Ekoelo 3/2017 7,10 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen 5,50 100-vuotias Suomi saa uuden kansallispuiston Näyttelijä Olga Temonen nauttii päivistään kotieläintilalla Pienestä lavaviljelmästä satoa koko vuodeksi Luonto elvyttää uupuneen mielen Huippukokki Sami Tallbergin maukkaat villiyrttireseptit Hapata ja kuivaa kesän aromit talteen
ravinto . hyvä mieli 4/2017 7,50 Kurku ma käy tulehd usten kimpp uun Eija Kantola selätti antibioottik ierteen antioksidan teilla Ota voikukk a elämääs i Kevät on villin kokin juhlaa Oopperala ulaja Jyrki Anttila suosii riistaa ja kalaa Poimulehti lievittää kuukautisvaivoja laskee verenpaine tta ja helpottaa stressiä Kosketus Kuolioon mennyt nilkan haava otsonilla kiinni Pihka luonnon oma lääke Lehti Sinulle Hemmottele itseäsi tilaa lehti! tilaukset@karprint.. www.luontaisterveys-lehti.. Puh. 09-413 97 300. terapia t . lääketie de
43 Säilö marjat lasipurkkeihin ilman sokeria ja säilöntäaineita. Kouluvierailijat kertovat nuorille väärinymmärretyn suden biologiasta. 86 Neulo ihanan värikkäät rannekkeet ja pipo. Ruokaosuuskunnat viljelevät ruokaa. 72 Oma viljamylly. 84 Palasaippuaa hiustenpesusta siivoukseen Hyvästit shampoolle ja kemikalisoituville vesistöille. 54 Kompostin voi tehdä itsekin. Kompostoimalla puutarhajätteistä ravinteikasta multaa. Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 42 €. Seuraava numero ilmestyy elokuussa. 29 Löydä hyvän syömisen vapaus! Yhteisvoimin kohti ekologisempaa ruokakulttuuria. 24 Kansallispuistoissa yhdistyy virkistys ja luonnonsuojelu. 60 Susiensuojelua suoraan sydämestä. 57 Pohjolan kaura on arvovilja. Mirva Hakamaan tilalla alkuperäisrotujen olot kuin lemmikeillä. 73 Leivonnaisia alkukesään 74 Uhanalainen liito-orava viihtyy kaupungeissa. 10 Luonto elvyttää väsyneen mielen. Testaa oma Itämeri-jalanjälkesi laskurilla. Valmistaudu huolella retkeen. 09-413 97 300 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Terhi Niinimäki terhi.niinimaki@gmail.com Ilmoituspäällikkö: Kristiina Hattberg, puh. Hossan avajaiset kesäkuussa. 32 Ruokaa riittäisi kaikille. 4 Ekoelo Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 Toimituksen osoite: Ekoelo, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. 09–413 97 300, www.ekoelo.fi Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 48 €. 68 Kaupunkilaisten oma pelto. Lavaviljelyn monet mahdollisuudet. Todelliset vitamiinipommit löytyvät Suomen metsistä. 48 Järvien rehevöityminen heikentää kalansyönnin terveysvaikutuksia Terveydelle välttämättömät rasvahapot vähentyneet. 40 erilaista kohdetta. 28 100-vuotias Suomi saa uuden kansallispuiston. 52. 52 Pyörällä trendikkäästi paikasta toiseen. 66 Lemmikin ympäristöystävällinen ruokkiminen vaatii viitseliäisyyttä, mutta on mahdollista. Itse jauhamalla viljasta moninkertaiset terveyshyödyt. SISÄLTÖ 6 10 Näyttelijä Olga Temonen pitää perheensä kanssa kotieläintilaa. Metsänkylän Navetta välittää vanhoja osia. 26 Kesä houkuttelee luontoretkeilemään. Sertifikaatteihin ei kannata luottaa liikaa. Kustantaja ja paino: Karprint Oy 6 Näyttelijä Olga Temosen kotieläinfarmilla kunnioitetaan eläimiä. Työläs säilöntä palkitaan mauilla. Pyöräily on ekologinen ja terveellinen liikkumismuoto. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puh. 44 Supermarjat mustikka ja puolukka. 62 Anita Åberg remontoi ja sisustaa kierrätysmateriaalilla. 76 Luonnonniittyjen kukkaloisto palkitsee. 82 Savi parantaa ja syväpuhdistaa Luonnonmukaista kauneudenhoitoa. Eviran villiyrttilista perustuu käyttöhistoriaan. Ekologinen ja terveellinen tapa liikkua. 37 Hapattamalla vitamiinit talteen. Kasvien aromit saa talteen kuivaamalla. 81 Ainutlaatuinen, ekologinen kaupunginosa. 70 Kokeile kasvikuivuria. 20 Villiyrtit sopivat kulinaristin pöytään.Ruokaa omalta pihalta. Kasvissyöjiä maapallo ruokkisi enemmänkin. 09-413 97 370 kristiina.hattberg@karprint.fi Vuonna 2017 ilmestyy 6 numeroa. 40 Herkuttele herukoilla! Marjapensaille puutarhan paras paikka. 50 Paljonko sinä kuormitat Itämerta. 34 Eläinten ehdoilla. Luonto parantaa uupumusta ja vastustuskykyä. 38 Myyjä vastaa villiruoan turvallisuudesta. 16 Lierot ja viherkate takaavat hyvän sadon. 46 Puuvillan tuotannossa piilee eettisiä ja ekologisia ongelmia. Ekologisuus ohjasi Eko-Viikin suunnittelua ja rakentamista. Tee retki Häntälän notkoihin! 78 Kestovaipat säästävät luonnonvaroja Yksi lapsi käyttää jopa 5000 kertakäyttövaippaa. 64 Vanhasta talosta kierrätettävää monen rakentajan iloksi. 13 Kuituhamppu sitoo hiilidioksidia tuplasti metsään verrattuna. 22 Globaalit nomadit eivät kaipaa vakinaista asuntoa Päivi ja Santeri Kannistolta jäi Suomeen työ ja omaisuus
Tie on kaita ja pitkä, mutta tavoittelemisen arvoinen! Tuorepuuro, marjat ja raejuusto aamiaiseksi Raakaravinto valtaa alaa ruokavaliossamme Suomalaisten ylikulutuspäivää vietettiin jo 3. Jään hupeneminen uhkaa myös useita arktisia eläinlajeja, kuten hylkeitä, jotka synnyttävät jäälle. huhtikuuta. Matkalla verenkiertohäiriö meni ohi, mutta sairaalassa selvisi, että kyseessä oli ns. Samalla kaavalla on laskettu, että jos koko maapallon väestö kuluttaisi samaa tahtia kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,4 maapalloa. Eräänä aamuna hän ei päässyt vuoteesta ylös – ambulanssi tuli ja vei hänet Meilahden sairaalaan. Jään sulaminen voi myös osaltaan edesauttaa ilmastonmuutosta, sillä tumma vedenpinta imee enemmän auringonvaloa ja lämpöä kuin jääpinta, joka heijastaa valon takaisin. YK:n ilmastoasiantuntijat ennustavat, että arktinen jääpeite voi nykyisellä päästökehityksellä kadota kokonaan vuoteen 2050 mennessä.. Nykymenolla tarvitsemme 1,6 maapalloa elättämään nykyisen ihmismäärän kestävästi. huhtikuuta Tuoreen laskelman mukaan suomalaisten ylikulutuspäivä oli jo maanantaina 3. tuorepuuroa, johon lisätään vähän vettä. Aamiaisannos on kahden ruokalusikallisen suuruinen. Oliko tällaisesta aamiaisesta laajempaakin käyttöä meillä veriongelmista kärsivillä suomalaisilla. Arktisen alueen jääpeite kasvaa talven aikana ja saavuttaa enimmäiskokonsa maaliskuun tienoilla. tuorepuuroa. tiakohtaus, joka vaurioitti ystäväni muistia. Arktisen jääpeitteen hupeneminen on ollut viime vuosikymmeninä selkeimpiä merkkejä ilmastonmuutoksesta. Hän jatkaa, että on ikänsä pyrkinyt syömään terveellisesti. Ystäväni kanssa laskimme, kuinka monta kertaa hän oli syönyt kaurapuuroa – viisivuotiaasta yli seitsemänkymppiseksi – annoksia kertyi lähes 150 000. Viimeiset vuodet hän kertoo syöneensä aamiaiseksi ns. Suomalaisten ylikulutuspäivä perustuu Global Footprint Networkin vuosittaisiin laskelmiin maiden ekologisista jalanjäljistä. Suomalaiset kuluttivat siis vain hieman reilussa kolmessa kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi. Kun ystäväni palasi sairaalasta viitisen vuotta sitten, hän luopui