Ekoelo 3/2018 7,30 Ekotieto • Ekoilo • Ekovastuu KAUNISTA RUOKA-ANNOKSET Syö kukkasia PÖLYTTÄJÄT PUUTARHURIN APUREITA Tee ötökkähotelli Yrtit hoitavat • VOIKUKKA • NOKKONEN • SIANKÄRSÄMÖ Villivihanneksista voimaa EROON HIUSTEN VÄRJÄYSKIERTEESTÄ EKOKAMPAAJA AUTTAA Keittoja, leivonnaisia ja juomia
Kilpailun voittajakuva valitaan 10.8.2018 mennessä ja palkitaan Ekoelo-lehden vuosikerralla ja ekologisella tuotepaketilla. 31.7.2018. Kesä-heinäkuun ajan palkitsemme viikon parhaan kuvan Ekoelo-lehden uusimmalla numerolla. Kilpailuun osallistuvat kuvat voidaan julkaista Ekoelo-lehdessä, lehden internetsivuilla, Facebookissa ja Instagram-tilillä. Kilpailuaika 1.6. @ekoelolehti Ekoelo Kun kesän paras ekohetki osuu kohdalle, ota siitä kuva, jaa se Instagramissa tai Facebookissa hashtagilla tai suoraan Ekoelon Facebook-sivulla. www.ekoelo.. Lue kilpailun tarkemmat säännöt Ekoelon Facebook-sivulta @ekoelolehti Osallistu Ekoelon kesäkisaan! Kuvaa kesän paras ekohetki #luonto #puutarha #juhla #villiruoka #retki #ekoelokesä
– Jokainen suomalainen osaa saunoa. 18 Yrtit hoitavat: Mesiangervoa päänsärkyyn ...........................20 Suomessa on 15 ammattimaista vuohitilaa .......................... 76 Rakenna ötökkähotelli ........................................................... 67 Alexin auto kulkee etanolilla ..................................................68 Tiedetoimittaja Mikko Pelttari: Ilmasto muuttaa kaiken ........ 10 Kanat tulivat kaupunkeihin .................................................... 78 Zero waste -elämä inspiroi vähentämään jätteitä .................80 Luonto on mannaa aivoille ....................................................83 Saunaseurassa nautitaan löylyistä ........................................84 Ekouutiset ja tuoteposti .........................................................88 Suomessa on vuohia yli viisi tuhatta.Niistä huomattava osa on harrastajilla ja omavaraisessa tuotannossa. Saunomisen taito on meissä syvällä. 75 Hoida ihoa ekologisesti ......................................................... 12 Kaali vaatii runsaasti lannoitusta ........................................... 74 Puuropalsta ........................................................................... 12. 40 84 24 Kesäkanoja on mukava katsella pihamaalla, kanankakasta saa oivaa muhevuutta kompostiin eikä keittiöstä puutu aamiaistarvikkeita. 3 SISÄLTÖ 3/2018 Pääkirjoitus ..............................................................................5 Vesilahdessa toteututettiin unelma elävästä ekokylästä.........6 Torju puutarhan tuholaiset ensisijaisesti nyppimällä............. 24 Metsähallitus myy lupia villiruoan keräämiseen ....................26 Hoida hiuksiasi ekologisesti .................................................. 28 Ekovinkkejä............................................................................34 Suomessa on 37 eri kimalaislajia ..........................................36 Hallaharso suojaa kasvia ......................................................39 Kun ostat tilalta, tiedät mistä ruoka tulee .............................40 Erikoiskasveissa on tulevaisuus ............................................42 Vähennä ruoan hävikkiä ........................................................46 Luomu todistaa ruoan puhtauden .........................................48 Otso Kivekäs sähköpyöräilee 11 kilometriä päivässä ...........52 Ilona Paavilainen kasvoi luonnon kunnioittamiseen..............54 Kukkia voi myös syödä ..........................................................58 Villivihannekset ovat luonnon herkkua ..................................62 Savi kirkastaa hiukset ...........................................................64 Ihaile avoimia puutarhoja ...................................................... toiminnanjohtaja Mari Paavola pohtii Suomen Saunaseuran rannassa. 14 Biohiilestä apua kotikompostoijalle ....................................... 70 Ekovinkkejä............................................................................ Viljelijälle suoramyynti tarkoittaa parempaa korvausta kuin mitä kauppa tuottajalle maksaa
www.sielunpeili-lehti.?. www.luontaisterveys-lehti.. www.ekoelo.. Kesäpäivien parhaisiin lukuhetkiin Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa suoraan kotiisi! www.antiikkijataide.
Amen.. PUUTARHURIN RUKOUS Hyvä Jumala, anna armostasi sadetta joka päivä jos vain sopii, keskiyöstä kello kolmeen, ja kuten tiedät hyvin hienoa ja lämmintä, jotta se hyvin imeytyy maahan. Ja jos sopii, anna kerran viikossa sataa lannoiteliuosta. 09-413 97 354 kristiina.hattberg@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma-pe 9-15 Puh. Ja anna aina paljon kastetta ja vähän tuulta, runsaasti kastematoja, mutta ei etanoita eikä lehtitäitä eikä härmätauteja. Ja anna auringon paistaa koko päivän, vaikka ei tietenkään liikaa, eikä Astilben, Gentianan, Hostan eikä Rhododendronin päälle. 09-413 97 300 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Jaana Isosaari antiikki.eko@gmail.com Mediamyynti: Kristiina Hattberg, Puh. Ekoelon toimitus toivottaa hyvää kesää lukijoilleen tsekkiläisen lehtimies, kirjailija ja filosofi Karel ?apekin (1890-1938) runon sanoin. 5 3/2018 PÄÄKIRJOITUS Ekoelo Toimituksen osoite: Ekoelo Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 49 € Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 43 € Kustantaja ja paino: Karprint Oy, Huhmari Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 www.ekoelo.fi Seuraava numero ilmestyy elokuun lopussa. Mutta varjele sateelta Silene, Alysseum, Helianthemum, laventeli ja muut, jotka kuten äärettömässä viisaudessasi tiedät, pitävät kuivuudesta, ja joiden nimet voin kirjoittaa paperille, jos niin tahdot
