Ekoelo 2/2018 7,30 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen UUSI KEKSINTÖ: Lähes päästötön tulisija Istuta kuun kierron mukaan LUOVUUTTA KASVIMAAN REUNOILLE Viljele kauraa, ruista ja spelttiä IDUISTA VOIMAA! Kaurasta vaihtoehto maidolle MAHLA ON VOIMAJUOMA Kokeile luonnonvärjäystä Näin onnistut esikasvatuksessa NAUTI OMASTA SADOSTA
4 . W W W . 2 1 8 Samaan aikaan Hyvinvointimessut, Kädentaitomessut ja Antiikkimessut! Kolme tapahtumaa samalla lipulla! Lauantai klo 10-17 / Sunnuntai klo 10-16 Jyväskylän Paviljonki Uno Savolankatu Aikuiset 10 € • Lapset 7-15 v. H Y V I N V O I N T I M E S S U T . Messuilla kohtaavat hyvinvoinnista kiinnostuneet messukävijät ja alan yritykset. 5 € • Ryhmälippu 8 € Hyvinvointimessut tarjoaa vinkkejä kaikille hyvinvoinnista, kauneudesta, terveydestä ja liikunnasta kiinnostuneille. F I LISÄTIEDOT HYVINVOINTIMESSUT. Messuilla on mahdollista saada alan asiantuntijoiden neuvoja hyvinvoinnin edistämiseen sekä tutustua alan yrittäjiin ja tuotteisiin. HYVINVOINTI KAUNEUS LIIKUNTA TERVEYS J Y VÄ S K Y L Ä 7. 8 . Hemmottele itseäsi – lähde ihastuttaville Hyvinvointimessuille
Mielikuvituksella ja pienellä työllä risastakin pöydästä tai jakkarasta voi saada sisustuksen kiintopisteen.. 62 Muotoilija Henriikka Leppäsen juuret ovat itärajalla Tohmajärvellä, jossa hän metsien keskellä kasvoi omien polkujensa kulkijaksi. 76 38 Kun jyväskyläläinen Merja Wetterstrand näkee kirpparilla vanhan huonekalun, hän kohtaa mahdollisuuden. 14 Kauramaito on kasvisperäinen vaihtoehto ............................ 74 Yhteen sointuvia värejä luonnon raaka-aineista ...................76 Kohopenkki on lämmin ja ravinteikas ...................................80 48 Ravintola Loopissa herkutellaan kaupan ja teollisuuden poistoraaka-aineilla. 3 SISÄLTÖ 2/2018 Pääkirjoitus ...............................................................................5 Kriteerinä vesijalanjälki .............................................................6 Globe Hopelle luonnonsuojelu ja eettisyys tärkeintä ............. Kokenut luonnonvärjääjä yrittäjä, kirjailija Anna-Karoliina Tetri rohkaisee kokeilemaan luonnonvärjäystä. 18 Luontolahjoituksia tuli 8000 hehtaaria Suomelle ...................20 Nunnauunin Kultainen tuli palaa puhtaasti ...........................22 Ekovinkkejä ............................................................................25 Kuunkierto vaikuttaa kasvuun ...............................................26 Ekouutisia ..............................................................................32 Viherpeukalon päähänpistot .................................................34 Merja Wettenstrand tuunaa kirpputorilöytöjä .......................38 Viljamyllyllä tuoreita jauhoja leivontaan ja puuroon ..............42 Nauti omasta sadosta ...........................................................44 Ravintola Loopissa herkutellaan kaupan ja teollisuuden poistoraaka-aineilla ..........................................48 Hiilijalanjälki on laskenut 16 prosenttia .................................52 Myrsky pelasti metsän ..........................................................54 Ekouutisia ..............................................................................58 Säästä sähköä ja aikaa .........................................................60 Keramiikkaa lähisavesta ........................................................62 Saloniemen tilalla tehdään juustoja rakkaudella ...................66 Valuta puusta hivenja kivennäisaineita ...............................70 Tuoteposti .............................................................................. 66 Kun jyvä istutetaan peltoomme, se lähtee meiltä vasta valmiina juustotuotteena, Saloniemen tilan emäntä Riitta Saloniemi kuvailee luonnonmukaisen tuotantoketjun rakennetta. Hän tekee keramiikkaa lähisavesta, jonka hän kaivaa itse. 10 Villiruoka herää kevääseen .................................................... Saloniemen tilalla valmistetaan juustoja rakkaudella. 12 Idut tukevat terveyttä ...........................................................
Ekoelo Asioi ja osallistu verkossa! www.ekoelo.. @ekoelolehti
Talvi ei ollut erityisen kylmä ja me vain toivomme kaunista kevättä meidän tulee muistaa lannoittaa puutarhakasvimme ja istuttaa huonetiloissa kasvattamamme taimet ulos vasta sitten, kun sääolosuhteet sen varmuudella sallivat. Joka vuosi miltei puolet ruusuistani kuolee talven kylmyyteen vaikka parhaani mukaan yritän niitä peitellä. Kevät liene nyt hieman myöhässä, sillä harvoin huhtikuussa hanget ovat näin valkoisia kuin nyt heti pääsiäisen jälkeen. Mitä kylvämme ja mitä istutamme. Nehän eivät menesty Suomen kylmissä sääolosuhteissa ilman osaavaa hoitoa ja kasvatusta. Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 43 €. Niitähän on mitä moninaisimpia. Tämän kirjoittaja ei varmastikaan ole ainoa, joka ei ole saanut ruusujaan onnistumaan tyydyttävästi. Se ilmeiesti juuri ruusujen kasvatuksessa pätee parhaiten. 09-413 97 354 kristiina.hattberg@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma-pe 9-15 Puh. Lieneekö syynä lajikkeiden talvenkeston heikkeneminen. Nyt on aika kylvää ensimmäiset siemenet multaan kodin ikkunalle! Siitä vaan!. Tänään huhtikuun alkupuoliskolla me emme tiedä vielä, miten meidän perennamme ja hedelmäpuumme ovat kuluneen talven jaksaneet säilyä. Miten kaiken tämän teemme, jotta onnistumme. Totta kai se viherpeukalo-ominaisuus on tärkeä kaikissa koristeja hyötykasvien hoidossa. Vanha sananlasku sanoo,että oppia ikä kaikki. Tomaatit on jo kylvetty huonetilaan ja sitten oman valintamme mukaan kesäkukkia. Me viherpeukalot olemme kuitenkin jo viikko tai kaksi sitten jopa enemmänkin saaneet vahvan kutsumuksen kevään tuloon. 