka mietitytti, oli kahvin juominen, kun oli tottunut juomaan sen maidon kanssa. Vireämpi olo Vaikka Kimmo Ohtonen tarttui vegaanihaasteeseen alun perin eläinoikeusja ilmastosyistä, on terveyden osuus vegaanisen ruokavalion myötä korostunut. – Haasteita vegaaniksi ryhtymisessä ei juuri ollut, sillä olin syönyt niin paljon kasvisruokaa aiemminkin. Matkustaessa haasteita Arjessa vegaaniksi alkaminen ei Ohtosen mukaan ole tuonut haasteita ja ihmisetkin ovat olleet myötämielisiä. – Harrastan pitkän matkan avouintia ja vegaaniuden myötä kunto on noussut, painoa on pudonnut ja jaksan paremmin sekä tehdä töitä että urheilla, Ohtonen kertoo. Myös Ohtosen häissä viime vuonna tarjottiin kasvisruokaa. Toimittaja Kimmo Ohtonen huolestui ilmastonmuutoksesta VEGAANIUS virkistää T oimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Kimmo Ohtonen oli ollut jo pidemmän aikaa lihaton syöjä, kun päätti vuoden 2018 alussa tarttua vegaanihaasteeseen yhdessä vaimonsa kanssa. Lisäksi mietityttää ilmastonmuutos ja ruokavalion vaikutus siihen. Tilalle tuli kauramaito ja vaikka monet ovat sanoneet, etteivät makunystyrät siihen totu, itse totuin, Ohtonen nauraa. Ku va : Jo on as Fr itz e Eläinten oikeudet ja huoli ilmastonmuutoksesta saivat toimittaja Kimmo Ohtosen ryhtymään vegaaniksi. Ajatus jäi kuitenkin muhimaan ja niin haaste toteutui vuoden alussa. Hän laittaa mielellään ruokaa ja pariskunnalle maistuvat esimerkiksi erilaiset keitot, risotot, pastat sekä intialainen ja thaimaalainen ruoka. Haasteen myötä ruokavalio muuttui pysyvästi. – Olimme kokeilleet vegaaniutta jo aiemmin useamman kuukauden ajan ja tuona aikana olimme ehkä 95-prosenttisesti vegaaneja. Joskus käytän kuitenkin nyhtökauraa, jos on kiire, sillä siitä se nopeasti esimerkiksi pastakastikkeen, Ohtonen toteaa. – Toki nämä ovat omakohtaisia kokemuksia, mutta kyllä pari kaveriakin on kiinnostunut, kun ovat huomanneet ruokavalion vaikutuksen, Ohtonen hymyilee. Eläinten oikeudet ovat olleet Ohtoselle tärkeitä jo pitkään. Ohtonen haastaa kaikkia miettimään sitä, miksi toimimme, niin kuin toimimme ja mitkä ovat seuraukset. – Muovirasiassa olevia valmisruokia ei tule ostettua. Sen sijaan mat. Sillä tiellä ollaan edelleen ja pariskunnan ruokavalio on säilynyt haasteen jälkeenkin vegaanisena. Oikeutta Eläimille -järjestön vegaanihaasteesta Ohtonen oli kuullut jo vuoden 2017 puolella, mutta ei pystynyt silloin vielä töiden vuoksi matkustamisen takia tarttumaan haasteeseen. 6 Toimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Kimmo Ohtonen oli kokeillut jo vegaaniutta ja ollut sitäkin ennen lihaton syöjä, ennen kuin tarttui vegaanihaasteeseen. Hän on kokenut, että vegaanius on saanut pään toimimaan paremmin ja hän myös nukkuu paremmin. Proteiinia saadaan lukuisista kasvisperäisistä lähteistä, kuten pavuista ja linsseistä. Vegaanius on ollut Ohtoselle tuttu juttu pidempään myös siksi, että hänen isoveljensä oli vegaani jo Ohtosen ollessa vielä teini-ikäinen. Sitä ennen ruokavaliooni kuului maito, kananmuna sekä jonkun verran järvikalaa ja joskus lohta, Ohtonen kuvaa
7 . VEGAANIUS
Hän tottui kuitenkin helposti kauramaitoon. – Esimerkiksi Kuusamossa turistihotellissa oli lounaana vain kanaja nautavaihtoehdot, eikä edes kasvisruokaa. kustaessa haasteita on ollut niin kotimaassa kuin ulkomailla. Jotkut kysyvät, miten pärjään, mutta en sentään nälkään kuole. Ruoka on kuitenkin keskiössä, kun mietitään maailman tulevaisuutta, Ohtonen painottaa. Kimmo Ohtonen laittaa mielellään ruokaa ja pariskunnalle maistuvat esimerkiksi erilaiset keitot, risotot, pastat sekä intialainen ja thaimaalainen ruoka. – Siellä lihaa laitettiin kaikkeen ja yritettiin tarjota tilalle kalaa ja kanaa. Ainoa asia, joka Kimmo Ohtosta mietitytti vegaaniksi ryhtymisessä, oli kahvin juominen, kun oli tottunut juomaan sen maidon kanssa. Ruoka arvokas asia Kimmo Ohtonen pohtii, että valitettavasti kaikki eivät mieti, mitä suuhunsa laittavat eivätkä arvosta ruokaa tarpeeksi. – Liha on aivan liian halpaa. 8 Vegaaninen ruokavalio on tuonut Ohtoselle vireämmän olon, josta on ollut hyötyä niin urheilussa kuin työnteossa. Helsingissä ja Lontoossa tarjolla on vegaanisia vaihtoehtoja, mutta suurimmat haasteet ovat toistaiseksi olleet työmatkalla Indonesiassa. On iso ristiriita siinä, kun sanotaan, että ollaan eläinrakkaita, mutta sitten laitetaankin kinkkua leivän päälle.. Proteiinia saadaan lukuisista kasvisperäisistä lähteistä, kuten pavuista ja linsseistä. Syön sitten salaatteja tai eväitä, Ohtonen nauraa. Matkoilla pitääkin hieman varautua ja pakata eväitä mukaan. Se koetteli kyllä mieltä, kun teki pitkiä, raskaita työpäiviä ja yritti löytää ruokaa, Ohtonen harmittelee
