Ekoelo Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen 1/2017 7,10 4,90 Kansanedustaja Anne Kalmari: Perinteinen suomalainen ruoka jälleen kunniaan Ensimmäiset siemenet multaan jo helmikuussa Kestovaipat ovat halpoja ja helppoja Kilpailu muuttaa joukkoliikennettä WWF suosittelee suomalaista siikaa
050-586 3122
Anne-Mari Melkko ja Seppo Pennanen hankkivat suurimman osan tavaroistaan kirpputoreilta. 26 Luomun suosio Suomessa ja maailmalla on koko ajan noussut. Ekoelo Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 Toimituksen osoite: Ekoelo, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Kertakäyttökulutuksesta on pyritty eroon pienin askelin. 42 Kestovaippojen käyttö on kestävää kehitystä, ja tehokas tapa edistää kiertotaloutta. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa. 58 Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia elintarvikkeiden sisällöstä ja alkuperästä, mutta pakkausmerkinnät ovat tärkeitä myös kuluttajien turvallisuuden kannalta. 74 Kokeile maukasta puuroa luomuspeltistä. 29 Yhä useampi hankkii luomusiemeniä tavanomaisten sijasta. 18 Raideliikenteen avaaminen kilpailulle ja MaaS-palvelut ovat kenties seuraavia suuria muutoksia joukkoliikenteessä. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puh. 76 Haluamme pelastaa maailman, mutta emme oikein tiedä miten. 32 Marko Suomi harrastaa hyötyliikuntaa ja säästää ruuassa. 60 Ravintorikasta mustaa multaa biojätteistä – erittäin lyhyessä ajassa Bokashikompostoinnin avulla. 09-413 97 370 kristiina.hattberg@karprint.fi Vuonna 2017 ilmestyy 6 numeroa. 4 6 Luontoa säästävä elämäntyyli on jyväskyläläisille Seppo Pennaselle ja Anne-Mari Melkolle niin tavallista, etteivät he itse edes ajattele elävänsä mitenkään erityisen ekologisesti. Taimien kasvatus on hauskaa ja mielenkiintoista. Anne ja Riku Kalmari puhuvat puhtaan suomalaisen ruuan puolesta.. Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 42 €. 10 Suomesta ei juotava vesi lopu, sillä meillä on hyvät ja runsaat vesivarat. 09–413 97 300, www.ekoelo.fi Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 48 €. 12 Kansanedustaja Anne Kalmari on innokas lähija luomuruoan puolestapuhuja. Kustantaja ja paino: Karprint Oy 6 12 82 50 Vastaiskuna tekstiilialalla vallitsevaan kertakäyttöisyyteen ja kerskakulttuuriin syntyi Globe Hope, esteettisiä, eettisiä ja ekologisia vaatteita ja asusteita valmistava suomalaisyritys, joka on levittäytynyt ympäri maailman. 54 Toni Lahtinen lähti Tansaniaan tekemään työtä norsujen pelastamiseksi. Apunaan Tonilla oli ammattitaitoisen koirankoulutustiimin tuki sekä norsunluukoirat Rokka ja Kippari. Hän haluaisi, että myös aivan tavalliset ruoat ja juhlaperinteet nousisivat taas arvoonsa. 64 Luonnonvarakeskuksen vuositilaston on mukaan suomalaiset tekivät taas uuden ennätyksen lihan ja juuston kulutuksessa: yhteismääräksi tulee 131 kiloa henkeä kohti vuodessa. 46 Tulevaisuuden ihannemaailmassa lähes kaikki orgaaninen jäte biokaasutetaan, jolloin saadaan energiaa ja multaa. Ainoa haaste on se, että alueellisesti siellä, missä on paljon asukkaita, vesi tulee kaukaa. 40 Lunchie-mobiilisovelluksen välityksellä voi ostaa ravintoloista laadukasta, ylijäänyttä lounasruokaa edullisina take away -annoksina ja samalla torjua ruokahävikkiä. Tavoitteena on saada markkinoille kestäviä ja korjattavissa olevia laitteita. 09-413 97 300 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Tarja Pitkänen tarja.pitkanen@karprint.fi Ilmoituspäällikkö: Kristiina Hattberg, puh. 22 Missä 100-vuotisen historiansa vaiheessa Suomi käveli yli ekologisen jalanjälkensä. 17 Euroopan unioni haluaa päästä eroon kodinkoneiden ja elektroniikan kertakäyttökulttuurista. Speltti on säilyttänyt jalostamattomana viljana alkuperäisen koostumuksen läpi historian, joten se on luonnonmukaista ravintoa sekä ihmisille että eläimille. Oy NHS-Nordic Health Systems Ab tuo maahan muun muassa ekotuotteita muun muassa siivoukseen. 67 Miksi lääkkeettömän hoidon valinnanvapautta ei ole haluttu edistää, kysyy Luonnonlääketieteen Keskusliiton puheenjohtaja Irene Äyräväinen. 70 Vaaratonta puhtautta. 75 Suomalainen kasvatettu siika on noussut WWF:n Kalaoppaan vihreälle listalle eli suositeltavien kalojen joukkoon. 20 Suomalainen MaaS Global kehitti palvelun, joka yhdistää taksin ja muun julkisen liikenteen kuukausihintaiseksi paketiksi. 82 Vaikka sää ulkona on vielä vilpoinen, kotipuutarhurien sormet syyhyävät jo siementen ja mullan kimppuun. Tavoitteena on, että ekokoulussa opiskellaan vielä vuonna 2118. 36 Hauhon Eteläisten päiväkoti on jo viisi vuotta toiminut Vihreän lipun alla. Tuomas Vanhasen uusi kirja Valot päälle on vastaus tarpeeseen erottaa suuret linjat nippelitiedosta. 81 Ekokoulu Laukaassa ottaa huomioon ekologiset ratkaisut niin rakentamisessa, koulukyydeissä kuin kouluruokailussakin. Jo helmikuussa pääsee kylvämään ensimmäisiä siemeniä
Tuotettiinhan maaseudun taloissa omasta takaa lihaa: sianlihaa runsaimmin, mutta myös naudan lihaa, lampaan lihaa ja jopa kanan lihaa. Myllystä tuotujen ryynien keitto kaurapuuroksi kesti puolisen tuntia. Maukasta ruokaa on osattu tehdä, joskin aikaa on käytetty enemmän kuin mitä tänään käytetään. Kyseessä on kertaluontoinen juhlaliputus. Nokkosmuhennoksessa oli mukana kananmunaa ja jossain määrin maitoa ja kermaa. Monet maaseudun elämänmuodon omaavat naiset tietävät, mitä se on. Suomi liputtaa luonnolle ensimmäisenä maana maailmassa. Mikään ei ole ollut monipuolisuudessaan yhtä antoisa kuin joulupöytä suomalaisessa kodissa. Kotona leivottiin pullat, piparkakut ja hapanleivät, jotka kuivatettiin tuvan vartaissa, sekä perunalimput, piimälimput ja hiivaleivät. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuote on suunniteltu niin, että materiaalit ovat eroteltavissa ja kierrätettävissä. Kauraryynit valmistettiin kauran jyvistä myllyssä ja ryynit keitettiin liedellä kuumassa vedessä ja keitosta piti lähes koko ajan sekoittaa. Perinneruoka on edelleen korkeassa kurssissa PÄÄKIRJOITUS Kiertotalous on Suomelle mahdollisuus Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen hupeneminen ovat suurimpia globaaleja ongelmia. Uudellamaalla tunnettiin perinteikäs Inkoon puuro. Perinneruoka – se sama, jota olemme vuosikymmenet saaneet syödä, on edelleen arvossaan – sitä emme saa unohtaa. Sisäministeriö on antanut liputusmääräyksen Suomen luonnon päivälle, eli elokuun viimeiselle lauantaille 26.8.2017. Sisäministeriöstä kerrotaan, että luonnon kunniaksi liputtamisen arvioitiin sopivan hyvin osaksi 100-vuotisjuhlintaa. Oleellista oli myös nokkosesta valmistettu muhennos – se oli suosittua ruokaa perunan kanssa. Suomi liputtaa luonnolle Luonto saa oman kertaluontoisen juhlaliputuksen Suomessa osana itsenäisyyden juhlavuotta. Pienestä koostaan huolimatta Suomella on hyvät lähtökohdat pärjätä kansainvälisessä kilpailussa: korkea koulutus, vahva teknologiaosaaminen ja hyvä maine cleantech-toimijana ovat hyvä perusta menestykselle. Me, jotka olemme pääasiassa saaneet nauttia perinneruuista, emme osaa juurikaan valmistaa niitä, mutta osaamme arvostaa niiden laatua, makua ja monipuolisuutta. Monipuoliset liharuuat kuuluvat suomalaiseen perinneruokavalioon. Juhlaliputusta ehdottivat Suomen luonnon päivän taustaorganisaatiot Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen ympäristökeskus SYKE, Metsähallituksen luontopalvelut ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto. Inkoolaispuuro oli harvoin syötyä herkkua, mutta se oli maukasta, erityisesti se maistui voisilmän kanssa. Ja ylijäänyttä puuroa syötiin paistinpannulla kuumennettuna vielä kaksi-kolme päivää myöhemmin. Tärväämistä voidaan rajoittaa siirtymällä kohti kiertotaloutta. Lihaa säilöttiin ja omasta takaa sitä oli käytettävissä ympäri vuoden. Mutta mitä tuo sana perinneruoka pitää sisällään. Mausteeksi pantiin vain suolaa – se oli perheen aamiaisruoka. Suomalainen perinneruoka on yhä korkeassa kurssissa. Maaseudulla kiertelivät kesäaikana silakkakauppiaat. Aamuisin perheelle valmistettu kaurapuuro oli perinneruuista yksinkertaisin ja nopeimmin valmistettu, mutta terveellistä ja erityisesti lapsille sopivaa. Kauppa kävi hyvin – ostaja joutui perkaamaan silakat suomuista ja ruodoista ja silakat säilöttiin suolaan puusaaviin, jolle löytyi paikka kellarista. Kotona ruuan valmistus vie luonnollisesti aikaa, mutta sitä ei tarvitse valmistaa joka päivä – sitä riittää useimmiten useammaksi ateriaksi. Vuosittaisiksi juhlapyhiksi valmistettiin perinneruokaa, jouluna erityisesti: kinkut, perunlaatikot, lanttulaatikot, porkkanalaatikot, makaronilaatikot, silakkalaatikot, maukkaat kastikkeet, ja jälkiruuaksi luumukiisselit, riisipuurot. Yhä useammassa kodissa halutaan itse valmistaa perinteisistä kotimaisista aineksista ruokaa, jolla on vuosikymmeniset perinteet, jopa vuosisataiset. 5 uomalainen perinneruoka on valtaamassa alaa. Suomi on jo pitkällä kiertotalouden toteuttamisessa monella talouden sektorilla: paperiteollisuuden energiatehokkuus, pullonkierrätys, kirpputorit tai Ponssen panostukset tuotteiden modulaarisuuteen ovat hyviä esimerkkejä kiertotalouden käytännöstä. Suolassa säilötty liha syötiin, kuten tuore liha, ainoastaan suolaa piti saada vähennetyksi liuottamalla lihaa vedessä. Liha säilöttiin kylmässä kellarissa ja usein suolavedessä. Nämä muistuvat mieleen sodanjälkeisiltä vuosikymmeniltä, mutta niillä on asemansa vielä tänäänkin. Me varttuneet sen tiedämme, olemme eläneet kodissa, jossa ruoka on tehty keittiössä lieden äärellä. Tänään suuri osa meidän kotiemme arkisesta ruokavaliosta on ostettu kaupasta. Se valmistettiin perunasta – keitetyt perunat survottiin ja lisättiin ruisjauhoja, maitoa, voisulaa sekä keitettiin lopuksi. Mitä se perinneruoka viime kädessä oikein on. Kiertotaloudessa resurssien ja materiaalien käyttöä tehostetaan niin, että sekä raaka-aineet että niiden arvo säilyvät kierrossa. Sitran selvityksen mukaan kiertotalous on Suomelle 1,5–2,5 miljardin euron arvonlisäyksen kokoinen mahdollisuus. Ja perheen lasten keskuudessa oli vallalla sanonta: Joulu on odotettu juhla, kun saa yölläkin syödä. Sen valmistaminen kuluttaa hieman energiaa, mutta se maksaa vaivan. Perinneruoka on itse valmistettua, maukasta ja terveellistä, erityisesti, kun käytettään omasta takaa viljeltyjä vihanneksia ruuan höysteenä. Sitä sen pitäisi ainakin olla, erityisesti nyt Suomen satavuotisuuden juhlavuotena. S. Lisäksi kotona valmistettiin piimäjuustoja. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnonvarojen säästäminen on synnyttänyt yhden maailman nopeimmin kasvavista liiketoiminta-alueista. Ruokaa on valmistettu runsaasti ja mikä merkittävintä: Jouluaaton ruuat jätettiin tuvan ruokapöydälle yöksi. Luonto on tärkeä palanen suomalaista kansallisidentiteettiä. Perinneruokien sortimentti oli runsas – tämän päivän kodin ruokalista tuskin edes jouluna täyttää sellaista monipuolisuuden listaa kuin aiemmin viisi-kuusi vuosikymmentä sitten
Suurin säästö tulee siitä, että tietää mitä syö, ja se on terveellistä.. 6 Ekologista elämää läpi arjen Luontoa säästävä elämäntyyli on jyväskyläläisille Seppo Pennaselle ja Anne-Mari Melkolle niin tavallista, etteivät he itse edes ajattele elävänsä mitenkään erityisen ekologisesti
– Politiikka on suurin este tämän asian jarruttamiselle. – Meillä on yhteisviljelmä, jossa on noin 15 osakasta. Totuus on kuitenkin täysin toinen, selviää keskusteltaessa pariskunnan elämäntyylistä. Ymmärrän, että suuren öljyyhtiön edustaja haluaa vaikuttaa päättäjiin ja polkea tällaisen kehityksen, sillä sehän veisi heiltä rahaa pois, Melkko sanoo. – Tuhlaamme paljon bensaa. Saamme juurekset, kasvikset ja salaatit omalta pellolta, Pennanen kertoo. – Tällä hetkellä pohjoisin tankkauspiste on Jyväskylässä. Olet nähnyt koko kasvun siemenestä saakka. Meillä on noin 20 eri kasvia, jotka jaamme tasan keskenämme, talkoillahan me kuitenkin kaiken teemme, Pennanen jatkaa. – Lähes kaikesta elollisesta pystytään tekemään biokaasua. Auto ei ole pelkästään kaasun varassa, vaan siitä on myös bensatankki, Melkko kertoo. Tila on suuruudeltaan 75 x 25 metriä ja sitä saadaan tarvittaessa vuokrattua lisää. Ihmettelen, että valtiovalta haluaa tuhlata kymmeniä miljardeja perinteisiin polttoaineisiin, kun miljardilla saisi biokaasua, Pennanen ihmettelee. 