Haaveena oli yhteisöllinen asuminen osana elävää maaseutua, lähellä ruoantuotantoa. – Etsintäalueena oli 40 kilometrin säde Tampereesta, sillä monet käyvät siellä töissä. Osa perheistä oli jo luovuttanut matkan varrella ja toki elämäntilanteetkin olivat muuttuneet. Nyt lähes 16 vuotta myöhemmin näistä perheistä on jäljellä kaksi ja lisäksi on joukko muita perheitä ja pariskuntia, jotka asuttavat Kurjentilaa Pirkanmaalla Vesilahdessa, 35 kilometrin päässä Tampereelta. Nykyiset rakennussäädökset asettavat maaseuturakentamiselle yleensä ehdoksi puolen hehtaarin tontin kullekin talolle. Saimme kuitenkin neljän perheen voimin hankittua 18 hehtaarin tilan, Hellsten huokaa. Kyseessä oli kuitenkin erilainen projekti, jossa toivottiin tiivistä, kylämäistä rakentamista ja rakennusoikeutta 10 talolle. – Kurjentila löytyi vuonna 2011 ja se tuntui aika epätodelliseltakin. Tällä hetkellä kylässä on asuttuna Maatilan ympärillä asuu 30 ihmistä Ekokyläprojekti vei vuosia, mutta nyt Vesilahdessa sijaitseva Kurjentila ilostuttaa niin asukkaita kuin naapureita.. Kävimme katsomassa kaikkiaan varmaankin kolmisenkymmentä tilaa, mutta useissa esteeksi nousi rakennusoikeuden puute, yksi Kurjentilan perustajista, Ira Hellsten kertoo. 6 Unelma elävästä ekokylästä toteutui K aikki sai alkunsa vuonna 2002, kun joukko nuoria, toisilleen tuntemattomia tamperelaisia perheenäitejä alkoi keskustella keskenään ruokapiirin tapaamisessa. Hän kiittelee, että Vesilahden kunta oli myötämielinen heidän projektilleen ja antoi rakennusluvan kahdeksalle talolle, kun ne rakennettaisiin katosten yhdistäminä paritaloina. Lisäksi toivoimme järvenrantaa, jotta saa kasteluvettä järvestä. Näin projekti oli taloudellisesti mahdollista. – Aloimme etsiä sopivaa paikkaa, mutta kriteerit olivat kovat, sillä halusimme, että keskiönä on elävä maatila. He pohtivat tulevaisuutta ja missä haluaisivat asua ja totesivat unelmiensa kohtaavan
Kylän asukkaista valtaosa käy töissä tilan ulkopuolella. erilaisissa tapahtumissa. – Yhteistalon remontoimme yhdessä heti alussa, mutta se on jäämässä meille hieman pieneksi. Kaikkiaan kokoustettavaakin riittää runsaasti, mutta sen lisäksi järjestetään yhteisiä talkoita ja juhlia.. Kylän kiinteistöyhtiö huolehtii asumiseen liittyvistä asioista, mutta lisäksi on perustettu ekokyläyhdistys, joka huolehtii sosiaalisesta ja kulttuurisesta puolesta sekä kylässä käyvistä vapaaehtoistyöntekijöistä. Joukosta löytyy mm. 7 . opettaja, diplomi-insinööri, joogaopettaja ja ympäristöalan konsultti. Kylän asukkaita yhdistävät niin käytännönasioiden hoitaminen kuin halu viettää vapaa-aikaa yhdessä. Kaiken ytimenä toimii biodynaaminen maatila, jonka mankelitupa on remontoitu kylän yhteistaloksi. Kahdeksassa eri taloudessa on 14 aikuista ja noin 20 lasta ja nuorta. kaksi vanhaa taloa sekä kuusi uutta, rakennettua taloa. Toki jokaisella on myös tarve omaan yksityiseen olemiseen ja se on omissa taloissa mahdollista, Hellsten pohtii. Siellä esimerkiksi kokoustamme kerran kuukaudessa ja vietämme yhteislounaita, Hellsten kuvaa. Hellsten pariskunta huolehtii maatilasta ja viljelee ja kasvattaa karjaa. Kaksi rakennuspaikkaa on vielä käyttämättä, mutta Hellsten kertoo, että nekin ovat näillä näkymin täyttymässä. Tilan tuotteita myydään mm. Vanhin asukkaista on yli 60-vuotias ja myös erään perheen isovanhemmat rakensivat alueelle. Lisäksi Ira Hellsten on yksi Kurjentilan perustajista. – Kaikki yhdistää kiinnostus terveelliseen asumiseen luonnonympäristössä ja myös halu nähdä vaivaa sen eteen. Kuva: Ari Hellsten haluamme elävöittää maaseutua eikä vain rakentaa omaa onnelaa. Eri-ikäisten yhteiseloa Kurjentilalla asuu kaikkiaan yli 30 henkeä. Lisäksi tilalla asuu seitsenlapsinen sijaisperhe
Kurjentilan kanat ulkoilevat kesäisin vapaana pihapiirissä. Biodynamiikan tavoitteena on myös mahdollisimman monipuolinen viljely. Meillä on pieni kasvihuone, josta saa lähinnä omaan käyttöön tomaatteja. – Paljon olisi jäänyt tekemättä ilman vapaaehtoisia. Kylän lapsista suuri osa kulkee kouluun Tampereen steinerkouluun ja siellä on töissä myös kylässä asuva opettaja. Yhteiskyydit toimivat siis sujuvasti ja yhteiskäyttöauton hankinta on harkinnassa. Eristys on totta kai mahdollisimman hyvä. Saimme juuri kuudennen puoltavan päätöksen EU-rahoitteisesta EVS-hankkeesta, joka maksaa vapaaehtoisten majoituksen, ylläpidon ja hieman taskurahaa heille. Lisäksi jokaisessa talossa on tulisija ja ekologinen jalanjälki pyritään pitämään mahdollisimman pienenä, Hellsten luettelee. Ekokylän yhtenä toimintaajatuksena onkin ollut maaseudun elävänä pitäminen. 8 – Aluksi talkoiltiin yhdessä enemmän, kun yhteistalo ja sauna remontoitiin. He haluavat jakaa hyvää myös muille ja ekokylän vapaaehtoiset ovatkin käyneet kunnan nuorisotiloissa tekemässä vapaaehtoistyötä. Elävä maaseutu Kurjentilan maita viljellään biodynaamisesti, eli kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä ja tilalla pyritään suljettuun ravinnekiertoon. Aina kuitenkin riittää jotain yhteistä ja tiistaista lauantaihin meillä on yhteislounaat, joilla tapaa muita, Hellsten kuvaa. Rakennustapaohje ei kiellä saunan rakentamista uudistaloihin, mutta sitä ei suositella. – Jokaisessa talossa on esimerkiksi kuivakäymälä. Kyläläiset ovat myös vasta perustaneet osuuskunta Uusruukin alaisuuteen Kurkikauppa-nimisen ruokaosuuskunnan, joka tilaa keskitetysti kyläläisten käyttöön sellaista luomuruokaa, jota oma tila ei tuota. – Olemme niin maalla, ettei tarvitse kuin nostaa käsi pystyyn tuossa meidän postilaatikolla, niin pääsee kyytiin, Hellsten nauraa. sähköntuotanto, mutta vielä ei ole päätetty, tuleeko se olemaan tuulivoimaa vai aurinkoenergiaa. Kulkemisen ja asumisen lisäksi ruoka on luonnollinen osa ekologisuutta, onhan kylän keskuksena biodynaaminen maatila. Kesäisin kylän elämää värittävät myös runsas joukko harjoittelijoita ja ulkomaalaisia vapaaehtoisia. Suuri osa tilan talkoista ja maatilan töistä saakin vauhtia tästä auttavien käsien joukosta. Tilan noin 30 asukkaan lisäksi töissä avustaa runsas joukko harjoittelijoita ja ulkomaisia vapaaehtoisia. Kyläläiset pyrkivät myös suosimaan yhteiskyytejä ja joukkoliikennettä ja Kurjentila sijaitseekin onnekkaasti Tampereelle kulkevan bussin reitin varressa. Sen sijaan kyläläisiä palvelee yhteissauna. Haaveena on myös oma Kurjentilan ekokylässä järjestetään asukkaiden yhteisiä talkoita ja juhlia sekä yhteislounaita ja kokouksia. – Muovin käyttö on minimoitu, kattotiilten tulee olla savisia ja maalien ekologisia. Niinpä kylään on hyväksytty omat rakennustapaohjeet, joita kunkin rakentajan on noudatettava. Teemamme ovat yhteisöllisyys, ekologisuus ja luonnonmukainen biodynaaminen viljely, Hellsten kertoo. Talot puolestaan lämpiävät yhteisellä hakevoimalalla ja myös siksi talot on haluttu rakentaa lähekkäin, jotta lämmönsiirtomatkat pysyvät lyhyinä ja tehokkaina. Ekologisia ratkaisuja Jo perustettaessa Kurjentilaa haluttiin varmistaa, että asuminen siellä olisi mahdollisimman ekologista. Muutoinkin kyläläiset pyrkivät olemaan aktiivisia ja ylläpitämään myös naapurussuhteita. Sen jälkeen talkoita on ollut vähemmän, kun kaikki ovat keskittyneet omien talojensa rakentamiseen