Mikä ihmeen vegaanihaaste. Karsastan silti tuputtamista, vaikka nykyisin teenkin näkemykseni tiedettäväksi ja perustelen sen, Ohtonen kertoo. – On iso ristiriita siinä, kun sanotaan, että ollaan eläinrakkaita, mutta sitten laitetaankin kinkkua leivän päälle. Esimerkiksi koiraa ei saa laittaa vegaaniksi, vaan koira tarvitsee lihaa. Tuutoreita on sata ja he ovat kaikki vapaaehtoisia vegaaneja ympäri Suomen. . Toki mikään ei saa mennä överiksi. Toisin sanoen Vegaanihaaste vaikuttaa osallistujien ruokailutottumuksiin merkittävästi myös haastekuukauden jälkeen, Saunio kiittelee. Pyydämme osallistujilta aina palautetta kuukauden päätyttyä. Kahtena vuonna mukaan on haastettu myös ravintoloita ja vuonna 2018 mukana on ollut 250 ravintolaa eri puolilta Suomea. 9 Eläinten oikeudet ja ilmastonmuutos olivat Kimmo Ohtoselle tärkeimmät syyt vegaaniksi ryhtymiselle. Tammikuut ovat olleet haasteen aktiivisimpia kuukausia, mutta haasteen voi ottaa vastaan milloin vain. Uutiskirjeet ovat tosi tykättyjä kokonaisuuksia, sillä niissä annetaan vinkkejä ja vastauksia kaikenlaisiin sellaisiin juttuihin, joita ruokavaliomuutosta kokeilevat ihmiset yleensä pohtivat. Vegaanihaasteen nettisivuilla on kattava reseptipankki sekä blogi, jonne kirjoitetaan tekstejä hyvin monenlaisista aiheista, kertoo Satu Saunio. – Muutoksen tuulet ovat ilmassa ja tätä työtä tulee jatkaa rakentavassa hengessä eri ryhmien ja kulttuurien välillä. Haasteen järjestäjänä toimii Oikeutta eläimille –yhdistys. Hän kuvaa, että on tervehdyttävää katsoa maailmaa hieman eri kantilta ja pohtia omia valintojaan sekä sitä, miksi toimii, niin kuin toimii. Osallistuja saa myös niin halutessaan itselleen avukseen henkilökohtaisen tuutorin, jolta voi kysellä vinkkejä haastekuukauden ajan. Kun ilmoittautuu mukaan osoitteessa vegaanihaaste.fi, saa kuukauden ajan sähköpostiin päivittäisen uutiskirjeen, joka sisältää helppoja reseptejä sekä paljon käytännön tietoa esimerkiksi ravitsemuksesta. Vain alle kaksi prosenttia vastaajista kertoo palaavansa kuukauden jälkeen vanhaan ruokavalioon. Lisäksi vuosien varrella vegaanihaasteeseen on osallistunut laaja joukko tunnettuja ihmisiä. Hän jatkaa, että maailmantilalle pitäisi tehdä jotain ja kokonaiskuvaa ajatellen hän pitää erityisen tärkeänä sitä, että yhä useampi vähentää lihansyöntiä ja lisää kasvisperäisiä tuotteita lautasellaan juuri eläinoikeuksien vuoksi ja ilmastosyistä. VEGAANIHAASTE JÄRJESTETTIIN ensimmäisen kerran tammikuussa 2014. Palautteen antaneista 70–80 prosenssia kertoo jatkavansa vegaanina myös kuukauden jälkeen ja lähes kaikki loput sanovat jatkavansa muuntyyppisinä kasvissyöjinä. Se on matalan kynnyksen helppo tapa kokeilla kasvissyöntiä kuukauden ajan, eikä osallistuminen sido mihinkään. Meillä koira saa hirvenlihaa, Ohtonen päättää. Kimmo Ohtonen, Kasmir, Paola Suhonen, Kai Sadinmaa, Katja Gauriloff, Laura Friman, Anna-Leena Sipilä, Jari Sarasvuo, Maija Vilkkumaa, Anna Perho, Suvi Ahola, Rosa Meriläinen, Anna Puu, Jarkko Martikainen, Irina, Terhi Kokkonen, Ville Niinistö, Mirja Pyykkö, Silvia Modig, Milla Paloniemi, Samuli Putro, Olavi Uusivirta, Katariina Souri, Maria Veitola, Aleksi Pahkala, Li Andersson ja Dan Koivulaakso. Jos osallistujalla on esimerkiksi ruoka-ainerajoitteita tai hänen perheessään on lapsia, osaa tuutori antaa hänelle täsmävinkkejä. Mukana ovat olleet mm. Terveyskin on kuitenkin kohentunut samalla. On hienoa, että ihmiset muuttavat tottumuksiaan ja ruoka-asioissa oikeasti monet ovat valmiita kuuntelemaan eri näkemyksiä. Teksti: Terhi Niinimäki. Vuosien aikana haasteen on vastaanottanut yli 33 000 ihmistä ja osallistujamäärä on kasvanut vuosi vuodelta. Vegaanihaasteen tavoitteena on kannustaa ihmisiä kokeilemaan kasvisruokaa kuukauden ajan ja antaa siihen kaikki tarvittavat vinkit sekä tuki.