09-413 97 300 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Jaana Isosaari athene@kolumbus.fi Mediamyynti: Kristiina Hattberg, Puh. Usein vielä toukokuun lopullakin on yöpakkasia silloin pitää pohtia, miten selviytyä pitääkö ulos istutetut taimet pyrkiä peittämään tulevan hallan varalta. Olemme poimineet kirjahyllyssämme olevista puutarhakirjoista ja -lehdistä ajankohtaiset menettelytavat, jotta onnistuisimme kylvöissä ja taimien kouluttamisessa. Kustantaja ja paino: Karprint Oy, Huhmari Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 www.ekoelo.fi 2/2018 Ekoelo PÄÄKIRJOITUS Seuraava numero ilmestyy maaliskuun lopussa. Taimien kylvö huonetilaan tai miksei lämmitettävään kasvihuoneeseenkin on nyt ajankohtaista. Kukat ja tomaatit ovat niitä ensiksi kylvettäviä. Kurkut ja monet muut ehtivät, kun ne kylvetään avomaalle mullan lämmettyä. Myös puutarhakaupoissa on pitänyt käydä ja ostaa useita pussillisia siemeniä. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 49 €. Saattaa niinkin olla, koska jalostuksessa pyritään laatuun, jossa kukinnot ovat runsaita ja kasvit muuten menestyviä mutta kylmänkesto on vähäisempää, kuin aiemmissa laaduissa. Monivuotiset kukat pihoillamme eivät viime vuosina ole menestyneet siten kuin aiemmin. Puutarhan viljely on ikuista oppimista H uhtikuu on edennyt jo pitkälle, ja meitä viherpeukaloita alkaa luonto kutsua aurinko paistaa kirkkaille hangille ja päivälämpötilat alkavat nousta. 5 Toimituksen osoite: Ekoelo Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh
Esimerkiksi ruoan osalta se tarkoittaa pellolla käytettyä vettä ja sen jälkeen ruoanjalostuksessa ja jakelussa kulunutta vettä. Peruna on sitä huomattavasti parempi vaihtoehto, Jalava kuvaa. Vesijalanjäljellä tarkoitetaan sitä vettä, joka kuluu tuotteen valmistamiseen koko tuotantoketju huomioiden. – Laidunlihan vesijalanjälki on noin kaksinkertainen tehotuotettuun lihaan nähden, mutta eettisistä ja ympäristönäkökulmista ajatellen se puolestaan on usein parempi vaihtoehto, hän pohtii. Sinisellä vedellä tarkoitetaan vesistöistä ihmisten käyttöön otettua vettä, kuten talousja juomavettä ja teollisuuden prosessivesiä. Siitä suurimman osan muodostaa ruoantuotanto, noin 3000 litraa vuorokaudessa. Vihreä vesi tarkoittaa maataloudessa kulunutta sadevettä, jonka kasvusto käyttää niin, ettei se päädy pintatai pohjavesiksi. Jalava on itse tutkinut erityisesti ruoan vesijalanjälkeä. Sen sijaan teollisuustuotteita on yleisestikin tutkittu vähemmän, sillä se on Veden säästäminen ei auta maailman vesipulaa Kriteerinä vesijalanjälki Vesijalanjälkeään pohtivan kannattaa valita lihan sijaan kasviksia ja suosia kotimaista, sillä täällä ei vesipulasta kärsitä ja vedenkäyttökin on pääosin tehokasta. Jalavan mukaan ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että vesijalanjäljen käyttäminen valintaperusteena voi johtaa ristiriitaisiin tuloksiin muiden valintaperusteiden kanssa. Esimerkkinä hän mainitsee laidunlihan. myös hankalampaa. Niinpä Jalava rohkaisee kuluttajaa kiinnittämään ensisijaisesti huomiota sellaisiin valintoihin, joiden vaikutus on selvästi tiedossa. Yrittäessään tehdä vastuullisia kulutusvalintoja voikin yrittää vaikuttaa myös tuotteen valmistuksessa kuluneen veden määrään. Harmaa vesi puolestaan on maatalouden ja teollisuuden likaamaa vettä, jota tarvitsee laimentaa makealla Aalto-yliopiston tutkija Mika Jalava suosittelee, että vesijalanjälkeään pohtivan kannattaa valita lihan sijaan kasviksia ja suosia kotimaista.. – Esimerkiksi riisin viljely kuluttaa paljon vettä. – Talousveden osuus suomalaisten vesijalanjäljestä on vain noin 150 litraa vuorokaudessa, kertoo Aalto-yliopiston tutkija Mika Jalava. Vihreää, sinistä ja harmaata vettä Vesijalanjälki voidaan jakaa värikoodeihin sen mukaan, millaista vettä kuluu. 6 S uomalaisten vesijalanjälki on noin 3900 litraa vuorokaudessa
– Jopa Espanjassa kärsitään vesipulasta. Sillä on kuitenkin merkitystä jopa teollisuusmaissa, joista osassa vesi on niukka luonnonvara. 7 vedellä, jotta haitallisten aineiden pitoisuudet laimenevat hyväksyttäviksi. Siinäkin kuitenkin haihtuu paljon vettä. Tuotekohtaisesti kehitystä ei kuitenkaan ole kattavasti seurattu, Jalava toteaa. Hän korostaa, että jos vesijalanjälkeä käyttää tuotteiden valintaperusteena, on siinä järkeä silloin, jos huomioi, missä ne on tuotettu. – Näistä on mielekästä tarkastella lähinnä vihreää ja sinistä vettä, sillä vaikutuskeinot harmaaseen veteen ovat aivan erilaiset, kuten maatalouden suojavyöhykkeet. On ihan eri asia, valutetaanko vettä lammikoiksi vai kastellaanko sprinrelikastelulla, joka vastaa luonnollista sadetta. Tämänhetkistä suomalaisten vesijalanjäljen kehitystä on Jalavan mukaan kuitenkin vaikea arvioida, sillä mittaamista ei ole tehty sen jälkeen, kun tärkeimmät arvot saatiin selvitettyä. Suomessa tomaattikilo kuluttaa vettä 20 litraa, Espanjassa 60 litraa. Erilaisten käytössä olevien menetelmien johdosta eri maiden vesijalanjäljen vaihtelevat suuresti. Paras on putkesta tai letkusta suoraan kasvin juurelle tapahtuva tihkukastelu. Jos kahden samalla alueella tuotetun vesijalanjälki on erilainen, on valinta helppo. Toisaalta meillä talviviljely kuluttaa melkoisesti energiaa. Se vaikuttaa oleellisesti tuotteen vesijalanjälkeen, Jalava kuvaa. Suomi kulkee suurin piirtein keskitiellä. – Maailman kokonaisvedenkulutus kuitenkin kasvaa väkiluvun kasvaessa. Vedenkulutusalue oleellinen Mika Jalava kertoo, että vesijalanjäljen merkitystä kyseenalaistetaan usein. Sinistä