kaurapuurosta. Lapsena radiossa lastentunteja pitänyt Markus-setä, Yleisradion pääkuuluttaja Markus Rautio, kehotti lapsia syömään joka aamu kaurapuuroa. Kysyn ystävältäni, miten hän on voinut näin hyvin – ulkoisesti näytät erinomaisen hyvinvoivalta ja kertomasi mukaan olet terve. Muistivaurio ei parane – pysyvä muistihäiriö on ystävälleni jäänyt, mutta hän elää edelleen terveellisesti ja selviää arkielämästään, tekee kirjallisia töitään eikä tunne arkisessa elämässään vaikeuksia. Aikuisiän puurot hän kertoo itse keittäneensä. Raakaravinto on tänään yhä suositumpaa – sen terveellinen vaikutus on jo itsestäänselvyys. Ystäväni jauhaa kerralla noin kuukauden puurot. Annos lämmitetään mikroaaltouunissa. Hän laittoi lapsille joka aamu kaurapuuroa. Ystäväni äiti otti Markus-sedän radiossa kertomista ohjeista vaarin. Ekologinen jalanjälki saadaan, kun lasketaan, kuinka suuri maaja vesialue tarvitaan ihmisten kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen ja niistä syntyneiden jätteiden käsittelemiseen. Ystäväni oli pannut puuron päälle aina vähän sokeria ja syönyt sen maidon kanssa. Lisäksi hänen aamiaiseensa kuuluu pieni kupillinen kahvia ja pieni pyöreä pulla. Mutta sitten viitisen vuotta sitten ystäväni sai aivoverenkiertohäiriön. Tänä vuonna huolestuttava ennätys rikottiin jo kolmantena vuotena peräkkäin. Kotijauhemyllyllä on tehty kuorellisista auringonkukan-, pellavansekä seesaminsiemenistä ns. Kansamme kuluttaa oman osansa maailman luonnonvaroista noin nelisen kuukautta maailman keskiarvoa nopeammin. WWF:n mukaan koko maailman ylikulutuspäivä on viime vuosina asettunut elokuulle. Arktinen jääpeite ennätyksellisen pieni Arktinen jääpeite on keväällä 2017 ollut pienempi kuin kertaakaan aiemmin 38 vuoden mittaushistorian aikana. Ekoelo-lehti pyrkii luomaan tietä terveille elämäntavoille ja terveelliselle ravinnolle. Hän kertoo voivansa hyvin. 5 PÄÄKIRJOITUS L apsuudenystäväni on vasta täyttänyt 75 vuotta – on terve – tekee edelleen samoja töitä, joita on ikänsä tehnyt. Kertoo olevansa normaalipainoinen. Tuorepuuron lisäksi annos käsittää vajaan kahvikupillisen mustikoita, vähän vadelmia ja päällimmäiseksi pari ruokalusikallista raejuustoa. Ennätyksellisen heikon jäätilanteen ovat vahvistaneet Yhdysvaltojen viranomaiset. Lienee erinomainen aamiainen – ystäväni näyttää terveeltä ja kertoo voivansa hyvin. On pudottanut painostaan kymmenisen kiloa viimeisen viiden vuoden aikana. Se on ajankohta, jolloin ihmisten luonnonvarojen kulutus ylittää laskennallisesti maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä
6 Olga Temonen valmistautuu miehensä Tuukan kanssa syksyllä aloitettaviin Valmentajaelokuvan kuvauksiin.
Jos kohtaus olisi elokuvasta, suuntaisi ohjaaja kameran seuraavaksi aitauksessa aikaansa viettäviin ratsuihin ja suomenhevosiin. Kun pihapiirin jokainen tallin ja navetan ovi on avattu ja kurkistettu sisälle, ymmärtää, että vanhan maalaistalon pihapiirissä riittää töitä. 7 K evätaurinko paistaa lämpimästi yli 100-vuotiaan hirsitalon rappusille. Aasiruuna Kingo saa yleensä kuljeskella vapaana Marttilan pihapiirissä. Olgan talo Näyttelijä, kirjoittaja, tuottaja Olga Temonen osti vanhan maalaistalon miehensä, muusikko, ohjaaja, tuottaja Tuukka Temosen kanssa vuonna 2005. Kesällä Temosten maalaiselämään pääsee kurkistamaan vierailemalla Olgan farmin kotieläinpihalla. Sen kuullessani kieltämättä ajattelin, että tämä tila oli meille tarkoitettu. Lisäksi Marttilan pihatannerta ovat painelleet viikonloppuisin myös tukiperhelapset. Olga ja Tuukka Temosella on kolme lasta, 8-vuotias Helga, 7-vuotias Hilma sekä 4-vuotias Torsti. Vanhan rusthollin pihapiirissä viihtyvät niin lapset kuin perheen suuri eläinkaartikin. – Mutta tämä on juuri sitä elämää, jota haluamme elää. Iitin Sääskjärven kylässä sijaitseva vanha rustholli pihapiireineen vakuutti Olgan heti ensitapaamisella. Dalmatialaisrouva Dedo sen sijaan ei malta nukkua, vaan etsii seuraa milloin talon emännästä, milloin vieraasta. Rauhallisesta maalaisidyllistä ei usein ehdi nauttia. Olgan farmilla kunnioitetaan eläimiä ”Kasvisruokavalio on meidän perheen ekoteko” Olga ja Tuukka Temonen asuvat maalla, koska ovat siellä onnellisimmillaan. Niiden rooli tässä perheessä on suuri, mutta palataan siihen hieman myöhemmin. Belgian luppakorvakanit ovat kotieläinpihan ehdottomat suosikit. Sen uskollinen seuraaja on 12-vuotias shetlanninponi Pette Dalmatialaisrouva Dedo haluaa aina olla tapahtumien keskipisteessä.. – Alkuaikoina meillä kävi täällä paljon ystäviä, mutta tapoimme heidän innostuksensa todennäköisesti liialla työllä, nauraa portailla aamukahviaan siemaileva Olga Temonen. Koiravanhukset Loco ja Papu makaavat auringossa välinpitämättömän tuntuisina pitkin pituuttaan, vaikka todellisuudessa ne seuraavat valeunen läpi kaikkea, mitä vanhassa pihapiirissä tapahtuu. – Tässä paikalla on ollut aiemminkin talo, mutta se on palanut 1800-luvun loppupuolella. Jos olemme yhdenkin yönseudun pois täältä töidemme takia, kaipaamme jo takaisin, Olga kertoo. Tämän talon on rakennuttanut Olga Marttila vuonna 1900
Axel Smith kanalauman vartijana. Valmennuksessa on parhaillaan ratsujalostettu suomenhevonen Kantri Romeo, jonka kanssa Olgalla on tarkoitus hypätä suomenhevosluokkia. Toisin kävi, sillä osoittautui, ettei Rositasta tule emää tänä keväänä. Kevätja kesäviikonloput tahtovatkin mennä kisoissa, varsinkin, kun pian 9 vuotta täyttävä Helgakin osallistuu piakkoin ensimmäisiin kilpailuihinsa. Vuodet ovat tehneet tehtävänsä. – Tällaisessa paikassa olisi turha elää ilman eläimiä. Muru on villikissa, joka on kesyyntynyt Marttilassa niin, ettei sen uskoisi olleen koskaan villikissa. Minkälainen maatilan pihapiiri olisi, jos ei siellä olisi eläimiä. Hevoset perheen yhteinen harrastus Olgan yllätykseksi Tuukkakin hurahti Olgan myötä hevosista niin, että ryhtyi kilpailemaan esteluokkia suurikokoisen latvialaisen puoliveritamman Caprin kanssa. Ensikosketuksesta läh– Täällä maalla olemme onnellisimmillamme. Dedon, Locon ja Papun kavereina häärivät narttukissat Kita ja Muru. 8 Kotieläinpiha Olgan farmi avoinna kesä-heinäkuussa ke – su joka päivä klo 12 -18 Ma ja ti suljettu Liput 6 euroa, perhelippu 20 euroa lapsimäärästä riippumatta Hanjärventie 11, Sääskjärvi Facebookissa: facebook.com/ Kotieläinpiha Olgan farmi – Olen itse kotoisin maalaistalosta Nurmeksesta ja sen vuoksi haluan tarjota lapsillemme samanlaisen elämäntavan. Ne tekevät oman osansa elintilan kehittymiseksi. – Tämä on meidän yhteinen harrastus, johon käytämme paljon aikaa, Olga kertoo. Olen kuitenkin kokenut, että se on lahjakkaampi kouluratsastuksessa. Olga on kaiken muun lisäksi myös Ratsastajaliiton I-tason valmentaja ja hänellä on omia esteratsastusoppilaita. ”Näitä tyyppejä” on kertynyt pihapiiriin hiljalleen aikamoinen määrä. Aivan