Ekoelo 4/2017 7,10 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen 5,90 Löydä herkullinen mustatorvisieni Tuulispäässä asuu onnellisia eläimiä BAMBUSTA kestävä ja lämmin lattia SUPERFOODIA METSÄSTÄ Koivusta ekologinen polkupyörä Pentti Linkola: ”Kulutus vain kiihtyy” Liika hygienia sairastuttaa Tee testamentti luonnon hyväksi Madot tekevät biomassasta lannoitetta
050-586 3122
Alpakoita käytetään myös terapiaeläiminä, sillä monet niistä tykkäävät paijaamisesta 48 16 SISÄLTÖ Kerää maukkaat mahtimarjat metsästä itse. 68 Terveellinen raakamaito ........................................70 Korteniemessä voi tehdä aikamatkan vuosisadan alkuun ................................................74 Askartele rakentelulaukku .....................................78 Ekouutisia ............................................................. 48 Luonnonkukilla saa kotipihaan monimuotoisuutta .................................................52 Mommilan kyläpuoti on sosiaalisen elämän keskipiste ................................................. 60 Kivikoissa ja kallioilla elää uhanalaisia lajeja ........ 32 Suomenkarjan lehmiä on vain 4000 yksilöä ......... 86 Tuulispäässä on hylättyjen eläinten hoitokoti ...... 54 Herkullinen mustatorvisieni on taitava piiloutuja .. 58 Pentti Linkola elää niin kuin opettaa .................... 20 Mommilan kyläpuoti on sosiaalisen elämän keskipiste 54 60 Pentti Linkola elää niin kuin opettaa. Suvi Haimi Laura Kyllönen käyttävät biomateriaaliosaamistaan ratkaisemaan valtavaa muovijäteongelmaa. 64 Sadonkorjuureseptit ............................................. 84 Tee viimeinen tahto luonnon hyväksi ................... 3 Alpakka on perulainen kamelieläin. 88. 38 Hevonen korvaa traktorin ......................................42 Permakulttuuri jäljittelee luontoa .......................... 44 Iloa ja hyötyä Alpakoista ...................................... Samalla saat aimo annoksen liikuntaa, happea ja stressitasot kuriin. 6 Remontoi vähäpäästöisillä materiaaleilla .............10 Bambusta valmistuu kestävä ja lämmin lattia .......12 Tehotuotanto syrjäytti maatiaislajit ........................14 Suomalaisnaiset kehittivät ekologisen kosmetiikkapurkin .................................................16 Kasvata omat proteiinit .........................................18 Mustikka on superfoodia ......................................20 Eroon turhasta tavarasta ......................................24 Kirsi Ali-Alha viljelee luonnon ehdoilla ..................26 Madot ahertavat biomassan kimpussa ................ 30 Luonnonvarakeskuksen puistossa selviää, mistä ruoka tulee .................................................. Joka toinen kärsii allergioista ................................ Pääkirjoitus ..................................................................5 S uomalaiset ovat maailman herkin kansa. 36 Poljetaan puupolkupyörillä ................................... 80 Sukkahousut käteen ja jumppaamaan ................
ravinto . lääketie de . terapia t . www.luontaisterveys-lehti.. hyvä mieli 6/2017 7,50 OTA TALTE EN Syksy n kurssi t ja tapah tuma t 6,90 NYT Lymfahier onta auttaa rintojen nestekiert oa Kasvikset loiventava t vaihdevuo sioireita Mehiläista rhaajan työkaverit : Emo, työläiset ja kuhnurit Hiljaisuus elvyttää jos sitä osaa käyttää Lääkinnä llisissä sienissä tulehduk sia hillitseviä yhdisteitä Luonnollin en jodi tukee kilpirauha sen toimintaa Sukkahou sut käteen ja jumppaam aan Kukat rakkauden kuvina Kukat rakkauden kuvina Lehti Sinulle Hemmottele itseäsi tilaa lehti! tilaukset@karprint.. 09-413 97 300. Puh
Elimistön puolustusjärjestelmä eli immuunijärjestelmä torjuu vieraita taudinaiheuttajia, esimerkiksi viruksia ja bakteereja. 5 J ulkinen keskustelu on sivuuttanut meille suomalaisille yhden tärkeän aiheen: allergiat. Mitä yksipuolisemmassa ympäristössä asuu ja viettää aikaansa, sitä vähemmän limakalvoille saadaan hyviä mikrobeja. Siihen kuuluvat imusuonisto, imusolmukkeet, kateenkorva, perna, ohutsuolessa olevien sykkyräsuolien alueet, kitarisat, umpisuoli ja punainen luuydin. Allergia ja ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen kehottaa meitä työntämään kädet multaan ja suuntaamaan askeleemme metsään immuunijärjestelmän vahvistamiseksi. Keliakia, diabetes, Alzheimer, MS-tauti, masennus ja jotkut syövät. 09–413 97 300, www.ekoelo.fi Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 48 €. Kustantaja ja paino: Karprint Oy Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 4/2017 Ekoelo PÄÄKIRJOITUS Luonnottomuus sairastuttaa. 09-413 97 370 kristiina.hattberg@karprint.fi Vuonna 2017 ilmestyy 6 numeroa. Me suomalaiset olemme maailman kansoista eniten allergioita sairastavia. Altistuminen luonnolle tulisi olla osa elämää syntymisestä kuolemaan. Tiedon lisääntyminen onneksi on muuttanut myös ohjeistusta. Allergioiden runsaaseen esiintymiseen vaikuttaa meidän immuniteettijärjestelmämme. Merkittävä vaikutus allergioihin on, mitä toinen sietää, niin toinen ei voi sietää. Odottavan äidin on syytä puuhailla pihamaalla ja oleilla luonnossa vahvistaakseen vauvankin vastustuskykyä. Allergioiden lisääntymisten syyt ovat huonosti tiedossa. Ensimmäisillä elinvuosilla ja jo raskausajalla on ratkaiseva rooli immuunijärjestelmän kehittymisessä. Olemme vieraantuneet luonnosta. Perimällä on suuri osuus allergioissa, mutta ihmisen elinaikana kehittyneellä immuunijärjestelmällä lienee suurin. Ylihygieeninen koti, ruoka, vesi ja ilma ennemminkin lisäävät allergioita, kuin ehkäisevät niinä, asiantuntijamme toteaa. Maaseudun ihmisten allergiat ovat vähäisempiä kuin kaupunkilaisten. Asiantuntijoiden mukaan syy on hyvin yksinkertainen. Luonnottomuus sairastuttaa! Toimituksen osoite: Ekoelo, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Oleellista on, että elävä, monimuotoinen ympäristö tekee ihmisestä sietokyisemmän. Suomen itäpuolella, kymmenen kilometriä rajalta itään allergioita on vain murto-osa, vaikka luonnon ympäristö on samanlainen, rajalla on monimuotoisuuskuilu, Kimmo Saarinen sanoo. Kaupungistuminen voi muuttaa suunnan. Tiedetään kuitenkin, että luonnoton puhtaus ei ole hyväksi. Ihmisten elinympäristö Suomessa on muuttunut perin pohjin: Tehdään toimistotyötä ja istutaan autossa ym. Betonilähiöissäkin kasvaa terve lapsi, mutta maaseudulla se on todennäköisempää. Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 42 €. Meistä yhä useamman tulisi käydä muun muassa mato-ongella, kuten on ollut aiemmin tapana. Niiden puuttuessa keho ei osaa enää lukea luontoa. Nämä kaikki johtuvat suurelta osin samoista syistä kuin allergiat. 09-413 97 300 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Jaana Isosaari athene@kolumbus.fi Ilmoituspäällikkö: Kristiina Hattberg, puh. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa. Oma immuunijärjestelmä ei valmistu koskaan, vaikka sitä olisi vahvistanut koko elämänsä ajan. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puh. Me olemme saaneet kuulla viime vuosien aikana mitä erilaisimpia ohjeita, muun muassa helposti allergisoivia ruoka-aineita on kehotettu välttämään