vesijalanjälkeä sen sijaan pystytään pienentämään paljon ja varsin helposti, esimerkiksi erilaisilla kastelumenetelmillä. Silti sieltä tuodaan meille Suomeen paljon vihanneksia ja siellä myös käytetään runsaasti vettä kasteluun. Suomalaisten vesijalanjäljen ollessa 3900 l/vrk on se vertailun vuoksi Yhdysvalloissa 7800 l/vrk, Australiassa 6300 l/vrk, Kiinassa 2900 l/vrk, Britanniassa 3400 l/ vrk, Espanjassa 6700 l/vrk ja Mongoliassa 10 000 l/vrk. Kulutusvalintojen tekeminen voi siis tosissaan olla vaikeaa, kun kriteerit voivat poiketa toisistaan, Jalava pohtii. – Vesijalanjälki poikkeaa tässä hiilijalanjäljestä, sillä hiilidioksidilla on maailVesijalanjäljellä tarkoitetaan sitä vettä, joka kuluu tuotteen valmistamiseen koko tuotantoketju huomioiden.. Muutoin kannattaa valita sellainen, joka tulee alueelta, jossa ei kärsitä vesipulasta
– Jos jättää yhden 200-grammaisen pihvin Jos jättää yhden 200-grammaisen pihvin syömättä, tarkoittaa se 3000 litran vesisäästöä eli parinkymmenen päivän talousvesiä. – Jos puolestaan valitaan viljeltäväksi sellaisia lajikkeita, joiden vedentarve on pienempi, kuin vaikkapa riisin, on sato huomattavasti varmempi, Jalava korostaa. Jalava toteaa, että vesijalanjäljellä on kuitenkin suora yhtymäkohta globaaliin ruokaturvaan, sillä usein vesi on ruoantuotantoa rajoittava tekijä. Suomalaisten vesijalanjälki on noin 3900 litraa vuorokaudessa. Talousveden osuus on vain noin 150 litraa. Keskimääräinen kilo naudanlihaa kuluttaa vettä jopa 15 000 litraa. Suomessa vastaava luku on 7000 litraa. Erityisesti puuvillantuotanto on merkittävä vedenkuluttaja, sillä paitsi että kasvin vedentarve on suuri, on kyseessä myös halpa tuote, jota viljellään tehokkaasti ja koneellisesti. Mitä pienempi määrä tuotantoon tarvitaan vettä, sitä enemmän voidaan tuottaa ruokaa. Siitä suurimman osan muodostaa ruoantuotanto, noin 3000 litraa vuorokaudessa. Se pistää ihan aidosti miettimään asiaa. 8 manlaajuisesti samanlainen vaikutus siitä riippumatta, missäpäin se on tuotettu. Tilalla voi käyttää kotimaisia, kasvisperäisiä tuotteita, joiden vesijalanjälki on huomattavasti pienempi. Vähemmän lihaa Yhdeksi suureksi vedenkuluttajaksi Jalava mainitsee lihantuotannon. On myös olemassa jokia, joissa vettä ei riitä alajuoksulle ollenkaan, Jalava huokaa. Vesijalanjälki puolestaan vaikuttaa juuri kyseisellä tuotantoalueella, hän kertoo. Lihan vähentäminen onkin yksi helpoimmista keinoista pienentää omaa vesijalanjälkeään. – On helppo rakentaa massiivisia kastelujärjestelmiä, ja koska puuvilla on halpaa, on erityisesti dollaria tai muuta rahayksikköä kohti laskettu vesijalanjälki suuri, Jalava kuvaa. Kuivuvia jokia ja järviä Aral-järvi lienee tunnetuin esimerkki siitä, miten ruoanja vaatteidentuotanto voi kasteluntarpeellaan saada aikaan. Silti Jalava muistuttaa, että valintoja on syytä pohtia tarkkaan, sillä myös ympäristötekijät ja globaali oikeudenmukaisuus tulisi huomioida. Vesijalanjäljellä on suora yhtymäkohta globaaliin ruokaturvaan, sillä usein vesi on ruoantuotantoa rajoittava tekijä.. – Aral-järvi oli myös merkittävä kalastusjärvi, joka kuivui pääasiassa ruoan ja puuvillan viljelyn vuoksi. Tosin Jalava muistuttaa silti, etteivät samat pellot välttämättä sovellu esimerkiksi riisin ja vehnän viljelyyn, joten toki muitakin rajoituksia on. – Jos esimerkiksi luovutaan riisistä, olisi viljelijöiden keksittävä jotain muuta elannokseen, Jalava pohtii
9 syömättä, tarkoittaa se 3000 litran vesisäästöä eli parinkymmenen päivän talousvesiä. Pelkät kysynnän muutokset voivat johtaa siihen, että siirrytään vain tuotteista toisiin. Ns. l Teksti: Terhi Niinimäki Lihan vähentäminen onkin yksi helpoimmista keinoista pienentää omaa vesijalanjälkeään. Lämmintä vettä toki kannattaa aina säästää, sillä silloin säästyy energiaa, Jalava pohtii. Riisin tilalle voi puolestaan valita perunaa ja kotimaisia juureksia. Ruoantuotanto on suurelta osin liiketoimintaa, ja ilman kontrollia vesi ja muut ympäristöresurssit käytetään edelleen viimeistä pisaraa myöten. – Kotimaisuus on yleisesti hyvä, sillä täällä ei ole pulaa vedestä. Suomessa tomaattikilon viljelyyn käytetään vettä 20 litraa, Espanjassa 60 litraa. Maitotuotteiden ja kananmunien vesijalanjälki sen sijaan on melko pieniä, mutta niissäkin Jalava kannustaa valitsemaan kotimaista. Vaikka täällä säästäisi vettä, ei se auta muualla maailmassa vesipulasta kärsivää. sinistä vesijalanjälkeä, eli talousja juomavettä sekä teollisuuden prosessivesiä, pystytään pienentämään paljon ja varsin helposti, esimerkiksi erilaisilla kastelumenetelmillä.. Tilalla voi käyttää kotimaisia, kasvisperäisiä tuotteita, joiden vesijalanjälki on huomattavasti pienempi, Jalava rohkaisee. Jos käyttää vesijalanjälkeä valintaperusteena, on kuitenkin tärkeää huomioida tuotantomaan olosuhteet ja veden niukkuus kyseisessä maassa. Kuluttajan valintojen lisäksi vedenkulutusta olisi mahdollista pienentää myös erilaisilla ohjausmenetelmillä, kuten määräyksillä ja sopimuksilla