erityinen suhde Olgalla on 17-vuotiaaseen suomenhevostammaansa. Itsekin hän kilpailee niin esteillä sekä kouluratsastuksessa. Tänne voi tulla vaikka omien eväiden kanssa ja viettää koko päivän piknikiä. Se hengailee aitauksessa 12-vuotiaan shetlanninponin Petten kanssa. Maatiaiskanojen sekä lattiakanalan ammattilaiskanojen järjestyksestä pitää huolen komea kukko Axel Smith. – Kouluratsastuksessa kilpailen 10-vuotiaan liettualaisen puoliverisen Woodyn kanssa, jolla olen kilpaillut 110 senttiin asti. Tallin asukkaat Kun Olga ja Tuukka Temonen tapasivat toisensa, selvisi, ettei Tuukka kummemmin välitä lapsista eikä eläimistä. Meillä ei tosin kukat kuki, koska aasi söisi ne, mutta nurmikot pysyvät lyhyinä ja me rakastamme jokaista eläintä, Olga kertoo. Aasiruuna Kingo on asustellut Marttilassa vuodesta 2008. Tämän oven takana asustaa shetlanninponi Pette kaverinsa aasiruuna Kingon kanssa.. – Halusin tehdä sellaisen kotieläinpihan, johon haluaisin mennä omien lastenikin kanssa. Temoset odottivat sen olevan kantavana ja koko perhe jännitti vasikan syntymää viikkotolkulla. Pässipoika Pikku-Musta on Rositan kaveri. – Kun alan puhumaankin siitä, niin melkein itkettää. – Eihän tässä ole tietysti järjen häivää, kuten anoppini sanoisi, hän jatkaa nauraen. Rositan kavereina tallissa asustavat pässipojat Maisteri ja Pikku-Musta. Tämä on sitä elämää, missä haluan lastemme kasvavan, kertoo Olga Temonen. Joukon ainoa lehmä on reilun metrin korkuinen Rosita, rodultaan Irish Dexter. Nelijalkaiset ruohonleikkaajat Lampaiden, vuohien ja alpakoiden lisäksi Olgan farmilta löytyy vielä joukko komeita ratsuja. Tällä hetkellä perheen ainoa lypsylehmä onkin ummessa ja se olisi tarkoitus saada kantavaksi tulevana kesänä
Joskus teemme lyhyen reissun Kouvolaan tai Lahteen, mutta se on hyvin pienimuotoista, Sääskjärven kylään kotiutunut Olga kertoo. – Se on uusintapainos vuodelta 2013 ja julkaistaan nyt Olgan vegekirja -nimellä. Kotieläinpihalla alkaa kesäkuussa toinen kausi. Se on vähän kuin koira, mutta siihen liittyy sen ison koon tuoma kunnioitus sekä kiitollisuus, että se haluaa olla kanssani. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi lämpimässä paikassa. Olga kiinnostui kuitenkin kokeilemaan kasvisruokavaliota ja jäi koukkuun ajatukseen, että pystyy olemaan ilman lihaa. Paista pullia 200°c (kiertoilma 175°C) uunissa 12-15 minuutin ajan tai kunnes ne ovat kauniin värisiä. Kirja on läpileikkaus siitä, mitä meillä syödään. Sekä Tuukka että Olga viihtyvät molemmat keittiössä. intiaanisokeri, suola ja kardemumma. Vegekirjan lisäksi Olga on tallentanut leivontaohjeitaan Olgan pullakirjaan sekä Olgan joulu -kirjaan. Täyte: 50 g pehmeää voita 2 rkl maustamatonta tuorejuustoa 1 dl tomusokeria 1 tl vaniljasokeria 100 g rouhittua maitosuklaata 2 dl vadelmia Lisäksi tarvitset: isoja muffinssivuokia kananmuna voiteluun raesokeria pinnalle Sekoita keskenään voi, tuorejuusto, tomusokeri ja vaniljasokeri tasaiseksi seokseksi. Kotieläinpihalla on makkaranpaistopiste ja kahviosta saa joka päivä tuoretta pullaa. – Täällä olemme onnellisimmillamme. Vaikka alue onkin aidattu, niin aidat ovat kuitenkin vain näennäiseste. Rouhi suklaa veitsellä pieniksi paloiksi. Ripottele päälle suklaa ja vadelmat. – Tämä on meidän yhteinen harrastus ja olemme yleensä aina paikalla. tien olen kokenut, että ymmärrän sitä ja se ymmärtää minua. – Eläimet ovat paljon irrallaan. Kesällä maistuva lisä tulee omalta kasvimaalta. Lakto-ovovegetaarinen ruokavalio on tullut perheeseen Tuukan myötä, joka on ollut kasvissyöjä jo vuodesta 1986. – Ja pystyn tekemään yhtä hyvää ruokaa kasviksista. On mielestäni tosi kiehtovaa huomata, että ne valitsevat sen, että ovat kanssamme eivätkä lähde omille teilleen. Leikkaa rulla 16 paksuun palaan. Leivo taikina levyksi ja levitä täyte levylle tasaisesti. Muuta perhe-Temonen ei sitten juurikaan harrasta. Ilmoitankin yleensä Facebookissa, jos emme jostain syystä ole itse paikalla, Olga kertoo. Olga on huomannut, että kotieläinpihalle tulevat perheet haluavat mielellään tavata myös maatilan asukkaat. Vaivaa pehmeä voi tai margariini taikinaan vuorotellen loppujen jauhojen kanssa. Sipulin, perunan ja pensaspapujen sekä tomaattien lisäksi Olga haluaa omalta kasvimaalta myös yrttejä, kuten lehtipersiljaa ja basilikaa, kunnon rapeaa keräsalaattia sekä pinaattia. Nosta palat kiekoiksi pellille, ja anna niiden nousta ainakin 20 minuutin ajan (huom! Jos käytät pakastevadelmia, kohotusaika pitenee!). Yksi niistä on ehdottomasti kesäkurpitsa, jolle riittää joka toinen päivä pari ämpärillistä vettä. – Niillä pärjää jo tosi pitkälle. Tänne voi tulla vaikka omien eväiden kanssa ja viettää koko päivän piknikiä. Voitele kohonneet pullat kananmunalla, ja koristele raesokerilla. – Olen laiska puutarhuri. – Halusin tehdä sellaisen kotieläinpihan, johon haluaisin mennä omien lastenikin kanssa. Rullaa levy pitkoksi, mutta älä liian kireälle, jotta ne eivät kaatuile uunissa. Olgan farmi Temosten suuri eläinperhe on kesäisin kaiken kansan ihasteltavana. 9 Suklaavadelmapullat 16 isoa pullaa Taikina: 5 dl vettä 1 pala hiivaa 2 dl intiaanisokeria tai 1,5 dl hunajaa (jos käytät hunajaa, lisää taikinaan 1 dl enemmän jauhoja) 1 tl suolaa 1 rkl kardemummaa 150 g pehmeää voita tai 1 dl ruokaöljyä 13–14 dl vaaleita spelttijauhoja tai vehnäjauhoja Sekoita laakeassa kulhossa kädenlämpöinen vesi, hiiva. Olga leipoo joka viikko jotain. Kesällä, kun kotieläinpiha aukeaa yleisölle, alkaa jokainen päivä pullataikinalla. Lisää Olgan herkkureseptejä Kotivinkin blogista Olgan kotona. No, itsehän olen vanha lihansyöjä ja lapsuudenkodissani oli vanha harrastelammastila, jossa olin usein mukana teurastamassa lampaita ja vatkaamassa verta, Olga nauraa. Herkut kasvimaalta Temosen perheessä ei syödä lihaa. Lisää jauhot vähän kerrallaan ja vatkaa taikinaa käsin tai koneella. – Kesän aikana syntyy hyvä rutiini leipomiseen, Olga nauraa. Neljäs kirja on ilmestymässä kesäkuun alussa. Olgan mielestä heidän muutkin eläimet valitsevat sen, että haluavat olla pihapiirissä perheen kanssa. Vaivaa taikinaa huolellisesti, kunnes se on kimmoisaa ja irtoa käsistä sekä kulhon reunoista. Anna pullien jäähtyä ennen tarjoilua. – Kun tapasimme Tuukan kanssa kuvauksissa, kysyin häneltä, että onko hän kasvissyöjä. Parasta on, että kasvimaalta voi käydä hakemassa aina jotain ruoanlaittoon. Vuosien aikana olenkin oppinut, mitkä lajit sopivat minulle parhaiten. Parhaat reseptit kirjoiksi Olga Temonen on ehtinyt julkaista jo kolme kirjaa, joista löytyvät perheen parhaat herkut resepteineen. Tuukka vastasi olevansa muutenkin aatteellinen, ja että hänen puolestaan ihmiset voivat syödä lihaa, mikäli pystyvät sen itse teurastamaan. l Teksti ja kuvat: Soili Kaivosoja Muru tuli taloon villikissan pentuna ja on nykyisin itse rauhallisuus.