20 000 kilometrin ajamiseen menee 2000 litraa bensaa. Aurinko kuivattaa tomaatit ulkona. Yksi kasvattaa porkkanaa, toinen pinaattia ja joku kurkkua. Jos me pääsemme siitä pois, niin onhan sillä vaikutuksensa. 7 . Myrkkyjä ei käytetä ja kun ihminen syö puhdasta ruokaa, hän pysyy terveenä. Hiilijalanjälki on paljon pienempi biokaasulla ajaessa. Yhden hehtaarin hömppäheinän määrällä lämmittää omakotitaloa vuoden verran, niin paljon siitä syntyy biokaasua, Pennanen jatkaa. – Pääsääntöisesti kukin keskittyy tietyn kasvin viljelyyn. Pariskunta osti biokaasuauton viime elokuussa, eikä sitä hankintaa ole tarvinnut katua. Se on iso määrä ja siten tuhoamme maapalloa jo ihan kahdestaan. Auton käynnistämiseen tarvitaan vielä perinteistä polttoainetta, mutta siitä huolimatta ympäristövaikutukset ovat merkittävät. Elo-, syysja lokakuussa kaupasta ei tarvitse juuri mitään vihreää ostaa. – Isoin säästö tulee siitä, että tiedät mitä syöt, ja se on terveellistä. Itselläni lääkekulut ovat olleet korkeintaan 100 euroa viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja silloinkin olen kaatunut pyörällä tai koira on puraissut, Pennanen laskee. Biokaasuauton käyttöä tosin hankaloittaa Pohjois-Suomessa tankkauspisteiden puute. Yhdessä syötämme noin 50 henkeä. Harjulan tila on Keski-Suomen vanhin maatila ja sen vuokraaja suhtautuu innoissaan tällaiseen toimintaan ja haluaa olla kannustamassa siinä. Biokaasu tehdään tässä lähellä, 17 kilometrin päässä Leppävedellä. Ideana oli saada puhdasta ja lisäaineetonta ruokaa ja säästöä. Vihanneksia saadaan yhteisviljelmältä.. Yhteisviljelmältä satoa Nelisen vuotta sitten innokas porukka päätti vuokrata peltoa ja ryhtyä viljelemään itse kasviksia ja vihanneksia. Jos kaikki eläisivät samalla tavalla, maailma olisi toisennäköinen paikka elää. Pennasen mukaan hienointa tässä touhussa on ollut se, että on saanut tutustua erilaisiin, mutta samanhenkisiin ihmisiin. Etelä-Suomeen päin pääsee kaasulla hyvin ja koko Eurooppa on täynnä kaasuasemia. Näitä voidaan sitten vaihdella. Seppo Pennanen ja Anne-Mari Melkko elävät niin ekologisesti kuin mahdollista. Ouluun ollaan avaamassa pistettä. Anne-Mari Melkko ja Seppo Pennanen käyttävät mahdollisimman paljon kauramoottoria lyhyillä matkoilla, siis kävelevät ja pyöräilevät runsaasti, mutta myös auto on tarpeellinen. S eppo Pennanen sanoo vaatimattomasti, etteivät he elä mitenkään erityisen ekologisesti
Anne-Mari Melkko värjää hennalla hiuksensa. Rasvakahvista energiaa Seppo Pennasen aamu lähtee usein käyntiin rasvakahvilla. Olen kokeilija ja muutan elämäni rytmiä nähdäkseni, mikä olisi hyvä systeemi. Oikeastaan sato meneekin syksyn aikana, mutta myös kuivattavaksi ja säilöttäväksi jotakin aina jää, Melkko kertoo. – Pinaatti on köyhän miehen nokkonen, Pennanen lisää hymyillen. Tämä tuntuu hyvältä, enkä vielä ole löytänyt syytä, miksi minun pitäisi lopettaa, Pennanen kertoo. – Tilalla on maakellari, jossa kasviksia voi säilöä, mutta ei ole järkeä hakea erikseen niin kaukaa porkkanakiloa. Ylläni oleva asukokonaisuus saattaa maksaa vain kuusi euroa, ja joku saattaa vielä kehaistakin sitä. Kun on rasvaa koneessa, niin ei tule nälän tunnetta. Maitohorsman maku muistuttaa gourmetherkkuna pidettyä parsaa, mutta siinä on paljon enemmän hyviä aineita. – Ostamme paljon kierrätettyä. Matkaa tilalle tuli jonkin verran, mutta täyteen pakattu auto kompensoi ekologista jalanjälkeä. Kun juon tällaisen kipollisen aamulla, niin minun ei tarvitse syödä vasta kuin seitsemältä illalla seuraavan kerran. Sieniä kerätään paljon, rajana ovat vain säilytystilat. Sisäkompostissakin syntyy multaa. Meillä on kuivuri, mutta sitäkään emme hehkuta ympäri vuorokautta, Melkko lisää. Lisäksi vuohenputket ja maitohorsma ja moni muu luonnon kasvi päätyy lautaselle. Kirppareilta hankimme etenkin vaatteita ja tavaraa, pieniä tehosekoittimia ja sen sellaista. Juomaksi käytetään Haukkalan lähdevettä, joka virtaa väsymättä metsän siimeksessä. Yksi tapa hankkia terveellistä ja hyvää ruokaa on hankkia sitä isommalle porukalle kerralla suoraan ruoantuottajalta. Elimistö saa olla sillä välin levossa. 8 Pennanen kertoo, että hankinnoissaan hän hyödyntää verkostoitumista ja vuosien aikana syntyneitä tuttavuussuhteita. – Pyrimme siihen, että ruoanvalmistuksessa käytettävät laitteet ovat laadukkaita. – Yritimme sovittaa munanhakumatkat muiden asioiden yhteyteen, esimerkiksi Helsingin reissuille, Pennanen sanoo. – Siihen laitetaan paljon rasvaa: voita, hamppuöljyä, kookosöljyä, MCT-öljyä ja matcha-teetä ja hiukan kaakaota ja hunajaa joukkoon. Tori.fi ja kirpputorit ovat tuttuja. Pennanenkin on hakenut muun muassa kananmunia Kuorttisen luomutilalta. Tällä hetkellä syön vain yhden tunnin ajan vuorokaudesta ja 23 tuntia paastoan. Säästämme usein siinä, että ostamme käytettynä tai alennusmyynnistä hyvää tavaraa, Pennanen summaa. Suosimme luonnonmateriaaleja tekstiileissä. – Keräämme paljon myös marjoja ja sieniä, rajana on oikeastaan vain säilytystilat. Ihmiset maksoivat hänelle etukäteen tilaamansa kananmunat ja pikkuisen jäi polttoainekulujen jälkeen vaivanpalkkaakin. Anne-Mari Melkolta onnistuu lehmien paimentaminen.. Ensimmäisenä luonto tarjoaa koivunmahlaa ja pieniä nokkosen versoja. Hortoilua metsässä Kun kevät koittaa, Pennanen ja Melkko alkavat hyödyntää luonnon antimia