Kesätorilta mökkiläiset ja ohikulkijat voivat hakea luonnonmukaisesti viljeltyä tilan antia. Se kuuluu elämään. Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Ira Hellsten. Kyyttöjä eli itäsuomenkarjaa on kaikkiaan reilu 20, ja lisäksi kesäisin pihalla kuopsuttelee vapaana parisenkymmentä kotitarvekanaa. Tilakokonaisuus muodostaa oman ekosysteeminsä, joka lisää maaseutuluonnon monimuotoisuutta. Haasteista yli Kurjentilan historiaankin on toki mahtunut haasteita. . Tilalla on 20 lammasta ja karitsoineen pääluku on kesäisin jopa 80. Toistaiseksi kaikki on sujunut jotakuinkin hyvin ja kylällä riittää myös tulevaisuuden suunnitelmia. – Haluaisimme rakentaa yhdestä talosta tulevaisuuden hoivatalon, joka pohjaisi green care –tyyppiseen toimintaan ja voisi myös työllistää ihmisiä. Myös muita yleisölle avoimia tapahtumia järjestetään vuoden mittaan, mm. Maan hedelmällisyyttä vaalitaan kompostoinnin, viherlannoituksen, vuoroviljelyn ja biodynaamisten ruiskutteiden (preparaattien) avulla. Talvi on muutoin hieman hiljaiseloa eikä kaikkia muualla töissä käyviä juuri näy, mutta kevään tullen ekokylä herää taas eloon. Uudet potentiaaliset asukkaat tutustutetaankin asteittain paikkaan, käytäntöihin ja ihmisiin ennen kuin päätöstä muuttamisesta voi tehdä. Biodynaaminen viljely on pintaa syvemmältä tapahtuvaa sitoutumista luonnon ehdoilla toimimiseen. Eläimet elävöittävät myös naapureiden elämää maalla ja naapuri erityisesti toivoikin, että näkisi taas laiduntavia eläimiä. Työtä tilalla ja erityisesti viljelijäpariskunnalla riittää, mutta luonnon keskellä oleminen antaa palkkansa. On ollut avioeroa ja on lähtenyt ihmisiä. kesäkahvila ja –tori kesälauantaisin. Lisäksi on mahdollisimman monipuolisesti avomaan kasviksia ja kukkapeltoa. – Eläinpuoli on noussut itselle erityisen tärkeäksi tässä työssä. Kasviksia myydään oman kylän tarpeeseen, kesätorin asiakkaille, steinerkoululle ja REKO-rinkien kautta, Hellsten kuvaa. – Suomalaiset pankit eivät uskoneet meihin, joten lainamme tulee Tanskasta asti. – Kurjentila sai vuoden 2016 vesilahtelaisen maatilan tittelin, eli työmme täällä on kyllä huomattu, Hellsten hymyilee. Lisäksi seutua pitävät virkeänä eri tapahtumat ympäri vuoden. Biodynaamisessa viljelyssä korostetaan omavaraisen ja omaleimaisen tilakokonaisuuden merkitystä elintarvikkeiden tuotannon perusyksikkönä. Projektin aloittaneet neljä perhettä toki ottivatkin suuren riskin, mutta nyt aletaan olla selvillä vesillä. Biodynamiikassa henkilökohtainen yhteys tilan ja sitä ympäröivän luonnon tapahtumiin korostuu. – Onhan täälläkin kaikenlaista koettu. Lyhyesti sanottuna biodynaamisessa viljelyssä korostetaan monimuotoisen, ekologisen tilakokonaisuuden luomista, viljelijän ja kuluttajan vastuuta luonnosta ja kotieläimistä, keskinäistä yhteistyötä koko ketjussa pellolta pöytään ja korkealaatuisen ravinnon merkitystä ihmisen elämänlaadulle. Lisäksi tarkoitus on remontoida navetan ylisille isompi yhteinen tila, jossa olisi myös mahdollista järjestää suuremmille ryhmille kursseja ja lounaita. Eläinten riittävä liikkumavapaus on yhtä tärkeä kokonaisuuden osa kuin vaikkapa tilalla järjestettävät vuodenaikajuhlat, jotka kohottavat irti arjesta ja antavat voimaa tarttua jokapäiväisiin askareisiin. Kesäkahvila palvelee vierailijoita kesälauantaisin kesätorin yhteydessä, mutta lisäksi järjestetään yksittäisiä päivätapahtumia, kuten kursseja, nukketeatteria, joulutapahtumaa ja tulevan pääsiäisen aikoihin mahdollisesti karitsoihin tutustumista. Tosin nyt ne, jotka eivät silloin uskoneet, ovat työtämme seurattuaan alkaneet uskoa hankkeeseemme, Hellsten naureskelee. Lähde: Biodynaaminen yhdistys Kurjentilalla on myös lampaita, joiden karitsoihin voi kenties päästä tutustumaan tulevana keväänä. Toivon, että jatkossa saisimme Kurjen tilan maaomaisuuden säätiöidyksi, jotta sukupolvelta toiselle jatkuva maan myymisen ja ostamisen kierre katkeaisi ja maa vapautuisi sille asetettavan kauppa-arvon sijasta yhteiseksi hyödykkeeksi, Hellsten kuvaa. Tätä elämäntapaa täytyy kuitenkin tosiaan haluta, jos tänne tulee, koska talon myyminen ei ole helppoa, Hellsten pohtii. Se on mielekästä ja tärkeää, kertoo Hellsten, joka ennen Kurjentilaan muuttamista työskenteli Tampereen Ruohonjuuren myymäläpäällikkönä ja Luomulaatikko Oy:n yrittäjänä. Kurjentilan ytimenä pyörii biodynaaminen maatila, jolla on mm. Kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä eikä geenimanipuloituja kylvösiemeniä ja rehuja. 9 Biodynaaminen viljely BIODYNAAMINEN VILJELY perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön. Toisin kuin monien muiden ekoyhteisöjen, Kurjentilan väki ei ole vaihtunut yhtä sutjakasti, sillä rahan sijoittaminen ja oman talon rakentaminen sitovat paikalleen. ja kurkkuja. Ristiriitojakin tulee. Kokonaisuuteen kuuluvat tilan maitten, viljelykasvien ja kotieläinten lisäksi myös ihmiset ja koko tilaa ympäröivä luonto. Ensimmäinen oli sopivan paikan löytäminen ja seuraava lainan saaminen. parisenkymmentä kyyttöä
Torjunta on tarpeen vain silloin, kun kasvi on vaarassa tuhoutua, jos tilanteelle ei tee jotain, Luoto pohtii. Ne on kuitenkin todettu luonnolle haitallisiksi. – Leppäpirkkojen toukat syövät nopeasti kirvoja, mutta niillä on vain yksi sukupolvi vuodessa. Usein kyse on vain pienestä kosmeettisesta haitasta, joka ei ole kohtalokasta. – Sanon aina niin, että jos ei ruokahuolto ole kiinni sadosta, niin älä torju. Kumppanuuskasvilistassa sen sijaan on hänen mukaansa virheitä. Biologi Leena Luoto korostaa harkitsemaan, milloin on todellinen tarve tehdä puutarhassa torjuntatoimia. – Etikka on haitallinen maaperän pieneliöstölle. Sen tilalle on tullut pelargoniöljy, jonka vaikutuksia ei vielä tiedetä. Esimerkiksi kotiloita voi kuitenkin houkutella kasvimaalta muualle tarjoamalla niille ruoaksi nokkosta, pujoa ja lupiinia. Lisäksi niille voi tarjota ravintoa, josta ne pitävät vielä enemmän. Myös kirvoja voi listiä käsin. Jos ihminen puuttuu siihen, voi tehdä enemmän haittaa kuin hyötyä, Luoto painottaa. Jos sen tulee tuhonneeksi, on turha haikailla kesällä uusien leppäpirkkojen perään, Luoto toteaa. Jos ryhtyy torjumaan niitä, voi tulla tuhonneeksi samalla leppäpirkkojen kesän ainoan sukupolven.. – Ajantasaisen listan voi tarkistaa internetistä Eviran sivuilta, Luoto vinkkaa. Yleensä luonto on jo käynnistänyt omat torjuntakeinonsa tasapainon ylläpitämiseksi. Esimerkiksi keväällä viinimarjojen kirvoja torjuessa voi tuhota myös leppäpirkkojen toukat. 