10 Muutamissa minuuteissa mitattavia tuloksia Luonto elvyttää väsyneen mielen Jo muutama minuutti luonnossa laskee kortisolin määrää ja siten sykettä ja hengitystiheyttä, toisin sanoen elvyttää stressistä. runsaasti mielentaitoharjoitteita.. Muutaman vuoden sisällä tietämys luonnon merkityksestä ihmisen terveydelle on lisääntynyt paljon. Näin syntyi kirja Metsämieli, joka sisältää mm. Sirpa Arvonen on aina tuntenut syvää yhteyttä luontoon ja koki sydämenasiakseen jakaa ihmisille tätä tietoutta
terveysvaikutuksista, ovat japanilaiset kenties uraauurtavimpia tällä saralla. Sittemmin Arvonen on myös kouluttanut yli 70 ihmistä eri puolilta Suomea Metsämieli-ohjaajiksi. Luonnossa on tärkeää pysähtyä hiljentymään ja ihmettelemään. – Jos on tiedossa vaikka jokin keskittymistä vaativa ponnistus, esimerkiksi hakemuksen tai raportin kirjoittaminen, kannattaa metsässä käydä jo ennen sitä, Arvonen kehottaa. Pysähdy luonnossa Suunnatessaan luontoon kannattaa vähintään hetkeksi pysähtyä kysymään itseltään, mitä tänään kuuluu. 5-10 minuutissa syke ja hengitystiheys laskevat kortisolin vähetessä. Kustantaja innostui heti Arvosen kirjaideasta ja niin syntyi Metsämieli . Arvonen kertoo japanilaisissa tutkimuksissa lisäksi todetun, että erityisesti havupuut ovat hyödyllisiä terveydelle, sillä ne erittävät aromaattisia yhdisteitä. Tunnin kuluttua tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky ovat lisääntyneet. 11 V iimeistään oma sairastuminen sai Sirpa Arvosen tekemään päätöksen oman, luontoaiheisen kirjan kirjoittamisesta. – Luonnossa voi tehdä eriasteisia mielentaitoharjoitteita. Voi vain nuuskia ja kuunnella, voi ihmetellä ja lisäksi voi syventää itsetuntemustaan miettimällä, mitä toivoo elämältään. Luonto on ollut minulle aina tärkeä ja vaikka kasvoin Pohjois-Helsingissä, vieressä oli maatila ja suuri metsä. Erilaisten harjoitusten avulla voit lisätä voimavarojasi ja onnellisuuttasi.. Nykyisessä työssäänkin hän saa osaltaan edistää intohimoaan ja pohtia mm. Kenties siksi, että Japanissa vihreää luontoa on huomattavasti vähemmän jäljellä kuin Suomessa. Hän oli vuosikausia tehnyt erilaisten ryhmien kanssa harjoituksia luonnossa ja kirjoittanut monta muuta kirjaa. Stressi kuriin lyhyessä ajassa Viime vuosina on tehty lukuisia tutkimuksia luonnon hyvinvointivaikutuksista ja tulokset ovat kiistattomat. Vaikka viime vuosina on valmistunut suomalaisiakin tutkimuksia luonnon Viimeistään oma sairastuminen sai Sirpa Arvosen kirjoittamaan kirjan mieliaiheestaan, luonnosta. Jos metsässä viettää viisi tuntia kuukaudessa, alkaa vastustuskyky parantua valkosolumäärän lisääntyessä. Pääasia kuitenkin, ettei suuntaa luontoon vain suorittamaan, vaan avaa hetkeksi aistit ja antaa ajatuksille lomaa, Arvonen kuvaa. 20 minuutissa positiiviset tunteet lisääntyvät mielihyvähormonien erittymisen myötä. Lisäksi vanhemmat veivät meitä lomilla paljon maalle ja metsään sienestämään ja marjastamaan, Arvonen kuvaa omaa luontosuhdettaan. Toisaalta tutkimuksissa on todettu, että myös luontoaiheisilla tauluilla, tapeteilla, linnun äänillä ja ikkunoista näkyvillä puillakin on fysiologisesti mitattavissa olevia vaikutuksia, Arvonen mainitsee. He ovat ymmärtäneet luonnon merkityksen jo aiemmin ja luontoa on myös tuotteistettu esimerkiksi metsäkylpylöillä. sitä, miten luontoa saataisiin tuotua virtuaalisilmälasien avulla kuntoutettavien ulottuville. Oma sairastuminen ja toipumisen aikana luonnosta saatu voima rohkaisivat tarttumaan Arvoselle kaikkein tärkeimpään asiaan, luontoon. Sirpa Arvonen toivoo ihmisten tekevän luonnossa käymisestä itsensä huoltotavan. Miltä murheesi näyttävät puun latvasta tai linnun silmin. Voit kokeilla myös näkökulman vaihtoa. Termi kuvaa Arvosen mukaan ympäristön vaikutusta yhdistettynä ihmisen mieleen. Maisemien ei tarvitse olla luonnontilaista metsää, vaan pieni kaupunkimetsikkö tai puistokin riittää. Tuloksissa on eroja ainoastaan sen suhteen, kuinka monessa minuutissa mitäkin hyötyjä saavutetaan. – Toki melu vaikuttaa, sillä se pitää ihmisellä tietynlaista valmiustasoa yllä, joten sinänsä luonnontilainen metsä on parempi. Vihreys tärkeintä Saadakseen luonnosta terveyshyötyjä on kaikkein tärkeintä ympäristön vihreys. Nykyisin Sirpa Arvonen työskentelee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tehtävänään digitaalisten terveyspalveluiden kehittäminen. Olenko väsynyt vai energinen, kaipaanko tänään reipasta lenkkiä vai hidasta, ihmettelevää tepastelua. Esimerkiksi metsäkävelylle joka perjantai tai perheen kanssa säännöllisesti luontoretkelle. Suuressa, luonnontilaisessa metsässä ilmanlaatu voi toki myös olla parempi ja tuottavathan puut myös happea. Kirjassaan Metsämieli Arvonen ohjeistaa useita eritasoisia harjoitteita, joiden avulla voi esimerkiksi opetella läsnäoloa tai luonnon havainnoimista. Aiemmin hän työskenteli pitkään esimerkiksi Suomen Ladun viestintäpäällikkönä ja pääsi siinä työssä olemaan paljon ulkona. Hän sai vahvistuksen sille, ettei kyse ole huuhaasta. Keskity jonkin metsäkävelysi ajan erityisesti sammalten muotoihin tai valon vaihteluun. Hän myös haastaa kaikki isovanhemmat viemään lapsenlapsiaan metsään, jotta luontotietämys siirtyisi sukupolvelta toiselle. Osaltaan päätökseen vaikutti myös jatkuvasti lisääntyvä tutkimustieto luonnossa oleilun terveysvaikutuksista. Hän myös kannustaa käymään metsässä säännöllisesti