Uusimpana löytönä ovat messumatot. Lähes kaikilla ylijäämämateriaaleillakin on oma hintalappunsa. Periaatteessa yritämme löytää erityisesti materiaaleja, joita tiedetään menevän hukkaan isoja määriä. Esimerkiksi lopettava vaatealan yritys haluaa päästä eroon varastossaan olevista tekstiileistä ja kankaista. Ensi syksynä messumatoista on tulossa lisääkin tuotteita, Asikainen lupaa. – Etsimme koko ajan myös uusia materiaaleja. Kuvaaja Jetro Stavén.. Messumattoja ja turvavöitä Globe Hope käyttää tuotteissaan useita eri materiaaleja. – Se oli innovatiivinen ajatus silloin 2000-luvun alkupuolella, kun asiaan ei oltu havahduttu vielä samalla lailla kuin tänä päivänä. Meille on tärkeää löytää isoja eriä ylijäämämateriaaleja, jotta pystymme valmistamaan niistä tuotteita sarjatuotantona. Myös purjeita otamme ilolla vastaan. Globe Hopelle luonnon suojelu ja eettisyys tärkeintä Seija Lukkala havahtui 2000-luvun alussa siihen, että kulutustahtimme ei voi jatkua sellaisenaan. Uutta ylijäämämateriaaleista Maailman luonnonvarojen hupenemisesta huolissaan ollut Lukkala joutui alussa ratkaisemaan, miten kierrätysmateriaaleista pystyisi tekemään sarjatuotettuja tuotteita. Ihmiset suhtautuivat kierrätysmateriaaleista valmistettaviin tuotteisiin alussa epäilevästi, mutta piinkovana liikenaisena Seija ei antanut periksi, vaan toimi tienraivaajana alalla, kertoo Globe Hopen markkinoinnista ja viestinnästä vastaava Miisa Asikainen. Nahkatakeista pulaa Jonkin verran Globe Hopelle tarjotaankin materiaaleja. Ostamme materiaalin, puhdistamme ja käsittelemme ne, ennen kuin ne lähtevät edes tuotantoon. Yrityksen alkutaipaleella valmistettiin paljon vaatteita vintagekankaista ja -pitseistä, joita oli tuolloin vielä saatavilla runsaasti. – Vain harvoja materiaaleja saamme ilmaiseksi ja esimerkiksi armeijan materiaaleilla on kaikilla hintalappu, vaikka ne ovatkin hukGlobe Hopen käyttämät suurimmat materiaalierät tulevat armeijalta sekä purjeista ja turvavöistä. Myöhemmin Hope-merkki tarkentui Globe Hopeksi. Myös messumatto on herättänyt paljon kiinnostusta. – Jonkin verran myös yksityiset ihmiset ottavat yhteyttä meihin. Hän alkoi tehdä asioita toisin ja perusti Globe Hopen. – Ensimmäinen Hope-kierrätysvaatemallisto julkaistiin vuonna 2003. Kierrätysmateriaaleja jatkojalostava yritys raivasi ennakkoluulottomasti tietä muillekin kierrätysmerkeille. kaan menevää materiaalia, Asikainen kertoo. 10 G lobe Hope valmistaa ekologisesti ja eettisesti kestäviä laukkuja, asusteita ja vaatteita ihmisille, jotka haluavat vaikuttaa ostopäätöksillään luonnonvarojen säilymiseen. – Liikelahjoihin käytämme yrityksen omia mainosmateriaaleja kuten mainoslippuja ja -bannereita. Alun suurimpiin haasteisiin kuului myös materiaalinhankinta ja -käsittely. Ainoa, mitä tarvitsemme jatkuvasti paljon, ovat nahkatakit ja valoverhot. Suurimmat materiaalierät tulevat armeijalta sekä purjeista ja turvavöistä. Meillä on valtavat varastot, joten emme tällä hetkellä juurikaan pysty ottamaan yksityisten vaatteita vastaan. Uusimpana löytönä ovat messumatot. Se on kestävä ja kevyt materiaali, josta teemme kestokasseja sekä reppuja. – Harvoin ihmiset ymmärtävät kuinka paljon enemmän työtä joudumme tekemään kierrätysmateriaalin käytön takia. Kuluttajatuotteiden lisäksi Globe Hope on panostanut B2B-puolen vastuullisiin liikelahjoihin, joiden osuus liikevaihdosta on jo kuluttajapuolta isompi
Ekologiset riippulaput Ekologisten merkkien edelläkävijä on ollut jo useamman vuoden ajan Saksa. Globe Hopella on verkkokaupan lisäksi jälleenmyyjiä ympäri Suomen. l. Uudesta kankaasta tehty kangaskassi ei aina ole välttämättä se ekologisin vaihtoehto, Asikainen muistuttaa. Tuotteidemme riippulaput ovat biohajoavia kuten myös riippulapuissa olevat tarrat, jotka on valmistettu maissitärkkelyksestä. Eettisyys ja ekologisuus ulottuvat yrityksessä sellaisiinkin asioihin, jotka eivät näy ulospäin. Globe Hopen perustaja ja toimitusjohtaja Seija Lukkala. Liikelahjat kasvussa Globe Hopen toimitilat sijaitsevat Nummelassa, jossa työskentelee kymmenen henkeä. Suurin osa tehtaistamme ovat pieniä yhden – kymmenen hengen kokoisia. Stockmannin lisäksi Globe Hope tekee kestokassien osalta yhteistyötä Keskon kanssa. Mielenkiintoisimmat tuotteet ovat puolestaan valmistettu turvavöistä. MutNahkataikina-olkalaukun nahka on pelastettua ylijäämänahkaa suomalaiselta nahkatehtaalta, joka lopetti toimintansa. Yrityspuolen yhteistyö on nostanut jatkuvasti osuuttaan Globe Hopen liikevaihdosta. Erityisesti yrityksen alkutaipaleella Globe Hope sai runsaasti palkintoja ja tunnustuksia esteettisestä, ekologisesta ja eettisestä työstään, mutta huomionosoitukset eivät ole vieläkään loppuneet. lippu-tunnusta. Sen lisäksi yrityksellä on useita eri alihankintapaikkoja. – Tällä hetkellä vienti on noin 10 prosentin luokkaa liikevaihdosta. – Seijalla on vahva suunnittelupohja ja itse olen ammatiltani vaatesuunnittelija. Olemme olleet alusta asti eettinen yritys, emmekä käytä tuotteidemme valmistuksessa lainkaan turkiksia, Miisa Asikainen kertoo. Globe Hope Innovatiivinen suomalainen designyritys, joka valmistaa ekologisia designtuotteita kierrätysja ylijäämämateriaaleista. – Ensi syksyn tuotteet ovat Ruokokosken ja minun suunnittelemia. Globe Hopekin teki vielä muutama vuosi sitten merkittävästi kuluttajapuolen kauppaa Saksaan. 11 Nipsulaukut suosituimpia Globe Hopen suosituimmat tuotteet ovat kaikki niin sanotut nipsulaukut. Tuotteet kehittyvät yleensä protomallien valmistelussa. – Yrityspuolella markkinoilla olevat liikelahjat ovat usein todella huonolaatuisia. Miisa Asikainen ei voi vielä paljastaa ensi syksyn mallistoa, mutta lupaa, että syksyllä on tulossa isojakin muutoksia. – Nummelessa valmistetaan prototyypit ja mallikappaleet ja joskus myös jotain pieniä sarjoja. Sitä ennen julkaisemme kuitenkin keväällä ensi kesän mallistomme. Meidän valmistamamme tuotteet, esimerkiksi kestokassit ja korttikotelot, ovat tehty yrityksen omista materiaaleista kuten vaikka mainosbannereista. Luvassa on todella uudenlaista ilmettä. Valinnan taustalla on Globe Hopen liiketoiminnan vaikuttavuus, vastuullisuus ja avoimuus sekä se, että yritys on ollut vahvana suunnannäyttäjänä myös muille toimialoille. vaatteet sekä yrityslahjat. Tuotteiden suunnitteluun osallistuu Seija Luukkalan ja Miisa Asikaisen lisäksi ensi syksyn mallistoa suunnitteleva Anssi Ruokokoski. 