Aloin ajatella, että itselläni on psykologina välineitä käsitellä tunteita ja silti koin paljon ahdistusta asiaan liittyen, mutta entä muut ihmiset, kuten opiskelijamme. – Monet osallistujat olivat nuoresta asti miettineet ympäristöasioita ja osa puolestaan oli vasta havahtunut niihin. Lisäksi oli myös itsevihaa ja syyllisyyden tunnetta sekä pelkoa siitä, millainen tulevaisuus on ja miten ympäristön tila vaikuttaa esimerkiksi omaan perheen perustamiseen ja uran luomiseen, Saarimäki kertoo. – Ilmastoahdistus ei ole mikään diagnoosi, mutta se aiheuttaa tavallisia ahdistusoireita ja sitä käytetään kattokäsitteenä näille oireille, Saarimäki toteaa. Monet kuvasivat olevansa asian kanssa yksin. – Ilmastonmuutos oli erityisesti viime vuonna paljon esillä mediassa ja se aiheutti paljon ahdistusta. Ryhmään ilmoittautui seitsemän opiskelijaa, pääosin taideja kulttuurialoilta, mutta kyselyitä tuli laajasti myös muilta opintoaloilta. Heillä oli esimerkiksi paljon käsittelemätöntä surua maailmantilasta ja asioiden suunnasta sekä vihaa siitä, että tilanne on näin paha. Opiskelijoille järjestetyssä ilmastoahdistusryhmässä painotettiin myös toivon näkökulmaa ja opeteltiin läsnäolemisen taitoja.. 10 Kun ilmastonmuutos ahdistaa Puhuminen auttaa Ilmastonmuutoksesta ja ympäristön tilasta huolestuminen voi johtaa erilaisiin ahdistusoireisiin, kuten suruun, vihaan, syyllisyyteen ja pelkoon. Monella ihmisellä ahdistusoireet voivat johtaa myös fyysisiin oireisiin, kuten fyysiseen levottomuuteen, päänsärkyyn, lihasjännityksiin ja paniikkikohtauksiin. Aalto-yliopiston opintopsykologi Sanni Saarimäki huomasi opiskelijatyössä, että ilmastoahdistus ei usein ollut syynä opintopsykologille tuloon, mutta asioista keskustellessa ja niitä purkaessa monen opiskelijan kohdalta paljastui huoli ja ahdistus ympäristön tilasta. Ryhmän toiminnan alettua kyselyitä tuli paljon lisää, mutta uusia ei otettu mukaan kesken ryhmän toiminnan. Tammikuussa 2018 Aalto-yliopistossa aloittikin ilmastoahdistusryhmä, jonka vetäjäpariksi Saarimäki sai itselleen oppilaitospastorin. Siitä lähti ajatus perustaa opiskelijoille ryhmä, Saarimäki kuvaa. Y mpäristön tilasta huolestuminen voi aiheuttaa monenlaisia ahdistusoireita, jotka voivat vaikuttaa merkittävästikin elämänlaatuun
– Kun tunteet jäävät pään sisälle, mieli reagoi niihin. Teksti: Terhi Niinimäki. Hän kertoo, että Helsingin yliopiston ekoteologi ja tutkija Panu Pihkalakin on pohtinut paljon näitä asioita ja korostanut, että erityisesti ympäristöalojen opinnoissa tällaiset ryhmät olisivat tärkeitä, kun käsitellään vaikeita asioita. Vastaavia psykologien vetämiä ilmastoahdistusryhmiä ei ole Suomessa Saarimäen tiedon mukaan järjestetty aiemmin. Saarimäki korostaa myös, että ilmastoahdistus ei ole merkki yksilön huonoudesta tai heikkoudesta, vaan luonnollinen ilmiö, joka voi muuttua eteenpäin vieväksi energiaksi, käyttövoimaksi, kun sitä ei yritetä torjua tai piilottaa. Tunteista puhuminen, vertaistuki ja tunteiden jakaminen saivat hyvää palautetta. – Koettiin myös, että on tärkeää, että ilmastoahdistus on tullut hyväksytyksi ja tällaiset tunnereaktiot on myönnetty ja huomattu myös Aallossa. Itselläni on tarkoitus lähteä viemään tällaista toimintaa eteenpäin myös kollegani kanssa yhdistyspohjalta. ilmasto-ortoreksiasta. Ryhmäläiset ovat olleet iloisia myös ryhmän mediassa saamasta huomiosta, sillä kun asioista puhutaan, tulee niistä hyväksytympiä. Aallossakin ilmastoahdistuksen käsittely jatkuu. Tarkoituksena on, että ryhmien ohjaajilla on kokemusta ihmissuhdetyöstä, Saarimäki kuvaa. Sitä kautta sellaisetkin voivat saada apua, jotka eivät ole virallisen avun piirissä, Saarimäki hymyilee. Tunteiden käsittelyä Ryhmän toiminnassa annettiin paljon tilaa keskustelulle. – Kävimme paljon läpi myös sitä, miten opiskelijat voivat jatkossa työstää tunteitaan ja pitää oman hyvinvointinsa tasapainossa. Hän jatkaa, että jos jää yksin tunteidensa kanssa, alkaa helposti kontrolloida niin omia kuin lähipiirin tekemisiä. Harjoittelimme omien tunteiden tunnistamista, tässä hetkessä oloa ja keinoja jakaa tunteita muiden kanssa, kuten puhumalla tai taiteella, Saarimäki kuvaa. Huoli maailman tilasta voi aiheuttaa ahdistusta ja siihen liittyviä henkisiä ja fyysisiä oireita, kuten surua, syyllisyyttä, levottomuutta, päänsärkyä ja paniikkikohtauksia. Omassa toiminnassa olisi löydettävä tasapaino ja ilman liiallista kontrollointia toimittava arvojensa mukaisesti, Saarimäki kertoo. . – Korostimme myös toivon näkökulmaa ja moni antoikin palautetta, että on alkanut vasta huomata, mitä kaikkea hyvää jo tehdään ja miten moni ihminen tekee ympäristön hyväksi asioita, Saarimäki toteaa. Lisäksi opiskelijoita muistutettiin siitä, että voi olla paikallaan säännöstellä lukemansa faktan määrää, sillä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kerrotaan paljon ympäristön tilasta. Tekee hyvää päästää ne ulos ja antaa niille tilaa. – Ryhmä on herättänyt paljon kiinnostusta ja olen saanut paljon yhteydenottoja psykologeilta. 