Heillä ei ole minkäänlaista kokemusta metsästä, ei hyvää eikä pahaa, koska eivät ole koskaan olleet. lukuisia mielentaitoharjoitteita. l Teksti: Terhi Niinimäki Selkäpuuharjoitus Valitse sinua miellyttävä puu ja asetu seisomaan selkä puuta vasten. Kulkeminen metsässä on hidasta ja haparoivaa, kun ei ole totuttu juuriin ja epätasaiseen maastoon. Arvonen kuitenkin mainitsee, että ulkoilusta on tullut trendikästä ja esimerkiksi geokätköily ja maastopyöräily vievät nuoria aiempaa enemmän metsiin. 12 Lapset ja vanhukset metsään Stressaantuneet ja uupuneet hyötyvät kenties eniten luonnossa oleskelusta, mutta tärkeää on päästä luontoon riittävän ajoissa, ennen kuin voimat ovat loppuneet. Lisäksi voitaisiin lähteä parisuhdekävelylle tai kokouskävelylle. Kuuntele, mitä kuuluu. Monille lapsille ja nuorille luonto ja metsä on jo niin vieras, etteivät he osaa edes pelätä. – Kursseilla tapaamani nuorisoohjaajat kertovat, miten niin sanotut ongelmanuoretkin rauhoittuvat metsässä, Arvonen kuvaa. Metsämielen askeleet selkeyttävät ja lataavat mielen.. Metsämieli-kirjassa on mm. Yhdistää kaksi tekemistä, niin että samalla pääsisi ulos luontoon, hän kannustaa. Haistele, hengittele. Monien lasten motoriikkakin on kärsinyt siitä, etteivät he ulkoile metsissä. Arvonen toivoo lisäksi, että kaikki lähtisivät mukaan vapaaehtoistyöhön kärräämään vanhuksia luontoon. Pidä silmät kiinni tai katsele rauhallisesti ympärillesi. Anna puun tukea sinua ja mielen levätä. Tärkeäksi Arvonen nostaa luontoretkeilyn myös lasten ja nuorten osalta. Onneksi opetussuunnitelmaan on tullut läpileikkaava periaate, että opetusta vietäisiin enemmän ulos luokasta, ja esimerkiksi matikkaa, biologiaa ja maantietoa voi hyvin opettaa ulkona, Arvonen kertoo. Nojaa siihen tukevasti ja rauhallisesti. Heille luontoon pääseminen on Arvosen mukaan niin tärkeää ja harvinaista, että itku saattaa yllättää, kun he pääsevät ulkoilemaan. Luonnossa liikkuminen lisää hyvinvointia merkittävästi
Hamppupelto sitoo hehtaarilla hiilidioksidia noin kaksi kertaa enemmän kuin vastaava ala metsää keskimäärin. K uituhamppua on viljelty kauan. Kuituhampusta hyödynnetään kahta osaa: kasvin ytimessä olevaa päistärettä ja sitä ympäröivää hamppukuitua. Alan pioneerit löytyvät Lounais-Hämeestä, jonne on syntynyt merkittävä kuituhampun viljelyn ja jalostuksen keskittymä. Ehkä jo muutaman vuoden kuluttua kuituhamppu on suosittu vaatteiden raaka-aine ja Suomessakin rakennusten eriste. Traktorin etukuormaajaan asennettu puunrunko, ojarumpuputki tai vastaava kaataa kasvuston.. Siitä tehdään eläinkuivikkeita ja esimerkiksi biokomposiittia, josta valmistetaan auton ovia ja korin päällirakenteita. 13 Sitoo hiilidioksidia tuplasti metsään verrattuna Lisää hamppupeltoja! Kuituhamppu on löydetty uudelleen. Kun kuivikelanta palautetaan viljelykiertoon, se lisää pellon hiilivarastoa. Vuonna 2011 Turun ammattikorkeakoulussa opiskellut Mikko Neuvo sai idean, joka teki kaupunkilaisnuoresta yrittäjän. – Turun AMK on ollut eturintamassa hamppuun liittyvissä tutkimusprojekteissa. Kuituhamppu korjataan Suomessa keväällä. Suomessa ensimmäiset viitteet löytyvät kuudentuhannen vuoden takaa. Vuonna 2013 perustettu HempRefine Oy valmistaa nyt kuituhampusta monenlaisia tuotteita. Silloin oli käynnissä energiahamppuhanke osana bioenergiabuumia, hän kertoo. Yhteistyökumppaniksi Neuvo löysi forssalaisen maanviljelijän Henri Mattilan
Lähde: HempRefine Oy Hamppupelto sitoo hehtaarilla hiilidioksidia noin kaksi kertaa enemmän kuin vastaava ala metsää keskimäärin. Mutta rakenne täytyy ensin huolella testata, koska siitä ei Suomen oloissa ole pitkäaikaisia kokemuksia. Kaksi suurinta tuottajaa ovat Impolan kasvitila Sastamalassa ja Murtolan hamppufarmi Loimaalla. Kuituhamppu menestyy EteläSuomessa erinomaisesti. Se valmistetaan sekoittamalla hamppupäistärettä kalkin ja veden kanssa. Eläinkuivikkeiden raaka-aineena käytetään päistärettä, ja hamppukuitu puolestaan on esimerkiksi biokomposiittien raaka-aine. Koska Suomi on vihreän kullan maa, on kuituteollisuutta hallinnut puu. Materiaali on paloturvallinen. Öljypohjaisen komposiitin korvaaja Biokomposiittien kysyntä on maailmanlaajuisesti kovassa kasvussa eikä nykyisellä tuotannolla pystytä vastaamaan teollisuuden tarpeisiin. Eurooppalainen kuituhampputeollisuus käyttää pääsääntöisesti tekniikkaa, joka tuottaa ainoastaan lyhyitä kuituja. – Biokomposiittien raaka-aine menee kaikki vientiin, Mikko Neuvo kertoo. Hamppu on myös hyvä kasvi viljelykierrossa ja sen maaperää parantavat ominaisuudet tekevät siitä houkuttelevan vaihtoehdon perinteisille viljelykasveille. Asuinrakennuksiin liittyvää hamppubetonin ääneneristyksen testausta tehdään puolestaan parhaillaan Turun ammattikorkeakoulussa.. Sellainen on suunnitteilla valtatie 2:lle Forssan taajaman kohdalle. – Meidän kehittämällä laitteistolla voidaan tuottaa myös pitkää kuitua, mikä avaa uusia mahdollisuuksia, Mikko Neuvo kertoo. – Määrällisesti se on ollut vielä pientä. Suomessa hampun viljely loppui käytännössä kokonaan 1950-luvulle tultaessa. EU-lajikelistalla olevilla sertifioiduilla kuituhamppulajikkeilla ei ole narkoottisia vaikutuksia, eikä niitä voi käyttää päihteenä. Hevostaloudessa kuituhampusta tehty kuivike on parempi orgaaninen lannoite pelloille levitettäväksi kuin puupohjaiset kuivikkeet, jotka ovat enimmäkseen havupuuta. Viime kuukausina on kuitenkin alkanut tulla runsaasti kyselyjä tekstiilipuolelta, Neuvo kertoo. Jos rakenteeseen tulee halkeama, kalkilla on ominaisuus korjata se. Myös meluvallit ovat yksi hamppubetonin käyttökohde. Sen viljelyala on nykyisin joitakin satoja hehtaareja. Hamppubetonia käytetään seinän rakenteena ja eristeenä. Nyt olisi tilausta myös yritykselle, joka alkaisi valmistaa teollisesti hamppulankaa. Kiinnostusta myös asuinrakentamiseen on ollut runsaasti. Avaruudessa kun on pitkä matka lähikauppaan. Kuituhampulla oli aikanaan tärkeä asema köysien ja erilaisten tekstiilien tuotannossa. Ensimmäiset kokeilut HempRefinen hamppubetonilla on tehty ulkorakennuksissa. Hamppubetonia rakentamiseen Yksi HempRefinen tuotteista on hamppubetoni. – Hampun niinikuitua eli pitkää kuitua ei ole totuttu hyödyntämään. Samoin kissanhiekan korvaajana kuituhampusta tehdyllä kuivikkeella on monia etuja. Kuituhamppu voi kasvaa Suomessa kesän aikana yli neljämetriseksi ja tuottaa jopa 15 tonnia kuiva-ainetta hehtaarilla. Sen viljelyala on muutamassa vuodessa noussut satoihin hehtaareihin ja saattaa tällä kasvukaudella ylittää öljyhampun viljelyalan. Keväästä syksyyn hamppubetoni säilöö lämpöä päivällä ja vapauttaa sitä yöllä. Kalkin osuus on niin suuri, että sitä ei saa syttymään. Tuotantoa menee moneen muuhunkin tarkoitukseen, kuten kuivikkeeksi kanoille ja lemmikkieläimille, koirankopin pehmikkeeksi sekä eristeja akustiikkalevyiksi. Pohjoisen pitkät