900 000 euroa. Globe Hopen toimitusjohtaja Seija Lukkala valittiin Helsingin Yrittäjänaisten toimesta vuoden 2017 Helsingin yrittäjänaiseksi. Suomen markkinat ja yritysmyyntipuoli ovat puolestaan kasvussa. – Käytämme muun muassa ekomerkittyä sähköä. – Suosituin on Taikinalaukku, armeijamateriaaleista ja nahasta valmistettu taitettava nipsulaukku. Helsingin Yrittäjänaiset ry arvostaa Lukkalaa myös työnantajana, koska hänen liiketoiminnassa näkyy vahvasti arvopohjainen yrittäjyys. lisäksi käyttää tuotteiden valmistuksessa alihankkijoita. Olemme osaltamme pyrkineet olemaan siinä keskustelussa mukana tarjoamalla kierrätysmateriaaleista tehtyjä kestokasseja. – Viime vuoden todella kuuma puheenaihe oli se, että muovin ja jätteen määrää tulisi vähentää. ta kaikki työntekijämme ja ompelijamme ovat ideoivia ja osallistuvat tuotekehittelyyn. Sen lisäksi meillä on alihankintapaikkoja sekä Suomessa että Virossa. Seija Lukkala. Korinpunostekniikalla valmistettu Traditionlaukku on varsinainen luksustuote, josta ei todellakaan tiedä, että se on tehty turvavyöstä. – Sen lisäksi yritys sai viime vuonna myös Animalian Pro Animalia -tunnustuksen edelläkävijänä turkiksettomana yrityksenä. Silloin kaikki hyötyvät, kun ylijäämämateriaali pystytään hyödyntämään
Silmuja ja vaahterankukkia Pitkin talvea on villiruokailija voinut kerätä mustaherukan silmuja. Keväisen hangen alta on mahdollista löytää sormenpään kokoisia uusia versoja. Etenkin auringon lämmittämä kohta suojaisella ja etelään avoimella paikalla voi herätä eloon jo ennen lumen sulamista. Lumen alta voi löytää myös vihreitä ahomansikan lehtiä, Yleensä ne kuitenkin ovat edelliseltä kasvukaudelta eikä niiden maku eikä ravintoarvo ole uuden kasvukauden veroinen. Tai niitä voi maistella sellaisenaan. Jos on viitseliäisyyttä, voi mustikanvarvuista kerätä puhkeavia silmuja jo heti, kun lehtien kasvu on lähtenyt alkuun. V aikka huhtikuussakin olisi vielä paksu lumikerros, voi lumen alta kaivaessa löytää vihreää. Väriltään ne vivahtavat usein violettiin. Tällaisista pensaista silmujen kerääminen ei myöskään vähennä kesän marjasatoa. Mahlaa voi valuttaa koivusta ja vaahterasta. 12 Etelässä uutta vihreää jo huhtikuussa Villiruoka herää kevääseen Kevään ensimmäisiä villivihanneksia ovat vuohenputki, siankärsämö, nokkonen ja ahomansikan lehdet. Niitä voi poimia heti tai sitten voi antaa niiden vielä muutaman tunnin virkistyä suorassa auringonpaisteessa. Heti, kun aurinko on sulattanut pälven, alkaa Etelä-Suomessa jo maaliskuussa löytyä myös uuden kasvuston ahomansikan versoja. Siankärsämö ja nokkonen Auringon lämmittämästä kohdasta voi lumen sulamisen jälkeen löytää myös uuden kasvuston siankärsämöä. Pienetkin vuohenputken versot antavat pikantin lisän voileivän päällä tai salaatissa. Vai onko silloin kyse villiruoasta. Huhtikuun lopussa mustikanlehdet ovat etelässä usein jo pitkällä ja silloin ne ovat mainiota villiruo. Mutta heti kun nokkosen uutta versoa on viisikin senttiä noussut, sitäkin voi ryhtyä hyödyntämään. Myös talvehtineet lehdet heräävät uudelleen eloon suorassa auringonlämmössä ja niiden maku ja ravintoarvo alkaa parantua. On ainakin silloin, kun löytää metsästä villiintyneitä herukkapensaita, joita linnut ovat sinne puutarhoista levittäneet. Sitä ei voi syödä tuoreena vaan se pitää ryöpätä tai kuivata ennen käyttöä. Niitä alkaa nousta vanhojen ja vihreinä talvehtineiden lehtien keskelle. Kevään ensimmäisiä uuden kasvuston työntäjiä on myös nokkonen. Vuohenputki on hämmästyttävä kasvi kestämään pakkasta ja routaa ja virkoamaan heti, kun lämpötila nousee plussan puolelle. Etelässä ensimmäisiä nokkosen versoja voi keväästä riippuen löytää maaliskuulta alkaen
Isomman määrän oksia voi viedä vesiämpäriin kasvihuoneeseen. Raja on joskus liukuva, sillä esimerkiksi puolukanlehti oli aikanaan yleinen rohto, mutta päivittäiseksi ravinnoksi se ei käy. . Mahla ei edes jääkaapissa säily pitkään, joten parasta käyttöä on juoda sitä tuoreeltaan tai vaahteranmahlasta voi valmistaa esimerkiksi siirappia. Sesonkia voi nopeuttaa tuomalla pihlajanoksia ikkunalaudalle maljakkoon. Vaahterankukkien maku miellyttää myös monia. Nokkonen työntää uusia versoja maaliskuun lopun auringossa Uudellamaalla. Myös niiden puhkeamista voi nopeuttaa tuomalla oksia sisälle. Vuohenputken versoja, pihlajansilmuja ja ensimmäisiä lämmittämättömän kasvihuoneen salaatteja Uudellamaalla huhtikuussa.. Toisinaan mahlaa voi etelässä saada jo maaliskuussa. Yleensä vaahterankukat kukkivat etelässäkin vasta toukokuussa. Entä voiko mustikanlehtiä kerätä omaan käyttöön. kaa esimerkiksi salaatissa. Kun sitä juo heti valuttamisen jälkeen lasillisen, kauppojen virvoitusjuomat kalpenevat. Pihlajansilmujen sesonkia voi aikaistaa tuomalla oksia aurinkoiselle ikkunalaudalle maljakkoon. Vaahterankukkia kasvihuoneeseen viedyissä oksissa huhtikuun lopulla. Tästä tekisin sen tulkinnan, että mustikanlehtiä voi poimia pienissä määrin sieltä täältä, vastasi erityisasiantuntija Miliza Malmelin viime syksynä Ekoelon haastattelussa numerossa 5/17. Vaahteranmahlaa huhtikuussa Vaahteranmahlan paras sesonki on yleensä huhtikuussa. Pihlajansilmujen maku muistuttaa karvasmantelia. l Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä. Vaahteranmahlaa tippumassa Uudellamaalla huhtikuun alussa 2017. Pihlajansilmut ovat monen villiruokailijan suosikkeja kevään ensimmäisistä herkuista. Luonnossa niitä alkaa nykyisin etelässä usein löytää huhtikuun lopusta alkaen. Myrkylliset pitää osata erottaa. Villiruokailijan on hyvä myös kuunnella omaa kehoaan siinä, mikä tuntuu hyvältä ja millaisina määrinä. . Kun aloittaa villiruokailun, on tunnistettava, mikä on syötävää. – Jokamiehenoikeuksien käyttäminen lähtee aina siitä, että toiminta ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle eikä toiminta saa jättää pysyvää jälkeä luontoon. Sen sijaan puusta ja pensaasta ei saa lehtiä, silmuja ja oksia ottaa ilman maanomistajan lupaa. Samoin voi nopeuttaa koivunlehtien, herukanlehtien ja vadelmanlehtien puhkeamista. Koivunmahlaan verrattuna vaahteranmahla on makeampaa. Käytännöksi on tosin tullut, että pienen määrän pajunoksia voi ottaa vaikkapa lasten virpomisiin. Ruohovartisia ovat esimerkiksi vuohenputki, siankärsämö, ahomansikan lehdet ja nokkonen. 