Samoin teen, kun lähden kaupungille kävelemään, Pennanen kertoo. Se on tavallaan jo kerran elimistöstä skannannut tiedot ja on elimistölle vain hyödyksi. Virtsan käyttö saattaa kuulostaa hiukan omituiselta, mutta maailmalla on jopa virtsaterapiaksi kutsuttu hoitomuoto. Siivousta ja pyykkäystä ekologisesti Luontoa säästetään myös siivouspuuhissa. Teen hiushoitoja oluthiivasta ja kananmunasta kerran kuukaudessa. Pyykinpesukoneeseen on saatavilla värija liankerääjiä, mikä mahdollistaa sen, että voi laittaa monen värisiä vaatteita samaan koneeseen Pennanen haluaa, ettei valosaastetta ole kauheasti ja hän onkin hommannut LEDvaloja joka paikkaan. Nyt minulla on systeemi, että saan ladattua tietokoneet ja muut tämän kaltaiset välineet energiaa säästävästi. Ajatuksesta tekoihin – Meillä menee tällä maapallolla huonosti, sillä ajattelemme tyhmästi ja paskannamme omaan pesäämme, Pennanen tiivistää. Ostimme esimerkiksi 50 kilon erän pähkinöitä. Joskus pesen hiukseni omalla virtsalla, Pennanen kertoo. Omia muovikasseja ei ole, sillä käytämme aina kangaskassia kauppareissuilla. Pennasen mukaan kun virtsa nautitaan steriilinä, se kerää elimistöstä myrkkyjä pois. Tukkani olen pessyt pelkällä vedellä jo neljä vuotta. Kesäaikaan virtsaan ulkona, mikä säästää vettä vessassa, Pennanen kertoo. – Luonto hoitaa sinne heitetyn muovipussin, mutta se vie 3000 vuotta. – Haluaisin aurinkopaneelin, jonka avulla saataisiin valaistus hoidettua. Saan pussin täyteen ja heitän sen sitten roskakoriin. – Teen itse kaiken kosmetiikan. Se on edullisempaa ja järkevämpää kuin, että kukin ostaisi 200 grammaa. Hammastahnan saa aikaan kookosöljystä, kurkumasta, MSM:stä, suolasta, savesta ja hiilestä. Seppo Pennasen mietelause kertoo olennaisen: Me tarvitsemme maapalloa, mutta maapallo ei tarvitse meitä. Kaikki kaupassa myynnissä olevat muovipussit voitaisiin korvata hampusta valmistetulla, ja ne hajoavat luonnossa muutamassa kuukaudessa, Pennanen jatkaa. – Kun lähden kävelylle, otan muovipussin taloyhtiön roskiksesta ja kerään sen täyteen roskaa. Ajattelen usein, että vaikka minun osuuteni energian säästössä olisi pieni, niin kerron sen viidellä miljoonalla ihmisellä. Mitään siitä ei enää elimistöön imeydy. Tämä on vireillä oleva juttu, jota vielä kehitellään, Pennanen jatkaa. – Meillä on suihkusuodatin, joka säästää vettä. Kurkuma on väriltään keltaista, mutta se valkaisee ja ehkäisee tulehduksia. Yksi muovipussi voi tulla aika kalliiksi joutuessaan vaikkapa sorsan kautta ihmiseen. Pyykit pestään ekologisilla pesuaineilla, jollaisilla myös siivotaan. Deodorantti syntyy kookosöljystä, soodasta ja eteerisistä öljyistä. Anne-Mari Melkolta sujuu lehmienkin kaitseminen.. Muoveja on erilaisia ja etenkin hampun käyttöä haluaisin edistää. Lisäksi perinteisiä ja ruokakaapista löytyviä siivousaineita ovat sooda, etikka, suola ja sitruuna. 9 – Kaveriporukalla olemme mukana Uudet juuret -ryhmässä. Pienistä puroista syntyy iso virta, Pennanen laskee. Suomessa riittää vielä puhdasta ja raikasta vettä, mutta on hyvä olla sitäkin kohtaan kunnioittava, eikä kuluttaa sitä mielin määrin. l Teksti: Virpi Piippo Kuvat: Virpi Piippo sekä Pennasen ja Melkon kotialbumit Ihmiset valittavat ja valittavat, mutta hyvin vähän yritetään keksiä ratkaisuja asioihin, Seppo Pennanen ihmettelee
Loppu on tekopohjavettä eli luontaisen kaltaista pohjavettä, missä pohjavesiesiintymän antoisuutta on lisätty imeyttämällä siihen pintavettä. Lainsäädännössä asetetut vaatimukset edellyttävät, että hanavesi on terveellistä ja turvallista nauttia. S uomen hanavesi on hyvälaatuista. Ainoa haaste on se, että alueellisesti siellä, missä on paljon asukkaita, vesi tulee kaukaa. Juomavedestämme noin 35 prosenttia on pintavedestä tehtyä ja noin 45 prosenttia on luontaista pohjavettä. Viranomaiset valvovat säännöllisesti toimitetun veden laatua sen lisäksi, että vesihuoltolaitokset seuraavat vedenkäsittelyn toimintaa ja tarkkailevat veden laatua itse, kertoo vesiasiain päällikkö Riina Liikanen Vesilaitosyhdistyksestä. Esimerkiksi helsinkiläisten kraanasta tuleva vesi matkaa maailman pisintä yhtenäistä kalliotunnelia pitkin lähes 120 kilometrin matkan toiseksi suurimmasta järvestämme Päijänteestä. Tekopohjavesilaitoksia on esimerkiksi Turun seudulla, Kymenlaaksossa, Keski-Uudellamaalla ja Hämeenlinnassa. Terveyden näkökulmasta kaikella toimitetulla talousvedellä on kuitenkin samat laatuvaatimukset, jotka täyttyvät Suomessa hyvin. Pintavesi on. Raakavedet ovat erilaisia ja ne vaativat hieman erilaisen käsittelyn. Monitahoinen puhdistusmenetelmä Pintavedenkäsittelyssä on monta vaihetta, jotka turvaavat veden laatua. 10 Suomessa on hyvälaatuiset ja runsaat vesivarat Juomavesi vaatii käsittelyä Suomesta ei juotava vesi lopu, sillä meillä on hyvät ja runsaat vesivarat. – Viimeisimmässä suurten vesilaitosten valvontatutkimusnäytteistä tehdyssä yhteenvedossa 99,98 prosenttia kaikista viranomaisvalvonnan näytteistä täytti laatuvaatimukset. Siitä pitävät huolen hyvälaatuiset raakavetemme ja vesilaitosten tekemä vedenkäsittely
– Veteen lisätään vedenkäsittelylaitoksella yleensä rautasuolaa, jolla vedessä olevat epäpuhtaudet, esimerkiksi pienet partikkelit ja orgaaninen aines, saadaan tarttumaan toisiinsa muodostaen isompia partikkeleita. – Siinä vaiheessa, kun tekopohjavesi pumpataan maaperästä, se on hyvin samankaltaista kuin luontainen pohjavesi. – Klooridesinfiointi ennen veden jakelua on tarpeen siksi, että kloori on ainoa desinfiointimenetelmä, joka turvaa veden mikrobiologista laatua myös käsittelyn jälkeen vesijohtoverkostossa. Tekopohjaveden muodostuksessa pintavesi imeytetään pohjavesialueen maaperään, jossa se puhdistuu kulkeutuessaan samoin kuin luontainen pohjavesikin. Pohjavesilaitoksilla pääasiallinen desinfiointimenetelmä on usein UV-valo. l Teksti: Soili Kaivosoja Päijänne juottaa helsinkiläiset Helsinkiläiset saavat juomavetensä Suomen toiseksi suurimmasta järvestä Päijänteestä. 