11 Aalto-yliopiston opintopsykologi Sanni Saarimäki huomasi opiskelijatyössä, että monella opiskelijalla on huolta ja ahdistusta ympäristön tilasta. Sen sijaan vapaaehtoispuolella on ollut vertaistukiryhmiä. Sitä voisi kutsua vaikkapa ns. Myös tammikuussa 2019 alkaa uusi ryhmä ja ilmastoahdistusryhmien toiminnasta on tarkoitus luoda pysyvä osa järjestelmää. Opiskelijajoukko käytti tunteiden käsittelyssä apuna esimerkiksi pienryhmäkeskusteluja, kirjoittamista sekä mindfulness-harjoituksia, joilla pyritään elämään tässä hetkessä ja löytämään iloa. Hyväksyntää omille tunteille Ryhmään osallistuneet opiskelijat kokivat tärkeäksi, että saivat puhua tunteistaan. Muutoin faktat voivat olla niin kuormittavia, että voivat johtaa jopa opintojen keskeyttämiseen. Lisäksi tapaamisissa kävi vierailijoita, esimerkiksi ympäristöjärjestöistä, kertomassa omista tunnekokemuksistaan. Aalto-yliopistossa kokeiltiin keväällä 2018 ensimmäistä kertaa psykologin vetämää ryhmää, jossa opiskelijat pääsivät käsittelemään ilmastoahdistustaan. – Yksittäinen ihminen ei kuitenkaan voi ikinä tehdä tarpeeksi, ja kontrollointi altistaa konflikteille lähipiirissä. Silloin pystyy myös paremmin toimimaan arvojensa mukaisesti, Saarimäki rohkaisee. Syksyllä aloittaa uusi ryhmä, johon otetaan mukaan myös edellisen ryhmän osallistujat, mikäli ei tule valtavaa yleisöryntäystä
Kun mäkiä ei juuri ole, monet peltoja halkovat tiet näkyvät kartalla viivasuorina. Perusrunko on kaksi vuotta maahan ravinteita lataavaa apilaa, sen jälkeen hamppua, sitten hernettä, sitten kauraa, viljaa tai erikoiskasveja. Alueen maisemaa hallitsevat laajat ja tasaiset peltoaukeat. Villen puoliso Virve Virtanen asui lapsuutensa Hangossa, josta hän aikuistuttuaan muutti Saloon. Ville on aina asunut kotitilalla. Työpaikka löytyi Nokian Salon tehtailta. Hunajan jatkojalostusta varten rakennettiin omat tuotantotilat. Kännyköistä mehiläisiin Odottaessaan perheen esikoista Eliasta vuonna 2011 Virve Virtanen päätti tarttua tilaisuuteen, kun Nokia alkoi tarjota työntekijöille eropaketteja. Öljyhampun ammattimainen viljely oli Suomessa alkanut pari vuotta aikaisemmin ja kokemukset osoittivat, että täällä kehitetty Finola-lajike soveltuu hyvin eteläisen Suomen olosuhteisiin. Vaikka sellaisen tuottamista ei kukaan vielä ollut kokeillut, he uskoivat ideaan ja siihen, että hamppuhunajalle olisi kysyntää. Samalla Virve ja Ville saivat idean ryhtyä tuottamaan hamppuhunajaa. – Vaan eihän ne meidän hamppupeltoon tulleetkaan, vaan lensivät meidän rypsipel. 12 Ville ja Virve Virtasen tilalla viljellään luomuhamppua Kiertoviljely tuottaa tulosta Murtolan tilan yrittäjäperhe: Virve, Elias, Santeri ja Ville Virtanen. V ille Virtanen viljelee Varsinais-Suomessa Marttilan kunnassa Murtolan tilaa kolmannessa sukupolvessa. Kun öljyhamppua Murtolan pelloille ensimmäisen kerran vuonna 2013 kylvettiin silloin käynnissä olleen Turun AMK:n Hyötyhamppu-projektin avustamana, odotettiin jännityksellä mehiläisten kiinnostusta hampun alkaessa kukkia. Murtolan tilalla aloitettiin mehiläistarhaus, jotta hunajantuotannosta tulisi Virvelle uusi ansiotyö. Murtolan tilalla on viiden vuoden viljelykierto. Viimeinen kännykkä Nokian Salon tehtaalla valmistui vuonna 2012. Myös opiskelut Salossa hän teki kotoa käsin ennen ryhtymistään päätoimiseksi viljelijäksi