13 Puusta ottamiseen lupa Pääsääntö on, että ruohovartista villiruokaa saa jokamiehenoikeuden perusteella kerätä myös toisen maalta
14
Pavut sopivat aloittelijoille Kunelius kertoo nauttivansa ituja päivittäin ja suosittelee samaa tapaa muillekin. Idättämiseen sopivat lähes kaikki syötäväksi kelpaavat kuivatut pavut, herneet, siemenet ja pähkinät. Idut ovat erinomainen lisä päivittäiseen ruokavalioon paitsi terveellisyytensä, myös pienen ekologisen jalanjälkensä ansiosta. Mungpavun idut sisältävät paljon proteiinia, kivennäisaineita ja Eja C-vitamiinia. Myymäläpäällikkö Marko Kupari Jyväskylän ekokauppa Ekolosta neuvoo, että mungpavut ovat herkullisia ja helppoja idätettäviä. Ituja tarjoillaan monissa lounasravintoloissa, mutta niitä on varsin kätevää valmistaa myös itse. Pakkauksessa voidaan mainita, jos tuote sopii erityisen hyvin idätykseen. Mungpavun idut maistuvat raikkaan hernemäisiltä. Terveellistä, helposti sulavaa ja vähäkalorista elävää ravintoa Idut tukevat terveyttä Siementen, jyvien ja palkokasvien idut sisältävät valtavasti ravintoaineita ja kuituja luonnollisessa, elimistölle edullisessa muodossa. Palkokasveissa ja pavuissa on runsaasti proteiinia, joka idätyksen seurauksena muuttuu helposti sulavaan muotoon. ja harson avulla. Jotkut pienet siemenet, kuten alfalfa vaativat melko tiheäverkkoisen astian ja huuhtelusiivilän. – Mungpapu on todella hyvä ja helppo idätettävä, samoin monet muut pavut, sillä ne ovat lähtökohtaisesti isoja ja helppoja käsitellä. Idättäminen ei vaadi ihmeellisiä alkuinvestointeja, vaan vauhtiin pääsee vaikkapa lasipurkin. 15 Idätettäviksi sopivat monien kuorellisten siementen ja papujen lisäksi miltei kaikki kuorelliset viljat, joihin idätettäessä muodostuu C-, Eja B-vitamiineja. Idätetyt palkokasvit sopivat useimmille sellaisillekin, joille pavut ja herneet muuten aiheuttavat vatsavaivoja. – Idut ovat matalakalorista, ravintorikasta ja hyvin imeytyvää elävää ravintoa, joten ne täyttävät kaikki pitkää ikää ja hyvää terveyttä tukevan ruuan kriteerit, toteaa ekokauppa Ekolon toimitusjohtaja Lena Kunelius. – Idättäminen on helppoa ja hauskaa puuhaa. Idut sulavat helposti ja vapauttavat elinvoimansa tehokkaasti elimistön käyttöön. Lisäksi idut sisältävät prebiootteja, antioksidantteja, hyödyllisiä kasvihormoneja, lehtivihreää, biofotoneita ja monia muita terveyttä edistäviä ainesosia. S iementen, jyvien ja palkokasvien idut ovat terveellistä elävää ravintoa. Kunelius neuvoo aloittelijaa kokeilemaan ensin palkokasveja. Luomulaatua ja huolellista puhtautta Kunelius painottaa, että idätykseen kannattaa ehdottomasti valita luomulaatuisia siemeniä, papuja ja jyviä. Itujen ravintoainepitoisuudet voivat olla jopa monikymmenkertaisia kypsiin aikuisiin kasveihin verrattuina. Kuorettomien luomusiemenien idättämistä kannattaa myös kokeilla, mutta kuorelliset siemenet vaativat versotuksen mullassa. Idut sisältävät muun muassa A-, B-, E-, Cja D-vitamiineja, kivennäisja hivenaineita, entsyymejä, proteiinia, kuituja ja hyviä hiilihydraatteja
Vehnä ja ruis Idätetty vehnä on ravintorikkaimpia kotimaisia ruoka-aineita, ja ruis on lähes yhtä terveellinen. Parhaimmillaan idut ovat 5–7 vuorokauden idätyksen jälkeen, 4–5 cm mittaisina. Myös ituja tulee huuhdella idätyksen aikana usein, jotta ne eivät kuivu tai pääse homehtumaan. Idut valmistuvat 2–3 vuorokaudessa, jolloin ne ovat 1–3 cm. Linssien itämisaika on 2–3 vuorokautta, silloin idut ovat 1–2 cm mittaisia. Punainen linssi on halkaistu, joten se ei idä. ?. Ituja voi kuitenkin hyvin käyttää myös lämpimissä ruoissa, joskin kuumennus tuhoaa ainakin entsyymit ja osan vitamiineista. Pidempään idätettyinä niiden maku kärsii. Erilaiset vihreät linssit sen sijaan itävät hyvin. ?. Kunelius neuvoo nauttimaan idut mahdollisuuksien mukaan tuoreina, koska silloin ne ovat herkullisimmillaan ja terveellisimmillään. Jyväskylän Ekolo-kaupan myymälävastaava Marko Kupari neuvoo, että idätykseen löytyy myymälästä paljon tarvikkeita ja ohjeita onnistumiseen. Idut valmistuvat 1–4 vuorokaudessa, valmiina ne ovat 1–2 cm mittaisia. Niitä idätetään ainoastaan 2–6 tuntia, kunnes siemenessä näkyy pieni musta piste. ?. Mungpapu Mungpavun idut sisältävät paljon proteiinia, kivennäisaineita ja Eja C-vitamiinia. Idut säilyvät jääkaapissa 1–6 vuorokautta. Sarviapila Sarviapilan idut ovat mukavan mausteisen makuisia. Luomu on terveellisempää ja puhtaampaa, koska geenimanipuloitujen lajikkeiden käyttö luomussa ei ole sallittua. Linssit Idätettävissä linsseissä on A-, B-, C-, ja Evitamiineja, proteiinia sekä runsaasti rautaa, kalsiumia ja fosforia. Jotkut siementuotteet ovat varta vasten idätystä varten pakattuja, mutta myös kuivaruokahyllystä löytyy muun muassa paljon luomulaatuisia palkokasveja, jotka sopivat mainiosti idätettäviksi. A-, C-, Eja K-vitamiinia) ja kivennäisaineita. Idätysvälineet tulee pestä ennen käyttöä, ja ituja tulee huuhdella usein runsaalla