6 Joka toinen suomalainen kärsii allergioista Maailman herkin kansa
7 M eistä on tullut sietämättömiä. Esimerkiksi siitepöly on luonnollista ja ihmiselle harmitonta. 1,2 miljoonaa suomalaista kärsii siitepölyallergiasta ja kaksi miljoonaa suomalaista jostain allergiasta. Jos tarkastellaan pelkästään lapsia ja nuoria, heistä melkein enemmistö on allergisia. Teksti: Terhi Niinimäki Kimmo Saarinen kertoo, että ihmisen immuunijärjestelmä on riippuvainen luonnosta ja se tarvitsee ”hyvksiä” eli hyviä mikrobeja toimiakseen luonnollisesti. Luonnoton ruoka, vesi ja ilma heikentävät vastustuskykyä. Olemme maailman herkimpiä kansoja. Kuva: Juha Jantunen. Allergiaja ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen kehottaa työntämään kädet multaan ja suuntaamaan metsään, jotta immuunijärjestelmä saisi oikeaa oppia. Silti 1,2 miljoonaa suomalaista pitää sitä vaarallisena ja on siitepölylle allergisia. Kaikkiaan erilaisista allergioista kärsii noin kaksi miljoonaa suomalaista eli melkein joka toinen. Yhä useamman ihmisen elimistö ei osaa enää käsitellä ja ymmärtää luontoa
– Immuunijärjestelmä on alati valppaana mahdollisia riskejä varten, ja jos sellaisia ei ole, se saattaa reagoida luonnollisia ja harmittomia altisteita vastaan, Saarinen kuvaa. Ihmisen elinympäristö on muuttunut perinpohjin vuosikymmenien saatossa: toimistotyötä, autossa istumista, kauppakeskuksissa oleilua. 8 – Allergiat ovat yleistyneet sotien jälkeen, yhtä jalkaa kehityksen ja hyvinvoinnin lisääntymisen kanssa. Luontolukutaidottomuus sairastuttaa, Saarinen toteaa. 1980-luvulla alettiinkin puhua hygieniahypoteesista. Ennen Mitä yksipuolisemmassa ympäristössä asuu ja oleilee, sitä vähemmän limakalvoille saadaan ”hyviksiä” eli hyviä mikrobeja.. Kaiken välttäminen ja varmuuden vuoksi välttäminen ei ole hyväksi, Saarinen neuvoo. Niiden puuttuessa keho ei enää osaakaan lukea luontoa. Vaikka sitä olisi vahvistanut ja kouluttanut koko elämänsä ajan, kaupungistuminen voi muuttaa suunnan. Puhdas koti, ruoka, vesi ja ilma ennemmin lisäävät allergioita kuin ehkäisevät niitä. Olemme kuitenkin kaikki erilaisia. Sen sijaan monimuotoinen ympäristö on hyväksi. Kädet multaan Esimerkiksi vauvojen kiinteiden ruokien aloittamisessa on vuosien varrella ollut kovin erilaisia ohjeistuksia, ja erilaisia helposti allergisoivia ruoka-aineita neuvottiin ennen välttämään. Luonnossa oleilu ja käsien multaan työntäminen vahvistaa immuunijärjestelmää. Hän jatkaa, että olisi rikas, jos osaisi kertoa täsmälliset syyt allergioiden lisääntymiselle ja varsinkin suoraviivaiset ratkaisut niihin. Kädet kannattaa työntää multaan ja oleilla paljon metsässä ja eläinten seurassa. Sitä, mitä toinen sietää, toinen ei siedä yhtään. – Maatilalla asuminen ja eläinten seurassa lapsesta asti oleminen antaa jo aika hyvän suojan allergioita vastaan, Saarinen kertoo. Toki betonilähiöissäkin voi syntyä ja kasvaa terve lapsi, mutta maaseudulla se on todennäköisempää. Muun muassa nämä Saarinen mainitsee sattumiksi sopassa. Hygieniahypoteesi on laajentunut 2010-luvulla biodiversiteettihypoteesiksi. Perimällä on suuri rooli allergiassa, mutta ehkä isomman osan siihen antaa elinaikana kehittynyt immuunijärjestelmä. Toisin altistuminen luonnolle tulisi olla osa elämää syntymästä kuolemaan. Tiedon lisääntymisen myötä ohjeet ovat muuttuneet. Melkein mille tahansa voi olla allerginen, kertoo Etelä-Karjalan Allergiaja Ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen. – Mitä yksipuolisemmassa ympäristössä asuu ja viettää aikaansa, sitä vähemmän limakalvoille saadaan ”hyviksiä” eli hyviä mikrobeja. Tiedetään kuitenkin, että luonnoton puhtaus ei ole hyväksi. Tärkeä lapsuus Ensimmäisillä elinvuosilla ja jo raskausajalla on melkoisen ratkaiseva rooli immuunijärjestelmän kehittymisessä. Oma immuunijärjestelmä ei myöskään ole koskaan valmis. Elävä ja monimuotoinen ympäristö tekee ihmisistä sietokykyisempiä
Rajalla on monimuotoisuuskuilu, Saarinen kuvaa. Sen sijaan venäläinen huonepöly on superpölyä, joka kipittää karkuun. Pitäisikin keskustella siitä, miksi ihmiset eivät enää siedä homeita, Saarinen mainitsee. 9 Siitepöly on luonnollista ja harmitonta, mutta silti se aiheuttaa monille allergiaoireita immuunijärjestelmän ohjautuessa väärin. Hän kertoo, että esimerkiksi lemmikkieläinten mukana sisätiloihin tulee kaikkea mukavaa. Lähtökohtaisesti allergia on siis parantumaton sairaus, jossa keho reagoi valkuaisaineisiin. l Maatilalla asuminen ja kosketus eläimiin suojaa melko hyvin allergioilta. Se sisältää vain vähän elämää, vaan on lähinnä ihmisperäistä. Ihminen voi erottautua luonnosta henkisesti, mutta immuunijärjestelmä ei siihen pysty, se on riippuvainen luonnosta. Kaupunkialueiden metsiä ei saisi hoitaa, kuten talousmetsiä, vaan ne ovat psyykkisten vaikutusten lisäksi tärkeitä ihmisten immuunijärjestelmälle, Saarinen summaa. Miten niin vaarallisia. – Antibiootit tekevät peruuttamatonta tuhoa mikrobistolle, ja paraneminen kestää vuosikausia tai ei ehkä tapahdu ollenkaan, Saarinen toteaa. Suomen ja Venäjän allergiamääriä vertailtaessa on tutkittu muun muassa juomavesiä ja huoneilmaa. Saarinen päättää haastattelun ajatukseen, että luontoa tulisi vaalia, sillä ihmisen hyvinvointi nojaa luonnon monimuotoisuuteen. Keisarinleikkauksella syntyneille on jo kouluikään mennessä kehittynyt huomattavasti enemmän allergioita kuin alateitse syntyneille. Tulevat vuodet tuovat paljon mielenkiintoista tutkimuksen näkökulmasta, kun tietomäärä lisääntyy. Suurin osa niistä on kuitenkin hallittavissa allergialääkkeillä, eikä suuremmin rajoita elämää. – Peli ei silti ole menetetty. Ensimmäisten elinviikkojen ja -kuukausien elinympäristöaltistus on myös tärkeässä roolissa. Luonnosta vieraantumisella ja immuunijärjestelmän väärinohjautumisella on kuitenkin vakavampiakin seurauksia, joista puhutaan liian vähän. Puhutaan suurista asioista. luultiin, että sikiö kasvaa steriilissä ympäristössä, mutta tosiasiassa jo raskausaika