Ekoelo 1/2018 7,30 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen Metsää Saharaan! EU:lta jatkoaika tuhoisalle myrkylle Glyfosaatista syöpää ja kehityshäiriöitä Ostoskorin sisältö määrittelee hiilijalanjäljen Ilmaston lämpeneminen pidentää kasvukautta Suomessa KEINOVALO häiritsee luontoa ja terveyttä Hyvän viljelymaan ehdot Lämpö, vesi ja ilma Kevennä juureksilla! Viinirypäleistä uusi tuotantokasvi?
050-586 3122
16 Tilauskortti .............................................................................. 30 Volgansieni on idän ihmesieni, josta voi valmistaa terveyttä edistävää juomaa. Vuoden 2017 turhakeen tittelin sai fleecekangas sen laaja-alaisten ympäristövaikutusten vuoksi, sillä siitä pesussa irtoavat mikromuovit jäävät luontoon. 12 Ekouutisia ............................................................................... 32 Halu tehdä hyvää muille johti kymmenen vuotta sitten Anarkistimarttojen perustamiseen. Siinä on runsaasti sekä cettä bvitamiineja. 60 Suomen suurimmalla luomutilalla valmistetaan olutta. 3 SISÄLTÖ 1/2018 Pääkirjoitus ..............................................................................5 Ilmastonmuutos haastaa puutarhurin .....................................6 Autiomaat muutetaan hiilinieluiksi ......................................... 18 Lihaja kalaopas auttaa valinnoissa ......................................20 Ekovinkkejä.............................................................................24 Uusia kuituja viskoosin tilalle .................................................26 Volgansieni eli kombucha on idän ihmejuoma .......................30 Fleace on vuoden 2017 turhake .............................................32 Hyötykasviyhdistys vaalii perinteitä .......................................34 Ekovinkit .................................................................................39 Maan rakenne vaikuttaa pellon kasvukuntoon ......................40 Valitse kenkäsi oikein .............................................................44 Vaatteetkin voi valita vihreästi ................................................46 Ekovinkit .................................................................................49 Käsitöistä hyvinvointia ............................................................50 Kudo kirjoraitaiset polvisukat .................................................53 Keinovalo häiritsee luontoa ja terveyttä .................................54 Annika Kurhela luottaa kestotuotteisiin ..................................58 Anarkistimartat parantavat maailmaa ....................................60 Ekovinkit .................................................................................64 Sanni Orasmaa laulaa luonnossa ..........................................66 Ekokeventäjä suosii kasvisruokaa ..........................................70 Rakenna ekotalo .....................................................................72 Kaksipäinen kili on Forssan luontomuseon vetonaula ...........76 Yhteisöasuminen kiinnostaa ..................................................78 Ostoskassin sisältö ratkaisee hiilijalanjäljen ..........................84 Puuropalsta ............................................................................83 Suomen suurimmalla luomutilalla valmistetaan olutta ...........88 12 EU myönsi Glyfosaatin käytölle viiden vuoden jatkoajan vaikka torjunta-aine aiheuttaa todistetusti syöpää, rasvamaksaa ja kehityshäiriöitä. 10 Glyfosaatti sai jatkoaikaa haittavaikutuksistaan huolimatta .... 88. 17 Tuulivoimat uusi kiistanaihe ..................................................
@ekoelolehti. Ekoelo Asioi ja osallistu verkossa! www.ekoelo.
Euroopan elintarvikeviraston ja kemikaaliviraston mukaan ei ole näyttöä siitä, että glyfosaatilla olisi haitallisia vaikutuksia. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 49 €. Myyntiluvan jatkosta päätettiin viime hetkellä, sillä aineen nykyinen lupa oli umpeutumassa joulukuun puolivälissä. Kustantaja ja paino: Karprint Oy, Huhmari Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 www.ekoelo.fi 1/2018 Ekoelo PÄÄKIRJOITUS Glyfosaatti-rikkakasvin torjuntaaine sai viiden vuoden jatkoluvan Seuraava numero ilmestyy maaliskuun lopussa.. – Äänestys osoittaa, että kun haluamme, pystymme yhdessä ottamaan vastuun päätöksenteosta, terveyskomissaari Vytenis Andriukaitis sanoi Twitterissä. Toimituksen osoite: Ekoelo Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 43 €. Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen tutkimuslaitos on kuitenkin todennut, että glyfosaatti on karsinogeeninen aine, joka voi altistaa syövälle. Parlamentilla ei kuitenkaan ole päätösvaltaa myyntilupaan. Parlamentti haluaa glyfosaatista eroon Glyfosaatin epäsuosio johtuu aineen epäillyistä terveysvaikutuksista. Päätös tehtiin äärimmäisen niukalla marginaalilla, sillä jatkon puolesta äänestäneiden maiden yhteenlaskettu väestö ylitti määräenemmistön vähimmäisrajan vain 0,7 prosentilla. 09-413 97 354 kristiina.hattberg@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma-pe 9-15 Puh. Kyseessä siis kaikille tuttu aine. Esimerkiksi Ranska ilmoitti eilen sunnuntaina aikovansa äänestää komission esitystä vastaan. Vastaan äänesti yhdeksän maata ja yksi äänesti tyhjää. Hollannissa aineen käyttö kotipuutarhoissa on kielletty, mutta EU päätti sallia sille viiden vuoden jatkoajan muualla Euroopassa. Suomi on tukenut pitkää jatkolupaa, koska sen mukaan tieteellinen näyttö kallistuu glyfosaatin vaarattomuuden puolelle. Asiasta päättivät jäsenmaiden edustajat kokouksessaan maanantaina iltapäivällä. Saksa kääntyi jatkon kannalle Jäsenmaat ovat äänestäneet asiasta useita kertoja, mutta määräenemmistöä jatkon kannalle ei ollut löytynyt ennen kuin loppumetreillä. Ylen kokouslähteiden mukaan äänestyksessä luvan jatkamisen kannalla oli 18 maata, jotka edustavat yli 65 prosenttia EU:n väestöstä, eli kokoonpano riitti määräenemmistöön. Neuvottelut kariutuivat toissa viikolla. Glyfosaatin kieltämiseksi on myös kerätty yli miljoonan nimen kansalaisvetoomus. Saksa äänesti tällä kertaa jatkon puolesta, kun se oli viimeksi pidättäytynyt äänestämästä. Viime äänestys pidettiin kun Saksan liittokansleri Angela Merkel neuvotteli hallituksen kokoamisesta glyfosaattiin kriittisesti suhtautuvien vihreiden kanssa. Roundup-nimisessä torjunta-aineessa. 