11 Suomessa tyypillisesti hieman ruskeaa, koska siinä on paljon humusta. – Suomessa pohjavedetkin ovat luontaisesti happamia, joten myös ne vaativat pH-säädön, tyypillisesti kalkkikivisuodatuksella. Raakavesi kulkee maailman pisintä yhtenäistä kalliotunnelia pitkin 120 kilometrin matkan Helsingin vedenpuhdistuslaitoksille Pitkäkoskelle ja Vanhaankaupunkiin. Pohjavedetkin vaativat pH-säädön Pohjaveden ja tekopohjaveden käsittelyt ovat usein hyvin samankaltaisia. Yleensä niille riittää aika kevyt käsittely, Riina Liikanen kertoo. Nämä flokit saadaan erotettua vedestä joko nostamalla ne ilman avulla kellumaan vesimassan pinnalle tai laskeuttamalla ne altaan pohjalle. – Tämän jälkeen pintaveden hajua ja makua voidaan parantaa esimerkiksi otsonoinnilla ja aktiivihiilisuodatuksella. Kalliotunneli kulkee 30 – 100 metrin syvyydellä maan pinnasta. Tämän lisäksi pohjavesilaitoksillakin on ainakin valmius aloittaa klooridesinfiointi, jolla desinfiointivaikutus saadaan tarvittaessa vesijohtoverkostoonkin, kertoo Riina Liikanen. Pääkaupunkiseudun vesijohtoverkoston pituus on noin 3 000 kilometriä. Pintavesilaitoksilla desinfiointiin käytetään kloorin lisäksi muitakin menetelmiä, kuten ultraviolettivaloa ja otsonointia, Liikanen selventää monitahoista puhdistusmenetelmää. Kirkastunut vesi johdatetaan hiekkasuodattimeen, joka poistaa nekin hiukkaset, jotka eivät selkeytyksen aikana poistuneet. Jokainen suomalainen käyttää keskimäärin 155 litraa vettä vuorokaudessa.. Hanavesi on Suomessa hyvälaatuista. Käsitellyn veden pH-arvo säädetään yleensä kalkin avulla tasolle 7,5 – 8,5, jolloin vesi ei syövytä vesijohtoverkoston materiaaleja. Suomessa on hyvät ja runsaat vesivarat. Koska pintavesi on alttiina kaikelle sille, mitä vesilähteen ympäristössä tapahtuu, vaatii se aina tehokkaan käsittelyn
A nne Kalmari, 48, asuu miehensä Riku Kalmarin kanssa vanhassa kyläkoulussa Kivijärvellä KeskiSuomessa. Muualla sitä ruiskutetaan vielä pari kolme viikkoa ennen puintia, Kalmari kertoo. Meillä ei käytetä hormoneita eikä antibioottisia kasvunedisteitä. Antibiootteja käytetään ainoastaan eläinlääkärin määräyksestä silloin, kun eläin on oikeasti sairas. Meillä on sellaisia peltoja, joita ei voi hyödyntää oikein muuten kuin naudanlihan tuotannossa. Pääsiäisenä ja laskiaisena on sitten Keskustapuolueen kolmannen kauden kansanedustaja Anne Kalmari on innokas lähija luomuruoan puolestapuhuja. Mielestäni on hassua, että koko ajan tehdään yhä hienompia ja hienompia ruokia, mutta perunamuusia ei enää oikein osata tehdä. – Yksi syy suomalaisen ruoan puhtauteen on, että meillä viljat kuivataan kuivureissa. Joutsenlippumerkki takaa sen, että tuote on kokonaan Suomessa tehty. Vaikka ei esimerkiksi olisi vilja-allergiaa, niin saatetaan päättää, ettei kosketa viljatuotteisiin. Tämän näkee ihan television ruokaohjelmista. – Teemme karjalanpaistia ja muita ihan tavallisia ruokia usein. Osalle on samantekevää mitä suuhunsa pistää, kunhan sillä täyttyy maha. Meillä sitä käytetään lähinnä nurmiviljelyyn syksyllä puintien jälkeen rikkaruohojen aisoihin laittamiseksi. Jos on kostea keli ja vilja ei ehdi tuleentua, se pakkotuleennutetaan eli sen elintoiminnot tapetaan pystyyn. Kun niitä käytetään, syntyy antibioottiresistenssiä. Näillä on iso merkitys terveyteen, Kalmari sanoo. – Toivottavasti täällä Suomessa ei mennä tällaiseen ja ihmiset ymmärtäisivät maksaa mieluummin vähän enemmän meidän puhtaammasta tuotantotavasta, Kalmari sanoo. – Jos minä ottaisin nyt kastelukannun ja kaataisin sitä viljakasan päälle, niin kukaan ei sitä viljaa söisi. Jouluruokiin kuuluvat kinkku, laatikot ja muut perinteiset herkut. Ehkä ihmiset eivät ole oppineet käyttämään kauraa muuten kuin puurona, mutta siitähän voi tehdä mitä vaan, vaikkapa pihvejä, Kalmari neuvoo.. – Monet suomalaiset katsovat hyvin tarkkaan, mitä syövät. Toisaalta näyttäisi siltä, että kansa on jakaantunut kahtia. Hän vetää eduskunnassa luomuja lähiruokapiiriä, jonka tarkoitus on muun muassa edistää kotimaisten tuotteiden arvostusta. Luomuja lähiruokapiirin vetäjä, kansanedustaja Anne Kalmari: Perinteinen ruoka on arvokasta Anne Kalmari on esteetikko. 12 . Hän haluaisi, että myös aivan tavalliset suomalaiset ruoat ja juhlaperinteet nousisivat taas arvoonsa. Ruokatrendien aika Anne Kalmari muistuttaa, että kun menemme ulkomaille, olemme ihastuneita nimenomaan sen maan perinteisestä ruokakulttuurista. Sanottiinkin, että nuorisolle saa myytyä vaikka vanhan Ladan, jos siinä on proteiinia, hän naurahtaa. – Suomi on ainoita maita, jossa vettä ohjataan pelloilta pois päin. Niin pihapiiri kuin itse kotikin on täynnä kauniita yksityiskohtia. Mutta emme yleisesti ole tietoisia, että muualla sitä käytetään paljon. Nurmi kasvaa aina rehuksi, mutta muutoin on ihan tuurin kauppaa mikä näillä leveysasteilla pellossa menestyy, Kalmari kertoo. Välillä voi keittää vain kaurapuuron tai hernekeiton. omat herkkunsa. – Antibioottinen kasvunediste puolestaan laitetaan etukäteen suoraan rehuun, jotta eläin ei sairastu. – Olisi tärkeää ihan kulttuuriperinteenkin takia, että perinneruokia tehtäisiin jatkossakin ja ymmärrettäisiin, että jouluna voidaan syödä muutakin kuin pitsaa. Häneltä luonnistuvat perinteiset suomalaiset ruoat ja pöytä on usein katettu jopa satunnaisille kulkijoille. Harva valitsee McDonald’sia, jos tarjolla on paikallista ruokaa. Siihen käytettään Roundupia. Käytännönläheinen Kalmari tekee niin kuin opettaa. Ne muistuttavat ja osin maistuvatkin lihalta. Mietin usein, mihin tämä maailma on menossa. Keski-Euroopassa ei ole viljankuivureita. Jokin aika sitten oli vallalla varsinainen proteiinibuumi. Hänen mukaansa meillä saadut kasvinsuojelujäämät tulevat tuotteista, jotka tuodaan muualta Suomeen. Puhdasta ruokaa Suomesta Kalmari on ilahtunut, että nyt ruoan puhtaus ja laadukkuus ovat alkaneet nostaa päätään. – Ihan hienoa, että tällaisia ideoita tulee, mutta eihän elämästä tarvitse edes tehdä niin vaikeaa. Suomessa käyttäydymme toisin ja usein lautaselle valikoituu hampurilainen tai pitsa. Olemme tottuneet, että Roundupilla saa tuhottua kaiken elämän ja niinhän sillä saakin. – On arveltu, että vuonna 2050 ihmisiä kuolee yhtä paljon antibioottiresistenssiin kuin syöpään. Laadukasta lihaa Suomesta Kalmari jatkaa, että sama suomalainen puhtaus ja laadukkuus jatkuu lihassa. Nyhtökaura ja härkis Markkinoille on tullut paljon kotimaisia lihan korvikkeita, joista on tullut huippusuosittuja. Naudanlihan tuotanto Suomessa onkin fiksua, jollei ala muuten miettiä onko se eettistä vai ei. – Lihaa valitettavasti tuodaan tosi paljon ja ihmiset luulevat usein ostavansa suomalaista, kun tuotteessa vain on suomalainen nimi. Kuulin tässä joku aika sitten, että vain 15 prosenttia perheistä, joissa on enemmän kuin yksi lapsi, välittää enää juhlapyhien teemoista millään lailla, Kalmari huokaisee
13 13 Luomuja lähiruokapiirin vetäjä, kansanedustaja Anne Kalmari: Anne Kalmari asuu Kivijärvellä vanhassa kyläkoulussa luonnon keskellä.