10 Älä torju, jollei ole välttämätöntä Nypi ja ruoki Biologi Leena Luoto kannustaa torjunta-aineiden asemesta nyppimään tuholaisia pois käsin tai tarjoamaan niille muuta ravintoa kuin viljelyskasvit. Jos suhde on 1:100, kehotan unohtamaan koko jutun. Yleensä luonto on jo käynnistänyt omat torjuntakeinonsa tasapainon ylläpitämiseksi. Luoto korostaakin, että ihminen sekoittaa pakkaa nykyisin liikaa ja siksi luonnon monimuotoisuus vähenee. Torjunta-aineiden ongelma on, että ne eivät valikoi kohdettaan, vaan vaikuttavat kaikkeen ympärillä. Varmista luonnonmukaisuus Läheskään kaikki, mitä ihmiset pitävät luonnonmukaisena, ei sitä ole, joten ennen torjuntatoimien tekemistä kannattaa asiaan perehtyä kunnolla. Kesällä kaaleihin voi ilmestyä toukan syömiä reikiä. Voi siis olla, että joutuu vain ojasta allikkoon, Luoto toteaa. Vuoroviljely on Leena Luodon mukaan a ja o. Esimerkiksi kaaleissa viihtyviä toukkia voi nyppiä käsin pois. – Pitäisi miettiä, miten tulisi toimia, jottei tarvitse myöhemmin tehdä torjuntatoimenpiteitä. Luonnonmukaisten torjuntakeinojen listoilla näkee usein kerrottavan mäntysuovan ja etikan käytöstä. K eväällä herukkapensaassa voi olla kirvan punertamia lehtiä. Listalta löytyy kaupallisia valmisteita, mutta nykyisin myös nokkoskäyte on virallisesti hyväksytty luomuviljelyyn. Biologi Leena Luoto kannustaa aina harkitsemaan tarkasti, onko torjuntatoimiin todella ryhdyttävä. Viinimarjapensaista voi laskea, moniko lehti on punertunut. Hän luottaa Eviran ylläpitämään luonnonmukaiseen viljelyyn hyväksyttyjen kasvinsuojeluaineiden listaan. Esimerkiksi peltoukonnauris on kaalikoin herkkua
Jos tuholaiset eivät todella uhkaa kasvia, ei Leena Luodon mukaan ole syytä huoleen. Silloin sairastunut kasvi on hävitettävä. – Kiinankaali on kaalikoiden suurta herkkua. Niille on siis tarjottava ruokaa, jos ne ovat olemassa, Luoto neuvoo. Porkkanakärpänen puolestaan munii eri aikaan kuin kemppi, joten selvittämällä muninta-ajankohdan ja kylvämällä eri aikaan, voi vähentää omaa tuholaistaan. Kotipuutarhoissa on Luodon mielestä varaa keventää torjuntatoimia. Ei ole olemassa torjuntakeinoa, joka tehoaisi vain tiettyyn eliöön. Kotimainen Biotus myy petopunkkeja, harsosääskiä ja sukkulamatoja. Tiedä, mitä torjut Ennen kuin torjuntatoimiin ryhtyy kannattaa selvittää tarkasti, mistä tuholaisesta on kyse. – Lehtokotiloa voi ohjailla hyvin nokkosella, pujolla ja lupiinilla, joita se syövät mielellään. Niinpä voi samalla tulla tuhonneeksi tasapainon kannalta hyödyllisiä eliöitä. Jos poistaa nämä kasvit pihaltaan, mutta kotilopopulaatio on olemassa, niin jotainhan ne nälkäänsä syövät.. Itselläni oli lehtikaalit täysin iskemättömiä, kun vieressä kasvoi peltoukonnaurista, jossa on pehmeämmät lehdet, Luoto sanoo. Moniin tuholaisiin tehoaa myös puhdas vesisuihku, joka vaikeuttaa kasvin vartta pitkin kiipeämistä. Kun on annettu luonnon itse hoitaa tasapaino, on tuholaisten määrä vähentynyt. – Porkkanakemppi munii tiettyyn aikaan, joten silloin voi kikkailla kylvöajankohdan kanssa ja kylvää porkkanat joko aiemmin tai myöhemmin. Nokkosvesi on erittäin typpipitoinen lannoite. Lehtokotiloa voi ohjailla hyvin nokkosella, pujolla ja lupiinilla, joita se syö mielellään. Kotipuutarhoissa olisi hänen mielestään varaa huomattavasti keventää torjuntaa. Uusi käsittely useita kertoja. Siivilöi ja sumuta kirvoja vastaan. Sen sijaan samettikukkaöljyllä on huomattu vaikutuksia. Jos poistaa nämä kasvit pihaltaan, mutta kotilopopulaatio on olemassa, niin jotainhan ne nälkäänsä syövät. Nypi pois Monia tuholaisia kannattaa nyppiä sormin pois. 90 prosentissa tapauksista ei tarvitse huolestua, vaan voi luottaa siihen, että luonto hoitaa itse tasapainon ylläpitämisen. Teksti: Terhi Niinimäki 11 Näin valmistuu nokkosvesi TARVITSET 1 kg tuoreita nokkosia tai 250 g kuivattua 5 l vettä . – Kannattaa valita härmää kestäviä. – Sukkulamato torjuu espanjansiruetanaa. – Omenatarhoilla ammattilaiset ovat huomanneet, että paras on, kun ei tehdä mitään. Esimerkiksi sypressikirva on ajautunut Suomeen kasvien mukana. Kumppanuuskasveja pohtiessa on tiedettävä, mikä eri kasvien vaikutusmekanismi on. Anna nokkosten seistä vedessä 1–2 vuorokautta. Ei torju. Luonnonmukaisten perusaineiden listalta puuttuu esimerkiksi leivinsooda, jota Luodon mielestä voi kotipuutarhassa käyttää maltillisesti, ja se tehoaa tehokkaasti härmään. Vuoroviljely on torjunnassa Luodon mukaan a ja o, mutta kumppanuuskasveista on harvoin hyötyä, ainakaan sen listan mukaisesti, joka esimerkiksi internetissä kiertää. Harrastelijat voivat ostaa kotimaisesti kasvatettuja biologisen torjunnan eliöitä, jotka sopivat esimerkiksi parvekkeelle ja kasvihuoneeseen. Siivilöi liuos ja laimenna vedellä 1:10. Silloin ne jättävät keräkaalit rauhaan. Jos haluat käyttää nokkosvettä lannoitteena, anna sen seistä ensin viikon tai kaksi. Syreenikeijukas lensi tänne, kun sitä oli Pietariin istutetuissa puissa. Joskus tauteja vain tulee, kuten viime kesänä tuli pahkahometta, kun oli sateista. Sama koskee raunioyrttija kortekäytettä, jotka myös toimivat kasvia vahvistavina, Luoto kertoo. Ulkomailta hankittujen taimien mukana voi saada ikäviä yllätyksiä, tauteja ja tuholaisia. – Sanotaan tillin torjuvan kirvoja. . Jos haluaa taata hyvän lehtikaalija keräkaalisadon, voi niiden viereen istuttaa kasveja, joista kaalikoit pitävät niitäkin enemmän. Houkuttelevatko ne tuholaisia vai karkottavat tai hämäävät. – Nokkoskäytteen vaikutusmekanismi on vielä enimmäkseen perimätiedon varassa ja siitä tarvitaan lisää tutkimustietoa. Kasvitaudit hankalia Kasvitautien luonnonmukaiseen torjuntaan on vähän keinoja. Kirvat liiskataan sormin ja toukat nypitään pois. Luoto suosittelee jo lajikkeita valitessa kiinnittämään huomiota niiden kestävyyteen. Samettikukkakaan ei poista kirvoja pelkällä hajullaan. Näin voi kohdistaa torjunnan juuri kyseiseen tuholaiseen