09-413 97 300 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Jaana Isosaari athene@kolumbus.fi Mediamyynti: Kristiina Hattberg, Puh. Glyfosaatti on Euroopan eniten käytetty kasvinsuojeluaine, joka on tehoaineena mm. Niiden on todettu aiheuttavan syöpää, keskenmenoja, rasvamaksaa ja kehityshäiriöitä. Suomi on koko ajan kannattanut luvan jatkamista. Roundup-, Ramboja Keeper-rikkaruohomyrkyt löytyvät lähes jokaisesta omakotitalosta ja maatiloilta. Komissio ehdotti alunperin 15 vuoden jatkoaikaa, mutta joutui lyhentämään lupa-aikaa neljään vuoteen glyfosaatin kasvavan epäsuosion takia. Lokakuussa Euroopan parlamentti hyväksyi kannanoton, jonka mukaan glyfosaatin käytöstä pitäisi luopua vuoden 2022 loppuun mennessä. 5 S yöpäsairautta mahdollisesti aiheuttavaa rikkakasvien torjuntaainetta glyfosaattia saa EU:n alueella myydä ainakin vuoden 2022 lopulle saakka
Lajit ja lajikkeet monipuolistuvat ja esimerkiksi vihannesviljelyyn voidaan ottaa pidemmän kasvukauden vaativia lajikkeita. 6 Uudet lajikkeet menestyvät ja riskit kasvavat Ilmastonmuutos haastaa puutarhurin Ilmastonmuutoksen arvioidaan vaikuttavan puutarhakasvien viljelyyn Suomessa. Uusia täällä laajasti menestyviä kasveja voivat olla esimerkiksi melonit, kurpitsat ja viinirypäleet. Tällä on ollut. Syksy vaikuttaa tulevaan kesään Monet syksyt ovat viime aikoina olleet keskimääräistä leudompia, jolloin pysyvä lumipeite on Etelä-Suomeen tullut usein vasta tammikuussa. Monivuotisista puutarhakasveista esimerkiksi päärynä, luumu, imeläkirsikka, karhunvatukka ja viiniköynnös ovat mahdollisia uusia kaupallisestikin kannattavia tuotantokasveja. I lmastonmuutoksesta seuraava kasvukauden pidentyminen ja talvien lämpeneminen tuo Luonnonvarakeskuksessa tehtyjen arvioiden mukaan muutoksia niin ammattilaisten kuin harrastajien puutarhoihin
Ja myös useimmille vihanneksille viileämpi ja sopivan sateinen kesä on ihanteellinen hellekesiin verrattuna. Tämä lisää mahdollisuuksia seuraavan kesän hyvään marjasatoon, tutkimusprofessori Saila Karhu Luonnonvarakeskuksesta selittää. Esimerkiksi kesällä 2017 mansikan ja herukan sato oli monin paikoin erittäin hyvä osittain juuri siksi, että syksy 2016 oli pitkä ja leuto. Kuvan Zilga-rypäleet eivät vielä ole kypsiä. Tällainen on esimerkiksi vesimeloni. Mansikoillekin kesän sopiva viileys on vain eduksi. Esimerkiksi porkkanaa voi kylvää heti, kun maa on muokattavissa. Tosin jos kesä on niin viileä kuin 2017, viinirypäleiden sokeripitoisuus ei nouse niin korkeaksi kuin lämpimämpinä kesinä. Samoin lumettomat talvet satunnaisine paukkupakkasineen aiheuttavat talvehtimisongelmia. – Myös tuulisuuden lisääntyminen voi haitata pölytystä, Karhu toteaa. – Suomi ja muut pohjoismaat ovat tässä suhteessa hiukan syrjässä. Kuva: Martti Heikkilä. Kuva: Martti Heikkilä Viiniköynnöksiä kasvaa yhä useammassa suomalaisessa kotipuutarhassa. Osalla kasveja aikainen kevät kuitenkin lisää hallan riskiä. Rypäleet eivät silloin maistu suussa yhtä makeilta kuin jos kypsymisvaiheessa on lämmintä ja aurinkoista. Penkkiviljely auttaa torjumaan tauteja, tuottamaan sopivaa lämpöä ja pitämään märkyyttä poissa. Auringosta makeutta Omenapuiden ja muiden hedelmäpuiden menestyminen entistä pohjoisempana on kotipuutarhoissa jo ollut nähtävissä. Vaikka syksy olisi leuto, valoa on täällä loppusyksystä vähän. Kuvassa luomumansikkaa Ali-Alhan tilalla Karjalohjalla. Kurpitsat ja kesäkurpitsat kaipaavat lämpöä. Myös ammattimaisen viljelyn on mahdollista laajentua pohjoisemmaksi ja idemmäksi esimerkiksi Järvi-Suomeen. Kuva: Luke/Juha Näkkilä säksi esimerkiksi herukoilla on riskinä myös se, että pölyttäjiä ei ole kukinta-aikaan riittävästi. Kuvassa myskikurpitsa. Uusia lajikkeita ulkomailta Kun uusia lajikkeita maailmassa jalostetaan, tehdään tämä yleensä jollekin tietylle viljelyalueelle. Eli Suomi ei yleensä ole jalostuksen kohdemaa, ellei kyse ole omasta jalostustoiminnastamme, Saila Karhu sanoo. Marjat eivät kaipaa helteitä Saila Karhu muistuttaa, että marjamme eivät kaipaa helteitä. vaikutusta esimerkiksi puutarhamarjojen satoihin. LiMansikan ammattiviljelyssä on taas alettu suosia kunnon penkkejä. Pitkät ja leudot syksyt lisäävät myös marjojen kykyä kestää talvea, kun ne ehtivät syksyn aikana hyvin valmistautua kylmimpään jaksoon. Samaan on ainakin etelässä nyt mahdollisuudet kesällä 2018. Kuva: Martti Heikkilä. Tämä voi aiheuttaa kasveille omat ongelmansa. Viinirypälettä istutetaan etelän kotipuutarhoihin jo ahkerasti ja jonkin verran on jo pienimuotoista ammattimaista tuotantoa. 7 Uudet lajikkeet menestyvät ja riskit kasvavat Ilmastonmuutos haastaa puutarhurin – Jos talvet ovat kovin vetisiä, maassa talvehtivat pölyttäjät kuten kimalaiset kärsivät pesien täyttyessä vedellä, toteaa tutkimusprofessori Saila Karhu toteaa. Myös kurpitsat ja kesäkurpitsat kaipaavat lämpöä enemmän kuin mitä esimerkiksi viime kesä antoi. – Pitkät ja leudot syksyt voivat saada aikaan sen, että puutarhamarjojen kukka-aihioita ehtii kehittyä paljon. – 16 astetta on mansikoille ihanteellinen päivälämpötila. Poikkeuksena vihanneksissa ovat ne, jotka vaativat erityisen paljon lämpöä. Usein viileyteen liittyy myös riittävä kosteus sateineen, kun taas pitkät hellejaksot ovat marjanviljelylle helposti liian kuivia. Aikaiset keväät Keväiden aikaistumisesta on hyötyä esimerkiksi siinä, että juureksia pääsee kylvämään aikaisin