Ravinteet pitää saada kiertämään paremmin. Vesistöjen suojaamiseksi on nitraattiraja eli nitraattidirektiivi. – Lähituotteessa on aivan mahtavaa, että tietää mistä tuote tulee ja voi suoraan antaa palautteen tuottajalle ja vaikuttaa tuotteen kehittelyyn. Ihmisten tietoisuutta kotimaisesta laadusta pitää lisätä. – Kotimaisiin marjapaketteihin voitaisiin kirjoittaa, että marjoja voidaan käyttää ilman huuhtelua. – Syyrian kriisissä yksi osasyy oli ruoan loppuminen maaseudulta maan kuivumisen seurauksena. Kun ruoka loppui, väki alkoi pakkautua kaupunkeihin. Ylämaan karja pärjää ulkona. Hän eli köyhää aikaa, mutta itse olen toiminut samoin. Kalmari harmittelee, että usein valitaan ulkomaalainen elintarvike kotimaisen sijaan. Lähiruoka on oikeastaan pitkälle juurille paluuta. Leipäkoneen Anne osti kirpputorilta. Kuivuneet ruispalajämät kun kastaa maitoon ja laittaa suolaa ja voita, niin se on sairaan hyvää, Kalmari kertoo. Ympäristö pitää huomioida Kalmarin mukaan Suomessa yli 95 prosenttia viljelijöistä on sitoutunut ympäristösääntöihin, jotka ovat tiukat. Öisin se työskentelee ja aamulla on lämmin leipä valmis. Jos tahtoa on, niin löytyy kyllä myös keinoja. Rakastan muun muassa leipämaitoa. Onhan se hullua, että jätevesistä talteen saadut ravinteet dumpataan ojien penkoille. Silloin myös raha pyörii lähellä. Uskon, että tulevaisuuden teknologian avulla Oman suvun aarteet ovat läheisen tekemiä. Se on kätevä laite. Muikut paistuvat voissa. – Yritämme kaikin mahdollisin keinoin kertoa, mistä ruoka tulee sekä edistää lähija luomuruokaa. Olemme tehneet valmiita aloitepohjia kuntiin, kuinka homma hoidetaan, että lopputuloksena olisi lähellä tuotettu ruoka. Se on kirosana viljelijöille, eikä sitä ole missään muussa maassa. Moni sanoo, että on pakko ottaa se halvin tuote, mutta sehän ei ole tosiasia. Vesistöjen varsilla on suojavyöhykkeet ja kasvinsuojeluaineita ei voi käyttää kuin hyvin rajoitetusti. Ihmisille pitää pystyä perustelemaan, miksi kotimainen tuote kannattaa valita ja miksi sen hinta on hieman kalliimpi, hän sanoo. Tähän kuuluu lähes 60 henkilöä. Julkisissakin suurissa ruokahankinnoissa paikallisen tuotteen ostaminen saa aikaan arvoa, kun joku saa työtä ja kulttuurimaisemat pysyvät yllä. Puolasta tuodut marjat on kasteltu jätevedellä, eikä niitä voi käyttää ilman keittämistä kolibakteerin ja salmonellariskin takia, sama koskee lihan antibiootteja, Kalmari toteaa. – Luomussa orgaaniset ravinteet kiertävät. Mikä tahansa maa, jolla ei ole omaa ruokatuotantoa kriisin tullessa, on tuuliajolla. – On hyvä, että keskustellaan tuotantotavoista ja eläinten huomioon ottamisesta. Kasvihuoneilmiön edetessä koko ajan syntyy uusia alueita, jotka eivät ole viljelykelpoisia, Kalmari kertoo. 14 Lähituote tuo arvoa monelle Kalmari kertoo, että Eduskunnassa pyörii lähiruokapiiri, joka koostuu eri asiantuntijoista ja kansanedustajista. Kalmari jatkaa, että Suomessa vaaditaan paljon koko elintarvikeketjulta alkaen maanviljelijöistä. Vähän sama asia kuin ruokahävikistä puhuminen. Lannoitusta käytetään vain tarpeen mukaan, mikä katsotaan maanäytteiden perusteella. Kalmarin mukaan lähituotteilla on iso merkitys Suomen huoltovarmuudelle. Se helpottaa allergisen isännän töitä.. – Äitini on syntynyt vuonna 1927, eikä hänen ole koskaan tarvinnut miettiä, kuinka hänen täytyy vähentää ruokahävikkiä, koska ruokaa ei ole koskaan jäänyt yli tarpeen. Lähiruokapäivänä ruokatuottajat saavat kertoa tuotteistaan. Ulkopoliittisestikin se on siis merkittävää. Lähiruokaa parhaimmillaan
– Muistan lapsuudesta, että pöydässä istuivat niin metsäherrat kuin hikisissä kamppeissaan metsässä urakoineet työmiehet, Kalmari muistelee. 15 . – Perinteet eivät enää siirry niin kuin ennen, mutta yhdessäkään ei enää syödä. Ihmiset eivät kohta enää osta suomalaista ruokaa. tettu. Suomessa annetaan tilaa ja virikkeitä eläimille ja se maksaa. Kaipuu kotiin Anne Kalmari asuu luonnon keskellä idyllisessä ympäristössä, upeassa vanhassa kyläkoulussa. Mutta se aiheuttaa myös lisätyötä, joka näkyy hinnassa. – Täällä ihmiset ovat avoimia ja välittömiä, he välittävät toisistaan. Ruoan ei tarvitse olla mikään juhlaruoka, vaan se voi olla vaikkapa jauhelihakastike tai makaronilaatikko, Kalmari jatkaa. puolesta puhujana. Neliöt, virikkeet ja lisätyö aiheuttavat lisäkustannuksia, Kalmari vertailee. Aina tietää, että joku tulee auttamaan, jos on tarve, Kalmari kertoo kotiseudustaan. varapuheenjohtaja. Kalmarin kanssa, kaksi lasta. Anne Kalmari lujaksonsa Ranskassa ja tehnyt maisteri. Sitten ihmetellään, kun mistään ei puhuta ja lapsi ei kerro asioita, Kalmari sanoo. Ihmisten arki on tarkkaan aikataulutettu: kuskataan lapsia ja itse käydään jumpassa, ja aika pitää tekemällä tehdä tähän. Säädökset hyvässä ja pahassa Ajatus, että säännellään koko ajan enemmän ruokatuotantoa, on parantanut laatua ja tuonut hyvää. Oltaisiin edes muutaman kerran viikossa yhdessä, syötäisiin ja juteltaisiin. omaisen sijaisena Kivijärvellä. maa-ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä. alkaen. eduskuntavaaleissa 2007 KeskiSuomen vaalipiiristä, toimii nyt kolmatta kauttaan kansanedustajana. Onhan se upea asia, että tiedät syödessäsi suomalaisen kinkun, että possu on saanut pitää saparonsa elinaikanaan. Joku voi kokea ahdistavaksikin sen, että tiedetään toistemme jutut, mutta asiaa kannattaa ajatella toisin päin. – Puhumisen kulttuuri on hyvä juttu. Olin aikoinaan Ranskassa harjoittelutilalla, jossa minä saksilla katkoin hampaat ja saparot possuilta, ettei tapahtuisi hännän purentaa. Eduskunnassa aloitettiin tämä joulukuun alussa. – Ruotsissa näin kävi. Siellä on kansainvälisesti tiukimmat eläinten hyvinvoinnin lainsäädökset. Silloin tarjotaan sitä mitä sattuu olemaan. Ruotsissa tuotanto tippui puoleen ja nyt siellä ostetaan argentiinalaista, thaimaalaista ja ties minkä maalaista lihaa, jonka alkuperästä ja tuotantotavasta ei ole minkäänlaista tietoa – eläinten hyvinvoinnin tila heikkenee, Kalmari sanoo. – Jos jonkun ikkunasta ei näy valoa, huolehditaan siitä, ettei hän ole jäänyt sinne lojumaan hengettömänä. Kalmari kertoo, että Ruotsissa on vajaan vuoden ollut käynnissä Svensk Skött -projekti, jossa kaupoissa sitoudutaan kertomaan, miksi ruotsalaisen lihan laatu on parempaa. – Suomessa on Ruotsin jälkeen heti toiseksi tiukimmat säädökset. Syödään yhdessä Kalmari kertoo, että kun Suomi täyttää 100 vuotta, niin yksi iso teema on ”Syödään yhdessä”. Syödään yhdessä -sivuilla on moni järjestö jo sitoutunut tähän projektiin. Kaipaan kotiin, ja kun ajelen Hannunsalmen ohi Kivijärvelle, niin siinä alkaa jo mieli rentoutua työajatuksista. – En ole ollut montakaan viikonloppua Helsingissä, vaikka minulla on menossa jo kolmas kausi kansanedustajana. Meillä onkin hallitusohjelmassa kirjaus siitä, ettei tulisi enää uusia tuotantokustannuksia aiheuttavia säädöksiä. – Olemme meidän lihaketjun kanssa miettineet nyt samaa, ja yritämme tehdä sen nyt perässä. Anne Kalmari on kasvatettu siihen, että pöytä on avoin kaikille, jotka kohdalle tulevat. l Riku Kalmari isännöi taloa, kun vaimo työskentelee viikolla Helsingissä kansanedustajana.. Elämä siellä on aivan erilaista. Meillä myös eristetään kriminaalipossut, jotka ovat vähän ilkeitä toisille. kunnassa, varajäsen talousja sivistysvaliokunnissa. Tiistaista perjantaihin hänen on kuitenkin asuttava Helsingissä kansanedustajan työn takia. asia saadaan hoidettua, eikä tarvitse jännittää raskasmetalleja tai vääriä kemikaaleja, Kalmari toteaa