Silkkikana on vanha tiibetiläinen kanarotu. Kukot viihtyvät mainiosti kanalassa, mutta kananmuna on ikään kuin hedelmöittymätön munasolu, joten sen syntyyn ei tarvita kukkoa.. 12 Pihankopsuttajasta hyötyä monella tavalla Kana tuli kaupunkiin Kesäkanat ovat olleet viime vuosien hitti. Niitä on mukava katsella pihamaalla, kanankakasta saa oivaa muhevuutta kompostiin eikä keittiöstä puutu aamiaistarvikkeita. Maatiaiskanat ovat kuin luotu Suomen välillä kylmäänkin ilmastoon
Se sisältää lähes kaikkia ravintoaineita C-vitamiinia ja kuitua lukuun ottamatta. – Pääsääntöisesti esimerkiksi tyhjiksi jääneitä leikkimökkejä. Kananpidossa on vastassa myös aikamoinen byrokratia. 13 K anaharrastus villitsi suomalaiset muutama vuosi sitten. Seuraa kanojen ulkona pitoon liittyviä määräyksiä. Näppärä rakentaa kesäkanalan itse, jos valmiskanala-mallistot eivät kelpaa. Omakotitalon asujankin tarvitsee kysyä naapureilta lupa ennen kuin lähtee kanakaupoille. – Myönnämme toistaiseksi voimassa olevan luvan riippumatta siitä onko kysymys kesäkanojen pidosta tai ympärivuotisesta harrastuksesta, kerrotaan Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä. Maatiaiskanoja värit vaihtelevat mustasta ruskeaan ja punaiseen, harmaasta valkoiseen ja kirjavaan. Kana munii noin munan päivässä, joten ylimääräisiä munia kertyy herkästi. Kanoihin voi kiintyä siinä missä muihinkin lemmikkieläimiin, Leminen muistuttaa. Tutustu kanoja koskeviin eläinsuojelusäädöksiin. Rakennuksissa on otettava kuitenkin huomioon myös eläinsuojelumääräykset. Kaava-alueella tulee olla yhteydessä kunnan terveydensuojeluviranomaiseen ja rakennusvalvontaan. Kyllä edelleenkin kiinnostusta on, mutta huomattavasti vähemmän kuin aiemmin, kertoo maaseututoimenjohtaja Minna Leminen Orimattilan kaupungilta. Huolehdi salmonellan ja muiden tautien vastustamisesta. Kevään ulkoiluissa on kuitenkin omat rajoituksensa lintuinfluenssan vuoksi. Ulkona pitokielto on voimassa maaliskuun alusta toukokuun loppuun. Maatiaiskanat ovat elinvoimaisia sekä pitkäikäisiä ja kylmää kestävinä ne ovat sopeutuneet hyvin suomalaiseen, välillä kesäisinkin kylmään ilmastoon. Tarvittavat lomakkeet löytyvät Eviran nettisivuilta. Valkuainen sisältää pääosin proteiinia, vettä ja joitain kivennäisaineita. Kesäkanat eivät myöskään ole nirsoja asuntonsa suhteen. Rouhiainen painottaa, että päätöksessä otetaan huomioon, miten kanala sijoittuu piha-alueelle ja kuinka jätteenkäsittely sekä ruoan varastointi tullaan hoitamaan. Kesäkanojen pitäjäksi. Rakennukset, joihin kanalaa on oltu perustamassa, ovat olleet jopa luovia. Kanaharrastus kävi muutama vuosi sitten niin kuumana, että kanoja kyseltiin jopa kerrostaloasuntojen parvekkeille. Terveyspommi KANANMUNA on terveellistä syötävää. Kanala lupaprossien takana Kun paperit tuotantoeläinten pidosta on tehty, täytyy marssia terveydensuojeluviranomaisten pakeille. Kerrostaloon kanoja on kuitenkin turha haaveilla. . Hautomisviettisenä rotuna maatiaiskanat lisääntyvät nopeasti. Niille kelpaa ravinnoksi vaikka lasten puurolautasille jääneet tähteet ja palkaksi ne pitävät vielä perheen munissa. REKISTERÖIDY kanojen pitäjäksi kuntasi maaseututoimeen. Tuttaville ja sukulaisille munia saa lahjoittaa, mutta mikäli munia aikoo myydä, tulee salmonellatestien olla kunnossa. – Buumi on selkeästi tasaantunut muutaman vuoden takaisesta. Rohkeimmat teurastavat kanansa itse ja käyttävät ne ravintona. Se voi kuitenkin olla haaste, sillä kesäkanoihin kiintyy nopeasti. Kananmunan aminohappokoostumus on paras mahdollinen, sillä muna sisältää kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja. Kanalan yhteyteen onkin syytä rakentaa verkkoaitaus, jossa kanat saavat ulkoilla siihen asti, kun ulkona pitokielto on voimassa. Selvitä, miten kuolleen tai lopetetun kanan voi hävittää. Teksti ja kuvat: Soili Kaivosoja Omakotitalon asujankin tarvitsee kysyä naapureilta lupa ennen kuin lähtee kanakaupoille.. Kanojen pito on helppoa ja hyödyllistä. Kanat tarvitsevat pesiä, joihin munia. Kanojen reviiri on suhteellisen pieni eivätkä ne yleensä karkaile vapaana ulkoillessaankaan, kunhan ympäristöstä löytyy ruokaa ja kanoille luontaista puuhaa kuten kuopsuttamista. Keltuaisessa on rasvaa, kaikkia rasvaliukoisia vitamiineja, kivennäisaineita ja proteiinia. Kotipihan kanalaksi kelpaa vanha työmaaparakki, talli, koirankoppi tai vaikkapa leikkimökki. – Ulostejätettä ja kuiviketta syntyy muutamastakin kanasta yllättävän paljon. Kananmuna on ravintosisällöltään monipuolisimpia ruoka-aineita. Oma asiansa on vanhojen kanojen poisto. Aluksi on ilmoittauduttava Eviran ylläpitämään kanarekisteriin kanojen pitäjäksi. – Uskon, että osasyynä voi olla sekin, että syksyllä kesäkanoista luopuminen on monelle vaikeaa. Vaikka oman kanalan kananmunat eivät olisikaan luomumunia, ovat ne kuitenkin eettisesti tuotettuja. Tutustu kanojen teurastusja lopetusohjeisiin. Ne vaativat kuitenkin säännöllistä, päivittäistä hoitoa. Tuntuu, että yhden jos toisenkin omakotitalon nurkalla kiekuu kukko ja kanat kopsuttavat iloisesti kukkapenkkejä. Lahden ympäristökuntien alueella riittää vapaamuotoinen ilmoitus, josta viranomaiskäsittelyn jälkeen saa maksullisen päätöksen. Eettisiä kananmunia Kesällä kanojen hoito on helppoa. Kaupunkikohtaisesti eri kaupunkien lupakäsittely on erilaista. Huolimattomasti varastoitu ruoka puolestaan saattaa tuoda kylkiäisenä rottapopulaation. Se tapahtuu paikallisen maataloustoimiston kautta. Muna sisältää kaikkia rasvaliukoisia vitamiineja, runsaasti B-ryhmän vitamiineja ja monipuolisesti eri kivennäisaineita. Useimmat omasta kanalasta kiinnostuneet säälivät tuotantokanoja
– Lehtikaali on varmaankin helpoin kaaleista ja sopii aloittelijalle. Kukkakaali sen sijaan on haastavin, kertoo kaaleja noin 30 vuoden ajan kasvimaallaan Kaali vaatii lannoitusta ja harsoa Haastava vihannes Kaalit tarvitsevat satoa tuottaakseen runsaasti lannoitusta sekä vettä. 14 K aalit sisältävät runsaasti mm. vitamiineja ja kuituja, mutta ne ovat kenties yksi haastavammista kasvimaan kasveista. Saadakseen runsaan kaalisadon on kiinnitettävä runsaasti huomiota erityisesti lannoitukseen ja tuholaistorjuntaan. Myös harson käyttö on välttämätöntä tuholaisten torjumiseksi.