Kasvukauden pidentyessä ja keväiden lämmetessä myös sen yleistymisen riski kasvaa. 8 Monivuotisista puutarhakasveista esimerkiksi päärynä, luumu, imeläkirsikka ja kuvassa oleva karhunvatukka ovat mahdollisia kaupallisestikin kannattavia uusia tuotantokasveja Suomessa. Kuva: Martti Heikkilä Herukoilla kuten valkoherukoilla lämpimät ja pitkät syksyt voivat lisätä satoja. – Hyvällä onnella käy niin, että uusi lajike menestyy myös täällä. Meille on sieltä tuotu esimerkiksi uusia omenalajikkeita. Kuva: Martti Heikkilä Täällä voidaan kuitenkin testata uusia etelämpänä jalostettuja lajikkeita. Tauteja ja tuholaisia lisää Kosteassa ilmastossa viihtyvät sienitaudit ovat merkittävä ilmastonmuutoksen tuoma riski. Niin ammattilaiset kuin kotipuutarhurit voivat saada kutsumattomiksi vieraiksi myös yhä enemmän korvakärsäkkäitä, äkämäpunkkeja ja ripsiäisiä. Tulipoltteesta on omenassa meillä toistaiseksi vain kertahavainto. Kanadasta tuotujen marjojen onnistunut tuontilaji on ollut saskatoon, joka on monivuotinen pensas. Sienitauteja ovat esimerkiksi lehtilaikkutaudit, juuristotaudit, mansikalla punamätä ja vadelmalla juurilaho. Omenalla kosteassa ilmastossa lisääntyvät esimerkiksi härmä ja bakteeritaudit. Harsoja ja aitoja Kun tuholaisia torjutaan yhä enemmän kasvuharsoilla, tämä lisää samalla vaivaa ja kustannuksia. Esimerkiksi mansikan ja vadelman jalostuksessa on etelämpänä ollut viime aikoina pääpaino yksivuotisissa lajikkeissa. Jalostusta on tehty siten, että viljelyyn on valittu parhaalta maistuvat yksilöt luonnosta. Mitä useammat ulkomaiset lajikkeet menestyvät myös täällä, sitä enemmän tuodaan myös taimia ulkomailta. Toisaalta ilmastonmuutos lisää monenlaisia riskejä. Tuholaisia lisää esimerkiksi se, että ne saattavat tuottaa kaksi tai useampiakin sukupolvia kasvukauden aikana. Niistä on haittaa myös siinä, että ne levittävät muita tauteja. Saila Karhun mukaan on jo nähtävissä, että kemiallisten torjunta-aineiden teho tuholaisten ja rikkaruohojen torjunnassa heikkenee. Monille puutarhakasveille viileähkö ja sopivan sateinen kesä on ihanteellinen hellekesiin verrattuna.. Lisäksi etelästä voi saapua Suomeen ilmavirtojen mukana uusia tuholaisia, jotka pystyvät talvehtimaan leutoina talvina. Jonkin verran uusia lajikkeita on Suomeen viime vuosina tullut Etelä-Ruotsista. Tämä lisää riskiä, että ulkomaisten taimien mukana tänne tulee myös uusia tuholaisia. – Jos kesä on kuiva ja lämmin, mansikan lakastumistauti lisääntyy, Saila Karhu arvioi. Saskatoon on Kanadassa alunperin luonnonvarainen kasvi. Myös rikkakasvilajistomme on jatkuvassa muutoksessa osittain ilmaston lämpenemiseen liittyen. – Kirvat voivat myös lisääntyä. – On kehitettävä biologista torjuntaa, mikä sinänsä on tietysti hyvä asia. Ne sopivat yleensä hyvin esimerkiksi Britannian, Kanadan ja USA:n olosuhteisiin, mutta Suomeen soveltuvat edelleen parhaiten monivuotiset marjalajikkeet
Sopeutumisen avulla Suomesta voi tulla ilmastonmuutoksen myötä nykyistä tuottavampikin maatalousmaa. Toisaalta säät voivat olla pilvisempiä, jolloin keinovalon tarve kasvaa. Tiettyjen kasvien viljelyssä voidaan avuksi ottaa muovitunnelit. Talvien märkyyteen liittyy omia ongelmiaan. Penkkiviljely auttaa tuottamaan lämpöä ja pitämään märkyyttä poissa. Hyödyt pidentyvästä kasvukaudesta ja keväiden lämpenemisestä riippuvat kuitenkin eri tekijöistä. Säiden vaihdellessa on silloin suurempi mahdollisuus, että monesta lajista saa hyvän sadon, vaikka toiset epäonnistuisivat. Muutoksiin voidaan varautua esimerkiksi ottamalla käyttöön muuttuviin oloihin sopivia kasvilajikkeita, Samoin voidaan kehittää viljelytekniikoita. l Teksti: Martti Heikkilä – Pitkät ja leudot syksyt voivat saada aikaan sen, että puutarhamarjojen kukka-aihioita ehtii kehittyä paljon.. Omenapuiden ja muiden hedelmäpuiden menestyminen entistä pohjoisempana on kotipuutarhoissa jo ollut nähtävissä. – Jos talvet ovat kovin vetisiä, maassa talvehtivat pölyttäjät kuten kimalaiset kärsivät, kun niiden pesät täyttyvät vedellä, Saila Karhu toteaa. Vaikutusta on esimerkiksi sillä, miten sateet jakautuvat vuodenaikojen kesken. 9 Kannattavuus voi parantua Ilmaston muuttumisen arvioidaan pidentävän Suomessa kasvukautta ja eläinten laidunkauttaTämä voi parantaa maatalouden mahdollisuuksia. Myös puutarhatalouden kannattavuus saattaa kasvaa huomattavastikin. Myös kauriiden ja peurojen vierailut puutarhoissa ovat tietyillä alueilla selvästi lisääntyneet. – Esimerkiksi mansikan ammattiviljelyssä on taas alettu suosia kunnon penkkejä, professori Saila Karhu toteaa. Niiltä suojautumiseksi on pystytettävä verkkoaitoja. Lähde: YMPPI – Ympäristökasvatusta puutarhassa -mallit, jotka esittelevät lasten ja nuorten toimijoille näkökulmia kestävään ruoantuotantoon ja puutarhanhoitoon. puutarhakasvatus.fi. Ammattimaisessa kasvihuoneviljelyssä lämmitysenergian tarve vähenee leutojen talvien myötä. Olennaista on myös, kuinka paljon muuttuvat olosuhteet suosivat kasvitautien ja -tuholaisten leviämistä. Eli viherpeukalolle ja ammattiviljelijälle luvassa on niin hyvää kuin huonoakin. Esimerkiksi pensasmustikan ammattiviljelyssä ne ovat antaneet lupaavia tuloksia. Koska ruokajärjestelmä maailmassa on globaali, tulevat monet muualla tapahtuvat ilmastonmuutoksen seuraukset vaikuttamaan monien ruoka-aineiden saatavuuteen ja hintoihin myös Suomessa. Verkko-osoite www. Kuva: Martti Heikkilä Tietynlainen seuraus ilmaston lämpenemisestä on myös villisikojen lisääntyminen. Myös koristekasvien valikoimat voivat kotipuutarhoissa laajentua ilmaston lämmetessä. Monipuolisuus auttaa Yksi keino varautua ilmastonmuutokseen on lisätä kasvivalikoimaa