kesäpäivät saavat aikaan sen, että kuituhamppu tuottaa Suomessa samanlaisia satoja kuin EteläEuroopassa. Se tarvitsee jäykistävän rungon, joka yleensä tehdään puusta. Kuituhampun viljely sai vauhtia HempRefine Oy:n myötä. Suomen liittyessä EU:iin vuonna 1995 hampun viljely sallittiin uudelleen. Hamppukuitu ja päistäre Kuituhampusta hyödynnetään kahta osaa: kasvin ytimessä olevaa päistärettä ja sitä ympäröivää hamppukuitua. Kalkki suojaa ja päästää läpi vesihöyryn. Viljelykokeiden perusteella kuituhamppua on mahdollista viljellä varhaisperunan noston jälkeen, jolloin maanviljelijä saa samalta pellolta kaksi satoa vuodessa. Tuotannosta menee biomassana mitattuna pääosa hevosten kuivikkeeksi. Suomi oli yksi niistä maista, joissa myös teolliset hamppulajikkeet kiellettiin, vaikka niitä ei voikaan käyttää päihteenä. Kuituhamppulajikkeiden viljelystä maksetaankin normaalit maataloustuet, kuten tilatuki. Biokomposiiteilla korvataan öljystä valmistettuja muoveja. Mutta rahassa mitattuna lähinnä autoteollisuudelle menevät biokomposiittien raakaaineet ovat pian lähes yhtä suuri kohde. Erityisesti omakotirakentajilta on tullut paljon kyselyjä. Ensimmäisenä meillä käynnistyi Suomessa kehitetyn Finola-öljyhampun viljely ruokakäyttöön. Käyttötarkoituksesta riippuen sekoitussuhde vaihtelee. Sellainenkin erikoisuus löytyy, että yritys on toimittanut kansainväliselle avaruusasemalle hamppupohjaisen ruokasienien kasvualustan. 14 Kuituhampulla tärkeä asema Kuituhamppu voi kasvaa Suomessa kesän aikana yli neljämetriseksi ja tuottaa jopa 15 tonnia kuiva-ainetta hehtaarilla
Kaatunut kasvusto kasataan karhottimella kasoiksi vähän samaan tapaan kuin heinä karhotetaan ja pöyhitään, Neuvo kuvailee. – Sijaintimme tekee hyväksi myös se, että Ypäjällä on hevostalouden keskittymä. Hamppukuiviketta jyrsijöille. Pysyvän hiilinielun syntyminen edellyttää tietysti, että hiili varastoituu jonnekin. – Hamppupelto sitoo hehtaarilla hiilidioksidia noin kaksi kertaa enemmän kuin vastaava ala metsää keskimäärin, Mikko Neuvo arvioi. Korjuun lopuksi sato paalataan suurkonttipaalaimella ja kuljetetaan varastoon. Kymmeniä sopimusviljelijöitä HempRefine Oy:llä on sopimusviljelijöitä muutamia kymmeniä. Mikko Neuvo tekee 16-tuntisia työpäiviä putkeen. Yrityksen sijainti on ihanteellinen. Hamppukomposiitteja käytetään tällä hetkellä eniten autoja huonekaluteollisuudessa. Täällä me annamme talvikauden hoitaa saman, jolloin liotus on tehokkaampaa ja etuna on myös se, että pääsemme keväällä korjaamaan hampun kuivana. Mikko Neuvo luonnehtii hevostallilta saatavien ravinteiden ja kuitujen tuottavan “uskomattoman kasvualustan” niin hampun kuin muiden kasvien viljelyyn. – Sopimusviljelijämme kylvävät keväällä, minkä jälkeen seuraava työvaihe on korjuu, mikä tehdään vasta seuraavana keväänä. Hevosenlannan polttaminen on hänen mukaansa ravinteiden tuhlausta, toki joillekin tällä hetkellä ainoa vaihtoehto lannan hävittämiselle. Yrittäjälle “kaksivuorotyö” on arkipäivää. Toinen vaihtoehto on keinolannoitus. Yleensä yhden sopimusviljelijän pelloilla hamppua kasvaa 5–20 hehtaarilla. Se oli jo liikaa. Alueen maataloutta on EU-ajan kannattavuuskriisissä hallinnut viljanviljely ja sikatalous. Tämä poistaa epäpuhtauksia sekä irrottaa kuidun muusta kasvista. Yrityksen suurin työllistävä vaikutus on urakoitsijoiden puolella. Samoin hiili varastoituu, kun hamppubetonia käytetään rakentamisessa tai meluvalleina. l Lisätietoja: hemprefine.fi Teksti: Martti Heikkilä Kuvat: HempRefine Oy. – Etelämpänä Euroopassa korjuukelpoinen hamppupelto niitetään ja hamppu jätetään joksikin aikaa maahan likoamaan. – Ainoa ongelma on ollut lakoontuminen, mutta sitäkin on tapahtunut vain silloin, kun yhdellä lohkolla hamppu kasvoi lähes viisimetriseksi. 15 Kuituhampulla tärkeä asema Korjuun lopuksi sato paalataan suurkonttipaalaimella ja kuljetetaan varastoon. Kylvö ainoa työ Kuituhampun viljelyn tekee helpoksi se, että kylvön jälkeen se voittaa kaikki muut kasvit. Kuivikelannan tarjoama kasvualusta on nyt alkanut kiinnostaa myös puutarhaalaa etenkin luomutuotantoon. Riittävästä typpilannoituksesta täytyy huolehtia. Moni käyttää hamppua viljelykiertoon ja maan kasvukunnon parantamiseen. Tähänastisen kokemuksen mukaan kuituhampun viljely on Lounais-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa lähes riskitöntä. Talviliotus irrottaa kuidun Ennen korjuuta kuituhampun annetaan liota. Ja kun korjuun hoitavat meidän urakoitsijat, niin kylvö on se ainoa sopimusviljelijän työ pellolla. Torjunta-aineita ei tarvita eikä hamppu niitä edes siedä. Luonnon menetelmin tämä tapahtuu orgaanisella lannoituksella ja viljelykierrolla. Maksimietäisyys Humppilassa sijaitsevasta tuotantolaitoksesta on sata kilometriä. Toinen on Kitee ympäristöineen Pohjois-Karjalassa ja toinen Seinäjoen seutu Etelä-Pohjanmaalla. Forssa ja Humppila ovat liikenteen solmukohdissa ja alueen pellot kuuluvat maan parhaisiin. Kuivikekäytössä peltoon palautettu lannoite lisää pellon hiilivarastoa. Tehokas hiilinielu Kuituhampun ekologisuuden puolesta puhuu myös se, että hamppupelto on tehokas hiilinielu. HempRefine Oy:n aloitteesta kuituhampun viljely on nyt laajentunut myös kahdelle muulle alueelle. Korjuu tapahtuu sopimusviljelijöiden pelloilla siten, että traktorin etukuormaajaan asennettu muovinen ojarumpuputki tai vastaava kaataa kasvuston. Lähellä on asiakkaita kuivikkeille, ja käytön jälkeen kuivikelanta voidaan kierrättää takaisin pellolle ravinteeksi. – Ne napsahtavat poikki juuresta. Viljelijät etsivät nyt mielellään kannattavampia vaihtoehtoja