Anna jäähtyä uunissa. Valitsemalla kotimaisia raaka-aineita saat työtä suomalaisille maatiloille ja koko elintarvikeketjuun. Kannet kiinni. Munakello tai puhelimen muistutus riittää. Käytä pestyjä metallikannellisia purkkeja. Vettä voi lisätä, jos kuivuu. Muikut ja muut aineet purkkiin. Pellille mahtuu monta purkkia. Umpioituja Purkkimuikkuja kannattaa tehdä varastoon muikkusesongin aikaan, kun niitä on saatavilla runsaasti halpaan hintaan. Purkkimuikut 400 grammaa eli purkillinen muikkuja 1 reilu tl suolaa 1 rkl ketsuppia 1 rkl öljyä Sipulirenkaita Puhko ja huuhdo muikut, katko päät ja pyrstöt pois sekä katkaise kahtia. Säilyvät huoneenlämmössä avaamattomana vuosia. Silloin kuitenkin voi keskittyä ihan muihin juttuihin. Laita kylmään uuniin 125 asteeseen viideksi tunniksi. Pistä pataan veden ja mausteiden kanssa. Äänekoskella valmistettu aurajuusto antaa mukavan säväyksen laatikkoon. Paista kohtuullisen kuumassa pannussa rapeiksi molemmilta puolilta. Suomalaiset raaka-aineet antavat juurevan maun muikun paistoon! Pyöritä muikut jauhossa. Sopii hyvin nyt joulun jälkeiseen kinkkuähkyyn. Sisään vetäytynyt kansi kertoo umpioinnin onnistumisesta. Mieluummin pidempään. 16 Syksyllä kerätyt sienet on kuivattu.. 3 kotimaista sipulia Juurespussi (muista joutsenlippu) 2 tl suolaa 1,3 l vettä Mustapippuria Pilko lihat isohkoiksi kuutioiksi ja ota samalla kutjut pois. Kaupasta saa valmiitakin kuutioita. Kypsennä 150 asteessa vähintään 3 tuntia. Ruskista sipulien ja juuresten kera pannulla. Punajuuri-auralaatikko 1 kg raakoja kotimaisia punajuuria raastettuina 2 dl puuroriisiä 8 dl vettä riisin keittämiseen 4 dl Valion (ruoka)kermaa 1 iso sipuli 200 grammaa Valion aurajuustoa Ripaus mustapippuria Sekoita ja paista 175 asteessa noin 2 tuntia 1 tl suolaa Vaihtoehto purkkimuikuille: Annen rapeaksi paistetut muikut 500 g pestyjä puhkottuja muikkuja, mieluiten Kivijärvestä 1/2 dl puolikarkeita vehnäjauhoja 1/2 dl ruisjauhoja 2 tl suolaa (jauhon tulee maistua suolaiselta, kun otat siitä maistiaiset kostutetulla sormella) Voita paistamiseen. Kaikki ruuat on tehty nopeasti, mutta vaativat pitkän kypsytysajan. Karjalanpaisti 1 kilo kotimaista (Highland) nautaa
työpaperia. Hyväksytty asetus astuu voimaan joko heti tai siirtymäajan jälkeen.. l Teksti: Soili Kaivosoja Selvitystyö kestää vuosia EU haluaa kestäviä ja korjattavia kodinkoneita Euroopan unioni haluaa päästä eroon kodinkoneiden ja elektroniikan kertakäyttökulttuurista. 17 P uhuttaessa tuotteiden ekologisuudesta, on tärkeimpänä mittarina toiminut energiatehokkuus, koska se on helppo todentaa. Asetusten valmistelusta päätetään vasta taustaselvityksen valmistelun jälkeen, joten se, että tuote on listattuna työohjelmaan ei vielä tarkoita, että sille tullaan laatimaan sitovia vaatimuksia. Jatkossa pyritäänkin selvittämään, mitä kaikkia kriteereitä tuotteille pystytään asettamaan. Suomessa tuotteiden markkinavalvonnasta vastaa Tukes. Tavoitteena on saada markkinoille kestäviä ja korjattavissa olevia laitteita. Kodinkoneissa tullaan katsomaan energiatehokkuuden lisäksi, onko mahdollisuutta parantaa tuotteen kierrätettävyyttä ja korjattavuutta. – Yksi tärkeä asia, mikä tullaan tulevaisuudessa myös selvittämään EU:ssa, on se, miten tuotteiden korjattavuudelle voitaisiin asettaa määräyksiä ja vaatimuksia. Kahvinkeittimille tuli muutama vuosi sitten vaatimus, että niiden pitää sammua automaattisesti. Korjattavuus ja käyttöikä Tarkkaa aikataulua selvitystyölle ei ole vielä olemassa, sillä työ on vasta alkuvaiheen valmistelussa. Jäsenmaiden asiantuntijat alkavat tutkia näitä tavoitteita tuoteryhmittäin. – Imurille on määrätty tietty käyttöikä mikä sen pitää kestää. Valmista ei ole luvassa vielä moneen vuoteen, mutta selvitystyön sekä konsulttien tutkimusten kautta pyritään hakemaan hyviä ideoita, joita pystytään jatkossa vaatimaan tuotteilta asetuksilla ja lailla. Jatkossa vaatimukset tulevat koskemaan myös tuotteen käyttöikää. Saatujen kommenttien perusteella komissio jatkaa ehdotuksen työstämistä ja laatii siitä säädösehdotuksen. Tavoitteita etsitään tuoteryhmittäin Rajoitukset, joita tähän mennessä on asetettu tuotteiden ekosuunnittelussa, liittyvät pääasiassa energiatehokkuuteen, eli energian käytölle on asetettu tietty raja. – Ne ovat usein Kiinan tuonteja, jotka eivät ole teknisesti riittävän hyviä laitteita. – Käytännössä tavoitteena on pystyä säätämään muitakin asioita kuin pelkästään energiankulutus. Vaikutusten arvioinnin ja komission sisäisen kuulemisen jälkeen jäsenmaiden edustajista koostuva sääntelykomitea käsittelee ja hyväksyy asetusehdotuksen. Mikäli tuoteryhmä täyttää puitedirektiivissä asetetut kriteerit, kuten merkittävä myyntivolyymi EU-alueella, huomattavat ympäristövaikutukset, kustannustehokkaat tavat pienentää ympäristövaikutuksia, aloitetaan vaatimusten valmistelu. Sellaisia vaatimuksia ei voida asettaa, mitä ei pystytä valvomaan, toteaa yliinsinööri Juha Toivanen Energiavirastosta. Pitkä valmisteluprosessi Säädösten valmisteluprosessi kestää kokonaisuudessaan noin 55 kuukautta. Jatkossa EU haluaa tuotteille myös muita ympäristöön suotuisasti vaikuttavia kriteereitä, kuten kestävyyden, materiaalien kierrätettävyyden sekä tuotteiden käyttöiän ja korjattavuuden. – Tiettyjen materiaalien käytölle on aika vaikea asettaa sellaisia kriteereitä, joita pystytään myös valvomaan. Toivasella on tähän esimerkki. Ensimmäisessä vaiheessa komissio laatii työsuunnitelman seuraavien vuosien aikana läpikäytävistä tuoteryhmistä, joille tullaan valmistelemaan tarkempi taustaselvitys. Huonompien tuotteiden poistuminen markkinoilta toimii osittain jo nykyisinkin, Juha Toivanen toteaa. Jäsenmaiden edustajat, asiantuntijat ja edunvalvojat kommentoivat ns. – Tuotteille asetetut kriteerit on voitava todentaa, että ne myös pätevät. Taustaselvityksen valmistelu kestää keskimäärin noin kaksi vuotta. Tällaisia vaatimuksia voi tulla jatkossakin, mutta ne ovat pääsääntöisesti tuoteryhmäkohtaisia. Tällä hetkellä ei ole kovin helppoa esittää, miten joku tuote on oltava korjattavissa. Se pystytään testaamaan laboratoriossa. Alkuvaiheen valmistelussa olevasta selvitystyöstä on tulossa vuosien prosessi. Toivasen mukaan uudet vaatimukset tulevat poistamaan markkinoilta myös niin sanottuja halpatuotteita