määrittelee tulevaa. Hän jatkaa, että ei ole olemassa rajapintaa sille, mihin ihminen päättyy ja mistä alkaa luonto. Nämä kaikki johtuvat suurelta osin samoista syistä kuin allergiat. – Onhan sekin huvittavaa, että kaadetaan vaarallisia puita. Me elämme liian kliinisesti ja ehkäpä siksi myös sietokyky homeille on alentunut. Niinpä odottavan äidin kannattaa puuhailla pihamaalla ja oleilla luonnossa vahvistaakseen vauvankin vastustuskykyä. – Keliakia, diabetes, Alzheimer, MS-tauti, masennus, jotkut syövät. Yleensä oireilu lievenee, mutta se ei kuitenkaan poista kehon muistijälkiä allergiasta. – Esi-isämme olivat varmasti tekemisissä homeiden kanssa, ja ulkoilmakin on kyllästetty home-itiöillä. Luonnottomuus sairastuttaa Pelkästään allergiat aiheuttavat suuria kustannuksia. Monimuotoisessa ympäristössä immuunijärjestelmäänsä voi vahvistaa ja kouluttaa itsekin, Saarinen kannustaa. Lisäksi lapsuudessa sairastetut infektiot ja erityisesti niihin syödyt antibiootit voivat herkistää allergioille, sillä antibiootit häiritsevät mikrobien kautta immuunijärjestelmää. Myös synnytyksen kulku vaikuttaa merkittävästi mahdollisiin allergioihin. – DNA-analyysien halpeneminen on tuonut paljon uusia mahdollisuuksia tutkimukseen. Suomalainen pöly nössöä Allergioiden hoidossa käytetään siedätyshoitoja, jotka ovat täsmäohjattu yhtä asiaa kohti. Sittenhän kaikki puut pitäisi kaataa. Ihminen yrittää erottautua luonnosta henkisesti, mutta immuunijärjestelmä ei siihen pysty, se on riippuvainen luonnosta.. Joka kodin tutuin lemmikki, eli sohvien ja sänkyjen alla majaileva villakoira, on kuitenkin Suomessa Saarisen mukaan nössöä. – Kymmenen kilometriä itään Imatralta, rajan toisella puolella, allergioita on vain murto-osa, vaikka luonnonympäristö onkin sama kuin Suomen puolella. Ihminen on viimeistä soluaan myöden sidoksissa luontoon. Luonnottomuus sairastuttaa, Saarinen kertoo
Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Matton Images Katse puhtauteen. Vähäpäästöinen M-luokitus Rakennusmateriaaleissa puhutaan M1luokituksesta, jota ylläpitää Rakennustietosäätiö. Koneellistamisen mahdollisuudet tilojen puhtaanapidossa hupenevat. Tutkimuksin selvitetään materiaalista haihtuvat orgaaniset yhdisteet eli VOC-yhdisteet sekä formaldehydi, ammoniakki, karsinogeeniset aineet ja haju. Ekologiset rakennusmateriaalit ovat usein turvallisimpia, mutta eivät nekään päästöttömiä. Syyt ja seuraukset ovat Lausjärven mukaan hyvin helppo nähdä. – Ammattimaisesti toteutettu rakennusten suunnittelu puhtauden ylläpidossa pidentää terveellisen rakennuskannan elinkaarta. Rakennusmateriaalien on hyvä olla mahdollisimman vähäpäästöisiä ja samalla helppohoitoisia. Hinnaltaan M1-luokituksen tuotteet eivät ole sen kalliimpia kuin muutkaan. – Melkeinpä koko kodin tai muun tilan voi rakentaa tai remontoida jo M1 luokituksen omaavista materiaaleista, toteaa sisäilma-asiantuntija. – Suoja-aineella käsittelemätön kivi/betonilattia imee itseensä pysyvästi kaiken lian. Samalla pienenevät ylläpidon kustannukset ja rakennusterveyskin paranee, jolloin varsinainen toiminta tiloissa paranee, toteaa Puhtaustieto Oy:n toimitusjohtaja Marjatta Lausjärvi. Materiaalien kirjo ja tekstiilipintojen lisääntyminen on vaikeuttanut puhtaanapitoa. – Materiaaleista mitataan haihtuvien eli kaasumaisten yhdisteiden määrä. Samalla se on kuluttajien etu. Ympyrän muotoinen M1 logo löytyy Rakennustietosäätiön verkkosivuilta. 10 R emontointi ja rakentaminen saattavat aiheuttaa erilaisia oireita kenelle tahansa, sillä kaikissa materiaaleissa on jonkinlaisia päästöjä. Kannattaa siis vaikkapa maalikaupassa valita M1-luokituksen saaneita maaleja, Syrjänen sanoo. Suuriksi haasteiksi koetaan huonon sisäilman lisäksi tilojen ahtaus, kalusteiden suuri määrä, hoidettavuuden ja ylläpidon kannalta riittämätön ja epäkäytännöllinen tilasuunnittelu ja vaikea aikatauluttaminen tilojen hoidon näkökulmasta. Kysely paljasti, että suurin epäkohta tilojen hoidettavuuden näkökulmasta ovat ylivoimaisesti huonokuntoiset tai tarkoitukseensa sopimattomat pinnat. Sisäilmaherkälle, astmaatikolle ja allergiselle altistus voi olla jopa vaarallista. Siksi puhutaan vähäpäästöisyydestä. Myös erikoiset kalustevalinnat ja pinnat lisäävät kustannuksia, listaa Lausjärvi. Haihtuvat yhdisteet M1 merkitsee käytännössä sitä, että materiaalin tuottaja vie materiaalinsa laboratorioon testattavaksi. M1-luokitus kattaa monia rakennusmateriaaleja muovimatoista laminaatteihin ja parketteihin, tapeteista maaleihin ja jopa tiivistysmassoihin. Myös keittiökalusteille on olemassa M1-luokitus. Materiaalivalinnat, suunnitteluratkaisut ja siivousja huoltokeskustilojen suunnittelussa ja riittämättömyydessään vaikuttavat ylläpitopalvelujen toimintaan ja kustannuksiin, hän sanoo. Tämä tulee ilmi uusimmassa Puhtaustiedon tekemässä tutkimuksessa, joka koskee erityisesti yritysten kiinteistöjä. Tarkkana pintamateriaaleissa Kiinteistöjen rakentamisen nykyiset suunnitteluratkaisut eivät useinkaan ota riittävästi huomioon hyvän ylläpidon edellytyksiä ja ratkaisuja myöskään puhtauden kannalta. Yhdisteille on asetettu tietty yläraja, jonka Remontoi vähäpäästöisin materiaalein Kaikki tilat, joissa elämme ja työskentelemme edellyttävät tilojen terveellisyyttä ja puhtautta. – On merkillisen lyhytnäköistä, ettei rakennusten suunnittelussa oteta vieläkään riittävästi huomioon rakennuksen käytönaikaista hoidettavuutta ja ylläpitoa. Helsinkiläinen Tuula Syrjänen, DI, on sisäilma-asiantuntija, joka kertoo, että päästötöntä materiaalia ei oikeastaan ole. – Luokitus määräytyy laboratoriotutkimusten perusteella. Hyvinä asioina tai melko hyvinä asioina puhtaanapidon ammattilaiset sen sijaan kokevat palveluun liittyvät työohjeistukset, työhön perehdyttämisen ja ammatillisen johtamisen/ osaamisen. Paljaat ilmastointiputket keräävät yläpölyjä ja vuosiksi vaihtamatta jääneet ilmanvaihtolaitteiden suodattimet ja -kanavat syytävät tehokkaasti epäpuhtauksia sisäilmaan. Yhä useimmat ihmiset kärsivät jonkinasteisista sisäilmaongelmista. M1-luokitus on rohkaissut myös valmistajia kehittämään entistä vähäpäästöisempiä materiaaleja