Silloin myös annan kaaleille lisälannoitusta, Aspegren kertoo. Runsaasti kompostia Kaalit ovat yksi runsaimmin ravinteita tarvitsevista kasvimaan kasveista. Suurista kaaleista haaveilevan kannattaakin lannoittaa kaaleja tasaisin välein läpi kesän. – Harson on oltava todella tiiviisti, sillä tuholaiset pääsevät pienimmästäkin raosta harson alle. Parsakaali on makunsa ja monikäyttöisyytensä vuoksi Aspegrenin suosikki.. Kaksi hyvää keinoa ovat virtsan ja nokkosveden käyttö. Aspegren itse useimmiten vuorottelee niille. Huhtikuun puoliväli on hyvä kylvöajankohta. Kaalit on erityisen tärkeää peittää harsolla heti ulos istutettua. Itse laitan jokaiselle taimelle istutuskuoppaan puolisen litraa kompostia sekä lisäksi luomulannoitusrakeita puolisen desiä. Nokkoskäyte puolestaan valmistetaan antamalla nokkosten muhia vedessä parisen viikkoa ja myös se laimennetaan. Mitä vahvempia varret ja taimet ovat ulos siirrettäessä, sen helpommin ne kasvavat myös avomaalla ja tuottavat satoa. Harson hän on asettanut harjateräskaarien varaan, jottei se paina kaaleja niiden kasvaessa tai painu niitä vasten esimerkiksi sateessa. – Virtsa laimennetaan 10-prosenttiseksi. Hän vinkkaa, että kaalit on hyvä esikasvattaa huonelämpöä alhaisemmassa lämpötilassa, jos mahdollista. Vasta silloin kaalien tuholaiset ovat varmasti väistyneet. Vapaa-ajalla hän viihtyy myös kameran takana, ei niinkään edessä. – Taimia istuttaessa maa lannoitetaan hyvin. Haastava vihannes kasvattanut orivesiläinen Marjo Aspegren. Liian lämpimässä tai vähäisessä valossa taimista kasvaa helposti pitkiä ja honteloita. Harso on hyvä pitää paikallaan jopa elo-syyskuuhun asti, ensimmäisiin yöpakkasiin asti. Hänelle hyväksi väliksi on Suurista kaaleista haaveilevan kannattaa lannoittaa kaaleja tasaisin välein läpi kesän. – Harson alle kurkkailen keskimäärin puolentoista viikon välein ja tarkistan, miten kaalit kasvavat. Myös kasvilampun käyttö tekee taimista vahvoja. Kaalit tarvitsevat säännöllistä hoitoa lähes keväästä syksyyn, ja monet niksit on opeteltava kantapään kautta. Lisäksi olen ripotellut ohuen kerroksen tuhkaa, Aspegren muistelee. Typpilannoitusta kaaleille voi Aspegrenin kokemuksen mukaan lisätä maksimissaan kerran viikossa. Kokenut harrasteviljelijä antaa kuitenkin omat vinkkinsä runsaasta ja herkullisesta kaalisadosta haaveilevalle. 15 . Itse olen käyttänyt kiviä ja lautoja harson painona ja usein myös maata harson päälle käännettynä, Aspegren kuvaa. Kukkakaali on Aspegrenin mielestä haastavin kaali kasvattaa. Orivesiläinen Marjo Aspegren on kasvattanut kaaleja noin 30 vuotta ja osaa antaa niksejä onnistuneeseen viljelyyn. – Kaalintaimet kannattaa esikasvattaa. Kaksi hyvää keinoa ovat virtsan ja nokkosveden käyttö. Aspegren lannoittaa kaalejaan luonnonmukaisin keinoin ja kertoo useita mahdollisia vaihtoehtoja lannoittamiseen. Molemmissa on nopeasti liukenevaa typpeä, Aspegren toteaa. Taimet voi myös ostaa. Ne siirretään ulos yöpakkasten mentyä, noin touko-kesäkuun vaihteessa, sääennusteita seuraillen, Aspegren neuvoo
Runsas haraaminen puolestaan sekä suojaa tuholaisilta että antaa satokasveille tilaa kasvaa sekä ilmastaa maata. Itsekin hän saattaa laittaa kukkia kaalien ympärille, jos taimia jää yli muualta pihalta. Liian vähästä lannoituksesta merkkinä ovat puolestaan hennot ja vaaleanvihreät varret, Aspegren kuvaa. Ehkä se on juuri liian vähäisestä kastelusta kiinni, etten ole onnistunut kukkakaalin kasvatuksessa, Aspegren pohtii. osoittautunut 1,5-2 viikon välein. Lehtikaali sisältää runsaasti vitamiineja ja sen on kaalien kasvattamista aloittelevalle helpoin kaali opetella viljelytaitoja. Liian vähästä lannoituksesta merkkinä ovat puolestaan hennot ja vaaleanvihreät varret.. Lisäksi hyvä lannoituskeino on ruohosilppu. Paljon vettä Aspegrenin oma kasvimaa sijaitsee melko savisessa maassa, mutta kaalit ovat silti kasvaneet hyvin. Keräkaalitkin taittuvat moneksi. Sekä tuholaistorjunnan että lannoituksen vuoksi kasvimaalla kannattaa harrastaa vuoroviljelyä eli vaihtaa vuosittain viljelemiensä kasvien paikkaa. Yleensä kastelen ne aina, kun avaan harsoa. Aspegren on pohtinut myös hiekan ajamista kasvimaalle, mutta savimaassa on kaalin kannalta se hyvä puoli, että se pidättää vettä paremmin kuin hiekkamaa. Tuholaisista merkkinä ovat mm. Tuholaisia hän on torjunut harson lisäksi lähinnä kohtaamiensa toukkien ja etanoiden pois nyppimisellä. toukkien syömät reiät lehdissä. 16 Runsas kaalisato tarvitsee runsaasti lannoitusta, vettä sekä tuholaisten torjuntaa harsolla. Kasvimaata tosin on parannettu jo vuosia kompostin ja lannoituksen avulla. Jos on pitkään kuivaa, kaaleihin tulee kitkerä maku. Muutaman kerran kesässä hän lisää kaaleille myös ohuen kerroksen tuhkaa, sillä se sisältää tärkeitä hivenaineita, mutta osaltaan myös torjuu tuholaisia, kuten etanoita. Perinteisesti kaaleille hyviä rinnakkaiskasveja kerrotaan olevan esimerkiksi kehäkukat ja samettikukat, ja Aspegrenkin toteaa, että ei niistä ainakaan haittaa ole. Sitä varten keräävä ruohonleikkuri on kätevä ja silpun voi levittää kaalien juurelle. Tuholaisia torjuvia rinnakkaislajejakin hän on joskus kokeillut, muttei ole huomannut niistä merkittävää hyötyä. – Kaalia ei juuri pysty kastelemaan liikaa. – Jos kaalit saavat liikaa typpeä, ne muuttuvat voimakkaan tummanvihreiksi ja tekevät lehtiä ja vartta, mutta kukinnot eivät kasva. Useita lajikkeita Sadossa onnistumisessa voi auttaa erilaisten lajikkeiden vilJos kaalit saavat liikaa typpeä, ne muuttuvat voimakkaan tummanvihreiksi ja tekevät lehtiä ja vartta, mutta kukinnot eivät kasva