St1:n Anttonen on sanonut, että hän käyttäisi mieluummin rahat hiilinielujen rakentamiseen kuin ympäristöä kuormittavien bioraaka-aineiden lisäämiseen polttoaineisiin. Yhtiön suunnitelmissa on Saharan aavikoiden muuttaminen hiilinieluiksi istuttamalla sinne metsää. Vesi puhdistetaan aurinkosähköllä ja merivedestä poistetaan suola ja sen jälkeen vesi käytetään aavikoituneiden alueiden palauttamiseen metsiksi. Se olisi yksi keino taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. St1:n suunnitelmissa Saharan autiomaat saadaan hiilinieluiksi aurinko-, tuulija geotermisellä energialla. Metsä toimisi hiilinieluna ja sitä kasteltaisiin puhdistetulla jätevedellä tai merivedellä. St1:ssä on perustettu ryhmä suunnittelemaan autiomaan metsittämistä. E nergiayhtiö St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen keräsi viime syksynä huomiota, kun hän ilmoitti yhtiön uudesta hankkeesta Saharassa. Anttosen mukaan raaka-aineet loppuvat maailmasta ennen pitkään. Jotain keinoja on pakko keksiä ja metsittäminen on kenties kaikkein paras keino, projektipäällikkö Laurila kertoo. Pitäisi olla laki, joka vaatisi, että isot yhtiöt olisivat hiilidioksidineutraaleja. Se vaatisi vielä lakimuutoksen, jotta metsän kasvattaminen olisi energiayhtiön näkökulmasta järkevää. 10 Autiomaan aavikot muutetaan hiilinieluiksi Metsää Saharaan. Tarkoitus ei ole, että St1 alkaa nyt hirveästi metsittämään maailmaa, vaan haluamme olla pioneeri, joka nostaa asian esiin. Se kannustaisi istuttamaan metsiä, Laurila toteaa.. Energiayhtiönä meillä on velvoite biopolttoaineen käyttöön ja velvoitteet kasvavat kaiken aikaa. Vaikka hiilidioksidipäästöt loppuisivat kokonaan, sitä pitää silti saada ilmasta pois. Anttosen mukaan metsiä eli maapallon keuhkoja on pakko vahvistaa, jotta hiiltä saadaan pois. Makean kasteluveden valmistamiseen käytettäisiin jätevettä ja merivettä. Siksi suunnittelemme metsittämistä. Lisäksi vaihtoehtona voi olla pohjaveden pumppaaminen Saharan alta. Suomalaisella energiayhtiöllä St1:llä on kunnianhimoinen suunnitelma istuttaa metsää Saharaan. Se ei ole ongelma, vaan ongelma on siinä, että sitä hiilidioksidia pitää saada ilmasta pois. Jokainen ihminen voi istuttaa puita, mutta haluamme osoittaa, että myös isot yhtiöt voivat tehdä samalla tavalla, Laurila sanoo. Sitä ei katsota hiilidioksidin vähentämiseksi. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on hälyttävän korkea. St1:n metsän kasvattaminen ei ole tällä hetkellä yhteensopiva lain kanssa. Jättimäinen hiilinielu rakennettaisiin keinokastelun avulla. Ryhmän vetäjän Heidi Laurilan mukaan demoprojektia on jo käynnistelty. St1 haluaa olla suunnannäyttäjä. Vaatii lakimuutosta Hallitus vaatii, että polttoaineissa pitää olla yhä suurempi osuus biopolttoainetta
Se hyödyttäisi paikallisia, sanoo Laurila. . . ”Ei voida hyväksyä, että päästövähennyksiä voisi korvata puun istuttamisella. St1:n Saharan hankkeelle on hymähdelty. . . Monet niistä kaatuvat siihen, että paikallinen väestö ei jostain syystä niitä halua tai heillä on jotain parempaakin istuttaa siihen.” Ilmakehätieteiden professori Markku Kulmala Tekniikka & talous -lehdessä. St1 on perustellut hanketta myös sillä, että paikallisille se tuo työtä ja tuloja. Päästövähennykset ja metsittäminen niiden lisäksi.” Helsingin yliopiston trooppisen metsänhoitotieteen professori Markku Kanninen Ylellä. . l Pauli Jokinen. Marrakechissa oli jopa ilmastokokous muutama vuosi sitten, Laurila perustelee. . . Se voisi hillitä myös ilmastopakolaisuutta, jos kotimaassa on elinkelpoiset olosuhteet metsineen ja peltoineen. On oikeanlaista ajattelua, että etsitään muita keinoja ja varmistetaan, että ne oikeasti hillitsevät ilmastonmuutosta.” Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Jari Liski Ylellä. Eri medioissa esiintyneet tutkijat eivät kuitenkaan ole täysin tyrmännyt suurisuuntaista suunnitelmaa. Hänen ehdotuksensa haiskahtavat suoraan sanoen uuskolonialismilta: tehdään jotain Afrikassa, jotta me hyödymme siitä.” Helsingin yliopiston emeritusprofessori Olavi Luukkanen Metsälehdessä. ”Näyttää siltä, että Anttonen ja kumppanit eivät ole selvillä siitä, mitä jo ollaan tekemässä metsäalan lisäämiseksi Afrikassa ja muualla trooppisilla alueilla. Me olemme ilmastonmuutoksessa niin pitkällä, että jos halutaan pysyä kohtuullisissa lämpötilarajoissa, pitää tehdä kaikki. . Useimmiten metsittämiset ovat tapahtuneet valtiojohtoisesti ja niiden tarkoitus on ollut aavikon leviämisen estäminen. Haluamme löytää paikan, joka ei ole viljelypinta-alasta pois. . Metsityskokeiluja on tehty monissa paikoissa, kuten Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Siinä mielessä hankkeet ovat olleet erilaiset kuin meidän suunnitelmat, Laurila kertoo. Toki Afrikkaan on saatu suuriakin vihreitä alueita, jos paikalliset asukkaat on pystytty sitouttamaan metsänhoitoon. ”Biokomponenttia tarvitaan niin paljon, että sitä joudutaan hankkimaan myös sellaisista lähteistä, joiden käyttö on ilmaston kannalta kyseenalaista tai jopa vahingollista. Heidi Laurila vetää St1:n metsityshanketta. . Hyötyä paikallisille Energiayhtiö on käynyt aiheen tiimoilta keskusteluja Marokon Suomen-lähetystön kanssa tuhansien hehtaarien kokoisen metsän perustamisesta Afrikkaan. 11 Sanottua Saharan metsittämisestä ”Saharassakin metsittämistä on yritetty vuosikymmeniä ja kyllä siellä isoja vihreitä vyöhykkeitä jo onkin. ”30 vuotta olen katsonut istutushankkeita ympäri maailmaa. Äärettömän tärkeää on paikallisten sitoutuminen asiaan. Tässä ei nyt enää ole aikaa tuommoiselle. Tilanne on päästetty nyt niin pitkälle, ja ihmiskunta on jättänyt tekemättä asioita. . Marokko on hyvin ympäristötietoinen maa. . Asiantuntijoiden mukaan kaikki keinot ilmastonmuutoksen torjunnassa ovat tervetulleita, mutta samalla muistutetaan, että metsityskokeiluja on tehty ennenkin, eikä aina kovin hyvällä menestyksellä. Puolet pinta-alasta olisi metsää ja puolet peltoa. Tätä olisi voitu ajatella 20–25 vuotta sitten, mutta nyt ei ole enää varaa tähän.” Markku Kanninen Tekniikka & talous -lehdessä