Pesuaineiden kirjo on valtaisia ja monet aineista saattavat aiheuttaa allergisia reaktioita. Näin ei kuitenkaan ole. päästöjä. – Aika vähentää päästöjä, mutta toisaalta materiaalit myös imevät itseensä Katse puhtauteen Hyvä ilman laatu sisällä on terveyttä edistävä tekijä. – Havaittiin haihtuvat yhdisteet hajuaistilla tai ei, niitä on silti ilmassa eikä siis haju aina varoita epäpuhtauksista, toteaa Syrjänen. – Kun hajukynnyksemme ylittyy, sanomme että jokin haisee. Minulla on kädessäni kuulakärkikynä – jos veisin sen laboratorioon, siinäkin todettaisiin ilmaan haihtuvia yhdisteitä. Merkitystä on jälleen yksilöllisisillä altisteilla; joku voi olla todella tyytyväinen hirsitaloonsa, toinen taas ei. Joskus kierrätysmateriaalit voivat olla hyvä vaihtoehto. Yhteydenottoja tuli lääkäreiltä, insinööreiltä sekä ihan tavallisilta ihmisiltä, jotka etsivät vastauksia herkistyneisyyteensä. Haju ei luotettava Hajuttomuuskaan ei merkitse päästöttömyyttä. Periaatteessa uudet materiaalit aina tuoksahtavat enemmän ja omaavat enemmän päästöjäkin. Kannattaa siis miettiä tarvitseeko näitä tuoksuja, sanoo sisäilma-asiantuntija Tuula Syrjänen. Nykyään imureiden imuteho mitataan suuttimen päästä. Kuten todettu, mikään materiaali ei ole päästötön, joten oireita voi herkkä henkilö saada myös M1 luokituksen tuotteista. Jos kotiin tuodaan vaikkapa sohva, joka on altistunut homeille, se voi aiheuttaa kovasti oireita. Materiaalien ehdoilla Siivousmateriaalit ja -välineet määräytyvät puhdistettavien pintojen mukaan. Ekologisten puhdistusaineiden suosio on lisääntymään päin, sillä ne ovat useimmiten hajuttomia sekä ympäristöystävällisiä. – Maailmassamme haihtuvia yhdisteitä on tuhansia. Sisäilman puolesta Tuula Syrjänen toimi pitkään Allergiaja astmaliitossa korjausneuvonnan päällikkönä. – Imurissa on yleensä kaksikin suodatinta; toinen suojaa moottoria ja toinen suodattaa ulostulevan ilman. Merkitystä on sillä, mille kukin henkilö on yksilönä herkkä, Syrjänen toteaa. Imurin pintaakin kannattaa välillä pyyhkiä, vinkkaa Syrjänen. Toivonkin, että kaiken työn tuloksena nämä ongelmat olisivat vähentymään päin, Tuula Syrjänen sanoo. Ajan vaikutus päästöihin Aikakin tekee tehtävänsä siinä, että haihtuvat yhdisteet vähenevät. Kaupassa voi näin vertailla eri imureiden imutehoa, jos haluaa vaikkapa tehokkaamman imurin. Sitä voi käyttää kuivana ja kosteana eikä aina tarvita pesuaineitakaan. 11 Remontoi vähäpäästöisin materiaalein Vältä hajusteita Siivous ja pyykin peseminen ovat joka kodin jatkuvia arjen toimenpiteitä. Syrjänen työskentelee nykyisin kiinteistöpalveluyritys Newsec Asset Management Oy:ssä. Niitä on jopa paperinpalassa yhtä hyvin kuin puumateriaaleissakin. Imuria kannattaa huoltaa, ettei siitä koidu enemmän haittaa kuin hyötyä. Esimerkiksi maali voi jonkun nenään haista, mutta toinen ei hajua huomaa. Ne antavat vain tuoksua. Sisäilma-asiat koskettavat meistä useimpia. Monet ihmiset ovat hajuherkkiä ja saavat mitä erilaisimmista hajuista oireita eriasteisesti. Koiralla voisi olla tosin eri mielipide siitä, mikä haisee ja mikä ei. Neuvontatoimessaan hän edusti samalla myös Hengitysliittoa osana viiden hengen tiimiä. On silloinkin tiedettävä mistä materiaalit ovat kotoisin ja mille ne ovat altistuneet. Vaatehuolto kuuluu itsestään selvästi jokaiseen talouteen. Jos taas se ei ylity, toteamme että jokin ei haise. Hirsirakentamista usein suositaan, mutta hirsikään ei ole päästötöntä. – Valitettavasti sisätiloissa meillä on nykyisin aina jonkinasteinen kemikaalikeitos. Entistä helpompi tiedon saanti on toki tehnyt ihmiset tietoisemmiksi niistä. – Mielestäni siivousliinoista paras on mikrokuituliina. Ne pitäisi vaihtaa säännöllisesti. Tehokkaan ilmanvaihdon tehtävä on poistaa kaikkia edellä mainittuja yhdisteitä ja samalla tuoda raikasta korvausilmaa hengitettäväksemme.. – On muistettava, että aikojenkaan kuluessa materiaalit eivät tule koskaan kokonaan päästöttömiksi. – Pelkästään hajustamistarkoituksiin käytettävät aineet ovat ylimääräisiä haihtuvia kemikaaleja, jotka eivät liity puhdistukseen. Normaalien pesuaineiden perusraakaaineet ovat usein tuoksuvia ja niitä pyritään poistamaan eri tavoin. Kemikaalien välttämisessä tärkein asia on varmastikin välttää pesuaineiden hajuja, jolloin kannattaa valita jälleen hajuton vaihtoehto. Pölypussin vaihtaminen on hyvä tehdä heti kun se alkaa täyttyä. l materiaalin pitää alittaa, jotta tuotteelle voi antaa M1-luokituksen. Kuukausien kuluessa ne vähenevät, mitä voi edistää puhdistamalla ja tuulettamalla. – Jossain vaiheessa vallalla oli oletus, että kun rakentaa hirrestä, ei altistu päästöille. Koska yhdisteitä on ilmassa aina, hyvä ilmanvaihto nousee arvoon arvaamattomaan. Vaatteita pestään, kuivataan ja silitetään. – En sanoisi, että sisäilmaongelmat olisivat erityisesti lisääntyneet viime vuosina. Nihkeäpyyhintä ottaa varmimmin pölyä pois, mikäli sitä voi pinnan puolesta tehdä
Nykyisin arvostetaan kestävyyttä ja sitä, että lattia näyttää hyvältä vielä vuosienkin kuluttua. Lisäksi bambulattiamme ovat vastuullinen sekä vähäpäästöinen valinta, Kallio sanoo. Kodin tai julkisen tilan lattia on ennen kaikkea pidemmän ajan investointi. Näin kertoo yrittäjä Jukka-Pekka Kallio, joka perusti Nordic Bamboon vuonna 2016. Bambu ei naarmuunnu herkästi Kestävä ja lämmin lattia Bambun nopea kasvu on ekologinen vaihtoehto perinteisille puulajikkeille lattiamateriaalina. – Toimintamme perusta on laadukkaiden, ekologisten ja tyylikkäiden lattiamateriaalien toimittaminen skandinaavisin ja luonnollisin värein kotitalouksille ja yrityksille, hän luonnehtii yritystään. FloorScore® -sertifiointi takaa puolestaan sen, että bambulattiat läpäiseKu va : M att on sto ck. Bambulattia on 2,5 kertaa kovempi kuin tammiparketti. 12 L uonnonmukaisuus ja luontoystävällisyys ovat nykyrakentamisen avainsanoja ja bambusta on tullut erinomainen vaihtoehto materiaali puulattiarakentamisen saralla. Bambu on sekä lämmin että kestävä. Bambu on nopeasti kasvava ruohokasvi, jota esiintyy luonnonvaraisesti Kiinassa. Bambu on ympäristön kannalta kestävämpi ja vähemmän kuormittava vaihtoehto perinteisiin puulajikkeisiin verrattuna. – Bambulattioissamme käytettävä bambu on 2,5 kertaa kovempaa kuin esimerkiksi tammiparketti. FSC® -sertifiointi takaa, että tehtaan käyttämä bambu on ekologista ja peräisin vastuullisesti hoidetuista, FSC-sertifioiduista bambumetsistä. Yleensä markkinoilla on kylmiä ja kovia laminaatteja tai toisaalta lämpimiä jaloille, mutta huonosti kolhuja kestäviä materiaaleja. Bambua voidaan hyödyntää erityisen kestävänä ja samalla ekologisena lattiamateriaalina