vedellä. – Valmiita idätysastioita saa melko edullisesti ja idätykseen sopivia papuja ja siemeniä on hyllymetreittäin. Seesaminsiemen Seesaminiduissa on erityisen runsaasti kalsiumia, rautaa, fosforia ja valkuaisaineita. ?. Niissä on anista tai lakritsia muistuttava voimakas maku. ?. Valitsemalla luomua suojelee samalla vanhoja ruokakasvilajikkeita. l Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen 16 Kokeile vaikka näitä ?. Sinimailanen (alfa-alfa) Sinimailanen on ravintorikkaimpia ituja. – Ei-luonnonmukaisissa kasveissa on siemenissäkin kasvinsuojeluaineita, sillä ne säilyvät mukana koko kasvuprosessissa. – Siemenet tulee huuhdella ennen käyttöä huolellisesti monta kertaa, jotta kaikki pöly ja lika varmasti lähtee pois, eikä pinnalle jää muhimaan mitään ylimääräistä. Idättäminen lisää B-, Eja C-vitamiinin määrää ja tekee kivennäisaineista (kalsium, rauta, magnesium) helposti imeytyviä. Idätykseen sopivat kuorelliset luomuvehnänja rukiinjyvät. Lähde: Ekolo / Idätysopas – Idut ovat matalakalorista, ravintorikasta ja hyvin imeytyvää elävää ravintoa, joten ne täyttävät kaikki pitkää ikää ja hyvää terveyttä tukevan ruuan kriteerit.. Asiantuntija neuvoo tarvittaessa Jos oma tieto-taito idätyksen suhteen arveluttaa, kannattaa marssia luontaistuotetai ekokauppaan ja nykäistä myyjää hihasta. Liotettuja siemeniä ei huuhdella, vaan käännellään niin, että kosteus säilyy tasaisena. Se sisältää kaikkia tärkeimpiä vitamiineja (mm. ?. Ne valmistuvat 1–2 vuorokaudessa, jolloin itujen pituus on ½–1 cm. Idätykseen sopivia astioita myydään muun muassa luontaistuotekaupoissa, mutta erikoisvälineisiin ei ole pakko satsata: puhdas lasipurkki ajaa saman asian, kun sen kansi poistetaan ja tilalle kietaistaan kuminauhan avulla pala harsoa tai muuta harvaa kangasta, jonka läpi ylimääräinen vesi pääsee valumaan iduista. Idut ovat parhaimmillaan 3–5 vuorokautta idätettyinä, 3–4 cm pituisina. Pidempi idätys tekee iduista karvaita. Siemeniä liotetaan vedessä yön yli. Ne sisältävät rasva-aineenvaihduntaa auttavaa koliinia ja maistuvat raikkaan hernemäisiltä. Herne Herneissä on hyvää proteiinia, paljon kivennäisaineita sekä erityisen runsaasti Bja C-vitamiineja. Kunelius neuvoo pitämään idättäessä hyvää huolta puhtaudesta. Herneitä voi myös versottaa, jolloin niihin muodostuu runsaasti lehtivihreää
Myös liian pitkä idätysaika on iduille haitaksi, sillä kasvaessaan siemenet alkavat käyttää ravintoaineita oman kasvunsa jatkamiseen ja itujen maku voi muuttua karvaaksi. Idut ovat valmiita, kun ne ovat noin 1–5 senttimetrin mittaisia. Nauti! Idut sopivat sellaisenaan esimerkiksi leivän päälle, wrapeihin tai salaatteihin. Laita siemenet huolellisesti pestyyn idätysastiaan. Ituja ei kannata syödä liian aikaisin, koska silloin kaikki ravintoaineet eivät ole vielä ehtineet muodostua. Samalla niiden C-vitamiinimäärä lisääntyy ja maku voimistuu. Huuhtele siemeniä 2–3 kertaa päivässä. Kuvan idätysastian pohjassa on ritilä ja sen alle kuuluu kiinteä astia, johon ylimääräinen vesi valuu. 17 Näin idätät 1. Lajista riippuen itujen valmistuminen kestää 12 tunnista kuuteen vuorokauteen; kuvan mungpavut ovat valmiita syötäväksi noin 2–3 vuorokauden idätyksen jälkeen. Huuhteluun kannattaa käyttää huoneenlämpöistä vettä, liian kylmä vesi hidastaa itämistä. Idut säilyvät jääkaapissa muutaman vuorokauden. Tässä idätysastiassa on useita ritiläkerroksia, joten kerralla voi idättää isommankin määrän siemeniä. Valossa valmiisiin ituihin muodostuu lehtivihreää ja beetakaroteenia. Huuhtele liotetut siemenet useampaan kertaan. Tavallisesti idut kasvatetaan pimeässä, silloin ne jäävät vaaleiksi ja maultaan miedoiksi. Idätysastiaksi sopii esimerkiksi lasipurkki, jonka suuaukko on peitetty harsolla tai harvalla kankaalla. 3. Kerrosten järjestystä kannattaa vaihtaa huuhtelukertojen yhteydessä. Niitä voi lisätä myös lämpimiin ruokiin tai käyttää kevyesti wokattuina: muista, että kypsennys heikentää itujen ravinnepitoisuuksia. 6. 2. Lähde: www.ekolo.fi/info/idatysopas/25/. Huuhtele siemenet ja poista joukosta rikkoutuneet ja vialliset yksilöt. Liota siemeniä 4–8 tuntia: isoja siemeniä liotetaan pidempään kuin pieniä. 5. Ituja kannattaa huuhdella myös säilytyksen välissä ja aina ennen käyttöä. Käytä vettä noin nelinkertainen määrä siemeniin verrattuna. Kun siemenet ovat purkissa, käännä purkki ylösalaisin ja aseta se noin 45 asteen kulmassa esimerkiksi astiankuivauskaapin alahyllylle, josta ylimääräinen vesi pääsee helposti valumaan pois. 4
18 M aidon käyttöä on edistetty kautta aikojen lastenneuvoloissa ja päiväkodeissa sekä myöhemmin koulussa ja armeijassa. Ei tarvitse kuin vilkaista vähittäiskaupan kylmäkaappeja, joihin tosin viime aikoina on alkanut ilmestyä myös vaihtoehtoisia valmisteita. Kauramaito on maidoton vaihtoehto, joka soveltuu hyvin myös ruoanlaittoon ja leivontaan. Viime aikoina koko kansan kiinnostuksen kohteeksi ovat nousseet etenkin kauratuotteet. Kokeilu ja vaihtelunhalu ovat myös laajentaneet tuotteiden kysyntää. Kukkonen toteaa kasvipohjaisten tuotteiden trendin olevan meillä kovassa kasvussa ja jatkavan edelleen vahvistumistaan. Kauramaitoa saa luomuna, Dja B12-vitaminoituna sekä kalsiumrikastettuna. Maidottomaan ruokavalioon siirtyneet ovat myös kertoneet voivansa paremmin ilman maitoa. Uuden tutkimuksen mukaan lähes kolme neljästä suomalaisesta on käyttänyt kasvipohjaisia tuotteita. Heille maidoton ruokavalio voisi olla terveyttä edistävä vaihtoehto! Vaihtoehto maidolle Kouvolalainen elintarvikealan perheyritys Kaslink Foods Oy on kehittänyt viime aikoina monenlaisia kasvipohjaisia tuotteita. Suomalaiset juovat eniten maitoa maailmassa