Idea hamppuhunajasta johti siihen, että öljyhampusta tuli tärkeä osa tilan viljelyä. toon. Paistamiseen se ei sovellu. Sen viljelyyn ja ravintokäyttöön on saatu EU:n hyäksyntä. Oma jatkojalostus ja tuotteiden markkinointi alkoi nopeasti työllistää Virveä. Ensimmäinen ruoantuotantoon jalostettu hamppulajike lähti liikkeelle Suomesta tutkija James Callawayn jalostustyön tuloksena 1990-luvun puolivälissä Hankasalmella. Syntyi HamppuFarmi Tilan omaa Auranmaan hunajaa ehdittiin tuottaa ja myydä jonkin aikaa, vaikka erillistä hamppuhunajaa ei saatukaan. Tätä ravinnoksi viljeltävää Suomessa kehitettyä Finola-hamppua kutsutaan öljyhampuksi. Osana ruokaa se sopii esimerkiksi salaatinkastikkeeksi. Hamppuöljyssä on omega-6ja omega-3-rasvahappojen suhde optimaalinen, joten hamppuöljyllä on paras mahdollinen tasapaino ihmiselle tärkeiden rasvahappojen välillä. Siemeniä, rouhetta tai jauhetta voi lisätä puuroon, mysliin taikinoihin tai esimerkiksi smoothieen. Jos rasvahappoja saadaan epäsuhtaisesti ruokavaliosta, keho voi altistua rasitukselle toisen rasvahapon ollessa hallitsevassa asemassa toiseen nähden. Finolasta valmistetut kotimaiset tuotteet ovat kuluttajalle turvallinen valinta. Samalla haihtuivat haaveet hamppuhunajasta, Virve ja Ville kertovat. Finola-lajikkeen kehittäneen James Callawayn tutkimusten mukaan öljyhampun siemenestä löytyvät kaikki kehollemme välttämättömät aminohapot ravitsemuksellisesti merkittävissä määrissä. Mutta kaikella on tarkoituksensa. Hampunsiemenöljystä on käyttäjien kokemusten ja Kuopion yliopiston tutkimusten perusteella apua esimerkiksi atoopikkojen iho-oireisiin. Uusia tuotantotiloja ei tarvinnut rakenIdea hamppuhunajasta johti siihen, että öljyhampusta tuli tärkeä osa tilan viljelyä.. Moni käyttää hamppuöljyä sellaisenaan syöden yhden tai kaksi ruokalusikallista päivässä. Kokonaisia hampunsiemeniä voi myös rouskutella terveellisenä välipalana tai retkieväänä sellaisenaan. 13 . Hamppuöljyssä on myös gammalinoleenihappoa sekä stearidonihappoa ja myös E-vitamiinia. Ville ja Virve Virtasen tilalla viljellään luomuhamppua Kiertoviljely tuottaa tulosta Öljyhampusta hyviä rasvoja HAMPPUA ON aikanaan viljelty lähinnä kuidun takia. Nämä proteiinit ovat myös hyvin imeytyviä. Lisätietoja: finola.fi, hyotyhamppu.fi Elokuun lopussa öljyhampun hedekasvit ovat kuihtuneet ja emikasveissa alkavat öljyhampun siemenet tuleentua
Kuva on otettu heinäkuun alussa ja kuivuuden vuoksi kasvusto on normaalia lyhyempää. Omilla pelloilla öljyhamppua on kerrallaan noin viidesosa. Mutta sitten tuli pitkä kuiva kausi. Luomun myyntikanavissa keskitytään erikoiskauppoihin eli niin sanottuihin ekokauppoihin ja puoteihin. Heinäkuun lopussa kasvusto oli jo kohtuullisen rehevää ja satonäkymät lupaavat. Hamppu on kaksikotinen. Kasvi voittaa kilpailussa rikkaruohot omin avuin muutenkin. Kaksi vuotta maahan ravinteita lataavaa apilaa, sen jälkeen hamppu, sitten herne, sitten kaura tai jokin muu vilja tai erikoiskasvi. – Vapusta juhannukseen satoi 18 milliä, melkein kaikki siitä satoi juhannusviikolla. Nykyään öljyhampun tuotanto ja jalostus on eriytetty omaksi HamppuFarmin liiketoiminnaksi. Luomuhamppu saa tarvitsemansa ravinteet viljelykierron ja orgaanisten lannoitteiden avulla, ei-luomussa käytetään keinolannoitteita, erityisesti typpilannoitteita. – Omat pellot mukaan lukien öljyhamppua on nyt hieman yli 250 hehtaaria. Säiden haasteet Öljyhampun kuudes viljelyvuosi alkoi Murtolassa keväällä lupaavasti, kun kylvämään päästiin sopivan aikaisin. Metsä on tilalle tärkeä talouden tasapainottaja. Tänä vuonna sitä on kasvanut 28 hehtaarilla. Murtolan luomutilalla on peltoa noin 150 hehtaaria ja metsää noin 120 hehtaaria. – Meillä on viiden vuoden viljelykierto. Kukkimisen jälkeen hedekasvit alkavat kuihtua ja emikasvit kasvavat niitä korkeammiksi. Ero luomussa ja ei-luomussa on lannoitteissa. Ennen sitä tuli 0,6 milliä, Ville kertoo. Aikaisemmin metsänhoitotyöt ehdittiin tehdä itse, mutta nykyään ei siihen aika enää riitä. – Näin myös peltojen mikrobiologia on luomussa toimivampi, kun pellot ovat puhtaampia kemian tuotteista. 14 Jos kokeilee öljyhamppua kotipuutarhassa, on hyvä tietää, että öljyhampun siemenistä katoaa itävyys muutamassa vuodessa. Luomuherneen ja luomukauran viljelyssä tila keskittyy tänä vuonna luomusiementen tuottamiseen. Villen mukaan sään suuri heittely kuuden ensimmäisen vuoden aikana on haasteineen antanut myös hyvää oppia. Tämä on perusrunko, Ville Virtanen kertoo. Elias ja Ville tarkastelevat hedekasvien kukkimista. taa, vain käyttötarkoitus muuttui. Öljyhamppu on kasvi, jonka viljelyssä ei Suomessa käytetä kemiallisia torjunta-aineita tavanomaisessa tuotannossa. Kaksi linjaa Toistaiseksi luomuna viljeleviä sopimusviljelijöitä ei ole löytynyt riittävästi, jotta HamppuFarmin kaikki tuotanto voisi olla luomua ja tuotteita riittäisi kauppojen hyllylle koko vuodeksi. – On saatu kokemusta siitä, millaisessa maaperässä hamppu parhaiten erilaisina keLuomuherneen ja luomukauran viljelyssä tila keskittyy tänä vuonna luomusiementen tuottamiseen.. Kimalaisten iloksi KOTIPUUTARHASSA PIENI ala