Kaalien lisäksi kasvimaalta ja kasvihuoneesta löytyy mm. – Toinen suosikki on kyssäkaali. Aspegrenin puutarhavinkkejä ja reseptejä löydät osoitteesta parastapuutarhasta.blogspot.fi. 17 Jälleenmyyjämme, messukalenterin ja verkkopuodin löydät osoitteesta www.riihipuoti.. 28 cm:n piirasvuokaan. p. Teksti: Terhi Niinimäki. Aspegrenilla on vuosittain esimerkiksi parsakaalista niin varhaisia lajikkeita kuin myöhäisempiäkin. . Tämä taikinamäärä riittää yhteen halkaisijaltaan n. Paistetaan 200 asteessa noin 30 minuuttia. Parsakaalin taimia kasvimaalta löytyy yleensä parisenkymmentä, ja parsakaali onkin kaaleista Aspegrenin suosikki sekä herkullisuutensa että monikäyttöisyytensä vuoksi. Lehtikaalia on myös eri väreissä, ja esimerkiksi ruusukaalia ja keräkaalia on vaihtelevasti eri vuosina, Aspegren kertoo. 02 486 1475 Kotimaiset lisäaineettomat Luomuviljatuotteet POHJA: 75 g margariinia 1/2 dl kaurahiutaleita (gluteeniton kaura) 2 1/2 dl gluteenittomia jauhoja (esim. Jos edellisenä kesänä joku on epäonnistunut, sitä odottaa seuraavana kesänä oikein innolla, Aspegren nauraa. juureksia, perunaa, maissia, tomaattia, yrttejä, kesäkurpitsaa, kurkkua sekä erilaisia kokeiluja, kuten melonia. Feta-parsakaalipiiras Kes äine n Kaalien ravintoarvot / 100g Parsakaali Kukkakaali Keräkaali Lehtikaali Energiaa 35 kcal 24 kcal 28 kcal 40 kcal Kuitua 14 g 18 g 14 g 10 g A-vitamiini 86 µg 0,9 µg 5,5 µg 765.8 µg C-vitamiini 120 mg 61,5 mg 37,4 mg 110 mg K-vitamiini 110 µg 20 µg 60 µg 618 µg Kalsium 48 mg 24 mg 42 mg 42 mg Magnesium 24 mg 15 mg 14 mg 14 mg Rauta 1,1 mg 0,6 mg 0,4 mg 0,4 mg jely. Sekoita kulhossa keskenään pehmeä rasva, kuivat aineet ja maito. Vuodet ovat erilaisia, joten on hyvä viljellä eri vihanneksia, sillä eri kesinä menestyvät eri lajit. Taikinaan voi halutessaan laittaa myös hiukan keitettyä perunaa hienonnettuna. Sitä voi myös pakastaa ja nauttia omasta sadosta ympäri vuoden. sekoitus erilaisista) 1,5 tl leivinjauhetta 1 dl maitoa TÄYTE: esikeitettyjä parsakaalin kukintoja fetajuustoa kuutioina kuullotettua sipulisilppua yhden keskikokoisen sipulin verran MUNAMAITO: 2 kananmunaa 2 dl kermamaitoa 1/2 -1 tl yrttisuolaa mustatai valkopippuria (yrttejä) . Taputtele taikina jauhotetuin käsin voidellun piirasvuoan pohjalle ja reunoille. Niin ei pääse myöskään kyllästymään. Ensimmäiset oman kasvimaan kaalinsa hän on saanut nauttia yleensä heinäkuun alussa. – Vähitellen kantapään kautta on tullut kokeiltua kaikenlaista. Piiraspohjalle aseteltujen täytteiden päälle kaadetaan munamaito. Kaaleista voi valmistaa monipuolisesti erilaisia ruokia, esimerkiksi herkullisia piiraita
Hiilipitoisuuden lisäämiseksi on kehitetty myös uusia konsteja: – Laitosmaisessa biojätteen käsittelyssä biohiili on noussut yhdeksi mielenkiintoiseksi avaukseksi. Materiaalin kypsyessä kompostin lämpötila laskee ulkoilman lämpötilan tasalle. Kuumavaiheen aikana tuhoutuvat taudinaiheuttajat. Biohiili lisää ilmavuutta Laitosmainen biojätteen käsittely onkin aihe, jonka parissa tutkijat pakertavat tiiviisti. Kompostia kannattaa kääntää talikolla tai kompostiporalla ainakin pari kertaa kuukaudessa.. Maaperässä biohiili parantaa maan ominaisuuksia ja näin ollen edesauttaa kasvien Biohiilestä voi olla apua kotikompostoijallekin Typpipitoista biojätettä ja hiilipitoista kuiviketta tulisi lisätä kompostoriin aina saman verran, jotta komposti pysyy ilmavana ja toimivana. Ihminen voi nopeuttaa hajoamisprosessia sijoittamalla biojäte lämpökompostoriin, jossa pieneliöillä on ihanteelliset työskentelyolosuhteet. Kompostoitumisprosessia voi auttaa säätelemällä kompostoituvan jätteen typpi-hiili-suhdetta: runsastyppinen ruokajäte kaipaa kompostiin seosaineeksi hiilipitoista purua, haketta, kuorikatetta tai lehtiä. Kun komposti toimii hyvin, lahottajaeliöiden elintoiminnoissa muodostuva lämpö nostaa sen lämpötilan 50–70 asteeseen ja kompostimassa painuu kasaan. Kompostointi on tehokas ja ympäristöystävällinen tapa käsitellä keittiössä ja puutarhassa syntyvä biojäte. Se on biomassasta kuivatislaamalla hapettomissa tai vähähappisissa olosuhteissa valmistettua hiiltä, jolla on tutkimuksissa osoitettu olevan suotuisia vaikutuksia maanparannuksessa ja myös kompostoinnissa, kertoo ympäristöasiantuntija Maija Palomäki Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:stä. Kotikompostoija voi hyötyä laitoskompostoinnin tutkimuksesta ja onkin jo huomattu, että biohiilestä voi olla apua myös kotikompostille, jos kompostoituminen on hidasta eikä massa lämpene. 18 Hajoamista voi helpottaa K ompostoidessa biojäte hajoaa ja muuttuu lopulta mullaksi aivan samalla tavalla kuin sille tapahtuu luonnossakin. Biohiili käy hyvin sekä puutarhakompostiin että lämpökompostoriin tehostamaan kompostoitumista. Kompostissa biohiili nostaa kompostimassan lämpötilaa, aktivoi pieneliöstön toimintaa ja imee kosteutta ja lisää kompostimassan ilmavuutta