Välillä näytti, että erimielisyyksiä herättävä aine tultaisiin kieltämään, mutta jatkolupa heltisi vain 0,7 prosentin enemmistöllä. 12 E U:n komissio myönsi kiistellylle torjunta-aineelle glyfosaatille viiden vuoden jatkon myyntilupaan. Viime vuosina myös glyfosaatin haitat ja turvallisuus ovat herättäneet enenevässä määrin keskustelua ja sen kieltämistä on pohdittu. Ennen glyfosaattia markkinoilla oli muitakin tehokkaita torjunta-aineita, mutta niiden myynti on sittemmin kielletty. Kyseessä on todella monipuolinen aine. Ennen torjunta-aineena käyttöä se oli jo patentoitu antibiootiksi ja sillä puhdistettiin myös putkistoja, sillä se sitoo hivenaineita, Rajala kuvaa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana torjunta-ainetta on tutkittu runsaasti, ja mm. Se hävittää kaiken vihreän kasvillisuuden ja kulkeutuu kasvissa myös juuristoon, joten se tappaa koko kasvin eikä ainoastaan lehtiä, kuten monet muut aineet. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet monipuolisen aineen aiheuttavan erilaisia terveyshaittoja, kuten syöpää ja keskenmenoja. Sen on kuitenkin todettu aiheuttavan mm. Glyfosaattia käytetään rikkakasvien torjuntaan ja sitä myydään myös kuluttajille. syöpää ja kehityshäiriöitä.. Suomessa melkein kaikki tavanomaiset tuotantotilat käyttävät glyfosaattia vähintään joskus ja se on selvästi yleisemmin käytetty torjunta-aine. Vaihtoehtoja etsitään jo, mutta EU:ssa ainetta pidetään silti turvallisena. Hiirikokeissa saatiin näyttö syövästä, mutta tutkimus arvioitiin myöhemmin uudelleen ja tulokset vedettiin takaisin. Euroopan elintarviketurvavirasto EFSA Kiistelty torjunta-aine sai jatkoaikaa Syöpää, rasvamaksaa ja kehityshäiriöitä EU:n komissio myönsi erimielisyyksistä huolimatta maailman käytetyimmälle torjunta-aineelle viiden vuoden jatkoajan. Glyfosaatti tuli markkinoille 1970-luvun puolivälissä Monsanton patentoimana ja jo 80-luvulla alettiin epäillä sen aiheuttavan syöpää, kertoo erikoissuunnittelija Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Siksi se onkin niin laajasti käytetty. Se tuli markkinoille turvallisena ja tehokkaana. Maailman terveysjärjestö WHO totesi vuonna 2015 glyfosaatin olevan todennäköisesti karsinogeeninen eli syöpää aiheuttava
Eniten glyfosaattia käytetään Argentiinassa, jossa viljellään paljon GMO-soijaa. Ympäristöjärjestöt ovatkin haastaneet EFSAn oikeuteen, ja nyt näyttää, että vuoden 2016 keväällä jätetty haaste lähtee vähitellen käsittelyyn, Rajala toteaa. – Pidän kummallisena asiantuntijoiden kommentteja. Vakavia terveyshaittoja Glyfosaatti on halpa valmistaa ja patentin raukeamisen jälkeen se on ollut edullista myös viljelijöille. Vaikka suomalaisten pitoisuudet ovat alhaisemmat kuin Keski-Euroopassa, saamme jäämiä silti enemmän glyfosaatista kuin muista torjunta-aineista. Sen lisäksi, että useat tutkimukset osoittavat glyfosaatin aiheuttavan syöpää, se voi myös häiritä hormonitoimintoja, erityisesti sikiövaiheessa. Rehusta glyfosaattijäämät siirtyvät sian ja broilerin lihaan ja siten edelleen ihmisiin. Se on tehokas, sillä se tappaa kaiken vihreän.. EFSA ei tunnu noteeraavaan lukuisia tutkimuksia, joissa on todettu glyfosaatin haitat. 13 tekee Euroopassa riskiarvioinnit ja komissio päättää jäsenvaltioita kuultuaan myyntiluvasta yleensä 15 vuodeksi kerrallaan. Suomessa ihmisten kuormitusriski on toki pienempi kuin Keski-Euroopassa, mutta EU:ssa tehtyjen tutkimusten mukaan 70 prosentilla ihmisistä on jäämiä glyfosaatista, Rajala kertoo. Tanskassa sianlihantuottaja huomasi sikojen sairastavuuden lisääntyneen GMO-soijarehun myötä ja alkoi tutkia asiaa ja vaatia glyfosaatin kieltämistä. Jukka Rajala kummastelee, ettei Suomessa ole otettu vakavasti todettuja haittoja, vaan glyfosaattia pidetään tutkimustuloksista huolimatta turvallisena. Sen lisäksi, että useat tutkimukset osoittavat glyfosaatin aiheuttavan syöpää, se voi myös häiritä hormonitoimintoja, erityisesti sikiövaiheessa. Kaikesta huolimatta EFSA ei pidä näitä tutkimuksia pätevinä. Useat kuluttajille myytävät torjunta-aineet, tunnetuimpana Round-up, sisältävät niin ikään glyfosaattia. Siellä on myös tutkittu paljon asiaa. Eniten glyfosaattia sisältävät GMO-soija ja -maissi, sillä ne on jalostettu kestämään glyfosaattia. Suomessa niitä ei myydä suoraan ihmisille, mutta sen sijaan sian ja broilerin rehuksi on alettu tuoda GMO-soijaa. Lisäksi on kysymys, miten glyfosaatti vaikuttaa suolistomikrobistoon antibioottisten vaikutusten vuoksi, Rajala pohtii. Se voi aiheuttaa keskenmenoja ja häiritä sikiön kehitystä, Rajala kuvaa. Sikojen tarvitseman lääkityksen kustannukset nousivat suuremmaksi kuin GMO-rehun halvempi hinta. Glyfosaatti on suosittu torjunta-aine ja Suomessakin lähes kaikki tavanomaiset tuotantotilat käyttävät sitä. Myös rasvamaksan ja munuaisvaivojen on todettu tutkimuksissa lisääntyvän. Rajala jatkaa terveysriskien listaa. EU-tasolla tehdyt tutkimukset ovat käsitelleet ainoastaan puhdasta glyfosaattia, kun muissa tutkimuksissa sitä on Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista ihmettelee suomalaisten asiantuntijoiden kannanottoja ja sitä, että glyfosaattia pidetään turvallisena, vaikka lukuisat tutkimukset osoittavat toisin. Syöpää on todettu viisinkertaisesti, astman tyyppisiä hengitystieoireita 25-kertaisesti, keskenmenoja viisinkertaisesti ja lisäksi normaalia enemmän mielenterveysongelmia, Rajala luettelee. Glyfosaattia ruiskutetaan lentokoneista kymmenille tuhansille hehtaareille monta kertaa vuodessa, sillä rikkakasvit ovat alkaneet muuttua myrkylle kestävämmiksi. Myös muualla tehdyistä tutkimuksista on saatu samansuuntaisia tuloksia. Haittavaikutuksia voi olla lukuisia