Raideliikenteen avaaminen kilpailulle ja MaaS-palvelut ovat kenties seuraavia suuria muutoksia.. Kilpailun avaaminen on näkynyt dramaattisimmin juuri kaukoliikenteessä. Uusia reittejä on tullut ja hintakilpailu on koventunut. – Alalle on tullut uusia toimijoita ja se näkyy hintakilpailuna. Kaukoliikenteen avaamisen myötä markkinoille on tullut uusia yrittäjiä, joista näkyvin lienee Onnibus. Liikennenöitsijät ovat puhuneet polkuhinnoittelusta, jossa yritys vaivoin saa edes omiaan pois. Se pakotti muutkin yhtiöt mukaan hintakilpailuun. Paikallisliikenne parantunut keskisuurissa kaupungeissa Paikallisliikenteessä joukkoliikenneviranomaisilla, kuten Kilpailu muuttaa joukkoliikennettä Kilpailun avaaminen on muuttanut joukkoliikennettä. Aikaisemmin liput maksoivat kymppejä, mutta nyt saa parilla eurolla, sanoo Huhtanen. Netistä on saanut muutamalla eurolla bussilippuja Helsingin ja Turun välille. Esimerkiksi Onnibus pyörii ilman yhteiskunnan tukea. Kaukoliikenne on nyt markkinaehtoista eli se pyörii lipputuloilla. Uusia reittejä on avattu ja vastaavasti maakuntien syrjäkylien reittejä lakkautettu. Yhtiö aloitti muutama vuosi sitten halpaliikenteen useiden kohteiden välillä ja alhaiset hinnat täyttivät yhtiön kaksikerrosbussit. Liikennöitsijät päättävät itse mitä reittejä ajavat ja mille pysäkeille pysähtyvät, toteaa hallitussihteeri Iida Huhtanen liikenneja viestintäministeriöstä. Lippuja saa entistä halvemmalla ja se on johtanut matkustajamäärien kasvuun. – Reittiverkostoon on tullut paljon muutoksia. 18 L inja-autoliikenteen avaaminen kilpailulle on tuonut alalle uusia toimijoita, ja johtanut kuluttajan kannalta sekä hyviin että huonoihin lopputuloksiin
Esimerkiksi Kuopion ja Jyväskylän kaltaisissa keskisuurissa kaupungeissa on satu matkustajamäärtä kasvuun, joka on aika historiallista, sanoo Huhtanen. Euroopassa tulkinnat direktiivin pakottavuudesta kuitenkin vaihtelevat. Ja päinvastoin: seudun ulkopuolelta tulevaan bussiin voisi hypätä kyytiin myös HSL:n alueella. Esimerkiksi MaaSoperaattorit pääsevät myymään koko matkaketjuja, ennakoi Huhtanen. Liikenneja viestintäminesteri Anne Berner on esittänyt, että henkilöliikenne raiteilla avattaisiin melko nopealla aikataululla. – Rautatieliikenteeseen tarvitaan mahdollisimman avoimet markkinat, jotka tarjoavat asiakaslähtöiset, kysyntään ja tarjontaan perustuvat palvelut. Lännen media selvitti joulukuussa, että kymmenisen yritystä on hastamassa VR:n monopolin rautatieliikenteen matkustajaliikenteessä. Keväällä 2016 liikenneja viestintäministeri Anne Berner esitteli uuden Liikennekaaren. Muut kuin järjestäjätahojen sopimusyritykset eivät voi tarjota lähibussiliikennettä alueella. Miten käy rautateiden. Euroopan parlamentissa viime vuoden lopulla hyväksytyn rautatiepaketin on tulkittu johtavan VR:n monopolin purkamiseen. Sen sijaan uudistukset tulevat varmaankin näkymään digitaalisissa palveluissa. MaaSpalvelujen odotetaan yhdistävän kaiken julkisen liikenteen tulevaisuudessa. Uusi Liikennekaari vapauttaa taksikilpailua. 19 Keskisuurissa kaupungeissa joukkoliikenne on parantunut, pk-seudulla sen käyttö on entuudestaan runsasta. Kaikki yritykset ovat eurooppalaisia. Lippuja voi ostaa helpommin ja palvelut paranevat. Henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle vaatii uusia sopimuksia, sillä valtion ja VR:n välinen nykyinen sopimus henkilöliikenteen yksinoikeudesta on voimassa vuoden 2024 loppuun saakka. Berner esitti taannoin, että kilpailu avattaisiin jo tämän hallituskauden aikana. MaaS-palvelun on ennakoitu yleistyvät lähivuosina. l Pauli Jokinen. Se on aiheuttanut kustannusten alenemista. Se tarkoittaisi, että esimerkiksi HSL-alueen ulkopuolisilla lipuilla voisi maksaa HSL:n busseissa tai junissa. Kotimaan tavaraliikenne avautui kilpailulle jo vuonna 2007. Koska kilpailua ei tällä hetkellä rautatieliikenteen henkilökuljetuksissa ole, ei ole myöskään keinoja arvioida rautatieliikenteen kustannustehokkuutta ja laatua, totesi liikenneja viestintäministeri Berner tuolloin. – Kaupunkiseutujen sisäisessä liikenteessä on kilpailutusmalli, jossa tarjouskilpailujen perusteella on etsitty liikennöitsijöitä. Rautateillä matkustajaliikenteen Suomessa hoitaa VR. Yritykset ovat sekä kotimaisia että ulkomaisia. Lipputuotteita olisi tarkoitus yhtenäistää. MaaS-konsepti tarkoittaa palvelua, jossa voisi yhdeltä operaattorilta ostaa koko matkaketjun, tarvitseepa siihen sitten taksia, vuokra-autoa, junaa, bussia tai lentokonetta. – Markkinat ovat bussiliikenteesä auki, joten Liikennekaari ei tuo siihen paljonkaan muutoksia. ely-keskuksilla ja pääkaupunkiseudulla Helsingin seudun liikenteellä HSL:llä, on yksinoikeus lähiliikenteeseen
S uomalainen liikennealan kasvuyritys MaaS Global pyrkii julkisen liikenteen Netflixiksi. Ei omisteta cd-levyjä, vaan tilataan Spotify. – Omistusauto on monille kaupunkilaisille pakkopullaa. Maas tulee sanoista Mobility as a Service (liikkuminen palveluna) ja sen tavoitteena on paketoida kaikki julkisen liikenteen muodot yhdeksi kuukausimaksulliseksi paketiksi. Auto on kuitenkin iso menoerä ja seisoo paljon parkkipaikalla käyttämättömänä. Neljän lapsen isä Sampo Hietanen ideoi palvelua omien kokemustensa kautta. Vuoden 2016 alussa perustetun yrityksen konseptin isä on Sampo Hietanen. Palvelu on jo testikäytössä Helsingin alueella ja sen arvioidaan kasvavan miljardibisnekseksi. Maas Global pyrkii tarjoamaan vaihtoehtoja yksityisau. Ei omisteta autoja, vaan tilataan palvelu MaaS Globalilta. Auto hankitaan, kun saadaan toinen lapsi ja muutetaan lähiöön, mutta muuten sitä ei hirveästi kaivata. Perusajatus on, että tulevaisuudessa omistamisen sijaan ostetaan palveluita. 20 Uusi palvelu yhdistää taksin ja muun julkisen liikenteen Liikkuminen palveluna Suomalainen MaaS Global kehitti palvelun, jonka tarkoitus on vähentää yksityisautoilua. Itselläni on neljä lasta, joten tiedän, että auto on pakko olla, jotta säilyy tietty elämänlaatu. Pohdin, mitä pitäisi tehdä, jotta en enää tarvitse omaa autoa, Sampo Hietanen kertaa MaaS Globalin syntyideaa