– Säiekudottujen bambulattioiden valmistus aloitetaan poistamalla bambun kuori sekä bambun versot rungosta. Tämän jälkeen runko leikataan suikaleiksi ja puhdistetaan kuumassa vedessä, jotta siitä saadaan pois kaikki hyönteiset, sokerit, tärkkelykset sekä muut epäpuhtaudet. Nordic Bamboo Oy myöntää ainoastaan 1-laatuiselle bambulattialle kymmenen vuoden takuun kotitalouksille ja kolmen vuoden rakennetakuun kevyisiin julkisiin tiloihin. – Bambulattia on myös hyvä valinta koiraperheille. Lattialämmityksessä bambulattian pintalämpötila ei saa ylittää +26 °C. Tämä prosessi mahdollistaa ennennäkemättömän kovuuden ja kestävyyden sekä uniikin, eksoottisen ulkonäön Painetiivistykseen perustuva valmistustapa tekee bambulattioista kauniit ja pitkäikäiset sekä paljon kestävämmät kuin perinteiset puuja parkettilattiat. Bambulattia voidaan asentaa lattialämmitysjärjestelmän päälle, joissa lämpöelementit – kuumavesikierto tai sähkö – on upotettu lattiaan. – Sisustukselta halusimme modernia, skandinaavista tyyliä ja luonnollisia värejä. Jukka-Pekka Kallion perheessä kotia remontoitiin ja lattimateriaalin valinta mietitytti pitkään. 13 ja jotta vain täyden kasvun saavuttaneet bambut leikataan. Lattiamateriaalin valinta Lattiamateriaalin valinta tulee useimmiten esille silloin, kun uutta kotia tehdään tai kotia remontoidaan. Se saavuttaa täyden iän ja koon noin viidessä vuodessa. Vastaavasti yleisimmät lattioihin käytettävät puulajit kasvavat muutamia kymmeniä vuosia. Sato korjataan käsin Bambu kasvaa nopeasti. Bambumies kertoo, että lattia on lämmin jalalle sekä ihanteellinen alusta muun muassa lapsiperheille, joilla leikki-ikäiset touhuavat lattialla paljon. – Bambu ei tarvitse kastelujärjestelmiä tai lannoitteita. – Sertifikaatilla varmistetaan, että puuraaka-aineen alkuperä tunnetaan koko Kestävä ja lämmin lattia Bambulattia on varteenotettava, ekologinen vaihtoehto vihreitä arvoja suosiville rakentajille ja remontoijille. Sertifiointijärjestelmät ulkopuoliset auditoijat suorittavat tasaisin välein tarkastuksia varmistaakseen, että FSC:n periaatteita ja kriteereitä myös ylläpidetään. Käytyämme läpi alueen rautakaupat ja vertaillessamme laminaatti-, vinyylilankkuja parkettilattioiden hintoja ja kestävyyttä, päädyimme etsimään lisää vaihtoehtoja ulkomailta. Tuotteelle myönnetty FSC-alkuperäketjun sertifikaatti tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki yritykset, jotka ovat osallisena tuotantoketjussa ovat sitoutuneet ylläpitämään FSC:n periaatteita ja kriteereitä. Takuu on voimassa silloin, kun tuote on asennettu ja sitä on hoidettu Nordic Bamboo Oy:n asennusja hoito-ohjeiden mukaisesti. – Halusimme hinta-laatu -suhteeltaan hyvän ja kestävän lattian, joka kestää vedessä viihtyvän noutajakoiramme sisälle tuomaa hiekkaa ja turkin kosteutta. Vastuullisia tahoja FSC-sertifikaatilla voidaan varmistaa, että tuote on peräisin luotettavista ja vastuullisista lähteistä ja huomioidaan tuotannon ympäristövaikutukset ja sosiaaliset oikeudet. Bambuun ihastuneena Kallio halusi antaa myös muille mahdollisuuden kauniiseen ja kestävään vaihtoehtoon, jota voitaisiin hyvällä omallatunnolla myydä ekologisena ja tyylikkäänä. Bambua ei tarvitse istuttaa uudelleen sadonkorjuun jälkeen. Asennetaan uivaksi Nordic Bamboolla on tällä hetkellä mallistossa skandinaaviset värimallit Kaisla, Kaarna ja Kelo. Lattiamateriaalina bambussa on muita materiaaleja suurempi vetolujuus sekä pienempi lämpölaajenemiskerroin. l Lisätietoja: nordicbamboo.fi Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Nordic Bambo vät vaativimmat ja uusimmat standardit ilmanlaadun suhteen. Bambumetsien satoa ei myöskään korjata kerralla, vaan osissa – tällöin metsä jatkaa normaalia kasvuaan vuodesta toiseen. Bambumetsien sato korjataan käsin, jolloin ympäröivää luontoa ei vahingoiteta, Kallio selvittää. – Tämän varmistamiseksi bambut merkitään eri väreillä, jotta niiden kasvuvaiheita pystytään seuraamaan paremmin Bambu on ekologinen, ilmastoystävällinen ja kestävä materiaali.. – FSC (Forest Stewardship Council) on kansainvälinen järjestö, joka kannustaa metsien kestävään ja vastuulliseen talouskäyttöön. Bambulattia on hiukan erinäköinen kuin puulattia, mutta sen valmistusprosessi mahdollistaa laajemman valikoiman vaihtoehtoja ulkonäölle kuin puulattia. Se kestää hyvin koirankynnet eikä naarmuunnu helposti. – Seuraavaksi bambun kuitusäikeet revitään irti toisistaan ja tiivistetään toisiinsa kovassa paineessa ja lämmössä. – FSC pyrkii metsien ekologisen tilan ja sosiaalisten oikeuksien parantamiseen metsäsertifioinnin avulla. tuotantoketjun läpi ja että tuotteen raakaaineet ovat peräisin vastuullisista FSCsertifioiduista ja kontrolloiduista lähteistä. Esimerkiksi koivu tarvitsee kasvuaikaa sadonkorjuuseen asti 80 vuotta, tiikki 70 vuotta, pyökki 60 vuotta ja eukalyptuskin 15 vuotta. Lattiamateriaalina bambu toimii kuten parketti. Näitä tahoja ovat metsänomistajat, viljelijät, valmistajat ja myyjät. Asennuksessa noudatetaan lattiajärjestelmän valmistajan erillisiä asennusohjeita. Tästä lähti myös ajatus yrityksen perustamisesta. Se on siis vähemmän altis lämpötilan ja kosteuden vaikutuksille kuin puulattia. FSC perustettiin vuonna 1994, ja sen tavoitteena on pysäyttää metsäkato ja laittomat hakkuut. Nordic Bamboon bambulattia on säiekudottua eli tiivistettyä bambua
Hamppukuidusta saatiin hyviä käyttötekstiilejä, mutta valistuksen aikana ulkomaankaupan kasvaessa pellavan suosio vaatekuituna kasvoi. – 1900-luvun alussa keksitty viljojen akateeminen jalostus on yksinkertaistanut perinnöllisyyttä niin, että usein kasvit ovat käytännössä toistensa klooneja. Noin 4000 vuotta vanhat maatiaislehmäja -lammaskannat ovat nekin muuntuneet viime aikoina paljon. Kuitu-, öljyja ravintokasvina tunnettu hamppu on ollut Suomen vanhin yhtämittaisesti viljelty kasvi, jota siitepölyanalyysien perusteella on viljelty jo noin 4000 vuotta sitten. Suomenhevosta on sitäkin aikojen saatossa risteytetty kookkaampien rotujen kanssa ja tehokkuusvaatimusten puristuksessa suomenlammas on menettänyt sarviensa lisäksi joitakin villan laatuominaisuuksia. Kuva: Keijo Kukkola nykyään lähes täysin nupoa eli sarvetonta. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Ahomansikka on vuoden 2017 maatiaiskasvi. Vaatimusten kasvaessa karjankasvattajat ja maanviljelijät ovat ilman muuta halunneet valita tuotteliaampia, yhtenäisempiä ja satoisampia lajikkeita. Ahomansikka oli Suomessa merkittävä talousmarja vielä 1800–1900-lukujen vaihteessa. Esimerkiksi alkuperäinen suomensika ja sen kaksi erillistä maantieteellistä kantaa ovat kuolleet sukupuuttoon. Tehokkuus syrjäytti Toisaalta on hyvin ymmärrettävää, että maatiaiset ovat hävinneet kysynnän ja tarjonnan lakien määrittelemän tehokkuuskilpailun. Vanhimmat maatiaiset ovat syntyneet maailmanlaajuisesti noin 10 000 vuotta sitten maanviljelyksen alkuaikoina. Nykyään maatiaiskannat ovat kuitenkin harvinaisia, sillä ne ovat joutuneet väistymään muualta tuotujen, tehokkaampien ja satoisampien lajikkeiden tieltä. – Kaikkien hyvälypsyisinä mainostettujen kyyttöjen sukupuusta löytyy muutaman polven takaa ayrshire-sonni, Rantakaulio toteaa. Hamppu hävisi Suoranainen katastrofiesimerkki maatiaislajin kohtalosta on hamppu. Sitä paitsi maatiaisilla on suuri taloudellis-biologinen ja tieteellinen merkitys. Lisäksi Suomeen on tuotu muun muassa mustavalkokirjavia friisiläislehmiä 1960-luvulla. 