Vaihtoehdoksi Rajala toivoo viljelytekniikan monipuolistumista, mekaanisia toimenpiteitä ja haitattomampia torjunta-aineita. Nyt viljelijöillä on viisi vuotta aikaa valmistautua ja se olisi nyt viisasta, hän kehottaa. Glyfosaatista luopumisen tulisikin hänen mukaansa liittyä monipuolisempaan, kaikin tavoin kestävämpään viljelyyn. – Ruotsissa otettiin vesinäytteitä ja 80 prosentissa näytteistä oli glyfosaattia ja peltojen ympäröivissä vesistöissä 100 prosentissa. Nurmi ruiskutetaan ja vasta sen muututtua ruskeaksi maa muokataan. Kuluttajan kannalta oleellista on erityisesti eri kemikaalien yhteisvaikutukset. Nykyinen viljely on erikoistunutta, joten ongelma on Rajalan mukaan kärjistynyt. Se voi varastoitua maahan eikä silloin pääse hajoamaan ja jos sitä ruiskutetaan joka vuosi lisää, on sitä pysyvästi maassa. Maaperässä ja vesistöissä Glyfosaatin tullessa markkinoille sitä kehuttiin nopeasti hajoavaksi torjunta-aineeksi, joka ei päätyisi vesistöihin eikä kertyisi maaperään. Tällä hetkellä Suomessa käytetään glyfosaattia 1000–1500 tonnia vuodessa, Rajala arvioi. Ranskassa on tehty päätös luopua glyfosaatista vuonna 2022, ja siellä panostetaan nyt tutkimukseen ja vaihtoehtojen kehittämiseen. Viljelijät ovat Suomessakin tottuneet toimimaan tietyllä tavalla, joten siksi muutos voi olla hankala. Hän toivoo, että glyfosaatin tilalle tulisi kestävämpiä ratkaisuja. Sen sijaan, että glyfosaatti hajoaisi nopeasti, on kysymysmerkki, kauanko se säilyy maaperässä. Toistaiseksi käyttö on Suomessakin ollut lisääntymään päin, kun karjatilat ovat alkaneet päättää nurmen glyfosaatilla. Euroopassa peltojen maaperänäytteistä 45 prosentissa on todettu glyfosaattia tai sen hajoamistuote AMPA:n jäämiä. Kaikista tutkimuksista ja erimielisyyksistä huolimatta EFSA on lisäksi ehdottanut, että sallitut jäämäpitoisuudet saisivat olla jopa 60 prosenttia nykyistä korkeampia. 14 tutkittu tehosteaineineen kanssa. Maaperässä se voi myös sitoa hivenaineita liukenemattomaan muotoon, Rajala kertoo. Vaikka suomalaisten pitoisuudet ovat alhaisemmat kuin Keski-Euroopassa, saamme jäämiä silti enemmän glyfosaatista kuin muista torjuntaaineista.. Se onnistuu helpommin, kun saa ohjausta, Rajala uskoo. Hän veikkaa, että kun EU:n komissio käsittelee glyfosaatin myyntilupaa seuraavan kerran viiden vuoden päästä, kiellettäisiin aineen käyttö. Yhteisvaikutukset ovat useimmiten haitallisempia kuin yksittäiset aineet, mutta niitä on vaikea tutkia, Rajala toteaa. l Teksti: Terhi Niinimäki Terveydelle haitallisen glyfosaatin jäämiä löytyy eniten geenimuunnellusta maissista ja soijasta. Jos se olisi nyt kielletty, tilanne olisi ollut varsin kaoottinen
15 Marjahaukka mansikkamaalle ja marjapensaille Kiinnitetään paikoilleen marjojen alkaessa saada väriä ja viedään pois heti sadon korjuun jälkeen. Vegaani. Myynnissä mm. Alkoholiton & Vegaani. Nurmen kasvovedet ovat kauniissa uudistuneissa pulloissa ja sopivat hyvin talvi-ihon hoitoon, erityisesti Ruusu kasvovesi. Kotimainen tuote. 30 metrisen hammaslangan ulkopakkaus on biohajoava ja hammaslanka on täysin muovittomassa lasipurkissa. Poistaa meikinjäämät, tasapainottaa ihoa ja valmistaa sen kosteusvoiteelle. Poistaa meikinjäämiä, tasapainottaa ihon ja valmistaa sen kosteusvoiteella. Sopii myös herkälle iholle. NURME Lavender Facial Toner Laventeli kasvovesi 100 ml SH. Kamomillakasvovesi kaikille ihotyypeille. Nurmea on myynnissä Hyvinvoinnin Tavaratalossa https:// www.hyvinvoinnin.fi/ NURME Rose Facial Toner Ruusukasvovesi 100ml SH. Puhdistava ja elvyttävä kasvovesi sopii niin normaalille kuin ongelmalliselle iholle. Metallisen kannen avulla voit helposti leikata hammaslankaa. Marjojen yllä kaarteleva haukkaprofiili pitää marjoja syövät linnut loitolla n. Luonnonkosmetiikka-uutuuksia talvi-ihon hoitoon Nurme on pieni virolainen perheyritys, joka valmistaa luonnonkosmetiikkaa huolellisesti valikoiduista luonnollisista ainesosista. Puhdistava ja elvyttävä ruusukasvovesi hellii ihoa ja sopii kaikille ihotyypeille. Kasvovettä voi käyttää myös meikin päälle kosteuttamaan ihoa. Georganics aktiivihiili -hammaslanka Georganics-aktiivihiilihammaslangalla poistat tehokkaasti värjäymät myös hammasväleistä aktiivihiilen imiessä itseensä jopa tuhatkertaisesti oman massansa verran haitallisia aineita, myrkkyjä, kemikaaleja ja likaa! Georganics-hammaslanka on valmistettu bambusta (sustainably grown) valmistetusta aktiivihiilikuiduista, mehiläisvahasta ja piparminttuöljystä. Vegaani. Pussi sisältää 2 kpl haukkaprofiilia sekä 2 kpl rautalankaa ja 2 kpl narua kiinnitystä varten. PETA cruelty-free. NURME Chamomile Facial Toner Kamomillakasvovesi 100 ml SH. 10 m 2 alueelta. Hyvinvoinnin tavaratalossa https://www.hyvinvoinnin.fi/ Tuoteuutiset Georganics-hammaslanka on valmistettu bambusta valmistetusta aktiivihiilikuiduista, mehiläisvahasta ja piparminttuöljystä.. Poistaa kasvoilta meikinjäämät, tasapainottaa ihoa ja valmistaa sen kosteusvoiteelle. Valmistaja Oy Neko Ab. Hellävarainen kamomillakasvovesi kosteuttaa ja elvyttää ihoa