Avomaata pidempi satokausi Kirjassaan Lehtonen antaa viljelyyn monia vinkkejä, jotka sopivat niin aloittelijalle kuin kokeneellekin viljelijälle. Lisäksi hän kirjoittaa puutarhalehtiin. Lisäksi hän kertoo kasvulavojen ja eri viljelykasvien erityispiirteistä. Viljelyn ja luennoinnin ohella hän kasvattaa luomuvihannesten taimia Mäntsälässä Heinolan biodynaamisen tilan kasvihuoneella ja opastaa alan opiskelijoita luomuviljelyyn. Kyssäkaalikin sopii viljelylavoihin.. Lavat voi rakentaa sen korkuisiksi kuin haluaa ja siten varjella selkäänsä ja polviaan. Lehtosen mukaan kasvulavoissa on monta etua kasvimaahan verrattuna. Mäntsälän Saaren puutarhaoppilaitoksessa luomupuutarhuriksi opiskellut Suvi Lehtonen työskentelee puutarhurina Mäntsälässä Hirvihaaran kartanossa. L avaviljelmän voit perustaa, vaikket omistaisi muruakaan maata. Olemme omavaraisia yrttien ja lehtivihannesten osalta. Lehtoselle puutarhalehdistä tutut valokuvaaja Teija Tuisku ja kirjoittaja Heidi Haapalahti ottivat Lehtoseen yhteyttä ja ehdottivat kirjan tekemistä. Niihin juontaa juurensa myös alkuvuonna 2015 ilmestynyt kirja Lavatarhuri . Tuttujen kasvien lisäksi viljelen aina joitain erikoisuuksia, kuten mustajuurta ja lehtifenkolia, Lehtonen kuvaa viljelmiään. Lisäksi Lehtonen kiertää ympäri Suomea luennoimassa lavaviljelystä ja erityisesti toukokuut ovat usein täyteen varattuja. Hänellä on yritys SuviLuomus, joka vastaa kartanon keittiöpuutarhasta sekä tulevana kesänä myös Keravan kartanon hyötypuutarhasta. Lehtonen toimi kirjan teossa asiantuntijana. Paitsi, että ne voi perustaa melkein minne vain ja ne tuottavat hyvin satoa, ne ovat myös viljelijän kannalta ergonomisempia. – Käymme joka vuosi läpi yhdessä keittiöhenkilökunnan kanssa, mitä lajikkeita viljellään ja kokit osallistuvat myös keittiöpuutarhan kylvöja hoitotöihin. Viherkatteilla, viljelykierrolla ja hyviä rinnakkaislajeja suosimalla voit saada pieneltäkin alalta satoa koko vuoden tarpeisiin. Jopa niin paljon, että kannattaa miettiä etukäteen, paljonko saat vuoden aikana kulutettua ja miten sadot varastoit. 16 Lavaviljelyn monet mahdollisuudet Lierot ja viherkate takaavat hyvän sadon Kasvulava on helppo perustaa ja se tarjoaa viljelylajeille enemmän lämpöä kuin avomaa. Noin puoli metriä korkeissa lavoissa Katteet vapauttavat viljelyksiin ravinteita ja vähentävät kastelun tarvetta. Silti siitä voi saada paljon satoa, lupailee luomupuutarhuri Suvi Lehtonen. Luomupuutarhuri Suvi Lehtonen antaa vinkkejä lavaviljelyyn ja painottaa lierojen tärkeyttä maan hyvinvoinnille
17 Vihreä ruohosilppu sopii hyvin katteeksi, kertoo luomupuutarhuri Suvi Lehtonen.
Aloittelevalle viljelijälle Lehtonen suosittelee perunaa, juureksia, salaatteja ja yrttejä, sillä ne ovat helppoja kasvatettavia. Hyvää katetta ovat esimerkiksi voikukan lehdet, vuohenputki ja nokkonen, Lehtonen kertoo. 18 kasvualusta myös pysyy lämpimämpänä kuin maanpinnalla. Myös muut kasvijätteet ja karjanlantakomposti sekä puutarhajätekomposti lisäävät hyvää humuspitoista mullasainesta kasvulavoissa. Lavoihin lämpöä vaativia viljelylajeja Kasvulavoihin sopii erityisen hyvin monet lajikkeet, joilla voi olla haasteita avomaalla. Erityisesti lämpöä vaativat viljelylajit nauttivat lavojen lämmöstä. Enemmän lämpöä ja hoitoa vaativat sen sijaan tomaatit, kurkut, paprikat ja chilit, joten ne sopivat kokeneemmalle viljelijälle ja onnistuvat myös erilaisilla rakenneratkaisuilla lavoissa. Jos rajatussa kasvualustassa ei ole katetta päällä, kuivuu se nopeasti ja tarvitsee enemmän kastelua kuin avomaa. Lavojen päälle helposti asennettavien lämpöpyydysten avulla nämäkin lajit onnistuvat riippumatta kesän lämpötiloista, Lehtonen kertoo. Ilman aktiivista pieneliötoimintaa maa on tiivistynyttä eivätkä ravinteet, vesi ja ilma pääse liikkumaan.. Kateviljely nurmija vihersilpulla puolestaan tuottaa uutta multaa, kun kate hajoaa mullan pinnalla ja sen voi sekoittaa aina keväisin mullan joukkoon. Siksi Lehtonen korostaakin, että kateviljely on tärkein edellytys hyvään kasvuun lavoissa. Lämpöpyydyksillä Lehtonen tarkoittaa lavojen päälle viritettäviä harsoja sekä kuplaja reikämuovia, jotka saavat aikaan sopivan mikropienilmaston suojaa ja lämpöä vaativille kasveille. Syksylläkin satokausi on pidempi ilman ollessa lämpimämpää kuin maanpinnalla. Satokausi pitenee, kun kylvöt voi tehdä aikaisemmin keväällä ja taimet istuttaa aikaisemmin. Vihreät tuoreet katteet sisältävät lähes kaikki kasvien tarvitsemat ravinteet. Katteiden käytöllä on kuitenkin monta muutakin hyötyä kuin vain lannoitus. Kasvulavojen haasteeksi Suvi Lehtonen mainitsee kastelun. Ne muun muassa pidättävät kosteutta ja lämpöä kasvualustassa sekä torjuvat rikkakasveja. Viljelylavoista voi saada satoa koko vuodeksi. Tällä hetkellä luomumultaan onkin jo lisätty mykorritsa-sienijuurta ja biohiiltä. Näin madot pääsevät nousemaan maasta lavaan ja vastaavasti talveksi takaisin suojaan. Kun kasvulavaa rakentaa, ei alle kannata laittaa suodatinkangasta, jollei ole pakko. Harsot ja muovit on helppo levittää esimerkiksi lavojen ylle taivutettujen sähköputkien päälle ja niillä saadaan lavoihin lähes kasvihuoneolosuhteet. Pieneliöstön elinehto on, että maa on katettu Suvi Lehtonen vastaa Hirvihaaran kartanon keittiöpuutarhasta. Basilikat, latva-artisokat, maissit ja kurpitsat vaativat lämpimän kasvualustan ja pitkän kasvukauden tuottaakseen satoa. Luonnonmukaisia lannoitteita ja kateviljelyä Kasvulavoja Lehtonen ohjeistaa lannoittamaan mahdollisimman tuoreella vihreällä ruohotai luonnon vihersilpulla, nokkoskäytteellä, karjanlannalla ja puutarhajätekompostilla. Jos multa pitää ostaa lavoihin, suosittelee Lehtonen luonnonmukaista multaa, jossa on jo valmiiksi seassa paljon orgaanisia aineksia. Multaan lisätty biohiili ja komposti aktivoivat pieneliöstöä ja parantavat kasvualustan rakennetta, Lehtonen kuvaa