14 S uomestakin löytyy muutamia ikivanhoja maatiaiskantoja ja – eläinrotuja. Luonnon monimuotoisuuden kannalta asia ei kuitenkaan ole ongelmaton. Esimerkiksi tattaria väitetään Suomessa viljellyn jo 7000 vuotta sitten ja vuoden 2017 maatiaiseläimeksi valittu poro on auttanut maamme asutuksen leviämisessä myöhäisrautakaudelta lähtien. Vielä sata vuotta sitten Suomessa vallitsi lähes täysi monimuotoisuus, mutta kaupungistumisen, tuontilajien ja tehokkuuden vaatimusSurullisia tarinoita ja vähän voittokulkuja Tehotuotanto syrjäytti maatiaiset Maatiaisiksi sanotaan sellaisia viljeltäviä ja kasvatettavia kasvija eläinkantoja, jotka ovat vuosisatojen tai jopa vuosituhansien aikana sopeutuneet vallitseviin ympäristöolosuhteisiin. Maatiaishamppu sopeutui Suomen olosuhteisiin niin hyvin, että sitä tiedetään viljellyn napapiirin yläpuolellakin. – Viimeiset siemennäytteet maatiaishampusta kerättiin 1970-luvulla, mutta ne eivät ole säilyneet käyttökelpoisina. Hän sanoo, että Suomeen tuotiin jo toista sataa vuotta sitten ayrshire-karjaa, jota käytettiin astuttamaan paikallisia maatiaislehmiä. Lyhyessä ajassa siis onnistuttiin vetämään 4000 vuotta suomalaisen maanviljelyn historiaa vessasta alas, Rantakaulio kuvailee. – Jalostuksen myötä suomenkarja on. Maatiaiskantoja on myös risteytetty muualta tuotujen lajien kanssa, Rantakaulio kertoo. Vähitellen hamppu jäi paitsioon ja 1960-luvulla sen viljely oli jo käytännössä loppunut. Suomensika kuoli Hyötyeläinkantojen puolella maatiaisten kurimus on ollut yhtä rankka. – Maatiaislajikkeita on hävinnyt ja hävitetty noin 80–90 vuoden ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että jos tauti tai tuholainen iskee, lähes koko sato meneten myötä monet maatiaislajikkeet ovat käytännössä kadonneet, toteaa maatiaiskasvien asiantuntija Timo Rantakaulio Maatiainen ry:stä
Kultapallo on vanhimpia Suomessa kasvatettuja perennoja. Yhdistys myös järjestää tapahtumia Suomessa ja kerran vuodessa maatiaismatkan ulkomaille. – Maatiainen ry:n toive on, että maatiaislajikkeita nimenomaan käytettäisiin ja hyödynnettäisiin, ei vain säilytettäisi ja tutkittaisi. Maatiaiset ovat geeniainekseltaan sekalaisempia ja siten myös kestävämpiä, aina joku selviää, vaikka tauti iskisikin, Rantakaulio selventää. Maatiainen ry tahtoo myös ylläpitää omavaraisen elämänmuodon arvostusta ja sen edellyttämien taitojen osaamista. Alkuperäisiä suomenvuohia arvellaan olevan maassamme noin 7000 yksilöä. Vaikka monet vanhat maatiaislajikkeet ovat kadonneet tai sukupuuton partaalla, onnellisiakin kertomuksia löytyy. Jäsenilleen yhdistys tarjoaa neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden sekä vuosittaisen siemenluettelon. l. Eläimistä muun muassa suomalainen maatiaiskissa on edelleen melko yleinen, joskaan sekään on geeniperimältään enää harvoin aivan esivanhempiensa kaltainen. Kuva: Jarmo Manninen tetään. Hän jatkaa, että varsinkin omavaraiseen tuotantoon maatiaislajikkeet sopivat mainiosti. Se valittiin vuoden maatiaiskasviksi vuonna 2011. . Kuva: Jarmo Manninen . Jonkin verran maatiaisia nykyään näkeekin paitsi omavaraistuotannossa, myös myytävinä gourmet-tuotteina. Rotujen geeniainesta säilytetään pakastamalla sukusoluja ja alkioita geenipankkiin. Rantakaulio mainitsee esimerkiksi suomalaisen maatiaisrukiin, joka on pitänyt melko hyvin pintansa tuontilajien paineessakin. Eläimiä on myös maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa, koulutiloilla ja yksityisillä omistajilla. Yhdistys on perustettu vuonna 1989 ja siihen kuuluu noin 2000 jäsentä. 15 Maatiainen – Det lantliga kulturarvet ry on aatteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on säilyttää vanhat viljelyja koristekasvit, alkuperäiset kotieläinrodut sekä kulttuurimaisemat ja luonnon monimuotoisuus. Suomalaisia alkuperäiseläinrotuja ylläpidetään nykyään erityisissä säilytyskarjoissa, joina toimivat Pelson ja Sukevan vankiloiden maatilat. Suomenvuohi on sukua muille alkuperäisille pohjoismaisille vuohiroduille. Rantakaulio toteaa, että maatiaislajien suosiminen on nykyään aika pitkälti asialle omistautuneiden harrastajien asia. – Viljeltävät maatiaislajikkeet eivät ehkä ole kaikkein runsassatoisimpia, mutta ne ovat tuotannoltaan tasaisen vakaita eivätkä säikähdä suomalaisia ilmasto-olosuhteita. Kuva: Olavi Niemi Kaksi kolmasosaa nykyisistä suomenlammasuuhistamme on emoina sellaisissa katraissa, joissa käytetään muitakin kuin suomenlammaspässejä
Suomalaisnaisten tavoitteena biovallankumous Uusi materiaali haastaa muovin Suvi Haimi ja Laura Kyllönen toteuttavat omaa visiotaan yhteiskunnassa. Materiaalille on luotu muovin kaltaisen ominaisuudet, mutta se ei sisällä lainkaan muovia. Yhteinen materiaaliosaaminen synnytti lopulta Sulapac-innovaation. – Kovan pakkauksen tuotekehitys on valmis. Ongelmina on ollut, että pakkaukset ovat olleet usein vuotavia tai jopa rumia. Ruiskuvalukoneet, jotka on tehty muovin valmistukseen, voidaan valjastaa tekemään Sulapac-pakkauksia. – Tunsin Antti Pärssisen ja Petro Lahtisen yliopistoajoilta. B iokemistit, tohtorit, Suvi Haimi ja Laura Kyllönen tutkivat yliopistossa useita vuosia biomateriaaleja. Siitä alkoivat yrittäjäkaksikon haasteet kohti ympäristöystävällisempää maailmaa. Koimme molemmat, että yrittäjinä voimme soveltaa biomateriaaliosaamistamme ratkaisemaan valtavaa muovijäteongelmaa, kertoo Suvi Haimi, toinen Sulapacin perustajista. Tuotekehityksessä ovat tällä hetkellä parhaillaan pullot ja tuubit. Yhteistyö ensimmäisen asiakkaan, Niki Newd -luksuskosmetiikkabrändin kanssa on solmittu keväällä. Materiaalista valmistetut pakkaukset ovat täysin biohajoavia, ne kestävät sekä vettä että öljyä, eivätkä läpäise happea. – On myös ekologisempaa tuottaa pakkauksia mahdollisimman lähellä asiakasta ja näin minimoida turhat kuljetukset. Yritys harkitsee pakkausten valmistuksessa eurooppalaisia alihankkijoita, kun markkinat kasvavat. – Paradoksi, minkä ratkaisimme, on biohajoava, mutta kestää käyttötarkoituksen verran pakattavaa tuotetta, esimerkiksi