Moderni satelliittitekniikka ja maantieteen kehitys ovat mahdollistaneet maailman tutkimisen entistä yksityiskohtaisemmin. Hanki kestorätti Oletko koskaan ajatellut, että myös tiskirätit, lattialuutut ja pesulaput voivat olla ekologisia kestotuotteita. Niistä on muotoutunut käteviä ja ekologisia hedelmäpusseja. Perusajatuksena on, että tuotteet ovat pestäviä ja uudelleen käytettäviä kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja. Ratkaiseeko Saharan autiomaa maapallon energiatarpeen tulevaisuudessa. www.kierti.fi Miten ilmastonmuutos ja suurten alueiden aavikoituminen tulevat vaikuttamaan siirtolaisvirtoihin. Kasvipohjaisten tuotteiden kysynnän vahva kasvu näkyy myös jugurttimarkkinoissa. l Omppu toimii niin ekologisena hedelmäpussina kuin pesupussinakin Muun muassa tiskirättejä löytyy erilaisilla kivoilla kuvilla koristeltuna. Omppuhedelmäpussia voi käyttää myös pesupussina esimerkiksi rintaliiveille, pikkupöksyille tai sukille. Luomukaurajuomaa, kiitos Uuden tutkimuksen mukaan jo lähes kolme neljästä suomalaisesta on käyttänyt kasvipohjaisia tuotteita. Millä todennäköisyydellä seuraava suuri asteroidi törmää maahan. Kokeilu ja vaihtelunhalu ovat laajentaneet tuotteiden kysyntää ja viime aikoina vegaanien lisäksi koko kansan kiinnostuksen kohteeksi on noussut varsinkin kauratuotteet. Porvoolainen Kierti on tarjonnut kestäviä vaihtoehtoja kodin arkeen jo vuodesta 2008. Muun muassa näihin kysymyksiin pyrkii antamaan vasatauksen Minerva Kustannuksen julkaisema Alastair Bonnettin tekemä. Miksi Suomen ekologinen jalanjälki on jatkuvasti maailman suurimpia. Omppu on ekologinen hedelmäpussi Isoäidinvintin ikkunoissa liehuneet vanhat valoverhot ovat saaneet uuden olomuodon Glope Hopen käsittelyssä. – Olemme innoissamme, kun saamme tuoda kuluttajien saataville markkinoiden ensimmäisen kotimaisen luomutuorekaurajuoman. Uuden ajan atlas auttaa ymmärtämään, mitkä ovat planeettamme suurimmat tulevaisuuden haasteet ja millaisia ratkaisuja niihin pitäisi etsiä. Uuden ajan atlas vastaa lukemattomiin maapalloa koskeviin kiinnostaviin kysymyksiin. Kaslink vie Kouvolassa valmistamiaan ruoanlaittotuotteita, juomia ja välipaloja jo yli 15 maahan Euroopassa. – Marjojen kotimaisuus, erottaa meidät muista markkinoilla olevista tuotteista. Kouvolalainen Kaslink toi viime kesänä markkinoille oman Kaslink Aito kauratuoteperheen, joka on nyt kasvanut kotimaisella luomukaurajuoman. Niinpä luontoa ajatteleva nappaa mukaansa kaupasta Omppu-hedelmäpussin ja hylkää muoviset, kertakäyttöiset punnituspussit, joiden muovi vaan saastuttaa maapalloamme. Kirjan kartat antavat erinomaisen yleiskuvan maapallon nykytilasta, olipa kiinnostuksen kohteena sitten luonnonmullistukset, sää, matkustaminen, pakolaisvirrat, energiatalous, tietoliikenne, yhteiskunnalliset murrokset, ilmastonmuutos tai mikä tahansa muu globaali ilmiö. Kuuntelemme herkällä korvalla kuluttajia ja erittäin suositun tuorekaurajuomamme rinnalle on toivottu usein juuri luomuversiota kyseisestä tuotteesta, markkinointijohtaja JuhaPetteri Kukkonen kertoo. Tuotteet valmistetaan porvoossa etupäässä ekologisista materiaaleista, kuten bambusta, hampusta, luomupuuvillasta, ja pellavasta. Meiltä tulee ensimmäisessä vaiheessa kolme suomalaisten suosikkimakua markkinoille, joten uskomme tuotteiden löytävän kuluttajien ostoskoriin hyvinkin nopeasti. Tuotteen pitkä käyttöikä on aina kestävän kehityksen kannalta järkevää. 16 Ekouutiset Kartasto paljastaa planeettamme haasteet Uuden ajan Atlas, josta löytyy 50 havainnollistavaa karttaa
Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy Eko elo Info EE So pim us 50 03 50 5 Va nh a tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I % Käytä palvelukorttia, kun r r r r r r Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat ekologista elämäntapaa. Määräaikaistilaus 49€ www.lehtiluukku.. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 43€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Tykkää meistä. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta
Kiistat kaavoituksesta ja matkailun vaikutuksista ovat myös lisääntyneet. Vastakkain voivat olla esimerkiksi maanomistajien ja luonnonsuojelijoiden intressit mutta myös esimerkiksi yleinen valtakunnallinen etu ja paikallistason vastustus. Vanhoista kiistanaiheista olivat kyselyyn vastanneiden mieleen jääneet parhaiten 1960-luvun vesivoimaristiriidat. Aikaisemmin huomio keskittyi suhteessa enemmän ikimetsiin ja uhanalaisiin lajeihin, Seija Tuulentie arvioi. Uusin kiistanaihe on tuulivoima. Useimmiten ympäristökonfliktit syntyvät talouden ja ympäristöarvojen ristiriidoista. Tuulivoima on ollut nopeimmin noussut uusi kiistanaihe, joka on erottunut omaksi teemakseen 2000-luvulla. Luonto ja talous ristivedossa Kiistely metsistä ja niiden hakkuista on jatkunut 60-luvulta tähän päivään. Suomeen avattiin vuosina 2008–2012 seitsemän uutta kaivosta, joista erityisesti Talvivaaran kaivos on herättänyt voimakasta kritiikkiä. 18 L uonnonvarakeskus (Luke) on teettänyt kyselytutkimuksen, jossa on selvitetty eri viranomaisten, luonnon käyttäjien ja luontoharrastajien näkemyksiä ympäristökonflikteista. Lyhenne tulee englannin kielen sanoista ”not in my backyard”, suomeksi ”ei minun takapihalleni”. – Tuulivoimahankkeet nähtiin ristiriitaisina ennen muuta asumisen kanssa, kuvailee Tuulentie. Kyselykutsuja lähetettiin yhteensä 1 355. Kysely suunnattiin laajalle joukolle, joka edusti ympäristöhallintoa, kaavoitusta, metsähallitusta, metsänhoitoyhdistyksiä, riistanhoitopiirejä, paliskuntia, luonnonsuojelupiirejä sekä paikallisia luonnonsuojeluyhdistyksiä. Kaavoituskiistojen lisääntyminen johtuu todennäköisesti maankäytön paineista kaupunkien ja taajamien ympäristössä sekä väestön entistä voimakkaammasta keskittymisestä kaupunkeihin. 