öljyhamppua sopii hyvin maanparannukseen ja viherlannoitteeksi sekä houkuttelemaan kimalaisia kukkimisen ajan. HamppuFarmin erilliset luomutuotteet ovat tulleet myyntiin tämän vuoden aikana, ensimmäiset helmikuussa. Heinäkuussa puolen neliön ala kasvimaan nurkassa houkutteli runsaasti kimalaisia. Nyt on sitten koettu sekä poikkeuksellisen märkä kasvukausi 2017 ja ennätysmäisen kuiva kasvukausi 2018. HamppuFarmin sopimusviljelijöiden pelloilla öljyhamppua on tänä vuonna yli 200 hehtaarilla. Multaisilla pelloilla hamppu iti tänä vuonna hyvin. – Meidän työtä se helpottaisi olennaisesti, kun ei tarvitsisi pitää tuotannossa kahta eri linjaa, Ville ja Virve kertovat tavoitteestaan pelkästään luomutuotteisiin siirtymisestä. Tämä Murtolan HamppuFarmin siemenistä kotipuutarhaan keväällä 2018 tehty kylvö iti hyvin. Siitä noin puolet on luomua
Nykyinen tuotantohalli on käymässä ahtaaksi. sinä menestyy. Osassa tuotteita jatkojalostus on myös esimerkiksi marjajauheiden sekoittamista. Tämä seos kaadetaan suodatinkankaan läpi, jolloin sakka jää suodattimeen. Näin saatua hamppumaitoa voi juoda sellaisenaan tai sitä voi käyttää esimerkiksi leivontaan. Öljyhampulla näyttää olevan sään haasteista huolimatta valoisa tulevaisuus. Onneksi alussa oli sään puolesta helppoja vuosia, niin into ei lopahtanut heti alkuunsa. Kotimaiset marjajauheet hankitaan suomalaiselta marjayrittäjältä. Ensimmäiset vuodet olivat monella tavalla hyviä harjoitteluvuosia. Murtolan tilalla hampuntuotanto työllistää yrittäjäpariskunnan lisäksi kaksi ulkopuolista työntekijää. . Hamppuöljyä ja useita muita HamppuFarmin tuotteita saa nyt luomuna kuten Virve Virtasen osoittama luomumerkki kertoo. Murtolassa öljyhampun viljelyyn alusta asti liittynyt oma jatkojalostus tarkoittaa käytännössä siemenien vaativaa ja tarkkaa kauppakuntoon puhdistusta, kuorimista, rouhimista ja jauhamista sekä öljyn puristamista. 02 486 1475 Kotimaiset lisäaineettomat Luomuviljatuotteet Hedekasvi heinäkuun alussa Murtolan öljyhamppupellolla. Öljyhampun kuorituista siemenistä voi tehdä myös omatekoista kasvimaitoa helposti. – Kolme osaa vettä ja yksi osa siemeniä tehosekoittimeen. – Öljyhampun viljelystä saa karkeasti laskien tuplakatteen verrattuna ohraan, vehnään ja rukiiseen, Ville arvioi. Maidossa on öljyhampun omaa luonnollista makeutta. Nuorempia näyttää kiinnostavan eniten se, että öljyhamppu on hyvä kasviproteiinin lähde, kun taas varttuneemman asiakaskunnan kysyntä painottuu hamppuöljyyn, Virve Virtanen kertoo. – Alussa ajattelimme, että kysyntä tulee painottumaan tietynlaisiin ihmisiin, mutta yllättäen asiakaskunta on nopeasti laajentunut. 15 Jälleenmyyjämme, messukalenterin ja verkkopuodin löydät osoitteesta www.riihipuoti.. p. Sen voi halutessaan käyttää muuhun ruokaan kuten levitteeseen. Lisätietoja: hamppufarmi.fi Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä.. Muuttuvaan ilmastoon varautumisen ohella öljyhampun viljely on Murtolan tilalla ollut vastaus myös muihin maatalouden nykyisiin haasteisiin
– Erityisesti tänä kesänä sille on ollut käyttöä. – Täällä oli avoimet päivät ja tulimme puutarhanhoidosta kiinnostuneen tuttavani innoittamana katsomaan puutarhoja. – Pihaan oli tehty kunnon puutarhasuunnitelma. Omaksikin yllätyksekseen Aallot huomasivat olevansa maanantaiaamuna nostamassa pankista mökkirahoja. Portin takana on Pirkko ja Hannu Aallon paratiisi. Osa normaalista kukkaloistostakin puuttuu veden puutteesta. Ilmalämpöpumppu hankittiin reilut kaksi vuotta sitten. Härkäpavut on kasteltu puoleen päivään mennessä jo kahdesti, mutta nuokkuvat jälleen janoisina iltapäivän puolella. Polku oli päällystetty erikoisen kauniilla puulaatoilla. Hannu sanoi sitten, että mennään takaisin katsomaan sitä mökkiä. Kotiniemen siirtolapuutarhalla on asukkaiden yhteiskäytössä oleva Puutarhapirtti, jonka yhteydessä on saunat, suihkut ja wc:t. K otiniemen siirtolapuutarha Lahdessa paistattelee keskikesän auringossa. Myös piha kukoisti entisen omistajan jäljiltä. Muitakin mökistä kiinnostuneita oli mökin ympärillä. Onneksemme tuli sadekuuro ja pääsimme omistajan mukana mökin sisälle, muistelee Pirkko Aalto. Vaikka parkkipaikan automäärästä voi päätellä, että monella mökillä on asukkaita, on alueen pikkukujilla hiljaista. Kotiniemen siirtolapuutarha on perustettu vuonna 1985 ja siellä on siisteissä riveissä 85 pientä mökkiä. Siirtolapuutarhan asukkaat ovat vetäytyneet varjoon keskipäivän kuumimman hetken ajaksi. Mökkien poh. Porkkanakujalta löytyy Pirkko ja Hannu Aallon ikioma paratiisi. Alue on todella siisti ja kaikesta huomaa, että jokaista mökkiä ja niiden pihamaita on hoidettu rakkaudella. 