Ympäristöystävällistä juomaa Terveysgurujen mielestä suomalaiset on aivopesty maidonjuojiksi. Kaura on jo aikaisemmin lyönyt itsensä läpi terveysvaikutteisena viljana, jolla on havaittu myönteistä vaikutusta muun muassa sydänterveyteen. Yrityksen tuore innovaatio on Aito Kaurajuoma, jota voi sekoittaa vaikkapa aamukahviin tai nauttia välipalana korvapuustin kera – ilman loraustakaan maitoa. Myös maitobisnes on meillä maailmanluokkaa. Myös monenlaisten allergiaoireiden kerrotaan helpottuneen tai jopa kadonneen kokonaan. Lumilautailija Enni Rukajärvi arvostaa monipuolista ravintoa.. Moni on havainnut suoliston ja ihon kunnon kohentuneen sekä ilmavaivojen, limanerityksen ja turvotuksen poistuneen. Asiantuntijoiden mielestä valtaosa ihmisistä saa maidosta erilaisia oireita. – Aitoa ei kiskota utareesta, vaan se valmistetaan kotimaisesta kaurasta, jota myös kutsutaan pohjoisen superfoodiksi, Kaslink Foods Oy:n markkinointija viestintäjohtaja Juha-Petteri Kukkonen sanoo. Monet ravitsemusasiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei maito sovi kaikille. Ei siis ole ihme, jos suomalaisten on todettu juovan eniten maitoa maailmassa
Kestävä kehitys ja ympäristöystävällinen toimintatapa ovat yrityksen arkipäivää. Se on vertaansa vailla puuroissa, leivonnassa ja ihan sellaisenaan, Kukkonen sanoo. Yritys työllistää lähes 170 henkilöä Kouvolassa ja Helsingissä. Valmistusprosessissa käytetään etupäässä paikallisesti tuotettuja raaka-aineita, jotta vältettäisiin muun muassa logistiikasta syntyviä päästöjä. Raino Kukkonen oli aikaisemmin työskennellyt yli 20 vuotta Kainuun Osuusmeijerin johtotehtävissä, kunnes tuli oman yrityksen vuoro. Suurta suosiota ovat saavuttaneet yrityksen maidottomat vaihtoehdot, kaurapohjaiset juomat. Myös vientimarkkinoilla kauramaidon vastaanotto on ollut hyvä. Kaslink Foods Oy:n toiminta perustuu ympäristöystävällisiin ratkaisuihin, ja ekologinen ajattelutapa kulkee läpi koko tuotantoketjun. Kolmen Kukkosen veljeksen omistaman yrityksen liikevaihto vuonna 2017 oli 60 miljoonaa euroa. Tuote on ajankohtainen, onhan luomutuotteiden myynti kotimaisessa vähittäiskaupassa kasvanut viimeisen vuoden aikana 14 prosenttia. Kotimainen kaura mahdollistaa moneen makuun sopivien vaihtoehtoisten tuotteiden valmistuksen. Yrityksen perusti vuonna 2001 nykyisten omistajien Tuomas, Juha-Petteri ja Matti Kukkosen isä Raino Kukkonen, jonka luomuksesta on muodostunut menestyksekäs suomalainen elintarvikealan yritys Kaslink Foods Oy. Kaslink Foods Oy on eräs 2000-luvulla ripeimmin kasvaneista yrityksistä maassamme. Yhtä hyvää Suuri osa maailman väestöstä ei käytä maitoa ja nämä ihmiset myös tulevat toimeen ilman sitä. Vuonna 2014 se palkittiin Vuoden yrityksenä Suomessa. Kaurajuomien valmistaja. Suomalaisesta korkealaatuisesta kaurasta valmistetuissa vaihtoehdoissa on sekä maustettuja että maustamattomia kaurajuomia. Tällä hetkellä Kaslink Foods Oy vie tuotteitaan yli 15 Euroopan maahan. Tuotantoprosessissa mikään ei mene hukkaan, vaan suurin osa jätteestä käytetään uudelleen ja muutetaan biokaasuksi tuotantolaitoksen käyttöön tai hyödynnetään kompostoinnissa ja eläinten ruokinnassa. Kauramaito on maidoton vaihtoehto, joka soveltuu hyvin myös ruoanlaittoon ja leivontaan. Lisäksi kaikki tuotteet pakataan Tetra Pakin ympäristöystävällisiin kartonkipakkauksiin, joista osa tuodaan lähiseudulla sijaitsevalta Imatran Stora Enson tehtaalta. l Teksti: Timo Elo Kouvolasta kotoisin oleva perheyhtiö Kaslink Foods Oy tunnetaan jokapäiväisten ruoanlaittotuotteiden, juomien ja välipalojen valmistajana. 19 – Eräs suosituimmista uutuuksistamme on kotimaisesta luomutäysjyväkaurasta valmistettu luomukaurajuoma, jota kuluttajat ovat pitkään toivoneet tuorekaurajuoman rinnalle. Kaslink on ensimmäisenä tuonut markkinoille myös kotimaisen luomutuorekaurajuoman
Tarkoituksena oli rohkaista maanomistajia perustamaan yksityisiä suojelualueita. Alueita suojeltiin 3064 hehtaaria. – Tavoitteena oli saada yksityisiä suojelualueita 1800 hehtaaria ja kampanja onnistui todella hyvin. Luontolahjani satavuotiaalle –kampanja onnistui yli odotusten 8000 hehtaaria suojelualueita 100-vuotiaan Suomen kunniaksi suojeltiin eniten suoalueita ja pinta-alallisesti suurimmat kohteet löytyvät Pohjois-Suomesta. Valtio lupasi osallistua suojelemalla ykPäivi Gummerus-Rautiainen ympäristöministeriöstä kertoo. Kriteerit olivat silti löyhemmät kuin METSOohjelmassa.. Lukumäärällisesti eniten suojelualueita, 17 kappaletta, tuli puolestaan Pohjois-Karjalaan. Aloite suojelukampanjasta päätettiin toteuttaa Suomen juhlavuonna. Yksityisten maanomistajien lisäksi kampanjaan osallistui myös yrityksiä, säätiöitä ja yhdistyksiä. Maakuntakohtainen sadan hehtaarin tavoite sen sijaan ei toteutunut kaikissa maakunnissa, Jotta tarjottu kohde hyväksyttiin kampanjaan, oli jonkin luonnonsuojelulain kriteerin täytyttävä. 20 S atavuotiaan Suomen kunniaksi järjestettiin vuoden 2017 aikana Luontolahjani satavuotiaalle Suomelle -kampanja. teollisuuden ja luontojärjestöjen edustajat. Kaikkiaan yhdeksän maakuntaa ylsi 100 hehtaarin tavoitteeseen, Gummerus-Rautiainen luettelee. Kokouksissa tehdään erilaisia aloitteita metsäluonnon kestävästä käytöstä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta. Kampanja sai alkunsa ministeri Tiilikaisen pyöreän pöydän kokouksessa, johon kokoontuivat metsäalan vaikuttajat, mm. Myös Lapissa ja Kainuussa luvut olivat korkeita. Eteläisessä Suomessa kohteiden pinta-ala oli pienempi kuin muualla, kuten omistussuhteissakin. Eniten suojeltuja hehtaareja kertyi Pohjois-Pohjanmaalle, 835 hehtaaria. sityisiä suojelualueita vastaavan pinta-alan