19 orgaanisella katteella, josta ne lisäävät humuspitoista ainesta kasvualustaan. Ravinteita sisältävää katetta, vihreää tuoretta ruohosilppua lisätään kasvukauden aikana useamman kerran etenkin runsaasti ravinteita vaativille kasveille, kuten kaaleille, kurpitsoille, purjolle ja valkosipulille. Lierot muokkaavat ja sekoittavat maata, hajottavat eloperäistä ainesta ja tekevät siten kasveille ravinteita, jotka ne myös kuljettavat syvemmälle maahan. Päinvastoin! Sateella kannattaa kerätä esiin nousseita matoja ja kantaa ne viljelylavaansa tai kasvimaalleen, Lehtonen kertoo innokkaasti. Ilman aktiivista pieneliötoimintaa maa on tiivistynyttä eivätkä ravinteet, vesi ja ilma pääse liikkumaan. Kaikkia kasviryhmiä kannattaa kasvattaa sekaisin ja vaihtaa eri lajien kasvupaikkaa vuosittain. Lierot ehkäisevät myös maalevintäisiä tauteja, sillä ne syövät sekä taudinaiheuttajia että tautisia kasvinosia, Lehtonen kiteyttää. Syksyllä voidaan käyttää katteena kuivattua heinää ja olkea tai puiden lehtiä peittämään kasvualusta sadonkorjuun jälkeen, Lehtonen ohjeistaa. Lisäksi emäksinen lieronlanta säilyttää maan happamuuden sopivana suurimmalle osalle puutarhan hyötykasveja. Viljelykierron lisäksi satomääriä voi lisätä kasvattamalla rinnatusten lajeja, jotka tukevat toistensa kasvua. Lehtonen toteaakin innostuneensa maan pieneliöstöstä todenteolla ja haluavansa perehtyä siihen yhä lisää. Huomioi viljelykierto ja hyvät rinnakkaislajit Vuorottelemalla samassa kasvulavassa matalaja syväjuurisia kasveja voi huolehtia maan muokkautumisesta juuriston avulla. Porkkanoiden ja sipulien kumppanuuskasvuliitto on perinteisin, ne torjuvat toistensa tuholaisia. Luennoilla ja kursseilla Suvi Lehtonen kertoo kuulleensa kaikenlaista suhtautumista pieneliöstöön. Lisäksi kannattaa vuorotella runsaasti ravinteita vaativia, kuten kurpitsaa, ja vastaavasti ravinteita lisääviä, kuten herneitä, papuja ja apiloita, jotka satoa tuottaessaan myös lannoittavat maan. Lierot kertovat elävästä maasta Jos viljelymaassa on paljon lieroja ja muuta pieneliöstöä, saat olla kiitollinen elävästä, hyvinvoivasta maasta, sillä lierot ja muut pieneliöt toimivat maan keuhkoina. Ehkä hän jopa kirjoittaa kirjan elävästä maasta. l Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Suvi Lehtonen Hyvät rinnakkaislajit tukevat toistensa kasvua ja hyötykasvien lomaan voi kylvää kukkia.. Rikkaruohojen ja tuholaisten torjuntaan Lehtonen suosittelee luonnonmukaisia keinoja. Perunaa ja valkosipulia Lehtonen ohjeistaa kasvattamaan samassa kasvupaikassa vain kolmen–neljän vuoden välein. Lierojen kaivamat käytävät toimivat ilmanvaihtokanavina, joista vesi imeytyy paremmin maahan ja syvälle kasvien juurille. Lierot tuottavat ravinnerikasta matomultaa painonsa verran päivässä. Käytävät tarjoavat myös kasvien juurille kasvureittejä. Tuoretta typpipitoista katetta ei kannata lisätä enää elokuun puolella, jotta kasvien sato ehtii kypsyä. Sekaviljelyllä, vuoroviljelyllä, syyskylvöillä, harsoilla, katteilla, erilaisilla luonnonmukaisilla torjuntalitkuilla ja kasvattamalla tuholaisia harhauttavia ja torjuvia kasveja, kuten yrttejä ja kukkia, hyötykasvien joukossa, hän kertoo. Hyvän, elävän maan tunnusmerkkejä ovat pieneliöstön lisäksi hyvä mururakenne, huokoisuus, hyvä veden läpäisyja varastointikyky sekä sopiva pH ja ravinnetaso. Kolme sisarta ovat maissi, salkopapu ja kurpitsa, jotka tukevat toistensa kasvua ja suojaavat tuholaisilta. Peruna ja härkäpapu tukevat myös toistensa kasvua, Lehtonen neuvoo. Lavaviljelyyn hurahtaneen Suvi Lehtosen oma suosikkiviljelykasvi on basilika, jota hän kuvaa hienohelmaksi vaativuutensa puolesta, mutta sitä Lehtosen on ehdottomasti saatava tuoreena omasta puutarhasta. Yrteille ja salaateille riittää yksi tai kaksi katekerrosta kasvukauden aikana. Monet ovat kertoneet ennen jopa nyppineensä matoja pois viljelyksistään, koska pelkäävät niiden syövän sadon. Maahan sitoutuneet ravinteet vapautuvat lieron ruoansulatuksessa ja ovat heti kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Tomaatti ja basilika tai persilja korostavat puolestaan toistensa makuja
Voikukka on monipuolinen yrtti Voikukka sisältää lukuisia vitamiineja ja kivennäisaineita ja on siksi varsin arvokas villiyrtti. Vuohenputken lehti on niin kutsutusti kolmisorminen.. Erityisen suosittuja lehdet ovat yrttileivissä ja tomaattiruoissa. Liiallisesti nautittuna voikukka on myös laksatiivinen. Sen erottaa koiranputkesta lehtensä perusteella, sillä vuohenputken lehti on niin kutsutusti kolmisorminen. Nimi tulee Kreikan sanasta horta, joka tarkoittaa villiä ja kasviperäistä syötävää. Voikukasta käytetään kaikki sen osat ja se onkin monikäyttöisyytensä takia varsin suosittu yrtti keittiössä. Lehdet kannattaa kerätä varjoisan paikan voikukista, koska silloin niihin on kertynyt vähemmän karvaan makuisia aineita kuin auringossa kasvaneisiin lajitovereihinsa. Voikukkaa pidetään ruoansulatusta edistävänä kasvina, ja se myös kirkastaa ihoa hauteena käytettynä sekä virkistää maksan toimintaa. Vuohenputken yleisimmin käytetty syötävä osa ovat lehdet. Vuohenputkea pihalta pöytään Vuohenputki on miedon makuinen ja monikäyttöinen villiyrtti. Sillä on lievitetty jäsensärkyjä, niin reumaa kuin kihtiäkin. Kannattaa huomioida, että lapsille liiallinen maitiaisnesteen nauttiminen voi aiheuttaa pahoinvointia ja ripulia. Villiyrttien keräämisessä on monia hyviä puolia, kuten ulkona liikkuminen, metsän ja luonnon rauhoittava vaikutus sekä villiyrttien terveysvaikutukset. Niitä voi käyttää esimerkiksi salaatteihin tai hieman kiehautettuina piirakoihin. Villiyrttien keräämistä kutsutaan nimellä hortoilu. Historian saatossa ta ei villiyrttejä kannata kerätä, vaan etäisyyden lähimpään tiehen tulisi olla vähintään 50 metriä. Hortan kerääminen on siis luonnollisestikin – hortoilua. Osa kerää villiyrttejä satunnaisesti, osalle se on elämäntapa. Sen on sanottu Voikukka on rikas villiyrtti. Y leisimpiä villiyrttejä löytyy omalta kotipihalta. Vuohenputken lehtiosa jakautuu kolmeen osaan, jossa jokaisessa on kolme pientä lehteä. Kukista voi valmistaa viiniä, nuput marinoida ja lehdet silputa salaatteihin. 20 Ruokaa omalta pihalta Villiyrtit sopivat kulinaristin pöytään Villiyrttien käyttö on kasvava trendi niin ruokamaailmassa, omaan hyvinvointiin panostamisessa kuin harrastuksenakin. Perussääntöjä keräämiselle on vain muutama – kerää ainoastaan niitä kasveja, jotka tunnistat ja pelkästään hyväkuntoisia kasveja, puhtailta alueilta. Putkilokasveissa on myös myrkyllisiä, joten on syytä opetella tunnistamaan ne lehtiensä perusteella. Teiden varsilauttavan eturauhasongelmissa ja hoitavan virtsateitä. Vuohenputki sisältää runsaasti C-vitamiinia sekä lisäksi magnesiumia, rautaa ja karoteenia. Voikukka lisää ruokahalua, joten sitä voi käyttää myös aperitiivina. Niitä ovat muun muassa voikukka ja piharatamo