2010-luvun kiistanaiheista se on jo viidenneksi yleisin. Paikallisessa vastustamisessa on toisinaan kyse niin sanotusta ”nimby”-ilmiöstä. 1970-luvulla metsäasiat nousivat kaavoituksen rinnalle tärkeimmiksi ristiriitojen aiheiksi. Myös kaivokset ja petoeläimet nostattavat tunteita. – Metsänsuojelussa näyttävät maisemaarvot ja virkistysarvot tulleen aikaisempaa tärkeämmiksi. Kaivosten ohella kiistoja on aiheuttanut myös kiviaineksen kuten kalliomurskeen, hiekan ja soran ottaminen. Sen jälkeen kaavoitusja viime vuosikymmeninä myös yleiset luonnonsuojelukysymykset ovat nousseet tärkeämmiksi. Paikallista ja alueellista hallintoa edustivat niin kuntien, maakuntaliittojen kuin ELY-keskusten edustajat. Tämän tasaisen jakautumisen kannalta tulos oli hyvä, luonnehtii erikoistutkija Seija Tuulentie Lukesta. Vastausprosentti oli noin kaksikymmentä. Kiistat kaavoituksesta ja matkailun vaikutuksista ovat myös lisääntyneet.. Metsähallituksesta kysely lähetettiin sekä luontopalveluista että metsätaloudesta vastaaville. 2000-luvun puolella petokysymykset ja kaivokset näyttävät nousseen merkittävämpien ristiriidan aiheiden joukkoon. – Saimme 271 vastausta ja ne jakautuivat melko tasaisesti niiden kesken, joille kysely lähetettiin. Tilanne voi olla esimerkiksi se, että tuulivoima hyväksytään yleisellä tasolla, kunhan sitä ei rakenneta oman asuinpaikan lähelle
Eri toimijaryhmien edustajista luonnonsuojelijat ja ELY-keskusten edustajat vastasivat melko yhtenäisesti. Kuvassa tuulivoimaa Maarianhaminan lähellä laivareitin vieressä. luke.fi sekä julkaisu Pettersson & al. Suurpetokiistat ovat lisääntyneet erityisesti 2010-luvulla. Vanhoista kiistanaiheista olivat Luonnonvarakeskuksen kyselyyn vastanneiden mieleen jääneet parhaiten 1960luvun vesivoimaristiriidat. Terra 2/2017 Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä Luonnonvarakeskuksen kyselyyn vastanneiden enemmistön mielestä sosiaalinen media kärjistää ympäristöön liittyviä ristiriitoja hieman enemmän kuin perinteiset tiedotusvälineet. Olennaisempaa oli vastaajien mielestä se, että osapuolilla on erilaiset arvot. Osapuolilla voi olla eri tiedot asiasta tai sama tieto voi johtaa erilaisiin reaktioihin ja toimiin. (2017) Ympäristökonfliktit Suomessa: Mistä on kiistelty ja miksi. Samanlaisia yhtenevyyksiä oli Metsähallituksen metsätalouspuolen ja metsänhoitoyhdistysten vastauksissa. Koivukosken voimalaitos Kajaanin keskustassa rakennettiin jo vuonna 1943. Nämä voivat koskea muun muassa tuulivoimapuistojen sijaintia sekä kaupunkimetsiä, joiden säilymistä rakentaminen uhkaa. Mielipiteet tuulivoimasta jakautuvat myös luonnonsuojelijoiden keskuudessa. Some kärjistää. Periaatteellisten kiistojen tilalle ovat tulleet entistä korostuneemmin paikalliset kiistat. Puolet vastasi kansalaisjärjestöjen pyrkivän synnyttämään ristiriitoja, kun taas kolmannes ei ollut väitteen kanssa samaa mieltä. Osa kyselyyn vastanneista arvioi, että niitä tulee olemaan myös jatkossa. Poronhoitoalueílla myös ilvekset ja ahmat on nähty uhkana elinkeinon harjoittamiselle. Vaikka osapuolten tiedoissa voi olla eroja, harva arveli ristiriitojen johtuvan väärinymmärryksistä. – Kyselyssä nousivat esiin muun muassa kaivosalan suhteet matkailuun ja virkistyskäyttöön sekä poroelinkeinoon, Seija Tuulentie kertoo. Soiden osalta turvetuotanto on aiheuttanut kiistoja etenkin Pohjanmaan eri osissa. l Lisätietoja: Luonnonvarakeskus www. 19 Vesivoimaa koskevat kiistat eivät nekään ole kokonaan ohi. Kansalaisjärjestöjen rooli jakoi mielipiteitä. Metsähallituksen metsätalouspuolen edustajat pitivät myös mediaa konflikteja lietsovana tekijänä. Niihin voi usein liittyä lukkiutuneita asenteita. Matkailuun liittyvät kiistakysymykset liittyvät osittain kaivoksiin. Etenkin suden ja karhun suojelu on kohdannut paikallista vastustusta. Konfliktien merkittävinä syinä pidettiin tiedollisia eroja. Lisäksi tietoihin perehtyminen on yhä vaativampaa. Mielipiteet tuulivoimasta kuitenkin hajottivat sekä luonnonsuojelijoiden että metsäalan rivejä. Nykyisin laitos tuottaa sähköä Kajaanin Voiman asiakkaille. Luonnonsuojelupiirien edustajat pitivät tuulivoimaa ristiriitaherkkänä asiana, mutta paikallisten yhdistyksien mielestä riitaa on vähän
20 R uoantuotanto muodostaa 20 prosenttia hiilidioksidipäästöistä, saman verran kuin liikenne, ja voi uhata luonnon monimuotoisuutta. Kalojen osalta puolestaan kannattaa suosia esimerkiksi kotimaisia pikkukaloja, Höynälänmaa kehottaa. Kalaopas sen sijaan on julkaistu jo noin 10 vuotta sitten. WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaa kehottaa kuluttajia olemaan aktiivisia, sillä kuluttajien kiinnostuksella on suuri vaikutus tarjontaan. Kuva: Aki-Pekka Sinikoski/ WWF. Niinpä se, mitä lautaselleen valitsee, on helppo jokapäiväinen tapa vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin. Esimerkiksi Lihaja kalaopas auttavat valinnoissa Laidunlihaa ja pikkukaloja Maailman kalakannoista suuri osa on ylikalastettu ja lihan tuotanto kuormittaa ilmastoa. Vastuullisempiin valintoihin opastaa WWF:n lihaja kalaopas, mutta ennen kaikkea kannattaa suosia kasvisruokaa. Esimerkiksi Suomessa maatalous on Itämeren merkittävin ihmisen aiheuttaman ravinnekuormituksen lähde. Kuluttajavalintojen helpottamiseksi WWF julkaisi lihaoppaan vuoden 2017 helmikuussa. Yleisesti lähtökohtana on, että ensimmäiseksi kannattaa vähentää lihansyöntiä. Lihantuotanto on huomattavasti monimutkaisempi kysymys kuin kalastus. WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaa kertoo, että WWF:n lihaja kalaoppaan avulla pyritään lisäämään ihmisten tietoisuutta ruokavalinnoista ja ohjaamaan vastuullisempiin valintoihin