kosmetiikkarasvaa. – Biohajoavia pakkauksia on ollut markkinoilla jo vuosikymmeniä kuten biohajoavia raaka-aineitakin. – Pakkauksia voidaan valmistaa täysin samalla menetelmällä kuin muovia. – Jossain vaiheessa tuli olo, että omaa visioitamme pitäisi toteuttaa paremmin yhteiskunnassa. Naisten kehittämä biohajoava materiaali haastaa pakkausmarkkinoilla muovin. Ekologista kosmetiikkaa käyttävät Haimi ja Kyllönen pysähtyivät katsomaan kylpyhuoneidensa kaappeja uusin silmin. Kilpailukykyinen hinta Sulapacin tulevaa menestystarinaa voi arvioida myös sillä, että suurissa määrissä pakkaukset pystyvät kilpailemaan kustannuksissa muovin kanssa. – Alkoi harmittaa, että kaikki tuotteet pakataan edelleen muoviin. Tuotekehitys tulee kuitenkin pysymään Suomessa, Haimi lupaa. Omia tehtaita ei tarvitse näin ollen perustaa, Suvi Haimi kertoo. Pakkaukset valmistetaan puusta ja luonnonperäisistä sidosaineista. – Haluamme olla edelläkävijöitä siinä, minkälainen toimija olemme. Ensimmäisiä asiakastilauksia ryhdytään valmistamaan loppuvuodesta. Olemme asiakkaiden tarpeiden mukaan koko arvoketjussa mukana pakkauksen tai pakkauskonseptin suunnittelusta lopputestaukseen eli teemme matkan asiakkaan kanssa yhdessä kaupan hylylle saakka. Me olemme ratkaisseet nämä kaksi isoa ongelmaa, ja saaneet kustannuksia alas käyttämällä yhtenä pääraaka-aineena puuta. Sulapacin tekee uniikiksi maailmalla se, että pakkauksissa yhdistetään luksus, ekologisuus sekä rajaton muotoiltavuus. Pakkaukset valmistetaan toistaiseksi Suomessa. Sparraajia tarvitaan Sulapacilla on oma design-verkosto, josta asiakas pystyy valitsemaan tuotteelleen sopivan suunnittelijan, esimerkiksi vaikkapa nimekkään tai vaihtoehtoisesti kustannustehokkaan.. He ovat kehittäneet Woodcast-materiaalin, joka on biohajoavasta puukomposiitista tehtyä kipsimateriaalia. Purkki täysin biohajoava Haimi ja Kyllönen yhdistivät biomateriaaliosaamisensa suomalaiseen puuteknologiaan. 16 Sulapac keskittyy aloitusvaiheessa kosmetiikkaan sekä luksuspakkauksiin. Tällä hetkellä Sulapac on pystyttämässä tuotantoaan
Lisäksi muovin käytöstä kulutustavaroissa ja pakkauksissa pitäisi rangaista esimerkiksi verotuksen keinoin. Ratkaisu jätevuoriin Sulapacin tiimiin kuuluu kaikkiaan kuusi henkeä. Omat haasteensa on asettanut myös se, että prosessoinnissa saadaan pidettyä tasainen laatu. Suvi Haimi onkin huolissaan greenwashista, jota esiintyy hänen mielestään liikaa. Sen vuoksi haluamme viedä konseptia eteenpäin askel kerrallaan ilman, että kaappaamme heti liian ison kakun. Kun ruiskuvalu löytyi, ratkaisi se paljon ongelmia. – Yksi isoista haasteista on ollut barrier-pinnoitteen kehittäminen, että pakkauksissa pystytään säilyttämään nesteitä tai rasvoja. l Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Sulapac – Sen jälkeen konvertoimme sulavan materiaalin pakkaukseksi ja varmistamme sen tuoteturvallisuuden. Nyt voimme aidosti massatuottaa pakkauksia. – Mikäli katsoo liian monta reittiä yhtä aikaa, saattaa homma helposti hajota käsiin. Stabiiliustesteillä testaamme, kuinka pitkän säilyvyysajan voimme taata. Toistaiseksi Sulapac keskittyy kosmetiikkaan sekä luksuspakkauksiin. – Mielestämme ainoa ratkaisu on käyttää biohajoavia materiaaleja uusiutuvista luonnonvaroista. Kuudes rekrytoitu aloittaa myös pian, Suvi Haimi kertoo tiimistään. Vain viisi prosenttia niistä käytetään enemmän kuin kerran. Uhka Muovipakkauksia valmistetaan vuosittain 80 miljoonaa tonnia. Se on eripituinen eri tuotteilla. Sen vuoksi yritys on mukana Hermanni Kaartokallion johtamassa Merikeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa, jossa testataan kenttätut17 Suvi Haimi (vasemmalla) ja Laura Kyllönen käyttävät biomateriaaliosaamistaan ratkaisemaan valtavaa muovijäteongelmaa. Biomuovithan tehdään uusiutuvista luonnonvaroista, mutta niistä tehdään samanlaisia muoveja kuin öljypohjaisista materiaaleista. Myyntijohtajana toimii Perttu Sorsa, joka on tehnyt uraa pakkausten myynnissä aiemmin Metsä Boardilla. Perustajakaksikon Haimin ja Kyllösen lisäksi mukaan on rekrytoitu myynnin ja tuotekehityksen ammattilaisia. – Hallituksen puheenjohtaja Petro Lahtinen on tärkeässä roolissa henkisen kestämisen kanssa. Uusi materiaali haastaa muovin tavat ruokahyväksynnät vaativat pitkän prosessin etenkin, jos käytämme näitä meidän omia barrier-pinnoitteitamme. Nykymenolla on laskettu, että vuoteen 2050 mennessä merissä on enemmän muovia kuin kaloja.. Kosmetiikkapakkauskonsepti kehitetään huolella loppuun, ja vasta sen jälkeen siirrytään uusille segmenteille. Ne ovat ainoita ratkaisuja valtaviin jäteongelmiin, Suvi Haimi korostaa. Sulapac haluaa kantaa vastuunsa. Ensin meillä oli käytössä pelkästään lämpömuovaus, joka olisi soveltunut vain pienille markkinoille. Niihin tarvitTäydellisesti biohajoavat Sulapacpakkaukset valmistetaan puusta ja luonnonperäisistä sidosaineista. – Suurin haasteemme tähän mennessä oli löytää massavalmistusmenetelmä. R & D managerina tuotekehityksessä aloittaa elokuussa Taneli Väisänen, joka on väitellyt puukomposiittien ruiskuvalutekniikoista. – Meitä kiinnostaa aidosti, miten Sulapac-pakkausmateriaalit hajoavat mereen. Se on ollut iso työ, mutta yhteistyökumppaniemme kanssa kehittämällämme barrierilla pääsemme parempiin vedenpitävyysominaisuuksiin, mitä kaupalliset biohajoavat vastaavat tuotteet yleensä ovat. – Hänen tiimiinsä kuuluu teknisestä myynnistä vastaava Heidi Koljonen, jolla on pitkä kokemus kansainvälisistä teknologiaja palveluyrityksistä. – Jatkossa tullaan harkitsemaan myös ruokaja juomapakkauksia. Yhtiön rahoittajia ovat muun muassa pääomasijoitusyhtiö Lifeline Ventures, Ilkka Herlin, Saara Kankaanrinta sekä Eerik Paasikivi. Ne eivät hajoa luontoon, vaan kertyvät luontoon ja mereen. Yksin haasteita ei kannata lähteä ratkomaan. Mutta tulevaisuuden mahdollisuuksia on monia. Sijoittajat ovat uskoneet Haimin ja Kyllösen innovaatioon rohkaisevasti. Seuraavaksi kokeilemme puhallusmuovaustekniikoita pullopuolella. – Biohajoava ja biomuovista valmistettu sekoitetaan vielä liiaksi. kimuksena materiaalien hajoamisnopeutta ja haittoja Itämeren meriympäristössä. Meille on tosi tärkeää, että verkostossamme on sparraajia, joiden kanssa voimme käydä läpi vaikeita asioita ja haasteita
18 Kaupan hyllyltä vai viljelemällä. Proteiinit omasta maasta Silpoydinhernettä voi Etelä-Suomessa kylvää ulos huhtikuusta heinäkuun puoliväliin asti, jolloin normaalikesänä saa tuoreita palkoja juhannuksesta lokakuun alkuun. Esikasvattamalla sisällä tai kasvihuoneessa kauden saa vieläkin pidemmäksi.