16 Siirtolapuutarhan tontilta pääsevät luonnonkukatkin teesekoitukseen Pieni paratiisi täynnä yllätyksiä Pienen tontin etupiha on varattu kasveille, kasvimaa jää puutarhan takaosaan. Heti alussa huomasimme myynnissä olevan mökin, mutta kiertelimme ensin rauhassa alueella. Siisti mökki ihastutti Ostopäätöstä helpotti se, että mökki oli siisti ja hyvin pidetty. Hannulla oma piilopirtti Kotiniemen siirtolapuutarhojen kaikki tontit ovat 300-neliöisiä. Lahtelaisten Pirkko ja Hannu Aallon siirtolapuutarhan kasvit kaipaavat vettä. – Mökkien omistajilla on velvollisuus pitää mökit kunnossa. Sen lisäksi he ovat vaihtaneet terassiin uudet ikkunat. Omistaja kertoi myyvänsä mökin sille, joka ensimmäisenä tuo rahat. Oli puhdas sattuma ja hyvä tuuri, että Aalloista tuli 15 vuotta sitten siirtolapuutarhamökin omistajat. Ihastuimme paikkaan heti. Viime vuosien aikana useampaan mökkiin on uusittu katot, sillä ikä alkoi jo näkyä niissä. Aallot ovat myös uusineet mökin kattonsa
Kaikki mökit ja tontit ovat yhtä suuria ja sydämellä hoidettuja.. 17 . Monivuotiset pelargoniat talvehtivat Aaltojen kellarissa
Suurimmalla osalla on vesi-wc tai vaihtoehtoisesti kuivakäymälä. Lisäksi täällä saa nauttia silmänja suuniloista sekä mukavista naapureista, Pirkko Kilpeläinen toteaa. – Jos meillä on noin 4 000 liittoon kuuluvaa viljelijää, Saksassa heitä on satojatuhansia. Etualan samettikukkapenkki on kasvatettu siemenistä. – Arvelisin karkeasti, että Suomessa on suunnilleen saman verran siirtolapuutarhoja, jotka eivät kuuluu liittoon. Osassa mökkejä on jopa sauna. Kilpeläinen on mökkeillyt ja viljellyt palstaansa Kotiniemessä jo vuodesta 2004. Pirkko Kilpeläinen (vas.) tuli ihailemaan Pirkko Aallon pihamaalla kasvavia sinipallo-ohdakkeita.. Viime vuonna liittoon kuului jäsenenä 30 siirtolaja ryhmäpuutarhayhdistystä. Kilpeläinen kertoo, että siirtolapuutarhatoiminta on Suomessa vielä tuntemattomampaa verrattuna esimerkiksi Saksaan, jota pidetään siirtolapuutarhojen emämaana. Eläkkeellä oleva pariskunta Kattojärjestö kouluttaa ja kehittää AALTOJEN NAAPURISTA löytyy Pirkko Kilpeläinen, joka on Suomen Siirtolapuutarhaliiton hallituksen jäsen sekä liiton julkaiseman Siirtolapuutarha-lehden toimitusneuvoston jäsen. – Alueella on kaupungin vesijohtoverkosta vedetty kesävesi, joka kytketään päälle yleensä vapun jälkeen ja on ilmoista riippuen käytössä lokakuun ensimmäiselle viikolle. Pihalla on lisäksi pieni maja, josta Hannu on tehnyt itselleen piilopirtin. – Liitto on sitoutumaton toiminta-, edunvalvontaja koulutusjärjestö, joka haluaa edistää ja kehittää siirtolapuutarhatoimintaa Suomessa. – Siellä on toinen teevee, joten pääsen katsomaan omia ohjelmiani, jos Pirkko katsoo sisällä jotain muuta, Hannu kertoo. – Sisältä mökit voivat olla erilaisia. Wc:n lisäksi mökissä on pieni huone, joka toimii Aaltojen mukaan ”lähinnä varastona”. Vesi-wc:n vuoksi tontilla on oma likakaivo, jonka tyhjennyksestä he vastaavat. Entä mikä itseäsi kiehtoo siirtolapuutarhoissa. japinta-alat ovat kaikissa 30 neliötä. – Tämä on mukavaa ja helppoa mökkeilyä lähellä kotia. 18 Taustalla kasvavat salkopavut ovat saaneet suojakseen peitekankaan. Aaltojen mökissä on keittosyvennys ja oleskeluhuone. Lasiterassilta vie rappuset yläkerran makuuhuoneeseen. Meillä ei ole omaa saunaa
Talvellakin käymme katsastamassa, että mökillä on kaikki hyvin. Aallot maksavat yhdistykselle vastiketta vuodessa kuluista riippuen noin 500 – 600 euroa, joka sisältää yhteiset tilat ja palvelut. 19 Pirkko valmistaa rohtoraunioyrtistä kasveille lannoitetta. asuu mökillään käytännössä vapusta lokakuun alkuun. – Toukokuussa meillä on puutarhapäivä, juhannuksena on yhteinen lipunnosto ja yleensä jotain pienimuotoista ohjelmaa. Puutarhassa ei käytetä lainkaan ostolannoitteita. – Riippuen keväästä, alamme käydä täällä päiväseltään heti, kun lumet alkavat sulaa. – Ei tarvitse lähteä kauas mökille. Mökin seinustalla kasvavat tomaatit odottavat vielä kypsymistä. – Itse olen kuulunut puutarhatoimikuntaan melkein alusta lähtien. Kotiniemen siirtolapuutarha toimii yhdistysperiaatteella. . – Lisäksi jokaisella mökillä on taksvärkkivelvoite, joka on 15 tuntia joka kesä. Kun tutustuu Aaltojen puutarhaan ja kasvimaahan ei voi kuin todeta, että Pirkon ja Hannun kynsien alla on oltava jatkuvasti multaa. Lisäksi meillä on isäntä ja emäntä, talkoomestari sekä huvitoimikunta, joka järjestää pieniä tapahtumia. Kotona, vain 10 minuutin ajomatkan päässä, käydään ainoastaan maksamassa laskuja ja katsomassa, että kaikki kerrostaloasunnossa on hyvin. Teksti ja kuvat: Soili Kaivosoja. Puutarha on kuin runsauden sarvi, josta löytyy jos jotakin syötäväksi kelpaavaa tai vain silmän iloa. Sen voi suorittaa esimerkiksi leikkaamalla yhteisiä nurmikkoalueita tai siivoamalla yleisiä tiloja. Pirkko on asetellut luonnonkukkia vanhoihin apteekkipulloihin. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi kuusi hallituksen jäsentä, Pirkko Aalto kertoo. – Puutarhajätteen sekä biojätteen kompostoimme omalla tontilla. Heinäkuussa on aina avoimet ovet ja syksyllä, sadonkorjuun aikaan, syysjuhla. Yhdistyksellä on lisäksi Puutarhapirtti, yhteinen oleskelumökki, jonka yhteydessä on saunat, suihkut sekä wc:t. Kausi alkaa keväällä ja päättyy syksyllä aina yhteisillä talkoilla, jolloin yhteiset tilat laitetaan kuntoon. Kävimme täältä aikanaan myös töissä, koska matka ei ollut tämän pidempi. Taksvärkin voi suorittaa myös maksamalla, sillä täällä on paljon mökkiläisiä, jotka eivät ikänsä puolesta enää jaksa osallistua yhteisiin töihin, kertoo Hannu Aalto. Pirkko Aalto iloitsee siitä, että mökkeily on ekologista ja hiilijalanjälki jää pieneksi, koska Alasenjärven rannalla sijaitseva siirtolapuutarha-alue on vain viiden kilometrin päässä Lahden keskustasta. – Puutarhapirtillä on kolme kertaa viikossa saunavuorot sekä naisille että miehille. Kotiniemen siirtolapuutarhayhdistys ry vastaa alueen jätehuollosta, Lahden kaupungille maksettavasta maavuokrasta sekä alueen yleisvalaistuksesta. Elämä siirtolapuutarhassa on yhteisöllistä, vaikka omaa rauhaa kaipaavat saavat halutessaan nauttia huoletta omasta olosta mökissään ja tontillaan. Lasiterassia varjostaa sopivasti ikkunan takana kasvavat salkopavut
– Uunia hankittaessa kannattaisi aina ensin tarkistaa tulipesän rakennusmateriaali, arinaratkaisu sekä polttaako tulisija puuta puhtaasti, jolloin päästötkin ovat vähäisiä. – Alkuaikoina leivinuunit olivatkin yrityksemme päätuotteita. – He aloittivat työn aina ensin valitsemalla tulipesään soveltuvan vuolukivilajin. Meillähän oli myös pitkäaikaista kokemusta niiden valmistamisesta. 20 Takkaleivinuunista saa nauttia kaikilla aisteilla Liekin lämpöä ja hyvää ruokaa Takkaleivinuuni on toimiva ratkaisu, mikäli tulisijaan halutaan ruoanlaittomahdollisuus. He rakensivat sahatuista vuolukivistä uuneja, joiden rakenteissa hyödynnettiin lämmön kulkusuuntaa ja jotka pian tulivat kuuluisiksi hyvistä paistoja lämpöominaisuuksistaan. Ne myös olivat eniten kysyttyjä täällä päin. Oli ilo kaikille yhdistää metalliteollisuuden kokemus ja osaamiset yritykseksi, Juhani Lehikoinen kertoo.. Silloinen yhtiökumppanini Paavo Lehikoinen oli jo aikaisemmin lähes 30 vuoden ajan työstänyt käsisahaa käyttäen vuolukivestä leivinuuneja. Tänään NunnaUuni tunnetaan varaavista tulisijoistaan, joita valmistetaan tehtaan oman esiintymän Mammutti-nimisistä magnesiitti-vuolukivilajeista. Vanhat uunintekijät tunsivat eri vuolukivilajit ja osasivat kokemusperäisesti asetella oikeat kivet oikein päin kuumiin paikkoihin. – Nykyään valitetaan puunpolton tuottavan pienhiukkasia ja muita epäpuhtauksia, muttei tehdä mitään sen aiheuttajan korjaamiseksi, vaan peitellään ongelmaa ’päältä sytytys -ylistyksin’, Juhani Lehikoinen sanoo. A ohjois-Karjalan Nunnanlahdessa toimi jo 1800-luvulla vuolukiviuuneja valmistava uunimestarien ammattikunta, jonka uunit olivat maankuuluja. Myös Nunnanlahdessa sijaitsevan Nunnanlahden Uuni Oy:n perustajan Juhani Lehikoisen isä ja isoisä olivat uunimestareita. Siinä valmistuvat myös laatikkoruoat, Juhani Lehikoinen sanoo. Puiden kaasutuspolttaminen muodostaa puhtaan palamisen perustan, joka vaikuttaa lämmön varautumistehokkuuteen. – Myös hänen poikansa Jouko Lehikoinen – perustajaosakas ja tunnettu uunimestari muurasi aikoinaan tiiliuunejakin, mutta oli sittemmin isänsä Paavon mukana tekemässä yhtiölle tasoarinallisia vuolukiviuuneja. Tulipesän vuosikymmenien kestävyys, leivinuunin hyvät paisto-ominaisuudet sekä tulisijan pitkä ja tasainen lämmönluovutus muodostivat myös takuun tulevaisuuden leivästä, hän kertoo. Leivät, pullat ja paistit uuniin – Meillä kotona on takkaleivinuuni lähinnä säteilylämmön antajana hirvipaistia varten. Toisena tärkeänä näkökohtana on lämmön varastointi ja kolmantena sen tasainen ja pitkään kestävä luovutusaika huonetilaan, hän opastaa uuninostajia