Bokashissa jäte tekeytyy hapettomassa tilassa kaksi viikkoa, minkä jälkeen se tulee siirtää suljettuun multatehtaaseen: sitä ei saa kaivaa kasvimaahan multautumaan, sillä se kiinnostaa haittaeläimiä siellä aivan yhtä paljon kuin avokompostiin nakattu ruokajäte. Hapettomassa tai vähähappisessa lämpökompostorissa syntyy herkästi metaania, joka on ilmakehälle haitallista kaasua. Bokashi vaatii tarkkuutta On myös tärkeää muistaa, että ruokajäte ei missään nimessä kuulu puutarhajätteelle tarkoitettuun avokompostoriin. Toimiva komposti on ilmava. Anna Sarkkinen muistuttaa, että myös bokashi-kompostoijien tulee muistaa, että biojätteen tulee olla täysin lahonnutta ja mullaksi muuttunutta ennen kuin sitä saa sijoittaa maahan. On myös tyypillistä, että avokompostori perustetaan kehikon sisään, jolloin jäte pysyy paremmin suojassa tuulelta, Anna Sarkkinen vinkkaa. Sen pitää olla lämpöeristetty, jos kompostointi on ympärivuotista. Puutarhajätteelle tarkoitettu avokompostori voi olla vaikka vain kasa tontin laidalla, mutta luonnonystävä suunnittelee avokompostorinkin perustamista tarkkaan. Asiantuntijat myös toteavat, että kehikossa jäte maatuu hieman nopeammin. – Kuivikkeen määrä on helpoin tapa kontrolloida päästöjä. Kompostin ja kompostorin sijoittelusta tontille määrätään kuntakohtaisissa jätehuoltomääräyksissä. Mieti sijoituspaikka Kotikompostoija pärjää silti varsin hyvin myös ilman biohiiltä. Modernimmissa lämpökompostoreissa voi olla kätevämmät tyhjennysmekanismit kuin vanhoissa kompostoreissa ja niiden lämpötilaa on helpompi tarkkailla integroitujen lämpömittareiden ansiosta. Kuva: HSY Toiminnanjohtaja Anna Sarkkinen Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry:stä toteaa, että peruskompostointiin voi parhaiten vaikuttaa kompostorin sijoittelulla. – Moni sijoittaa lämpökompostorin ja avokompostorin lähekkäin, jotta puutarhajätettä voi helposti nostaa lämpökompostoriin kuivikkeeksi. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen Ympäristöasiantuntija Maija Palomäki Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:stä kertoo, että teolliseen käyttöön kehitetystä biohiilestä voi olla hyötyä kotikompostoijallekin. Ajoittainen pöyhiminen ja kääntäminen varmistavat, että myös keskiosiin pääsee happea, neuvoo Maija Palomäki. Missään nimessä jätettä ei kuitenkaan tule kaivaa maahan. – Jätteen hautaaminen on kiellettyä. . . Bokashi-kompostoinnista ei yleisesti mainita myöskään kuntakohtaisissa jätteenkäsittelyohjeistuksissa, mutta tilanteeseen on mahdollisesti tulossa muutos. – Jos kompostorissa syntyy multaa, niin se toimii. Kompostorin laatuvaatimuksiin tulee myös kiinnittää huomiota: ruuantähteille tarkoitetun lämpökompostorin tulee olla jyrsijäsuojattu. Se myös pidättää vettä sekä estää ravinteita huuhtoutumasta ja vähentää siten lannoitustarvetta. Esimerkiksi HSY selvittää, onko bokashi tarpeen huomioida jätehuoltomääräyksissä tai kompostointiohjeissa. Hapettomassa, kuten liian märässä ja tiiviissä massassa happea tarvitsevat lahottajaeliöt korvautuvat mädättäjillä. Ruokajäte houkuttaa herkästi paikalle jyrsijöitä. – Bokashin käytöstä ei tällä hetkellä ohjeisteta jätehuoltomääräyksissä, ja bokashin käyttäjät eivät aina ole perillä siitä, miten bokashi toimii. Mutta mikään ei estä nikkaroimasta kompostoria vaikkapa vanhasta pakastinarkusta, kunhan kylmälaitteisto ensin poistatetaan asianmukaisesti. Puutarhajätekompostia voi käyttää lämpökompostorin kuivikkeena.. Biohiili myös rikastuttaa ja aktivoi maaperäeliöstöä sekä sitoo hiiltä hyvin pysyvään muotoon ja toimii siten hiilinieluna ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jos biojätettä kaivaa maahan ja kasaa päälle maakerroksen, jäte joutuu hapettomiin oloihin, tiivistyy ja alkaa muuttua metaaniksi. KOMPOSTI on sijoitettava ja hoidettava niin, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. KEITTIÖBIOJÄTTEEN kompostointiin tarvitset haittaeläimiltä suojatun kompostisäiliön. Jos avokomposti on sijoitettu huonoon paikkaan, siitä voi valua ravinteita ojiin, maaperään ja vesistöön. Jos kuiviketta ei ole tarpeeksi, niin jäte painuu kasaan ja alkaa lahoamisen sijaan käydä. 19 Määräyksiä kompostoinnista . Kypsyvä kompostikasa kannattaa peittää esimerkiksi pressulla tai kannella. Toimivaa kompostoria ei ole syytä vaihtaa uudempaan malliin, ellei sitä ole onnistunut rikkomaan vaikkapa terävällä esineellä, Sarkkinen ohjeistaa. – Jätehuoltomääräykset vaikuttavat siihen, miten kompostorin voi tontille sijoittaa, mutta ympäristöolosuhteet kuten paikan varjoisuus vaikuttaa kompostorin lämpötiloihin. – Ravinteiden valumista tapahtuu, jos sadevesi huuhtelee kompostikasaa. Karkeat ainesosat ja laitteen riittävä ilmanvaihto takaavat ilmavuuden. kasvua. Lämpökompostorin iän tai teknisten ominaisuuksien sijaan kotikompostoija voi vaikuttaa kompostoinnissa syntyviin päästöihin oikealla kompostointitavalla. Ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetun keittiöjätekompostorin tulee olla lämpöeristetty ja jyrsijäsuojattu. . Toiminnanjohtaja Anna Sarkkinen Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry:stä toteaa, että peruskompostointiin voi parhaiten vaikuttaa kompostorin sijoittelulla. Bokashi perustuu hapattamiseen, ei hajoamiseen. Sarkkinen jatkaa, että kaupalliset kompostorit eivät ole muuttuneet kovin paljon viime vuosikymmeninä: tämä kertonee siitä, että muutokseen ei ole ollut tarvetta. Kompostia ei kannata sijoittaa ihan vesien vierelle, Palomäki neuvoo. PUUTARHAJÄTETTÄ voi kompostoida siistissä, hoidetussa avokompostissa, esimerkiksi kehikossa. Kuiviketta tulisi aina lisätä yhtä paljon kuin jätettäkin, Anna Sarkkinen täydentää
Kehäkukkaa iholle, mesiangervoa päänsärkyyn Yrtit hoitavat Suomen luonnosta löytyy runsaasti yrttejä ja kasveja, joilla voi hoitaa niin kipua, vatsavaivoja kuin ihoakin. Käytön kanssa on oltava varovainen, jos on allergista taipumusta tai lääkkeitä käytössä.. Se auttaa esimerkiksi kivun poistamisessa ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. 20 Siankärsämö on monen vaivan yrtti