Samoin syksyllä olen suojannut harsolla viimeiset kasvustot hallalta ja yöpakkaselta. Olen idättänyt parsakaalit sisällä, mutta sitten olen jo aika pian siirtänyt ne ikkunalaudalta kasvihuoneeseen ennen siirtoa avomaalle. Myös tattari ja kvinoa ovat hyviä kasviproteiinin lähteitä. Omaa ruista olen syönyt lähinnä tuoreena. 19 Proteiinipitoisia kasviksia ovat muun muassa palkokasvit, täysjyvävilja, parsakaali, siemenet ja pähkinät. Ensi keväänä aion lisätä esikasvatettavan herneen määrää. Nyt olen oppinut, että sekin on hyvä proteiinin lähde. Myös hasselpähkinän samoin kuin monenlaisten siemenien viljely on Suomen kotipuutarhoissa täysin mahdollista. Kun kevät ja alkukesä oli tavallista viileämpi, sain esikasvatettuna sentään joitakin palkoja juhannukseen mennessä. Parsakaali vaatii voimakkaan maan ja runsaasti kastelua. Monissa kotipuutarhoissa viljellään erilaisia pensaspapuja, joita ovat taite-, vahaja leikkopavut. Tänä keväänä kylvin kokeeksi hiukan öljyhamppua kaupasta ostetuista siemenistä. Sen sisällä voi tapahtua lajikkeiden sekoittumista. Ja vaikka kasviproteiinit kaupasta saisikin helpommalla, omassa viljelyssä säästää ja uusien lajikkeiden kokeilu on aina myös oma seikkailunsa. Myös rukiissa on jonkin verran proteiinia. Yleisin säilömistapa on ollut tuoreena pakastaminen. Ruis, hamppu, tattari ... Härkäpapu on yksi maailman vanhimmista viljelykasveista ja myös Suomessa sen viljelyllä on pitkät perinteet. Härkäpapu on helppo viljeltävä myös kotipuutarhoissa. Kaupasta ostamiani öljyhampun kuorellisia siemeniä olen syönyt parin vuoden ajan sen jälkeen, kun opin tuntemaan sen ravintoarvot ja proteiinipitoisuuden. Ne yleistyivät myös kotipuutarhoissa ja erityisesti silpoydinherneen tuoreita palkoja alettiin myydä toreilla ja kauppojen pihoilla sekä isommissa kaupoissa myös sisällä. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä P eltoherne oli aikanaan tavallinen näky suomalaisilla pelloilla. Parsakaalia olen viljellyt jo pitkään, joskin välillä on ollut taukoja. Ruista olen viljellyt muutaman neliön alalla kohta kolmekymmentä vuotta. Sosiaalisen median keskustelujen perusteella näyttää siltä, että kiinnostus öljyhampun, tattarin ja kvinoan kasvattamiseen on kotipuutarhoissa hyvää vauhtia yleistymässä. Öljyhamppukokeilu ja hernekylvö heinäkuun alussa. Ulkona ensimmäisten palkojen kehittyminen kesti tänä vuonna pitkälle heinäkuulle. Tämä jakso on alkanut keskimäärin heinäkuun alkupuolella ja päättynyt elokuun loppupuolella. Satokaudella herneitä on syöty tuoreena sekä jonkin verran säilötty. Idätin parikymmentä siementä sisällä ja siirsin myöhemmin astian kasvihuoneeseen sekä toukokuun puolivälissä ulos maahan. Omassa puutarhassani muut kuin härkäpavut ovat jääneet satunnaisiksi kokeiluiksi. Viimeiset kylvöt voi tehdä heinäkuun puolivälissä, jolloin palkoja yleensä ehtii valmistua syyskuun puoliväliin mennessä. Etelä-Suomessa kylvöt voi aloittaa huhtikuussa, jolloin ensimmäisiä palkoja saa yleensä viimeistään juhannuksena. Kotiviljelyssä on tavallisinta ollut, että silpoydinhernettä on kylvetty yhden kerran keväällä. Omassa viljelyssäni olen vuosi vuodelta lisännyt tällaista silpoydinherneen satokauden pidentämistä. Pidennä satokautta Yksi keino lisätä suoraan omasta maasta saatavan kasviproteiinin määrää on silpoydinherneen satokauden pidentäminen. Toistaiseksi ei lähellä kukaan muu ole viljellyt toista härkäpapulajiketta. Moni varttuneempi muistaa lapsuudestaan maalla, kuinka kesäisin syötiin tuoreita peltoherneen palkoja. Lajikkeeni on ollut Early Onward. Kokemukseni mukaan parsakaali kannattaa istuttaa ulos jo toukokuun alussa. Olen puinut syksyllä härkäpavut käsin, mikä on ollut yllättävän helppoa. Se ei tarvitse lannoitusta ja viihtyy monenlaisessa maaperässä. Kylmätkään yöt eivät etelässä haittaa, kun taimi on harson suojissa. Kolmensadan metrin matkaa pidetään turvarajana. Tänä kesänä härkäpavun ala kasvoi jo noin 30 neliöön. Ostettuani ensimmäiset Aunus-siemenet olen sen jälkeen kylvänyt omista siemenistä. Aluksi tuin varsia kaatumisesta, mutta sitten opin kylvämään riittävän tiheään eli noin viiden sentin välein ja kymmenen sentin rivivälein, jolloin kasvusto pysyy hyvin pystyssä. Ennen perunan ja vihreän herneen tuloa se oli suosittu viljelykasvi ihmisravinnoksi, jota viljeltiin etenkin Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Sopivaan tiheyteen kylvettynä se voittaa rikkaruohot. Se kasvattaa isokokoisia ja hyvänmakuisia papuja ja lajike on helppo viljeltävä. Onneksi löysin heti Maatiaisen valikoimissa olleen Aunus-lajikkeen. Vielä 1950-luvulla se oli viljelykierrossa olennainen osa typpilannoitusta. Puitua ja kuivattua hernettä syötiin pitkin vuotta hernekeitossa. Härkäpapu ja parsakaali Härkäpapua olen viljellyt muutaman vuoden ajan. Näiltä alueilta ovat peräisin myös maatiaislajikkeina suositut Savitaipale ja Aunus. Se lannoittaa itse maata sitomalla typpeä, minkä ansiosta se sopii hyvin kiertoviljelyyn.. Itämistä olen keväällä ja alkukesällä edistänyt harsoilla. Mitä vahvempia taimet ovat ulos istutettaessa, sitä parempi. l Myös parsakaalissa on proteiinia. Keinolannoitteiden myötä viljelykierto väheni. Tämän vuoden keväällä esikasvatin ensimmäistä kertaa silpoydinhernettä. Peltoherneen viljelyn vähentyessä alkoivat silpoydinherne, sokeriherne ja muut tarhaherneet kasvattaa suosiotaan
20 Mustikalla lukuisia terveysvaikutuksia Superfoodia metsästä